Kapitali 1
Siunertaa nassuiaataalu

§ 1. Inatsisartut inatsisaatigut kulturikkut eriagisassat immikkoorutillit allanngorartullu illersorneqassapput Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornutassiaasa ilaattut aammalu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaaneranut paasinninnissamut tapertatut. Kulturikkut eriagisassat tamakku ukiut tuusintilikkaat ingerlanerini inuit suliaqartarsimanerinit takussutissaapput inuiaqatigiillu pilersitsisut saqqumilaarnissaannut.
Imm. 2. Kulturikkut eriagisassat nukissatut eriagisassatut, ilisimatusarnermi paasissutissanik aallerfissatut aammalu massakkut inuusunut siunissamilu kinguaariit misigisaqarnissaannut, imminnut paasinissaannut, ilorrisimaarnissaannut naparliinnannginnissaannullu qaqugumut tunngavilersuisussatut nunami maani pisussaaffeqarnitsinnut Inatsisartut inatsisaat ilaavoq.
Imm. 3. Inatsisartut inatsisaata Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornutassiaa nunarsuarmiut inuillu oqaluttuarisaanerannut pingaarutilimmik akuusoq isumagaa, eqqissisimatitsinissarlu siunertaralugu suliniuteqarneq aqqutigalugu Kalaallit Nunaat nunarsuarmioqatigiit kulturikkut kingornutassiiniarnerannut peqataalluni.

§ 2. Kulturikkut eriagisassat inatsimmi matumani pineqartut tassaapput qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut, kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit.
Imm. 2. Nunap qanga nunasiaalersimaneranut tunngatillugu, tak. § 5, imm. 1, inatsimmi matumani pineqarput:
1) Ikerasassuup kujataani nuna aallarnerfigalugu, Uummannarsuaq kujaqqullugu aammalu Kitaani avannamut 75° N tikillugu, ukioq 1800.
2) Kalaallit Nunaata sinnerani, tassalu Ikerasassuup avannaani nuna aallarnerfigalugu Tunup avannaa aqqusaarlugu kitaani ammut 75° N tikillugu, ukioq 1900.

 

Kapitali 2
Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut

§ 3. Kapitalimi uani pineqarput nunami imartamilu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqanut ukiut 100-t sinnerlugit pisoqaassusilinnut atorneqanngitsunullu atuutsinneqarluni.

§ 4. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut tassaapput inuit suliaqartarsimanerinut takussutissat qangali qimanneqarsimasut taamaatsillugillu inissinneqarsimasut.

§ 5. Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigisarpai iliveqarfiit atorunnaakkat, tupeqarfikut nunasiaalernerup kingornaneersut, inussuit, narsaatit tamakkunanilu ujaqqanik assequtaliussat piuinnarnissaat oqaluttuarisaanermut annertuumik pingaaruteqartut eqqissisimatitaalernissaat.
Imm. 2. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut allat eqqissisimatitaapput.
Imm. 3. Eqqissisimatitassanngortitsinerup kingunerissavaa eqqissisimatitassanngortitat innarlerneqannginnissaat, allanngortinneqannginnissaat imaluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nuunneqannginnissaat.
Imm. 4. Qanganitsanit eriagisassaniit imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsuniit 20 meterisut ungasitsigisup iluani nunalerinikkut ingerlatsisoqarsinnaavoq qanganitsanullu eriagisassanut orniguttut aqqusineeraliuunneqarsinnaallutik. Nunalerinikkut ingerlatanut ilaapput nunap qaavaniit 15 cm tikillugu itissusilimmut nunap qaavanik nalimmatserineq, naggorissaaneq, naasussaliineq kiisalu nunatap ivigartortitsivittut atorneqarnera. Nunalerinikkut ingerlatanut allanut, matumanittaaq ujaraajaanissamut kiisalu paasissutissanut nivinngaavinnik, eqqaavinnik allanullu inuit qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut tikitsisinnaanerannut iluaqutaasinnaasunik ikkussinissamut Nunatta Katersugaasivia akuersissuteqarsinnaavoq.
Imm. 5. Qanganitsanit eriagisassaniit imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsuniit 2 meterisut u-ngasitsigisup iluani allatut iliuuseqartoqaqqusaanngilaq.

