25. februar 2010

UPA 2010/110

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermi iluanaarniuteqarneq pinerliiniarnernullu aningaasalersuineq pinaveersaartinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsimmik aalajangersaasoqassasoq siunnersuutigineqarpoq(aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pillugu inatsit).

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernut malittarisassat maannamut killilersorneqarnikuupput aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik akiuiniarneq pillugu inatsimmik Kalaallit Nunaannut peqqussutikkut (aaqqiissut), taamaammaallu aningaaserivinnut namminersorlutik oqartussanut attuumassuteqanngitsunut atuulluni. Peqqussutikkut taamanikkut qallunaat aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu inatsisaat Kalaallit Nunaanni atuutsinneqarpoq (inatsit nr. 348, 19. Juni 1993-imeersoq). Qallunaat aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu inatsisaat  aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkamik nr. 91/308/EØF-imik atuutilersitsineruvoq.

Danmark 2006-imi aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu nutaamik inatsisitaarpoq (inatsimmik nalunaarut kingulleq nr. 806, 06/08/2009-meersoq takuuk), taassumuunalu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernullu aningaasalersuineq pinaveersaartinniarlugit iliuuserisassat pillugit aalajangesakkat ilaat atuutsinneqarput – aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuat (matuma kingorna taaneqartartussaq ”aalajangersagaq” (nr. 2005/60/EF)). Inatsimmiipput aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuisarnermut akiuiniarnermi iliuutsit, atuuffialu annertusineqarluni aningaaseriviit saniatigut inunnut suliffeqarfinnullu allanut.

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaneq pitsaaliorniarlugu iliuusissat pillugit inatsit Kalaallit Nunaannut aaqqiissut suliffeqarfinnut aningaasarsiornermik sammisaqartunut taamaallaat atuummat, suliaminnik ingerlatsineri namminersorlutik oqartussat susassarinngisaanni, Financial Action Task Force on Money Laundring (FATF) aamma EU-kommissionen malillugit, sammisami naalagaaffiup inatsisaanut atuuttumut ilapittuutissanik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aningaasanik peqquserluutinik iluanaarniuteqartarneq pinerliinianillu aningaasalersuisarneq pitsaaliorniarlugit iliuusissanik namminersuutigalugu iliuuserisassanik atuutsitsisariaqalernera pisariaqartoq.

Aningaasarsiornermik sammisaqarnerup nakkutigineqarnerata aaqqissuussaanera eqqarsaatigalugu siunnersuut aqqutigalugu Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni attuumassuteqarnerup allanngortinneqarnissaa siunertarineqanngilaq.

Inatsisissatut siunnersuut pinerluttulerinermi inatsimmut Kalaallit Nunaannut atuuttumut attuumassuteqarppoq, immikkut inatsisiliaalluni pinerliiniarnernik aningaasalersuinernut atatillugu mianersuaalliornikkut (toqqaannanngitsumik) iliuuseqarnerit inatsisinik unioqqutitsinertut suliarineqartussaallutik, taamatullu assinganik ilisimallugu siunertaqartumik (toqqaannartumik iliortut) iliortut eqqarsaatigalugit, pinerliiniarnernik sammisaqartunik aningaasalersuineq pillugu pinerluttulerineq pillugu inatsisip § 30-at malillugu inatsisinik unioqqutitsinerullutik.

FATF suleqatigiiffiuvoq 1989-imi nunat G-7-imik taaneqartartut pilersissimasaat. Suleqatigiiffittut kattuffik 40-t missaannik ilaasortaqarpoq, tamakkununnga Danmark ilaalluni, taassumalu siunertaraa aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaneq akileraartarnikkullu akileraarutinik akiliinngitsoortarnerit akiorniarneri, tamakkulu saniatigut aningaasaqarnikkut sammisaqarnermi pinerliinianut akiuunnissamut inassutiginnittarnernik suliarinnittarneq.

Taamaalilluni inatsisissatut siunnersuutikkut qallunaat aningaasanik peqquserluutinik malun-narunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu inatsisaat suliffeqarfinnut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit oqartussaaffigineqartunut atuutilersinneqarpoq. Inatsisissatut siunnersuummi siunertaavoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik pinerliinianullu aningaasalersuisarnerup pinaveersaartinneqarnissaannut iliuutsinik sakkortusisanik piumasaqaateqarnissaq, taakkulu ullumikkut peqqussummi ersipput. Tamanna aningaasanik peqquserluutinik malunnaarunnaarsaasarnermik aammalu pinerliinianut aningaasalersuisarnermik akiuiniarnermi iliuutsit ingerlateqqinnissaannut atatillugu pivoq.

Pinaveersaartitsiniarluni iliuutsit suliassaqarfinni susassaqarfiusuni tamani atorneqarnissaat qulakkeerniarlugu inatsisissatut siunnersuutip atuuffiani suliffeqarfiit inuillu aningaasanik nunat allat aningaasaannut nuutsitsisarnermik imaluunniit aningaasalersuinikkut, atukkiisarnermik taarsigassarsisitsisarnermillu inuussutissarsiuteqartut, illunik tuniniaanermi akunnermiliuttartut aamma suliffeqarfinnut kiffartuussinernik neqerooruteqartartut pineqartunut ilaatinneqarput. Taaguut kingulleq § 3, nr. 5-imi nassuiarneqarpoq, ilaatigullu inuit suliffeqarfiillu suliffeqarfinnut sumiiffimmi angerlarsimaffittut/nalunaarsorsimaffittut najugaqarfinnik allanillu attaveqarfigineqarsinnaasunik atugassiisartut (soorlu akunnittarfiit allaffeqarfittut atorneqartut) ilaatinneqarlutik. Aammattaaq pinik tigussaasunik nioqquteqartartut aningaasanngorlugit 100.000 kr.-nik taakkuninngaluunniit amerlanerusunik akiliiffigineqartarnissaat inerteqqutigineqassasoq siunnersuutigineqarpoq (aningaasanik tiguinnarissanik akiliinissamik inerteqqut).

Inatsisissatut siunnersuummi immikkoortut ilaanni suliffeqarfiit inuillu aalajangersaavigineqartut sullitaminnik ilisimasaqarnissaat sakkortusisamik piumasaqaatigineqarpoq. Tamanna pingaartumik suliffeqarfiit piginnittuiniik nakkutilliinikkut sunniuteqartunik ilisimasaqarnissaat kiisalu inunnik naalakkersuinikkut aarlerinartutut taaneqartunik eqqumaffiginninnerunissaq eqqarsaatigalugit atuuppoq. Tamatumunngali peqatigitillugu sullitat tunisassiallu erseqqinnerusumik nalunaarsorneqartut eqqarsaatigalugit sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaat atuutissanngitsoq siunnersuutigineqarpoq. Taamaalilluni sullitanik ilisimasaqarnissamik inatsisissatut siunnersuummi piumasaqaat inatsimmut atuuttumut sanilliulluni aarlerinarsinnaasunik tunngaveqarnermik aallaaveqarneruvoq.

Taammattaaq siunnersuutigineqarpoq nalunaarutiginninnissamut pisussaaffiliisoqassasoq, taamaalilluni suliffeqarfiit inuillu aalajangersaaffigineqartut Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfimmut nalunaaruteqarfigisassavaat, aningaasanik nuussineq pinerluttulerineq pillugu inatsimmik unioqqutitsinerusoq pasitsaanneqarpat, aamma suliffeqarfiit inuillu aalajangersaaffigineqartut pasitsaassippata aningaasanik nuussineq immikkut inatsimmik unioqqutitsinermut attuummasuteqartoq. Nalunaarutiginnittussaatitaaneq inatsisissatut siunnersuutikkut unioqqutitsinernut ukioq ataaseq sinnerlugu parnaarussinermik pineqaatissiissutigineqarsinnaasunut killissalerneqarpoq.

