3. marts 2010

UPA 2010/87

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit 

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Siunnersuutip tunuliaqutaa:

Ilageeqarneq pillugu inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutaraa qulakkeerumallugu ilagiinnik sullissineq aamma kissaatigisat pisariaqartitallu naammassiumallugit, ilagiinnik sullissineq pisuni nuannersuni, artornartuni ulluinnarnilu inuiaqatigiinnik ikorfartuisoq kiisalu Ilageeqarneq atorfilinnut soqutiginnittunullu allanut nuannaarutaasumik naapertuuttumik aaqqissugaasoq.

Aammalu ilageeqarnerup iluani inatsisiliornermut oqartussaaffeqarnerup tamakkiisumik tiguneqarnerata kingornatigut Kalaallit Nunaanni ilageeqarnermut Inatsisartut inatsisissaannik suliaqarneq Naalakkersuisut Namminersorluni Oqartussaanikkut pingaarutilimmik ineriartornertut isigaat.

1.1 Allaffissornikkut ilagiilerinikkullu suliassat agguarneqarnerat

Ilageeqarneq pillugu inatsiseqarneq sivisuatsiaamik uninngasimavoq inuiaqatigiit nalinginnaasumik ineriartorsimagaluartut taamaattumillu tassani suleriaatsit ullutsinnut naleqqukkunnaarlutillu naapertuukkunnaarsimallutik. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup Biskoppi peqatigalugu 2002-mi aprilimi pilersippaa suleqatigiissitaq taassuma suliarissallugu Ilageeqarnerup siunissami aqunneqarneranut aaqqissugaaneranullu tunngavilersorluakkamik aalajangiinissamut tunngavissiornissaq. 2007-imi suleqatigiissitap nalunaarusiani naammassivaa taannalu 2007-imi ukiakkut Inatsisartut ataatsimiinnerminni oqaluuseraat (UKA2007/53).

Nalunaarusiami ilaatigut takuneqarsinnaavoq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmi aamma Ilagiilerisut sulinerminni allaffissornikkut upperisakkullu agguarsimanerat ajoqutaasutut misigisimagaat. Kalaallit Nunaanni ilageeqarneq pillugu peqqussummi atuuttumi (Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik) suliassat agguarneqarsimapput allaffitsigut aqutsinermut ilagiinnullu tunngasunut, taamaalilluni Biskoppip ilagiinnut tunngasut isumagisaralugit Naalakkersuisullu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu allaffitsigut aqutsineq isumagisaralugu. Agguaassisimaneq taanna ajornartorsiornartutut misigineqartarpoq, tassami suliat ikittuunngitsut ataatsikkut ilageeqarnermut allaffissornermullu tunngasarmata, taamaammallu allaffissornermut ilagiinnullu pisortat qanimut suleqatigiittariaqarlutik. Aamma avissimanerup kinguneraa allaffissornermut ilagiinnullu pisortat akornanni nalorninarsisarmat kina aalajangiisinnaatitaanersoq.

1.2 Ilageeqarnerup politikkikkut aqunneqarnera

Danmarkip tunngaviusumi inatsisaani aalajangigaagaluartoq lutherikkuuneq danskit naalagaaffianni immikkut pingaartutut inissisimasoq nunatsinni Naalakkersuisut isumaqarput ilageeqarnikkut aaqqissugaaneq politikkikkut aaqqissugaaneratut aqunneqartariaqanngitsoq. Soorlu politikkikkut kissaatigineqarpoq Ilageeqarneq ullumikkornit imminut aqunnerussasoq.

Ilageeqarnerup qitiusumik allaffissornikkut aqunneqarnerata ilarujussua Naalakkersuisunit imaluunniit allatut oqaatigalugu politikkikkut suliffeqarfinnit isumagineqarpoq, tamannalu inatsisartut ataatsimiittarnerini arlaleriarluni oqallisigineqartarsimavoq isornartutut isigineqarluni (UKA 2007/156, UKA 2007/53 aamma UPA 2008/24). Maannakkut ilageeqarnerup aqunneqarnera imaassorinarpoq politikkikkut soqutigisat aallaavigalugit aqunneqartoq, imaannani ilagiit soqutigisaat aallaavigalugit imminut aquttutut ingerlasoq.

Ilageeqarneq politikkikkut suliffeqarfittut eqqarsaataasimanngilaq taamaassananilu. Anguniakkatut eqqarsaat taanna piviusunngortikkumallugu Naalakkersuisut isumaqarput isumagisariaqartoq politikkikkut aaqqissugaanermut tunngatillugu Ilageeqarneq aalajangersimasunik killeqartariaqartoq. Ukiut ingerlaneranni partiit arlallit oqaatigisarsimavaat Ilageeqarneq politikkeqarnerup avataani inissisimasutut isigineqalersinnagu suliniutissat ilagigaat allaffissornikkut oqartussaaffiit arlallit Biskoppeqarfimmut nuunneqarnissaat. Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi matumani tamanna naammassiniarneqarsimavoq, taamaalilluni Biskoppip akisussaaffiit Naalakkersuisut maannamut isumagisaasa ilarpassui tigusinnaallugit, tamatumani ilanngullugit suliat suliarinerat, ilageeqarnermi ilinniartitsinerit aamma biskoppeqarfimmi provstit, palasit ilagiillu nalinginnaasumik attaveqarfiginerat. Suliassat tamakkua arlallit tunniunneqarneratigut Biskoppi aalajangiisooqataanerulissaaq Kalaallit Nunaanni biskoppeqarfimmi pisut qanimut malinnaaviginerulissallugit. Suliat Naalakkersuisuniiginnartussat imm. 3.2-mi ersarinnerusumik allaaserineqassapput.

Tamatuma saniatigut Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allaffitsigut aqutsinermit avissaarnikkut Ilagiinnut tunngasunut atorfillit ersarinnerusumik politikkikkut avissaanganerusumik nammineernerusumillu isikkoqalissapput. Ilisarnassuseq inunnit ulluinnarni ilagiinnik sullissisunit pilersitaasoq taamaattumillu ilagiit nukittorsarnissaannut oqartussaassuseqartunit.

1.3 Oqartussaaffiit pisinnaatitaaffiillu amerlanerusut Biskoppimut.

Naalakkersuisut takusinnaavaat ajornartorsiutit matuma siuliini taaneqartut ikiorserneqassasut Ilageeqarnerup qitiusumik aqunneqarnerata ilaasa annerusut oqartussaasumut ataatsimut katersornerisigut: Biskoppimut tamatumuunakkullu allaffissorluni sulinerup iluani oqartussaaffinnik pisinnaatitaaffinnillu amerlanerusunik tunillugu. Naalakkersuisut eqqarsaatersuutaannut ilaavoq Inatsisartut Naalakkersuisullu ersarissumik kissaatigimmassuk politikkip upperisallu imminnut ungasinnerulernissaat kiisalu kissaatigineqarluni ilagiinnut ilaasortaasut pitsaanerusumik sullinneqarnerata qulakkeernissaa.

Inatsisissatut siunnersuummi matumuuna Naalakkersuisut anguniarpaat inatsit ullutsinnut naleqquttoq Ilageeqarnermi atorfillit periarfissillugit innuttaasunik sullissilluarsinnaanerunermik kiisalu Ilageeqarneq ullutsinnut naleqquttumik ineriartortissinnaanngorlugu.

1.4 Kalaallit Nunaanni namminersulerneq

Kalaallit Nunaata Namminersulerneranut ulloq 21. juni 2009-mi eqqunneqartumut atatillugu piginnaatitaanermut inatsit, inatsit nr. 264, 6. maj 1993-imeersoq Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnermut tunngasoq atorunnaarpoq.

Piginnaatitaanermut inatsisip atorunnaarsinneqarneratigut Namminersorlutik Oqartussat kisimiillutik ilageeqarnerup tungaatigut, tunngaviusumik inatsisit killissaasa iluanni  inatsisiliorsinnaanngorput. Naalakkersuisut Ilageeqarnerullu tamanna Namminersorluni Oqartussaanerup pingaarutilimmik ineriartornertut isigaat taamatullu kalaallit nammineerlutik biskoppimik atorfinitsitsisinnaanerata inatsisitigut tunngavissamik pilersitsisoqarnera. Biskoppimik atorfinitsitsisinnaanerup tiguneqarneranut tunngasup tunuliaqutaa siunertaalu Namminersulernissamut Ataatsimiititaliarsuup kalaallinik qallunaanillu ilaasortalimmi immikkut suliarineqarnikuuvoq, taamaattumillu inatsisissatut siunnersuummi matumani ilaatinneqarani.

Inatsisartut Naalakkersuisullu Ilageeqarnermut isumaliutiginninneranni siunertaannilu pingaartinneqartoq  tassaasimavoq Biskoppimik atorfinitsitsisarnerup tigunissaa. Tamannalu nangillugu maluginiarneqartariaqarpoq namminersulernissaq pillugu ataatsimiititaliarsuup siunnersuutaa ullumikkut biskoppip atuuttup atorfeqartinneqarneranut tunngasutigut ikaarsaariarnermi aalajangersakkanik imaqarmat.

December 2009-mi Kultureqarnermut Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Namminersornerup atuutilernera sioqqullugu kingornalu Ilageeqarnikkut aqutsineq pillugu kiisalu Naalakkersuisut siunissami Ilageeqarnermik aqutsinermi kissaatigisaat nassuiaateqarneq (Namminersorluni Oqartussaanerup eqqunneqarnerata kingorna Nunatsinni ilageeqarneq pillugu nassuiaat) naammassivaa. Tassani takuneqarsinnaavoq inatsisip nr. 264, 6. maj 1993-imeersup Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnermut tunngasup atorunnaarsinneqarneratigut Namminersorlutik Oqartussat  nammineerlutik Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaannik suliaqarsinnaallutillu atortussanngortitsisinnaasut. Ilageeqarnerup tamarmiusup tungaatigut inatsisiliorsinnaatitaanermik tamakkiisumik tigusinerup kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni ilageeqarnikkut aqutsineq namminersortunngortutut isigisariaqarpoq, tassa Qallunaat Ilageeqarnerata iluani.

Kiisalu Naalakkersuisut pingaartippaat inatsisissatut siunnersuut manna ilageeqarnerup tamarmiusup tungaatigut inatsisiliornikkut nutarterinissamik alloriarnertut siulliussasoq. Aammattaaq peqqussutinik nalunaarutinillu tamakkiisumik nutarterinissaq eqqarsaataavoq.

2. Malittarisassat atuuttut:

Inatsisit atuuttut tassaapput Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq, Inatsisartut peqqussutaat nr. 18, 6. november 1997-imeersoq aqqutigalugu allanngortinneqartoq, Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 30. oktober 1998-imeersoq aamma Ilagiinni atorfinitsitsisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 30. oktober 1998-imeersoq.

Ilageeqarneq pillugu peqqussut 1993-imeersoq Kalaallit Nunaanni Ilageeqarneq pillugu inatsisip nr. 264, 6. maj 1993-imeersup (inatsit pisinnaatitsissut) akuerineqarnerata kingunerivaa Kalaallit Nunaat Danmarkimi ilageeqarnerup iluani namminerisaminik biskoppeqarfinngornera.

Ilageeqarneq pillugu peqqussutikkut 1993-imeersukkut Ilageeqarnerup aaqqissugaanera annertuumik allanngortinneqarpoq kirkenævnimiit, ilageeqarnerup aqunneqarnerata allaffissornerullu ataatsimoorneranniit allaffissornikkut ilageeqarnikkullu akisussaanerup pisinnaatitaaffiillu avinneqarnerannut, tassani Naalakkersuisut allaffissornikkut suliassat isumagilerlugit Biskoppillu ilageeqarnikkut suliassat isumagilerlugit. Tamatuma peqatigisaanik provsteqarfiit allaffii pilersinneqarput nunap immikkoortuini provsteqarfiit allaffissornerannut.

Allaffissornikkut ilageeqarnikkullu suliassat immikkoortinneqarnerat Naalakkersuisunut, Ilageeqarnermi atorfilinnut, Ilagiinni soqutigisaqartunut pingaartumillu Biskoppimut ilageeqarnermut sulianik nakkutilliisumut noqitsisuusutut misinnarpoq. Suliassat amerlasuut allaffissornermut ilageeqarnermullu tunngasuupput, tamatuma kinguneralugu allaffissornikkut ilageeqarnikkullu suliassat arlallit nalorninartoqarlutik, tassa akisussaaffinnut oqartussaaffinnullu tunngasut ersarinngimmata.

Inatsisissatut siunnersuut manna taartaassaaq Ilageeqarneq pillugu peqqussummut nr. 15, 28. oktober 1993-imeersumut kingusinnerusukkut allannguutilimmut.

Peqqussutit taaneqartut saniatigut aammattaaq arlalinnik nalunaaruteqarpoq.

3. Siunnersuutip imarisaa:

3.1 Ilageeqarneq qallunaallu tunngaviusumik inatsisaat

Upperisaqaqatigiinnut allanut sanilliullugu ilageeqarneq immikkut inissisimavoq, tassami qallunaat tunngaviusumik inatsisaanni § 4-mi aalajangigaammat lutherikkuussuseq inuiaqatigiit upperisarigaat, taannalu naalagaaffimmit tapersersugaasoq. Kalaallit Nunaanni Ilageeqarneq Naalagaaffeqatigiinnermi Ilageeqarnermut ilaavoq taamaattumillu Kalaallit Nunaanni pisortat Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnerup aningaasatigut allatigullu ikiussallugu tunngaviusumik pisussaaffeqarput. Qallunaat tunngaviusumik inatsisaanni § 66-imi aalajangigaavoq ilagiit oqaluffiata inatsisaa tunngaviusoq inatsisikkut aaqqinneqassasoq.

3.2 Naalakkersuisut Biskoppillu akornanni suliassat agguarsimanerat

Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq naapertorlugu Naalakkersuisut ilagiit qitiusumik aqunneqarnerat allaffissornerlu isumagisaraat, tak. § 1, imm. 2. Naalakkersuisut suliassaat ersarinnerusumik suussusilersugaanngillat, taamaallaat peqqussummi tunngavissaqarpat sammisaq aalajangersimasoq pillugu sukumiinerusunik aalajangersagaliornissamut.

