29. april 2010

UPA 2010/27 UKA 2009/88

 

Oqaatsinut politikki pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu

Ataatsimiititaliap

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit
Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit
Andreas Uldum, Demokraatit
Malik Berthelsen, Siumut
Knud Kristiansen, Atassut

UKA09-mi ulloq 13. oktober 2009-mi siullermeerinerup kingorna inatsisissatut siunnersuut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliap misissorpaa.

Inatsisissatut siunnersuutip imarisai

Inatsisissatut siunnersuut ulloq 21. juni 2009-mi Namminersornerup eqqunneqarneranut atasutut isigineqassaaq, tamatumani kalaallisut oqaatsit pingaarneruinnaratik aammali Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaatsitut atugaalerput.

Inatsisissatut siunnersuut arlalinnik siunertaqarpoq. Nunatsinni oqaatsinut politikip ersarissunik tunngaveqarnissaa inatsisikkut qulakkeerneqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik kalaallisut oqaatsitta inuiaqatigiinni oqaaserineqartutut, ilitsoqqussaralugu oqaatsitut oqaatsillu aappaattut atorneqarnerisa nukittorsarneqarnerattut inerisarneqarnerattullu siunnersuut ilaatigut isigineqarpoq. Ilaatigullu marlunnik arlalinnillu oqaaseqarnerup inuiaqatigiinni nukittoqutaanissaa kissaatigineqarpoq. Kiisalu oqaatsitigut akuunerulernissaq inatsisikkut qulakkeerneqassaaq. Oqaatsitigut akuunerulernissamik paasinninneq pillugu Naalakkersuisut ima allapput:

”Oqaatsitigut akuunerulernissamik oqarneq paasineqassaaq pineqartuni taakkunani pingasuni oqaatsitigut aporfiusartut peerniarnissaat inunnullu imm. 1-imi taaneqartunut oqaasertusaanissap nukittorsarnissaa, innuttaasut inuiaqatigiinni peqataasinnaanerat pitsanngorsarniarlugu nunatsinnilu ataatsimoornermik misigisimaneq kinaassuserlu patajaallisarniarlugit”.

Kalaallisut oqaatsit Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaasiunerat pisortanilu ingerlatsinermi atugaassasut inatsisikkut aalajangersarneqarpoq. Kiisalu kalaallit oqaasii sumiorpaluutinik pingaarnernik pingasunik pinnguuteqartut – tassa avanersuarmiutut, tunumiutut aamma kitaamiutut. Kiisalu danskit oqaasii pisortatigut ingerlatsinermi atorneqarsinnaapput aammalu tuluit oqaasii allamiullu oqaasii allat pisariaqartitsineq malillugu atorneqarsinnaallutik.

Pisortat suliffeqarfiutaat pisortallu oqartussaasui tamarmik oqaatsinut politikiliussapput aammalu namminersorlutik ingerlatsisut qulinik amerlanernilluunniit sulisullit tamarmik oqaatsinut politikiliussapput. Oqaatsinut politiki sunik imaqassanersoq pillugu inatsimmi assersuusiortoqarpoq, aalajangersimasumillu piumasaqaateqartoqarnani. Kiisalu sulisup ilaatigut oqaatsinik ilinniarnissamut pisariaqartitsinera paasiniarlugu sulisitsisoq sulisunik ataasiakkaanik oqaloqateqartassaaq. Inatsimmi pisussaaffik malillugu oqaatsinut politikiliortoqanngippat aammalu sulisunik ataasiakkaanik immikkut oqaloqateqarneq ingerlanneqanngippat akiliisitsisoqarsinnaavoq.

Inatsimmi inuit pineqartut tassaapput Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut tamarmik kalaallisut, danskisut oqaatsinilluunniit allanik oqalunnermik allannermillu ilinniarnissamik pisariaqartitsisut.

Inatsisip malinneqarneranik oqartussaasutut nakkutilliisussat tassaapput Naalakkersuisut, nakkutilliinerulli tamatuma Namminersorlutik Oqartussat ataanni oqartussaasumut allamut tunniunnissaanut Naalakkersuisut inatsisikkut piginnaatinneqarput.

