4. marts 2010

UPA 2010/28

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit

 

1. Inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutaa

Siunnersuut manna saqqummiunneqarpoq Naalakkersuisut sulisut il.il. meeqqanik pinerliisimannginnerannik uppernarsaatit pillugit inatsisissamik saqqummeeqqullugit Inatsisartut aalajangiinerat tunngavigalugu. Aalajangiinissamik siunnersuut Inatsisartut 2007-mi upernaakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq, UPA2007/139-tut aappassaaneerneqarlunilu 2007-imi Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni oqaluuserisani UKA2007/23-ulluni. Tamatuma saniatigut Inatsisartut siusinnerusukkut apeqqut isummerfigisimavaat oqaluuserisani UKA2004/66-ip 2005/10-tut aappassaaneerneqartup oqallisigineranut atatillugu, tassani piumasarineqarmat meeqqanik inuusuttunillu suliaqartut atorfinitsinnerinut atatillugu pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorsimaffiannit uppernarsaammik piniartoqartassasoq. Tassunga atatillugu oqaatigineqarpoq meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliisarnerit atornerluinerillu akiorniarlugit annertunerusumik suliniuteqartoqassasoq, tamannalu inatsisiliornikkut pissasoq.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq meeqqanik inuusuttunillu suliaqartunik atorfinitsitsisartut ullumikkut meeqqanik inuusuttunillu innarliisimanermut atatillugu eqqartuussaasimasinnaanerit pillugit paasissutissanik piniarnissaminnut periarfissaqareermata, meeqqanik inuusuttunillu suliaqartussanik atorfinitsitsilernerminni eqqartuussaasimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarsinnaagamik. Taamaattoq tamatumunnga periarfissaq naammaginartumik atorneqanngilaq, tamatumalu inatsisitigut pisussaaffiliinissaq taperserpaa. Ilutigisaanik oqaatigineqassaaq pillagaasimannginnermik uppernarsaammiittarmata paasissutissat arlallit, meeqqanik inuusuttunillu suliaqarnissamut atatillugu naapertuutinngitsutut isigisariaqartut, tassami pinerlussimannginnermik uppernarsaammut aammattaaq ilaasinnaammata assersuutigalugu akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu inatsisinik, imigassartorsimalluni biileqqusaannginnermik il.il. unioqqutitsinerit.

UKA2007/23-p aamma UPA2007/139-p oqallisigineranni kissaatigineqarpoq Kalaallit Nunaanni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit, Danmarkimi sulisunik il.il. atorfinitsitsinermi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit pillugit inatsisip atuuttup assinganik, inatsisiliuunneqassasut. Inatsisit atuuttut pineqartut, pisortat namminersortulluunniit inunnik toqqaannartumik meeqqanut inuusuttunullu 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqartussanik atorfinitsitsisussat sulisitsisussalluunniit, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik atorfinitsitsinnginnerminni piniarnissaat malittarisassiuuppaat.

Danmarkimi inatsisip § 6-iani ersippoq danskit inatsisaat pineqartoq Kalaallit Nunaanni atuutinngitsoq, tassami meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit pillugit inatsisiliorneq Namminersorlutik Oqartussat ataanniippoq. Taamaammat nammineq malittarisassiornissaq pisariaqalerpoq, naak taakku imarisamikkut danskit inatsisaannut aalajangiinissamut siunnersuummi taaneqartumut assingugaluartut.

Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq, danskit inatsisaat inatsisitut sinaakkusiatut iluseqarmat, taannalu tunngavigalugu Danmarkimi ministeeriaqarfiit arfineq-marluk malittarisassiuussillutik nalunaarusiorsimammata. Taamaalilluni meeqqanik pinerliisimannginnermi uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq sulisut kikkut pineqarnerannik aamma atorfiit suliffiillu suut pineqarnerannik ersersitsisoq nalunaarutini pineqartuni aalajangersarneqarpoq, Folketingip inatsisiliaatigut aalajangersarneqarani. Kisianni siunnersuut manna allaanerusumik sannaqarpoq, tassami assingusumik inatsisitigut agguaaneq siunertamut naapertuuttutut isigineqanngilaq, inatsisip atornissaa, innuttaasunik atoruminartuunissaa aamma oqartussaasut assigiinngitsut akornanni akisussaaffiit nalornisigineqalinnginnissaat eqqarsaatigalugit. Aammattaaq nalilerneqarpoq Kalaallit Nunaanni inatsimmik killiliinissamut tunngatillugu isumannaatsumik qularnaarneqarsinnaasoq, pisortat, suliffeqarfiit il.il. aamma namminerisamik ingerlatseqatigiiffiit, peqatigiiffiit il.il.sorliit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaassanersut. Taamaammat siunertamut naapertuunnerpaatut isigineqarpoq meeqqanik pinerliisimanginnermik uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq inatsimmi Inatsisartut suliarisassaanni toqqaannartumik allassimappat. Apeqqut aammattaaq inatsisiliornikkut pingaarnerusutigut tunngaviusunut naleqqiullugu isiginiarneqartariaqarpoq, tassami malittarisassat nassatarisussaavaat inuit ilaasa atorfinni aalajangersimasuni atorfinissinnaajunnaarnerat, tamannalu immikkut pineqaatissiinertut isigineqarsinnaavoq. Taaneqartoq kingulleq pissutigalugu inatsisitigut malittarisassiornissaq orniginarneruvoq, allaffissornikkut nalunaarusiatigut malittarisassiornermiit. Taamaattoq uani eqqaaneqassaaq, siunnersuutip – Danmarkimi inatsisiliorneq assigalugu – suliffeqarfiit, peqatigiiffiit inunnik meeqqanik pinerliisimasunik atorfinitsitsinnginnissaat toqqannartumik piumasarinngimmagu, tak. ataani immikkoortoq 2b, imaappoq inunnik siusinnerusukkut meeqqanik kinguaassiuutitigut pinerliisimasutut eqqartussaasimasunik, tassami atorfinitsitsisartutut oqartussaasup inaarutaasumik aalajangigassarissavaa inuit meeqqanik pinerliisimasut atorfinitsinneqassanersut sulisorineqassanersulluunniit, inuit ataasiakkaat naliliiffigereernerisigut. Kisianni piumasaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermik uppernarsaat pissarsiarineqassasoq, taamaammallu siunnersuutip nassataraa, inuit toqqaannartumik meeqqanut attuumassuteqartussat atorfinitsinneqarnissaat inerteqqutaammat, siumoortumik meeqqanik pinerliisimannginnerannut uppernarsaammik piniaqqaarsimatinnani.

Inatsisiliornermut atatillugu Naalagaaffiup oqartussaasuisa saaffigineqarnissaat pisariaqarsimavoq, tassami pinerluuteqarsimasunik nalunaarsuiffik taakkua ataanniippoq. Inatsisinik atuutsitsinermut Ministeeriaqarfiup tamatumunnga atatillugu nalunaarutigaa, inunnik paasissutissat pillugit inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutinnginnerata, Kalaallit Nunaanni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit eqqunnissaat imminermini akornusinngikkaa. Tamatumunnga atatillugu Paasissutissanik Nakkutilliisoqarfiup oqaaseqaatai siunnersuummut ilanngullugit suliarineqarsimapput, aammattaaq Justitsministeriaqarfiup oqaaseqaatai 23. oktober 2009 tiguneqarsimasut taamatut ilanngunneqarsimapput.

Tamatuma saniatigut pinerluttulerinermut inatsit nutaaq Kalaallit Nunaanni 1. januar 2010-miit atuutilerpoq, taassumalu meeqqanik innarliinermut atatillugu aalajangersagai inatsisissatut siunnersuummi matumani issuarneqarput, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit tunngavigisaattut, tassami siunnersuummut ilaatigut ilaapput pinerluttaalisitsinermi inatsimmi nutaami aalajangersakkanut innersuussinerit. Aammattaaq pisariaqarsimavoq inatsisip atuuffiisa erseqqissarnissaat, tassunga ilanngullugit inuit kikkut atorfiillu suut ilaassanersut, aamma inuit aalajangersimannginnerusumik suliffeqartinneqartut imaluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut annikinnerusumik qaqutiguinnarluunniit attaveqartartut malittarisassanut ilaatinneqassanersut. Tassunga atatillugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup naalakkersuisoqarfiit allat tamaasa KANUKOKA-lu 14. februar 2008-mi allakkatigut qinnuigai oqartussaaffimmik iluanni sutigut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit atuutsinnerat naapertuuttuussanersoq nalunaarutigeqqullugu. Aammattaaq pisariaqarsimavoq nalilissallugu inatsit Danmarkimi pillaasarnermut inatsisimmi aalajangersakkat innersuunnerisigut Danmarkimi inatsisinik unioqqutitsisimanernut naleqqiullugu atorsinnaassanersoq, taamatullu Danmarkimi atorfeqarnermi ingerlatsinermilu inatsisinut naleqqiullugu apeqqutit, nalunaarsuisarnerlu pillugu inatsisinut naleqqiullugu apeqqutit aammattaaq inatsisiliornermi ilanngunneqartariaqarsimapput. Kiisalu inatsisiliornermi aamma maluginiartariaqarsimapput inatsisip siunertarineqanngikkaluamik kingunipiloqarfigisinnaasai, soorlu inatsisiliornerup siunertaanut naapertuutinngitsunik piumasaqaateqarnikkut.

Kisiannili allaffissornikkut aalajangiinani siunnersuummi inatsisitut ilusiliinerup saniatigut, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaanermik aalajangersakkat pingaarnerusutigut Danmarkimi aalajangersakkat assigaat, taakkulu UKA2007/23/UPA2007/139 aqqutigalugit aalajangiiffigisassatut siunnersuut aqqutigalugu Inatsisartut eqqunneqarnissaat kissaatigaat, atorfinnik suliffinnillu killiliinermut tunngatillugu, kiisalu atorfinnut suliffinnullu aalajangersimasunut tunngatillugu.

Inatsisissatut siunnersuutip pingaarnerusutigut siunertaa tassaavoq qularnaassallugu, pineqartut iluini inuit atorfinittussat imaluunniit sulilersussat meeqqanik innarliinermut atornerluinermulluunniit tunngatillugu sulianut akuusimanerisa paasinissaat, taamatuttaaq siunnersuutip qularnaarniarpaa innuttaasut suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut il.il.meeqqat piffissami sivisuumi najortagaannut tatiginnissinnaanissaat. Aammattaaq anguniarneqarpoq, siunnersuutip suliffeqarfinni, peqatigiiffinni il.il. toqqissisimanermik ingerlalluarnermillu pilersitseqataanissaa, meeqqanut, sulisunut angajoqqaanullu iluaqutaasumik. Kisianni ilutigisaanik erseqqissarneqassaaq meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluisarnerup pinaveersaartinnera atituujummat, tassungalu ilaallutik pinerluttaalisitsinermi inatsisiliornikkut, perorsaanikkut, pinaveersaartitsinikkut katsorsaanikkullu suliniutit. Aammattaaq meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliisarneq akiorniarlugu suliniutit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit kisiisa tunngavigisinnaanngilaat, taakkumi taamaallaat siusinnerusukkut pillagaasimasunut atatillugu sunniuteqassapput. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat pivaat pineqartumut eqqartuussaanermik nassataqarsimasut, taamaalillunilu uppernarsaatitigut qularnaarneqarsinnaanngilaq ilumut pineqartoq siusinnerusukkut meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliisimannginnersoq. Taamaalilluni pisariaqartuassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit suliniutinik allanik ilaqartinnissaat. Taamaalilluni inatsisip siunertarinngilaa eqqunngitsumik toqqissisimanermik misigisitsilernissaq, tassuunakkullu ajornartorsiut qaangerniarlugu pisariaqartumik pinerliisoqarsinnaaneranik ingerlaavartumik alaatsinaattuarnissat pinngitsoorneqartalernissaat. Allatut oqaatigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit tassaassanngillat suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. iliuuseqannginnissamut utoqqatsissutissat, kisiannili isigisariaqarlutik tassaasut sakkunut arlalinnut ilaasut, taamaammallu suliffeqarfinni, peqatigiiffinni il.il. ajornartorsiut eqqumaffigineqartuartariaqarpoq, tamatumunnga ilaatillugu pissusilersuutit pillugit malittarisassat oqallisigiuarnerat, meeqqat inuusuttullu akuuffiginerannut oqaloqatiginerannullu pissuserissaarnissamik tunngavilersuutit, piareersimanissamik pilersaarutaajunnartunik oqallinnerit, sulisussarsiornermilu periutsit annerusumik eqeersimaarfiginerat. Tamanna ilaatigut pisinnaavoq sulisut suliffigisimasaannit paasissutissanik innersuussissutinillu piniarnikkut.

2. Inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit

a) Inatsisit atuuttut

Kalaallit Nunaanni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit atornissaat pillugu nalinginnaasumik inatsisitigut malittarisassaqanngilaq, taamatullu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit Kalaallit Nunaanni maannamut inatsisitigut ilisimaneqaratik. Kisianni immikkoortup siuliani eqqaaneqartutut, ullumikkut periarfissaareerpoq inuit atorfimminni imaluunniit suliffimminni meeqqanik toqqaannartumik suliaqartussat pillagaasimannginnermut uppernarsaammik piumaffiginissaat. Tamatuma saniatigut ataasiakkaatigut meeqqanik innarliinnginnissaq siunertaralugu malittarissassaqarpoq. Assersuutigalugu angerlarsimaffimmi paarsisartunut atatillugu Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqerooruteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 5. december 2008-meersumi ersippoq, angerlarsimaffimmi paarsisartoq akuerineqarsinnaanngitsoq, angerlarsimaffimmi paarsisartoq illoqataaluunniit ilaqutariinnermut tunngasutigut pinerluuteqarsimasutut, kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimasutut imaluunniit inuup inuuneranik timaanillu  ulorianartorsiortitsisimasutut pinerluuteqarsimasutut ukiut kingulliit marluk ingerlaneranni eqqartuussaasimappata.Kiisalu suliffeqarfiit arlaqartut iluanni ileqquuvoq pinerluuteqarsimannginnermut uppernarsaammik piumasaqartarneq, sulisut meeqqanut attaveqartartussat atorfinitsinnerannut atatillugu.

b) Siunnersuut

Siunnersuutip siunertaa pingaarneq tassaavoq inuit meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliisimasut imaaliallaannaq meeqqanut attuumassuteqartumi atorfinissinnaannginnissaat sulilersinnaannginnissaalluunniit. Ilutigisaanik erseqqissarneqassaaq siunnersuutip siunertarinngimmagu inuit pillagaareersimasut qaavatigut pineqaatisseqqinneqarnissaat, tassami siunnersuutip siunertatuaraa meeqqat suliffeqarfinniinneranni, peqatigiiffinniinneranni il.il.illersornissaat. Illersuineq tassaavoq inummik siunnersuummi pineqartut arlaanni atorfinitsitsisoq sulilersitsisorluunniit, atorfinitsitsinnginnermini sulilersitsinnginnerminiluunniit – inuk pineqartoq akuersiseqqaarlugu – Pinerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffianni (Det Centrale Kriminalregister) paasissutissanik piumassammat. Paasissutissat taakku taaguuteqarput ”meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat”, takutissallugulu pineqartoq pinerluttulerinermut inatsimmi imaluunniit pillaasarnermut inatsimmi meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut atornerluineq pillugu malittarisassanik unioqqutitsisimasutut eqqartuussaasimanersoq. Siunnersuummut tunuliaqutaavoq kissaatigineqarmat meeqqanut inuusuttunullu suliffeqarfiit, peqatigiiffiit il.il. atorfinitsitat sulilersitalluunniit pillugit pisariaqartumik naapertuuttumillu ilisimasaqarnissaat, tassuunakkut meeqqanik inuusuttunillu kinguaassiuutitigut innarliinerit pinaveersaarneqaqqullugit. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammut ilisarnaataapput pineqarmata meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiuutitigut pinerluutit aamma aalajangiisimanerit ukiut 20-t tungaannut nalunaarsuiffimmi allaqqasinnaammata, ilaannilu kinguaassiuutitigut pinerluutit sakkortunerusut pineqartillugit nalunaarsuiffimmit nunguterinerit aatsaat pisarmata pineqartoq 80-inik ukioqaleraangat. Taamaalilluni meeqqanut inuusuttunullu tunngassuteqartut iluanni sulisussat qanoq attuumassuteqarnissaannik piumasaqaatit saniatigut, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip pinerluuteqarsimannginnermut uppernarsaammit allaassutigaa pisoqalisoornermut piffissap killinga, tassami pinerluuteqarsimannginnermut uppernarsaammi aamma kinguaassiuutitigut atornerluinerit ilaasarput, kisiannili pisoqalisoornermut killiliussaq sivikinnerulluni. Siunnersuutip – Danmarkimi inatsisit assigalugit – inunnik pinerluuteqarsimasunik atorfinitsitsinnginnissamik imaluunniit sulisitsinnginnissamik toqqartumik aalajangersagaqannginneranut, ilaatigut pissutaapput nunarsuaq tamakkerlugu inatsisiliornermi tunngaviit pisinnaatitaaffinnik arsaagaasarnermut tunngasut, nalinginnaasumik eqqartussivinni suliassaasartut.

Tulliuttumi siunnersuutip immikkoortui qulequtakkaaraluni sammineqassapput:

1) Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat:

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammut ilaapput paasissutissat pinerluttulerinermut inatsisimmi aalajangersakkanik unioqqutitsinernut tunngasut pineqarlutik qanigisanik atoqarteqarsimaneq, meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik atoqateqarsimaneq allatulluunniit kinguaassiuutitigut ilaqarsimaneq, meeqqat atoqatigineqarnerinik assinik siammaassineq imaluunniit pigisaqarneq, meeqqat 15-it inorlugit ukiullit kanngunartuliorfigineqarsimanerat. Tassunga atatillugu siunnersuummi aammattaaq Danmarkimi pillaasarnermut inatsimmik atuuttumik unioqqutsitsinerit innersuunneqarput, taamaalillunilu Danmarkimi meeqqanik kinguaassiuutitigut innarliisutut eqqartuunneqarsimasoq, assersuutigalugu – atorfimmi Danmarkimi sulilerfigisinnaanngisami assingani - Kalaallit Nunaanni  meeqqanut sullivimmi toqqaannartumik atorfinissinnaananilu sulilersinnaanngilaq. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat eqqartuussaasimaneq pillugu paasissutissanik imaqaruni, tamanna isumaqarpoq pineqartoq kinguaassiuutitigut kanngunartuliornerit qulaani pineqartut pillugit eqqartuussaasimasoq. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat pineqartunik imaqanngikkuni isumaqarpoq, inuk pineqartoq meeqqanut kinguaassiuutitigut pinerluutit pillugit eqqartuussaasimanngitsoq.

Aammattaaq oqaatigineqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat isertuussassaammata, eqqartuussaasoqarsimanngikkaluarpalluunniit. Tamatuma saniatigut inuit suliffeqarfimmi, peqatigiiffimmi il.il. uppernarsaammik tigusisut nipangiussisussaatitaapput,uppernarsaallu tiguneqareernerata kingorna aserorterneqassalluni. Ingerlatsinermi oqartussaasut sulianik allagaataanni uppernarsaatip paasissutissartai ilaassagaluarpata, soorlu allatuisussaatitaaneq tunngavigalugu malittarisassat naapertorlugit, taava tamakku toqqortarineqassapput susassaqanngitsunit takuneqarsinnaajunnaarlugit, soorlu aamma kinaluunniit uppernarsaammik paasissutissanilluunniit takusaqarsinnaasoq, nipangiussisussaatitaavoq. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik eqqunngitsumik inullu paasissutissani pineqartoq akuersiteqqaarnagu ingerlatitseqqinneq, pinerluttulerinermut inatsit aamma siunnersuummi § 5, imm. 1, 2.pkt.naapertorlugit pineqaatissinneqassaaq. Aammattaaq pisortani atorfillit nipangiussisussaatitaapput, nipangiussisussaatitaanermillu unioqqutitsineq pinerluttaalisitsinermi inatsimmi tamanna pillugu aalajangersakkat  naapertorlugit pineqaatissinneqarsinnaavoq.

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit ulluinnarni pissarsiariniarnerat naatsorsuutigineqarpoq pisassasoq, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnermut atatillugu inummik paasissutissanik tigusillunilu paarsisussamik toqqaaneratigut. Naatsorsuutigineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarneqartassasut qinnuteqarluni immersugassaq immersoriarlugu Pinerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffiannut (Det Centrale Kriminalregister) nassiunneqartassasoq. Immersugassaq marlunnik immikkoortoqarpoq suliffeqarfimmit il.il. atorfinititsissussamit qinnuteqaatitaqarluni aammalu inummit paasissutissanut tunngatinneqartussamit akuersissutitaqarluni. Immersugassap qinnuteqaatitaa suliffeqarfimmit, peqatigiiffimmit il.il. atorfinitsitsiniartumik imaluunniit sulisitsiniartumik immersorneqassaaq, sulisorisassaq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartassappat. Immersugassami X-iliinikkut nalunaaqutserneqassaaq inuup atia taasap, atorfinittussap sulilertussalluunniit, paasiniaaviginissaa kissaatigineqartoq, aammattaaq immersugassaq inummit paasissutissanik tigusisussamit pinngitsoorani atsiorneqassaaq. Immersugassap akuersissutitaa tassaavoq inuup paasissutissani pineqartup  nalunaarutaa akueralugu suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorsimaffiannit paasissutissanik piniarnissaa. Qinnuteqarluni immersugaq Pinerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffiannut nassiunneqassaaq. Nalunaarut tassanngaanniit tiguneqarpat suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat susassaqanngitsunut isertuussassatut pissavaa, aamma siunnersuummi malittarisassanilu allani nipangiussisussaatitaaneq pillugu maleruagassat malissallugit. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat immersorneqarsimanngippat immersugaq ”Inatsisartut inatsisaanni § 2 tunngavigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarnermi pinngitsoorani tunniussinissamut atatillugu passissutissanik takusassaqanngilaq”-p nalaatigut X-iliiffissaq X-ileriarlugu  utertinneqassaaq. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat naammattumik immersorneqarsimappat Pi-nerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffiata immersugassiaani “Takuuk ilanngussaq”-p nalaatigut X-iliiffissaq X-ileriarlugu utertissavaa. Aammattaaq nalinginnaasumik nalunaarutigineqartumut ilaassapput ilitsersuutit paasissutissat qanoq pineqarnissaannik imaqartut. Kiisalu Naalagaaffiup Politiivisa Justitsministeriaqarfiup allakkiaasigut erseqqis-saatigisimavaat paasissutissanik inatsisit saneqqullugit ingerlatitseqqiinerit ”pineqaatissiissu-tigineqarsinnaasut”, tamatumanilu eqqarsaatigineqarpoq inatsisit unioqqutillugit paasissutis-sanik ingerlatitseqqiinerit pinerluttulerinermut inatsisit tunngavigalugit akisussaaffiliissuti-gineqarsinnaasut.

2) Inuit pineqartut:

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq atuuppoq pisortaqarfinnut, suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut, kattuffinnut il.il. tamanut, inunnik atorfimminnut imaluunniit sulinerminnut atatillugu meeqqanik inuusuttunillu toqqaannartumik attuumassuteqartussanik atorfinitsitsisussanut sulisitsisussanulluunniit. Siunnersuummi inunnik pineqartunik killiliineq pivoq, suliffeqarfiit, peqatigiiffiit il.il. assigiinngitsut sanileriissinnerisigut, taakku aalajangersimasumik ilaannikkoortumilluunniit meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik suliaqartarpata, tamatumanilu suliffeqarfinni, peqatigiiffinni il.il. atorfinitsitseriaatsit sulisitseriaatsillu atorneqartut imminnut assersuullugit. Assersuutitut taaneqarsinnaapput meeqqat atuarfianni ilinniartitsisut, meeqqerivinni klubbinilu perorsaasut assigisaallu, angerlarsimaffimminni paarsisartut, isumaginninnerup iluani angajoqqaarsiat il.il., ilagiinni palasit ajoqillu, timersoqatigiiffinni timersornermik ilitsersuisut, spejderini pisortat, Dronning Ingridip Napparsimmavissuani meeqqanut immikkoortortaqarfinni sulisut, kommunini peqatigiiffinnilu pinngortitamik ilitsersuisut il.il. Tamatumunnga atatillugu apeqqutaanngilaq taartaagallartunik, piffissami killilimmi sulisussanik imaluunniit sungiusarlutik sulisunik atorfinitsitsisoqarnersoq sulisitsisoqarnersorluunniit. Inunnik pineqartunik killiliinermut tunngaviusoq tassaavoq atorfiup imaluunniit suliffiup nassatarissaneraa meeqqat 15-it inorlugit ukiullit toqqaannartumik attuumassuteqarfiginerat, imatut paasillugu atorfimmut suliffimmulluunniit atatillugu meeqqat 15-it inorlugit ukiullit qanimut nakkutigineqanngitsumillu attaveqarfiginerat periarfissaanersoq. Tamatuma saniatigut aammattaaq inuit pineqartut kikkuunissaannik aalajangiiniarnermut atatillugu apeqqutaavoq, atorfik suliffilluunniit tatiginninnermik pilersitsisartuunersoq. Tamanna annermik aalajangersimannginnerusumik atorfinitsitsinermi sulisitsinermilu aalajangersakkat ilusilersornerannut pingaaruteqarpoq. Imaappoq assersuutigalugu inuk sapaatip-akunneranik sivisussusilimmik timersortartut tammaarsimaarnerannut ataasiarluni peqataassappat inummut qaammatit pingasut ingerlaneranni pingasoriarluni tamarmik immikkut sapaatip-akunneranik ataatsimik sivisussulinnut tammaarsimaaqataasumut sanilliullugu. Pineqartumi kingullermi ilimagineqarpoq peqatigiiffimmut attuumassuteqarneq ataavarnerusunngorsimassasoq, taamatullu pineqartoq ima sivisutigisumik najuuttassasoq, peqatigiiffimmilu meeqqallu tatigeqatigiinneq pilersinneqarsinnaalersimassalluni. Aammattaq pingaartuuvoq ersersissallugu, inuup pineqartup suliffeqarfimmi, peqatigiiffimmi il.il. suliassavia siunnersuummi inunnut pineqartunut ilaaneranut aalajangiisuussammat, inuup pineqartup atorfimmini taaguutaa apeqqutaanani. Taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniarneqassaaq assersuutigalugu inersimasunik arsarnermik sungiusaasoq, piffissap ilaa meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik sungiusaasarpat, sungiusaaneralu qaammatit pingasut ingerlaneranni pingasoriarluni pissappat. Taamatuttaaq timersoqatigiiffimmi siulittaasoq allaffissorissanik suliaqaraluarluni ilaanneeriarluni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut assingusumik holdlederitut inissisimasarpat.

