06. april 2010

UPA 2010/89

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nassuiaatit nalinginnaasut

1. Inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutaa

Inatsisartut 2007-imi ukiaanerani ataatsimiinnerminni Kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 19. novemberimeersoq aalajangiuppaat.

Inatsisartut 2009-mi ukiaanerani ataatsimiinneranni, kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissaatut siunnersuummik, Naalakkersuisut saqqummius­sipput. Tamatumunnga sallerpaatillugu pissutaavoq kulturikkut kingornussat eqqissisimatitsinerinnaanngitsumik, aammali allatigut illersorneqarsinnaalernissaannut periarfissanik pilersitsinissaq. Tamannalu pisariaqalersimavoq maannakkorpiaq Kalaallit Nunaata kujataani nunap ilaa kulturimut pingaarutilittut isigisaq misissuiffigineqarmat nunarsuarmioqatigiit kingornussanik UNESCO’p nalunaarsuiffianut ilanngunneqarnissaa siunertaralugu.

Naalakkersuisulli siunnersuut siullermeerluni oqaluuserineqanngitsoq aaliangerput siunnersuut tu­nuartsinneqarallassasoq, Inatsisartut 2010-mi upernaakkut ataatsimiinneranni siunnersuummik aaq­qissuuteqqitamik saqqummiisoqarnissaa siunertaralugu.

Naalakkersuisut kinguartitsinerannut tunuliaqutaavoq, suliaq maanna ingerlasoq pissutigalugu Naalakkersuisut nalilermassuk, Inatsisartut inatsisaata atuuttup annertunerusumik allanngortinne­qarnissaa pisariaqassasoq, tamannalu sukumiisumik suliarinneqqaarnissamik tusarniaanissamullu piffissaqarnissamik pisariaqartitsiviussasoq, taamaalillunilu allannguutissat taamani siunnersuutaa­sumut ilanngunnissaat periarfissaqarani. Taamaammat Naalakkersuisut isumaqarput siunertamut naapertuuttuussanngitsoq, Inatsisartut inatsisaannut tassungarpiaq allannguutissatut siunnersuutinik 2009-mi ukiakkut ataatsimiinnermi 2010-milu upernaakkut ataatsimiinnermi saqqummiussisoqas­sappat. Aammattaaq Naalakkersuisut isumaqarput, taamani allannguutissatut siunnersuutaasoq, aa­lajangersakkanik nunatsinni inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut ineriartornerannut siunertarineqanngikkaluartumik akornutaalersinnaasunik imaqartoq.

Suliaq maanna ingerlasoq qulaani taaneqartoq tassaavoq aluminiummimik aatsitsivissamik suliniut. Erngup nukinganik nukissiorfiliorniarnermi, Maniitsumilu aluminiummimik aatsitsivissamik in­naallagissamik pilersuisussatut naatsorsuutigineqartuni marluusuni, tatsini marlunni nukissiorfiliornissamut isumalluutigineqartuni imeq naammassanngilaq, tatsit sapuserneqanngippata. Tatsit marluk tassaapput Kalaallit Nunaanni tatsit annersaat, Tasersiaq Maniitsup Kangerlussuullu akornanniittoq aamma Tarsartuup Tasersua Nuup Maniitsullu akornanniittoq.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu 2007-imiit aluminiummimik aatsitsiviliornissamik suliniuteqartunit suliakkarneqarluni qanganisarsiornikkut misissuinerit tatsit eqqaanni ingerlappai. Misissuinerit pineqartut aluminiummimik aatsitsiviliornissamik suliniuteqartunit aningaasalersorneqarput, ilaatigut Avatangiisinut Sunniutaasut Nalilersornerinik taaneqartunut ilaasumik, taakku pisortanit ingerlanneqassapput akuerineqarlutillu, sanaartornerup aallartinnginnerani.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu naapertorlugu annermik Tasersiap eqqaani kulturikkut eriagisassat nalissaqanngitsut nassaarineqarnikuupput. Paasisat 2009-mi majimi nalunaarusiami al­laaserineqarput. Nalunaarusiami inassutaavoq Tasersiap eqqaa sumiiffittut kulturikkut oqaluttuarisaanermut attuumassuteqartutut eqqissimatitassanngortittariaqartoq, aamma sumiiffik pineqartoq UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit kingornussaannik nalunaarsuiffianut ilanngunneqartussatut kis­saatigineqartunut ilaatittariaqartoq. Nalunaarusiamut ilaapput, taseq sapuserneqassagaluarpat, kulturikkut eriagisassat nassaarineqartut ilaannut atatillugu assaagallartoqarnissaanut uppernarsaasiortoqarnissaanullu siunnersuutit. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalunaarummi tikkuarpaa, assaagallarnissamik uppernarsaasersuinissamillu siunnersuutit pingaaruteqarluinnartuusut, minnerpaatullu iliuuserineqatariaqartut. Eqqissisimatitsinissamut aaliangiisinnaatitaaneq inatsit atuuttoq malillugu Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqafianilu inissisimavoq. Tamanna atuuppoq nunami qanganitsanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik, illunik imaluunniit sumiiffinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutilinnik eqqissisimatitsinermut tunngatillugu.

Naalakkersuisut suliaq ingerlasoq Tasersiap eqqaani erngup nukinganik innaallagissiorfeqalersinnaaneranut tunngasoq tunuliaqutaralugu nalilerpaat, siunertamut naapertuuttuussasoq eqqissisima­titsinissamik pilersaarutit politikkikkoortumik suliarineqarnissaannut periarfissamik pilersitsisoqarpat, taamaaliornissaq inuiaqatigiit ineriartornerannut pisariaqarluinnartillugu. Tamanna alumiu­niummimik aatsitsiviliornissamut atatillugu suliniutaasumut taaneqartumuinnaq atuutissanngilaq, aammali suliniutinut anginerusunut allanut naleqqiullugu atuuttuusinnaalluni.

Naalakkersuisut inatsisip allannguutissaatut siunnersuutip tunuartitsinnissaanik aalajangiinerminnut ilutigitillugu, aammattaaq aalajangiuppaat suleqatigiissitaliortoqassasoq, naalakkersuisoqarfinnit susassaqartunit aamma susassaqartunit naapertuuttunit allanit ilaasortaqartussamik, taakkununnga ilaallutik Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aamma Greenland Development, suleqatigiis­sitallu upernaakkut 2010-mi Inatsisartut ataatsimiinnissaanut suliarissavaat,

1)   kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaata allannguutissa­nik siunnersuuteqarnissaq, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni pisariaqarluinnartunik in­nimigisassaqartoqalersillugu, Naalakkersuisut inatsimmik sanioqqutitsisinnaanerannik pisinnaatitsiffiusumik, aammalu

2)      ilutigisaanik qularnaassallugu siunnersuutip sapinngisamik annertunerpaamik innimmigisassanik inatsisip tunuliaqutarisaanik isumaginninnissaa, tassunga ilanngullugit kulturikkut kingornussat pillugit ilisimasanik katersinissaq uppernarsaasersuinissarlu siunertaralugu iliuuseqarnissaq.

Tamatumunnga uiunniutitut inatsisissamik piareersaaneq aallartinneqarpoq, Inatsisartut 2010-mi upernaakkut ataatsimiinneranni inatsisissamut siunnersuummik suliareqqitamik saqqummiussinis­saq siunertaralugu. Siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq siunnersuummik suliarinninneq pisortatigut suliassaqarfinnut agguaassineq atuuttoq naapertorlugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaa­nermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarpat, aamma suleqatigiissitaliortoqarnissaanut paarlaallugu oqaaseqaateqartartussanik toqqaasoqassasoq. Taa­maalilluni Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut tusarniaassutaasoq Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaateqartartullu qanimut suleqatigiinnerisigut pilersikkiartuaarneqarpoq.

Makku oqaaseqaateqartartussatut peqataaqqullugit qinnuigineqarput: Kultureqarnermut, Ilinniarti­taanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiutinut Sulif­fissaqartitsiniarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut, Attaveqaateqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunami Namminermi Pissutsinut Naalakkersuisoqarfik; Pinngortitaq Avatangiisillu, KANUKOKA, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu, Greenland Development A/S aamma Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiutinullu Siunnersuisoqatigiit. Aggersarne­qartut tamarmik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik aamma KANUKOKA eqqaassanngikkaanni, oqaaseqaateqartartut ataatsimiinnerinut peqataasarput.

2. Inatsimmut siunnersuutip imarisaa

Inatsisartut inatsisaannut atuuttumut naleqqiullugu allannguutissatut siunnersuutit annertussussaat pissutigalugu, Naalakkersuisut siunertamut naapertuuttutut isigaat, Inatsisartut inatsisissaannut nu­taamik, allaqqitamik siunnersuusiornissaq, Inatsisartut inatsisaannut atuuttumut allanngutissatut siunnersuuteqarnermut taarsiullugu.

Siunnersuut suliarineqarnermini inatsit atuuttoq tunngavigalugu, taassumanilu tunuliaqutaasut aallaavigalugit suliaavoq, soorluttaaq malittarisassat arlallit inatsimmi atuuttumi tungaviusut ingerla­teqqinneqarsimasut.

Inatsisartut inatsisaanni qulequtaq allanngortinneqarpoq, sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut attuumassuteqartut eqqissisimatinneqartarnerannut taarsiullugu kulturikkut kingornussat allatut il­lersorneqarnissaannik malittarisassat ilanngunneqarnerata malitsigisaanik. Aammattaaq qallunaatuuani oqaaseq "landstingslov" allanngortinneqarpoq ”Inatsisartutlov” atorneqalerluni.

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaata sannaa ataasiakkaatigut allanngortinneqassasoq. Illut sumiiffiillu kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit siornatigut ataatsimut kapitaliusoq avinneqarpoq, siunnersuummi illunut aamma sumiiffinnut kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilinnut immikkut kapitalilerlugit. Inatsimmi maanna atuuttuusumi illunik aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilinnik eqqissisimatitsinermi periusissat ataatsimut aalajangersaga­liornikkut allaaserineqarput. Siunnersuummi siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq kulturikkut eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut kiisalu illut kulturikkullu oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartut eqqissisimatitassatut suliarinerini periusissat immikkoortillugit allaaserine­qarpata. Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit kapitalip nutaatut aammat­taaq imarivai, allatut kulturikkut kingornussatut illersuinissaq pillugu malittarisassat, taamaattunik suliaqarnermi periusissat ilanngullugit. Kapitalimi siullermi - siunertamut nassuiaatinullu tunngasumi - qulequtaani aammattaaq pingaartittariaqartut ilanngunneqarput.

Tamatuma kingorna Inatsisartut inatsisaata sannaa siunnersuummi ima isikkoqalerpoq:

Kapitali 1:             Siunertaa, pingaartittariaqartut nassuiaatillu
Kapitali 2:             Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut
Kapitali 3:             Illut
Kapitali 4:             Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit
Kapitali 5:             Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit
Kapitali 6:             Pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq naammagittaalliorsinnaa­nerlu
Kapitali 7:             Pineqaatissiissutit
Kapitali 8:             Atortuulersitsineq, atorunnaarsitsinermi ikaarsaariarnermilu malittarisassat

Siunnersuutip imarisaani allannguutitut makku ilanngunneqarput:

1) Immikkut innimigisassatut inatsit aqqutigalugu isumagineqartussat makkuupput:

a.       Kulturikkut eriagisassat illersorneqarnerat, 26 pisinnaassasoq.

b.      Kulturikkut eriagisassamik aamma ilisimasanik paasissutissanillu kulturikkut eriagisassap imarisaanik pitsaanerpaamik uppernarsaasersuisoqassasoq, Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit eqqissisimatitsiniarluni imaluunniit allatut kulturikkut kingornussatut illersuiniarluni eqqarsaateqarnermik imaluunniit eqqissisimatitsinermik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinermik pioreersumik allannguiniarluni atorunnaarsitsiniarluniluunniit eqqarsaateqarnermik atorunnaarsitsiniarlutik aalajangissagaluarpata.

2)      Naalakkersuisut immikkorluinnaq pisoqartillugu, kiisalu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik, patsisitalersukkamik innersuussillutik, eqqissisimatitassanngortitsinissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsinissamik eqqarsaat illuartinneqassasoq aalajangiisinnaassapput imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsisimanermik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsisimanermik pioreersumik allannguisinnaassallutik atorunnaarsitsisinnaassallutilluunniit.

3)      Inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut suunerat nassuiarneqarpoq.

4)      Aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit aalajangiussissagunik, ilutigisaanik aalajangissagaat, kulturikkut eriagisassap aamma ilisimasat paasissutissallu taassuma imarisaasa isumannaatsumik uppernarsaasersorneqarnissaat qanoq ililluni qularnaarneqassanersoq.

5)      Tusarniaanermi inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik innersuussisoqartillugu suleriaasissat allaaserinerat.

6)      Pinngitsooratik tusarniaaffigineqartussat ilallugit Naalakkersuisut ilanngunneqarput.

7)      Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit eqqissisimatitsinerunngitsumik, allatulli kulturikkut kingornussatut illersorneqarsinnaanerannik aalajangiisinnaanermut periarfissaq ilanngunneqarpoq.

8)      Eqqissisimatitsinerup imaluunniit allatut kulturikkut kingornussatut illersuinerup inatsisiti­gut kingunerisassaanik aalajangersaaneq.

9)      Eqqissisimatitsinissat allatullu kulturikkut kingornussanik illersuinissat pillugit aalajangiisoqartillugu piumasaqaateqarsinnaanermut pisinnaatitsissummik ilanngussisoqarpoq.

10)  Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inassuteqareerneratigut Naalakkersuisut eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissimatitaanissaat, illut eqqis­simatitaanissaat aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit allatut kulturikkut kingornussatut illersorneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut aalajangiisinnaatitaanerannik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

11)  Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aamma illut eqqissisimatinneqarnissaannik eqqarsaatit aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit allatut kulturikkut kingornussatut illersornissaannik eqqarsaatit nalunaarutiginerisa kinguneri pillugit pinngitsuuisinnaanermik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

12)  Kapitali 1-imi nassuiaatit katersukkat, taakkununnga ilaallutik "sumiiffiit kulturikkut oqaluttua­risaanermi pingaarutillit" nassuiaataannik aalajangersaaneq.

13)  Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatinneqartarneri pillugit malittarisassanik pisariillisaaneq, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut ingerlaannartumik eqqissisimatinneqarnissaannut aalajangiisuusussamik ukiuliinikkut.

14)  Qinnuteqaatinik, qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik attuisinnaasunik suliaqarnermi, Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat qitiusut pillugit ilisimatitsisarnissamik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

15)  Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu sumiiffimmi qanganisarsiornikkut naliliisoqar­nissaanik nammineerluni aalajangiussisinnaaneranik aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, sumiiffik qanganisarsiornikkut ilisimaneqanngippat imaluunniit qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarnissaa ilimagissallugu patsisissaqarpat.

16)  Qanganisarsiornikkut naliligassat aamma qanganisarsiornikkut misissuinissat piffissalerneri pillugit aalajangersakkat ersarissarneqarput.

17)  Sanaartortitsisup imaluunniit assaanermik akiliisussap, qanganisarsiornikkut naliliinermut imaluunniit qanganisarsiornikkut misissuinermut aningaasartuutinik akiliisussaanera pillugu aalajangersakkat ilanngunneqarput.

18)  Aatsitassaqarnermut inatsit naapertorlugu annikinnerusumik ujarlernissamut atuinissamullu akuersissuteqartut annikinnerusunik nammineq assaaneq pillugu pinngitsoortitsinissamik aalajangersakkamut ilanngunneqarput.

19)  Qanganisarsiornikkut naliliinermut aamma qanganisarsiornikkut misissuinermut aningaasati­gut missingersersuutit suliarinissaat akuerineqarnissaallu pillugit aalajangersak­kat itisilerissutaasut ilanngunneqarput.

20)  Illut eqqissisimatitaasut aserfallatsaalinerannut tunngatillugu atortut, periutsit qalipaatillu illu­mut atorneqareersimasut atorneqarnissaannik piumasaqaatip sanioqqunneqarsinnaanera­nut periarfissaq ilanngunneqarpoq,

21)  Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi nr. 473-imi, 12. juni 2009-meersumi § 1-imi aalajangerneqarpoq, inatsisinik atortsitsineq Naalakkersuisut akisussaaffigigaat. Aalajangersakkap, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pillugit inatsimmi nr. 577-imi, 29. november 1978-imeersumi, inatsisikkut atorunnaarsitaasumi, aalajangersagaq assingusoq atorunnaarsippaa, tassani § 1, imm. 2-mi aalajangersarnikuugaluarpoq, ingerlatsineq naalakkersuisunit (landsstyre) aqunneqassasoq Tamatuma kingunerisaanik siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq, Inatsisartut inatsisissaanni tamarmi "naalakkersuisut" (landsstyre) "Naalakkersuisut"-nik taarserneqassasoq.

22)  Erseqqissaatit allat minnerit, allannguinerup nassataanik naqqiuteqarnerit, kiisalu aaqqissuinermi allannguutit.

Ataatsimut isigalugu inatsimmut siunnersuummi allannguutit pingaarnerit marluupput. Siulleq Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaar­tittariaqartunik innersuussillutik aalajangiinissamut periarfissaannut tunngavoq. Aappaat tassaavoq sumiiffinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartunik eqqissisimatitsinerinnaanngitsu­mik, aammali kulturikkut kingornussatut allatigut illersorneqarsinnaalernissaannut periarfissanik pilersitsineq. Tulliuttumi allannguutit tamakku sukumiisumik nassuiarneqassapput. Allannguutinut taaneqartunut allanut atatillugu siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut:

Immikkoortut tallimat siulliit qulaani taaneqartut tamarmik aaqqissuussinermut nutaamut tunnga­suupput, tassalu Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isi­ginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit immikkorluinnaq pisoqartillugu eqqissisimatitsisinissamik pilersaarutinik tunuartitsinissamik imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatut illersuinissamik imaluunniit eqqissisimatitsinerup allatulluunniit kulturikkut kingornussamik illersuinerup pioreersup allanngornissaanik atorunnarsinnissaanilluunniit aalajangiisinnaalissasut.

Tassuunakkut Naalakkersuisut immikkut pisuni taamaattuni pisinnaatitaanermik Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu inissisimagaluartumik tigusisinnaanerat periarfissinneqarpoq.

Periarfissiinermut tassunga atatillugu pisariaqartutut isigineqarpoq erseqqissassallugu, kulturikkut eriagisassat illersorneqarnerat immikkut pisoqartillugu pisinnaassammat, inuiaqatigiit ineriartortin­neqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut nammaginartumik innimigalugit. Taamaalilluni Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit aalajangiisinnaatitaanerat inatsisitigut atuutilersinneqarpoq, innimigisassat inatsisip isumagisassai naapertorlugit pisinnaanngorluni.

Ilutigisaanik pisariaqartutut isigineqarpoq "inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut" qanoq paasineqarnissaata killilernissaa, taamaalillunilu Naalakkersuisut tamatumunnga innersuussillutik taamaallaat aalajangiisinnaassallutik, Inatsisartut inatsisaanni piumasarisaasut piviusunngortinneqarsimappata.

Aammattaaq siunertamut naapertuututut isigineqarpoq erseqqissassallugu, Naalakkersuisut aalajangiinerminni kulturikkut eriagisassap kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusianik, kulturikkut eriagisassap takornariaqarnermut atatillugu periarfissariunnagaanik aamma eqqissisimatitsinnginnerup allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinnginnerup kingunerisassaanik naliliissasut, suliffeqarfiup pineqartup inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartuunerarneqarneranut naleqqiussillutik.

Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaar­tittariaqartunik innersuussillutik aalajangiisinnaatitaanerannut periarfissaq aatsaat pisariaqavitsil­lugu periarfissatut takorloorneqarpoq, tassami Inatsisartut inatsisaata tunngaviusumik siunertaanik - tassalu kulturikkut eriagisassat Kalallit Nunaata kulturikkut kingornussaanut ilaasutut Kalaallit Nunaatalu kulturikkut oqaluttuarisaaneranik paasinninnissamut peqataasutut illersornissaannik - qajan­narsisitsinissaq kissaatigineqanngilaq.

Ilutigisaanik pisariaqartutut isigineqarpoq pisariaqavitsillugu pisuni pineqartuni, periarfissatut pit­saanerpaap tullianik aaqqiinissap qularnaarneqarnissaa. Taamaaliortoqassaarlu kulturikkut eriagi­sassap aamma ilisimasat paasissutissallu kulturikkut eriagisap imarisaasa sapinngisamik pitsaaner­paamik uppernarsaasersorneqarnissaasa qularnaarnerisigut. Taamaammat siunnersuummi Naalakkersuisut pisussaaffigaat, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit aalajangiissagunik, tamatumunnga ilutigitillugu aalajangissallugu, qanoq iliorluni kulturikkut eriagisassap aamma ilisimasat paasissutissallu kulturikkut eriagi­sap imarisaasa, sapinngisamik pitsaanerpaamik uppernarsaasersorneqarnissaat qularnaarneqassaner­soq. Aammattaaq siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq erseqqissassallugu, Naalakkersuisut aalajangiinerminni kulturikkut eriagisassap kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusianik aamma kulturikkut eriagisap isumannaatsumik uppernarsaasersornissaanut periusissat pisariaqartu­tut isigineqartut ilusissaannik annertussusissaannillu pingaartitsinissaat.

Aammattaaq siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq, isumannaatsumik uppernarsaasersuiniarluni iliuusissanut, Naalakkersuisut aalajangiussaannut, aningaasartuutit kia akilissanerai aalajangissallugu.

Kiisalu siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq Naalakkersuisut periarfississallugit, aalajangii­nermut atatillugu piumasaqaatinik amerlanernik aalajangersaanissamut.

Aammattaaq siunnersuummut ilanngunneqarpoq tusarniaatitsinermi periusissaq, suliap Naalakker­suisunut saqqummiunneqarnissaanik qularnaarisoq, tusarniaanermi inuiaqatigiit ineriartortinneqar­neranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik innersuussilluni pissutissaqar­tumik uparuaasoqartillugu. Tassunga atatillugu pissusissamisoortinneqarpoq Naalakkersuisut pin­ngitsooratik tusarniaaffigineqartarnissaat. Taamaaliornikkut qularnaarneqarpoq, naalakkersuisoqar­fiit tamarmik tusarniaaffigineqarnissaat, taamaalillutillu tusarniaaffigineqartutulli allatut tusarniaar­nermi pissutissaqartumik uparuaanissaminnut periarfissinneqarlutik.

Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaar­tittariaqartunik innersuussillutik aalajangiinerat tamatigut paasissutissilluarneqarnermik tunngave­qassaaq. Tamanna pillugu siunnersuummi periusissat siunnersuutigineqarput, taakkualu malillugit Naalakkersuisut suliamik taamaattumik suliarinninnerat tamatigut pisassaaq, oqartussat suliamut tunngasunik immikkut ilisimasallit, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu inassuteqaatereer­nerisigut, taakkualu suliaq Naalakkersuisunut saqqummiutinnginnerani Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiinnit oqaaseqaateqarfigiteqqaassavaat, tamatumalu kingorna Naalakker­suisunut saqqummiussinerminni suliap aalajangiiffiginissaanut inassuteqaatitik aamma Naalakker­suisut eqqissisimatitsinissamik eqqarsaataagaluaq tunuartillugu imaluunniit eqqissisimatitsinero­reersoq allanngortillugu atorunnaarsillugulluunniit aalajangiissagaluarpata, qanganitsap eriagisassap isumannaatsumik uppernarsaasersorneqarnissanut pisariaqartumik iliuusissatut inassuteqaatini.

Allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq:

Inatsisartut inatsisaata maannamut atuuttup siunertaraa kulturikkut eriagisassanik immikkuullaris­sunik assigiinngissitaartunillu, Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussaasa ilaattut isigalugit, Ka­laallit Nunaatalu kulturikkut oqaluttuarisaaneranik paasinninnissamut tapertatut illersuinissaq. Kul­turikkut eriagisassat inatsimmi nassuiarneqartut tassaapput qanganitsat eriagisassat imaaliallaan­narlugit peerneqarsinnaanngitsut, illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaru­tillit.

Inatsisartut inatsisaanni kapitali 3-mi pineqarput illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi pingaarutillit, tassanilu ersippoq, suut tunngavigalugit illut sumiiffiillu kulturikkut oqaluttua­risaanermi pingaarutillit eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaanersut, eqqissisimatitsinermut suut ilaassanersut eqqissisimatitsinerullu suut kingunerisinnaanerai. Taamaattoq kapitali Inatsisartullu inatsisaata ilaa eqqissisimatsitsinerup saniatigut allatigut kulturikkut kingornussanik illersuinissaq pillugu malittarisassanik imaqanngilaq. Taamaammat Inatsisartut inatsisaat maannatut iluseqartil­luni eqqissisimatitsinissap avataatigut allatut kulturikkut kingornussanik illersuiniarluni iliuuseqar­nissamut periarfissaqartitsinngilaq, tamannalu sumiiffinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaa­ruteqartunik allatigut kulturikkut kingornussanik illersuiniarnermut naleqqiullugu UNESCO-p nu­narsuarmiut kingornussanik nalunaarsuiffianut ilanngussiniarneq ajornakusoortilissavaa.

Naalakkersuisut tamanna pillugu kissaateqarneratigut, sumiiffiit marluk UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussaannik nalunaarsuiffianut ilanngunneqartussatut kissaatigisat misiliutaasumik nalunaar­sorsimaffiannik taaneqartartumut Kalaallit Nunaata ilanngutsinnikuuai. Maannakkorpiaq Naalak­kersuisut sumiiffiit pineqartut aappaanut atatillugu innersuussinissamut atortussat naammassiniarlu­git suliarivaat, tassanilu pineqarpoq Kujataani sumiiffik kulturikkut pingaarutilik, suliarinerani taa­guuteqartinneqartoq ”Ukiuni 1000-ini Issittumi Nunalerineq”.

Innersuussinissamut atortussat piareersarnerinut atatillugu, soqutiginnitsit tamarmik Nunarsuarmiut kingornussaannik nalunaarsuiffimmut ilanngunnissamut piumasaqaatit ilanngunnerullu kingune­riumaagai pillugit ilisimatinneqarput. Tassunga atatillugu erseqqissarneqarpoq sumiiffiit pineqartut ilanngunneqarnermikkut eqqissisimatitassanngortinneqassanngitsut, taamaallaalli sumiiffiit killiler­neqarnissaat aqunneqarnissaannut pilersaarummik ilaqartinneqartoq pineqassammat.

Inatsisissatut siunnersuummi oqariaaseq "allatigut kulturikkut kingornussatut illersuineq" eqqissi­simatitsinermut tapertatut eqqunneqarpoq. Tassunga nassuiaatitut eqqaaneqassaaq, eqqissisimatitsi­neq oqaatsitut isigalugu aammattaaq kulturikkut kingornussanik illersuinertut isigisariaqarmat. "Allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq" aammattaaq Inatsisartut inatsisaata qulequtaani eqqunneqarpoq, tassuunakkut ersersikkumallugu inatsimmi pineqarmata kulturikkut eriagisassanik eqqissisimatitsineq aamma allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq.

Illunik aamma sumiiffinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartunik eqqissimatitsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat taamaalilluni immikkoortinneqarput, tassuunakkut eqqissisimatitsinermi pineqartunut assigiinngitsunut marlunnut immikkut aalajangersagaliortoqar­luni.

Taakku saniatigut sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartut allatigut kulturikkut kingornussatut illersorneqarnerat immikkut aalajangersaaffigineqarpoq.

Aammattaaq Inatsisartut inatsisaanni sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut attuumassuteqartut eqqissisimatitaanerisa imaluunniit kulturikkut kingornussatut allatigut illersugaanerisa inatsisitigut kingunerisassaat aalajangersarneqarput. Tassunga uiggiullugu inatsimmik sanioqqutitsinissamut pe­riarfissat ilanngunneqarput.

Inatsisip atuuttup tunuliaqutaa.

Siunnersuut Inatsisartut inatsisaat atuuttoq tunngavigalugu suliaammat, kisiannili siunnersuutitut nutaatut allaqqitatut saqqummiunneqarluni, matumuuna Inatsisartut inatsisaata atuuttup tunuliaqu­taa nassuiaatigineqassaaq. Tamanna inatsimmut atuuttumut oqaaseqaatini allaaserisanut naaper­tuuppoq. Inatsit atuuttoq tulliuttumi taaneqassaaq "inatsit 2007-imeersoq".

Inatsisip 2007-imeersup tunuliaqutaraa, Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussaasa tigussaasut kalaallit kinaassusaannut oqaluttuarisaanerannullu pingaaruteqartumik ilaanerisa isumannaarneqar­lutillu ersersinnissaat aamma kulturikkut kingornussat tamanut ajunngitsorsiassatut siuarsarumane­qarnerat. Matumaniipput sillimmatit, kalaallit imminnut paasinissaannut, ilinniagaqarnerannut, ili­simatusarnermut aamma inuutissarsiutinik ingerlatsinermut, soorlu takornariaqartitsinermut atatil­lugu atorneqarsinnaasut.

Inatsisip 2007-imeersup qularnaarniarpaa, qanganitsat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aamma illut pingaarutillit ataavartinneqarnissaat, aamma qanganitsat imaaliallaannarlugit peerne­qarsinnaanngitsut ilaasa suliniutinut nutaanut inissaqartitsinissaq periarfissikkumallugu peerneqar­sinnaasut. Inatsit 2007-imeersoq aqqutigalugu Naalakkersuisut anguniarpaat inatsisiliorneq ullut­sinnut naapertuuttoq, siunissami ineriartornissamut periarfissiisoq.

Nunarsuaq tamakkerlugu atuuppoq Malta-mi Europarċd-ip isumaqatigiissutaa (European Conven­tion on the Protection of the Archaelogical Heritage CETS no. 143, 16. januar 1992-imeer­soq/Qanganitsanik kingornussat illersorneqarnissaat pillugu Europami isumaqatigiissut). Malta-mi isumaqatigiissut Danmarkip atsiorsimavaa Kalaallit Nunaannulli atuutsilersinnagu. Isumaqatigiis­sutip 2004-mi Naalakkersuisunut saqqummiunneqarneranut atatillugu nalilerneqarpoq, Kalaallit Nunaat inatsisillu isumaqatigiissummi piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsut.

Inatsisip 2007-imeersup atuutilernerata tungaanut nunatsinni inatsisiliorneq nunani Kalaallit Nu­naata imminut assersuuttagaani inatsisinut naleqqiullugu allaasimavoq. Taamaammat inatsisip 2007-immeersup uagut nammineq piumasaqaatitsinnut naleqquttumik qaffasissuliinissaq aamma Malta-mi isumaqatigiissummik ilaalernissamut kissaateqarnermi piviusunngortitsisinnaq siunerta­raa.

Inatsit siusinnerusukkut atuuttoq tassaavoq Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliallaannarlugit peer­neqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu Landstingip inatsisaa nr. 5, 16. oktober 1980-imeersoq, Inatsisartut inatsisaat nr. 4, 20. oktober 1983-imeersoq aqqutigalugu allanngortin­neqartoq. Inatsit taanna tulliuttumi taaneqassaaq "inatsit 1980-imeersoq". Inatsit 1980-imeersoq inatsisiliat ataatsimoortut ilaattut suliarineqarpoq, tamatumunnga ilaallutik kulturikkut kingornussat inunnit pilersitat, pinngortitamik eqqissisimatitsineq aamma uumasunik eqqissisimatitsineq. Ki­ngulliullugit taaneqartuni marlunni inatsisiliorneq ingerlaavartumik allanngortinneqartarnikuuvoq, ilisimalikkat nutaat pissusiviusullu allanngorarnerat ilutigalugit, kisianni inatsit 1980-imeersoq kulturikkullu kingornussat inunnit pilersitat pillugit inatsisilornerup imminermini ineriartortinnera inatsisip 2007-imeersup akuersissutigineqarnerata tungaanut, inatsisip 1980-imeersup 1983-imi al­lan-ngortinneqarnerata kingornali uninngasimavoq.

Inatsit 1980-imeersoq kapitalinik pingasunik immikkoortoqarpoq: kapitali 1, qanganitsat eriagisas­sat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit maleruagassiortoq, kapitali 2, illut, ilive­qarfiit, illut immikkoortui aammalu inussuit pillugit maleruagassiortoq, kiisalu kapitali 3, sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit. Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peer­neqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassanngortitaasarneri namminerisamik pisarpoq, takussaaneran­nut, pisoqaassusaanut il.il. piumasaqaatit naammassineqarsimatillugit. Illunik assigisaannillu eqqis­sisimatitassanngortitaanissaannik aalajangersaaneq pitinnagu, eqqissisimatitassanngortitaanissaan­nik suliniuteqarneq aallarteqqaarneqassaaq. Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasut pillugit malittarisat, illunut malittarisassat assigalugit suliaapput.

Inatsit 1980-imeersoq, kulturikkut kingornussat inuit pilersitaasa isumannaarnissaannut inatsisitigut tunngaviuvoq ersarinngitsoq. Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illut eqqissisimatitassangortitaaneranni pissutsit ilaat erseqqissumik maleruagassiuunne­qarsimanngillat. Assersuutigalugu ingerlatsineq sunaluunniit, qanganitsanik eriagisassanik anner­tuumik akornusiisinnaasoq, qanganitsap eqqaani illersuinissamut killiliussap iluani inerteqqutaavoq. Taamaattorli Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit nassuiaataasinnaasuni allani sorpiaat akornusii­sutut isigineqassanersut nassuiarneqanngillat. Tamanna inatsisinik atuutsitsineq aallaavigalugu isi­ginneriaaseqassagaanni ernumanartoqarpoq, annermik pissutigalugu unioqqutitsineq eqqartuussisu­nut tunniunneqarsinnaammat.

Inatsisip 1980-imeersup 1. januar 1981-imi atuutilerneraniit arlalinnik pisoqartarnikuuvoq, inatsisip 1980-imeersup isummerfiginikuunngisaanik. Immikkoortunut ikittuinnarnut naleqqiullugu aalaja­ngersimasumik suleriaaseqartoqarpoq. Inatsisip 1980-imeersup aalaja-ngersarpaa, nunami assaa­nermi qanganitsamik eriagisassamik imaaliallaannarlugu peer-neqarsinnaanngitsumik nassaartoqar­tillugu, suliaq unitsinneqassasoq, aalajangiunneqassasorlu misissuisitsineq aallartinneqassanersoq. Inatsisartulli inatsisaanni aalajangerneqanngilaq misissuineq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqar­fianillu ingerlanneqartoq kimit akilerneqassanersoq. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit suliffeqarfik taakkununnga attuumassuteqartoq sanaartortitsisuutillugu, aalajangersimasumik sule­riaasiuvoq qanganitsat eriagisassat isumannaarnerannut atasumik misissuinermi aningaasartuutit sa­naartortitsisumit matussuserneqartassasut.

Inatsit 2007-imeersoq siunnersuutigineqarpoq suleriaasiulersimasut inatsisinngortinnissaat siunerta­ralugu aamma qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissi­simatitaasarnerat pillugu inatsisip pissutsinut malinnaatinneqalernissaa anguniarlugu, misilittakkat, paasisat nutaat, nunarsuarmi tamarmi suleriaatsit aammalu pissusiviusut tunuliaqutaralugit.

Inatsisip 2007-imeersup sannaa:

Inatsisartut inatsisaat 6-inik kapitaleqarpoq. 

- Kapitali 1: Siunertaa nassuiaatillu
- Kapitali 2: Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut
- Kapitali 3: Illutoqqat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit
- Kapitali 4: Pisortat arsaarinninnerat taarsiinertalik aamma naammagittaalliornisssamut periarfissat
- Kapitali 5: Pineqaatisiissutit
- Kapitali 6: Atortuulersitsineq il.il.

Kapitali 1-imi Inatsisartut inatsisaata pingaarnerusutigut siunertai aalajangersarneqarput.

Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat tamarmik siunertanut taakkununnga tutsinneqarsinnaap­put. Kapitali aammattaaq kulturikkut eriagisassat suunerannik nassuiaasivoq.

Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut kapitali 2-mi maleruagas­siuunneqarput. Inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu nutaartaavoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersimasumik pisoqaassusillit siornatigutut ingerlaannartumik eqqissisimatitassaajunnaarmata. Qanganitsat eriagisassat erseqqinnerusumik suussusilikkat, ilaatigut nunasiaalernerup kingornatigut tupeqarfikuusimasut aammalu inussuit eq­qissisimatitassanngortinneqarsinnaapput eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliniuteqarneq aat­saat aallartinneqarpat. Inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu inatsit 2007-imeersoq periarfis­siivoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassangor­titaanerisa atorunnaarsinneqarsinnaanerannut, soorlu qanganisaq eriagisassaq aserorsimappat.

Nunamik assaanermut atasumik pilersaarusiornermi piareersarnermilu qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarnissaat eqqarsaatigalugu ullumikkut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aamma nunaminertanik pilersaarusiornermut oqar­tussaasut allallu susassaqartut nunap pisuussutaanik atuisut akornanni suleqatigiinnerit pioreersut aalajangiunneqarput. Aammattaaq pingaartinneqarpoq sanaartortitsisup, nunamik assaanerup an­nertuup pilersaarusiornerani, Nunatta Katersugaasivianik Allagaateqarfianillu akulerutsitsisarnissaa. Siunertaavoq qanganitsat eriagisassat piuinnarnissaat aammalu ilisimasatigut katersuivigineqarnis­saat qitiutinneqassasoq, ilutigisaanillu nunamik assaanerit sanaartornerillu inissaqartinneqarnissaat.