Suliassat atituumik nassuiagaanerisa nassataraat Naalakkersuisut suliassanik assigiinngitsunik arlalinnik isumagisaqarnerat, Ilageeqarnermi pissutsit pisariaqanngitsumik ajornakusoortumillu annikitsualuttai ilanngullugit aqunneqarnerattut pissuseqarnerusumik. Aammattaaq suliassat atituumik nassuiagaanerisa nassatarivaat innuttaasut, ilagiinni atorfillit soqutigisallillu allat ataatsimoortillugu takujuminaatsimmassuk, Naalakkersuisut - Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu – qaqugukkut oqartussaasarnersut.

Ilagiit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq naapertorlugu Biskoppi ilagiinnut tunngasuni oqaaseqarsinnaatitaavoq, tak. § 1, imm. 2, aammalu biskoppeqarfimmi provstit, palasit ajoqillu ilagiittut nakkutiginerat isumagisaralugu, tak. § 4, imm. 1.

Peqqussut atuuttoq malillugu Biskoppi pisussaatitaavoq ukioq allortarlugu palasinik ataatsimeersuartitsisassalluni suliatigut pikkorissarneq Ilagiinnullu tunngasut pillugit isumasioqatigiinneq siunertaralugit, tak. § 7, provstit ukiumoortumik ataatsimiitittassallugit ilisimateqatigiinneq siunnersoqatigiinnerlu sammillugit, tak. § 8, kiisalu ilagiit sinniisaat nutaamik qinigaasut nuna tamakkerlugu ataatsimiitissallugit, tak. § 9. Biskoppi biskoppeqarfimmi ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerinut tamanut ilaasinnaavoq taasisinnaanani, tak. § 23, imm. 5.

Biskoppip suliassai tassaanerupput ataqatigiissaarineq siunnersuinerlu, aalajangiisinnaanermik sunniuteqarnermillu pisarialimmik ilaqanngitsut, naak biskoppitut atorfiup immini ilagisariaqaraluarai. Assersuutigalugu biskoppip ilagiittut nakkutilliineranut ilaanngilaq, ilagiit højskolianni palasit ilinniaqqinnerannut aalajangiisussaanermut tunngasut.

Inatsisissatut siunnersuummi matumani siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut Biskoppillu akornanni suliassat agguarsimanerat ersarinnerulerlunilu takulertoruminarnerulissasoq. Naalakkersuisut siunertaraattaaq ilagiinni tassanilu atorfilinni soqutigisalinnilu aalajangiisinnaatitaarpiarneq sunniuteqarnerlu Biskoppimut tunniunneqassasut.

Tamanna tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuummi § 3, imm. 1-imi oqaatigineqarpoq Naalakkersuisut Ilageeqarnermut pingaarnerusumik akisussaasut, Biskoppilli ilageeqarnerup qitiusumik allaffissornikkullu aqunneqarnera aammalu biskoppeqarfiup provstiisa, palasiisa ajoqiisalu ilagiittut nakkutiginerat isumagissallugu, tak. Inatsisissatut siunnersuummi § 6, imm. 1. Tamatuma kinguneraa Naalakkersuisut suliassarimmassuk inatsisiliornissaq inatsisillu ilagiinnut tunngasut nassuiarnissaat, Inatsisartut aningaasanut inatsisaannut tunngatillugu aningaasaliissutit pingaarnerusumik aqunnissaat aamma nalinginnaasumik periusissat ilageeqarnermut tunngasut ilusilersornissaat. Tamatuma peqatigisaanik Biskoppip allaffitsigut suliassat arlallit tigussavai, tamatumani ilanngullugu palasit ilinniarteqqinneqartarnerat.

Inatsisissatut siunnersuutip Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnikkut ingerlatsinikkut immikkoortortaqarfik pilersissavaa, tassanilu Biskoppi oqaluffeqarnerup ataani oqartussaasutut qullersatut inissisimalluni.  Tamatumalu kinguneraa Biskoppip akisussaaffinni assigiinngitsuni nammineq akisussaaffimmi iluaniittunut kaajallaasitanik ilitsersuutinillu suliaqarsinnaalernera kiisalu suliat kaajallaasitat ilitsersuutillu sanneqqullugit ingerlasunut uparuaasinnaassalluni. Biskopip aalajangigai Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 28 imm. 3.

3.3. Provsteqarfinni ataatsimiititaliat atorunnaarsinneri

Ilageeqarnerup siunissami aqunneqarnissaa aaqqissugaanissaalu pillugit suleqatigiissitap nassuiaataa (UKA2007/53) tunngavigalugu maannakkut provsteqarfinni ataatsimiititaliat isummerfigineqarput. Tamatumani isumaqartoqarpoq provsteqarfinniit ataatsimiititaliat atorunnaarsinnerat peqataasunut tamanut allaffissornikkut aningaasatigullu sipaarutaassasoq. Tamatuma peqatigisaanik siunnersuut Ilageeqarnermi atorfilinnut soqutigisaqartunullu tusarniaassutigalugu nassiunneqarpoq, provsteqarfiillu ataatsimiititaliaasa atorunnaarsinnissaat amerlanernit isumaqatigiissutigineqarpoq. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuummi matumani provsteqarfinni ataatsimiititaliat pillugit aalajangersakkat ilaanngillat.

Patsisit tunngaviisa ilagaat ilumoortuummat palasip provstillu allaffissornikkut ulluinnarni aqutsineq isumagisarereermassuk, aammalu missingersuutinut ilagiit sinniisaasa palasi peqatigalugu suliarisartagaat qaqutiguinnaq provsteqarfinni ataatsimiititaliat ataatsimiinneranni allanngortinneqartarmata. Taamaattumik aperineqartut amerlanerit provsteqarfinni ataatsimiititaliat pisariaqanngitsutut aningaasatigullu oqimaarsaasutut isigaat.

Naalakkersuisuniit isigalugu provsteqarfiit ataatsimiititaliaasa atorunnaarsinnerata kingunerissavaattaaq allaffissornikkut aningaasatigullu annertuumik sipaaruteqarneq, tassami Naalakkersuisut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aqqutigalugu provsteqarfiit ataatsimiititaliaannut ilaasortat qinigaasarnerat pisortaaffigisarmassuk. Suliaq tamanna annertoqaaq, naak provsteqarfiit ataatsimiititaaliaannut ilaasortat taamaallaat ukiut sisamakkaarlugit qinigaasaraluartut.

Siunnersuutigineqarpoq provsteqarfiit aningaasatigut suliassaat provsteqarfiit allaffiinut tunniunneqassasut, tassani provsti allaffiup pisortaa ikiortigalugu provsteqarfiup aningaasaanut akisussaalluni, taamaattorli palasit ilagiillu sinniisaat suleqatigalugit. Ilagiit sinniisaannut suliassiissutigineqassaaq provsteqarfiit ataatsimiititaliaasa palaseqarfiup oqaluffiisa illutaasa nakkutigineqarnerannut akisussaanerat, provstilli isumagissallugu illersorneqarsinnaasumik aserfallatsaalinissaat.

4. Pisortanut allaffissornikkut aningaasatigullu kingunissai:

Immikkoortumi uani taamaallaat pineqarput inatsisissatut siunnersuutip toqqaannartumik kingunerisaanik pisortanut allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisassat.

Biskoppip atorfinitsinneqartarnerata tiguneqarneratigut allaffissornikkut aningaasatigullu kinguniusussat isummerfigineqanngillat, tassa peqqussutissatut siunnersuut Biskoppip atorfinitsinneqartarnerata tiguneqarneranut tunngassuteqanngimmat, tak. oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 1.4 aamma 8. Biskoppip atorfinitsinneqartarnerata tiguneqarnera Naalakkersuisunit Inatsisartunillu immikkut suliarineqareerpoq namminersorneq pillugu siunnersuummi aamma danskit inatsisissatut siunnersuutaanni, ilaatigut ilageeqarneq pillugu inatsisip piginnaatitsissutip atorunnaarsinneqarneranik imaqartumut atatillugu.

Tassunga nangissutitut oqaatigineqassaaq Kalaallit Nunaata ulloq 21. juni 2009 Namminersulerneq ilutigalugu inatsisiliortut taamatullu inatsisinik atortitsisut ilageeqarnermut tunngasut akisussaaffigilermagu. Ulluinnarni ingerlatsinikkut isumaqarpoq Kalaallit Nunaata kisimiilluni inatsisiliorsinnaaneq tamakkiisumik tigummagu, tassa qallunaat tunngaviusumik inatsisit killissarititaata iluani, tamatumalu kingunerisaanik ilageeqarnermut tunngatillugu peqqussutinut taarsiullugu Inatsisartut inatsisaannik pilersitsisinnaalernerat.

4.1 Aningaasatigut kingunissai:

Siunnersuummi piumasarineqanngilaq ilageeqarnermut aningaasaliissutit amerlineqarnissaat, ullumikkut kontotigut pingaarnertigut ukunatigut aningaasalersugaasoq:

40.92.14 Ajoqissanik organistinillu ilinniartitsineq

40.92.15 Ilagiit højskoliat

45.97.01 Biskoppip allaffia

45.97.02 Danmarkimi ilagiinnik sullissineq

45.97.03 Kalaallit Nunaanni Ilagiit

Nalilerneqarpoq allannguutit inatsisissatut siunnersuutip kingunerisai aningaasat ilageeqarnermut immikkoorteriikkat iluanni aningaasalerneqarsinnaassasut. Naalakkersuisulli eqqumaffigaat akisussaaffiit allanngortinnerata il.il. kingunerisinnaagaa ilageeqarnerup iluanni aningaasat agguaanneqarnerata allanngorsinnaanera. Tamatumunnga atatillugu ilimagineqarpoq Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu suliassat nuunneqarneratigut Biskoppip allaffia aningaasaliissutinik taamaaqataanik nuussivigineqassasoq.

Biskoppip suliassaasa allangornerat inatsisissatut siunnersuummi § 6-p malitsigaa, tassani siunnersuutigineqarluni biskoppip ilagiit qitiusumik aqunnerat allaffissornerlu isumagissagai. Aammattaaq ilagiit højskoliannut akisussaaneq Biskoppip tigussavaa, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 24 kiisalu ajoqit pattattullu ilinniartitaanerat, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 25 aamma § 26.

Qaanaap sullinneqarneranut akisussaanerup Qeqqata, Qaanaap Tunullu provsteqarfianniit Avannaata provsteqarfianut nuunneqarnissaanut atatillugu provsteqarfiit akornanni aningaasat agguarnerat nalileqqinneqassaaq, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 8. Tamatuma saniatigut inatsisissatut siunnersuummi § 12-p malitsigaa ilagiinnut sinniisut nutaamik aallartitsiniarlutik ataatsimiinnerinut akisussaaneq provstinut nuussasoq. Peqqussut maanna atuuttoq naapertorlugu Biskoppip ilagiit sinniisaat ukiumoortumik ataatsimiitittussaavai, tak. peqqussummi atuuttumi § 9. Tamatuma aamma kingunerisinnaavaa Biskoppimiit provsteqarfinnut aningaasanik nuussineq. tak. imm. 3.2-mi allerpaaq.

4.2 Allaffissornikkut kingunissai:

Ilageeqarnerup allaffissornikkut aqunneqarnera biskoppimut tunniunneqassaaq, taavalu Naalakkersuisut ilagiinnut tunngatillugu naalakkersuisoqarfittut suliassat kisiisa isumagilissavaat, tak. immikkoortoq 3.2.

5. Allaffissornikkut aningaasatigullu inuutissarsiutinut kingunissai:

Siunnersuut inuutissarsiutinut ingerlatsinermut allaffissornikkut imaluunniit aningaasaqarnikkut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

6. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunissai:

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamulluunniit kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqassanngilaq.

7. Innuttaasunut allaffissornikkut kingunissai:

Siunnersuutip Naalakkersuisut Biskoppillu akornanni suliassat nassuiarpai tamatumuunakkut ilagiit aaqqissugaanerat takulertoruminartunngortinniarlugu aammalu innuttaasut oqartussat eqqortut sumi inissisimanerat nalornissutigisartagaat annikillisarniarlugu. 

8. Oqartussaaffinnut kattuffinnullu tusarniaanerit:

Inatsisissatut siunnersuut tusarniaassutigissallugu nassiunneqarpoq 3. juni-miit 08. juli 2008-mut. Inatsisissatut siunnersuut taamanikkut peqqussutissatut siunnersuutitut nassiunneqarpoq, tamatumunnga pissutaavoq taamanikkut inatsisiliorsinnaatitaanermut tunngasutigut qallunaat naalagaaffiata kiisalu Kalaallit Nunaata akornanni agguataarisoqarnikuummat, tassa inatsit nr. 264, 6. maj 1993-imeersoq tunngavigalugu.

Inatsisissatut  siunnersuut tamatuma kingorna aalajangersakkanik marlunnik ilaneqarpoq, tamatumalu kinguneraa tusarniaavigineqarsimasut siusinnerusukkut peqqussutissatut siunnersuummut innersuussinerat tassanilu aalajangersakkat inatsisissatut siunnersuummut matumunnga naleqqussarneqarnerat. Siunnersuummi tusarniaanermi akissutitigut pingaarutilinnik allanngortoqarsimassappat, taava tamakku immikkut ittumik oqaaseqarfigineqarumaarput.

Siunnersuut manna tusarniaavigineqartussanut makkununnga  tusarniaassutigineqarpoq:

Biskoppi	Provstit tamaasa
Palasit tamaasa	Ilagiit sinniisaat tamaasa
KANUNUPE	Ajoqit pattattullu Peqatigiiffiat
Den danske Præsteforening	Akademikernes sammenslutning i Grønland
SIK	Danmarks Kordegneforening
Ilisimatusarfik	KANUKOKA
IMAK	Jógvan Fridriksson – Savalimmiut biskoppiat
Atorfillit Kattuffiat	Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoqarfik	Aningaasaqarnermut Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik
Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik	Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik
Attaveqarnermut, Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik	Nunanut allanut Pisortaqarfik
Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik	Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik
Ilageeqarnermut Ministeeriaqarfik	Bispeforeningen ved Kresten Drejegaard
Ledernes Hovedorganisation	ILIK
NUSUKA	Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA)
Kalaallit Nunaanni Palasit Peqatigiiffiat (Marianne P. Olsen)	Københavns Universitet –Teologisk fakultet
Århus Universitet – Teologisk fakultet

Tusarniaassutigineqarneranut akissuteqarnissamut piffissaliussap qaangiunnerani tusarniaanermut akissutit 19-it tiguneqarput, taakkunannga immikkut oqaaseqaateqanngillat: Atorfillit Kattuffiat, Aarhus Universitet, Ilageeqarnermut Ministeeriaqarfik, IMAK, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik, Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik, SIK, Kujataata Provsteqarfiani Provsteqarfiup ataatsimiititaliaa.