§ 6. § 5, imm. 3-miit 5-imut aalajangersakkat sanioqqunneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata akuersissutigisinnaavaa.

§ 7. Atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut, kommunalbestyrelsit, pisortani o-qartussat sumiiffinnilu katersugaasiviit akuerisaasut qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik eqqissisimatitassangortitsinissaq pillugu suliassanik kiisalu taakkunin-nga allanngortitsinissamik atorunnaarsitsinissamillunniit suliassanngortitsisinnaapput. Tamatuma saniatigut Nunatta Katersugaasivia nammineerluni suliassanngortitsisinnaavoq.
Imm. 2. Nunatta Katersugaasivia qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitanngornissaat kiisalu taakkuninnga allanngortitsinissamik imaluunniit atorunnarsitsinissamik aalajangiisussaavoq.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu Nunatta Katersugaasivia aalajangiitinnagu atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut kiisalu kommunimi qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsut inissisimaffigisaani kommunalbestyrelsit tusarniaaffigeqqaarneqassapput. Nunatta Katersugaasivia allanik tusarniaasinnaavoq.
Imm. 4. Eqqissisimatitassanngortitsinermik aalajangiinerit Namminersornerullutik Oqartussat nit-tartagaatigut ingerlaannartumik tamanut saqqummiunneqartassapput.

§ 8. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut, matumanittaaq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut sorliit, eqqissisimatitaanersut Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsussavai.
Imm. 2. Nunatta Katersugaasiviata nakkutigissavai qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut inatsit manna tunngavigalugu eqqissisimatitassanngortitaasimasut.
Imm. 3. Nunatta Katersugaasiviata aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit iluini qanganitsat e-riagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut pingaarnersaasa aserfallatsaalineqarnissaat isumagissavaa.

Tigussaasumik pilersaarusiornermut aammalu assaanissamut piareersarnermut atasumik qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarneri

§ 9. Nunatta Katersugaasiviata nunamik atuinermut atortussiassanullu oqartussaasut susassaqartullu allat nunap pisuussutaanik atuinermik suliaqartut suleqatigalugit sulissutigissavaa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut taakkulu paasissutissat tunniussaat siunissamut qulakkeerneqarsimanissaat.
Imm. 2. Nunamik atuinermut atortussiassanullu oqartussat pilersaarusiorneq akuersissutillu qanga-nitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik attuisinnaasut suliaritillugit Nunatta Katersugaasivia akulerutsittassavaat.
Imm. 3. Annertuumik assaasoqassatillugu pilersaarusiornermi sanaartortitsisup Nunatta Katersugaasivia akulerutsissavaa.
Imm. 4. Sumiiffinni pineqartuni imm. 2 aamma 3 naapertorlugit suleqataasussat ilaatillugit Nunatta Katersugaasiviata allagaateqarfiit atorlugit qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarsinnaanera pillugu nakkutilliineq ingerlatissavaa.