Takutinneqartutut piumasaqaataavoq atorfeqarneq suliffeqarnerluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut tunngasuussasoq, taamaammallu assersuutigalugu spejderini pisortaq, meeqqanik isiginnaartitsisussanik sungiusaasoq, imaluunniit peqatigiiffimmi ilagiinnut attuumassuteqartuni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut sammisaqartitsinermi ingerlatsisoq, inunnut siunnersuummi pineqartunut ilaapput. Ingerlassaq imaluunniit suliaq meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik ilaaffigineqanngippat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissaq pisussaaffiunngilaq. Ingerlassat meeqqamik 15-it inorlugit ukiulimmik ataasiinnarmilluunniit peqataaffigineqarpata suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. pisussaaffigissavaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissaq. Efterskolinut tunngatillugu oqaatigineqassaaq ilinniartorisat amerlanertigut tassaasartut meeqqat 15-inik ukioqalereersimasut. Kisianni ilutigisaanik Efterskolit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 13, 5. december 2008-meersumi § 3-mi ersippoq, meeqqat 14-inik ukioqalersimasut efterskolimi ilinniartussatut akuerineqarsinnaasut, taamaammallu siunnersuutigineqarpoq, efterskolini sulisunut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit aammattaaq piniarneqartassasut. Matumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq 8. klassimi atuareerernerup kingorna efterskolemi atuartussatut akuerineqarsinnaalerneq pisinnaammat. Aammattaaq eqqaaneqassaaq inuit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaasigassat 15-inik ukioqalereersimasussaammata, tamannalu pisarialersinnaavoq assersuutigalugu timersoqatigiiffinnut atatillugu, taakkuami akuttunngitsumik inuusuttunik sungiusaasoqartarput, holdledereqartarlutik il.il, soorlu meeqqanut timersortartunut. Aammattaaq siunnersuummi pineqanngillat inuit, meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attaveqarnerat inuussutissarsiummik sungiusartunik tikilluaqqusinermut attuumassuteqarpat, imaluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut suliffimmi pisortatut inissisimappata, soorlu meeqqat sunngiffimminni pisiniarfissuarni sulisuuppata imaluunniit aviisinik agguaassisartuuppata, filmiliornermi peqataappata il.il.

Tamatuma saniatigut oqaatigineqassaaq, siunnersuutip atornerani piumasaqaataanngimmat akissarsiaqarluni atorfeqartoqarnissaa imaluunniit sulisoqarnissaa imaluunniit atuuffeqartoqarnissaa, arlaatigut akilerneqaatigisamik. Taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit aammattaaq piniarneqartassapput nammineq piumassuseq tunngavigalugu sulisunut atatillugu. Taamaammat killiliinermi aallaaviuvoq akissarsiaqarluni akissarsiaqaraniluunniit sulinerup assigiinngisinneqannginnissaat, imaluunniit sulineq piffissami sivisunerusumi sivikinnerusumiluunniit suliaanersoq, sivikitsuaqqamik suligallarnerinnaanngikkunni.

3) Akuersineq:

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat inummut uppernarsaammi pineqartumut tunniunneqartussanngorlugu suliarineqarsinnaanngimmat, piumasaavoq atorfinitsitsisartutut oqartussaasup, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqannginnerani siumoortumik inummit pineqartumit akuersissummik pissarseqqarsimanissaa. Tamatuma nassataraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit atorneranni tamatigut inuit paasissutissani pineqartut peqataanissaat, taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat suliarineqarsinnaanngilaq, inummit pineqartumit akuersisoqarsimatinnagu.Qinnuteqartup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip piniarnissaanut akuersiumannginnerata inatsisitigut nassatarissavaa pineqartoq atorfimmi pineqartumi atorfinitsinneqarsinnaanngimmat. Aammattaaq oqaaseqaatini siunnersuummi § 2, imm. 4 pillugu oqaaseqaatigisat innersuussutigineqarput.

4) Pisortat ingerlatsiviinut immikkut:

Suliffeqarfinnut, peqatigiiffiinnut il.il. pisortatigut inatsisiliornikkut tunngaveqartunut, immikkut arlalinnik malittarisassaqarpoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniarnermi maluginiartariaqartunik. Assersuutigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip nassatarippagu kommunimi suliffeqarfiup inummik qinnuteqartumik atorfinitsitsiumajunnaarnera, suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19 naapertorlugu pineqartut tusarniaavigineqaqqaassapput, inuup pineqartup atorfimmut ivertinnginnissaa inaarutaasumik aalajangiiffigineqartinnagu. Aammattaaq kommunimi suliffeqarfiup kommunip ataani qitiusumik ingerlatsivik – suliffeqarfimmut qullersaasoq – nalunaarfigisariaqarpaa, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip nassatarisaanik qinnuteqartuugaluaq atorfinitsinneqanngitsoorpat. Nalunaarummi ilaasariaqarput atorfik suna pineqarnersoq, uppernarsaat atorfinitsitsinnginnermut pissutaasoq qanoq ittoq pissarsiarineqarsimanersoq aamma uppernarsaammi paasissutissat suut atorfinitsitsiumannginnermut pissutaasimanersut. Kisianni nalunaarumnmi pineqartup atia aamma cpr. nr.-a ilaassanngillat. Qinnuteqaat suliarineqarpat paasissutissanillu piniartoqarpat, paasissutissat tamakkiisut tunngavigalugit aalajangerneqassaaq qinnuteqartoq atorfininnissamik neqeroorfigineqassanersoq imaluunniit atorfininnissamut itigartitaassanersoq. Tamatumunnga atatillugu qinnuteqartup ajoqutigisinnaasaanik paasisaqartoqarpat, paasisarlu qinnuteqartup atorfinitsinnginnissaanut aalajangiisuuppat, paasissutissap imarisaa pillugu allakkiortoqartariaqassaaq, tamannalu pisortat ingerlataanni tamanut ammasuunissamik inatsisip § 6-ia malillugu allattuisussaatitaanerup nassataraa. Paasissutissaq qinnuteqartumut ajoqutaammat suliallu inaarnissaanut aalajangiisuusumik pingaaruteqarluni, pisut apeqqutaatillugit, sullissinerup ingerlanneqartarneranut inatsimmi § 19 naapertorlugu tusarniaasoqartariaqassaaq, imaappoq inaarutaasumik aalajangiisoqannginnerani qinnuteqartoq oqaaseqaateqarnissaminut periarfissinneqassaaq. Tamannali aatsaat atuuppoq, ilimagisariaqarpat qinnuteqartup nalugaa, suliffeqarfik paasissutissamik imminut ajoqutaasumik peqartoq, taamaattoqarnissaali qularnarpoq, qinnuteqartummi nammineq paasiniaasoqarsinnaanera akuereqqaartussaavaa. Aammattaaq allatuisussaatitaaneq atuuppoq, tusarniaanissarli pisariaqarani, qinnuteqartoq pillugu oqaaseqartitsinermi, taassuma imarisai inummut atorfinitsilersaanngisarigaluamut iluaqutaappata, tamatumanilu atorfinitsinnianngisarigaluaq atorfininnissaanik neqeroorfigineqarpat, tamatumanilu aalajangiisoqarpat. Aammattaaq suliassanik pitsaasunik suliaqarnissamik ileqqorissaarnissamillu tunngaviit naapertorlugit sulisoqarnermut tunngatillugu suliani tamani allattuisoqartariaqarpoq, paasissutissat pineqartut tunngavigalugit aalajangiisoqanngikkaluarpalluunniit. Ilutigisaanittaaq inassutigineqarsinnaavoq inuttassarsiuussinerni malugeqquneqartassasoq, atorfinitsitaanissamut piumasaqaataammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik naammaginartumik peqartoqarnissaa, atorfimmut suliamulluunniit pineqartumut naleqqiullugu.

5) Nalunaarsuisarneq pillugu inatsisiliornermut tunngasut:

Qulaani pkt. 1-ip ataani eqqaaneqartutut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat paasissutissaapput inummut tunngasut susassaqanngitsunullu isertuuttariaqartut. Ilutigisaanik oqaatigineqassaaq, Pisortat nalunaarsuiffii pillugit inatsimmi nr. 294, 8. juni 1978-imeersumi malittarisassat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniarnermut atatillugu atuutinngimmata, tamatumunnga pissutaavoq pisortat, suliffeqarfiit il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartut taakku tiguneranni paasissutissanik aaqqissuussaasumik nalunaarsuiffinnut elektroniskiusunut allanulluunniit ikkussisussaanngimmata, tak. Pisortat nalunaarsuiffii pillugit inatsimmi § 1. Tamatumunngalu atatillugu siunnersuummi § 4-mi takuneqarsinnaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnermi paasissutissat pissarsiarineqartut atorneqareerniariarpata suujunnaarsinneqassasut, taamaammallu paasissutissat soorlu assersuutigalugu qarasaasiat atorlugit nalunaarsuiffinni toqqorsimatinneqassanatik. Tamatumunnga atatillugu erseqqissarneqassaaq paasissutissat soorlu assersuutigalugu oqaaseqaateqarnissamut pisussaaffeqarnerup kingunerisaanik toqqortarineqarpata, qarasaasiat atorlugit suliarineqarpata, soorlu assersuutigalugu qarasaasiat atorlugit allannermi atortut atorlugit allanneqarpata, taava suliami matumani pisortatigoortumik nalunaarsuiffiit pillugit inatsit matumani atorneqassaaq. Qarasaasiatigut allatassanik allannermi atortorissaarutinut inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu paasissutissat atorneqarnerisa kingornatigut piffissami sivikinnerusumiluunniit, soorlu assersuutigalugu nalunaaquttap-akunneranni marlussunniluunniit toqqortarineqarpata, taava taakku nalunaarsuinermi inatsimmut attuumassuteqalissapput. Akerlianilli qarasaasiatigut allannermi atortorissaarutit nalunaarsuinermut atorneqanngitsutut isigineqarpata, tassa nalunaarsuinermut inatsisip ataaniittutut, atorneqanngippata, taava allakkat imaluunniit siunnersuutit ingerlateqqereernerisigut imaluunniit tamatuma kinguninngua piiaarneqarnissaat aallaaviusussatut isigineqarpoq. Tamatumani piffissap annertussusia suliap qanoq ittuunerata aalajangertarpaa sivisunerpaamilli qaammammik ataatsimik sivisussuseqassalluni, takuuk Nalunaarsuinermi Nakkutilliisut 1986-imi ukiumoortumik nalunaarusiaanni qupp. 21 aamma 22. Tamanna tunngavigalugu piumasaqaataanngilaq pineqartut soorlu pisortat, Paasissutissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfimmut (Datatilsynet) nalunaarnissaat imaluunniit paasissutissaqarfiit pillugit malittarisassiornissaat, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik tigusaqarnermut atatillugu. Taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat ilusaat pissutigalugit, pisariaqarsimavoq siunnersuummi erseqqissassallugu pisortat, suliffeqarfiit il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatini paasissutissat qanoq pissaneraat, taamaalilluni ilaatigut aammattaaq siunnersuutaavoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik akuerisaanngitsumik ingerlatitseqqinnerit pineqaatissinneqarnermik kinguneqassasut.

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik tigusisussanut namminersortunut atatillugu oqaatigineqassaaq, peqatigiiffik namminersortoq il.il., meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartoq, nalunaarsuiffiit namminersortut il.il. pillugit inatsit nr. 293 malissammassuk, tassa aaqqissuussaasumik nalunaarsuineq ingerlanne-qarpat. Kisiannili periuseq tamanna matumani atorneqassanngilaq, tassami meeqqanik piner-liisimannginnermut uppernarsaammik atuisussap pisariaqartitaanik tusarlerneqareernerisa kinguninngua paasissutissat suujunnaarsinneqartussaapput. Piffissarititamut killissarititaasup killiligaanerujussuata aaqqissuussaasumik nalunaarsuinissamik ingerlatsinissaq periar-fissinngilaa, aammattaarlu inuit ataasiakkaat kikkuunerannik paasinninnissaq periarfissinneqa-rani, tassami uppernarsaammut atatillugu paasissutissat atuisussanut tusarliunneqarnerisa ki-nguninngua suujunnaarsinneqartussaammata. Taamaattoq malittarisassat pineqartut piumasaqaatitarinngilaat nalunaarsuiffiit pillugit maleruagassiornissaq imaluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnermut atatillugu nalunaartussaatitaaneq. Akerlianilli pissutsit nalunaarsuiffiit namminersortut il.il. pillugit inatsimmut ilaanerisa nassataraa, peqatigiiffiit il.il. Paasissutissaqarfinnik Nakkutilliiffiup nakkutilliineranut ilaassammata, taassumalu nakkutilliisussaatitaaneq Kalaallit Nunaanni nalunaarsuiffiit pillugit inatsisit naapertorlugit siusinnerusukkut ”Nalunaarsuiffinnik Nakkutilliiffiup” nakkutilliisussaatitaanera maanna isumagisassaraa.

Inunnik paasissutissat suliarinissaat pillugu inatsit Danmarkimi atuuttoq Kalaallit Nunaanni atuuttuulersinneqassappat, pissutsit aallaavigalugit nalilersortariaqarpoq, tassunga atatillugu inunnik paasissutissat pillugit inatsimmi nalunaartussaatitaaneq, oqaaseqaatinik akuersissutinillu piniartarneq pillugit aalajangersakkat sanioqqutinneqartussanngorlugit aalajangersagaliortoqassanersoq. Paasissutissat ilusaat taamaakkaluartut oqaatigineqassaaq, paasissutissat aatsaat piniarneqassammata pineqartoq erseqqissumik akuersiseqqaarlugu, aamma nalunaarnissamik pisussaaffeqarnissaq annermik peqatigiiffinnut namminersortunut allanullu namminerisamik ingerlatsineq pillugu inatsisinik tunngaveqartunut namminerlu kajumissusertik tunngavigalugu sulisulinnut suliakkersuutaangaatsiassammat. Kingulliullugu taaneqartumut sanilliunneqassaaq ilimagisariaqarmat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit ikittuinnaat eqqartuussaasimanermik paasissutissanik imaqartassasut, taamaammallu nalunaaruteqarnissamik oqaaseqaateqartitsinissamillu piumasaqarnissaq allaffissornikkut suliassanut naleqqiullugu annertuallaalissalluni. Kiisalu oqaatigineqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit pissarsiariniartarnissaasa taamaallaat siunertarimmassuk inuiaqatigiinni ajornartorsiutip pingaaruteqaqisup qaangerniarnissaa, tamatumanilu meeqqat inunnit suliffinnut meeqqanut attuumassuteqarfiusunut qinnuteqarsimasunit kinguaassiuutitigut innarlerneqarnissaat pinaveersaarneqarmat. Tamanna tunuliaqutaralugu inunnik paasissutissat pillugit inatsisip siunissami Kalaallit Nunaanni atuuttulersinneqarunnarneranut atatillugu oqaluuserisariaqarpoq, malittarisassani taakkunani pisortaqarfiit, peqatigiiffiit il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarneranni Paasissutissanik Nakkuliisoqarfimmut nalunaartussaatitaanermik aamma tassanngaanniit oqaaseqaateqartitsisussaatitaanermik akuersissummillu piniartussaatitaanermik aalajangersakkat atuutsinngitsoorneqassanersut, tamatumalu Danmarkimi malittarisassat atuuttut assigissavai.

6) Pineqaatissiinerit:

Pineqaatissiisinnaanermik aalajangersakkat suliarinerannut atatillugu eqqarsaatersuutaavoq, pisortatigoortumik ingerlatsiviit, soorlu atuarfiit, kommunini meeqqeriviit aamma Namminersorlutik Oqartussat suliffeqarfiutaat akiliisitaanermik kinguneqarsinnaasumik akisussaatinnerat ilaassanersoq. Tamatumunnga pissutaavoq suliffeqarfiit pineqartut pisussaaffimmik unioqqutitsinerat tassaassammat sulinermi pisussaaffinnik unioqqutitsineq, atorfeqarnermilu pissutsit naapertorlugit pisortani atorfeqartutut allatulli pineqaatissiissutaasinnaallutik. Taamaammat atorfimmi pisussaaffimmik taamaattumik unioqqutitsineq atorfilittut akisussaatitaanermik nassataqarsinnaavoq, sukannernerulersitsisinnaasunillu pisoqartillugu pinerluttaalisitsinermi inatsisit malillugit akisussaatitsisoqarsinnaalluni. Tamatumunnga atatillugu pisortat suliffiini sulisunut malittarisassat nalinginnaasut, pinngitsoorani sulisussaanermik sumiginnaanermut atorneqartartut aallaavigalugit tamanna atorfinitsitaanermi pissutsinik annertuumik unioqqutitsinnertut isigineqarmat maluginiarneqartariaqarpoq, tamatumalu kingunerissavaa ingerlaannartumik atorfimmiit soraarsitaaneq, kiisalu akisussaaffik soorlu assersuutigalugu suliffeqarfiup pisortaanut tunniunneqassalluni.  Eqqarsaatersuutit taakku sanilliunneqassapput peqatigiiffinnut namminersortunut il.il. atuuttunik assingusunik malittarisassaqanngimmat, unioqqutitsinerit pineqaatissinneqarsinnaanerannut atatillugu. Assinganik aammattaaq eqqarsaatersuutaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq taamaallaat peqatigiiffinnut il.il. pisortanit tapiiffigineqartartunut atuutsinneqassanersoq. Taamaattoq ataatsimoortumik nalileereernerup kingorna siunnersuutigineqarpoq, pineqaatissiinissamut atatillugu suliffiup pisortanit namminersortunilluunniit pigineqarnera apeqqutaatinneqassanngitsoq taamatullu peqatigiiffiup pisortanit tapiiffigineqartarnera tapiiffigineqartannginneraluunniit aamma apeqqutaatinneqassanngitsoq. Naliliinermut patsisaatinneqarpoq assigiimmik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu pineqaatissiisoqartariaqarnera, aamma imaasinnaammat pineqaatissiinissamik malittarisassat assigiinngippata siunertarineqanngikkaluamik inatsisit atuutinngitsoorfeqalersut.

3. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pisortanut kingunerisassai

Aallaqqaatigalugu erseqqissarneqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaam-mik pissarsineq akeqanngimmat, tassa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik immersuisitsinermi akiliuteqartitsisoqanngimmat. Nalilerneqarporli siunnersuut Namminersorlutik Oqartussanut kommuninullu aningaasatigut allaffissornikkullu ilaatigut kinguneqassasoq. Tamatumami kingunerissavaa sulinermi piffissamik atuinerulerneq taavalu nassiussinermut aningaasartuuteqarneq. Danmarkimi inatsimmik matumunnga assingusumik aalajangiussaqarnermut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pis-sarsiniarnermi agguaqatigiissillugu uppernarsaammik ataatsimik suliaqarnermi minutsit talli-mat atorneqartartut Kulturministeriamit naatsorsuutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni katillugit inuit 1.800-t missaanniittut meeqqanik suliaqartutut atorfeqarput, tassaanerullutik ilinniartit-sisut, perorsaasut kiisalu perorsaasunut ikiortit. Ukiup ataatsip ingerlanerani maluginiarneqas-saaq nutaanik atorfinitsitsinerinnarluunniit eqqarsaatigalugu meeqqanik pinerliisimannginner-mut uppernarsaammik piumasaqartoqarmat. Tamatumunnga atatillugu taamatut suliaqartut ukiup ataatsip ingerlanerani 20%-ii taarserneqartassasut, taamaattumillu ukiumut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit 360-it pissarsiarineqartussaapput, taakkununngalu u-kiumut nalunaaquttap-akunneri suliffiusut 30-t atorneqartassapput. Aningaasanngorlugit taakkua  5-7000 kr-ussapput. Aningaasartuutissat taakku kommunini amerlanerpaani meeq-qerivinnit atuarfinnillu akilerneqartussaapput. Kisiannili tamatumunnga atatillugu aningaasa-nik piffissamillu atuinerup tamatuminnga annertunerunissaa naatsorsuutigissallugu ingasatta-jaarnerunngilaq, tassami aaqqissuussineq nutaajuvoq taamaattumillu atorfinitsitseriaatsip allanngortinneqarnera aallaqqaammut sungiunniagassaavoq. Tamatuma saniatigut allakkanik nassiussinermi aningaasartuutit 6000 kr-nik qaffariaateqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassa allakkat ataatsit nassiunnerannut akiliut 16,50 kr.-iunera aallaavigalugu.

Kisiannili siunnersuutip aningaasatigut ingerlatsinikkullu kingunerisassaanut manna tikillugu aningaasartuutigineqareersut ilanngunneqassapput.Tamatumunnga pissutaavoq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ingerlataanni arlaqartuni ileqqooreermat pinerluuteqarsimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqartarneq. Assersuutigalugu Qeqqata Kommunianiit oqaatigineqarpoq nutaamik atorfinitsitsinernut atatillugu meeqqat illersorniarneqartartut, tassa tamatigut atorfinitsitassat pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik saqqummiussaqarnissaannik qularnaarinikkut, kiisalu Qaasuitsup Kommunianit oqaatigineqarpoq kommunitoqqat amerlanersaasa maanna kommunip killeqarfiata atuuttup iluani meeqqerivinni atuarfinni, angerlasimaffimmi meeqqanik paarsaqartartuni  kiisalu inuussutissarsiutigalugu ilaqutaariinnik paarsaqartartuni atorfinitsitsinerni pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik pissarsinerit ingerlanneqartarsimasut. Kiisalu Kommuneqarfik Sermersuumiit oqaatigineqarpoq siunnersuutip saqqummernissaa qilanaarineqartoq, tassami manna tikillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniartarnikkut meeqqat illersorniarneqarnerat maanna meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik taarteqartussanngortinneqassammat. Maannalu tassani allanngortitsiniarneq imaalerpoq pinerlussimannginnermut uppernarsaammik tunniussisarneq pisortatigoortumik ingerlanneqartalissammat, tassa siusinnerusukkut qinnuteqartup nammineerluni tunniussisarneranut taarsiullugu, tamannalu pisortat qinnuteqartumik suleqateqareerneratigut ingerlanneqartassalluni, kiisalu maanna meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat qinnuteqartumut tunniunneqartarunnaassalluni. Tamatumunnga tunngatillugu kommunit aningaasartuuteqartarnerat maanna pinerlussimannginnermut uppernarsaammik manna tikillugu atuisarsimanerat maannalu atorneeruttussamut naleqqersuunneqartariaqarpoq. Taamaattumillu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik taarteqartussanngortinneqarnera aningaasatigut sipaarutaalernissaanik ilimagisariaqalerluni, tassami pinerlussimannginnermut uppernarsaammik siusinnerusukkut atuisarnermut aningaasartuutigineqartarsimasut sipaarneqartussanngormata, tamannalu siunnersuutigineqartup aningaasartuuteqarfigineqarnerata naatsorsorneranut ilaatinneqartariaqarpoq. Kingunerisassanut ilanngullugu sanilliunneqassaaq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu siunissami meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartalertussaanerat, tassunga ilaatillugu inunnit paasissutissani pineqartunit akuersissutinik piniaqqaartarnissaq. Tamatuma toqqaannartumik kingunerisussaavaa suliffiup atorfinitsitsiviusussap suliffeqarfiusussallu nammineerluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammut tunngatillugu immersugassamik pissarsinissaq immersuinissarlu ingerlattalissammagu. Kisiannili tamatuma saniatigut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnermik suliaqarnermi immersugassami uppernarsaammik pissarsivigineqartussap atia, inummut normua, sumi najugaqarnera il.il. piumasaqartumit nammineq allattorneqartussaammata, kiisalu suliffik suna imaluunniit peqatigiiffik suna il.il. atorfinitsitsinissamik sulisitsinissamillu ingerlataqartussaq  uppernarsaammik pissarsiniartuunersoq, kiisalu paasissutissat atorfinitsitsinissamut sulisitsinissamullu atorneqartussaanerisa nalaani X-iliffissami X-iliinikkut kiisalu atsiorfissami atsiornikkut uppernarsarnerisigut kiisalu meeqqanik inuusuttunillu 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik sullissinissamut tungassuteqarnerat upernarsarneqassalluni. Tamatumunngalu atatillugu qinnuteqartup atsiornera ilaatinneqassaaq. Immersugassamik immersuinermik suliaqarneq annertunerusumik pisarissersuutaanngitsutut nalilerneqarpoq. Tamatumunngalu atatillugu aningaasartuuteqarnermut atatillugu  tamatuma nutaanik atorfinitsitsinerinnarnut tunngasuunera siunnersuummi taamaallaat ilaatinneqarnerat eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Kiisalu siunnersuut aatsaat atortussanngortinneqarnerata kingorna atorfinitsitsinerni suliaqartitsilernernilu atorneqartussaavoq.

4. Inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunissai

Ilimagisariaqarpoq siunnersuut inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut ilaatigut aningaasartuuteqarnermik nassataqassasoq, tamatumanilu assersuutigalugu suliffeqarfik, sulisuminut meeqqanik paarsisartoqarfimmik pilersitsisimasoq eqqorneqassasoq. Taamatuttaaq tupinnanngitsumik peqatigiiffiit, suliffeqarfiit kattuffiillu il.il., namminersorluni ingerlatsineq pillugu inatsisitigut tunngaveqartut aningaasaqarnikkut annermillu allaffissornikkut attupinneqassapput, ingerlatsinerminnut atatillugu meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik sammisaqartitsisarunik, imm. 3-mi allaqqasut takukkit. Allaffissornikkut kinguneriumaagai tassaassapput akuersissut tunngavigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarnerannut attuumassuteqartut, aammattaaq siunnersuutip nassatarissavaa atorfinitsitsineq sulilersitsinerluunniit pissusiviusut naapertorlugit aatsaat pisinnaammata uppernarsaatip tiguneqareernerata kingorna. Tamannali aamma immikkoortoq 3-mi oqaatigineqartumut sanilliuttariaqarpoq, tassalu Kalaallit Nunaanni meeqqat assersuutigalugu Danmarkimi meeqqanit ajornerusumik illersorneqarnissaannut patsisiviusinnaasunik soqanngimmat. Tamatumunnga atatillugu, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq annerusumik allaffissornermut tunngasutigut kinguneqassaaq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngilaq.

6. Innuttaasunut ingerlatsinikkut kingunerisassai

Innuttaasut, atorfinnut suliffinnulluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqarfiusussanut qinnuteqartut, pisortaqarfimmiit, suliffeqarfimmiit, kattuffimmiit, peqatigiiffimmiit il.il., siunnersuummut ilaasumit, qinnuigineqarnertik naapertorlugu atorfininnginnerminni sulilinnginnerminniluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqarnissaa akuersissutigisussaavaat. Aammattaaq ilimagineqarpoq siunnersuutip nassatarissagaa meeqqat 15-it inorlugit ukiullit kinguaassiuutitigut innarlerneqarnissaminnut annertunerusumik illersugaalernerat.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut aamma Namminersorlutik Oqartussanut attaveqarneq

Siunnersuut Namminersorlutik Oqartussanut kinguneqartussatut ilimagineqanngilaq, kisiannili Naalagaaffimmi oqartussaasut qanimut suleqatiginissaat pisariaqassaaq, Pinerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffiat taakkua ataanniimmat.

8. Pisortanik kattuffinnillu tusarniaaneq

Inatsisissatut siunnersuut siullermik piffissami 13. juli 2009-miit 31. august 2009-mut tusarniaassutigineqarpoq. Tamatunga kingorna piffissami 18. januarimiit 16. februarimut 2010 ukununnga tusarniaassutigineqarpoq:

Justitsministeeriaqarfik

Paasissutissanik Nakkutilliisoqarfik (Datatilsynet)

Kalaallit Nunaanni Politimesteri

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik

Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik

Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik

Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik

Aatsitassanut Pisortaqarfik

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA)

SIK

PIP

Nunatta Eqqartuussiveqarfia

KANUKOKA

KANUNUPE

ASG

DJØF

NUSUKA

IMAK

KNAPK

AK (Atorfillit Kattuffiat)

PK (Peqqissaasut)

PPK (terapeutit, ernisussiortut, ergoterapeutit, fysioterapeutit, bioanalytikerit)

SSK (Kalaallit Nunaanni sulitsisut)

Nunatta Atuagaateqarfia

Biskoppip Allaffia

Provsteqarfik Avannaa

Provsteqarfik Qeqqa, Tunu Qaanaarlu

Provsteqarfik Kujataa

Kalaallit Nunaanni ilagiit nammineertut

Bahai

Jehovap nalunaajaasui

Jesusip Najaarai

Katuullit Oqaluffiat

Apustuulit Oqaluffiat

Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiat

Sorlak

NAPA

Silamiut

Katuaq

Taseralik

Kalaallit Nunaanni Spejderit

Nanu Børn

Meeqqat Inuunerissut

Mælkebøtten

MIPI – Meeqqat Inuusuttuaqqallu pillugit ilisimasaqarfik

Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Aallartitaa

Kalaallit Nunaanni Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik

 

Tusarniaanernut marlunnut atatillugu tusarniaavigineqartunit akissuteqaatit makku tiguneqarsimapput:

AK, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, Nunamut Namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfimmit, Ineqarnermut, Attaveqaatinut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik, PIP, Paarisa kiisalu KANUNUPE, taakkulu siunnersuummut uparuagassaqanngillat, taamaallaat kingulliup siunnersuut tapersersorlugu nalunaaruteqarpoq. Kiisalu SIK-p akissuteqaammini allassimavaa siunnersuut isumaqatigalugu, kiisalu nuannaarutigalugu nalunaarutigalugu inatsisissatut siunnersuutip kisimiitinneqannginnera allatigulli tapertanik ilaqartinneqarmat.

Taakkua saniatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup (AN) tusarniaanermut akissuteqaataa tiguneqarsimavoq, akissuteqaallu isumaqatigineqarluni. AN-ip tusarniaanermut siullermut atatillugu siunnersuutigaa siunnersuut nutaamik tusarniaassutigineqassasoq, tassa Justitsministeriaqarfiup tusarniaanermi akissutaa tiguneqariarpat, tamatumami kingorna aatsaat siunnersuutip kingunerisassai eqqornerusumik nalilersorneqarsinnaalissammata. Tamannalu siunnersuutip aappassaanik tusarniaassutigineqarneratigut akuersaarneqarpoq.

Meeqqat inuusuttullu illuata Mælkebøttenip tusarniaassutigineqartumut akissuteqaammini kissaatigaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat taamaallaat skolepsykologinut atuutissanngitsoq, kisiannili psykologinut tamanut meeqqanik sullissisartunut tamanut atuutissasoq, kissaatigisarlu tamanna akuerineqarpoq. Tamakkua saniatigut isumaqartoqarpoq siunnersuut taamaallaat pisortat suliffeqarfiini atorfinitsitsinerni atuutissanngitsoq.

Aammattaaq GA-p tusarniaassutigisamut akissutaa tiguneqarpoq, tassani oqaatigineqarpoq siunnersuut uparuagassartaqartinneqanngitsoq. Kisianni GA-p IMAK assigalugu ilannguppaa Naalagaaffiup Politiivisa suliassanik sukkasuumik suliaqarnissaa qulakkeertariaqartoq, tassami suliassaq kigaalasumik suliarineqarpat sulisussanik atorfinitsitsineq kinguarsassagaa imaluunniit sulisitsisup sulisumik isumaqatigiissutigisaminik eqqortitsisinnaajunnaarnera, naak isumaqatigiissut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik peqarnissaq piumasaqaataagaluartoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq naak Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorneqarfiata sulineranut piffissaliisoqarsimanngikkaluartoq, aammalu Naalagaaffiup oqartussaaffiisa ataani inissisimagaluartoq, taamaattoq Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorneqarfiata sulinera pisortatigoortumik suliassanik suliaqarnermi malittarisassanik malinnittussaasoq. Taamaattumik Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorneqarfiata sukkasuumik sulinissamik piumasaqarneq malittussaavaa, tamanna aammattaaq suliassat suliarineranni piffissaliinernut tungasunut apeqqutit ilaatinneqarput.

GA-p aamma IMAK-ip tamatumunnga atatillugu oqaatigaat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik nutaamik pissarsiniarnissamik pisariaqartitsisoqassappat tamanna eqqarsaatigisariaqartoq, soorlu aningaasarsiaqarluni sulisoq taartaasutut sulinermiit  immikkoortortaqarfimmi allami aalajangersimasumik atorfinitsinneqarpat, tassa taartaasutut sulinerup qaangiutereernerani, tak. siunnersuummi § 3 imm. 5-imut oqaaseqaat. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq siunnersuummi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnissamut tunngatillugu piumasaqaatinik qasukkaanerit arlaqartut ilaatinneqareermata, soorlu assersuutigalugu  sulisoq aalajangersimasoq suliffimmi atorfinitsitaaffimmi iluani immikkoortortamut allamut  nuunnera. Aamma taamatut ippoq atorfilik, suliffimmi atorfinitsitaaffimmini sulinerminik unitsitsigallarpat, tassani nammineerluni sulinermik unitsitsigallarnerusinnaavoq, soorlu assersuutigalugu sulinngiffeqarnermik peqquteqartumik, akissarsiaqarani sulinngiffeqarnermik peqquteqartumik, imaluunniit ulapaarnerup qaangiunnerani unikkallarnermik peqquteqartumik suliunnaarallarnera. Tamatuma saniatigut aammattaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsinissaq piumasaqaataassanngilaq sulisup sulinnginneratigut ataasiaannartumik imaluunniit piffissami sivikinnerusumi taartissamik pissarsiniapallannernut tunngatillugu, tassanilu siunertaanngippat suliffimmi taartaasup ataasiaannartumik taartaanerata kingornatigut aalajangersimasumik sulilernissaq, tak. siunnersuummi § 3 imm. 4. Kiisalu aalajangersimasumik taartaasartutut inissisimasut ataasiaannartumik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussinissaq piumasarineqassaaq, taartaasartut pineqartut tassaapput taartaasartutut sulisinneqaraluarlutik piffissami sivisunerusumi meeqqanik suliaqartutut atorfeqartinneqartut, tassanilu atorfeqartitaanerat aalaakkaasumik atorfinitsinneqarsimasutut pissutsit piviusut aallaavigalugit inissisimasut. Tamatumunnga pissutaatinneqarpoq atorfinitsitaanermut isumaqatigiissutit isumaqatigiissutaasinnaanissaannut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik atorsinnaasumik tunniussaqarnissaq, taamaammat siunnersuut nikerartinneqarsinnaanngitsutut isigineqassanngilaq. Tamatumunngali ilutigitillugu erseqqissaatigineqassaaq meeqqanik pinerliisinnaaneq pinngitsoorniarlugu suliniuteqarnermut atatillugu sapinngisamik annertunerpaamik killilersuinissaq pinngitsoorneqarsinnaanngimmat. Taamaattumillu killilersuinermut atatillugu aalajangiunneqarpoq  nutaamik aalajangersimasumillu atorfinitsitsinernut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarneq atuutilertassasoq, tassa nutaamik atorfinitsinneqarnermut nutaamilluunniit sulilernermut atatillugu. Tamatuma kinguneraa taartaasutut sulisinneqartup taartaasutut suliunnaarluni nutaamik atorfinitsinneqarneranut atatillugu, soorlu assersuutigalugu nutaamik taartaasutut sulilernermi imaluunniit aalajangersimasumik atorfinitsinneqarnermi  meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik nutaamik tunniussinissaq piumasaqaataavoq.

Kiisalu GA-p aammalu IMAK-ip eqqaavaat taartaasartutut aalajangersimasutut atorfeqartut aalajangersimasumik atorfinitsinneqarnerannut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pinngitsoorani tunniussaqarnissamik piumasaqarnerup atorunnaasinneqarnissaa eqqarsaatigineqartariaqartoq, naak taakku aalajangersimasumik atorfinitsinneqaraluartut. Siunnersuutip pingaarnerusumik siunertaanut, tassa meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnissaannut illersuinissamut tunngatillugu periarfissanik siunertarineqanngitsunik ammaassisoornissaq pinaveersaarniarlugu siunnersuutip tunngaviatigut allannguinissaq pissusissamisoornerpaatut isumaqarfigineqarpoq, tassa nutaamik atorfinitsitsinerni tamani meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussaqartalernissaq piumasaqaatinngorlugu.

Naggataatigut GA-p kissaatigaa siunnersuummi NGO-nik taaneqartartut ilaatinneqarnissaannut tunngasup erseqqissaavigineqarnissaa, tamatumunngalu atatillugu peqatigiiffiit, aningaasarsiaqanngitsunik sulisulerlutik nammineq piumassutsimik meeqqanik sullissisartut. Kisiannili taakku siunnersuummi § 3 imm. 1 nr.1-imi  ilaatinneqareerput, kisiannili inatsisilioriaatsinik suliaqartarnermi pissuserineqartartut tunngavigalugit oqaaseqaat tapersersussallugu, tamatumalu kingunerisaanik siunnersuummi § 3 imm. 1-imut nutaamik nr. 5-imik ilanngussisoqarpat pissusissamisoornerpaatut isigineqarpoq.  Kisiannili tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq peqatigiiffinnut taamaattunut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussaqarnissaq tamatigut piumasarineqassasoq, tassa peqatigiiffiup sullissinerminut atatillugu meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqarnerani. Peqatigiiffiit paasisitsiniaanermik, qaammarsaanermik, meeqqanik sullissinermik ataqatigiissaarinermik kiisalu politikkikkut anguniakkanik piviusunngortitsiniarnernik suliaqartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarnissap avataani inissisimapput, tassa sulinerminni meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarneq ajormata.

Kiisalu IMAK-ip kissaatigaa pedelit ikiortaattut sulisut aammattaaq maleruagassani ilaatinneqarnerat erseqqissaatigineqassasoq, tamannalu isumaqatigineqarluni akuersaarneqarpoq. Kisiannili tassunga atatillugu erseqqissaatigineqassaaq pineqartup piviusumik sullivia tassaammat suliffeqarfik, peqatigiiffik il.il., tassanilu piumasaqaateqarnermut ilaatitaanissami tunngavigineqartoq tassaammat inuit sulinermi avatangiisigineqartut, atorfiup nammineq suunera aallaaviginagu. Tamatuma saniatigut IMAK-ip oqaatigaa, timersoqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut ilaasortaanngikkaluartut matumunnga ilaatinneqassasut, naak ullumikkut taamaattunik timersoqatigiiffeqanngikkaluartoq. 

IMAK-ip oqaaseqaatai siunnersuutip § 3 imm. 2 nr. 1-imut sammitinneqarput, tassani takuneqarsinnaavoq timersoqatigiiffiit  Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut ilaasortaasut  pinngitsooratik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussaqartarnissaa piumasaqaataasoq. Aalajangersaanermut ilaatigut tunngavigineqarpoq sapinngisamik killissarititanik erseqqissumik peqarnissaq. Kiisalu timersoqatigiiffinnik meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik sullissisunik Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiannut ilaasortaanngitsunik peqanngilaq, tamannalu aammattaaq tusarniaanermi ilaatinneqareerpoq. Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiiffiit Kattuffiata aammattaaq tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigaa timersoqatigiiffinnik Kattuffimmut ilaasortaanngitsunik ilisimasaqarani, tassami taamatut naliliinermut tunngavigineqarpoq aningaasatigut atortutigullu tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaassagaanni pinngitsoorani kattuffimmut ilaasortaanissaq piumasarineqarmat. Aammattaaq aalajangersagaq siunnersuummi pingaarnerusumik siunertarineqartumut, tassa meeqqanik kikkut tamarmik iserfigisinnaasaanni inissisimasunik illersuiniarnermut attuumatinneqartariaqarpoq. Tamannalu pisarpoq suliffeqarfinnut, ingerlatsivinnut, peqatigiiffinnut, soorlu ulluinnarni timersoqatigiiffiit aqqutigalugit meeqqanik sullissisunut angajoqqaat qitornaminnik peqataatitsivigisartagaanni tatigeqatigiinnermik aallavilimmik suleqatigiinnikkut. Taamaattumik siunnersuummi angerlarsimaffiit nakkutiginissaat ilaatinneqanngilaq, tamanna angerlarsimaffiit nammineerlutik akisussaaffiata ataaniimmat. Aammattaaq taamatut piumasaqarnermi angajoqqaat qitornami inuuissionerani atuaqataanik qaaqqusinermi, taamatullu  angajoqqaat qitornaminnut paarsisussamik  imaluunniit angerlarsimaffimmi ilinniartitsisussamik sulisitsinerat siunnersuummi ilaatinneqanngilaq. Matumani pingaarnerutinneqarpoq angajoqqaat qitornaminnik ingerlatsivinnut ilisimaneqareersunut, peqatigiiffinnut il.il. meeqqanik sullissisussanik sulisoqartumut qitornaminnik sullissisussanngortitsineq.

Tamanna nangillugu erseqqissarneqassaaq siunnersuummi piumasarineqarmat pinngitsoorani meeqqamik sullissisussamik atorfinitsitsinikkut / sulisitsinikkut sulisut pineqarmata, soorlu peqatigiiffiit il.il. Taamaattumik soorlu assersuutigalugu sapaatip-akunneranut aalajangersimasumik arsaannerni naapittarnernut isumaqatigiissuteqarsimagaanni, tassanilu meeqqat 15-it inorlugit ukiullit peqataatinneqarpata, taakku siunnersuutip atornissaata avataaniissinnaapput. Tamannalu suliniutit aaqqissuussaanngitsumik suliniuteqartunut suliniuteqarnerminni inersimasunik sullissisunik toqqaannartumik meeqqanik sullissisunik soorlu sungiusaasunik, soorlu assersuutigalugu nammineq arsaqataanikkut sulisunut atatillugu isigineqartariaqarpoq. Tassa allatut oqaatigalugu atorfinitsitsisoqarsimananilu sulisitaqanngilaq toqqaannartumik meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik attaveqartumik tassa siunnersuut tunngavigalugu, kiisalu suliat angerlarsimaffiup iluani suliatut isigineqarsinnaallutik.

Tamatumunnga ilutigitillugu taaneqassaaq siunnersuut pisinnaatitsinermik aalajangersakkamik ilaqartinneqarmat, tak. § 3 imm. 6, tamatuma kingorna siunnersuummi ilaatinneqartut saniatigut ingerlatsinikkut atorfinitsitsinermut suliaqartitsinermullu tunngassuteqartut ilanngunneqarnissaat periarfissinneqarmat. IMAK-ip oqaaseqaataanut atatillugu, tassa siunnersuut peqatigiiffinnut, soorlu  assersuutigalugu timersoqatigiiffiit kiisalu spejderit, tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq taakku ilaatinneqareermata, tassa soorlu assersuutigalugu sunngiffimmi sammisassaqartitsisut klubbillu namminersortut neqeroorutaat, tak. § 3 imm. 1 nr. 3 kiisalu peqatigiiffiit namminersortut, toqqaannartumik meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnut attaveqartartut ilaatinneqarput.

Tamatuma saniatigut IMAK-ip  Namminersorlutik Oqartussat efterskoliutiminni atorfinitsitsinerminnut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsinissamik piumasaqarnerat apeqquserpaa, tassami efterskolit atuarfiummata imminnut pigisut, taamaattumillu atuarfiup nammineerluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsinissaq piumasarisariaqarmagu. Tamatumunnga atatillugu ilanngunneqaannassaaq, tamanna siunnersuummi § 3 imm. 1 nr. 4-mi kingullermi ilaatinneqareermat, tassa efterskolit imminnut pigisutut ingerlanneqartut nammineerlutik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsisussaammata. Tamanna tunuliaqutaralugu IMAK-ip oqaaseqaataa tassaavoq Namminersorlutik Oqartussat efterskoliutaannut tunngasunut innersuut, taakkulu atorunnaarsimapput.

Naggataatigut IMAK-ip meerartaarnermi angajoqqaat sulinngiffeqarnerisa qaangiunneranni meeqqanik pinerliisimannginnermut upernarsaammik nutaamik pissarsinissamut maleruagassaq apeqquserpaa. Tamatumunnga atatillugu maluginiarneqassaaq taamaattunik peqquteqartumik sulinngiffeqarneq suliffimmi atorfinitsinneqarfiusumi soraarallarnertut isigineqassanngimmat, tamatumunnga tunngavigineqarpoq siunnersuummi tunngaviusumik maleruagassaq tunngavigalugu nutaamik atorfinitsitsinermut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik nutaamik pissarsinissaq piumasaqaataammat. Tamatumunngalu ilutigitillugu ilisimatitsissutigineqassaaq siunnersuutip siunertarinngimmagu atorfinitsitaanerup pereersimanerani akuliunnissaq.

Kiisalu Kalaallit Nunaanni Katuullit Oqaluffianniit taamatullu Kalaallit Nunaata Biskoppeqarfianiit tusarniaanermi akissuteqaataat pissarsiarineqarput, taakkulu arlariillutik Kalaallit Nunaanni Ilageeqarnerup avataatigut upperisanut tunngatillugu oqariartaatsit ”upperisat akuersaarneqartut imaluunniit upperisat akuersissutigineqartut” oqariartaatsinik allanik taarserneqartariaqartutut isumaqarfigaat. Tamatumunnga tunngavigineqarpoq upperisat Naalagaaffimmit akuersaarneqarsimasut imaluunniit upperisat allat Kalaallit Nunaanni Ilagiinnit akuersissutigineqarsimasut taaguuserneqarsimanerat nalorninartoqarmat, tassa taaguusersuinerit Naalagaaffeqatigiinnermut tamarmut atuuttariaqarmata, aamma Kalaallit Nunaanni.

Kalaallit Nunaanni Katuullit Oqaluffiata tamatumunnga atatillugu ilassutigaa qallunaat inatsisaanni taaguutit allassimasut atorneqarneqarnerisa kingunerilluarsinnaagaat soorlu assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni Katuullit Oqaluffiata inatsisitigut ilaatinneqanngitsoornerat, tassami akuersaarneqarnerup Kalaallit Nunaanni atuuttunera ersarinngimmat. Tamanna nangillugu Biskoppeqarfiup ilannguppaa Kalaallit Nunaata akuersissutiginnittarnermut tunngatillugu nammineerluni akuersisarnermut tunngatillugu apeqqummi isummernerani, tassa namminersornerup eqqunneqarneranut atatillugu akuersisinnaatitaanermik tigusinerata kingorna inatsisitigut inissisimanerit ersarissarneqarsimatinnagit, oqaatsinik ilusilersuineq alla  atorneqartariaqartoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq  oqariartaaseq ”upperisat Kalaalli Nunaanni ilagiit avataanni” atorneqariaqartoq, naak matumani upperisaq ataaseq pineqaraluartoq, Naalagaaffimmili akuersaarneqarneq imaluunniit akuersissutigineqarneq manna tikillugu taaguuserneqarsimasut. Matumanili pingaartinneqarluni erseqqissartariaqarpoq assigiimmik tunngaveqarluni upperisat sorliit siunnersuummi pisussaaffilerneqassanersut paasineqarnissaat pingaaruteqarluinnartuusoq. Tamatumalu eqqarsaatigineqarnissaa matumuuna naammassineqassaaq. Taamaattumik upperisat akuersaarneqartut kiisalu upperisat akuersissutigineqartut imaluunniit upperisat allatut akuerineqartut  assigiinngissutaat siunnersuummut tunngatillugu immikkut ittumik pingaaruteqanngilaq. Tamatumunnga ilutigitillugu maluginiarneqassaaq, manna tikillugu aalajangerneqarsimanngimmat Kalaallit Nunaanni upperisanik akuersissuteqartarnerit qanoq ilusilerneqassanersut, tamatumunnga atatillugu ilusaa inatsisitigullu kingunissai. Taamaattumik pissusissamisoornerpaajutinneqarpoq oqaaseqaatit pineqartut akuerissallugit. Tamanna pivoq siunnersuutip siullermeersumik tusarniaassutigineqarnerata kingorna. Kiisalu Kalaallit Nunaanni Katuullit Oqaluffiata ilanngullugu nalunaarutigaa katuullit biskoppeqarfiata Københavnimiittup palasinut suleqatinullu allanut tamanut tunngatillugu meeqqanik 15-it inorlugit ikiulinnik sullissisunut meeqqanik pinerliisimannginnermik uppernarsaatinik  pissarsineq isumannaareermassuk.

Tamakkua saniatigut Biskoppeqarfiup tusarniaanermut akissutaani siunnersuutigineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussinissami inuit meeqqanik sullissisartut tamarmik oqaluffik imaluunniit ilagiit aqqutigalugit sullissisartut Kalaallit Nunaanni Ilagiinni taakkualu avataanni inissisimasut tamarmik palasiinnaanngitsut taamatut piumasaqarfigineqassasut. Siunnersuummi pinngitsoorani meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik saqqummiussinissamik upperisanut Kalaallit Nunaanni Ilagiit avataanni inissisimasunit piumasaqarneq aammattaaq qallunaat inatsisaat naapertorlugit upperisanut akuersaarneqartunut kiisalu akuersissutigineqarsimasunut palasinuinnaq atuuppoq, tassa killiliinissaq eqqarsaatigalugu. Tassami upperisat assigiinngitsut arlalissuunerat eqqarsaatigalugu atorfinnik aalajangersimasunik toqqaannartumik meeqqanik attaveqartunik  assersuuteqarnissaq ajornakusoormat. Tamanna Kalaallit Nunaanni Ilagiit inuiaqatigiit akornanni immikkut ittumik inissisimanerat kiisalu siunnersuutip tunngaviusumik periusaa ataqatigiissinneqassapput, tassa suliap atorfiullu suunerat pinnagu kisiannili inuup pineqartup suliaanut tunngasut isigineqassaaq. Kiisalu siunnersuut ingerlatsinikkut atorfinitsitseriaatsit suliassallu arlaqarnerusut pisariaqassappat ilanngunneqartariaqarput. Tamatumunngalu ilutigitillugu oqaatigineqassaaq Biskoppeqarfiup Kalaallit Nunaanni Ilagiinnut tunngatillugu sioqqutsisumik toqqarneqariissasoq akuerissagaa atorfinitsitsinissamut atatillugu aallaqqaammut nalilersorneqassanngitsoq atorfinitsitsinissaq pineqartoq ilumut toqqaannartumik meeqqanut 15-t  inorlugit ukiulinnut attaveqassanersoq.

