2012-imi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 6, 22. marts. 2012 -imeersoq

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 5-imi, imm. 1, § 9, imm. 1, § 10, § 14, imm. 2, § 33, imm. 2 aamma 3, aamma § 34, imm. 3, Inatsi-sartut inatsisaatigut nr. 5-ikkut 21. maj 2002-meersukkut allanngortinneqartumi, kinguller­millu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 8, 22. november 2011-meersukkut allannguuteqartinne­qartumi, makku aalajangersarneqarput:

Atuuffia

§ 1.  Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imar-tat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.

§ 2.  Nalunaarut manna imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuus-sutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaf-figisaasa avataanni kalaallit inuussutissarsiutigalugu aalisarnerannut atuuppoq.

§ 3.  Nalunaarummi matumani angallatip usitussutsimut killigititamik qaangiisimaneranut ataassisimanerannulluunniit aalajangiisuussaaq usitussutsip angallatip uuttuutaanut uppernar-saammi allassimanera. Uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaannut uuttuum-mik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.

Nassuiaatit

§ 4.  Nalunaarummi matumani "imartap Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa-ni” aamma ”tunngaviusumik killeqarfik" paasineqassapput tunngaviusumik killeqarfittut imartat Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnikkut immikkut oqartussaaffigisaasa kingusin-nerusukkut allanngortinneqarsimasukkut Statsministeriaqarfiup nalunaarutaani aalajanger-sarneqarsimasut.

§ 5.  "Avataasiorluni aalisarnertut” paasineqassaaq imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfinnit 3 sømilip avataani kiisalu imartami Kalaa-llit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisarneq ingerlanneqartoq. Avataa-siorluni aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik angissu-silinnik anginerusunilluunniit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqar-simatinnagu.
Imm. 2.  "Sinerissamut qanittumi aalisarnertut” paasineqassaaq aalisarneq angallatinik usi-tussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik mikinerusunit ingerlanneqartoq, nalunaa-rummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.

§ 6.  Uiluinniarnermi sumiiffiit pisassiissuteqarfiit imatut aalajangersarneqarput:
1) Nuup - eqqaa: Sumiiffik 63º45’0N-ip aamma 64º21’5N-ip akornanniittoq kiisalu sumiiffik Nuup Kangerluani 64º21’5N-ip avannaaniittoq.
2) Aqajarua: Sumiiffik titarnermit 51º40’V-imit Qeqertarsuarmut 69º35’N-ip aamma 69º50’-N-ip akornanniittoq. .
3) Attup - eqqaa: - Sumiiffik 53º00’V-ip aamma 54º00’V-ip akornanniittoq kiisalu 67º50’N-ip aamma 68º10’N-ip akornanniittoq. Taamaattorli sumiiffik una aalisarfigineqarnissamut matu-saavoq: Sumiiffik killiliussanik makkunannga killeqarfeqartinneqarpoq 68°05’N - 54°45’W, 68°05’N - 53°00’W, 67°55’N - 53°00’W aamma 67°55’N - 53°45’W.
4) Sisimiut - Kujataa (Saqqaq): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviu-sumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunnga-viusumik killinganiit kangimut 66º55’5 N-ip Sisimiut kujataanni nunaviup tungaanut; kujam-mut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º36 N-imut nunaviup tungaanut.
5) Sisimiut - Avannaa (Kangaarsuk): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tun-ngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 67º20’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aa-lisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º55,5N-ikkut nuna-viup tungaanut.
6) Nassuttooq: Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngavisumik killinga-niit kangimut 67º35’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaf-figisap tunngaviusumik killinganiit kangimut avannarpasissutsikkut 67º20’N-ikkut nunaviup tungaanut. Kangimut killinga tassaavoq sinerissap immamut killinga.
7) Kitaata sinnerani: Pisassiissuteqarfiit taaneqartut sinneri Kalaallit Nunaata kitaata avataa-niipput. Sumiiffimmi tamaani pisassiissutit qummut killeqanngillat.