Inatsisartut inatsisaata qanganitsanik eriagisassanik misissueriaatsit pingasunngorlugit immikkoor­tippai. Allagaateqarfitsigut nakkutilliineq, sumiiffiup iluani qanganitsanik eriagisassanik imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik takutitsisoq. Qanganisarsiornikkut naliliineq, sumiiffinnut ornigulluni naliliinermik ilaqartoq. Naliliineq tamanna nammineq piumassuseq tunngavigalugu pis­saaq, sanaartortitsisumillu qinnutigineqarlunilu akilerneqassalluni. Taakku saniatigut pineqartoq aamma tassaavoq qanganisarsiornikkut misissuineq, ilaatigut qanganitsanik eriagisassanik imaa­liallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik nassaarineqartunik assaanermik ilaqartoq. Qanganisar­siornikkut misissuineq sanaartortitsisumit imaluunniit assaanermik akiliisussamit akilerneqassaaq. Aammattaaq Inatsisartut inatsisaat pinngitsuuisinnaanermik imaqarpoq, taannalu malillugu qanga­nisarsiornikkut misissuinerit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisunit akilerneqar­sinnaapput.

Kapitali 3-p erseqqissarpaa, illut sumiiffiillu kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit eqqissi­simatinnissaannut atatillugu periusissaq. Inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu, illunik eqqis­sisimatitassanngortitsisoqarsinnaalissaaq tamatumani illu tamarmi, illup silataa imaluunniit illup immikkkoortui ataasiakkaat pineqarsinnaallutik. Taamaalilluni aalajangersimasunik eqqissisimati­tassanngortitsisinnaaneq periarfissaqalerpoq, eqqissisimatitassanngortitsinerullu siunertamut naa­pertuutinngitsumik killiliisinnaanera pinngitsoorneqarsinnaalluni.

Kapitali 4-p imarai pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu aalajanger­sakkat, Inatsisartullu inatsisaat naapertorlugu aalajangiinnerit pillugit naammagittaalliorsinnaaner­mut periarfissat.

Kapitali 5-ip erseqqissarpaa aalajangersakkat assigiinngitsut unioqqutinneqarneri akiliisitaasussan­ngortinneqaataasinnaasut.

Kapitali 6-ip imaraa atortuulersitsineq pillugu aalajangersakkat.

3. Aningaasaqarnikkut aamma allaffissornikkut pisortanut sunniutaasut

Siunnersuutip Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu allaffissornerup annertusiallannera nassatarissavaa, tassami allatigut kulturikkut kingornussanik illersuinissamut periarfissat eqqunne­risa nassatarisinnaavaa, eqqissimatitsinissaannaap periarfissaaneraniit sumiiffiit amerlanerusut kul­turikkut kingornussatut illersugassanngortillugit iliuuseqartoqarnera. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu tamanna nalilerpaa AC-tut atorfittut affartut naleqassasoq, qaavatigullu angala­nernut aningaasartuuteqartoqassasoq, taakku katillugit 250.000 kr-inik naleqassapput. Katersugaa­sivik allappoq, aningaasat taakku eqqissisimatitsinermullu tunngasut ataqatigiilersinneqassasut, taamaaliornikkut katersugaasiviup, inspektĝritut piffissaq tamaat atorfik, suliassanut pineqartunut immikkoortissinnaalissammagu. Naalakkersuisut nalilerpaat, inatsisip allanngornerata kinguneri­saanik allaffissornikkut suliassat annertusinissaat maanna aningaasaliissutit allanngornissaasa pisa­riaqartinneqalerneranik nassataqanngitsut.

Inatsisissatut siunnersuut pisortanut allatigut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqas­sanngilaq.

4. Allaffissornikkut aamma aningaasaqarnikkut inuutissarsiuteqarnermut sunniutaasut

Siunnersuummi nutaatut ilaavoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiisinnaasoq, sumiiffik qanganisarsiornikkut naliliiffigineqassasoq, sumiiffik qanganisarsiornikkut ilisimaneqan­ngippat, imaluunniit sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannaq peerneqarsinnaan­ngitsunik peqarnera tunngavissaqartumik ilimanaateqarpat. Aammattaaq aalajangerneqarpoq sa­naartortitsisoq imaluunniit assaanermik akiliisussaq qanganisarniornikkut naliliinermut aningaasar­tuutinik akiliissasoq. Tamanna imminermini inuutissarsiutinik ingerlataqartut aningaasartuuteqarne­runerannik nassataqarsinnaavoq. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, qanganisarsiornikkut nali­liineq qanganisarsiornikkut misissuinermiit nukissanik atuinngiffiuneroqimmat. Aammattaaq eq­qaamaqquneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq naa­pertorlugu qanganisarsiornikkut misissuinermik ingerlatsiniarluni aalajangersinnaammat.

Aammattaaq eqqaaneqassaaq, siunnersuummut ilaammat qanganisarsiornikkut naliliinernut aamma misissuinernut missingersersuusiornissamik pisussaaffik, aamma aalajangersarneqarmat missinger­sersuutit sanaartortitsisumut imaluunniit assaanermik akiliisussamut akuerisassatut saqqummiunne­qassasut. Kiisalu oqaatigineqassaaq, aningaasartuutinik akiliinissamut tunngaviusoq, ajoqusiisup akiliisussanngortitaasarneranik tunngavimmut, inatsimmi atuuttumi siunnersuummilu aningaasar­tuutit agguaannissaannut aalajangiisuusumut, naapertuummat.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutaasut

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqassanngilaq.

6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutaasut

Inatsisissatut siunnersuut allaffissornikkut aamma aningaasaqarnikkut innuttaasunut sunniuteqas­sanngilaq.

7. Pisortanut soqutigisaqaqatigiinnullu tusarniaanerit

Inatsisissatut siunnersuut 27. januar 2010-miit 24. februar 2010-mut tusarniaassutigineqarsimavoq makkununnga:

Naalakkersuisoqarfiit tamarmik,

KANUKOKA,

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu,

Kalaallit Nunaata eqqartuussiveqarfia,

Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliaq,

NUKAKA

Danmarkimi Katersugaasivissuaq,

Kulturikkut kingornussanut aqutsisoqarfik (Kulturarvsstyrelsen),

Kultureqarnermut Ministeeriaqarfik,

Nunatta Eqqartuussivia,

SIK,

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat,

NUSUKA,

KNAPK,

Nunalerinermut Siunnersorteqarfik,

Avatangiisit eqqissisimatitsinerlu pillugit siunnersuisoqatigiit,

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit,

Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut,

ICC.

KANUKOKA-p qinnuteqareernermi kingorna tusarniaanermut piffissaliussaq 26. februar 2010-mut sivitsortippaa. ICC aallaqqaammut tusarniaavissanut ilaanngilaq, taamaammallu aatsaat 3. februar 2010 tusarniaassutigineqartunik nassinneqarluni.

Tusarniaanermut akissutit makkunannga tiguneqarput: Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Inuus­sutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunamut Namminermut Pinngortita­mut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfik, Nunatta Katersugaa­sivia Allagaateqarfialu, NUKAKA, Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliaq, Danmarkimi Katersugaasivissuaq, KANUKOKA, Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissar­siornermilu Siunnersuisoqatigiit, SIK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma ICC.

Tusarniaanermi akissutit nassuiarneranni siunnersuummi tusarniaassutigineqartumi aalajangersak­kat innersuunneqartarput. Tusarniaanermut akissutit nassataraat siunnersuummi allannguisoqarnera. Tamatuma kinguneraa aalajangersakkat ataasiakkaat paragraffilersornerat annertuumik allanngor­tinneqarmat.

Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaanermut akissut:

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aallaqqaasiutitut oqaatigaa, naalakkersuisoqarfiup naammagisimaarmagu, siunnersuutikkut Naalakkersuisut eqqissisimatitsinis­satut eqqarsaataasumik tunuartitsinissamik imaluunniit eqqissisimatitsinermik allatigulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinermik pioreersumik allannguinissamut atorunnaarsitsinissamul­luunniit aalajangiisinnaanerannut erseqqissunik malittarisassaqalermat. Tamakkulu tamarmik pis­sammata inatsisissatut siunnersuutip siunertaa § 1-imi allaqqasoq innimigalugu.

Naalakkersuisoqarfiup aammattaaq oqaatigaa Naalakkersuisoqarfiup pisortatigut siuliassaqarfiinut naleqqiullugu pingaartuusoq, Naalakkersuisut immikkut ittunik pisoqartillugu inuiaqatigiit ineriar­tortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik tunngavissaqartumik innersuussillutik aalajangiisinnaammata assersuutigalugu imermik nukissiorfiliornissamik, inuutis­sarsiutinik ineriartortitsineq - takornariaqartitsinermik misigisaqartitsinermillu inuutissarsiuteqarneq ilanngullugit - periarfissikkumallugu.

Naalakkersuisoqarfiup oqaatigaa, aalajangersakkat nutaat, ilaatigut inatsit 2007-imeersoq malillugu periusissanik amigaateqarneq pissutigalugu, allatut ajornartumik aalajangersagaqartariaqartut, nas­suiaanissamut naliliinissamullu periarfissiisunik, taamaalillunilu piffissap ingerlanerani periutsinik allannguinermik nassataqarsinnaasunik, tamatumani assersuutigalugit oqaasiliornerit soorlu "im­mikkut ittunik pisoqartillugu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isigin­nilluni pingaartittariaqartunik tunngavissaqartumik innersuussilluni", "pitsaanerpaamik" imaluunniit illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuineq.

Aammattaaq Naalakkersuisoqarfiup oqaatigaa, inatsisissatut siunnersuut erseqqinnerusunik aalaja­ngersagaqartoq, kulturikkut eriagisassat eqqissimatinneqarnissaat allatulluunniit kulturikkut kingor­nussatut illersugaanissaat kissaatigineqartillugu assersuutigalugu takornariaqarnermi siunertanut naleqqiullugu.

§ 1, imm. 5-imut aamma § 3, imm. 3-mut oqaatigineqarpoq, oqaatsit "sapinngisamik pitsaanerpaa­mik uppernarsaasersorneqarnissaat" aamma "illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersorneqarnis­saat" atorneqartut. Assigiinngissutaat aalajangersakkanut taakkununnga oqaaseqaatini nassuiarniar­neqarput. Pingaartumik § 1, imm. 5-imut oqaaseqaatini oqaaseqatigiit kingulliit immaqa nassuiaa­nerunatik paatsiveerussutaanerupput. "Illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuineq" naliliinis­samik imaqarpoq, soorlu aamma "sapinngisamik pitsaanerpaamik uppernarsaasersuineq" taamaat­toq. Tassunga oqaatigineqassaaq § 1, imm. 5-imut aamma § 3, imm. 3-mut oqaaseqaatini oqariaatsit taakku nassuiarneqarmata, taamatullu, sooq oqariaatsit assigiinngitsut marluk atorneqarnersut nas­suiarneqarluni. Tassanittaaq ersippoq pineqartut marluk tamarmik naliliinissamik imaqarmata.

§ 3, imm. 2, nr. 3, litra a-mut oqaatigineqarpoq, inatsisitaani minnerpaamillu oqaaseqaatitaani er­sittariaqartoq, inuiaqatigiinnut iluanaarutaasinnaasoq anneertooq, tamatigorluinnaq nunap tamar­miusumik aningaasaqarneranut atatillugu isiginiartariaqanngitsoq, aammali tassaasinnaammat nu­nap immikkoortuani imaluunniit sumiiffinni ataasiakkaani inuiaqatigiinnut iluanaarutaasoq anner­tooq. Tamanna siunnersuummut oqaaseqaatini ilanngunneqarpoq.

§ 3, imm. 2, litra b-mut oqaatigineqarpoq, qallunaatuuani oqaaseq ”ganske” peerneqassasoq, oqaat­sip "annertuunik" qanoq ersarinnerusumik paasinissaanut iluaqutaanngimmat. Tamanna siunner­suummi matumuuna saqqummiunneqartumi aaqqinneqarpoq.

Kapitali 2-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, kapitalip qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaan­naq peerneqarsinnaanngitsunut nunasiaalernerup siornaneersunut, ingerlaannarlu eqqissisimatitaa­sartunut tunngasuunera aallaavigalugu, ersernerluttoq, kapitalimi arlalitsigut eqqartorneqarmat qa­nganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissimatitaanissaat pillugu su­lissanngortitsinissaq. Tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq, oqaasertaliussat aatsaat isumasineqar­sinnaasut, pineqartut tassaappata qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsut nunasiaalernerup kingornaneersut, tak § 5. Aammattaaq oqaatigineqarpoq, oqaatsit atorne­qartut attatiinnarneqassappata, tamanna minnerpaamik oqaaseqaatitigut ersittariaqartoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsut eqqissisimatitaasarnerat pillugu aalajangersakkat, Nunatta Katersugaasiaviata Allagaateqar­fiatalu inassuteqareerneratigut, siunnersuummi maanna saqqummiunneqartumi allanngortinneqar­mata. Matuma kingorna nunasiaalersimanermut naleqqiullugu killiliisarneq atorunnaarpoq, taa­maallaallu ukioq aalajangersimasoq tunngavigalugu killiliineq atorneqalerluni. Oqaaseqaatini ersa­rissarniarneqarpoq, kapitalip imarimmagit eqqissimatitsinerit ingerlaannaq pisartut (pissusissami­suuginnartumik eqqissimatitsinertut taaneqartartut) aamma eqqissimatitsinerit eqqissimatitassan­ngortitsilluni suliap suliarereerneratigut pisartut (eqqissisimatitsinernik toqqarneqarsinnaasunik taa­neqartartut).

§ 6, imm. 1-imut oqaatigineqarpoq, qallunaatuuani ”anlĉg” oqaaseqaatini nassuiartariaqartoq. Ta­manna siunnersuummi matumani oqaaseqaatini nassuiarniarneqarpoq.

§ 6, imm. 2-mut oqaatigineqarpoq, oqaaseqatigiit kingulliit (...eqqissisimatitsinissamut piumasa­qaatit ilanngullugit) qanoq paasineqassanersut ersernerluttoq nassuiarneqaranilu. Tamanna siunner­suummi matumani oqaaseqaatini nassuiarniarneqarpoq.

§ 8, imm. 4, § 18, imm. 1-imut aamma § 24 imm. 1-imut sanilliullugu oqaatigineqarpoq, erserner­luttoq sooq aalajangersakkami siullermi "Namminersorlutik Oqartussat aamma Nunatta Katersu­gaasiavata Allagaateqarfiatalu nittartagaanni ingerlaannartumik tamanut saqqummiussinissaq" pi­neqarnersoq, aalajangersakkanili allani marlunni pineqartuni eqqartorneqarluni ullut 14-it ingerlane­ranni pissasoq, taakkunanilu nittartakkatigut tamanut saqqummiussinissaq pineqarani. Siunner­suummi matumani aalajangersakkat pineqartut naleqqussarneqarput.

§ 9, imm. 1-imut taamatullu § 17, imm. 1-imi oqaaseqatigiinnut kingullernut atatillugu oqaatigine­qarpoq, ”allannguisoqarpat imaluunniit” amigaataasoq, taamaalilluni ima allaqasariaqaraluarluni: ”..eqqissisimatitsinermik pioreersumik allannguissappata imaluunniit atorunnaarsitsissappata". Tamanna siunnersuummi matumani ilanngunneqarpoq.

§ 19, imm. 1-imut oqaatigineqarpoq, "sapinngisamik" ilanngunneqartariaqartoq, taamaalillunilu ima oqaasertaliiluni: ”Nalinginnaasumik aserfallatsaaliuineq pissaaq atortussat, periutsit qalipaatillu maannamut atorneqartut sapinngisamik atorlugit." Tamatumunnga patsisigitinneqarpoq Danmarki­miit assersuutissaqarmat, aalajangersakkap siunnersuutigineqartutut pinngitsoornani malitassamik imaqartup piviusunngortinnissa teknikkikkut piviusunngortikkuminaatsorujussuusinnaasoq ima­luunnit akisoorujussuusinnaasoq. Aammattaaq oqaatigineqarpoq, siunnersuummi aalajangersakkani arlaqartuni allanisulli uani saneqqussisinnaanermut aalajangersagaqanngitsoq. Tamanna siunner­suutigineqartup "sapinngisamik" ilanngunneranut paarlaallugu ilanngunneqarsinnaavoq. Naalakker­suisut oqaatsip siunnersuutigineqartup ilanngunnissaa siunertamut naapertuuttuusorinngilaat, ki­siannili siunnersuummi matumani aalajangersakkamik saneqqutsisinnaanermik periarfissaq ilan­ngullugu.

§ 21, imm. 3-mut oqaatigineqarpoq, oqaaseqatigiit "... sunilluunniit iliuuseqarnissap inerteqqutaa­nera, kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaanissaat eqqaassanngikkaanni" qanoq killiliitiginerat erser­nerluttoq. Tassunga ilanngullugu eqqaaneqarpoq, oqaaseqatigiinni kingullerni sanioqqutitsisinnaa­nermik aalajangersakkami pineqarmata "... immikkut ittunik pissutissaqartillugu." Nangillugu oqaatigineqarpoq aalajangersagaq ima killiliitigissanngitsoq, assersuutigalugu takornariartitsisartoq sumiiffimmi kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartumi takornarissanik (akilerneqarluni) angallassisinnaajunnaarluni imaluunniit aalisartoqarsinnaajunnaarluni, tamatumani ilanngullugit ta­kornarissat nunaqavissulluunniit aalisarsinnaanerat, aappaatigulli aamma siunertamut naapertuut­tuussasoq, assersuutigalugu takornarissat umiarsuarnik takornariartaatinik angalasut sumiiffimmut isersinnaatinneqartut amerlassusissaasa killilernissaat. Aammattaaq oqaatigineqarpoq imaassinnaa­soq, imm. 5-imi aalajangersagaq pineqartut malittarisassiornissaannut naammattoq, kisiannili min­nerpaamik "kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaanissaat" oqaaseqaatini erseqqinnerusumik nassuiarta­riaqartoq. "Kikkunnilluunniit tikinneqarsinnaanissaat" qanoq paasineqassanersoq siunnersuummut oqaaseqaatini nassuiarniarneqarpoq.

Oqaatigineqarpoq nalinginnaasumik oqaaseqaatini oqariaaseq atorneqartoq tassalu "nunap ilaa kul­turimut pingaarutilittut isigisaq" inatsimmi atuuttumi atorneqanngimmat, kisiannili oqariaaseq im­maqa UNESCO-mut atatillugu atorneqarluni. Nangillugu oqaatigineqarpoq, taamaanngippat "su­miiffik kulturikkut kingornussanut pingaarutilik " paarlaallugu atortariaqartoq. Tassunga tunngatil­lugu oqaatigineqassaaq "nunap ilaa kulturimut pingaarutilittut isigisaq" UNESCO-mut atatillugu atorneqarmat, taamaammalu taassuma atorneranut tamannarpiaq pissutaasoq. Inatsisilerinermit isi­galugu, Inatsisartullu inatsisaannik paasinninneq aallaavigissagaanni, pineqartoq tassaavoq sumiif­fik kulturikkut kingornussanut pingaarutilik.

Oqaaseqaatini qupperneq 3-mi naggatit sisamaannut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, oqaaseq "ilu­tigisaanik" peerneqartariaqartoq, aalajangernerup ilutigisaanik illersorneqarsinnaasumik uppernar­saasersuinissaq pisinnaanngimmat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, anguniarneqartoq tassarpiaammat, aalajangiinermut atatillugu aalajangerneqassasoq, qanoq iliorluni tamatuma ilutigi­saanik illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasiisoqassanersoq. Taamaammat nunguterinissamik siunnersuut ilalerneqanngilaq.

Qupperneq 1-imi immikkoortunut 5 aamma 6-imut oqaatigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatitaanulluunniit atatillugu suliffiit aalajangersimasut aqqi taaneqartariaqanngimmata. Na­ngillugu oqaatigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik, tatsit eqqaanniittunik eqqissisimatitsinerup, Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik atuinissaq pinngitsoortissinnaagaa. Kiisalu oqaatigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuut erngup nukinganik atuinissaannarmut attuumassuteqarnani, aammali pinngortitami sumiiffinni kulturikkut qanganitsatullu eriagisanik peqartuni, inuutissarsiornermik allatigut ingerlatsinissanut suugaluartunulluunniit il.il. attuumassuteqarmat. Nangillugu oqaatigineqarpoq, NKA-p nalunaaru­siaani qupperneq 17-imi oqaaseq atorneqartoq, Salvage Archaeology, isumaqarmat ajornartoor­fimmi assaasariaqalernerit isumaqaranilu ataavartitsiniarluni qanganisarsiornikkut iliuutsit. Qule­qutaavortaaq: “Suggetions for Salvage Archaeology and Documentation in Case of Damming of Lakes Tasersiaq, Tarsartuup Tasersua and Tuusaap Tasia” Oqaaseqaatinut taakkununnga ilassutitut siunnersuutigineqarpoq immikkoortut 5 aamma 6 nutaanik oqaasertalerneqassasut. Tassunga tun­ngatillugu oqaatigineqassaaq maanna siunnersuutaasumut oqaaseqaatini suliffiit aqqinik ersittoqan­ngimmat. Aammattaaq Naalakkersuisoqarfiup oqaasertaliussassatut siunnersuutai sapinngisamik annertunerpaamik oqaaseqaatinut ilanngunniarneqarput.

Qupperneq 3-mi naggammut siullermut oqaatigineqarpoq, "peqqusut" allanngortinneqassasoq "Inatsisartut inatsisaat" atulerlugu. Siunnersuummi matumani allannguut ikkunneqarpoq.

Qupperneq 4-mi immikkoortut kingulliit pingajuannut atatillugu "immikkorluinnaq (absolut)" inat­simmi atorneqartumik taarsertariaqartoq tassaalersillugu: "immikkut ittunik pisoqartillugu", tassami siulliullugu taaneqartoq tassaanerarneqarsinnaavoq oqaaseqaatitigut inatsimmik sukaterineq. Tassu­nga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, siunertamut naapertuuttutut isigineqarmat, oqaaseqaatini "immikkut ittunik pisoqartillugu" paasineqassappat immikkorluinnaq pisoqartillugu atorneqartus­satut, kisiannili oqaaseq "immikkorluinnaq" (absolut) peerneqarpoq.

Qupperneq 4-mi immikkoortut kingulliit aappaannut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, "sapinngisa­mik pitsaanerpaamik uppernarsaasersuineq" aamma "illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersui­neq" § 1, imm. 5-imut oqaaseqaatini nassuiarniarneqartut, oqariaatsillu tamarmik inatsisitaani oqaa­seqaatinilu attatiinnarneqassappata, nassuiaatip qupperneq 4-mi immikkoortut kingullersaannut ata­tillugu ilaatinneqassappat iluaqutaasinnaasoq, taamaanngippat paatsoortoqarsinnaammat. Taane­qartumi oqariaatsit atorneri paatsoorneqarsinnaasutut isumaqarfigineqanngillat, kiisalu oqariaatsit oqaaseqaatini allatigut sukumiisumik nassuiarneqarput.

Qupperneq 5-imi immikkoortut kingulliit aappaannut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, eqqortuuner­soq, sumiiffiit marluk maannakkorpiaq UNESCO-p misiliutaasumik nalunaarsorsimaffiannik taa­neqartartumut ilaanerat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq tamanna eqqortuummat.

Qupperneq 6-imut tungatillugu eqqaaneqarpoq, inatsisip atuuttup taama annertutigisumik allaaseri­nissaa pisariaqartutut isigineqarpat, allat aaqqissornerisigut allannguinissaq siunnersuutigineqartoq, taamaalillunilu naqinnerit uingasut atorlugit allatulluunniit erseqqissumik takutillugu, inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit pineqanngitsut. Nangillugu oqaatigineqarpoq, maanna ilusiliinerup nassatarisinnaagaa, oqaaseqaatit maanna siunnersuummut imaluunniit inatsimmut atuuttumut tun­ngasuunerisa nalornisigineqalernerat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq siunnersuummut oqaaseqaatit ilusilerniarneqarmata, oqaaseqaatit sumut tunngasuuneri ersarissumik takuneqarsin­naanngorlugit.

Qupperneq 9-mi tusarniaaffiit allattorsimaffiannut atatillugu oqaatigineqarpoq, ICC aammattaaq tu­sarniaavigisassaasoq. Tamanna siunnersuummut matumunnga oqaaseqaatinut ilanngunneqarpoq.

§ 1, imm. 2, immikkoortut aappaannut oqaaseqaatinut eqqaaneqarpoq "kulturikkut kingornussat ti­gussaasuunngitsut" inatsisissatut siunnersuummi imminermi eqqaaneqanngitsut. Nangillugu oqaati­gineqarpoq, siunnersuummut kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut ilaappata, oqaaseq § 2-mi ilaatittariaqartoq oqaaseqaatinilu nassuiarneqarluni. Nangillugu oqaatigineqarpoq, "kulturikkut kingornussat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut" inatsimmi atuuttumi imaluunniit siun­nersuummi allatigut atorneqarnera takussaanngitsoq. Tassunga oqaatigineqassaaq kulturikkut ki­ngornussat tigussaasuunngitsut Inatsisartut inatsisaannut matumunnga ilaanngimmata, tamannalu siunnersuummut oqaaseqaatini ilanngunneqarpoq. "Kulturikkut kingornussat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut" atorneqarpoq erseqqissarumallugu, Inatsisartut inatsisaat kulturikkut ki­ngornussat ilaannut tigussaasuunngitsunut tunngasuunngimmat.

§ 3, imm. 2, qup. 12, immikkoortut tallimaannut atatillugu oqaatigineqarpoq, inuiaqatigiinnut ilua­naarutaasut nassuiarneranni, nassuiaatigineqarmat iluanaarut taamaattoq tassaasinnaasoq aningaa­saqarnikkut allatulluunniit iluanaarut aamma tamatumani piffissaq sivikinnerusoq ungasinnerusorlu pineqarsinnaasut. Tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq, § 3, imm. 2, litra a-mut oqaaseqaatit inner­suullugit pingaartuusoq, tamatumani aammattaaq pineqarsinnaasut nunap immikkoortuani sumiif­finniluunniit ataasiakkaani inuiaqatigiinnut iluanaarutit. Taamaanngippat assersuutigalugu qanga­nitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaangitsunik, tatsip erngup nukinganik in­naallagissiorfiliornissamut atatillugu sapusersorneqartup eqqaaniittunik eqqissisimatitsinerit, ima­luunniit takornariaqarnermut inuutissarsiornermullu atatillugu sanaartorfiginiakkap eqqaaniittunik eqqissimatitsinerit, § 3-mi aalajangersakkat avataanniissapput, naak sanaartorneq nunap immik­koortuanut imaluunniit sumiiffimmut annertuumik aningaasaqarnikkut iluaqutaasussaagaluartoq. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, maanna siunnersuutaasumut oqaaseqaatini itisilerlugu nas­suiarniarneqarmat inuiaqatigiinnut iluanaarutaasoq qanorpiaq paasineqassanersoq.

Naggasiullugu Naalakkersuisoqarfiup apeqqutigaa, inatsisissatut siunnersuut aatsitassaqarnermut inatsimmut naleqqiullugu qulaajarneqarsimanersoq, qularutigineqaqqunagu sumiiffiit aatsitassanik uuliamillu piaaffiusut eqqissimatinneqartarnerat allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersor­neqartarnerat inatsisissatut siunnersuummut aammattaaq ilaasut. Tassunga tunngatillugu oqaatigi­neqassaaq siunnersuut aatsitassaqarnermut inatsimmut naleqqiullugu qulaajarneqarmat, siunner­suummullu maanna saqqummiunneqartumut oqaaseqaatini inatsisit pineqartut marluk imminnut qa­noq ataqatigiinnerat nassuiarneqarmat.

Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit aamma Peqqis­sutsimut Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaanermut akissutit.

Naalakkersuisoqarfiit siunnersuut pillugu oqaaseqaateqanngillat.

Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfimmit tusarniaanermut akissutit:

Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup ernumanartoqartippaa, eqqissisimatitsinissat aamma kulturikkut kingornussatut illersuinissat taamaallaat atorfilinnit ikittunnguanit Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiinnit pingasunik inuttaqartunit siunnersorneqartunit aalajangiunneqartarnis­saat. Susassaqarfiit pineqartut marluk demokratii tunngavigalugu toqqaannartumik oqartussaaffiit avataanniipput. Nangillugu oqaatigineqarpoq, soorlu aatsitassat pillugit akuersissutit tamarmik po­litikkikkut akuerisassatut suliarineqartartut, aamma eqqissimatitsinerit kulturikkullu kingornussatut illersuinerit pillugit suliassat Naalakkersuisunit aalajangiunneqartariaqaraluartut, taamaalillutillu politikkikkut tamatigoortumik oqallisigineqaqqaarlutik.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, aatsitassarsiornissamik akuersissutit aamma eqqissisimatitsine­rit/kulturikkut kingornussatut illersuinerit tamarmik inuiaqatigiinnik annertuumik sunniisinnaasut. Eqqissisimatitsinerit/kulturikkut kingornussatut illersuinerit ilaatigut nassatarisinnaavaat, sanaartor­titsisut entreprenĝrilluunniit periarfissaasa annertuumik eqqugaanerat, allaallu suliassat pilersaaru­taasut kinguarsarneqangaarmata pilersaarutit unitsiinnarneqarsinnaallutik, isertitassaraluanik sulif­finnillu annaasaqarnermik nassataqartumik.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu eqqissisimatitsinis­samik aalajangiinissamut pisinnaatitaaffik Nunatta Katersugaasiviani Aallagaateqarfianilu inissisi­mareermat. Siunnersuut aqqutigalugu sumiiffinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartu­nik eqqissisimatitsinerinnaanngitsumik allatulli kulturikkut kingornussanik illersuisinnaanermut pe­riarfissaliinissaq siunnersuutigineqarpoq. Assingusumik siunnersuutigineqarpoq, tamanna pillugu pisinnaatitaaffik aammattaaq Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu inissisimassasoq. Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inatsimmi atuuttumi siunnersuummilu taamatut pisin­naatitaaffilerneqarneranut pissutaavoq, aalajangiinerit suliamik ilisimasaqassuseq tunngavigalugu pisarnissaat qularnaarumaneqarmat. Taamaalilluni aammattaaq eqqunngilaq atorfillit ikittunnguit kisimik pineqartut. Aammattaq malugeqquneqassaaq, eqqissisimatitsinissamik allatulluunniit kultu­rikkut kingornussatut illersuinissamik suliaq periutsit aalajangersimasut malillugit pisussaammat, pinngitsoorani tusarniaanissaq ilanngullugu. Kiisalu oqaatigineqassaaq, siunnersuummi Naalakker­suisut periarfissinneqarmata inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isigin­nilluni pingaartittariaqartut innersuullugit, eqqissisimatitsinissamik allatulluunniit kulturikkut ki­ngornussatut illersuinissamik eqqarsaataasunik tunuartitsinissamut.

Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup nangilluni oqaatigaa, inatsisissatut siunnersuummi § 3 aqquti­galugu Naalakkersuisut, "immikkorluinnaq pisoqartillugu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik patsisitalersukkamik innersuussillutik" aalajangiisinnaatitaanermik Nunatta Katersugaasivianut Allaqaateqarfianullu inissisimagaluartumik tigusisinnaanerisa periarfissinneqarnerat akueralugu. Taamaattoq taamaaliorneq Aatsitassaqarner­mut Pisortaqarfiup taamaallaat aaqqiissutaasinnaasunik pitsaanerit tulliattut isigivaat, eqqissisima­titsinissamik kulturikkullu kingornussatut illersuinissamik aalajangiinerit, Nunatta Katersugaasi­viata Allagaateqarfiatalu inassuteqareerneratigut, tamatigut Naalakkersuisunit isumagineqartarnis­saannut naleqqiullugu.

Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup nangillugu oqaatigaa, eqqissisimatitsinissamik kulturikkullu ki­ngornussanik illersuinissamik suliat Naalakkersuisunut saqqummiunneqarnissaannut periusissat inatsisissatut siunnersuutip pitsaasumik allaaserigai. Aammattaaq eqqaaneqarpoq, "maalaarnissamut periarfissat" pineqartut atorneqarpata, eqqissisimatitsinissamillu imaluunniit kulturikkut kingornus­satut illersuinissamik eqqarsaataagaluaq piviusunngunngitsoorpat, suliap taamaattup aatsitassassar­siorluni imaluunniit inuutissarsiummik ingerlatsinissaq suli ima kinguarsarlugulu nalorninartorsior­tissinnaatigigaa, allaat unitsiinnartariaqalerluni. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, eqqissisi­matitsinissanut allatigullu kulturikkut kingornussatut illersuinissamut atatillugu piffissaq tusarniaaf­fissaq qaammatinik pingasunik sivisussuseqarmat, tamannalu aamma inatsit maanna atuuttoq naa­pertorlugu taamaappoq. Tassunga tunngatillugu eqqaamaqquneqarpoq, aatsaat immikkorluinnaq pi­soqartillugu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartitta­riaqartunik patsisitalersukkamik innersuussilluni suliassat Naalakkersuisunut saqqummiunneqar­tartussaammata.

Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup nangilluni siunnersuutigaa, aatsitassarsiorluni ingerlassat neriu­naateqartut siunnersuummi § 3, imm. 2, nr. 3-mi innimigisassanut ilaasutut isigineqarsinnaasut. Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq oqaasertaliineq ersernerlukujuttoq, aamma aatsitas­sarsiorluni ingerlassat ujarlerluni annertuumik ingerlatsiffioreersut imaluunniit piaaffiulerlaat er­seqqissumik innimigineqanngitsut, taamaammallu siunnersuutigalugu oqaaseqatigiit ima taarserne­qassasut: ”misissuinissanik aamma inuutissarsiornikkut ingerlatsinissamut piareersarnissamik kis­saateqarneq, inuutissarsiornikkut suliffeqarfinnik pilersitsineq imaluunniit inuutissarsiornikkut su­liffeqarfinnik pioreersunik allilerinissamik kissaateqarneq,...” Tassunga tunngatillugu oqaatigine­qassaaq inatsisitaata oqaasertaanut ilanngussinissaq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngimmat, kisiannili siunnersuummut oqaaseqaatini erseqqissarneqarmat "inuutissarsiornikkut suliffeqarfinnik pilersitsinissamik kissaateqarnermut" misissuinerit piareersarnerillu taaneqartut aammattaaq ilaa­sinnaasut.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, paasiuminarsaanissaq siunertaralugu § 7, imm. 3-p aallaqqaataani oqaasertaliussat allanngortinneqassasut ”Qanganitsanit eriagisassaniit imaaliallaannarlugit peerne­qarsinnaanngitsuniit 20 meterit iluanni ” imaalillugu: ”Qanganitsanit eriagisassaniit imaaliallaan­narlugit peerneqarsinnaanngitsuniit 2 meterimiit 20 meterisut ungasitsigisup iluani …”. Siunnersuut tamanna naapertorlugu allanngortinneqarpoq.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, § 7, imm. 3-p oqaasertai eqqissisimatitsisarneq pillugu inatsimmut siusinnerusukkut atuuttumut naleqqiullugit annertuumik allanngortinneqarsimasut. Eqqissisimatitsi­sarneq pillugu inatsisip siusinnerusukkut atuuttup 20 meterit iluanni ingerlassaqarsinnaaneq periar­fissaqartippaa, ingerlassat kusanaallisaanngippatta, maannali siunnersuutigineqarluni taamaallaat nunalerinermut tunngatillugu ingerlatsisoqarsinnaasoq. Siunnersuutip 20 meterit iluanni aatsitassar­siornermut tunngasumik suugaluartumilluunniit ingerlatsinissaq ajornativippasippaa, taamaammallu § 7, imm. 3-p oqaasertaanik allannguineq aatsitassarsiornissamut pisinnaatitaasup periarfissaanik ajoqusiisumik iliorneruvoq - oqaaseqaatitigut oqaatigineqartut akerliannik. Taamaammat Aatsitas­saqarnermut Pisortaqarfiup kissaatigaa oqaasertaliussat, eqqissimatitsisarneq pillugu inatsimmi oqaasertanut utertinneqassasut. Ersernerluppoq "eqqissimatitsisarneq pillugu inatsimmut siusinne­rusukkut atuuttumut" innersuussinermi sunarpiaq pineqarnersoq. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi aalajangersagaqarpoq siunnersuummi aalajangersakkap assinganik, eqqaasanngikkaanni siunner­suummi erseqqissarneqarmat, ingerlanneqarsinnaasut taaneqartut saniatigut suugaluartumilluunniit ingerlatsisoqassanngitsoq. Taamaalilluni Inatsisartut inatsisaannut maanna atuuttumut naleqqiullugu pissusiviusunik allannguinissaq siunertarineqanngilaq.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, § 7, imm. 4-mi amigaatigineqartut, Nunatta Katersugaasivia Alla­gaateqarfialu § 7, imm. 1-3-mi aalajangersakkat malillugit immikkut akuersissuteqassappat suut piumasaassanersut ersarinnerusumik allaaserineqarnerat. Tassanimi naapertuutissaaq allaaserissal­lugu aatsitassarsiorluni ingerlatsinerit suut 30 meterit iluanni akuerineqarsinnaassanersut. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq aalajangersagaq allanngortinneqarani Inatsisartut inatsisaannit atuuttumit ingerlateqqinneqarmat. Aalajangersakkamut oqaaseqaatini nassuiarneqarpoq, qaquguk­kut immikkut akuersissuteqarnissaq pisariaqalersinnaanersoq. Aammattaaq oqaaseqaatini ersippoq, immikkut akuersissuteqarnissamik periarfissaq qanoriliallannerinnakkut atorneqartartussatut naat­sorsuussaanngitsoq, taamaallaalli immikkut pisunut naleqqiullugu, tigussaasumik pissutsit, tamatu­munnga ilanngullugit inuutissarsiornermut tunngasut, tamanna annertuumik pisariaqalersippassuk. Siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq oqaaseqaatinut ilanngutissallugu aatsitassarsiornermi ingerlassat suut 20 meterit iluanni akuerineqarsinnaassanersut, tassami aatsitassarsiornermi inger­lassat nalinginnaasumik innimigisassanut eqqissisimatitsinerup tunuliaqutarisaanut naapertuuttuus­sanngillat.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, § 7, imm. 4-mut atatillugu aammattaaq maqaasineqartoq, kikkut im­mikkut akuerisaajunnarnermut sunniuteqarsinnaanerisa qanorlu tamatuma pisinnaanerata erseqqin­nerusumik allaaserinera. Tamatumunnga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, taamatut allaaserinnin­nissaq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngimmat. Immikkut akuersissuteqartarnertut allatulli, qinnuteqartoq pissusissamisuuginnartumik tassaassaaq qinnuteqaatini aqqutigalugu sunniiniarsin­naasoq. Tamatumunnga ilanngullugu tusarniaaffigiunnakkat sunniuteqarsinnaapput.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, § 12, imm. 1-imi aalajangersarneqartoq, sanaartortitsisup qangani­sarsiornikkut naliliinermut aningaasartuutit akilissagai. Ilutigisaanik § 11, imm. 3-mi takuneqarsin­naavoq sanaartortitsisup assaanerni annertunerusuni Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu pi­lersaarusiornermut akuliutsittassagaa. Pilersaarusiornerup nalaani Nunatta Katersugaasivianik Al­lagaateqarfianillu akuliutsitsinermut nalinginnaasumik qanganisarsiornikkut naliliineq ilaatinne­qartarmat, naammaginanngitsutut isigineqarpoq, piumasarissallugu assaanerni annertunerusuni sa­naartortitsisup qanganisarsiornikkut naliliinermut aningaasartuutit akilissappagit. Taamaammat Aatsitsassaqarnermut Pisortaqarfiup siunnersuutigaa "assaanerni annertunerusuni sanaartortitsisut" § 12, imm. 1-imi aalajangersakkamut ilaatinneqassanngitsut. Tassunga atatillugu aallaqqaammut eqqaaneqassaaq, siunnersuummi tusarniaassutaasumi § 11, imm. 3 aamma § 12, imm. 1 tamarmik Inatsisartut inatsisaannit atuuttumit allanngortinnagit ingerlateqqitaammata. Saniatigut eqqaaneqas­saaq, imaanngimmat pilersaarusiornerup nalaani akuliutsitsinerup qanganisarsiornikkut naliliineq pinngitsoorani nassatarissagaa. Aammattaaq oqaatigineqassaaq § 12, imm. 1-imi aalajangersakkani taamaallaat pineqarmata sanaartortitsisup nammineerluni naliliisoqarnissaanik kissaateqarneri.

