Kitsissunnguit eqqissisimatitaanissaat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut siunnersuut
Pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-mi 18. december 2003-meersumi § 5, imm. 1, nr. 8-9, § 16, imm. 1, § 39, imm. 6, § 46 aamma § 60, imm. 2, 4-lu malillugit aalajangerneqarpoq:
Siunertaq killiliinerlu
§ 1. Qeqertat ataatsimut taaneqartartut Kitsissunnguit (Grønne Ejland) imarlu eqqaanniittoq Qasigiannguit Aasiaallu kommuniiniittut eqqaannilu imaq eqqissisimatitassanngortinneqar-put. Eqqissisimatitsinermi siunertaavoq sumiiffiup assigiinngitsunik uumasoqarluarnerata illersornerata pitsanngorsarnissaa immikkut pingaartillugu imeqqutaallat erniortartut kiisalu qeqertat silaannarissumiiffittut pingaarutaat qulakkeerumallugu.
Imm. 2. Sumiiffik tassaavoq Ramsarimi isumaqatigiissut naapertorlugu Ramsarområde nr. 388-itut toqqarneqarsimasoq, tassalu pisortat pisussaapput sumiiffiup illersornissaa siuarsassallugu.
§ 2. Sumiiffik eqqissisimatitaasoq bilag 1-imi 2-milu nalunaarsimavoq.
Imm. 2. Sumiiffiup eqqissisimatitap ilaa pingasunngorlugu agguarneqarpoq. Immikkoortoq 1-imiipput sumiiffiup eqqissisimatitap kitaatungaa ilaallutik qeqertat Saattuarsuit aamma Niaqornaq kiisalu imartaat qeqertaniit 500 meter tikillugu. Immikkoortoq 2-miippoq qiterleq Kitsissunnguit ikkarlullu kangillerpaaq kiisalu imartaa qeqertamiit ikkarlummiillu 500 meterinik avasissusilik. Immikkoortumut ilaavortaaq immikkoortoq 2A. Immikkoortoq 3-miippoq sumiiffiup eqqissisimatitap kangillersaa ilaallutik qeqertat Innarsuatsiaaq, Kingittuarsuk aamma Angissat kiisalu imartaa qeqertaniit 500 meteritut avasitsigisoq tikillugu.
Nalinginnaasumik iserfiginera atorneralu
§ 3. Kikkut tamarmik sumiiffimmut eqqissisitamut isersinnaapput killilersuutit nalunaarutip matuma kingunerisai atorlugit.
§ 4. Sumiiffimmi eqqissisimatitami inerteqqutaavoq nunap immallu mingutsinnissaat imaluunniit igitat suusulluunniit maangaannaq qimannissaat, tamatumani ilanngullugit piniutit suusulluunniit, nalunaaqutsersuinerit imaluunniit ilisimatuutut atortut.
Imm. 2. Naasut ajoquseqqusaanngillat nunalu allanngorteqqusaanani. Aamma naasut suulluunnit, naasut sananeqaataasa ilaasa, uumasut, manniit kiisalu meqqut qiviullu katersornissaat inerteqqutaavoq, taamaattoq takuuk § 11, imm. 1.
Imm. 3. Imm. 2-mi inerteqqutaagaluartoq naasunik katersuisoqarsinnaavoq aalisarnermut, aallaaniarnermut piniarnermullu atatillugu nerisassiornermi ikummatissanik.
Tupertorneq innermillu aammaannartumik atuineq
§ 5. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani uninngaarnermi tupertorneq innermillu ammaannartumik atuineq, tamatumani ilanngullugu gassimik spritimillu ikumatitsiviit il.il. atoqqusaanngillat, taamaattoq takuuk imm. 2-5.
Imm. 2. Immikkoortoq 2A-mi tupertorneq innermillu ammaannartumik atuineq, tamatumani ilanngullugu gassimik spritimillu ikumatitsiviit il.il. atornissaat inerteqqutaanngilaq 1. novembarimiit 30. aprilimut.