Inatsisissatut siunnersuut tunngaviusumik inatsisaavoq. Tassa imaappoq; nalinginnaasumik maleruaqqusat najoqqutarisassallu inatsimmi taamaallaat aalajangersarneqarput, taakkulu kingusinnerusukkut nalunaarusiornikkut erseqqinnerusumik aalajangersaavigineqassallutik.

Inatsisartuni siullermeerinermi inatsisissatut siunnersuummut isummernerit

Inatsisissatut siunnersuutip siullermeerneqarnerani Naalakkersuisut ima erseqqissaapput:

”Kalaallit oqaasii inuiaat kalaallit kulturikkut kinaassusiannut qitiusumik ilaapput. Taamaalillutik oqaatsit kulturimik atatitsisutut atuuffeqarput, ataavartitassaallutik, nukittorsagassaallutik ilutigisaanillu ineriartortitassaallutik”.

Kiisalu:

”Siunnersuummi pingaartoq tassaavoq, siunnersuut tassaanngimmat oqaatsinut politikkimik inaarutaasumik aalajangiinerup ersiutaa, akerlianilli tassaammat siunnersuutip matuma suliassaqarfiillu allat attuumassuteqartut iluanni ineriartortitseqqinnissamut tunaartarisassaq”.

Kiisalu siunnersuutip imarisai atuutsinneqalernissaalu pillugit innuttaasut susassaqartullu sukumiinerusumik ilisimatinneqarnissaat periarfissinniarlugu inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaa pingajussaaneerneqarnissaalu upernaakkut ataatsimiinnermut kinguartinneqassasut Naalakkersuisut kaammattuutigaat.

Inuit Ataqatigiit inatsisissatut siunnersuut ilassilluarpaat oqaatsillu assigiinngitsuunerat tamanit ataqqineqassasoq kissaatigineqartoq oqaatigalugu. Taamaattumik oqaatsinut politikimi inuiaqatigiinni peqataasut tamarmik eqqaamaneqarnissaat pisariaqartoq Inuit Ataqatigiit isumaqarput. Inatsisissatut siunnersuutip inunnut immikkoortunut pingasunut sammitinneqarneratigut siuliani taaneqartoq piviusunngortinneqarsinnaasoq partii isumaqarpoq. Tassa imaappoq; inuit kalaallisut ilinniarnissamik pisariaqartitsisut kiisalu inuit danskisut tuluilluunniit oqaasiinik ilinniarnissamik pisariaqartitsisut. Kiisalu kalaallit kulturiannik, oqaluttuarisaanerannik inuiaqatigiinnilu pissutsinik ilinniartinneqarnissamik pisariaqartitsisunut. 

Kiisalu pisortat namminersortullu suliffeqarfiutaannut aningaasartuutaanngitsumik siunnersuut atuutsinneqalersinnaaneranik naatsorsuutiginninneq partiimit eqqarsarnartoqartinneqarpoq.

Kalaallit oqaasiinik nukittorsaaniarnermi ineriartortitsiniarnermilu anguniakkanik annertunerusunik inatsisissatut siunnersuutip imaqannginnera ajuusaarutigigini Siumup oqaatigaa. Kalaallisut piginnaasaqalernissap kalaallisut oqalussinnaanngitsunut tamanut piumasaqaatinngortinneqarnissaa partiimit kissaatiginartinneqaraluarpoq. Tamanna kalaallisut oqaaseqanngitsut kalaallit oqaasiinik ilinniarnissamut pitsaanerpaanik periarfissinnerisigut aatsaat pisinnaasoq partiip erseqqissaatigaa. Tamatuma peqatigisaanik suliaqarfinni kalaallinik qaffasissumik ilinniagaqarsimasunik amigaateqarfiusuni danskit oqaasii atorneqarnerussasut partiip oqaatigaa.

Kiisalu pisortat namminersortullu oqartussaasuinit allagartalersuutit allakkallu danskisuinnaq allaqqanatik aammali kalaallisut allanneqarnissaat pillugu aalajangersakkanik inatsisissatut siunnersuutip imaqarnissaa partiimit kissaatigineqarpoq.