Eqqaaneqarpoq § 12, imm. 2, naggatit aappaani oqaatigineqarmat "immikkut ittunik pisoqartinnagu qanganisarsiornikkut misissuineq pissaaq, naliliinerup sanaartortitsisumut imaluunniit assaanermik akiliisussamut nalunaarutigineraniit qaammatit 18-it qaangiutsinnagit.” Piffissaliussap paarlattuanik erseqqissartariaqaraluarpaa qanganisarsiornikkut misissuineq qaqugukkut naammassereersimassa­soq, taamaalilluni sanaartortitsisup imaluunnit aatsitassarsiornermut pisinnaatitaaffimmik peqartup ingerlatatik nangissinnaaniassammatigit. Siunnersuummi erseqqissarneqarpoq, misissuineq piffis­saliussap taassuma iluani naammassereersimassasoq.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, oqaaseqaatini ilutigisaanik eqqaaneqarmat, qaammatinik 18-inik piffissaliineq qanganisarsiornikkut misissuinissap sivisunerpaaffissaatut killiliussaasoq, silallu pis­sussaa naapertorlugu aaqqissuussinissamut periarfissiisoq. Kisianni aamma sila, pilersaarusiorneq il.il. pissutigalugit qanganisarsiornikkut misissuinerup kinguartinnissaa periarfissinneqarpoq allaq­qammat "immikkut ittunik pisoqartinnagu". Taamaammat siunnersuutigineqarpoq, qanganisarsior­nikkut misissuinerup nalinginnaasumik naammassereernissaanut piffissaliussaq qaammatinut 12-anut appartinneqassasoq. Taamaalilluni Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup siunnersuutigaa § 12, imm. 2 ima taarserneqassasoq: ”Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalilerpagu, sumiif­fimmi qanganitsanik eriagisassanik imaalialaan-narlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqartoq, Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangiussinnaavaa, tamaani qanganisarsiornikkut mi­sissuisoqassasoq. Immikkut ittunik pisoqartinnagu qanganisarsiornikkut misissuineq naliliinerup sanaartortitsisumut imaluunniit assaanermik akiliisussamut nalunaarutigineraniit qaammatit 12 qaa­ngiutsinnagit naammassereersimassaaq.” Allannguutissatut siunnersuutip ilaatigut siunertaraa aat­sitassarsiorluni ingerlatsinerit kinguaattoornissaasa sapinngisamik annikinnerpaatinnissaat, pisin­naatitaanermik pigisaqartup ingerlassaminik unitsitsiinnannginnissaa pinngitsoorumallugu. Tassu­nga atatillugu oqaatigineqassaaq qaammatinik 18-inik piffissaliineq inatsimmit atuuttumit ingerla­teqqiinnagaammat. Piffissaliussap sivisussusaata allanngortinnissaanut tunngavissarsisoqanngilaq.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, § 12, imm. 2-mut oqaaseqaatini oqaaseqatigiit: ”Nunatta Katersugaa­siviata Allagaateqarfiatalu nalilerpagu, sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlu­git peerneqarsinnaanngitsunik peqartoq, imm. 2-p aalajangersarpaa, tamaani qanganisarsiornikkut misissuisoqassasoq” ingerlaannaq ikkussaarpasittut, § 12, imm. 2-mi takuneq ajornartut, aamma pi­sariaqartutut isikkoqanngitsut. Qanganisarsiornikkut misissuinissamut erseqqissumik naliliineq apeqqutaasussaassaaq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, oqaaseqatigiit pineqartumut na­leqqussarlugit allanngortinneqarmata.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq § 12, imm. 4 periarfissiimmat, namminerisamik annikinnerusumik assaasoqartillugu, qanganisarsiornikkut misissuinermut aningaasartuutinik tamarmiusunik ilaanna­kortumilluunniit Naalakkersuisut akiliinissaannut, aningaasartuutit sanaartortitsisumut namminer­sortumut naleqqutinngitsumik artukkiissappata. Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup tikkuarpaa qa­nganisarsiornikkut misissuinermut aningaasartuutit assingusumik inunnut annikinnerusumik aatsi­tassarsiorlutik kisimiillutik ingerlatsisinnaatitaasunut artukkiisinnaammata, taamaammallu siunner­suutigalugu § 12, imm. 4-mi "Inuit nammineerlutik annikinnerusumik nunami assaaneranni" ki­ngornatigut ilanngunneqassasoq "aamma aatsitassanik annikinnerusumik ujarlernerluni piiaallunilu ingerlataqarnermi". Siunnersuut tamanna naapertorlugu allanngortinneqarpoq.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, qanganisarsiornikkut misissuinernut aningaasartuutit aammattaaq aatsitassarsioqatigiiffinnut mikinerusunut naleqqutinngitsumik artukkiisinnaasut, aatsitassarsiorluni ingerlassap aningaasaqarneranut naleqqiullugu. Taamaammat Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq sanaartortitsisumit, soorlu aatsitassarsioqatigiiffimmit, Nunatta Katersugaasiviata Al­lagaateqarfiatalu pisussaaffigalugu missingersersuusiaata naatsorsuutigineqarsinnaanissaa pisaria­qartoq, aamma missingersersuusiaq piaarnerpaamik nalunaarutigisariaqartoq. Taamaammat Aatsita­saqarnermut Pisortaqarfiup siunnersuutigaa § 12, imm. 3 naggatit aappaat ima taarserneqassasoq: ”Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu misissuinerup ingerlannissaanut missingersersuummik suliaqassaaq, naliliinerup sanaartortitsisumut assaanermilluunniit akiliisussamut nalunaarutiginera­niit qaammatit 3 qaangiutsinnagit” § 12, imm. 3-mut oqaaseqaatini missingersersuutit qaangersin­naanerinut killiliussaq allaqqasariaqarpoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, siunner­suummi missingersersuusiornissaq taassumalu sanaartortitsisumut imaluunniit assaanermik akilii­sussamut akuerititassatut saqqummiunnissaa pillugit erseqqissaatinik aalajangersagaliortoqarmat. Tamatumani piffissaliinissaq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq § 21, imm. 5-imi eqqaaneqarmat, Naalakkersuisut sumiiffiit eqqis­simatitaasut imaluunniit kulturikkut kingornussatut illersugaasut pillugit aalajangersagaliussasut, sumiiffinni taakkunani suut ingerlanneqarsinnaaneri ilanngullugit. § 21, imm. 5-imut oqaaseqaatini ilaatigut eqqaaneqarpoq: ”Siunertamut naapertuuttut isigineqarpoq Naalakkersuisut nalinginnaasu­mik malittarisassanik taamaattunik aalajangersaasinnaanissaat aammattaaq sumiiffinnut eqqissisi­matitaasunut tunngatillugu erseqqissunik aalajangersagaliorsinnaanissaat". Aatsitassaqarnermut Pi­sortaqarfiup naatsorsuutigaa tamanna aammattaaq atuuttoq sumiiffinnut kulturikkut kingornussatut illersugaasunut, taamaalilluni "kulturikkut kingornussatut illersugaasut" oqaaseqatigiinnut ilan­nguttariaqartoq. Tamanna eqqorpoq, siunnersuummullu oqaaseqaatinut ilanngunneqarluni. Aam­mattaaq Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup naapertuulluinnartutut isigaa § 21, imm. 5-imut atatil­lugu allaaserineqarpat, kikkut aalajangersakkat taamaattut suliarinerannut sunniuteqarsinnaanersut qanorlu tamanna pisinnaanersoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, naatsorsuutigineqarmat aalajangersakkat taamaattut tusarniaavigisassat naapertuuttut tusarniaavigereernerisigut aalaja­ngiunneqartassasut. Nalinginnaasumik tassaassapput nunaminertanik pilersaarusiornermut aatsitas­salerinermullu oqartussat, allallu nunap pisuussutaanik atuinermik suliaqartuusut.

Nangillugu oqaatigineqarpoq § 21, imm. 5 tassunga oqaaseqaataasunut naapertuutinngitsutut isik­koqartoq, tassani aalajangersarsimammat ”Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalaja­ngertassagaa ingerlassaq akuerineqarsinnaanersoq”. Tassunga oqaatigineqassaaq paatsoortoqarsi­massasoq, issuarneqartormi § 21, imm. 4-mut tunngasuuvoq.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, § 23, imm. 3-mut oqaaseqaatit ersernerluttut allatullu oqaasertaler­neqartariaqartut. Tassunga oqaatigineqassaaq paatsoortoqarsimassasoq, § 23 marluinnarnik immik­koortoqarmat.

Kiisalu oqaatigineqarpoq § 27-mut oqaaseqaatini ima paasissutissiisoqarpoq ”Naalakkersuisut taar­siivigeqqulluni piumasaqaat akuerisinnaanngikkunikku, Kultureqarnermut Naalakkersuisup pine­qartoq eqqartuussisunut tunniutissavaa apeqqutip aalajangiivigineqarnissaa siunertaralugu” aamma ”suliamut atatillugu taarsiivigeqqulluni piumasaqaammik saqqummiussisoqarpat, suliaq siullermik taarsiivigeqqusup Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniarnikkut aaqqinniarneqaqqaassaaq” - taakkualu inatsisissatut siunnersuummi § 27-mi toqqaannartumik takuneq ajornarput. Aatsitassa­qarnermut Pisortaqarfiup siunnersuutigaa, pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsi­nermi periuseq uani ersarissarneqassasoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, pinngitsaaliis­summik pigisanik piginnikkunnaarsitsinermi periutsit, pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkun­naarsitsineq pillugu malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malimmatigit. Aalajangersakkamut oqaaseqaatini erseqqissarniarneqarpoq, malittarisassat atuuttut naapertorlugit periutsit qanoq ittuu­nersut.

Nunatta Katersugaateqarfianit Allagaateqarfianillu tusarniaanermut akissutit.

§ 5-imut oqaatigineqarpoq, illunik eqqissisimatitsinerit tamarmik eqqissisimatitassanngortitseq­qaarluni suliassatut suliareqqaarlugit eqqissimatitsininngussasut, illut ukiut 100-t sinnerlugit piso­qaassusillit qangarnitsat eriagissat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit kapitalimit peerneqarsimammata..

Allannguinerup periarfissippaa, qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsunik ingerlaannartumik eqqissisimatitsisarnernut killiliussap, Ikerasassuup kujataatungaa­niit, Nunap Isua kujaqqullugu, Kitaanilu avannarpasissuseq 75ş tikillugu ukioq 1900-mut qaffannis­saa, illut 1800-kkornisat, ataavartitassatut piukkunnaateqanngitsut aserfallatsaalinissaallu akisuut, ingerlaannartumik eqqissisimatinngikkaluarlugit.

Katersugaasivimmi suliaqartut tungaanniit ataatsimut isigalugu, inatsimmi atuuttumi qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut ingerlaannartumik eqqissisimatitassan­ngortinneqartarnerannut killiliussaq ukioq 1800-mut appartinneqarnera nuannaarutigineqanngilaq, pissutigalugu qanganitsat eriagisassat ilaanni Thulekulturip nalaanili ileqquusunik ingerlatitseqqii­nerusut ilisimatuussutsikkullu soqutiginaateqartut ingerlaannartumik eqqissisimatitaasannginnerat. Assersuutaasinnaapput illut issumik qarmallit kipparissut, sumiiffiit ilaanni aatsaat 1800-kkunni pilersut. Aammali nunasiaalernerup kingorna allanngoriartornerit assigiinngitsunik annertussuse­qarlutik sukkassuseqarlutillu sinerissami pineqartumi tamarmi pimmata, sulilu 1800-kkunni malun­narlutik. Aammattaaq inatsit atuutsikkuminarnerusarpoq, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannar­lugit peerneqarsinnaangitsut piffissaliussaq ataaseq aallaavigalugu ingerlaannartumik eqqissisima­titassanngortinneqartaraangata.

Qanganitsat eriagisassat 1800-kkunneersut ilarpassui ataavartitassaqqivissortuummata siunnersuuti­gineqarpoq, siusinnerusukkut ingerlaannartumik eqqissisimatitsinissamut killiusimasoq, tassalu ukioq 1900, uterteqqinneqassasoq, piffissaliussarlu nunasiaalernermiit pisussatut nassuiarneqarun­naarluni. Siunnersuutigisaq inatsisissatut siunnersuummi malinneqarpoq.

§ 10, imm. 1-imut oqaatigineqarpoq, kissaatigineqartoq ima allaqqalissasoq: "qanganitsat eriagisas­sat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut ilisimaneqartut" ima allaannarnagu: "qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut", pissutigalugu qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitaasut tamarmik ilisimaneqanngimmata. Siunnersuutigisaq inatsisissatut siunnersuummi malinneqarpoq.

§ 12, imm. 1-imut oqaatigineqarpoq, assaanerit tigussaasumik pilersaarusiornerannut piareersarne­rannullu atatillugu kissaatigineqarmat qularnaarneqassasoq, eqqissisimatitsisarnermut oqartussaasup piumasarisinnaagaa, sanaartortitsisup akiligaanik qanganisarsiornikkut naliliisoqarnissaa, sumiiffik qanganisarsiornikkut ilisimaneqanngippat, imaluunniit sumiiffimmi kulturikkut eriagisassanik pe­qarnera patsisissaqartumik ilimanaateqarpat. NKA-p naliliisoqarnissaanik piumasaqarneraniit naammassinissaanut piffissamik killiliisoqassappat, minnerpaamik qaammatit qulingiluaasariaqar­put, pissutigalugu assaanermut atatillugu misissueqqaarnissamik nalunaarneq ukiup qanoq ilinerati­gulluunniit pisinnaammat. Tamanna assersuutigalugu septemberimi pissappat, NKA nunami maani sumiiffinni amerlanerpaani aappaaguani juni qaammataatinnagu naliliisinnaanngilaq. Siunnersuuti­gisaq inatsisissatut siunnersuummi malinneqarpoq.

Siunnersuummi tusarniaassutigineqartumi § 31-mut atatillugu oqaatigineqarpoq, aalajangersakkami tassani ilanngukkumaneqartoq, illunik 1800-kkunneersunik ingerlaannartumik eqqissisimatitsinerit pillugit aalajangersagaq atorunnaarsinneqassasoq. Illut inatsit atuuttoq aqqutigalugu eqqissisimati­taalerput. Siunnersuummi matumani § 5 naapertorlugu illut taakku ingerlaannartumik eqqissisima­titaasartussatut isigineqarunnaarput, kisiannili siunnersuutip § 31-a naapertorlugu suli eqqissisima­titaallutik, taakkunannga eqqissisimatitsinerup atorunnaarsinneqarnissaata tungaanut. Illunik ataa­siakkaanik paasiniaaqqaarnissaq eqqissisimatitaanerinillu atorunnaarsitsinissaq suliassaassaaq an­nertooq, taamaammat kissaatigineqarpoq siunnersuummut ilanngunneqassasoq, taakkua eqqissisi­matitaanerat inatsisissatut siunnersuut manna aqqutigalugu atorunnaarsinneqartut. Siunnersuutigi­saq inatsisissatut siunnersuummi malinneqarpoq.

Kiisalu Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu siunnersuutip kalaallisuunngortinnerani ajor­nartorsiutit malugeqquai. Tamatuma malitsigisaanik siunnersuutip kalaallisuua immikkut kukkuner­sioqqinneqarpoq.

NUKAKA-miit tusarniaanermut akissutit:

§ 3, imm. 3-mut tunngatillugu eqqaaneqarpoq, "illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuineq" pillugu Naalakkersuisut qanoq aalajangiisarniarnersut erseqqinnerusumik nassuiaqquneqartoq. Taamaammat kissaatigineqarpoq itisilerneqassasoq, qanoq "illersorneqarsinnaasumik uppernarsaa­sersuineq" nassuiarneqassanersoq. Siunnersuummut oqaaseqaatini tamanna nassuiarneqarpoq.

§ 4, imm. 2-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq oqaaseqatigiit erseqqinnerusumik oqaasertalernis­saat kissaatigineqartoq. Siunnersuutigineqarpoq "ataqatigiiffiat" taaserneqassasoq imaalersillugu: "tigussaasumik ataqatigiiffiat". Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu isumasioreerlugit allan­nguisoqanngilaq, tassami ataqatigiiffik pineqartoq tigussaasuusariaqanngilaq. Taamaalilluni allan­nguineq siunertarineqanngikkaluartumik killiliissaaq.

§ 7, imm. 3-p allannguutissaanik siunnersuuteqartoqarpoq. Siunnersuutip tamannarpiaq pillugu Aatsitassaqarnermut Pisortaqarfiup siunnersuutaa assigaa, taamaammallu taassumunnga oqaaseqaa­siussat innersuunneqarput.

§ 10-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, NUKAKA-p kissaatigigaa titarnermi siullermi qanganit­sanut eriagisassanut tunngatillugu "eqqissisimatitanut" paarlaanneqassasoq "ilisimaneqartut". Kis­saatigisap maleruarnissaa siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq, tassami taamaallaat qanga­nitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitaasut soqutiginaate­qarput. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangersakkamut tassungarpiaq oqaase­qaatai pillugit oqaaseqaatigisat innersuunneqarput.

§ 12-imut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, NUKAKA-p kissaatigigaa "-sinnaavoq" taarserneqassa­soq "-saaq" atulerlugu. Tassunga pissutaavoq, assaanerit aallartinnginnerini pingaaruteqarluinnar­mat, sumiiffiit suli naliliiffigineqanngitsut pillugit ilisimatinneqarnissarput. Piumasaraarput assaa­nerit aallartinnginnerini, sumiiffinni qanganisarsiornikkut ilisimaneqanngitsuni naliliisoqassasoq, sanaartortitsisup akiligassaanik. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq siunnersuummi iluar­sartuuteqqitami, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu siunnersuuteqarneratigut, aalaja­ngersagaq ilanngunneqarmat, taannalu malillugu qanganisarsiornikkut naliliinerit Nunatta Katersu­gaasivianit Allagaateqarfianillu namminermit aamma sanaartortitsisumit imaluunniit misissueq­qaarnermik assaanermilluunniit akiliisussamit qinnuteqartoqarneratigut aalajangerneqarsinnaapput.

§ 31-mut oqaatigineqarpoq, oqaaseqatigiit tamarmik allanngortittariaqaraluartut nutaanillu oqaa­sertalerneqarlutik, oqaaseqatigiit paasiuminarninngorlugit. Oqaaseqatigiit oqaasertaasa allanngor­tinnissaat ajornartutut isumaqarfigineqarpoq, aalajangersakkap siunertaa allanngortinneqassanngip­pat.

Aammattaaq NUKAKA-p siunnersuutigaa, qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peer­neqarsinnaanngitsunik ingerlaannartumik eqqissisimatitsisarnermut ukioq killiliussaq 1900-mut al­lanngortinneqassasoq. Taamaaliornikkut Kitaani qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peer­neqarsinnaanngitsut 1800-kkunneersut ingerlaannaq eqqissisimatitaasalissagaluarmata. Taamaalil­lunilu Kitaata Tunullu nunasiaalernerinik nassuiaasersuineq pisariaarutissagaluarluni, tak. § 5, imm. 2. Siunnersuut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu siunnersuutigisaata assigaa, taa­maammallu tassunga oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Aammattaaq pingaarnerusutigut isigalugu NUKAKA-p malugeqqujumavaa, inatsisissatut siunner­suut saqqummiunneqartoq katersugaasivinnut suliakkersuutaanerussammat. Tamatuma pissusissa­misuuginnartumik nassatarisariaqaraluarpaa, inatsit malillugu suliassanut nutaanut annertunerusu­nik aningaasaliisoqarnera, tassami aningaasat misissueqqaarnernut/suliassanut ullumikkut immik­koortitaasut naammannavianngimmata. Taamaammat NUKAKA-p kissatigaa, inatsisip angorusu­taanut naapertuuttunik aningaasaliisoqassasoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, allassi­manngimmat sorpiaat suliakkersuutaanerussasut. Aammattaaq siunnersuutip aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneriumaagai pillugit allaaserisaq innersuunneqarpoq.

Aammattaaq NUKAKA-p tungaaniit ilimagineqarpoq, inatsit nalunaarutinik malitseqartinneqassa­soq, tassuunakkut pineqartup aqunneqarnera erseqqinnerusunik sinaakkuserneqaqqullugu. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq Inatsisartut inatsisaat pisariaqartitsineq naapertorlugu nalunaaru­siornernik malitseqartinneqarumaarmat.

Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliamit tusarniaanermut akissutit:

Ataatsimiititaliap Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aamma NUKAKA’p (Nunatsinni Katersugaasiviit Kattuffiata) inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaataat taperserpai.

Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliaq aammattaaq isumaqarpoq pingaar­tuusoq illut aamma eqqissisimatitsinermut aalajangersakkat inatsisissatut siunnersuummi avissaar­tinneqarlutillu erseqqissarneqarnissaat. Allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq pillugu al­lannguutissatut siunnersuut ukioq kingulleq tusarniaassutigineqarpoq, sumiiffinnillu kulturikkut eriagisassartalinnik eqqissimatitsinermut naleqqiullugu eqaannerusumik illersuinissamut periarfis­siilluni. Eqqissisimatitsisarnermut oqartussaasut tunngaviusumik "kisermaassisussaanngimmata" immikkut ittunik pisoqartillugu eqqissisimatitsinerit atorunnaarsinnissaannut inatsimmi periarfissii­soqartariaqarpoq. Taamaammat inatsisissatut maanna siunnersuutaasumi § 1, imm. 4 aamma 5 aamma § 3 isigineqarput tassaasut, inatsisiliornermi tunngavinnut naleqqussaanerit.

Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliap aammattaaq oqaatigaa, immikkut ittunik pisoqartillugu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut in­nersuullugit Naalakkersuisut aalajangiitillugit, kulturikkut eriagisassap aamma ilisimasat paasissu­tissallu taassuma imarisaasa, isumannaatsumik uppernarsaasersorneqarnissaat qularnaartariaqartoq, tamatumanilu aningaasartuutit sanaartortitsisumit akileqaarneqartariaqartut, taamatullu eqqissisi­matitsinissamik suliaq aallartinneqartillugu, siumoortumik tusarniaasoqaqqaartariaqartoq. Pineqar­tut siunnersuummut aammattaaq ilaapput.

Katersugaasiveqarnermut Ataatsimiititaliap nangilluni oqaatigaa, siunnersuutip nassatarissagaa ka­tersugaasivimmi sumiiffinnut piumasaqaatinik oqaasertaliinikkut suliassaqarnerulerneq, tamatumalu nassatarissagaattaaq malinnaanermut, nakkutilliinermut, siunnersuinermut attuumassuteqartunillu suleqateqarnermut nukiit annertunerusut atortariaqartut. Kalaallit Nunaanni Katersugaasiveqarner­mut Ataatsimiititaliap tikkuarpaa, illersuinermut qaffasissutsip nutaap eqqunnerata tamatumalu al­laffissornikkut isumaginissaata, aningaasartuutit nikigatik taakkuuinnarnesaat nassatarinavianngik­kaa. AC-tut atorfiup affap nalinginik angalanernullu aningaasartuuteqarnissaq ilimagisariaqarpoq. Aammattaaq siunnersuutip aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneriumaagai pillugit allaa­serisaq innersuunneqarpoq.

Danmarkimi Katersugaasivissuarmit tusarniaanermut akissutit:

Siullermik siunnersuummi § 7, imm. 3-mut naqqiut allanneqarpoq. Taanna aamma Aatsitassaqar­nermut Pisortaqarfimmit tikkuarneqarpoq, taamaammallu tassunga oqaaseqaatit innersuunneqarput.

§ 10 imm. 2-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, ima oqaasertaliinerup: ”Nunatta Katersugaasiviata qanganitsat eriagisassat Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu eqqissisimatitaasut nakkutigis­savai", aningaasaqarnikkut nammakkerneqarneq nassatarigaa, tamannalu ilanngullugu naatsorsuuti­gineqarsimanngitsoq, aamma taamatut nakkutilliinermi aningaasartuutit, aalajangersakkami tassani imm. 3-misulli eqqaaneqartutut akuerisariaqartut. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, Nu­natta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu nalinginnaasumik aningaasaliinermi nakkutilliinis­samut aningaasartuutissat ilanngunneqarnikuusut. Aammattaaq aalajangersagaq allanngorani inat­simmit maanna atuuttumit ingerlateqqitaavoq.

§ 10, imm. 3-mut atatillugu apeqqutigineqarpoq, qanganitsap eriagisassap pingaaruteqartuunera (imaluunniit pingaaruteqartuunnginnera) sumi imaluunniit kimit/kikkunnit aalajangerneqartassaner­soq? Oqaatsip "pingaaruteqartup" atornerata akisussaaffiit qanoq agguaanneqassanersut nalorni­nartoqalersippaa, suliffeqarfiit allat - kommunit ilanngullugit - inatsimmi taaneqanngimmata. Tas­sunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, aalajangersakkamut oqaaseqaatini ersimmat, Nunatta Kater­sugaasivia Allagaateqarfialu tassaasoq qanoq pingaaruteqartiginermik naliliisartussaq. "Pingaarute­qartup" atornera akisussaaffiit qanoq agguaannissaannik nalorninartoqalersitsisutut isigineqanngi­laq.

§ 11, imm. 3-mut atatillugu apeqqutigineqarpoq, kia assaanerit annikinnerusut annertunerusullu as­sigiinngissutaat nassuiagassarinerpaa? Oqaatigineqarpoq aalajangersakkami tassani Nunatta Kater­sugaasivia Allagaateqarfialu nalinginnaasumik annertuumik nammakkerneqartoq ilisimatitsisarnis­samik piumasaqaatitut iluseqartumik. Tassani erseqqissaanissaq pillugu allanneqarsinnaavoq, kater­sugaasivik nunaminertanik tunniussinerni tamani tusarniaavigineqartassasoq, aamma nunaminerta­nik pilersaarusiornermut oqartussaasut nunaminertanik tunniussinerminni pisussaaffigigaat, sa­naartortitsisut imaluunniit aatsitassanik piiaanissamut ingerlatseqatigiit, inatsisip oqaasertai isu­maalu pillugit ilisimatinnissaat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, oqaaseqaatini ersimmat "assaanerit annertunerusut" aamma "assaanerit annertunnginnerusut" qanoq paasineqassanersut. Aammattaaq aalajangersakkap allanngortinnissaa siunertamut naapertuuttut isigineqanngilaq, taan­nalumi allannguuteqarani Inatsisartut inatsisaannit atuuttumit ingerlateqqitaavoq.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, inatsimmi aalajangersakkat ilarpassui Danmarkimi katersugaasive­qarneq pillugu inatsimmiimmata, kisiannili taassuma § 24-a kommunalbestyrelsinut tunngasoq matumani atorneqanngimmat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqarsinnaavoq, immikkoortuliiso­qartariaqaraluarmat Danmarkimi katersugaasiveqarneq pillugu inatsimmi allaqqasumut matumun­nga assingusumik: ”Sanaartornissamik akuersissutip nalunaarutiginerani, kommunalbestyrelsip inatsimmi matumani §§ xx-yy-mi imarisaasut pillugit qinnuteqartoq ilisimatissavaa”. Tamanna Inatsisartut inatsisaanni § 10, imm. 3-mut pingaaruteqarpoq, taannalu qulaani oqaaseqaateqarfigine­qarpoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, aalajangersakkamik pineqartup assinganik siunnersuummut matumunnga ilanngussisoqarmat.

KANUKOKA-miit tusarniaanermut akissutit:

Eqqaaneqarpoq inatsisissatut siunnersuut kommuninut tusarniaassutigineqarsimasoq, kommuninillu marlunnit akissuteqartoqartoq, tassalu Kommune Kujalleq aamma Kommuneqarfik Sermersooq.

Kommunit aamma KANUKOKA-p siunnersuut ataatsimut isigalugu iluarisimaarpaat. Kommuninit marlunnit oqaaseqaatit aammattaaq innersuunneqarput.

Kommuneqarfik Sermersuup kissaatigaa, suliat atorunnaarsitsiffiusut pineqartillugit kommunit an­nertunerusumik akuutinneqartassasut, sulilu pitsaanerutissagaluarlugu kommunit Kulturikkut kin­gornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiinni ilaasortaatitaqarpata. Tassunga tunngatillugu oqaatigi­neqassaaq kommunit tusarniaanermut ilaatinneqartarmata. Kulturikkut kingornussat pillugit Siun­nersuisartoqatigiinnut atatillugu oqaatigineqassaaq, siunnersuisartoqatigiit taama inuttaligaaneran­nut pissutaammat suliamik ilisimasaqartunik siunnersuisartoqarnissaanik kissaateqarneq. Kommunit Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiinni ilaasortaatitaqarnissaannik kissaateqar­neq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq.

Ilutigisaanik Kommuneqarfik Sermersuup ujartorpaa immikkoortoq, sumiiffinni eqqissisimatitsinis­samik inatsimmik sanioqqutitsiffiusariaqarsimasuni mingutsitsinermut saliinissamullu tunngatillugu pissusilersuutissanik sammisaqartoq, taakkununnga ilanngullugu pineqartunut atatillugu aningaa­sartuuteqarneq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq pissutsit taamaattut Inatsisartut inatsisaat aqqutigalugu malittarisassiuunnissaat siunertamut naapertuuttutut isigineqanngimmata, tassami pis­sutsit Inatsisartut inatsisaata siunertaanut attuumassuteqanngitsut pineqarput. Eqqissisimatitsinissa­mik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinissamik eqqarsaataasumik tunuartitsisoqar­tillugu, ilutigisaanik kulturikkut eriagisassap illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersorneqarnis­saa aammattaaq pisussaavoq, taamalu pisoqartillugu kulturikkut eriagisassamik illersuineq qitiutin­neqassaaq.

Kommuneqarfik Sermersooq nangillugu oqaaseqarpoq § 3, imm. 2, nr. 3-mi oqaasertat suliffeqar­finnut niuernerpalaartumik ingerlasinnaanngitsunut naleqqiullugu ersarinnerusinnaasut, imaappoq tapiiffigineqaqqaaratik ingerlasinnaanngitsunut naleqqiullugu. Aalajangersakkamut oqaaseqaatit tassunga naleqqiullugit itisilerneqarput.

§ 8, imm. 5-imut atatillugu oqaatigineqarpoq tamanut saqqummiussineq aammattaaq tusagassiuutit allat aqqutigalugit pisariaqartoq. Tamanna naapertorlugu siunnersuut allanngortinneqarpoq.

§ 15-imut oqaatigineqarpoq, illu eqqissimatitassanngortinneqarpat, tamatumalu immikkut pisussaaf­feqalerneq nassatarippagu, aserfallatsaaliinermut il.il. aningaasaliisoqartariaqartoq. Tassunga tun­ngatillugu oqaatigineqassaaq, Inatsisartut inatsisaata maanna atuuttup aserfallatsaaliineq pillugu aalajangersagai, siunnersuummi ingerlateqqinneqarmata. Tassuunakkut aserfallatsaaliinissamik pi­sussaaffiup piginnittumiinnera attatiinnarneqarpoq, kisiannili Nunatta Katersugaasivia Allagaate­qarfialu qinnuteqartoqareerneratigut aalajangiisinnaavoq, illup eqqissisimatitaasup aserfallatsaaline­ranut suliarineranulluunniit aningaasartuutit, tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutaasut iluannit akilerneqarsinnaasut.

§ 12, imm. 1-imut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, sanaartortitsisup NKA sumiiffimmik nalileeq­qullugu qinnuigissagaa, aamma sanaartortitsisup sumiiffinnik nalilerneqarsimanngitsunik qangani­sarsiornikkut misissuinernut aningaasartuutit akilissagai. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, naliliinissamut aalajangersakkat allanngortinneqarmata, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqar­fiatalu siunnersuutaa naapertorlugu, taamaammallu NKA-p tusarniaanermut akissutaanut oqaase­qaatigisat innersuunneqarput.

§ 15, imm. 3-mut atatillugu apeqqutigineqarpoq, aalajangersakkap kingunerissaneraa, akuersissut tunuartinneqarsinnaanngitsoq, paasissutissanik nutaanik pingaaruteqartunillu saqqummertoqassa­galuarpat. Innersuussineq kukkusoorpasippoq, § 15, imm. 3-mi pineqarmat illut eqqissisimatinne­risa annertussusissaat. Ilimanarpoq siunnersuummi § 16, imm. 3, eqqissimatitassatut eqqarsaatigi­neqartup nalunaarutiginerata kingunerisassaannut tunngasoq pineqartoq. Tassunga atatillugu oqaa­tigineqassaaq, aatsitassarsiornermut aamma sikumik imermillu isumalluutinut tunngasuni misis­su­eqqaarnissamut, ujarlernissamut atuisinnaanermullu akuersissutaareersunut, kiisalu erngup nuki­nganik nukissiorfiliornernut taamatullu taakkununnga atasumik misissueqqaarnernut akuersissutaa­reersut Inatsisartut inatsisaanni matumani aalaja-ngersakkat tunngavigalugit tunuartinneqarsinnaas­sanngimmata. Taamatut akuersissuteqartoqareersimagaluartoq eqqissimatitassanngortitsisoqarnissaa kissaatigineqarpat, suliaq pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu inatsi­sini aalajangersakkat naapertorlugit ingerlattariaqassaaq.

§ 16, imm. 2-mut atatillugu oqaatigineqarpoq, nalileqqittariaqartoq, ilisimatitsinissamut piffissalius­saq naammannersoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, ilisimatitsinissamut piffissaliussaq Inatsisartut inatsisaannit maanna atuuttumit allanngortinneqarani ingerlatiinnarneqarmat. Piffissali­ussap sivitsornissaa pisariaqartinneqanngitsoq paasinarpoq.

§ 17, imm. 2-mut aamma § 19, imm. 1-imut atatillugu apeqqutigineqarpoq, kikkut aningaasartuuti­nik akiliissanersut. § 17, imm. 2-mut tunngatillugu kukkusumik innersuussisoqarpassippoq, taanna sanioqqutitsisinnaanermik periarfissamut tunngasuummat. § 19, imm. 1-imut tunngatillugu aalaja­ngersakkami ersippoq, piginnittup akisussaaffigigaa illup eqqissisimatitaasup isumannaatsumik aserfallatsaalinissaa, taamaalillunilu aamma piginittup akisussaaffigaa tamatumunnga atasumik ani­ngaasartuutit akilernissaat.

§ 22, imm. 2 aamma 3-mut atatillugu oqaatigineqarpoq, aalajangersagaq oqaasertalertariaqaraluar­toq, qularnaarneqartussanngorlugu pinngortitami pissutsit kulturikkut eriagisassap eqqissisimatitaa­nissaanik ajoqusiinnginnissaat, tassami maluginiarneqarpoq maanna oqaasertaasut taamaallaat aa­lajangersaraat siunissami eqqissisimatitsinissaq akornuserneqassanngitsoq imaluunniit ajoquserne­qassanngitsoq. Siunnersuutigineqartutut allannguinissaq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngi­laq, piviusunngortinniarnissaami ajornarpoq.

