Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 15. april 2003-meersumi § 11, imm. 3, § 16, imm. 3, § 17, imm. 5, § 21, imm. 2, § 35, imm. 3 aamma § 38, imm. 4 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq, kingullermik meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 9, 20. november 2006-imeersukkut allanngortinneqartumi makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1
Illersuisoqartitsineq

§ 1. Meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnissaanut angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq akuersisimanngippat angerlarsimaffiup avataani inissiinissamik aalajangiisoqannginnerani kommunalbestyrelsi pisussaavoq angajoqqaatut oqartussaassuseqartup illersuisoqarsinnaatitaaneranik ilitsersussallugu.
Imm. 2. Tamanna aamma atuuppoq angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq angerlartitsinissamik piumasaqartillugu kommunalbestyrelsi itigartitsinissamik eqqarsaateqarpat, inissiinerup akuersissutitalimmik imaluunniit akuersissutitaqanngitsumik pisimanera apeqqutaatinnagu aamma sumut inissiisimaneq apeqqutaatinnagu.
Imm. 3. Meeraq inuusuttorluunniit 15-inik ukioqalereersimappat imaluunniit meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaatullu oqartussaassuseqartoq imminnut akerleriittunik soqutigisaqartut ilimagineqarpat kommunalbestyrelsi pisussaavoq meeqqap immikkut illersuisoqarsinnaatitaanera pillugu meeraq ilitsersussallugu.

§ 2. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup taamatullu meeqqap imaluunniit inuusuttup illersuisussartik namminneq qinissavaat. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq taamatullu meeraq inuusuttorluunniit immikkut tatigisaminnik illersuisoqarsinnaapput, illersuisussarli kommunalbestyrelsimi ilaasortaassanngilaq imaluunniit kommunalbestyrelsimi atorfiliussanani.
Imm. 2. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartumik meeqqamilluunniit 15-ileereersimasumik isumaqatigiissuteqareernermigut illersuisoq suliamut tunngassuteqartunik takunnissinnaatitaavoq. Illersuisuunermini pissutsit ilisimalikkani pillugit illersuisoq nipangiussisussaatitaavoq.

§ 3. Illersuisoq kommunalbestyrelsimit toqqarneqassaaq toqqaanerlu allakkatigut pissaaq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumit suliarineqartoq immersugassaq atorlugu.
Imm. 2. Aningaasat isumaginninnermi tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitakkut nalunaarutaani akit naapertorlugit illersuisoq akissarsitinneqassaaq.
Imm. 3. Akissarsiassat tunniunneqassapput pisortani oqartussanik qasseriarluni ataatsimeeqateqarsimaneq aamma ataatsimiinnerit qanoq sivisutiginerat tunngavigalugit. Nalunaaquttap akunneri ataatsimiiffiusut kisiisa nalunaaquttap akunneranut akeq atorlugu akissarsiaqartitsisoqassaaq. Piareersarnermut aamma piffissamut oqaloqatiginneqqiffiusumut immikkut ittumik akissarsiaqartitsisoqassanngilaq.
Imm. 4. Akissarsiassat kommunalbestyrelsimit tunniunneqassapput Nunatta karsianillu utertinneqassallutik.

 

Kapitali 2
Inuttut siunnersorti

§ 4. Meeraq inuusuttorluunniit siunnersorneqarnissamik ilitsersorneqarnissamillu immikkut pisariaqartitsippat inuttut siunnersortimik toqqaasoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Meeraq inuusuttorluunniit pinerluttulerinermik inatsisinik unioqqutsitsisimasoq Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu ikiorsiiffigineqarnissaminik akuersinermigut unnerluutigineqannginnissamik aalajangiiffigineqartoq imaluunniit piumasaqaatitalimmik eqqartuunneqarsimasoq inuttut siunnersuisoqartinneqassaaq.