Kalaallisut oqaatsit nukittorsarneqarlutillu ineriartortinneqarnissaannik inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqartup aammalu oqaatsit sorliit pingaarnertut atorneqarnissaannik namminersortutut suliffeqarfiutillit namminneq aalajangiisinnaanerat imminnut assortuuttut Demokraatit tikkuarpaat. Kiisalu inatsit malinneqanngippat qanoq pineqaatissiisoqarsinnaanersoq erseqqissarneqassasoq kiisalu inatsimmik unioqqutitsinermi suliffeqarfik qanoq annertutigisumik akiliisinneqarsinnaanersoq paasissutissiissutigineqassasoq partiip kissaatigaa.

Kalaallit oqaasiisa nunatsinni pisortatigoortumik oqaasiunerat aalajangersarneqarmat nuannaarutigigini Atassutip oqaatigaa. Taamaaliornikkut kalaallisut ilinniarusussutsimik siuarsaaneq partiimit pingaartinneqarpoq. Tamatuma peqatigisaanik kalaallisut oqaaseqarlutillu allattartut kalaallisut pitsaanerusumik ilinniarnissamik aamma pisariaqartitsisut partiimit oqaatigineqarpoq. Pingaartumik allassimasut kukkuneqarpallaartutut partiimit isigineqarput. Allamiut oqaasiinik piginnaasaqalernissaq eqqarsaatigalugu partiip neriuutigaa tamatumunnga periarfissat inatsisikkut nukittorsarneqassasut.

Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnera

Ataatsimiititaliap aallarniutigalugu oqaatigissavaa inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqartut Inatsisartuni partiinit tamanit taperserneqarmata ataatsimiititaliamilu suliarineqarnissaa inassutigineqarluni.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliaasimasup isumaqatigiittup aalajangiiffigisassatut siunnersuummut matumani kinguliani allassimasumut isumaliutissiissummini kaammattuutai ilumoorfigalugit Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuut suliarisimagaat ataatsimiititaliap takusinnaavaa:

”Aallaavittut isigalugu kialuunniit nunatsinniittup kalaallit, danskit tuluillu oqaasii atorlugit oqalunnikkut inuiaqatigiinni akuunerulersinnissaanut, kiisalu kalaallit kulturiannik inuiaqatigiinnillu paasinnittaatsimik ilinniartinneqarnissaanut Naalakkersuisut siunnersuuteqaqqullugit Inatsisartut aalajangiffigisassaattut siunnersuut”.

Kalaallisut oqaatsit inuiaqatigiinni oqaaserineqartutut qulakkeerneqarnissaannik inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqartoq ataatsimiititaliamit tamakkiisumik taperserneqarpoq. Aammattaaq oqaatsinik allalinnik piginnaasaqalernissaq inatsisissatut siunnersuummi pingaartinneqarmat ataatsimiititaliamit pitsaasutut isigineqarpoq. Nunarsuarmioqataavugut, taamaattumillu oqaatsinik arlalinnik piginnaasaqarnissaq pisariaqarluni. Minnerunngitsumik ilinniartitaaneq eqqarsaatigalugu, tassa ilinniagaqartoq oqaatsinik arlalinnik piginnaasaqanngippat meeqqat atuarfiata saniatigut ilinniartitaanerit arlallit ingerlanneqarsinnaanngimmata.

Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummik suliarinninneranut atatillugu ataatsimiinnerit

Inatsisissatut siunnersuutip ataatsimiititaliamit suliarineqarneranut atatillugu Nukissiorfiit, TELE, IMAK, Oqaasileriffik Naalakkersuisunullu ilaasortaq Mimi Karlsen ataatsimiititaliamit ataatsimeeqatigineqarpoq aammalu Naalakkersuisut oqaatsit pillugit isumasioqatigiissitsinerat peqataaffigineqarluni. Kiisalu 2009-mi 2010-milu ataatsimiititaliap arlaleriarluni ataatsimiittarnerini inatsisissatut siunnersuut suliarineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip tusarniaassutiginera

Siunnersuut ulloq 22. januarimit 20. februar 2009-mut tusarniaassutigineqarpoq. Tusarniaanermit akissutit tamarmik ilisarnaatigaat inatsisissatut siunnersuummut tunngaviusumik tapersiineq. Tusarniaanermut akissutini inatsimmik ilusilersuinermut atatillugu kaammattuutit Naalakkersuisunit malinneqarsimasut ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq, tassunga ilaallutik nakkutilliineq, pineqaatisiissutit naammagittaalliorfissallu pillugit aalajangersakkat nutaat.