Kiisalu inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasinnaasunik nakkutiginninnissaat inatsisissatut siunnersuutikkut atuutilersinneqarpoq. Nakkutilliinermut tassunga ilaatillugu inuit suliffeqarfiillu pisortaat pissutsit pineqaatissiissutigineqarsinnaasut atorfiup sulinerulluunniit toqqissisimanartumik isumagineqarsinnaaneranik aarlerinartorsiortitsisumik eqqartuunneqarsimasuunnginnissaannik nalunaarsuinissamik siunnersuummi piumasaqaateqartoqarpoq.

Aalajangersakkami aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinermik akiuinissamik inassuteqaatit nutarsakkat ilarparujussui ilangunneqarput, taakkulu Financial Action Task Force on Money Laundering-ip (FATF-ip) juni 2003-mi akuerisarai. Danmarkip FATF-imi ilaasortaanerani Kalaallit Nunaat ilaavoq, taamaattumillu inassuteqaatit taaneqartut malissallugit pisussaaffeqarluni. Aalajangersakkap taassuma aningaasanik peqquserluutinik malunaarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat marluk siusinnerusumeersut peqqussutikkut atulersinneqarsimasut atorunnaarsippai. Tamatuma saniatigut FATF-ip pinerliiarniartarnernik aningaasalersuisarnermik akiuiniarneq pillugu  immikkut inassuteqaatai, pinerliiniarluni 11. september 2001-imi saassussinermut atatillugu akuerineqartut inatsisikkut atulersinneqarput.

Pinerliiniatarnernik aningaasalersuisarnerup akiorneqarnera

Pinerliiniarnernik aningaasalersuisarnerup akiorneqarnera pillugu FN-ip isumaqatigiissutaa 1999-imeersoq Danmarkip 25. september 2001-imi atsiornikkut akueraa. FN-ip isumaqatigiissutaa malillugu aningaaseriviit suliffeqarfiillu allat aningaasalersuinermi aningaasanik nuussisarnermi akuusut pisussaaffilerneqarput aningaasanik nuussinerit pisariusut nalinginnaanngitsumillu amerlassusillit aningaasanillu nuusseriaatsit nalinginnaanngitsut aningaasaqarnikkut imaluunniit inatsisit malillugit siunertaqarsorinanngitsut nunami oqartussaasunut pisinnaatitaasunut nalunaarutigissallugit.

Aammattaaq FN-ip Isumannaallisaanermut Siunnersuisoqatigiivisa pinerliiniartarneq akiorniarlugu aalajangersagaa (1373) tunngavigalugu inunnut pinerliiniarlutik iliuuseqartunut imaluunniit pinerliiniarnissamik siunertaqartunut pinerliiniarluniluunniit iliuuserineqartuni peqataasunut aningaasanik atugassiissuteqartarnissaasa inerteqqutiginissaanut naalagaaffiit pisussaaffilerneqarput.

Peqqussummi nutaami tassani pinerliiniarnernik akiuiniarluni iliuutsit aalajangersarneqarput, taakkunanilu ilaatigut ilaapput pisut aningaasat inatsisinik unioqqutitsinani pissarsiarineqarsimasut pinerliiniarnernut aningaassaliissutitut atorneqarnerannik pasitsaassiviusut.  Aningaasanik peqquserluutinik  malunnarunnaarsaasarneq akimorlugu, inuit suliffeqarfiillu pinerliiniarnernik aningaalasalersuinermik pasitsaassitillugit taamaallaat Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik isumaqatigiissuteqarfigalugu kontomit inummilluunniit pineqartumit aningaasanik nuussisoqarsinnaavoq.

FATF-ip inassuteqaatai nutartikkat aamma Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuat

Financial Action Task Force on Money Laundering tassaavoq naalagaaffiit akornanni suleqatigiiffik, nunat G-7-inik taaneqartartut suliniuteqarnerisigut 1989-imi pilersinneqartoq. Siunertaasoq tassaavoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik pinerliiarniarnernillu aningaasalersuinernik akiuinerup ineriartortinneqarnissaa suliniutinillu siuarsaasoqarnissaa. Kunngeqarfik Danmark suleqatigiinneq pilersinneqarmalli suleqatigiiffimmi ilaasortaavoq.

FATF-ip pinerliiniarnernik aningaasalersuinermik akiuiniarluni suliniutit annertusineqarnerannut ilaasumik pinerliiniarnerillu akiorneqarnissannik 2001-imi immikkut inassuteqaasiornermigut kaammattuutini 40-sut junimi 2003-mi nutarsarpai. Inassuteqaatini taakkunani aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq kisimi pineqanngilaq aammali pinerliiniarnernik aningaasalersuineq akiorniarlugu suliniutit aamma ullumikkut ilaatinneqarput.

Inassuteqaatinik nutarterineq pingaartumik FATF-ip aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermi pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarnerni periuutsit nutaat ineriartortinneqarnerannik misilittagaanik tunngaveqarpoq. Taamaalilluni inassuteqaatini pingaartumik isiginiarneqarput inuit inatsisilerinermi immikkoortutut isigineqartut aamma inatsiseqartitsinermi aaqqissuussinerit allat aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsiarineqartunik il.il. piginnittuusunik isertuussiniarnermi atorneqartut. Taamaattumik inassuteqaatinik 40-nik taakkuninnga allanngortiterineq sullitanik ilisimasaqarnissamik immikkuualuttulersugaanerusunik piumasaqaateqarnermut pingaartumik sunniuteqarpoq.

FATF-ip inassuteqaataasa nutartikkat 40-t ilarpassui aalajangersakkap ilannguppai, taamaalillutik taakku nunat tamat akornanni aalajangersakkat EU-mi assigiissaartumik atorneqalerlutik. Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkap siulliup aamma aalajangersakkap aappaata suliarineqarneranni taamaalilluni siunertaasimavoq aalajangersakkat taakku suliassaqarfimmi tassani nunat tamat akornanni aalajangersakkanut naapertuuttuunissaat, matumani pingaartumik FATF-ip immikkut kaammattuutai ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Taamaalilluni aalajangersagaq taanna  aamma tassaavoq FATF-ip kaammattuutaasa 40-t juni 2003-meersut nassatarisatut kingunerisaat.

2. Inatsisip imarisai

Inatsisip atuuffia

Inatsisissatut siunnersuummi inatsisit atuuffia tassaavoq peqqussutip atuuffigisaanik annertunerusutigut ingerlatitseqqinneq. Peqqussummi massakkut atuuttumi suliffeqarfiit Namminersorlutik Oqartussanit aalajangersaavigineqartut piumasaqaateqarfigineqarput. Peqqussut massakkut atuuttoq aamma allanngortiterneqarpoq, taamatuttaarlu inuit suliffeqarfiillu manna tikillugu pineqartunit amerlanerusut ilaatilissallugit. Pinaveersaartitsiniarluni iliuutsit suliassaqarfinni susassaqarfiusuni tamani atorneqarnissaat qulakkeerniarlugu inatsisissatut siunnersuutip atuuffiani suliffeqarfiit inuillu aningaasanik nunat allat aningaasanut nuussisarnermik, aningaasaliiffigineqarluni atukkiusisarnermik, taarsigassarsisitsisarnermik inuussutissasiutigalugu suliaqartut, illunik tuniniaanermi akunnermiliuttartut aamma suliffeqarfinnut kiffartuussinernik neqerooruteqartartut ilaatinneqarput. Taaguut taaneqartoq kingulleq § 3, nr. 5-imi nassuiarneqarpoq, ilaatigullu inuit suliffeqarfiillu suliffeqarfinnut sumiiffimmi angerlarsimaffittut najugaqarfinnik attaveqarfigineqarsinnaasunillu atugassiisartut (soorlu akunnittarfiit allaffeqarfittut atorneqartut) ilaatinneqarlutik.

