16. maj 2010 UPA 2010/27
UKA 2009/88
Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut. Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermulu ataatsimiititalip
ILASSUTITUT ISUMALIUTISSIISSUTAA
Inatsisissatup siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut tunniunneqartoq
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit
Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit
Andreas Uldum, Demokraatit
Malik Berthelsen, Siumut
Knud Kristiansen, Atassut
Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani Ataatsimiititaliap inassutigaa siunnersuut ataatsimiititaliami nutaamik suliarineqassasoq siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaa sioqqullugu siunnersuutip aningaasatigut tunngasortai Naalakkersuisunut akissuteqaatiminni itisiliinissaat ataatsimiititaliap isumaqatigiittup piumasarimmagu, kiisalu oqaatsinut politikki unioqqutinneqassagaluarpat qanoq ittumik pineqaatissiissoqassanersoq ilanngullugu. Kiisalu naggataatigut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit ataatsimiititaliamit qinnuigineqarput.Tassunga atatillugu siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut ilaasortaq Mimi Karlsen isumasioqatigiinnissamut aggersarpaa. Ataatsimiititaliap isumasioqatigiinnissamut aggersaanera Naalakkersuisullu akissuteqaataat ilanngussatut 1-itut ilanngunneqarput.
Aningaasaqarnermut tunngasut
Siunnersuutip aningaasaqarnikkut kinguneqaatissai pillugit Naalakkersuisut akissuteqaatiminni ilisimatitsipput:
”Oqaatsit pillugit suliniutit annertusarniarlugit Naalakkersuisut 2011-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi aningaasaliissutissanik immikkoortitsiniarput. Aningaasaliissutit 2011-mut 2,2 millioner kroniusut ilaatigut atorneqassapput kalaallit oqaasiinik ilinniartitsinermi atugassanut. Tamatuma saniatigut aningaasaliissutit atorneqassapput kalaallit danskillu oqaasiinik pikkorissaanerit annertusarneqarnerannut, tuluit oqaasiinik ilinniariartornernut aammalu nutserisutut ilinniarsimasut bachelorinngorniarnermut assingusumik ilinniarteqqinneqarnissaannut”.
Siunnersuut taanna akuerineqassagaluarpat aammattaaq aningaasaliissutini UPA10/153-i ilaatinneqassasoq isumasioqatigiinnermi Naalakkersuisoq Mimi Karlsen ilisimatitsivoq. UPA10/153 ima oqaasertaqarpoq:
Kalaallit Nunaanni oqaatsit pisortatigoortut innuttaasunit kalaallisut oqaaseqanngitsunit ilinniarneqarsinnaanngoqqullugit ilinniutitigut siuarsaasoqarnissaanik Naalakkersuisut suliniuteqaqqullugit Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut.
Tamanna Ataatsimiititaliamit tusaatissatut tiguneqarpoq. Taamaattorli oqaatsit aappaattut kalaallisut ilinniartitsinissamut atortussanik ilinniusiorneq, kalaallisut danskisullu pikkorissartitsinernik annertusaanerit aammalu tuluit oqaasiinut ilinniariartornerit salliutinneqartariaqartutut taamaattumillu nutserisutut ilinniarsimasut bachelorinngorniarnissaanniit pingaartinneqarnerummata ataatsimiititaliamit isigineqarmata tamanna Ataatsimiititaliap oqaatigissavaa.
Siunnersuut suliffeqarfinnut pisariaqanngitsumik aningaasartuutaasariaqanngimmat Ataatsimiititaliamit kissaatigineqanngilaq taamaattumillu oqaatsinut politikki pillugu inatsisip atuutilerfiata kiisalu suliffeqarfiit oqaatsinut politikki pillugu inatsisip kapitali 2-a eqqortitsinerisa nalaani qaammatinik sisamanik ikaarsaariarfeqarnera pitsaasutut isigineqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik Ataatsimiititaliamit inassutigineqassaaq Naalakkersuisut atuutsitsilerniarnermi nakkutilliisussaatitaasutut pissuserissaarnermik unioqqutitsinerillu pillugit ilitsersuilluartarumaartut pineqaatissiinernik kinguneqartitsisinissanit salliutillugu.
Pineqaatissiinerit
Inatsisinik unioqqutitsinermi pineqaatissiissutit atuutsinneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut akissuteqaatiminni ima allapput:
”… siunnersuut malillugu taamaallaat periarfissaammat akiliisussanngortitaaneq. Akiliutigineqartussat annertussusissaannut apeqqutaassaaq ilaatigut unioqqutitsinerit qanoq ittuussusiat, tamatumunnga ilanngullugit qanoq sakkortutiginersut aammalu qanoq akulikitsiginersut. Naalakkersuisut periarfissaqanngillat siumoortumik tamanna erseqqissaavigissallugu”.
Ataatsimiititaliamit tamanna tusaatissatut tiguneqarpoq suliassamillu eqqartuussivinni aallartitsisoqassagaluarpat Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut ilisimatitsinissaat qinnutigineqarluni.