§ 10. Sanaartortitsisup imaluunniit misissueqqaarnernik assaanernilluunniit matussusiisussap, suliap aallartinnginerani Nunatta Katersugaasivia qinnuigisinnaavaa nunap pineqartup qanganisarsiornikkut naliliivigineqarnissaanik. Sanaartortitsisoq imaluunniit misissueqqaarnermut assaanermulluunniit akiliisussaq aningaasartuutinut matussusiissaaq.
Imm. 2. Nunatta Katersugaasiviata nalilerpagu nunami pineqartumi qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqartoq Nunatta Katersugaasivia aalajangersinnaavoq qanganisarsiornikkut misissuivigineqassasut. Qanganisarsiornikkut misissuineq qaammatit 18-it qaangiutsinnagit piviusunngortinneqariissaaq immikkut pisoqarsimatinnagu.
Imm. 3. Sanaartortitsisup imaluunniit assaanermut matussusiisussap qanganisarsiornikkut misissuinermut aningaasartuutit matussusissavai. Misissuinerup aallartinnginnerani misissuinermut atasumik Nunatta Katersugaasivia missingersuusiussaaq.
Imm. 4. Inuit nammineerlutik annikinnerusumik nunami assaaneranni qanganisarsiornermi misissuinernut Naalakkersuisut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aningaasartuutinut matussusiisinnaapput, tak. imm. 2 aamma 3, aningaasartuutit nammineq sanatitsisumut naleqqutinngitsumik artukkiissappata.
Imm. 5. Nunami assaanerit qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik imaluunniit qanganisarsiornikkut misissuinermut attuisussaanngitsut aallartinneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigissavaa. Aalajangiinermi pingaartinneqassapput qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illersorneqarnissaat, qanganisarsiornikkut misissuinerit ingerlanneqarnissaasa isumannaarneqarnissaa, assaanerup aallartinneqarnissaanut periarfissat aamma inuussutissarsiornikkut soqutigisat pingaaruteqartut.

Assaanerup nalaani qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut nassaarineqartut

§ 11. Assaanerup nalaani qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik naammattuuisoqarpat sanaartortitsisup nassaarneq erngertumik Nunatta Katersugaasivianut nalunaarutigissavaa, suliarlu qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik attuisoq unitsinneqassaaq. Nunatta Katersugaasiviata aalajangissavaa qanganisarsiornikkut misissuinermik aallartitsisoqassanersoq, tak. § 10, imm. 2-miit 4-mut, imaluunniit eqqissisimatitsinissaq siunertaralugu suliamik aallartitsisoqassanersoq, tak. § 5.

§ 12. Nunatta Katersugaasivia qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut assaaviginissaannut akuersissut aammalu nassaat pillugit suliffeqarfinnut allanut imaluunniit ilisimatusarnikkut soqutigisaqaqatigiinnut ingerlatitseeqqiisinnaavoq, akuersissutinullu atasumik piumasaqaasiorluni.

 

Kapitali 3
Illutoqqat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit

§ 13. Illutoqqat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit oqaluttuarisaanermut imaluunniit ilusilersueriaatsimut piuinnarnissaat pingaaruteqarpat eqqissisimatitassanngortinneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigissavai.
Imm. 2. Illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitsinermi pineqarsinnaapput:
1) Illutoqaq tamarmi,
2) Illutoqap silarlikkut ilusaa,
3) Illutoqap immikkut sannai ataasiakkaat.
Imm. 3. Kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffinnut pingaarutilinnut ilaapput kulturikkut eriagisassat assigiinngitsut imminnut ataqatigiinnerat imaaluunniit sumiiffimmut aalajangersimasumut immikkut pisimasoqarfiusunut attuumassuteqartut.
Imm. 4. Eqqissisimatitassanngortitsinermut aamma ilaasinnaapput illutoqqap imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiup pingaarutillip toqqaannartumik avatangiisai, ataatsimut isiginnilluni illersortariaqartitat.

§ 14. Illutoqaq imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffik pingaarutilik piginnittunit isumannaatsumik aserfallatsaalineqassaaq eqqissisimatitassanngortitsinermut naapertuuttumik. Nalinginnaasumik aserfallatsaaliuineq pissaaq atortussat, periutsit qalipaatillu maannamut atorneqartut atorlugit illutoqqallu imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiup eqqissisimatitassan-ngortitaasimasup eqqissisimatitassanngortitsinerup nalaani qanoq issusia isikkualu naapertorlugit.
Imm. 2. Illutoqqami eqqissisimatitassanngortitami aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffimmi sunilluunniit sanaartornerit Nunatta Katersugaasivianit akuerineqaqqaartussaapput, suliaq illutoqqap ilaanut eqqissisimatitassanngortitsinermi pineqartunut ilaappat, aammalu suliaq nali-nginnaasumik aserfallatsaaliinermit annertuneruppat. Nunatta Katersugaasivia akuersissummut atasumik piumasaqaateqarsinnaavoq.
Imm. 3. Qinnuteqartoqareerneratigut Nunatta Katersugaasivia aalajangersinnaavoq illutoqqami eqqissisimatitassanngortitami aserfallatsaaliuinermut imaluunniit sanaartornermut imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffimmi pingaarutilimmi sanaartornermut aningaasartuutit ani-ngaasanut inatsisikkut aningaasaliissutit iluanni tamakkiisumik ilaannakortumilluunnit aningaasartuutigineqassasut.

