7. april 2010

UPA 2010/96

 

Inatsisissatut siunnersuut pillugu oqaaseqaatit


Siunnersuut pillugu oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut:

Tupamik pujortarnerup peqqinnermut peqqissutsimullu ajoqutaasumik sunniutai nalinginnaasumik ilisimaneqarput, ilisimatuussutsikkullu misissuineq aqqutigalugu uppernarsaasersorlu­a­gaallutik.

Tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 5-ikkut, 3. november 1994-imeersukkut peqqinnissaqarfiup tupamik atuinerup ajoqutaasumik sunniutaanik annikillisitsiniarluni suliniutai Inatsisartut peqqussutaatigut tassuuna siullermeertumik aalajangersarneqarput. Tupatornermik inerteqquteqarneq pillugu malittarisassat 1998-imi sukannernerulersinneqarput, malittarisassallu taakku 2000-mi Inatsisartut peqqussutaannik nutaamik akuersissutiginninnikkut sukannernerulerseqqinneqarlutik.

Inatsisartut peqqussutaata kingulliup 2004-meersup akuerineqarneratigut avatangiisit tupatorfiunngitsut pillugit malittarisassat suli sukannernerulerseqqinneqarput. Pisortat illuutaanni pujortartarneq pillugu malittarisassat siusinnerusukkut nalornissutigineqartarsimagaluartut peqqussutikkut tassuuna aalajangersarneqarpoq pujortarneq illuutini peqqussummi pineqartunut ilaatinneqartuni inerteqqutaasoq.

Inatsisartut peqqussutaat taanna pujortarnerup ajoqutaasumik sunniutaasa ullumikkut annertunerujussuarmik eqqumaffigineqalersimanerannut pissutaaqataasimavoq, ullumikkullu meeqqat pujortarnerlu ajortut nalinginnaasumik mianerineqarnerujussuanngorsimallutik. Taamatuttaaq pinaveersaartitsiniarluni suliniuterpassuit paasisitsiniaanerpassuillu aamma suliffeqarfippassuarni pujortarneq pillugu politikkiliortoqarsimaneranut namminerisamillu angerlarsimaffinni avatangiisinik pujortarfiunngitsunik, pingaartumik meeqqat mikisut eqqarsaatigalugit, pilersitsisoqarsimaneranut pissutaaqataasimapput.

Innuttaasut peqqissuunissaat anguniarlugu suliniummi ”Inuuneritta”-mi – innuttaasut peqqissuunnissaannik Naalakkersuisut 2007-imiit 2012-imut iliuuseriniagaanni - anguniakkatut makku oqaatigineqarput:

- pujortalersartut ikinnerulissasut
- amerlarnerusut pujortartarunnaassasut
- pujortarneq ajortut eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaata pujortarfiujunnaarsinneqarnissaa
- innuttaasut annertunerpaamik 40 %-iisa 2012-imi pujortartuunissaat

Paarisap Inuuneritta ingerlaavartumik tapersersugaraa. Paarisa pingaartumik, pisortat namminersortullu suliffeqarfii suleqatigalugit, suliffinni angerlarsimaffinnilu pujortartarnermik politikki pillugu siunnersuinerup ilitsersuinerullu iluanni pingaartumik peqqinnissakkut perorsaanikkullu suliniutini pujortartarnermi ileqqut, pujortartarnerup ajoqutaasumik sunniutai, allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinerup ajoqutaasumik sunniutai il.il. pillugit paasisitsiniaanernik ingerlataqartarpoq.

Paarisa meeqqat atuarfianni klassini akullerni annernilu klassit pujortarneq ajortut pillugit unammisitsinermik ukiut tamaasa ingerlataqartarpoq. WHO-p ulloq tupamik akiuiniarnermut ullorititaa 31. maj Paarisap malunnartinniartarpaa aamma angajoqqaat meeraaraatillit, meeqqat inuusuttullu akornanni allat pujortarnerisigut pujumik najuussuisarnermik pinaveersaartitsiniarneq pillugu paasisitsiniaanermi atortussanik ingerlaavartumik saqqummersitsisarluni. Kiisalu Paarisa pujortarunnaarniarnermi ilitsersuisartunik nunami maani pujortarunnaarniartunik pikkorissartitsinermik ingerlatsisinnaasunik ilinniartitsisarpoq.

Statens Institut for Folkesundhed Kalaallit Nunaanni innuttaasunik misissuinermik 2005-imiit 2007-imut ingerlatsimavoq. Misissuinermit tassannga erserpoq anersaartuutitigut puatsigullu tupamut attuumassuteqartumik kræfteqarneq kræfteqartuni Kalaallit Nunaanni atugaanerpaasoq, pujortarnerullu kingunerisaanik aamma allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinerup kingunerisaanik toqquteqartartut toqusartut tamarmiusut amerlassusiisaa sisamararterutaasa missaanniittut.

Kalaallit quliugaangata 2005-imit 2007-imut arfinillit pujortartartuusimapput. Tamanna 1993-imut sanilliullugu annikilleriarneruvoq, tassami taamani inuit quliugaangata arfineq pingasungajaat pujortartartuusimammata.”Pujortarsimanngisaannartut” 11%-init 13%-inut amerleriarsimapput, ”pujortartuusimasut”-llu 11%-init 23%-inut amerleriarsimallutik. Piffissami tassani cigaretsit angutit pujortartagaat 1993-imi ullormut cigaretsinit 12,9-nit 2005-imi ullormut cigaretsinut 11,1-inut ikileriarsimapput, arnallu pineqarneranni 1993-imi ullormut cigaretsinit 9,6-init 2005-imi ullormut 7,7-inut ikileriarsimallutik. Pujortartartut piffissami 1993-imit 1999-imut ikileriarnerpaasimapput, tamatumalu kingorna nikingaarsimanatik.

Kalaallit Nunaat WHO-p atuartut 11-nit 17-inut ukiullit peqqissutsikkut pissusilersornerannik misissuinerani ”Health Behaviour in School-aged Children”-imik taaneqartumi peqataavoq. Misissuinerup kingulliup 2006-imeersup takutippaa atuartut apersorneqartut 40%-ii pujortarnermik misiliisimanngisaannartut, pujortarnermillu misiliisimasut ukiut ingerlanerini ikiliartorsimasut. Misissuinerulli tamatumunnga peqatigitillugu takutippaa atuartut angajulliit affaat ullut tamaasa pujortartartut.

Akileraartarnermik Aqutsisoqarfiup naatsorsugaasa takutippaat piffissami 1998-imit 2008-mut atuineq tamarmiusoq aamma innuttaasumut 14 sinnerlugit ukiulimmut ataatsimut naatsorsuullugu atuineq annikilleriarsimasoq. Tamatuma saniatigut akitsuutitigut isertitat 2007-imit 2008-mut malunnaatilimmik appariarsimapput. Inuaqatigiinni pissutsit tupanik atuinikinnerulernermut sammiveqartumik ataatsimut allanngoriartorsimapput, tamannalu akitsuutit 19. oktober 2007 aallarnerfigalugu kingullermik qaffanneqarnerisa kingornatigut pingaartumik malunnarsimavoq.

Paasisaqarfik: Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik 2009

Paasisaqarfik: Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik 2009


2. Siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit:

Inini tamanit najorneqarsinnaasuni pujortarnerup killilerneqarnissaa pillugu siunnersuutit sisamat (UKA 2007/129 aamma 169 kiisalu UPA 2008/28 aamma 38) Inatsisartut 2007-imi ukiakkut aamma 2008-mi upernaakkut ataatsimiinnerini oqaluuserineqarput. Pujortartarnerup ajoqutaasumik sunniutaasa erseqqissumik nassuerutigineqarnerat oqallinnerni saqqummerpoq, Inatsisartullu aalajangiipput inini tamanit najorneqarsinnaasuni pujortarneq inerteqqutaalissasoq.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut allanngortitaq UPA 2008/28 imaattoq Inatsisartut akueraat:

”Inini tamanit isersimaffigineqarsinnaasuni tamani, kikkut tamarmik iserfigisinnaasaanni, soorlu sutorniartarfinni, kaffisorniartarfinni, niuertarfinni, angallassissutini il.il. pujortarnerup 01.01.2010 aallarnerfigalugu inerteqqutaalluinnalernissaa pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut. Taanna suliffeqarfinnut suliffinnullu namminersortunut qulit sinnerlugit sulisulinnut aammattaaq atuuppoq.
(Naalakkersuisut)

Maani Kalaallit Nunaanni tuberkulosertut, puatsigut kræfteqartut anersaartuutitigullu aseruuttoortartut amerliartuinnarnerat pissutigalugu inini tamanit iserfigineqarsinnaasuni, matumani sutorniartarfiit, kaffisorniartarfiit, imerniartarfiit il.il eqqarsaatigalugit, pujortartarnerup inerteqqutaalernissaa Naalakkersuisut kissaatigaat.

