Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 21. maj 2002-meersumi, inatsisartut peqqussutaatigut nr. 8, 15. april 2003-meersukkut allanngortinneqartumi, § 17, imm. 4 aamma § 18, imm. 1 – 3 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Atuartitsinerup aaqqissorneqarnera nassuiaatillu

§ 1. Atuartitsissutini tamani atuartitsinerup aaqqissorneqarnera, atuartitseriaatsit suleriaatsillu atorumasat ilanngullugit, periutsit, atuartitsinermilu atortut atortussanillu atugassanik toqqaasarneq atuarfiup siunertaanut, alloriarfiit ataasiakkaat siunertaannut, atuartitsissutit ataasiakkaat atuartitsissutillu qanitariissut siunertaannut aamma ilikkagassatut anguniagassanut naapertuuttuussapput. Atuartitsineq allan-ngorartuussaaq, atuartut ataasiakkaat pisariaqartitaannut piginnaariigaannullu naapertuuttuussalluni, tak. § 17, imm. 1 atuarfik pillugu inatsisartut peqqussutaanni.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata atuartitsinerup pilersaarusiorneqarnermigut aaqqissuunneqarnermigullu atuartunut tamanut unamminartoqartinneqarnissaa qularnaassavaa, tak. § 17, imm. 2 Atuarfik pillugu inatsisartut peqqussutaanni.
Imm. 3. Atuartitsitsissutini tamani ilinniartitsisoq atuartorlu suleqatigiillutik ingerlaavartumik anguniagassaliortassapput. Atuartup sulinissaa anguniagassaliarisimasat tunngavigalugit aaqqissuunneqartassaaq. Suleriaatsinik, periutsinik aamma sammisassanik toqqaanerit aalajangersaanerillu ilinniartitsisut atuartullu suleqatigiinnerisigut ingerlanneqartassapput, tak. § 17, imm. 3 atuarfik pillugu inatsisartut peqqussutaanni.

§ 2. Nalunaarusiaq atuartup ilikkagassatut anguniagassanut naleqqiullugu atuartitsissutini piginnaasaanik nalilersuinertut paasineqassaaq ingerlaavartumillu naliliineq, nammineerluni suliamik saqqummiussineq, aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarneq allattariarsorlunilu misilitsinnerit tunngavigalugit tunniunneqassalluni.

§ 3. Ilassutaasumik oqaaseqaatit ilinniartitsisup atuartup atuarfimmi sulineranik, inuttut inooqataanikkullu inerikkiartorneranik aamma atuarfimmi inooqatigiinnermut peqataaneranik nalilersuineratut paasineqassapput.

§ 4. Angusat tunngavigalugit karakteerit atuartup ilikkagassatut anguniagassanut naleqqiullugu atuartitsissutaasuni piginnaasaqassusaanik nalilersuinertut paasineqassapput.

§ 5. Nammineerluni suliamik saqqummiussineq ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuartup nammineerluni suliarisimasaminik saqqummiussineratut paasineqassaaq.

§ 6. Ilikkagassatut anguniagassat paasineqassapput tassaasut alloriarfiit pingasut naammassinerini atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitsissutillu qanitariissut ilisimaligassatut piginnaasaqarfigiligassatullu anguniagassat atuartut piginnaasaqarfigisassaattut naatsorsuutigineqartut. Ilikkagassatut anguniagassat ilinniagassatut naligiissillugit aggugaapput ingerlaavartumillu nalilersuinermut kiisalu alloriarfiit pingasuusut tulleriiaarlugit naammassinerini qitiusumit aalajangersakkanik naliliisarnermut tunngaviliisuullutik.

§ 7. Atuartitsissutit siunertaat tassaapput atuarnerup ingerlanneqarnera tamaat atuartitsissutini ataasiakkaani atuartitsissutillu susassaqarfiini atuartitsinermi siunertarineqartussat. Atuartitsissutit siunertaat immikkoortunut sisamanut naligiissillugit aggugaapput atuartitsissutini ataasiakkaani aamma atuartitsissutit susassaqarfiini isiginnittaatsinik assigiinngitsunik sisamanik ersersitsisuullutik, ukuusunik:
1) ilisimasassat piginnaasassallu,
2) inummut imminermut tunngasut,
3) inooqatigiinnermut tunngasut aamma
4) kulturilerinermut inuiaqatigiilerinermullu tunngasut.