Tusarniaaffigineqartut makku siunnersuummut oqaatigiumasaqarput: Biskoppi, Palasi Paneeraq Siegstad, Palasi Jens Kristian Kleist, Palasit peqatigiiffiat, Danmarks Kordegneforening, KANUKOKA, Foreningen af danske biskopper, GA, Kangersuatsiami Ilagiit Sinniisaat aamma Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik.

Danmarks Kordegneforening

Danmarks Kordegneforeningip naatsorsuutigaa siunnersuutip § 15-iani imm. 2 imaqartoq ilagiinni kalaallini atuagarsuarnik allattuisussanik allatullu allafffissornermi suliaqartussanik kordegnenik atorfinitsitsinissamut periarfissiisoq, isumaqarlunilu tamanna kapitali 6-imi sulisussanik ilinniartitsineq pillugu tamanna ilanngullugu naatsorsuutigineqartariaqartoq.

Siunnersuutip § 15-iani imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq palasip atuagarsuarnik allattuisup palaseqarfimmi atuagarsuit allattuiffigineqarnerat akisussaaffigigaa. Suliassap kordegnemit isumagineqarnissaanut akornutissaqanngilaq palaseqarfik taamaattumik atorfeqartitsisinnaappat. Sulisunik ilinniartitsineq pillugu kapitali 6-imi kordegnet eqqaaneqanngillat taamaattutut ilinniartitsineq pilersinneqarnikuunngimmat.

Grønlands Arbejdsgiverforening

Grønlands Arbejdsgiverforeningip (GA) tusarniaanermut akissuteqaataa ILIK sinnerlugu aamma nassiunneqarpoq. GA-p isumatusaarnerunerarpaa piginnaatitaaffiit suliallu arlallit ullumikkut Naalakkersuisoqarfikkut isumagineqartut Biskoppimut nuunneqarmata paasiuminaatsuusinnaasut peerniarlugit. Provsteqarfinni ataatsimiititaliat maannakkut atuuttut atorunnaarsinneqarnissaat tulluartuusorineqarpoq ataatsimiititaliallu suliaat provstinit isumagineqalerlutik provsteqarfiillu ingerlatsinerat palasit ilagiillu sinniisaat suleqatigalugit aqunneqalissammata. Tamanna Ilagiinnik atuisut toqqaannarnerusumik sunniuteqarsinnaalernerannik kinguneqarsinnaavoq.

Peqatigisaanik GA isumaqarpoq peqqussutissatut (maanna inatsisissatut siunnersuut) siunnersuut manna ilageeqarnerup naalakkersuinikkut mianerisassat aallaavigalugit aqunneqarneranik pasilliuteqarsinnaaneq peeraa taamalu suliffeqarfittut nammineertutut Ilagiit eqqarsaatigalugit aqunneqartutut inissilluni.

Kangersuatsiami Ilagiit Sinniisaat

Ilagiit sinniisaasa tikkuarpaat peqqussutissatut (maanna inatsisissatut siunnersuutip) siunnersuutip ilagiit sinniisaasa ilagiinnik pitsaanerusumik sullissilernissaannut periarfissiineq.

KANUKOKA

KANUKOKA-p tusarniaanermut akissutaani atuarneqarsinnaavoq Kangia-Kitaata Ikaarsaariarnermut ataatsimiititaliaa isumaqartoq peqqussutissatut (maanna inatsisissatut siunnersuut) siunnersuut Ilageeqarnermi nalitsinnut naleqqunnerusumik inatsisiliornissamut ilapittuutaassasoq. Ikaarsaariarnermi ataatsimiititaliap provsteqarfimmi ataatsimiititaliat atorunnaarsinneqarnerat tapersersorpaa isumaqarlunilu qitiusumik aqutsinermik biskoppip tigusinissaa pitsaasuusoq.

Palasit peqatigiiffiat

Palasit peqatigiiffiata Kalaallit Nunaanni ilaasortaminik attaviginnissimavoq taakkunanngalu akuersaartumik akissutisisimalluni. Ilanngullugu Palasit peqatigiiffiat nalunaarpoq tusarniaanermut biskoppip akissuteqaataa ilisimallugu, tamakkiisumillu taanna taperserlugu.

Foreningen af danske biskopper

Siunnersuutip § 4-anut tunngatillugu peqatigiiffiup erseqqissarpaa ritualini allannguutissanut siunnersuuteqarnissamut suliniuteqarsinnaatitaasoq tassaasoq biskoppi.

Peqatigiiffik isumaqarpoq ilagiit aaqqissuussaanerata ilusaanik kapitali 3 pitsaasumik allaaserinnittoq, siunnersuutigalugulu § 6, imm. 1-imi “ilagiinnut tunngasuni nakkutilliineq” uuminnga taarserneqassasoq “nakkutilliisuulluni”. Ilanngullugu peqatigiiffiup siunnersuutigaa § 8-ip kingornagut provstit provsteqarfiillu ingerlatsiviinut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut biskoppip periarfissinneqarnissaa ilanngunneqassasoq.

Erseqqissarneqarpoq § 10 siulersuinissamut atortussaasoq pitsaasoq ilageeqarnermilu inatsisiliornermi immikkuullarissuulluni. Taamaattoq peqatigiiffiup siunnersuutigaa erseqqissaanissaq pillugu oqaasertaliisoqassasoq imaattunik:

Ҥ 10 Palasit kiffartortut tamaasa ukioq allortarlugu Biskoppip palasit ataatsimiinnissaannut aggersartassavai.
Imm. 2. Palasit kiffartortut ataatsimiinnermi najuunnissaminnut pisussaatitaapput.
Imm. 3. Palasit ataatsimiinneranni palasinik ilinniartitseqqinnerit ingerlaqqillunilu ilinniartitsinerit, pikkorissartitsinerit kiisalu allaffissornikkut anersaakkullu suliassat naammassineqartarnerini paasisimalikkanik paasissutissanillu tunniussueqatigiinnerit ingerlanneqartassapput.
Imm. 4. Palasit ataatsimiinnerat aalajangiinissanut piginnaatitaaffiunngilaq.”

Peqatigiiffiup siunnersuutigaa § 11 erseqqissarneqassasoq imm. 2-lerlugu, tassani atuarneqarsinnaassalluni provsteqarfinni ukiup ingerlasimanera pillugu nalunaarusiamik biskoppimik oqaloqatiginnissutigineqartussamik provstit saqqummiussisassasut, tassungalu nangissutitut siunnersuutigalugu ukiuni qinersiffiusuni provstit biskoppimik isumaqatigiissuteqartassasut ataatsimiinnerit qanoq ingerlanneqarnissaat pillugu. Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq ataatsimiinnerni palasit peqataanissaat pillugu malittarisassanik biskoppi aalajangersaasinnaasoq.

Peqatigiiffiup siunnersuutigaa kapitali 4-mut qulequtaq allanngortinneqassasoq imaalerluni ”palasit ajoqillu”.

Peqatigiiffiup inassutigaa § 13, palasit neriorsuutaannik assiliinerusoq, taarserneqassasoq ima oqaasertalimmik: Maleruagassat atorfimmut atuuttut ilumooqqissaarlutik palasit ajoqillu malissavaat aammalu sulitillutik sulinngikkaluarlutilluunniit atorfiup ataqqinassusianut tatiginassusianullu piumasarineqartut malillugit nikagisassaanngitsumik pissuseqassallutik.

§ 15-imut tunngatillugu peqatigiiffiup siunnersuutigaa palaseqarfimmi palasi atuagarsuarnik allattuisuusoq biskoppimit toqqarneqartassasoq.

Peqatigiiffiup maluginiarpaa siunnersuummi naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissiisoqanngitsoq, tamannalu tunuliaqutaralugu siunnersuutigalugu naammagittaalliornissamut aalajangersakkamik ilanngussisoqassasoq, taanna malillugu ilagiit sinniisaasa aalajangiineri provstimut naammagittaalliuutigineqarsinnaassallutik, provstip aalajangiineri biskoppimut naammagittaalliuutigineqartassallutik biskoppillu aalajangiineri inaarutaassallutik.

Ataatsimut isigalugu ilageeqarnermi biskoppi akuunerulersinneqarnera tunngavigalugu Naalakkersuisut Qallunaat Biskoppiisa Peqatigiiffiat isumaqatigaat ritualini allannguutissanut siunnersuuteqartarneq biskoppimit suliniutigineqartarnissaa pissusissamisoortoq, §4 imm. 2-mi imatut oqaasertalerlugu “Naalagiarnermi ileqqorisassat ritualit,  tussiutit aamma tussiutit tapiisa akuerineqarlutik atortussanngortinneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut Biskoppip innersuussutaa naapertorlugu aalajangersagaliussapput.”.

Naalakkersuisut”Ilagiinnut tunngasuni nakkutilliineq” uunga ”nakkutilliisuulluni” allanngortinnissaanik peqatigiiffiup siunnersuutaa siunnersuutip § 6-mi imm. 1-ikkut Naalakkersuisut akueraat.

§ 8 -imut aamma § 11-mut atatillugu peqatigiiffiup siunnersuutigaa suliassaqarfinni suussusii taaneqartuni maleruagassanik erseqqinnerusunik Biskoppi aalajangersaasinnaassasoq. Ilageeqarnermi maleruagassanik allanik suliarinnittoqassappat Naalakkersuisut tassaapput oqartussaasut.

Palasit ataatsimiittarnerat pillugu § 10-mi, provstit nalunaarusiaat pillugit § 11, imm. 2-mi aamma palasit suliassaat pillugit § 13-mi peqatigiiffiup oqaasertaliussassatut siunnersuutai tusaatitut tiguneqarput taamaalillutillu siunnersuummi ilanngunneqarlutik. Kiisalu kapitali 4-p qulequtaa allanngortinneqarpoq peqatigiiffiup siunnersuutaa naapertorlugu.

Naalakkersuisut Biskoppip palasimik oqaluffiup atuagarsuinik allattuisussamik  qinersisinnaanissaanik peqatigiiffiup siunnersuuteqarnera isumaqatigaat. Naalakkersuisulli § 15 imm. 1-imi oqaaseq “toqqaasinnaaneq” “qinersisinnaaneq”-mut taarsiullugu atorneqarpat pissusissamisoornerusutut isigaat.

Naalakkersuisut maanna peqatigiiffiup kiisalu biskoppip tusarniaanermi akissutaasut tunuliaqutaralugit siunnersuummi § 28-imi naammagittaalliorsinnaatitaanermut periarfissatigut aalajangersakkanik ilanngussipput.

Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppi

Tusarniaanermut Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfiani Biskoppip akissutaasa Foreningen af danske biskopper-miit oqaatigiumasat amerlanerit assigaat. Oqaatigiumasat assigiikkaangata biskoppimeersut ilanngunneqassanngillat.

Kalaallit Nunaanni ilageeqarnerup aqunneqarnerata aqutsisoqarfimmut ataatsimut katersorneqarnissaata suliniutigineqarnera aallarniutigalugu Biskoppip nuannaarutigaa.

Biskoppip siunnersuutigaa palaseqarfimmi palasip atuagarsuarnik allattuisup § 5-mi ilanngunneqarnissaa.

§ 6-mut atatillugu provstit, palasit ajoqillu Biskoppip inassuteqaateqareerneratigut atorfinitsinneqarlutillu soraarsinneqartarnerat pillugu maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut inatsisikkut tunngavissap ilanngunneqarnissaa Biskoppip siunnersuutigaa.

Siunnersuutip § 7-iani imm. 1-imi ”Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfia” peerneqassasoq Biskoppip siunnersuutigaa.

§ 8-mut atatillugu Danmarkimi kalaallit palasiata aaqqissuussaanermi Biskoppip ataaniilissasoq, qinigassap aappaatut Kujataata provstiata ataaniilernissaa Biskoppip siunnersuutigaa. Aammattaaq provstit provsteqarfiillu pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Biskoppi aalajangersaasinnaanngorlugu inatsisikkut tunngavissap § 8-mi ilanngunneqarnissaa Biskoppip siunnersuutigaa.

Aningaasaqarneq missingersuusiortarnerlu pillugit § 9-ip oqaasertalerneqarnissaa imaattunik: ”Aalajangersakkat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit Biskoppi suleqatigalugu” Biskoppip siunnersuutigaa.

Palasit ataatsimiittarneri pillugit, tak. § 10, aamma aallarniutaasumik ataatsimiittarnerit pillugit, tak. § 11, Foreningen af danske biskopper siunnersuutaata assinga Biskoppi siunnersuuteqarpoq, taamaattumik Foreningep tusarniaanermut akissuteqaataannut oqaaseqaatigineqartunut innersuussisoqarpoq. Kiisalu § 13-p oqaa­sertalerneqarnissaanut foreningen af danske biskopper siunnersuutaa Biskoppip isumaqatigaa.

§ 15-imut tunngatillugu palasip atuagarsuarnik allattuisup toqqarneqartarnissaa foreningen af dan­ske biskopper-itulli Biskoppip siunnersuutigaa. Ilanngullugu Biskoppip siunnersuutigaa § 15, imm. 2 oqaasertalerneqassasoq imatut:

” Palasip atuagarsuarnik allattuisup akisussaaffigaa palaseqarfimmi allaffissorneq pingaartumillu atuagarsuit allattuiffigineqarnissaat, ilagiinni suliassat aaqqissuunneqarnerat, matumanittaaq naalagiarnerit palasit akornanni agguataarnissaat, piareersimasut piffissalersornerisa aalajangersarneqarnerat aamma aningaasanik aqutsineq.”.

Ilagiit sinniisaasa peqataasinnaanerat pillugu apeqqummut § 19-imut aamma oqaluffiit toqusullu inaat pillugit § 21-imi siunnersuummut atatillugu naammagittaalliornissamut periarfissap ilanngunneqarnissaa Biskoppip siunnersuutigaa.

§ 22-mut ”ilagiinni sulinerup siuarsarneqarnissaa ilanngullugu” ilanngunneqassasoq Biskoppip siunnersuutigaa.

