26. februar 2010

UPA 2010/101

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit


Nassuiaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaanni sanaartornerup pitsaanerusumik aqunneqarnissaata anguneqarnissaa siunertaralugu sanaartornermut inatsiserpiamik peqalernissamik kissaateqarneq naammassiniarlugu siunnersuut saqqummiunneqarpoq. Sanaartukkat najukkami avatangiisinut, sanaartukkat pitsaassusiinut atorneqarsinnaanerinullu, kiisalu isumalluutinik atuinermut naleqqussarneqarnissaasa eqarsaatigineqarnissaat kissaatiginarpoq.

Kiisalu inatsisitigut tunngaviusut nutarterneqarnissaat pisariaqartinneqarpoq, sanaartukkat ilusilersorneqarnissaannut sinaakkusiussat, kiisalu sanaartornermi oqartussaanermi suliassat ingerlanneqarnissaasa erseqqissarneqarnissaat amigaatigineqarmat.

Kiisalu illuliornermut malittarisassani sanaartornermut inatsimmik aalajangersimasumik, illuliornermut malittarisassani maleruagassanik aalajangersaasarnermut inatsisinik tunngavissanik pisariaqartinneqartunik pilersitsinissaq pisariaqartinneqartutut isigineqarpoq.

Sanaartornermut inatsit inatsisaavoq sinaaakkusiisoq, siullermik pingaarnertullu siunertaralugu illuliorfiusumi sanaartornerup ikuallattoornissamut, isumannaallisaanermut peqqinnissamullu tunngatillugu pissutsit naammaginartuutillugit ingerlanneqarnissaa ilusilersorneqarnissaalu, aammalu illuutip nunaminertai sanaartorfigineqanngitsut naammaginartumik pitsaassuseqarnissaasa isumannaatsumillu aserfallatsaaliorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa.

Sanaartornermut inatsit taamaalilluni tunngaviusussanik tunngaviatigut malitassanik maleruagassanillu imaqarpoq, taakkualu illunik sanaartornermut ilusilersuinermullu teknikkikkut peqqussutit, portussusissanut ungasissusissanullu pissutsit, sanaartornissamut akuersissummik qinnuteqarnermut piumasaqaatit aammalu sanaartornermut oqartussaasup naliliinissamut pisinnaatitaaffii il.il. pillugit illuliortiternermut maleruagassani sukumiisumik nassuiaanissamut tunngaviussapput.


2. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit

2.1. Siunertaq atuuffissaalu

Illuliorfiusumi sanaartukkat ikuallattoornissaq, sillimanissaq peqqinnissarlu eqqarsaatigalugit toqqissisimanartunngorlugit sananeqarnissaasa ilusilerneqarnissaasalu qulakkeerneqarnissaa, kiisalu innarluutilinnut atoruminartunngorlugit ilusilerneqarnissaasa iliuuseqarfigineqarnissaasalu siuarsarneqarnissaa, taamaalillunilu nukimmik pisariaqanngitsumik atuinissap pinngitsoortinneqarnissaa siunnersuummi siunertarineqarpoq.

Siunnersuummi aalajangersakkat atorneqassapput

- illuliortiterfimmik nutaamik sanaartornermi,
- illuliortiterfimmik allilerinermi,
- inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut naleqqiullugu pingaaruteqartunik allanngortiterinermi allanillu allanngortitsinermi,
- illuliortiterfiup atorneqarnerani allannguinerni inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut naleqqiullugu pingaaruteqartuni, aamma
- illuliortiterfimmi isaterinermi.

2.2. Sanaartukkat suliarineqarnissaannut, ilusilerneqarnissaannut aserfallatsaalineqarnissaannullu piumasaqaatit.

Siunnersuut naapertorlugu Naalakkersuisut illuliortiternermut malittarisassani illuliortiterfimmi sanaartorneq ilusilersuinerlu pillugit aalajangersakkanik aalajangersaasinnaapput, ilaatigut eqqarsaatigalugit:

- isumannaallisaanikkut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu pissutsit toqqissisimanartuunissaat,
- illuni teknikkikkut ikkussukkat suliarineqarnerat,
- illut ineqarfiusut atorneqarnerminnut naleqqiullutik naleqquttumik ilusilersorneqarnerat,
- illut tikikkuminassusaat, pingaartumik illut inunnit innarluuteqartunit atorneqarsinnaanissaat eqqarsaatigalugu,
- illup sannaata ilaannik aamma ikkussugartaasa ilaannik assigiissaakkanik atuineq,
- illuni pioreersuni taamatullu nutaani nukissamik atuinermik killilersimaarinissaq,
- illut initussusaanik portussusaanillu naatsorsuineq kiisalu illumi taamatullu nunami nunap qaavaniit qummut portussusissanik aalajangersaaneq,
- illuni pioreersuni taamatullu nutaani aatsitassanik atuinermik killilersimaarineq, tassani ilaalluni atortussanik aalajangersimasunik atuineq,
- illuni aammalu illuni ikkussukkanik atorluaalluni ingerlatsineq aserfallatsaaliuinerlu.

Tamatuma saniatigut siunnersuummi Naalakkersuisut illuliani pioreersuni taamatullu nutaani innaallagissamik, imermik kiassarnermillu atuinermut uuttuutinik inissiakkaartumik ikkussuisoqartarnissaa pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut periarfissinneqarput.

Illuliorfinni pioreersuni tikikkuminassutsimik pitsanngorsaanissaq eqqarsaatigalugu, siunnersuummi aamma Naalakkersuisut tamatumunnga maleruagassanik aalajangersaanissaannut periarfissiisoqarpoq.

2.3. Sanaartornissamut akuersissutit atuilernissamullu akuersissutit

Siunnersuutip atuutilerneratigut sanaartornermik suliat inatsisip atuuffissaani ilaasut, kommunalbestyrelsimit sanaartornissamut akuersissummik peqartinnani aallarteqqusaanngillat. Illuliortiterfimmik nutaamik, illuliortiterfimmik allilerinermi kiisalu illuliortiterfimmi allanngortiterinerni allatigullu annertuunik allanngortitsinerni taamaalilluni sanaartornissamut akuersissummik piniaqqaartoqartassaaq.

2.4. Nakkutilliineq

Kommunalbestyrelsip illuliortiternermut oqartussaasup suliassai isumagissavai aammalu sanaartornermut inatsisip inatsisillu allat attuumassutillit eqquutsinneqarnissaat nakkutigissallugu.

Inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu kommunalbestyrelsi killissaliussat annikitsut iluanni, mianerisassanut illuliornermi malittarisassani aalajangersakkanut atuuttunut tunngaviusunut naapertuuttutut naliliisoqartillugu, illuliornermi malittarisassani aalajangersakkat saneqqunneqarnissaannik akuersinissamut periarfissinneqarpoq. Kommunalbestyrelsip taamatut pisoqartillugu isumaliutigisassavaa, mianerisassat aalajangersakkanut tunngavigineqartut allatut iliornikkut anguneqarsinnaassanersut, taamaattoqarsimappallu iliuusissanik allanik suliaqarnissaq kommunalbestyrelsip piumasarissavaa.   


3. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissat:

Siunnersuut pisortanut aningaasartuuteqarnerulernikkut allaffissornikkullu nammatassaqarnerulernikkut annertunerusumik sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq, ilanngullugit akuersissutinik tunniussisarnermut, nakkutilliinermut kiisalu naammagittaaliuutinik suliarinnittarnermut atatillugu, tassami mianerisassat inatsisissatut siunnersuummi isumaginiarneqartut inatsisip atuuffissaata iluani suleriaatsinik atuuttunik allannguuteqartitsinngillat. Kommunit illuliornermut oqartussaasutut inissisimanerannut tunngatillugu, inatsisissatut siunnersuutip atuutilernerani illuliornermut oqartussaasup suliassaannik isumaginninnissamut inatsisitigut tunngaviusut erseqqinnerulersinneqartussaapput.


4. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissat:

Siunnersuut inuussutissarsiortunut aningaasatigut allaffissornikkullu sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq, tassami mianerisassat inatsisissatut siunnersuummi isumaginiarneqartut inatsisip atuuffissaata iluani suleriaatsinik atuuttunik allannguuteqartitsinngillat.


5. Innuttaasunut aningaasaqarnikkut sunniutissat:

Siunnersuut aningaasaqarnikkut sunniuteqartussatut naatsorsuutigineqanngilaq, tassami inatsit sinaakkusiisussaq pineqarpoq.


6. Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutissat:

Siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqartussatut naatsorsuutigineqanngilaq.


7. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissat:

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamulluunniit sunniuteqarnerluttussatut naatsorsuutigineqanngilaq.


8. Pissutsit Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersornermullu tunngasut:

Siunnersuut pissutsinut Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersornermullu tunngassuteqartunut sunniuteqartussatut naatsorsuutigineqanngilaq.


9. Tusarniaaneq:

Siunnersuut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq: KANUKOKA, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Iserit A/S, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Kalaallit Nunaanni Atuisartunut Siunnersuisoqatigiit Ataatsimut Allattoqarfiat, Mittarfeqarfiit, Nukissiorfiit, NUSUKA, TSP – Teknikkikkut siunnersuisartut peqatigiiffiat, SIK, Tele Greenland A/S, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussissuserisut, Eqqartuussissuserisoqarfik Malling og Hansen Damm, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanernut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ilaqutariinnermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nunami Namminermi Pissutsinut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik aamma Silap Pissusaanut Attaveqarnermullu Aqutsisoqarfik.


10. Tusarniaanermi akissuteqaatit:

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, SIK, Nukissiorfiit, Iserit A/S, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, TSP – Teknikkikkut siunnersuisartut peqatigiiffiat, Nuna Eqqartuussissuserisut, KANUKOKA, Kommune Kujalleq, Qaasuitsup Kommunia, Qeqqata Kommunia, Kommuneqarfik Sermersooq, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI aamma Nunami Namminermi Pissutsinut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik tusarniaanermut akissuteqaateqarput. Tusarniaaneq pillugu allakkiaq ilanngunneqartoq innersuussutigineqarpoq.  

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

 

Aalajangersakkami sanaartornermut inatsimmi siunertat pingaarnerit oqaasertalerneqarput. Sanaartornermut atatillugu pissutsit inuiaqatigiit eqqarsaatigineqarnissaannut tunngaviulluinnartut isumagineqartussaapput.

Nr. 1

Siunertaq siulleq sanaartornermi tunngaviulluinnartutut annerpaamik eqqarsaatigineqartussaavoq. Sanaartukkat “ikuallattoornissaq, sillimanissaq peqqinnissarlu eqqarsaatigalugit naammaginartumik toqqissisimanartunngorlugit sananeqassapput ilusilerneqassallutillu”.

Siunertamut isummerneq taanna amerlasoorsuarnut tunngasuuvoq. Tassalu siunertamut aalajangersakkap taassuma atuutilerneratigut, sanaartornermut inatsit ukununnga tunngasinnaavoq, taakkununngaannarli tunngasuunngillat:

- Illumut isaarissat
- Illup portussusissaa tassanilu pissutsit ungasissusissamut tunngasut
- Illup ilusilersugaanera
- Sananermut aalajangersakkat
- Ikuallattoornermut pissutsit
- Isugutammut ussissaatit
- Kiassarnermi oqorsaatit
- Nipimut tunngasut
- Ikumaartitsisarfiit pujoorfiillu
- Silaannarissaaneq
- Atortut ikkussukkat il.il.

Allattukkat tamakkiisuunngillat.

Nr. 2

Kiisalu sanaartornermut inatsimmi “sanaartukkat nunaminertallu sanaartorfiunngitsut sanaartukkanut atasut atuinissaq siunnerfigineqartoq eqqarsaatigalugu naammaginartumik pitsaassuseqalernissaasa aammalu illersorsinnaasumik aserfallatsaalineqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa” siunertarineqarpoq. Illuliorfiusumi nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut sanaartukkanut atasut tassaapput nunaminertat illuni ineqartut uninngaarfigisartagaat, pinnguarfigisartagaat, qimmeqarfigisartagaat, biilinut unittarfii kiisalu illunukarnerminni pisuinnarlutik biilerlutillu aqqutigisartagaat. Naammaginartumik pitsaasuseqarnissaani eqqarsaatigineqarpoq illut taamatullu nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut taakkununnga atasut atorneqarnissaminnut pitsaassusissaat. Tamatuma saniatigut sanaartukkap naammassinermini atortutigut pitsaassusissaa eqqarsaatigineqarpoq, sumiginnaanissaq ajoqusiinissarlu pinngitsoortinniarlugu.

Illersorneqarsinnaasumik aserfallatsaaliuinissami siullermik pingaarnertullu siunertarineqarpoq, illut aammalu nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut taakkununnga atasut aserfallannissaasa imaluunniit illunik atuisunut allanullu navialiffiusinnaasumik paarinerlunneqarnissaasa pinngitsoortinnissaa.

Nr. 3

Siunertaq “sanaartukkat innarluutilinnut atoruminartunngorlugit ilusilersorneqartarnerisa siuarsarneqarnissaa” atuutilerpat, innarluutillit illuutini angalaarsinnaanerulernissaat periarfissinneqassaaq. Taassuma atuutilerneratigut sanaartukkat sananeqarnerini ilusilersorneqarnerinilu innarluutillit sanaartukkamut isersinnaanerat atuisinnaanerallu eqqarsaatigineqartalissapput.

Nr.4

Siunertaq “sanaartukkat ilusilersorneqarnermikkut pitsaassusiisa siuarsarneqarnissaat” pingaartumik tassaavoq illut avatangiisiminnut sunniuteqarnerat aammalu illut ataatsimut katillutik annertussussaasa illoqarfiup ilaani nalinginnaasutut annertussuseqarnissaa imaluunniit sumiiffiup annertussusissaatut anguniarneqartutut annertussuseqarnissaa siunertarineqarluni. Illut qanoq eqimatiginissaannut, init angissusissaannut, init quleriiaat amerlassusissaannut aammalu portussusissanut ungasissusissanullu kommunimut pilersaarummi sinaakkutissatut aalajangersakkat, sumiiffimmi suna nalinginnaasuunersoq imaluunniit sumiiffimmut suna anguniarneqarnersoq pillugu ilitsersuutaasinnaapput. Tassani aamma qalipaatinik toqqaanissamut, atortussanik toqqaanissamut imaluunniit allatigut kusanassusissanut piumasaqaateqarnernut ataatsimut isigalugu malittarisassat ilaasimasinnaapput.

Nr. 5

Siunertaq “iliuusissat, sanaartukkani isumalluutinik pisariaqanngitsumik atuinissamut akiuissutaasussat siuarsarneqarnissaat” tunngavigalugu aalajangersakkanik, sanaartukkani kiassarnermut, innaallagissamut qaammaqqusersornermut atorneqartussamut il.il. nukimmik pisariaqartinneqartumit annertunerusumik atuinnginnissamut aalajangersakkanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Aalajangersakkap atuunnerani assersuutigalugu nillernera akiorniarlugu oqorsaasersuinissamut maleruagassanik aalajangersaanikkut peqqinnissakkut taamatullu aamma nukissami aningaasaqarnikkut eqqarsaatigisassat isumagineqarsinnaalissapput.