Tassa imaappoq illuutini umiartornermilu init pujortarfiusartut pillugit malittarisassat massakkut atuuttut atorunnaarsinneqassapput.

Sutorniartarfinni, kaffisorniartarfinni, imerniartarfinni kiisalu niuertarfinni pujortartarnerup inerteqqutaalernissaa kissaatigineqarpoq.

Kiisalu suliffeqarfinni namminersortuni qulit sinnerlugit sulisoqartuni pujortartarnerup inerteqqutaalernissaa kissaatigineqarpoq. Qulinik sulisulinnut killiliussinermut pissutaasoq tassaavoq suliffeqarfinni qulit inorlugit sulisulinni isumannaallisaanermut ataatsimiititalianik pilersitsinissamut inatsit tunngavigalugu pisussaaffeqartoqannginnera.

Paaqqinniffinni inunnut inersimasunut angerlarsimaffittut atuuttuni pujortartarnerup inerteqqutaalersinneqarnissaa Naalakkersuisut kissaatiginngilaat.”

Inatsisartut aalajangiinerat taanna Naalakkersuisuusimasut 2009-mi upernaakkut Inatsisartunut qinersineq sioqqullugu piviusunngortissimanngilaat.

Siusinnerusukkut Inatsisartuusimasut pujortaqqusinngilluinnarnermik atulersitsisoqarnissaanik aalajangiinerisa piviusunngortinnissaa Naalakkersuisut pujortarnermik inerteqquteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutikkut matumuuna kissaatigaat.

Inatsisissatut siunnersuutikkut matumuuna illup iluani pujortartarnerup inerteqqutaanissaata immikkut aalajangersaaviginissaa piviusunngortinneqarpoq.  Siunnersuutikkut tassuuna illup iluani pujortartarnerup ataatsimut inerteqqutaanera piviusunngortinneqarpoq, illullu iluani ininik pujortartarfeqarnissamut periarfissaqarneq, kiisalu illup iluani pujortarnissamut qaqutigooraluartumik akuersinissamut periarfissaqarneq atorunnaarsinneqarlutik.

Siunnersuummi pisortat suliffiutaat kiisalu namminersortut suliffiutaat qulit sinnerlugit sulisoqartut pineqartunut ilaatinneqarput. Sumiiffinni init tamanit iserfigineqarsinnaasut inuit isersimaffigisartagaat inuunnerminnilu sulinerminnilu nalinginnaasumik najortagaat arlallit aammaattaaq pineqartunut ilaatinneqarput.

Meeqqanik inuusuttunillu paaqqinniffinni/sullissivinni pujortarnermik inerteqquteqarnermi paaqqinniffiup/sullissiviup silami nunaminertartai pineqartunut aamma ilaatinneqarput.

Namminerisamik angerlarsimaffiit meeqqanik ulluunerani paaqqinniffiusartut initaanni meeqqat paarineqartillugit pujortartoqaqqussaanngilaq, ininilu meeqqat pinnguartarfiisut isersimaartarfiisullu atorneqarnerusuni aamma pujortartoqaqqusaanani.

Inersimasunik ulloq unnuarlu paaqqinniffinni inuit 18-inik ukioqalereersimasut ineeqqaminni inigisaminniluunniit pineqartup namminerisatut angerlarsimaffittut atugaani pujortarsinnaappuut.


3. Inatsiseqartitsinikkut atuuttut:

Suliassaqarfik taanna tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 5-ikkut, 3. november 1994-imeersukkut siullermeertumik aalajangersaavigineqarpoq. Pujortarnissap inerteqqutaanera pillugu malittarisassat 1998-imi, 2000-mi aamma 2004-mi sukannernerulersinneqarput. Suliassaqarfik taanna ullumikkut tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 10-kkut, 14. november 2004-meersukkut aalajangersaavigineqarsimavoq.


4. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai:

Siunnersuut peqqinnissaqarfiup missingersuutai eqqarsaatigalugit aningaasartuuteqarfiussa­ngatinneqanngilaq. Peqqinnissaqarfiup pujortartarnermut attuumassuteqartumik nappaatinut aningaasartuutigisartagaasa Sverigemi, Norgemi, Irlandimi Islandimilu pujortarnerup inerteqqutaalluinnarneranik misilisittagaasut tunngavigalugit piffissap ingerlanerani annikilliartornissaat naatsorsuutigisariaqarpoq.

Naatsorsuutigisariaqarpoq siunnersuut tupamik atuinerup annikilliartorneranik aalajangiusimanneqataassasoq, taamalu aamma akitsuutitigut iluanaarutit ikileriarnerannik paasineqareersumik ingerlatseqqissasoq, tak. tupamik atuinerup akitsuutitigullu iluanaarutit imminnut attuumassuteqarnerannik qulaani immikkoortumi 1-imi titartaganngorlugu takussutissiaq.

Atuinerup qanoq annikilleriartiginissaata ilimagineqarsinnaaneranik naliliinissamut periarfissaqanngilaq. Akitsuutitigut iluanaarutit eqqarsaatigalugit tupamik atuineq 1%-imik annikilleriarpat akitsuutitigut ukiumut iluanaarutit Nunatta Karsianut nakkartartut 2 mio. kr.-nik ikileriassapput.

Pisortat silami pujortartarfiliortoqarnissaa kissaatigippassuk kommuni nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinnuteqaateqarfigineqassaaq. Taamaalilluni pilersitsisinnaanermi kommuni akuersissuteqassappat kommunip akuersissuteqarnissaa apeqqutaasinnaavoq.

Silami pujortartarfimmut nunaminertamik tunniussinermi kommunip pilersaarusiai, kommunip pilersaarusiaanut ilassutit immikkoortunullu pilersaarusiat atuuttut malinneqassapput.

Nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinnuteqaat kommunimit akuerineqarpat pilersitsinermut aningaasartuutit pisortanit akilerneqassapput. Silami pujortartarfiliornermi illuutit pillugit sanaartornermi malittarisassat malinneqassapput, matumani akuttussuseqartitsinermut tunngasut allallu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Pilersitsinermut aningaasartuuteqarnissami silami pujortartarfiit qanoq iliorluni pilersinneqarnerat aalajangiisuussaaq.

Illuaqqanik 5 m2-iniit annertussuseqartunik aalaakkaanngitsunik toqqavilinnik pilersitsinermi akiusoq agguaqatigiissillugu m2-imut 8.000 kr.-t missaanniippoq. Tassani aamma ilanngunneqassapput atortunut, soorlu eqqaavinnut, cigaritsikoorfinnut matoqqasunut, issiavinnut il.il., immaqalu qullilersuinermut aningaasartuutit, taakkulu katillutik 3.500-5.000 kr.-t missaanniissangatinneqarput.

Paaqqinniffimmi inunnut 18-ileereersimasunut najugarfiunerusutut atorneqartumi silaannarissaanikkut najugaqartullu matuanik matusimatitsinikkut pujortanngikkaluarlutik putsumik najuussuinissamut sulisut najugaqartullu allat illersorneqarnerat qulakkeerniarlugu suliniutit annertunerusut pisariaqartinneqarpata, tassani pisariaqarneratut annertutigisumik silaannarissarfilersuisoqarsinnaavoq.

Tassani silaannarissarfilersuisoqassappat paaqqinniffik taamaaliornissamut sanaartornermi oqartussaasup akuersissutaanik sanaartorneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit qinnuteqassaaq. Pilersitsinermut aningaasartuutit 5.000 kr.-t missaanniissangatinneqarput.


5. Inuussutissarsiornermut, paaqqinniffinnut namminersortunut, namminersortut peqatigiiffiinut, klubbinut il.il. aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai

Pujortartartut ikiliartornissaat taamalu pujortartartut ataasiakkat atuinerisa annikilliartornissaa naatsorsuutigisariaqarpoq. Tamanna tupatornerup taamalu aamma tupamik tuniniaanerup annikilleriarnerannik kinguneqassaaq.

Kalaallit Nunaanni tupamik atuinerup qanoq appariartiginissaa tamatumunngalu atatillugu inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqarnissaa missiliorneqarsinnaan­ngilaq.