Biskoppip siunnersuutigaa § 23, imm. 1, nr. 4 oqaasertalerneqarnera allanngortinneqassasoq, taa­maalilluni ilagiinnut ilagiit sinniisaasa suliniutaat assersuutigalugu taaneqassallutik bibelilerineq, meeqqanik inuu­suttunillu sammisaqarneq, oqalugiartitsinerit, diakonitut sulineq suliniutillu assingusut aallartinne­qarnissaat.

§ 24-mut Biskoppip oqaatigaa ukiuni palasit ataatsimiiffiini ilinniarteqqinnissaminnut pisariaqartit­sinerat ataatsimiinnerup suliatigut imarisaatigut naammassineqartartoq. Ukiuni ataatsimiiffiusuni ajoqit ilinniarteqqinneqarneri ingerlaqqiffiusumillu ilinniartinneqarneri ingerlanneqartassasut Biskoppip siunnersuutigaa.

Biskoppip malugeqquaa suliffeqarfinni maannakkut pisortaasut pillugit ikaarsaariarnermi aalaja­ngersagaq ilaanngitsoq.

Oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 1.4-mut tunngatillugu Biskoppip malugeqquaa peqqus­sutissatut (maanna inatsisissatut siunnersuut) siunnersuut manna Kalaallit Nunaanni ilageeqarnerup siunissaanik isumannaarisussanut Inatsisartut inatsisissaannut, peqqussutissaannut nalunaarutissaannullu aallarniutaasoq.

Naggataatigut Biskoppip sammivai pisortanut allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisassat, tak. oqaaseqaatini nalinginnaasuni imm. 4.1, kissaatitullu saqqummiullugu atortussani nassiunneqartuni kontonut taaneqartunut biskoppeqarfik isumaginnilissanersoq erseqqissumik oqaatigineqassasoq. Peqqussutissatut (maanna inatsisissatut siunnersuutip) siunnersuutip kingunerissavaa Biskoppip biskoppeqarfiullu allaffiata annertuunik qujamasuutigineqartunilli immikkut suliassaqalernissaat, tamannalu aningaasatigut allaffissornik­kullu nukissanik naammattunik malitseqartinneqartariaqartoq.

Naalakkersuisut Biskoppip § 5-imut tunngatillugu siunnersuutaa akuersaarpaat, tassa imatut oqaasertalerlugu: ” Palaseqarfiit tamarmik aqunneqassapput palasimit oqaluffiup atuagaanik allattuisartuusumit aqunneqassapput, tak. § 15, imm. 1.”.

Ilagiinni sulisunik atorfinitsitsisarneq soraarsitsisarnerlu pillugit erseqqinnerusunik aalajangersagaliornissamik Biskoppip siunnersuutaa pitsaavallaanngitsoq Naalakkersuisut isumaqarput. atorfinitsitsisarneq soraarsitsisarnerlu pillugit maleruagassat peqqussutikkut ullumikkut aalajangersagaapput, Naalakkersuisulli Biskoppisulli isumaqarput taassuma iluarsiivigineqarnissaat tunngavissaqaraluartoq atorfinitsitsisarneq soraarsitsisarnerlu nalunaarutitut ilusilimmik siunissami aalajangersagaliuunneqartariaqanngitsut Naalakkersuisut isumaqarput.

Biskoppip innersuussutaa malillugu § 7, imm. 1 Naalakkersuisut iluarsivaat. Naalakkersuisut pis­sutissaqartinngilaat Danmarkimi kalaallit palasiata aaqqissuussaanermi inissisimanerata allan­ngortinnissaa, tak. siunnersuutip § 8-aa. Maleruagassanik aalajangersaanissamut Biskoppip pigin­naatitaanera pillugu Foreningen af danske biskopper tusarniaanermut akissutaanut oqaatigisat innersuussutigineqassapput.

§ 9-imut aamma aalajangersakkanut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartunut taaneqartunut tunngatillugu pingaartumik eqqarsaatigineqarpoq missingersuusiortarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiaat, eqqarsaatigineqanngillat aalajangersakkat ilageeqarnermut immikkut tunngatin­neqartut. Taamaattoq Naalakkersuisut isumaqarput aningaasaqarneq missingersuusiortarnerlu pillugit Biskoppip suleqatigineqartarnissaanik Biskoppip siunnersuutaa Biskoppip akisussaaffiinut oqartussaaffiinullu tunngatillugu naleqquttorujussuusut, taamaattumik Biskoppip tusarniaanermut akissutaa tunuliaqutaralugu ilisimatitsissuteqarnissamut pisussaaffik § 9, imm. 2-mi Naalakkersui­sut ilannguppaat.

Biskoppip siunnersuutaa naapertorlugu § 15, imm. 2 Naalakkersuisut iluarsivaat.

Naalakkersuisut isumaqarput naammagittaalliornissamut periarfissat aalajangersakkani ataasiak­kaani, assersuutigalugu § 19-imi aamma § 21-imi, immikkuutaarlugit ilanngunneqassanngitsut, soorlu tamanna Biskoppimit taaneqartoq, ilanngunneqartariaqarporli naammagittaalliorsinnaaneq pillugu immikkut aalajangersakkami.

§ 22-mi oqaasertaliineq Naalakkersuisut allanngortissimavaat, taamaalilluni ”ilagiinni sulinerup siuarsarneqarnissaa” peerneqarluni, tak. § 22-mut oqaaseqaatit.

§ 23, imm. 1, nr. 4-p oqaasertalerneqarnera oqaasertaliussassatut Biskoppip siunnersuutaa naa­pertorlugu Naalakkersuisut allanngortippaat.

§ 24-mut oqaaseqaatit Naalakkersuisut allanngortippaat, taamaalilluni ilagiit højskolertarnerisa tunniunneqarneratigut Biskoppip nalilersinnaaniassammagu ilagiinni kikkut ukiuni ataasiakkaani ilinniarteqqinneqarlutillu ingerlaqqiffiusumik ilinniartinneqartassanersut.

Suliffeqarfinni sulisut pillugit ikaarsaariarnermi aalajangersagaq Naalakkersuisut ilannguppaat, taamaalillutik inatsisissatut siunnersuummi matumani taaguut palasinut atuagarsuarnik allattuisunut allanngortinneqarluni.

Aningaasaqarneq pillugu Biskoppip oqaatigisaanut tunngatillugu Naalakkersuisut erseqqissaru­suppaat suliassat aningaasallu aamma sulisunut tunngasut imminnut malittariittariaqartut. Taa­maattumik suliassat Biskoppimut tunniunneqaraangata erseqqissumik tunngavissaassaaq kontot naleqquttut oqartussaaffigineqarnerisa malinnaanissaat. Taamatut tunniussineq isumaqassaaq kontot pingaarnerit aaqqissuuteqqinneqarnerat pissalluni ilassutitut aningaasaliissuteqarnikkut. Tamannattaaq ingerlaavartumik tunniussuinissamut periarfissiissaaq.

Palasi Jens Kristian Kleist

Palasi Jens Kristian Kleist tusarniaanermut telefonikkut akissuteqarpoq, maluginiaqqullugu § 5-mut oqaaseqaatini kukkusumik Danmark Kalaallit Nunaannut taarsiulluni allassimassasoq.

Iluarsiisoqarpoq.

Palasi Paneeraq Siegstad Munk

Palasi Paneeraq Siegstad Munk-ip apeqqutigaa peqqussutissatut (maanna inatsisissatut) siunnersuutip atortuulersinneqarne­ranut atatillugu biskoppitut atorfik inuttassarsiuunneqassanersoq, biskoppimillu taasineq nutaaq ingerlanneqarluni.

Palasi Paneeraq Siegstad Munk isumaqarpoq § 4 ersernerluppallaartoq apeqqutigalugulu Ilageeqar­nerup iluani Kalaallit Nunaat nammineernerulissanersoq.

§ 6, imm. 3-mut tunngatillugu Palasip Paneeraq Siegstad Munk siunnersuutigaa ilagiit assigiinngit­sut akornanni suleqatigiinnermi peqataatitaqarsinnaaneq Biskoppip allamut suliakkiutigisinnaassa­gaa, taamaalilluni biskoppi takuniaasarnissaminut piffissaqarnerulissammat.

Palasi Paneeraq Siegstad Munk isumaqarpoq palasit ataatsimiittarnerat, tak. § 10, pingaartorujussuu­soq, tassa taanna palasit anersaartulaarnissaminnut periarfissatuarimmassuk. Tamanna pissutigalugu sulisorisat tamarmik peqataasarnissaat pingaartorujussuuvoq.

Palasip Paneeraq Siegstad Munk ilagiit sinniisaasa provsteqarfikkuutaartumik ataatsimiittarnissaat ilalernartippaa, tak. § 12 aammalu § 24 ilinniartitseqqittarnerit ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitsisar­nerit pillugit.

Naalakkersuisut malugeqqussavaat inatsisissatut siunnersuut ilageeqarnerup aaqqissuussaane­ranut ilusilersugaaneranullu tunngasuummat. Biskoppimik ilagiinnilu sulisunik allanik atorfinitsit­sisarnerni siunnersuutikkut allannguisoqanngilaq, taamaattoq tak. § 30-mi palasit atuagarsuarnik allattuisut pillugit. Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu oqaatigisinnaavaat biskoppip atorfinitsinneqarneranut tunngasut Namminersorneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup kalaallinik qallunaanillu ilaasortallip isumaliutissiissutaani immikkut oqaluuserisassatut suliarinikuummagu.

Palasip Paneeraq Siegstad Munch-ip tusarniaanermut akissuteqaateqarnerata nalaani Kalaallit Nunaata namminersulernissaa pillugu inatsisissatut siunnersuut suli akuerineqarsimanngimmat. Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat, Inatsit nr. 264, 6. maj 1993-imeersoq Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnermut tunngasoq Kalaallit Nunaata namminersulerneranut ulloq 21. juni 2009-mi pisumut atatillugu atorunnaarsinneqarmat. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni Ilageeqarneq namminersortunngorneruvoq, tamanna erseqqinnerusumik imm. 1.4.-mi takuuk.

§ 6, imm. 3-mut tunngatillugu Naalakkersuisut isumaqarput ilagiit assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnermi peqataasarneq Biskoppi salliusussaatitaasoq.

Palasit ataatsimiittarnerannut tunngatillugu, tak. §10, Naalakkersuisut malugeqqussavaat palasit kiffartortut tamarmik aggersarneqartussaanerat.

Aningaasanut Nunanullu Allanut Tunngasunut Naalakkersuisoqarfik

Naalakkersuisoqarfiup oqaatigaa oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 4-p oqaasertalerneqar­nera Biskoppimik atorfinitsitsisarnerup nuunneqarneratigut allaffissorneq aningaasallu pillugit nalornilersitsisinnaasoq.

Naalakkersuisoqarfiup oqaatigisai Naalakkersuisunit akuersaarneqarput nassuiaatinilu nalinginnaasuni immikkoortoq 4-mi, kiisalu Kalaallit Nunaata namminersulerneranut atatillugu iluarsineqarlutik.

 

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, kisiannili upperisap tunngaviatigut ullumikkut atuuttumut tunngatillugu, taamatullu Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnerup ulluinnarni ingerlanneqaneranut tunngasutigut allannguisoqanngilaq.

Aalajangersakkami   Kalaallit Nunaanni Ilagiit tassaasut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit oqaluffeqarnerannik ingerlatsisutut aalajangerneqarput, kiisalu Qallunaat Ilageeqarnerata iluanni inisisimasut.

Aalajangersakkakkut naalagaaffeqatigiinnerup iluani Kalaallit Nunaata upperisaqarnikkut ilagiinnut lutherikkuusunut atasuunerat ersarissarneqarpoq, tamannalu DL 2-1-1 –imi aalajangersarneqarpoq, tassa ukununnga tunngatillugu Den hellige Bibelske Skrift, det Apostoliske, Nicæniske og Athanasii Symbol, den Augsburgske Bekendelse og Luthers Lille Katekismus.

Upperisanik nassueruteqarnermut tunngavik palasit ajoqillu upperisanik ilinniarnerannut upperisamillu siammarterinerannut pinngitsoorani aallaavigineqassaaq.

Upperisamik nassueruteqarnermut tunngaviup qallunaat Tunngaviusumik Inatsisaanni § 4 aqqutigalugu tunngaviusumik inatsisitut naleqartutut isigineqartariaqarpoq.

§ 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, tamatumalu § 1-ikkut naalagaaffiup oqaluffeqarnikkut inatsisinut atatillugu kiisalu Kalaallit Nunaanni Ilagiit kiisalu pisortatigoortumik oqaluffiup akornanni ataqatigiipput. Ilagiit naalagaaffiup tapersersugai qallunaat Tunngaviusumik Inatsisaanni § 4-mi eqqartorneqarpoq.

Piginnaatitaanermut inatsisip atorunnaarneranut atatillugu pissusissamisoortutut isigineqarpoq Qallunaat Ilageeqarnerat kiisalu Kalaallit Nunaanni Ilagiit imminnut attuumassuteqarnerat inatsisissatut siunnersuummi matumani  tak. imm. 4-mi nalinginnaasumik oqaaseqaatini ilaatinneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Ilagiit Namminersorlutik oqartussat ataanni inissisimanerata kinguneranik Namminersorlutik Oqartussat assigiinngitsunut tunngasutigut inatsisaanni § 7, nr. 19-imi inissisimalissaaq, taassuma siusinnerusukkut piginnaatitaanermut inatsit atorunnaarsippaa (Inatsit nr. 264, 6 maj. 1993-imeersoq) kiisalu Namminersorlutik Oqartussat pillugit inatsimmi § 23 imm. 4, tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaata inatsisiliorneq, inatsisinik atortitsineq, kiisalu suliassat ilaat pillugit aalajangiisinnaatitaaneq tiguaat, taassuma siornatigut  Namminersornerulernermi inatsimmi pisoqqami § 5 tunngavigalugu tiguneqareersut. Matumani oqaluffik pineqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat tigusinerminnut atatillugu aammattaaq Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnerup (Kalaallit Nunaanni Ilagiit) tapersersornissaannik pisussaaffeqarneq ingerlatiinnarpaa, aalajangersakkallu naggataa malillugu, tassa qallunaat Tungaviusumik inatsisaanni § 4. oqaaseqatigiit aappaat tunngavigalugu naalagaaffiup pisussaaffianik allanngortinnagu ingerlateqqillugu, inatsisiliornermillu pisinnaatitaaneq Namminersorlutik Oqartussanut ingerlateqillugu, tamannalu pivoq nalinginnaasumik oqaaseqaatini imm. 3.1 tunngavigalugit.

