Atuartitsinerup ingerlanneqarnissaata naammassineqarnissaanut periusissat atuarnerullu nalaani atuarfiup atuartunik nakkutilliinera pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat
Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 21. maj 2002-meersumi § 25, imm. 2 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq:
Kapitali 1
Atuartitsinerup ingerlanneqarnissaata naammassineqarnissaa pillugu iliuusissat
Atuarfimmi maleruagassat
§ 1. Atuarfiup siulersuisuisa atuarfimmi maleruagassat aalajangersassavaat. Atuarfimmi maleruagassat atuartut ataatsimooqatigiittarnerannut najoqqutassiaapput torersuunissamullu tikkuussisuullutik.
Imm. 2. Atuarfimmi maleruagassat tassaapput atuartitsinerup ingerlanneqarnissaanut naammaginartumik periarfissiisussat tassuunalu atuarfiup siunertaanik piviusunngortitsiniarnermut tapertaasussat.
§ 2. Atuarfiup siulersuisuinalunaarutip periarfissiissutai tunngavigalugit atuartut atuarfimmi maleruagassanik malinninngitsut qanoq iliuuseqarfigineqarnissaannik aalajangersagaliorsinnaapput.
§ 3. Atuarfiup siulersuisui atuartup malittarisassanik eqqortitsinngitsup angajoqqaavinut ilisimatitsisarnermut taamatuttaaq tamanna pillugu angerlarsimaffiup atuarfiullu qanoq attaveqatigiinnissaannut najoqqutassanik aalajangersaasinnaapput.
§ 4. Klassini atuaqatigiit imaluunniit ingerlaqatigiit ilinniartitsisutik peqatigalugit ukiup atuarfiup aallartinneri tamaasa atuaqatigiit imaluunniit ingerlaqatigiit akunnerminni ataatsimoornissaminnut anguniagassatik pilersaarusiussavaat.
§ 5. Atuarfimmi pitsaasumik atugassaqarnissaq siunertaralugu atuartut, ilinniartitsisut, atuarfimmi aqutsisoq, angajoqqaat atuarfiullu siulersuisui, klassini ingerlaqatigiinnilu ataasiakkaani atuarfiup malittarisassaasa taamatullu ataatsimooqatigiinneq torersaarnerlu pillugit atuarfiup anguniagaanik atuartut paasininnissaat suleqatigiiffigissavaat.
Periusissat
§ 6. Atuarfimmi maleruaqqusat atuartup unioqqutippagit piaartumik tamatuma akuerineqarsinnaanngissusia ilinniartitsisup atuartumut paaseqqullugu taakkartussavaa. Ilinniartitsisup atuartumik oqaloqateqarnermigut unioqqutitsinermut suna pissutaanersoq paasiniassavaa, tamatuma siunertarissavaa atuartup atuarfimmi maleruaqqusat qanoq pingaartiginersut paasissammagit unioqqutinneqaqqinnissaallu pinaveersaarniassammagit.
Imm. 2. Atuartup maleruaqqusat unioqqutittuarpagit annertuumilluunniit unioqqutitsippat, ilinniartitsisup pilertortumik atuartoq paasitissavaa tamanna akuerineqarsinnaanngitsoq allakkatigullu mianersoqqussummik atuartoq tunineqassaaq. Atuartup angerlarsimaffia mianersoqqussutip imaanik, tassungalu ilanngullugu sooq atuartoq mianersoqqussummik tunineqarsimanersoq unioqqutitsinerullu kingunerisinnaasaanik nassuiaatitaqartumik nalunaarfigineqassaaq. Klassip imaluunniit ingerlaqatigiit sinnerisa ingerlanissaat qulakkeerniarlugu pisariaqalerpat § 10, imm. 1-imi taaneqartoq tunaartaralugu periusissaq § 8, imm. 1-imi taaneqartoq atuutsinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Atuartoq mianersoqquneqareerluni unioqqutitseqqippat atuartitsinerup ingerlanissaa qulakkeerniarlugu tunngavissat §§ 10-11-milu taaneqartut tunaartaralugit periusissat § 8-mi taaneqartut atuarfiup atuutsilersinnaavai.
§ 7. Atuartup akuerineqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnera inooqatigiinnikkut misigissutsikkullu ajornartorsiutinik atuarfimmiit pissuteqarsorinarpat iliuusissat § 8-miittut malillugit atuarfik Siunnersuisarfimmut immikkut atuartitsinissamik allatullu immikkut perorsaanissamik pisariaqartitsinermik naliliisoqarnissaanut taarsiullugu malittarisaliussaaq.