§ 5. Inuit nammineersinnaassusillit meeqqap inuusuttulluunniit taakkualu ilaqutaannut siunnersuinermik ilitsersuinermillu ikiuunnissamut immikkut piginnaassuseqartut inuttut siunnersortitut toqqarneqarsinnaapput. Inuttut siunnersorti kommunalbestyrelsimit toqqarneqassaaq.
Imm. 2. § 4, imm. 2 malillugu siunnersuisussamik toqqaasoqarsimanngippat meeqqamut imaluunniit inuusuttumut ilaqutariinnikkut qanittumik attavilik inuttut siunnersortissatut toqqarneqarsinnaanngilaq meeqqap inuusuttulluunniit ilaquttami aalajangersimasup siunnersortiginissaa nammineerluni erseqqissumik kissaatigisimanngippagu.
Imm. 3. Inuttut siunnersortimik toqqaanermi meeqqap inuusuttulluunniit isumaa ukiuinut perorsimassusianullu naleqquttumik tusaaniarneqassaaq.
Imm. 4. Inuk ataaseq amerlanerpaamik meeqqanut inuusuttunulluunniit 3-nut ataatsikkut inuttut siunnersortitut toqqarneqarsinnaavoq.
Imm. 5. Toqqaaneq allakkatigut pissaaq Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumit suliarineqartoq immersugassaq atorlugu. Toqqaanermut ilanngullugu inuttut siunnersortip pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu pillugit ilitsersuut nalinginnaasoq tunniunneqassaaq.

§ 6. Iliuusissanik pilersaarusiaq inuttut siunnersortimut tunniunneqassaaq taamaasillunilu meeqqap inuusuttulluunniit inissisimaneranut naleqquttumik pilersaarusiap iluarsineqartuaannarnissaanut peqataassalluni. Iliuusissanik pilersaarusiami siunertaasoq naammassisimanngitsoq meeraq inuusuttorluunniit 18-inik ukioqalerpat iliuusissanik pilersaarusiami siunertaasup naammassinissaata tungaanut inuttut siunnersortigineqartoq ingerlaannarsinnaavoq.
Imm. 2. Inuttut siunnersortaaneq ingerlanneqassaaq meeqqamut inuusuttumulluunniit isumaginnittuusoq qanimut suleqatigalugu. Tamatuma saniatigut inuttut siunnersortip atuarfik, peqqinnissaqarfik, pinerluuteqarsimasunik isumaginnittut, politiit allallu oqartussat attuumassutillit qanimut suleqatigissavai.
Imm. 3. Meeqqamut inuusuttumulluunniit pissutsit attuumassutillit tamaasa pillugit inuttut siunnersorti ilisimatinneqarnissaminut pisussaatitaavoq, inuttullu siunnersortaanerminut atatillugu pissutsit ilisimalikkani pillugit pineqartoq nipangiussisussaatitaavoq.

§ 7. Inuttut siunnersorti kingumoortumik qaammammut akissarsiaqartinneqassaaq paaqqinninnersiutit sukkulluunniit atuuttut 15%-iinik amerlassusilinnik. Akissarsiassat annertussusaat Aningaasat isumaginninnikkut tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nalunaarutigineqartarpoq.
Imm. 2. Immikkut ittumik imaluunniit immikkut artornassusilimmik suliniuteqarnissaq piumasaqaataappat akissarsiassat 50%-imik imaluunniit 100%-imik qaffanneqarsinnaapput.
Imm. 3. Inuttut siunnersortaanermut atatillugu immikkut aningaasartuutigineqarsimasut uppernarsaasikkat kommunalbestyrelsip siumut isumaqatigiissuteqarfigineratigut akilerneqarsinnaapput.
Imm. 4. Inuttut siunnersorti minnerpaamik ukiup affakkaartumik inuttut siunnersortaanini pillugu kommunalbestyrelsimut allakkatigut nalunaarusiortassaaq.