Taamaattorli sanilliussissutitut oqaatigineqassaaq Danmarkimni cigaritsinik atuineq ukiuni 2006-imiit 2008-mut inummut ataatsimut naatsorsuullugu agguaqatigiissitsinermi ukiumut 1.589-iniit 1.485-inut appariarsimasoq. Piffissami tassani cigaritsinik tuniniaaneq inummut ataatsimut naatsorsuullugu agguaqatigiissitsinermi ukiumut 1.516-iniit 1.434-nut appariarsimavoq. Danmarkimi pujortarneq pillugu inatsit 15. august 2007-imi atortuulerpoq.

Inuussutissarsiortut, paaqqinniffiit namminersortut, peqatigiiffiit, klubbit il.il. silami pujortartarfiliortoqarnissaa kissaatigippassuk kommuni nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinnuteqaateqarfigineqassaaq. Taamaalilluni pilersitsisinnaanermi kommuni akuersissuteqassappat kommunip akuersissuteqarnissaa apeqqutaasinnaavoq.

Silami pujortartarfimmut nunaminertamik tunniussinermi kommunip pilersaarusiai, kommunip pilersaarusiaanut ilassutit immikkoortunullu pilersaarusiat atuuttut malinneqassapput.

Nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinuteqaat kommunimit akuerineqarpat pilersitsinermut aningaasartuutit inuussutissarsiortunit, paaqqinniffinnit namminersortunit, peqatigiiffinnit, klubbinit il.il. akilerneqassapput. Silami pujortartarfiliornermi illuutit pillugit sanaartornermi malittarisassat malinneqassapput, matumani akuttussuseqartitsinermut tunngasut allallu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Pilersitsinermut aningaasartuuteqarnissami silami pujortartarfiit qanoq iliorluni pilersinneqarnerat aalajangiisuussaaq.

Illuaqqanik 5 m2-iniit annertussuseqartunik aalaakkaanngitsunik toqqavilinnik pilersitsinermi akiusoq agguaqatigiissillugu m2-imut 8.000 kr.-t missaanniippoq. Tassani aamma ilanngunneqassapput atortunut, soorlu eqqaavinnut, cigaritsikoorfinnut matoqqasunut, issiavinnut il.il., immaqalu qullilersuinermut aningaasartuutit, taakkulu katillutik 3.500-5.000 kr.-t missaanniissangatinneqarput.

Silami pujortartarfimmik illumut pioreersumut ilassutitut pilersitsineq m2-imut agguaqatigiissitsinermi 8.000 kr.-nik akeqartitsineq sinningaarnagu akeqassasoq ilimagineqarpoq.

Paaqqinniffimmi inunnut 18-ileereersimasunut najugarfiunerusutut atorneqartumi silaannarissaanikkut najugaqartullu matuanik matusimatitsinikkut pujortanngikkaluarlutik putsumik najuussuinissamut sulisut najugaqartullu allat illersorneqarnerat qulakkeerniarlugu suliniutit annertunerusut pisariaqartinneqarpata, tassani pisariaqarneratut annertutigisumik silaannarissarfilersuisoqarsinnaavoq.

Tassani silaannarissarfilersuisoqassappat paaqqinniffik taamaaliornissamut sanaartornermi oqartussaasup akuersissutaanik sanaartorneq pillugu malittarisassat tunngavigalugit qinnuteqassaaq. Pilersitsinermut aningaasartuutit 5.000 kr.-t missaanniissangatinneqarput.


6. Innuttaasunut, matumani angerlarsimaffinni ulluunerani meeqqanik paarsisartut namminersortut immikkut eqqarsaatigalugit, aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu ki­ngunerisassai

Angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartup silami pujortartarfiliortoqarnissaa kissaatigippagu kommuni nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinnuteqaateqarfigineqassaaq. Taamaalilluni pilersitsisinnaanermi kommuni akuersissuteqassappat kommunip akuersissuteqarnissaa apeqqutaasinnaavoq.

Silami pujortartarfimmut nunaminertamik tunnissinermi kommunip pilersaarusiai, kommunip pilersaarusiaanut ilassutit immikkoortunullu pilersaarusiat atuuttut malinneqassapput.

Nunaminertamik nutaamik tunineqarnissamik qinuteqaat kommunimit akuerineqarpat pilersitsinermut aningaasartuutit angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartumit akilerneqassapput. Silami pujortartarfiliornermi illuutit pillugit sanaartornermi malittarisassat malinneqassapput, matumani akuttussuseqartitsinermut tunngasut allallu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Pilersitsinermut aningaasartuuteqarnissami silami pujortartarfiit qanoq iliorluni pilersinneqarnerat aalajangiisuussaaq.

Illuaqqanik 5 m2-iniit annertunerusunik aalaakkaanngitsunik toqqavilinnik pilersitsinermi akiusoq agguaqatigiissillugu m2-imut 8.000 kr.-t missaanniippoq. Tassani aamma ilanngunneqassapput atortunut, soorlu eqqaavinnut, cigaritsikoorfinnut matoqqasunut, issiavinnut il.il., immaqalu qullilersuinermut aningaasartuutit, taakkulu katillutik 3.500-5.000 kr.-t missaanniissangatinneqarput.

Angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartut inini meeqqat pinnguarfiginerusartagaattut isersimaarfiginerusartagaattullu atorneqartuni pujortaqqusaanngillat. Angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartoq inissiami ataatsimik marlunnilluunniit initalimni najugaqarpat siunnersuut angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartut ataasiakkaat angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartuuginnarnissamut periarfissaannut kinguneqarsinnaavoq, angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsaqartartoq silami pujortartanngippat.

Siunnersuut Kalaallit Nunaanni innuttaasut ataatsimut isigalugit aqutsinikkut aningaasaqarnikkullu imaaliallaannaq kinguneqartussaanngilaq.


7. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu pingaarutilimmik sunniuteqassanngitsoq naliliisoqarpoq.


8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersorlunilu oqartussaanermut tunngasut:

Siunnersuut Naalagaaffeqartigiinnermut tunngasunut imaluunniit namminersorluni oqartussaanerunermik kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.


9. Oqartussaasunut, suliniaqatigiiffinnut/kattuffinnut il.il. tusarniaaneq:

Siunnersuut tusarniaatitut ukununnga nassiunneqarpoq:

Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunamut Namminermut Tunngasunut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik; suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut; Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, Nunatsinni Nakorsaaneqarfik, Paarisa, Peqqissutsimik Pinaveersaartitsinermillu Aqutsisoqarfik, Imigassaq Ikiaroornartullu pillugit Siunnersuisoqatigiit, Sundhedsministeriet, Sundhedsstyrelsen, Arbejdstilsynet, Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Sinniisaa, Kalaallit Nunaanni Politimesteri, Pituffimmi Innuttaasunut Siunnersuisoqatigiit, KANUKOKA, Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq, Kommune Kujalleq, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Sulisitsisut Peqatigiiffissiat NUSUKA, KNAPK, SIK, IMAK, PIP, AK, ASG, Sukkortut Aasianni Peqatigiiffiat; Sukkortut Qaqortumi Peqatigiiffiat; Napparsimasut Kalaallit Nunaanni Peqatigiiffiat, Gigtertut Nuummi Peqatigiiffiat, Kræftimik Akiuiniaqatigiiffik, Kalallit Nunaanni Pualluttut Peqatigiiffiat; Parkinsonimik Nappaateqartut Peqatigiiffiat; Tarnimikkut nappaatillit qanigisaasalu Peqatigiiffiat.

Uku tusarniaanermut akissuteqarsimapput:


Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatai siunnersuummut ilanngun­neqarput.


Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik:

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik siunnersuuteqarpoq illup iluani inini immikkut aaqqissuussaasuni pujortarnissamut periarfissaqartitsisoqassasoq.

Pujortartarnerup inerteqqutaanissaanik aalajangiiffigisassatut siunnersuutip Inatsisartuni 2008-mi upernaakkut oqaluuserineqarnerani aalajangiiffigisassatut siunnersuutigineqarpoq sumiiffiinni tamanit orninneqarsinnaasuni, soorlu caféni, sutorniartarfinni assigisaannilu immikkut pujortarfiusussanik aaqqissuussisoqassasoq (UPA2008/38).

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut akuerineqanngilaq. Inatsisartuni aalajangiiffigisassatut siunnersuutit Naalakkersuisut tusaatissatut tiguaat, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuut 2007-imi ukiakkut 2008-milu upernaakkut Inatsisartut aalajangiineri naapertorlugit suliarineqarpoq. Taamaattumik illup iluani inini pujortartarfinni immikkut aaqqissuussaasuni pujortarnissamut periarfissaqartitsinissamik siunnersuut inatsisissatut siunnersuummi ilan­ngunneqarsimanngilaq.


Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup tamatuma saniatigut siunneqarsuutigaa immikkut nalliuttorsiualaarnerni illup iluani pujortarnissaq ilaannikkooriarluni akuerineqarsinnaassasoq, inersimasunillu paaqqinniffinni najugaqartut sulisut najuutsillugit pujortaqqusaannginnissaat pisortaqatigiit aalajangersinnaassanngikkaat.

Inatsisissatut siunnersuutip siunertaa tassaavoq innuttaasut peqqissusaannik siuarsaaneq allallu pujortartut pujuannik najuussuinerup ajoqusiisumik sunniutaanik inuit namminneq piumassuserinngisaminnik eqqorneqarnissaannik pinaveersaartitsineq. Siunnersuutit qulaani taaneqartut inatsisissatut siunnersuutip siunertaa tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqanngillat.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaataasa sinneri siunnersuummi ilanngunneqarput.


Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik:

Pujortaqqusinnginnermi isaarissat aniarissallu ilanngunneqarnissaat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup siunnersuutigaa.

Inatsisissatut siunnersuut ininut tamanit iserfigineqarsinnaasunut atuuppoq, tak. § 2, imm. 1, nr. 5. Initut tamanit iserfigineqarsinnaasutut taaneqarsinnaasut aalajangersagaq pillugu oqaaseqaatinut ilaapput isaarissat, elevatorit, majuartarfeqarfiit, torsuusarsuit, anartarfiit inillu allat inuit aqqusaartagaat isersimaffigisartagaalluuniit tamarmik.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup isumaa unaavoq inini tamanit isersimaffiusinnaasuni isaarissat aniarissallu ilanngullugit § 2, imm. 1, nr. 5-imi eqqarsaatigineqarsimasut.


Tele-Post:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Nunatta Nakorsaaneqarfia:

Oqaaseqaatissaqanngilaq.


Paarisa:

Paarisap siunnersuutigaa tupa avatangiisinillu tupatorfiunngitsunik isumannaarineq, kiisalu tupanik nioqqutissat nalunaaqutserneqartarneri pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 14. november 2004-meersoq pujortaqqusinnginneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersummut matumunnga ilanngunneqassasoq.

Inatsisip qiterisaa tassaavoq illup iluani pujortartarnermik inerteqquteqarluinnarnerup eqqunneqarnissaa. Qitiusup taassuma illup iluani pujortartarnermik inerteqquteqarnerup immikkut aalajangersakkatigut malittarisassaqartinneqarnissaa Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup kissaatigaa. Taamaattumik Paarisap siunnersuutaa inatsimmi ilanngunneqanngilaq.


Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Kalaallit Nunaanni Politimesteri:

Inatsisip malinneqarneranik nakkutilliinerup Danmarkimisut ilaatigut Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit isumagineqarnissaa Politimesterip kaammattuutigaa.

Avatangiisit pujortarfiunngitsut pillugit inatsisialiat atuuttut  nakkutilliineq pillugu aalaja­ngersakkanik imaqanngillat, inatsisissatullu siunnersuummi nakkutilliinerup immikkut pilersinneqarnissaa pisariaqanngitsutut isigineqarluni. Taamatut pisariaqartitsisoqalissappat Naalakkersuisut nakkutilliineq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissaminnut inatsisissatut siunnersuummi piginnaatitaapput.

Tamatuma saniatigut kommunit aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutiminnik inatsimmi matumani pineqartunut ilaatinneqartunik nakkutilliinissaminnut pisussaaffeqareerput. Inatsit atuuttoq tunngavigalugu allamik aalajangersaasoqarsimanngippat paaqqinniffiup nakkutiginissaanut pisussaaffik piginnittuaniippoq, soorlu kommunimi. Inatsisip malinneqarneranik pingaarnerusutigut nakkutilliineq Naalakkersuisut pisussaaffigaat.


KANUKOKA:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat:

Sulisitsisut Peqatigiiffiat imaattunik oqaaseqaateqarpoq:


- Peqatigiiffiit namminersortut killissalersorneqarnerat eqqarsaatigalugu aallaaniartartut klubbii, imarsiornermut tunngasutigut peqatigiiffiit, billardklubbit il.il. erseqqinnerusumik taagorneqartariaqarput.

Peqatigiiffiit namminersortut klubbillu, matumani aallaaniartartut klubbii, imarsiornermut tunngasutigut peqatigiiffiit, billardklubbit il.il. eqqarsaatigalugit taakku suussusii Naalakkersuisoqarfiup § 2, imm.1, nr. 6-imi immikkut nassuiarsimavai.


- Akunnittarfinni ineeqqat, umiarsuarni ineeqqat, taxat il.il. "ininut tamanit iserfigineqarsinnaasunut" ilaatinneqarnersut erseqqinnerusumik nassuiaqquneqarpoq.

Akunnittarfinni ineeqqat umiarsuarnilu ineeqqat eqqarsaatigalugit taakku suussusii Naalakkersuisoqarfiup § 2, imm. 1, nr. 10-mi immikkut nassuiarsimavai. Taxat inatsisissatut siunnersuummi § 2, imm. 1, nr. 7-imi pineqartunut ilaatinneqarput.


- Suliffeqarfiit qulinit amerlanerusunik sulisullit erseqqissumik nassuiarneqarnissaat kissaatigineqarpoq.

Suliffeqarfiit qulinit amerlanerusunik sulisullit suussusii § 2, imm. 1, nr. 3 pillugu oqaaseqaatini erseqqinnerusumik nassuiarneqarlutillu itisilerneqarput.


- Taxartitsisut ilaasoqartinnatik pujortarsinnaanersut apeqqutigineqarpoq.

Bussini, taxani ataatsimoortumillu angallassissutini allani pujortaqqusaannginneq ingerlatitsisup uninngaarnerani ilaasoqanngiffimmilu aamma atuuttoq § 2, imm. 1, nr. 7 pillugu oqaaseqaatini allaaserineqarpoq.


- Inatsit oqartussaasumit kimit aqunneqassanersoq nassuiarneqartassasorlu erseqqinnerusumik paasissutissiissutigeqquneqarpoq.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik inatsisiliornermi oqartussaasutut tassaavoq inatsisip qanoq paasineqarnissaanik nassuiaasussatut aqutsisutullu oqartussaasoq.


- Isersimasut inatsimmi inerteqqummik unioqqutitsinerinik oqartussaasunut nalunaarutiginneriaaseq allaaserineqartariaqarpoq.

Inatsimmi pujortaqqusinnginnermik unioqqutitsinerit pillaatitut akiliisitsinermik pineqaatissiissutigineqartassasut § 10-mi aalajangersarneqarpoq. Taamaattumik isersimasut inatsimmi inerteqqummik unioqqutitsineri politiinut nalunaarutigineqartartussaapput.


- Pissutsit arlallit silami pujortartarfiliornissamik ajornakusuulersitsisussat Sulisitsisut Peqatigiiffiata erseqqissarlugit saqqummiuppai, siunnersuutigalugulu illup iluani pujortartarfiliornissamut aamma/imaluunniit illumut pioreersumut atasumik pujortartarfiliornissamut akuersissuteqartoqartassasoq.

Naalakkersuisoqarfiup imerniartarfiit, natklubbit unnuakkullu sutorniartarfiit inatsisissatut siunnersuummi § 3, imm. 3-kkut periarfissippai silami pujortartarfiliornissaannut, illumut pioreersumut atasumik.


- Pujortaqqusinnginnerup atortinniarneqarnerani isersisimasut silamut pujortariartortassappata qaatiguunik tunniussisarfimmi ajornartorsiutit Sulisitsisut Peqatigiiffiata erseqqissarlugit saqqummiuppai.

Qaatiguunik tunniussisarfinni ajornartorsiutit imerniartarfinnut, natklubbinut unnuakkullu sutorniartarfinnut illumut pioreersumut atasumik pilersitsinissaminnut periarfissalerneqarnerisigut qaangerneqarpoq, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 3, imm. 3.


- Umiarsuarni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuni initat iluini pujortartarfiliornissamut periarfissaqartariaqarpoq.

Kissaatigisaq akuersaarneqanngilaq.


- Sutorniartarfiutilik isersimasut pujortaqqusinnginnermik unioqqutitsineranni pillaatitut akiliisillugu pineqaatissinneqarsinnaasariaqanngilaq, sutorniartarfiutillip isersimasuni sulisunilu pujortaqqusinnginnerup atortinneqarneranik ilitsersorsimagai uppernarsarneqarsinnaappat, pujortaqqusinnginnerlu atortinniarlugu iliuuseqartoqarsimappat, soorlu matulerisunik atorfinitsitsinikkut.