Taamatuttaaq illut avatangiisinik ajornerulersitsinissaannut akiuinissamut aalajangersakkanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, assersuutigalugu imermik sipaarfiusussanik iliuusissanut piumasaqaateqarnikkut.

Oqorsaasoqarpat il.il. sanaartukkani pioreersuni nukimmik atuineq annertuumik appartinneqarsinnaassasoq siumut eqqoriarneqarsinnaavoq. Taamaattumik aalajangersagaq tunngavigalugu maleruagassanik, sanaartukkani pioreersuni nukimmik pisariaqanngitsumik atuinissamut akiuinermi atorneqarsinnaasunik aalajangersaasoqarsinnaassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Nr. 6

Siunertaq “sanaartukkani atortut avatangiisinut ajoqutaanngitsut atorneqartarnerisa siuarsarneqarnissaat” atorneqalerpat, atortut avatangiisinut ajoqutaanngitsut atorneqarnissaat annertunerusumik eqqumaffigineqalissaaq, taamaalillunilu sanaartornerni illuliiortiterfinnilu avatangiisit eqqarsaatigineqartalissallutik. Tamanna ilaatigut nassatarisaanik atortut avatangiisinut mingutsitsinngitsut aserorsaataanngitsullu atorlugit pisinnaavoq.


§ 2-mut

Aalajangersakkami inatsisip suliaqarnermi atuuffissaa nalinginnaasoq oqaatigineqarpoq. Inatsit malillugu iluarsiinissamut illuliortiterneq tunngavigineqassaaq. Illuliortiternermik oqaaseq siullermik illunut tunngasuuvoq, taakkuinnaalli pineqanngillat, aammalu inatsisip atuuffissaanut inatsimmi sanaartukkanut taaneqartunut aalajangersakkami killissat eqqoqqissaartumik tamanullu atuuttumik aalajangersarneqarnissaat ajornarpoq.

Inatsit sanaartukkanut tamanut atuutissaaq, piginnittoqarnermut tunngasut apeqqutaatinneqassanatik.

Nr. 1

Inatsit illuliortiterfinnut nutaanut illuliortiterfinnillu alliliinernut tamanut atuutissaaq. Illuliortiterfiit nutaat tamarmik inatsimmut ilaatinneqassapput. Illuliorfimmi pioreersumi annertuumik alliliisoqassappat, taanna aamma ilaassaaq.

Illuliortiterfinni illunik taagorneqartut kisimik pineqanngillat, tassanili aamma qarmanik ungaluliat, aneerasaartarfiit illunullu atortut taakkununnga assingusut pineqarput, aamma tak. imm. 2.

Illuliortiterfiup angissusaa atorneqarneralu apeqqutaanngillat. Aamma illuliat mikisut, soorlu biilinut oqquisitsisarfiit, quit assigisaallu illuliortiterfinnik taagorneqarput.

Aamma illuliortiterfik ataavartussaanersoq utaqqiisaasumilluunniit napparneqarsimanersoq apeqqutaanngilaq.

Illunut sanaartukkanullu taaguut inatsisinut peqqussutinulluunniit allanut, taaguutinik taakkuninnga atuiffiusunut atatillugu killiliinerup assinganik atuuttariaqanngilaq.

Alliliineq illumut pioreersumut alliliissutitut atasunngorlugu nutaanik sanaartornerinnarmut tunngasuunngilaq, aammali illunut ilassutitut nutaatut (suusinnaappulluunniit) inissinneqartunut, soorlu init qummut nutaanik ilaneqarnerinut tunngasuullutik.

Nr. 2

Inatsisip “sanaartukkami allanngortiterinermut aammalu allatut, inatsimmi aalajangersakkanut imaluunniit inatsit naapertorlugu aalajangersagaliarineqartunut naleqqiullugu annertuumik allannguinermut” atorneqarnerani apeqqutit pingaarnerit marluupput:

1. Sanaartukkat qanoq ittut inatsimmut ilaatinneqartariaqarpat?
2. Sanaartornermut inatsimmi maleruagassat suliat pineqartut atorneqarnissaannut qanoq annertutigisumik atuutissappat?

Apeqqut siulliullugu taaneqartoq eqqarsaatigalugu illunik pioreersunik allanngortiterinerpiaat alliliinerpiaallu inatsisip ataaniittariaqarnerat qularineqassanngilaq. Paarlattuanik illunik aserfallatsaaliuinerinnaat, tassalu illup katitigaanera, aggorneqarnera aammalu illup atorneqarnermini nungullariartornera ajorsiartorneralu eqqarsaatigalugit siornatigut pissuserisimasaanik allannguinnginnissaq iluarseeqqinnissarlu kisiisa siunnerfigalugit suliarineqartussat inatsisip ataaniinngillat.

Allanngortiterinermi sanaartukkamilu allannguinerni allani sanaartornermut inatsisini aamma illuliornermi malittarisassani aalajangersakkat, allannguinernut atatillugu pingaaruteqartut malinneqassapput. Allanngortiterinerni suliaqarneq pingaaruteqarnersoq aalajangerniarlugu, allanngortiterinermi illut sannaasa ilai imaluunniit pissutsit inatsimmi aalajangersakkani ilaasut imaluunniit inatsit malillugu sanaartornermut peqqussusiaasut kalluarneqarnersut isigineqartassapput. Tassalu allanngortiterinerit ataasiakkaat imminermini pingaaruteqarnersut kisimi apeqqutaanngilaq. Allanngortiterinerni ima annertutigisuni, allaat pissutsit pingaarutillit tamaasa eqqarsaatigalugit illuliortiterfimmik nutaamik pilersitsioqarluni, pingaarutilinnut tunngavissat nassatarisaannik inatsit tamakkiisumik atorneqassaaq.

Sanaartukkami iliuutsit, allanngortiterinerpiamut alliliinerpiamullu sanilliullugit killeqarnerusut eqqarsaatigalugit inatsit taakkununnga atorneqassanersoq apeqqutaassaaq, tassanilu allanngortiterinerit inatsimmi imaluunniit inatsit naapertorlugu sanaartornermut peqqussusiarineqarsimasuni aalajangersakkanut naleqqiullutik “pingaaruteqarnersut” tunngavigineqassaaq.

Inatsimmi maleruagassat illuni pisoqaanerusuni taakkununngalu atatillugu sulianut qanoq annertutigisumik atorneqassanersut pillugu apeqqutit aappaa, suliassamut ilusiliassamulluunniit suliarineqartussarpiamut sananermut assigisaanullu maleruagassat allat malinneqarnissaasa piumasarineqarsinnaaneranut tunngasuuvoq. Sanaartukkani alliliinerit allanngortiterinerilluunniit ima annertutigippata allaat illuliortiterfimmik nutaarluinnarmik pilersitsinertut isigineqarsinnaalluni, tassani qularineqarsinnaanngilaq. Matumani allanngortiterinerit allanngortitsinerillu killeqarnerusut pineqartillugit, aalajangiinissamut suliassat ataasiakkaat suussusaannik annertussusaannillu naliliineq aalajangiisuusariaqarpoq. Matumani isuma pingaarneq tunngaviusussaq tassaasariaqarpoq, allanngortiterineq allanngortitsinerluunniit pineqartoq inatsimmi imaluunniit inatsit naapertorlugu peqqussusiarineqartuni aalajangersakkanut naleqqiullugu annertuujuppat, aalajangersakkat pineqartut nalinginnaasumik atorneqartarnissaat.

Suliap ingerlanerani apeqqut sanaartornermut oqartussaasut pineqartumut aalajangiinerisigut aaqqinneqassaaq.

Nr. 3

Aalajangersagaq illut pioreersut sanaartorneqarnermikkut (annertuumik) allannguuteqartinneqanngikkaluarlutik atorneqarnerannik allannguinermut tunngasuuvoq, assersuutigalugu inissiamik inuussutissarsiornermut atuilerneq, illuaqqamik sunngiffimmi atorneqartartumik ukioq kaajallallugu najugassatut atuilerneq, inissiamik inuussutissarsiorfiusumiit allatut atuilerneq assigisaannilluunniit atuilerneq.

Atuinermik allannguinermut atatillugu aalajangersakkat pingaaruteqartut kisimik, allanngortiterinermut maleruagassat assigalugit malinneqartussaapput, taammattaaq nr. 2 takuuk.

Inissianik nammineq pigisanik agguaaneq atuinermik allannguinertut annertuutut isigineqassanngilaq.

Inatsit “sanaartukkat atorneqarnerannik, inatsimmi aalajangersakkanut imaluunniit inatsit naapertorlugu aalajangersagaliarineqartunut naleqqiullugu annertuumik allannguinernut”  atorneqassaaq. Tassani atuinermik allannguinerit killeqartorujussuit pineqarpata, aalajangiinissamut suliassat ataasiakkaat suussusaannik annertussusaannillu naliliineq aalajangiisuusariaqarpoq. Matumani isuma pingaarneq tunngaviusussaq tassaasariaqarpoq, allanngortiterineq allanngortitsinerluunniit pineqartoq inatsimmi imaluunniit inatsit naapertorlugu peqqussusiarineqartuni aalajangersakkanut naleqqiullugu annertuujuppat, aalajangersakkat atuuttut nalinginnaasumik atorneqartarnissaat.

Matumanissaaq suliap ingerlanerani apeqqut sanaartornermut oqartussaasut pineqartumut aalajangiinerisigut aaqqinneqassaaq.

Nr. 4

Inatsit aamma sanaartukkanik isaterinermut atorneqassaaq. Sanaartukkat eriagisassaasinnaasut eqqarsaatigalugit sanaartukkat arlaannik isaterisoqarniarnersoq nakkutigineqassaaq. Kiisalu isaterineq sanaartornermut inatsimmi siunertat naapertorlugit ingerlanneqassaaq, taamaalilluni sillimanissaq peqqinnissarlu aammalu avatangiisitigut isumannaatsumik atortussat isaterineqartut iginneqartarnissaat eqqarsaatigalugit isaterineq naammaginartumik suliarineqassalluni.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi inatsimmut killiliissutitut aalajangersakkap oqaasertaliornera malillugu, inatsisip sananeqaatinut il.il. pineqartunut atorneqarnerani § 1 naapertorlugu inatsimmi eqqarsaatigisassatut siunnerfigineqartut tunngavigineqarsinnaappata, inatsit sanaartukkanut, taakkulu saniatigut sanaartukkat sananeqaataannut atortunullu aalaakkaasunut allanut atorneqassaaq. Sanaartukkat sananeqaataannut atortunullu aalaakkaasunut assersuutigineqarsinnaapput tankeqarfiit sanaartukkallu immerneqarsinnaasut, isiginnaartitsisarfittut qattuniliat, ikaartarfiit assartuiviit, sulluliat, amoortaatit, qulliit atorlugit pilerisaarutit, antenneqarfiit, radiunut napparutit qaammaqqutinullu napparutit.

Inatsit aamma aatsitassarsiorfinnut atortunullu taakkununnga assingusunut, kikkunnilluunniit iserfigineqarsinnaasunut atuutissaaq. Sanaartukkat, illut sannaat atortullu inatsimmut ilaatinneqanngitsut pillugit § 3-mut innersuussisoqarpoq.

Inatsisip sananeqaatinut il.il. aalaakkaasunut atorneqarnissaa, inatsimmi siunertaasut, pingaartumik sillimanissamut peqqinnissamullu tunngasut inatsisip imaluunniit aalajangersakkat ataasiakkaat atorneqarnerat naammaginarnersoq tunngavigalugu killiligaavoq.

Imm. 3-mut

Inatsisip taamaallaat sanaartukkanut, inatsisip atuutilernerata kingorna sananeqartunut atorneqarsinnaanera aallaavigineqarpoq, tamatumani atorneqarnissaa aalajangersakkani ataasiakkaani sanaartukkanut pioreersunut ersarissumik tunngavissiisoqarsimanngippat.

Sanaartukkanut pioreersunut atorneqarnissaanut tunngavissat ersarissut §§ 8, imm. 3-mi, § 10, imm. 3-imi aamma 11, imm. 1-imi takuneqarsinnaapput.


§ 3-mut

Sanaartukkat ersarinnerusumik suussusilikkat inatsimmi aalajangersakkanut najoqqutassanut tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit ilaatinneqannginnissaat, illuliornermi malittarisassani aalajangerneqarsinnaavoq.

Oqariaatsimi “illuliortiterfik”, “illu sanaartugaq”, illup sannaani ilusilersuineq” aamma “sanaartugaq” teknikkikkut sanaartoriaatsit assigiinngitsorpassuit pineqarmata, pissusissamisuuinnartumik illuliornermi malittarisassat atuuffissaanni killilersuutinik aalajangersaanissaq pisariaqartinneqarpoq.

Illuliornermi malittarisassani ilaatinneqanngitsoorsinnaasuni assersuutigineqarsinnaapput: ikaartarfiit, sulluliat atortullu allat, aqqusinernut allanulluunniit oqartussaasunit imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit sananeqartut, kiisalu suliassanut taamaattunut atatillugu aaqqissuussat atortullu atorneqarallartussat, innaallagissamik pilersuinermut napparutit, aqqusinernut qaammaqqusersuutit il.il., telefonboksit, unittarfinni assiaqutit, transformereqarfiit aalajangersimasut minnerit, uuttortaaviit neqitsinernillu iluarsiisarfiit, maqitsisarfiit, illuaqqat radioqarfiit nalunaarasuartaatinullu atortuusiviit innaallagissamullu atortuusiviit, kalerrisaarisarnermi nilliasaatit, naluttarfiliat, naatsiivinni ikumaartitsisarfiit, qarmarlugit assiaqusiat, aneerasaartarfiit, qaammataasanut antenneqarfiit.

Atortussanut piumasaqaatinik sakkukinnerulersitsinissamut inatsisitigut tunngavissiap taassuma saniatigut § 15-mi sanaartornermi suliassanut akuersissutinut tunngatillugu piumasaqaatinik nalinginnaasunik sakkukinnerulersitsinissamut tunngavissiisoqarpoq.


§ 4-mut

Tunngaviusumik piumasaqaatit, sanaartukkap atorneqalernerani naammassineqarsimasussat aalajangersakkami oqaatigineqarput.

Nr. 1

Aatsaat inatsisinik eqquutsitsisunik kuuffeqarnikkut pissutsit iluarsineqarpata sanaartugaq atorneqalersinnaavoq. Avatangiisinut illersuinissamut inatsisit eqqiluisaarnermi imermut atoriikkamut kuuffiliinissaq piiaanissarluunniit pillugit maleruagassanik imaqarpoq. Sanaartukkani avatangiisinut inatsit naapertorlugu maleruagassat malinneqarnissaat piumasarineqarpoq.