Allaffissornikkut nammatassat oqilisarneqarnissaat siunertaralugu pinik tigussaasunik nioqquteqartartut aningaasanik tigoriaannarnik 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik tigusinermi inatsimmi sullitat kinaassusiinik uppernarsaanissamik paasissutissanillu il.il. toqqortarinnittarneq pillugu piumasaqaatini pineqartunut ilaatinneqanngillat. Tassunga taarsiullugu siunnersuutigineqarpoq pinik tigussaasunik nioqquteqartartut aningaasanik tigoriaannarnik 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik akiliiffigineqartarnerannik inerteqqut atulersinneqassasoq.

Sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaat

Aalajangersakkap  kiisalu FATF-ip inassuteqaataasa nassatarisaannik inatsisissatut siunnersuutikkut suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut sullitaminnik ilisimasaqarnissaannik piumasaqaatit sakkortusisat eqqunneqarput. Sullitap kinaassusiata uppernarsarneqartarnissaanik piumasaqaatip saniatigut sullitap tigussaasumik piginnittuisa nakkutilliinikkut siunniuteqartut (piginnittunut) annertunerusumik ilisimaneqarnissaannik sakkortusisamik piumasaqaateqarneq nassataraa, tassa sullittaq suliffeqarfiuppat. Aammattaaq inuit suliffeqarfiillu inatsisissatut siunnersuummi pineqartunut ilaatinneqartut niueqatigiinnikkut attaveqaqatigiinnerup siunertaa annertussusialu pillugit paasissutissanik pissarsiniartassapput, taamaatuttaarlu sullitamut tunngasoq ingerlaavartumik nakkutigineqartassalluni.  Inatsisissatulli siunnersuummi aarlerinartunik naliliineq aallaavigalugu kinaassutsimik uppernarsaasoqartarnissaanut aamma periarfissiisoqarpoq, taamaalilluni sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaatit taakkuusut pisuni tamarmiunngitsoq piumasaqaataalersillugit.

Pisuni aalajangersimasimasuni sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaatit immikkut sakkortusisat atuupput, pisuni aalajangersimasuni aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermik pisuni taakkunani immikkut ittumik aarlerinartorsiortitsisoqarsinnaaneranik naliliineq aallaavigalugu. Sakkortusisamik piumasaqaat taanna ilaatigut sullitanut nunani allani najugaqartunut  naalakkersuinikkullu qaffasinnerusumik atorfeqartunut atorfeqarsimasunulluunniit, imaluunniit sakkutooqarnermi qaffasissumik inissisimasunut inissisimasunulluunniit atuuppoq. Taakku inatsisissatut siunnersuummi inuttut naalakkersuinikkut aarlerinartumik inissisimasutut taaneqarput.

Inatsisissatut siunnersuut aammattaaq sullitat, tunisassiat aningaasanillu nuussinerit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasinnaanerat pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaanerat aarlerinannginneruffigisaattut nalilerneqartut erseqqinnerusumik taaneqartut eqqarsaatigalugit sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaaatit atuutinnginnissaannut periarfissiivoq. Inatsisissatut siunnersuut aamma piumasaqaatit immikkut ittut atuutsillugit kinnaassuseq il.il pillugit paasissutissanik pingajuusutut inissisimasumit pissarsiarineqarsimasut atorneqarnissaannut periarfissiivoq.

Sullitanik ilisimasaqarnissamik sakkortusisamik piumasaqaatit aamma sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaatit atuutsinneqannginnissaannut periarfissat tassaapput aalajangersakkap FATF-illu kaammattuutaasa nassatarisaat.

Eqqumaffiginninnissamut nalunaarutiginninnissamullu pisussaaffeqarneq

Inatsissatut siunnersuummi inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut eqqumaffiginninnissaminnut ataatsimut pisussaaffilerneqarput. Pisussaaffik tassaavoq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aningaasanik nuussinernik nalinginnaanngitsunik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq eqqarsaatigalugit naliliiffiginnittarnissaat. Tamatuma nassataraa sullitap ingerlataasa immikkut qanoq ittuussusertik pissutigalugu aningaasanik peqquserluutik malunarunnaarsaanermut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut attuumassuteqarsinnaanerannik suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut ataatsimut isigalugu eqqumaffiginninnissaat.

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqartoq imaluunniit pinerliiniarnernut aningaasalersuisoqartoq pisumi pasitsaanneqarpat inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut nalunaarutiginninnissamut pisussaaffeqarneranni aningaasat pinerluttulerinermik inatsisip kiisalu immikkut inatsisip unioqqutinneqarneratigut pissarsiarineqarsimanerannik pasitsaassineq aammattaaq ilanngullugu annertusisinneqarpoq. Nalunaarutiginnittussaatitaaneq inatsisissatut siunnersuummi pisunut inatsimmik unioqqutitsinernut ukioq ataaseq sinnerlugu paarnaarussaanermik pineqaatissiissutigineqarsinnaasunut killissalerneqarpoq.

Allannguutit taakku aalajangersakkap aamma FATF-ip inassuteqaataata nassataraat.

Nakkutilliineq kiisalu suliffeqarfinnik nalunaarsuineq

Inatsisissatut siunnersuutikkut inunnik suliffeqarfinnillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartunik tamanik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq eqqarsaatigalugu nakkutilliinissamik piumasaqaat atulersinneqarpoq, pineqartut inatsimmik eqquutsitsinerisa qulakkeerneqarnissaat siunertaralugu. Nakkutilliinissamut piumasaqaammut ilaasutut inatsisissatut siunnersuummi piumasaqaataavortaaq suliffeqarfiit nalunaarsorneqarnissaannik piumasaqaat. Suliffeqarfiit nalunaarsorneqarnissaannik piumasaqaammut atatillugu tamatumunngalu peqatigitillugu suliffeqarfiit taakku pisortaasa pissutsit pineqaatissiissutigineqarsinnaasut atorfiullu suliffiulluunniit toqqissisimanartumik isumagineqarsinnaannginneranik nasssataqartut pillugit eqqartuussaasimasuunnginnissaannik piumasaqaateqartoqarpoq.

Allannguutit taakku aalajangersakkap aamma FATF-ip inassuteqaataata nassataraat.

3. Pisortanut aningaasaqarnikut allaffissornikkullu kingunerisassai

Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pisortanut annikitsuaraannarsuarmik kinguneqarnissai nalilerneqarpoq. Nalunaarsuutit nutartertarnerisa malitsigisaannik aningaasartuutit kiisalu maalaaruteqartoqartassappat sulianik samminnittarnernut aningaasartuutit periarfissat atuutereersut iluanni aningaasalersorneqartarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasarsiornermik sammisaqarnerup nakkutigineqarnerani Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni aaqqissuussinikkut allannguuteqartoqarnissaa siunnersuutip siunertarinngimmagu, ataatsimoortumik tapiissutit siunnersuummit kalluarneqartussaanngillat.

4. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai

Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu taamaallaat killeqartorujussuarmik kinguneqarnissaa nalilerneqarpoq.

5. Innuttaasunut aningaasaqaarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai

Innuttaasunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

6. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

7. Naalagaaffeqatigiinnerup Namminersorlutillu Oqartussanut akornanni attuumassuteqarneq

Siunnersuutip Naalagaaffeqatigiinnermi Namminersorlutik Oqartussat inatsisiliornerat naleqqussaffigai.

8. Oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu/kattuffinnullu tusarniaaneq

Siunnersuummi saqqummiunneqartut ukununnga tusarniaassutigineqarsimapput:

KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaata Eqqartuussivia, Deloitte, Kalaallit Nunaanni Kukkunersiuisoqarfik, GrønlandsBanken, Nuuk Sparbank, If Forsikring Kalaallit Nunaat, Codan Forsikring Kalaallit Nunaat, PFA Soraarneq aamma Finanstilsynet.