Allannguutissatut siunnersuutIsumaliutissiissutissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut qinnuigai allannguutissatut siunnersuummik saqqummiusseqqullugit ataatsimiititaliamit qulakkeerumaneqarmat:
”… suliffeqarfiit kikkut tamarmik ornittagaanni ussassaarissagunik allagarsiissagunilluunniit, taakkulu danskisuinnaq allanneqarsimappata aamma kalaallisut allanneqarsimasarnissaat – illuatungaanullu, kiisalu aamma innuttaasunut qularnaarneqassasoq suliffeqarfinnit ingerlatseqatigiiffinnillu allakkiat oqaatsit innuttaasut atugaat atorlugit allanneqarsimasassasut”.
Naalakkersuisut aaqqiissutissatut periarfissanik marlunnik tikkuagaqarput:Allagartalersuutini ussassaarutinilu oqaatsitigut piumasaqaatit pillugit aalajangersaanissaq illuatungeriinnik attuumassuteqartunik kiisalu suliffeqarfinniit ingerlatseqatigiiffinniit inuuttaasunut allakkatigut saaffiginnissutinut atatillugu Nalakkersuisut isumaqatigiinniareernerisa kingorna inatsimmi piginnaatitsinissamut aalajangersakkanik ilanngussisoqarnissaa periarfissaasoq aaqqiissutissatut siullertut Naalakkersuisut oqaatigaat.
Taamatut aaqqiinerup pitsaaqutaa ilaatigut inatsit maannakkut katersuunnermi akuersissutigineqarsinnaammat Naalakkersuisunut ilaasortap Mimi Karlsenip isumasioqatigiilluni ataatsimiinnermi oqaatigaa. Aningaasaqarnikkut kinguneqaatissat ilisimaneqartussaanngimmata akornutaasinnaavoq.
Siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik (oqaatsit pillugit inatsisip akuerineqarnerata tamanna kinguarsaratarsinnaava) illuatungeriit tusarniaavigereerlugit saqqummiussisoqarnissaa imaluunniit (kingusinnerusukkut) immikkut inatsimmut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqarnissaa aaqqiissutissat aappaattut Naalakkersuisunut ilasortap Mimi Karlsenip periarfissaanerarpaa.
Naalakkersuisunut ilaasortaq Mimi Karlsen naapertorlugu allannguutissatut kissaatigineqartut oqaatsit pillugit inatsimmut inatsimmulluunniit allamut ilanngunneqarsinnaammata taamatut aaqqiineq pitsaasuuvoq. Kiisalu aaqqiissutissat taakku nutaamik tusarniaanissamik pisariaqartitsimmata aningaasaqarnikkut allatigullu kingunerisassat ilisimaneqalersussaammata taamatut aaqqiineq kinguneqassaaq.
Ataatsimiititaliap eqqarsaasersuutaiAtaatsimiititaliap kissaataanik naaperiaanermi allannguutissatut siunnersuummik suliaqarneq siunnersuutip akuersissutigineqarnissaata kinguartoorsinnaanera pisinnaammat tamanna Ataatsimiititaliamit akuerineqarpoq.
Soorlu Naalakkersuisunit tikkuarneqartoq ataatsimiititaliap kissaatai allatut iliorluni naaperiarneqarsinnaapput Naalakkersuisut susassaqarfimmi Ataatsimiititaliamit nalimmassarneqarusuttumi peqqussutitut ilusilerlugu malittarisassanik aalajangersaanikkut imaluunniit kingusinnerusukkut inatsisiliornermik suliniuteqarnikkut.
Kingusinnersusukkut inatsisiliornermik sulinuteqarneq Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaannik allannguutissatut siunnersuutitut iluseqarsinnaavoq imaluunniit allagartalersuisarneq pillugu immikkut inatsimmik siunnersuutitut iluseqarsinnaasumik i.i. imaluunniit atuisunut tunngasuni inatsisip allanngortinneqarneratigut.
Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut inatsisaannik akuersissutiginninneq – kinguneqaatissat naammattumik qulaajarneqarsimappata susassaqarfimmi malittarisassanik aalajangersaanissamut kissaateqarnissamut Inatsisartut pisinnaatitaaffiannik arsaanngikkaluarlugit kingusinnerusukkut inatsisiliornissamik suliniuteqarneq taamatut pitsaaquteqarsinnaavoq.
InassuteqaatitAtaatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersut, Demokraatineersut Atassummeersullu siunnersuut pillugu ima oqaaseqaateqarput:
Ataatsimiititaliami sulineq tunngavigalugu siunnersuutip sinaakkutitut isikkoqarnera immikkut ersarissassallugu amerlanerussuteqartut isumaqarput. Nalimassaanissaq suli pisariaqartinneqassappat oqaatsinut politikkimi sammisani arlaqartuni tigussaasunik aalajangersagaqanngimmat siunnersuutikkut aalajangersaasoqannginngitsoq amerlanerussuteqartut isumaqarput. Matumani assersuutaasinnaapput kikkut tamarmik takusinnaasaannik piseqqusaarutinik allagartalersuutit. Taamaattoq una inatsit aqqutigalugu kalaallit oqaasiisa qulakkeerneqarnissaannut alloriarnerummat angisooq tassami matuminnga siunnersuummik akuersissutiginninnermi Inatsisartut siunissami oqaatsinut politikki pillugu suliniutinik nutaanik aallartitsinissaannut akornusiisussaanngimmat amerlanerussuteqartunit pingaartinneqarmat amerlanerussuteqartut naammagisimaarpaat. Amerlanerussuteqartunit naatsorsuutigineqarpoq ataatsimiititaliap isummersuutai Naalakkersuisut sulinerminni ilanngukkumaaraat tamannalu tunngavigalugu ukiuni tulliuttuni suliniutissanik suli allanut piareersarluareernikkut siunnersuutinik saqqummiussisoqarumaartoq.
Inatsisissatut siunnersuut pineqartoq 1. januar 2010-imi atuutilersussatut naatsorsuutigineqartoq ukiaanerani ataatsimiinnermi saqqummiunneqarpoq. UPA10-imut siunnersuummik inaarutaasumik suliarinninnissap kinguartinneqarnerata kinguneraa allannguutissatut siunnersuummik saqqummiinissamut pisariaqartitsilerneq tamatumalu kinguneraa inatsisip atuutilerfissaata qaammatinik arfinilinnik kinguaattornera.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut qulaani taaneqartut Inuit Ataqatigiinneersut, Demokraatineersut Atassummeersullu tassunga naapertuuttumik matumuuna allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussaqarput. Allannguutissatut siunnersuut uunga isumaliutissiissummut ilangussaq 2-itut ilanngunneqarpoq.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersut, Demokraatineersut Atassummeersullu allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq kiisalu inatsisissatut siunnersuut ilusimisut iluseqartoq akuersissutigineqartussatut inassutigaat.
Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Siumumeersup ataani oqaaseqaatit allassimasutut tunngavigalugit siunnersuut itigartinneqassasoq inassutigaa.Ikinnerussuteqarluni Siumumiit oqaaseqaat.
Inatsisartut tassaavugut naalakkersuisunut suliakkiissummik inatsisinnaasut. Suliassatta pingaarnerit ilagaat qulakkeerniassallugu naalakkersuisut pitsaasumik inanneqarnissaat.
Oqaatsitta pisortatigoortunngonerani maanna naalakkersuisut oqaatsivut pillugit politikkissamik saqqummiussaat Siumup akuersaanngilaa, makku peqqutigalugit:
Siullertut:Aappassaaneerneqarnissaanut Siumumit oqariartuuterput soorlu aamma ataatsimiititaliaq tamakkiisoq taamak isumqartoq, tassalu pingajussaaneerneqartinnagu inatsisissaq taamatut isikkoqartilluni akuerineqarsinnaanngitsoq. Maanna amerlanerussuteqartut allatut isumaqalerput Siumulli isummaminik allanngortitsinngilaq isumaqartuaratta politikkissaq taamatut isikkulik akuersaarneqarsinnaangitsoq.
Aappaattut:Innuttaasunit oqallisigitinneqarnerani amingarineqaqaaq minnerunngitsumillu allannguuteqartariaqarneranik oqariatuutit erseqqissut isiginiarneqannginnerat peqqutigalugu.
Pingajuattut:Kalallit kalaallisut oqalussinnaanngitsut annertuumik politikkissaq amingaralugu oqariartuutaat tusaaniarneqanngimmat.
Sisamaattut:Oqaatsinut politikkissap aappassaaneernissaa pingajussaaneernissaalu kinguartinneqarsimavoq aaqqitassat, isummersuutissat allannguutissallu inissaqartinniarlugillu piffissaqarfiginiarlugit. Innuttaasut oqariartuutaat aammalu allannguutissatut siunnersuutaat tusaaneqarani ilanngunneqanngillat.
Tallimaattut:Aningaasaliissutiginiarneqartut 2,2 mio.kr. ilumut matussutissatut naammannersut qularnartoqartikkatsigit. Naalakkersuisummi paasissutissiissutigimmagu qulequttanut assigiinngitsunut 3-nut atorniarneqartut.
Siumup sakkortuumik oqaatigissavaa Naalakkersuisooqatigiit Kalaallit Oqaatsivut pillugit taama piulluanngitsigisumik tamakkiinngitsigisumillu politikkiliornerat massa maanna Namminersornermi katersuuffik aammalu akulerutsitsinissamut sakkussaq pingaarneq kusananngitsumik inernilerneqarmat.
Tunngavilersuutivut oqaatigereerlugit oqaatsinut politikkissaq taamatut isikkoqartillugu Siumup itigartippaa.
Taama oqaaseqaateqarluni inatsisissatut siunnersuut Ataatsimiititaliap pingajussaaniigassanngortippaa.
Harald Bianco
Debora Kleist
Andreas Uldum
Malik Berthelsen
Knud Kristiansen