Oqaatsinut politikki

Oqaatsinut politikkimi piumasaqaatit eqqarsaatigalugit siunnersuut maannatut iluseqartilluni naammanngitsoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Oqaatsinut politikki sunniuteqassappat suliffeqarfinni tamanit iserfigineqarsinnaasuni ussassaarutit allagartalersuutillu danskisuinnaq allaqqasut aamma kalaallisut allassimasariaqarput – illuatungaanullu.

Tamatuma saniatigut suliffeqarfiit ingerlatseqatigiiffiillu allakkatigut saffiginnissumminni innuttaasup oqaatsit atugai atoqqullugit innuttaasut peqqusisinnaanerannik aalajangersakkanik maleruagassiisunik aalajangersaanissamut periarfissat Naalakkersuisunit nalilerneqartariaqartut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.  Tamanna pissutsit aalajangersimasut eqqarsaatigalugit aammalu Europami inuit pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissummi, nunani tamalaani ikinnerussuteqartut illersorneqarnissaat pillugu isumaqatigiissummi, Inatsisini Tunngaviusuni kiffaanngissuseqarnissamut piginnaatitaaffinni, Nunat Peqatigiit oqaatsit pillugit isumaqatigiissutaanni, Nunani Avannarlerni oqaatsit pillugit isumaqatigiissummi aammalu inuit ataasiakkaat kiffaanngissuseqarlutik inuussutissarsiornermik ingerlatsisinnaaneranni tunngavissat eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik pingajussaaneerinissaq sioqqullugu allannguutissatut siunnersuummik saqqummiusseqqullugit Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit isumaqatigiittumit qinnuigineqarput, taamaalilluni inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut suliarinninnermini taassuminnga ataatsimiititaliaq ilanngussisinnaaqqullugu.

Nakkutilliineq, pineqaatissiissutit naammagittaalliorfissallu

Siunnersuummi kapitali 4-mi nakkutilliineq, pineqaatissiissutit naammagittaalliorfissallu ataatsimiititaliamit sukumiisumik oqaluuserineqarput. Inatsisissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqannginnerani inatsit malinneqanngippat pineqaatissiissutit sorliit atuutsinneqarsinnaanersut erseqqissaatigineqassasoq kiisalu inatsimmik unioqqutitsinermi suliffeqarfiup qanoq annertutigisumik akiliisinneqarsinnaanera paassissutissiissutigineqassasoq ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq. Taakku pillugit Naalakkersuisunit paasissutissat erseqqinnerusut piaartumik tiguneqarnissaat ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa, taakku pingajussaaneerinissamut ataatsimiititaliap isumaliutissiissutissaanut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu.

Tusagassiorfitsigut oqaatigineqartut

Kiisalu oqaatsit nipilersornermut, atuakkiornermut allatsigullu eqqumiitsuliornermut tunngassutillit tusagassiuutit aqqutigalugit innuttaasunut anngunneqartut aamma inatsimmut ilaatinneqartariaqarnersut pillugu maanna oqallinnermut atatillugu Naalakkersuisunut ilaasortaq nassuiaateqartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai

Inatsimmut nassuiaatini Naalakkersuisut ima allammata ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq:

”Oqaatsit pillugit politikkeqarnissamik piumasaqaat pisortanit suliffeqarfinnillu tamanit naammassineqassaaq, aningaasatigut killiliussaareersut iluanni”.