Tusarniaanermi taamaallaat akissutit marluk takkussimapput, oqaariaatsitigut erseqqissaassutit ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatertalinnik. Tamakku siunnersuummi ilanngunneqarput.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit

 

Kapitali 1 pillugu

 
§ 1 pillugu

Inatsisip atuuffia § 1-imi aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Aalajangersakkap taassuma aalajangersakkami artikel 2, tak. artikel 3 (1) aamma (2) piviusunngortippai.

Inatsisissatut siunnersuummi ersippoq suliffeqarfiit inuillu suut inatsimmi pineqartunut ilaatinneqarnersut, taakkulu sapinngisamik annertunerpaamik tamakkiisuutinniarneqarput.

Aalajangersakkami artikel 2 (2), tak. artikel 3 (2) (a) aalajangersakkami nr. 1-imi piviusunngortinneqarput, tassanilu suliffeqarfiit inuillu aningaasanik nunat allat aningaasaannik taarsiisarnermik inuussutissarsiutigalugu suliaqartut pineqartunut ilaatinneqarput.

Suliassaqarfiup ”inuussutissarsiutigalugu”-tut nassuiaateqarfigineratigut erseqqissarneqarpoq iliuutsit immikkuullarinnerusut iliuutsilluunniit atorfeqartitaasup atorfeqarfigisaata avataaniittut inatsimmi pineqartunut ilaatinneqanngitsut.

Aalajangersakkami artikel 2 (2), tak. artikel 3 (2) (a) aalajangersakkami nr. 2-imi piviusunngortinneqarpoq, tassanilu attartortitsisarnermik ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu taarsigassarsisitsisarnermik inuussutissarsiutigalugu ingerlataqartut, soorlu niuernikkut taarsigassarsisitsisartut, pineqartunut ilaatinneqarput. Taarsigassarsitsisarnermik suliaqarneq, ilaatigut atuisunut taarsigassarsitsitsisarneq, sanaartornermut taarsigassarsisitsisarneq aamma factoring diskonteringilu Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfiginngimmagit taarsiullugu siunnersuummi nutaamik aaqqissuusiinikkut naleqqussarneqarlutik.

Aalajangersakkatut siunnersuummi nr. 3-mi illunik tuniniaanermi akunnermiliuttartut pineqarput. Inuit suliffeqarfiillu taamatut sulinermut qanittumik suliaqartut aalajangersagassatut siunnersuummi nr. 4-mi pineqartunut ilaatinneqarput, inuk suliffeqarfilluunniit pineqartoq aalajangersakkani allani pineqartunut ilaatinneqanngippat.

Taaguutip ”inuussutissarsiutigalugu” nr. 1-imi taaneqartup pissuseqataatut paasineqassaaq. Taamaaliornikkut erseqqissarneqarpoq ataasinnaanerusumik iliuutsit taaguutip atorneqartup avataaniittut. Aamma iliuutsit atorfinitsitaanermi suliassarisat avataanniittut, assersuutigalugu eqqiaasup angerlarsimaffimmiluunniit ikiortip akiligassanik akililiinerni ikiuunnera oqariaatsip pineqartup avataanniippoq.

Aalajangersakkami tassani nr. 5 suliffeqarfinnut kiffartuussinernik neqerooruteqartartunut tunngasoq aalajangersakkami artikel 2-mik (3) (c), tak. artikel 3 (7), piviusunngortitsineruvoq. Suliffeqarfiit kiffartuussinernik neqerooruteqartartut suunerat inatsisissatut siunnersuummi § 3, nr. 5-imi nassuiarneqarput. Aalajangersagaq taanna pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Aalajangersakkami imm. 2-p manna nassataraa, tassalu pinik tigussaasunik nioqquteqartartut inatsisip atuuffiani pineqartunut ilaatinneqarnerat. Inatsisissatut siunnersuut pinik tigussaasunik nioqquteqartartut aningaasanik tigoriaannarnik 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik akiliuteqarfigineqartarnissaasa inerteqqutigineqarneranik imaqarpoq.

§ 2 pillugu

Siunnersuutigineqarpoq pinik tigusaassunik nioqquteqartartut aningaasanik tigoriaannarnik 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik akiliiffigineqartarnissaat inerteqqutaassasoq. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq, aningaasanik tigoriaannarnik akiliuteqarneq akiliutinut arlalinnut agguataarsimasoq katillugit 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik tigoriaannarnik aningaasartaqarpat, akiliutillu imminnut ataqatigiittutut isigineqarpata. Aalajangersakkami immikkoortoq kingulleq ikkunneqarpoq saneqqutaariniarnerit pinngitsoortinniarlugit.

Aalajangersagaq taanna FATF-ip aamma aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuannik eqqortitsisuusoq naliliisoqarpoq. Taamaattorli nalunaarutiginnittussaatitaanermi pinik tigussaasunik aalajangersimasumik nalilinnik tuniniaasartut kisimik pineqarput, soorlu biilinik tuniniaasartut, pigisanik qanganitsanik tuniniaasartut kuultinillu pinnersaasiortartut. Tamanna tuniniaasartut taakku taamatut amerlassusilinnik aningaasanik tigoriaannarnik akiliuteqarfigineqarajuttarnerannut atavoq.

Naatsorsuutigineqarpoq 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik tigoriaannartut aningaasanngorlugit akiliisartut ikinnerpaajusut. Taamatut amerlatigisunik aningaasartalinnik akiliinerit qarasaasiakkut akileeriaaseq chekiluunniit atorlugit pigajunnerusarput. Taamaattumik naliliisoqarpoq pinik tigussaasunik nioqquteqartutut aningaasanik tigoriaannarnik taamatut amerlatigisunik akiliinermut inerteqquteqartarnissaq killilimmik annertussuseqartoq.

Pinik tigussaasunik nioqquteqartartut inatsisip atuuffiani aalajangersakkat taassuma nassatarisaanik ilaatinneqassanngillat.

Kapitali 2 pillugu

§ 3 pillugu

Nr. 1-imi 2-milu aalajangersagassatut siunnersuut tassaavoq aalajangersakkap  inatsisilerinikkut inatsiseqartitsinikkut immikkootunik kiisalu inatsiseqartitsinikkut aaqqissuussinernik assigiinngitsunik atuinerata nassatarisai. Taamaattumik taguutit ”ingerlatseqatigiiffik”-up aamma taaguutip ””suliffeqarfik”-up nassuiarnissaat pisariaqarpoq. Nr. 1-imi aamma nr. 2-mi nassuiaatini nassuiaat sapinngisamik amerlasuunik imalik anguniarneqarpoq, ataanilu ingerlatseqatigiiffiit suliffeqarfiillu ilusaannik taaguineq sukumiisuunngilaq.

Inatsisissatut siunnersuummi matumani Nr. 1-imi taaguut ”ingerlatseqatigiiffik” (selskabi) tamatigoortutut paasineqassaaq. Tassani pineqarput inatsisilerinikkut inuit tamarmik, tamakkununnga ilaallutik aktieselskabit, anpartsselskabit, andelsselskabit, partnerselskabit, peqatigiiffiit aamma aningaasaateqarfiit (suliffeqarfiit imminnut pigisut), interessentskaber kiisalu kommanditselskabit.

Nr. 2-mi taaguummi ”suliffeqarfiit”-mi ingerlatseqatigiiffiit nr. 1-imi nassuiarneqarsimasut ilaapput, taakkuali saniatigut inatsiseqartitsinikkut aaqqissuussinerit allat, soorlu nunani allani suliffeqarfioriaatsit peqatigiiffioriaatsillu Danmarkimi inatsiseqartitsinerup iluani imaaliallaannaq ilisimaneqanngitsut aamma ilaapput. Aalajangersakkami ”trusts”-inik taaneqartut immikkut sammineqarsimapput. Taaguut taanna nunani common law-eqartuni ilisimaneqarpoq.