Kalaallit Nunaanni Ilagiit taperserneqarnerat tassaavoq taperserneqarnissaanik pisussaaffeqarneq, tassa aningaasatigut taperserneqarnermik allatigulluunniit tapersiineq, soorlu assersuutigalugu akeqanngitsumik palasissatut ilinniarnermik neqerooruteqarneq, upperisatigut atuartitsineq nalinginnaasoq, kiisalu ilagiit oqaluffimmi inuiaqatigiinnut sullissinerat, soorlu assersuutigalugu kuisinernik katinnernillu suliaqarnerit.

§ 3-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq nutaajuvoq aammalu Naalakkersuisut Ilageeqarnermut inissisimanerat pillugu tunngaviusunik pingaartunik arlalinnik allanngortoqarnissaa kingunerissallugu.

Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut Ilagiinnut tunngasut qullersaallutik akisussaaffigigaat, kisianni Ilageeqarnerup qitiusumik aqunneqarnera allaffissorneralu Biskoppimut tunniunneqartut, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 6, imm. 1. Tunniussinermut tamatumunnga patsisaasunut tunngatillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 3.2 innersuunneqarpoq.

Naalakkersuisut qullersaallutik akisussaanerat tunngassaaq inatsisiliornermut inatsisillu nassuiarnerannut kiisalu Inatsisartut aningaasanut inatsisaannut tunngatillugu Ilageeqarnermut aningaasat pingaarnertut agguaattarnerat. Inatsisiliornermut tunngatillugu aalajangersakkap aalajangerpaattaaq Biskoppi isumaqatiginiareerlugu inatsisiliorneq suliarineqartassasoq. Tamanna aalajangersagaavoq tunngaviusoq ulluinnarnilu naapertuuttoq. Tunngaviusup tungaatigut Biskoppi qulakkeerutaassaaq inatsisiliorneq Ilageeqarnermut pisariaqarlunilu naapertuuttuusoq. Ulluinnarni ingerlatsinermut tunngatillugu Biskoppi ilaageeqarnerup iluani immikkut ilisimasaliuvoq tamatumunnga inatsisiliornermi takussaasussanik.

Naalakkersuisut nakkutilliinissamut pisussaaffiat aammattaaq 2008-mut Missingersuusiornissamut ileqqoreqqusami immikkoortoq 1.4-mi ersippoq.

Imm. 2

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq ukuninnga allannguuteqarluni. Siullertut immikkut ilisimasalinnik ataatsimiititaliornissamut oqartussaaneq ulluinnarni inatsisit atortinneqartarnerat naapertorlugu Ilageeqarnermut Naalakkersuisumiit Naalakkersuisunut nuussaaq. Taava ataatsimiititaliat immikkut ilisimasallit pilersinneqassapput Biskoppi isumaqatiginiareerlugu, tamannalu pilersinneqarpoq Biskoppi peqataalersikkumallugu.

Oqaatigineqassaaq aalajangersakkap aalajanginngimmagu immikkut ilisimasalinnik ataatsimiititaliornermut suliniut Naalakkersuisuneersuussanersut Biskoppimeersuussanersorluunniit, taamaammallu marluk taakkua isumaqatiigiinniarnerit aallartinnissaannut periarfissaqarput.

Ataatsimiititaliat immikkut ilisimasallit pilersinneqarsinnaapput sammisassat immikkut ittut samminissaannut, inatsisiliornissanut il.il. Tassalu suliassamut ataatsimiititaliap suliassaanut tunngatillugu immikkut paasisimasaqassuseq allanngorarsinnaavoq. Tassalu ataatsimiititaliaqarsinnaavoq Naalakkersuisoqarfiit, Biskoppip, Ilagiinni atorfillit soqutigisallillu palasit peqatigiiffiata imaluunniit suleqatit avataaneersut allat, soorlu Ilisimatusarfik, sinniisaannik inuttalinnik.

§ 4-mut

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummi § 33-mik ingerlatitseqqinneruvoq, imm. 2-mut allannguutissamik ilalerlugu, tassa naalagiartitsinernut, ritualinut, tussiutinut kiisalu tussiutit tapiinut allannguutissat Biskoppip innersuutai tunngavigalugit ingerlanneqassapput.

Imm. 1

Imm. 1-ip imaraa Naalakkersuisut pisinnaatitaanerat - biskoppip isumaqatigiissuteqarfigereerneratigut - naalagiarnissat oqaluffimmilu ingerlatassat pillugit aalajangersagaliornissamut. Aalajangersagaq taanna naapertorlugu soorlu kuisitsinerit apersortinnerillu pillugit aalajangersagaliortoqarsinnaavoq.

Imm. 2

Imm. 2 manna tikillugu periutsinut atorneqartunut naleqqiullugu nutaamik pilersitsineruvoq. Aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut naalagiartitsinermut, ritualinut, tussiutinut tussiutillu tapiinut akuerisaanernut maleruagassat aalajangersartassavaat Biskoppip innersuuteqarnera tunngavigalugu. Kiisalu aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq Biskoppi kisimi naalagiartitsinernut, ritualinut, tussiutinut tussiutillu tapiinut tunngatillugu akuerisaanissaannut Naalakkersuisunut innersuuteqarsinnaasoq.

Siusinnerusukkut matuma siuliani pineqartunik akuersissuteqartarneq kunngeqarfiup aalajangersagaatigut ingerlanneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni pisortat qallunaat naalagaaffiannik pisussaaffiliinernik kinguneqartussanik akisussaaffinnut maleruagassanik Namminersornerullutik Oqartussat inatsisaanni § 5 tunngavigalugu tiguneqarsimasunut aalajangersaanissamut pisinnaatitaanngillat.

Danmark-imi maleruagassanik aalajangersaanerit kunngeqarfiup aalajangersagaasigut ingerlanneqartut inatsisitigut sulinikkut pissusitoqqat tunngavigalugit ingerlanneqartarput, pissusitoqqanillu taakkuninnga atuiunnaarneq Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnerup aaqqissugaanikkut Qallunaat Ilageeqarnerannut attuumassuteqarnermi kinguneqartussaanngilaq.

Aalajangersagaq manna aqqutigalugu Naalakkersuisut nalunaarutinik suliaqarsinnaapput, tassa manna tikillugu Qallunaat Oqaluffeqarnermut ministeriaqarfiata peqqussutitigut pilersittagai aqqutigalugit ingerlanneqartaraluarput. Siunissami kalaallit kulturiannut naleqqussakkanik nalunaarusiortalernissaq periarfissaalissaaq, tamannalu ingerlaannassaq ataatsimoorluni upperisamut nassuerutiginninnermut atuuttoq aallaavigalugu ingerlanneqartuartillugu.

§ 5-mut

Aalajangersagaq peqqussutip atuuttup § 3-anik ingerlatitseqqinneruvoq. Peqqussummut maanna atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaamik imm. 2-mik ilaneqarpoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq, palaseqarfiit tamarmik palasimit oqaluffiup atuagarsuinut allattaasumit aqunneqassasut.

Imm. 1

Palaseqarfiit agguarnerat nalunaarutikkut aalajangerneqassaaq. Pisinnaatitsilluni aalajangersagaq Palaseqarfiit agguataarineri pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 1-imi, 9. januar 2009-imeersumi atorneqarpoq.

Imm.2

Aalajangersagaq nutaajuvoq, Kalaallit Nunaannilu Ilageeqarnerup aaqqissugaanerata ilusilerneqarneranik erseqqissaalluni. Oqaluffiup atuagarsuinik allattumik palasimit palaseqarfiup aqunneqarnera matumani ilaatinneqarpoq.

Imm. 3

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummut sanilliullugu nutaajuvoq, kisiannili allaffissornikkut periaatsimut sanilliullugu allannguutinik imaqarani.

Oqaatigineqassaaq inuit Kalaallit Nunaannut atasut nammineq piumassuserinngisaminnik Danmarkimiittut ilagiittut tarnikkullu tuppallersarneqarnikkut isumagineqarnissaannut neqerooruteqarmat. Tamakkua tassaasinnaapput Danmarkimi parnaarussassanngorlugit pillagaasut, imaluunniit Rigshospitalimi assigisaanniluunniit suliaritissallutik Danmarkimiikkallartut.

Allafissornikkut ileqquuvoq suliamut tassunga Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni aningaasaliissutinik aalajangiisarneq aammalu suliap taassuma isumaginissaanut palasimik Danmarkimiittumik atorfinitsitaqarneq. Tassunga nangissutitut taaneqassaaq palasi Danmarkimi najugalik aamma inunnut nammineq piumassutsiminnik Danmarkimiittunut ilagiit suliassaannik isumaginnissinnaammat, tamanna periarfissaqarfigineqartillugu.

Allaffissornikkut periaaseq inatsisissatut siunnersuummut ilanngutaavoq, tassami Namminersorlutik Oqartussat ilagiinnik sullissinerat Kalaallit Nunaanni palaseqarfiinnarni pineq ajormat, aammali inunnut nammineq piumassuserinngisaminnik Danmarkimiittunut atuummat.

§ 6-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq nutaajuvoq aammalu Biskoppip Ilagiit iluanni oqartussaaneranut sunniuteqarneranullu tunngatillugu allannguummik tunngaviusumik pingaarutilimmik kinguneqarluni.

Maannakkut peqqussummi aalajangerneqarpoq provstit, palasit ajoqillu nakkutigineqarnerat Biskoppip isumagisarigaa, tak. § 4, imm. 1, aamma Biskoppi ilagiinnut tunngasunut oqaaseqarsinnaatitaasoq, tak. § 1, imm. 2.

Aalajangersakkap matuma aalajangerpaa Ilageeqarnerup qitiusumik aqunneqarnera allaffissorneralu isumagisarissagaa aammalu provstit, palasit, ajoqit ilagiillu sinniisaat biskoppeqarfimmiittut nakkutiginerat isumagissallugu. Aalajangersagaq ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni ilageeqarnikkut ingerlatsivimmik pilersitsivoq, tak. imm. 3.2 nalinginnaasumik oqaaseqaatini.

Oqaasertaq ”Ilageeqarnerup qitiusumik aqunneqarnera allaffissorneralu” maannakkut peqqussummi § 1, imm. 1-imit ingerlatitseqqinneruvoq tassani qitiusumik aqutsineq allaffissornerlu Naalakkersuisunit isumagineqarluni. Tassalu aalajangersagaq manna akisussaanerup oqartussaanerullu Naalakkersuisuniit Biskoppimut nuunnissaanut sakkussaavoq. Aalajangersakkap kingunerissavaa ilageeqarnerup Biskoppimit aqunneqarnerulernissaa, akerlianilli Naalakkersuisut akisussaaffik pingaarnerusoq Naalakkersuisoqarfitsigullu suliassat pingaarnerusut kisiisa isumagilissallugit, tak. § 3, imm. 1-imut oqaaseqaatit.

Provstit, palasit ajoqit, ilagiillu sinniisaasa nakkutigineqarnerannik, ilagiittut nakkutiginninneq ilanngullugu,  Biskoppip isumaginninnera annertusineqarluni peqqussummut atatillugu ilanngupput. Inatsisissatut siunnersuummut matumunnga atatillugu ilagiit sinniisaat Biskoppip akisussaaffiisa ataani inissinneqarput, tassa ilagiit sinniisaat ilageeqarnermut atatillugu oqariartuummik siammarterinermi, oqaluffiit ingerlanneqarneranni kiisalu ilageeqarnikkut ineriartortitsinermi pingaarutilimmik inissisimammata.

Biskoppip palasinik ilagiittut nakkutiginninnermini nakkutigissavaa inuianni ilagiit nalunaarutitigut tunngaviisa, naalagiarnermut aaqqissuussinerit ritualillu ataqqineqarnissaat. Biskoppip qangaaniilli suliassaanut ilaavortaaq ukiut tamaasa biskoppeqarfimmi oqaluffiit sapinngisamik amerlanerpaat pulaartassagai (visitats).

Ulluinnarni Biskoppip nakkutilliinini ingerlattarpaa palasit oqaloqatigalugit, siunnersorlugit immikkullu aaqqiagiinngiffiusuni palasit ataasiakkaat immaqa ajoqersorlugit. Oqariartaaseq ”palasit palasiat” Biskoppip suliaanut atatillugu atorneqarajuttarpoq, tassanilu aamma ilaalluni palasinik tarnikkut tuppallersaasarneq.

Peqqussummi maanna atuuttumi § 1, imm. 2-mi Biskoppip suliani ilagiinnut tunngasuni oqaaseqarsinnaatitaanera inatsisissatut siunnersuummi matumani ingerlateqqinneqanngilaq, tassami inatsisissatut siunnersuutip kingunerissammagu Biskoppip aalajangiisinnaalernera taamalu oqaaseqarsinnaatitaanerup ingerlateqqinnera pisariaarulluni.

Imm. 2.

Aalajangersagaq peqqussummi maanna atuuttumi § 4, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerneqarporlu biskoppip atorfianut atasumik biskoppip allaffia pilersinneqassasoq. Biskoppip allaffia pilersinneqareerpoq allaffissornermut ilageeqarnermullu Biskoppimut ikiuutaalluni.

Biskoppip allaffia inatsisissatut siunnersuummi matumani annerusumik aqunneqanngilaq.

Imm. 3

Aalajangersagaq peqqussummi maanna atuuttumi § 34-mik nutarterineruvoq, tassani aalajangerneqarniarmat nunat assigiinngitsut akornanni ilagiit suleqatigiinnerannut peqataanermut Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaasut. Aalajangersakkap matuma aalajangersarpaa Biskoppi nunat assigiinngitsut akornanni ilagiit suleqatigiinnerannut Biskoppi Ilageeqarnermut sinniisuussasoq, aammalu Naalakkersuisut tamanna pillugu aalajangersagaliorsinnaasut. Nunat assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnermut peqataanermut aalajangersagaliorsinnaaneq maannamut atorneqarsimanngilaq.