 

Kapitali 3
Misileraanerit aamma isumaginninnikkut perorsaanermi neqeroorutit immikkut ittut

§ 8. Misileraanerit isumaginnermik siunertallit aamma meeqqanut inuusuttunullu isumaginninnikkut perorsaanermi neqeroorutit immikkut ittut najukkani inuttaasut pisariaqartitaannut naleqqussarneqassapput aamma meeqqat inuusuttut immikkut ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsisut isumagineqassallutik.
Imm. 2. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip qinnuteqarneratigut, meeqqanik inuussuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu, misileraanerit aamma isumaginninnikkut perorsaanermi neqeroorutit immikkut ittut akuerisinnaavaat.

§ 9. Qinnuteqaat misileraanerup allaaserineqarneranik imaqassaaq imaluunniit isumaginninnikkut perorsaanermi neqeroorummik. Allaaserinninnermi minnerpaamik makku taaneqassapput:
1) Anguniagaq
2) Perorsaanermi periaaseq
3) Sulisut katitigaanerat aamma atorfiit amerlassusiat
4) Ammasarfik
5) Illumi angerlarsimaffigineqartumi avatangiisit
6) Ileqqoreqqusat
7) Kommunip nakkutilliinissamut periarfissaa pisussaassuseqarneralu
8) Nakkutilliinerup annertussusia

§ 10. Ileqqoreqqusat, § 9, nr. 6, naapertorlugu makku pillugit malittarisassaqassapput:
1) Anguniagaq
2) Aaqqissuussaanermi iluseq aamma aalajangiisinnaanermut akisussaaneq
3)  Aningaasaqarnermik aqutsineq
4)  Ileqqoreqqusanik allannguinerni suleriaaseq, aamma
5)  Aningaasaliussat atorneqarnerat, aaqqissuussineq atorunnaassagaluarpat.
Imm. 2. Qinnuteqaatip Naalakkersuisunut nassiunneqannginnerani ileqqoreqqusat kommunalbestyrelsimit akuerineqassapput.

§ 11. Misileraanermi imaluunniit isumaginninnikkut perorsaanermi neqeroorummut immikkut ittumut akisussaasoq, ukimoortumik nalunaarusiussaaq, makkuninnga imaqartumik:
1) Ukiup ingerlasimeranik nalunaarusiaq,
2)  Sammisat qassiusimaneri aamma kisitsisitigut paasissutissanik nalunaarsukkat,
3)  Naatsorsuutit missingersuutillu, kiisalu
4)  Anguniakkat aamma ukiup tulliani sammisassanut iliuusissanut pilersaarut.
Imm. 2. Ukiumoortumik nalunaarusiaq ukiup aningaasaliiffiusup kingornatigut ukiumi 1. april nallertinnagu Ilaqutariinnermut Naalakkersuisumut nassiunneqassaaq.

§ 12. Misileraanerit annerpaamik ukiunik 3-nik sivisussuseqarsinnaapput. Piffissap misileraaffiusup naannginnera kingusinnerpaamik ukiup affaanik sioqqullugu, kommunalbestyrelsip ingerlataq naliliiffigissavaa. Kommunalbestyrelsip isummerfigissavaa ingerlataq aalajangiusimaneqassanersoq imaluunniit unitsinneqassanersoq. Naliliineq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmut nassiunneqassaaq.

 