Inatsit unioqqutillugu pujortartoqannginnissaa sutorniartarfiutillip akisussaaffigaa, taamaattumillu isersimasunik pujortaqqusinnginnermik unioqqutitsisunik silamut anisitsinissaminut pisussaaffeqarluni, pisariaqarpallu unioqqutitsineq politiinut nalunaarutigissallugu.


SIK:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


PKK:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


IMAK:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


AK:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Sukkortut Qaqortumi Peqatigiiffiat:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.


Kræftimik Akiuiniaqatigiiffik:

Siunnersuut pillugu oqaaseqaatissaqanngilaq.

 

 

Siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit


§ 1 pillugu

Inatsisikkut anguniarneqartoq tassaavoq innuttaasut peqqissusiannik siuarsaaneq aamma allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinerup ajoqutaasumik sunniutaanit inuit piumassuserinngisaminnik eqqorneqarnissaannik pinaveersaartitsineq.

Anguniagaasoq tunuliaqutaasorlu ”Siunnersuut pillugu oqaaseqaatit nalinginnaasut”-ni sukumiisumik allaaserineqarput, taakkulu innersuussutigineqarput.

Pujortartartut siunnersuutikkut innimiilliorfigalugit innarliivigineqarnissaat siunertarineqan­ngilaq kissaatigineqaraniluunniit.

Inuiaqatigiinni peqqissutsip inuillu tupatorumanatik aalajangersimasut mianerineqarnissaasa allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinerup killilersorneqarnissaanik pisariaqartitsineq pissutaavoq.

Tupamik oqartarnermi nioqqutissat tupap naasua (Nicotiana) atorlugu nioqqutissiarineqartut pineqarput.

Allat pujortarnerisigut pujumik najuussuineq tassaatinneqarpoq silaannaq cigaritsit, pujortaatit, cigaat, pujortaatit imertallit, cerutsit assigisaasalu pujuisa silaannarmut avatangiisaasumut akuliullutik mingutsitaannik najuussuineq.


§ 2 pillugu

Inatsisip atuuffiani sumiiffiit inillu inuit nalinginnaasumik sulinerminnut atatillugu isersimaffigisartagaasa amerlanerpaartaat pineqartunut ilaatinneqarput.

Nr. 1 – Pisortat suliffiutaat.

Aalajangersakkami tassani sumiiffiit inillu inunnit Namminersorlutik Oqartussanit, Inatsisartunit, Naalakkersuisunit, kommuninit taakkualu ataanni aqutsisoqarfinnit, sullissivinnit il.il. akissarsiaqartitaallutik suliffigisaattut atorneqartut pineqartunut ilaatinneqarput.

Nr. 2 – Aktiaateqarluni piginneqataassuteqarlunilu ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut.

Aalajangersakkami tassani pineqartunut ilaatinneqarput aktiaateqarluni piginneqataassuteqarlunilu ingerlatseqatigiiffiit, aktiaataat piginneqataassutaalluunniit Namminersorlutik Oqartussanit 50 %-imik annertunerusumilluunniit pigineqartut.

Nr. 3 - Namminersortut suliffiutaat qulinik taakkuluunniit sinnerlugit sulisullit.

Inatsisartut pujortartarneq pillugu malittarisassanik sukannernerusunik aalajangersaanermikkut namminersortut suliffiutaat qulinik taakkuluunniit sinnerlugit sulisullit pineqartunut ilaatinneqassaasut aalajangersaasimapput.

Tamatumani suliffeqarfiit qulinik taakkuluunniit sinnerlugit sulisullit suliffeqarfiup isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aaqqissuussiviginissaanut pisussaaffeqarnerat atorfeqartitaasullu isumannaallisaanermi sinniisussamik qinersisussaanerat pingaartillugit isiginiarneqarsimapput, tak. Kalaallit Nunaanni sullivinni avatangiisit pillugit inatsimmik nalunaarut nr. 1048, 26. oktober 2005-imeersoq.

Isumannaallisaanermi sinniisaasoq suliffeqarfimmilu isumannaallisaaniaqatigiittut pilersinneqartut pujortarnerup inerteqqutaanera pillugu Inatsisartut inatsisaanni matumani aalaja­ngersakkat malinneqarnersut nakkutigissavaat, pujortarunnaarniarlunilu pikkorissarnissamut periarfissaqarnera paasissutissiissutigisinnaallugu.

Sulisut tamaaasa, piffissap ilaannaani sulisartut suliffeqarfimmi suleqatiminnulluunniit pisortaanngitsut ilanngullugit, suliffeqarfiup sulisuinik naatsorsuinermi ilanngunneqassapput. Allaffinni niuertarfinnilu sulisut sapaatip akunneranut sivikinnerpaamik nalunaaquttap akunnerini qulini sulisartut kisimik ilaatinneqassapput. Nalunaaquttap akunneri qaammatit pingasut ingerlaneranni naatsorsuinermi agguaqatigiissitsinikkut naatsorsorneqassapput.

Taartaasartut suliffeqarfiup sulisuinik naatsorsuinermi aamma ilanngunneqassapput. Sulisut nunani allaniittarlutillu nunami maani sulisorineqartut nunami maani sulisorineqartutut naatsorsorneqassapput.

Suliffeqarfiit ukiup qanoq ilinera aalajangiisuutillugu ammasartut, soorlu sutorniartarfiit niuertarfiillu aalajangersimasut, ukiup ingerlanerani piffissani sivikitsuinnarni ammasartut eqqarsaatigalugit pujortarnermik inerteqquteqarneq atuuppoq, ukiup ataatsip iluani ikinnerpaamik qulinik sulisoqarsimagunik, taakkulu tamatumunnga peqatigitillugu suliffeqarfimmi sivikinnerpaamik qaammatini pingasuni ataatsikkut sulisinneqarsimappata.

Suliffeqarfiit qulit ataallugit sulisoqartut eqqarsaatigalugit allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinerup ajoqutaasumik kingunerisa isiginiarneqarnerulernerat suliffeqarfiup sulisuisalu aaqqissuussinermik atorfeqartitaasut allat pujortarnerisigut pujumik najuussuisannginnissaannik qulakkeerisumik nassaarnissaannik kinguneqassasoq Naalakkersuisut naatsorsuutigaat.

Nr. 4 - Ilinniarfiit, meeqqanik paaqqinniffiit, matumani meeqqanik angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsisartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit kiisalu ulloq unnuarlu paaqqinniffiit, paaqqutarinniffittut angerlarsimaffiit, ilinniartut ineqarfii suliffeqarfiillu taakkununnga assersuunneqarsinnaasut.

Aalajangersakkami tassami ilaatigut meeraaqqeriviit, angerlarsimaffinni ulluunerani paarsisartut, meeqqeriviit, meeqqat atuarfii atuarfiillu namminersortut, fritidshjemmit, atuareernermi ornittakkat, efterskolit assigisaallu ilaatinneqarput, taakku namminersortunit pisortanilluunniit ingerlanneqarnerat apeqqutaatinnagu. Aalajangersakkami tassani sullissiviit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik atuartitsissutinik atuartitsinermik soraarummeersitsinermilluunniit neqerooruteqartartut aamma ilaatinneqarput.

Aalajangersakkami tassani ulloq unnuarlu paaqqinniffiit, tarnip nappaataanik katsorsaaviit, paaqqutarinniffittut angerlarsimaffiit, ilinniartut ineqarfii il.il. aammattaaq ilaatinneqarput. Aalajangersakkami tassani sullissiviit namminersortunit pisortanillu ingerlanneqartut ilaatinneqarput.

Aalajangersakkami tassani sullissiviit meeqqat atuarfianneereernermi ilinniartitsinissamik neqerooruteqartartut ilaatinneqarput, ilaatigut Ilisimatusarfik, Teknikkikkut Ilisimatusarfik Ilinniarnertuunngorniarfillu Sisimiuniittoq, ilinniarnertuunngorniarfiit, niuernermik ilinniarfiit, teknikkimut tunngasunik ilinniarfiit, Saviminilerinermik Ilinniarfik Nuummiittoq, Imarsiortunngorniat Ilinniarfiat Paamiuniittoq, inuussutissalerinermik ilinniarfik Narsamiittoq, ATI Maniitsumiittoq il.il.

Assersuusiornermi suliffeqarfinnik atuarfinnillu pineqartunut ilaatinneqartunik taaguineq sukumiisuunngilaq.

Nr. 5 – Init kikkunnilluunniit isersimaffiusinnaasut

Aalajangersagaq taanna ininut tamanit iserfigineqarsinnaasunut tamanut tunngasuuvoq, tassa imaappoq init kikkunnilluunniit iserfigineqarsinnaasut isersimaffigineqarsinnaasullu.