§ 7-imut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 5-imik ingerlatitseqqinneruvoq. § 5, imm. 1-imi Kalaallit Nunaata biskoppeqarfiani biskoppimik qinersinermi qinersisinnaasut aalajangerneqarlutik, aammalu § 5, imm. 2-mi aalajangerneqarluni Naalakkersuisut qinersinerup ingerlannissaa pillugu aalajangersagaliussasut.

Imm. 1

Imm. 1-imi aalajangiunneqarpoq taasisinnaatitaasut tassaasut ilagiit sinniisaat palasillu kiffartortut. Tamatumunnga tunngatillugu taaneqarpoq palasiugallartut palasillu sulinngiffeqartut palasinut kiffartortunut ilaasut.

Imm. 2

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq Naalakkersuisut qinersinerup ingerlannissaa aalajangersassagaat. Pisinnaatitsilluni aalajangersagaq Biskoppimik qinersineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. februar 1995-imeersumi atorneqarpoq.

§ 8-imut

Imm. 1

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 6, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerneqarlunilu Biskoppi provstinit pingasunit ikiorneqassasoq Avannaani, Qeqqani Tunumilu kiisalu Kujataani provstiusunit. Maannakkut peqqussummi provstip ataatsip Qeqqa, Thule Tunulu suliffigai. Tamanna aalajangersakkami matumani allanngortinneqarpoq taamaalilluni Thule Avannaata provstianut atalerluni.

Thule-p allaffissornikkut Qeqqanit Tunumiillu Avannaanut nuunneranut pissutaavoq ilagiinnik nakkutilliilluni angalaniarnerup ajornakusoortarneri taamatullu assersuutigalugu naalagiartitsinerit, apersortitsinerit kuisitsinerillu ingerlanniartarneri.

Imm. 2

Aalajangersakkami peqqussummi atuuttumi § 6, imm. 2 ingerlateqqinneqarpoq tassani aalajangigaalluni Qeqqanut Tunumullu provsti tassaassasoq domprovsti biskoppillu taartigigallartagassaa.

Imm. 3

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummut atuuttumut sanilliullugu nutaajuvoq, kisianni Danmarkimi ilagiinnik sullissinermut tunngatillugu allaffissornikkut periaatsimik ingerlatitseqqinnerulluni, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 5, imm. 3. Aalajangerneqarpoq § 5, imm. 3 naapertorlugu palasi nammineq piumassuserinngisaminnik Danmarkimiittunik sullissisoq aaqqissugaanikkut Qeqqani Tunumilu provstip ataani inissisimasoq. Ilaatigut tamanna suliatigut ikioqatigiinnermut pingaaruteqarpoq.

Imm. 4

Aalajangersakkap immikkoortua siulleq peqqussummi maanna atuuttumi § 11-mik ingerlatitseqqinneruvoq. Immikkoortuata aappaa nutaajuvoq, ilanngunneqarlunilu provstit allaffiisa pingaarnerusutigut suliassaat erseqqissarumallugit. Aalajangiunneqarpoq provsteqarfinni tamani provsteqarfiup allaffianik pilersitsisoqassasoq allaffissornikkut suliassat isumagineranni provstimut ikiortaasussamik.

§ 9-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 21-mik ingerlatitseqqinneruvoq allannguutigalugu provsteqarfinni ataatsimiititaliaarummat provsteqarfiup ingerlataanut ukiumoortumik missingersuusiortartumik imaluunniit aningaasanut akisussaasuunngitsumik, provstimmi tigummagit.

Tamatuma kinguneraa tunngaviusumik allannguuteqarneq, tassami peqqussut atuuttoq naapertorlugu provsteqarfikkaarlugu missingersuutai peqqussut maanna atuuttoq naapertorlugu provsteqarfinni ataatsimiititaliani ilaasortanit inunnit qinigaasunit suliarineqarlutillu aalajangerneqartarmata. Inatsisissatut siunnersuut atorlugu suliarinninneq aalajangiinerlu provstimut nuussapput, tamatumuuna aningaasanut akisussaaneq ilagiit sinniisaannut inunnit qinigaasunut aamma maannakkut provsteqarfinni ataatsimiititaliani ilaasortanit inunnit qinigaasunit ungasinnerulissalluni. Aalajangersakkamili aalajangiusimaneqarpoq ilagiit sinniisaasa inassuteqarsinnaanerat tamatumuunakkut ilagiit sinniisaat inunnit qinigaasut provsteqarfiup ingerlataanut missingersuutit suliarineqarnerannut suli annertuumik sunniuteqassallutik.

Provsteqarfimmut aningaasaliussat Naalakkersuisunit aalajangerneqartarput, kontomilu pingaarnermi 40.97.03.-imi ersillutik.

Provsteqarfiit ataatsimiititaliaasa atorunnaarsinnerannut tamatumalu tunuliaqutaanut tunngatillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 3.3 innersuunneqarpoq.

Imm. 2

Aalajangersagaq nutaajuvoq Biskoppillu tusarniaanermut akissuteqaataata suliarineqareerneratigut ilanngunneqarluni, tak. oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 8.

Aalajangersakkap nassataraa provsteqarfinni ingerlatsinermut ukiumoortumik missingersuusianik provstit Biskoppimut ilisimatitsissutitut nassiussinissaminnut pisussaaffeqarnerat. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ilagiinni ingerlatsinermi sinaakkutissanik Biskoppip ilisimasaqarnissaata qularnaarneqarnissaa siunertaralugu. Tamanna Biskoppip nakkutilliinissamut pisussaaffiinut suliassaanullu allanut tunngatillugu annertuumik pingaaruteqarpoq.

§ 10-mut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 7-imik ingerlatitseqqinneruvoq taanna naapertorlugu palasit ataatsimeersuarnerannut ilaallutik suliatigut pikkorissarneq aamma ilagiinnut tunngasut allat pillugit isumasioqatigiinneq.

Imm. 1

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq palasit ataatsimiinnissaannut Biskoppi aggersaasussaasoq aammalu palasit ataatsimiinneranni palasit kiffartortut tamarmik peqataasussaasut.

Ileqquuvoq palasit ukiuni kisitsisaa avinneqarsinnaasuni ataatsimiittarnerat.

Imm. 2

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq palasit ataatsimiinnerannut najuuttussaatitaaneq atuuttoq. Tamanna nutaaliorneruvoq pissutaavorlu palasit ataatsimiinnerat ilaammat palasit kiffartortut tamarmik ataatsimiinnissaannut periarfissat ikittuinnaat ilagimmassuk, taamaalilluni Kalaallit Nunaannit palasit tamaasa ataatsimoortillugit Biskoppimit ilitsersorneqarlutillu siunnersorneqarsinnaammata.

Imm. 3

Aalajangersakkami erseqqissumik aalajangersarneqarpoq palasit ataatsimeersuarneranni qanorpiaq pisoqartarnersoq taamaattumillu taaneqarlutik palasit ilinniarteqqittarnerat, sulianut tunngasutigut pikkorissarneq aamma misilittakkanik paarlaateqatigiinneq aammalu allaffissornikkut ilagiittullu suliassat aaqqinneqartarnerat pillugu ilisimatitsineq.

Ulluinnarnut tunngatillugu Naalakkersuisut allaffissornermut tunngasunut ullunik marlunnik tunineqarput, tassani Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik allaffissornermut tunngasunik saqqummiussissalluni. Nalilerneqarpoq siunissami pisariaqassanngitsoq naalakkersuisoqarfiup allaffissornermut tunngasunik suliaqartarnissaa. Naapertuuttuusinnaavorli inatsisinut nutaanut assigisaannullu tunngatillugu paasissutissanut atatillugu Naalakkersuisoqarfik peqataasarpat.

Aalajangersakkami matumani palasit ilinniarteqqittarnerat ilaavoq, tamatuma kingunerissallugu palasit ilinniarteqqittarnerat tunngaviusumik ersarississammat. Aalajangersagaq aamma § 24-imut atatillugu isigineqassaaq, tassani takuneqarsinnaalluni palasit ilinniarteqqittarnerannut Biskoppi akisussaasoq.

Imm. 4

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq palasit ataatsimiinnerat aalajangiinissanut piginnaatitaaffiunngitsoq.

§ 11-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummi § 8-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerlugulu Biskoppi provstillu ukiumut ataasiarlutik ilisimateqatigiillutik ataatsimiittassasut, tassani Biskoppip ilaatigut nunatsinni nunanilu allani suliani oqaluttuarisassallugit. Ataatsimiinnermi aamma Biskoppip suliani allat oqaluttuarisassavai, aammalu provstit provsteqarfimminniit oqaluttuartassallutik.

Ataatsimiinnermi ilagiinniit legaatit agguaanneqartassapput.

Imm. 2

Aalajangersagaq peqqussummut maannakkut atuuttumut naleqqiullugu nutaaliorneruvoq nassataraalu ataatsimiinnermut atatillugu provsteqarfinni ukiup ingerlasimanera pillugu nalunaarusiamik provstit saqqummiussisarnissaat, tak. imm. 1. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ataatsimut pitsaassusissaa qulakkeerumallugu, aamma qularnaarumallugu biskoppeqarfiup provsteqarfiini pingasuni ukiup ingerlanerani qanoq pisoqarsimaneranik biskoppip ilisimatinneqartarnissaa.

§ 12-mut

Imm. 1 aamma 2

Aalajangersagaq ilagiit sinniisaasa nuna tamakkerlugu ataatsimiittarneri pillugit maannakkut peqqussutaasumi § 9-mut sanilliullugu allannguutinik annertuunik imaqarpoq.

Salliutillugu nuna tamakkerlugu ataatsimeeriaaseq peerneqarpoq ilaatigut provstit inassuteqarneratigut, tassani nuna tamakkerlugu ataatsimiinneq oqartussaanani aalajangiisinnaasoq, taamaallaalli apeqqutit ilagiinnut soqutiginaatillit suusulluunniit oqallisigisinnaallugit.

Taarsiullugu atulersinneqarput provsteqarfikkaartumik nutaanik pilersitsiniarluni ataatsimiittarnerit tassani siunertaalluni ilaagiit sinniisaasa suliamut qinigaaffiannut piareersarnerat ilitsersornerallu. Tamatuma kinguneraa ilagiit sinniisaasa inatsimmut atuuttumut tunngatillugu pisinnaatitaaffii pisussaatitaaffiilu pillugit ilinniartinneqarnerat.

Siunnersuutip aammattaaq nassataraa Inatsisartut peqqussutaani maanna atuuttumi § 9, imm. 1-ip allanngornera, tassani allaqqavoq palaseqarfinni tamani palaseqarfiup pisortaqarfittut siulersuisua ataatsimiinnernut ilaassasoq. Tamanna inatsisissatut siunnersuummi nutaami ilaatinneqanngilaq. Taassumunnga taarsiullugu ilagiit sinniisaanni immikkoortuni tamani aallartitaannik marlunnik peqataasoqartassaaq. Allannguinermut pissutaavoq kissaatigineqarmat aallarnisaalluni ataatsimiinnernit paasissutissat immikkoortuni ataasiakkaaniiginnarnissaat, assersuutigalugu nuuttoqarnerani imaluunniit toqusoqarnerani.

Oqaatigineqassaaq nuna tamakkerlugu ataatsimiittarnermiit provsteqarfikkaartumik nutaanik pilersitsiniarluni ataatsimiinnermut nuunnermi ataatsimiigiaqqusinermut akisussaaneq Biskoppimiit provstinut nuunneqarmat. Tamatuma nangissutaatut aalajangersakkami ilaavoq nutaanik pilersitsiniarluni ataatsimiinnerni tamani Biskoppip peqataasinnaanera.

Imm. 3

Aalajangersagaq nutaajuvoq nassataralugulu ataatsimiinnerup qanoq ingerlanneqarnissaat qanorlu imaqarnissaat provstit Biskoppimik isumaqatigiissuteqarfigisassagaat. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ilagiit sinniisaasa nuna tamakkerlugu kiffartuussinissaminnut assigiimmik ilitsersorneqarsinnaanissaasa qularnaarneqarnissaa siunertaralugu.

§ 13-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq tunngaviullunilu maannakkut peqqussutaasoq palasit ajoqillu suliassaallu pillugit aalajangersagaqanngimmat, eqaassanngikkaanni peqqussummi atuuttumi § 32 palasit ajoqillu arlaannut pituttorsimannginnerannut tunngasoq. Palasit ajoqillu suliassaat pisussaaffiilu pillugit aalajangersagaliortoqarnissaa pisariaqarsorineqarpoq.  

Assigiinngitsorpassuit isumaliutigereerlugit oqaasertaliineq manna Naalakkersuisut toqqarsimavaat, taanna pingaartumik tjenestemandit pillugit inatsimmit isumassarsiaavoq.

Tassunga nangissutitut oqaatigineqassaaq palasit eqqarsaatigalugit palasitut neriorsuisoqartitsisartoq.

§ 14-imut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 32-mik ingerlatitseqqinneruvoq, allannguutigalugu provsti immikkut taaguutitut ilaatinneqanngimmat, tassami provsti sulinermini palasitulli pisussaaffeqarpoq.

Aalajangersakkap qulakkeerpaa ilagiit sinniisaasa allassimaffik aalajangersimasoq peqqussutigisinnaanngikkaat imaluunniit tarnikkut tuppallersaanissap suliarinera. Tamatumunnga tunngatillugu palasi ajoqilu pituttorsimanngillat.

Taamaattoq oqaatigineqassaaq palasi ajoqilu Biskoppip ilagiittut nakkutilliinerata ataaniimmata, tak. § 6, imm. 1.

§ 15-imut

Imm. 1

Maannakkut peqqussummi palaseqarfimmi pisortaasoq taaneqarpoq, kisianni nassuiarnagu kinaanersoq imaluunniit suliassanik sunik isumagisaqarnersoq. Aalajangersakkami matumani siunertaanngilaq suliffeqarfimmi pisortaasup qanoq ittuunerata allanngortinnissaa ulluinnarnili periutsip nalunaarsornissaa, tassalu palasi atuagarsuarnik allattuisoq taaguutaalermat.

Soorlu erseqqissarneqarpoq palasi atuagarsuarnik allattuisoq palaseqarfimmi palasinut sinniisuusoq, palaseqarfimmi palasit arlaqarsimappata. Palasi atuagarsuarnik allattuisoq palasinit palaseqarfimmi sulisunit taakkualu akornanni Biskoppimit toqqarneqartarpoq. Ulluinnarni ileqquungaatsiarpoq palasip sivisunerpaamik atorfeqarsimasup atuagarsuarnik allattuisutut toqqarneqartarnera, tamannali Biskoppimit aalajangerneqartarpoq.