Kiisalu Biskoppeqarfiup aammattaaq siunnersuutigaa atorfiit aammattaaq aalaakaasuunnginnerusumik aammalu aalajangersagaanngitsumik katitigaasut upperisanut assingunerusumik suliaqartut taamaattorli nalunaarsorneqarsimanngitsut aammalu matuma siuliani eqqaaneqartutut pisinnaatitaaffeqanngitsut siunnersuummut atatillugu akuleruffigineqartussaanngitsutut isigineqassapput, taamaattumillu upperisat pisortatigoortu-mik akuersissutigineqarsimasutuulli pisinnaatitaaffeqanngitsut. Kiisalu killilersuinissamut tunngatillugu upperisap tungaatigut  ajornakusoortumik inissisimasut, upperisamillu suliaqarnerat tamanut ammasuunngitsutut inissisimalluni. Kisiannili taamaakkaluartoq maluginiarneqassaaq siunnersuummi pisinnaatitsinermut aalajangersakkamik peqareermat, taamaattumillu tamanna atorneqarsinnaalluni siunnersuummi  allassimareersut avataasigut allatigut atorneqarsinnaasunik ilasinissami atorneqarsinnaalluni.

Aammattaaq Datatilsynip tusarniaatigineqartumut akissuteqaataa tiguneqarsimavoq, tassanilu nalunaarsuinermut tunngatillugu ersarissaanissaq kissaatigineqarpoq, tamannalu akuerineqarpoq. Siunnersuut ersarissaanernik pineqartunik ilalerneqartoq tamatuma kingornatigut Datatilsynimut nassiunneqarpoq, 14. september 2009-mik ullulikkanik allagaqaatinik ilalerlugu, kiisalu siunnersuutip aappassaanik tusarniaassutigineqarnerani akissuteqaammi siunnersuummut tunngatillugu allanik oqaaseqaatinik ilassuteqaratik nalunaarutigaat.

Aammattaaq tusarniaassutigineqartumut KANUKOKA-p akissuteqaataa tiguneqarsimavoq, akissummillu nassiussinerminnut atatillugu kommunit pingasut akissuteqaammut ilaliussanik ilaatinneqarput. KANUKOKA-p aallarniutigalugu siunnersuutip aasap ingerlanerani siullermeerluni tusarniaassutigineqarneranut atatillugu ajornartorsiutit tikkuaffigai, tassa tusarniaassutigineqartoq tiguneqarmat 13. juli 2009. Tamatumunnga atatillugu maluginiarneqartoq tassaavoq tusarniaanermut piffissarititap 31. august 2009-p tungaanut sivitsorneqarsimanera, kiisalu nutaamik tusarniaanissaq siunnersuutigineqartoq. Tusarniaanermut siullermut atatillugu piffissaliunneqartumut pissutaavoq meeqqat 15-it inorlugit ukiullit illersorneqarnissaannut tunngatillugu sulissutigineqartut sapinngisamik piaartumik naammassineqarnissaat pingaartinneqarmat. Piffissarititap allanngortinneqarneranut pissutaavoq Naalagaaffimmiit siunnersuummut tunngatillugu nalilersueqqaarnerminnik saqqummiussinissaat periarfissinneqarmat, tamannami pisariaqartinneqarmat.

Kiisalu KANUKOKA-p ilalernartuutippaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip pissarsiariniarneqarnerani immikkut ittumik pisussaaffimmut tunngatillugu inatsisiliornissaq. Siunnersuut KANUKOKA-mit tapersersorneqarpoq, tassa kommunit atorfinnut immikkut ittunut atatillugu manna tikillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaatit atorneqartariaqarsimammata, kiisalu taamatut siunnersuuteqarnikkut meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnissaannut illersorneqarneq pitsaanerusoq neriuutigineqalerpoq. Kisiannili KANUKOKA-p erseqqissaatigaa meeqqat saniatigut inooqataasut allat aammattaaq illesorneqarnissamik pisariaqartitsisut, tamatumanilu inersimasut eqqarsartaatsimikkut innarluutillit kiisalu inersimasut meeraanerminni annertuumik sumiginnagaasimanermik nalaataqarsimasut. Taamaattumik siunnersuutigi-neqarpoq inuit inunnik taamaattunik sullitaqartut toqqaannartumillu attuumassuteqartut aammattaaq siunnersuummi ilaatinneqassasut. Naak oqaaseqaammi siunnersuutigisaq isumaqatiginaraluartoq taamaattoq siunnersuummut ilaatinneqarsinnaanngilaq, tassami sulisut matumani pineqartut tassaammata inunnik 15-it sinnerlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqartut. Tamatumunnga pissutaavoq Naalagaaffiup pinerlunnernik nalunaarsuinermut nalunaarutaani 15-inik ukiulinnut killilimmik aalajangersaanera, taannalu Justistministeriaqarfimmit atortussanngortinneqarluni, taamaammallu tassuuna  meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip pilersinneqarneranut tamanna tunngavigineqarpoq, tassa atorfinnut meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnut suliaqartunut atortinneqartussaalluni. Tamatumunnga atatillugu takuneqarsinnaavoq, meeqqanik pinerlussimannginermut uppernarsaatit meeqqat 15-t inorlugit ukiullit kinguaassiuutitigut pinerliisimanerit nalunaarsorneqarnerannut attuumassuteqartinneqartoq.

KANUKOKA-p inunnut aalajangersimasunut tunngatillugu eqqartugaanut atatillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaatip atornissaa pisariaqarpoq. Pinerlussimannginnermut uppernasaammut atatillugu aammattaaq inatsisinik unioqqutitsinerit allat soorlu assersuutigalu tillinniarnerit imaluunniit nakuusernerit nalunaarsorneqartarput, tamannalu KANUKOKA-p eqqartugaanik inunnik sullissisussanut tunngatillugu atorneqarsinnaavoq. Tamatuma saniatigut KANUKOKA-p akissuteqaammini oqaatigaa siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut aningaasatigullu kinguneqarumaartoq, kiisalu siunnersuummi afsnit 3-mi oqaatigineqartoq pisortanut allaffissornikkut aningaasatigullu kinguneqarumaartoq. Tamatumunnga atatillugu KANUKOKA-p ilanngullugu oqaatigaa Kommuneqarfik Sermersuumi ukiumut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit 400 – 500 akornanni pissarsiarineqartassasut, tak. kommunit tusarniaanermut akissuteqaataat matuma kingornaniittoq.

Soorlu qulaani  taaneqareersoq  aammattaaq Kommuneqarfik Sermersuumiit tusarniaanermut akissuteqaat immikkoortoq pissarsiarineqarpoq. Aallarniutigalugu kommunimiit siunnersuut naammagisimaarneqarpoq, tamannami qangali kissaataavoq, tassa manna tikillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaatit pisortatigoortut atorneqartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik taarserneqassapput.

Tamatuma saniatigut aammattaaq kommunimit kissaatigineqarpoq atorfinnut aammalu suliassanik nassuiaateqarnermut allattuivik kisimiitillugu malinneqassanngitsoq, tassa kommunit nammineerlutik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarfigineqartussat kommunit nammineerlutik nalilersorsinnaanissaat kissaatigineqarmat. Tamatumunnga atatillugu erseqqissaatigineqassaaq kikkut pineqartumut ilaatinneqassanersut kiisalu kikkut pineqartumut ilaatinneqassannginnersut tunngavigalugit killilersuisoqannginnissaata qulakkeernissaa pingaaruteqarluinnartoq. Tamakkualu inatsisitigut illersorneqarnermut atatillugu nalilersorneqartussaapput. Taamaammat siunnersuummi suliat eqqartorneqartut tunngavigineqassapput. Tamanna nangillugu erseqqissarneqassaaq matumani pineqarmata suliassat suunerannik nassuiaaneq, taamaattumik siunnersuummi atorfiit suunerannik nassuiaatit  tassani suliffeqartussat piviusumik sunik suliaqartinneqassanersut ataatsimut isigineqassasut. Soorlu aammattaaq oqaaseqaatini imm. 3-mi takuneqarsinnaasoq, tunngaviusumik periusiuvoq sulisinneqartup sorpianik suliaqartinneqarnera sulisussap meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsinissami tunngavigineqassammat sulilersup suliffimmini qanoq taaguuteqartinneqarnera pinnani. Taamaalilluni  inuup atorfia imaluunniit suliaasa  suuneri meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsinissami tunngavigineqassanngillat, soorlu assersuutigalugu napparsimasunik paarsisoq, tassa sulinerminut atatillugu meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqarfiunngippat. Akerlianilli meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsisoqassaaq soorlu assersuutigalugu naatsorsuuserinermik sulialik sulinerminut atatillugu ilaatigut meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik ilinniartitsisutut sulissappat. Siunnersuutip aaqqissunneqarsimanera ima suliarineqarsimappat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pinngitsoornissaq ajornarluni, allaat atorfiup taaguutaa piumasaqaatini ilaatinneqartuni allassimanngikkaluarpalluunniit, kisiannili sulinermut atatillugu siunnersuummi eqqaaneqartunik suliaqarnissamik kinguneqarpat.

Siunnersuulli ilimagisaq tunngavigalugu nalilersuinermik ilaqartinneqassappat atorfinitsitsisumut imaluunniit suliakkiisumut attuumatinneqarpat, taassuma nalilersussavaa pineqartoq sulisinneqalissanersoq, tamatumalu kingunerisaanik meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqalerluni. Tamatumunnga atatillugu maluginiarneqassaaq Naalagaaffiup politiivi taamaallaat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussisinnaammata Naalagaaffiup politiivisa nammineerlutik nalilerpassuk meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarnermi piumasaqaatinik naammissinnitto-qarnersoq. Aammattaaq Kommuneqarfik Sermersuumiit oqaatigineqartoq tassa atorfiit suliallu siunnersuummi § 3 imm. 6-imi allaqqasut avataani inissisimasut aammattaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarfigineqarsinnaanerat eqqortuuvoq. Kisiannili aalajangersakkami tassani piginnaatitsinissamut akuersissummik pigisaqarnissamik imaqarpoq, tamannalu Naalakkersuisut nalunaarusiornikkut atorsinnaavaat. Kisiannili aalajangersagaq tamanna atorfinitsitsisumit imaluunniit suliaqartitsisut atorfiit suliallu allat pineqareersut avataani inissisimasut ilanngunneqarnissaannut tunngatillugu atorneqarsinnaanngilaq. Tassa atorfiit suliallu siunnersuummi allaqqareersut avataanni allanik ilanngussisinnaanissaq taamaallaat nalunaarummik pilersitsinikkut pisinnaavoq.

Kommuni tamatuma saniatigut suliat nassuiarneqartut ilassutissaannik ilaatitaqalernissamik kissaateqarnerminik saqqummiussisimavoq, taakkualu isumaqatiginissaat pissusissamisoor-nerpaajuvoq. Tamakkua saniatigut oqaaseqaatini siunnersuummi § 3 imm. 1 pkt.1-imut, meeqqanik 15-it inorlugit ukiullit toqqaannartumik attavigineqarnerannut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pinngitsoorani takutitaqarnissamik piumasaqarnermut tunngatillugu erseqqissaanermik ilanngussisoqarpoq.

Kiisalu kommunip tungaaniit kissaatigineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnermi immersugassamik kalaallisuumik qarasaasiat aqqutigalugit pissarsiarinissaa periarfissinneqassasoq, soorlu Danmarkimi taamaareersoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq immersugassaq Danmarkimi qarasaasiat atorlugit pissarsiarineqarsinnaasoq, akerlianilli Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiussineq allakkerisarfiit aqqutigalugit pissalluni. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik (KIIIN) maannakkut Justitsministeriaqarfimmik Kalaallit Nunaanni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik Danmarkimiit sukkanerusumik pissarsisinnaalernissaq siunertaralugu isumaqatigiinniarpoq. Tassami maannakkut Naalakkersuisoqarfiup misissorpaa immersugassat immersorneqarsimasut qarasaasiat aqqutigalugit nassiunneqarsinnaanerat, soorlu immersukkanut paasissutissanut tunngatillugu ataatigut atsiornerit skannerlugit ilaatinneqartarsinnaanerat misissorneqarluni. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinut atatillugu immersugassat qarasaasiatigut pissarsiarineqartalissapput. Kiisalu siunertarineqarpoq immersugassaq kalaallisut qallunaatullu oqaasertalersugaassasoq, tassa Naalagaaffiup politiivisa immersukkap ajunngitsumik immer-sorsimanissaa takusinnaaniassammassuk. Naak siunnersuutip ulluinnarni atorneqarnera Danmarkimi periutsit assigalugit ingerlanissaat piumasarineqaraluartoq Naalakkersuisut kissaatigaat ulluinnarni periutsit atorneqartut Kalaallit Nunaani pinissaat Danmarkimi periutsinik sukkanerunissaat kissaatigineqarpoq. Kisiannili tunngaviusumik eqqarsaatigineqarpoq periutsit atorneqartut Danmarkimi atorneqartut assigissagaat, tak. aningaasatigut kingunissai, afsnit 3-mi nassuiarneqartut.

Kiisalu Kommuneqarfik Semersuup kissaatigaa inuit meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarfiusunik sulisut piumasaqaatitalimmik atorfinitsinneqartalernissaat periarfissinneqassasoq, tassa pinerliisimannginnermut uppernarsaammik Naalagaaffiup politiiviniit pissarsinissaq utaqqeqqaanngikkaluarlugu, tamannami ilaatigut sapaatip- akunnerini arlaqartuni utaqqineqarsinnaasarmat. Kommunip siunnersuumminut tassunga isumaqataanerminik ersersitsinerminut tunngavigaa Danmarkimi misilittakkat takutimmassuk matumani inunnit tusarniaassutigineqartartunit meeqqanik pinerliisimasut naammattoorneqartartut ikittuinnaanerat. Tamatumunnga atatillugu kommunip siunnersuutigaa pisortaqarfiup atorfinitsitsisup imaluunniit suliakkiisup atorfinitsinneqarsimasumik imaluunniit suliakkerneqarsimasumik meeqqanut tunngasunik suliaqartinneranik atorunnaarsitsisinnaalissasoq, paasineqarpat pineqartoq meeqqanik pinerliisimasoq. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq meeqqanik pinerliisimasut amerlassusaat matumani aalajangiisuussanngimmat, tassa meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attuumassuteqartumik sulinermi pinngitsoorani uppernarsaammik peqarnissaq piumasarineqarmat. Tamatumunngalu atatillugu eqqaaneqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik saqqummiussinissamik piumasaqartarneq atorfinitsitsinernullu atatillugu tamakkuninnga pissarsiniartarneq aammattaaq taamatut pissuseqartut atorfimmut qinnuteqarnissaannut tunuarsimaartinneqassammata, naak tamakkua uuttortarneqarsinnaanngikkaluartut. Allatut oqaatigalugu  meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerluiniartartut qassit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernaarsaammik piumasaqarfiusunut meeqqanik sullissisarfinni suliniarlutik qinnuteqartarunnaassanersut kisitsisinngorlugu takussutissinneqarsinnaanngilaq. Kiisalu maluginiartariaqarpoq Danmarkimi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnermi sap.ak. pingasuni-sisamani utaqqisoqartarmat. Tamatuma sivisussusia Kalaallit Nunaani sukkanerusumik sullissilernissamut naleqquttumik sivisussuseqartoq oqaatigineqarsinnaavoq. Naak atorfinitsitsisoq imaluunniit suliassaqartitsisoq sapaatip-akunnerini marlussunni utaqqigaluarpat meeqqat illersorneqarnissaannik siunniussinermut akornusersuinertut isigineqarsinnaanngilaq. Taamaaliortoqarsinnaavorli inuit nakkutigineqaratik sissuer-neqaratillu sapaatip-akunnerini arlaqartuni meeqqanut qanittumik attuumassuteqarnermik periarfissinneqarpata. Kommunip tamanna pillugu oqaaseqaataa isumaqatigineqaraluarpat tamatumalu kingunerisaanik ilanngunneqarluni, taava meeqqamut navianaateqarsinnaasumik ilanngussisoqassaaq, pinerliinerluunniit ataaseq tamanna aqqutigalugu pigaluarpat alianartumik pisoqarneratut nalilertariaqarpoq, tassa inatsisiliornermi putumik taamaattumik pilersitsisoqarnerata kingunerisaanik. Kiisalu oqaatigineqassaaq piumasaqaatitalinnik atorfinitsitsinissat periarfissaqareermata, tamatumunngali atatillugu piumasarineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik atorsinnaasumik tunniussinissaq, kisiannili meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat tigutinnagu meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarfiusumi sulinissamik aallartitsissanngilaq. Tamatuma saniatigut aammattaaq oqaatigineqassaaq taartaasussamik ataasiaannarluni marlussoriarluniluunniit taartaasussamik pissarsiniarnermi uppernarsaammik saqqummiussinissami ilaatinneqanngimmata, tak. siunnersuummi § 3 imm. 4, oqaaseqatigiit 3 aamma 4.

Kiisalu Kommuneqarfik Sermersuup siunnersuutigaa  upperisaqarnikkut suliniartut Det Åndelige for Bahái’erne i Grønland qinnuteqartut nammineerlutik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsinissaat periarfissinneqassasoq. Tamannali akuersaarneqarsinnaanngilaq, tassami Naalagaaffiup oqartussaasuisa inatsisiliornerat tunngavigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat pisortat ingerlatsiviinut, suliffinnut namminersortunut, peqatigiiffinnut, kattuffinnut allanullu  meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarfiusuni atorfinitsitsisartut imaluunniit suliassaqatitsisartunut tunniunneqarsinnaapput. Tamanna tunngavigalugu taamaallaat pinerlussimannginnermut uppernarsaat inunnut ataasiakkaanut tunniun-neqarsinnaavoq, kiisalu assersuutigalugu pinerlussimannginnermut uppernarsaat tamanut ammasoq inunnut ataasiakkanut tunniunneqarsinnaanngitsoq.

Tamatumunngalu ilutigitillugu kommunip siunnersuutigaa Namminersorlutik Oqartussat qitiusumik allaffeqarfiat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnermi akuersinermut immersugassamik qinnuteqarnermi ilanngullugu nassiunneqartartussamik pilersitsissasut. Tamatumunnga atatillugu ilisimatitsissutigineqassaaq  KIIIN-ip qinnuteqar-nermut, akuersinermut ilitsersuummillu immersugassanik ataatsimoortunik pilersitsisimammat, taakkualu Justitsministeriaqarfimmut akuersissutigisassanngorlugit nassiunneqarsimapput. Kiisalu ilisimatitsissutigineqassaaq akuersinermut immersugassami Danmarkimi atorneqartumi aammattaaq  immersugassat atorfinitsitsisup imaluunniit suliaqartitsisup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik Naalagaaffiup politiiviniit pissarsiniarnermi atortagaat ilaatinneqareermat.

Kiisalu Kommuneqarfik Semersuup kissaatigaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi aammattaaq meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnut nakuusernermik pinerluuteqarsimanermut tunngasutigut  paasissutissanik ilaqartinneqassasoq. Taamatut kissaateqarneq Nuummi Naluttartut Klubbiannit taperserneqarpoq, taakkuali siunnersuut nuannaarutigaat. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq taamaallaat pinerlussimasunik nalunaarsuinermi nalunaarusiaq atorlugu atorfinitsitsisussap atorfinitsitassamut tunngatillugu meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut pinerliisimanermut paasissutissanik pissarsisinnaammat. Tamatumunngalu atatillugu oqaatigeqqinneqassaaq siunnersuute-qarnernikkut meeqqanik kinguaassiuutititgut pinerliisarnermik ajornartorsiuteqarneq qaangerniarneqanngimmat. Siunnersuutip siunertavigaa ullumikkut pinerlussimannginnermut uppernarsaat pisortatigoortoq taamatullu inummut aalajangersimasumut tunngasoq nammineq piumassuseq tunngavigalugu atorneqartartoq maanna meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat tamanit atorneqalernissaa piumasaqaatinngussammat, tassa inuit sulisutut qinnuteqartunut atatillugu, soorlu assersuutigalugu perorsaasutut, arsamik sungiusaasutulluunniit qinnuteqartut siusinnerusukkut meeqqanik kinguaassiuutitigut pinerliisimanermikkut pineqaatissinneqarsimasut pinaveersaarniarlugit. Soorlu siunnersuum-mut oqaaseqaatini allassimasoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat tassaavoq meeqqat illersorneqarnissaannik suliniuteqarnermi tapertanut ilaatinneqartoq. Kisiannili siunnersuutip atorfinitsitsisut nammineerlutik meeqqanik illersuinermik suliaqarnerannik mattussissanngillat, soorlu pinerlussimannginnermut uppernarsaatit atornerisigut, taakkuami pissarsiarinissaat qangali periarfissaavoq, kiisalu atorfinitsitassap siusinnerusukkut suliffianit oqaaseqaatit pissarsiarinerisigut.

Kiisalu Kommuneqarfik Sermersuup apeqqutigaa sulisitsisut meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik sulisutut atorfinitsitsisartut siunnersuummi ilaatinneqassanersut. Tamatumunnga atatillugu oqaatigineqassaaq inuussutissarsiornerup tamarmiusup siunnersuummi ilaatinneqarnera aallaaviusoq. Tassa suliffeqarfinni meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarneq aallaavigalugu siunnersuummut ilaatinneqarput. Kisiannili imaanngilaq siunnersuummut ilaatinneqarsinnaasunut ilaatinneqarusuttoqassasoq, tamatumunnga ilaatillugu pinerlunnermik nalunaarsuinernut nalunaarummi, soorlu assersuutigalugu pisinniarfimmi angisuumi butiksassistentitut atorfinitsinneqaraanni, tassanimi atorfinitsinneqarnermi toqqaannartumik meeqqanik 15-t inorlugit ukiullit toqqaannartumik attuumassuteqarfiginngimmagit, illuatungaatigulli imaassinnaasoq 15-t inorlugit ukiulimmik sulisoqartoq. Allatut oqaatigalugu pisiniarfimmi angisuumi sulinermi pissusissamisuunngilaq meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik sulisoqassalluni, taamaattumillu pinerlussimanermut nalunaarsuinermi nalunaarummi inatsisitigut tunngavigisat avataaniilluni. Tamatumunngalu atatillugu erseqqissaatigineqassaaq taamatut pisoqartillugu tassaanngimmat meeqqat allanit ”paarisassanngorlugit inissinneqartut”. Matumanili pissutsit taamaattut tassaapput nammineq piumassuseq tunngavigalugu isumaqatigiissutitigullu inatsisit tunngavigalugit atorfimmut qinnuteqarluni sulisoq, aammalu toqqaannartumik meeqqanik 15-it inorlugit suliaqanngitsumik inersimasunilli ilaqarluni sulisoq.

Aammattaaq tamatumunnga atatillugu kommunip kissaatigaa siunnersuummi § 3 imm. 1 nr. 1, 2 pkt.-mi aalajangersagaq ilaqutariittut meeqqamik tigumiaqarnermi meeqqanik pinerlii-simannginnermut uppernarsaammik atuineq allanngortinneqassasoq, tassa illoqatigiit tamarmik 15-inik ukiulinniit, 18-inik ukiulinneernermut taarsiullugu, meeqqanik pinerliisimanngin-nermut uppernarsaammik takutitaqartalissasut. Tamatumunnga atatillugu kommunip oqaatigaa politimestereqarfimmut apeqquteqarnikkut ilisimatinneqarsimallutik taamatut ukiullit akornanni kinguaassiuutitigut atornerluisarneq naammattoorneqartartoq. Justitsministeriaqarfiup tusarniaanermut akissuteqarnermini oqaatigaa pinerlussimanernut nalunaarsuinermi nalunaarummi inuit atorfinitsitsinermut attuumassuteqanngitsut toqqaannartumik meeqqanut 15-t inorlugit ukiulinnik attaveqarsinnaasumut meeqqanik pinerliisimannginnermik uppernarsaammik piumasaqarfiginissaat ullumikkut inatsisitigut tunngavissaqanngitsoq. Taamaattumillu ulluunerani meeqqanik angerlarsimaffimmi meeqqanik paaqqinnittartup ilaqutai meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik assigisaanillu piumaffigineqarsinnaanngillat. Justitsministeriaqarfimmiit ilisimatitsissutigineqarpoq, pinerluuteqarsimasut nalunaarsorneqarfiat pillugu nalunaarummik nutarterinermut atatillugu eqqarsaatigineqartoq aapparisat, inooqatigisat kiisalu qitornat angajoqqaami angerlafimaffiini najugaqartut meeqqanut 15-t inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqarsinnaasut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarfigineqartalernissaat inatsisitigut periarfissinneqassasoq.  Kisiannili maannakkut illoqatigiinnut 15-inik ukioqalereersimasunut tamanut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqarfigineqarnissaq inatsisitigut tunngavissaqanngikkaluartoq pinerlussimannginnernut uppernarsaat piumasarineqarsinnaavoq.

Tamakkua saniatigut kommunip piumasaraa, siunnersuummut oqaaseqaatini ilitsersuutit eqqartorneqartut qitiusumiit suliarineqarumaartut siunertami aamma eqqaaneqartutut ilitsersuutit pilersinneqassasut  Kalaallit Nunaannut tamarmut atuuttussangortillugit.