Kapitali 4
Ilaqutariinnik paarsisussanik akuersissuteqartarneq

§ 13. Meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutariinnut paarsisussanut kommunalbestyrelsimit inissinneqannginnerani ilaqutariit paarsisussat kommunalbestyrelsimit akuerineqaqqaassapput. Meeqqat inissinneqartussat ataasiakkaat tamaasa pillugit paarsaqarnissamut akuersissut allaganngorlugu pineqartassaaq..
Imm. 2. Ilaqutariit paarsisussat akuerineqannginnerini angerlarsimaffimmi pissutsit perorsaanissamut peqqissutsikkullu isumannaatsuunersut sukumiisumik naliliiffigineqaqqaassapput.
Imm.3. Ilaqutariinni paarsisussani najugaqartut tamarmik qaammatit 3-it inorlugit pisoqaassusilimmik peqqissutsikkut nalunaarummik saqqummiussaqassapput taamatullu akuersissuteqarnerup nalaani angerlarsimaffimmi tunillaassuuttunik nappaateqartoqassanani.
Imm. 4. Pinerluuteqarsimasunik nalunaarsuiffimmit allakkiamik ilaqutariinni paarsisussani najugaqartut tamaasa kommunalbestyrelsip piumaffigissavai, akuersissuteqartoqarsinnaanngilarlu ilaqutariinni paarssisussani najugaqartut akornanni inunnut ulorianaatilimmik pinerlussimasutut pineqaatissiisoqarsimappat.
Imm. 5. Ilaqutariinni paarsisussani najugaqartut akornanni allatut pinerluuteqarsimasunik pineqatissiisoqarsimappat, pineqaatissiinermit minnerpaamik ukiut tallimat qaangiussimappata aatsaat ilaqutariit paarsisussat akuerineqarsinnaapput.

§ 14. Ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsisartussatut akuerineqassagunik angajoqqaarsiat arlaat isumaginninnermi sullissinermik tunuliaquteqarnerminik imaluunniit, isumaginninnermi sullissinissamut ilinniarsimanertut sanilliunneqarsinnaasumik naleqquttumik misilittagaqarnerminik uppernarsaasinnaassaaq.
Imm. 2. Ilaqutariinni paarsisuni angajoqqaarsiaasup aappaa isumaginninnermik sullissinissamut ilinniarsimasoq imaluunniit paasisimasaqartoq allamik inuussutissarsiutigalugu suliffeqassanngilaq.
Imm. 3. Meeqqap nalunaaquttap akunnerini ulluunerani paaqqinnittarfimmiinnerani imaluunniit atuarnerani inuussutissarsiutigalugu allamik suliffeqannginnissamik piumasaqaatip sanioqqunneqarnissaanik immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Imm. 1– 3 piumasaqaatit saniatigut § 13, imm. 1 – 5-imut piumasaqaataasut taamatuttaaq naammassineqarsimassapput ilaqutariit inuussutissarsiutigalugu paarsisartussatut akuerineqannginneranni.

§ 15. Qaammatit 3-it sinnerlugit meeraq inuusuttorluunniit nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissinneqassappat paarsinissamik akuersissummik qinnuteqartoqassaaq.
Imm. 2. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartup, oqartussaasutut inissiisup kiisalu inissiinermut peqataasut allat, atuuttumik paarsinissamik akuersissummik peqartoqarnissaa akisussaaffigaat.
Imm. 3. Ilaqutariit paarsisussat nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissiiffiusussat paarsinissamik akuersissutip tunniunneqannginnerani § 13, imm 1-5-mut piumasaqaatinik naammassinnissimassapput.

§ 16. Kommunalbestyrelsi isumaqarpat akuersissuteqarnermut piumasaqaatit atuukkunnaartut akuersissut piaarnerpaamik atorunnaarsinneqassaaq.

 

Kapitali 5
Ilaqutariinnik paarsisunik tapersersuineq

§ 17. Meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutariinnut inuussutissarsiutigalugu paarsisartunut inissinneqarnerani paarsinissamut isumaqatigiissusiortoqassaaq, tassani paarsinermi pissutsit pillugit piumasaqaatit isumaqatigiissutaasut ersersinneqassallutik. Tamatuma saniatigut iliuusissanik pilersaarusiaq meeqqap inuusuttulluunniit ilaqutariinnut paarsisartunut inissinneqarnerani siunertanik imalik allaganngorlugu ilaqutariinnut paarsisussanut tunniunneqassaaq.