 

Kapitali 2
Iliuusissatut pilersaarusiat naliliinerlu

§ 8. Klasselærerip isumagisassaraa atuarfiup angerlarsimaffiullu oqaloqatigiinnissaat sioqqullugu atuartup minnerpaamik ukiumut marloriarluni ilinniartitsisuni suleqatigalugit iliuusissatut pilersaarusiamik suliaqartarnissaa.
Imm. 2. Iliuusissatut pilersaarusiaq makkuninnga imaqassaaq:
1) atuartup anguniagassai ilikkagassatut anguniagassanut naleqqiunneqarsimasut,
2) angajullerni aammattaaq atuartup ilinniagarilerusutatut kissaatai.
Imm. 3. Iliuusissatut pilersaarusiaq ima ilusilersorneqartassaaq:
1) atuartup nammineq anguniakkaminik angusinissaanut tapersersuutaassalluni,
2) atuartup nammineq anguniakkani angusimanerlugit imaluunniit qanoq annertutigisumik anguniakkani angusaqarfigisimanerlugit nalilersorsinnaassallugu.

§ 9. Atuartitsinerup ilaatut atuartup ilinniartitsisuisa atuartup atuartitsissutigineqartuni pissarsiai ingerlaavartumik naliliiffigisassavaat. Atuartup nammineq imminut nalilersornera aallaavigalugu naliliisoqartassaaq.
Imm. 2. Naliliinerup ukununnga tunngavissaliinissaq siunertaraa:
1) atuartitsinerup pilersaarusiorneqarnerata ingerlateqqinnissaa,
2) atuartumut taassumalu angajoqqaavinut atuartup atuaqqinnissaa ilinniagaqaqqinnissaalu pillugit siunnersuinissaq,
3) § 15-imi taaneqartutut ilinniartitsisup nalilersuisarnissaa.

§ 10. Ilinniartitsisup ingerlaavartumik naliliinerminut atuartitsinerullu aaqqissorneqarneranut atugassaminik atuartut ataasiakkaat, klassip ingerlaqatigiilluunniit tamarmiusut atuartitsissutigineqartunit pissarsiaqarnerisa iluini ineriartorneq malinnaaffigissavaa. Akuttuallaanngitsumik atuartut ineriartornerat ataasiakkaarlugit ataatsimoortillugillu oqaloqatigiissutigineqartassaaq.
Imm. 2. Atuartitsinermi suliassiissutigineqartunut tunngatillugu, angerlarsimaffimmi suliassiissutit ilanngullugit, atuartup suliai naammassisaalu pillugit allakkatigut oqaasiinnakkullu oqaaseqaatitut ilusilerlugit ilinniartitsisoq nalilersuisassaaq.

 

Kapitali 3
Atuarfiup, angerlarsimaffiup atuartullu akornanni attaveqaqatigiinneq

§ 11. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni attaveqaqatigiinneq makku aqqutigalugit isumagineqassaaq:
1) atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnernik ingerlatsineq,
2) angajoqqaanik ataatsimiititsinerit,
3) nalunaarusiat, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissat, ilassutaasumik oqaaseqaatit angusaasullu tunngavigalugit karakteerit pillugit angerlarsimaffimmut allakkatigut nalunaarutit, aamma
4) angajoqqaat piumasaqareernerisigut akuersereernerisigulluunniit angerlarsimaffimmut pulaarnerit.