§ 28, imm. 2, nr. 2-mut atatillugu apeqqutigineqarpoq, kia "annertuumik soqutigisaqartoq" nas­sui­assaneraa, eqqaaneqarluni inatsisiliortutut, inatsisinik atuutsitsisutut eqqartuussisutullu inissisimasut avissaartinnissaat silatusaarnerussasoq. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq maalaarfiusussap apeqqutigineqartoq aalajangiiffigissagaa.

Kommune Kujalleq isumaqarpoq illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaru­tillit kulturikkut kingornussatut illersornissaat pillugit aalajangersakkat pingaaruteqarluinnartuusut, ilisimatitsissutigalugulu Kujataani ukiuni arlalinni kulturikkut eriagisassat pingaarutillit. UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit kingornussaannik nalunaarsuiffianut ilanngukkumasat, illersornissaat pillugu suliniuteqartoqareersoq.

Kommune Kujalliup aammattaaq allappaa, inatsit aningaasaqarnermut inatsisikkut pisariaqartunik aningaasaliissuteqarnermik malitseqartinneqartariaqartoq. Tassunga atatillugu innersuunneqarput siunnersuummi § 19, imm. 3 aamma § 25, imm. 3. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq, il­lunik eqqissisimatitsinermut tunngatillugu malittarisassat atuuttut ingerlateqqinneqarmata. Sumiif­finnut kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartunut atatillugu aningaasartuutit, Nunatta Ka­tersugaasivianut Allagaateqarfianullu nalinginnaasumik aningaasaliissuteqartarnermut ilaapput. Aammattaaq siunnersuutip allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu kinguneriumaagai pillugit oqaa­seqaatit innersuunneqarput.

Naggasiullugu periarfissarlu iluatsillugu Kommune Kujalleq Naalakkersuisoqarfimmik kaammat­tuivoq, UNESCO-p suliniutaa "Kujataani naasorissaasut kulturiat ukiuni 1000-ini" maannamiit an­nertusaqqullugu, taamaaliornissamut inatsisissatut siunnersuutip matuma inaarsarneqarnissa utaqqi­neqannguatsiarmat. Eqqorpoq, soorlu siunnersuutip matuma tunuliaqutaani allaaserineqartoq, siun­nersuutip ilaatigut siunertarimmagu, eqqissisimatitsinerinnaanngitsumik aammali allatut kulturikkut kingornussanik illersuinissaq, sumiiffinnut kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutilinnut, UNESCO-p nunarsuarmioqatigiit kingornussaannik nalunaarsuiffianut ilanngukkumasanut naleqqi­ullugu.

Qaasuitsup Kommunianiit toqqaannartumik tusarniaanermut akissut tiguneqarpoq. Tassani eqqaa­neqarpoq Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit inuttaligaanerisa allanngortinnis­saat kissaatigineqartoq, kommunerujussuit tamarmik ataatsimik ilaasortaatitaqartussanngorlugit, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu ataatsimik Naalakkersuisoqarfillu ataatsimik. Tamanna pillugu Kommuneqarfik Sermersuumiit tusarniaanermi akissutinut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiinnit tusarniaanermut akissutit:

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit (GTE) pissusissami­soortippaat, Naalakkersuisut pinngortitami kulturikkullu nukissanik aqutsinermi qullersaallutik oqartussaanissaat.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit nangillutik oqaati­gaat, siunnersuummi eqqissisimatitsinernik allatullu kulturikkut kingornussanik illersuinermik ato­runnaarsitsisinnaaneq § 3-mut inissinneqarsimasoq, § 1-ip aamma § 2-p, inatsisip siunertaanik nas­suiaatinillu imaqartut, kinguninnguisigut. Taamatut inissiinerup § 3-mi imarisaasut nalinginnaasu­mik piumasaqaatitut iluseqalersippai. Taamaammat pingaartuuvoq erseqqissassallugu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni pingaartittariaqartut qanorpiaq paasineqassanersut.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit tassunga uiggiullugu apeqqutigivaat, qanoq tamatigoortigisumik imaluunniit annikitsigisumik oqaaseq "inuiaqatigiit" paasineqassanersoq? Kulturikkut eriagisassap pingaarutaa assersuutigalugu nunamut tamarmut al­laallu immaqa nunarsuarmut tamarmut annertuutut nalilerneqarpat, sumiiffinnilu ataasiakkaani imaluunniit suliffeqarfinni ataasiakkaani ataavartumik nukissiuteqalernissamut illuatungiliunne­qarluni, taava tamanna sumiiffiit ataasiakkaat suliffeqarfiilluunniit ataasiakkaat angissusaannut aamma/imaluunniit periarfissatut missingiutaasunut naleqqiullugu nalilersorneqassava, imaluunniit nuna tamakkerlugu nukissiornikkut iliuusissatut pilersaarutit kisimik aallaavigineqassappat?

Aammattaaq apeqqutigineqarpoq qanoq annertutigisumik "inuiaqatigiinnut iluanaarutaasinnaasunik annertuunik" paasineqassasoq? Nuna tamakkerlugu aningaasaqarneq eqqarsaatigineqarpa imaluun­niit suliniutit sumiiffinnut ataasiakkaanut aningaasaqarnikkut annertuumik pingaarutillit, nunali ta­makkerlugu aningaasaqarnermut sunniuteqarpianngitsut aamma taama isigineqassappat?

"Annertuunik aningasartuuteqarneroqqaarani" qanoq paasineqassava? Aningaasartuutissatut missi­ngersersuutaasunut naleqqiullugu procentinngorlugit aningaasartuutaanerusut pineqarpat imaluun­niit suliassamiit suliassamut naliliisoqartassava?

Qulaani apeqqutigineqartunut atatillugu oqaatigineqassaaq, siunnersuummut oqaaseqaatini itisileri­soqarmat, apeqqutinut pineqartunut akissutaasunik.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiinnut pingaartuuvoq, kulturikkut eriagisassap pingaaruteqassusianik naliliinermi § 1, imm. 2-mi taaneqartup, tassalu mas­sakkut inuusut siunissamilu kinguaariit kulturikkut eriagisassamik takornariaqarnikkut misigisaqar­titsillunilu aningaasarsiornermut naleqqiullugu atuisinnaanissaasa naliliinermut ilanngunneqarnis­saa.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit pingaartippaat, nali­liinermi kulturikkut eriagisassap ilisimatuussutsikkut nalilernera, sumiiffiup allatut atorneqarnerani aningaasaqarnermut tunngatillugu nalilerneraniinnaq illuatungilerneqartassanngitsoq, aammali kul­turikkut eriagisassat takornariaqarnikkut aningaasaqarnikkut naleqartunik pilersitsinermut atorne­qarsinnaanera ilanngullugu nalilerneqartassasoq. Allatut oqaatigalugu, kulturikkut nukissaq aamma aningaasaqarnikkut naleqartunik pilersitsissutaasinnaasutut isigineqarsinnaavoq, ilisimatusarnikkut kulturikkullu naleqartutuinnaq isiginagu. Kulturikkut eriagisassap ilisimatusarnikkut naleqassusia, ataavartitassatut naleqassusia, ataavartinnissaata annertussusissaa, avatangiisai takuneqarsinnaasut aamma tikinneqarsinnaassusia kiisalu misigisaqartitsinermi aningaasaqarnikkut nalinga ersarissu­mik imminnut ataqatigiipput. Taamaalilluni periarfissap tamatuma piviusunngortinnissaanut, kultu­rikkut eriagisassap ataavartinnissaa avammullu saqqummiunnissaa piumasaapput.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit nangillutik oqaati­gaat, atorunnaarsitsiunnarnissap nalilernerani ilannguttariaqartoq, atorunnaarsitsineq imaluunniit ataavartitsineq Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneraniit isigineqarneranut qanoq sunniuteqarumaar­nersoq. Nunarsuarmi tamarmi nungusaataanngitsumik ingerlatsineq soqutigineqaqaaq, assersuuti­galugulu nunarsuarmioqatigiit kingornussaattut akuerineqartut nunap nittarsaannissaanut pingaaru­teqaqaat. Taamaammat eqqarsaatigilluartariaqarpoq kulturikkut eriagisassaq aamma nunarsuaq ta­makkerlugu ilisarnaatissatut pitsaasumik periarfissiinersoq, assinganillu atorunaarsitsisoqassaga­lu­arpat tamanna kinguneqarnerlussiinnaanersoq, taamaalillunilu siunertarineqanngikkaluartumik nu­namut sunniuteqapilulluni, soorlu avammut nioqquteqarnermut, takornariaqarnermut imaluunniit nunarsuarmioqatigiit kingornussaasa illersornissaannut nunarsuaq tamakkerlugu pisussaaffeqarfigi­satsinnut naleqqiullugu (tak. § 1, imm. 3). Tamatumunnga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, ilassu­taasumik innimigisassat Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqati­giit nassuiaatigisaat, siunnersuummut maanna saqqummiunneqartumut ilanngunneqarmata.

Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit silatusaarnerusoraat, siunnersuummi illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit immikkoortin­neqarmata. Tamanna paasiuminarsaataavoq pingaarnerusunillu qimerluuinissamut periarfissiilluar­nerulluni. Taamaattoq tamanna nangillugu oqaatigineqarpoq, kulturikkut eriagisassat pillugit inatsit assersuutigalugu aatsitassaqarnermut inatsimmut naleqqiullugu qanoq inissisimanersoq erserner­luttoq. Sumiiffiup eqqissisimatitassanngortitaanera nalunaarutigineqaraangat, ingerlassat suulluun­niit eqqissisimatitsinissamik akornusiisinnaasut pisariunerulersitsisinnaasulluunniit unitsinneqas­sapput, taamaattorli ujarlernissamut, misissueqqaarnissamut piiaanissamullu akuersissutaareersut pineqaratik (tak. § 22, imm. 3). Qisuariarnissamut qaammatini 3-ni piffissaliussaq qaangiuppat, su­miiffiullu eqqissisimatinneqarnera atuutilerpat, Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsior­nermilu Siunnersuisoqatigiit § 24-mik paasinninnerat naapertorlugu, sumiiffimmut tassunga pisin­naatitaaffimmik pigisaqartut tamarmik, aatsitassarsiornissamut pisinnaatitaasut ilanngullugit, aala­jangiineq ataqqissavaat, pisinnaatitaaffiup qanga pilersitaanera apeqqutaatinnagu. Tamanna aatsi­tassaqarnermut inatsimmut atuuttumut naapertuuppa, tassami imatut paasisariaqarpoq, sumiiffinnik eqqissisimatitsineq aatsitassarsiornissamut, misissueqqaarnissamut imaluunniit ujarlernissamut pi­sinnaatitaaffeqarnermit, siusinnerusukkut nalunaarutigineqarsimasinnaasumit, pingaarnerusoq. Tas­sunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq sumiiffimmik, siusinnerusukkut ujarlernissamut, misissueq­qaarnissamut piiaanissamulluunniit akuerineqareersimasumik, kulturikkut oqaluttuarisaanermut pi­ngaarutilimmik eqqissisimatitsinissaq allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinissaq aala­jangiunneqarpat, suliassani taamaattuni pisinnaatitaaffinnut akuliunnerit pisariaqassammata pinngit­saaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitaasarneq pillugu inatsisit naapertorlugit, tamannalu siunnersuummi ersippoq. Tamanna aamma siunnersuummut oqaaseqaatitigut erseqqissarniarneqar­poq.

ICC-miit tusarniaarnermut akissutit:

ICC-p eqqaavaa kulturikkut eriagisassat pillugit inatsisissamut nutaamut oqaaseqaatini ingerlatse­qatigiiffiit marluk atimikkut taaneqarnerat ernumanartutut naleqqutinngitsutullu isigalugu. Tama­tumunnga pissutaatinneqarpoq, inatsit Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffiujunnartut sulinerannut attuumassuteqanngitsutut, ingerlatseqatigiiffiit immikkut ittut kissaataannik inassuteqaataannillu mianerinnissutinik imaqartariaqanngimmat. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq siunnersuut ingerlatseqatigiiffiit aalajangersimasut kissaataannik inassuteqaataannillu akuersaarinertut isigine­qassanngimmat, ingerlatseqatigiiffiillu tusarniaassutini taamaallaat taaneqarmata tunuliaqutaasumik erseqqissaanissaq siunertaralugu. Maanna siunnersuummi ingerlatseqatigiiffiit aqqinik taasisoqan­ngilaq.

ICC-p nangilluni eqqaavaa, inatsisissaq malunnartumik allataasoq, nunaminertat maanna suliffis­suaqarnikkut inerisaanermut atorneqarnerisa nassataannik pisariaqartitsilerneq naapertorlugu. Ta­manna ICC-p ernumartoqartippaa, tassami kulturikkut kingornussat pillugit inatsisip aallaavigisas­sai tassarpiaapput kulturikkut kingornussanik illersuiniarneq aamma isumaqatigiissutit nalunaaru­tillu nunap pisortatigoortumik ilalernikuusai.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, assersuutigalugu UNESCO-p kulturikkut kingornussat tigussaasuun­ngitsut pillugit isumaqatigiissutaani - Kalaallit Nunaata akuerisaani - allassimasutut kulturikkut ki­ngornussat tigussaasut tigussaasuunngitsullu tassapput kinguaariinnnit kinguaariinnut ingerlateq­qinneqartartut. Taamaammat ICC isumaqarpoq, maanna kinguaariiusut inatsisissatut siunnersuut manna atorlugu, kulturikkut kingornussanik atorunnaarsitsinissamut pisinnaatitaaffeqarnerarlutik aalajangiisinnaanerat ernumanartoqarlunilu piviusorsiunngitsuusoq. Taammaammat ICC isumaqar­poq, inatsisissatut siunnersuut allaqqittariaqartoq, kulturikkut kingornussat tigussaasut tigussaa­suunngitsullu illersornissaat pillugit nunap innuttaminut tamarmiusunut siunissamilu kinguaariinnut akisussaaffeqarneranut naapertuuttunngorlugu.

Tamatumunnga tunngatillugu aallaqqaasiutitut oqaatigineqassaaq, siunnersuummi inatsimmilu atuuttumi kulturikkut kingornussat tigussaasut kisimik pineqarmata. Aammattaaq oqaatigineqassaaq Inatsisartut inatsisaata siunertaa siunnersuummi aalajangersakkani siullerni ersimmat. Taakkunani aalajangerneqarpoq, Inatsisartut inatsisaata siunertarigaa kulturikkut kingornussanik illersuinissaq. Nutaatut ilanngunneqarpoq Inatsisartut inatsisaata aammattaaq isumagigaa immikkorluinnaq piso­qartillugu, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartitta­riaqartunik mianerinnilluni kulturikkut eriagisanik illersuinerup pisinnaanera. Tamannali nangiin­narlugu aamma allaqqavoq, kulturikkut eriagisassaq aamma ilisimasat paasissutissallu kulturikkut eriagisassap imarisai pitsaanerpaamik uppernarsaasersorneqassasut, Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut innersuullugit eq­qissisimatitsinissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinissamik pilersaarutit tu­nu­artinneqarnissaannik aalajangiissagaluarpata. Taamaalilluni taama pisoqartilluguttaaq kulturikkut kingornussanik illersuinissaq isumagineqarpoq.

ICC-p aammattaaq eqqaavaa ernumanartoqartillugu, Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersui­sartoqatigiit pingasuinnarnik ilaasortaqarmata, taakkualu Naalakkersuisunit imminernit toqqarne­qartarmata. Nangillugu oqaatigineqarpoq suliamut tunngasutigut ataatsimoortunut pingasuinnarnut killiliinikkut antropologiimik etnografiimillu ilisimasallit amigaataalissasut taamatullu inuit sulia­mut tamatigoornerusumik attuumassuteqartut amigaataassasut, eqqissisimatitsinissamut apeqqutit taama pingaaruteqartigisut isummerfigineqartarnissaannut.

Taamaammat ICC-p inassutigaa Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit annertu­ninngornissaat, aamma eqqissisimatitsinissamik apeqqutini ataasiakkaani sumiiffiit pineqartut ka­tersugaasiviinut tusarniaasoqartarnissaa piviusunngortinneqassasoq, naatsorsuutigisariaqarpormi taakku sumiiffiit ataasiakkaat inuiaqatigiittut oqaluttuassartaat tassanilu qanganisarsiornermut tun­ngasut ilisimasaqarfigissagaat. Aammattaaq ICC-p inassutigaa Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit aammattaaq ilaqassasut inunnik, kulturikkut kingornussat tigussaasuunngit­sut aamma kulturikkut kingornussat illersornissaat pillugit immikkut ilisimasalinnik. Taamaammat Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit inuttaqarnerusut arlaannaannulluunniit at­tuumanngitsut pilersittariaqarput, taakkualu ICC-p siusinnerusukkut siunnersuutigisaatut siunner­suisartuujutigalutik Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussai tigussaasut tigussaasuunngitsullu aamma kulturikkut kingornussat illersornissaat pillugit immikkut ilisimasaqartuussapput.

Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq, Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit inut­taligaanerat pisimammat, Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu suliarisartagassaat aallaavigalugit. Tamatumani pingaartinneqarpoq siunnersuisartoqatigiit ataatsimoorlutik illussanik ilusilersuiner­mut, qanganisarsiornermut kulturikkullu oqaluttuarisaanermut ilisimasaqartuussapput. Siunnersui­sartoqatigiit suliassaannut naleqqiullugu pisariaqartutut isigineqanngilaq, siunnersuisartoqatigiit antroplogiimut etnografiimullu tunngasunik ilisimasaqarnissaat. Oqaatigineqareersutut Inatsisartut inatsisaata kulturikkut kingornussat tigussaasunngitsut ilaatinngilai, taamaammallu siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq siunnersuisartoqatigiit taakku pillugit immikkut ilisimasalimmik ilaqarnissaat. Kulturikkut kingornussat tigussaasut tigussaasuunngitsullu imminnut attuumanerat pissutigalugu, inuit qanganisarsiornermik ilisimasallit nalinginnaasumik aammattaaq kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut pillugit ilisimasaqartarput. Sumiiffinni katersugassiviit ilaatinne­qarnissaannut atatillugu eqqaamaqquneqarpoq, eqqissimatitsinissaq aamma kulturikkut kingornus­sanik illersuinissaq pillugu suliani tamani tusarniaavigisassat naapertuuttut tusarniaavigineqartus­saammata. Aammattaaq Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiit sulinerminni peri­arfissaqarput, sumiiffinni ataasiakkaani katersugaasiviit pisariaqartitsineq naapertorlugu isumasior­nissaannut.

ICC-p aammattaaq oqaatigaa, inatsisissatut siunnersuummi ataasiakkaatigut ilaatigut allaaserine­qarmata periutsit, soqutiginnitsit "ilisimatinneqarnissaannut" aamma "oqaaseqaateqarnissamut peri­arfissinneqarnissaannut" tunngasut, taavalu "tusarniaaneq" pisimanerarneqartoq innersuunneqarluni. Nangillugu oqaatigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatini allassimammat, matu­mani assersuutigalugu pineqartoq allakkiaq tusagassiuutit arlaatigut ilanngunneqartoq, tamannalu ICC-p isumaa naapertorlugu naammanngitsoq. Taamaammat ICC-p inassutigaa tusarniaavigisarta­gassat soqutiginnitsillu allat aalajangersimasumik allattorneqassasut, Kalaallit Nunaanni kulturikkut eriagisassanut tunngatillugu tusarniaasoqassatillugu saaffigineqartartussatut. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, siunnersuummi oqaaseqaatinilu ersimmat tamanut ilisimatitsineq tusagassiuutini naapertuuttuni nalunaarnikkut pisassasoq, kisiannili atuisut, kommunalbestyrelsi, Naalakkersuisut susassaqartullu naapertuuttut allat toqqaannartumik allakkatigut ilisimatinneqartassasut. Taamatut saaffiginneriaaseqarnerup oqaatsip "ilisimatitsinerup" atornissaa pissusissamisoortippaa, tamanna­lumi Inatsisartut inatsisaanni pineqartumi aamma atorneqarpoq. Aammattaaq siunnersuummi oqaa­seqaatinilu erseqqissarniarneqarpoq pineqartoq tassaammat tusarniaaneq.

ICC-p aammattaaq Naalagaaffiit Peqatigiit nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaa innersuullugu oqaatigaa, ICC-mut pingaarluinnartoq oqaatigeqqissallugu, Kalaallit Nunaanni nu­naminertat nukissatigullu sillimmatit atorneqarnerannut, minnerunngitsumillu taakkua Kalaallit Nu­naata kulturikkut kingornussaanut tigussaasusunut tigussaasuunngitsunillu pisuussutaasunut, arla­lippassuartigullu nunaminertani taakkunanerpiaq maanna siunissamilu suliffissuaqarnikkut ineriar­tornermut atorumaneqartuni inissisimasunut sunniutaasunut atatillugu, tusarniaariaaseq sunniute­qarluartoq peqataatitsisorlu suliarisariaqartoq. Tamatuma aammattaaq nassatarivaa, inuinnaat de­mokrati tunngavigalugu ingerlatsinermut peqataanerat inatsisiliornikkut qularnaartariaqarmat. Oqaatigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuutip maanna ilusilersornerata, innuttaasut suliamik peqa­taatinnissaannik kissaateqarnerup pingaartinneqarnera suliami matumanerpiaq ersersinngikkaat. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq inatsisissatut siunnersuutip, Inatsisartut inatsisaanni atuut­tumi eqqissisimatitassanngortitsiniarluni suliani tamani tusarniaasarneq pillugu malittarisassat ingerlateqqimmagit, tamannalu inatsisissatut siunnersuummi annertusillugu kulturikkut kingornus­sat illersornissaannut aammattaaq atuutsinneqarmat. Tusarniaanermi tamatumani aamma tamat ilaapput, tamannalu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkani erseqqissumik takuneqarsinnaavoq.

ICC-p nangillugu oqaatigaa, inatsisissatut siunnersuummi § 3, imm. 1-ip oqaasertalernera annertuu­nik sanngeequteqartoq. ICC-apeqquserpaa, Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata kulturikkut kingor­nussai tamaasa sinnerlugit aalajangiisinnaanerat, qanoq tunngavissaqartiginersoq. Tassunga tun­ngatillugu oqaatigineqassaaq, kulturikkut kingornussat illersornissaannut atatillugu inatsisiliorneq Kalaallit Nunaanni inatsisiliornermik suliaqartuniimmat, tassalu Inatsisartuni. Tamatumani Inatsi­sartut - aamma allatigut taamaaliortarnermittut - nunap Naalakkersuisui oqartussaaffilersinnaavaat inatsisiliat sinaakkusiussaasa iluanni aalajangiisinnaanngortillugit.

Kiisalu ICC-p oqaatigaa Kalaallit Nunaat suliamik ilisimasalinnik suliffeqarfeqarmat, soorlu Nu­natta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aamma Ilisimatusarfimmi Kulturimut Inuiaqatigiillu oqa­luttuarisaanerannut Instituti, taakkualu inatsisissatut siunnersuummut atatillugu apeqqutit suliamut tunngasut nalilerneranni peqataasariaqaraluarmata, annermik inatsisissatut siunnersuummi kapitali 4-mi sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit. Nangillugu oqaatigineqarpoq, sumiiffiup kulturikkut oqaluttuarisaanermut aamma tigussaasunut tigussaasuunngitsunullu atasumik ataavartittariaqartuuneranik nalilernissaa taamaallat suliamik immikkut ilisimasallit arlaqarlutik isummerfigisinnaagaat. Taamaammat inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqartariaqarput, eqqis­sisimatitassanngortitassatut eqqarsaataasunik tunuartitsinissamik aalajangiinerit qanoq pisarnissaat pillugit tunaartarisassat, aalajangiinermilu periusissani aammattaaq nunap inuisa tamatumunnga peqataanissaminnut pisinnaatitaaffii inissaqartinneqartariaqarlutik.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, sumiiffiup kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartup eqqissisimatitassanngortinneqarnissaanik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassan­ngortinneqarnissaanik naliliinissamut pisinnaatitaaffik siunnersuummi Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu - tamatumannga naliliinissamut suliamut tunngatillugu piginnaaneqartutut - inissinneqarmat. Tamanna pisinnaatitsinerit aalajangersarnerinik Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi pisunik ingerlatitseqqiineruvoq. Siunnersuummi ilaapput eqqissisimatitassanngortitsinissatut alla­tulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsinissatut eqqarsaataasut tunuartinneqar­nissaat pillugu aalajangiinerit qanoq pisarnissaat pillugu malittarisassat. Tassani ersippoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suliamik Naalakkersuisunut saqqummiussisuussasoq, tamannalu sioqqullugu suliaq Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiinnut oqaaseqaateqarfigi­sassatut saqqummiunneqaqqaassasoq. Ilutigisaanillu eqqaamaqquneqarpoq tamakku pitinnagit tu­sarniaasoqareersimassammat, tassanilu tamat aammattaaq peqataassammata.

SIK-mit tusarniaanermut akissutit:

SIK-p siunnersuut pillugu oqaatigaa, qanganitsat eriagisassat pigisatta siunissamut ataavartinnissaat pillugit siunnersuut teknikkikkut immikkuualuttortarpassuaqartoq, aamma SIK-p qanganitsat eriagi­sassat kulturikkut kingornussanik annertuunik nassataqartumik ataavartinnissat assut pingaartikkaa.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata tusarniaanermut akissutaat:

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata oqaatigaa, siunnersuutip ilaani allaaserineqartoq in­nuttaasut il.il. piffissaliussap aalajangersimasup iluani ilisimatinneqassasut, siunnersuummili allati­gut tusarniaanermut piffissaliussaq aalajangersarneqarluni. Inassutigineqarpoq Inatsisartut inatsi­saani tamarmi "tusarniaaneq" atorneqassasoq. Tamanna pillugu ICC-p tusarniaanermut akissutaanut oqaaseqaatigisat innersuunneqarput.

Nangillugu oqaatigineqarpoq, siunertamut naapertuuttutut isigineqanngitsoq isigineqanngimmat "Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat" atorneqarpat, tassami Namminersorlutik Oqar­tussat aqutseriaatsimut tunngavoq imminerisaminik susassaqarfiunani. Taamaammat inassutigine­qarpoq paarlaallugu oqaaseq "Naalakkersuisut" imaluunniit "Inatsisartut" atortariaqartoq. Tamanna siunnersuummi maanna saqqummersumi maleruarneqarpoq.

Aammattaaq oqaatigineqarpoq, eqqumiikujuttoq qanganitsat eriagisat aatsitassanik ujarlernermut il.il. tunngatillugu naleqartinneqanngimmata. Tassunga ilanngullugu eqqaaneqarpoq ingerlatseqati­giiffiit taamattut nammagassinneqarnerat entreprenĝrit mikinerusut, qanganitsat eriagisaajunnartut pissutigalugit, sanaartornerminni unitsitaasinnaasut nammagassinneqarnerannit anginerunngitsoq. Taamaammat inassutigineqarpoq suliaqartunut tamanut assigiimmik malittarisassaliortoqassasoq - tassalu entrprenĝrinut aatsitassalerisunullu. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, pinngitsuui­sinnaanermik aalajangersakkap ilanngunneqarneranut pissutituaasoq, akuersissummik peqartunit taaneqartunit pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu inatsisit naaper­torlugit, eqqissisimatitsinissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinissamik eqqar­saateqarneq piinnarlugu, taarsivigineqarnissamik piumasaqaateqartoqarnissaa pinngitsoorniarne­qarmat. Tamanna entreprenĝrinut atuutinngilaq, taakkumi suliap aallartinnginnerani qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut illersorneqarnissaat pillugu malittarisassat ilisimariissagaat naatsorsuutigisariaqarpoq.

Aammattaaq § 12, imm. 2-mut atatillugu eqqaaneqarpoq, qanganisarsiornikkut misissuinerit qaam­matinik 18-inik qummut killiussaasunit sivikinneroqisumik ingerlanneqarsinnaasariaqartut. Tassu­nga ilanngullugu eqqaaneqarpoq, sanaartortitsisumut/entreprenĝrimut qaammatini 18-ini utaqqinis­saq akisuallaassaqisoq, piffissamilu tassani sanaartornerup ingerlaqqissinnaanissaa unitsinneqarnis­saaluunniit nalorninartorsiorfiussalluni. Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq qaammatinik 18-inik killiliineq Inatsisartut inatsisaannit maanna atuuttumit ingerlateqqitaammat. Piffissaliussap al­lanngortinnissaa tunngavissarsineqanngilaq.

§ 26-mut oqaatigineqarpoq, qallunaatuuani ”Naalakkersuisutmedlemmet for Kultur” allanngortitta­riaqartoq imaalillugu: ”Naalakkersuisoq for Kultur” imaluunniit ”Medlem af Naalakkersuisut”. Ta­manna siunnersuummi maanna saqqummersumi allanngortinneqarpoq.

Kiisalu § 29-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, eqqarsaatigisariaqartoq akiliisitaanermi akiliutit Nunatta Karsianut nakkartussaanerisa erseqqissarnissaat pisariaqannginnersoq. Tamanna siunner­suummi maanna saqqummersumi aalajangerneqarpoq.

 

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi § 1-imi aallaaveqarpoq.

Pingasunik allannguuteqartinneqarpoq. Siulleq tassaavoq inatsisissamut siunnersuutip qallunaa­tuuani oqaaseq ”landstingsloven” tamani taarserneqarmat ”Inatsisartutloven” atulerlugu. Aappaattut imm. 3-p naggataani oqaaseq ”illersuineq” ilanngunneqarpoq, uunga ilaatilerlugu: ”nunarsuarmio­qatigiit kulturikkut kingornussaannik”. Kiisalu imm. 3-p oqaaseqatigiit "kulturikkut kingornussanik illersuinissamik iliuuseqarnerit eqqissisimatsitsinertut allatigullu kulturikkut kingornussanik iller­suinertut iluseqartut" ima taarserneqarput: "...nunarsuarmioqatigiit kulturikkut kingornussaanik il­lersuinermut peqataalluni".

Pineqarpoq Inatsisartut inatsisaata siunertaanik aalajangersagaq. Taanna Inatsisartut inatsisaata atuuttup akuerineqarnerani nutaatut ilanngunneqarpoq. Oqaaseqatigiiliornermi Inatsisartut inatsi­saanni nalinginnaasumik oqaaseqaatini pingaartinneqarpoq Kalaallit Nunaanni kulturikkut kingor­nussat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaane­ranut nunarsuullu oqaluttuarisaaneranut ilaammata, kiisalu taamatut aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaannut tunuliaqutaanut tunngaviusut erseqqissarmagit. Aammattaaq ilanngunneqarpoq malu­giniagassatut, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni qanganitsat imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsut saniatigut kulturikkut kingornussanut ilaammata kulturikkut kingornussat tigussaasuun­ngitsunik taaneqartartut. Tassunga atatillugu erseqqissarneqassaaq, Inatsisartut inatsisaanni kultu­rikkut kingornussat tigussaasuunngitsut ilaanngimmata. Taamaalilluni Inatsisartut inatsisaat taa­maallaat kulturikkut kingornussanut imaaliallaannarlunilu peerneqarsinnaanngitsunut tunngavoq.

Oqaatsimik allannguineq ”landstingip inatsisaaniit” uunga ”Inatsisartut inatsisaannut”, siunner­suummi tamani atuutinneqartoq tassaavoq Namminersorlutik Oqartussaqarnerup eqqunneqarnerata kingorna oqariartaatsit atuutilersut tunngavigalugit aalajangersagaq.

Immikkoortumi 3-mi oqaaseq ”illersuineq” oqaatsinik tunngaveqarluni ilanngussaavoq, maannak­kummi oqaaseqatigiinni atuuttumi ”Kalaallit Nunaata nunarsuarmi kulturikkut ki-ngornussanut il­lersueqataanera” taamatut paasisariaqartoq ” Kalaallit Nunaata nunarsuarmi kulturikkut kingornus­sanut pisussaaffini naapertorlugu illersueqataanera”

Imm. 3-mi oqaaseqatigiit ”eqqissisimatitsinissamut iliuuseqarnerit” allanngornerisa oqariartuuti­gaat, eqqissisimatitsineq aamma allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq tamarmik kulturik­kut kingornussanik illersuiniarluni iliuuserisatut isigineqassasut.

Inatsisartut inaatsisaannut atuuttumut nutaatut ilanngunneqarputtaaq immikkoortut marluk - imm. 4 aamma 5, tassani nassuiarneqarput Inatsisartut inatsisaata pingaartittariaqartut allat suut isumagis­sanerai. Tamatuma kingunerisaanik kapitalip qulequtaa pingaartittariaqartunik ilaneqarpoq.

Imm. 4-mi aalajangersarneqarpoq Inatsisartut inatsisaata isumagissagaa, kulturikkut eriagisassat il­lersorneqarnerisa pisariaqavitsillugu, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut naapertuuttumik mianeralugit pisinnaanissaat. Tamassuma siuner­tarivaa erseqqissassallugu, naak Inatsisartut inatsisaata kulturikkut eriagisassat Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussaasa ilaattut aamma Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaaneranik paa­sinninnissamut ilaasutut illersornissaat tunngaviusumik siunertarigaluaraa, tamanna pisariaqarmat inuiaqatigiit ineriartortinneqarnissaannik kissaateqarneq akornusernagu. Aalajangersagaq siunner­suutip § 3-anut atasutut isigineqassaaq, tassani Naalakkersuisut immikkorluinnaq pisoqartillugu, kiisalu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittaria­qartunik, patsisitalersukkamik innersuussillutik, eqqissisimatitassanngortitsinissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsinissamik eqqarsaat tunuartinneqassasoq aalajangii­sinissamut imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsisimanermik allatulluunniit kulturikkut kingor­nussatut illersugassanngortitsisimanermik pioreersumik allannguinissamut atorunnaarsitsinissa­mulluunniit periarfissineqarput. Siunnersuutip § 3-ani, imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq inuiaqati­giit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartutut aalajangii­nissamut suut piumasaqaataanersut.

Oqaatsit atorneqartut, tassalu ”immikkorluinnaq pisoqartillugu” kiisalu ”inuiaqatigiit ineriartortin­neqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik innersuussilluni” aqquti­galugit siunertarineqarpoq oqariartuutigissallugu, eqqissisitsinissamik imaluunniit allatigut kultu­rikkut kingornussat illersorneqarnissaannik pilersaarutaasunik atorunnaarsitsinissaq, imaluunniit eqqissimatitsinermik allatulluunniit kulturikkut kingornussamik illersuinermik pioreersumik allan­nguinissaq atorinnaarsitsinissarluunniit aatsaat immikkut pissutissaqavitsillugu pisinnaammata.

Imm. 5-ip aalajangerpaa imm. 4-p malitsigisaanik Inatsisartut inatsisaata isumagissagaa, Naalakker­suisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqar­tunik innersuussillutik aalajangiisimappatta, kulturikkut kingornussaq aamma ilisimasat paasissutis­sallu taassuma imarisai sapinngisamik pitsaanerpaamik uppernarsaasersorneqassasut. Taamaalilluni aalajangersakkap naqissuserpaa taama pisoqartillugu Inatsisartut inatsisaata periarfissanik pitsaa­nerpaap tullia isumagissagaa, pitsaanerpaatullu isigineqartoq tassaavoq uppernarsaasersuineq. § 3-mi tassungalu oqaaseqaatini takuneqarsinnaasutut uppernarsaasersuinerup qanoq isumannaarneqar­nissaa erseqqissumik aalajangiiffineqarnialerpat ”sapinngisamik pitsaanerpaamik uppernarsaaser­suineq” paasineqassaaq tassaasoq ”illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuineq”. Taamaasilluni sapinngisamik pitsaanerpaamik uppernarsaasersuineq” naliliinissamik imaqarpoq, tamannalu iller­sorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuinertut paasineqassaaq.

§ 2-mut

Aalajangersagakkami imm. 1 Inatsisartut inatsisaanni maannamut atuuttumi § 2, imm. 1-imik ingerlatitseqqiineruvoq. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 2, imm. 2 peerpoq. Tamanna pillugu siunnersuummi § 5-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Imm. 1-imi aalajangersagaq kulturikkut eriagisassat nassuiaataannik imaqarpoq. Oqariartaaseq ataatsimut nassuiaataavoq, pineqarlutik qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsut, illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit.

Nutaatut aalajangersakkap taassuma ataani imm. 2-4-mi kulturikkut eriagisassanut assigiinngitsunut pingasuusunut nassuiaatit katersorneqarput. Pineqarlutik qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlu­git peerneqarsinnaanngitsut, illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqar­tut. Taamaaliortoqarporlu Inatsisilernerimi allaffiup inassuteqarneratigut.

Inatsimmi atuuttumi qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut § 4-mi nassuiarneqarput. Nassuiaat nikisinnagu ingerlateqqinneqarpoq. Inatsisimmi 1980-imeersumi qa­nganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut tulleriiaarlugit sukumiisumik as­sersuusiorneqarput. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut ataatsimoorussamik nassuiaaserneqarput.

Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut tassaapput inoqarsimaneranut ersiutit tigussaasut, qangaaniilli piusut taakkualu sumiiffimminni attuumassuteqarfii. Nassuiaammut ilaatigut ilaapput illukut, nunaqarfikut, iliveqarfikut, tupeqarfikut, attakut, ilerrit, narsaateqarfiit, ujaqqanik assequtsiussat, inussuit taakkualu sumiiffimminni attuumassuteqarfii.