Ini namminersortumit, peqatigiiffimmit pisortanilluunniit pigineqarnersoq aalajangiisuunngilaq, aalajangiisuusorli tassaavoq kikkunnilluunniit akeqanngitsumik akiliuteqarluniluunniit iserfigineqarsinnaanersoq.

Makku taamaattunut assersuutaapput:

1) Kiffartuussivit tamanit iserfigineqarsinnaasut, soorlu allakkeriviit, innuttaasunik kiffartuussiviit inillu namminersortut kiffartuussivii, soorlu niuertarfiit, niuertarfeqarfissuit, ani­ngaaseriviit angalatitseqatigiiffiillu.
2) Oqaluffiit, kulturip illui/illorsui, katersugaasiviit, saaffiginnittarfiit, aningaaseriviit initaat, atuakkanik atorniartarfiit, timersortartut klubbii, timersortarfiit, init atuartitsiviusut, init utaqqisarfiit inillu allat inuit isersimaffigisartagaat.
3) Isaarissat, elevatorit, majuartarfeqarfiit, torsuusarsuit, anartarfiit inillu allat inuit aqqusaartagaat isersimaffigisartagaalluunniit.

Ininik tamanit iserfigineqarsinnaasunik isersimaffigineqarsinnaasulluni assersuusiorluni taaguineq sukumiisuunngilaq.

Nr. 6 - Peqatigiiffiit klubbillu namminersortut, matumani aallaaniartartut klubbii, imarsiornermut tunngatillugu peqatigiiffiit billardklubbillu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Aalajangersagaq taanna peqatigiiffinnut klubbinullu peqatigiiffinnut piumasaqaatinik eqqortitsisunut tamanut tunngasuuvoq.

Ilaasortaanissamik piumasaqaateqartoqarnersoq imaluunniit ilaasortaassagaanni akiliisoqartassanersoq apeqqutaanngilaq. Aalajangiisuusoq tassaavoq peqatigiiffinnut piumasaqaatit nalinginnaasut peqatigiiffimmit klubbimilluunniit eqqortinneqarnersut.

Aalajangersakkami tassani inuinnaat katerisimaarneri pineqartunut ilaatinneqanngillat.

Nr. 7 – Ataatsimoortumik angallassissutit taxallu.

Aalajangersakkami tassani bussit, taamaaqataallu taxallu ilaatiinneqarput. Bussit, taxat taamaaqataasaluunniit ataatsimoortumik angallassissutit iluini pujortartoqaqqusaanngilaq. Tamanna aamma atuuppoq ingerlatsisup unikkallanerani piffisanilu kiffartuussiviunngitsuni ilaasoqanngiffiusunilu.

Timmisartunik assartuussineq ataatsimoortumik angallassinertut isigineqanngilaq, ullumili timmisartuni pujortarneq nunami namminermi nunanullu allanut ingerlaartarfinni inerteqqutaavoq - timmisartuussinermi isumannaallisaaneq eqqarsaatigalugu.

Umiarsuit eqqarsaatigalugit § 2, imm. 2 pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Nr. 8 – Sutorniartarfiit, kaffisorniartarfiit, allalluunniit tamanut sassaallerfiusartut.

Aalajangersakkami tassani init nerisassanik imigassanillu sassaallerfiusartut, neriniarfissatut imerniarfissatullu aaqqissuussaasut ilaatinneqarput. Aalajangersakkami tassani sumiiffik tamarmi ilaatinneqarpoq, matumani init sullitanit/neriartortunit/imerniartunit iserfigineqarsinnaanngitsut ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Siunnersuutip sutorniartarfeqarnermi suliffeqarfinnut qulinit ikinnerusunik sulisoqartunut atuutsinneqarnissaa aalajangersakkap taassuma nassataraa.

Nr. 9 – Init pisortanit pigineqartut.

Aalajangersakkami tassani init pisortanit pigineqartut ilaatinneqarput. Ininut kikkulluunniit isersinnaanerat apeqqutaanngilaq. Aalajangiisuusussaq tassaavoq init pisortanit pigineqarnerat.

Assersuutitut taaneqarsinnaapput pisortat inissiaataanni init katerisimaartarfiit/festertarfiit. Inatsimmi aalajangersarneqarpoq inini taakkunani pujortarneq inerteqqutaasoq.

Nr. 10 - Akunnittarfiit ineerartaat, umiarsuit ineerartaat, akunnittarfiit inissiartaat, pisuttuartunut unnuisarfiit ineerartaat inillu taakku assigisaat unnuiffissatut attartortinneqartartut.

Aalajangersakkami tassani init unnuiffissatut attartortinneqartut pineqartunut ilaatinneqarput.

Assersuutitut taaneqarsinnaapput akunnittarfiit ineerartaat, umiarsuit ineerartaat, akunnittarfiit inissiartaat, pisuttuartunut unnuisarfiit ineerartaat inillu taakku assigisaat. Taakkunani inatsit malillugu illup iluani pujortarneq inerteqqutaassaaq.

Imm. 2 pillugu "umiarsuarnik" oqarnermi sunngiffimmi angallatit, matumani tissiartaatit a­ngallatillu mortorillit, umiarsuit ilaasartaatit, aalisariutit 15 meteritut taakkuluunnit sinnerlugit takissusillit, umiarsuit usisaatit 15 meteritut taakkuluunniit sinnerlugit takissusillit, inuussutissarsiutigalugu angallatit 15 meterit inorlugit takissusillit, inuussutissarsiutigalugulu a­ngallatit mikinerusut sinerissamilu annaassiniutitut angallatit pineqarput.

Taaguineq sukumiisuunngilaq.

Imm. 3-mi oqaatigineqarpoq siunnersuut Pituffimmi sakkutooqarfimmi, illersornissamut tunngasut pillugit Kalaallit Nunaata, Danmarkip Amerikamilu naalagaaffeqatigiit naalakkersuisuisa illersornissaq pillugu isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaatinneqartumi atuutin­ngitsoq.


§ 3 pillugu

Inatsisip atuuffiata iluani inini pujortarnermik nalinginnaasumik inerteqquteqarneq atuupoq. Inatsisip atuuffiata iluani inini taamaallaat pujortartoqarsinnaavoq tamanna inatsimmi aalajangersakkani allani ajornanngitsoq aalajangersarneqarsimappat.

Aalajangersakkap nassataraa ininik pujortarfiusunik pilersitsinissamut periarfissap siusinnerusukkut atuuttup atorunnaarsinneqarnera, taamatuttaarlu nalliuttorsiortoqartillugu inini qaqutigooraluartumik pujortarsinnaatitsinermut periarfissaq atorunnaarsinneqarpoq.

Silami pujortartarfiliortoqarsinnaavoq. Pilersitsinermut ingerlatsinermullu aningaasartuutit silami pujortartarfiliortoqarnissamik aalajangiisup akilissavai. Silami pujortartarfiit tassaatinneqarput pujortartarfiit illutanit immikkoorlutik inissisimasut, illunut allanut ataneqanngitsut. Silami pujortartarfiit pilersinneqassapput illuaqqatut ussissagaanngitsutut ammaannartutut, anorimut sialummullu oqqisimaarfiusinnaalersillugit.

Silami pujortartarfiit ass. imilerlugit, kiassaaserlugit, imigassamik sassaallerfilerlugit, aliikkusersuisarfilerlugit, nerisassanik sassaallerfilerlugit assigisaannilluunniit atortorissaaruserlugit pilersinneqarsinnaanngillat. Silami pujortartarfiit illutut matoqqasutut pissusilerlugit pilersinneqarsinnaanngillat. Taamaattumik pilersitsisoqarpat taamaattoq silami pujortartarfittut isigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik pilersitsisoqarpat sumiiffik pineqartoq inatsisip atuuffiani tassanilu aalajangersakkani pineqartunut ilaatinneqarnersoq immikkut naliliiffigineqartussaassaaq.

Silami pujortartarfimmi cigaritsikunut ikioraavinnik matoqqasunik peqassaaq, taamaalillutik cigaritsikut allanut saneqquttunullu ajoqutaasussaajunnarsillugit, cigaritsikunillu igitanik katersisoqarsinnaajunnaarsillugu.

Imerniartarfiit, natklubbit unnuakkullu sutorniartarfiit silami pujortartarfinnik illumut pioreersumut atasunik illumut ilassutitut pilersitsinissaminnut periarfissaqarput. § 3, imm. 2-mi silami pujortartarfiit pillugit piumasaqaatit sinneri eqqortinneqassapput.