Taaguut trust Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinermi atorneqanngilaq, Kalaallillu Nunaanni aningaasaateqarfimmut assersuunneqarsinnaanani. Aammattaaq Kalaallit Nunaanni aningaasaateqarfik piginnittoqarneq ajorpoq, trustili piginnittoqartarluni. Kalaallit Nunaanni aningaasaateqarfiup aningaasaataanik piginnittunit immikkoortisimaneqarluinnartarput, taamaalillutik aningaasaatit kingusinnerusukkut tassunga utertillugit nuunneqarsinnaanatik. Kiisalu Kalaallit Nunaanni aningaasaateqarfiit sorlu aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiit aalajangersaavigineqarsimanerattut aalajangersaavigineqarsimapput. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuummi nunani allanni suliffeqarfiit ilusaasa, soorlu trustit - ilaatinneqarnissaat pisariaqariarpoq, tassami inatsisissatut siunnersuut ilaatigut piginnittuinnik kinaassusersinissamut pisussaaffiliisuunermi saniatigut sullitat allat nunanit allaneersut eqqarsaatigalugit  aamma atuukkami.

Trustip ilisarnaataa tassaavoq inatsiseqartitsinikkut aaqqissuussinerup isumaqatigiissummik tunngaveqartup pineqarnera, tassanilu inuup (pilersitsisup) aningaasanik aqutsisunut (trusterinut) arlalinnut tunniuttarpai inummut ataatsimut arlalinnulluunniit (beneficial owner) imaluunniit siunertamut/-nut aalajangersimasunut iluaqutissanngorlugit. Danmarkimi aningaasaateqarfiup pissusaata paarlattuanik trustimi aningaasaatitut pigisat pilersitsisumut utertillugit nuunneqarsinnaapput. Taamaalilluni trust pilersitsisup akiligassaqarfimminut piffissami aalajangersimasumi illersornissaanut periarfissiisarpoq, piffissallu taassuma qaangiunnerani aningaasat imminut utertillugit nooqqissinnaallugit.

Nr. 3-mi siunnersuutigineqarpoq nakkutigineqartumik niuerfik pillugu nassuiaat ilanngunneqassasoq. Taaguut ”nakkutigineqartumik niuerfik” aalajangersakkami 2004/39/EF-imi artikel 4-mi (14) aningaasalersuinikkut aqqutissanut niuerfinnut tunngasumi nassuiarneqarsimavoq. Nakkutigineqartumik niuerfiup ilaatigut ilisarnaatigaa nakkutigineqartumik niuerfittut akuerineqarsimanini kiisalu aalajangersakkami 2004/39/EF-imi malittarisassanik malinninnini.

Niuerfik Europami Naalagaaffiit Peqatigiit iluanniikkuni imaluunniit nunami Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimasaaniikkuni nakkutigineqartumik niuerfinnik allattuiffimmi Den Europæisk Unions Tidendemi saqqummiunneqartartumi ilanngunneqarsimassaaq, tak. aalajangersakkami 2004/39/EF-imi artikel 47. Niuerfilli nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataannikkuni, Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaani, taava nunat tamat børsiisa kattuffianni World Federation of Exchangesimi (WFE-mi) ilaasortaassaaq. Kattuffiup ilaasortaasa allattorsimaffiat www.fibw.com-imi tamanut saqqummiunneqartarpoq.

Nr. 4-mi aalajangersagassatut siunnersuut aalajangersakkami artikel 3-mik (6) piviusunngortitsineruvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna inuit inatsisissatut siunnersuummi suliffeqarfimmut nakkutilliinikkut sunniuteqartutut, taamallu inatsisissatut siunnersuummi piginnittuusutut isigineqartut suuneri nassuiarneqarput.

Aalajangersagaq taanna inuup suliffeqarfimmut inummulluunniit sullitaasumut nakkutilliinikkut qaqugukkut sunniuteqartutut oqaatigineqarsinnaanera pillugu naliliinermik aallaaveqarpoq. Nakkutilliinikkut sunniuteqarnermi ilaatigut aningaasaatit ilaannik/piginneqataassutit ilaannik taarsiisinnaatitaanernillu piginnittuuneq kiisalu suliffeqarfiup ileqqoreqqusai isumaqatigiissutillu allat, soorlu piginneqataassutilinnut isumaqatigiissutit aamma aktieklassinut agguataarineq il.il. apeqqutaapput. Misissuinermi inuk ataaseq inuilluunniit arlallit suliffeqarfimmik aqutsisorpiaasut uterfigalugit aallaavigineqassapput. Inuk suliffeqarfiup piginneqataassutaani qularnaveeqqutaateqarpat, taakkununngalu atatillugu taaseqataasinnaatitaanerit qularnaveeqqummut atallutik malinnaappata tassani taamatuttaaq pineqartoq tassaavoq piginnittunik, nalilersuineq tunngavigalugu taasisinnaatitaanerit tamakku aqutsinermi sunniuteqarsinnaappata.

Aalajangersakkami tassani naqinnerit a)-e)-mi qaqugukkut aqutsinermi sunniuteqarneq  pineqarnersoq assersuusiorfigineqarsimavoq. Taamaalillutik naqinnerit a)-e) assersuusiaannaammata inuk suliffeqarfiup aningaasaataasa ilaanik procentinik ikinnerusunik pigisaqartoq inatsisissatut siunnersuummi ataatsimut nassuiaat tunngavigalugu piginnittutut aamma isigineqarsinnaavoq.

Naqinnerit a) aamma b) ingerlatseqatigiiffinnik nakkutilliinermut il.il. tunngasuuvoq. Naqinneq a) malillugu ingerlatseqatigiiffiup piginneqataassutaasa taaseqataasinnaatitaanerisaluunniit 25 pct-ii sinnerlugit piginnittuuneq ingerlatseqatigiiffimmik sunniuteqartumik nakkutilliilersitsivoq. Litra b)-mi inuup litra a) taaneqartunit allaasumik ingerlatseqatigiiffiup aqunneqarneranut nakkutilliinermut tunngasumik aalajangersagaq pingaartumik inuit ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuini tamatumunngaluunniit assingusumik aqutsisoqarfimmi ilaasortat amerlanersaannik toqqaasinnaatitaasut peersitsisinnaatitaasullu eqqarsaatigalugit sunniuteqarpoq.

Litra c)-c) tassaapput aalajangersakkami artikel 3-p (6) (ii) nassatarisai, tassanilu aningaasaateqarfiit inatsiseqartitsinikkullu aaqqissuussinerit allat aningaasanik aqutsisuullutillu agguaasartut immikkut taagorneqarput. Pingaartumik aalajangersagassatut siunnersuutip isumaqatigiinniutigineqarneranut atatillugu trustinik taaneqartartut eqqarsaatigineqarput, tak. siunnersuummi nr. 2 pillugu oqaaseqaatit.

Aalajangersakkap siunertaa tunngavigalugu litra c)-e)-mi assersuutini taaneqartuni kiap piginnittuunera sunniuteqartumilluunniit nakkutilliisuunera trustit eqqarsaatigalugit immikkut soqutiginaateqarpoq. Litra c)-mi oqaatigineqarpoq inuit trustip pigisatut aningaasaataasa 25 pct-iinik taakkuluunniit sinnerlugit tigusisussat kikkuussusilissallugit pisariaqartoq, tassa inuit taakku ilisimaneqareerpata. Taaguut ”pigisaasa” litra c)-mi aamma e)-mi atorneqartoq aalajangersakkami artikel 3-mi (3) nassuiaatit naapertorlugit paasineqassaaq. Taamaalillutik pineqartut tassaapput pigisat aningaasanik nalillit suulluunniit, pigisat aalaakkaanngitsut pigisalluunniit aalaakkaasut, pigisat tigussaasut imaluunniit pigisat uuttorneqarsinnaanngitsut kiisalu inatsisilerinikkut uppernarsaatit, matumani allagaatit pigisanut taamaattunut taakkununngaluunniit atasumik pisinnaatitaaffiit pillugit uppernarsaatit qarasaasiamiittut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, pineqarnerat apeqqutaatinnagu.