Qanganitsat eriagisassat imminnut ataqatigiissusiat pingaartuuvoq, tamatuma qanganitsap eriagisas­sap oqaluttuarisaanera tamatumunngalu attuumasumik ingerlassaasarsimasut ersersippai. Qanganit­sat eriagisassat imminnut ataqatigiissuunerisa nassataraat, qanganisaq eriagisassaq kisimiitillugu isigineqassanngimmat, aammali avatangiiserisai oqaluttuarisaanermullu naleqqiullugu atorneqarsi­manera ilannguttariaqarmata. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq nunaqarfikup qanitaanilu iliveqarfiup imminnut ataqatigiinnerat.

Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi illut qanoq paasinissaat § 13, imm. 2-mi - imm. 4-mut sannilliul­lugu - nassuiarneqarpoq. Nassuiaat aalajangersakkanut marlunnut pineqartunut imarisamigut assi­nguvoq. Nassuiaatip illut assigiinngisitaartumik eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaanerat periar­fissippaa. Taamaalilluni illu tamarmi eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaavoq. Imaappoq illup ilua silataalu. Eqqissisimatitsinermi aamma pineqarsinnaavoq illup silataa, taamaalillunilu illumik piginnittut atuisullu illup iluanik allannguisinnaallutik, tamanna silataanut sunniuteqanngippat. Nas­suiaatip aammattaaq periarfissippaa illup ilaanik eqqissisimatitassanngortitsisinnaaneq. Taamaalil­luni ilaannikkut illup ilaannaata eqqissisimatitassanngortinnissa naapertuussinnaavoq. Illup ilai taamaattut tassaasinnaapput matoqarfiit, ini, qaliaq, napasuliaq, iikkami qalipagaq assigisaaluunniit.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq inatsimmi 1980-imeersumi § 9, imm. 2-mik ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 3-mi aalajangersakkap nassatarivaa, illumik eqqissisimatitassanngortitsineq illuinnarnut tun­ngasuunngimmat. Taamaalilluni illoqannginnersat, naatsiiviit, quit, ungalut ilaalu ilanngullugit eq­qissisimatitassanngortitsinermut ilaasinnaapput. Taamaatorli ilaatitsisoqassappat piumasaavoq ava­tanngiisit ataatsimoornermut ilaanissaat. Taamatut naliliineq imm. 1 naapertorlugu naliliinermut atasumik pissaaq.

Imm. 4-mut

Inatsisartut inatsisaanni pineqartumi sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit nas­suiaaserneqanngillat. Nassuiaammi maanna ilanngunneqartumi taamaallaat piumasaqaat kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilik, sumiiffimmut atassuserpaa, sumiiffik kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi pingaarutilittut nalunaarsorumallugu. Sumiiffik taamaattoq eqqissisimatitassanngortinneqar­nissaanut imaluunniit allatut kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitaanissaanut apeqqutaa­voq sumiiffiup pineqartup illersugaanissaa annertuumik pingaaruteqartuunersoq, tak. siunner­suummi § 24, imm. 1.

§ 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq.

Aalajangersakkap imm. 1-imi aalajangersarpaa, Naalakkersuisut immikkorluinnaq pisoqartillugu, kiisalu inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittaria­qartunik, patsisitalersukkamik innersuussillutik, eqqissisimatitassanngortitsinissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsinissamik Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqar­fianillu eqqarsaataagaluaq atorunnaarsissinnaagaat imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsisima­nermik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersugassanngortitsisimanermik pioreersumik allannguisinnaallutik atorunnaarsitsisinnaallutilluunniit. Aalajangersakkap taassuma tunuliaqutaa siunertaalu pillugit siunnersuummi nalinginnaasumik oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Oqaaseqatigiinni ”immikkorluinnaq pisoqartillugu” siunertarineqarpoq oqariartuutigissallugu, pe­riafissaq taamaallaat atorneqartassammat immikkut pisariaqavitsillugu.

Oqaaseqatigiinni ”inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pi­ngaartittariaqartunik, patsisitalersukkamik" siunertarineqarpoq oqariartuutigineqassasoq, naamman­ngitsoq ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunik innersuussinissaq aammali Naa­lakkersuisut tamanna patsisitalersortariaqaraat. Imm. 2–mi nassuiaatigineqarpoq qanoq inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut paasineqassaner­sut. Naalakkersuisut taamaalillutik pisussaatinneqassapput aalajangiinerminnik patsisitalersuinissa­mut, imm. 2-mi piumasaqaataasut naapertuuttut piviusunngortissimanerannut innersuussillutik.

Aammattaaq aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq, Naalakkersuisut aalajangiinerminni kultu­rikkut eriagisassap kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusianik, kulturikkut eriagisassap takornariaqarnermut atatillugu periarfissariunnagaanik aamma eqqissisimatitsinnginnerup allatul­luunniit kulturikkut kingornussatut illersuinnginnerup kingunerisassaanik naliliissasut, suliffeqar­fiup pineqartup inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaar­tittariaqartuunerarneqarneranut naleqqiussillutik. Tassuunakkut nalunaarutigineqarpoq, Naalakker­suisut taamatut naliliinissamut pisussaaffeqartut. Aammattaaq erseqqissarneqarpoq eqqissimatitsi­nissamik allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinissamik eqqarsaatigineqartup piviusun­ngortinnissaanut ilisimatusarnikkut naleqartitaannaat pinnagit aammali allatigut naleqartitat ilaasin­naammata, tamatumunnga ilanngullugit aningaasaqarnikkut nalillit. Taamaalilluni kulturikkut eria­gisassaq aammattaaq isiginiarneqarsinnaavoq takornariaqarnermut atatillugu aningaasaqarnikkut naleqartunik pilersitsissutaasinnaasutut.

Kulturikkut eriagisassap kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusianik naliliinermut ilaati­gut ilaassapput kulturikkut eriagisassanik assingusunik allami peqarnersoq, kulturikkut eriagissas­sap qanoq issusia aamma kulturikkut eriagisassap oqaluttuarisaanermut pingaarutaa.

Kulturikkut eriagisassap takornariaqarnikkut periarfissarisaanik naliliinermut ilaatigut ilaassapput kulturikkut eriagisassap ilisimatusarnermut pingaarutaa, aserfallassimassusia, kulturikkut eriagisas­sap avatangiisai takuneqarsinnaasut aamma kulturikkut eriagisassap tikinneqarsinnaassusia kiisalu misigisaqartitsinikkut aningaasaqarnermut naleqassuserisinnaasaa.

Eqqissisimatitsinnginnerup allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinnginnerup ki-nguneri­sassaanik naliliinermut ilaatigut ilaassapput, eqqissisimatitsinnginnerup allatulluunniit kulturikkut kingornussatut illersuinnginnerup Kalaallit Nunaata isigineqarneranut naleqqiullugu kingunerisas­saanik naliliineq. Tamanna pingaaruteqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata kulturikkut eriagisassanik il­lersuinermut naleqqiullugu nunarsuaq tamakkerlugu uppernassusianut, tamannalu nittarsaassiniar­nerup ajornakusoornerulerneranik iluseqartunik takornariaqarnermut malittaasunik sunniuteqarsin­naavoq.

Suliffeqarfiup inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaar­tittariaqartuunerarneqartup inuiaqatigiinnut pingaarutaanik naliliinermut apeqqutaassaaq immik­koortut pingasut imm. 2-mi taaneqartut arlaat suna pineqarnersoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi allaaserineqarpoq suut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isi­ginnilluni pingaartittariaqartutut isigineqassanersut. Taakkua pingasunngorlugit avinnissaat siuner­tamut naapertuuttut isigineqarpoq.

Siullertut pineqarpoq eqqissisimatitsinerup allatulluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinerup inuiaqatigiit nukissamik ataavartumik pilersorneqarnissaannut akornusiinerat. ”Inuiaqatigiit” paasi­neqassapput tassaasut inuiaqatigiit kalaallit ataatsimut isigalugit. Tamatuma akornusinngilaa nukis­samik ataavartumik pilersuinissamik qularnaariniarnerup nunap ilaani killilimmi pinissaa, taamaal­laalli ataavartumik nukissiornerup inuiaqatigiit kalaallit ataatsimut isigalugit sunniuteqarfigisin­naassavai.

Aappaattut pineqarpoq, inuiaqatigiit pinngortitaq pissutigalugu ajunaarnersuit malitsigisinnaasaan­nut illersornissaasa isumannaarnissaannik kissaateqarneq. Tamatumani assersuutigalugu pineqar­sinnaapput sapusiornerit assigisaallu. Tamatumanissaaq "inuiaqatigiit" tassaapput inuiaqatigiit ka­laallit ataatsimut isigalugit. Siuliani pineqartututulli aammattaaq nunap ilaani killilimmi pinngorti­taq pissutigalugu ajunaarnerit malitsigisaannut illersuinissaq matumani pineqarsinnaavoq, taamaa­liorneq inuiaqatigiit kalaallit ataatsimut isigalugit pingaaruteqartuuppat. Aammami ingerlatsinerit taamaattut imminerminni sumiiffinnut aalajangersimasunut killiligaasussaasapput.

Pingajuattut pineqarpoq, inuutissarsiornikkut suliffeqarfinnik pilersitsinissamik imaluunniit pioreer­sunik annertusaanissamik kissaateqarneq, tamanna inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut ataatsi­moortumik isiginneriaaseqarluni pingaaruteqartutut oqaatigineqarsinnaappat. Suliffeqarfimmik pi­lersitsinissamik imaluunniit pioreersumik annertusaanissamik kissaateqarnermut aammattaaq ilaa­sinnaapput pilersitsinissaq pioreersumilluunniit annertussaanissaq siunertaralugu misissuinissamik piareersaanissamillu kissaateqarneq. Immikkut isigalugu apeqqutaanngilaq suliffeqarfik pineqartoq niuernerpalaartumik ingerlatsinikkut ingerlasinnaassanersoq.

Inuutissarsiornikkut suliffeqarfinnut naleqqiullugu piumasaqaatit marluupput, tamarmik piviusun­ngortinneqartussat, suliffeqarfik pineqartoq inuiaqatigiit ineriartortinneqarnerannut ataatsimoortu­mik isiginneriaaseqarluni pingaaruteqartutut isigineqassappat.

Siullermik suliffeqarfik inuiaqatigiinnut iluanaarutaasinnaasunik annertuunik pilersitsissaaq. Taa­maalilluni oqaaseqatigiit atorneqartut aallaavigalugit suliffeqarfiup angissusia imminermini apeq­qutaanngilaq, kisiannili suliffeqarfiup pilersinneqarnerata allinerataluunniit kingunerisaanik inuia­qatigiinnut iluanaarutaasussat annertussusaat apeqqutaassallutik. Oqaasertaliinikkut aammattaaq siunertarineqarpoq, iluanaarutit tassaasinnaasut aningaasaqarnikkut allatigulluunniit iluanaarutit. Aammattaaq oqaasertaliussat ima paasineqassapput iluanaaruteqarneq piffissamut qaninnerusumut ungasinnerusumulluunniit tunngasuusinnaasoq. Inuiaqatigiinnut annertuumik iluanaarutaasoq nu­namut tamarmut atuuttutut isigisariaqanngilaq, aammali nunap immikkoortuanut sumiiffinnulluun­niit ataasiakkaanut atuussinnaalluni, kisiannili ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut annertuumik iluanaarutaanissaa isiginiarneqartuassaaq.

Inuutissarsiornikkut suliffeqarfinnut atatillugu piumasaqaataasut aappaat piviusunngortittariaqartoq tassaavoq, piumasarineqarmat suliffeqarfiup sumiiffimmi allami kulturikkut eriagisassanik eqquif­fiunngitsumi annertuunik aningaasartuuteqarneroqqaarani ingerlannissaa ajornarpat. Piumasaqaatip taassuma ersersippaa, kulturikkut eriagisassanik illersuineq eqqorneqassanngitsoq, suliffeqarfik an­nertuunik aningaasartuuteqarneroqqaarani sumiiffimmi allami, kulturikkullu eriagisassanik eqquif­fiunngitsumi ingerlanneqarsinnaappat. Annertuunik aningaasartuuteqarnerunerup nalilernerani, ani­ngaasartuutit aningaasartaat aamma aningaasartuutit suliffeqarfimmik pilersitsinissamik alliliinis­samilluunniit pilersaarutip tamarmi aningaasartuutitassaanut naleqqiullugit ilaatinneqarsinnaapput.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni pisaria­qarluinnartunik innersuussillutik aalajangiissagunik, Naalakkersuisut aalajangiinerminnut atatillugu aalajangiutissagaat, qanoq iliorluni ilutigisaanik kulturikkut eriagisassaq, ilisimasat paasissutissallu kulturikkut eriagisassap imarisai ilanngullugit illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersorneqassa­nersoq. Tamanna § 1, imm. 5-imi aalajangersakkap malitsigaa, tassani aalajangerneqarmat, Inatsi­sartut inatsisaata innimigisassat taamaattut mianerissagai. Taamaammat aalajangersakkami § 1, imm. 5 innersuunneqarportaaq.

Oqaaseqatigiit "illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuineq" oqariartuutigaat, sapinngisamik uppernarsaasersuisoqassasoq ilisimasat paasissutissallu kulturikkut eriagisassap imarisaasa misis­sornissaat, nalunaarsornissaat toqqorneqarnissaallu qularnaarlugit, tammartussaajunnaarlugillu. Ul­luinnarni illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuinerup qanoq paasineqarnissaanut apeqqutaas­sapput suliamiit suliamut pissutsit tigussaasut. Taamaalilluni qanganitsanut eriagisassanut imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaanngitsunut, illunut imaluunniit sumiiffinnut kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi pingaaruteqartunut naleqqiullugu sorpiaat piumasarineqarsinnaanerat assigiinngissaqaaq.

Aalajangersakkami aammattaaq aalajangiunneqarpoq, Naalakkersuisut aalajangiinerminni pingaar­tissagaat kulturikkut eriagisap kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusia, aamma iliuusis­sat kulturikkut eriagisap illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersorneqarnissaanut pisariaqartutu­tut isigisamik qanoq ittuunissaat qanorlu annertutiginissaat. Tassuunakkut aalajangiunneqarpoq aa­lajangiinermi pingaaruteqassutsimik naliliinissaq ilaassasoq, taamaalillunilu sumiiffimmi kulturik­kut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartumi qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqar­sinnaanngitsut tamarmik assigiimmik sukumiissusilimmik uppernarsaasersortariaassanngillat. Aammattaaq aningaasartuutissat nalilernissaat ilaassaaq, taamaalillunilu uppernarsaasersuinermut aningaasartuutissat eriagisassap pingaaruteqassusianut naleqqiunneqassallutik.

Siunnersuummi § 8, imm. 1-imi, § 20, imm. 1-imi aamma § 26, imm. 1-imi ersittutut Naalakkersui­sut aalajangiinerat Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu tamanna pillugu inassuteqareerne­ratigut pisassaaq, imaappoq NKA aammattaaq inassuteqaammini pingaaruteqassutsimik atatillugu piumasaqaatinik ilanngussaqarsinnaavoq, taamaalilluni uppernarsaasersuilluni suliniutit aamma in­gerlanniakkat, Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissatut eqqarsaammik allatulluunniit kulturikkut kingornussamik illersuiniarluni iliuusissatut eqqarsaataasumik tunuartitsisariaqalernerannut pissu­taasut akornanni kipungasoqaleqqunagu. Ulluinnarni imaappoq Nunatta Katersugaasiviata Alla­gaateqarfiatalu inassuteqaataa Naalakkersuisunut nassiunneqassasoq Kultureqarnermut Naalakker­suisoqarfik aqqutigalugu, taassumalu saqqummiussinnginnermini naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat tusarniaavigissavai, tamanna pillugu tunaartarisassat naapertorlugit. Periusissanut malittarisassani aammattaaq ersippoq, suliassat taamaattut Naalakkersuisunut saqqummiutinnginnerini Kulturikkut kingornussat pillugit Siunnersuisartoqatigiinnut saqqummiunneqaqqaassasut.

Imm. 3-mi aalajangersakkami aammattaaq ersippoq, illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersui­nissamut Naalakkersuisut aalajangiussaannut aningaasartuutigisaat uppernarsaasikkat sanaartortitsi­sumit imaluunniit suliffeqarfimmut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni pisariaqarluinnartutut isi­gineqarluni pilersinneqartussamut akisussaasumit akilerneqassasut. Tamanna Inatsisartut inatsis­saanni maanna atuuttumi tunngavimmut naapertuuppoq, taanna malillugu sanaartortitsisoq ima­luunniit assaanermik misissueqqaarnermilluunniit akiliisussaq misissueqqaarnermut assaanermullu atatillugu qanganisarsiornikkut naliliinermut, misissuinermullu aningaasartuutinik akiliissaaq.

Kiisalu aalajangersakkami ersippoq, Naalakkersuisut aalajangiinerminnut atatillugu piumasaqaati­nik annertunerusunik aalajangiisinnaasut. Piumasaqaatit annertunerusut imm. 3-mi imarisaasunut allanut naleqqiunneqassapput, tassani pineqarluni illersorneqarsinnaasumik uppernarsaasersuinissaq aamma aningaasartuutit kimit akilerneqarnissaannik aalajangersakkat, Naalakkersuisut illersorne­qarsinnaasumik uppernarsaasersuinissamik aalajangiineranni iliuusissanut atatillugu. Piumasaqaatit annertunerusut tassaasinnaapput iliuusissatut aalajangiussap piviusunngortinniarneranut atatillugu piumasaqaatit imaluunniit piumasaqaatit allat Naalakkersuisut aalajangiussaannut pissusissamisuu­ginnartumik ilaasut.

§ 4-mut

§ 4-mi aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 3-mik nikisinnagu ingerlatitseqqiineru­voq, taamaallaalli aalajangersakkami oqaaseqatigiit kingulliit peerneqarput.

Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 3-p naggataatungaani aalajangersagaq aalajangiivoq, kapitalimi tassani qanganitsat eriagissassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit malittarisassat aammattaaq illunut ukiut 100-t sinnerlugit pisoqaassusilinnut atorneqanngitsunullu atuuttut. Illut eqqissisimatitassanngortittarneri pillugit malittarisassat, illut pillugit kapitalimut ataatsimut kater­sornissaat siunertamut naapertuuttut isigineqarpoq.

Oqaatigineqassaaq takussaasuunissamik piumasaqaat, inatsimmi 1980-imeersumi atuuttoq, maanna inatsimmi ilaatinneqanngimmat. Inatsimmi takussaasuunissaq piumasarineqanngilaq, tassani piu­masaqaammut tamatigoortorujussuarmik naliliinissaq tunngaviuvoq, tamatumunngalu suliamut tun­ngatillugu isiginneriaaseq sorleq aallaaviunersoq apeqqutaasarpoq.

Ilanngullugu oqaatigineqassaaq qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsunut aammattaaq ilaammata qanganitsat eriagisassat imartatsinniittut. Inatsimmi 1980-imeersumi § 6 naapertorlugu qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaannit­sunik immap naqqani nassaarineqartunik qanganisarsiornikkut misissuisoqarsinnaavoq. Inatsisartut inatsisaanni maannamut atuuttumi § 3-mi qanganitsat eriagisat immamiittut aammattaaq nas­suiaammut ilaapput, taamaalillunilu tamanna pillugu immikkut aalajangersagaliornissaq pisariaqa­rani. Akerlianilli angallatit umiarsuillu umiiarnikut, umiarsuit usii nassaallu (tigussaasut), katersu­gaasiveqarnermut inatsimmi pineqartunut ilaapput.

§ 5-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni maannamut atuuttumi § 2, imm. 2 aamma § 5 tunngavi­galugit suliaavoq. Taamaattoq Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi § 2, imm. 2-mi nunasiaa­lernermut naleqqiullugu piffissamik killiliineq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inas­suteqarneratigut ingerlateqqinneqanngilaq.

Aalajangersagaq imm. 1-imi qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsunut ingerlaannartumik eqqissisimatitaasunut (ulluinnarni pissusiusut malillugit (de facto) eq­qissisimatitsinertut taaneqartartunut) tunngasumik imaqarpoq. Aalaalajangersakkami imm. 2-mi pi­neqarput eqqissisimatitsinerit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitassan­ngortitsilluni suliarisassanngortitsineratigut eqqissisimatitsinerit (eqqissisimatitsinernik toqqarne­qarsinnaasunik (fakultativ) taaneqartartut). Aalajangersakkap imm. 3-mi pivai Naalakkersuisut, Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inassuteqareerneratigut, qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannaq peerneqarsinnaanngitsunik eqqissimatitsinissaq pillugu aalajangersagaliorsinnaane­rat, taakkununnga ilanngullugit eqqissisimatitsinissamut piumasaqaatit.

Imm. 1-imut

Qanganitsat eriagisassat ingerlaannartumik eqqissisimatitaanerat isumaqarpoq, eqqissisimatitsinis­samut ingerlatsinermut inatsisiliorneq naapertorlugu aalajangeeqqartoqarnissaa piumasaqaataan­ngitsoq. Taamaattorli qanganitsap eriagisassap imaaliallaannarlugu peerneqarsinaanngitsup, Inatsi­sartut inatsisaanni tamanna pillugu aalajangersakkat naapertorlugit eqqissisimatitaanera eqqortuu­nersoq apeqquserneqassappat, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu ingerlatsinermut inatsisi­liorneq naapertorlugu tamanna pillugu aalajangiisussaassaaq. Tamannalu siunnersuummi § 31-mi malittarisassaq naapertorlugu naammagittaalliuutigineqarsinnaassaaq.

Ingerlaannartumik eqqissisimatitsinissamut ilaatigut apeqqutaavoq qanganitsap eriagisassap imaa­liallaannarlugu peerneqarsinnaanngitsup suussusia ilaatigullu qanoq pisoqaatiginera, tamannalu ukiumut 1900-mut atavoq. Inatsimmi atuuttumi § 2, imm. 2-mi, 5-imut naleqqiussami nunap nuna­siaalernera piffissaliinermut piumasaqaatitut atorneqarpoq. Qanganitsap eriagisassap Kalaallit Nu­naanni sumiinnera apeqqutaatillugu tamatumani ukiut assigiinngitsut marluk atorneqarput. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu siunnersuutigaa tamanna allanngortinneqassasoq ukiorlu 1900 atorneqalissasoq. Tamatumunnga tunngavilersuutit pillugit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqar­fiatalu tusarniaanermut akissutaanut oqaaseqaasiussat innersuunneqarput. Ikaarsaariarnermi ajor­nartorsiutaajunnartunut tunngatillugu siunnersuummi § 34-mi naggatit aappaannut oqaaseqaatit in­nersuunneqarput.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsut 1900-p siornaneersut, taakkununnga ilanngullugit illukut, nunaqarfikut, ilerrit aamma iliveqarfiit eqqissisimatitaasut. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi aalajangersakkamut assingusumut (§ 5, imm. 2) oqaaseqaatini assersuusiornerup, inatsisip oqaasertaanut ilanngunnissaa, siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq. Aammattaaq siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq oqaatigissal­lugu, ilerrit 1900 siornaneersut kingornaneersullu nunaannarmiittut aammattaaq eqqissisimatitaap­put. Tamatuma siunertaraa innuttaasunut takornarianullu erseqqissarumaneqarmat, ilerrit nunaan­narmiittut tamarmik eqqissisimatitaanerat ataqqisariaqartoq, tassami ilerrit nunaannarmiittut 1900-llu siornaneersut, naggammi siullermi aalajangersagaq pingaarneq aqqutigalugu eqqissisimatitaa­reerput.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu tassaasoq qa­nganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami eqqaaneqar­tut eqqissisimatitaanissaat pillugu aalajangiisartoq. Uani pineqarpoq eqqissisimatitsineq suliassan­ngortitseqqaarluni aalajangiiffigineqarsinnaasoq.

Tamatumunnga atatillugu pingaartinneqarpoq, qanganitsap eriagisassap imaaliallaannarlugu peer­neqarsinnaanngitsup aalajangersimasup, oqaluttuarisaanikkut naleqassutsi pissutigalugu annertuu­mik pingaaruteqassusianik naliliinissamut atatillugu, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu suliamut tunngasutigut ilisimasaqarnissaa.

Qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami immikkut taaneqartut, nammineq piumassuseq naapertorlugu eqqissisimatinneqarsinnaasunut ilaapput, tas­sami qanganitsat eriagisassat taakku amerlaqaat. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu qanga­nitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami taaneqartut eq­qissisimatitaanissaat pillugu aalajangiisinnaavoq, oqaluttuarisaanikkut naleqassusiat pissutigalugu ataavartinnissaat annertuumik pingaaruteqarpat. Tamatumani pineqarpoq, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut assersuutigalugu eqqissisimatinneqarsinnaasut, Ka­laallit Nunaata imaluunniit sumiiffiit ataasiakkaat kulturikkut oqaluttuarisaanerannik imaluunniit kulturikkut kingornussaannik paasinninnissamut tapertaappata.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiinermini suliamut atatillugu naliliisinnaavoq piumasaqaatit aallaavigalugit, soorlu qanganitsap eriagisassap imaaliallaannaarlugu peerneqarsin­naangitsup qanoq issusia pisoqaassusialu, qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerne­qarsinnaanngitsunut allanut attuumassuteqarnera, imminermini oqaluttuarisaanera, nunaminertamik atuinissamik maanna siunissamilu pilersaarutit aamma inuutissarsiornikkut soqutigisat.

Iliveqarfiit, iliveqarfiit atorunnaarsinneqartarnerat ilanngullugu, Iliveqarfiit pillugit Inatsisartut peq­qussutaatigut malittarisassiunneqarput. Kisianni aalajangersagaq manna naapertorlugu iliveqarfi­toqqap eqqissisimatinneqarnissaa pillugu aalajangiineq ajornanngilaq.

Sanaartukkat nalinginnaasumik imm. 1 naapertorlugu eqqissisimatitsisarnermut ilaapput, taamaat­torli sanaartukkat ukioq 1900-mi kingusinnerusukkullu suliaasut imm. 2-mut ilaapput.

"Sanaartukkatut" paasineqassapput tassaasut inuit ingerlataqarsimanerisa amiakkui nuunneqarsin­naanngitsut tamarmik. Taakku nunap qaavaniissinnaapput iluaniillutilluunniit. Imaassinnaavoq nu­nap qalipaataata nikerarnerata imaluunniit qanoq issusiata ilimanarsisikkaa issunnguunnikunik qi­soqartoq allanilluunniit sanaartornermi atortunik arrorsimasunik peqartoq imaluunniit tassaasinnaa­voq ujarak qaarsumut ilisaq assersuutigalugu kuukkut ikaariaq sumiinnersoq nalunaaqutserniarlugu.

Imm. 3-mut

Siunertamut naapertuuttutut isigineqarpoq Naalakkersuisut, Nunatta Katersugaasiviata Allagaate­qarfiatalu inassuteqaateqarnera naapertorlugu, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerne­qarsinnaanngitsut eqqissisimatinneqarnissaat, eqqissisimatitsinissamullu piumasaqaatissat pillugit aalajangersagaliornissamut periarfissinneqarpata. Siunnersuummi tassunga assingusunik aammat­taaq § 18, imm. 3-mi kiisalu § 24, imm. 5-imi aalajangersagaqarpoq illut aamma sumiiffiit kulturik­kut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit. Eqqissisimatitassanngortitsinisamut piumasaqaatini ilaatigut allaaserineqarsinnaapput, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsut oqaluttuarisaanermut naleqassusiat pissutigalugu ataavartinnissaat annertuumik pingaarute­qartuunersoq nalilerniartillugu, pissutsit suut pingaartinneqassanersut.

§ 6-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni maannamut atuuttumi § 5 imm. 3-5 aamma § 6 tunngavi­gai.

Aalajangersakkap imarai eqqissisimatitsinerup inatsisitigut sunniutai.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq allangortinneqarani Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 5, imm. 3-mik i-ngerlatit­seqqiineruvoq.

Aalajangersakkap naqissuserpaa qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngit­sut ajoquserneqaqqusaanngitsut, allanngorteqqusaanngitsut imaluunniit tamakkiisumik ilaannakor­tumilluunniit nuunneqaqqusaanngitsut. Tamatuma kinguneraa qanganitsani eriagisassani imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaanngitsuni taakkulu eqqaanni sanaartortoqaqqusaanngimmat, nunamik assallatsitserisoqaqqusaanngimmat, ikumatitsisoqaqqusaanngimmat, tupertortoqaqqusaanngimmat aamma igitassanik igitsisoqaqqusaanngimmat.

Imm. 2-mut.

Aalajangersagaq allangortinneqarani Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 5, imm. 5-imik ingerlatit­seqqiineruvoq.

Aalajangersakkap naqissuserpaa qanganitsanit eriagisassaniit imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsuniit 2 meterisut ungasitsigisup iluani suugaluartunilluunniit ingerlatsisoqaqqusaanngit­soq. Aalajangersakkap siunertaraa qularnaassallugu qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut piaarinaatsoornikkut ajoquserneqannginnissaat, nunalerinermi, inuutissar­siornermi, sunngiffimmi allanillu ingerlatsinermi pisinnaasut aqqutigalugit, taamaattoq tak. siunner­suumi § 17. Taamaattoq aalajangersagaq, qanganitsap eriagisassap imaaliallaannarlugu peerneqar­sinnaanngitsup allanngutsaaliorneqarnissaanut, assersuutigalugu 2 meterit iluanni naanikut killorne­qarsinnaanerannut, akornutaassanngilaq.

Nalilerneqarpoq qanganitsamit eriagisassamit imaaliallaannarlugu peerneqarsinnaanngitsumiit 2 meterisut ungasitsigisup iluani suugaluartunilluunniit ingerlatseqqusinnginneq, pinngitsaaliissum­mik pigisanik piginnikkunnaarsitsinertut isigineqarsinnaanngitsoq. Qanganitsat eriagisassat imaa­liallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqaanni nunaminertamik atuisinnaatitaaneq qangali killi­lersugaavoq. 2 meterit iluanni iliuuseqartoqaqqusinnginneq qanganitsap eriagisassap imaaliallaan­narlugu peerneqarsinnaanngitsup eqqaaniittumik nunamik atuisinnaatitaasunut tamanut atuuppoq. 2 meterit iluani iliuuseqartoqaqqusinnginneq tamanut atuuppoq killilimmillu annertussuseqarluni.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 5, imm. 4-mik ataatsimik allannguilluni ingerlatitseqqiineruvoq. Nutaatut erseqqissarneqarpoq 2 meterimiit 20 meterisut ungasitsigisup iluani suugaluartunilluunniit ingerlatsisoqaqqussanngimmat, ingerlanneqarsinnaasut aalajangersak­kami taaneqartut eqqaassanngikkaanni. Tamanna ullumikkut aalajangersakkap paasineqartarneranut ulluinnarnilu pissusaasunut naapertuuppoq.

Aalajangersakkap qularnaarpaa qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngit­sut eqqissisimatitassanngortitat qanittuini annertunerusumik sanaartortoqannginnissaa, assersuuti­galugu illunik aqqusinernillu. Ingerlanneqarsinnaasutut akuerisanut ilaapput nunalerinikkut inger­latsineq aqqusineeraliornerlu. Aqqusineeqqanik pilersitsinissaq akuerisaavoq, inuit qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlutik peerneqarsinnaanngitsunik tikitsisinnaanissaat siunertaralugu.

Nunalerinikkut ingerlatsinermut ilaapput nunap qaavaniit 15 cm tikillugu itissusilimmut nunap qaa­vanik nalimmatserineq, naggorissaaneq, naasussaliineq kiisalu nunatap ivigartortitsivittut atorne­qarnera, ilaanngillat assaanerit, assallatserinerit, 15 cm-nik itinerusumik nalimmatserineq, imaar­saaneq aamma ujaraajaaneq.

Nunalerinikkut ingerlatanut allanut Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu akuersissuteqarsin­naavoq. Tamakku tassaasinnaapput 15 cm-nik itinerusumik nunap qaavani nalimmatserineq, imaar­saaneq aamma ujaraajaaneq. Aammattaaq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu akuersissute­qarsinnaavoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit paasis­sutissanik nivinngaavinnik, eqqaavinnik allanillu ikkussinissamut qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunut kikkulluunniit ornigussinnaanerannut iluaqutaasin­naasunik.

Inatsimmi 1980-imeersumi § 3-mi aalajangerneqarpoq suliffeqarfimmik sumilluunniit qanganitsa­nut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunut annertuumik takussunarsaataa­sinnaasunik peqarnissaa inerteqqutaasoq. Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi inerteqquteqar­neq erseqqissarneqarpoq aalajangerneqarluni nunalerinikkut ingerlatsinerinnaat akuerineqarsinnaa­sut. Nalilerneqarpoq oqaasertaanik allannguinerup sunniutigissanngikkaa, aalajangersakkap pinngit­saaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsinertut isigineqarnissaa, imaluunniit allatut oqaatiga­lugu atuisinnaanermut pisinnaatitaaffiusinnaasunik akornusiisutut iluseqalinngitsoq. Sumiiffinni pi­neqartuni nunaminertanik atuineq qangaaniilli annikippoq, oqaasertaanillu allannguinerup siunerta­raa, inatsisit ersarinnerunissaat, aalajangersakkap killilersuinerunissaa siunertarineqarani. Aammat­taaq imm. 4-mi sanioqqutsisinnaanissamut periarfissaqartitsivoq, atuisut ataasiakkaat artukkerulun­neqarsinnaanerat pinngitsoortinniarlugu.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq inatsimmi atuuttumi § 6-imik allannguinani ingerlatitseqqiineruvoq.

Aalajangersakkap imaraa sanioqqutsinissamut periarfissaq annertooq pisunut assigiinngitsunut ar­lalinnut sammitinneqarsinnaasoq. Aalajangersakkami qanganitsap eriagisassap imaaliallaannnar­lugu peerneqarsinnaanngitsup aalajangersimasup eqqissisimatitaanerata atorunnaarsinneqarsinnaa­nera periarfissinneqarpoq, assersuutigalugu qanganisaq eriagisassaq imaaliinnarlugu peerneqarsin­naanngitsoq aserorsimappat, imaluunniit nunami assaanermut atatillugu qanganisaq eriagisassaq nuunneqarpat. Aammattaaq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu imm. 3-mut naleqqiul­lugu immikkut akuersissutigisinnaavaa, sumiiffinni illersugassatut aalajanngiunneqartuni allanik ingerlatsisoqarsinnaanera. Taamaattoq oqaatigineqassaaq sanioqqutsinissamut periarfissaq suuga­luartunulluunniit atorneqarsinnaasutut eqqarsaataanngimmat, taamaallaalli pisuni immikkut illuin­nartuni aatsaat atorneqartassasoq takorluugaalluni, taamaaliornissaq pissutsit, tamatumani ilan­ngullugit inuussutissarsiornermut tunngasut, annertuumik pisariaqalersippassuk.

§ 7-imut

Aalajangersagaq inatsimmi atuuttumi § 7-imik annikitsumik allannguilluni ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut alla­tulluunniit nunaminertamik atuisinnaatitaasut, kommunalbestyrelsit, pisortani oqartussat sumiiffin­nilu katersugaasiviit peqatigiiffiillu, nalinginnaasumik aalajangersimasumilluunniit eqqissisimatit­sinissaq ataavartitsinissarluunniit siunertaralugu isumagisaqartut, qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik eqqissisimatitassangortitsinissaq pillugu suliassa­nik, kiisalu taakkuninnga allanngortitsinissamik atorunnaarsitsinissamillunniit suliassanik saqqum­miisinnaasut.

Atuisut ilaatinneqarput, aalajangersakkami matumani ilaatinneqartut qanganitsat eriagisassat imaa­liallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitaaneri, nunaminertamik tunineqarsimanerup allatulluunniit nunaminertamik atuisinnaatitaanerup atornissaanut sunniuteqarsinnaammata. Taa­maattumik nunaminertamik pineqartumik uppernarsaatissaqarnatik atuisut allat, taamaalillutillu eq­qissisimatitassanngortitsinissamik suliami soqutigisaqartuunngitsut, akuusinnaatitaanngillat. Atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut tassaapput innuttaasut, suliffeqarfiit allalluunniit, qanganitsap eriagisassap imaaliallaannarlugu peerneqarsinnaangitsup inissisimaffigisaanik nunaminertamik tu­nineqarsimasut. Nutaatut ilanngunneqarput atuisut nunaminertanik allatut atuisinnaatitaasut. Ilan­ngussaq ilanngunneqarpoq pissutigalugu, atuinissamut pisinnaatitaasoqarmat nunaminertamik tuni­neqarsimasutut nalunaarsorsimanissamik piumasaqaatip nutarfasissuunera pissutigalugu suli nalu­naarsorneqanngitsunik.

Kommunalbestyrelsit sumiiffinni oqartussani qaffasinnerpaatut sumiiffinnullu nunaminertanik pi­lersaarusiortutut inissisimanertik pissutigalugu ilaatinneqarput. Pisortani oqartussat ilanngunneqar­put suliassanillu saqqummiisinnaatitaallutik, nuna tamakkerlugu mianerisassat arlaqartut isumagisa­ramikkit, soorlu inuussutissarsiornermut atatillugu mianerisassat aamma sanaartukkanut annertune­rusunut, timitalimmik pilersaarusiornermut il.il. atatillugu mianerisassat.

Aammattaaq nutaatut peqatigiiffiit nalinginnaasumik aalajangersimasumilluunniit eqqissisimatitsi­nissaq ataavartitsinissarluunniit siunertaralugu isumagisaqartut ilanngunneqarput. Aalajangersakkat assingusut siunnersuummi § 19, imm. 1-imi aamma § 25, imm. 1-imi allaqqapput, illunut sumiif­finnullu kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartunut tunngasut.