Imm. 3. Immikkoortoq 2A-mi tupertorneq aamma innermik ammaannartumik atuineq, tamatumani ilanngullugu gassimik spritimillu ikumatitsiviit il.il. 1. majimiit 31. oktobarimut inerteqqutaanngillat, taamaattoq sivisunerpaamik sumiiffimmi ataatsimi ullut unnuallu pingasut. Tupertoqqinneq aamma innermik ammaannartumik atuineq, tamatumani ilanngullugu gassimik spritimillu ikumatitsiviit il.il. atornerat tamatuma kingorna kingornatigut taamaallaat pisinnaavoq sumiiffimmi nutaami ullut unnuallu pingasut sumiiffimmit sioqqullugu atorneqartumit minnerpaamik 100 meterinik ungasinnerusumi.
Imm. 4. Imm. 1-imi inerteqqummut ilaanngilaq immikkoortoq 3-mi tupertorneq aamma innermik ammaannartumik atuineq, tamatumani ilanngullugu gassimik spritimillu ikumatitsiviit il.il.
Illuliorneq, sanaartorneq, aqqusineeqqat il. il.
§ 6. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani inerteqqutaapput illuliorneq allanilluunniit nunamut aalajangikkanik sanaartorneq, illut pioreersut ilanerat allanngortiterneralluunniit, kiisalu aqqusinniorneq aqqusineeraliornerlu, taamaattoq takuuk imm. 2-4.
Imm. 2. Immikkoortoq 3-mi komunalbestyrelsi kommuni immikkoortoq 3-p inissisimaffigisaa tusarniaavigereerlugu Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavaa illuliorneq allanillu nunamut aalajangikkanik sanaartorneq ingerlatitseqqinnermik takornariarnermillu siunertaqartunik. Taamatut akuersinermi Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup illunut sanaartukkanulluunniit aalajangersimasunut allanut, suunerinut, inissinnerinut, portussusiinut ilusilernerinullu piumasaasut aalajangersarsinnaavai.
Imm. 3. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani illuaqqat piniariartarfiit ataannarsinnaapput aserfallatsaalineqarlutillu. Kommunimi immikkoortup inissisimaffiani kommunalbestyrelsi tusarniaavigereerlugu Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavaa nutaanik pioreersut taartissaannik illuaraliorneq. Taamatut akuersinermi Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup illuaqqap piniariartarfiup angissusissaanut, suuneranut, inissinneranut, portussusianut ilusilersorneranullu piumasaasut aalajangersarsinnaavai.
Imm. 4. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani immikkoortumi kommunimi kommunalbestyrelsi tusarniaaffigereerlugu Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavaa aqqusineeraliorneq. Akuersissummi taamaattumi Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup aqqusineeqqat sananerannut, tamatumani ilanngullugu atortussat naapertuuttut atorneqarnerat, piumasaasut aalajangersarsinnaavai.
Imm. 5. Illuliornermut allanilluunniit nunamut aalajangikkanik sanaartornermut atatillugu kiisalu aqqusineeraliornermut atatillugu nuna naasuilu qangatut pissuseqalersinneqassapput.
Umiartorneq, nunamut niuneq angalanerlu
§ 7. Immikkoortoq 3-mi 1. majimiit 31. oktobarimut inuit angalaqatigiit 12-it sinneqartut pisummik angalanissaat inerteqqutaavoq, taamaattoq takuuk imm. 2.
Imm. 2. Angalaqatigiit 12-nit amerlanerusut angalanissaat Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup akuerisinnaavaa.
§ 8. Immikkoortuni 1-imi 2-milu umiartorneq, nunamut niuneq angalanerlu inerteqqutaapput 1. majimiit 31. oktobarimut, taamaattoq takukkit imm. 2-6.
Imm. 2. Søfartsstyrelsi inulluunniit Søfartsstyrelsip pisinnaatitaa immikkoortoq 2-mi angalasinnaavoq naaralaartitsiviup (raconfyret) nakkutigineranut atatillugu.
Imm. 3. Kommune susassaqartoq tusarniaaffigereerlugu Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup immikkoortoq 2-mi angalaarneq akuerisinnaavaa angalaarniat inummik nunatsinni pinngortitamik pinngortitallu illersugaanera pillugu inatsinik ilisimasaqartumik ilitsersorteqarpata. Akuersissummi ilitsersugaalluni angalanermut piumasaasut aalajangersarneqarsinnaapput, tamatumani ilanngullugu angalaarnerit amerlassusiat, sivisussusiat kiisalu angalaarnermi peqataasut amerlassusiat.