Umiarsuarni silami pujortartarfinnik pilersitsisoqarsinnaanera aalajangersakkap nassataraa.

Pisortat, inuussutissarsiortut, suliffeqarfiit namminersortut, peqatigiffiit, klubbit, angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsisartut namminersortut il.il. silami pujortartarfinnik pilersitsinissaq kissaatigippassuk nunaminertamik nutaamik tunineqarnissaq kommunimut qinnutigineqassaaq. Taamaalilluni pilersitsisinnaanermi kommunip akuersissuteqarsinnaanera apeqqutaavoq.


§ 4 pillugu

Inini pujortarnerup inerteqqutaanera aalajangersakkap taassuma sukannernerusunngortippaa, sullissiviup silataani nunaminertat ilanngullugit. Silami nunaminertanut ilaatinneqartut tassaapput sullissivimmut atasut, nunaminertamik tunniussinermi allaaserineqarsimasutut.

Inuit aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqartut killilerneqanngillat. Aalajangersakkami tassani atuartut sulisullu inuillu allat silami nunaminertamiittut ilaatinneqarput, taakkulu tassaasinnaapput angajoqqaat allallu pulaartut.

Meeqqat inuusuttuaqqallu 15-it inorlugit ukiullit inatsimmik unioqqutitsisut pineqaatissinneqarsinnaanngillat, tamatumani tak. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 16, pinerluttulerineq pillugu inatsit tunngavigalugu pineqaatissinneqarsinnaassagaani ukiut ammut killissaannut tunngasoq. Meeqqat inuusuttuaqqallu 15-it inorlugit ukiullit aalajangersagaq unioqqutillugu pujortarpata, tamanna sullissivimmi torersuunissamik malittarisassat atuuttut allat tunngavigalugit naalasseriitsuliornermut tunngatillugu qisuariaateqarnermik nassataqartinneqarsinnaavoq.

Sullissiviup silataani nunaminertami silami pujortartarfiliortoqarsinnaavoq, taamaallaalli sullissivimmi sulisunuinnaq. Silami pujortartarfimmik inissiisoqarnissaanik aalajangiineq sullissivimmi meeqqat inuusuttullu annertunerpaamik mianeralugit pissaaq. Assersuutigalugu silami pujortartarfimmik pinnguartarfinni imaluunniit meeqqat inuusuttullu silami uninngaartarfiini inissiisoqarsinnaanngilaq.

Suliffeqarfiup silami pujortartarfimmik pilersitsinissaq kissaatigippagu nunaminertamik nutaamik tunineqarnissaq kommunimut qinnutigineqassaaq. Taamaalilluni pilersitsisinnaanermi kommunip akuersissuteqarsinnaanera apeqqutaavoq.


§ 5 pillugu

Inini pujortarnissamik ataatsimut inerteqquteqarneq, inuit arlaannik pissuteqarlutik pisortat namminersortulluunniit sullissiviutaanni tamatumunngalu peqatigitillugu najugaqartut allat sulisutullu atorfeqartitaasut sumiiffigissaanni ineqartut naammaginartumik mianeralugit oqimaaqatigiissaarivigineqassaaq.

Inini pujortarnermik ataatsimut inerteqquteqarneq inersimasunik paaqqinniffinni saneqqunneqarpoq. Taamaaliornikkut inuit inersimasut namminerisaminnik angerlarsimaffimminni pujortarnissartik kissaatigigunikku pujortarnissaminnut periarfissaqartinneqartariaqartut pineqarnerat pingaartillugu isiginiarneqarsimavoq.

Aalajangersagaq taanna sullissivinnut, inunnit 18-it sinnerlugit ukiuliunerusunit najugaqarfigineqartunut tunngasuuvoq. Taamaalilluni sullissiviit inunnit 18-it inorlugit aamma 18-it sinnerlugit ukiulinnit angerlarsimaffittut najugaqarfigineqartut aalajangersakkami ilaatinneqarput.

Sullissivinni inini pujortarsinnaatitaaffiusuni sulisut najugaqartullu allat pujumik najuussuinnginnissaat sullissiviup pisortaasa sukumiisumik qulakkiissavaat.

Sukumiisunik qulakkeerinermut tunngatillugu pisuni ataasiakkaani naliliineq apeqqutaavoq. Ineeraq namminerisamilluunniit inigisaq pujortarfiusoq sullissiviup iluani init allat eqqarsaatigalugit soorunami matuneqarsinnaasuussaaq. Tamatuma saniatigut ineeqqat ataasiakkaat pujortareernerup kingornatigut silaannarissarneqartassasut suliffeqarfiup peqqusissutigisinnaavaa.

Sulisut najugaqartullu sinnerisa illersorneqarnissaat qulakkeerniarlugu annertunerusmik suliniuteqartoqarnissaa pisariaqartinneqarpat inini ataasiakkaani pisariaqarneratut annertutigisumik silaannarissarfilersuisoqarsinnaavoq.

Pujortartut pujuannik najuussuineq pinaveersaartinniarlugu sukumiisumik qulakkeerisoqarnissaanik aalajangiinermi sullissiviup pisortaasa sulisut, isumannaallisaanermilu suliniaqatigiinnik pilersitsisoqarsimappat, taakku ilaatissavaat.


§ 6 pillugu

Sulisut innuttaasumi taassuma namminerisaminik inigisaani kiffartuussisut eqqarsaatigalugit aalajangersakkakkut tassuuna aalajangersarneqarpoq pisortat nammineq ikiortimik angerlarsimaffimmilu ikiortimik kiffartuussisitsissappata piumasaqaataasoq najugaqartoq taamatut kiffartuunneqartoq peqquneqarsinnaassasoq piffissami sulisup inigisamiiffiata nalaani pujortassanngitsoq.

Aalajangersakkami tassani tunngavigineqarpoq inummut angerlarsimaffimmulluunniit ikiortiliinissamik pisumi aalajangiinermi piumasaqaataasoq najugaqartoq piffissami sulisut inimi tassaniiffigisaani pujortassanngitsoq. Inummut angerlarsimaffimmullu ikiortiliinissamik aalajangiinermi ikiortip najuunnerata nalaani pujortartoqannginnissaa piumasaqaatigineqarsimanngippat kiffartuussisoqarnerata nalaani najugaqartup pujortannginnissaa aallaavittut piumasaqaatigineqarsinnaassanngilaq.

Aalajangersakkami tassani eqqiaanikkut, paaqqutarinninnikkut, katsorsaanikkut il.il. namminerisamik angerlarsimaffimmi kiffartuussinerit najugaqartoq peqatigalugu pilersaarusiorneqarsimasut pineqartunut ilaatinneqarput. Tassanngaannartumik ikiorneqarnissamik pisariaqartitsilerneq pineqarpat aalajangersagaq taanna atuutissanngilaq.


§ 7 pillugu

Aalajangersakkami tassani namminerisamik angerlarsimaffiit meeqqanik atualersimanngitsunik paarsinermut ilaatillugu (ulluunerani paaqqinniffittut) akissarsiaqaatigalugu atorneqartut ilaatinneqarput. Aalajangersagaq taanna angerlarsimaffiup kommunalbestyrelsimit akuerineqarsimanera imaluunniit kommunalbestyrelsimut tamanna pillugu nalunaaruteqartoqarsimanera apeqqutaatinnagu atuutissaaq. Aalajangersagaq taanna akissarsiat aningaasanngorlugit allatulluunniit ilillugit tunniunneqartarnerat apeqqutaatinnagu atuutissaaq.

Aalajangersakkami tassani meeqqanik paarsaqallattaartarneq, soorlu ernuttanik sukkut tamaana paarsisarneq ilaatinneqanngilaq, naak tamatumunnga atatillugu tunissutit annikinnerusumilluunniit akissarsiat tunniunneqarsimagaluarpataluunniit.

Imm. 1-imi "meeqqanik paarsaqarneq"-mik oqarnermi pineqartoq tassaavoq piffissaq meeqqap siulliup tiguneraniit meeqqap kingulliup aaneqarnerata tungaanut ingerlasoq. Taamaalillutik piffissat assersuutigilugu meeqqat tamarmik silami barnevogneni siniffigisaat aamma ilaatinneqarput.

Inini pinguarfiusartuni isersimaffiusartunilu pujortarnermik imm. 2-mi inerteqquteqarnermi meeqqat najuunnerat apeqqutaatinneqanngilaq. Tamatuma nassataraa inini pineqartuni pujortarnerup inerteqqutaalluinnarnera, aamma unnukkut, sapaatit akunnerisa naanerini, piffissani feriarfiusuni il.il. Inerteqquteqarneq piffissamit angerlarsimaffimmi ulluunerani paarsisutut sulisalerfimmit taamatut sulinerup unitsivinneqarnerata tungaanut atuuppoq.