Matuma siuliini oqaatigineqareersutut KANUKOKA-p tusarniaassutigineqartumut akissutaani Kommuneqarfik Sermersuup takorloorpaa kommunip ukiumut meeqqanik pinerliisiman-nginnermut uppernarsaatinik 400-500-t akornanniittunik pissarsiniartoqartalissasoq, taakkununngalu ukiumut nassiussuinermut aningaasartuutinik 15.000 kr-usunik aningaasartuuteqartalernissaq. Tamatumunnga atatillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni afsnit 3 innersuussutigineqassaaq. Tassani takuneqarsinnaavoq ilaatigut pilersitsinermut atatillugu Danmarkimi taamatut pilersitsinermi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik ataatsimik pissarsiniarnermi agguaqatigiissillugu sulinermi minutsit tallimat atorneqartassasut, tassa uppernarsaammik ataatsimik pilersitsinermi, tamatumunngalu atatillugu Kalaallit Nunaanni pissutsit allaanerunissaannik piviusunik tunngavilersuutinik tikkuagassaqanngilaq. Ilutigalugulu kommunip aningaasartuutissai tassaapput kommunip nammineerluni oqaatiginninneratut pinerlussimannginnermut uppernarsaatit pisortatigoortut atornissaat pisariaarutissaaq, akerlianilli pinerlussimannginnermut uppernarsaatit inunnut ataasiakkaanut tunngasut siornatigut oqaatigineqareersutut pisortanit namminernit pissarsiarineqartussaapput, tassa qinnuteqartup akuersereerneratigut, kiisalu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat qinnuteqartunut namminermut tunniunneqartussaanani. Tamatumani tunngavigineqassaaq kommunip meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip atuutilerneratigut manna tikillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniarnermi atorneqartartut sipaarneqartussanngortut, taakkualu  aningaasartuutissanik naatsorsuinermi ilaatinneqassapput.  

Tamakkua saniatigut aammattaq Qeqqata Kommunianiit tusarniaanermut akissuteqaat immikkoortoq tiguneqarsimavoq, akissuteqaallu aallarnerlugu siunnersuummut tapersiinertik nalunaarutigaat. Taakkua saniatigut kommunip kissaatigisani saqqummiuppai, tassalu immersugassat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnermi atorneqartartussat nunamut tamarmut atuuttussat qitiusumiit suliarineqarnissaat. Tamatumunnga atatillugu Kommuneqarfik Sermersuumut akissuteqaatit innersuussutigine-qassapput.

Tamatumunnga tulliullugu kommunip kissaatigaa siunnersuummut ilanngullugu vikarinik pissarsiniarnissamut atatillugu imaluunniit suliffissarsiussisarfik aqqutigalugu sulisussanik pissarsiniarnermi  meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pinngitsoorani tunniussaqarnissaq ilaatinneqalissasoq, tassa sulisinneqartussaq meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarfiusumi sulilernissamut tunngatillugu. Tamatumunnga tunngatillugu oqaatigissallugu pingaaruteqarpoq sulisitsisoq tassaammat qinnuteqartunut ataasiakkaanut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniarnissamik qularnaarisussaq, imaanngitsoq soorlu assersuutigalugu suliffissar-siuussisarfik, tassami taanna sulisussanut tunngatillugu ingerlatitseqqiinermik taamaallaat suliaqarmat.

Kiisalu Qeqqata Kommuniata erseqqissaatigaa nammineq piumassutsimik suliniartut meeqqanik inuusuttuaqqanillu sullissilersinnagit  tamatigut meeqqanik pinerliisiman-nginnermut uppernarsaatinik pissarsiffigeqqaartarnissaat isumaqatigigamikku. Tamatuma saniatigut neriuutigineqarpoq siunnersuut sapinngisamik piaarnerpaamik atuutilersinneqas-sasoq, kiisalu kommunip oqaatigaa manna tikillugu siunnersuutip atuutilersinneqarnera kommunimut aningaasatigut qanoq kinguneqassanersoq naatsorsorsimanagu. Kommunip ilanngullugu matumunngalu ilutigitillugu oqaatigaa manna tikillugu nutaanik atorfinitsitsi-nernut atatillugu aammalu meeqqanik 18-it inorlugit ukiulinnik sullissisussanik atorfinitsit-sinernut atatillugu tamatigut pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqartarlutik, maannakkullu siunnersuummi 15-inik ukiulinnut appartitsineq ingerlariaqqinnertut isigi-neqarpoq.

Aammattaaq Qaasuitsup Kommuniata tusarniaassutigineqartunut akissuteqaataa tiguneqarpoq, aallaqqaammullu oqaatigalugu siusinnerusukkut kommunit maanna Qaasuitsup Kommuniani inissisimasut ukiuni arlaqalersuni kommunip suliffeqarfiini tamani atorfitsitsinermi tamatigut pinerlussimannginnermut uppernarsaammik piumasaqartartut. Tamanna aammattaaq atuuppoq angerlarsimaffinni meeqqanik paarsisartunut  kiisalu ilaqutariinnut meeqqanik tigumiaqartartunut  kiisalu inuutissarsiutigalugu meeqqanik tigumiaqartartunut.

Qaasuitsup Kommuniata aammattaaq kissaatigaa siunnersuummi § 1 imm. 1 pisortat suliffeqarfiini meeqqanik 20-t tikillugit ukiulinnik sullissiffiusuni atorfinitsitsinerit tamarmik ilaatinneqassasut, tassa 15-inik ukiulinnut siunnersuummi killiliussaq ukiunut 20-nut qaffatsinneqassasoq. Tamatumunnga tunngatillugu kommunip innersuussutigaa inuusuttut tamakkununnga angerlarsimaffinniitinneqartut, nalinginnaasumik annertoorujussuarnik ajor-nartorsiuteqartarmata, tassa peroriartornerminni sumiginnagaanerujussuarmik kingunerisaanik. Inuusuttut taakku ineriartornermikkut ukiuminnut naleqqiullugit kinguarsimanerugajuttarput kiisalu silatussutsikkut ima kingusitsigigajullutik allaat kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsinnaanermut illersornermut periarfissaqarpiartaratik. Kommunip tamanna nangillugu siunnersuutigaa meeqqanut inuusuttunut inersimasunullu innarluutilinnut siunnersuut aammattaaq atuutitinneqassasoq, taakkuami tassaammata sulisorisamik tungaannit kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsinnaanissamut immikkut illersorneqartariaqartut. Naak siunnersuut paasilluarneqarsinnaagaluartoq isumaqatigilluarneqarsinnaagaluartorlu suliffiit atorfiillu pineqartut, tassa inersimasunik 15-it sinnerlugit ukioqartunik toqqaannartumik attaveqarsinnaasut siunnersuummi inatsisitigut periarfissaqanngillat, taamaammallu KANUKOKA-p akissuteqaataanut nassuiaatit innersuussutigineqassapput. Tamatumunnga pissutaavoq Naalagaaffimmi Oqartussat pinerluuteqarsimasut nalunaarsorneqarfiat pillugu nalunaarutaani 15-inik ukiulinnut killiliisimanerat tunngavigineqarmat, tamannalu Naalagaaffiup politiivisa pisussaaffianni tunngaviuvoq. Taamaammallu Naalagaaffiup politiivi suliffinnut meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik suliffiusumut meeqqanik pinerliisimanginnermut uppernarsaatinik taamaallaat tunniussisinnaammata. Qaasuitsup Kommunianit taakkartorneqartut inuit pillugit pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiffigineqarsinnaapput, soorli manna tikillugu taamaaliortartut. Tamatumunnga aammattaaq ilaatinneqarsinnaavoq inatsisitigut unioqqutitsinerit allat, soorlu tillinniarnerit nakuusernikkullu pinerlunnerit matumani attuumassuteqarsinnaasut pineqartut illersorneqarnissaannut atatillugu atorneqarsinnaasut ilaatinneqareermata.

Naggataatigullu tusarniaanermut akissuteqarnissamut piffissarititap qaangiutereerneratigut Justitsministeriaqarfimmit akissuteqaatit tiguneqarput, akissuteqaammullu Naalagaaffiup politiivisa siunnersuutaat ilaatinneqarpoq, taannalu Justitsministeriaqarfiup malippaa. Justitsministeriaqarfiup taamatullu Naalagaaffiup politiivisa akissuteqaataat siunnersuummut ilaliunneqarput.

 

Inatsisissatut siunnersuutip aalajangersagaanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

         

§ 1-imut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq siunnersuutip tunngaviusumik atuuffissaa. Aallaqqaasiullugu siunnersuutigineqarpoq siunnersuut atuutissasoq pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, kattuffiup, peqatigiiffiup il.il. inatsisitigut inissisimaffia apeqqutaatinnagu. Imaappoq inatsit atuutissaaq ingerlatsivinni pisortat ingerlataanni tamani aamma inunnut namminersortut inatsisitigullu akisussaasunut tamanut. Atorfinitsitsisup imaluunniit sulilersitsisup suunera taamaalilluni apeqqutaanngilaq, apeqqutaasoq tassaagami suliffik pineqartoq inunnik, sulinerminni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartussanik, atorfinitsitsisarnersoq sulisitsisarnersorluunniit. Taamaanngippat pisortaqarfik, suliffeqarfik imaluunniit peqatigiiffik il.il. tamannaannaq pissutigalugu siunnersuutip atuuffiata avataaniissaaq, pisortaqarfik, suliffeqarfik imaluunniit peqatigiiffik il.il. kingusinnerusukkut sulisut, meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik sulinerminni toqqaannartumik attuumassuteqarfigisartagaannik ingerlataqalissanngippat. Aalajangersagaq siunnersuutip § 3-anut sanilliunneqassaaq, tassani atorfinitsitaanerup sulilersitaanerulluunniit ilusaa pillugu erseqqinnerusunik aalajangersagaqarpoq, taamatuttaaq § 3-p malittarisassiuuppaa pisariaqalerfiatigut kina meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniassanersoq.

Pisortat ingerlatsiviinut tunngatillugu siunnersuutip sallerpaatillugu pisortaqarfiit aamma suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussat kommunillu ataanniittut ilaatippai, tamatumani pineqarlutik assersuutigalugu atuarfiit, meeqqeriviit aamma ulloq-unnuarlu sulliviit, Dronning Ingridip Napparsimmavissua il.il., suliffeqarfiilli assersuutigalugu Inatsisartut eqqartuussiviilluunniit ataanniittut siunnersuutip atuuffiata avataaniissallutik. Assersuutigalugu Inatsisartut meeqqanik paarsisarfimmik pilersitsissappata taanna siunnersuummi pineqartunut ilaassanngilaq. Kisianni taama pisoqartillugu Inatsisartut namminneerlutik aalajangersinnaavaat, suliffeqarfiup sulisuinut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartoqartassasoq.

Siunnersuutip pisortani namminersortunilu atorfinitsitsinerit sulisitsinerillu atuuffigimmagit, nalinginnaasumik naatsorsuutigisaavoq sulisitsisoqarlunilu sulisoqarnissaa, sulinissaq pillugu isumaqatigiittunik. Siunnersuummi ”sulinerup” ilaatinneratigut ersersinniarneqarpoq, siunnersuutip atuuffia akissarsiaqaatigalugu sulianut killilerneqannginnera, tak. siunnersuutip immikkoortoq 2b2-p ataani nalinginnaasumik oqaaseqaatitai. Taamaammat killiliineq pissaaq ”sulisoq” pillugu Kalaallit Nunaanni allatigut qanoq aalajangersaasoqarsimanera apeqqutaatinnagu, taamaammallu assersuutigalugu pisariaqanngilaq sulinissaq pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsimanissaa, soorlu sulisitsisup sulisup malitassaanik ilitsersuisussaatitaanera pillugu aalajangersagaqarnissaa, aamma piumasaqaataanngilaq qullersaqarluni inissisimasoqarnissaa. Assersuutigalugu suliffeqarfiup siulersuisuini sulisut toqqagaattut ilaasortat taakkualu sinnississaat siunnersuummi pineqartunut ilaassapput – siulersuisuugaluarlutik – meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik suliaqassagunik, tamannalu aamma atuutissaaq namminersorlutik inuutissarsiummik ingerlatsisunut, pisortanik sullissisartunut, sulinerminnilu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartussanut. Taakkua saniatigut aammattaaq siunnersuut atuutissaaq ilinniartunut sungiusarlutik sulisunut sulinerminni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartunut taamatullu atuutissalluni inunnut suliamik misiliinermut immikkulluunniit suliffissaqartitsiniutinut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartussanut.

§ 2-mut

Aalajangersakkami nassuiarneqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit qanoq paasineqassanersut. Erseqqissarneqassaaq aalajangersakkap siunertarinngimmagu Naalagaaffiup Politiivisa pisussaaffilernissaat, taamatullu aalajangersakkap siunertarinngilaa Pinerluuteqarsimasunik Qitiusumi Nalunaarsuiffik pillugu malittarisassiornissaq, tamakkuami Naalagaaffimmi Oqartussaasut oqartussaaffiisa ataanniipput. Aalajangersakkap siunertariinnarpaa allaaserissallugu, atorfinitsitsisussap sulisitsisussalluunniit paasissutissat suut piniassanerai, inunnik meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik sulinerminni attuumassuteqartussanut atorfinitsitsilernerminnut sulisitsilernerminnulluunniit atatillugu. Tamatuma nassataraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat piniarneqarsinnaammata inunnut taama sulinerminni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartussanut atatillugu. Aalajangersagaq piviusunngussappat soorunami Naalagaaffimmi Oqartussaasut akuersaartariaqarput, taamaaliortareerpullumi, pinerluuteqarsimannginnermik uppernarsaatinut ullumikkut Kalaallit Nunaanni annertuumik atugaasunut tunngatillugu. Siunissami assigiinngissutaasussaq tassaassaaq, Naalagaaffiiup Politiivisa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik suliaqarnerminni pinerluuteqarsimannginnermik uppernarsaatini paasissutissat nalinginnaasumik ilanngunneqartartut peertarumaarmatigik.

Danmarkimi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat tassaavoq Pinerluuteqarsimasut Qitiusumi Nalunaarsorsimaffianni allassimasut assilinerat, taanna tassaavoq nalunaarsuiffik Naalagaaffimmi Oqartussaasut ataanniittoq, tassanilu paasissutissat ilaatigut pinerluuteqarsimannginnermik uppernarsaatinut atorneqartut pigineqarput, taamatuttaaq nalunaarsuiffimmi paasissutissat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit suliarineranni atorneqartarlutik. Pinerluuteqarsimasunik nalunaarsuiffimmi pigineqarput ilaatigut pinerluutinik suliaqarnermut atatillugu unnerluussinerit aamma aalajangiinerit pillugit paasissutissat, aammattaaq paasissutissat taamaallaat politiitut sulinermut pingaarutillit tassaniipput. Inuup pillagaasimannginnermut uppernarsaat piniaraangamiuk, imaluunniit assersuutigalugu sulisitsisoq paasiniaanissaanik akuerippagu, paasissutissat Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorneqarfianit piniarneqartarput. Taamaalilluni siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni assingusumik aaqqissuussinissaq, taamaammallu siunnersuummi § 2-p ilusilernerani Danmarkimi Pinerluuteqarsimasut Qitiusumik Nalunaarsorsimaffianni inuit pillugit paasissutissat suliarinissaat pillugu nalunaarummi atuuttumi nr. 218-mi, 27. marts 2001-imeersumi § 36 aallaavigineqarpoq. Kisianni nalunaarummi tassani, Naalagaaffiiup Politiivisa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissanik tunngavissaqarani ingerlatsitseqqinnerup nassatarisassaanik erseqqissumik paasissutissiisussaatitaanerat, aalajangersakkami ilaatinneqanngilaq, Inatsisartut Naalagaaffiup Politiivisa sulinissaat pillugu aalajangersaasinnaanngimmata. Assinganik atuuppoq nalunaarummi aalajangersagaq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi pineqartup Naalagaaffiup Politiivinut saaffiginninnermigut paasissutissanik sunik ingerlatitseqqittoqarsimaneranik nalunaarfigineqarsinnaaneranik aalajangersagaasoq. Taamaattoq ilimagisariaqarpoq pineqartoq Naalagaaffiup Politiivinut saaffiginnilluni tamatigut paasissutissanik piniarsinnaasoq, taamatullu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tigusisoq – tassani paasissutissanik susassaqanngitsunut ingerlatitseqqinnerup kingunerisinnaasaanik ilisimatitsisoqaraluartorluunniit – pisussaaffeqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat inatsisit qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit suliarinissaannut. Pisortaqarfik, suliffeqarfik, peqatigiiffik il.il. taamaalilluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissanik susassaqanngitsunut ingerlatitseqittoq qaqugukkulluunniit oqarsinnaanngilaq, pisortaqarfiup, suliffeqarfiup peqatigiiffiup il.il. paasissutissanik susassaqanngitsunut ingerlatitseqqinnerani inatsisitigut akisussaatitaanissamut tunngaviit nalusimallugit. Aammattaaq ilimagineqarpoq Naalagaaffiup Politiivisa siunnersuut manna tunuliaqutaralugu, aamma meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartussanik atorfinitsineq sulisitsinerlu pineqarmat, akuerseqqaarsimanissamillu piumasaqaat ilaammat, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit tunniunnissaat inatsisitigut tunuliaqutassaqartissagaat. Kalaallit Nunaata EU-mut naleqqiullugu nunanut allanut ilaanera matumani soqutaasussaanngilaq, paasissutissani pineqartup allakkatigutakuerseqqaartussaanera pissutigalugu.

Imm. 1-imut

1. pkt.-imi aalajangersakkami ersippoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat Kalaallit Nunaanni tassaasoq Pinerluuteqarsimasunik Qitiusumi Nalunaarsuiffimmiit paasissutissat, inatsisinik unioqqutitsinerit arlaqartut – tamarmik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqartut – pillugit. Aammattaaq 1. pkt.-imi ersippoq pineqarmat paasissutissat assilinerat, Naalagaaffiit Politiivinit ingerlateqqinneqarsinnaasut, taamaalillunilu aalajangersakkami ”-sinnaavoq” atorneqarluni. Tamatuma nassataraa Nalagaaffiup Politiivisa inaarutaasumik nalilissammassuk pisortaqarfimmut, suliffeqarfimmut, peqatigiiffimmut il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaaammik qinnuteqarsimasumut paasissutissanik ingerlatitseqqinnissamut piumasaqaatit eqquutinneqarsimanersut. Taamaammat assersuutigalugu suliffeqarfiup imaluunniit peqatigiiffiup Naalagaaffiup Politiivinut uppernarsartariaqarpaa, atorfinitsitsinissaq sulilersitsinissarluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaasiornissamut piumasaqaatit tunngavigalugit pisoq. Tassunga atatillugu ersippoq, Pinerluuteqarsimasunik Qitiusumi Nalunaarsuiffiup taamaallaat paasissutissat inunnut atorfininnerminnut sulilernerminnulluunniit atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartussanut tunngasut ingerlateqqissinnaagai. Taamaammat nalinginnaasumik nalunaarsuiffimmiit paasissutissanik piniartoqarsinnaanngilaq, assersuutigalugu siulersuisuni ilaasortanut, kioskini nerisarfinnilu sulisunut atatillugu aamma soorlu timersoqatigiiffimmi sunngiffimiluunniit klubbimi sulisussanut qaqutigiuinnaq meeqqanut attuumassuteqartartartussanut atatillugu. Akerlianilli atuuppoq inuit taakku pineqartut alaatsinaanneqaratik qanimut meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik attaveqarlutik suliaqartarpata.Taamatuttaaq inuusuttunik 15-it 18-illu akornanni ukiulinnik sungiusaasut pillugit paasissutissanik piniartoqarsinnaanngilaq, imaluunniit inuit meeqqanut 15-it sinnerlugit ukiulinnut attuumassuteqartussat pillugit.

Aalajangersakkami 2. pkt.-imi paasissutissat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi nalunaarsorneqartussat erseqqissarneqarput, tassami meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi inuup pineqartup pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkat imm. 2-mi pineqartut ilaat ataaseq arlallilluunniit unioqqutissimanerai allaqqassaaq. Tassunga atatillugu pineqarpoq pinerluttulerinermut inatsit 1. januar 2010 atuutilersoq. Taamaammat aalajangersagaq aamma 1. januar 2010 kingorna pinerliisimanernut tunngatillugu atuuppoq.

Pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkanut tunngatillugu § 79-imi pineqarput meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik atoqateqarneq allatigulluunniit kinguaassiuutitigut atornerluinerit, § 82-imullu innersuussinikkut aalajangersarneqarpoq anguteqammik imaluunniit arnaqammik 15-it inorlugit ukiulimmik kinguaassiuutitigut atornerluinerit aammattaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi nalunaarsorneqassasut. Aammattaaq pinerluttulerinermut inatsimmi § 85, assinut meeqqanik kinguaassiuutitigut atornerlunneqartunut atatillugu eqqartuussaasimanermut tunngasoq, kiisalu §§ 74 aamma 84, meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik qanigisarisanik atoqateqarsimasutut aamma kanngunartuliorsimasutut eqqartuussaasimanerit ilaapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami pineqarput pinerluttulerinermut inatsimmik unioqqutitsinerit imm. 1-imi pineqartut, kisiannili uani pinerluttulerinermut inatsit atuussimasoq innersuussutigineqarluni, tak. Inatsisinik nalunaarut nr. 49, 13. februar 1979-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit. Tamatumunnga pissutaavoq siunnersuut 1. august 2010 atuutilersussatut naatsorsuutigineqarmat pinerluttulerinermut inatsit nutaaq atuutilereersoq, taamaammallu meeqqanut pinerluuteqarsimanerit pinerluttulerinermut inatsit atuussimasoq naapertorlugu unioqqutitsinerusut ilanngunnissaat pisariaqarluni. Taamaalilluni aalajangersakkakkut tassuuna qularnaarniarneqarpoq meeqqanut pinerluuteqarsimanerit 1. januar 2010-p siornatigut pisimasut, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammut ilaatinneqarnissaat. Aalajangersakkami paragraffit eqqaaneqartut imarisaat pillugit unioqqutitsinerit imm. 1-imi taaneqartut innersuussutigineqarput, tassami pinerluutit suunerannut tunngatillugu imm. 1 aamma imm. 2 taaneqartut assigivai.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq, inuit Danmarkimi pinerluttulerinermut inatsit atuuttoq naapertorlugu meeqqanik innarliisimasutut eqqartuussaasimasut imaaliallaannaq Kalaallit Nunaanni atorfinnik suliffinnilluunniit meeqqanut attuumassuteqartunik qinnuteqarsinnaannginnissaat. Taamaalilluni aalajangersakkap siunertaraa assersuutigalugu timersoqatigiiffiup imaluunniit meeqqeriviup Kalaallit Nunaanniittup paasitinneqarnissaa, inuk atorfinitsinniagaq sulilersinniagarluunniit, assersuutigalugu Danmarkimi, meeqqanik innarliisimasutut eqqartuussaasimappat. Taamaammat aalajangersakkap pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkat imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut imarisakkut assingi innersuuppai.

Aalajangersakkami tassani pinerluttulerinermut inatsimmi aalajangersakkanut innersuussinerit Pinerluuteqarsimasunik Qitiusumik Nalunaarsuiffimmi inunnik paasissutissat suliarinissaat pillugu nalunaarummi nr. 218-imi, 27. marts 2001-imeersumi § 36-mi aalajangersakkat assingaat (Bekendtgørelse nr. 218 af 27 marts 2001 om behandling af personoplysninger i Det Centrale Kriminalregister).

Imm. 4-mut

Aalajangersakkami tunngavissatut nalunaarneqarpoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat aatsaat piniarneqarsinnaasoq inuttaa allakkatigut akuersiteqqaarlugu. Aalajangersakkap annerusutigut assigai Danmarkimi pinerluuteqarsimasut nalunaarsorneqarfiat pillugu nalunaarummi § 36, imm. 2, tak. § 16, imm. 2 aamma 3.

Taamaalilluni suliffeqarfiup, peqatigiiffiup, kattuffiup il.il. qularnaagassaraa akuersissutit pissarsiarineqarsimanissaat.

Akuersissutip allakkatigoortuunissaanut sallerpaatillugu inatsisitigut illersugaanissaq pissutaavoq, aammattaaq allakkatigoortitsinissaq pingaaruteqarpoq sorpiaat akuerineqarnerisa erseqqissarnissaannut. Akuersinertut matumani isigineqarpoq nammineq piumassuseq naapertorlugu, erseqqissumik - paasitinneqarnerlu tunngavigalugu - akuersinermik nalunaarneq, tassuunakkut assersuutigalugu atorfimmik qinnuteqartoq paasissutissanik aalajangersimasunik imminut tunngasunik piniartoqarsinnaaneranik akuersissalluni. Akuersinerup erseqqissuunissaa imaa paasineqassaaq, paatsoorneqarsinnaanngitsumik erseqqissumillu takuneqarsinnaasariaqartoq sorpiaat akuerineqarnersut. Ilutigisaanik akuersissummi ersissaaq paasissutissat qanoq ittut paasiniarneqarsinnaanersut suliarineqarlutillu, kina paasissutissanik suliarinnittuusinnaanersoq siunertanullu sunut atatillugu taamaaliorsinnaanersoq. Aammattaaq akuersissummi ersissaaq, inunnut allaajunnartunut paasissutissat ingerlateqqinneqarsinnaanersut, qanorlu taakkunannga paasissutissat atorneqarsinnaanersut. Paasitinneqarneq tunngavigalugu akuersissutip pinissaanut aallaaviuvoq akuersissuteqartup ilisimasariaqarmagu suna akuerinerlugu. Tassunga atatillugu pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. atorfinitsitsisussap qularnaassavaa, pineqartup akuersiumanerluni aalajangernissaanut naammaginartumik paasissutissinnissaq. Taamaalilluni akuersineq tassaassaaq naqisimaneqarani erseqqissumillu nammineq piumassutsimik nalunaarneq, assersuutigalugu nipaqanngitsumik toqqaannanngikkaluamilluunniit nalunaarutigeqarsinnaanngitsoq. Piumasaqaatit pineqartut piviusunngortinneqarsimappata, ingerlatitseqqinnissarlu suliamik tunngaveqartutut isigineqarsinnaappat, assersuutigalugu timersoqatigiiffimmi sungiusaasussatut, qinnuteqartup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat nuna tamakkerlugu kattuffimmut, peqatigiiffiup ilaasortaaffigisaanut,  ingerlateqqinnissaat akuerisinnaasariaqarpaa, kattuffiup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit sumiiffinni ataasiakkaani peqatigiiffiit sinnerlugit suliarisarpagit. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatini inuk pillugu paasissutissat aammattaaq assingusumik ingerlateqqinneqarsinnaapput, assersuutigalugu suliffeqarfiup imaluunniit peqatigiiffiup aqutsisuinut immikkulluunniit siunnersortaanut paasissutissanik suliarinnittussanut. Suliffeqarfimmi peqatigiiffimmiluunniit atorfinitsitsinermi soraarsitsinermilu periusiusut malillugit pisariaqarpat, aqutsisut imaluunniit siulersuisut atorfinitsitsinermik soraarsitsinermilluunniit paasisaqarnissaat, paasissutissat aqutsisunut siulersuisunulluunniit ilaasortanut ingerlateqqinnissaat pissusissamisuussaaq. Aammattaaq paasissutissat peqatigiiffimmi, suliffeqarfimmi il.il. sulisumut allamut ingerlateqqinnissaat akuersissutip iluani pissusissamisoorsinnaavoq, taamaaliornissaq suleqatip atorfinitsitsinermut soraarsitsinermullu peqataasarneranik peqquteqarpat. Eqqaaneqareersutut aamma pissusissamisuussaaq paasissutissat immikkut siunnersortinut ingerlateqqinneqarpata, soorlu kattuffigisamut. Immikkut siunnersortimut paasissutissanik ingerlatitseqqiffiusinaasumut assersuutaasinnaavoq peqatigiiffiup kattuffia imaluunniit nuna tamakkerlugu ingerlatsivia. Kisianni qanorluunniit pisoqaraluarpat sumiiffinni ataasiakkaani peqatigiiffiit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit suliarineqarnerannut inatsisitigut akisussaajuassapput, tassunga ilanngullugu paasissutissanik piniarsinnaanermut akuersissutit pissarsiarineqarsimanissaat, taamaalillunilu kattuffiup imaluunniit nuna tamakkerlugu ingerlatsiviup suliamik ingerlatsinera najukkami peqatigiiffik sinnerlugu pissalluni.