§ 15. Illutoqqat aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit § 13 naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitat Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsussavai.
Imm. 2. Nunatta katersugaasiviata nakkutigissavai illutoqqat kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit inatsit manna malillugu eqqissisimatitassanngortitaasimasut.
Imm. 3. Nunatta Katersugaasiviata aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit iluini illutoqqat kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit eqqissimatitassanngortinneqarsimasut aserfallatsaalineqarnissaat isumagissavaa.

Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit

§ 16. Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit 3-nik ilaasortaqartoq, ilusilersuinermut, qanganisarsiornermut kulturikkullu oqaluttuarisaanermut ilisimasaqartunit inuttaqartussaq Kultureqarnermut Naalakkersuisup pilersissavaa. Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiinni ilaasortat Kultureqarnermut Naalakkersuisup siullermeerluni toqqassavai inatsisip matuma atuutilersinneqarnerata kinguninnguatigut.
Imm. 2. Eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliaq pillugu, tak. § 17, Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit kaammattuumminik tunniussaqassapput aammalu § 14 naapertorlugu akuersissutinut atatillugu tusarniaavigineqassallutik. Taakku saniatigut illutoqqanik kulturikkullu oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit eqqissisimatitassanngortinneqarnissaannut tunngasuni assigisaanilu siunnersuisutut inissisimassaaq.
Imm. 3. Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiinnut Nunatta Katersugaasivia allatseqartitsissaaq.

Eqqissisimatitassanngortitsinermi suleriaatsit

§ 17. Piginnittut, atuisut atuinissamut akuersissutaatillit, naalagaaffik, kommunit, sumiiffinni katersugaasiviit aammalu peqatigiiffiit taamaaliornissamut Nunatta Katersugaasivianit akuerineqarsimasut eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu sulianik kiisalu taassuminnga allannguinissaq imaluunniit atorunnaarsitsinissaq pillugu aallartitsisinnaapput. Taamatuttaaq Nunatta Katersugaasivia tamanna pillugu nammineq suliamik aallartitsisinnaavoq.
Imm. 2. Eqqissisimatitassanngortitsinissaq kiisalu taassuminnga allannguinissaq imaluunniit atorunnaarsitsinissaq pillugu Nunatta Katersugaasiviata aalajangiinissaa sioqqullugu inuit tamat, piginnittoq, atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut kommunilu illutoqqap imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiup pingaarutillip inissisimaffigisaa nalunaarfigineqassapput. Nalunaarnissamut piffissaliussaq qaammatit 3-upput, piffissap taassuma iluani susassaqartut oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissaqassallutik. Taamatullu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit kaammattuuteqassapput, tak. § 16, imm. 2.
Imm. 3. Nalunaarutip nalunaarutigineqarneraniit eqqissisimatitassanngortitsinissamut eqqarsaatigineqartumut akornutaasinnaasumik ajornakusuulersitsisumilluunniit iliuuseqartoqassanngilaq.
Imm. 4. Eqqissisimatitassanngortitsinissamik kiisalu taassuminnga allannguinerit atorunnaarsitsinerilluunniit Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigissavai.

§ 18. Eqqissisimatitassanngortitsinerit, taakkuninnga allannguinerit imaluunniit atorunnaarsitsinerit, tamanna pillugu aalajangiinermiit ullut 14-it qaangiutsinnagit, Nunatta Katersugaasiviata tamanut nalunaarutigissavai. Piginnittoq, atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut kommunilu sanaartukkap imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiup pingaarutillip inissisimaffigisaa toqqaannartumik ilisimatinneqassapput.
Imm. 2. Illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit aalajangiinerit Nunatta Katersugaasiviata piumasaqaateqarneratigut Nunatta Eqqartuusivianit nalunaarsorneqassapput. Piginnittut nikinneri Nunatta Eqqartuusiviata Nunatta Katersugaasivianut nalunaarutigissavai.
Imm. 3. Illutoqqamut imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffimmut pingaarutilimmut atuisinnaatitaasut tamarmik eqqissisimatitassanngortitsineq ataqqissavaat, atuisinnaatitaaneq qaqugukkut pilersimanersoq apeqqutaatinnagu.