Inatsimmi atuuttumi aalajangersagaavoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu eqqissisimatit­sinissaq pillugu namminneq suliassanngortitsisinnaasoq. Aalajangersagaq inatsimmut siornatigut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, tassa eqqissisimatitsinissamik inatsit atuuttoq imaqarmat aa­lajangersakkamik qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsunik inger­laannartumik eqqissisimatitassanngortitsissutaasussamik. Tamanna pissutigalugu kikkut eqqissisi­matitassanngortisinissaq siunertaralugu suliamik saqqummiisinnaanerat pillugu aalajangersagaqan­ngilaq.

Imm. 2-mut

Aalajangersarneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqis­sisimatitassanngortinneqarnissaat kiisalu tamatuminnga allanngortitsinissaq imaluunniit atorunnaarsitsinissaq pillugit Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiisassasoq.

Nutaatut siunnersuutigineqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiinermut ata­tillugu piumasaqaatinik aalajangiisinnaatitaassasoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami imm. 3-mi Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitassan­ngortitsiniarluni suliassamik suliarinninneranut atatillugu tusarniaasoqarnissaa piumasarineqarpoq.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitsinissamik suliaq pillugu isummin­nginnerani atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut allatulluunniit nunaminertamik atuisinnaatitaa­sut, kommunimi qanganitsap eriagisassap imaaliallaannarlugu peerneqarsinnaanngitsup inissisimaf­figisaani kommunalbestyrelsi, Naalakkersuisut allallu pineqartumut soqutigisallit ilisimatinneqas­sapput tusarniaavigineqarlutillu. Tamanut ilisimatitsineq pisinnaavoq tusagassiuutitigut naaper­tuuttutigut allakkiamik ikkussinikkut. Atuisut nunaminertamik tunineqarnikut allatulluunniit nuna­minertamik atuisinnaatitaasut, kommunalbestyrelsip, Naalakkersuisut suliamullu attuumassuteqartut naapertuuttut allat ilisimatinnerat toqqaannartumik allakkatigut pissaaq.

Tusarniaanissamut piffissaliussap qaammatinik 3-nik sivisussuseqartinnerata siunertaraa qularnaas­sallugu, attuumassuteqartut tamarmik suliamut tunngatillugu oqaaseqaateqarnissaminnut naamma­ginartumik periarfissaqarinnissaat.

Suliani maannakkut ingerlasuni iluaqutaasinnaavoq inuit naapertuuttut allat tusarniaaviginissaat, soorlu eqqaamiut, nunaminertanik pilersaarusiornermut oqartussaasut peqatigiifiit allallu. Nutaatut ilanngunneqarpoq, nunaminertamik tunineqarsimanngikkaluarlutik allatut atuisinnaatitaasut aamma Naalakkersuisut pinngitsooratik tusarniaavigineqassasut. Atuisut nunaminertamik allatut atuisin­naanermik piginnaatitaasut pillugit imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput. Naalakkersuisut pinngitsoorani tusarniaavigineqartussanut ilanngunneqarput naalakkersuisoqarfiit ataasiakkaat eq­qissisimatitsinissamik sulianut assigiinngitsunut malinnaanissaaannut periarfissikkumallugit, tas­suunakkullu aamma oqaaseqaateqarnissaannut periarfissikkumallugit, tamatumani ilanngullugit eq­qissimatitsinissamik eqqarsaataasut inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunut akerliusinnaanerat pillugu uparuaanerujunnartut.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkap qulakkiissavaa eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamut ingerlasumut imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsinermik allannguinissaq imaluunniit atortuujunnaarsitsinis­saq pillugu suliamut tunngatillugu illut imaluunniit sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pi­ngaarutillit allanngortinneqannginnissaat imaluunniit ilusaannik allannguisoqannginnissaa. Ta­manna peqqutigalugu erseqqissarneqarpoq, eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliamut akornu­taasumik ajornartorsiortitsisinnaasumilluunniit allannguisoqassanngitsoq.

Aalajangersakkami naggatit aappaanni aalajangerneqarpoq, ilisimatitsinissap naggammi siullermi eqqaaneqartup kingunerisassai aatsitassarsiornermut aamma sikumik imermillu isumalluutinut tun­ngasuni misissueqqaarnissamut, ujarlernissamut atuisinnaanermullu akuersissutaareersunut, kiisalu erngup nukinganik nukissiorfiliornernut taamatullu taakkununnga atasumik misissueqqaarnernut atuutissanngitsut. Sanioqqutitsisinnaanermik aalajangersagaq taanna pisariaqartutut isigineqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat akuersissutinik pigisaqartunut taaneqartunut taarsiisussatut akisus­saatitaanissaat pinngitsoorumallugu.

Akuersissutaareersunut atatillugu oqaatigineqassaaq, imm. 4-mi aalajangersakkap akornusinngik­kaa, kingusinnerusukkut eqqissisimatitsinissaq pillugu aalajangiisoqarsinnaanera. Tassuunakkut pi­sinnaatitaaffinnik pigisaqartut pigeriigaannik killilersuisoqassappat, ajornartorsiut tamanna pinngit­saaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu inatsisilornermi malittarisassat naaper­torlugit aaqqiivigineqassaaq. Tamanna pillugu aammattaaq siunnersuummi § 30 innersuunneqar­poq.

§ 8-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq siunnersuummilu § 1, imm. 4 aamma 5 kiisalu § 3-mut atasuulluni.

Imm.1-imut

Aalajangersakkap aalajangerpaa, eqqissisimatitsinermut atatillugu tusarniaanermi, eqqissisimatitsi­nissamik pilersaaruteqarneq inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isigin­nilluni pingaartittariaqartunut akerliusutut patsisitalersukkamik isummerfigineqarpat, Nunatta Ka­tersugaasiviata Allagaateqarfiatalu suliaq Naalakkersuisunut aalajangiiffigisassatut saqqummiutis­sagaa.

Oqaaseqatigiit "patsisissaqartumik akerliusoq, tak. § 3" siunertaraat, uparuaassuteqartup uparuaa­nini, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartu­nik tunngaviliinissamut piumasaqaatit § 3-mi taaneqartut piviusunngortinnissaannik patsisitalersus­sagaa. Erseqqarippat uparuaaneq akornusersuiniarnerinnaasoq, Nunatta Katersugaasivia Allagaate­qarfialu suliamik Naalakkersuisunut saqqummiussinissamut pisussaaffeqanngilaq. Aalajangerneq tamanna pineqartup siunnersuummi § 31 malillugu Naalakkersuisunut maalaarutigisinnaavaa.

Oqaaseqatigiit "eqqissisimatitassanngortitsinissamik eqqarsaateqarneq imaluunniit eqqissisimatitas­sanngortitamik pioreersumik atuutsitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit eqqarsaateqarneq" takutippaat, eqqissisimatitassanngortitsinissamik eqqarsaatigineqartunut aamma eqqissimatitsiner­nik atuutereersunik atuutitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit eqqarsaateqarnermut naleq­qiullugu uparuaasoqarsinnaasoq.

Naggatit aappaanni aalajangerneqarpoq suliaq Naalakkersuisunut saqqummiunneqannginnerani Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqati­giinnut oqaaseqaateqarfigitissagaa. Tassunga atatillugu naggatit pingajuanni aalajangerneqarpoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqati­giinnut saqqummiussinermini, tamatumalu kingorna suliap Naalakkersuisunut ingerlateqqinnerani, ilanngullugit tunniutissagai, eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliap aalajangiiviginissaanut inassuteqaatini aamma Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik eqqarsaataagaluaq tunuartillugu imaluunniit eqqissisimatitsineroreersoq allanngortillugu atorunnaarsillugulluunniit aalajangiissaga­luarpata, qanganitsap eriagisassap isumannaatsumik uppernarsaasersorneqarnissanut pisariaqartu­mik iliuusissatut inassuteqaatini. Tassuunakkut siunertarineqarpoq Naalakkersuisut aalajangiinis­saminnut sapinngisamik pitsaanerpaamik tunngavissinnissaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap aalajangerpaa, Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik imaluunniit eqqissisima­titsinermik pioreersumik atuutsitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit aalajangiissagaluarunik malittarisassanik § 6, imm. 1-3-miittunik sanioqqutitsisinnaasut. Taamaasilluni assersuutigalugu Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput eqqissisimatitaq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nuunneqarsinnaasoq, nunalerinermut tunngasunik 20 meterit iluanni ingerlatsisoqarsinnaasoq, ima­luunnit 2 meterinik killeqartitsineq sanioqqunneqarsinnaasoq. Soorunami taamatut sanioqqussinis­sat pissutsinik immikkut ittunik tunngaveqartariaqarput. Imaassinnaavoq sanioqqutitsisinnaanermik periarfissap ilaanneeriarluni, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isigin­nilluni pingaartittariaqartut innersuullugit eqqissimatitsinermik atorunnaarsitsinissaq pisariaarutsis­sagaa.

§ 9-mut

Aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 7, imm. 4 taarserpaa, tassani aalajangersar­neqarpoq eqqissisimatitsinissamik aalajangiinerit ingerlaannartumik Namminersorlutik Oqartussat nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqartassasut.

Aalajangersagaq imarisamigut illut eqqissimatitaanerat aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuari­saanermi pingaarutillit eqqissimatitaanerat allatullu kulturikkut kingornussatut illersugaanerat pil­lugu aalajangersakkanut siunnersuummi § 21-mi aamma § 27-miittunut assinguvoq. Taamaalilluni malittarisassat taakku naleqqussarneqarput.

Aalajangersakkami imm. 1-imi aalajangerneqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitsinerit aamma taakkuninnga allannguinerit atorunnaarsitsinerillu tamanna pillugu aa­lajangiinermiit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanut saqqummiutissagai aamma piginnittoq, atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut allatulluunniit atuisinnaatitaasut aamma kommuni qanganitsap eriagisassap inissisimaffigisaa, kiisalu pineqartumut soqutiginnittut allat toqqaannartumik ilisima­tinneqassasut.

Tamanut saqqummiussineq pissaaq pisinnaatitaaffinnik pigisaqarunnartut tamarmik aalajangiiner­mik paasinninnissaat periafissikkumallugu.

Aalajangersakkami imm. 2-mi aalajangiunneqarpoq, sumiiffimmut qanganitsap eriagisassap inissi­simaffigisaanut pisinnaatitaanermik pigisaqartunit tamanit, eqqissisimatitsineq ataqqineqassasoq, pisinnaatitaanerup qanga atuutilersimanera apeqqutaatinnagu.

§ 10-mut

Aalajangersakkami ilutsimik allannguinani Inatsisartut inatsisaat atuuttoq taassanilu § 8 ingerlatit­seqqinneqarpoq, taamaallaat, imm. 1-imik aamma imm. 3-mik iluarsiisoqarpoq Nunatta Katersu­gaasiviata Allagaateqarfiatalu siunnersuuteqarneratigut, erseqqissarneqarpoq qanganitsat eriagisas­sat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaangitsut eqqissisimatitaasut ilisimaneqartut nalunaarsorne­qassasut.

Imm. 1-imi ”qanganitsat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnanngitsut allattorsimaffii, soorlu eriagi­sassat qanganitsat suut eqqissisimatitaaneri” allanngortsinneqarpoq ”qanganitsat eriagisassat imaa­liallaannarlugit peerneqarsinnanngitsut eqqissisimatitaasut ilisimaneqartut tamaasa nalunaarsussa­vai, matumani ilanngullugit eqqissisimatitassanngortitsinermut piumasaqaataasut”. Allannguinermi siunertarineqarpoq eqqanaassallugu taamaallaat qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peer­neqarsinnaanngitsut ilisimaneqartut nalunaarsorneqarnissaat tassami nalunaarsuutaasinnaasut allat tamanut soqutiginaateqanngimmata. Ilanngullugu nalunaarsuinermi siunertamut tulluuttuusorine­qarpoq eqqissisimatitsinernut ataasiakkaanut suut piumasaqaataanersut ersersinneqarnissaat.

Imm. 3-mi oqaaseq ”pingaarnerpaat” - oqaatsimik ”pingaaruteqartut”-mik taarserneqarpoq. Tama­tumani siunertarineqarpoq qanganitsat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaangitsut eqqissisimatitaa­sut amerlanerit aserfallatsaalineqarnissaat tamannalu ullumikkut ingerlatsinermut atuuttumut naa­pertuuppoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap matuma inatsimmi 1980-imeersumi § 2-mi Nunatta Katersugaasiviata Allagaate­qarfiatalu nalunaarsuinissamut pisussaaffilerneqarsimanera ingerlateqqinneqartussanngortsippaa. Katersugaasiveqarneq pillugu inatsisit naapertorlugit paasissutissatut nalunaarsukkat tamanit ator­neqarsinnaasussaassapput.

Imm. 2-mut

Malugeqquneqarpoq imm. 2-mi aalajangersagaq inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu nu­taajummat.

Imm. 2-mi Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaan­narlugit peerneqarsinnaangitsunik eqqissisimatitanik nakkutiginninnissamut pisussaatinneqarpoq. Nakkutiginninnissamut pisussaaffik tamakkiisuunngilaq siunertamulli aningaasaliissutaasut naa­pertorlugit ingerlatsinissamut pisussaaffiliilluni. Kaammattuutigineqarpoq nakkutilliisarnissaq kommuninik, peqatigiiffinnik, sumiiffinni katersugaasivinnik allanillu suleqatiginninnikkut pisassa­soq. Aalajangersakkap, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik aserfallatsaaliinermut, misissuinernut assaanernul­luunniit aningaasartuutissanik aningaasaateqarfinnut imaluunniit allanut avataaniit aningaasaliisin­naasunut qinnuteqartarsinnaanera, ajornartsinngilaa.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nakkutilliinissamut pisussaatsinneqarnera annertusi­satut paasisariaqarpoq tamatumanimi ilaatigut aserfallatsaaliinerit, ivikkanik killuinerit, nunap sis­sallu neriorneqarnerannut pinaveersaartitsinerit, ungalulersuinerit aamma allagartalersuinerit pisus­saaffittut ilanngussuunneqarmata. Aserfallatsaaliineq ilaatigut pissutsini immikkuullarissuni aamma qanganitsanik imaaliinarlugit peerneqarsinnaanngitsunik atorunnaarsitsinernik nuussinernilluunniit kinguneqartsinneqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu qanganitsat eqqissisimatitat sorliit pingaartsinneqar­nissaat aalajangersartassavaa. Taamatut aalajangersaanermi qanganitsat eriagisassat aserfallassi­massusaat, oqaluttuarisaanermi pingaaruteqassusaat, eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsut pioreersut allat taamaattut amerlassusaat, aalajangersimasuni sumiiffimmiinnermikkut periarfissarititaat pissutsillu allat tunngavigineqarsinnaapput.

§ 11-mut

Inatsisartut inatsisaata atuuttup § 9-ata aalajangersagartaasa ilusaanik allannguinani ingerlatitseqqii­neruvoq imarisaali pingasunik allannguiffiuvoq.

Allannguummi siullermi imm. 1-imi oqaatsip ”paasissutissallu” siornatigut oqaatsit ”aamma ilisi­masat” ilanngunneqarput. Taamaaliornermi siunertarineqarpoq erseqqissassallugu qanganitsat eria­gisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut taakkualu pillugit ilisimasat paasissutissallu kinguaajusunut ingerlateqqinneqarnissaasa eqqanaarneqarnissaat. Taamaaliorneq siunnersuummi oqaasertalersuereernermut naapertuuppoq, ilaatigut tak.§ 1 imm. 5 aamma § 3 imm. 3.

Allannguutip aappaani imm. 1-imi 2-milu ”nunap pisuussutaanik suliaqartut allat” tapiliunneqarput ”nunaminertanik pilersaarusiornermut aatsitassalerinermullu oqartussaasut”-nut. Taamaaliornermi siunertarineqarpoq maleruagassat pioreersut tamakkiisunngortsinneqarnissaat.

Allannguutit pingajuanni imm. 3 nutaaq ilanngunneqarpoq taamaaliornermilu aalajangersarneqar­poq nunaminertanik pilersaarusiornermut aatsitassalerinermullu oqartussaasut allallu nunap pisuus­sutaanik iluaquteqarniarnermik suliaqartut, akuersissutinik, qanganitsanik eriagisassanik imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik kalluaasinnaasunik, tunniussiniarlutik suliaqarnerminni qin­nuteqartut Inatsisartut inatsisaata aalajangersagartaanik tamatumunnga attuumassuteqartunik kaler­rinneqarnissaannik pisussaaffeqarmata.

Imm.1-imut

Aalajangersakkami, Nunattaa Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aamma pilersaarusiornermut nunallu pisuussutaanik atuinermut oqartussaasut allallu nunap pisuussutaanik atuinermik suliaqartut timitalimmik pilersaarusiornerminni suleqatigiinnermikkut qanganitsat eriagisassat imaaliallaan­narlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarnissaannik eqqanaarinninnissat sinertarineqarpoq.

Pilersaarusiornermi oqartussat oqariaatsitut atorneqarnerata iluaniipput nunaminertanik atuinissa­mik nuna tamakkerlugu kommuniniluunniit pilersaarusianik suliaqartartut tamarmik.  Nunap pi­suussutaanut oqartussaasunut ilaapput suliaqarfiit suulluunniit Nunatsinni aatsitassanik ikummatis­sanillu pisuussutaasunik suliaqartut tamarmik. Allat susassaqartut nunap pisuussutai pillugit sulia­qartut tassaasinnaapput avatangiisit pillugit oqartussaasut, nunalerineq pillugu oqartussaasut ima­luunniit allat Nunatsinniittut avataanittulluunniit.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu oqartussat suliaqarfiillu qulaani eqqartorneqartut su­leqatigalugit qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut paasissutissar­taasa kinguaajusunut ingerlateqqinneqarsinnaanissaat eqqanaassavaat. Taamatut aalajangersagalior­nikkut isumannaarniarneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngit­sut isumannaarneqarnissaannut atatillugu susassaqartut imminnut akunnerminni paasissutissanik ingerlaavartumik paarlaasseqatigiittarnissaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami pilersaarusiornermut aamma aatsitassanut ikummatissanullu oqartussaasut pi­sussaaffilerneqarput qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik attuisussanik akuersissuteqarnissaq sioqqullugu pilersaarutinik suliassallu suliassartaasa suliarine­qarnerini Nunatta Katersugaasivianik Allagaateqarfianillu akulerutsitsisarnissaq.

Pilersaarutit pineqartut tassaapput nunap immikkoortuinut pilersaarutit, kommuninut pilersaarutit, sumiiffinnut pilersaarutit pilersaarutillu allat.

Akuersissutitut eqqartorneqartut tassaapput misissueqqaarnissamut-, paasiniaanernut- atuinissanullu akuersissutit.

Akulerutsitsineq pisinnaavoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu tusarniaavigineqarne­ratigut. Akulerutsitsinerup siunertaraa, qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsut ilisimaneqartut pilersaarusiornermut sunniuteqarsinnaasut siusissukkut paasineqarnis­saat taamaaliornikkut akerliusunngortsikkumanagu qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlu­git peerneqarsinnaanngitsunut eqqissisitassanngortitanut kingusinnerusukkut nunaminertamik atui­nissaq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkami pilersaarusiornermut aamma aatsitassanut ikum­matissanullu oqartussaasut pisussaaffilerneqarput qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik attuisussanik akuersissuteqarnissaq sioqqullugu qinnuteqartut inatsisar­tut inatsisaata § 11 imm. 4-aata aamma §§-it 12-imiit 16-imut aammalu 32-p imarisai pillugit paa­sissutissiinissamut.

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq akuersissutinik taamaattunik qinnuteqartut inatsisip imari­saanik pisariaqartunik nalunngisaqalernissaat. Siullermik ilisimasariaqarpoq aalajangersagaqarmat sanaartortitsisup nunaminertanik annertuunik sanaartornissamik pilersaarusiornermini Nunatta Ka­tersugaasivia Allagaateqarfialu akulerutsittussaammagu. Tamatuma saniatigut aalajangersagarta­qarpoq assagassat pillugit paasiniaanissamut aamma misissuinissamut tunngassuteqartunik tamatu­munnga ilanngullugit taamaaliornissamut aalajangersimasumik piffissaritinneqartartut taamaalior­nernilu kikkut aningaasartuuteqartarnissaannut aalajangersakkanut tunngassuteqartut. Kiisalu pil­larneqaatissiisinnaanermut tunngassuteqartut ilaatinneqarput taamaaliornermi qinnuteqartunut, Inat­sisartut inatsisaannik unioqqutsitsinerit akiliisitaanermik kinguneqarsinnaanerat, ilisimaqqullugu.

Imm. 4-mut

Annertuumik nunamik suliaqarnermik ingerlatsisoqassatillugu Nunatta Katersugaasiviata Allagaa­teqarfiatalu akulerutsinneqarnissaanik sanaartortitsisup pisussaaffeqarnera aalajangersakkami imm. 3-mi ersersinneqarpoq. Nunamik suliaqarnerup annertuutut nalilersorneqarnerani qissimilaagas­saapput nunamik suliaqarneq illoqarfiup killeqarfiata iluaniinnersoq imaluunniit nunaannarmiinner­soq ilanngullugit aningaasartuuteqarnikkut pissutsit aamma nunamik suliaqarnermi siunertarine­qartut. Annertuumik nunamik suliaqarnernut assersuutissaapput erngup nukissiorfiit, mittarfiit, umiarsualiviit talittarfiillu aamma aqquserngiornerit annertunerusut.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq naapertorlugu imm. 2 aamma 3 malillugit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqar­fiatalu akulerutsinneqarnermigut qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsunik peqarnera allagaateqarfiit aqqutigalugit nakkutigisussaavaa. Allagaateqarfiit aqquti­galugit nakkutilliineq pissaaq Nunatta Katersugaasiviata allagaatinik toqqorsiviini nalunaarsukkat tunngavigalugit. Taamaalilluni qanganitsanut eriagisassanut imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsunut tunngassuteqartunut ilisimaneqartut pilersaarusiornermut oqartussanut allanullu ingerla­teqqinneqarsinnaapput.

Allagaateqarfiit tunngavigalugit nakkutilliinermi qulakkeerneqanngilaq nunami aalajangersimasumi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik allanik peqannginner­soq.

§ 12-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 10 imm. 1-imi eqqartorneqartunik tun-ngave­qarpoq. Aalajangersakkami taamaallaat eqqartorneqarpoq qanganisarsiornikkut naliliisoqartarnis­saa. Qanganisarsiornikkut naliliisoqartarnissamut aalajangersakkat siunnersuutip § 13-iani aalaja­ngersarneqarput. Qanganisarsiornikkut naliliisoqartarnissamut qanganisarsiorlunilu assaanissamut aningaasartuutissanut tunngassuteqartunik aalajangersakkat siunnersuutip § 14-ani ataatsimoortsin­neqarsimapput.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq, Inatsisartut inatsisaata atuuttup § 10-anik tassanilu imm. 1-imik tulleriiaarinerillu 1-iannik ingerlatitseqqiineruvoq. Aalajangersakkami nunamik suliaqalersinnani suliaqarfissamik qanganisarsiornikkut naliliisoqartarsinnaanera neqeroorutigineqarpoq.

Qanganisarsiornikkut naliliisoqartarnissaq allagaateqarfiit tunngavigalugit misissuinermik aamma in situ (sumiiffimmik) pisariaqartitamik alakkarterinermik taputartuussinerupput taamaaliornermilu qanganitsat piujuaannartussatut naliligaasinnaasut nalunaarsorneqarsinnaapput nunamik suliaqarneq aallarteriigaq unitsinngikkaluarlugu. Siunnersuutigineqarpoq qanganisarsiornikkut naliliinissaq nu­namik suliaqarnissap piareersarneqarnerani siusissumi pisassasoq assersuutigalugu nunamik sulia­qarnissap sumiissusaata aalajangersaavigineqarneranut atatillugu.

Aalajangersakkami periarfissiissutigineqarpoq sumiiffiup aalajangersimasup qanganitsanik eriagi­sassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarsinnaanerata misissuiffigineqarsin­naanera suliassatut pilersaarutaasinnaasup misissuiffigineqarnerata nalaani imaluunniit nunami su­liassaasinnaasup aallartsinneqannginnerani. Taamaaliortoqarsinnaavoq nunatap, suliassap akilersin­naassusiata, nunatap pissusaata, ajornartorsiutaasinnaasut assigisaasalu misissuiffigineqarnerannut atatillugu. Qanganisarsiornikkut naliliineq sumiiffinni illoqarfiup avataaniittuni immikkut pisaria­qartsinneqarsinnaavoq ingammik annertuunik nunami suliassaqartoqartsillugu soorlu erngup nuki­liorfiliornernut, mittarfiliornernut, umiarsualiviliornernut, talittarfiliornernut, annertuunik aqqusin­niornernut aatsitassanillu piiaanernut atatillugu.

Imm. 2-mut

Imm. 1-imi qanganisarsiornikkut naliliisoqarnissaanik piumasaqarsinnaaneq pillugu aalajangersak­kanut ingerlateqqitanut uiggiullugu imm. 2-mi aalajangersarneqarput Nunatta Katersugaasivia Alla­gaateqarfialu aaliangiisinnaatsinneqartoq sumiiffimmik aalajangersimasumik qanganisarsiornikkut naliliinissamik, sumiiffik qanganisarsiornikkut ilisimaneqanngippat imaluunniit tunngavissaqartu­mik ilimagineqarpat sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsin­naanngitsoqartoq. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfia­talu kissaateqarnera tunngavigalugu.

Aalajangersakkami sumiiffinni qanganisarsiornikkut naliliivigineqarsimanngitsuni nunamik sulia­qarnermik aallartitsinissamut pinngitsoortitsisinnaanermik siunertaqarpoq imaluunniit tunngave­qartumik ilimagineqarpat sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqar­sinnaanngitsoqarneranik ilimaginnittoqarpat tamakkulu qanganisarsiornikkut naliliivigineqarsiman­ngippata. Taamaaliornikkut nunamik suliaqarnerup aallartereersup unitsinneqartariaqarnera pinngit­soorneqarsinnaavoq nunamik sulinerup aallartereernerata kingorna sumiiffimmi qanganitsanik eria­gisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik nassaartoqarpat.

Inatsisartut inatsisaata atuuttup § 10 imm. 2 tunngavigalugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqar­fialu aalajangiisinnaavoq qanganisarsiornikkut misissuisoqarnissaanik katersugaasiviup nalilerpagu sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsoqartoq. Taa­maaliorneq annertuneroqaaq qanganisarsiornikkut naliliisoqarneraniit oqartoqarsinnammammi aa­lajangersakkap nutaap ersersimmagu annertunerusut iluini misissoqqissaagassanik annikitsualutta­qartoq. Qanganisarsiornikkut naliliinerup ilaatigut kingunerisinnaasarpaa naliliinerup kinguneranik qanganisarsiornikkut misissuinissamik aalajangigaqanngitsoornera.

Sumiiffiup ”qanganisarsiornikkut ilisimaneqannginnera” isumaqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalugaa sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerne­qarsinnaanngitsunik peqarnera.

Tunngaveqartumik ilisimasaqarneq ilaatigut imaqarsinnaavoq nalinginnaasumik qanganisarsiornik­kut nalunngisaqarnermik ilaatigut sumiiffinni assingusuni qanganitsanik eriagisassanik imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarnera peqqutigalugu.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangersaavigineqarput imm. 1-imi aamma imm. 2-mi naliliivigineqartussa­tut eqqartorneqartut aalajangersarneqarpormi naliliinerit piaartumik pisassasut qaammatillu quli­ngiluat qaangiutsinnagit naammassereertassasut pissutsit immikkorluinnaq ittut taamaaliornissamut akornusiinngippata. Tamatumunnga tapiliullugu nalunaarneqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Alla­gaateqarfiatalu naliliinera tunngavigalugu qaammatinik qulingiluanik aalajangersaaneq qanoq pi­sassanersoq. Tamanna pivoq nunamik suliaqarnissaq siunertaralugu misissueqqaarnerit ukiup qanoq ilineratigulluunniit pisarsinnaammata. Assersuutigalugu misissueqqaarnerit septemberimi pippata katersugaasivik Nunatsunni sumiiffinni amerlanerpaani aatsaat naliliisinnaasarpoq qaammammi ju­nimi ukiumi tulliuttumi.

Aalajangersakkap Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu piaarnerpaamik naliliinissamut pisus­saatippaa. Qanoq piaartigisumik taamaaliorsinnaanermut apeqqutaatsinneqartussaapput silap, su­miiffiullu pissusai aamma aningaasaqarneq pillugu pissutaasinnaasut.

Piffissaliussamik nikititsisinnaanermut peqqutaasinnaapput silap pissusaata ajornartoortitsineri, su­miiffiup annertussusaa, sumiiffiup ungasissusaa, tikinniarneranut aningaasartuutissaasut annertussu­saat pissutsillu tunngavilersuutit tamakkununnga assersuunneqarsinnaasut atuunnerat.

Siunnersuummi § 13, imm. 3 naapertorlugu qanganisarsiornikkut naliliineq qanganisarsiornikkut misissuinermik kinguneqartsinneqartoq qaammatit 18-it ingerlanerini naammassineqartussaavoq pissutsit immikkut ittut ajornartorsiortitsinngippata.

Sulianik ingerlatsinermi maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu piaarnerpaamik nalilissavaa naliliinissamik suliassaq qaqugu naammaasineqas­sanersoq tamatuminngalu sanaartortumut imaluunniit sanaartortup akilerlugu sulisitaanut nalunaa­ruteqarnissaq naammassissallugu.

§ 13-imut

Aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi § 10, imm. 2 tunngavigaa. Aalajanger­sakkami taamaallaat qanganisarsiornikkut misissuinerit pineqarput. Qanganisarsiornikkut naliliine­rit pillugit aalajangersakkat siunnersuummi § 12-imi aalajangersarneqarput. Qanganisarsiornikkut naliliinernut aamma misissuinernut aningaasartuutit akilernissaat pillugit aalajangersakkat siunner­suummi § 14-imut katersorneqarput.

Imm. 1-imut.

Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 10, imm. 1-imut aamma siunnersuummi § 12, imm. 1-imut sa­nilliussatut, aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, pineqarluni sanaartortitsisup imaluunniit misissueq­qaarnermik assaanermilluunniit akiliisussap, suliap aallartinnginnerani Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu qinnuigisinnaagaa sumiiffimmi qanganisarsiornikkut misissueqqullugu. Tamanna qanganisarsiornikkut misissuinernut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nammineerluni aallartitaanut taarsiunneqarsinnaasutut isigineqassaaq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq inatsimmi 1980-imeersumi § 4, imm. 1-imik annertusillugu ingerlatitseqqiineru­voq, tassanimi taamaallaat aalajangerneqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aala­jangersinnaagaa, nunami assaanermi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqar­sinnaanngitsunik nassaarnermut atatillugu misissuisoqassanersoq.

Sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik ataatsi­mik arlalinnilluunniit peqartoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu naliliippat imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq tassani qanganisarsiornikkut misissuisoqassasoq. Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu aalajangigassanngortinneqarpoq qanganitsanik eriagisassanik imaalillaannar­lugit peerneqarsinnaanngitsunik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit assaalluni sukumiisumik misissuinissaq pisariaqarnersoq imaluunniit assersuutigalugu qanganisaq eriagisassaq imaaliallaan­narlugu peerneqarsinnaanngitsoq allatut uppernarsaasersorneqassanersoq, tamatumalu kingorna qa­nganisaq eriagisassaq matoorunneqarsinnaalluni peerneqarsinnaalluniluunniit.

Qanganisarsiornikkut misissuineq nunaminertamut assaaffiusumuinnaq tunngavoq eqqaanilu nu­naminertanut suliamik ingerlatsinermut atasumik qamutinik ingerlavinnut, tupeqarfinnut assigi­saannullu.

§ 12 naapertorlugu qanganisarsiornikkut misissuinerup qanganisarsiornikkut naliliinermit allaassu­tigaa pineqarmata qanganitsamik eriagisassamik qulakkeerinninneq attakusiuinerlu, qanganisarsior­nikkullu naliliineq tassaalluni nunamik pineqartumik nalunaarsuineq. Qanganitsanik eriagisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qanganisar­siornikkut misissuinerit, tassaapput attakusiornerit, isumannaarinninnerit, paasissutissanik katersi­nerit, nalunaarsuinerit il.il..

Imm. 3-mut

Aammattaaq imm. 3-p imarivaa Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu qanganisarsiornikkut misissuinera piaarnerpaamik pissasoq, qaammatillu 18-it qaangiutsinnagit naammassineqassasoq, immikkut ittunik pissutissaqartinnagu. Piffissaliussaq tamanna Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 10, imm. 2-mik ingerlatiseqqiineruvoq.

Tassunga atatillugu isumaqartoqarpoq, qanganisarsiornikkut misissuineq sioqqullugu qanganisar­siornikkut naliliisoqarsimappat, qanganisarsiornikkut naliliineq misissuinerlu ataatsimut qaammatit 18-it qaangiutsinnagit naammassereersimassariaqartut.

Aalajangersakkami aammattaaq aalajangiunneqarpoq, qaqugumiit piffissaliussaq naatsorsorneqas­sasoq. Matumani pineqartoq tassaavoq Inatsisartut inatsisaata atuuttup § 10, imm. 2-anut naleq­qiullugu erseqqissaaneq.

Piffissaliinerup qulakkiissavaa, nunamik assaanerit sivisunerusumik unitsinneqannginnissaat. Qaammatinik 18-inik killissaqartitsineq qanganisarsiornikkut assaanissamut sivisunerpaaffiusinnaa­sutut aallaavigineqassaaq. Taamatuttaaq qaammatinik 18-inik piffissaliinerup periarfissippaa, qa­nganisarsiornikkut misissuinerup silap pissusaanit unitsinneqannginnissaa. Aalajangersagarli aamma periarfissiivoq qanganisarsiornikkut misissuinerit qaammatit 18-it sinnerlugit ingerlanne­qarsinnaanerinut, pissutsit immikkut ittut atuutsillugit. Pissutsit immikkut ittut tassaasinnaapput, silap pissusai qaangeruminaatsut, nunap annertuujunera, avinngarusimasumiinnera, pilersuineq aki­sooq assigisaallu.

§ 14-imut

Aalajangersakkap tunngavigai Inatsisartut inatsisaanni § 10, imm. 1, naggatit aappaat aamma § 19, imm. 4. Aalajangersakkap taamaallat sammivai kia qanganisarsiornikkut naliliinerit misissuinerillu akilissanerai. Qanganisarsiornikkut naliliinerit pillugit aalajangersakkat siunnersuummi § 12-imiip­put. Qanganisarsiornikkut misissuinerit pillugit aalajangersakkat siunnersuummi § 13-imiipput.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu nutaajuvoq, tassami inatsisip 1980-imeersup isummerfiginngilaa qanganitsat eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut misissornerat kia akilissaneraa.

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq, sanaartortitsisup imaluunniit assaanermik akiliisussap, qanganisarsiornikkut naliliinermut imaluunniit misissuinermut aningaasartuutit akilissagai. Inatsi­sartut inatsisaanni maanna atuuttumi § 10, imm. 1-imi, qinnuteqartoqareerneratigut qanganisarsior­nikkut naliliinermut tunngasumi, aamma § 10, imm. 3-mi, qanganisarsiornikkut misissuinernut Nu­natta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu aalajangiunneqartunut tunngasumi, aalajangersarne­qarpoq sanaartortitsisup imaluunniit misissueqqaarnermik assaanermilluunniit akiliisussap aningaa­sartuutit akilissagai. Tamatumani aallaaviuvoq ajoqusiisup akiliisussanngortitaasarneranik tunnga­vimmik taaneqartartoq. Tunngavik taanna aalajangersakkami imm. 1-ikkut annertusineqarpoq, qa­nganisarsiornikkut naliliinernut misissuinernullu aammattaaq atuuttussanngorlugu, taakkua qinnu­teqareernikkut aallartinneqarnersut imaluunniit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nammineerluni aallartitarinerai apeqqutaatinnagu.

Inatsisartut inatsiaanni atuttumi § 10, imm. 3, naggatit aappaanni aalajangersarneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu qanganisarsiornikkut misissuinermut missingersersuutinik sulia­qassasoq, misissuinerup aallartinnginnerani. Imm. 1-imi naggatit aappaanni pisussaaffik tamanna annertusineqarpoq qanganisarsiornikkut naliliinernuttaaq atuutsilerlugu. Aammattaaq aalajangiun­neqarpoq, missingersersuusiaq sanaartortitsisumut imaluunniit misissueqqaarnermik assaanermil­luunniit akiliisussamut akuerisassanngorlugu saqqummiunneqassasoq. Aammattaaq aalajanngiun­neqarpoq, tamanna piaarnerpaamik naliliineq misissuinerluunniit allartinneqartinnagit pissasoq.

Missingersersuummut ilaassapput Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu naliliinermut mi­sissuinermulluunniit atatillugu aningaasartuutai. Misissuinermut atatillugu ilaassapput aningaasar­tuutit misissukkap katersugaasivimmi toqqortarineqalernissaata tungaanut atorneqartut, imaappoq ilaatigut aamma aanaveersaanermut aningaasartuutit ilaassasut.

Missingersersuutit saqqummiunnissaannik piumasaqaatip nassatarissavaa, qanganisarsiornikkut na­liliineq imaluunniit misissuineq ingerlanneqarsinnaanngimmat, sanaartortitsisoq imaluunniit misis­sueqqaarnermik assaanermilluunniit akiliisussaq missingersersuusianik akuerseqqaartinnagu. Ta­matumani aammattaaq naatsorsuutaavoq, missingersersuutit pillugit isumaqatigiinniartoqarsinnaa­soq, kisiannili naggataatigut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalilertussaassavaa nali­liineq imaluunniit misissuineq missingersuusiaasut iluanni isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaas­sanersoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq inatsimmut 1980-imeersumut naleqqiullugu nutaajuvoq. Aalajangersakkap Inatsi­sartut inatsisaanni atuuttumi § 10, imm. 4 tunngavigaa.