§ 8. Atuartitsinerup ingerlanneqarnissaa qulakkeerniarlugu atuarfiup atuartumut periuserisinnaasat makkua atuutilersissinnaavai:
1) Atuarfimmi atuartitsinermut allamut nuukkallartitsineq akunnerni ataasiakkaani ullulluunniit sinnerani, tak. § 9, imm. 1.
2) Sapaatip-akunnera tikillugu atuartitaanermut peqataaqqusaajunnaarsitsineq, tak. imm. 2 aamma § 10, imm. 2.
3) Klassimut allamut ukioqatigisanik atuartulimmut ataavartumik nuutsitsineq, tak. imm. 2 aamma § 10, imm. 3.
4) Illoqarfigisami klassimut allamut ukioqatigisanik atuartulimmut nuutsitsneq, tak. imm. 2 aamma § 10, imm. 4.
5) Atuarfimmi atuartuujunnaarsitsineq, tak. imm. 2 aamma § 10, imm. 5.
Imm. 2. Imm. 1-imi, nr. 2-miit 4-mut taaneqartut taamaallaat 4.-10. klassimi atuartunut atuutinneqarsinnaapput imm. 1, nr. 5-imilu taaneqartoq atuartunut 10. klassini atuartuusunut taamaallaat atuutinneqarsinnaalluni.
§ 9. Atuartumut iliuusissat piviusunngortinneqarnissaat atuarfiup pisortaata aallartissavaa, taamaattorli tak. § 11, imm. 2 aamma 4.
§ 10. Atuarfimmi atuartitsinermut allamut nuutsitsineq, tak. § 8, imm. 1 nr. 1 aatsaat pisinnaavoq klassip imaluunniit ingerlaqatigiit sinnerisa atuartinneqarnissaat qulakkeerniarlugu pisariaqalerpat. Atuartitsinermut allamut nuutsitsineq aatsaat pisinnaavoq tamanna sioqqullugu atuartoq nammineq oqaaseqaateqarnissaminut periarfissinneqareerpat ajornanngippallu angerlarsimaffik siumoortumik tamatuminnga nalunaarfigineqareerpat.
Imm. 2. Atuartoq, tak. § 8, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu atuartitsinermut peqataaqqusaajunnaassappat piumasaqaataavoq tamanna pitinnagu siumoortumik angajoqqaat atuartorlu oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissaqarsimanissaat aammalu angerlarsimaffiup siumoortumik tamatuminnga nalunaarfigineqareersimanissaa. Aammalu piumasaqaataavoq atuartup atuartitsinermut peqataajunnaarsinneqarnermi nalaani naammaginartumik nakkutigineqarnissaa. Atuartitsinermut peqataaqqusaajunnaarneq aatsaat immikkorluinnaq pisoqartillugu ukiup atuarfiusup ataatsip iluani ataasiaannarani pisinnaavoq.
Imm. 3. Atuartoq, tak. § 8, imm. 1, nr. 3 naapertorlugu atuarfigisamini klassimut allamut ukioqatigisaminik atuartulimmut ataavartumik nuunneqassappat atuartoq angajoqqaallu tamanna pitinnagu namminneq oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissinneqarsimanissaat piumasaqaataavoq.
Imm. 4. § 8, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu nuutitsineq aatsaat pisinnaavoq atuartup, angajoqqaavisa atuarfimmilu nuuffigisassami atuarfiup pisortaata nuunnissaq akuerisimappassuk nuunnerlu kommunimut aningaasartuutaanerussanngippat.
Imm. 5. 10. klassimi atuartup atuartuujunnaarsitaanissaa atuarfiup pisortaata inassuteqareerneratigut kommunalbestyrelsimit aalajangiiffigineqassaaq, tak. § 8, imm, 1, nr. 5. inassuteqannginnermi atuartoq nammineq oqaaseqaateqarnissamut periarfissaqartinneqassaaq. Atuartoq angajoqqaatut oqartussaatitaanerup ataaniippat aammattaaq angajoqqaavi angajoqqaatulluunniit oqartussaatitaasut namminneq oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissaqartinneqaqqaassapput. Atuartuujunnaarsitaanissaq atuartup akuerisinnaappagu kommunalbestyrelsip akuersinissaa piumasaqaataanngilaq, taamaattorli atuartup inuussutissarsiummik ilinniagaqarnermilluunniit aallartitsissunneqarnissaa atuarfiup qularnaassavaa.
§ 11. Timikkut tarnikkulluunniit pillaaneq atorneqassanngilaq.
