Inuutissarsiutinik ilinniartitsisarnermik Kalaallit Nunaannut inatsimmi nr. 582-imi, 29. november 1978-imeersumi § 1 malillugu aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1.
Ilinniartitaanerup siunertaa.

§ 1. Isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsinerup isumaginninnermi perorsaasunik isumaginninnermi perorsaanermik suliaqarfiusuni tamani sulisinnaanngortitsinissaq, kiisalu isumaginninnermi perorsaasut suliassaqarfiup taassuma iluani ineriartortitsinermut uummaarissumik peqataanissaannut tunngavissaliinissaq siunertaraa.
Imm. 2. Ilinniagaqartut atuagarsornermik sulinermillu misiliisarnernik parlagaattunik ingerlatsinermikkut makkuninnga pisinnaasaqalersinneqarnerisigut anguniagaq anguneqassaaq:
1) paasisimasaqarnermik, taamaalillutik perorsaanermi ajornartorsiutinik, saqqummeriaatsinik taakkulu kingunerisartagaannik erseqqissunik ataatsimut isiginnillutik paasinnissinnaalerlutik, isumaginninnermi perorsaanermi ajornartorsiutit tamakku aaqqiivigisinnaalernissaat siunertaralugu,
2) atuagarsornikkut ilisimasaqarnermik sulinikkullu pisinnaasaqalernermik, taamaalillutik ataatsimut isiginnillutik paasinnissinnaalernertik atorlugu isumaginninnermi kiisalu perorsaanermi ajornartorsiutinik pinaveersaartitsisinnaalersillugit suliarinnissinnaalersillugillu.
Imm. 3. Isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsinerup ilinniagaqarnermi tamatigoortunik avatangiiseqartitsinikkut ilinniagaqartut tapersersorlugillu inuttut ineriartorneranni nukittorsassavai.

Kapitali 2.
Ilinniartitaanerup aqunneqarnera.

§ 2. Isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsineq Perorsaanermut Ilinniarfimmit ingerlanneqassaaq.

§ 3. Perorsaanermut Ilinniarfik rektorimit Naalakkersuisunit atorfinitsinneqartumit aqunneqassaaq.
Imm. 2. Rektorip inassuteqarneratigut ilinniartitsisut pisariaqartinneqartut Naalakkersuisut atorfinitsittassavaat.

§ 4. Ilinniartitaanermut siunnersuisoqatigiit "Isumaginninnermi Perorsaasussanik Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit" Naalakkersuisut pilersissavaat, taakkulu tassaassallutik inuit perorsaanermik paasisimasaqartut aamma isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsinermut tunngasunik ilisimasallit.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit pissutsit isumaginninnermi perorsaasussanik ilinniartitsinermut tunngasut pillugit Naalakkersuisunut siunnersuineq suliassaraat, matumani makku pillugit Naalakkersuisunut inassuteqartarneq ilanngullugu:
1) ilinniartunngortussanik tigusisarnermut ataatsimiititaliamik pilersitsinissaq
2) ilinniartussatut tiguneqarnissamut misilitsinnermi piumasaqaatit
3) suliffinnik misiliinermi suliffiit atorneqartussat akuerineqartarnerat.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiit pissutsit makku pillugit aalajangiinernut naammagittaalliuuteqartarfiupput:
1) ilinniagaqartunik soraarsitsineq, tak. § 21, imm. 2
2) ilinniagaqarnermik nangitsineq, tak. 20, imm. 3
3) semesterimut tullermut ingerlaqqinneq, tak. § 14, imm.3
4) semesterimit ingerlatamit semesterip tullianut ingerlaqqinngitsoornermut periarfissaq, tak. § 14, imm. 3.
Imm. 4. Siunnersuisoqatigiit katitigaaneraat, oqartussaaffii suliassaallu pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

§ 5. Perorsaanermut Ilinniarfiup aqunneqarnera pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

§ 6. Perorsaanermut Ilinniarfimmi atuarneq akeqanngilaq. Taamaattorli atuartitsinernut kapitali 8 tunngavigalugu ingerlanneqartunut Perorsaanermut Ilinniarfik akiliuteqartitsisinnaavoq.

Kapitali 3.
Ilinniartussatut tiguneqarneq.

§ 7. Isumaginninnermi perorsaasussatut ilinniartitsinermi ilinniartussatut tiguneqarnissami piumasaqaataavoq qinnuteqaateqartoq ilinniartitaanerup aallartinneqarnerani:
1) 20-nik ukioqalereersimassasoq,
2) ilinniarnertuunngorniatut ilinniarnermi taassumaluunniit assigissaanik ilinniarnermi angusisimassasoq, aamma
3) sivikinnerpaamik ukiumi ataatsimi inuussutissarsiornermik misilittagaqassasoq ilinnialikkamut attuumassuteqartumik.
Imm. 2. Taamaattorli qinnuteqaateqartut allamik ilinniagaqarsimasut ilinniartussatut tiguneqarsinnnaapput:
1) imm. 1-imi nr. 1 aamma 3-piumasaqaatit eqqortinneqarsimappata,
2) qinnuteqartoq ilinniartussatut tiguneqarnissaminut misilitsinnermini angusisimappat, aamma
3) ilinniagaq pineqartoq atuagarsornikkut isumaginninnermi perorsaanermut attuumassuteqartunik imaqarsimappat.