Imm. 4. Immikkoortoq 1-imi 2-milu annanniarluni umiarsualivissittoqarsinnaavoq silap pissusia patsisaalluni tamanna pisariaqarpat. Uninngaarneq Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassaaq kingusinnerpaamik uninngaarnerup naaneranit qaammatip ataatsip qaangiunnerani.
Imm. 5. Immikkoortoq 2A-mi umiarsualivissillunilu angalaartoqarsinnaavoq niuneq kujammut sammernani pippat.
Imm. 6. Immikkoortoq 1-imi aalajangersakkanut ilaanngillat annaassiniarneq ujarlernerlu.
§ 9. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani motorilinnik cykelinillu angalaneq inerteqqutaavoq.
§ 10. Sumiiffik eqqissisimatitaq qulaallugu 500 meter ataallugu qutsissusilikkut timmisartornerit inerteqqutaapput sumiiffiup uumasui pillugit, taamaattoq takuuk imm. 2.
Imm. 2. Imm. 1-imi aalajangersakkanut ilaanngillat annaassiniarnerit ujarlernerillu.
Piniarneq, aallaaniarneq, mannissarneq aalisarnerlu il.il.
§ 11. Immikkoortoq 1-imi, 2-mi 3-milu piniarneq, aallaaniarneq, mannissarneq aalisarnerlu inerteqqutaapput 1. majimiit 31. oktobarimut. Aalisarnermut sakkut, tamatumani qassutit ilanngullugit, peerlugillu nassarneqassapput 1. maj tikitsinnagu, taamaattoq takuuk imm. 2.
Imm. 2. Immikkoortoq 2-mi 3-milu nipisanniartoqarsinnaavoq 1. majimiit 10. junimut. Aalisarnermi atortut, qassutit ilanngullugit, peerneqarlutillu nassarneqassapput kingusinnerpaamik 10. juni.
Imm. 3. Sumiiffiup eqqissisimatitap iluani aalisakkat sinnikuisa iginnissaat inerteqqutaavoq.
Aqutsineq, nakkutilliineq immikkullu akuersineq
§ 12. Kommunalbestyrelsit susassaqartut tusarniaavigereerlugit Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik sumiiffiup eqqissisimatitap aqunnissaanut pilersaarusiussaaq.
§ 13. Kommunip susassaqartup nalunaarutip matuma malinneqarnissaa isumagissavaa. Aalisarnerup, aallaaniarnerup piniarnerullu aqunneqarnerat Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup isumagisassaraa.
§ 14. Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik § 5, imm. 1-imi, § 6, imm. 1-imi, § 8, imm. 1-imi, kiisalu § 9-mi aalajangersakkanit allaasumik akuersisinnaavoq tamanna eqqissisimatitsinermut anguniakkanit allaanerunngippat.
§ 15. § 4, imm. 1-2-p, § 5, imm.1-ip aamma imm.3 pkt.2-p, § 6, imm. 1-ip, § 7, imm. 1-ip, § 8, imm. 1-ip, § 9-p, § 10, imm. 1-ip, § 11, imm. 1-imi. imm. 2-mi pkt 2-p aamma imm. 3-p unioqqutinneqarnerat akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. § 6, imm. 2-4, kiisalu § 8, imm. 3-mi piumasaasut unioqqutinneqarnerat akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Suliffeqarfik naalagaaffimmit, Namminersornerullutik Oqartussanit, kommunimit kommunilluunniit ataatsimoortunit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartoq, kommunalbestyrelsit nunaqarfimmilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasut, aktieselskabi, anpartsselskabi assigisaalluunniit unioqqutitsisuusimappat eqqartuussisarneq pillugu suliffeqarfik il.il. akisussaatinneqarsinnaavoq. Taamaaqataanik atuuppoq unioqqutitsisuusimappata Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit ataatsimoortut kommunalbestyrelsit nunaqarfimmilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasut.
Imm. 4. Imm. 1-3 malillugu akiliisitsissutit Landskassimut nakkassapput.
§ 16. Nalunaarut 1. maj 2008-mi atortuulissaaq.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 17. april 2008
/
Steffen Ulrich-Lynge
Ilanngussaq 1
Ilanngussaq 2
Inatsit tunngaviusussaq
-
PDF (0.03MB)
-
PDF (0.02MB)