Aalajangersakkami nr. 2-mi allaqqammat, akuersineq aamma tassaasoq Kalaallit Nunaanni pisortaqarfinnut, suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. ingerlatitseqqinnissamik akuersineq, pissutigaa Naalagaaffimmi Oqartussaasut paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaanermut periarfissaannut naleqqiullugu Kalaallit Nunaat nunatut allatut isigineqarmat. Taamaammat piumasaqaataavoq akuersisup aammattaaq akuerissagaa paasissutissat nunamut allamut ingerlateqqinneqarsinnaanerat. Tamatumunnga pissutaavoq Naalagaaffimmi Oqartussaasut inunnik paasissutissat pillugit inatsisimmut Danmarkimi atuuttumut ilaanerat, inatsimmilu nunanut allanut pineqartunut Kalaallit Nunaat ilaavoq. Tassunga atatillugu nunatut allatut isigineqarput nunat EU-mut ilaanngitsut, EU-llu paasissutissat suliarineqarnerini inuit illersugaanissat paasissutissanillu taamattunik paarlaasseqatigiissinnaanerit pillugit peqqussutaata 95/46EF-ip, 24. oktober 1995-imeersup assinganik malittarisassaqartumik  isumaqatigiissuteqarsimanngitsut, imaappoq tassani pineqarput nunat EØS-imut ilaasut. Taamaammat akuersinermut atatillugu aammattaaq akuerineqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat Kalaallit Nunaanni - nunatut allatut - pisortanut, suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. ingerlateqqinneqarsinnaanerat.

Imm. 5-imut

Aalajangersakkami oqaatigineqarpoq pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartup, ilutigisaanik uppernarsaatip piniarneranut suna siunertaanersoq aammattaaq allassagaa, tamannalu sallerpaatillugu peqquteqarpoq, uppernarsaatit taamaallaat inunnik atorfimminni sulinerminniluunniit toqqaannartumik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqartussanik atorfinitsitsinermut sulilersitsinermulluunniit atatillugu ingerlateqqinneqarsinnaanerannik. Tamatuma saniatigut aalajangersakkap siunertaraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarneq pisuni ataasiakkaani nalinginnaasumik suliamut attuumassuteqartunik siunertaqarnersoq nalilerneqassammat.

§ 3-mut

Aalajangersagaq isigineqassaaq siunnersuummi pisussaaffilikkat killilersornerattut, pineqarlutik pisortaqarfiit, suliffeqarfiit, peqatigiiffiit il.il. suut siunnersuummi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnissamut pisussaaffiligaanersut, aamma atorfiit suliffiillu tigussaanerusut suut pisussaaffimmut ilaatinneqarnersut. Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq pisortaqarfiit, suliffeqarfiit, peqatigiiffiit il.il., meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniartassagaat, suliat aalajangersimasut inunnik sulinerminni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartussanik inuttalinnginnerini. Atorfiup suliffiulluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqarfiunissaanik piumasaqaat imm. 1-3-mi § 2-p innersuunneratigut ersippoq. Tamatuma nassataraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniartussaatitaaneq taamaallaat atuummat inunnut sulinerminni toqqaannartumik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqartussanut tunngatillugu. Toqqaannartumik attuumassuteqarnissamik piumasaqaat ima paasineqassaaq, atorfiup sulinerulluunniit nassatarisassagai meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut qanimut nakkutigineqanngitsumillu attaveqarnerit, aammattaaq tak. qulaani nalinginnaasumik oqaaseqaatit ataanni immikkoortoq 2b2-p ataani allassimasut. Tamatumunnga atatillugu piumasaqaataanngilaq atorfiup suliffiulluunniit sulinerup nalaani timikkut innarliisinnaanermut periarfissaqartitsisuunerata nalilersornissaa, tassami piffissani sivikikkaluaniluunniit arlalinni nakkutigineqanngitsumik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attaveqarnerit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaasiinissaammik piniarnissamut naammammata. Tamatumunnga pissutaavoq sivikikkaluamilluunniit nakkutigineqarani meeqqanut attaveqarnerit aallaavigalugit tatiginninnermik - kingusinnerusukkut innarliinermut tunngaviusinnaasumik – pilersitsisoqarnissaa pinngitsoorniarneqarmat. Tamatuma nassatarisaanik aammattaaq inunnut meeqqanik inuusuttunillu sullissisussaanngikkaluanut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqarsinnaavoq, soorlu igaffimmi eqqiaanermillu suliaqartunut, sulisut taakku suliaminnut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartassappata. Tamanna atuutissaaq, atofininnermi suliassatut allaaserisat atuukkaluartillugilluunniit meeqqat 15-it inorlugit ukiullit attaveqarfigalugit nakkutigineqanngitsumik qanimut akulikitsumik sulisoqartartillugu.

Kiisalu ersippoq inuit pineqartut sulererpiarnerat uppernarsaammik piniarnissamut apeqqutaasoq, imaappoq atorfimmini taaguutaa apeqqutaanani. Tamatuma nassataraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniartariaqanngimmat, aalajangersakkami atorfimmut suliamulluunniit tunngatillugu assersuutigalugu perorsaasutut taaguuteqaraluarluni, sulinermini meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartanngippat. Taama pisoqarsinnaavoq suliffeqarfimmi il.il. pineqartumi 15-it inorlugit ukiulinnik meeraqanngippat. Aalajangersakkap aammattaaq nassataraa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip piniarnissaa pisussaaffiunngimmat, inunnut atorfinni sulianiluunniit aalajangersakkami taaneqartuni sulisussaanngitsunut atatillugu, imaappoq suliaq pineqartoq aalajangersakkami taaneqarsimatinnagu. Tamanna assersuutigalugu atuuppoq angajoqqaanut meeqqaminnik inuuissiortoorlutik meeraqataannik atuaqataannilluunniit pulaartitsisunut, timersuutinik unamminerni piffissami sivikinnerusumi ikiuuttunut imaluunniit ilaanneeriarluni meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik unamminernut, katerisimaarnernut, takutitsinernut tammaarsimaarnernut assigisaannulluunniit angallassisunut imaluunniit inersimasunut assersuutigalugu immikkut aaqqissuussinernut atatillugu meeqqat 15-it inorlugit ukiullit peqataaffigisaannik allagartanik nivinngaanermut peqataasunut imaluunniit nipilersornermi atortussanik ikkussueqataasunut. Aammattaaq siunnersuummut ilaatinneqanngillat angajoqqaat angajoqqaatulluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut oqartussaasut, assersuutigalugu imminni nipilersornermik ilinniartitsisumik sulisitsissappata, namminerisamik ulluunerani paaqqinniffissarsippata namminerisaminnilluunniit meeqqaminnik paarsisussarsippata ilinniartitsisussarsippataluunniit. Aammattaaq aalajangersakkami inuit ilaatinneqanngitsut tassaapput, inuit meeqqap taamaallaat angajoqqaaminik, ilinniartitsisuminik, perorsaasuminik assigisaannilluunniit ilagineqarluni attuumassuteqarfigisassai, imaappoq sulisut meeqqap kisimeeqatigisassarinngisai. Aammattaaq inuit atorfimminnut suliaminnulluunniit atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartuunissaannik piumasaqaatip nassataraa, nalinginnaasumik uppernarsaatit piniartariaqassanngimmata assersuutigalugu inunnut kioskini, kantiinani allanilu ilaannikkuinnaq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attaveqarfiusartuni sulisunut, taakkua ilaannikkuinnaanngitsumik attuumassuteqartarnerat uppernarsineqarsinnaanngippat. Kingullermik pineqartumut atatillugu apeqqutaassaaq attaveqarneq akuttoqatigiiunerusumik nakkutigineqanngitsumillu pisarnersoq.

Kisianni pingaartuuvoq erseqqissassallugu siunnersuummi § 3 tunngavigalugu atorfinitsitsisup imaluunniit sulisitsisup qanorluunniit pisoqaraluarpat nalilertariaqassammagu, inuk sulisinniagaq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut ima toqqaannartigisumik attaveqartassanersoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniartariaqarluni, taamaattoq tak. aalajangersakkami imm. 3, Kalaallit Nunaanni Ilaginni kiisalu Kalaallit Nunaanni ilagiit avataatigut upperisanut atorfininnermut sulinermullu tunngasoq, naliliinissamut pisinnaatitaanermik imaqanngitsoq, tak. imm. 3, pillugu oqaaseqaatit.

Aammattaaq eqqaaneqassaaq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat inunnut 15-inik ukioqalereersimasunut atuummata, tamannalu pinerluuteqarsimasut ukiukinnerpaaffissaannik taaneqartartumik peqquteqarmat, tassami inuit 15-it inorlugit ukiullit pinerluttulerinermut inatsimmik aamma pillaasarnermut inatsimmik unioqqutitsisimasut, tassunga ilanngullugit inuit 15-it inorlugit ukiullit, meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut pinerliisimasut, Pinerluuteqarsimasut Qitiusumi Nalunaarsorsimaffiannut ilanngunneqarneq ajormata. Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq inuusuttut 15-it 17-illu akornanni ukiullit nalinginnaasumik pappiaranik atsiorsinnaatitaanngimmata, tamanna angajoqqaavisa angajoqqaatulluunniit oqartussaasut atsiornerannik tapertaqanngippat. Tamannali taamaallaat atuuppoq inatsisitigut tunngaveqartumik iliuuseqarnerni. Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnermut akuersissuteqarneq inatsisitigut taamatut nassuiagaanngilaq. Tamtumunnga pissutaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarluni akuersissummut nalunaarummik atsiortoqartillugu inatsisitigut tunngaveqartumik iliuuseqarnerup pisussaaffigineqarnissaa pineqanngimmat, soorlu aamma atsiorneq akisussaaffiliinermik nassataqartussatut oqaatigineqarsinnaanngimmat. Taamaammat 15-it 17-illu akornanni ukiullip meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqarnissaanik atsiorluni akuersinera Pinerluuteqarsimasut Nalunaarsorsimaffiannut paasissutissanik piniarnissamut tunngavigineqarsinnaavoq taamaattariaqarluni.

Imm. 1-imut

§ 3, imm. 1-imut tunngatillugu aallaqqaasiullugu oqaatigineqassaaq, aalajangersagaq sallerpaatillugu tunngammat, ilaatigut atuarfinni, meeqqerivinni aamma ulloq-unnuarlu suliffinni, sunngiffimmi sammisassaqartitsivinni il.il. atorfininnermut sulilernermulluunniit atatillugu, taakku meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik orninneqartarpata. Taamaattoq aamma aalajangersakkap pivai meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut angajoqqaarsiani, ilaqutariinni oqilisaassisuni, angerlarsimaffimmi paarsisarfinni kommunimit namminersortumilluunniit ingerlanneqartuni inunnik atorfinitsitsineq sulisitsinerluunniit, ingerlanneqartup pisortatigoortumik namminersorluniluunniit ingerlanneqarnera apeqqutaatinnagu.

Imm. 1 ima agguagaavoq nr. 1-2 pisortat suliffeqarfiutaannut, atuarfinnut il.il. tunngasuulluni, tassanili pineqaratik meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik ilaqutariinni paarsinerit assiigiinngitsut aamma kommunip ingerlataanik namminerisamillu angerlarsimaffimmi paarsisartut. Pineqartut kingulliit marluk kommunalbestyrelsimit akuerineqartussaapput, Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 5. december 2008-meersumi § 24, tak. § 23, imm. 2 aamma 3 naapertorlugit. Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq namminerisamik meeqqanik paarsineq siunnersuummut ilaatinneqanngimmat, tamanna nammineqqinnaaq aaqqissuussinikkut pisarpaat, tassani assersuutigalugu aanaap ernuttaminik paarsinera pineqarluni, tak. peqqussummi siuliani eqqaaneqartumi § 23, imm. 2 aamma 3-mut oqaaseqaatit.

Imm. 1, nr. 3-4 attuumavoq suliffeqarfinnut, atuarfinnut il.il. namminerisamik inatsisitigut tunngaveqartunut. Taakkununnga tunngatillugu, assersuutigalugu suliffeqarfiup imminut pigisup akisussaaffigaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarnissaasa qularnaarnissaa. Tamanna assersuutigalugu atuuppoq atuarfiup namminersortup siulersuisuinut, Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat angerlarsimaffimmilu atuartitaaneq il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 10, 15. april 2003-meersoq, Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat angerlarsimaffimmilu atuartitaaneq il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut Inatsisartut inatsisaat nr. 16, 20. november 2006-imeersoq aqqutigalugu allanngortinneqartoq tunngavigalugu ingerlatsisunut. § 3, imm. 1, nr. 3-mi aalajangersagaq assersuutigalugu aammattaaq qamuteralattartut peqatigiiffianni atuuttussatut eqqarsaatigineqarsinnaagaluarpoq, kisianni angallannermut inatsimmi qamuteralassagaanni 18-inik ukioqalereersimasussaaneq pissutigalugu, ilimagisariaqarpoq qamuteralattartut peqatigiiffianni sulineq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqarfiussanngitsoq. Kisianni § 3, imm. 1, nr. 3-mi aalajangersagaq assersuutigalugu fritidshjemminut imaluunniit meeqqerivinnut aamma ulloq-unnuarlu sulliffinnut namminersortunut imminulluunniit pigisunut atuutissaaq. Aalajangersagaq aammattaaq atuutissaaq assersuutigalugu sunngiffimmi neqeroorutinut, peqatigiiffittut ingerlanneqartunut soorlu frimærkinik katersisartut peqatigiiffiannut imaluunniit qarasaasiakkut pinnguaatinik aallussisartut peqatigiiffiannut, peqatigiiffik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut saaffiginnittarpat.

§ 3, imm. 1-imi, 1.pkt.-imi atorfiit suliffiillu atorfiit taaguutaattut taaneqartut, imm. 1-4-mi atorfeqartarfinnut suliffeqartarfinnullu taaneqartunut sanilliunneqassapput, taakkualu malillugit pisortaqarfiit, suliffeqarfiit, peqatigiiffiit il.il. imm. 1, 1-4.mi taaneqartut  aalajangiisassapput inummut atorfinitsitassamut sulilersitassamulluunniit tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniartoqassanersoq. Atorfiit suliffiillu § 3, stk. 1-imi, 1. pkt.-imi taaneqartut soorunami taamaallaat naapertuupput pisortaqarfinnut, suliffeqarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. inunnik nr. 1-4-mi taaneqartunik atorfinitsitsisartunut imaluunniit sulisitsisartunut. Tassunga atatillugu assersuutigalugu imm.1-imi naggammi siullermi atorfiit taaneqartut, soorlu nakorsat portørillu, meeqqat atuarfianni atorfinitsitsinermut imaluunniit meeqqamik ilaqutariinnut inissiinermut atatillugu soqutiginaateqanngillat.

Aalajangersakkap nassatarisaanik assersuutigalugu kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa qularnaassallugu perorsaasunut ilinniartitsisunullu tamanut kommunimi meeqqerivinni atuarfinniluunniit atorfinitsinneqartunut imaluunniit sulisussanut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissaq, taamatullu Naalakkersuisut pisussaaffigissavaat Namminersorlutik Oqartussat ulloq-unnuarlu suliffiutaanni perorsaasunut allatullu atorfilinnut tunngatillugu, inunnut pineqartunut suliffinni toqqaannartumik meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik suliaqarfiusuni sulilersunut atuuppoq.

Inunnut uppernarsaammik piniunneqartussanut tunngatillugu, ersippoq aammattaaq assersuutigalugu eqqiaasut pedelillu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqassasut, taakkua sulinerminni meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartarpata. Eqqiaasunut tunngatillugu pisusaaffeqarnermut annermik apeqqutaassaaq, eqqiaaneq suliffeqarfiup nalinginnaasumik ammanerata nalaani pisarnersoq, tamatumalu nalaani meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik eqqiaasunit toqqaannartumik attaveqarfigineqarsinnaasunik suliffeqarfimmiittoqarnersoq. Taamaammat assersuutigalugu ulloq-unnuarlu suliffinni aamma innarluutilinnik sullissivinni, tak. imm. 1, nr. 1, eqqiaasunut tunngatillugu uppernarsaammik piniartoqassaaq, tassami taakkua suliffeqarfimmiittassapput meeqqat 15-it inorlugit ukiullit tassaniinnerisa nalaanni. Oqaatigineqareersutut pisussaaffik atorunnaassaaq, meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik suliffeqarfimmiittoqanngippat, kisiannili uppernarsaat piniarneqassaaq meeraq 15-it inorlugit ukiulik ataasiinnarluunniit suliffeqarfimmiittussaatillugu. Pedelinut tunngatillugu pisussaaffimmut tunngavilersuutaavoq, naak pedelip sulinermini meeqqat 15-it inorlugit ukiullit toqqaannartumik sullisissagai ilimagisaanngikkaluartoq, suliaq imminermini meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut nakkutigineqarani attaveqarfiusinnaavoq, tassuunakkullu tatiginninnermik pilersitsisoqarsinnaalluni, ajornerpaamik pisoqartillugu innarliinermut tunngaviulersinnaasumik.

Aalajangersagaq assinganik atuuppoq Dronning Ingridip Napparsimmavissuani assersuutigalugu eqqiaasunik portørinilluunniit atorfinitsitsinermi sulisitsinermiluunniit, taakkuami meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartartussatut sulinngikkaluarput, tassanili meeqqanut immikkoortortaqarfimmi ilimagisariaqarpoq meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik ulloq-unnuarlu uninngasoqartassasoq. Tamatuma saniatigut siunnersuutaavoq napparsimaviup nammineq – aaqqissugaanini suliassallu suliarineqartarnerat aallaavigalugit – aalajangersassagaa immikkoortut sulisullu suut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniunneqartassanersut, imaappoq sulisut § 3, imm. 1-imi erseqqissumik taaneqartut saniatigut, tassanimi taaneqarput nakorsat, juumuut, psykologit, fysio- aamma ergoterapeutit, peqqissaasut, sundhedsassistentit, napparsimasunik ikiortit aamma portørit napparsimaviup meeqqanut immikkoortuani sulisut, tak. siunnersuummi § 3, imm. 1, nr. 2. Pineqartut napparsimaviup meeqqanut immikkoortuani atorfeqartuusariaqanngillat sulisuusariaqaratilluunniit, tassami naammappoq suliamut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut akuttunngitsumik toqqaannartumik attaveqartarnissaq. Tassunga atatillugu napparsimaviup nalunaarsorsinnaavaa, immikkoortortaqarfinni sorlerni sulisullu kikkut, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniunneqassanersut, imaluunniit immikkoortortaqarfiit sorliit sulisullu kikkut piniunneqassannginnersut, taamaalillunilu immikkoortortaqarfiit sulisullu allat tamarmik uppernarsaammik piniunneqartussanngussallutik. Immikkoortortaqarfiit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqartussat piniunneqartariaqanngitsullu assigiinnginnerat pissutigalugu, pisariaqalersinnaavoq sulisup immikkoortortaqarfimmut allamut nuunnerani uppernarsaammik piniunnissaa, immikkoortortaqarfimmi nutaami meeqqanut 15.-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartassappat. Imm. 1-imi ersittutut aammattaaq namminneq piumassusertik naapertorlugu sulisut imaluunniit ilinniartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik atorfininnginnerini sulilinnginneriniluunniit piniunneqartassapput.

§ 3, imm. 1, nr. 1, 2. pkt.-iani, siunnersuummi siullermi tusarniaassutigineqartumi siunnersuutigineqarpoq, ilaqutariinni paarsinermut il.il. aamma meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik paarsinermi, paarsisuusup najugaqatigisai 18-it sinnerlugit ukiullit tamarmik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqartassasut. Aalajangersakkamut pissutaavoq meeqqamik paarsisuusup ilaanneeriarluni meeraq aappaminut, inooqatiminut qitornaminulluunniit angajullernut paaritissinnaasarmagu, assersuutigalugu nammineq nakorsiassatilluni il.il. Allatut oqaatigalugu angerlarsimaffimmi paarsinerup nassatarisinnaavaa, illoqatit meeqqanut qanittumik nakkutigineqanngitsumillu attaveqarnerat. Aalajangersagarli taanna atorunnaarpoq, tassa Naalagaaffiup Politiivi oqaaseqaateqarmata Qitiusumik Paasissutissanik Nalunaarsuifimmi paasissutissanik suliaqarnermut atalillugu suliaqarnermut tunngatillugu nalunaarummi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik suliaqarnissaq meeqqamik paarsaqartup avataatigut periarfissiinnissamik allaqqasoqanngitsoq, tassa soorlu assersuutigalugu ilaqutarisat toqqaannartumik meeqqamut attaveqannginissaat, tassa atorfinitsinneqarnerminnut suliaqarnerminnullu atatillugu. Taamaattumik meeqqamik paaqqinnittup  ilaqutarisai meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piumasaqarfigineqartussanngillat, tamannalu Justitsministeriaqarfiup eqqortuunerarpaa. Kiisalu  Justitsministeriaqarfiup tamatumunnga ilanngullugu oqaatigaa pinerlussimanermik nalunaarsuinermi nalunaarutip nutarterneqarnissaanut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik suliaqarnerit nalunaarummi tunngavissaqartinneqalernissaata periarfissinneqarnissaa eqqarsaatigineqartoq, tassa aapparisat inooqatigisallu, kiisalu qitornat angajoqqaamik angerlarsimaffianni najugaqartut ulluinarni meeqqanik 15-t inorlugit ukioqartunik toqqaannartumik attaveqarnissamut periarfisaqartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqarfiginissaat periarfissinniarneqarluni. Tamatumunnga atatillugu Justitsministeriaqarfiup erseqqissaatigerusuppaa Naalagaaffiup Politiivisa pinerlussimanermik nalunaarsuinermut nalunaarummi § 22 imm. 1 nr. 6 tunngavigalugu qinnuteqarneq tunngavigalugu  nunap immikkoortortaani, kommunini suliffeqarfinnilu pisortatigoortumik sullissinermi ilaatinneqartuni inuit suliniarlutik qinnuteqartut paaqqinnittarfinni, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni, siunnersuinermillu suliaqarfinni atorfinitsinneqarnissaannik suliaqarnermut atatillugu pinerlussimannginnermut uppernarsaatinik pissarsiniarsinnaapput, tamatumunngalu atatillugu qitornat angerlarsimaffimmi najugaqartut aapparisat, inooqatit allallu meeqqanik paaqqinninnissamut attuumassuteqartut pinerlussimannginnermut uppernarsaammik pissarsivigineqarniissaat periarfissinneqarpoq.

Siunnersuummi § 3, imm. 1, nr. 3 aamma atuuppoq suliffeqarfinni sulisuminnut meeqqanik paarsisarfeqarnermik aaqqissuussisimasunut.

Siunnersuummi § 3 imm. 1 nr. 4-mi takuneqarsinnaavoq atuarfiit meeqqanik pinerliisiman-nginnermut  uppernarsaammik pinngitsooratik pissarsinissaat piumasaqaatigineqartoq, tassa

tamatumani tunngaviusumik atuarfiit namminersortut kiisalu efterskolit suliffeqarfinnit im-minnut pigisunit ingerlanneqartut eqqarsaatigalugit.