§ 12. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnerit atuartumit, atuartup angajoqqaavinit, tassunga ilanngullugit angajoqqaarsianit imaluunniit atuartumik isumaginnittunit allanit, ilinniartitsisuinillu peqataaffigineqartumik minnerpaamik ukiumut marloriarluni ingerlanneqartassapput.
Imm. 2. Atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni oqaloqatigiinnerit atuartup iliuusissatut pilersaarusiai aallaavigalugit ingerlanneqartassapput, angajoqqaallu, tassunga ilanngullugit angajoqqaarsianit imaluunniit atuartumik isumaginnittunit allanit, ilaatigut atuartitsissutini ilikkagassatut anguniagassat aamma ingerlaavartumik naliliinermi tunngavigineqartut angusaasullu pillugit paasissutissinneqartassallutik. Oqaloqatigiinnissat erseqqinnerusumik angajoqqaallu ataasiakkaat, tassunga ilanngullugit angajoqqaarsianit imaluunniit atuartumik isumaginnittunit allanit, isumaqatigiissutigineqartassapput, tassunga ilanngullugit imarisassaat, piffissaq sumiiffissarlu; ataatsimiinnissaq sioqqulluarlugu angajoqqaat pingaartillugu oqaloqatigiissutigiumasaminnik kikkunnillu oqaloqateqarusunnerminnik kissaateqarnissaminnut periarfissaqassapput.

§ 13. Ukiup atuarfiusup aallartinnerani atuaqatigiit angajoqqaavinik ataatsimiititsisoqartassaaq. Taassuma saniatigut ukiup atuartitsiviusup ingerlanerani angajoqqaat ataatsimiitinneqartarsinnaapput.

§ 14. Atuarfiup atuartoq nalunaarusiamik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissanik, ilassutaasumik oqaaseqaatinik immaqalu angusat tunngavigalugit karakteerinik minnerpaamik ukiumut marloriarluni, novembarimi decembarimiluunniit aammalu maajimi juunimiluunniit, atuartut tunisassavai.
Imm. 2. Atuarfiulli 10. klassimi atuartut nalunaarusiamik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissanik, ilassutaasumik oqaaseqaatinik angusallu tunngavigalugit karakteerinik novembarimi decembarimiluunniit aammalu apriilimi maajimiluunniit tunisassavai.
Imm. 3. Ingerlaavartumik naliliineq naapertorlugu atuartup ilikkariartornera, sulinera il.il. kiisalu tamatigut inerikkiartornera ernumanartoqartutut isummerfiusimappata atuarfik angerlarsimaffimmut nalunaaruteqartassaaq, atuarfiup angerlarsimaffiullu ataatsimoorlutik atuartup atugarisai taamaaliornikkut pitsanngorsaaviginiassammatigik.

 

Kapitali 4
Uppernarsaasiineq

§ 15. Atuartup atuartitsinermik pissarsineranut uppernarsaasiinermi ilinniartitsisuisa nalilersueriaatsit makkua atussavaat:
1) nalunaarusiaq,
2) atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissat,
3) ilassutaasumik oqaaseqaatit immaqalu
4) angusat tunngavigalugit karakteerit.
Imm. 2. Atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissat minnerpaamik makkuninnga imaqassapput:
1) piffissami pineqartumi akunnerit atuartitsiviusussatut pilersaarutaasut amerlassusaat,
2) piffissami pineqartumi akunnerit atuartitsiviusimasut amerlassusaat, aammalu
3) atuartup atuariartortarsimaneranut paasissutissat.

§ 16. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik angerlarsimaffimmut nalunaarutit pillugit ilitsersuutinik, nalunaarusiat atorneqartarnissaannik karakteriliinermilu najoqqutassanik nassiussisinnaavoq.

Nukarliit atuarfiat

§ 17. 1. klassimi atuartoq nalunaarusiamik, atuartup ilikkagassatut anguniagassanut sanilliullugu atuartitsissutaasuni piginnaasaqassusianik ataatsimut nalilersuutaasumik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik ilassutaasumillu oqaaseqaatinik imalimmik pissaaq.

§ 18. 2. aamma 3. klassimi atuartoq nalunaarusiamik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissanik ilassutaasumillu oqaaseqaatinik pissaaq.
Imm. 2. Atuartoq atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni ukunani tamani nalunaarusiamik pissaaq:
1) kalaallisoornermi,
2) qallunaatoornermi,
3) inuiaqatigiilerinermi,
4) upperisalerinermi isumalioqqissaarnermilu,
5) matematikkimi,
6) pinngortitalerinermi,
7) inuttut inerikkiartornermi aamma
8) sumiiffinni toqqagassani.