Kommunalbestyrelsi taakkununnga tunngasunik aaqqissuussinernik akuersisussaavoq.

Nr. 2

Inatsisit malillugit pissutsinik imermut imigassamut tunngasunik peqarnissaa nr. 2-mi aalajangersarneqarpoq. Imermik pilersuinissamut inatsit imermik imigassamik pilersuinermut, sanaartornissap aallartinnissaa sioqqullugu naammassineqarsimasussanut maleruagassaqarpoq.

Kommunalbestyrelsi taakkununnga tunngasunik aaqqissuussinernik akuersisussaavoq.

Nr. 3

Sanaartukkap aallartinnissaa sioqqullugu upalungaarsimanermut qatserisarnermullu inatsit naapertorlugu isumannaatsumik qatserinissamut periarfissaqarnissaata qulakkeerneqarsimanissaa nr. 3-mi aalajangerneqarpoq.

Kommunalbestyrelsi taakkununnga tunngasunik aaqqissuussinernik akuersisussaavoq.

Imm. 2-mut

Sanaartornerup aallartinnerani imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarsimanngippata qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaateqartoqarsinnaasoq aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq. Inuiaqatigiit aalajangersakkap malinneqarnissaanut soqutigisaat maleruagassami tunngavigineqanngilaq, tamanna sanaartornermi oqartussaasut pissutsinik aaqqiisoqartinnagu aallartitsinissamut atuilernissamulluunniit akuersissuteqarnissamut itigartitsinerisigut anguneqarsinnaammat.

Maleruagassiaq illersuutissatut maleruagassiaavoq, tassanilu suliffeqarfiit tuniniagassanik illuliorlutik illunik suli naammassinngitsunik tunisisartut, taamaalillutillu sanaartorfissagissaanerit suli naammassineqanngitsut sanaartukkanik qimatsisartut pineqartillugit, pisisut eqqarsaatigineqarnissaat tunngavigineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik pisisut aningaasartuutissanut marloriarlutik akiliisinnaapput, tassalu pisinermut akiusumut ilaatillugu, ilaatigullu entreprenørinut nutaamut suliassamik inaarinnittunut akiliinermikkut.

Suliami qularnaveeqqusiinissamut piumasaqaat pingaartumik angallannermut tikitsinissamullu aqqusinernut, akuttunngitsumik sanaartukkap sinnerata naammassineqarnerani aatsaat naammassineqartartunut iluaqutaasussaavoq.


§ 5-imut

Aalajangersakkat inatsimmi killissarititaasunik naammassinniffiusussat maannamut ingerlanneqartutut illuliornermi malittarisassani Naalakkersuisunit aalajangersarneqartarnissaat siunnerfigineqarpoq.


§ 6-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami illuliornermi malittarisassani sanaartukkat suliarineqarnerini ilusilersorneqarnerinilu teknikkimut/sannaanut aammalu atuinermut aalajangersakkanik aalajangersaasinnaaneq inatsisitigut tunngavissinneqarpoq.

Illuliornermi malittarisassani, aammattaaq aalajangersakkat, inatsisini aalajangersakkanut pingaarnernut tunngaviusunullu naammassinniffiusussat tapertaasussallu “imaasa assinginik” kommuninut atuutsitsisoqarnissaa siunertarineqarpoq, tassalu aalajangersakkat najukkani pissutsinut attuumassuteqannginnerat tunngavigalugu. Inatsimmi teknikkimut sananeqaatinullu suliassaqarfimmut aalajangersakkani eqqarsaatigisassat arlallit isumagineqarnissaat siunnerfigineqarpoq, aammalu aalajangersakkanut taakkununnga tunngatillugu sanaartornerup iluani teknikkikkut ineriartortitsineq ingerlasoq eqqarsaatigalugu aalajangersakkanik ajornanngitsumik allannguisinnaanissaq immikkut siunnerfigineqarluni. Illuliornermut malittarisassani sulianut nalinginnaasunut tunngassuteqartut taagorneqarnerini, sanaartukkat “ilusilersorneqarnerat” ersarissumik malittarisassanut ilanngunneqarsimavoq.

Imm. 1, nr. 1-imi tunngaviusumik sillimanissamut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassanut tunngaviusinnaasunut tamanut maleruagassiorsinnaanermut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput, kiisalu imm. 1, nr. 2 – 9-mi suliniuteqarfissat immikkut ittumik eqqarsaatigisassat erseqqissarneqarlutik.

Nr. 1

Aalajangersakkap atuuffia annertoorujussuuvoq, aammalu Naalakkersuisut illuliornermi malittarisassani isumannaallisaanermut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassanik isumagisaqarnissamut qulakkeerisussanik aalajangersaasinnaanerannut piginnaatitsissumik ilaqarluni. Tassani pineqartut tassaasinnaapput eqqarsaatigisassat ilisimaneqareersut, kisiannili aamma ilisimatusarnikkut suliassaqarfiup iluani ilikkagaqarsimaneruneq pissutigalugu eqqarsaatigisassat siunissami isumagineqalersussat tassani pineqarput.

Aalajangersagaq aalajangersakkanik sunilluunniit eqqarsaatigineqarsinnaasunik tamanik imaqarsinnaavoq, taakkununngalu illunut ornigunnissamut pissutit, portussutsit ungasissutillu, sannaasa ilusilersornerinut aalajangersakkat, ikuallattoornissamut pissutsit, isugutammut ussissaaneq, oqorsaasersuutit, nipimut tunngasut, ikumaartitsisarfiit pujoorfiillu, silaannarissaatit atortulersuutillu ilaatinneqarput. Taakku tamarmik isumannaallisaanermi, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassanik tunngaveqarput.

Isaterisoqartillugu assersuutigalugu isaterinermut atatillugu eqqagassalerinermut maleruagassanik aalajangersaanissaq pingaaruteqarsinnaavoq. Sanaartukkami imaluunniit illup sananeqaataani immikkut ittunik, soorlu asbestimik, batteriinik aamma/imaluunniit inuit uumasulluunniit anaannik, suliami eqqarsaatigineqartariaqartunik, taamaattumillu piiarneqartariaqartunik nassaartoqarsinnaavoq. Kiisalu eqqagassat ikuallajasunut, ikuallajaatsunut peqqissutsimullu ulorianaatilinnut immikkoortiterneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq, kiisalu eqqagassat piujunnaarsinneqarnissaannut maleruagassiortoqarsinnaalluni.

Assersuutigalugu suliap suussusia, taassumalu ataani avatangiisit apeqqutaatillugit aamma pujoralammik nipimillu annikillisitsiniarluni iliuusissat pillugit maleruagassiortoqarsinnaavoq. Kiisalu nunaminertani angallaviusuni taakkulu eqqaanni sulinermi immikkut ittunik iliuuseqarnissamut, soorlu angallattunut assiaqusersuinissamut maleruagassiortoqarsinnaavoq.

Nr. 2

Aalajangersakkami teknikkikkut atortulersuutinik ikkussuinissamut illuliornermi malittarisassani maleruagassiornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput, taakkununngalu ilaatinneqarput aalajangersakkat, kingusinnerusukkut eqqiluisaarnermut teknikkimullu atortunik, kiisalu innarluutilinnut teknikkikkut ikiuutitut atortunik aalaakkaasunik ikkussuisinnaanissamut periarfissiisut.

Nr. 3

Aalajangersakkami sanaartukkani najugaqarfissani pilersaarutini naleqquttumik ilusiliisarnissamut illuliornermut malittarisassani maleruagassiorsinnaanermut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Pilersaarutini naleqquttumik ilusiliinissaq najugaqarfiup siunertaq malillugu atorneqarnissaanut tunngasutut isigineqassaaq.

Nr. 4

Aalajangersakkami sanaartukkat, kiisalu sananeqaatit atortullu aalaakkaasut inunnit innarluutilinnit atorneqarsinnaasunngorlugit ilusilersorneqarnissaannut illuliornermi malittarisassani maleruagassiorsinnaanermut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Naalakkersuisut taamaalillutik nutaanik sanaartornermi sanaartukkat aamma innarluutilinnit atorneqarsinnaanissaannut maleruagassiornissamut annertuumik piginnaatinneqarput. Aalajangersakkamili illunut ilaqutariinnut ataatsinut inissianut, nammineerluni atugassatut sananeqartunut maleruagassiorsinnaanissaq siunertarineqanngilaq.

Nr. 5

Aalajangersakkami anguniagassanik, sanaartukkanut atortunik, atortulersuutinut atortunik pequtinillu assigiissaakkanik atuinissamut siuarsaataasinnaasunik atuinissaq pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaanermut piginnaatinneqarput. Taamaalilluni assersuutigalugu aalajangersakkanik, sanaartukkani naammassisinnaasanik siuarsaataasinnaasunik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Nr. 6

Aalajangersakkami sanaartukkani pioreersuni taamatullu nutaani pisariaqanngitsumik nukimmik atuinissamut akiuiniarluni iliuusissanut illuliornermi malittarisassani maleruagassiornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Taamaalilluni aalajangersakkanik, sanaartukkani kiassarnermut il.il. nukimmik atuinerup pisariaqartinneqartumit annertunerunnginnissaanut qulakkeerisunik aalajangersaasoqarnissaa qulakkeerneqarpoq. Aalajangersakkap atuunneratigut assersuutigalugu issimut oqorsaasiinissamut maleruagassanik aalajangersaanikkut peqqissutsimut tunngasut kisimik eqqarsaatigineqassanngillat, kisiannili aamma nukimmik atuinermut aningaasaqarneq eqqarsaatigineqassalluni. Akuersisarnermi aamma piginnaatitsissutip matuma atuunneratigut atortunut ikummatissat eqqarsaatigalugit aningaasaqarnermi piginnaaneqarnermut tunngasunngorlugit ilassuserneqarsinnaapput.

Oqorsaasoqarpat il.il., sanaartukkani pioreersuni nukimmik atuineq annertuumik annikillisinneqarsinnaassasoq naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik aamma sanaartukkani pioreersuni pisariaqanngitsumik nukimmik atuinissaq akiorniarlugu Naalakkersuisut aalajangersaanissamut piginnaatinneqarput.

Nr. 7

Aalajangersakkami illut portussusissaannut angissusissaannullu maleruagassanik, aamma sanaartukkat nunaminertallu portussusissaannut illuliornermut malittarisassani aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput, tassalu qanoq portutigisumik sanaartortoqarsinnaanersoq, aammalu portussusissap taassuma naatsorsorneqarnera suna allaavigineqassanersoq.

Taamaalilluni portussutsit suminngaanniit uuttorneqartarnisaannut assigiinnik maleruagassaqarnissap anguneqarnissaa piginnaatitsissummi siunnerfigineqarpoq. Taanna nunani toqqissuni, taamatuttaarlu sivingasuni assigiinnerusunilluunniit portussusilinni sanaartukkanut atuuppoq.

Nr. 8

Aalajangersakkami sanaartukkani pioreersuni nutaanilu aatsitassanik pisariaqanngitsumik atuinissamut akiuiniarluni iliuusissanik illuliornermi malittarisassani aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Tamanna assersuutigalugu atortunik sananeqaatsinillu aalajangersimasunik atuinissaq pillugu aamma avatangiisitigut peqqinnissakkut sulinermilu avatangiisitigut pissutsit toqqissisimanarnerat naammaginarsimappat atortunik sanaartukkanik isaterinermeersunik atueqqittarnissaq pillugu aalajangersakkani piviusunngortinneqarsinnaavoq.

Nr. 9

Illuliornermi malittarisassani sanaartukkani suliaqarnissamut ilusilersuinissamullu maleruagassanik aalajangersaasinnaanissamut, taamaalillunilu sanaartukkat atortui atortulersuutaalu aserfallatsaalineqarsinnaasunngorlugit taarsersorneqarsinnaasunngorlugillu aalajangersakkami tunngaviliisoqarpoq. Assersuutigalugu ruujorit misissuinermi aserfallatsaaliuinermilu tikinneqarsinnaasunngorlugit inissinnissaannut, taamaalillunilu ruujorinut atortulersuutit pissutigalugit illumi ajoqusertoqarnissaa pinngitsoortinniarneqarsinnaanissaanut aalajangersaanissamut aalajangersakkami periarfissiisoqarpoq.

Taamatuttaaq assersuutigalugu silaannarissaatit illulluunniit atortuisa allat, pilertortumik nungullartartut pisoqalisartulluunniit atortunik taarsiiffigiuminartunngorlugit suliarineqartarnissaannut, sanaartukkallu piffissami ingerlanneqarfiani ingerlaavartumik aserfallatsaaliuinerup ajornannginnerunissaanut aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Illuliornermi malittarisassani sanaartukkani inuussutissarsiorfiusuni ilusilersuinissamut, aammalu peqqinnissaq ilorrisimaarnissarlu eqqarsaatigalugit iliuusissat suliarineqarnissaannut maleruagassiorsinnaanermut aalajangersakkami tunngaviliisoqarpoq.

Sulisut peqqissuunissaannut ilorrisimaarnissaannullu iliuusissanut assersuutitut makku taaneqarsinnaapput, kisiannili taakkununngaannaq killeqanngillat: isersimaartarfiit nerisarfiillu, atisaasiviit, atisaajartarfik, perusuersartarfiit, errorfiit uffarfiillu, kiisalu sinittarfiit pequtillu. Taagorneqartut tamakkiisuunngillat.

Maleruagassat ilorrisimaarnissamut tunngassuteqartut sulinermi avatangiisinut inatsimmi piumasaqaatinut naapertuutissapput.

Imm. 3-mut

Illup iluani akornutissat pinaveersaarneqarnissaat eqqarsaatigalugu, illuliornermi malittarisassani ilaatigut teknikkimut atortulersuutit ingerlanneqarnerinut aserfallatsaalineqarnissaannullu pilersaarutinik ingerlaavartumik aalajangersaasoqarsinnaanera, aalajangersakkami tunngavilerneqarpoq.

Illup iluata silaannalunnera timikkut ippigisaqarnermut peqqutaaqataasinnaavoq, ilaatigullu nappaateqalernermut peqqutaaqataasinnaalluni. Illup iluata silaannalunnera suermut, silaannaap panerneranut, ameraasat panernerannut, niaqorlunnermut aammalu sapigaqalernermut peqqutaaqataasinnaavoq.

Illuni ataasiakkaani silaannarissarfiit illup iluani silaannarissuutitsinissamik qulakkeerinissamut atatitsiinnarnissamullu annertuumik pingaaruteqarsinnaapput. Illuliornermi malittarisassani assersuutigalugu illuni silaannaap taarsernissaanut, silaannarissaatinik silaannarissarfinnillu aserfallatsaaliuinissamut piumasaqaatinut minnerpaaffissat aalajangersarneqarsinnaapput.


