Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Allaffissornikkut najoqqutassiat
Nr. 17
22. decembari 2011
Atorunnaartut

2011-imi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 5-imi, imm. 1, § 9, imm. 1, § 10, § 14, imm. 2, § 33, imm. 2 aamma 3, aamma § 34, imm. 3, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5-ikkut 21. maj 2002-meersukkut allanngortinneqartumi, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 8, 22. november 2011-meersukkut allannguuteqartinneqartumi, makku aalajangersarneqarput:

 

Atuuffia

§ 1.  Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.

§ 2.  Nalunaarut manna imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuus-sutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaasa avataanni kalaallit inuussutissarsiutigalugu aalisarnerannut atuuppoq.

§ 3.  Nalunaarummi matumani angallatip usitussutsimut killigititamik qaangiisimaneranut ataassisimanerannulluunniit aalajangiisuussaaq usitussutsip angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi allassimanera. Uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaannut uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.


Nassuiaatit

§ 4.  Nalunaarummi matumani "imartap Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani” aamma ”tunngaviusumik killeqarfik" paasineqassapput tunngaviusumik killeqarfittut imartat Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnikkut immikkut oqartussaaffigisaasa kingusinnerusukkut allanngortinneqarsimasukkut Statsministeriaqarfiup nalunaarutaani aalajangersarneqarsimasut.

§ 5.  "Avataasiorluni aalisarnertut” paasineqassaaq imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfinnit 3 sømilip avataani kiisalu imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisarneq ingerlanneqartoq. Avataasiorluni aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik angissusilinnik anginerusunilluunniit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.
Imm. 2.  "Sinerissamut qanittumi aalisarnertut” paasineqassaaq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik mikinerusunit ingerlanneqartoq, nalunaa-rummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.

§ 6.  Uiluinniarnermi sumiiffiit pisassiissuteqarfiit imatut aalajangersarneqarput:
1) Nuup - eqqaa: Sumiiffik 63º45’0N-ip aamma 64º21’5N-ip akornanniittoq kiisalu sumiiffik Nuup Kangerluani 64º21’5N-ip avannaaniittoq.
2) Aqajarua: Sumiiffik titarnermit 51º40’V-imit Qeqertarsuarmut 69º35’N-ip aamma 69º50’-N-ip akornanniittoq. .
3) Attup - eqqaa: - Sumiiffik 53º00’V-ip aamma 54º00’V-ip akornanniittoq kiisalu 67º50’N-ip aamma 68º10’N-ip akornanniittoq. Taamaattorli sumiiffik una aalisarfigineqarnissamut matusaavoq: Sumiiffik killiliussanik makkunannga killeqarfeqartinneqarpoq 68°05’N - 54°45’W, 68°05’N - 53°00’W, 67°55’N - 53°00’W aamma 67°55’N - 53°45’W.
4) Sisimiut - Kujataa (Saqqaq): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 66º55’5 N-ip Sisimiut kujataanni nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º36 N-imut nunaviup tungaanut.
5) Sisimiut - Avannaa (Kangaarsuk): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tun-ngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 67º20’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º55,5N-ikkut nunaviup tungaanut.
6) Nassuttooq: Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngavisumik killinganiit kangimut 67º35’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaf-figisap tunngaviusumik killinganiit kangimut avannarpasissutsikkut 67º20’N-ikkut nunaviup tungaanut. Kangimut killinga tassaavoq sinerissap immamut killinga.
7) Kitaata sinnerani: Pisassiissuteqarfiit taaneqartut sinneri Kalaallit Nunaata kitaata avataaniipput. Sumiiffimmi tamaani pisassiissutit qummut killeqanngillat.