§ 19. 3. klassimi maajimi juunimiluunniit nalunaarusiap suliarineqarneranut atugassamik atuartut:
1) kalaallisut, qallunaatut matematikkimilu allattariarsorlutik misilitsissapput, kiisalu
2) nammineq suliaminnik saqqummiussissallutik.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik ukiut tamaasa 1. decembari nallertinnagu aalaja-ngiisinnaavoq atuartut allattariarsorlutik atuartitsissutit ukua ilaannik ataatsimik misilitsissasut: Inuiaqatigiilerineq, upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu, pinngortitalerineq imaluunniit inuttut inerikkiartorneq. Ilutigitillugu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik aalajangiisinnaavoq imm. 1, nr. 1-imi atuartitsissutit taaneqartut ilaanni ataatsimi misilitsittoqassanngitsoq.
Imm. 3. Atuartup atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni, allattariarsorluni misilitsiffiunngitsuni sumiiffinnilu ataasiakkaani toqqagassani sammisami ataatsimi, atuartup nammineq aalajangigaani, nammineerluni suliani saqqummiutissavai.
Imm. 4. Allattariarsorluni misilitsinneq nammineerlunilu suliamik saqqummiussineq pisassaaq piffissami marsimiit maajimut.

Akulliit atuarfiat

§ 20. Akullerni atuartitsinermi atuartoq nalunaarusiamik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissanik ilassutaasumillu oqaaseqaatinik pissaaq.
Imm. 2. Atuartoq atuartitsissutini atuartitsissutinilu qanitariissuni ukunani tamani nalunaarusiamik pissaaq:
1) kalaallisoornermi,
2) qallunaatoornermi,
3) tuluttoornermi,
4) inuiaqatigiilerinermi,
5) upperisalerinermi isumalioqqissaarnermilu,
6) matematikkimi,
7) pinngortitalerinermi aamma
8) inuttut inerikkiartornermi.
Imm. 3. Atuartitsissutini sumiiffinni ataasiakkaani toqqagassani atuartoq nalunaarusiamik ukununnga immikkut tamanut tunngasumik pissaaq:
1) assassorneq ilusilersuinerlu,
2) eqqumiitsuliorneq illussanillu titartaaneq,
3) timersorneq silamilu inuuneq aamma
4) nipilersorneq, erinarsorneq, aalaatsit isiginnaartitsinerlu.
Imm. 4. Imm. 3-mi atuartitsissutinik taaneqartunik atuartoq atuartinneqarsimanngippat tamanna allassimassaaq.

§ 21. 7. klassimi maajimi juunimiluunniit nalunaarusiap suliarineqarneranut atugassamik atuartut:
1) allattariarsorlutik kalaallisut, qallunaatut, tuluttut matematikkimilu misilitsissapput, kiisalu
2) aalajangersimasumik sammisaqarlutik suliaqassapput saqqummiutissallugulu.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik ukiut tamaasa 1. decembari nallertinnagu aalaja-ngiisinnaavoq atuartut allattariarsorlutik atuartitsissutit ukua ilaannik ataatsimik misilitsissasut: Inuiaqatigiilerineq, upperisalerineq isumalioqqissaarnerlu, pinngortitalerineq imaluunniit inuttut inerikkiartorneq. Ilutigitillugu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik aalajangiisinnaavoq imm. 1, nr. 1-imi atuartitsissutit taaneqartut ilaanni ataatsimi misilitsittoqassanngitsoq.
Imm. 3. Atuartut aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaq suliaralugulu saqqummiutissavaat, atuartitsissutinik atuartitsissutiniluunniit qanitariissunik arlalinnik imaqartussaq.
Imm. 4. Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliap suliarinera saqqummiunneralu allattariarsorlunilu misilitsinnerit piffissami marsimiit maajimut ingerlanneqassapput.