§ 8 pillugu

Sumiiffimmi pisortaasoq pisussaaffeqarpoq akissarsiaqarlutik sulisartut allakkatigut peqqussallugit inatsit unioqqutillugu pujortartoqartannginnissaa isumageqqullugu.

Sumiiffimmi pisortaasoq Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat unioqqutillugit pujortarsinnaatitsisoq inatsimmi § 10 tunngavigalugu pillaatitut akiliisillugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.

Akissarsiaqarluni sulisartoq suliffimmini illup iluani pujortartoq taamalu inatsimmi aalaja­ngersakkanik unioqqutitsilluni iliuuseqartoq sinnersuummi § 10 tunngavigalugu pillaatitut akiliisillugu pineqaatissinneqarsinnaasussaavoq, inuit allat inatsimmik unioqqutitsisut pineqartarnerisa pissuseqataanik.

Akissarsiaqarluni sulisartoq pujortarnermik inerteqquteqarnermik sulisitsisumiluunniit allakkatigut peqqqusissutaanik malinninngippat atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinermi unioqqutitsinerni piginnaatitsissutit nalinginnaasut atorneqassapput, tak. imm. 1. Taamaalilluni sulisitsisup inatsimmik malinninneq qulakkeersinnaasussaavaa, atorfinitsitsisarneq pillugu inatsiseqartitsinermi killissaliussat iluanni, akissarsiaqarluni sulisartup atorfinitsitsineq pillugu isumaqatigiissummik unioqqutitsineranut kinguneqartitsisinnaanikkut.

Unioqqutitsinermi piginnaatitsissutit, soorlu oqaasinnartigut allakkatigulluunniit mianersoqqussut, inassuteqarneq/uparuaaneq imaluunniit taamaaliortoqassappat suliffimmit peersitsineq atorneqarsinnaassappata unioqqutitsinermik akissarsiaqarluni sulisartumut tutsinneqarsinnaasumik pisumi naliliineq apeqqutaavoq.

Taamaalilluni aalajangersagaq taanna sulisitsisut akissarsiaqarlutillu sulisartut akornanni pissutsit aalajangersaavigineqarnerannik allanngortitsisuunngilaq.


§ 9 pillugu

Pisuni inini pujortarnerup ajornanngiffiini allat pujortarnerisigut pujumik najuussuinermut sukumiisumik illersuinerup qulakkeerneqarnissaa sullissiviup pisortaasa aallaavittut pisussaaffigaat. Malittarisassanilli qilersuisuusunik sukumiisumik illersuinermut piumasaqaatinik suussusiliisunik minnerunngitsumillu aningaasanik taamaaliornissamut atugassanik immikkoortitsisoqarnissaanik qulaakkeerisunik imm. 1 tunngavigalugu aalajangersaanissamut pissutissaqarsinnaavoq.

Malittarisassat qilersuisuusut, matumani illutatigut aaqqiissuteqarnissamik piumasaqaatit ilanngullugit eqqarsatigalugit, nassatarisaannik aningaasartuutit illumik atuisuusumit, tassa imaappoq illumik piginnittuusumit attartortuusumilluunniit akilerneqartussaasussaapput.

Avatangiisit tupatorfiunngitsut pillugit aalajangersakkat atuuttut nakkutilliineq pillugu aalajangersakkanik imaqanngillat, siunnersuummilu immikkut nakkulliinermik pilersitsinissap ilanngunneqarnissaa pisariaqartutut isigineqarsimanngilaq. Taamatut pisariaqartitsisoqalissappat tamanna pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut imm. 2-mi piginnaatitaapput.

Sullissiviit inatsimmi matumani pineqartunut ilaatinneqartut nakkutiginissaannut kommunit Namminersorlutillu Oqartussat ullumikkut pisussaaffeqareerput. Inatsisit atuuttut tunngavigalugit allamik aalajangersaasoqarsimanngippat nakkutilliisussaatitaaneq suliffeqarfiup piginnittuaniippoq, soorlu kommunimi. Inatsisip malinneqarneranik pingaarnerusutigut nakkutilliineq Naalakkersuisut akisussaaffigaat.

Nakkutilliinerup erseqqissumik aalajangersaavigineqarneranik assersuutitut oqaatigineqarsinnaavoq kommunalbestyrelsi kommunip namminersortullu ingerlataannik namminerisamik angerlarsimaffinni ulluunerani paarsisarnermik aaqqissuussinernik nakkutiginnittuusoq, tak. meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqerooruteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 5. december 2008-meersoq. Kommunalbestyrelsip nakkutilliinermut tassunga ilaatillugu Inatsisartut inatsisaanni matumani aalaja­ngersakkat malinneqarnerat aamma nakkutigissavaa.

Naalakkersuisut piginnaatitaapput malittarisassanik illup iluani pujortarsinnaatitsisunik qaqutigooraluaqisumik aalajangersaanissaminnut, tarnikkut napparsimasut mattussaasut napparsimmavinni uninngasut aamma pineqaatissinneqarsimasut Kalaallit Nunaanni inissinneqarsimasut eqqarsaatigalugit.

"Tarnikkut napparsimasut mattuussaasut"-nik oqarnermi napparsimasut pinngitsaaliinikkut aalangeerneqarsimasut imaluunniit napparsimasunit allanit immikkoortitaallutik immikkut ineqartitaasut pineqarput.

"Pineqaatissinneqarsimasunut inissiivinniittut"-nik oqarnermi Kalaallit Nunaanni inissiisarfinnut inissitat eqqarsaatigineqarput.

Napparsimmavinni ataasiakkaani aamma pineqaatissinneqarsimasunut inissiisarfinni ataasiakkaani illutat illup iluani pujortarnissamut periarfissaqartitsinerat napparsimmavimmilu napparsimasut sinnerisa pujortanngikkaluarlutik putsumik najussuisinnaanerat tassani apeqqutaavoq.


§ 10 pillugu

§ 3, imm. 1-imik, § 4, imm. 1-imik, § 6-imik, § 7-imik aamma § 8, imm. 1-imik unioqqutitsinerit aalajangersakkami matumani imm. 1 tunngavigalugu pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissiissuteqarfigineqarsinnaapput.

§ 10-mi "unioqqutitsineq"-mik oqarneq assigiinngitsunut tunngatillugu atorneqarpoq. Oqaaseq taanna pisuni iliuuseqarnerup iliuuseqannginnerulluunniit aalajangersakkanut pineqaatissiissutigineqarsinnaasunut naapertuutinngiffiini ataatsimut atorneqarpoq.

Sulisitsisup, suliffeqarfiup il.il. siullermeertumik unioqqutitsinera 5.000 kr.-nik pillaammik akiliisitsissutaassasoq aallaavigineqarpoq. Aappaassaanik pingajussaanillu unioqqutitsinerit 10.000 kr.-nik aamma 20.000 kr.-nik pillaammik akiliisitsissutigineqartarnissaat aallaavigineqarpoq.

Pujortartartut ataasiakkaat siullermeertumik unioqqutitsinerat 500 kr.-nik pillaammik akiliisitsissutaassassasoq aallaavigineqarpoq. Aappassaanik pingajussaanillu unioqqutitsinerit 1.500 kr.-nik aamma 2.000 kr.-nik pillaammik akiliisitsissutigineqarnissaat aallaavigineqarpoq.

Pillaammik akiliisitsissutit qaffasissusiligaanerat missiliuussineruvoq, eqqartuussivinnillu qummut ammulluunniit saneqqunneqarsinnaalluni.

Imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq namminersortut pisortallu inatsisilerinermi immikkoortutut isigineqartut inatsimmi aalajangersakkanik unioqqutitsigunik pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu akisussaatinneqarsinnaasut, taamalu pillaammik akiliisussanngortinneqarsinnaasut.

Imm. 3-kkut qulaakkeerneqarpoq aalajangersakkat inatsit manna tunngavigalugu aalajangersarneqartut inuit ataasiakkaat inatsilerinermilu immikkoortutut isigineqartut unioqqutitsinerannut pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu pineqaatissinneqarsinnaanerat pillugu malittarisassanik imaqarsinnaasut.

Imm. 4-kkut qulakkeerneqarpoq inatsit manna aalajangersakkalluunnit inatsit manna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit pillaatitut akiliisitsissutit Kalaallit Nunaata Karsianut nakkartinneqartassasut.


§ 11 pillugu

Siunnersuutiginearpoq inatsit manna 1. oktober 2010-mi atortuulersinneqassasoq.