§ 18. Ilaqutariinnut inuussutissarsiutigalugu paarsisartunut aningaasarsiat atorfininnermilu pissutsit allat kattuffimmut naleqquttumut isumaqatiginninniarsinnaatitaasumut isumaqatigiissutit malillugit aalajangersarneqassapput.
Imm. 2. Angajoqqaarsianut nalinginnaasunut paaqqinninnersiutit qaammammut kingumoortumik tunniunneqassapput. paaqqinninnersiutit angajoqqaarsiaasunut akissarsiassatut taamaallaat eqqarsaataapput meeqqap inuusuttulluunniit pilersorneranut atugassaanatik. Paaqqinninnersiutit annertussusaat Aningaasat isumaginninnikkut tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nalunaarutigineqartarpoq.

§ 19. Perorsaanissaq isumassuinissarlu eqqarsaatigalugit angajoqqaarsiat immikkut ittumik suliniuteqarnissaat piumasaqaataappat akissarsiassat 50%-imik imaluunniit 100%-imik kommunalbestyrelsip qaffassinnaavai.
Imm. 2. Nukinginnartumik sivikitsumillu inissiinermi paaqqinninnersiutit qaffallugit tunniunneqassapput. Nukinginnartumik inissiisoqartillugu paaqqinninnersiutit Aningaasat isumaginninnikkut tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nalunaarutigineqartarpoq.
Imm. 3. Nukinginnartumik inissiinermi paaqqinninnersiutit sivisunerpaamik meeqqamut ataatsimut ullunut unnuanullu 30-nut tunniunneqarsinnaapput, tamatuma kingorna paaqqinninnersiutit nalinginnaasumik paaqqinninnersiutinut appartinneqassapput.

§ 20. Nammineq aaqqissuutamik ilaqutariinnut inissiinermi paaqqinninnersiuteqartitsisoqartanngilaq.

§ 21. Meeqqap inuusuttulluunniit nerisaqarneranut, kaasarfimmiussaqarneranut aamma atisassaqarnissaanut aningaasartuutinut matussutissanik ilaqutariinnut paarsisunut kommunalbestyrelsi aningaasanik tunniussissaaq. Aningaasat tunniunneqartussat Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit aalajangerneqassapput.
Imm. 2. Nerisaqarnersiutit, kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu isumaginninnermi aningaasat tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilagutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaatigut tamanut nalunaarutigineqartarput.

 

Kapitali 6
Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu

§ 22. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu angajoqqaarsianit tunniunneqassapput ullormut unnuamullu ataatsimut akigitinneqartoq aalajangersimasoq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit aalajangersarneqartoq malillugu.
Imm. 2. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu meeqqap paarineqartup ukiui malillugit aalajangersarneqassapput aamma aningaasat isumaginninnermi tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaatigut nalunaarutigineqartut malillugit.
Imm. 3. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissallu tunniunneqartassapput meeraq paarineqartoq nammineerluni sunngiffimmini sulilluni isertitaqaraluarpalluunniit.

§ 23. Meeqqamut paarineqartumut iliuusissanik pilersaarummi allamik allassimasoqanngippat angajoqqarsiaasut meeraq paarineqartoq peqatigalugu aalajangissavaat meeqqap paarineqartup aningaasat qanoq amerlatigisut imminut atortassanerai, qanoq akulikitsigisumik tunniunneqartassanersut kiisalu meeqqap paarineqartup aningaasartuutit suut nammineq akilertassanerai. Aningaasalli atorneqartussat minnerpaamik qaammammut ataasiarluni tunniunneqartassapput.
Imm. 2. Angajoqqaarsiat naliliippata meeraq paarineqartoq 18-it inorlugit ukiulik perorsaanermik pissuteqartumik piffissap ilaani perorsaanermik siunertaqarneq aallaavigalugu angajoqqaarsiat aalajangigaanni aningaasanik tamakkiisumik tunineqassanngitsoq, aningaasat tunniunneqanngitsut meeqqap paarineqartup aqqa atorlugu aningaaserivimmi kontumi pilersinneqarsimasumut ikineqassapput.
Imm. 3. Kaasarfimmiussat atisassarsiutissalluunniit meeqqap paarineqartup nammineq atugassaatut tunniunneqanngitsut meeqqap paarineqartup atisassaanik assigisaannilluunniit pisinermi atorneqassapput. Aningaasat sinnerisinnaasaat meeqqap paarineqartup aqqani kontumut ikineqassapput.
Imm. 4. Aningaasat imm. 2-mi 3-milu taaneqartuni kontuniittut taamaallaat angajoqqaarsianit sapinngisamik meeqqamik isumaqatigiissuteqarlutik tiguneqarsinnaapput meeqqamullu paarineqartumut pisiassanut atorneqassallutik.
Imm. 5. Meeraq inuusuttorluunniit ilaqutariinnut paarisassanngortinneqarpat paarineqartussap atisassaminik allanillu atortussaminik pisariaqartitaminik nassataqarnissaa kommunalbestyrelsip isumagisassaraa. Kommunalbestyrelsi aningaasanik tunniussisassaaq inissiinermi aningaasartuutinut taakkununnga matussutissat pillugit Aningaasat isumaginninnermi tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaani annertussusissatut aalajangersakkatut annerpaaffilimmik.