§ 7-mut

Illuliornermi malittarisassani nunaminertat sanaartorfiunngitsut illuliorfimmut atasut angissusissaannut, sanaartukkanut ilusilersornissaannullu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaasoq, aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap atuunneratigut illuliornermi malittarisassani nunaminertat sanaartorfiunngitsut illuliorfimmut atasut naammaginartumik tikinneqarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu angissusissaannut, sananissaannut ilusilersornissaannullu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Taamaalilluni meeqqanut inersimasunullu najuunnissamut maleruagassat aamma biilinut unittarfiliinissamut maleruagassat kiisalu qatserisartut apuunnissamut qimagunnissamullu aammalu annaassiniarnissamut pitsaasunik periarfissinneqarnissaat pillugit maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Nunaminertat sanaartorfiunngitsut imm. 1 naapertorlugu atugassanngortinneqarsimasut akuerineqarsimasullu siunnertanut siunnerfigineqartunut uniuuttumik atorneqaqqussaanngitsut aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq. Tassalu nunaminertat qatserisartut apuunnissaannut qimagunnissaannullu atugassiiffiusut, siunertatut taaneqartumit allaanerusumut atugassanngortinneqarsinnaanngillat.

Taamatuttaaq nunaminertat atorneqanngitsut, siunertanik imm. 1-imi taaneqartunik naammassinninnissamut naleqquttutut isigineqartut siunertanut akerliusumik sanaartorfigineqarnissaannut atorneqarnissaannullu kommunalbestyrelsi akerliusinnaavoq. Nunaminertat atorneqanngitsut tassaapput nunaminertat sanaartorfiunngitsut imm. 1-imi siunertaasut malillugit atugassiissutigineqarsimanngitsut. 

Imm. 3-mut

Sumiiffimmut pilersaarutini imaluunniit kommunimi pilersaarutinut maleruagassani pissutsit pillugit aalajangersaasoqarsimappat imm. 1-imi maleruagassat atorneqarsinnaanngitsut imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq.


§ 8-mut

Aalajangersagaq illuliornermi malittarisassanik aalajangersagaliorsinnaanermut tunngasuuvoq. Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq illuliortiterfimmi naammaginartumik qaamasuunissaa qulakkeerniarlugu ungasissusissanut piumasaqaatit malinneqassasut.

Imm. 1-imut

Qaamaneq silaannarissuserlu qulakkeerniarlugit illuliortiterfinni ungasissusissatut piumasaqaatit, portussutsinik tunngaveqartut malinneqartussaapput. Taamaalilluni sanaartukkat portussusissaasa sanaartukkanullu saniliusunut, nunaminertami sumiiffigisami sanaartukkanut allanut aammalu aqqusernup illuatungaani sanaartukkanut allanut ungasissusissaasa akornanni sinaakkutissat aalajangersakkami aalajangersarneqarput.

Sinaakkutissat illuliornermi malittarisassani atorluarneqassasut siunnersuutigineqarpoq, taassumalu malitsigisaanik ilaatigut portussusissanut killiliussat killissalersorneqarneri illuliornermi malittarisassani aalajangersarneqassapput.

Imm. 2-mut

Imm. 2 naapertorlugu maleruagassat imm. 1 naapertorlugu aalajangersarneqarsimasut sumiiffimmut pilersaarutini imaluunniit kommunimi pilersaarutinut maleruagassani pissutsit pillugit aalajangersaasoqarsimappat atorneqarsinnaassanngillat.


§ 9-mut

Kommunalbestyrelsi pisuni ataasiakkaani sanaartukkanut inuussutissarsiorfiusunut aammalu sanaartukkanut ininullu immikkut atuinissamik siunertaqarfiusunut isumannaallisaanissamut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassat tunngavigalugit piumasaqaateqarsinnaavoq. Aalajangersakkami tunngaviuvoq illuliornermi malittarisassani siunertanut eqqarsaatigineqarsinnaasunut tamanut tunngasunik aalajangersakkanik nalinginnaasunik aalajangersaasoqassagaluarpat tamanna annertuallaassasoq. Aalajangersakkap atuuffissaa illuliornermi malittarisassani illulianut immikkut ittunut aalajangersakkami pineqartunut ilaasunut aalajangersakkanik nalinginnaasunik aalajangersaasoqarnera ilutigalugu annikillineqartassaaq.

Kommunalbestyrelsi inatsimmi isumagisassatut eqqarsaatigineqartunut tamanut piumasaqarsinnaavoq. Taamaattumik aalajangersakkami taagorneqartut tamakkiisuunngillat.

Nr. 1

Nr. 1 naapertorlugu kommunalbestyrelsi sanaartukkanut aammalu ininut annerusunut, pisiniarfittut, allaffittut, suliffissuartut, sannavittut toqqorsivittullu atorneqartunut sillimanissamut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassat tunngavigalugit piumasaqaateqarsinnaavoq.

Nr. 2

Taamatuttaaq kommunalbestyrelsi ilaatigut oqaluffiit, isiginnaartitsisarfiit, akunnittarfiit, paaqqinnittarfiit, napparsimmaviit, perorsaaviit, sanaartukkat ilinniartitsinermik, saqqummersitsinermik nuannaariartitsinermilluunniit siunertaqarfiusut il.il. pillugit isumannaallisaanissamut, ikuallattoornissamut peqqinnissamullu eqqarsaatigisassat tunngavigalugit piumasaqarsinnaassaaq.


§ 10-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq sanaartukkanik nunaminertanillu sanaartorfiunngitsunik sanaartukkanut atasunik aserfallatsaaliuinissamut tunngasuuvoq. Sanaartukkat nunaminertallu sanaartorfiunngitsut sanaartukkani najugaqartunut allanullu ulorianartorsiorfiusinnaajunnaarlugit aserfallatsaalineqartussaapput imaluunniit allanngutsaalineqartussaallutik.

Siunnersuummi § 10-imi illersorneqarsinnaanngitsumik aserfallatsaaliinerup pitsaassuseqarneranut tunngasumi inatsisip atuuffissaa amigaatinut illuutip ineqartuinik imaluunniit allanik navianartorsiortitsisunut aamma amigaatinut allatut annertuujusunut killilerneqarpoq. Taamaattumik aalajangersakkap atuunnissaanut illuliortiterfimmi il.il. amigaatit navianartorsiortitsinersut imaluunniit annertuujunersut aalajangersimasumik naliliisoqartarnissaa aalajangiisuulluinnartussaavoq.

Aserfallatsaaliinikkut amigaatit navianartorsiortitsissapput, assersuutigalugu illuliap sannaasa ilaasa, soorlu pujoorfiata, ikuallattoornissamut quassugartaata, igalaat ilaasa aneerasaartarfiullu katallutik nakkarnissaat aarlerinaateqarpat. Aserfallatsaaliinikkut amigaataasut allatigut annertuujusut tassaasinnaapput amigaatit isumannaallisaanermut tunngasut, toqqaannartumik navianartorsiortitsinngikkaluartut, soorlu assersuutigalugu illuliap sannaata ilai nakkartoqarnissaanik pisooqataasinnaasutut aarlerinaateqarsinnaasut.

Amigaatit aamma allatigut isumannaallisaanermut tunngasuusinnaapput (assersuutigalugu majuartarfinni qalliutit imaluunniit nunaminertat sanaartorfigineqanngitsut), igalaat assiaqusersuutaat aamma majuartarfiit sangoriaat, majuartarfiit assiaqutaat tigummivillit sukartallillu, igalaat aamma matut ajornartoornermi aniffissat kiisalu aneerasaartarfiit. Assersuut alla tassaavoq amigaatit sanaartornerup ilusilersorneqaqqaarneranit siunertaasunut uniuuttumik ineqartunik illersuinissamik annertuumik ajorseriartitsisut, pingaartumik ikuallattoqartillugu.

Kiisalu taaneqarsinnaapput peqqinnissamut ajoqutaasumik aserfalatsaaliuisoqannginnerata kingunerisaanik oqoqarnerata alliartornera.

Illup aserfallatsaalineqarnerata pitsaassusaa sanaartornermut inatsimmut unioqqutitsineruppat, kommunalberstyrelsi siunnersuummi § 18, imm. 2 naapertorlugu illup piginnittaanut imaluunniit atuisuanut amigaataasut piffissaliussatut aalajangiunneqartup iluani iluarsinissaannut peqqusissuteqarnissaminut tunngavissaqarpoq. Peqqusissuteqarneq malinneqanngippat eqqartuussivikkoortumik piginnittoq pinngitsaaliissummik akiliisussanngortitaalluni suliassanik suliarinninnissaa pisussaaffiliunneqarsinnaavoq.

Pitsaassusaa pissusissamisoortoq paasineqassaaq, illuutip sumi inissisimanera eqqarsaatigalugu pissusissamisoortumik pitsaassuseqartinneqassasoq.

Oqaaseq “pitsaassusaa pissusissamisoortoq” pingaartumik illuliortiterfiup silataata isikkuanut tunngatinneqarpoq. Aalajangersakkami allassimavoq, illuliortiterfiup pitsaassusaata pissusissamisoortuunissaanut piumasaqaat illuliortiterfiup sumi inissisimanera apeqqutaatillugu assigiinngitsumik imaqartinneqarsinnaasoq. Taamaattumik illuutip silataata qanoq isikkoqarnissaanut, illut sumiiffimmi ataatsimut isigalugu nungullarsimasut akornanniinnerannut naleqqiullugu, sumiiffimmi eriagineqartussami inissisimappat annertunerusumik piumasaqaateqarfigineqarsinnaavoq.

Illu ataaseq illut akornanniilluni illunut eqqaminiittunut naleqqiullugu aserfallassimalluni imaluunniit kusanaannerulluni immikkuullarissuuppat, kommuni siunnersuut malillugu iluarsaanneqarnissaanut peqqusissuteqarsinnaavoq. Kisiannili illut ataatsimoortut akornanni illut arlallit sumiiffimmi kusanaatsutut isikkoqarpata, taakkua arlaannaalluunniit ilaminnut naleqqiullutik immikkuullarissuussanngillat. Taamaalilluni aalajangersagaq manna sumiiffinni taamaattuni atorneqarsinnaassanngilaq.

Ulluinnarni aalajangersagaq aamma nunaminertanut sanaartorfigineqanngitsunut atorneqarsinnaassaaq, pissutsit nunaminertami annertuumik aammalu assuarnarluinnartutut isikkoqarsimappata.

Aalajangersagaq illut avatangiisullu kusanassusaannik naliliinermut atorneqarsinnaanngilaq.

Imm. 2-mut

Sanaartugaq qanga sananeqarsimanersoq apeqqutaatinnagu aalajangersakkap atuunnissaa imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq.

Illuliortiterfiusoq assersuutigalugu nutaaliaanngitsumik qangarpalaartumillu ilusilersorneqarsimappat, kommunalbestyrelsip iluarsaanissamut piumasaqarnissaanut tamanna naammanngilaq.


§ 11-imut

Imm. 1-imut

Illuliortiterfinni nukissamik sipaarniarnissap anguneqarnissaa siunertaralugu, nutaanik sanaartukkani kiisalu sanaartukkani pioreersuni innaallagissamik, imermik kiassarnermillu atuinermut immikkut uuttuusersuisoqartarnissaanut, kiisalu teknikkikkut atortulersuutinik pisariaqartinneqartunik ikkussuisoqartarnissaanut maleruagassiornissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput.

Nutaamik sanaartukkat siunissami uuttuusersuisarnermut teknologiimik peqartinneqarlutik “inunngortarnissaannut” Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaassapput. Sanaartornermi teknikkikkut ajornartorsiutitaqanngitsumik tamanna pisinnaavoq, innaallagissamut, gassimut, imermut kiassarnermullu aqqusersuutit aallaqqaammulli immikkut uuttuusiinissamut eqqortumik inissinneqarsinnaammata, ilaatigullu taamatut suliaqarnermi uuttuutinut aningaasartuutit annikittuinnaasussaammata.

Aamma illuni pioreersuni uuttuutinik immikkoortunik ikkussuisinnaanermut Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput. Taamatulli uuttuusersuinermi sanaartukkap qanga sananeqarsimanera, aammalu sanaartornermi teknikkikkut suliniutit suut pisariaqartinneqarnissaat apeqqutaanerusussaapput. Illuutit ilaanni aningaasaqarneq pissutigalugu inissiat akornanni agguaassinermut uuttuusersuinissaq kisimi pisinnaavoq, kisiannili illuutini ataasiakkaani atuineq tamakkiisoq tamatigut uuttorneqarsinnaassaaq, taamaattorli imm. 2-mi ilaatitsinnginnissamut periarfissat takukkit.

Illuutit ataasiakkaat najugaqartut oqartussaaqataanerat aqqutigalugu ingerlaqqinnissaat akornusersimaneqanngilaq, tassalu illuutini pioreersuni najugaqartut namminneerlutik kissaatigippassuk, assersuutigalugu imermut uuttuutinik immikkoortunik ikkussuisoqarsinnaavoq.

Namminersorlutik Oqartussat kommunillu inissiarsuaataanni immikkoortunik uuttuusersuinissaq piumasaqaataareerpoq, tamannalu inissianik attartortitsisarnermut Inatsisartut peqqussutaatigut maleruagassiorneqarsimavoq. Tamannali immikkoortunik uuttuusersuinissamut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerannik allanngortitsinngilaq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami uuttuutit immikkoortut atuinermik uuttuinermut tunngavissatut atorneqarnissaannut Naalakkersuisut maleruagassiornissamut piginnaatinneqarput. Taassuma atuunneratigut inoqutigiit ataasiakkaat immikkoortunik uuttuusersorneqartussaapput. Tamatuma kingorna illuummi atuineq tamarmiusoq angissuseq malillugu inoqutigiinnut ataasiakkaanut agguarneqarsinnaajunnaassaaq.

Aammattaaq aalajangersakkami illuummi pineqartumi naliliinerit aalajangersimasut tunngavigalugit piumasaqaatinik atuinngitsoorsinnaaneq pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaanermut piginnaatinneqarput. Tunngavissanik atuinngitsoornermik kinguneqarsinnaasunik peqarnersoq naliliinermi, nalinginnaasumik uuttuiffiusut ataasiakkaarlutik tamarmik misissuiffigineqassapput. Kommunit pineqartut atuinngitsoortoqassanersoq pillugu aalangiisassapput. Taamaakkaluartoq sanaartukkat Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartut pineqartillugit Naalakkersuisut aalajangiisussaapput.