Danmarkimi aningaasaateqarfiit eqqarsaatigalugit inuit aningaasaateqarfiup pigisatut aningaasaataasa 25 pct-ii sinnerlugit litra c) tunngavigalugu tigusisussat sammissallugit pisariaqanngilaq. Danmarkimi aningaasaateqarfimmi aningaasaateqarfiup aningaasaataanik qilersorneqarsimanngitsuinnarnik – agguaassassatut aningaasaatinik taaneqartartunik – agguaassisoqarsinnaavoq. Taamaattumik Danmarkimi aningaasaateqarfiit eqqarsaatigalugit inunnik aningaasaateqarfiup agguaassassatut aningaasaataasa 25 pct-ii sinnerlugit tigusisussanik inoqarnersoq isiginiassallugu soqutiginaateqarpoq.

Inuit agguaassassanik pisussanngortinneqartut ilisimaneqanngippata litra d)-mi oqaatigineqartutut inuit ataatsimoortut trustip Kalaallilluunniit Nunaanni aningaasaateqarfiup pilersinneqarnerani ingerlanneqarneraniluunniit aallaavittut pingaartillugit isigineqarnerat maluginiassallugu naammappoq. Aalajangersakkami isiginninnermi 9-mi tamatumunnga atatillugu oqaatigineqarpoq inuit ataatsimoortut taakku iluanni inuit ataasiakkaat kinaassusersinissaat soorunalimi ajornartoq taamallu pisariaqarani.

Litra e) eqqarsaatigalugu Danmarkimi aningaasaateqarfimmi inuit agguaassassatut aningaasaatit ikinnerpaamik 25 pct-ii sinnerlugit oqartussaassuseqartut tassaassapput aningaasaateqarfiup siulersuisui aningaasaateqarfiup siunertaa agguaassassatullu aningaasaateqarpat agguaassassatut aningaasaatai isiginiarlugit aningaasaateqarfimmik aqutsisuusut. Trustimi inuit trustip pigisatut aningaasaataasa ikinnerpaamik 25 pct-ii sinnerlugit oqartussaassuseqarluni pilersitsisoq aamma ilaasinnaavoq, tassami pilersitsisoq aamma tassaasinnaammat aqutsisoq.

Nr. 5-imi aalajangersagaq aalajangersakkami artikel 3-mi (7) tunngavilersugaavoq. Tassuuna siunnersuutigineqarpoq taagut ”suliffeqarfinnut kiffartuussinernik neqerooruteqartartut” nassuiarneqassasoq.

Litra a) malillugu inuit ataasiakkaat inatsiseqartitsinikkullu immikkoortut tamarmik nassuiaammi pineqartunut ilaatinneqarput, pingajuusutut inissisimasoq sinnerlugu ingerlatseqatigiiffiimmik inuussutissarsiutitut pilersitsigunik. ”Suliffeqarfiit aningaasaateqanngitsut”-nik taaneqartartut pineqartunut aamma ilaatinneqarput. Suliffeqarfimmik aningaasaateqanngitsumik oqarnermi pineqartoq tassaavoq aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffik piginneqataassuteqarluniluunniit ingerlatseqatigiiffik aningaasarsiutigalugu pilersitsisumit pisiarineqartoq, ingerlatseqatigiiffillu pilersinneqarnerminit piffissap tunineqarfissami tungaanut inuussutissarsiutitut suliamik ingerlatsisimanngitsoq.

Inuk siunnersuummmi litra b)-mi pineqartunut aatsaat ilaatiineqarsinnaavoq pilersitsineq inuussutissarsiornissaq siunertaralugu pisimappat. Aalajangersakkami isiginninnerup 17-ip nassataraa ingerlatseqatigiiffiup siulersuisuini ilaasortatut ingerlatseqatigiiffiulluunniit pisortaatut suliaqarnerup pineqartoq suliffeqarfinnut kiffartuussinernik neqerooruteqartartutut ingerlaannartumik inissisimalersinneqannginnera. Nassuiaammi tassani inuit suliffeqarfimmi inuussutissarsiutigalugu pingajuusoq sinnerlugu siulersuisunut ilaasortaasut ingerlatseqatigiiffinniluunniit pisortaasut kisimik pineqarput.

Akunnittarfiit allaffittut atorneqartut litra c)-mi pineqartunut ilaatinneqarput. Akunnittarfiit allaffittut atorneqartut tassaatinneqarput kikkulluunniit najugaqarfinnik kiffartuussinernillu taakkununnga atasunik inuussutissarsiutigalugu atugassiisut. Kiffartuussisup tassunga atasumik kiffartuussinerit suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut attuumassuteqartut aamma atugassanngortissimassagai piumasaqaataavoq. Tamakku ilaat assersuutigalugu tassaasinnaavoq saaffiginnittarfik oqarasuaatitigulluunniit kiffartuussivik.

Litra d)-mi trustinik taaneqartut, tassa inuit trustimik pilersitsisumit trustip aningaasaataanik aqutsisussatut toqqagaasut pineqartunut ilaatinneqarput. Siunnersuummi nr. 2 pillugu oqaaseqaatit aamma innersuussutigineqarput, tassanilu taaguut trust eqqartorneqarluni. Taaguut ”aqutsisut” aningaasaateqarfiit nalinginnaasumik iluaqutaasut eqqarsaatigalugit ilisimaneqareerpoq.

Litra e)-mi aalajangersagassatut siunnersuutip nassataraa piginneqataassuteqartoq suliffeqarfimmik inuussutissarsiutigalugu piginneqataassuseqartutut ingerlatsisup inatsimmi aalajangersakkani pineqartunut ilaatinneqarnera. Piginneqataassutilittut oqarnermi pineqartoq tassaavoq nominee, tassa inuk piginneqataassutiminik nammineq atini atorlugu piginneqataassutillit allattorsimaffianni nalunaarsortittoq, tassanilu tamatumunnga peqatigitillugu takuneqarsinnaalluni piginneqataassutit taakku allamit pigineqartut. Litra e)-mi aammattaaq inuit allat piginneqataassutilittut ingerlanerannik isumaginnittuusut pineqartunut ilaatinneqarput. Aalajangersagarli imatut killissalerneqarsimavoq inuup suliffeqarfinnut piginneqataassutai nakkutigineqartumik niuerfimmi nioqqutigineqartut kisiisa piginnaataaffigigunigit pineqartunut ilaassanngitsoq.

Nr. 6-imi inunnik naalakkersuinikkut ulorianartorsiortutut inissisimasunik nassuiaaneq aalajangersakkami artikel 3-mik (10) kiisalu FATF-ip nassuiaateqarneq tunngaveqarpoq.

Siunnersuutigineqarpoq inuit naalakkersuinikkut ulorianartorsiortutut inissisimasut tassaatinneqassasut inuit pisortani qaffasinnerusumik atorfillit atorfeqarsimasulluunniit. Taamaaliornikkut naalagaaffimmi qullersaasut, soorlu præsidentit, ministerit, inatsisartunut (parlamentinut) ilaasortat, eqqartuussisut, sakkutuut naalagaat qaffasissumik inissisimasut, naalagaaffimmi tjenestemandit pisortatut inissisimasut, partiit siulittaasui kiisalu ingerlatseqatigiiffinni naalagaaffimmit pigineqartuni siulersuisunut ilaasortat. Taamaalillutik inuit nunani allani nunap immikkoortuini oqartussaasuni, soorlu Kalaallit Nunaanni kommunistitut ittuni, qaffasinnerusumik inissisimasut pineqanngillat.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq qanigisatut ilaquttat pineqartunut ilaatinneqassasut. Taakku assersuutigalugu tassasinnaapput inuit inunnut taamaattunut nalunaarsugaasumik inooqatigiinnikkut attuumassuteqartut, katissimallugit aapparisat imaluunniit inuit taamaattut meeraat angajoqqaaviluunniit. Taakkua saniatigut inuit qanimut suleqatigineqartutut ilisimaneqartut inatsimmi pineqartunut aamma ilaatinneqarput. ”Ilisimaneqartut”-nik oqarnermi inuiaqatigiinni nalinginnaasumik ilisimaneqartut eqqarsaatigineqarput. Atortuulersitsineq pillugu aalajangersakkami artikel 2, imm. 3-mi (nr. 2006/70/EF) inuit ”close associates”-itut ilisimaneqartut qanoq paasineqassanersut itisilerneqarpoq. Taassuma nassuiaatitaani ilaatigut inuit inummut naalakkersuinikkut ulorianartorsiortumut niueqatigiinnikkut qanimut attaveqartutut ilisimaneqartut kiisalu inuit suliffeqarfimmik inuk naalakkersuinikkut ulorianartorsiortoq peqatigalugu piginnittuusut eqqartorneqarput.

