30. april 2010

UPA 2010/102

 

Uunga siunnersuut: Kalaallit Nunaanni annaassiniarnissamut upalungaarsimaneq aamma ikuallattoornissamik qaartoornissamillu pitsaaliuinermi iliuusissat pillugit Inatsisartut inatsisaat

(Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoq)


pillugu


Attaveqarnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliap


ISUMALIUTISSIISSUTAA


Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq


Ataatsimiititaliaq kingullermik suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:


Inatsisartunut ilaasortaq Justus Hansen, Demokraatit, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Olga P. Berthelsen, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Kim Kielsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Akitsinnguaq Olsen, Siumut


Siullermeerinerup kingorna ataatsimiititaliap siunnersuut erseqqinnerusumik naliliiffigaa imalu oqaaseqaateqassalluni:


Siunnersuutip tunngavigisaa imarisaalu

Inatsisissatut siunnersuutip kingunerisaanik ikuallattoornissamut inatsit maanna atuuttoq Kalaallit Nunaanni annaassiniarnissamut upalungaarsimaneq aamma ikuallattoornissamik qaartoornissamillu pitsaaliuinermi iliuusissat pillugit inatsimmik nutaamik taarserneqassaaq.

Upalungaarsimanermut tunngasuni maleruaqqusanik ullutsinnut naleqqunnerusunik pisaria­qartitsinerup aaqqiivigineqarnissaa, tassami inuiaqatigiinni ineriartornerup kingunerisaanik upalungaarsimanissamut piumasaqaatit annertusiartuinnarmata, ilaatigullu suliassat upalu­ngaarsimanermik suliaqartut tigujartuaagaat inatsimmi atuuttumi ersersinneqanngitsut ilan­ngunneqarnissaat siunnersuummi ilaatigut pingaarnertut anguniarneqarpoq.


Tusarniaaneq

Tusarniaanermit akissutit tiguneqartut attuumassuteqartut siunnersuummut nassuiaatini ilanngunneqarsimasut ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq.


Isumasioqatigiilluni ataatsimiinneq

Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliaqaqqinnissaanut atatillugu pissutsit arlallit qulaajar­neqarnissaat siullermeerinermi kissaatigineqarpoq. Taamaattumik suliassaqarfimmi Naalak­kersuisunut ilaasortaq ataatsimiititaliap isumasioqatigalugu ataatsimeeqatigaa.

Siunnersuutip tusarniaassutigineqarneranut, siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisas­saanut, qatserisartut annaassiniartartullu nuna tamakkerlugu upalungaarsimanermut ataatsi­miititaliarsuarmi ilaasortaatitaqarnerat pillugu Naalakkersuisut isumaannut, qatserisartutut ilinniartitaanerup annaassiniartartutut ilinniartitaanermik tapertalerneqarnissaanut kiisalu siun­nersuutip aappassaaneerneqarnissaata ukiakkut ataatsimiinnermut kinguartinneqarnissaanut periarfissamut pingaartut attuumassutilinnik Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut ilaasortamut arlalinnik apeqquteqarpoq. Ataatsimiititaliap apeqqutai Naalakkersuisullu akissutaat isumaliutissiissummut matumunnga ilanngunneqarput.


Siunnersuutip suliarineqarnera

Siunnersuut siullermeerneqarmat siunnersuut ataatsimut isigalugu pitsaasutut isigineqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Taamaattumik isumasioqatigiilluni ataatsimeeqateqarnermi Naalakkersuisunut apeqqutigisamini ataatsimiititaliap apeqqutit siuliani taaneqartut kisiisa aalluppai. Naalakkersuisut akissutaat ataatsimiititaliap tusaatissatut tiguai, tamatumali peqa­tigisaanik allanik apeqquteqarnissaminut periarfissinneqarluni.

Tamanna pillugu apeqqummut atatillugu suliassaqarfimmi Naalakkersuisunut ilaasortaq akis­suteqarpoq ikuallattoornissamut upalungaarsimanissamullu atortut pillugit minnerpaaffigiti­tassanik Naalakkersuisut kommuninut piumasaqaateqanngitsut. Tamanna kommunit kisimik akisussaaffigigaat aammalu suliassaqarfimmi tamatumani Naalakkersuisut kommuninut nakkutilliisuunngitsut aamma erseqqissaatigineqarpoq. Najukkani pissutsit annertuumik assi­giinngissuseqarnerat pissutigalugu atortunut atatillugu minnerpaaffigititassanik piumasaqaate­qarnissaq naapertuutinngitsoq Naalakkersuisut isumaqarput. Ataatsimiititaliarli paarlattuanik isumaqarpoq, taakkorpiaat pineqartut tunngavigalugit upalungaarsimanissamut minnerpaaffi­gititassanik piumasaqaateqarnissaq pisariaqartoq.

Sakkunik assartuutinillu inuinnarnit pigineqartunik annaassiniarnissamut upalungaarsimasut atugassinneqarnissamik siunnersuummi § 15-imi aalajangersagaq malillugu piumasaqaateqar­sinnaanerisa saniatigut illutanik atugassinneqarsinnaanerup ilanngunneqarnissaa pillugu kissaateqarnermut atatillugu inatsisip oqaasertaasa taamatut ilaneqarnissaat pisariaqanngitsoq Naalakkersuisunut ilaasortaq isumaqarpoq.

Aningaasaqarnikkut tunngavissanik tamakkiisumik qulaajarneqanngitsunik siunnersuut una imaqartoq, taamaattumillu siunnersuut 2010-mi ukiakkut ataatsimiinnermi aappassaaneer­neqartariaqartoq ataatsimiititaliami ikinnerussutillit aalajangiusimavaat. Akerlianik aningaasa­qarnikkut tunngavissat tamakkiisumik qulaajarneqarsimannginnerarlugit oqarnermut Naalak­kersuisunut ilaasortap isumaqataannginninni aalajangiusimavaa.

Siuliani apeqquteqaqqinnermi sammineqartut nalinginnaasumik tapersersorneqarput, taman­nali siunnersuutip matumani pineqartup akuersissutigineqarnissaata kinguartinneqarnissaanik kinguneqarani. Sammineqartulli taakku inatsisip allanngortinneqarnissaanik siunnersuutikkut ukiakkut ataatsimiinnermi saqqummiunneqarsinnaanerat ataatsimiititaliamit kaammattuuti­ginartinneqarlunilu tapersersornartinneqarpoq. Tassani pineqarput atortut il.il. pillugit minner­paaffigititassanik piumasaqaateqartoqarnissaanik kissaat, suliassaqarfimmi Namminersorlutik Oqartussat kommuninik nakkutilliinissaasa pisariaqarnera kiisalu illutat § 15-imi aalajanger­sakkamut ilanngunniarneqarnerat.

Tamanna tunngavigalugu siunnersuut Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq Ataatsimii­titaliap isumaqatigiittup inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliap siunnersuut Inatsisartunut aappassaaniigassanngortippaa.

 

 

Justus Hansen,
Siulittaasoq
Demokraatit

 

  

Olga P. Berthelsen,
Siulittaasup tullia
Inuit Ataqatigiit

 


Debora Kleist
Inuit Ataqatigiit

 


Kim Kielsen,
Siumut

  


Akitsinnguaq Olsen,
Siumut

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2