Tamannalu ima itisiliiffigaat:

”Oqaasertusarsinnaatitaanerup inatsimmi aalajangersarneqarnissaa naapertuussorineqarsimavoq, Naalakkersuisulli suliffeqarnermi kattuffiit susassaqartullu attuumassutillit allat isumasioqatigalugit pisinnaatitaanerup taassuma piviusunngortinneqarnissaa pillugu malittarisassiornissamut aalajangersaasussanngortinneqarlutik. Taamaattumik oqaasertusarnissamut inatsisitigut pisinnaatitaaffik taanna namminermini pisortanut allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu kinguneqassanngilaq.”

Namminersorlutik inuussutissarsiutilinnut aningaasaqarnikkut kingunerisassat eqqarsaatigalugit pisortanut aningaasaqarnikkut kingunerisassat pillugit immikkoortoq Naalakkersuisut innersuussutigaat.

Tunngavissat pigineqartut tunngavigalugit ataatsimiititaliap qularaa inatsisissatut siunnersuummik atuutsitsilerneq pisortat namminersortullu ingerlatsiviinut aningaasaqarnikkut kinguneqassanngitsoq. Inatsisissatut siunnersuut piviusunngortinneqarpat namminersorlutik ingerlatsivinnut aningaasaqarnikkut kingunerisassat Naalakkersuisut suliffeqarnermilu illuatungeriit akornanni erseqqinnerusumik isumaqatigiinniartoqareerneratigut aatsaat paasineqarsinnaasut tunngaviusumik isigalugu oqaatigineqarsinnaagaluartoq, tamanna ima isumaqanngilaq siunnersuut aningaasaqarnikkut kinguneqanngilluinnassasoq. Kingunerisassat taakku qulaajarniarneqannginnerat akisussaassuseqartumik iliornerusorinanngilaq. Pisortat ingerlatsivii eqqarsaatigalugit siunnersuutip atuutsinneqalernera aningaasaqarnikkut allaffissornikkut atuiffiusariaqassaaq – atugassat taakku iliuusissanit suliniutinillu allanit tiguneqartariaqassapput. Taamaattumik siunnersuutip atuutsinneqalernera atugassiissutaareersut iluanni ingerlanneqassasoq oqaatigiinnarneqarmat tamakkiisuunngilaq. Oqaatsit pillugit isumasioqatigiinnermi illuatungeriinnillu susassaqartunik ataatsimiititaliap ataatsimeeqateqarnerani isuma tamanna aamma aninneqarpoq. Soorluttaaq tamanna tusarniaanermit akissutini arlalinni oqaatigineqartoq. Taamatut isummernermut tunngavigineqarpoq inatsisissatut siunnersuut takussutissaannartut politikerineqassanngippat inatsisissatut siunnersuummik piviusunngortitsineq aningaasartaqanngitsumik ingerlanneqarsinnaanngimmat. 

Taamaattumik inatsisitigut piginnaatitsissutit pisortat namminersortullu ingerlatsiviini qaqugu, qanoq aammalu aningaasaqarnikkut qanoq kinguneqartumik Naalakkersuisunit atorneqarlersaarnersut itisiliivigeqqullugu aappassaaneerinermut akissuteqaammi ataatsimiititaliap Naalakkersuisunut qinnutigissavaa. Kiisalu 2011-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik siunermut aningaasanik Naalakkersuisut immikkoortitsiniarnersut paasissutissiissutigineqassasoq ataatsimiititaliap periarfissaq manna iluatsillugu kissaatigaa.

Siunnersuummi aningaasaqarnermut tunngasut sukumiisumik misissorneqarnissaa pingaaruteqartorujussuusoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Taamaattumik Inatsisartut pingajussaaneerinissaannut ilassutitut isumaliutissiissummi pissutsit tamakku immikkut misissorneqarnissaat ataatsimiititaliap kissaatigaa, taamaattumillu siunnersuutip Inatsisartunit aappassaaneerneqarnerani Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamit suliarineqaqqinnissaa innersuussutigineqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Inassuteqaatit

Siunnersuummut tapersiigallarnini oqaatigalugu siunnersuut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Ataatsimiititaliamit suliareqqitassanngorlugu innersuunneqassasoq ataatsimiititaliap inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni ataatsimiititaliap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Harald Bianco
Debora Kleist		Andreas Uldum
Malik Berthelsen		Knud Kristiansen