§ 8. Ilinniartussatut tiguneqarnissamut misilitsinnerit § 7, imm. 2-mi pineqartut rektorip ingerlatissavai.
Imm. 2. Ilinniartussatut tiguneqarnissamut misilitsinnermut malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, matumani ilinniartussanik tigusisarneq pillugu ataatsimiititaliamik pilersitsineq ilanngullugu.

§ 9. Ilinniartussatut tiguneqarneq ukiumi pineqartumi ilinniarnerup aallartinneranit pisarpoq. Taamaattorli pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk tamatuma saneqqunneqarnissaa Naalakkersuisut akuerisinnaavaat.

Kapitali 4.
Ilinniartitaanerup sivisussusia imarisaalu.

§ 10. Isumaginninnermi perorsaasussatut ilinniartitsineq ukiunik 3½-inik sivisussuseqartinneqassaaq, semesterinillu imminnut ataannartunik arfineq marlunnik immikkoortortaqarluni.

§ 11. Ilinniartitaanermi sammisaqarfiit, atuartitsissutit pikkorissartitsinerillu makku ilaapput:
1) Perorsaanermi tarnillu pissusiisigut sammisaqarfiit (atuartitsissutit "perorsaaneq", "isumaginninnermi perorsaaneq" aamma "tarnip pissusiinut tunngasut").
2) Atuartitsissutit kultureqarnermut mernguernartunullu tunngasut (atuartitsissutit tusagassiuutinut sullivinnilu tunngasut, "isiginnaartitsineq nipilersornerlu", "pinngortitami asimilu inuuneq" kiisalu "pinnguaatit timersornerlu").
3) Inuiaqatigiinnut isumaginninnermullu tunngasutigut atuartitsissutit, kiisalu atuartitsissutit "attaveqatigiinneq", "aaqqissuussaaneq" aamma "siulersuineq".
4) Ilassutaasumik pinngitsoorani pikkorissarfissat.
5) Qulequttat pikkorissarnerillu nammineq toqqakkat.
Imm. 2. Ilinniartitaanermi immikkut ilinniagaq suliffinnillu misiliinerit aamma ilaapput.

§ 12. Ilinniagaqartunik ilinniarnermut sulianillu misiliinernut siunnersuineq Perorsaanermut Ilinniarfiup isumagissavaa, ilinniartitaanermilu ilinniagaqarnermik aaqqissuussineq suliarissallugu.
Imm. 2. Ilinniagaqartut Perorsaanermut Ilinniarfik oqaaseqaateqartereerlugu ilinniagaqarnermik aaqqissuuussinerup sunik imaqarnissaa pillugu malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaapput.

§ 13. Makku pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat:
1) Ilinniartitaanerup ilaasa § 11-mi taaneqartut siunertaat kiisalu imarisaat annertussusiilu.
2) Ukiup ilinniartitsiviusup sivisussusia agguataarneqarneralu.

Kapitali 5.
Ilinniakkamik ingerlatsineq najuuttussaatitaanerlu.

§ 14. Ilinniagaqartut ilinniarnerminnik ingerlatsinissaminnut ilinniartitaanerullu ilaanut tamanut najuunnissaminnut pisussaaffeqarput.
Imm. 2. Ilinniarnermik ingerlatsinnginneq najuuttussaatitaanermillu unioqqutitsineq semesterip tullianut ingerlaqqissinnaannginneq ilinniagaqartullu semesterimik uteqqiisinnaannginnera kingunerissavai. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit ilinniagaqartup semesterimik uteqqiinissaa rektorip akuersissutigisinnaavaa.
Imm. 3. Semesterip tullianut ingerlaqqinnissamik semesterimillu uteqqiinissamik aalaja-ngiinerit Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaasussaapput, tak. § 4, imm. 3 aamma 4.
Imm. 4. Ilinniarnermik ingerlatsineq najuuttussaatitaanerlu pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

Kapitali 6.
Misilitsinnerit, naliliinerit aamma soraarummeersimanermut uppernarsaat.

