Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersumi, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 6, 20. maj 1998-imeersukkut allanngortinneqartumi, § 10, imm. 1, nr. 4, § 26, § 27, § 29, § 33 imm. 2 kiisalu § 34 imm. 3 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

Kapitali 1
Siunertaq, atuuffia, nassuiaatit il.il.

Siunertaq

§ 1. Nalunaarummi siunertarineqarpoq aalisarnerup annertussianik aalisarfinnillu ilisimasaqarnerulernissaq, aalisarnermi pisuussutit iluaqutiginiarneqarnerat pillugu uumassusilinnik ilisimatuussutsikkut siunnersorneqarnerup pitsaanerulernissaa kiisalu aalisarnerup aqunneqarnerata pitsaanerulernissaa.

Atuuffia

§ 2. Nalunaarut imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani sinerissamut qanittumi inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi atuuppoq.
Imm. 2. Nalunaarut imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani sinerissamut qanittumi inuussutissarsiutigalugu saattuarniarnermi, raajaniarnermi kapisilinniarnermilu atuutinngilaq. 

Nassuiaatit

§ 3. Imartanut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaanut ilaapput:
1) Kalaallit Nunaata Kitaani 44° 00’W-ip kitaaniit 59° 00’N tikillugu tassanngaaniillu 42° 00’W-p kitaanut.
2) Kalaallit Nunaata Kitaata Avannaa, NAFO-p oqartussaaffiata 1-ip ilaa, 68° 00’N-p avannaaniittoq.
3) Kalaallit Nunaata Kitaata Kujataa, NAFO-p oqartussaaffiata 1-ip ilaa, 68° 00’N-p kujataaniittoq.
4) Kalaallit Nunaata Tunua 44° 00’W-p kangianiit 59° 00’N tikillugu tassanngaanniillu 42° 00’W-p kangianut, ICES-ip malittarisassaqartitsivianut II, V, XII, XIV-imut ilaasut.

§ 4. "Sinerissamut qanittumi aalisarneq" paasineqassaaq, angallatit angallatip usitussutsimut uuttuutaat malillugu 75 BRT/120BT-imit mikinerusut atorlugit aalisarnertut.

§ 5. Angallatip usitussusia angallatip usitussutsimut uuttuutaani qaqugukkulluunniit atuuttumi takuneqarsinnaavoq.

§ 6. Nalunaarummi matumani "angallat" paasineqassaaq sunaluunniit assartuut imaatigut nunakkulluunniit aalisarnermut atatillugu atorneqartoq.

§ 7. "Fod"-itut pineqarpoq uuttuut "danskit fodiat". 1 fodip meterinngorlugu assigaa 0,31385 meteri.

§ 8. "Umiarsuaq tunitsivik" imaluunniit "tunitsivik" tassaavoq aalisakkanik tunitsivittut oqartussaasut ilaannit akuerisaq aalisakkanik pisiortornissamut pisinnaatitaasoq.

§ 9. "Tulaanneqartut annertussusiat" paasineqassaaq, pisat nalunaarutigineqarnerini naatsorsueriaatsit pillugit malittarisassat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit, aalisakkat kiilunngorlugit oqimaassusiattut.

§ 10. Nalunaarummi matumani oqaatsimut "usingiarneq" imaluunniit "tunisineq" ilaapput angallammiit aalisakkanik aalisakkaniilluunniit tunisassianik nuussinerit suulluunniit, apeqqutaatinnagu annertussutsit nuunneqartut usit tamarmiusuunersut imaluunniit usit ilaannarineraat, aamma apeqqutaatinnagu nuussineq talittarfimmi imaluunniit avataani ingerlanneqarnersoq.

Imartat aalisarfiit agguataarneqarsimanerisa assingi

§ 11. Angallatit sumiissusersiornermut elektroniskinik atortoqanngitsut, imartat aalisarfiit agguataarneqarsimanerisa assinginik umiarsuup allattaavinut ilanngullugit tunniunneqartunik, sumiissutsiminnik nalunaarutiginninnerminni atuissapput.

Kapitali 2
Angallatinik 30 fodinik/9,4 meterinik sinnerlugilluunniit angissusilinnik sinerissamut qanittumi inuussutissarsiutigalu aalisarneq.