Angajulliit atuarfiat

§ 22. Angajullerni atuartitsinermi atuartoq nalunaarusiamik, atuartitsinerup ingerlanneqarneranik paasissutissanik, ilassutaasumik oqaaseqaasianik angusallu tunngavigalugit karakteerinik pissaaq.
Imm. 2. Atuartoq oqaluttariarsorluni angusat pillugit nalunaarusiamik angusallu tunngavigalugit karakteerimik aammalu allattariarsorluni angusat tunngavigalugit karakterimik atuartitsissutini ukunani tamani immikkut pissaaq:
1) kalaallisoornermi,
2) qallunaatoornermi,
3) tuluttoornermi aamma
4) matematikkimi.
Imm. 3. Atuartoq atuartitsissutini ukunani tamani angusat tunngavigalugit karakteerimik pissaaq:
1) kalaallisoornermi,
2) qallunaatoornermi,
3) tuluttoornermi aamma
4) matematikkimi.
Imm. 4. Atuartoq atuartitsissutini ukunani tamani nalunaarusiamik angusallu tunngavigalugit karakteerimik pissaaq:
1) inuttut inerikkiartornermi
2) inuiaqatigiilerinermi
3) upperisalerinermi isumalioqqissaarnermilu aamma
4) allamiut oqaasiisa pingajuini, atuartoq atuartitsissummut taamaattumut ilaaniarluni nalunaarsimappat.
Imm. 5. Pinngortitalerinermi atuartoq nalunaarusiamik ataatsimik immikkullu angusat tunngavigalugit karakteerimik ataatsimik atuartitsissutini ukunani pissaaq:
1) fysik/kemiimi,
2) uumassuseqartulerinermi aamma
3) pinngortitaleriffiusumik nunalerutini.
Imm. 6. Atuartitsissutini qanitariissuni sumiiffinni ataasiakkaani toqqagassani atuartoq nalunaarusiamik ataatsimik angusallu tunngavigalugit karakteerimik ataatsimik sammisani ukunani tamani atuartitsissutit siunertaanni taaneqartuni pissaaq:
1) assassornermi ilusilersuinermilu,
2) eqqumiitsuliornermi illussanillu titartaanermi,
3) timersornermi silamilu inuunermi aamma
4) nipilersornermi, erinarsornermi, aalaatsini isiginnaartitsinermilu.
Imm. 7. Atuartoq imm. 5-imi atuartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit taaneqartuni atuartinneqarsimanngippat nalunaarneqassaaq.

 

Kapitali 5
Angusat tunngavigalugit karakteerit

§ 23. Angusanut tunngatillugu karakteeriliinermi Greenlandic Grading System-skala (GGS skala) una atorneqassaaq:
A: Naammassisamut pitsaalluinnartumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummi anguniakkanik naammalluartumik naammassinninnermik takutitsisumut imaluunniit annikitsuinnarnik pingaaruteqanngitsumik amigaateqartumut.
B: Naammassisamut ajunngivissumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummi anguniakkanik annertuumik naammassinninnermik takutitsisumut, annikitsumik ikittuinnarnik pingaarutilinnik amigaateqartumut.
C: Naammassisamut pitsaasumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummi anguniakkanik naammassinninnermik takutitsisumut, arlalinnik amigaateqartumut.
D: Naammassisamut ajorpallaanngitsumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummi anguniakkanik annikinnerusumik naammassinninnermik takutitsisumut, amerlasuunik amigaatilimmut.
E: Naammassisamut naammattumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummi anguniakkanik minnerpaamik akuerineqarsinnaasumik naammassinninnermik takutitsisumut.
Fx: Naammassisamut naammaginanngitsumut karakteeriliunneqartassaaq, atuartitsissummut anguniakkanik akuerineqarsinnaasumik takutitsinngitsumut.
F: Naammassisamut akuerineqarsinnaanngilluinnartumut karakteeriliunneqartassaaq.