§ 15. Ilinniarneq misilitsinnertigut naliliinertigullu uppernarsaaserneqartassaaq. Makku eqqortinneqarpata ilinniarneq angusiffiusimassaaq:
1) sulinermik misiliinerit tamarmiusut "akuerineqarpoq" atorlugu nalilerneqarlutik inaarneqarpata,
2) ilassutaasumik pinngitsoorani pikkorissarfissat "akuerineqarpoq" atorlugu nalilerneqarlutik inaarneqarpata,
3) immikkut allattariarsorluni ilinniagaq angusiffiusimappat, aamma
4) inaarutaasumik misilitsinnerit avataanit naliliisoqarluni ingerlanneqartut angusiffiusimappata, tak. § 16, imm. 1.
Imm. 2. Ilinniagaqarnerup angusiffiusimaneranut uppernarsaatitut soraarummeernermut uppernarsaat tunniunneqassaaq.
Imm. 3. Atuartitsissutit sammisallu makku inaarutaasumik avataanit naliliisoqarluni misilitsiffiussapput:
1) Perorsaanermut tarnillu pissusaanut tunngasunik sammisaqarfiit.
2) Kultureqarnermut mernguernartunullu tunngasunik sammisaqarfiit.
3) Inuiaqatigiit isumaginninnerlu pillugit atuartitsissutit kiisalu atuartitsissutit "attaveqatigiinneq", "aaqqissuussaaneq" aamma "siulersuineq".
Imm. 4. Ilassutaasumik pinngitsoorani pikkorissarfissat, qulequttat pikkorissarnerillu nammineq toqqakkat, sulinermik misiliinerit tamarmik immikkut kiisalu sulinermik misiliinerit ataatsimoortillugit "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq" atorlugit naliliiffigalugit inaarneqassapput.
Imm. 5. Ilassutaasumik pinngitsoorani pikkorissarnerit imaluunniit sulinermik misiliinerit ataatsimoortillugit "akuerineqarpoq" atorlugu nalilerneqanngippata ilinniagaqartoq semesterip tullianut ingerlaqqissinnaanngilaq. Taamatut pisoqarpat ilinniagaqartup semesteri taanna uteqqissinnaassavaa.
Imm. 6. Avataaneersunik naliliisoqarluni inaarutassumik misilitsinneq ataaseq arlallilluunniit ilinniagaqartup angusiffiginngikkunigit uku arlaat qinersinnaavaa:
1) nutaamik misilitsinnissamut (misilitseqqinnermut) nalunaarluni, taannalu misilitsinnerup angusinngitsoorfiusup ingerlanneqarneranit siusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiute-reerpat ingerlanneqarsinnaassaaq, aamma
2) semesterit arfineq aappaat uteqqillugu, tamatumalu kingorna misilitseqqinnissaminut ilinniagaqartut allat peqatigalugit nalunaarluni.
Imm. 7. Atuartitsissutini ataasiakkaani, immikkut ilinniakkami kiisalu ilassutaasumik pinngitsoorani pikkorissarfissani, qulequttani pikkorissartitsinernilu nammineq toqqakkani aamma sulinermik misiliinermi karakteritigut piumasaqaatit Naalakkerssuisut aalajangersassavaat.

§ 16. Misilitsinnerit soraarummeersitsisumit ataatsimit arlalinnilluunniit aamma naliliisartumit ataatsimit arlalinnilluunniit Naalakkersuisut toqqagaannit naliliiffigineqartut "avataanit naliliisoqarluni misilitsinnernik" taaneqartarput.
Imm. 2. Misilitsinnerit soraarummeersitsisumit ataatsimit arlalinnilluunniit, imaluunniit ilinniartitaanermi ilinniartitsisumit ataatsimit arlalinnilluunnit Naalakkersuisut toqqagaannit naliliiffigineqartut "nammineq ilinniartitsisorisat naliliisoralugit misilitsinnernik" taaneqartarput.

§ 17. Allattariarsorluni misilitsinnerit Perorsaanermut Ilinniarfimmit nakkutigineqarlutik ingerlanneqassapput. Allattariarsorluni misilitsinnerit tamanut ammasuunngillat.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit ilinniartitsisunit atuartitsissummi ilinniartitsisuusimasunit ingerlanneqassapput. Allattariarsorluni misilitsinnerit tamanut ammasuupput.

§ 18. Allattariarsorluni avataanit naliliisoqarluni misilitsinnerni misilitsissutissat ataatsimiititaliamit misilitsissutissanik suliaqartussamit suliarineqassapput, atuartitsissutinullu ataasiakkaanut tamanut immikkut misilitsissutissanik suliaqartussanik Naalakkersuisut ataatsimiititaliamik pilersitsisassapput.
Imm. 2. Ataatsimiititaliat misilitsissutissanik suliaqartussat inuttalersugaanerat, oqartussaaffii sulinerallu pillugit malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

§ 19. Perorsaanermut Ilinniarfimmi misilitsinnerit soraarummeernerlu pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat, matumani misilitsinnerit siunertaat, misilitsinnerit ingerlanneqarneri, misilitsinnerit ilusaat, naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissat, naliliisartut, napparsimanerup kingorna soraarummeerneq kiisalu allattaaviit soraarummeernermullu uppernarsaatit pillugit malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Kapitali 7.
Ilinniagaqarnermik unitsitsineq aamma ilinniagaqarnermit soraarsitaaneq.