Angallatit 30 fodinik/9,4 meterinik sinnerlugilluunniit angissusillit umiarsuup allattaaviinut allattuisussaatitaanerat

§ 12. Inuit ingerlatseqatigiiffiilluunniit angallatinik, angallatip usitussutsimut uuttuutaa malillugu 30 fodinik/9,4 meterinik angissusilinnit-anginerusunillu sinerissamut qanittumi aalisartut aalisariarnerit tamaasa umiarsuup allattaaviinut allattuisussaapput. Umiarsuup allattaaviini paasissutissat makku allattorneqassapput:
1) Angallatip aqqa.
2) Angallatip aalisarnermini aalisarsinnaanermut akuersissutaata normua akuersissutaasaluunniit normui, akuersissummik pigisaqarnissaq piumasaqaataasimappat.
3) Angallatip nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
4) Angallatip radiukkut attaveqarniartilluni ilisarnaataa.
5) Ukioq, ulloq, piffissaq aallartiffiusoq, piffissaq aalisarnermik unitsitsiffiusoq, aalisarfiup itissusia aamma sumiissuseq imaluunniit imartap aalisarfiusup assinga naapertorlugu aalisarfiusumi sumiissuseq.
6) Aalisarnermi atortut atorneqartut qassiunerilu.
7) Aalisakkat pisarineqartut uumatillugit kiilunngorlugit oqimaassusiat.
8) Saniatigut pisat/eqqarneqartut suuneri amerlassusiallu.
9) Ulloq tunitsiviusoq, tunitsivigisaq tulaassallu amerlassusiat.
10) Angallatip naalagaata atsiornera, ateq atsiorfigisap ataani erseqqissumik naqinnernik allallugu.
11) Miluumasut imarmiut saniatigut pisat imaanut avalatseqqinneqarnersut toqunneqarnersulluunniit nalunaarutigalugit.
Imm. 2. Umiarsuup allattaaviinut allattuinermi Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup (KANUAANA) suliarisimasaasa ilaat, umiarsuup allattaaviini immersugassaq atorneqassaaq.
Imm. 3. Umiarsuup allattaaviini immersugassat atorneqartut naqitigaassapput tulleriiaanillu normulersorneqarsimassallutik naqitanilu normulersukkat tulleriiaarneri malillugit atorneqassallutik. Immersugassat atortussaajunnaarsinneqartut iginneqassanngillat, kisiannili immersugassanut atorneqarsimasunut ilanngullugit nassiunneqassapput toqqortarineqassallutillu, taamaalilluni normuisa tulleriiaarnerini tamatigut amigaateqartoqartassanani.
Imm. 4. Umiarsuit allattaaviini immersugassani allannernik kukkusanik aaqqiinerit paatsoorneqarsinnaassanngillat. Aaqqiinermut lak-i allaluunniit kukkusumik allatamik matusissut atorneqassanngilaq, taamaallaalli qaavisigut titaasoqassalluni.
Imm. 5. Umiarsuup allattaavii immersorneqarsimassapput atsiorneqarsimassallutillu umiarsualivimmut imaluunniit tunitsivissamut tikinnissaq sioqqullugu. Taamaattorli ulloq tunisiffik, tunitsivik aamma nunnigunneqartut amerlassusiat tunisineq naammassineqareerpat aatsaat ilisimatitsissutigineqassapput.

§ 13. Umiarsuup allattaaviini immersugassat assilineri marluk, atortussaajunnaarsinneqarsimasullu ilanngullugit tunisinerni tamani tunitsiviusumut tunniunneqassapput.
Imm. 2. Umiarsuup allattaaviini immersugassani tunitsiviusup atini piffissarlu tunisiffiusoq naqissusissavai. Tamanna aamma atuuppoq inuussutissarsiutigalugu aalisartup umiarsuup allattaaviini immersugassap assilineranik pigisaani.
Imm. 3. Umiarsuup allattaaviini immersugassat assilineri tamarmik ukiumi atuuttumi ukiunilu siullerni immersorneqarsimasut, tunitsivimmit tusisoqarsimaneranik uppernarsaammik naqissusikkat inuussutissarsiutigalugu aalisartup tigummissavai.

§ 14. Tunitsivik aalisakkat tulaassat tunisallu pillugit Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) nalunaaruteqartassaaq. Paasissutissat makku tunniunneqartassapput:
1) Ulloq tunisiffiusoq aamma tunitsivik.
2) Tunisisup aqqa aamma inuup normua, angallatip aqqa kiisalu nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
3) Angallammut akuersissutip normua, akuersissummik peqarnissaq piumasaqaataasimappat.
4) Aaalisarnermi atortut atorneqartut.
5) Tulaanneqartut uumatillutik oqimaassusiat tamarmiusoq kiilunngorlugu aalisakkat sorliunersut qanorlu suliarineqarsimanerat nalunaarutigalugit, § 9 naapertorlugu.
6) Tulaassat amerlassusiisa ataatsimut katillutik nalingat, nr. 5 naapertorlugu.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu paasissutissat, umiarsuup allattaaviini immersugassat katersorneqarsimasut ilanngullugit, qaammatit tamaasa kingusinnerpaamik qaammatip tulliata ulluisa 15-ianni, allakkatigut, faxikkut imaluunniit qarasaasiakkut atuaruminartunngorlugit imaluunniit toqqaannartumik KANUAANA-mut nassiunneqartassapput, isukkuinik ilusissaannillu KANUAANA-p isumaqatigereerneratigut.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu tunitsiviit pisussaapput, pisassiissutit tamarmiusut 80 %-ii pisarineqarsimatillugit, imaappoq ukiumut pisassiissutit pisariaqarpallu ukiup siuliani pisassiissutigineqartut sinneri, KANUAANA tamatuminnga qinnuiginnissimappat, sap. akunneri tamaasa paasissutissanik nassiussissallutik.
Imm. 4. KANUUANA-p qaqugukkulluunniit inuussutissarsiutigalugu aalisartumit imaluunniit tunitsivimmit tunisinermi allagartap assilineranik tunineqarnissani, piumasarisinnaavaa.