Kiisalu assersuutigalugu peqatigiiffiit meeqqanik inuusuttnillu suliaqartut namminersorluni suliniarnermik aallaaveqartut , tassungalu atatillugu peqatigiiffiit NGO-nik taaneqartartut, tas-sa inuit namminneq piumassutsiminnik aningaasarsiaqanngitsunik sulisoqartut aalajangersak-kami nr. 5-imi ilaatinneqarput. Tamatumunngalu atatillugu maluginiarneqassaaq peqatigiiffiit taamaattuttut pinngitsooratik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppersarsaammik pinngit-sooratik piumasaqarfigineqartussaapput, tassa peqatigiiffiup suliaqarnermini meeqqat 15-t inorlugit ukiullit toqaannartumik attavigippagit. Peqatigiiffik  paasisitsiniaanermik, taperser-suinermilu, ataqatigiissarinermik, ilisisimasanik ingerlatitseqqinnermik, politikikkut aalaja-nginissami sunniuteqarnissamik  suliaqartoq piumasaqaatit avataanni inissisimasutut oqaati-gisariaqarpoq, taamatullu inissisimasut soorlu assersuutigalugu tassaapput NANU-børn, ima-luunniit Bedre Børneliv (Meeqqat Inuunerittut), tassa taakkua suliniutigissaat tassaammata ilisimasanik ingerlatitseqqinnerit assigisaallu, taakkualu aallavigalugit aalajangersakkamut ilaatinneqartariaqaratik tassa meeqqanut 15-t inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attave-qarnermik aammattaaq suliaqanngippata.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami timersoqatigiiffiit sunngiffimmilu sammisassaqartitsiviit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartarnissaat aalajangersaavigineqarpoq, tamatumanilu sunngiffimmi sammisassaqartitsivittut aalajangersakkami pineqarput sunngiffimmi soqutigisat, immikkut soqutigisaqarnermik aallaaveqartut imaluunniit ingerlassat soorlu nipilersornermik ilinniarfiit, timigissartarfiit il.il., kisiannili fritidshjemmit imm. 1 naapertorlugu malittarisassaqarlutik. Aalajangersakkap annerusutigut assingaa pineqartup iluani danskit inatsisiliornerat, nipilersornermik, balletsimik, qitinnermik, hesternermik ilinniarfinni aamma hestertarfinni kiisalu timigissartarfinni nukkassartarfinnilu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartarneq pillugu nalunaarut nr. 1024, 23. oktober 2008-meersoq aqqutigalugu pisoq.

Ilutigisaanik oqaatigineqassaaq timersoqatigiiffiit, timigissartarfiit nukkassartarfiillu, nipilersornermik qitinnermillu ilinniarfiit aalajangersakkami eqqaaneqartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissamut soorunami aatsaat pisussaaffeqarmata, pineqartoq meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik orninneqartarpat. Timersoqatigiiffinnut tunngatillugu oqaatigineqassaaq aallaavittut sumiiffinni ataasiakkaani peqatigiiffiit uppernarsaatit piniarnissaannut akisussaasuummata, taamaalillutillu aamma meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit isumagineqarnerat inatsisitigut akisussaaffigalugu.

Matumani pineqartut tassaanerummata timersornikkut sunngiffimilu soqutigisat, peqatigiiffinni klubbinilu ingerlanneqartartut, inuit pineqartut tamanna aallaavigalugu aalajangiunneqarput. Tamanna ilaatigut isumaqarpoq, meeqqat aalajangersakkami pineqartuniittut assersuutigalugu peqatigiiffinniittut, piffissami killilimmi tassaniittassasut naatsorsuutigineqarmat timersornermik, sammisamik immikkulluunniit soqutigisamik aallutaqarnermik nalaani. Taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqartussat tassaanerussapput sungiusaasut, holdlederit, timigissaanermik ilitsersuisut, ilinniartitsisut taakkununnga ilanngullugit qitinnermik erinarsornermillu ilinniartitsisut, aamma spejderini pisortat ikiortillu, taamaammallu assersuutigalugu eqqiaasut pedelillu aalajangersakkamut ilaatinneqanngillat. Kingulliullugu taaneqartumut pissutaavoq meeqqat peqatigiiffimmi il.il. najuuttarnerannut naleqqiullugu piffissap sivisussannginnerata saniatigut, ingerlanneqartut nalinginaasumik ingerlanneqartassammata assersuutigalugu atuarfinni, taakkunanilu oqartussaasut allat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit pedelinut eqqiaasunullu naleqqiullugu piniareersimassammatigik, ammattaaq illersuinermi qitiutinneqarmata inuit atorfeqarnertik sulinertilluunniit aqqutigalugu meeqqanit tatigineqarlersinnaasut. Aammattaaq matumanerpiaq meeqqat 15-inik ukioqalersimanngitsut anginerit takkuttuunerusarput. Oqaatiginerqareersutut aaqqissuussinerup Danmarkimi malittarisassat atuuttut assigai. Spejderinut tunngatillugu, tak. siunnersuummi § 3, imm. 2, nr. 4, ilimagineqarpoq ingerlanneqartut ilaat silami pisassasut, assersuutigalugu ulluni sapaatip-akunneriniluunniit arlalinni angalanernut atasumik, taamaallillunilu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut qanimut toqqaannartumillu attaveqarnissaq periarfissaqarluni. Taamaammat tassa spejderit peqatigiiffiani siulersuisut qularnaassavaat, pisortanut ikiortinullu 15-inik ukioqalereersimasunut tamanut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartoqarnissaa, pineqartut meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartussaappata. Taamaammat assersuutigalugu patrujeassistenti 15-inik ukioqalereersimasoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarssaammik piniuttariaqarpoq, taassuma patruljip ataatsimiinnerisa ilaat isumagisarpagit, meeqqamillu minnerpaamik ataatsimik suli 15-inik ukioqalereersimanngitsumik peqataasoqartarpat.

Aammattaaq naatsorsuutigisariaqarpoq assersuutigalugu peqatigiiffiup klubbilluunniit siulersuisui erseqqissumik isummersimassasut, kikkut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniunneqartassanersut, erseqqisunik illuinnaasiunngitsunillu tunaartarisassiat aallaavigalugit, taamaalilluni inuit taaneqartut tamarmik uppernarsaammik piniunneqartussanngorlugit, assersuutigalugulu nalaatsornerinnakkut toqqakkat soorlu sungiusaasut ilitsersuisullu kisiisa pinnagit. Paasissutissat assersuutigalugu sungiusaasunut ilitsersuisunulluunniit nassuiaatip pineqartup avataanniittunut tunngassuteqartut kissaatigineqarpata, assersuutigalugu pineqartut meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut tooqqaannartumik attaveqartannginnerat pissutigalugu, peqatigiiffiup siulersuisuisa pineqartut namminneerlutik pillagaasimannginnermut uppernarsaammik piniaqqusariaqassavaat, kingornagullu inummut siulersuisut toqqagaannut takuteqqullugu. Kingulliullugu taaneqartumut pissutaavoq, inuit killilerujussuit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat takusariaqarmassuk, taakkualu eqqaaneqareersutut nipangiussisussaatitaassallutik, tamannalumi assersuutigalugu siulersuisuinut, peqatigiiffimmut klubbimulluunniit ilaasortaajunnaaraluarpataluunniit atuutissaaq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq isigineqassaaq siunnersuutip pingaarnerusutigut aallaavianut naleqqiullugu, tassalu inuit assersuutigalugu atuartitsisut allatulluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut akisussaasut, inunnut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniunneqartussanut ilaasut. Imm. 1-imi aalajangersagaq pingaarnerusutigut Danmarkimi malittarisassanut assinguvoq, Ilageeqarnermullu Ministeeriaqarfiup akisussaaffiisa ataanni Pisortani aamma ilagiinni akuerisaasuni il.il. inunnut atorfinittussanut sulisussanulluunniit tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartarneq pillugu nalunaarut nr. 690, 1. juli 2005-imeersumi  allaqqasut pineqarlutik. Aalajangersakkamut aallaaviuvoq ilageeqarnerup iluani atorfillit sulisulluunniit suliartik aqqutigalugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqarsinnaanerat, assersuutigalugu ilagiinni pineqartuni ilagiittut iliuuseqarnerit aqqutigalugit, taamaalillunilu nakkutigineqanngitsumik meeqqat 15-it inorlugit ukiullit qanimut attavigineqartarlutik.

1. pkt.-imi aalajangersagaq Kalaallit Nunaanni Ilaginni atorfinitsitsinermut sulisitsinermullu tunngasoq, Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 28. oktober 1993-imeersoq, Ilagiinni atorfinitsisisarnerit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 30. oktober 1998-imeersoq, Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 21. maj 2002-meersoq aqqutigalugu allanngortinneqartoq aamma danskit pisinnaatitsillutik inatsisaat Kalaallit Nunaanni ilageeqarneq pillugu inatsit nr. 264, 6. maj 1993-imeersoq naapertorlugit suliaavoq. Pineqartoq kingulleq atorunnaarsinneqarpoq Namminersorneq pillugu inatsisip 21. juni 2009 atuutilerneratigut, tamatumanilu assersuutigalugu biskoppip naalagaaffimmit atorfeqartitaanera pillug apeqqut aaqqiivigineqartussaalluni, naak tamanna siunnersuummut sunniuteqartussaanngikkaluartoq. 1. august 2010 sioqqullugu atorfinitsisisimanerit imm. 3-mut ilaanngillat, tak. siunnersuummi § 6, taamaalillunilu siunnersuutip § 3, imm. 3-ata assersuutigalugu maanna atorfeqartut sunnissanngilai, taakkununnga ilaalluni maanna biskoppiusup atorfianut tunngasut, taamaallaalli sunniutissaluni 1. august 2010-p kingorna atorfinitsitsinernut.

Imm. 1-imi, 1. pkt. ersertutut Kalaallit Nunaanni Ilagiinni sulianut taaneqartunut atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissaq pisussaaffiuvoq, taamaammallu taamaaliunnginnermi isummerfigeqqaagassaanani atorfimmut pineqartumut inuttaliussaq assersuutigalugu palasi ajoqiluunniit ilumut meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqartassanersoq. Taamaattoqarnissaami ilimagisaareerpoq, suliat pineqartut imminerminni taamaareernerat pissutigalugu, suliallu pineqartut imminerminni immikkut tatigisaasuummata. Taamaammat biskoppitut, provstitut, palasitut, ajoqitut pattattutulluunniit atorfinitsitsinermi sulilersitsinermiluunniit nalilersueqqaarnissamut pisussaaffeqanngilaq.

Palasimik atorfinitsitsinermi sulilersitsinermiluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat Namminersorlutik Oqartussanit piniarneqassaaq, taakku atorfinitsitsisartuummata, tamannalu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 30. oktober 1998-imeersumi, Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 21. maj 2002-meersoq aqqutigalugu allanngortinneqartumi § 8, imm. 1-ip malitsigaa. Ajoqinut pattattunullu tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnissaq provstip akisussaaffigaa, tassami provsti ajoqinik pattattunillu atorfinitsisartuuvoq, tak. Inatsisartut peqqussutaani siuliani pineqartumi § 11, imm. 1.

Siunnersuummi § 3, imm. 2, 2. pkt.-imi upperisanut Kalaallit-nunaanni Ilageeqarnerup avataani inissisimasunut  tunngavoq. Matumani naluginiarneqassaaq siunnersuummi matuma-ni qallunaat inatsissaanni taamaattuni taaguutit atorneqartut assingi atorneqanngimmata, tassa inatsisiliornerni upperisat pisortatigoortumik akuerisaasut akuersaarneqarsimasullu ilaa-tinneqartarmata. Taakkua imatut paasineqassapput  ilagiit ataasiakkaat akuerisaasinnaasut palasiilu immikkut piumasaqarfigineqarlutik ilagiinni suliassanik suliaqarsinnaatitaasut, soorlu pisortanit akuerisaasunik kuisinermik, atsiinermik, katititsinermik ilisinermillu aamma pisortanik akuerisaasunik uppernarsaasiorsinnaasut allaqqiisinnaasullu. Upperisat pisortati-goortumik akuerisaasut akuersaarneqarsimasullu oqaluttuarisaanerisa qanorlu amerlatigi-sunik ilaasortaqartiginerisa saniatigut assigiinngissutaat tassaavoq oqaluffimmi naalagiarner-mi periutsit atorneqartartut inuiaqatigiinnilu inissisimanerat inuiatigiit ilageeqarnermik inger-latsinerannut assersuunneqarsinnaanersut. Tamannalu tunngaveqarpoq uppernarsaatit atuuttut ingerlanneqarnerini periutsit suliarineqartullu, soorlu atsiinernut katinnernullu tunngatillugu akuersissutinik atuuttunik suliaqarsinnaammata.  Akerlianilli upperisat akuersaarneqartut katititsiinnarsinnaapput uppernarsaatinilli atuuttumik suliaqarsinnaanatik. Kiisalu upperisat pisortatigoortumik akuerisaasut kiisalu upperisat akuersaarneqarsimasut ilagiinnut akiliutit ilanngaatiginissaat periarfissaqarpoq akileraartarnermi inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit, kiisalu nammineq iliveqarfiliorsinnaaneq periarfissaalluni. Aammattaaq akileraartarnermut inatsit tunngavigalugu, ilagiit akuerisaasut ilagiillu suliffeqarfii taakkununnga atasut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni Ilagiit, akileraartussaatitaanngillat. Tassunga atatillugu ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq, ilagiinnik akuersineq 1970-ip tungaanut kunngimit akuersinikkut pisarmat, tamatumali kingorna akuersineq aappariinnermut inatsit tunngavigalugu pisarluni, akuersinermullu akisussaaffik Danmarkimi Inatsisinik Atuutsitsinermut Ministeeriaqarfiup ataani Ilaqutariinnermut Aqutsisoqarfimmiilerluni, taakkualu aamma Kalaallit Nunaanniit akuerineqarnissamik qinnuteqaatit suliarisarpaat. Kisiannili akuersissutit tamakkua naalagaaffimmut tarmarmut atuuttuussanersut, tassa Danmarkip saniatigut Kalaallit Nunaannut kiisalu Savalimmiunut atuuttuussanersut nalornissutigineqarpoq, kisiannili nalunaarutissatut siunnersuummi tamakkua pillugit immikkut oqaaseqaateqartoqarsimanngilaq. Akuersisartutut pisinnaatitaaffik Namminersornerup 21. juni 2009 eqqunneqarneraniit Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqaraluartoq, ilagiit maannamut akuerisaasut siunnersuummut ilaassapput, tassuunakkullu erseqqissumik tunngavissaqarluni aalajangiunneqarsinnaalissalluni ilagiit sorliit siunnersuut malillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartussaatitaasutut pisussaaffeqassanersut, ilagiinni pineqartuni palasitut atorfinitsitsisoqannginnerani sulilersitsisoqannginneraniluunniit. Tassami inuiaqatigiit allanerusumik upperisaqartut akuersissutineqarnissaannut tamatumalu kingunerisaanik inatsisitigut qanoq inissisimalernissannut qanoq periuseqarnissamut apeqqummi, tak. matuma siuliani upperisat pisortatigoortumik akuerisaasut akuersaarneqartullu pillugit allassimasut, Kalaallit Nunaata inissisimanera suli ersseqqissumik aalajangiivigineqarsimanngimmat, Naalagaaffimmi pisortanit taaguutit atorneqartut atorneqarpata pissusissamisoornepaajusutut isigineqarpoq.  Tassami matumani inuiaqatigiit aalajangersimasunik upperisaqartut pisortatigoortumik akuerisaasut akuersaarneqarsimasullu pineqarmata kinaassusersiunngitsumik tunngaveqarluni upperisat taakkua, tassa siunnersuummi matumani pisussaaffilerneqartussat, immikkoortiterneqarsinaalertariaqarput, tassami aammattaq Namminersorlutik Oqartussat siunissami upperisanik tamakkunannga, Ka-laallit Nunaanni Ilagiit avataanni inissisimasunik, pisortatigoortumik akuersissutiginissaanni akuersaarnissaannilu qanoq periuseqassanerannik tikkuussineqartariaqarmat, naak siunner-suummut atatillugu immikkoortumik sunniuteqassanngikkaluartut. Aammattaaq ilisimatitsis-sutigineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut qullersaasut Danmarkimi akileraartarnermut qullersaasut ilagiinnik akuersisarnerat akileraarusiisarnermut inatsisip atuutsinnerani aammattaaq tunngavigisarmassuk. Upperisat pisortatigoortumik akuerisaasut akuersaarneqarsimasullu assigiinngissutaat siunnersuut tunngavigalugu pinngitsoorani  meeq-qanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tunniussinissamik piumasaqaammut sunniu-teqanngilaq, tassami upperisat pisortatigoortumik akuerisaasut taamatullu akuersaarneqartut tamarmik siunnersuummi ilaatinneqarmata. Tamatumunngattaq ilaatinneqarput upperisat siu-nissami Namminersorlutik Oqartussaniit  akuerineqarumaartut.

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaanermut atatillugu eqqaaneqassaaq pisusaaffik ataatsimut isigalugu ilagiinnii taakkunaniimmat. Soorlulu taku-neqarsinnaasoq apeqqummut isummernissaq sioqqullugu atorfinitsitsinissami sulisitsiler-nissamilluunniit pineqartumi meeqqanik 15-t inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqar-nissaq pisassanersoq misissorneqassaaq. Tamatumanimi isumaqartoqarmat suliaq pineqartoq kiisalu suliamut taamaattumut atatillugu tatiginassutsimik immikkut ittumik pilersitsisoqartar-toq. Upperisani pinertuni Kalaallit-nunaanni Ilagiit avataanni inissisimasuni inuit palasitut taagorneqartut imatut paasineqarput tassaasut inuit  upperisani pineqartuni oqaluffinni siuttu-tut inissisimasut kiisalu upperisani pineqartuni uperisarsiornermut attuumassuteqartunik sulia-qartuusut.

Takuneqarsinnaasutut siunnersuummut uppeqatigiit allat ilaatinneqanngillat (tassa imaappoq uppeqatigiit akuerineqanngitsut), taamaammallu uppeqatigiit taamaattut aamma ataatsimooqatigiit upperisarsiornermik sammisaqartut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit pillugit aalajangersakkanik pisussaaffiligaanatik. Taakku qanorluunniit upperisaqarsinnaanermut kiffaanngissuseqarnerup ataani piupput pisortatigoortumik nalunaarsorneqarnissaat piumasaqaataanani, illuatigulli aamma taaneqareersunik pisinnaatitaaffeqaratik, taamaammallu siunnersuummut naleqqiullugu nammineersinnaatitaanerup ataaniittutut isigisariaqarlutik.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkami - meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarneqassappata atorfinittup meeqqanut inuusuttunullu 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqarnissaata saniatigut - aammattaaq piumasaavoq, pineqartoq atorfinnut imm. 1-3-mi   taaneqartunut aalajangersimasumik attaveqartuunissaa. Taamaalilluni aalajangersakkap siunertaraa imm. 1-3-mi piumasaqaatit killilersornissaasa aalajangersarnissaat, tassani aalajangersarneqarluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat piniarneqartassasut, inuk pineqartoq suliani imm. 1-3-mi taaneqartuni aalajangersimasumik atorfinissappat sulissappalluunniit. Tamatuma saniatigut aammattaaq aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq inuk pisortaqarfinni, suliffeqarfinni, atuarfinni, peqatigiiffinni, ilagiinni il.il. imm. 1-3-mi taaneqartuni qasseriarluni atorfeqarallarsinnaanersoq, atorfeqarallaannartutut isigineerutissaguni.

Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaanermut pingaarnerpaasoq atorfininnerup sulilernerulluunniit aallartinneranut attuumavoq, imaappoq atorfininnerup sulilernerulluunniit allartinnerani suliffimmi tassani inuttaliussaasup meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut aalajangersimasumik toqqaannartumik attuumassuteqartarnissaa pilersaarutaareersimanersoq. Aalajangersakkami naggatit aappaannut aallaaviuvoq, atorfeqarneq sulinerluunniit aalajangersimasumik atorfeqarnertut sulinertulluunniit isigineqassasoq, akissarsiaqarneq, akissarsiaqannginneq imaluunniit annikinnerusunik ajunngitsussarsiaqartitaaneq apeqqutaatinnagit, atorfininnerup sulilernerulluunniit aallartinneraniilli siunertaasimanngippat atorfeqarallarnerinnaassasoq imaluunniit suligallarnerinnaassasoq. Assersuutigalugu timersoqatigiiffiup naatsorsuutigippagu napparsimasoqartillugu allatulluunniit pisinnaajunnaartoqartillugu assersuutigalugu peqatigiiffiup siulittaasua meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut sungiusaasutut akulikitsumik taarsiisassasoq, taava attuumassuteqarneq sivikitsuinnaajunnaassaaq. Taamaammat siulersuisuni siulittaasumut pineqartumut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqartariaqassaaq, siulittaasup pineqartup sungiusaanera sukkut tamaana sivikitsuinnarmillu pisaraluarpalluunniit, tassami taarsiikulanera ima paasisariaqassaaq sivikitsuinnarmik attuumassuteqartarunnaartoq. Akerliatut eqqaaneqassaaq angajoqqaat ilaat piffissaq kingullerpaaq atorlugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut sungiusaasunngoriasaarpat, sungiusaasup napparsimanera pissutigalugu, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniussisussaatitaaneq atuutissanngimmat, tak. 3. pkt. pillugu ataani erseqqinnerusumik nassuiaat.

Naak sivikinnerusumik ataasiaannarluni attaveqarnerit aallaavittut siunnersuummut ilaanngikkaluartut, pisoqarfiusinnaavoq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartarnerit akulikinneri pissutigalugit, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissap pisariaqalerfiinik. Tamatumunnga tunuliaqutaavoq, aaqqissuussinerup atuuffii pingaarnerpaat oqaatigineqareersutut tassaammata pisut, atorfik suliffilluunniit pissutigalugit inersimasup meeqqallu 15-it inorlugit ukiullip akornanni tatigeqatigiinnermik pilersitsiffiit. Takuneqarsinnaasutut aalajangersakkap naggataani siullermi pineqarput inuit atorfininnermik sulilernermilluunniit aallartinneranili meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attaveqartussatut naatsorsuussaasut.

Aalajangersakkami 3.pkt.-ip aammattaaq nassataraa, atorfininnerup sulilernerulluunniit aallaqqaataaniillu naatsorsuutaareerpat pineqartoq meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartassasoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat inuup pineqartup sulilluni aallartinnginneranili piniartariaqarmat. Tamatuma nassataraa atorfinitsitsisup sulilersitsisulluunniit, inuup pineqartup atorfimmi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaateqarfiusussami sulilivinnginneranili, uppernarsaammik piniarsinnaanermut akuersitereersimassammagu, Naalagaaffiullu Politiivinut uppernarsaat piniareersimassallugu, kiisalu uppernarsaammi paasissutissat tigoreersimassallugit. Tamatumunnga atatillugu aamma naatsorsuutigisariaqarpoq atorfinitsitsisup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat misissoreersimassagai.

Kisianni akornutissaqanngilaq isumaqatigiissutigissallugu, inuup pineqartup atorfinitsinnissaanut sulisortaarinissaanulluunniit apeqqutaassasoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat naammaginartuunerat, taamaalillunilu pisussaaffeqarfiusumik assersuutigalugu atorfininnermi atugarisassat isumaqatigiissutigineqarsinnaapput, atorfininnerli aatsaat piviusnngortinneqarsinnaalluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat naammaginarpata. Taamatut erseqqissumik piumasaqaateqarnikkut assersuutigalugu pinngitsoorneqarsinnaavoq, sulisitsisup atorfinitsitsinermi isumaqatigiissummik unioqqutitsisutut unnerluussaanera. Taamaattumik aalajangersimasumik piumasaqaatitalimmi atorfinitsinermut tunngatillugu  isumatigiissusiornermi piumasarineqarpoq, tamanna aamma allarpassuarnut tunngatillugu atorneqarsinnaasariaqartoq. Matumanili ajornartorsiutigineqalersinnaasutut ilimagineqarsinnaasoq tassa qinnuteqartoq qaqugukkut isumaqatigiissummiit kaanngartinneqarsinnaalissanersoq, tamatumunngalu pissutaasinnaasoq tassa – meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnerup utaqqinerata sivitsorpallaarnera. DApeqqut taanna pineqartuni ataasiakkaani pisut aallavigalugit naliliinermi akineqarsinnaassaaq..  Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq pineqartoq atorfimmi suliffimmiluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqarfiusartumi sulilivissagaluarpat, sulisitsisoq Naalagaaffiup Politiivinit paasissutissanik suli tigusaqariartinnagu, tamatuma nassatarissammagu sulisitsisup siunnersuummi, inuup meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut attuumassuteqartussap meeqqanik pinerliisimannginneranut uppernarsaatinik suli atorfinitsitsinnginnermi sulilersitsinnginnermiluunniit piniartusaatitaanermik aalajangersakkamik unioqqutitsinera. Taamaammat sulisitsisoq inunnik meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartartussanut tunngatillugu atorfinitsitsinnginnermini sulilersitsinnginnerminiluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaanerminik unioqqutitsisutut akiliisitaasinnaavoq. Sulisitsisoq assersuutigalugu atorfinitsitsinissamik isumaqatigiissummi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat naammaginartuunissaannik piumasaqaateqarsimanngippat, siunnersuut atorfinitsitsinissamik isumaqatigiissutip atorunnaarsinnissaanut sakkussatut atorneqarsinnaanngilaq, tassami siunnersuut atorfinitsitsinermi isumaqatigiissummut imminermut sunniuteqanngilaq. Akerlianik sulisitsisoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaanerminik unioqqutitsisimasutut akiliisinneqassaaq.

Aalajangersakkami 4. pkt.-imi pineqarput inuit atorfininnermik sulilernermilluunniit aallartinnerani meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut sivisunerusumik toqqaannartumillu attaveqartartussatut takorloorneqanngitsut. Taamaalilluni pineqartut tassaapput inuit sulilernerminni misissuiffigineqarsimanngitsut. Taamaammat naggatit sisamaat isigineqarsinnaavoq allatigut eqqaaneqaangitsut pillugit aalajangersakkatut, assersuutigalugu nalinginnaasumik atorfinitsitsinerunngitsunut atorsinnaasoq.