 

Kapitali 6
Nammineerluni sulianik saqqummiussineq, misilitsinnerit, aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarneq il.il

Nalinginnaasut

§ 24. Atuarfiup pisortaata atuartup ilinniartitsisuinit siunnersorneqarluni siumullu atuartup angajoqqaavi oqaloqatigereerlugit atuartoq atuartitsissummi atuartitsissutiniluunniit qanitariissuni ataatsimi arlalinniluunniit immikkut ittumik atuartitaasoq imaluunniit naammattusaammik atuartitaasoq allattariarsorluni misilitsinnermi, aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarnermi imaluunniit nammineq suliaminik saqqummiussinissamut atuartup peqataannginnissaa aalajangersinnaavaa.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata atuartup misilitsinnginnissaa aalajangersimasumilluunniit sammisaqarluni suliaqannginnissaa aaliangersinnaavaa atuartoq atuartitsissummi atuartitsissutiniluunniit qanitariissuni pineqartuni nammineerluni suliaminik saqqummiussissappat.

§ 25. Atuarfiup pisortaata atuartup ilinniartitsisuinit siunnersorneqarluni siumullu atuartup angajoqqaavi oqaloqatigereerlugit nukarlerni akullerniluunniit atuartup, nunanit allanit, Danmarkimit Savalimmiuniilluunniit, Kalaallit Nunaannut nuussimasup, allattarissanik misilitsinnginnissaanik aalajangiisinnaavoq atuartoq misilitsinnissaq sioqqullugu minnerpaamik ukiuni atuarfiusuni marlunni alloriarfimmi tassani ilaasimanngippat.
Imm. 2. Atuarfiup pisortaata peqataanngitsoornissaq aaliangersinnaavaa atuartoq atuartitsissummi atuartitsissutiniluunniit qanitariissuni pineqartuni nammineerluni suliaminik saqqummiussissappat.

Nammineerluni sulianik saqqummiussineq

§ 26. Nammineerluni suliamik saqqummiussinerup takutissavaa:
1) atuartitsissummi atuartitsissutiniluunnit qanitariissuni ilikkagassatut anguniagassanut toqqakkanut tunngatillugu atuartup angusimasai kiisalu
2) atuartup suliaminut tunniussimassusaa ilikkagassatigullu ineriartornera.

Nukarliit akulliilluunniit atuarfianni misilitsinnerit

 

§ 27. Allattariarsorluni misilitsinnerit § 19, imm. 1 aamma 2-mi, aamma § 21, imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit ingerlanneqassapput. Misilitsinnerit atuartut, angajoqqaat, tassunga ilanngullugit angajoqqaarsiat imaluunniit atuartumik isumaginnittunit allanit ilinniartitsisuinillu atuartup ilikkagassatut anguniagassanik qanoq angusaqarsimatigineranik nakkutigineqartumik nalilersuissutississavai.

§ 28. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup nukarlerni akullernilu allattariarsorluni misilitsittoqarnissaa kingusinnerpaamik 1. decembari nalunaarutigissavaa. Nalunaarutigineqassaaq:
1) atuartut § 19, imm. 2-mi imaluunniit § 21, imm. 2-mi atuartitsissutit taaneqartut misilitsiffigissaneraat, aamma atuartut § 19, imm. 1-imi imaluunniit § 21, imm. 1-imi atuartitsissutit taaneqartut ilaanni ataatsimi misilitsissannginnersut,
2) ikiuutit nalinginnaasut immikkullu ittut suut misilitsinnerni atorneqarsinnaassasut aamma
3) qaqugu qanorlu sivisutigisumik misilitsinnerit ingerlanneqassanersut.
Imm. 2. Misilitsinnermit inernerit Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut naliligassanngorlugit nassiunneqassapput.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Naalakkkersuisoqarfiup misilitsinnerup ingerlanneqarnissaanut nalilersuinissamullu malittarisassat ersarinnerusut aalajangersassavai.

Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarneq

§ 29. Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarneq atuartitsissutit atuartitsissutilluunniit qanitariissut arlallit ilikkagassatut anguniagassartaannut tunngasuussapput.