§ 7.  Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi sumiiffiit pisassiissuteqarfiusut imatut aala-jangersaavigineqarsimapput:
1) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Upernavik. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Upernavik imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffittut 71° 30 N-ip avannarpasinerusuaniittutut aamma 75° 00 N-ip kujasinnerusuaniittutut.
2) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Uummannaq. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Uummannaq imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffittut 70° 30 N-ip avannarpasinnerusuaniittutut aamma 71° 30 N-ip kujasinnerusuaniittutut. Sumiiffiup 70° 30 N-ip kujataatungaani aalisartoqarsinnaavoq taamaallaalli Qarajap kangerluani sermilimmi (Ikerasaap sullua). Ilanngullugu sumiiffiup 71°30N-ip avannaatungaani kangerlunni aalisartoqarsinnaavoq, eqqornerusumik taallugu kangerlunni: Nuugaatsiap Imaa, Kangigdleq, Salliarutsip Kangerlua, Uvkusissat Kangerlua, Kangiussap imâ, Umîviup Kangerlua aamma Nûgâtsiap tunua.
3) Sumiiffik aqutsivigineqartoq Qeqertarsuup Tunua. Sumiiffik aqutsivigineqartoq Qeqer-tarsuup Tunua imatut nassuiarneqarpoq, sumiiffiup 68° 00N-ip avannarpasinnerusuaniittutut aamma 70° 30N-ip kujasinnerusuaniittutut.
4) Kalaallit Nunaata avataani pisassiiffiusut nr. 1-imiit 3-mut, taagorneqartoq sumiiffik aqutsivigineqartoq Kalaallit Nunaata sinnera.

Pisat annertussusaat

§ 8.  Avataasiorluni aalisarnermi pisat tamarmiusut kiisalu Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 7-imi aalisarnerit taaneqartut, ilanngussami 1-imi, kolonne 1-imi takuneqar-sinnaapput.
Imm. 2.  Sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat tamarmiusut, ilanngussami 2-mi takune-qarsinnaapput.
Imm. 3.  Ukiup ingerlanerani allannguisoqarsinnaavoq, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsi-saanni § 10 naapertorlugu.

§ 9.  Aalisakkanik ilanngussaq 1-imi taaneqartunik kalaallit angallataat, ilanngussami 1-imi kolonne 2-mi, allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu,  

§ 10.  Aalisakkanik ilanngussaq 2-mi taaneqartunik, kalallit angallataat, ilanngussami 2-imi, kolonne 1-mi allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisaneq pil-lugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu.

§ 11.  Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasutut nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 3-mi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 12.  Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 4-mi, pisassiissutit katillugit aallassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 13.  Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 5-imi, pisasssiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 14.  Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 6-imi, pisas-siissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 15.  Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 7-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 16.  Angallatinut §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunut akuersissutinut amerlassutsit atuuf-fissallu, Aalisarnermut Naalakkersuisup tunniussai pisassiissutit amerlassusiinut naapertuu-tissapput, tunniussinerlu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat eqqarsaatigalugu pissaaq, Aalisarsinnaannermut akuersissuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalu-naarutaat naapertorlugu.

Aalisarnermik unitsitsineq

§ 17.  Aalisarnermut Naalakkersuisup pisassiissutit ilanngussani 1-imi 2-milu taaneqartut pisarineqarpata aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit ataatsimoortunit tamanit §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunanut ataasiakkaanut pisas-siissutit tamarmik immikkut naatsorsorneqartassapput. Matumunnga atatillugu EU nunatut ataatsitut isigineqarpoq.
Imm. 2.  Kalaallit angallataataannut pisassiissutinik ataatsimoorussanik aalisartunut, aalisar-nerup unitsinneqarnissaanut piffissaliussaq radiukkut tusagassiorfitsigullu nalunaarutigine-qassaaq.
Imm. 3. §§ 9-15 naapertorlugit angallatinut tamanut unitsitsinissamik piffissaliussaq tele-xikkut imaluunniit telefaxikkut angallammut pineqartumut nalunaarutigineqassaaq. Angalla-tinut EU-mi angerlarsimaffeqartunut tamanut nalunaarut taamatuttaaq EU-Kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqar-tup aalisarnikkut oqartussaasuinut aamma nassiunneqassaaq.
Imm. 4.  Angallatit aalisarunnaassapput piffissami Aalisarnermut Naalakkersuisup aalajangi-gaani.

Pineqaatissiissutit

§ 18. §§-ini 9-miit 15-imut § 17, imm. 4-mi unioqqutsitsinerit akiliisitsinermik kinguneqar-sinnaapput.
Imm. 2.  Aktiaatqeqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Pinerluttulerinermi inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat taamatuttaaq atorneqarsinnaapput.

Atuutilerfia

§ 19.  Nalunaarut ulloq 1. april 2012-imi atuutilerpoq. Peqatigitillugu 2011-mi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 17, 22. december 2011-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. marts. 2012

Ane Hansen

/

Jens K. Lyberth

---

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2