§ 15, imm. 1 oqaaseqatigiit aappaat nutaajuvoq tassuunalu Biskoppi palasimik oqaluffiup atuagarsuinik allattuisussamik ukiunik sisamanik sivikinnerusumik sulisussamik toqqaasinnaanngortitaavoq. Biskoppip palasimik oqaluffiup atuagarsuinik allattuisussamik toqqaasinnaatitaanera ulluinnarni ingerlatsinermut tunngatillugu inatsisit tunngavigalugit suliamilllu ilisimannittuunermik aallaaveqassapput.

Imm. 2 aamma 3

Palasip atuagarsuarnik allattuisup akisussaaffigai oqaluffimmi inunngortuniit toqusunut allattuiffiit isumagineqarnerat kiisalu palaseqarfimmi allaffissornikkut suliassat, soorlu oqaluffimmi suliat aaqqissornerat, tamatumani ilanngullugu naalagiartitsinerit palasit akornanni agguarnerat, pigaartuunermut skemat aalajangersarnerat, aningaasanik aqutsineq il.il.

Imm. 4.

Imm. 4 manna tikillugu ilageeqarnerup tungaatigut periusiusartut aalajangersakkallu eqqarsaatigalugit nutaaliorneruvoq. Matumani aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut tassaasut palaseqarfiit, biskoppimik isumaqatigiinniarneq tunngavigalugu aalajangersaasartut. Aalajangersagaq tunngavigalugu Naalakkersuisut oqaluffiit atuagarsuinik allattuinermut tunngatillugu aalajangersagaliornissamut pisinnaatitaaffilerneqarput. Tamanna ulloq manna tikillugu naleqqussarneqarnikuunngilaq, taamaattumillu pisarneq malillugu tamatumunnga ilanngunneqarluni. Naalakkersuisut pisinnaatitaaffik pineqartoq atorlugu aalajangersaappata, soorlu assersuutigalugu oqaluffiup atuagarsuinik allattuinernut tunngasutigut, taamaaliornikkut palasit oqaluffiit atuagarsuinik allattuisuusut sulineranni sinaakkutissat erseqqissut pilersinne-qassapput.

Kapitali 5-mut

Peqqussummi maanna atuuttumi § 28, imm. 1 aamma 3, siunnersuutip kapitali 5-iani ilagiit sinniisaannut tunngasumi ingerlateqqinneqanngillat. Ilaatinneqannginnerannut pissutaavoq peqqussummi maanna atuuttumi § 28, imm. 1 aamma 3, siunnersuummi § 23, imm. 4-mi ersimmata.

§ 16-imut

Imm. 1

Aalajangersagaq peqqussummi ullumikkut atuuttumi § 23 imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq, tassuunalu ilagiit sinniisaattut qinikkat, sumiiffimmi ajoqi imaluunniit ajoqit  kiisalu palasitut kiffartortoq imaluunniit kiffartortut tassaassasut sumiiffimmi ilagiit sinniisaattut inissisimasut aalajangersarneqarpoq.

Imm. 2

Imm. 1-ip nangissutaatut aalajangersakkami aalajangerneqarpoq ilagiit sinniisaattut qinikkat amerlassusaat tamatigut najukkami palasitut sulisunit amerlanerussasut. Sumiiffiit ilaanni palasit ajoqillu ilagiit sinniisaattut qinikkanit amerlanerulissagaluarpata sumiiffimmi ajoqi kingulliulluni atorfinittoq ilagiit sinniisaannut ilaasortaanermit tunuassaaq. Ajoqili najugaqarfimmini suliffimminilu ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerini taasisinnaanatik peqataasinnaapput. 

Imm. 3

Imm. 1-ip nangissutaatut aalajangersakkami aalajangerneqarpoq palasi palaseqarfimmi tamarmi ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerini peqataasinnaatitaasoq, taamaallaalli palasi nammineq najugaqarfimmini taasisinnaatitaalluni.

Imm. 4

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 23, imm. 4-mik ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissarlugulu provsti ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerini provsteqarfimmi tamarmi taasisinnaanani peqataasinnaasoq.

Imm. 5

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 23, imm. 5-imik ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissarlugulu Biskoppi biskoppeqarfimmi tamarmi ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerini taasisinnaanani peqataasinnaasoq.

§ 17-imut

Imm.1

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 24, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq pineqarlunilu nutaamik qinersereernerup kingornatigut ilagiit sinniisaasa inissinneqartarnerat. Qinersineqareernerup kinguninngua palaseqarfiup atuagarsuarnik allattuisuata najukkamiluunniit ajoqip isumagissavaa ilagiit sinniisaasa siulittaasumik, siulittaasup tullianik allatsimillu qinersinissaat. Inuit taakkua pingasut ukiumut ataatsimut qinigaasassapput. Aalajangersakkap imaraattaaq palaseqarfimmi palasip atuagarsuarnik allattuisup pisussaatitaanera provstimut biskoppimullu nalunaarutigissallugit siulittaasoq, siulittaasup tullia allatsilu kiisalu ilagiit sinniisaanni ilaasortat sinneri kingoraartissaallu.

Malugeqquneqarpoq aalajangersakkami matumani, Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 24, imm. 1-imi oqaasertaasut tamakkerlugit ingerlateqqinneqanngimmata, taanna malillugu Naalakkersuisut ilagiit sinniisaannut ilaasortat nalunaarsorsimaffiannik nassinneqartartussaagaluarlutik. Tamatumunnga pissutaavoq aalajangiunneqarmat Naalakkersuisut akisussaaffigisimasaasa annertuut, taakkununnga ilaallutik sulianik ingerlatsineq, ilagiinni ilinniartitaanernik aaqqissuussineq, provstinut, palasinut ilagiinnullu nalinginnaasumik attaveqarneq, Biskoppimut nuunneqarnissaat, tak. immikkoortoq 1.2-mut nalinginnaasumik oqaaseqaatit.

Imm. 2

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 24, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerneqarluni ilagiit sinniisaat pisussaatitaasut minnerpaamik ukiumut marloriarlutik ataatsimiittassasut aammalu minnerpaamik ilaasortap ataatsip piumasarippagu.

Imm. 3

Aalajangersakkami oqaaseqatigiinni siulleq nutaajuvoq, tassanilu ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerini taasinernut tunngatillugu nalinginnaasumik taasinerit amerlanerussuteqartut aalajangiisuunerat aalajangersarneqarpoq. Aalajangersakkami oqaaseqatigiit aappaat aamma pingajuat peqqussummi atuuttumi § 24, imm. 3-mik ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissarlugulu ilagiit sinniisaat aalajangiisinnaassuseqartut minnerpaamik ilaasortat affai najuuppata. Taasinerit naligiippata siulittaasup taasinera aalajangiisuussaaq.

Imm. 4

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 24, imm. 4-mik ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissarlugulu ilagiit sinniisaasa suleriaasertik namminneq aalajangissagaat.

§ 18-imut

Aalajangersagaq peqqussutip maanna atuuttup § 25-anik ingerlatitseqqinneruvoq, imm. 4-mi allannguutigalugu provsteqarfimmi ataatsimiititaliat - atorunnaarnerat pissutigalugu - provstimik taarserneqarnerat.

Imm. 1

Aalajangersakkami pineqarpoq ilagiit sinniisaasa ataatsimiinnerisa allattaavinnut allattorneqartarnissaat.

Imm. 2

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq allattaaviup imarissagai ataatsimiinnerup qanga sumilu pinera, kikkut ataatsimiinnermut peqataanersut, apeqqutit suut oqallisigineqarnersut aamma qanoq aalajangiisoqarnersoq.

Imm. 3

Aalajangersakkap erseqqissarpaa ilaasortap isummani allaanerusoq allattaavinnut allatsissinnaagaa.

Imm. 4

Aalajangersakkap erseqqissarpaa, allattaaviit siulittaasumit atsiorneqassasut ataatsimiinnerullu tulliani saqqummiunneqarlutik, aamma allattaaviit assilinerat provstimut ilisimatitsissutitut nassiunneqassasoq. 

§ 19-imut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 26-mut sanilliullugu allannguuteqanngilaq pineqarlunilu suliamik soqutigisaqarneq pissutigalugu peqataasinnaanermut tunngasut.

Imm. 1

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq, ilaasortat suliamik soqutigisaqartuunertik pissutigalugu suliap oqallisiginerani taasissutigineranilu peqataasinnaassuseqarnerat ilagiit sinniisaasa tamatigut aalajangiiffigisassagaat.

Imm. 2

Aalajangersakkami imm. 2-mi ilagiit sinniisaannut ilaasortaq pisussaatinneqarpoq ilagiit sinniisaat ilisimatissagai ilaasortap aalajangeeqataasinnaaneranut nalornisoornartoqarpat. 

Aalajangersagaq manna nunaqqatigiinni ikittuni ulluinnarni ingerlatsinermi annertuumik pingaaruteqarsinnaavoq, soorlu nioqqutissanik atortussanillu pisinermut aalajangiinermi, ikiortinik eqqiaasunillu atorfinitsitsinermi, qaqugu naalagiarnissap, apersortitsinissap ilagiinnilu suliat allat il.il. aalajangerneqarneranni.

§ 20-imut

Imm. 1

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 22-mik ingerlatitseqqinneruvoq, allannguutigaluguli maannatut provsteqarfiit ataatsimiititaliaasa provsteqarfimmi oqaluffiit illutaasa toqusullu inaasa nakkutiginerat isumagisariunnaarmassuk, kisianni ilagiinnut sinniisut tassaalerlutik palaseqarfimmi oqaluffiit illutaannik toqusullu inaannik isumaginnittut.

Aalajangersakkami aamma aalajangigaavoq provstip isumagissagaa oqaluffiit illutaasa toqusullu inaasa isumannaatsuunissaat. Maannakkut peqqussummi atuuttumi § 22 naapertorlugu pisussaaffik taanna provsteqarfiit ataatsimiititaliaanniippoq, nalinginnaasumillu provsteqarfiit aningaasanut missingersuutaanni aningaasalersorneqarluni. Ulluinnarnili imaassimavoq oqaluffiit illutaat naammattumik aserfallatsaalineqarsimanatik. Namminersornerullutik Oqartussat illuutaasa aserfallatsaalinissaannut immikkut aningaasaliinissamut immikkoortitsisoqarnikuuvoq, oqaluffiit illutaannut tunngasut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmiit isumagineqarlutik.

Imm. 2

Aalajangersagaq § 22, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerlugulu atuarfiit naalagiartarfiuutigisut kommunit ataatsimiititaliaat tassunga tunngassuteqartut suleqatigalugit nakkutigineqassasut. Naatsumik oqaatigineqarpoq siusinnerusukkut oqaasiliornermi oqaatigineqartoq najukkami kulturimut ilinniartitaanermullu ataatsimiititaliat provsteqarfinni ataatsimiititaliat suleqatigissagaat. Kommunit namminersornerat mianeralugu oqaasiliornera allanngortinneqarpoq, taamaalilluni kommunalbestyrelsip nammineq aalajangissallugu suliassaq taanna kia suliarissaneraa.

§ 21-imut

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummi atuuttumi § 29-mik ingerlatitseqqinneruvoq allannguutigalugu ilagiit sinniisaasa siunnersuutit provsteqarfiit ataatsimiititaliaannut saqqummiunnagit, provstimut saqqummiunneqassammata. Tamanna naleqquppoq § 18-imi oqaluffiit illutaannut akisussaanerup allanngortinneqarneranut. Aammattaaq maanna peqqussummi § 29, imm. 3 atorunnaarpoq, tassani allassimavoq, inuit ilagiit sinniisaannut ilaasortaanngitsut, ilagiit sinniisaannut siunnersuutinik, inassuteqaatinik il.il. saqqummiussisinnaasut imm. 1-imi suliassanut pineqartunut tunngatillugu. Aalajangersagaq atorunnaarpoq, ilagiit sinniisaasa suliassarimmassuk ilagiinnik sullissinissaq, taakkualu kissaataannik oqartussaasunut naapertuuttunut saqqummiussinissaq.

Imm. 1

Aalajangersakkap kinguneraa ilagiit sinniisaasa oqaluffiit illutaanik nakkutilliinerminnut atatillugu, tak. § 18,  nalilerpassuk sananissaq, aaqqissuinissaq aserfallatsaaliinissaq pinnersarnissaanullu pisariaqartut taava siunnersuut provstimut saqqummiunneqassaaq.

Imm. 2

Aalajangersagaq periarfissiivoq ilagiit sinniisaasa siunnersuutaasa - piumasarineqarpat Biskoppimut Naalakkersuisunulluunniit saqqummiunneqarnissaannut.

§ 22-mut

Peqqussummi atuuttumi § 27-imi aalajangigaavoq ilagiit sinniisaasa suliassarigaat ilagiit ilagiinni sulinermi eqeersimaarlutik peqataasinnaanerat siuarsassallugu. Tassunga taartaassaaq imatut oqaasertalik: ilagiit sinniisaasa suliassaraat evangiiliup oqaluussissutigineqarnerata pitsaasunik atugassaqarnissaa suliniutigissallugu.

Allannguummut patsisaavoq § 27-p oqaasiliornerani nalornissutigineqartarmat ilagiit sinniisaasa siunertaat suliassaallu sorpiaanersut. Pingaartumik oqariaaseq: ”ilagiinni sulineq” nassuiaruminaallunilu erseqqissaruminaassimavoq. Aalajangersakkami matumani ”evangiiliup oqaluussissutigineqarnera” ilanngunneqarmat ilagiit sinniisaasa suliaat killileruminarnerulersimavoq, tassa lutheriikkuussutsip oqariartuutaa siuarsassallugu.

§ 23-mut

Aalajangersagaq peqqussummi atuuttumi § 31-mik ingerlatitseqqinneruvoq pineqarlunilu ilagiit sinniisaasa pisussaaffii arlallit.