 

Kapitali 7
Angajoqqaat akiliutaat

§ 24. Meeqqap inuusuttulluunniit angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarnerani meeqqap imaluunniit inuusuttup inuussutissaqarnissaanut angajoqqaat akilersuisussaapput. Aningaasat angajoqqaat akiliutissaat meeqqanut akilersuutini nalinginnaasumik akiliutitut aningaasanik isumaginninnikkut tunniunneqartartut atuuttut pillugit Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup kaajallaasitaani nalunaarutigineqartartutut annertussuseqartut angajoqqaanit marluusunit akilerneqartussaallutik.
Imm. 2. Meeraq inuusuttorluunniit angajoqqaarsianut inissinneqarsimagaluartoq angajoqqaat suli pilersuisussaatitaapput taamaattumillu nalinginnaasumik pilersuinerup saniatigut meeqqap inuusuttulluunniit angajoqqaavisa sapaatit akunnerisa naaneranni ferianilu najugaqarneranut atatillugu aningaasartuutit akilertussaallugit.

§ 25. Meeqqanut akilersuutit pillugit aalajangersaasoqarsimaneranik allagartaq malillugu angajoqqaat pilersuisussaatitaasut tamarmik akilersuisussaatitaaneratigut pisarpat akilersuutit angajoqqaarsianut tunniunneqartassapput meeqqamut inuusuttumulluunniit atatillugu aningaasartuutit ilaattut matussutissatut.

§ 26. Kommunalbestyrelsip angajoqqaat aappaa tamaasaluunniit akiliuteqartinngitsoorsinnaavai akiliuteqartussaq erseqqissumik naliliiffigineratigut paasineqarpat akiliuteqartussaasup imminut ilaquttamilu inuutinniarnissaannut qularnaarinninnissani ajornakusoortikkaa, meeqqanik inuussuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu.
Imm. 2. Akiliuteqarnissamut aalajangerneq naliliiffigeqqinneqarsinnaavoq angajoqqaat isertitaasa imaluunniit pilersuisussaatitaaneranni pissutsit annertuumik allannguuteqarpata.

 

Kapitali 8
Naammagittaalliuuteqarsinnaaneq

§ 27. Nalunaarummi malittarisassat malillugit aalajangiinerit, Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat malillugit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.
Imm. 2. Aalajangiinerup tiguneranit sapaatip akunneri 4-it qaangiutsinnagit Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliuuteqartoqassaaq.
Imm. 3. Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfiup aamma Nunap eqqartuussisuata piffissaliussap malinneqannginnera isiginnginniarsinnaavaa pineqartoq qaanngiinermut akisussaatinneqarsinnanngippat.

 

Kapitali 9
Atuutilersitsineq

§ 28. Nalunaarut manna ulloq 1. januar 2007 atuutilerpoq.
Imm. 2. Peqatigitillugu Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 17, 1. juli 2003-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 14. december 2006

Aleqa Hammond

/

Martha Lund Olsen