§ 30. Klassip imaluunniit atuaqatigiiaat ilinniartitsisuisa atuartut suleqatigalugit pingaarnerutillugu sammineqartussaq ukiut tamaasa 1. februaari nallertinnagu aalajangiutissavaat. Sammisassaq ima atitutigisumik oqaasertalerneqassaaq atuartitsissutit arlallit atorlugit qimerloorneqarsinnaassalluni.
Imm. 2. Pingaarnerutillugu sammineqartoq sammineqartunut annikinnernut aggulunneqarsinnaassaaq atuartitsissutit atuartitsissutilluunniit qanitariissut arlallit imarisaannik periaasiinillu aamma atuartunut tamanut unamminartuusunik suleriaasiinik saqqummiusseriaasiinillu imaqarsinnaassalluni.

§ 31. Klassip imaluunniit atuaqatigiiaat ilinniartitsisui immaqalu ilinniartitsisut allat aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarnerup ingerlanera tamaat atuartunik suliamut tunngatillugu ilitsersuissapput.
Imm. 2. Ilinniartitsisut ilitsersuinerata atuartut ataasiakkaat nammineq sapinngisatik soqutigisatillu aallaavigalugit makkununnga tunngatillugu sulinissaannut periarfississavai:
1) sammisassap ataatsimik arlalinnilluunniit apeqqutitaqartup erseqqissarnissaanut,
2) aalajangersimasumik sammisaqarluni suliap imarisassaanik killiliinermut,
3) suleriaatsinik misissueriaatsinillu toqqaanermut atuinermullu,
4) atuartitsissutit arlallit imarisaannik periaasiinillu toqqaanermut atuinermullu,
5) najoqqutassarsiorfissanik atortussanillu toqqaanermut atuinermullu,
6) saqqummiusseriaasissamik toqqaanermut atuinermullu,
7) pilersitassamik suliaqarnermut,
8) saqqummiussinissap piareersarneranut saqqummiussinermullu.

§ 32. Aalajangersimasumik suliaq aallartitsinnagu nalilersuinermi suut pingaarnerutinneqarumaarnerannik atuartut ilisimatinneqareertassapput.

§ 33. Atuartut ullunik atuarfiusunik tulleriinnik 3-5-inik paasissutissanik katersuinermut, sammisap suliarineranut, suliamik inaarsarnerannut suliamillu tamakkiisup saqqummiunnissaanut piareersarnerminnut atugassaannik periarfissinneqassapput.

§ 34. Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaq, atuarfiup periarfissiissutigisimasaasa iluanni, qanoq ilusilerlugu saqqummiussinissaanik qanorlu ilusilerlugu ingerlateqqinnissaanik atuartut namminneq qinersimasaannik suliamik naammassisamik kinguneqassaaq.
Imm. 2. Atuartut suliaminnik naammassinninnerinut uiggiutiinnaarlugu saqqummiussisoqassaaq. Saqqummiussinermut ilaatillugu ilikkagassatut anguniagassanut toqqarneqarsimasunut tunngatillugu atuartup nammineq suliani nalilersussavaa.

§ 35. Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarneq atituumik allaganngorlugu naliliiffigineqassaaq.
Imm. 2. Allaganngorlugu oqaaseqaat makkuninnga naliliinerussaaq:
1) suliap ilinniakkatigut imarisaa, tassunga ilanngullugit atuartitsissutip arlallilluunniit iluini atuartup tunngaviusumik ilisimasaminik pikkoriffimminillu qanoq annertutigisumik takutitsinera aammalu ilinniartitsissutinik pingaarnernik tamakkiisumik isiginnissinnaanera,
2) sammisamik suliaqarnerup ingerlannera, tassunga ilanngullugit atuartup sammisaminik itisilerisinnaassusia, atuartup ilaminik suleqateqarnera atuartullu sammisamut tunngasumik pilersaarusiorsinnaanera, paasissutissanik katersuisinnaanera suliarinneqqissinnaaneralu,
3) suliaq inigaq, tassunga ilanngullugit ilusilernera saqqummiunneqarneralu,
4) imarisaata atuartumit sammineqartup, atuartup suleriaasiata suliallu inikkap ilusilernerata saqqummiunneqarneratalu ataqatigiinnerat.
Imm. 3. Aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaq ilinniartitsisunit nalilersuiffigineqareersimassaaq kingusinnerpaamik saqqummiussinermiit sap.ak. marluk qaangiutsinnagit.