§ 20. Ilinniagaqarneq unitsinneqarsimasoq tiguneqarnissamik qinnuteqaateqarnikkut taamaallaat nangeqqinneqarsinnaavoq, tak. kapitali 3.
Imm. 2. Taamaattorli ilinniagaqarneq unitsikkallarneqarsimasoq pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk rektorip akuersissuteqarneratigut nangeqqinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Imm. 2 tunngavigalugu aalajangiinerit Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsimapput, tak. § 4, imm. 3 nr. 2.
Imm. 4. Ilinniagaqarnerup nangeqqinneqarnissaa pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

§ 21. Ilinniagaqartoq ilinniartitaanermit soraarsinneqarsinnaasussaavoq:
1) ilinniarnermik ingerlatsinissamik piumasaqaat najuuttussaatitaanerlu arlaleriarluni piffissalluunniit sivisunerusup ingerlanerani eqqortissimanngikkunigit,
2) ilinniarfiup torersuunissamik malittareqqusai annertuumik sumiginnarsimagunigit,
3) ataavartumik napparsimanini, nakorsaatitornini malugisimaarniutinilluunniit atuinermigut taakkuluunniit assigisaasigut allat peqqinnerannik isumannaatsuuneranilluunniit ulorianartorsiortitsiguni, imaluunniit
4) ilinniartitaanermi ingerlaqqinnissaminut malunnartunik akerliusumik iliuuseqarsimaguni taamaluunniit pisoqarneranut pisuusimaguni.
Imm. 2. Ilinniagaqartumik soraarsitsisoqarnissaa rektorip aalajangertassavaa. Tamanna pillugu aalajangiinerit Ilinniartitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, tak. § 4, imm. 3 nr. 1.
Imm. 3. Ilinniagaqartunik soraarsitsisarneq pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

Kapitali 8.
Annertunerusumik ilinniagaqarneq ilinniaqqittarnerlu.

§ 22. Isumaginninnermi perorsaasut atorfeqalersimasut annertunerumik ilinniagaqartinneqartarnerat ilinniaqqittarnerallu Perorsaanermut Ilinniarfimmit isumagineqassaaq. Aammattaaq annertunerusumik ilinniagaqarnerit ilinniaqqinnerillu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit ilinniarfinni allani ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Annertunerusumik ilinniartitaanerit aamma ilinniaqqinnerit imarisaat, annertussusii ingerlanerilu, taarteqartitsisarneq aamma annertunerusumik ilinniagaqarnerup ilinniaqqinnerullu piffissamut suliffiusumut ilanngullugu naatsorsorneqartarnerat pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

§ 23. Sulisut isumaginninnermi perorsaasut suliassaqarfiini suliaqartinneqartut ilinniaqqittarnerat pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

Kapitali 9.
Misiliilluni aaqqissuussinerit.

§ 24. Aaqqissuussinermik saneqqutsinerit misiliilluni aaqqissuussinernut periarfissiisut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat.

Kapitali 10.
Atortuulersitsineq

§ 25. Inatsisartut peqqussutaat manna ilinniagaqartunut ukiumut ilinniagaqarfiusumut 1999/2000-imut kingusinnerusumullu ilinniartussatut tiguneqartunut 1. januar 1999-imit atortuulerpoq.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Kapitali 11.
Ikaarsaariarnermi aalajangersakkat.

§ 26. Ilinniagaqartut 1. januar 1999 sioqqullugu ilinniartussatut tiguneqarsimasut malittarisassat manna tikillugu atuuttut malillugit ilinniakkatik inaarsassavaat, tak. meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq.
Imm. 2. Malittarisassalli atuuttut malillugit ilinniakkamik inaarsaaneq maj/juni 2001-imi soraarummeersitsinerup tungaanut tassanilu taamaallaat pisinnaavoq. Taamaattorli ilinniartitaanermi tassani rektori immikkut akuersissuteqarsinnaavoq, taamaalilluni ilinniakkamik inaarsaaneq kingusinnerusukkut pisinnaalersillugu.
Imm. 3. Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat isumaginninnermillu suliaqartussanik ilinniartitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1 16. maj 1989-imeersoq tunngavigalugu aalajangersakkat aalajangersakkanit Inatsisarsartut peqqussutaat manna inatsisitigut tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasunit taarserneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut atuutiinnassapput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 20/5-1998

Jonathan Motzfeldt

/

Konrad Steenholdt