Aalajangersakkap nassataraa atorfimmi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaateqarnissamik piumasaqaatitaqarfiusumi sulinissaq aallaqqaammut takorloorneqarsimanngikkaluarpalluunniit, uppernarsaammik piniarnissaq pisariaqalersinnaammat, marlunnik pisoqartillugu: Siullermik pineqartup pisortaqarfimmi, suliffeqarfimmi, atuarfimmi imaluunniit peqatigiiffimmi il.il. minnerpaamik qaammatini pingasuni sulereernerani, atorfinitsinnerani isumaqatigiissutaagaluartut akerliannik, paasinarsippat, pissusiviusut naapertorlugit, meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik qaammatit pingasut ingerlaneranni minnerpaamik pingasoriarluni attaveqarsimasoq. Taama pisoqartillugu pineqartoq, suliamik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik peqarfiusussamik pingajussaaneerluni suliaqarneraniit, sapaatip-akunneri pingasut qaangiutsinnagit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqassaaq. Aappaattut pineqarpoq inuk qaammatit pingasut ingerlaneranni pingasoriarluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaateqarfiusussami sulinngikkaluarluni, suliami uppernarsaateqarfiusussaami ataannartumik minnerpaamik ulluni arfineq-marlunni sulisimasoq. Tamatuma nassatarisaanik assersuutigalugu uppernarsaammik piniuttariaqassaaq meeqqamut spejderiusumut angajoqqaaq tassanngaannaq ulluni arfineq-marlunni tammaarsimaarnissamut nerisassiortussatut peqataajumalersoq, imaluunniit angajoqqaat aappariit aasaanerani tammaarsimaarnermut ulluni qulini peqataaniartut, tassanilu minnerpaamik ataatsimik 15-it inorlugit ukiulimmik meeraqassappat, tassanimi angajoqqaat suliamut nalinginnaasumik perorsaasunit suliarineqartarmut ivertikkallassapput. Assinganik oqaatigineqareersutullu igaffimmi ikiorti, suliffeqarfimmi nalinginnaasumik meeqqanut attuumassuteqartanngikkaluartoq, kisiannili qaammatit pingasut ingerlaneranni minnerpaamik pingasoriarluni, sulisunik napparsimasoqarnera pissutigalugu perorsaasumut ikiortitut sulisimasoq, uppernarsaammik piniunneqartariaqassaaq. Taamaattoq pisuni eqqaaneqartuni – aalajangersakkami naggatit tallimaat naapertorlugu – suliami meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaateqarfiusussami pingajussaanik sulereernerup kingorna aamma ullut ataannartut arfineq-marluk sulereernerup kingorna pineqartoq uppernarsaammik piniunneqassappat pisortani, suliffeqarfimmi, atuarfimmi, peqatigiiffimmi il.il. suliuaannassasoq piumasaqaataavoq.

Takuneqarsinnaasutut aalajangersagaq aqqutigalugu piareersimaffiginiarneqarput inuit suliami meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik peqarfiusussami sivikinnerusumik aalajangersimanngitsumillu sulisarsinnarlutik aalajangersimanerusumik sulisalersutut isigisariaqartut, taamaalillutillu tatigeqatigiinnermik pilersitsiartuaarsinnaasut. Taamaammat tamatuma akerlianik aamma inerniliunneqarsinnaavoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniarneqassanngitsoq, assersuutigalugu ilinniartitsisoq ataasiarluni peqatigiiffimmi ilinniartitsippat imaluunniit kinaluunniit sivikinnerusumik timersoqatigiiffimmi spejderiniluunniit taartaassappat. Saniatigut aammattaaq eqqaaneqassaaq uppernarsaatinik piniartoqassanngimmat assersuutigalugu angajoqqaat meeqqanik arsaakkiarneranni angallassippata, tamanna qaammatit pingasut ingerlaneranni pingasunik amerlanernik pigaluarpalluunniit, taakkuami siunnersuummi pineqartutut toqqaannartumik meeqqanut attuumassuteqarnissaat ilimagineqanngilaq, aamma angajoqqaat pineqartut siunnersuummi sulianut § 3-mi pineqartunut ilaalinngimmata, tak. § 3-mut oqaaseqaatit, taamaammallu tamanna inuup nammineerfigisinnaasaanut ilaasutut isigisariaqarluni. Akerlianilli assersuutigalugu spejderit angjoqqaavinut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniartariaqassaaq, angajoqqaat qaammatit pingasut ingerlaneranni pingasut sinnerlugit ataatsimiinnernut angalaarnernulluunniit ilaappata, meeqqallu angajoqqaat ingerlanneqartunut akisussaasutut isigippatigik saaffigisarlugillu.

Naggasiullugu eqqaaneqassaaq qulaani pineqartuni tassalu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissap sulinerup aallartereerneratigut piumasaalerfiini tamani sapaatip-akunneri pingasut periarfissaammata, uppernarsaatit pisariaqarnerisa paasineqarneranniit aallartittumik naatsorsorlugit. Tamatuma nassatarisaanik pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, atuarfiup, peqatigiiffiup il.il. sapaatip-akunnerisa pingasut qaangiunneranni uppernarsaat suli tigusimanngippagu pineqartoq suliaminit tunuarallartariaqarpoq, uppernarsaatip qaqugu tiguneqarnissaata paasineqarnissaata tungaanut. Tassunga atatillugu pineqartoq taamaallaat sulianit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaateqarfiusussanit tunuarallartariaqassaaq, taamaammallu piumasaanngilaq pineqartup pisortaqarfik, suliffeqarfik, atuarfik, peqatigiiffik il.il. qimassagaa.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq siunnersuummi aallaavigisamut ersiutaavoq, tassalu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit taamaallaat piniarneqartassasut nutaamik atorfinitsitsinermi imaluunniit atorfinitsitseqqinnermi, tamatumalu nassatarivaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartarnissamik piumasaqaat atorfinitsitsinermi periutsit ilagimmassuk, taamaammallu nutaamik atorfinitsitsinermut atorfinitsitsitaaqqinnermulluunniit ilaalluni. Aalajangersakkamut ilaavoq, inuit siusinnerusukkut meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniunneqareersimasut, kingusinnerusukkut piniunneqaqqittassanerat pillugu apeqqut, atorfeqarnerat allanngorpat soorlu soraarnikkut – soraarallarneq ilanngullugu.

Aalajangersakkami 1. pkt-ip nassataraa, inuit atorfininnermik sulilernermilluunniit aallartinneranni uppernarsaammik piniunneqarsimasut, pisortaqarfimmi, suliffeqarfimmi, atuarfimmi, peqatigiiffimmi il.il. suliffigisaminni allanik suliaqalerunik uppernarsaammik piniunneqartariaqanngimmata, tassunga ilaalluni immikkoortortaqarfimmut, allaffimmut, suliffiup ilaanut il.il. allamut nuunnerit allatulluunniit pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, atuarfiup, peqatigiiffiup il.il. uppernarsaammik piniussiffioreersimasup oqartussaaffiisa iluanni allamut nuunnerit. Aalajangersakkami taamaalilluni pineqarput immikkoortumut, allaffimmut il.il. allamut nuunnerit piffissap sivikinnerusup iluani pisut. Taamaammat uppernarsaammik nutaamik piniartoqassanngilaq, assersuutigalugu sulisoq meeqqerivimmiit meeqqerivimmut allamut nuuppat, meeqqeriviit tamarmik kommunip ataatsip ataaniitillugit. Tamatumunnga pissutaavoq kommunimut naleqqiullugu soraarsitsinermik pisoqassanngimmat, pineqartoq kommunimi atorfeqareerpat suliffeqareerpalluunniit. Tamatumunngalu pissutaavoq pineqartup oqartussaasup ataatsip iluani – tassalu kommunip – sivisunerusumik sulinngiffeqaqqaarani nuunnera. Illuatungaatigut oqaatigineqarsinnaavoq taamatut ikaarsaariarnermi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarneqartariaqartut, tassa atorfigereersimasami suliffigereersimasamiluunniit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqarsimanngippat. Tamanna aamma atuuppoq piffissap siunnersuutip atuutilernera sioqqullugu inunnut atorfeqarsimasunut suliffeqarsimasunulluunniit, tak. § 6. Imatut tassani paasillugu inatsisip atuutilernissaa sioqqullugu meeqqanik suliaqarsimanngitsoq, inatsisilli atuutilernerani suliaqalersimasumut meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqarfiusumi.

Taamaalilluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnissaq atuuppoq, nutaamik atorfinitsitsisoqartillugu, taamatullu piumasaasariaqarluni siusinnerusukkut atorfeqarsimaneq atorunnaarsimassasoq.

Taamammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartoqassaaq, inuk soraarnissaminik qinnuteqarsinnaarluni atorfimmut allamut nuuppat, suliamilu tassani sulisup meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartarnissaa pissutigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat piniarneqartussaappat, pineqartorlu taartaasinnarluni nutaamik taartaalerpat imaluunniit atorfinivippat.

Aalajangersakkami 2. pkt.-ip malittarisassiorpaa, akuttoqatigiinnerusumik sulinngittoqaqattaartoqartillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniaqqittoqartassanersoq. Aalajangersarneqarpoq uppernarsaammik piniartoqartassanngitsoq suliunnaarallarnerit pissusissamisuuginnartumik suliunnaarallarnerutillugit. Tamatumani assersuutigineqarsinnaavoq pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, atuarfiup, peqatigiiffiup il.il. ingerlassaasa pingaarnerit akornanni unikkallarnerit. Taamaalilluni ilinniartitsisoq perorsaasorluunniit uppernarsaammik piniunneqassanngillat, aasaanerani sulinngiffeqareernerup kingorna suleqqilerneranni, soraarniuteqarsimanerup kingorna nutaamik atorfinitsitaaqqinneq pineqanngippat. Assinga atuuppoq timersoqatigiiffimmi sungiusaasumut holdlederimulluunniit taanna aasaanerani ukiuuneraniluunniit sulinngiffeqareernerup kingorna uterpat, assersuutigalugulu meeqqat 15-it inorlugit ukiullit nutaat sungiusartussanngorlugit. Akerlianilli nutaamik atorfinitsitsinertut isigisariaqassaaq sungiusaasoq holdlederiluunniit ukiup affaa sulinngiffeqariarluni ikkuteqqippat, taamaammallu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik nutaamik piniartoqartariaqalissalluni.

Taamaammat inuk pineqartoq pisortaqarfimmit, suliffeqarfimmit, atuarfimmit, peqatigiiffimmit il.il. pissusissamisuuginnartumik unikkallarnerit saniatigut peqanngissimaguni, assersuutigalugu pineqartoq qaammatini arlalinni peqanngissimaguni, nutaamik atorfnittutut sulileqqilertutulluunniit isigisariaqassaaq, taamaalillunilu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik siunnersuummi § 3, imm. 1-3 naapertorlugu piniuttariaqassalluni, uternerminut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartarnini nangeqqissappagu.

Pissusissamisuuginnartumik unikkallarnernut atatillugu soorlu erninermut, angajoqqaarsiavinngornermut allatulluunniit sulinngiffeqarnermut atatillugu, pisoq siunnersuutip § 6-ianut sanilliunneqassaaq, tassani pineqarput siunnersuutip atuutilerneranut tunngasut, siunnersuullu tusarniaareernerup Inatsisartunilu suliarinerata inerneri apeqqutaatillugit 1. januar 2010-miit atuutilersussatut naatsorsuutigineqarpoq.

Erninermut, angajoqqaarsiavinngornermut allatulluunniit sulinngiffeqarnermut atatillugu, tak. § 3, imm. 5, 2. pkt., aallaaviuvoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat nutaamik piniartariaqanngitsoq, tassami suliffimmit unikkallarnerit taamaattut pissusissamisuuginnartumik unikkallarnertut isigineqarmata, assersuutigalugu ukiumit atuarfiusumiit tullianut ikaarsaarnermi imaluunniit ukiup kaajallakkiartornerani piffissami aalajangersimasumi ingerlatsinerit akornanni il.il.

Imm. 6-imut

Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq ilanngunneqassasoq, ataatsimut isigalugu inatsisiliorneq nutaajummat, siusinnerusukkummi malittarisassaqarnikuunngilaq pisortanik namminersortunillu inatsisitigut inuttullu akisussaasunik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnissamut pisussaaffiliisunik, inunnik suliaminnut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartartussanik atorfinitsitsinermut sulilersitsinermulluunniit atatillugu. Taamaammat meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik pinngitsoorani piniartussaatitsilerluni aatsaat inatsisiliortoqarmat, siunertamut naapertuuttuusorineqarpoq pisinnaatitsissummik aalajangersaassalluni, taannalu malillugu Naalakkersuisut malittarisassanik ilassuteqarnissaannut periarfissillugit, tamanna siunnersuutip atuutilereerneratigut pisariaqartinneqalissagaluarpat.

Tassunga atatillugu pisinnaatitsissut naatsorsuutigineqarpoq atorneqassasoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartussaatitaanerup atorfinnut suliffinnullu amerlanernut atuutsinneqalernissaanut, taamatullu pisinnaatitsissut atorneqarsinnaavoq suliffiit § 3-mi taaneqartut amerlanerit ilanngunneqarnerannut. Kisianni piumasaqaataajuassaaq, ilassutaasumik malittarisassat taamaallaat inunnut atorfimminni sulinerminniluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartussanut tunngatillugu aalajangiunneqarsinnaammata.

Taamaalilluni aalajangersakkap siunertaraa illuinnaasiunngitsumik sulisut aalajangersimasut siunnersuummut ilanngutsinnissaannut inatsisitigut periarfissiinissaq. Inuit ataatsimoortut kikkut siunissami ilanngutissallugit naapertuuttuujumaarnersut siumoortumik aalajangerneq ajornarpoq, kisianni atorfinnik suliffinnilluunniit amerlanernik ilanngussisagaanni oqaatigineqareersutut illuinnaasiunngitsumik tunngavilersortariaqarpoq, siunnersuutip meeqqanik illersuiniarnermik pingaarnertut anguniagaa aallaavigalugu. Oqaatigineqartutut aalajangersakkamut ataatsimut isigalugu pissutaavoq, nalilerneqarmat siunertamut naapertuuttuussasoq pisinnaatitsissumik aalajangersagaqarnissaq, naleqqussaanissamut periarfissiisumik ilaatigullu eqaassuseqarnissamik qularnaarisumik, pisariaqartitsisoqalissagaluarpat, naak maannakkorpiaq pisinnaatitsilluni aalajangersakkap atornissaa pilersaarutaanngikkaluartoq. Aalajangersagaq aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq atorfiit suliffiillu ilaasa ilaatinnginnissaannut aalajangersaanermut atorneqarsinnaasoq, tamanna illuinnaasiunngitsumik nalileereernikkut pisariaqartutut isigineqassappat. Tamakku saniatigut pisinnaatitsilluni aalajangersagaq aammattaaq takorloorneqarsinnaavoq malittarisassat amerlanerit aalajangersarnerannut, assersuutigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit piniarneranni periusissanut tunngatillugu atorneqartoq.

Kiisalu aalajangersakkami ersippoq, nakkutilliisoqarunnarnera pillugu malittarisassiortoqarsinnaanera tunngavissinneqartoq, tamatumani pineqarluni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartussaatitaanerup eqquutinneqarneranut tunngasut. Pisortat suliffeqarfiutaannut atatillugu pisortat ingerlataat pillugit inatsisit pioreersut tunngavigalugit nakkutilliisinnaaneq periarfissaqarpoq, soorlu oqartussaasumit suliffeqarfiup qullersarisaanit. Aalajangersakkap siunertaraa nakkutilliisinnaatitaanerup susassaqarfiit allat ilaatilerlugit annertusinissaa, siunnersuutip uppernarsaatinik piniarnissamut pisussaaffiliinerata eqquutinneqarneranik nakkutilliinissaq siunertaralugu. Aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq ilaatigut sukkut tamaana nakkutilliinissat qanorlu akulikitsigisumik pisarnissaat pillugit malittarisassaliornermut, taamatullu aalajangersagaq atorneqarsinnaalluni kia nakkutilliisussaatitaanissaanut aalajangersaanermut. Tassunga atatillugu nakkutilliisussaatitaaneq oqartussaasumi ataasiinnarmiittariaqanngilaq, ingerlatsivinnulli arlalinnut agguaanneqarsinnaalluni.

§ 4-mut

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq, atorfinitsitsisartut soorlu pisortaqarfiit imaluunniit namminersortut inuit ataasiakkaat aamma inatsisitigut akisussaasut, siunnersuummi § 3 naapertorlugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartartut, pisussaaffilerneqassasut uppernarsaatini paasissutissat susassaqanngitsunit takuneqannginnissaannik piumasaqaat qaqugukkulluunniit qularnaarneqarsinnaanngorlugu aaqqissuussinissamut. Aalajangersakkap 2-ata Danmarkimi inuit pillugit paasissutissanik suliaqarnermi inatsimmi  § 41, imm. 3 assigaa.

Aalajangersakkap pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik tigusaqartuusup iliuuseqarnissamut pisussaaffeqarnera nassataraa. Tamanna sallerpaatillugu isumaqarpoq pisortaqarfiup, suliffeqarfiup, peqatigiiffiup il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatip tiguniutaa asereroterneqarnissaa qularnaassammagu.

Tamatuma saniatigut atorfinitsitsisartup qularnaassavaa, pisortaqarfimmi, suliffeqarfimmi, peqatigiiffimmi il.il., inuup meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik tigusisussap paasissutissat qanoq tiguneqarnissaat pillugu erseqqissumik paatsoorneqarsinnaanngitsumillu ilitsersorneqarnissaa, tassungalu ilaatillugu qularnaassallugu inuup pineqartup paasissutissat susassaqanngitsunit takuneqannginnissaasa qularnaarnissaannut tigussaasunik teknikkikkullu atortoqarnissaa. Ilitsersuineq ilaatigut pisinnaavoq inuup pineqartup paasissutissanik angerlarsimaffimini suliarinninnissa inerteqqutigalugu, imaluunniit qularnaarlugu pineqartup nalunngikkaa uppernarsaammi paasissutissat atuarneqarniareersullu uppernarsaat aserorterneqartussaasoq, taamatullu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit qanorpiaq isumannaatsumik aserorterneqarnissaat pillugu erseqqissumik ilitsersuuteqartariaqarluni.

Peqatigiiffinnut namminersortunut il.il. atatillugu oqaatigineqassaaq, taakkua Paasissutissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfimmit (Datatilsynet) nakkutilliinermut ilaammata, taassumalu oqaatigineqareersutut nalunaarsuisarneq pillugu inatsisini eqqaaneqartup Nalunaarsuiffinnik Nakkutilliiffiup pisinnaatitaaffii tigusimavai, taamaalillunilu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit suliarinerisa nalunaarsuisarneq pillugu inatsisit naapertorlugit pinerat nakkutigisinnaallugu.

Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit ilitsersuutitaqartinneqartassasut, tassanilu ilaatigut ersissasoq uppernarsaatit tiguniariutaa aserorterneqartassasut, taamatullu naatsorsuutigineqarluni ilitsersuummi aammattaaq ersissasoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatit inatsisinik unioqqutitsinani qanoq toqqortarineqarnissaat qularnaarneqassanersoq. Aammattaaq ersissaaq pisortaqarfik, suliffeqarfik, peqatigiiffik il.il. uppernarsaatinik tigusisoq inuit pillugit paasissutissat illersorneqarnissaannut akisussaasussamik toqqaassasoq, siunnersuutip sinaakkusiussaasa iluanni peqatigiiffinnullu namminersortunut il.il. atatillugu nalunaarsuiffiit pillugit inatsisip sinaakkusiussaasa iluanni, aammattaarlu pineqaatissinneqarfiusinnaasumik nipangiussisussaatitaaneq allassimassaaq.

§ 5-imut

Siunnersuutigineqarpoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaanermik unioqqutitsineq akiliisitaanermik pineqaatissinneqassasoq.

Imm. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq inunnik sulinerminnut atatillugu meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attaveqartartussanik atorfinitsitsinermut sulilersitsinermulluunniit atatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniartussaatitaanermik unioqqutitsineq akiliisitaanermik pineqaatissinneqartassasoq. Tassunga atatillugu akiliisitsinissamut naammappoq illuinnaasiunngitsumik paasineqarsinnaappat siunnersuummi § 3 unioqqutinneqarsimasoq. Tamatuma kinguneraa inuit meeqqanik 15-it inorlugit toqqaannartumik attaveqarlutik atorfinitsinneqartut sulilersinneqartulluunniit pillugit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarfigineqarsimanngippata tamanna pineqaatissinneqarnermut aalajangersakkamut ilaatinneqarmat. Tamatumunnga pissutaavoq kissaatigineqarmat erseqqissassallugu meeqqat 15-it inorlugit ukiullit meeqqanut tunngasuni atorfinitsitsisartunit sulilersitsisartunilluunniit immikkut akisussaaffigineqartut,  aammattaaq aalajangersakkap siunertaraa erseqqissassallugu meeqqat kinguaassiuutitigut atornerluinernut illersornissaasa pingaarutaat. Aalajangersagaq naapertorlugu akiliisitaanermik pineqaatissinneqarneq tamatuma kinguneranik naatsorsuunneqarsinnaavoq unioqqutitsisumut piaaraluni imaluunniit mianersugaalliorluni unioqqutitsinertut.

Saniatigut aalajangersakkami 2.pkt.-mi siunnersuutigineqarpoq, meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissanik susassaqanngitsunut ingerlatitseqqinneq akiliisitaanermik pineqaatissinneqassasoq. Assersuutigalugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammut atatillugu paasissutissanik akuersissummik pissarseqqaarani ingerlatsitserqinneq unioqqutsitsineruvoq, tassa paasissutissat ingerlateqqineqartut paasissutissanut tunngasumiit erseqqissumik tamanna pillugu taamaaliornissamut akuersissummik tunisisoqarsimanngippat. Pingaartumillu paasissutissanut tunngatillugu paasissutissanik pissarsisinneqartussanut ilaatinneqanngitsumut ingerlatitseqqissimagaanni. Aammattaaq paasissutissanik ingerlatitseqqinneq unioqqutitsinerussaaq  paasissutissat aalajangersimasumik siunertaqanngitsumut ingerlatitseqqikkaanni, naak paasissutissanut tunngassuteqartumiit akuersissummik pisimagaluaraanniluunniit. Aalajangersagaq ilaatigut ilanngunneqarpoq naalagaaffimmi oqartussaasut pisortaqarfinnut, suliffeqarfinnut, peqatiffinnut il.il. - peqqussummi 95/46EF, 24. oktober 1995-imeersumi malittarisassat naapertorlugit nunani allaniittuni - paasissutissanik ingerlatitseqqissinnaanissaat periarfissikkumallugu. Aalajangersakkap akisussaaffik ersersippaa qularnaarumallugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatini paasissutissat mianerineqarnissaat, akisusaaffillu aammattaaq atuutissaaq paasissutissat inatsisinik unioqqutitsisimanermik imaqanngikkaluarpataluunniit. Aalajangersagaq aammattaaq atorneqarsinnaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammi paasissutissat mianerinninningitsumik pineqarsimappata, paasissutissat susassaqanngitsunit paasineqarnissaat pinaveersaarniarlugu nammaginartumik isumannaarisoqarsimannginnera pissutigalugu, tak siunnersuummi § 4.

Pisortat ingerlatsiviinnut soorlu kommunimi meeqqerivinnut imaluunniit atuarfinnut atatillugu, imaassinnaavoq siunnersuutip unioqqutinnerata atorfininnermut inatsisit naapertorlugit malitseqartitsinissaq naassatarigaat, tamannali siunnersuummi isummerfigineqanngilaq. Aammattaaq imaassinnaavoq siunnersuummik unioqqutitsineq peqatigiiffiit il.il. pisortanit tapiiffigineqartarnerannut sunniuteqartoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap inuit inatsisitigut akisussaasut akisussaatinneqarsinnaanerat tunngavissippaa, tamannalu § 3-mi taaneqartunut pisortanut, suliffeqarfinnut, atuarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. tunngavoq, taakkua innunnik atorfimminni sulinerminniluunniit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut toqqaannartumik attuumassuteqartartussanik atorfinitsitsilernerminni meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitaammata.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap tunngavissippaa, nalunaarummi Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu suliaasumi aalajangersakkanik unioqqutitsinerup pisariaqartitsisoqalerfiatigut akiliisitsinermik pineqaatissinneqarsinnaanera. Kisianni § 3, imm. 6-imut oqaaseqaatini eqqaaneqartutut maannakkorpiaq siunnersuut tunngavigalugu malittarisassanik allanik pilersitsisoqarnissaa pilersaarutaanngilaq.

§ 6-imut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat atuutilissaq 1. januar 2010, tamannalu – tusarniaaneq taassumalu inerneri, kiisalu Inatsisartut siunnersuumik suliaqarnerisa ingerlarngaat apeqqutaallutik – nalilerneqarpoq meeqqanik sullissinermut tunngatillugu atorfinitsitsisartunut, suliffeqarfinnut, atuarfinnut, peqatigiiffinnut il.il. naammattumik periarfissaqartitsissasoq, taakkua ullormit tassannga, siunnersuutip atorfinitsititat sulilersitalluunniit pillugit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik ullormit atuuttuulerfimmiit siumullu piniarnissamut aalajangersagaanik piviusunngortitsinissaasa qularnaarinissaannut.  Ilutigisaanik siunertaavoq ilitsersuutinik paasissutissanillu siunnersuutip atuuttuulernera ilutigalugu atorneqartussanik suliaqarnissaq.

Inatsisitigut tunngaviusut nalinginnaasut naapertorlugit siunnersuutip inunnut sulinerminni meeqqanut toqqaannartumik attaveqartartussanut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartussaatitsinera, siunnersuutip atuutilernerata kingorna atorfinitsitsinernut sulilersitsinernullu taamaallaat atuutissaaq. Tamatuma nassataraa inunnut siunnersuutip atuutilernera sioqqulluguli sulereersunut tunngatillugu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piniarnissaq siunnersuut naapertorlugu tunngavissaqassanngimmat. Pineqartoq kingulleq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmi Isumaqatigiinniarnermut Immikkoortortaqarfimmiit akuersissutigineqarpoq.