 

Kapitali 4
Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnittarneq naammagittaalliornissamullu periarfissat

§ 19. Inatsisartut inatsisaat manna malillugu eqqissisimatitassanngortitsinissap naammassineqarnissaanut tamanna pisariaqarpat pisortat arsaarinninnerisigut pineqartumik piginnittuulernissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Pisortat arsaarinninnerat pissaaq pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit.

§ 20. Inatsisartut inatsisaat maanna naapertorlugu Nunatta Katersugaasiviata aalajangiineri Naalakkersuisunut allakkatigut naammagittaalliutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Naammagittaalliorsinnaatitaapput:
1) Kinaluunniit aalajangiinermi pineqartoq,
2) Kinaluunniit inuttut imaluunniit suliap qanoq inerneqarnissaanik immikkut annertuumik soqutigisaqartoq.
Imm. 3. Naammagittaalliornissamut piffissarititaavoq aalajangiinerup aalajangiinermi pineqartumut ulloq nalunaarutigineqarfianit sap. akunneri sisamat (4). Piffissaliussap qaangiutinnginnerani naammagittaalliuut aalajangiinermut pineqartumut kinguartitsinermik sunniuteqassaaq naammagittaalliuutinut oqartussaasoq allatut aalajangiinngippat.
Imm. 4. Naalakkersuisut piffissaliussamut killigititap qaangerneqarsimanera atuutinngitsoorsinnaavaat, pissutsit immikkut illuinnartut taama iliornissaq pisariaqartilissappassuk.
Imm. 5. Naalakkersuisut aalajangiineri allaffissornikkut sulialinnut allanut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 5
Pineqaatissiissutit

§ 21. § 5, imm. 3-miit 5-imut, § 11, oqaaseqatigiinnik siullernik, § 14, imm. 1-imik aamma 2-mik, aamma § 17, imm. 3-mik unioqqutitsinerit akiliisussanngortitaanermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Unioqqutitsineq suliffeqarfimmit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit naalagaaffimmi oqartussaasumit, Namminersornerullutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimooqatigiiffiannit kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumit, aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffimmit, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffimmit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffimmit imaluunniit inatsisilerinermi pisussaasumit piliaappat suliffeqarfik il.il. taamaattutut pinerluttulerinermi inatsisit malillugit akisussaatinneqarsinnaavoq. Tamannattaaq atuuppoq unioqqutitsineq Namminersornerullutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimooqatigiiffiannit kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumit piliaappat.
Imm. 3. Unioqqutitsinikkut iluanaarutit pissarsiat arsaarinnissutigineqanngippata akiligassiissutip annertussusilerneqarnerani iluanaarutaasimasut annertussusaat qissimigaarneqassapput.

 

Kapitali 6
Atortuulersitsineq il.il.

§ 22. Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2008-mi atortuulerpoq. Tamatuma peqatigisaanik Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu Landstingip inatsisaa nr. 5/1980, 16. oktober 1980-imeersoq, Kalaallit Nunaanni qanganitsanut eqqaassutissat innimigineqarnissaat pillugu malittarisassaq nr. 118, 1948-meersoq aamma qanganitsanut eqqaassutissat innimigineqarnissaat pillugu sysselmandinut kajallaasitaq 11. november 1948-meersoq atorunnaarsinneqarput.

§ 23. Eqqissisimatitassanngortitsinerit inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinernik taarsiisuunngitsut atortuujunnaarsinneqarnissamik tungaanut atortuutinneqarput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 19. november 2007

Hans Enoksen

/

Tommy Marø