Imm. 2. Atuartut allanut nakuuserniarnerat pigisanilluunniit aserorternermik innarliinissaat pinngitsoortinniarlugu pisariaqartitsineq naapertorlugu pissaaneq atorneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Pissaaneq atorneqartariaqarpat ingerlatiinnarlugu tamanna allakkatigut atuarfiup pisortaanut nalunaarutigineqassaaq, taassumalu ingerlatiinnarlugu angajoqqaat tamatuminnga ilisimatissavai.
Imm. 4. Atuartoq pissaanermik atuiffigineqartoq ilinniartitsisumit ingerlatiinnarlugu klassimi atuartitsinermit anisitaasinnaavoq, ilinniartitsisullu pisumik nalunaarutiginninnera tunngavigalugu atuarfiup pisortaata iliuuserisassat pisariaqartinneqartut suuneri aalajangiiffigissavai.
Kapitali 2
Atuartitsinerup nalaani atuartunik nakkutilliineq
§ 12. Atuarfimmi atuarnerup nalaani, anitsiarfinni, nerinerup nalaani allanilu naammattumik atuartut nakkutigineqarnissaannut kommunalbestyrelsi akisussaavoq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip aalajangersagaasa iluanni atuarfiup siulersuisuisa atuarfiup atuartunik nakkutilliinissaa erseqqinnerusunik malittarisassaliorsinnaavaat.
Imm. 3. Atuarfiup pisortaata nakkutilliinerup qanoq ingerlanneqarnissaa aalajangiiffigissavaa.
Imm. 4. Naammattumik nakkutilliineq imatut paasineqassaaq, nakkutilliineq pissutsit naliliiffiginerat aallaavigalugu imarisamigut annertussutsimigullu pisariaqartitsineq naapertorlugu naammattuusorinartoq, makku tamatumunnga ilanngullugit
-atuartut qanoq ukioqarnerat
-sammisap suunera
-najukkami pissutsit aamma
-init aaqqissugaanerat atortuilu.
Imm. 5. Ilinniartitsisut ataasiakkaat tamarmik atuarfimmi maleruaqqusat malinneqarnissaannut qulakkeerinissamut pisussaaffeqarput unioqqutitsisoqarpallu akuliutissallutik pisussaapput, soorlu atuarfiup pisortaanut saaffiginninnikkut. Tassa ilinniartitsisusut ataasiakkaat nakkutilliisutut pisussaanerat ilinniartitsisup skemanut imaluunniit suliassat agguataarneqarsimanerinut killeqanngilaq.
§ 13. Atuarfiup nakkutilliisussaatut pisussaanera aallartittarpoq atuartitsinerup aallartinnissaa minuttinik qulinik sioqqullugu, naammassisarporlu atuartut atuartitsinerup naanerata kingorna atuarfimmit qimagutereernerisa kingorna.
Imm. 2. Atuartut atuartitsineq minuttit qulit sioqqullugit, imalunniit atuartut atuarnerup naammassinerata kingorna pisassaqarlutik, soorlu sunngiffimmi atuartitsinerup aallartinnissaa utaqqigunikku, allamilluunniit pissuteqarlutik atuarfik qimanngippassuk, sumiiffimmilu oqartussaasut nakkutilliisoqarnissaa pisariaqartoq nalilerpassuk, immikkut ittumik nakkutilliinissamik isumaqatigiissusiortoqassaaq.
Nakkutilliisussaatitaanerup atuuffia
§ 14. Atuartut atuarfiup iluaniinneranni atuarfiullu illutaata akisussaaffigisaatalu iluaniinneranni nakkutilliineqassaaq. Nakkutilliinermut aamma ilaavoq atuarfiup qanittuani aqqusinermi atuarfiup malittareqqusiai atuartunit malinneqarnersut nakkutigineqarnissaat. Atuartut atuariartorlutik aqqutigisartagaat atuarfiup nakkutilliineranut ilaatinneqanngillat.
§ 15.
Atuartitsineq atuarfiup avataanut inissinneqarsimappat atuartut atuarfigisassamit atuarfiullu akornanni ingerlaartarnerat pisariaqarnera naapertorlugu nakkutigineqartariaqarpoq. Aammattaaq nakkutilliisussatut pisussaaffittut ilaavoq atuarfiup aaqqissugaanik angallassinermi siumut utimullu ingerlaartitsineq.
Nakkutilliisussaatitaanerup imaa
§ 16. Ilinniartitsisut atuartitsinerup nalaani atuartunik nakkutilliisussaatitaapput.