Tassani assersuutigalugu tunngavissat uku atuinngitsoornissamut tunngavissatut aalajangersarneqarnissaat eqqarsaatigineqarput:

- Illuummi teknikkikkut atortulersuutit immikkut ittut atorneqarnerini ikkussuinissamut aningaasartuutit atuisut ataasiakkaat sipaagassaannut naleqqiullutik amerlavallaalertussaapput.
- Illuummi uuttuuteqarfimmut pineqartumut nukimmik sipaarniarluni iliuusissanik suliaqartoqareerpoq, taamaalillunilu isumalluutinik atuineq appartinneqangaatsiarluni.
- Illuutit immikkut ittut allat, isumalluutinik annikitsuaqqamik atuisut.
- Illuummi teknikkimut tunngasut immikkut ittut pissutaallutik, piffissaq ikkussuiffiusoq sivisunerusariaqarpoq.
- Pisut allat, atuisut ataasiakkaat aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarfigisinnaanngisaat, imaluunniit uuttuusersuinerit inuinnaat aningaasaqarnerannut amigartooruteqarfiusussat. Taakku naatsorsornerini piffissamut atorneqartussamut agguaqatigiissitsineq atorneqartariaqarpoq, taannalu nalinginnaasumik taarsigassarsinikkut aningaasalersuinerup aammalu atortunik nalikilliliinissamut piffissarititaasup nalinginnaasup sivisoqatigisarpaa, taannalu nalinginnaasumik ukiunut qulinut naatsorsuunneqartarpoq.

Imm. 3-mut

Kissamik atuinermut immikkut tunngatillugu inissiat inuussutissarsiornermilu immikkoortortat ilaat annaasaqarfiusinnaasuni inissisimasinnaapput, tassalu immikkoortortat annertussusaat angisuut silammut sammisinnaapput, taamaalillunilu kissaq annaaneqartartoq annertusisinnaalluni. Illuummi kiassarnermut aningaasartuutit tamarmiusut naapertuuttumik agguarneqarnissaat qulakkeerniarlugu, atuinermik uuttuinermi annaasaqarfiusinnaasuni inissisimasut iluarsiivigineqartarnissaannut sukumiinerusumik maleruagassiortoqarsinnaavoq, taamaalillunilu immikkoortut pineqartut kissamik annaasap annertusineranut kisimik akiliisussanngortinneqassanngillat.

Radiatorit ataasiakkaat kissamik tunisisinnaanerat, taamaalillunilu atortut ikkussuunneqarsimasut ininut sunniutaat aalajangerniarlugu kiassaateqarfik uuttortaavigineqassaaq, taannalu tunngavigalugu annaasaqarfiusinnaasumi inissisimanermut iluarsiisoqarsinnaavoq. Teknikkimut tunngasuinnaat eqqarsaatigalugit iluarsiissutissap uuttuutinut ataasiakkaanut kisitsisitaliussanut ilanngunneratigut iluarsiisoqarsinnaavoq.


§ 12-imut

Imm. 1-imut

Sanaartukkami pioreersumi allanngortiterinerit allannguinerillu allat toqqaannartumik tikikkuminassutsimut tunngasuutinnagit, tikikkuminassutsimut aalajangersakkat aamma atorneqarnissaannik Naalakkersuisut maleruagassiornissamut piginnaatinneqarnissaat aalajangersakkami siunertarineqarpoq, tassalu allanngortiterinerit sanaartukkamut atortunut, innarluutilinnit tikikkuminartuutitsinissamut piumasaqaateqarfiusunut attuisussaatinnagit. Taamaalillunissaaq aamma assersuutigalugu allanngortiterinerni isaarissat kalluarneqanngikkaluartut, tikikkuminassusissamut piumasaqaateqartoqarsinnaassaaq.

Maleruagassiorsinnaanermut piginnaatitsissut sanaartukkanut, innarluutillit inuiaqatigiinni inuit allat assigalugit angalasinnaanissaannut annertuumik pingaarutilinnut, aamma tikikkuminassusissamut aalajangersakkanut, sanaartukkap innarluutilinnut tikikkuminartuunerata pitsanngortinneqarnissaanut annertuumik pingaaruteqaqataasussanut tunngasuuvoq.

Tikikkuminassusissamut aalajangersakkani sanaartukkani allannguutit, pitsorluttut angalasinnaanerinut iluaqutaasussat siunertarineqarput. Iliuusissat tusilartunut isigiarsuttunullu iluaqutaasussat, soorlu tusilartut naalaarutai aamma oqalunnermut atortut teknologiimik ineriartortitsineq tunuliaqutaralugu aalajangersakkami siunertaasunut ilaatinneqanngillat. Tusilartut naalaarutai ullumikkut inini amerlasuuni atasunngorlutik ikkussugaanatik peerneqarsinnaasutut ikkussorneqartarput, aammalu oqalunnermut atortut elevatorinut atortutut aalaakkaasutut atorneqalingajalerput, taamaattumillu taakku pillugit immikkut ittumik piumasaqaateqarnissaq pingaaruteqartutut isumaqarfigineqanngilaq.

Piginnaatitsissutip illuliornermi malittarisassani tikikkuminassusissamut aalajangersakkat uku atorneqarnissaat pillugu maleruagassiornissamut atorneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq:

- sanaartukkamut majuartarfeqanngitsunik isaarialiinissamut piumasaqaatit,

- sanaartukkami innarluutilinnut perusuersartarfiliinissamut piumasaqaatit, aamma

- sanaartukkami elevatoriliinissamik piumasaqaatit.

Piginnaatitsissutip imatut atuuttussanngortinneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq:

Sanaartukkani immikkoortuni tamani majuartarfeqanngitsunik isaarialiinissamut piumasaqaatinik aamma innarluutilinnut perusuersartarfiliinissamut piumasaqaatinik aalajangersaasoqassaaq. Taakku saniatigut sanaartukkani tamanit iserfigineqarsinnaasuni elevatoriliinissamut piumasaqaateqartoqassaaq.

Tikikkuminassutsimik pitsannguinissamut aningaasartuutit aningaasartuutinut tamarmiusunut naleqqiullugu amerlavallaarnissaat pinngitsoorniarlugu, aalajangersakkap atortussanngortinneqarnerani allanngortiterinermut aningaasartuutinut allanut naleqqiullugu tikikkuminassutsimik pitsannguinernut procentinik aalajangersimasunik annerpaaffiliisoqassaaq, soorlu Danmarkimi aalajangersarneqarsimasutut 12,5%-imik. Tassalu tikikkuminassutsimik pitsannguinissanut pisariaqartinneqartunut tamanut aningaasartuutissat allanngortiterinermut aningaasartuutinut allanut naleqqiullugu procenti taanna qaangersimappassuk tikikkuminassusissamut aalajangersagaq atorneqassanngilaq, taamaattorli matuma kinguliani sanaartukkani tamanit tikinneqarsinnaasuni elevatorinut tunngasoq takuuk.

Matuma siuliani tikikkuminassutsimut iliuusissat taaneqartut ilaat sanaartukkami suliarineqarsimappat, taassuma suliarineqarnissaa piumasarineqassanngilaq, tamatumalu kingunerisaanik tassunga aningaasartuutaasimasut aningaasartuutit tamarmiusut, annerpaaffissamut killiliussamut naleqqiunneqartut naatsorsorneqarnerinut ilaatinneqassanngillat. Sanaartukkami inuussutissarsiorfiusumi assersuutigalugu majuartarfeqanngitsumik isertarfiliisoqarsimappat, innarluutilinnut perusuersartarfiliornermut aningaasartuutit kisimik pingaaruteqartinneqassapput.

Sanaartukkani tamanit tikinneqarsinnaasuni sanaartukkanut suliani elevatoreqarnissamut piumasaqaat atorneqartussaatillugu, elevatoriliinermut aningaasartuutit immikkoortillugit naatsorsorneqassapput. Tamatuma kingunerisaanik annerpaaffissatut killiliussap naatsorsorneqarnerani majuartarfeqanngitsumik isaarialiinermut aamma innarluutilinnut perusuersartarfiliinermut aningaasartuutit allanngortiterinermut aningaasartuutinut allanut sanilliullugit amerlassusaat isiginiarneqassapput. Taakkununnga aningaasartuutit allanngortiterinermut aningaasartuutinut allanut procentiliussanit ikinneruppata, tikikkuminassusissamut iliuusissat pingasuusut taakku suliarineqassapput, tamatumanilu elevatoriliinermi tikikkuminassutsimut iliuusissat suliarineqarnerinut aningaasartuutini tamarmiusuni aningaasartuutinut allanut procentiliussaq qaangerneqarsimanersoq apeqqutaatinneqassanngilaq.

Aalajangersakkat piginnaatitsissut naapertorlugu aalajangersarneqartut illunut ataasiakkaanut atuutissapput. Taassuma atuunneratigut illuummi sanaartukkat arlaqarpata, sanaartugaq allanngortiterivigineqartoq kisimi aalajangersakkani pineqassaaq.

Aalajangersakkat suliarineqartut aamma illunut eqqissisimatitanut atuutissapput, aammalu pisut amerlanersaanni illup titartarneqarneratigut kulturikkulluunniit pigisat nalillit annaaneqanngikkaluartut piumasaqaatit naammassineqartartussatut nalilerneqarput.

Illut titartarneqarneratigut kulturikkullu pigisat nalillit immikkut eqqarsaatigineqarnissaat pisariaqartinneqarpat, tamanna illuliornermi malittarisassani maleruagassat atuuttut aqqutigalugit pisinnaavoq, taakkulu malillugit kommunip sanaartukkamik aalajangersimasumik, allanngortiterneqartussatut kissaatigineqartumik naliliinerani, allanngortiterinissaq sanaartukkami annertuumik allannguinani pisinnaanngitsoq paasineqarpat aalajangersakkat atunngitsoorneqarsinnaapput.

Imm. 2-mut

Piginnaatitsissut aamma immikkoortuni matuma kinguliani taaneqartuni sanaartukkanut pioreersunut atuuppoq. Tassani sanaartukkat akulikitsumik innarluutilinnit orninneqartartussat, aammalu innarluutillit inuit allat assigalugit inuiaqatigiinni inuunermut nalinginnaasumut ilaasinnaatitaaffigisariaqagaat, kiisalu sanaartukkat isaariaannik pitsannguinikkut innarluutillit sammisaqarnissamut periarfissaannik pitsannguiffiusussat pineqarput.

1) Sanaartukkat tamanit tikinneqarsinnaasut. Tassani pineqartut assersuutigalugu tassaapput akunnittarfiit, neriniartarfiit, filmertarfiit, isiginnaartitsisarfiit, illut saqqummersitsiviit, atuakkanik atorniartarfiit, katersugaasiviit, oqaluffiit, sullissiviit, atuarfiit, peqqissaaviit, ilinniarnertuunngorniarfiit, timersortarfiit arsartarfiillu, naluttarfiit il.il.
2) Sanaartukkat inuussutissarsiornermi allaffittut sullissivittullu atorneqartut. Tassani assersuutigalugu illut niuernermut atorneqartut, soorlu pisiniarfinnut pisiniarfissuarnullu, aamma illut allaffittut, tassungalu ilanngullugu pisortani aqutsivittut atorneqartut pineqarput.

Sanaartukkanut immikkoortuni marluusuni sanaartukkat pisortanit namminersortunillu pigineqartut pineqarput.

Illut ilaqutariinnut ataatsinut inissiat aamma inissiarsuit piginnaatitsissummut ilaatinneqassanngillat.

Aammattaaq suliffissuaqarnermi tunisassiornermilu sanaartukkat inuussutissarsiorfiusut aamma nunalerinermi sanaartukkat piginnaatitsissummut ilaatinneqassanngillat, inuussutissarsiutini taakkunani timimikkut innarluutillit ikittuaraannaat sulisorineqartassasut ilimagineqartariaqarmat. Assersuutigalugu pisiniarfinni mikisuni sulisut kisimik perusuersartarfinnik atuisinnaatillugit, innarluutilinnut perusuersartarfinnik sananissamut piumasaqaateqartoqarnissaa naleqqutissanngilaq.

Elevatoreqarnissamut piumasaqaat sanaartukkanut init alliit qulaanni ininik quleriinnik marlunnik amerlanerusunilluunniit portussusilinnut taamaallaat atuutsinneqassaaq.

Taamatuttaaq kommunalbestyrelsip naliliinera malillugu sanaartugassaq annertuumik allanngortitsisoqanngippat allanngortitsinissaq naammassineqarsinnaanngippat, imm. 1-ip immikkoortuisa aappaanni immikkut ittumik allanngortiterinissamut aalajangersagaq maleruagassanik sukangannginnerusunik atuinissamut periarfissiivoq. Taamatut pisoqartillugu tikikkuminartunngortitsilluni iliuuseqarnissamut piumasaqaateqarnissaq pisariaqassanngilaq.


§ 13-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq sanaartornermi oqartussaasut inatsisinik malinnittoqarnersoq pillugu nakkutilliinerannut nalinginnaasunut ilaavoq, tamannalu suliassat § 2-mi taaneqartutut aallartinneqannginnerini sanaartornissamut akuersissummik peqarnissaq pillugu piumasaqaateqarnikkut ingerlanneqassaaq.

Paasissutissat eqqunngitsuunerinut isumaqarnermi ersarissunik tunngavissaqartoqanngippat, kommunalbestyrelsi sanaartornissamut akuersissummik qinnuteqaammik suliaqarnermini pisussaavoq, qinnuteqartup sanaartukkamik atuinissamut paasissutissiissutigisai tunngavigissallugit.

Sanaartornissamut akuersissut killilerneqarsinnaavoq, taamaalillunilu sanaartugassap qinnutigineqartup ilaannaanut atuutsinneqalersinnaalluni.

Akuersissummi sanaartugassaq pineqartoq ukioq ataaseq qaangiutsinnagu aallartinneqarsimanngippat, sanaartornissamut akuersissut atorunnaassaaq. Sanaartornissamut akuersissut sivitsorneqaannarsinnaanngilaq, kisiannili sanaartornissamut akuersissummik nutaamik tunniussisoqartariaqassalluni, tamatumalu kingunerisaanik sanaartornissamut peqqussutit nutaajusimasinnaasut malinneqartussaapput imaluunniit taakku saneqqunnissaannut immikkut akuersissuteqartoqartussaalluni. Ukiumik ataatsimik piffissaliinermi akuersissutinut, taarseeqqusinikkut imaluunniit eqqartuussivitsigoortitsinikkut allanngortinniarneqarsinnaanngitsut pineqarput. Tamanna pisimappat piffissaliussaq inaarutaasumik aalajangiinermiit naatsorsorneqassaaq.