Tamakkiisumik nalunaaruteqartussaatitaanerup aamma qanganisarsiornikkut misissuinerup piviu­sunngortinnissaat siunertaralugu, qanganisarsiornikkut naliliinermut imaluunniit qanganisarsiornik­kut misissuinermut akiliinissaq pillugu sanioqqutitsisinnaaneq pillugu aalaja-ngersaasoqarpoq. Sa­nioqqutitsisinnaanermi pineqarput pissutsit naapertuuttuunngitsut, sanaartortitsisup namminersortup namminerisaminik annikinnerusunik assaanerinut tunngasut aamma aatsitassarsiorneq pillugu Inat­sisartut inatsisaat naapertorlugu annikinnerusunik ujarlernissamut piiaanissamullu akuersissuteqar­tunut, taakkununngalu atasumik ingerlatsinernut tunngatillugu.

Sanaartortitsisoq namminersortoq nalinginnaasumik tassaassaaq inuk ataaseq ilaqutariilluunniit.

Namminerisamik nunami assaanerit tassaapput illuaqqat, nammineerluni illuliat assigisaallu, nu­naateqarfissamik piareersaaneq ilanngullugu. Aamma pineqarsinnaavoq namminerisamik piginne­qatigiilluni illuliortitsinerit, piginneqatigiilluni illuliorneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naaper­torlugu suliarineqartut aamma namminerisamik 10/40/50-imik sanaartorneq illussanik sanaartor­nermut tapiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu suliarineqartut.

Sanioqqutitsisinnaanermut aalajangersakkap matuma pingaarnerusumik atorneqarfissai takorloor­neqarput tassaassasut nammineq atugassanik assaanerit sanaartornerillu - inuutissarsiutigalugu sulif­fimmik ingerlatsineq assiginagu.

Naggammi kingullermi aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut ilaannakortumik aningaasartuutinik matussusiippata, nammineerluni sanaartortitsisoq imaluunniit annikinnerusumik ujaasinissamut atuinissamullu akuerisaasoq missingersersuummik akuerisassaanik saqqummiiffigineqassasoq, tu­naartarisassat imm. 1-imi allaaserineqartut naapertorlugit.

Ilimagineqarpoq imm. 2-mi aalajangersakkap atorneqarnera annikilliartuinnassasoq, nunami qanga­nitsat eriagisassat sumiiffissinerat nunaminertanillu pilersaarusiornermut oqartussaasut suleqatigine­risa inerisarnera ilutigalugu. Ulluinnarni Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu imm. 2-mik atuineq Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigisassavaa.

§ 15-imut

Aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 10, imm. 5 ingerlateqqippaa. Aalajangersa­gaq siunnersuummi qanganisarsiornikkut naliliinerit pillugit aalajangersakkat nutaat nassatarisaan­nik naqqissugaavoq.

Aalajangersakkap qularnaarpaa pilersaarusiorikkamik assaanissat suliamut tunngasumik imaluunniit siunertamut naapertuuttumik pissutissaqartoqartinnagu kinguartinneqarsinnaanngitsut. Taamaam­mat assaanerit aallartinneqarsinnaapput qanganitsamik eriagisassamik imaaliallaannaq peerneqar­sinnaangitsumik, qanganisarsiornikkut naliliinermik imaluunniit qanganisarsiornikkut misissuiner­mik attuinngikkunik.

Aalajangersagaq naliliisariaqarnermik imaqarpoq, tassaniillutik qanganitsat eriagisassat imaalial­laannarlugit peerneqarsinnaangitsut illersornissaannut, qanganisarsiornikkut naliliinerit aamma mi­sissuinerit ingerlannissaannut, assaanerup aallartissinnaaneranut, tassungalu ilaatillugu inuutissar­siornikkut soqutigisanut pingaaruteqartunut tunngasut.

§ 16-imut

Aalajangersagaq aalajangersakkanut innersuussinerit allanngortinneri eqqaassanngikkaanni Inatsi­sartut inatsisaanni atuuttumi § 11-mik ingerlatitseqqiineruvoq.

Aalajangersakkami pineqarput sanaartortitsisup Nunatta Katersugaasivianik Allagaateqarfianillu siusissukkut akuliutsitsinissamut periarfissamik atuinngitsoorfii. Aalajangersakkami malittarisassat inatsimmi 1980-imeersumi § 4, imm. 1-ip ilaanik ingerlatitseqqiinerupput, allannguutigalugu Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangissammagu qanganisarsiornikkut misissuisoqas­sanersoq. Aammattaaq ersarissarneqarpoq nassaanik nalunaartussaatitaaq sanaartortitsisumiittoq.

§ 17-imut

Aalajangersagaq allannguuteqarani Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 12-imik ingerlatitseqqiine­ruvoq.

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmi 1980-imeersumi § 7, imm. 1-imik ingerlatsit­seqqiineruvoq siunertaralugulu Danmarks Nationalmuseumip nunanilu allani katersugaasiviit ilisi­matusarnermillu ingerlatsiviit (ilisimatusarfiit assigisaallu), Kalaallit Nunaanni qanganitsanik eria­gisassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik suliaqarnissamut akuerineqarsinnaanerat.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiiniarnermini pingaartissavai nunatsinni qanga­nitsat eriagisassat siunissamut isumannaarneqarnissaannik innimigisassanngortitsineq pillugu Inat­sisartut inatsisaata pingaarnertut siunertaanut naleqqiullugu assaavigineqarsinnaalersitsinissaq na­leqquttuullunilu tulluartuunersoq, suliniutip ilisimatusarnikkut pitsaassusaa, qinnuteqartup suliatigut piginnaasaqassusia, suliffeqarfiup aningaasaqarnikkut patajaassusaa aammalu suleqatigiinnerup anguneqarsinnaasup qanoq ittuunera ilanngullugit. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu pi­ginnaatitaavoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu anguniagai iliuusissatullu pilersaaru­tai eqqarsaatigalugit qinnuteqartut pi-ngaarnersiornissaannut imaluunniit itigartinnissaannut.

Piumasaqaatit tassaasinnaapput misissuinermi inernerit, uppernarsaatissat tamarmiusut ilanngullugit Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfiannullu atugassanngorlugit kiisalu nassaarineqartut pigi­sassanngorlugit tunniunneqassasut. Aammattaaq piumasaqaatigineqarsinnaapput aningaasaqarnik­kut killissarititaasunik isumaqatigiissuteqarneq, aanaveersaaneq, ilisimatusarnikkut sulianik inger­latsinissamut piffissaliineq, paasissutissanik ingerlatitseqqiineq il. il..

§ 18-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaata atuuttup § 13-ianik ingerlatitseqqiineruvoq. Ataasiakkaanik allannguuteqarpoq.

Siullermik Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13-imut ilaapput illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi eqqissimatitsinerup aserfallat­saaliinermut sanaartornermillu aallartitsinermut naleqqiullugit sunniutai. Summiiffinnut kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilinnut naleqqiullugit naapertuuppallaanngillat, naak malittarisassat maannatut iluseqartillutik illunut sumiiffinnullu kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartunut atuukkaluartut.

Siunnersuummi illut aamma sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit tamaasa im­mikkut kapitalilerlugit immikkoortinneqarput, taamaammallu illut pillugit kapitalimi aalajangersak­kat sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit ilaatikkunnaarpaat.

Imm. 1-imi siunertamut naapertuuttut isigineqarpoq siunnersuummi § 20-mut innersuussinissaq, malugeqqullugu pisinnaatitaaffik Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu inissitaq, im­mikkut pisoqartillugu Naalakkersuisunit tiguneqarsinnaasoq.

Aammattaaq imm. 1-imi siunertamut naapertuuttut isigineqarpoq siunnersuummi § 19, imm. 2-mut innersuussineq ilanngutissallugu, erseqqissarumallugu, aatsaat aalajangiisoqarsinnaasoq tusarniaa­nerup § 19, imm. 2-mi allaaserineqartup kingornatigut.

Imm. 4 aamma 5 Inatsisartut inatsisaannut atuuttumut naleqqiullugu nutaajupput Inatsisartut inatsi­saanni atuuttumi imm. 4 siunnersuummi imm. 3-nngorneqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq inatsimmi 1980-imeersumi § 9, imm. 1-imik ingerlatitseqqiineruvoq, allaassuti­galugu siunnersuutigineqarmat eqqissisimatitassanngortitsinissat pillugit suliassani Nunatta Kater­sugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiisuussasoq eqqissisimatitassanngortitsinissamilu tunngaviu­sinnaallutik illup ilusilersueriaatsikkut naleqartitaanera.

Illut suunerinik paasinninneq atituujusinnaavoq, suulluunniit sanaartugaasimasut, taamalu illut suulluunniit pineqarsinnaallutik, soorlu oqaluffiit illutaat, illut nalinginnaasut, quit, illuaqqat, puila­suliat, tissaluttuliat, aqqusernit, ikaartarfiit, qaarusuit aatsitassarsiorfiusimasut aammalu illersornis­samut atortut il. il..

Aalajangersakkami illup imaluunniit illunik ilusilersuinikkut kingornussat annertuumik oqaluttuari­saanikkut pingaarutilittut nalilerneqartillugit suliatigut naliliinissaq siunniunneqarpoq. Naliliinermi pingaartinneqarsinnaapput pisoqaassuseq, aserfallassimaneq, atorneqarnera, ilusilerneqarnera aam­malu nunamut tamarmut, nunap immikkoortuanut imaluunniit sumiiffimmi ataasiakkaani oqaluttua­risaanikkut pingaaruteqarnera.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Ikkunneqarpoq erseqqissarumallugu illumik eqqissisimatitsinermik atatillugu aserfallatsaaliuinermi allatullu illup sanaartorfigineqarsinnaanneranut killiliussinernut tunngatillugu inatsisitigut kinguneqartitsisoqarsinnaanera, sinnersuummi § 22-mi sukumiinerusu­mik nassuiarneqartumi.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Ikkunneqarpoq illunut eqqissisimatitassanngortinnisaanut tunngasunik aalajangersakkanik malittarisassiuussisinnaaneq, taakkulu tunngavissaanik. Pissusissamisoortinne­qarpoq malittarisassanik aalajangersaanissaq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inassu­teqarneratigut Naalakersuisunit suliarineqartassasoq. Eqqissisimatitsinissamut tunngavissat kissaa­tiginartinneqarput, taamaasillutik inuit tamat illunik suunersunik eqqissisimatitassanik naliliisin­naaleqqullugit.

§ 19-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq siunnersuummilu §§ 20 aamma 21-p ilaatillugit takutippaat illunut eq­qissisitsiniarnermi iliuusissat malittarisassat kapitalimi immikkut illunut tunngasumi nassuiarne­qartut. Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi §§ 17 aamma 18 ataatsimut illunut sumiiffinnullu kultu­rikkullu oqaluttuarisaanermi pingaaruteqartunut eqqissisitsiniarnermi iliuusissanut malittarisassat ataatsikkut aalajangersorneqarput.

Aalajangersagaq imarisamigut annikitsuinnarnik allannguuteqarluni Inatsisartut inatsisaanni atuut­tumi § 17-imik ingerlatitseqqiineruvoq.

Siullertut imm. 1-imi ilanngunnearpoq ”allatulluunniit nunaminertamik illumilluunniit atuisinnaa­titaasut” "atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut" kingornani ilanngunneqarluni. Tamassuma tu­nuliaqutaa siunnersuummut § 7-ip nalinginnaasumik oqaaseqaataani atuarneqarsinnaavoq.

Kiisalu aammattaaq imm. 1-imi ilanngunneqarpoq ”tamatumunnga ilanngullugit illup eqqissisima­titaasup nuunneqarnissaa pillugu” oqaatsit uku siornatigut ”taassuminnga allannguinissaq imaluun­niit atorunnaarsitsinissaq pillugit sulianik aallartitsisinnaapput”. Pissusissamisoortinneqarpoq erse­qissassallugu, illumik eqqissisimatitamik nuussineq eqqissisimatitsinermik allannguinertut atorun­naarsitsinertulluunniit isigineqassammat.

Imm. 2-mi Naalakkersuisut pinngitsoorani tusarniaavigisassatut inissinneqarput. Tamassuma tunu­liaqutaa pillugu siunnersuutip § 7-imi nalinginnaasumik oqaaseqaatai tikkuarneqarput. Kiisalu ilan­ngunneqarput ”susassaqartut allat” pinngitsoorani tusarniaavigineqartussanut. Susassaqartut allat kikkuunerinik naliliisoqarsinnaavoq suliamiit suliamut atatillugu. Naliliisinnaasutut assersuutigine­qarpoq Aatsitassaqarnermik Pisortaqarfik.

Imm. 3-mi nutaamik oqaatsimik naggasiissummik ikkussisoqarpoq, tassani aalajangiisoqarmat oqaaseqatigiinni siullerni ilisimatsitsineq atuutissanngitsoq atuisinnaatitsissummik peqareersunut, soorlu misissueqqaarnernut akuersissutinik peqareersunut, misissuinernut, imaluunniit aatsitassar­siornernut atatillugu misissuisunut imaluunniit sikuni immermillu atuinissamik piginnaatinneqartu­nut kiisalu erngup nukinganik nukissiorfiliornissamik atatillugu misissuinermik piginnaatitaasunut. Immikkut aalajangersagaq tamanna pivoq Namminersorlutik Oqartussat atuinissamik piginnittoo­reersunit taarsiivigineqarnissamik akissussaatinneqannginnissaat qulakkeerniarlugu. Tamatuma sa­niatigut siunnersuummi § 30-mut innersuussisoqarpoq.

Akuersissutinut tunniunneqareersunut atatillugu ilisimatitsissutigineqassaaq, imm. 3-mi aalajanger­sakkap, kingusinnerusukkut eqqissisimatitsinissaq pillugu aalajangiisoqarsinnaanera akornusin­ngikkaa. Tassuunakkut pisinnaatitaaffinnik pisinnaatitaaffinnik pigisaqartut pigeriigaannik killiler­suisoqassappat, ajornartorsiut tamanna pinngitsaaliissummik pigisanik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu inatsisiliornermi malittarisassat naapertorlugit aaqqiivigineqassaaq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap nalunaarpaa kina eqqissisimatitsinissaq, tamatumannga allannguinissaq atorun­naarsitsinissarluunniit siunertaralugit suliassanngortitsisinnaatitaanersoq. Inatsimmut 1980-imeer­sumut naleqqiullugu ilanngunneqarpoq piginnittut, atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut alla­tulluunniit nunaminertamik illumilluunniit atuisinnaatitaasut eqqissisimatitassanngortitsinissaq pil­lugu sulianik aallartitsisinnaasut. Tamanna inatsisip 1980-imeersup atornerani amigaataasimavoq ulluinnarni annertuumik sunniuteqartoq. Aammattaaq attatiinnarneqarpoq naalagaaffik eqqissisi­matitassanngortitsinissaq pillugu suliassanngortitsisinnaasoq, tassami naalagaaffik suli Kalaallit Nunaanni illut ilaannut oqartussaavoq. Aammattaaq sumiiffinni ataasiakkaani katersugaasiviit aamma peqatigiiffiit siunertanik nalinginnaasumik aalajangersimanerusumilluunniit eqqissisimatit­sinissamik ataavartitsinissamillu isumaginnittut eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu suliamik saqqummiisinnaapput.

Aalajangersakkamut ilaapput illunik eqqissisimatitassanngortitsiniarluni imaluunniit tamatuminnga allannguiniarluni atorunnaarsitsiniarluniluunniit suliassanngortitsinerit. Taamaalilluni oqaasertalius­satigut ersippoq, periuseq ataaseq atorneqassasoq eqqissisimatitassanngortitsinermi, allannguinermi atorunnaarsitsinermiluunniit.

Aammattaaq aalajangerneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nammineerluni eqqissi­simatitassanngortitsiniarluni suliamik saqqummiisinnaasoq.

Imm. 2-mut

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitsinissaq pillugu isumminnginnerani, inuit tamat, piginnittoq, atuisut nunaminertamik tunineqarsimasut allatulluunniit nunaminertamik illumilluunniit atuisinnaatitaasut, kommunilu illup inissisimaffigisaa, Naalakkersuisut allallu pine­qartumut soqutigisallit ilisimatinneqassapput tusarniaaffigineqarlutillu. Tamanut ilisimatitsineq pi­sinnaavoq tusagassiuutitigut naapertuuttutigut allakkiamik ikkussinikkut. Atuisut nunaminertamik tunineqarnikut allatulluunniit illumik atuisinnaatitaasut, kommunalbestyrelsip, Naalakkersuisut su­liamullu attuumassuteqartut naapertuuttut allat ilisimatinnerat toqqaannartumik allakkatigut pissaaq.

Tusarniaanissamut piffissaliussap qaammatinik 3-nik sivisussuseqartinnerata siunertaraa qularnaas­sallugu, attuumassuteqartut tamarmik suliamut tunngatillugu oqaaseqaateqarnissaminnut naamma­ginartumik periarfissaqarnissaat.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap qulakkiissavaa illumik eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamut ingerla­sumut eqqissisimatitassanngortitsinermik allannguinissaq imaluunniit atortuujunnaarsitsinissaq na­leqqutinngitsumillu allanngortinneqannginnissaat pinngitsoortinneqarnissaat. Tamanna peqqutiga­lugu erseqqissarneqarpoq, eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliamut eqqarsaataasumut akornu­taasumik ajornakusuulersitsisumilluunniit allannguisoqassanngitsoq. Pingaaruteqarpoq maluginias­sallugu, imm. 3-p piginnittoq atuisorluunniit illumik imaluunniit nalinginnaasumik aserfallatsaali­nissaannut mattunneqanngimmata. Qulaani aallaqaataani oqaatigineqartutut nutaatut immikkut aa­lajangersakkatut ilanngunneqarpoq.

Imm. 4-mut

Imm. 4-mi oqaatigineqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu illunut eqqissisimatitassan­ngortitsinissamik aalajangiiffigisassarigai. Nutaatut aalajangersarneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aalajangiinermut atatillugu piumasaqaatissanik aalajangersuisinnaasoq. Assersuu­tigalugu tamaani pineqarsinnaapput illup eqqissisimatitassanngortinneqarnissaanut atasumik piuma­saqaateqarnissaq, tamatumunnga ilanngullugit, illup nalinginnaasumik aserfallatsaalineqarnissaanut atasumik suut pisariaqartinneqassanersut. Aamma piumasaqaatit eqqissisimatitassan-ngortitsiner­mut namminermut atasuusinnaapput.

§ 20-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq siunnersuutillu § 1-ianut, imm. 4 aamma 5 kiisalu § 3-mut atasutut isi­gineqassalluni.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap aalajangerpaa, eqqissisimatitsinissamut atatillugu tusarniaanermi patsisilersuk­kamik uparuarneqarpat eqqissisimatitsinissamik pilersaarut imaluunniit eqqissisimatitsineroreersoq, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartunut akerliusoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu suliaq Naalakkersuisunut aalajangiiffigi­sassatut saqqummiutissagaa.

Oqaaseqatigiit "patsisissaqartumik akerliusoq, tak. § 3" siunertaraat, uparuaassuteqartup uparuaa­nini, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartu­nik tunngaviliinissamut piumasaqaatit § 3-mi taaneqartut piviusunngortinnissaannik patsisitalersus­sagaa. Erseqqarippat uparuaaneq akornusersuiniarnerinnaasoq, Nunatta Katersugaasivia Allagaate­qarfialu suliamik Naalakkersuisunut saqqummiussinissamut pisussaaffeqanngilaq. Aalajangerneq tamanna pineqartup siunnersuummi § 31 malillugu Naalakkersuisunut maalaarutigisinnaavaa.

Oqaaseqatigiit "eqqissisimatitassanngortitsinissamik eqqarsaateqarneq imaluunniit eqqissisimatitas­sanngortitamik pioreersumik atuutsitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit eqqarsaateqarneq" takutippaat, eqqissisimatitassanngortitsinissamik eqqarsaatigineqartunut aamma eqqissimatitsiner­nik atuutereersunik atuutitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit eqqarsaateqarnermut naleq­qiullugu uparuaasoqarsinnaasoq.

Naggatit aappaanni aalajangerneqarpoq suliaq Naalakkersuisunut saqqummiunneqannginnerani Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqati­giinnut oqaaseqaateqarfigitissagaa. Tassunga atatillugu naggatit pingajuanni aalajangerneqarpoq, Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqati­giinnut saqqummiussinermini, tamatumalu kingorna suliap Naalakkersuisunut ingerlateqqinnerani, ilanngullugit tunniutissagai, eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliap aalajangiiviginissaanut inassuteqaatini aamma Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik eqqarsaataagaluaq tunuartillugu imaluunniit eqqissisimatitsineroreersoq allanngortillugu atorunnaarsillugulluunniit aalajangiissaga­luarpata, illup isumannaatsumik uppernarsaasersorneqarnissaanut pisariaqartumik iliuusissatut inas­suteqaatini. Tassuunakkut siunertarineqarpoq Naalakkersuisut aalajangiinissaminnut sapinngisamik pitsaanerpaamik tunngavissinnissaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap aalajangerpaa, Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik imaluunniit eqqissisima­titsinermik pioreersumik atuutsitsiinnarnissamik allannguinissamilluunniit aalajangiissagaluarunik malittarisassanik § 22, imm. 1-imiittunik sanioqqutitsisinnaasut. Taamaaliornikkut Naalakkersuisut assersuutigalugu aalajangiussinnaavaat, atortut, periutsit qalipaatillu maannamut atorneqartunit al­laanerusut atorneqarsinnaasut. Soorunami taamatut sanioqqussinissat pissutsinik immikkut ittunik tunngaveqartariaqarput. Imaassinnaavoq sanioqqutitsisinnaanermik periarfissap ilaanneeriarluni, inuiaqatigiit ineriartortinneqarneranni, ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartittariaqartut in­nersuullugit eqqissimatitsinermik atorunnaarsitsinissaq pisariaarutsissagaa.

§ 21-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannit § 18-imik allannguuteqanngitsumik ingerlatitseqqiineru­voq, taamaallaalli imm. 3-mi ilaatinneqanngilaq oqaaseqatigiit ”sumiiffik kulturikkut oqaluttuari­saanermi pingaarutilik” tassani kapitalimi illut kisimik pineqarmata. Aammattaaq imm. 1-imut ilan­ngunneqarpoq ”imaluunniit allatigut illumik atuisinnaatitaasut” oqaaseqatigiit uku kingornagut ”nu­naminertamik atuisinnaatitaasut”. Tamassuma tunuliaqutaa pillugu siunnersuutip § 7-iata nalingin­naasumik oqaaseqaataa innersuussutigineqarpoq. Taassuma saniatigut imm. 1-imut ilanngunneqar­luni ”susassaqartut allat” oqaaseqatigiit uku kingornagut ”...kommunilu illup inissisimaffigisaaniit­toq”. Susassaqartut kikkuuneri naliliiffigineqassapput pisumiit pisumut. Assersuutigalugu Aatsitas­sanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik naliliisinnaavoq. Naggasiullugu ”Nunatta Eqqartuussivia” imm. 2-miittoq imatut allanngortinneqarpoq tassaalersillugu "Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik", tassa nalunaarsuineq 1. januar 2010-miit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut nuunneqarmat.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami piumasaqaateqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinerit kiisalu taakkuninnga al­lannguinerit atorunnaarsitsinerilluunniit pillugit Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu aalaja­ngiineri tamanut saqqummiunneqartassasut, tamanullu saqqummiussinerit pissapput aalajangiinerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit. Taamatullu piginnittoq, atuisoq nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasoq allalluunniit illumik atuisinnaatitaasoq kommunilu susassaqartoq toqqaannar­tumik ilisimatinneqassapput.

Tamanut saqqummiussinikkut siunertaavoq kikkulluunniit pisinnaatitaasuusinnaasut aalajanger­nermik ilisimanninnissaannut periarfissinnissaat. Eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu aalaja­ngiineq pinngitsoorani malitassaavoq tamanna pillugu aalajangiineq piginnittumut apuunneqarpat.

Imm. 2-mut

Aalajangersaaneq naapertorlugu illunik eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit aalajangiinerit Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu piumasaqaateqarneratigut Kalaallit Nunaanni Eqqar­tuussiveqarfimmit nalunaarsorneqassapput. Aalajangersakkap qulakkiissavaa eqqissisimatitassan­ngortitsinerup tamanit ilisimaneqarnissaa, taamalu piserusuttuusinnaasut allallu pisinnaatitaaffe­qartut eqqissisimatitassanngortitsinerup piuneranik arajutsisinneqannginnissaat.

Siunnersuummi § 23, imm. 1 naapertorlugu Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu upper­narsaasersuinerisa paasissutissanik eqqortunik imaqarnissaat siunertaralugu, aalajangersagaq ima­qarpoq illut eqqissisimatitat pillugit piginnittut nikinnerinik Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik pi­sussaaffeqartoq Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu nalunaaruteqarnissamik.

Nunatsinni Eqqartuussiveqarfimmit, taassumalu kingorna Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmit, erseqqarissumik akuerineqarpoq nalunaarsuisoqassasoq, aammalu illut eqqissisimatitat piginnitui allanngoraangata Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nalunaarfigineqassasoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq eqqissisimatitassanngortitsineq pisinnaatitaaffeqartunit ta­manit ataqqineqassasoq. Eqqissisimatitassanngortitsineq pisinnaatitaaffeqartunut tamanut inatsisik­kut sunniuteqarpoq, pisinnaatitaaffiup pilersinneqarnera eqqissisimatassanngortitsineq sioqqullugu kingoqqullugulluunniit pisimagaluarpalluunniit.

§ 22-mut

Aalajangersagaq allanngortinneqarani Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 14-imik ingerlatitseqqii­neruvoq, taamaallaat sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit ilaatinneqanngillat. Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit pillugit aalajangersakkat siunnersuutip ka­pitali 4-aanut katersorneqarput. Aammattaaq aserfallatsaaliuinermi nalinginnaasumi atortut, periut­sit qalipaatillu maannamut atorneqartut pillugit piumasaqaatinut tunngatillugu immikkut akuersis­suteqarnissamut periarfissaq ilanngunneqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami, § 18 naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinerup inatsisitigut kingunissai aalajangersarneqarput. Illumik eqqissisimatitamik piginnittoq isumannaatsumik aserfallatsaaliuinis­samut pisussaavoq. Tamaattumik innuttaasut ataasiakkaat, suliffeqarfiit, peqatigiiffiit, kommunit aammalu pisortat suliffeqarfii taamatut pisussaaffeqarsinnaapput.

Isumannaatsumik nakkutilliineq imatut paasineqassaaq, illu atorneqarsinnaassasoq, illu aserfallat­saaliinnginneq pissutigalugu aserfallassanngitsoq, aammalu illup oqaluttuarisaanikkut imaluunniit ilusimigut nunap pingaarutaa qulakkeerneqassasoq. Aserfallatsaaliineq eqqissisimatitamut ataqqin­nilluni pissaaq. Tamanna isumaqarpoq nalinginnaasumik aserfallatsaaliineq pissasoq atortut, periut­sit qalipaatillu maanamut atuuttut atorlugit aammalu eqqissisimatitassanngortitsinerup atuutilerne­rani aserfallatsaaliinermut isikkuanullu naapertuuttumik. Assersuutigalugu illup eqqissisimatitap qalipaataa imaaliinnarluni allanngortinneqarsinnaanngilaq. Taamaattorli illup qalipaateqataanik qa­lipaaniaraanni akuersissuteqaqqaarnissaq pisariaqanngilaq, taamaallaat qalipaatip suussusaa Nu­natta Katersugaasivianit Allagaateqarfianiillu akuerineqarsinnaassaaq.

Atortut, periutsit qalipaatillu pillugit Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu immikkut akuersi­sinnaatitaavoq, pissutsit immikkut ittut tamassumunnga pissutissaqartitsippata. Immikkut akuersis­suteqarsinnaanermut periarfissamik ilanngussinermut tunngaviuvoq, atortut, periutsit qalipaatillu assingisa atorneqarnissaannik piumasaqaatip malinneqarnissaa teknikkikkut ajornarsinnaammat naapertuusinnaananilu.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq inatsimmut 1980-imeersumut sanilliugu piginnittup atuisinnaatitaaneranut killilii­sunik imaqanngilaq. Akerlianilli aalajangersakkakkut piginnittup atuisinnaatitaanera eqaallisinniar­neqarpoq. Inatsimmi 1980-imeersumi § 18 naapertorlugu eqqissisimatitap allanngortinneqarnissaani piumasaqaataavoq eqqissisimatitsinermi suliap aallartinneqarnissaa, inatsimmi atuuttumi taamaal­laat allaffissornikkut aalajangiinissaq nassatarissallugu. Eqqarsaataavoq aalajangiinerit taamaattut suliassartaasa suliarineqarnerat tamatumuuna sivikinnerulersinneqassasoq.

Aalajangersakkami imm. 2 nalinginnaasumik aserfallatsaaliinerup avataatigut illumik nalinginnaa­sumik suliaqarnernik imaqarpoq. Taamatut suliaqarniarnerit Nunatta Katersugaasivianit Allagaate­qarfianiillu akuerineqassapput. Illumik eqqissisimatitamik suliaqarnermi allannguinerit tamarmik pineqarput, taassuma ataani init aggornerinik allannguinerit, igalaanik matunillu taarsiinerit, qali­paaneq, qalianik allannguinerit, ruujorilersuinerit, alliliinerit, igaffiliinerit imaluunniit atortunik aa­laakkaasunik allanik atortuliinerit il.il..

Aalajangersaanerup sunniuteqarsinnaanera eqqissisimatitsinerup annertussusaanut sanilliunneqas­saaq. Illumik eqqissisimatitsinermi illup isikkuata ilusaa kisiat pineqartillugu, sanaartornerit illup ilusaanut allannguinerit kisimik akuersissutigineqarnissaat piumasaqaataavoq. Sanaartornerit allat taamaalillutik imm. 1-ip ataaniilerput, ingerlanneqarsinnaassallutillu eqqissisimatitsinerup imarisaa ataqqillugu. Oqaatigineqassaaq illup eqqissisimatitap ilai pingaaruteqartut isaterneqassappata eqqis­sisimatitsinerup atortuujunnaarsinneqarnissaa pillugu suliassatut suliarineqartariaqartoq.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu sanaartornermi suliamut akuersissummik tunniussinermi piumasaqaateqarsinnaavoq. Piumasaqaat assersuutigalugu tassaasinnaavoq suliaq eqqissisimatitaq ataqqillugu ingerlanneqassasoq, atortussat, illup isikkua allallu eqqarsaatigalugit.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersagaq periarfissiivoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu pisinnaatil­lugu qinnuteqaateqarnikkut Inatsisartut inatsisaanni aningaasaliissutinit aserfallatsaaliineq imaluun­niit illumik suliaqarneq akilerneqassasoq. Aalajangersagaq illut eqqissisimatitat illersorneqarsinnaa­sumik aserfallatsaaliugaanissaannik pisussaaffeqarnermut atatillugu kiisalu illumik eqqissisimatita­mik suliaqarnermi suliat tamarmik Nunatta Katersugaasivianit Allagaateqarfianillu akuerineqaq­qaarsimanissaannik imm. 1-imi aamma 2-mi aalajangersakkanut atatillugu isigineqassaaq. Oqaati­gineqassaaq aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akilerneqarnissaannut Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangiisinnaanera siunertamut tassunga aningaasaliissute­qarsinnaanermut killilerneqarmat.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu naliliinermini ilaatigut pingaartitarisinnaavai illup qanoq ittuussusia, aserfallatsaaliugaanera, oqaluttuarisaanikkut pingaaruteqarnera aamma illunut allanut assingunera. Aammattaaq pingaartinneqarsinnaavoq qinnuteqartup aningaasaqarnikkut pe­riarfissai aammalu atortussanik atuineq iluarsaasseriaatsillu.

§ 23-mut

Aalajangersagaq allanngortinneqarani Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 15-imik ingerlatitseqqii­neruvoq, taamaallaat sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit aalajangersa­gaq ilaajunnaarpoq. Sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutillit pillugit aalajangersak­kat siunnersuummi kapitali 4-mi katersorneqarput. Kiisalu Inatsisartut inatsisaanni attuuttumi § 15-imi imm. 3 atorunnaarpoq. Tammanna pivoq erseqqissaatigiumallugu illumik eqqissisimatitamik aserfallatsaaliuisussaq tassaammat eqqissisimatitamik piginnittoq. Ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kulturikkut eriagisassanut eqqissisimatitsineq pillugu inatsisip atuutilerneraniit illunut eqqissisimatitanik aserfallatsaaliinissamut aningaasanik maanna­mut tapiissuteqarnikuunngimmat.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq § 10, imm. 1-imut assinguvoq. Siunnersuutigineqarpoq Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu § 22, imm. 2 naapertorlugu aamma akuersissuteqartoqarsimanera tassungalu atasumik piumasaqaataasinnaasut ilanngullugit nalunaarsussagai.

Imm. 2-mut

Imm. 2-kkut Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu illunik eqqissisimatitanik nakkutilliinissaa­nut pisussaaffilerneqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq nakkutilliineq kommunit sumiiffinnilu katersu­gaasiviit suleqatigalugit nakkutilliisoqassasoq. Aningaasat avataaneersut atorlugit suliap ilaata ingerlanneqarsinnaanera aalajangersakkami ajornartinneqanngilaq.

§ 24-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni § 13-mik ingerlatitseqqiineruvoq. Ataasiakkaanik allan­nguuteqarpoq.

Siullertut inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13-ip imarai illut kulturikkullu oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit. Siunnersuummi illut aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pil­lugit malittarisassat kapitalini immikkoortinneqarput, taamaammat aalajangersakkat kulturikkut pi­ngaarutillit pillugit siunnersuutip kapitalip 4-aanut katersorneqarlutik.

Ilaatigut pissusissamisoortinneqanngilaq eqqissisitsinermut atatillugu piginittut aserfallatsaaliiner­mut akisussaatitaasut aammattaaq kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffinnut akisussaatinneqar­nissaat. Piginnittoqarnavianngilaq, nunatsinni inuttut nunamik piginnittuulertoqarsinnaanngimmat.

Tulliatut, kapitalimi nutaatut pineqarput eqqississisimatitsinerit kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi sumiiffinnik allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq. Kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit tassaasinnaapput nunaminertani annertungaatsiartuni inissisimasut, ilaallu inuussutissar­siornermut atorneqartut, soorlu nunalerinermik inuutissarsiornermi. Sumiiffiit inuussutissarsior­nermi atorneqarsinnaanerat suli periarfissaasariaqarpoq, inuinnaallu tamakku orniguffigisinnaasa­riaqarpaat, tamannali pissaaq sumiiffinni kulturikkut kingornussanik illersuineq ataqqillugu inger­lanneqarpat. Taamaattumik pisut ilaanni eqqissisitsinermit allaanerusumik sakkoqarnissaq pisaria­qartinneqarpoq. aammattaaq oqariartaatsip ”kulturikkut eriagisassanik allatigut illersuineq” atuuti­lernerata tunuliaqutaa pillugu siunnersuummut oqaaseqaatsit nalinginnaasut innersuussutigineqar­put.

Pingajuattut imm. 1-imi oqaaseqatigiit ”oqaluttuarisaanikkut imaluunniit illulioriaatsikkut naleqas­susii” allanngortinneqarput imaalillugit ”kulturikkut oqaluttuarisaanikkut naleqassusii”, tassani kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit aalajangersakkami taamaallaat pineqarmata.

Imm. 1-imi siunnersuutip § 26-anut innersuussinissaq pissusissamisoortinneqarpoq, malugeqqu­niarlugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu aaliangiisinnaatitaaffia immikkut ittunik piso­qartillugu Naalakkersuisunit tiguneqarsinnaasoq.

Imm. 1-imittaaq siunnersuummi § 25, imm. 2-mut innersuussinissaq aammattaaq pissusissamisoor­tinneqarpoq, tassani erseqqissaatigineqarmat aalajangiineq § 25, imm. 2-mi allaaserineqartutut tu­sarniaareernerup kingorna aatsaat pisinnaammat.

Imm. 2 Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 3-mik, naggamik siullermik allanngortinnagu ingerlatitseqqiineruvoq.

Imm. 3 aamma 4 inatsimmut atuuttumut sanilliullugu nutaajupput.

Imm. 5 Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 13, imm. 3, naggatit aappaannik tunngaveqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsineq pillugu inatsimmi siornatigut atuuttumi § 9, imm. 1-imik ingerlatiteqqiineruvoq, allaassutigaluguli Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu eqqissisimatit­sinissanut sulianik maannakkut aalajangiisartuusoq.

Oqaaseq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit imatut paasineqassapput nunap ilaani sumiiffiit ataatsimut isigalugit ataatsimut ilisarnaqutillit, imaluunniit sumiiffiit inuiaqatigiinni piffissami sivi­suumi ineriartorsimanermik takutitsisut, assersuutigalugu Nuummi Nuuttoqqami umiarsualivik, ukiuni 1728-miit 1930-kkunnut atuussimasoq. Tassaasinaapput illoqarfiup nunaqarfiullu iluani su­miiffiit imaluunniit qanga inoqarfiusimasut anginerit, aatsitassarsiorfiit imaluunniit illersornissamut atortut, nunaleriveqarfiit il.il. Aalajangersakkami kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiup oqa­luttuarisaanikkut pingaaruteqarnera pillugu nalilersuinermi suliamik ingerlatsisut naliliinerat inner­suussutigineqarpoq. Naliliinermi pingaartinneqarsinnaapput pisoqaassuseq, aserfallatsaaliugaanera, atorneqarnera aammalu nunamut tamarmut, nunap immikkoortuanut sumiiffimmulluunniit oqalut­tuarisaanikkut pingaaruteqarnera.