Imm. 2. Klassimi atuartunik ingerlaqatigiinnut eqimattanulluunniit agguataarneqarnerup kingorna atuartut inini assigiinngitsuniippata atuartunik nakkutilliineq ingerlanneqarsinnaavoq ilaatigut siumut ilitsersuereernikkut. Aamma taamaappoq atuartup atuarnermut atatillugu atuarfik qimattariaqarpagu.
Imm. 3. Pingaaruteqavissumik pissuteqaruni atuartoq aatsaat atuartitsinerup nalaani atuarfik qimallugu aninissamut akuerineqarsinnaavoq.
§ 17. Atuartitsineq inini immikkut navianartorsiorfiusinnaasuni ingerlanneqarpat, soorlu fysik/kemirtarfinni, sannavinni, eqaarsaartarfinni timersortarfinnilu, atuarfik sukumiisumik nakkutilliisussaavoq.
Imm. 2. Allani immikkut nakkutilliinissaq piumasaqaataasimappat atuarfiup tamakkua eqqortinneqarnissaat nakkutigissallugu pisussaaffigivaa.
§ 18. Atuartitsineq skema malillugu nalunaaquttap akunnerinik unitsinneqarpat annerni atuartut atuarfimmiiginnarsinnaallutillunniit atuarfimmik qimatsisinnaapput.
Imm. 2. Atuarfimmi siulersuisut aalajangersinnaavaat aalajangersakkami imm. 1-imi anitsiarfinni aamma nalunaaquttap akunnerini atuartitsiffiunngikkallartuni tamanna aamma atorneqassanersoq.
Imm. 3. Immikkut ittumik pissutissaqarpat atuarfiup pisortaata imm. 1 aamma imm. 2 sanioqqullugit atuartut ataasiakkaat atuarfimmik qimatsinissaat inerteqqutigisinnaavaa. Aammattaaq angajoqqaat qitornamik anitsiarfimmi akunnernilu atuanngiffinni atuarfimmiiginnarnissaat piumasarisinnaavaat.
Imm. 4. Atuarfiup qimannissaanut atuartoq akuerineqarsinnaavoq tamanna isumannanngitsutut nalilerneqarpat.
Paasisassarsiornermi angalanermi allanilu nakkutilliineq
§ 19. Atuartut paasisassarsiorlutik angalanerinni, suliffeqarfinnut pulaaqatiginerini, timersornernut tunngassuteqartunik sammisaqarnerini, umiartornerini assigisaalluunniit atuarfimmit aaqqissuunneqartut aningaasaliiffigineqartullu peqataaffigineqarnerini nakkutilliiffigineqartassapput. Nakkutilliisussaatitaanertaaq atuuppoq atuarfiup suliassaanut atatillugu aallaarsimaarnerni, tammaarsimaanerni imaluunniit atuarfik arlaatigut aaqqissuisuutillugu.
§ 20. Atuartut misiliinerisa nalaanni sullivinniitillugit suliffeqarfinniitillugit assigisaannilu atuarfiup nalinginnaasumik nakkutilliisussaatitaanera atuutinngilaq. Taamaattorli atuartunut tunngatillugu mianersorfissaqartoq malugineqarpat atuarfik pisussaajuarpoq akuliutissalluni.
Imm. 2. Atuartut sullivinni suliffeqarfinnilu misiliillutik sulinerminni sulliviup sulisuinut isumannaallisaanikkut malittarisassanut, sullivinni avatangiisit pillugit inatsisitigut aalajangersakkat malillugit suliarineqarsimasunut ilaatinneqarput.
§ 21. Paasisassarsiorluni angalaarnermi, tammaarsimaarnermi atuaqatigiillu angalanerinut assigisaanniluunniit aatsaat nalunnguartoqarsinnaavoq tamanna isumannaatsumik pisinnaappat.
§ 22. Ilinniartitsisut atuartullu atuarfiup illuutaani imaluunniit anitsiartarfiup ilusilerneqarneratigut arlaannik ulorianarsinnaasumik naammattuugaqarunik tamatuma atuarfiup pisortaanut nalunaarutiginissaanut pisussaapput.
Kapitali 3
Atuutilerneranut atuukkunnaarsitsinermullu aalajangersakkat
§ 23. Nalunaarut 1. august 2003 atuutilerpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Meeqqat atuarfianni torersaarluarnissamik pilersitsiniaanissaq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 10, 15. april 1991-imeersoq aamma Atuartunik nakkutilliineq pillugu Kulturimik atuartitsinermillu aqutsisut kaajallaasitaat nr. 8/80 atuukkunnaarput.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 14. maj 2003.
Arkalo Abelsen
/
Lise Lennert Olsen