Suliassami sanaartugassat arlaliuppata, aallartinneqarnerminniillu ukiut marluk iluanni naammassineqarsinnaanngippata, akuersissut suliap ilaannaanut killilerlugu atuutsinneqarsinnaavoq. Aalajangersakkami pingaartumik sanaartukkat annertunerusut, soorlu illut uiguleriit uigulukuttullu, ukiut arlallit ingerlanerini ingerlanneqartussat, aammalu piffissap sanaffiusussap ingerlanerani sanaartornermut peqqussutinik allanngortinneqartunik nutaanik atuiffiusut sanaartukkanut suli aallartinneqanngitsunut atuutsinneqartariaqarnerannik piumasaqarfigineqarnissaat siunnerfigineqarpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq inatsisit allat malillugit akuersissummik tunniussisoqaqaartinnagu kommunalbestyrelsi imm. 1 malillugu akuersissummik tunniussisassanngitsoq sanaartornermi malittarisassani maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaasoq.

Tassa imaappoq kommunalbestyrelsi sanaartornermut oqartussaasutut pisussaaffilerneqartoq, sanaartornermi pissutsit sanaartornissamut akuersissutip tunniunneqannginnerani paasinarsisinneqarsimassasut. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq pissutsit erseqqinnerusumik taaneqartut sanaartornissamut akuersissutip tunniunneqannginnerani iluarsereerneqarsimassasut isumagineqarnissaa pillugu inatsisit assigiinngitsut kommunalbestyrelsimut pisussaaffiliisut, aamma inatsit pineqartoq kommunalbestyrelsimit aqunneqanngikkaluarpalluunniit.

Aalajangersakkap malitsigisaanik kommunalbestyrelsi inatsisinut allanut sanaartornermut inatsimmit allaanerusunut tunngassutaasut nakkutiginissaannik pisussaaffeqarpoq.


§ 14-imut

Sanaartukkamik atuilernissamut akuersissut inatsisit malillugit suleriaasiuvoq, aammalu akuersissummi § 26-mi atuigallarnissamut akuersissuteqartarnermut tunngasumi taaneqartunit allaanerusunik piumasaqaateqarfigineqarsinnaanngilaq.

Akuersissummi maleruagassani sanaartukkap atorneqalernerani inatsisit malinneqarnissaat kisimi periarfissinniarneqarpoq. Akuersissut sanaartukkami illuliornermut maleruagassani inatsisit malinneqarsimanissaannut qularnaveeqqusiissutaanngilaq.

Sukkulluunniit piginnittuusoq atuinissamut akuersissuteqartoqarsimagaluarpalluunniit inatsisinik unioqqutitsinerit iluarsisussaavai, tak. § 9, imm. 1 nassuiaatillu taakkununnga atasut.

Illuliornermi malittarisassani sanaartukkap inaarlugu naammassineqarsimanngitsup atorallarnissaanut maleruagassaliortoqarsinnaavoq. Taamaalilluni sanaartugaq inaarutaasumik naammassineqanngitsoq atorallarneqalissappat illuliornermi malittarisassat apeqqutaassapput.


§ 15-imut

Illuliornermi malittarisassani assersuutigalugu illoqarfiit killeqarfiisa, illoqarfinni nunaqarfinnilu imaluunniit allani illut ataatsimoortut avataanni illuaqqanik piniariartarfinnik illuaqqanilluunniit minnerusunik allanik, nalinginnaasumik aallaaniarnermut, aalisarnermut, savaateqarnermut sunngiffimmilu sammisaqarnermut atatillugu sivikitsumik najorneqartartunik sananissaq, sanaartornermut inatsimmi § 13, imm. 1-imi aamma § 14-imi maleruagassanut tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit ilaatitsinnginnissaq aalajangiunneqarsinnaavoq.

Aammattaaq ikaanik aammalu illunik mikisunik soorlu naasunik naatitsivinnik, pinnguartarfinnik assigisaannillu sananeq ilaatinneqanngissinnaassapput.


§ 16-imut

Imm. 1-imut

Inatsisinik unioqqutitsiviusumik inatsisinut naapertuutunngortitsilluni iluarsiinissamut pisussaaffik sukkulluunniit pigisamik aalaakkaasumik piginnittup, taamaalillunilu illuummut susassaqartup isumagisassaraa. Pisussaaffilli inummut tunngasuuvoq, tassalu inatsisinik naapertuuttunngortitsinissamut peqqusissuteqarneq piginnittorpiamut pineqartumut tunngatinneqartariaqarpoq. Pigisamut piginnittoq taarserpat, peqqusissuteqarneq piginnittunngortumut uteqqillugu saqqummiunneqartariaqarpoq. Tassani piginnittoq assersuutigalugu illussanik titartaasartumut imaluunniit pigisamik tunisisumut aningaasartuutinik taarseeqqusisinnaanersoq, inuinnarnut inatsisini maleruagassat apeqqutaassapput.

Pissutsit inatsimmut matumunnga imaluunniit inatsit naapertorlugu peqqussusiarineqartunut uniuuttut, suliarineqarlutik imaluunniit inatsisit tunngavigalugit immikkut ittumik akuerineqarlutik inatsisinut naleqquttunngortinneqarnerisigut iluarsineqarsinnaapput.

Sanaartornermut inatsit malillugu pissutsit uniuuttut, imm. 1 naapertorlugu iluarsineqartussat aamma sanaartornermut atuilernissamullu akuersissutinik nalunaartoqarsimagaluartoq (kukkusumik) pisinnaapput. Tamanna qinnuteqartup imaluunniit kommunalbestyrelsip pisuussutigisinnaavaa. Sanaartortoq pineqaatissinneqarsinnaanngikkaluarpalluunniit, sanaartornermi inatsimmi najoqqutassatigut aalajangersakkat malinneqartussaapput pissutsillu iluarsineqartussaallutik.

Pisut ilaanni inatsisinik uniuineq aaqqinneqarsinnaanngilaq, taamaatsitsiinnarnissamullu immikkut ittumik akuersissut amigaatigineqarpat, sanaartugaq inatsisinik uniuuttoq peerneqassaaq.

Aamma inatsisit uniorlugit iliuuseqarneq amigaatini nalinginnaasuni nassaassaavoq, soorlu sanaartugassaq sanaartornissamut akuersissutitaqanngitsumik sananeqarsimappat. Taamatut pisoqartillugu immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq, kisiannili aamma taamatut pisoqartillugu isumaa § 6-mut ilaasoq paasinarsisimappat, sanaartornernissamut akuersissummik qinnuteqaateqartitsinissamut, kommunalbestyrelsip sanaartugassami inatsisinik malinnittoqarnersoq naliliiniarnerani atorsinnaasaanik pisariaqartinneqartunik titartagartalerlugu il.il. imm. 2 atorneqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Allaffissornikkut siumoortumik inatsisinik malinnittunngortitsinissamut peqqusissuteqarneq, inatsisinik malinnittunngortitsinissamut pineqaatissiinissamut piumasaqaataavoq. Pinngitsaaliissummik akiliisussanngortitsisinnaanermut aalajangiinissaq nammineerluni qinigassaavoq, tassalu pissutsit inatsisinik uniuiffiusut iluarsineqarnissaasa tungaanut pinngitsaaliissummik akiliisussanngortitsinissaq pisussaaffiunngilaq. Pinngitsaaliissummik akiliutissat sanaartornermut inatsit malillugu Nunap karsianut tutsinneqassapput.

Imm. 3-mut

Inatsisinik malinnittunngortitsinissamut peqqusissuteqarneq, kiisalu pinngitsaaliissummik akiliisusanngortitsineq piginnittup atuisulluunniit unioqqutitsiviusumik iluarsiinissaanut iluaqutaanngippat, kommunalbestyrelsi pissutsinik unioqqutitsiviusunik iluarsiinissaq aammalu akiligassamik illuummik piginnittumut atuisumulluunniit nassiussinissaq aalajangiullugu iliuuseqarsinnaavoq.


§ 17-imut

Imm. 1-imut

Ulorianartorsiorneq sanaartukkap aserfallatsaaliorneqannginneranut attuumassuteqanngitsutut isumaqarfigineqaraluarpalluunniit, aammalu piginnittoq sumiginnaasimasutut pisuutinneqarsinnaagaluarpalluunniit aalajangersagaq atuutissaaq. Aamma ulorianartorsiornerit atortunik aaqqissuussaanernillu, sananerup nalaani naammaginartutut isumaqarfigineqaraluartunik, kingusinnerusukkulli ulorianaatilinnik amigaateqartutut paasisaqarfigineqartunik peqquteqarpata aalajangersagaq atuutissaaq.

Assersuinerit inuerutsitsinerillu, § 10, imm. 1 naapertorlugu kommunalbestyrelsip piumasaqarneratigut ingerlanneqartut piginnittumut akiligassanngorlugit isumagineqassapput, soorlumi ajoqutinut ulorianartorsiortitsisunut iluarsiisarnermi tamanna atorneqartoq.

Peqqusissuteqarneq naammassineqanngippat, kommunalbestyrelsip eqqartuussivitsigut aalajangiineq tunngavigalugu pissutsit piginnittumut akiligassanngorlugit aaqqittariaqassavai.

Illuutip siusinnerusukkut inatsisit malillugit pitsaassuserisaa kisiat angullugu, kommunalbestyrelsip ulorianartorsiorfiusumik pinngitsoortitsiniarnermi pisariaqartinneqartunik piginnittumut akiligassanngorlugit iluarsaassinikkut iluarseqqissinnaavaa. Ilusilianut nutaanut allannguinerit aalajangersakkap avataaniipput.

§ 28-mi aningaasaliussat nalinginut qularnaveeqqusiissuteqarnissaq tunngavissinneqarpoq.


§ 18-imut

Imm. 1-imut

Ingerlatsinermut inatsisini maleruagassat allassimanngitsut, kommunalbestyrelsip inatsit malillugu oqartussaasutut siullertut aqutsinerata kingunerisai aalajangersakkami erseqqissarneqarput.

Kommunalbestyrelsi pisussaavoq, inatsimmi aalajangersakkat malinneqarnersut aamma akuersissutini imaluunniit inatsit naapertorlugu immikkut ittumik akuersissutini peqqusissuteqarnerit piumasaqaatillu malinneqarnersut nakkutigissallugu.

Ingerlatsinermi sinaakkutissat nalinginnaasut iluanni nakkutilliinerup annertussusissaa kommunalbestyrelsip nammineerluni aalajangersassavaa.

Imm. 2-mut

Ingerlatsinermut inatsisini maleruagassat allassimanngitsut, kommunalbestyrelsip inatsit malillugu oqartussaasutut siullertut aqutsinerata kingunerisai aalajangersakkami erseqqissarneqarput.

Kommunalbestyrelsi pisussaavoq, akuersissutini imaluunniit inatsit naapertorlugu immikkut ittumik akuersissutini peqqusissuteqarnerit piumasaqaatillu malinneqarnersut nakkutigissallugu.

Ingerlatsinermi sinaakkutissat nalinginnaasut iluanni nakkutilliinerup annertussusissaa kommunalbestyrelsip nammineerluni aalajangersassavaa.

Imm. 3-mut

Ingerlatsinermut inatsisini maleruagassat nalinginnaasut malillugit kommunalbestyrelsi aamma inatsisinik uniuiffiusunik paasineqartunik, pineqartoq sunniuteqartussaq matumani pineqarpat inatsisinik malinnittunngortitsiniarnissamut pisussaaffeqarpoq. Inatsisinik atortitsinissaq eqqarsaatigalugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

Imm. 4-mut

Sulianik sanaartornissamut akuersissummik peqqaarani aallartinneqarsimasunik unitsitsineq eqqartuussivitsigut apeqqutinut tunngasuunngimmat § 23 naapertorlugu maalaarutigineqarsinnaanngitsoq aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq.

Sulianik siumoortumik akuersissummik pisariaqartitsiviunngitsunik unitsitsineq maalaarutigineqarsinnaavoq, tamanna kommunalbestyrelsip piginnaasaanik qaangiinerusussaammat.


§ 19-imut

Imm. 1-imut

Maleruagassani pingaarnertut malitassaq tunngaviusumik inatsimmi § 72-imiippoq, taannalu malillugu inissiaq innimigineqartussaavoq. Eqqartuussivimmit uppernarsaammik piniaqqaarani iliuusissat aalajangersakkami pineqartut immikkut pisariaqartinneqalissappata, inatsit maleruagassanik pingaarnernik atuuttussaajunnaarsitsisinnaavoq.

Kommip sanaartorneq sanaartornissamut akuersissummi piumasaqaatinut eqquutsitsinersoq takuniarlugu nakkutilliinissaq kissaatiguniuk, nakkutilliinissaq ingerlanneqannginnerani kommunip sanaartornermut piginnittumut nakkutilliinissani ilimasaarutigissagaa  piumasaqaataavoq. Tamannali illunik misissuinerni taamaallaat atuuppoq. Nunaminertami sanaartorfiusumi aammalu sanaartorfimmi nakkutilliineq sioqqutsilluni ilimasaarinissamik maleruagassami ilaatinneqanngillat.

Taamaattorli sioqqutsisumik ilimasaarinissamik piumasaqaammi ilaatinneqanngitsunik peqarpoq. Piginittoq nammineerluni nakkutilliinissamik piumasaqarpat, sioqqutsisumik ilimasaarinissamik piumasaqaat saneqqunneqarsinnaavoq. Tamanna aamma atuutissaaq pissutsit illumi inoqartunut allanulluunniit navianartorsiortitsisut pineqarpata. Taamaattoqartillugulu piginnittup pisinnaatitaaffii pillugit ilitsersorneqartussaanera atuutiinnassaaq.

Inatsimmi siunertatut pingaarnertut sanaartukkat ikuallattoornissaq, sillimanissaq peqqinnissarlu eqqarsaatigalugit naammaginartumik toqqissisimanartuunissaat qulakkeerneqartussaammat, nakkutilliinermi oqartussaasut illuummut isersinnaanissaat pisariaqarpoq. Siunertaq taanna inissiap innimigineqartussaaneranit pingaarnerusutut isumaqarfigineqarpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq inissiap innimigineqartussaanera pillugu tunngaviusumik inatsimmi § 72-imik atuuttussaajunnaarsitsinissamik imaqarmat, kommunalbestyrelsip piumaffigineqarnermigut imminut ilisaritissinnaanissaa piumasarineqarpoq.


§ 20-mut

Illuummik piginnittup atuisulluunniit sumiiffimmi nakkutilliinissamut kommunalbestyrelsi isernissaanut akuerinngippagu, politiit eqqartuussivimmit uppernarsaammik pigisaqanngikkaluarlutik ikiuussinnaapput. Politiit sulinerminni taamaallaat nakkutilliinerup naammassinissaanut akornusersuutaasut qaangerneqarnissaat suliarissavaat.

Isernissamut itigartitsisoqassasoq imaluunniit assersuutaasut inuerutitsisimanerullu immikkut iluseqarnera, tak. § 10, pissutigalugit ajornartorsiortoqalissasoq, taamaattumillu pulaarnerup aallartinnerani politiit najuuttariaqassasut, kommunalbestyrelsi tunngavissalimmik pasitsaassisimasussaavoq.