Kapitali 3
Angallatinik 30 fodinik/9,4 meterit inorlugit angissusilinnik sinerissamut qanittumi inuussutissarsiutigalugu aalisarneq

Angallatit 30 fodit/9,4 meterit inorlugit angissusillit nalunaaruteqartussaatitaanerat

§ 15. Inuit imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit aalisariutinik 30 fodinit/9,4 meterinit mikinerusunik angallateqarlutik aalisartut tunitsivimmut makkuninnga paasissutissiissapput:
1) Ulloq tunitsiviusoq aamma tunitsivik.
2) Tunisisup aqqa aamma inuup normua, angallatip aqqa kiisalu nalunaarsorneqarnermini naqinnerit ilisarnaatai normualu.
3) Angallammut akuersissutip normua, akuersissummik peqarnissaq piumasaqaataasimappat. Aalisarnermi atortut atorneqartut qassiunerilu.
4) Aalisarnermi atortut atorneqartut qassiunerilu.
5) Nalunaaquttap akunneri qassit aalisarnermi atorneqarsimanersut.
6) Aalisarfiusoq sumiissuserluunniit.
7) Tulaanneqartut uummatillutik oqimaassusiat tamarmiusoq kiilunngorlugu aalisakkat sorliunersut qanorlu suliarineqarsimanerat taallugu nalunaarutigalugit, § 9 naapertorlugu.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu paasissutissat, kingusinnerpaamik tunisinermi tunniunneqassapput.

§ 16. Tunitsivik § 15-imi paasissutissanik taaneqartunik Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut (KANUAANA) tunniussissaaq.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu paasissutissat qaammatit tamaasa kingusinnerpaamik qaammatip tulliata ulluisa 15-ianni, allakkatigut, faxikkut imaluunniit qarasaasiakkut atuaruminartunngorlugit imaluunniit toqqaannartumik KANUAANA-mut nassiunneqartassapput, isukkuinik ilusissaannillu KANUAANA-p isumaqatigereerneratigut.
Imm. 3. Imm. 1 naapertorlugu tunitsiviit pisussaapput, pisassiissutit tamarmiusut 80 %-ii pisarineqarsimatillugit, imaappoq ukiumut pisassiissutit pisariaqarpallu ukiup siuliani pisassiissutigineqartut sinneri, KANUAANA tamatuminnga qinnuiginnissimappat, sap. akunneri tamaasa paasissutissanik nassiussissallutik.
Imm. 4. KANUAANA-p qaqugukkulluunniit, inuussutissarsiutigalugu aalisartumit imaluunniit tunitsivimmit tunisinermi allagartap assilineranik tunineqarnissani piumasarisinnaavaa.  

Kapitali 4
Nakkutilliineq, pineqaatissiinerit atuutilerfialu

Nakkutilliineq

§ 17. Angallatit, nalunaarummi matumani ilaatinneqartut, KANUAANA-mik, Grønlands Kommando-mik (GLK), piniarnermik aalisanermillu nakkutilliisunik aamma politiinik suliffeqarfiit taakku suliaminnik isumaginninneranni suleqataassapput, aalisarneq pillugu malittarisassat qaqugukkuulluunniit atuuttut naapertorlugit.
Imm. 2. Angallatit isumannaassavaat KANUAANA-mi, GLK-mi aamma politiini sulisut kiisalu piniarnermik aalisanermillu nakkutilliisut akornusersorneqaratik angallammik nakkutilliisinnaanerat. 

Pineqaatissiinerit

§ 18. Nalunaarummi aalajangersakkanik § 11-17-mik unioqqutitsinerit akiliisitaanermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik imaluunniit assigisaat unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaalluni akiliinissamut akisussaatinneqarsinnaavoq. 

Atuutilerfia

§ 19. Nalunaarut atuutilerpoq 1. september 2006.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14, 25. maj 1987-imeersoq aalisakkanik, piniakkanik savaateqarnermilu tunisassianik tunisaqarnermi nalunaaruteqartarnermut tunngasoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 5. juli 2006

Finn Karlsen

/

Emanuel Rosing