Kisianni siunniunneqanngilaq ilagiit sinniisaasa sakkortuumik aqunnissaat, tassami najukkami pisariaqartitat soqutigisallu naatsorsuutigineqarsinnaasariaqarmata. Ilagiit sinniisaasa suliniutigisinnaasaannut assersuutitut taaneqarsinnaapput meeqqat sapaatikkut upperisamik atuartitaanerat, biibililerisitsineq, nipilersorneq, ilinniaqatigiissitsinerit, siunertanut immikkut ittunut katersuiniarneq, ajunngitsuliorniarluni sulineq, tussiaqattaarneq, inunnik pulaartartunik ingerlatsineq allarpassuillu.

Aaqqissuussinerit siuliini taaneqartut ingerlannissaat pillugu aamma ilagiit sinniisaat aalajangiisassapput. Soorlu assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq oqaluffimmi pattaattoqarsinnaanersoq assiliisoqarsinnaanersorluunniit aalajangissallugu.

Imm. 1

Ilagiit sinniisaasa ulluinnarni pisussaaffiisa ilagaat naalagiarnerni aalajangersimasuni piffissaq naalagiarfissaq tamannalu palasimut atuagarsuarnik allattuisumut nalunaarutigalugu, tussiutit nutaat tapiisalu akuerisaasut atulersinnerat, apersortinnerup ullussaa allallu apersortinnermut tunngasut palaseqarfimmi palasip atuagarsuarnik allattuisup inassuteqarneratigut.

Nutaaliatut aamma taaneqarpoq ilagiit sinniisaasa aalajangiiffigisinnaagaat ilagiit tungaannut suliniutit aallartinnissaat, tak. § 22-mut oqaaseqaatit.

Imm. 2

Aalajangersagaq § 31, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerlugulu palasi ajoqiluunniit ilagiit sinniisaannit akuerineqassasoq naalagiarnerni aalajangersimasuni aningaasanik katersuiniartoqassanersoq imaluunniit naalagiartitseriaaseq alla imaluunniit ritualit ilagiinni maannamut atugaasunit allaasut atorneqassanersut.

Imm. 3

§ 31, imm. 3-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerlugulu palasi ajoqiluunniit ilagiit sinniisaannit Biskoppimillu akuerineqassasoq naalagiarnerni aalajangersimasuni ilagiinniluunniit suliani naalagiartitseriaaseq ritualillu minnerusumik allanngortinneqassanersut imaluunniit tussiutit tapiilu akuerisaasunit allaasut atorneqassanersut.

Imm. 4

Aalajangersagaq § 28, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq aalajangerlugulu ilagiit sinniisaasa apeqqut sunaluunniit ilagiinnut sulinermut atasoq palaseqarfimmi palasip atuagarsuarnik allattuisoq provstilu aqqutigalugit Biskoppimut saqqummiussinnaagaat.

Taamaattoq oqaatigineqassaaq ilagiit sinniisaasa peqqussummi maanna atuuttumi § 28, imm. 2 naapertorlugu apeqqutit suulluunniit ilagiittut soqutiginaateqartut imaluunniit ilagiinni sulinermut attuumassuteqartut saqqummiussinnaammatigik. Siunnersuummi matumani tamanna allanngortinneqarpoq ilagiit sinniisaasa apeqqutit suulluunniit ilagiinni sulinermut tunngasut saqqummiussinnaanngorlugit, tassami taaguutip "ilagiinni sulinermut tunngasut" ersersereerpaa qulequttat ilagiinnut soqutiginaatillit pineqartut.  

Apeqqutit saqqummiutassaqqissut tassaapput apeqqutit sukumiinerusumik misissussallugit eqqarsaatigissallugillu kissaatiginartutut isigineqartut. Tassaasinnaapput suliniutinut tunngatillugu misilittakkanik paarlaateqatigiinneq, biibilimi allakkat qulaajarnerat atorneqarnerallu soorlu biibiltiimini aamma legaatinik qinnuteqarsinnaaneq.

§ 24-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq ulluinnarni periaatsimik atuuttumik erseqqissaaneruvoq maannali palasit, ajoqit pattattullu ilinniarteqqittarnerat Naalakkersuisunit isumagineqarsimavoq inatsisartut aningaasanut inatsisaat tunngavigalugu. Ullumikkut atorneqarpoq konto pingaarneq 40.12.26, Ilagiit højskoliat. Aalajangersagaq manna atorlugu aalajangerneqarpoq palasit, ajoqit pattattullu ilinniarteqqinneqartarnerat Biskoppip akisussaaffigigaa. Kiisalu aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut palasit, ajoqit pattattullu pikkorissartarnerinut ilinniaqqittarnerinullu tunngatillugu Biskoppimik isumaqatigiinniareernikkut aalajangersagaliorsinnaasut.

Aningaasaliissummi Ilagiit højskolianni siunertaavoq ilagiinni kalaallini sulisut, pingaartumik palasit ilanngullugit, ilinniarteqqittarnerat taamaalilluni naalagiarnerni ilagiinnilu suliani kiisalu tarnikkut tuppallersaalluni sulinermi ilagiit sullinneqarnerat inuiaqatigiit nutaaliaasut pisariaqartitaannut illuatungiliisunngorlugu.

Naatsorsuutigineqarpoq ilagiinni palasit 25-30-t tamarmik kiisalu Danmarkimi kalaallit palasiat ukiumut sivikinnerpaamik sapaatip akunneranik sivisussusilimmik ilinniaqqilluni pikkorissarnissamik neqeroorfigineqartassasut. Taamaattoq ilinniartitseqqinnerup qanoq pinissaa Biskoppip naliliivigissavaa. Assersuutigalugu ilagiit højskolertarnerisa nuunneqarneratigut Biskoppip aalajangersinnaalissavaa ukiut ilaanni ajoqinik ilinniartitseqqinnerit ingerlaqqillunilu ilinniartitsinerit ingerlanneqassasut.

Imm. 2

Aalajangersakkap erseqqissarpaa Naalakkersuisut palasit, ajoqit pattattullu ilinniaqqinnissaat pillugu aalajangersagaliorsinnaasut. Pisinnaatitsilluni aalajangersagaq atorneqarpoq Kalaallit Nunaanni pattattussanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 26-mi, 1. december 1987-imeersumi aamma Kalaallit Nunaanni ajoqissanik ilinniartitsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 15-imi, 26. april 1985-imeersumi.

§ 25-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq maanna peqqussummi § 34 a-mik ineriartortitseqqinneruvoq. Maannakkut peqqussummi aalajangigaavoq ajoqimut ilinniartitsineq ilinniarnerullu siunertaa pingaarnerusoq Biskoppip isumagisarigaa. Inatsimmut atuuttumut sanilliullugu nutaaliaavoq Biskoppi ajoqit ilinniartitaanerannut akisussaammat, ajoqimulli ilinniarnermi siunertaq maannakkut siunertaasumut annertuumik naapertuulluni.

Ajoqitut ilinniarnerup siunertaata oqaasiliornera ersarissarneqarpoq ajoqip sulinerata ilinniareerunilu piginnaasassaasa sammineqarnerunissaat siunertaralugu.

Ilinniarnermut tunngatillugu allakkanik paasinninneq ingerlatitseqqinnerlu pingaartinneqarput, tassami ajoqi naalagiarnernik ilagiinnilu sulianik allanik suliaqartuummat kiisalu tarnikkut tuppallersaaneq isumagisaralugit, pingaartumik nunaqarfinni amerlanertigut palaseqanngitsuni.

Imm. 2

Aalajangersakkap Naalakkersuisut ajoqitut ilinniarneq pillugu sukumiinerusumik aalajangersagaliornissaannut pisinnaatippai. Aamma aalajangersakkami assersuusiorneqarpoq nalunaarut sunik imaqarsinnaanersoq, pingaartumik pillugit pikkorissarnermut ataatsimiititaliaq, tiguneqarnissamut piumasaasut aamma ilinniartitaanerup imarisaa annertussusialu kiisalu ilinniarsimanermut uppernarsaatit.

§ 26-mut

Imm. 1

Aalajangersagaq maannakkut peqqussummi § 34 a-mik ineriartortitseqqinneruvoq. Aalajangersakkap matuma aalajangerpaa pattattumut ilinniarneq ilinniarnerullu siunertaa pingaarneq Biskoppip isumagisarigai. Inatsisitigut atuuttukkut sanilliullugu nutaaliaavoq, Biskoppi pattattut ilinniarnerannut akisussaammat, pattattutulli ilinniarnerup siunertaa maannakkut atuuttumut annertuumik naapertuulluni.

Pattattutut ilinniarnerup siunertaata oqaasiliornera maannamut atuuttumut sanilliullugu ullutsinnut naleqqussarneqarpoq taamaalilluni allassimajunnaarluni ilinniarneq oqaluffimmi nipilersornerup soqutigineqarnerulernissaanut ikiuutaassasoq kiisalu ilinniarneq aamma nalinginnaasumik nipilersornermik siunertaqassasoq. Oqaasiliornerata allanngortinnerata siunertaraa siunertap allaaserinera timitaqarnerusoq atorsinnaanerusorlu.

Ilinniarnermut tunngatillugu pingaartinneqarpoq ilinniarsimasutut pattattutut sulinissaq oqaluffimmilu nipilersornermik allamik ingerlatsinissaq kiisalu naalagiarnermi ilagiittullu suliani allani pattattuuneq illoqarfinni nunaqarfinnilu siuarsarnissaa.

Imm. 2

Aalajangersakkap Naalakkersuisut pattattumut ilinniarneq pillugu sukumiinerusunik aalajangersagaliornissaannut pisinnaatippai. Aamma aalajangersakkami assersuusiorneqarpoq nalunaarut sunik imaqarsinnaanersoq, pingaartumik pikkorissarnermut ataatsimiititaliaq, tiguneqarnissamut piumasaasut aamma ilinniartitaanerup imarisaa annertussusialu kiisalu ilinniarsimanermut uppernarsaatit pillugit.

§ 27-mut

Aalajangersagaq maanna peqqussummi § 35-mik ingerlatitseqqinneruvoq, imaalilluguli provsteqarfinni ataatsimiititaliat oqaasiliatut siunnersuummi peerneqarmata. Aalajangersakkami aalajangigaavoq ilagiit sinniisaanni qinikkatut ullormusiaqartinneqarnissaat, angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutinut taartisiaqartinnissaat kiisalu sulilluni akissarsiassaraluanik annaasaqarnermut taartisisarnissatI pillugit Naalakkersuisut sukumiinerusunik aalajangersaasinnaasut. Naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajangersagaliornikuupput, Provsteqarfinni ataatsimiititalianut ilagiillu sinniisaannut qinigaallutik ilaasortaasunut ullormusiat, angalanermi najugaqarnermilu akiliunneqartarnerit aamma akissarsiassanik annaasaqarnermi taartisiat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut nr. 32, 17. december 1996-imeersukkut.

§ 28-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu ingerlatsinikkut aalajangikkat naammagittaalliuutiginerat qullersarisanut assigiinngitsunut ingerlatinneqartarnerinut periutsit aalajangersarneqarput. Naammagittaalliuuteqarsinnaanermut piffissaq killigitinneqartoq sapaatip-akunnerinut 4-nut aalajangiunneqarpoq taamaalilluni suliassanik suliarinninnermi tamat oqartussaaqataanerat qulakkeerniarlugu, tassami susassaqartut assigiinngitsut aalajangikkanik nalilersueqqinissamut periarfissinneqarmata.

Imm. 1

Aalajangersakkami ilagiit sinniisaasa kiisalu palasip aalajangiussaat aallaqqaammut provstimut naammagittaalliuutigineqassasut, tassa naammagittaalliuutip Biskoppimut ingerlateqqinnissaa sioqqullugu, aalajangerneqarpoq.

Imm. 2

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq provstip aalajangernera biskoppimut naammagittaalliuutigineqassasoq, tassa Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliuutigitinnagu.

Imm. 3

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq biskoppip aalajangigaa Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliuutigineqassasoq. Kiisalu aalajangersarneqarpoq naalakkersuisoqarfiup aalajangigaa inaarutaasoq.

§ 29-imut

Imm. 1

Aalajangersakkap aalajangerpaa Inatsisartut inatsisaat 1. august 2010 atuutilersinneqassasoq. Atuutilernerata ullulernera ilaatigut toqqarneqarpoq piffissaliussaq piviusorsiortoq atorlugu aqutsinermut allaffissornikkullu ingerlatsinerup Namminersortuniit biskoppeqarfimmut nuunneqarnissaa isumannaassallugu.  

Imm. 2

Aalajangersakkap aalajangerpaa atuutilernerani inatsisartut peqqussutaat makkua atorunnaassasut:

Ilagiit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq.

Ilagiit pillugit inatsisartut peqqussutaata allannguutaa pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 18, 6. november 1997-imeersoq.

Ilagiit pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 30. oktober 1998-imeersoq.

Provsteqarfinni ataatsimiititalianut qinersineq il.il. pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 30, 27. juni 1994-imeeersoq.

Imm. 3

Aalajangersakkap kingunerissavaa nalunaarutit inatsisitigullu aalajangersakkat allat peqqussutit imm. 2-mi taaneqartut naapertorlugit aalajangikkat atuutiinnarneqartullu atuutiinnassasut nutaanik taarserneqarlutilluunniit atorunnaarnissamik tungaanut.

§ 30-mut

Imm. 1

Aalajangersakkap kinguneraa 2008-mi upernaakkut pilersinneqarlutillu qinigaasut 1.august 2010-mi inatsisip atuutilernerani atorunnaarnissaat.

Imm. 2

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq ilagiinni atorfinitsitsinerit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 30. oktober 1998-imeersumi oqaaseq ”provsteqarfinni ataatsimiititaliat” taarserneqassasoq uuminnga ”ilagiit sinniisaat”. Tamatumuuna pinngitsoorneqassaaq naapertuutinngitsoq, tassa inatsisartut peqqussutaata nalunaarutaatalu siunnersuummut matumunnga peqatigitillugu nutarterneqannginnera. Naalakkersuisulli taassuma piaarnerpaamik nutarternissaa siunertaraat.

§ 31-mut

Aalajangersakkap nassataraa 2010 kinguninnguatigut palasit § 15, imm. 1 naapertorlugit, atuagarsuarnik allattuisut toqqarneqartussaanerat. Atortuulersitsinerup tungaanut peqqussut maannakkut atuuttoq naapertorlugu suliffeqarfinni pisortaasut palasitut atuagarsuarnik allattuisutut aamma qinerneqarsinnaapput.