 

Kapitali 7
Napparsimaneq il.il.

§ 36. Nukarlerni atuartoq napparsimanini allamilluunniit peqquteqarluni, tassunga ilanngullugit ilaatigut sila ilaqutariinnermiluunniit pissutsit, piffissaliussaq eqqorlugu nammineq suliaminik saqqummiussisinnaanngippat, tamanna pillugu ukioq atuarfiusoq naatinnagu nutaamik piffissaliisoqassaaq.

§ 37. Nukarlerni akullerniluunniit atuartoq napparsimanini allamilluunniit peqquteqarluni, tassunga ilanngullugit ilaatigut sila ilaqutariinnermiluunniit pissutsit, allattariarsorluni misilitsissinnaanngikkuni, sapinngisaq naapertorlugu periarfissaq siulleq atorlugu ukiorlu atuarfiusoq naatinnagu misilitsissaaq.

§ 38. Nukarlerni akullerniluunniit atuartoq allattariarsorluni misilitsinnissamut inortuippat inortuineralu ima sivikitsigisimappat suliassaq pillugu ilitsersuutit pisariaqartut atuaqatini peqatigalugit pissarsiarisinnaallugit, atuarfiup pisortaata atuartup misilitseqataanissaa akuerisinnaavaa.
Imm. 2. Imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarsimanngippata, § 37 taamatuttaaq atuutissaaq.

§ 39. Nukarlerni akullerniluunniit atuartoq qularutissaanngilluinnartumik unioqqutitsilluni allattariarsorluni misilitsinnermi ikiortissimappat, atuartup misilitsinnermi suliaa atortussaatinneqassanngilaq.
Imm. 2. Atuartoq allattariarsorluni misilitsinnermi unioqqutitsilluni ikiortissimappat, § 37 taamatuttaaq atuutissaaq.

§ 40. Akullerni atuartoq napparsimanini allamilluunniit peqquteqarluni, tassunga ilanngullugit ilaatigut sila ilaqutariinnermiluunniit pissutsit, aalajangersimasumik sammisaqarluni suliamut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit peqataanngippat suliaalu ima annikitsigippat immikkut nalilerneqarsinnaanani, atuartoq tamatumunnga taarsiullugu atuartitsissummi/-tini atuartitsissutiniluunnit qanitariissuni tassani/taakkunani aalajangersimasumik sammisaqarluni suliaqarnermi sammineqartumik, nammineq suliaminik saqqummiussissaaq.

§ 41. Akullerni atuartoq napparsimanini allamilluunniit peqquteqarluni, tassunga ilanngullugit ilaatigut sila ilaqutariinnermiluunniit pissutsit, sammisaqarluni suliamik pilersaarutaasut malillugit saqqummiussinermut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit peqataanngippat suliaalu ima annikitsigippat immikkut nalilerneqarsinnaanani, atuartoq tamatumunnga taarsiullugu periarfissaq siulleq atorlugu ukiorlu atuarfiusoq naatinnagu saqqummiussissaaq.

 

Kapitali 8
Nalunaarusiat il.il. toqqortarineqarnerat

§ 42. Atuarfiup nalunaarusiap, angusat tunngavigalugit karakteerit atuartitsinerullu ingerlanneqarsimanera pillugu paasissutissat assilineri atuartup atuarfimmit anineranit ukiuni tallimani toqqortarissavai.
Imm. 2. Atuartup atuarfimmit aninerata kingorna angusat tunngavigalugit karakteerit allattorsimaffiat atuarfimmi toqqortarineqassaaq.

 

Kapitali 9
Atuutilersitsineq

§ 43. Nalunaarut atuutilerpoq 1. august 2009.
Imm. 2. Peqatigisaanik Atuarfimmi naliliisarneq uppernarsaasiortarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat 3, 27. januar 2006-imeersoqatorunnaarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 9. januar 2009

.

Tommy Marø

/

Lise Lennert Olsen