§ 21-mut

Imm. 1-imut

Kommunalbestyrelsip inatsit peqqussutillu inatsit tunngavigalugu suliarineqartut atorlugit aqutsinissaanut Naalakkersuisut illuliornermut malittarisassani maleruagassiorsinnaapput.

Tassani pingaartumik qinnuteqaatinik kommunalbestyrelsimut nassiussisarnermi periaasissaq eqqarsaatigineqarpoq, taakkununngalu suliassanut suliaritikkusutanut nassuiaasiornissamut piumasaqaatit pillugit maleruagassat ilaapput, soorlu:

- sanaartukkap immikkoortortallunniit suussusersinissaanut paasissutissat pisariaqartinneqartut (A-normu aamma nunap assingani sumiissutsit, sumiiffiup normua aamma aqqusernup normua,
   imaluunniit najugaq allakkanik nassiussivissaq kiisalu B-normu immikkoortullu normua),
- illuliornermut malittarisassani sanaartornermullu peqqussutini allani aalajangersakkat, suliami uniorneqarsimasinnaasut pillugit paasissutissat,
- saneqqutsinissamut immikkut ittumik akuersissutit akuersissutilluunniit pisariaqartinneqartut pillugit qinnuteqaammi tunngavilersuutit,
- sanaartukkami allanngortiterinermilu, aammalu atuinermik allanngortitsinermi atuinissatut eqqarsaatigineqartoq pillugu paasissutissat,
- maannamut atuinerusimasoq pillugu paasissutissat,
- sanaartugaq allanngortiterinissamut aalajangersakkat sukanninnginnerusut malillugit pilersaarusiorneqarsimanersoq pillugu paasissutissat,
- sanaartukkap aaqqissuussaanera aamma sanaartukkanut tunngasut allat, suliassap suliarineqarnissaanut pingaaruteqartut pillugit nassuiaat, kiisalu
- titartakkanik najoqqutassiat attuumassuteqartut, uuttuinermi tunngavigineqartunik nalunaaqutserneqarsimasut.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi sanaartornermi oqartussaasut oqartussaasunik allanik suleqateqarnissaannut Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut inatsisitigut tunngavissarineqartumi, pingaartumik sanaartornermut inatsit aammalu inatsisini peqqussutinilu allani, soorlu nunaminertanik atuinermut pilersaarusiornermullu, inunnik annertuumik innarluuteqartunut ikiorsiisarnermut, itsarnitsanik nunamut atasunik illunillu eqqissisimatitsisarnermut, ikuallattoornissamik pinaveersaartitsinermut akiuinermullu, kiisalu suliffinni avatangiisinut tunngasuni sanaartornermut aalajangersakkat siunnerfigineqarput.


§ 22-mut

Imm. 1-imut

§ 22-imi immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaanissamut periarfissami, pissutsit aalajangersimasut sanaartornermi maleruagassanik eqquutsitsisinnaannginnermik imaluunniit pisarikkersorujussuaqqaarluni aatsaat eqquutsitsisinnaanermik nassataqarsimappata, peqatigisaanillu immikkut ittumik akuersissuteqarnissaq aalajangersakkami mianerisassanut pingaaruteqartunut akerliunngippat, kommuni sanaartornermut inatsimmi aalajangersakkamik ataatsimik arlalinnilluunniit saneqqutsisinnaanermut periarfissinneqartussaavoq.

Sanaartornermi inatsimmi aamma illuliornermut malittarisassani taamaallaat najoqqutassanut aalajangersakkanik saneqqutsisinnaanissamut kommunalbestyrelsi immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaavoq, taakkununngalu inatsisit uniorlugit suliaasut atatiinnarnissaannut immikkut ittumik akuersissuteqartarneq ilaavoq, tak. § 16, imm. 1 nassuiaataalu. Maleruagassanik nalinginnaasunik, soorlu sanaartornermut sulianik qaqugukkut suliaqartarnissamut aalajangersakkanik saneqqutsisinnaanissamut immikkut ittumik akuersissuteqartoqarsinnaanngilaq, tak. § 13 imaluunniit § 23 malillugu maalaaruteqarnissamut aalajangersakkat.

Saneqqutsisinnaanermut akuersissuteqarnerit eqqarsaatigisassanik piviusorsiortunik tunngavilersorneqassapput, aammalu saneqqutsisinnaanermut akuersissuteqarnermut atatillugu saneqqutsisinnaanermut akuersissuteqarnissamut piumasaqaateqartoqarsinnaammat kommunip eqqumaffigissavaa. Assersuutigalugu pineqartoq tassaasinnaavoq illuliap atorneqarnissaa imaluunniit aalajangersakkami mianerisassanik eqquutsitsiniarluni allatut iliuuseqarneq. Saneqqutsisinnaanermut akuersissut nalunaarutigineqarsimasoq atorneqarpat, piumasaqaat pisussaaffiliisumik atuuttussaavoq.

Assersuut tassaasinnaavoq ikuallattoornissamut maleruagassat saneqqunneqarsinnaanerannik immikkut ittumik akuersissuteqarneq, tassani kommuni naliliilluni piumasaqaatit saneqqunneqarsinnaanerannut immikkut ittumik akuersissuteqarneq pisumi aalajangersimasumi ikuallattoornissamut isumannaallisaanerup ajornerulinnginneranik kinguneqartussaasoq.

Kommunip pingaartumik mianersuutissavaa, immikkut ittumik akuersissuteqarnermi sanaartornermi isumannaallisaaneq, peqqinnissaq tikikkuminassusaalu ajornerulissanngimmata. Suliani taamaattuni kommuni nammineerluni sanatitsisuutillugu, immikkut ittumik akuersissutinik tunniussinissaq pineqartillugu sanaartornermi suliassamik suliarinnittoq immikkut mianersortariaqarpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkanik saniliusut pisinnaatitaaffiinut tunngasunik saneqqutsisinnaanermut aatsaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq, immikkut ittumik akuersissuteqarnissamut qinnuteqarfiusumut saniliusut ilisimatinneqarpata, taamaalillutillu aalajangiisoqannginnerani isummaminnik saqqummiussinissamut periarfissinneqassapput. Saniliusut soqutigisaannik akuutitsisumik saneqqutsisinnaanermut akuersissummik qinnuteqaat pillugu ilisimatitsissummi, illuummut pineqartumut saniliusut kisimik ilaatinneqassapput, tassalu imaappoq inatsisitigut soqutigisaqarneq tassani pineqarsimassaaq.

Saniliusunik ilisimatitsissuteqarnissamut siunertaasoq tassaavoq, kommunip saneqqutsisinnaanermut akuersissuteqarnissaq pillugu aalajangiinissaanut pitsaanerpaamik tunngavissaqalernissaa. Taamaalilluni saniliusunik ilisimatitsissuteqarneq saniliusut itigartitsisinnaatitaanerannik isumaqanngilaq, aammalu saniliusut sanaartornermut akerliugaluartut kommunip saneqqutsisinnaanermut akuersissuteqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi immikkut akuersissut atorneqanngitsoq piffissap qanoq ilinerani pisoqalissanersoq pillugu maleruagassat aalajangersarneqarput.

Imm. 4-mut

Sanaartornermut inatsit malillugu inatsimmik, aamma inatsit naapertorlugu aalajangersakkanik saneqqutsisinnaanermut immikkut akuersissutit kommunalbestyrelsimit nalunaarutigineqartassapput. § 18, imm. 4 naapertorlugu kommunalbestyrelsip immikkut akuersissuteqarsinnaanerannut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Aalajangersakkap, assersuutigalugu illuliornermi malittarisassani suliassanut kommunalbestyrelsip nammineerluni sanatitsisuuffigisaanut immikkut akuersissutit Naalakkersuisunit nalunaarutigineqartarnissaat pillugu maleruagassiornissamut atorneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq.

Aalajangersagaq malillugu inatsimmi aalajangersakkanik aamma inatsit naapertorlugu aalajangersakkanik saneqqutsisinnaanissamut immikkut ittumik akuersissutinik nalunaaruteqarsinnaanermut piginnaatitaaneq kommunalbestyrelsimut tunniunneqarpoq. Tassalu tassani sanaartornermi oqartussaasuunerup Naalakkersuisuniit kommunalbestyrelsimut nuunneqarnera pineqarunnaarluni, oqartussaaffimmik nuussineq pineqalerpoq.

Immikkut ittumik akuersissuteqartarnermut piginnaatitaaffik tamarmi kommunalbestyrelsimut tunniunneqarpoq, suliani pineqartuni nalinginnaasumik najukkamik ilisimasaqarnissaq pisariaqarmat, taamaattumillu kommuninut ataasiakkaanut inissinneqarnissaa naleqqunnerulluni.


§ 23-mut

Imm. 1-imut

Kommunalbestyrelsip aalajangiinerannik naammagittaalliorsinnaaneq apeqqutinut inatsisinik tunngaveqartunut killilerneqarpoq. Tamanna isumaqarpoq Naalakkersuisut naammagittaalliortarfittut kommunalbestyrelsip aalajangiinera inatsisinut naapertuunnersoq taamaallaat aalajangiiffigisinnaagaa, kisiannili kommunalbestyrelsip inatsisip killissaasa iluanni naliliinera aalajangiiffigisinnaanagu. Nalinginnaasumik naatsorsuutigineqartarpoq naammagittaalliornermut oqartussaasup aamma aalajangiiffigisinnaagaa, oqartussaasup aalajangiisuusussap, tassalu kommunalbestyrelsip suliassanik suliarinnittarnermut inatsimmi aalajangersakkat eqquutsissimanerai, assersuutigalugu tunngavilersuinissamut tunngatillugu, imaluunniit ingerlatsinermut inatsisini tunngaviusut nalinginnaasut, soorlu assersuutigalugu assigiimmik tunngaveqartitsinissaq.

Tunngaviusumik maalaaruteqarfissamik ataasiinnarmik peqarnera, aammalu kommunini aalajangiinerit tamarmik oqartussaasunut ataasiinnarnut maalaarutigineqarsinnaanera aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik innuttaasut sumiiffimmut ataasiinnarmut saaffiginnittussaapput, aammalu kommunit aalajangiinerat kommunit namminersortuunerat ataqqillugu inatsisinut eqquuttuunersut kisimik maalaarutigineqarsinnaapput. Tassalu suliani apeqqutinut inatsisinik tunngaveqartunut tunngasuni kommunalbestyrelsip aalajangiineri kisimik Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaapput. Taamaalilluni inatsisit siunnerfigalugit naliliinerit pillugit aalajangiinerit maalaarutigineqarsinnaannginnerannut suleriaaseq atuuttussanngortinneqarpoq. Tassalu kommunit aalajangiinerannik Naalakkersuisut allannguisinnaanerat inatsisitigut killilerneqarpoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi apeqqutinut inatsisinik tunngaveqartunut kommunalbestyrelsip naliliiffiusumik aalajangiinerisa imaluunniit Naalakkersuisut aalajangiinerisa allaffissornikkut oqartussaasunut allanut maalaarutigineqarsinnaannginnerat aalajangersarneqarpoq.

Tamanna inatsisini tunngaviusuni § 63 naapertorlugu eqqartuussivitsigut misiliinissamut mattussinngilaq.

Imm. 3-mut

Kommunalbestyrelsip aalajangiinerinut tunngatillugu kikkut maalaaruteqarsinnaatitaanersut aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq.

Tassani maalaaruteqarsinnaatitaaneq nalinginnaasoq akuerineqanngilaq, tassalu innuttaasoq kinaluunniit aalajangiineq pillugu maalaaruteqarsinnaanngilaq.

Maalaaruteqarsinnaatitaasoq tassaavoq kinaluunniit, suliap qanoq inerneqarnissaanut annertuumik immikkullu ittumik soqutigisaqartoq.

Immikkut ittumik soqutigisaqarnerup kingunerisaanik soqutigisaqarneq nalinginnaasoq, tunngaviusoq, ilimagisaq imaluunniit isummernermik tunngaveqartoq maalaaruteqarnissamut tunngavigissallugu naammanngilaq. Suliap inatsisinik tunngaveqarnissaa imaluunniit pineqartumut pissusiviusunut sunniuteqarnissaa, sunniutissallu taakku inuinnarnut suliffeqarfinnullu sunniutissanit annertunerunissaat piumasaqaataavoq.

Soqutigisap (inummut namminermut tunngasuunerata saniatigut) aamma pineqartumut suliap inernerata kingunerisinnaasaasa annertunissaannut piumasaqaatip atuunneratigut, suliap inernerata pineqartumut kingunerisinnaasai naammaattumik annertussuseqassapput, tassalu kingunerisassat – saniliusut pisinnaatitaaffiinut tunngavissatut oqaasertaliunneqartunut naapertuuttumik – naammagittarsinnaanermit annertunerussapput.

Aamma soqutigisat annertunissaannut inummullu tunnganissaannut piumasaqaatip atuunneratigut, soqutigisat maalaaruteqartup tunngavigisaasa inatsimmi siunertaasumut naleqqiullugu pingaaruteqarnissaat piumasarineqarpoq. Soqutigisat annertunissaannut inummullu tunnganissaannut tunngavissat naapertorlugit maalaaruteqarsinnaatitaasut soorunami tassaassapput aalajangiinermik tigusisussat. Aamma inuinnaat suliffeqarfiillu allat taakku tunngavigalugit maalaaruteqarsinnaatitaassapput. Aalajangiineq inatsisitigut aningaasaqarnikkullu sunniutissatigullu annertuumik imminullu tunngassuteqartunik sunniuteqassappat, tamanna pisinnaavoq.

Ataatsimut isigalugu maalaaruteqarsinnaatitaanermut aammalu suliassanik suliaqartarnermut inatsit naapertorlugu akuusup akornanni aqqutissiuisumik ataqatigiittoqarpoq. Tassalu nalinginnaasumik suliamut akuusoq aamma aalajangiineq pineqartoq pillugu maalaaruteqarsinnaatitaavoq, kiisalu akuunnginneq maalaaruteqarsinnaatitaanermut akerliulluni.

Maalaaruteqartup suliap inernissaanut soqutigisaqarnera annertunersoq inummullu tunngasuunersoq suliap inernissaanik soqutigisaqarluni maalaaruteqartup naliliiffigineqarneratigut aalajangerneqartariaqarpoq.