§ 7.  Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sumiiffiit pisassiissuteqarfiusut imatut aala-jangersaavigineqarsimapput:
1) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Upernavik. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Upernavik imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffittut 71° 30 N-ip avannarpasinerusuaniittutut aamma 75° 00 N-ip kujasinnerusuaniittutut.
2) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Uummannaq. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Uummannaq imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffittut 70° 30 N-ip avannarpasinnerusuaniittutut aamma 71° 30 N-ip kujasinnerusuaniittutut. Sumiiffiup 70° 30 N-ip kujataatungaani aalisartoqarsinnaavoq taamaallaalli Qarajap kangerluani sermilimmi (Ikerasaap sullua). Ilanngullugu sumiiffiup 71°30N-ip avannaatungaani kangerlunni aalisartoqarsinnaavoq, eqqornerusumik taallugu kangerlunni: Nuugaatsiap Imaa, Kangigdleq, Salliarutsip Kangerlua, Uvkusissat Kangerlua, Kangiussap imâ, Umîviup Kangerlua aamma Nûgâtsiap tunua.
3) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Qeqertarsuup Tunua. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Qeqertarsuup Tunua imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffiup 68° 00N-ip avannarpasinnerusuaniittutut aamma 70° 30N-ip kujasinnerusuaniittutut..
4) Kalaallit Nunaata avataani pisassiiffiusut nr. 1-imiit 3-mut, taagorneqartoq sumiiffik aqutsivigineqartoq Kalaallit Nunaata sinnera.


Pisat annertussusaat

§ 8.  Avataasiorluni aalisarnermi pisat tamarmiusut kiisalu Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 7-imi aalisarnerit taaneqartut, ilanngussami 1-imi, kolonne 1-imi takuneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat tamarmiusut, ilanngussami 2-mi takune-qarsinnaapput.
Imm. 3.  Ukiup ingerlanerani allannguisoqarsinnaavoq, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsi-saanni § 10 naapertorlugu.

§ 9.  Aalisakkanik ilanngussaq 1-imi taaneqartunik kalaallit angallataat, ilanngussami 1-imi kolonne 2-mi, allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu,  

§ 10.  Aalisakkanik ilanngussaq 2-mi taaneqartunik, kalallit angallataat, ilanngussami 2-imi, kolonne 1-mi allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu.

§ 11.  Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasutut nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 3-mi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 12.  Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 4-mi, pisassiissutit katillugit aallassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 13.  Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 5-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 14.  Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 6-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 15.  Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 7-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 16.  Angallatinut §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunut akuersissutinut amerlassutsit atuuffissallu, Aalisarnermut Naalakkersuisup tunniussai pisassiissutit amerlassusiinut naapertuutissapput, tunniussinerlu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat eqqarsaatigalugu pissaaq, Aalisarsinnaannermut akuersissuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu. .


Aalisarnermik unitsitsineq

§ 17.  Aalisarnermut Naalakkersuisup pisassiissutit ilanngussani 1-imi 2-milu taaneqartut pisarineqarpata aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit ataatsimoortunit tamanit §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunanut ataasiakkaanut pisassiissutit tamarmik immikkut naatsorsorneqartassapput. Matumunnga atatillugu EU nunatut ataatsitut isigineqarpoq.
Imm. 2.  Kalaallit angallataataannut pisassiissutinik ataatsimoorussanik aalisartunut, aalisarnerup unitsinneqarnissaanut piffissaliussaq radiukkut tusagassiorfitsigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3.  §§ 9-15 naapertorlugit angallatinut tamanut unitsitsinissamik piffissaliussaq telexikkut imaluunniit telefaxikkut angallammut pineqartumut nalunaarutigineqassaaq. Angallatinut EU-mi angerlarsimaffeqartunut tamanut nalunaarut taamatuttaaq EU-Kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut aamma nassiunneqassaaq.
Imm. 4.  Angallatit aalisarunnaassapput piffissami Aalisarnermut Naalakkersuisup aalajangigaani.


Pineqaatissiissutit

§ 18.  §§-ini 9-miit 15-imut § 17, imm. 4-mi unioqqutsitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Aktiaatqeqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Pinerluttulerinermi inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat taamatuttaaq atorneqarsinnaapput.


Atuutilerfia

§ 19.  Nalunaarut 23. december 2011-imi atuutilerpoq. Peqatigitillugu 2008-mi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 4. februar 2009-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. december 2011



Ane Hansen

/

Jens K. Lyberth


Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2