Oqariartaaseq ”allatigut kulturikkut kingornussanik illersuineq” atorneqarpoq takutikkumallugu, kulturikkut kingornussanik illersuinissaq suli siunertaasoq, kiisalu pineqarmat eqqissisimatitsineq pinnagu kulturikkut kingornussanik allanik illersuinermi iliuutsit pineqartut. Eqqissisimatitsinerup aamma kulturikkut kingornussanik illersuinerit allat assigiinngissutaat siunnersuummi aalajanger­sakkani § 24, imm. 3 kiisalu § 24, imm. 4-mi atuarneqarsinnaavoq. Kiisalu siunnersuummi assi­giinngisitsinerup tunngavia pillugu oqaaseqaatini nalinginnaasut innersuussutigineqarput.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmi 1980-imeersumi § 19-imik ineriartortitseqqin­neruvoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit eqqisissimatin­neqarsinnaasut.

Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq, eqqissisimatitsineq imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi sumiiffimmik kulturikkut kingornussanik illersuinermut ilaasut kulturikkut eriagisassat arlal­lit imaluunniit sumiiffimmi immikkut pisut imminnut ataqatigiinneri, taassumalu iluani avatangiisit imminnut qaninnerit imminnut ataqatigiinneri, soorlu naatitsiviit, aqqusineeqqat, nasiffiit taamaa­qataallu. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pi­ngaarutillit killilernerini, sumiiffiit qanganitsanik eriagisassaqarnerinik ilisimasaqarfigineqanngitsut ilanngussinnaavai, kisiannili immikkut ittunik pisoqarfiusimanerinik oqaluttuatoqqani oqaatigine­qartut, soorlu angut Alummiu, iverfiusarsimasut, sumiiffiit kulturikkut naapiffiusimasut. Kulturik­kut eriagisassat pinngortarput kulturip pinngortitallu imminnut ataqatigiinnerisigut, taamaattumik sumiiffiit annertuut eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaanissaat periarfissaassaaq, taamalu kultu­rikkut eriagisassat sinaakkuserneqarsinnaanissaat, aammalu sumiiffimmi avatangiisini paasinninne­rulersitsisumik.

Imm. 3-mut

Imm. 3 nutaajuvoq. Taanna kulturikkut oqaluttuarissaanermi sumiiffimmik eqqissisimatitsinerup inatsisitigut kinguneqarnissaanik nassuiaassivoq. Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi ta­manna allaaserineqanngilaq. Pissusissamisoortinneqarpoq innuttaasut ilisimasaqarnissaat taamatut aalajangersaanermi eqqissisitsinerup kinguneqartitassai suunersut pillugit.

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq eqqissisimatitami sunilluunniit pisoqartitsissanngitsoq, taamaallaalli inuinnaat orniguffigisinnaallugu. Tamatumunnga pissutaavoq eqqissisimatitsinissamik siunertaq sumiiffiup isikkumisut itsillugu illersorneqarnissaa ataavartinneqarnissaalu, pisariaqartu­tullu isigineqarpoq tamanna pissutigalugu sumiiffiup atorneqannginnissaa, taassuma ataani nunale­rinermut atorneqannginnissaa eqqarsaatigalugu. Oqaatsimi "inuinnaat orniguffigisinnaasaat" takor­nariat ornigussinnaanerat aamma pineqarpoq. taamaalilluni takornariartitsisup assersuutigalugu ta­kornarianik sumiiffimmukartitsisinnaaneranut aalajangersagaq ajoqutaanngilaq. Inuinnaat ornigus­sinnaanerat aamma isumaqarpoq assersuutigalugu sumiiffimmi suli nuniattoqarsinnaasoq imaluun­niit sunngiffimmi aalisartoqarsinnaalluni. Tassungali atatillugu oqaatigineqassaaq imm. 5-imi aala­jangersagaqartoq, tassa Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu inassuteqarneratigut Naalak­kersuisut eqqissisimatitsinissaq aammalu kulturikkut oqaluttuarisaaneri sumiiffinnik allatut kultu­rikkut kingornussanik illersuineq pillugit aalajangersaasinnaasut, tassunga ilanngullugu sumiiffim­mik killiliineq, sumiiffimmik atuineq, sumiiffimmik aqutsineq aamma immaqa akiliisitsilluni su­miiffimmukarsinnaaneq.

Tassunga peqatigitillugu pissusissamisoortinneqarpoq immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaaneq, taamaalilluni immikkut ittumik pissutissaqartillugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu im­mikkut akuersissuteqarsinnaalluni.

Oqaaseqatigiit ”immikkut ittunik pissutissaqartillugu” takutippaat, aatsaat immikkut ittumik pissu­tissaqavitsillugu akuersissuteqartoqartarnissaa eqqarsaataasoq. Pissutissat immikkut ittut tassaasin­naapput assersuutigalugu ingerlatsinissat annikitsuinnaat imatullu ittuussut, eqqissisimatitsinermut patsisaasut sukkulluunniit innarlerneqarsinnaanngitsut.

Imm. 4-mut.

Aalajangersagaq nutaajuvoq.

Imm. 4-mi oqaatigineqarpoq sumiiffik kulturikkut kingornussanik inatsisitigut illersuinermut ilaa­soq.

Aalajangersagaq tamanna eqqissisimatitsineq pillugu aalajangersakkap taamaaqataata akerlianik aalajangersagaq imatut paasineqanngilluinnassaaq sumiiffimmi ingerlataqartoqarsinaasoq sumiif­fiup ilaanut imaluunniit sumiiffik tamaat eqqarsaatigalugu kusanaallisaataanngippat imaluunnit ase­rorterutaanngippat. Tamassumani qulakkeerniarneqarpoq sumiiffimmi unittoortoqannginnissaa. Ine­riartorneq ingerlaannarsinnaassaaq, kulturikkut kingornussanik illersuinermi iliuutsit ataqqillugit tamanna ingerlanneqarpat.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangertassavaa sunik qanorlu iliuuseqartoqarsin­naaneq akuerineqassanersoq. Eqqissisimatitsinissamut aalajangersakkatuulli uani immikkut akuer­sissuteqarsinnaaneq periarfissinneqarpoq.

Imm. 5-imut

Imm. 5-imi Naalakkersuisut periarfissinneqarput Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu ta­manna pillugu inassuteqarneratigut eqqissisitsinissaq sumiiffiit kulturikkut oqaluttuarisaanermut ilaasunik kulturikkut kingornussanik allatigut illersuisinnaanermut aalajangersaasiorsinnaanermut, tassunga ilaallutik sumiiffiup immikkoortuinik killilersuineq, sumiiffimmik atuineq, sumiiffimmik aqutsineq immaqalu akiliisitsilluni inuinnaat ornigussinnatitaanerat.

Naalakkersuisut tamanut tunngasuni aalajangersaasinnaanerat pissusissamisoortinneqarpoq, kisian­nili aamma sumiiffinnik kulturikkut kingornusanik aallatigut illersuineq pillugit malittarisassiorsin­naanerat. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu immikkoortumi suliamik ingerlatsisuummat aammalu eqqissisimatitsinermik aammalu kulturikkut kingornussanik illersuinernik aalajangiisar­tuummat, katersugaasivimmiit inassuteqaateqarnikkut taamatut aalajangersaasoqartoqartarnissaa pissusissamisoortinneqarpoq.

§ 25-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, siunnersuummilu §§ 26 aamma 27 ilanngullugit takussutissaalluni eq­qissisimatitsinermi suleriaatsit pillugit malittarisassat kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaanermi su­miiffiit pillugit kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinerit maanna kulturikkut oqaluttuarisaa­nermi sumiiffiit pillugit kapitalimi immikkut allaaserineqarnerannut. Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi §§ 17 aamma 18-imi illut aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pil­lugit suleriaatsinut ataatsimut aalajangersagaqarpoq.

Aalajangersagaq imarisamigut ikittuinnarnik allannguuteqartillugu Inatsisartut inatsisaanni § 17-imik maannakkut atuuttumik ingerlatitseqqiineruvoq.

Siullertut oqaatsip uuma kingorna ”nunaminertanik atuisinnaanermik piginnaatitaasut” una “ima­luunniit illumik allatigut atuisinnaatitaasut” imm. 1-imi ilanngunneqarpoq. Tamassuma tunuliaqutaa pillugu siunnersuummi § 7-mut nalinginnaasumik oqaaseqaatit innersuussissutigineqarput.

Imm. 2-mi Naalakkersuisut pinngitsooratik tusarniaavigineqartussatut inissinneqarput. Tamatuma tunuliaqutaa pillugu siunnersuummi § 7-imut nalinnginnaasumik oqaaseqaatit innersuussutigine­qarput. Kiisalu ”suliami susassaqartut allat” pinngitsooratik tusarniaavigineqartussatut ilanngunne­qarput. Susassaqartut allat suliamiit suliamut naliliisoqarnikkut kikkuuneri aalajangerneqartassaaq. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq Aatsitassaqarnermut Ikummatissaqarnermullu Pisortaqarfik.

Imm. 3-mi naggat nutaaq ikkunneqarpoq, tassani aalajangerneqarpoq, misissueqqaarnissamik, mi­sissuinernut imaluunniit aatsitassanik atuisinnaanermut sikunik imermillu, kiisalu imeq atorlugu nukissiuutit pilersinnissaannut taakkununngalu atasumik misissueqqaarnissanut akuersissutinut na­lunaarutigineqareersunut nalunaaruteqarnissaq nr. 1-imi taaneqartoq atuutinngitsoq. Nalunaarute­qartussaannginnermik immikkut aalajangersagaq taanna pissuteqarpoq Namminersorlutik Oqartus­sat atuisinnaanermik piginnittunut taarsiisussaatitaannginnissaat qulakkeerniarlugu. Aammattaaq siunnersuummi § 19, imm. 3-mi itisiliilluni oqaaseqaatit nalinginnaasut innersuussutigineqarput.

Akuersissutinut nalunaarutigineqareersunut tunngatillugu ilisimatitsissutigineqassaaq, taassuma ki­ngorna eqqissisimatitsinermik aalajangiinissaq aalajangersakkami imm. 3-mi ajornaquteqanngitsoq. Akuersissutinik pigisaqartut pisinnaatitaaffiisa taamaaliornikkut annikillisinneqarpata, ajornartorsiut taanna pigisanik arsaarinninneri malittarisassat malillugit aaqqinneqartussaavoq. Aammattaaq ta­manna pillugu siunnersuummi § 30 innersuussutigineqarpoq.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami nassuiarneqarpoq kikkut eqqissisimatitsinissamut allatigulluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinissamut imaluunniit eqqissisimatitsinermik atorunnaarsitsinissamut sulias­sanngortitsisinnaasut. Inatsimmut 1980-imeersumut sanilliullugu, ilanngunneqartoq tassaavoq, pi­ginnittut nunaminertamillu atuisinnaatitaasut allatulluunniit nunaminertamik atuisinnaatitaasut eq­qissisitsinissamut imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatut illersuinissamut tunngasumik su­liassanngortitsisinnaasut. Tamanna inatsisip 1980-imeersup atuutitinneqarnerani amigaataanikuu­voq annertooq. Aammattaaq naalagaaffiup eqqissisitsinissamik aammalu kulturikkut kingornussa­nik allatigut illersuinissamik suliassanngortitsisinnaanera atuutiinnarpoq, naalagaaffiup suli tassu­nga soqutigisaqartutut inissisimanissaa ilimagineqarsinnaammat. Aammattaaq sumiiffinni katersu­gaasiviit peqatigiiffiillu eqqissisimatitsinissamik suliassanngortitsisinnaapput.

Aalajangersakkami ilaavoq eqqissisimatitsinissamik aammalu kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinissamik kiisalu taakku allanngortinneqarnissaannik atorunnaarsinneqarnissaanilluunniit su­liakkiineq. Oqaaseqatigiiliornermi taamaalilluni ersippoq suleriaaseq taanna eqqissisimatitsinermi aammalu kulturikkut kingornussanik illersuinermi, illersuinermik aammalu kulturikkut kingornus­sanik illersuinermik allanngortitsinermi atorunnaarsitsinermiluunniit atorneqassasoq.

Aalajangersarneqarportaaq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu namminneerluni eqqissisi­matitsinissamut imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinissamut tunngasunik su­liassanngortitsisinnaasoq.

Imm. 2-mut

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu eqqissisimatitsinissamik imaluunniit kulturikkut kingor­nussanik allatigut illersugassanik aalajangiitinnagu, inuit tamat, piginnittoq, nunaminertamik atuisut allatulluunniit atuisinnaatitaasut, kommuni sumiiffiup kulturikkut oqaluttuarisaanermi inissisimaf­fia, Naalakkersuisut susassaqartullu allat ilisimatinneqassapput tusarniaavigineqarlutillu. Avammut ilisimatitsineq tusagassiuutini nalunaaruteqarnikkut pisinnaavoq. Piginnittoq imaluunniit nunami­nertanik atuisinnaatitaanermik tunineqarsimasut allatulluunniit nunaminertamik atuisinnaatitaasut, kommuni, Naalakkersuisut susassaqartullu allat toqqaannartumik allakkatigut ilisimatinneqassap­put.

Inatsit maannakkut atuuttoq malillugu tusarniaanerup qaammatinik 3-nik sivisussuseqarnissaa ingerlaanassaaq, taamaasilluni susassaqartut tamarmik suliamut oqaaseqaateqarnissaannut piffissa­qarluaqqullugit.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami isumannaarneqarpoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit eqqissisimatitsi­nissamik imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinissamik sulianut ingerlasunut tunngatillugu imaluunniit eqqissisimatitsinermik imaluunniit kulturikkut kingornussanik illersui­nermik allannguinissamik atorunnaarsitsinissamilluunniit sulianut tunngatillugu naleqqutinneqas­sanngitsut allanngortinneqassanngitsut. Tamanna pissutigalugu erseqqisarneqarpoq eqqissisimatit­sinissamik imaluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinissamik eqqarsaateqarnermik ajoqusii­sinnaasumik ajornakusoortitsilersinnaasumillunniit allannguisoqassanngitsoq.

Aalajangersakkami naggatip aappaani aalajangersarneqarpoq, misissueqqaarnissamik, misissuiner­nut imaluunniit aatsitassanik atuisinnaanermut sikunik imermillu, kiisalu imeq atorlugu nukissiuutit pilersinnissaannut taakkununngalu atasumik misissueqqaarnissanut akuersissutinut nalunaarutigine­qareersunut nalunaaruteqarnissaq naggammi siullermi taaneqartoq atuutinngitsoq. Nalunaaruteqar­tussaannginnermik immikkut aalajangersagaq taanna pissuteqarpoq Namminersorlutik Oqartussat atuisinnaanermik piginnittunut taarsiisussaatitaannginnissaat qulakkeerniarlugu.

Imm. 4-mut

Imm. 4-mi pineqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu eqqissisimatitsinermut ima­luunniit kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinissamik taakkuluunniit allanngortinnerinut ato­runnaarsinnissaannulluunniit suliat tamaasa aaliangiiffigisassagai. Nunatta Katersugaasivia Alla­gaateqarfiatalu aalajangigaa siunnersuummi § 31 malillugu Naalakkersuisunut naammagittaalliuuti­gineqarsinnaavoq.

§ 26-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, siunnersuummilu § 1, imm. 4-mut aamma 5-imut, kiisalu § 3-mut ata­suullutik.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq eqqissisitsinissamut imaluunniit kulturikkut kingornus­sanik allatigut illersuinissamut tusarniaanermut atatillugu, tunngavissaqartumik paasinarsippat eq­qissisimatitsinissamik imaluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinissamik eqqarsaat imaluun­niit pioreersoq inuiaqatigiit ineriartorneranni qulliunerusumik mianerinninnissamut akerliusoq, Nu­natta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu suliaq Naalakkersuisunut aalajangigassanngorlugu saq­qummiutissavaa.

Oqaaseqatigiiliornermi ”tunngavissaqartumik paasinarsippat, tak. § 3”-mi siunertaavoq naamma­gittaalliuteqartup inuiqatigiit ineriartornissaannut ataatsimoornerusumik isiginnilluni pingaartinne­qartariaqartunut § 3-mi taaneqartunut piumasaqaatit tunngavilersorsinnaassagai. Erseqqarippat naammagittaalliut akornusersuiniarnerinnaasoq, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suliamik Naalakkersuisunut saqqummiussinissamut pisussaaffeqanngilaq. Aalajangerneq tamanna pillugu siunnersuummi § 31 malillugu, naammagittaalliuteqartup Naalakkersuisunut maalaarutigisinnaavaa.

Oqaaseqatigiiliornerup ”eqqissisitsinissamik pilersaarut imaluunniit kulturikkut kingornussanik al­latigut illersuineq, imaluunniit eqqissisimatitsinissamik atuuttumik imaluunniit kulturikkut kingor­nussanik allatigut illersuinermik ingerlatitsiinnarnissaq imaluunniit allanngortitsinissamik pilersaa­rut” takutippaa, eqqissisitsinissamik pilersaarut imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatigut il­lersuineq, imaluunniit eqqissisimatitsinissamik atuuttumik imaluunniit kulturikkut kingornussanik allatigut illersuinermik ingerlatitsiinnarnissaq imaluunniit allanngortitsinissamik pilersaarut pillugit naammagittaalliornermik nalunaaruteqartoqarsinnaasoq.

Naggatit aappaani aalajangersarneqarpoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu Naalakkersui­sunut suliaq ingerlatitseqqinnginnermini Kulturikkut Kingornussat pillugit Siunnersuisoqatigiinnut oqaaseqaateqarfigeqqullugu saqqummiutissagaat. Naggatit pingajuanni aalajangersarneqarpoq Nu­natta Katersugaasivia Allagaateqarfialu tamatuma kingorna Naalakkersuisunut innersuussuteqarlu­tik eqqissisimatitsinerup imaluunniit allatigut kulturikkut illersuinissamik aalajangiiffigineqarnis­saanik kiisalu aalajangiinermi sanioqqutitsisoqassatillugu imaluunniit eqqissisimatitsinermik allan­nguisoqassatillugu atorunnaarsitsisoqassatilluguluunniit, qanganitsat eqqissisimatinneqartut nalu­naarsornissaannik pisariaqartitsinerup suunerinik innersuussissallutik. Tamatumani isumannaarniar­neqarpoq Naalakkersuisut aalajangiinissaminnut pitsaanerpaamik tunngavissaqassasut.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik imaluunniit allatigut kulturikkut kingornussanik illersuinissamik atatitsiinnarnissamik aalajangiippata imaluunniit taak­kuninnga allannguinissamik atorunnaarsitsinermillunniit tunngasumik Naalakkersuisut aalajanger­sakkat immikkut ittut siunnersuummi § 24, imm. 3-4 malillugu aalajangiisinnaatitaapput. Taamaa­sillutik Naalakkersuisut eqqissisimatitsinissamik allatigulluunnit kulturikkut kingornussanik iller­suinissamik nutaamik imaluunniit eqqissisimatitsinissamik atuutitsiinnarnissamik allannguinissa­milluunniit atatillugu, aalajangiisinnaassapput nunaminertami eqqissisimatitami allatigulluunniit il­lersukkami killilimmik iliuuseqarsinnaatitaanissamik akuersisinnaasut, tamatuma immikkoortumut takussunarsaataanngitsumik aalajangersaavigineqarneratigut pissammat. Pissutsinik immikkoor­luinnartunik pissutissaqartillugu aatsaat taamaaliortoqarsinnaavoq. Taamatut immikkut akuersissu­teqarsinnaaneq immaqa eqqissisitsinissamik allatigulluunniit kulturikkut kingornussanik illersuisin­naaneq sanioqquttariaqannginnerinik kinguneqarsinnaavoq, nuna tamakkerlugu ataatsimut inuiaqa­tigiinni ineriartornermik iluaqutaasussamik

§ 27-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannit atuuttumit § 18-imit allanngortinneqarani ingerlateqqii­nervoq, eqqaassanngikkaanni imm. 2-mi oqaaseq ”illutoqaq” ilanngunneqarsimanngimmat, tassani kapitalimi taamaallaat kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit pineqarlutik. Kiisalu imm. 1-imi ilanngunneqarput ”allatulluunniit illumik atuisinnaatitaasut” uuma oqaatsip kingornani ”nunaminertanik atuisinnaanermik piginnaatitaasut”. Tamatumunnga pissutaasoq siunersuutip § 7-p nalinginnaasumik oqaaseqaataani takuneqarsinnaavoq. Kiisalu imm. 1-imut ilanngunneqarpoq ”su­sassaqartut allat” ukua kingornagut ”kommunimi kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffik pingaa­rutillip inissisimaffigisaa”. Susassaqartut allat suliamiit suliamut kikkuunerni nalilerneqartassapput. Assersuutigalugulu tamassuminnga naliliisinnaavoq Aatsitassarsiornermut pisortaqarfik.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami piumasaqaateqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinerit allatigullu kulturikkut ki­ngornussanik illersuinerit kiisalu taakkuninnga allannguinerit atorunnaarsitsinerilluunniit pillugit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu aalajangiineri tamanut avammut saqqummiunneqar­tassasut, tamannalu pissaaq aalajangiinerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit. Taamatullu pigin­nittoq, atuisoq nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasoq, kommunilu susassaqartullu allat toqqaannartumik ilisimatinneqassapput.

Tamanut saqqummiussinikkut siunertaavoq kikkulluunniit pisinnaatitaasuusinnaasut aalajangiiner­mut ilisimanninnissaannut periarfissinnissaat. Eqqissisimatitassanngortitsinissamik imaluunniit al­latigut kulturikkut kingornussatut illersuinissaq pillugu aalajangiineq pinngitsoorani malitassaavoq tamanna pillugu aalajangiineq piginnittumut apuunneqarpat.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap erseqqissarpaa eqqissisimatitsineq allatigullu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffinni pingaarutilinnik illersuinerit atuisinnaatitaasunit tamanit ataqqineqassasoq. Eqqissisi­matitsineq allatigullu kulturikkut kingornussanut illersuinerit atuisinnaatitaasunut tamanut inatsisi­tigut akisussaaffeqartitaapput, apeqqutaatinnagu qanga atuisinnaatitaaneq eqqissisimatitassanngor­titsisimanerup illersugassanngortitsisimanerulluunniit aallartissimanera.

§ 28-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi allanngortinneqarani § 15-imik ingerlatitseqqii­neruvoq, eqqaassanngikkaanni aalajangersakkami illuutinut tunngasoq peerneqarmat. Aalajanger­sakkat illunut tunngasut siunnersuutip kapitali 3-nut katersorneqarput. Kiisalu illunut aserfallatsaa­liuinissamik aalajangersagaq imm. 3-miittoq Inatsisartut inatsisaanni § 15-imiittoq peerneqarluni. Tamatumunnga tunngasut § 23-mut nalinginnaasumik oqaaseqaatini atuarneqarsinnaapput.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq siunnersuutip § 10, imm. 1-ip assigaa.

Imm. 2-mut

Imm. 2-kkut Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiif­fimmi pingaarutilinnik nakkutilliinissaanut pisussaaffilerneqarpoq. Kaammattuutigineqarpoq nak­kutilliineq kommunenik sumiiffinnilu katersugaasiviit suleqatigalugit ingerlanneqassasoq. Aalaja­ngiinerup ajornartinngilaa nakkutilliinermi aningaasartuutinik avataatigut qinnuteqarnikkut inger­lanneqarsinnaanera.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi nakkutilliinissamut Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu pisussaaffilerneqarnera taamaallaat Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisaanni illunut kulturikkullu oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit aningaasaliissutigineqarsimasut atorlugit aserfallatsaaliinissaq allangortin­neqarpoq aserfallatsaaliinissamut pisussaaffik immikkoortunut eqqissisimatitanut, immikkoortullu allatigut kulturikkut kingornussatut illersorneqartutut inissisimasunut.

§ 29-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannit allanngortinneqarani § 16-imik ingerlatitseqqiineruvoq, taamaallaat allanngortinneqarluni oqaaseq ”naalakkersuisunut ilaasortaq” imatut allanngortinne­qarluni ”Kultureqarnermut naalakkersuisoq”. Kiisalu aalajangersagaq imm. 1, naggatip aappaani siunnersuisoqatigiit pillugit, tassani pisariaqartinneqarsimanngilaq siunnersuisoqatigiit qanoq sivi­sutigisumik issianissaannik taasinissaq, tassami Siunnersuisoqatigiit siullermeertumik toqqagaa­reerput. Kiisalu allatigut kulturikkut kingornussanik illersuinissamik suliassat aammattaaq siunner­suisoqatigiit akisussaaffiiniillutik.

Kulturikkut Kingornussat pillugit Siunnersuisoqatigiit Illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqati­giissitamik, eqqissisimatitsinissamik inatsisip 1980-imeersup § 12-ia naapertorlugu ullumikkut pi­lersinneqartartumik, ineriartortitseqqiinneruvoq ilaatigut isumalioqatigiissitap oqartussaassuseqar­fiisa annertusinerisigut aammalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiissitap suli­nermini mianerisassatut aallaavigisassaasa tikkuarneqarnerisigut. Taakku ilaasortat paasisimasaqas­susiisigut ersersinneqassapput.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit 3-nik ilaasortaqartoq Kultureqarnermut naalakkersuisumit pilersinneqassasoq. Kulturikkut kingornus­sat pillugit siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tamarmiullutik ilusilersuinermut, qanganisarsiornermut kulturikkullu oqaluttuarisaanermut, siunnersuisoqatigiit suliassaqarfiinut tunngatillugu naleqquttuu­sorineqartunik, ilisimasaqartuussapput.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit il­lutoqqanik aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaaruteqartut tamakkununngalu tunngassuteqartut eqqissisimatitassanngortinneqarnissaannut allatigulluunniit kulturikkut kingor­nussanik illersuinissamik aammalu taassuminnga allannguinissamut atortuujunnaarsitsinissamullu siunnersuisuusartussaammat Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfianilu sulisut Kulturikkut ki­ngornussat pillugit siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasinnaanngillat.

Imm. 2-mut

Siunnersuisoqatigiit siunnersuisartuupput, soorlu illutoqqanik, kiisalu kulturikkut eriagiasassanik imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsunik aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiif­finnik pingaarutilinnik eqqissisimatitassanngortitsinerup imarisaanut annertussusaanullu tunngasuni suliassaqarfiit tamarmik pineqarlutik. Tamanna isumaqarpoq siunnersuisoqatigiit sunniuteqarnerat eqqissisimatitassanngortitsinissamik sulianut atuutiinnarani, suleriaasissanuttaaq allatigut kulturik­kut kingornussanik illersuinermi, kulturikkut eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaan­ngitsut, illutoqqanik, kulturikkullu oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit eqqissisimatitassan­ngortinneqarnerat pillugu tamanut tunngatillugu ammasumik tamanut oqaaseqarsinnaatitaasoq. Ta­matuma saniatigut Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit illutoqqat siunnersuutip § 22, imm. 2-mi taaneqartut aserfallatsaaliorneqarnerannut tunngatillugu aamma siunnersuisartutut inissisimavoq.

Imm. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiissitamut Nunatta Ka­tersugaasivia Allagaateqarfialu pisarnertut allatseqartitsissasoq.

§ 30-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni atuuttumik § 19-imit ingerlatitseqqiineruvoq, taamaallaat pisariaqartillugu illumik allamik pissarsisinnaaneq allatigut kulturikkut kingornussanik illersuiner­mut atatillugu periarfissiivoq. Matumani malugineqassaaq oqariaatsimi ”illumik” paasinnittaaseq malillugu pineqartut tassaammata atuisinnaatitaanerit.

Aalajangersagaq tamanna malillugu eqqissisimatitassanngortitsinerup allatigulluunniit kulturikkut kingornussanik illersuinissap naammassineqarnissaanut pisariaqarpat Naalakkersuisut piginnaatin­neqarput tamanna pisariaqarpat illutoqqap pissarsiarinissaanut. Pisortat arsaarinnissinnaanerat pis­saaq Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagas­sat malillugit. Tassa tamanna malittarisassat atuuttut malillugit (Pigisanik aalaakkaasunik arsaarin­nissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 25, 30. november 1992-imeersoq) isumaqarpoq suliamut atatillugu taarsiivigineqarnissamik piumasaqaammik takkuttoqarpat, suliassanngortitsisup Naalakkersuisullu akornanni aaqqiissutissamik isumaqatiginninniaqqaartoqassaaq. Taarsiiffiginnis­sutissap annertussusaanik naleqquttuuneranilluunniit isumaqatigiittoqarsinnaanngippat, suliaq § 2-mi arsaarinninneq pillugu inatsisimmi taaneqartumi ataatsimiititaliamit suliarineqassaaq ilumut taarsiisoqassanersoq, taarsiisoqassappallu qanoq taassuma annertutiginissaanik.

 
§ 31-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannit § 20 malillugu allanngortinneqarani ingerlatitseqqiinne­ruvoq, taamaallaat qallunaatuumiit naalakkersuisut ”Landsstyret” allangorluni kalaallisuumut ”Naalakkersuisut”.

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu Nunatta Katersugaa­siviata Allagaateqarfiatalu aalajangiinerinut tunngatillugu Naalakkersuisunut naammagittaalliuute­qartoqarsinnaanera aalajangersakkakkut aalajangerneqarpoq. Ulluinnarni naammagittaalliuuteqar­fiusinnaasoq tassaavoq Kultureqarnermut Naalakkersuisoqarfik.

Imm. 1-imut.

Erseqqissaatigineqarpoq naammagittaalliuutit allakkatigut pisassasut.

Imm. 2-mut

Naammagittaalliorsinnaatitaasut tassaapput susassaqartut aalajangiinermit eqqorneqarsimasut. Tas­salu taakkuupput eqqissisimatitassanngortitsinissamik imaluunniit allatigut kulturikkut kingornus­satut illersugassanngortitsiinissamik suliassanngortitsisut. Allat inuttut ataasiakkaatut imaluunniit pingaaruteqartumik suliamut pineqartumut susassaqartut aammattaaq naammagittaalliorsinnaati­taapput.

Imm. 3-mut

Naammagittaalliornissamut piffissarititaavoq aalajangiinerup aaliangiinermi pineqartumut ulloq nalunaarutigineqarfianiit sap. akunneri 4-at. Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq piffissaliussap qaangiutinnginnerani naammagittaalliuut aalajangiinermut pineqartumut kinguartitsinermik sun­niuteqassasoq, naammagittaalliuutinut oqartussaasoq allatut aalajangiinngippat.

Imm. 4-mut

Naalakkersuisut naammagittaalliornissamut piffisarititaq qaangerneqarsimatillugu, pissutsit immik­kut ittut tunngavigalugit qaangiinermik akuersissuteqarsinnavoq. Aalajangersagaq periarfissiivoq Naalakkersuisut immikkorluinnaq pisoqartillugu maalaarfissamut piffissaliussamik qaangiisoqarne­ranik akuersinissamut, pissutsit immikkut ittut pissutaappata. Takorloorneqarpoq aalajangersagaq atorneqatassasoq pisuni erseqqissumik akueriuminaatsuni, maalaarsinnaatitaasoq piffissaliussap naannginnerani aalajangiussap paasinissaanut naammaginartumik periarfissaqarsimanngikkaangat. Imm. 3-mi aalajangersakkami pineqarsinnaasutut assersuutaasinnaavoq, maalaarsinnaatitaasoq qaammatini 3-ni Danmarkimi napparsimavimmi uninngasimappat. Aammattaaq piffissaliussamik qaangiinerup sivisussusia, peqqutaasut aamma aalajangiinerup maalaaruteqartup pingaarutaa ilan-ngullugit nalinginnaasumik nalilersorneqarsinnaapput.

Imm. 5-imut

Naammagittaalliuuteqarfiusinnaasup saniatigut aalajangiinerit allaffissornikkut allanit suliarineqar­sinnaanngillat. Aalajangiineq eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaavoq.

§ 32-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannit § 21 malillugu ingerlatitseqqiineruvoq, taamaallaat para­grafinut tikkuaassinerit allannguiffiulluinnarlutik. Aammattaaq Nunatta Karsianut nakkartussanik akiliisitaanissaq arsaarinninnissarlu pillugit aalajangersakkamik ilanngussinissaq siunertamut naa­pertuuttut isigineqarpoq. Kiisalu allannguutit kingunerisaannik allannguutit ilanngunneqarput.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq tunngavissiivoq unioqqutitsisoq kinaluunniit akiliisussanngortitaasinnaasoq, piuinnarnissamik aalajangersakkunut tunngasunik inatsimmi pineqartunik innarliisimasoq, taamatut inatsimmi pineqarput eqqissisimatitanik allatigulluunniit kulturikkut kingornussanik illersukkanik unioqqutitsisimasoq.

Aammattaaq assaanernut atatillugu sanatitsisup pinngitsoorani nalunaaruteqartussaatitaasoq, kiisalu kinaluunniit eqqissisimatitassanngortitsinissamut allatigulluunniit kulturikkut kingornussanik iller­sugassanngortitsinissamik akornusiisinnaasumik ajornakusoornerulersitsisinnaasumilluunniit iliuu­seqartoq pillarneqarsinnaavoq.

Nutaatut aalajangersakkanik Naalakkersuisunit siunnersuummut pisinnaatitaaffiliinissamik aalaja­ngiiffigisimasaannik unioqqutitsinerit pillarneqarsinnaapput.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi pingaartinneqarpoq unioqqutitsisorpiavik tassaasoq akiliisussanngortitaanissamut aki­sussaasuusoq, aamma taanna inatsisit malillugit pisussaaffeqartuuppat.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi siunertarineqarpoq unioqqutitsisoq unioqqutitsinermigut aningaasat tungaasigut iluanaa­ruteqassanngitsoq.

§ 33-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat atuutilissasoq ulloq 1. juli 2010.

Siunnersuutigineqarportaaq Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 19. november 2007-imeersoq kulturikkut eriagisassat eqqissisimatinneqarnissaannut tunngasoq atorunnaarsinneqassasoq.

Inatsisartut inatsisaat maanna atuuttumi Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 16. oktober 1980-imeersoq kulturikkut eriagisassat imaaliallaannarlugit peerneqarsinnaanngitsut illutoqqallu pillugit atorun­naarsinneqarsimavoq, maleruagassiaq nr. 118, 1948-meersoq kulturikkut eriagisassat pillugit Ka­laallit Nunaanni eqqissisimatitsineq kiisalu kaajallaasitaliaq 11. november 1948-meersoq naalagaaf­fiup sysselrċdeanut eriagisassanik eqqissisimatitsinissaq pillugu.

Pineqartumi matumani siusinnerusukkut inatsisiliani Kalaallit Nunaanni qanganitsat eriagisassat eqqissisimatitassanngornissaat pillugu malittarisassaq atortuujunnaarsinneqarsimanngilaq, naak inatsit malittarisassamut taartaalluni atortuuleraluartoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq ma­littarisassaq maannakkut atortuujunnaarsinneqassasoq inatsisitigut tunngavik paatsoorneqarsinnaa­junnaarlugu.

Paasissutissiinissaq siunertaralugu oqaatigineqassaaq kinguliini taaneqartut siunnersuutip akuersis­sutigineqarnerata kingorna suli atuutissasut: Sumiiffik nr. 556/36 eqqissisimatitassanngortitat pillu­git Landsfogedinut allakkat 10. aprilimeersut, Sumiiffik nr. 556/36 eqqissimatitassanngortitaq pil­lugu Angmagssalimmi Niuertorutsimut allakkat 10. april 1937-meersut, Qaqortumi oqaluffikup aamma Sigssarlugtoq-mi illukup eqqissisimatitassanngortinneqarnerat pillugu kaajallaasitaq 20. maj 1950-imeersoq aamma Illuerunnerni sumiiffii ilaasa eqqissisimatitaanissaannik nalunaarut 14. juli 1971-imeersoq.

§ 34-mut

Naggatit siullianni aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni maanna atuuttumi § 23-mik allanngui­nani ingerlatitseqqiineruvoq. Nutaatut naggatit aappaanni ilannguneqarpoq, illut ukiut 100-t sin­nerlugit pisoqaassusillit atorneqanngitsullu eqqissisimatitaareersut pillugit ikaarsaariarnermi aalaja­ngersakkat.

Aalajangersakkami naggammi siullermi siunnersuutigineqarpoq, eqqissisimatitsinerit, eqqissisima­titsinernik imaluunniit allatut kulturikkut kingornussanik illersuinernik allanik Inatsisartut inatsisaat manna malillugu taarserneqanngitsut, atuutiinnassasut atuutsinneqarunnaarnissamik tungaannut. Tamatumani pinngtsoorniarneqarpoq iliveqarfitoqqanik atorunnaartunik, tupeqarfikunik ukioq 1900-p siornaneersunik, inussunnik, narsaatinik taakkulu eqqaanni ujaqqanik assiaqusianik eqqissi­simatitsinerit, ataatsikkorsuaq atorunnaarsinneqannginnissaat taamaalillunilu qanganitsat eriagisas­sat pingaarutillit annaaneqarlutik, eqqissisimatitsiniarluni suliassap aallartinnissaa periarfissaqariar­tinnagu.

Aalajangersakkami naggatip aappaanni siunnersuutigineqarpoq illut ukiunik 100-nik pisoqaanerusut atunngitsullu eqqissisimatitassanngortinneqarnerat Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 3-mut sanil­liullugu § 5, imm. 2 malillugu Inatsisartut inatsisaat una atuutilerpat atorunnaassasoq. Tassunga pis­sutaavoq Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu nalunaaruteqarmat, illunik ataasiakkaanik mi­sissuineq eqqissisimatitassanngortitsinermillu atorunnaarsitsineq suliassaqarnerulernermik kingu­neqassasoq.