Peqatigiiffiit kattuffiillu tunngaviusumik soqutigisat nalinginnaasut tunngavigalugit maalaaruteqarsinnaatitaanngillat. Taamaattorli piginnaatitsissuterpiamik peqarsimappat, taamaalillunilu peqatigiiffik inummit maalaaruteqarsinnaatitaasumit piginnaatitsissummik tunineqarsimappat peqatigiiffik maalaaruteqarsinnaatitaavoq. Aamma aalajangersimasumik naliliineq tunngavigalugu peqatigiiffik inunnut, suliap inernissaanut annertuumik namminerminnullu tunngasunut soqutigisaqartunut sinniisuusimaguni piginnaatitsissummik peqanngikkaluarluni maalaaruteqarsinnaatitaavoq. Naliliinermi tassani peqatigiiffiup ilaasortaanit amerlasuut ilaatigut aalajangiinermit sunniuteqarfigineqarnersut, taamatullu aalajangiinermi ilaasortat namminneerlutik maalaaruteqarsinnaanersut, aamma/imaluunniit peqatigiiffik nalinginnaasumik atini, siunertanut aalajangersakkani allaluunniit tunngavigalugit soqutigisanik maalaaruteqarsinnaanikkut illersorneqartussanik sinniisissatut nalinginnaasutut inississimanersoq pingaartinneqassaaq.

Kisiannili toqqavimmik assigisaanilluunniit suliffeqarfittut piginnittutut sunniuteqarfigineqaruni peqatigiiffik maalaaruteqarsinnaatitaavoq.


§ 24-mut

Imm. 1-imut

Allamik aalajangiisoqarsimatinnagu maalaaruteqarnissamut piffissarititaasoq sapaatit akunnerinut sisamanut sivisussusilerneqassaaq. Maalaaruteqarnissamut piffissarititaasup naatsorsorneqarnerani ulloq aalajangiinerup tigusisussamut nalunaaruteqarfigineqartoq aallarniutigineqassaaq.

Maalaaruteqarnissamut piumasaqaatit maalaaruteqarnissamut oqartussaasup nalilertussaammagu, aalajangiinerit tamarmik maalaaruteqarnissamut ilitsersuutinik imaqassapput.

Saniliusoq aalajangiineq pillugu ilisimatinneqarsimanngippat, sanilip pineqartup maalaaruteqarnissaanut piffissaliisoqanngilaq.

Suleqataasumik suliamut akuusoqartillugu maalaaruteqarnissamut piffissarititaasoq aallartinnissaa, nalunaarutip suleqataasumut apuunneraniit naatsorsorneqartassaaq. Nalunaarut akuusumut namminermut tunniunneqaraluarpalluunniit taanna aamma atuutissaaq.

Maalaaruteqarsinnaatitaasumut, immikkut nalunaarfigineqarnissamik aammalu tamanut saqqummiinissamik piumasaqaateqarfiunngitsumut tunngatillugu maleruagassaq allassimanngitsoq atuutissaaq, tassalu piffissami aalajangiiffiusumi piffissarititaasoq aallartissaaq.

Maalaaruteqarsinnaatitaasut amerlanerusut nalunaarfigineqartussaappata, taakku tamarmik immikkut maalaaruteqarnissaannut piffissarititaasup aallartiffissaa immikkut ittoq atuutissaaq, tassanilu qanga nalunaarfigineqarsimanerat apeqqutaatinneqassanngilaq.

Maalaarutip piffissarititaasup naannginnerani oqartussaasunut apuussimanissaa piumasaqaataavoq. Maalaarutip piffissap naannginnerani nassiunneqarsimanissaa naammanngilaq. Allakkerinermi kukkusoqarnera maalaaruteqartumut annaasaqaataasinnaasutut isigineqassaaq.

Imm. 2-mut

Inerteqqutip/peqqusissutip qanorluunniit pisoqaraluarpat malinneqarnissaa aallaavigineqassaaq. Tassalu maalaaruteqarneq inerteqqutip/peqqusissutip maalaaruteqarnerup naammassineqarnissaa sioqqullugu naammassineqartussaannginnissaanik kinguneqassanngilaq.

Maalaaruteqarnerli kinguartitsinissamut tunngavigineqassanersoq maalaaruteqartarnermit oqartussaasut aalajangersinnaavaat, tamatumalu kingunerisaanik maalaarutip aalajangiiffigineqarnissaa sioqqullugu tigusisussap inerteqquteqarneq/peqqussuteqarneq naammassisariaqanngilaa.

Maalaaruteqarnermi kinguartitsisinnaaneq nalinginnaasumik inerteqqummik/peqqusissummik naammassinninneq iliuusissanik pisariaqanngitsunik iluarsissallugillu ajornakusoortunik, soorlu isaterinermik kinguneqassappat, maalaarutillu aalajangiiffigineqarnerani maalaarutigineqartut atorunnaarsinneqassappat allanngortinneqassappalluunniit atorneqarsinnaavoq.

Maalaaruteqartarnermi oqartussaasut kinguartitsisinnaanermut apeqqummut nammineerluni isummertarnissaa aallaavigineqassaaq. Kisiannili maalaaruteqartup nammineerluni maalaaruteqarneq tunngavigalugu kinguartitsisinnaanermik oqartussaasunut qinnuteqarnissaa akornutissaqanngilaq. Maalaaruteqartarnermi oqartussaasoq qinnuteqaammut taamaattumut isummissalluni pisussaavoq. Isummernissaq isumaqavissaguni pilertortumik pisariaqarpoq.

Kinguartitsisinnaanermut itigartitsineq immikkut ittumik maalaarutigineqarsinnaavoq.

Taamaattorli imm. 1 naapertorlugu inatsisinik tunngaveqartumik maalaaruteqarnissamut piffissaliussaq imminermini inerteqqutip/peqqusissutip malinneqannginnissaanik kinguneqassanngilaq.


§ 25-mut

Aalajangiinerit, inatsit pineqartoq imaluunniit inatsit naapertorlugu peqqussusiarineqartut tunngavigalugit aqutsinermi aalajangiiffigineqartut eqqartuussivinnut ingerlateqqinnissaannut inatsisinik tunngaveqartumik qaammatinik arfinilinnik piffissaliineq aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq.

Eqqartuussisulersuussinissamut piffissaliussaq ullormi, pineqartumut nalunaarutigineqarnissaata aalajangerneqarfiani aallartissaaq.

Eqqartuussiviit nakkutilliinerat tullinnguuttarpoq. Tamanna pissappat suliap eqqartuussivimmit isummerfigineqannginnerani apeqqutit inatsisinik tunngaveqartut eqqarsaatigalugit kommunalbestyrelsimit imaluunniit Naalakkersuisunit aalajangiiffigineqarsimassapput.

Eqqartuussisulersuussinissamut qaammatinik arfinilinnik piffissaliineq qaangiussimappat, nalinginnaasumik suliakkiissut itigartinneqassaaq.


§ 26-mut

Aalajangersagaq sanaartornissamut akuersissuteqartarnermut aammalu sanaartukkamik atuilernissamut akuersissuteqartarnermut tunngasuuvoq. Nalinginnaasumilli sanaartornissamut akuersissut killiligaareersimatinnagu, atuilernissamut akuersissut piffissamut killiliinissamut imaqarneq ajorpoq.

Piffissamut killiliisarneq nutarterinissaq/sivitsuinissaq pineqarsimanngippat, § 14, imm. 1-imi immikkoortut pingajuat naapertorlugu ingerlatsinerup ingerlanerani piffissamut atuuffissamut tunngasuunngilaq, sanaartukkalli inatsisit malillugit atuuffissaanut tunngasuulluni.

Piffissamut killiliinissaq assersuutigalugu illunik ilutsit nutaat atorlugit sananeqarsimasunik, imaluunniit atortut nutaat atorlugit sananeqarsimasunik atuinermut atatillugu piumasarineqarsinnaavoq.

Assersuutigalugu sanaartugassaq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu illoqarfimmut pilersaarummi iliuusissanut uniuuttuusimappat, kisiannili ukiuni arlalinni atuuttussatut akuerineqarsinnaalluni, inissisimaffimmi piffissamut killiliisoqarsinnaavoq.


§ 27-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami kommunit inatsisit malillugit qinnuteqaatinik suliaqartarnerannut akitsuutinik akiliisitsisarneq pillugu maleruagassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Tassani akitsuutit aalajangersimasunik siunertaqarfiusut, tunngavissanik immikkut ittunik atuutsitsiviusut pineqarput. Tassalu naatsorsuinermi aningaasartuutit, suliassaqarfimmut toqqaannartumik, toqqaannanngitsumik illuatungiliuttumilluunniit attuumassuteqartut kisimik ilaatinneqarsinnaapput.

Akitsuutinut kommunit suliamik suliaqarnerpiamut aningaasartuutai, kiisalu aningaasartuutit qinnuteqaatip suliarineqarneranut naammaginartumik naliliineq tunngavigalugu ilaatinneqartut ilanngunneqassapput, taakkununngalu nakkutilliinermi suliat, soorlu assersuutigalugu atuilernissamut akuersissutip tunniunneqannginnerani sanaartukkamik takusaaneq, ilaatinneqarput.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq immikkut uuttuusiinissamut piumasaqaammi ilaatitsinnginnissaq pillugu suliani aamma annaasaqarfiunerusumi inissisimanermut iluarsiinissamut suliani, kommunip aqutsinerani aningaasartuutinut matusissutissatut akitsuummik akileeqqusisinnaaneq pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaanerannik tunngavissiivoq. Akitsuutit siunertanut aalajangigaassapput. Kommunalbestyrelsip akitsuutinik naatsorsueriaaseq, akitsuutit annertussusissaat piffissarlu akiliiffiusussaq aalajangissavai.

Illup iluani silaannarmut nalunaaqutsersuisarnermik atuisoqalerpat, nalunaaqutsiussamik atuisinaatitaanissamut aamma akiliisitsisoqarsinnaassaaq.


§ 28-mut

Imm. 1-imut

Akitsuutinik aalajangersaasarnerit annertuumik kommunalbestyrelsimut isumagisassanngortinneqarput. Tassani akitsuutit siunertanut aalajangigaasut pineqarput, taakkulu naatsorsornerini taamaallaat aningaasartuutit, suliassaqarfimmut toqqaannartumik, toqqaannanngitsumik illuatungiliuttumilluunniit attuumassuteqartut tunngavigineqassapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq imm. 1-imi aalajangersakkamut nangissutaavoq, tassani akitsuutinik aningaasartaliussanillu akilerneqanngitsunik pisortanut akiitsut akilerneqanngitsut akilersinniarneqartarnerat pinngitsoortinniarneqarnerallu pillugit Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat naapertorlugit akissarsianik il.il. ilanngaassisarnikkut akiliisitsinissaq periarfissinneqarmat.


§ 29-mut

Aalajangersagaq pineqaatissiisinnaanermut aalajangersagaavoq.

Imm. 1-imut

Sanaartornermut inatsimmik unioqqutitsinermi pineqaatissiissinnaanerup pisoqalisoorsinnaaneranut ukiut pingasuuupput. Kisiannili akiligassanngortinneqartut 3000 koruunit sinnerlugit amerlassuseqartut pisoqalisoorsinnaanerannut periarfissarititaasoq ukiunik tallimanik sivisussuseqarpoq, tak. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsimmi § 261, imm. 2.

Nr. 1

Aalajangersagaq sanaartukkat atorneqarnerannut annertuumik allannguinernut isaterneqarnerannullu tunngasuuvoq, tak. § 2 imm. 1, nr. 3 aamma 4, aamma § 7, imm. 1.

Nr. 2

Atugassarititaasunik akuersissummi aalajangersarneqartunik unioqqutitsisoq akiliisussanngortinneqarsinnaasoq aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq.

Nr. 3

Peqqusissummik inerteqqummilluunniit naammassinninngitsoq akiliisussanngortinneqarsinnaavoq. Piginnittoq akisussaasuuvoq, akisussaaffillu isumaqatigiissuteqarnikkut allanut tunniunneqarsinnaanngilaq.

Nr. 4

Taamatuttaaq aserfallatsaaliuinissamik, sanaartukkami najugaqartut allallu, soorlu sanilit ulorianartorsiulernissaannut pinngitsuuiniarluni pisariaqartumik suliaqanngitsoortoq akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Sanaartornermut inatsit naapertorlugu peqqussutinik unioqqutitsisup akiliisussanngortitsinikkut pineqaatissinneqarsinnaaneranik aalajangersaasoqarsinnaanera aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami pinerluttulerinermut inatsimmi suleqataanermut maleruagassanit annertunerusumik akisussaaffiup sumut inissinneqartariaqarnera ilitsersuussutigineqarpoq, aammalu akisussaasumut pineqaatissiinermi pineqartorpiamut tikkuussilluni, tamatumalu peqatigisaanik akuusunut allanut akisussaaffik killilerneqarluni.

Aamma aalajangersakkami eqqartuussiviit pinerluttulerinermi inatsimmi peqataanermut maleruagassat qilersorsimaffiginagit akisussaaffiup inissinneqarnissaanut namminneerlutik aalajangiisinnaatinneqarput. Pisoq pinerluttulerinermi inatsimmi § 9 naapertorlugu peqataanermut pineqaatissiiffiusinnaagaluarpalluunniit, inunnit marluusunit taaneqartunit aappaannaa akisussaasutut inissinneqarsinnaatillugu aappaa pinngitsuutinneqarsinnaavoq.

Sanatitsisup saniatigut allat unioqqutitsinermut akisussaasuusimappata, sanatitsisup akisussaaffilerneqarneranut piaaraluni iliuuseqarsimanissaq apeqqutaatinneqassaaq, kiisalu pinerluttulerinermut inatsimmi § 11 naapertorlugu aamma piaarinani iliuuseqarneq pineqaatissiiffiusinnaavoq.

Kiisalu pissutsinik, pinerluttulerinermut inatsimmi § 123 naapertorlugu annikinnerusumik pineqaatissiiffiusinnaasumik imaluunniit atorunnaarsitsiviusinnaasumik unioqqutitsineq eqqarsaatigalugu paatsoortitsisoqarsimappat sanatitsisoq pinngitsuutinneqassaaq.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq pisinnaatitaallutillu pisussaatitaasut aamma sanaartornermut inatsit malillugu akiligassiisarnermi akisussaatinneqarsinnaanerannut aalajangersimasumik tunngavissiivoq.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq sanaartornermut inatsit naapertorlugu akiligassiissutit Nunap Karsianut tutsinneqartarnissaannut aalajangersimasumik tunngavissiivoq.


§ 30-mut

Imm. 1-imut

Inatsisartut inatsisaat 1. juli 2010-mi atuutilissasoq siunnersuutigineqarpoq,

Imm. 2-mut

Tamatuma peqatigisaanik pilersaarusiorneq aamma nunaminertat atorneqartarnerat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11-mi, 5. december 2008-meersumi §§ 33, 34 aamma 35 atorunnaarsinneqarput.

Imm. 3-mut

Piumasaqaatinut maleruagassat, pilersaarusiorneq aamma nunaminertat atorneqartarnerat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 5. december 2008-meersoq naapertorlugu aalajangersarneqarsimasut, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu maleruagassanik aalajangersarneqarsimasunik taarserneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut atuutiinnarallassapput.


§ 31-mut

Pituffimmi sakkutooqarfik inatsimmut ilaatinneqanngitsoq aalajangersakkami allassimavoq.