Inatsisissatut siunnersuummi inuit naalakkersuinikkut ulorianartorsiortutut inissisimasut nassuiarneqarneranut pissutaavoq § 15, imm. 4-tut siunnersuummi inuit naalakkersuinikkut ulorianartorsiortut nunani allani najugaqartut pineqartillugit sullitamik ilisimasaqarnissap sakkortusisamik piumasaqaataanera. Tamanna Kalaallit Nunaanni inunnut naalakkersuinikkut ulorianartorsiortunut nunani allani najugaqartunut aamma atuuppoq. Aalajangersakkami  isiginninnnerup 25-p inuit naalakkersuinikkut ulorianartorsiortut nunani allani najugaqartut sakkortusisamik eqqumaffigineqarnissaat pingaartumik aningaasanik akilersilluni peqquserluuteqartarnermik akiuiniarnerup isiginiarneqarneranik tunngavilersorpaa, taamaattumillu nunat aningaasanik akilersilluni peqquserluffiugajuttut immikkut eqqumaffigineqassallutik.

Siunnersuutip nr. 7-iani Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut allattoqarfiup nassuiaateqarfigineranut peqqutaavoq, FAFT Recommendations (inassutigisai) 26-32-at malillugu suliassat Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut allattoqarfiup isumagisassai ima issuseqartussaammata, Akileraartarnermut Nakkutilliisoqarfiup imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat ataanni oqartussaasut allat isumaginissaannut piginnaasaqarfigisinnaajunnarnagit. Piumasaqaatit tunngaviusumik eqquutsinneqartussaasut FATF Resommendations 26-32-mi ersipput, ilisimatitsissutitut nassuiaasersorneqarlutik (Interpretative Notes).

Taamaattumik isumaqatigiissutigineqarsimavoq Danmarkimi Hvidvaskesekretariatet-ip suliassat Kalaallit Nunaannut tunngasut aamma isumagisassagai. Aningaasanut peqquserluutinut allattoqarfik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartoq Danmarkimi Hvidvaskesekretariatet-imi inissisimavoq, illutigut Naalagaaffiup Eqqartuussisuata aningaasaqarnikkut immikkut pinerluttuleriffiani (SØK) inissisimalluni, SØK-lli ataani sammisaqarfiunani.

Kalaallit Nunaanni eqqartuussivikkut malersuinerit arsaarinnissuteqartarnerillu il.il. pillugit suliassat politiit oqartussaaffiitigut isumagineqartassapput.

§ 4 pillugu

Aalajangersakkami nassuiarneqarpoq oqariaatsip ”aningaasanik peqquserluutinik malunnaarunnaarsaasarneq” sunut attuumassuteqarnersoq. Nassuiaatip aallaavigaa pinerluttulerineq pillugu inatsisip § 111-iani tillitanik tuniniaasarneq pillugu aalajangersagaq.

Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsinermi aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut naapertuuttunngortitsiniartarnernermik oqartarnermi taamaaliorniarluni iliuutsit pinerluuteqarneq sioqqullugu iliuuseqarsimasumit iliuuserineqartut (assersuutigalugu sakkulerluni piiaaneq) ilaatinneqanngillat, tamannali aalajangersakkami  aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pillugu taaguutini ilaatinneqarluni, tassami pinerlunniartarnernik akiuinermi atugassanik nalunaarutiginnittoqartarnissaanik pisariaqartitsineq taannaammat, pinerluuteqartorpiaap imaluunniit pingajuusutut inissisimasup aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut naapertuuttunngortitsiniarnera apeqqutaatinnagu.

Taamaattumik siunnersuummi imm. 2-mi pinerluuteqartup unioqqutitsinikkut pissarsiat pillugit nammineq iliuusii, Danmarkimi inatsiseqartitsinermi taakku pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsinermi pinerluuteqarneq sioqqullugu pinerluuteqarnermut pineqaatissiissutigineqartussat sukumiisumik oqaatigineqarsimanerat pissutigalugu tillitanik tigusinertut/tuniniaanertut pineqaatissinneqartanngitsut pineqartunut aamma ilaatinneqarput.

Nassuiaatigineqartutut pissutsinut suliffeqarfiit inatsimmi pineqartunut ilaatiineqartut eqqumaffigisassanut tunngasuupput. Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnerit suut nalunaarutiginnittussanngortinnneqarnerannik apeqqut siunnersuummi § 7, imm. 1-ikkut aalajangersaavigineqarpoq. Taamaalilluni nalunaarutiginnittussaatitaaneq pinerloriaatsinut aalajangersimasunut atuuttutut killissalerneqarpoq, tak. siunnersuummi § 7.

§ 5 pillugu

Tassani aalajangersakkami artikel 1 (3) piviusunngortinneqarpoq. ”Pinerliiniarnernik aningaasalersuineq”-mik oqarnermi suut pineqarnerat pinerluttulerineq pillugu inatsimmi aalajangersakkamut innersuussinikkut nassuiarneqarpoq. Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 30 imaattunik oqaasertaqarpoq:

Ӥ 30. Pinerliiniarnernik aningaasalersuisoq imaluunniit taakkununnga tunngasunik iliuuseqartoq, taakkununnga toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit aningaasatigut tapersiisoq eqqartuunneqassaq,
2) toqqaarnartumik toqqaannanngitsumilluunniit aningaasanik pissarsisoq imalunniit katersisoq ukununnga, imaluunniit
3) toqqaartumik toqqaannanngitsumilluunniit aningaasanik, pigisanik nalilinnik, aningaasanik assigisaannillu ukununnga atugassanngortitsisoq
4) inuk, inuit, peqatigiit kattuffiilluunniit § 28-mi imaluunniit § 29-mi allassimasunik iliuuseqartut imaluunniit iliuuseqarnissamik siunertaqartoq.”

Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 28 imaattunik oqaasertaqarpoq:

“§28. Pinerliiniartutut eqqartuunneqassaaq, kalaallit, qallunaat, savalimmiormiut oqartussaasuinik imaluunniit nunat tamat akornanni suliniaqatigiiffiannik iliuuse­qartitsisoq imaluunniit iliuuseqanngitsoortitsisoq, imaluunniit nunap imaluunniit nunat tamat akornanni suliniaqatigiiffiup politikkikkut, tunngaviusumik inatsisiti­gut, aningaasaqarnikkut imaluunniit inuiaqatigiit aaqqissuussaanerinik ajoqusii­soq aseruisorluunniit, imaluunniit uku arlaannik ataatsimik arlalinnilluunniit iliuu­seqartoq, iliuuseqarneq suussutsimigut allanulluunniit atassuteqarnermigut nuna imaluunniit nunat tamat akornanni suliniaqatigiiffik annertuumik ajoquserpagu:
1)      § 86, imm. 1 naapertorlugu toqutsineq
2)      § 88, oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit sakkortuumik persuttaaneq
3)      § 91, oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit nammineersinnaajunnaarsitsisoq
4)      § 567, imm. 1 naapertorlugu atassuteqaatinik il.il. ingerlatsinermik piaaraluni ajoqusersuisoq, imaluunniit § 113, imm. 1 naapertorlugu piaaraluni anner­tuumik aserorterisoq, imatut unioqqutitsisoqarpat, inuit inuunerannik uloria­nartorsiortitsilluni imaluunniit aningaasatigut annertuumik annaasaqartit­silluni.
5)      § 69 naapertorlugu angallatigineqartunik tiguaaneq.
6)      Kalaallit Nunaanni sakkut atorlugit inatsimmik sakkortuumik unioqqutitsineq.
7)      § 65, imm. 1 naapertorlugu sakkortuumik piaaralunilu ikuallatsitsisoq, § 66, oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit qaartitsisoq, silaannarnik ajoqusiisinnaa­sunik siaruarterisoq, qarsutsisitsisoq, umiutitsisoq allatigulluunniit angallatigi­neqartunik ajutoortitsisoq, § 67, imm. 2 naapertorlugu piaaraluni imermik pi­lersuinermik saassussisoq, § 67, imm. 3 naapertorlugu piaaraluni peqqinnissamut ulorianartunik nalinginnaasumik siaruartussanik il.il. mingutsitsisoq.
8)      § 68 naapertorlugu qinngornernik ulorianartulinnik pigisaqartoq atuisorluunniit.
Imm. 2. Taamatuttaaq eqqartuunneqassaaq imm. 1-imi taaneqartunik sakkunik qaartartunilluunniit piaaraluni angallassisoq.
Imm. 3. Taamatuttaaq eqqartuunneqassaaq imm. 1-imi taaneqartutut imm. 1-imi 2-milu taaneqartunik iliuuseqarnissamik siorasaarisoq.”

Kapitali 3 pillugu

 § 6 pillugu

Aalajangersakkami  artikel 20 imm. 1-imi piviusunngortinneqarpoq, FATF-illu inassuteqaataata nr. 11-ip nassataralugu. Aalajangersakkami tassani inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut ataatsimut eqqumaffiginnittussaatinneqarput. Pisussaaffik tassaavoq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aningaasanik nuussinerit il.il. nalinginnaanngitsut naapertuuttunngortitsiniarneq imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuineq eqqarsaatigalugu naliiffigissagaat, siunnersuummili § 7-ip pisoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqarneranik pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuisoqarneranik pisumik pasitsaassaqarneq ilumoortuunersoq ilumoortuunnginnersorluunniit uppernarsarneqartussaq aalajangersaaffigalugu. Tamatuma nassatarisaanik suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut sullitap ingerlatai immikkut pissuseqarnertik pissutigalugu naapertuuttunngortitsiniarnermut pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuinermut attuumassuteqarsinnaasorineqartut ataatsimut eqqumaffigissavaat. Pineqartoq assersuutigalugu tassaasinnaavoq kontomi nalinginnaanngitsumik nuussisaqattaarnerpassuit, imaluunniit sullitap kontomik atuinera nalinginnaasoq eqqarsaatigalugu aningaasanik nalinginnaanngitsunik amerlasuunik ikisisoqarnera. Taamaalillutik inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut paasitsaassineq pilerpat aatsaat eqqumaffiginnilissanngillat.

Tamatuma saniatigut siunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut sullitat ingerlataannik nunanut nunalluunniit ilaannut FATF-ip oqaaseqaataa tunngavigalugu (tak. matuma ataaniittut) naleqquttunngortitsiniartoqarsinnaaneranik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisoqarsinnaaneranik immikkut ulorianartorsiorfiusunut attuumassuteqartunik eqqumaffiginninnissaminnut pisussaaffilerneqassasut. Aningaasanik nuussinerit taamaattut matumani aningaasanik pisariusumik imaluunniit aningaasarpassuarnik nalinginnaanngitsunik nuussinertut sullitarlu eqqarsaatigalugu aningaasanik nuusseriaatsitut nalinginnaanngitsutut tamarmik immikkut isigineqarput.

Nunat nunalluunniit ilaat eqqarsaatigalugit immikkut aarlerinaatilinnik naliliineq Financial Action Task Forcemi (FATF-imi) ingerlaavartumik pisarpoq, FATF-ilu tassaavoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik akiuiniarnermi naalagaaffit suleqatigiiffiat, Danmarkip ilaasortaaffigisaa. FATF-ip oqaaseqaatit ingerlaavartumik nassiuttarpai, taakkunanilu nunat aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiffiusinnaasutut imaluunniit pinerliiniarnernut aningaasalersuiffiusinnaasutut immikkut ulorianaatilittut nalilerneqartut mianersoqqussutigineqartarlutik.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq misissuinerni paasisat § 23-mi malittarisassat malillugit toqqortarineqassasut. Misissuinerni taaneqartuni paasisat suliffeqarfiup pineqartup sulinermini ilumini allagaataanut ilaapput, paasissutissallu taakku sullitamut paasissutissiissutigineqarsinnaanngillat. Imm. 2 tassaavoq FATF-ip inassuteqaataata nr. 11-p piviusunngortinneqarnera, tassanilu aalajangersarneqarluni paasisat allattorneqassasut, kiisalu oqartussaasunut pisinnaatitaasunut kukkunersiuisunullu atugassiissutigineqassasut. Tamanna pillugu allattukkat qanoq annertutiginissaanni pissutsip pisariussusia apeqqutaavoq. Aningaasanik nuussinerup siunertaanik suliffeqarfiup inuulluunniit allattuinera naammakkajuttartussaavoq.

§ 7 pillugu

Aalajangersakkami artikel 22 tassani piviusunngortinneqarpoq.

Inatsisip qanoq paasineqarnissaanik nassuiaaneq eqqarsaatigalugu oqaatigineqassaaq siunnersuummi § 4 aalajangersakkami  artikili 1-imi nassuiaaneq naapertorlugu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnernut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuiniarnernut tunngasunik imaqarmat, aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut naapertuuttunngortitsinermik aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuinermik nassuiaatip ilaatut. Aalajangersakkami  artikel 22 aningaaseriviit pineqartut ”pisut suulluunniit naapertuuttunngortitsiniarnermut aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut takussutaasinnaasut” oqartussaasunut pisinnaatitaasunut namminneq suliniuteqarnermikkut nalunaarutigissagaat aalajangersakkamik imaqarpoq.

Taamaalilluni manna nalinginnaasumik paasinninneruvoq, tassalu pissutsit sullitanut tunngasut itigartitsissutigineqartut aamma nalunaarutigineqartassasut, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarneq pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuiniarneq pineqartoq naliliisoqarpat. Pisuni taamaattuni kinaassutsimik uppernarsaasiinissaq piumasaqaataanngilaq, pisunili arlalinni pineqartoq allamik tunngaveqarluni kinaassusersineqarsinnaasarpoq, matumani paasissutissat uppernarsaatilluunniit sullitanngorumaarsinnaasumit tiguneqartut tunngavigalugit kinaassutsimik paasisaqarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Killissalersuineq pillugu oqaatigineqassaaq pineqartoq tassaassammat pisumi pineqartumi pineqaatissiissutigineqartumi aningaasanik pissarsiarineqartunik toqqaannartumik suussusersineqarsinnaasunik naapertuuttunngortitsiniartoqarneranik pasitsaassineq. Sullitanngorumaarsinnaasumit saaffiginnissut, soorlu akileraarnaveersaarneq aqqutigalugu akileraarutinik akiliinnginnissani pillugu siunnersoqquneq, imaluunniit pinerluuteqarneq suli pisimanngitsoq pillugu saaffiginnissutinik nalunaaruteqartussaatitaanermi pineqartunut ilaassanngillat. Pinerluuteqarneq pereersimagaluarpalluunniit nalunaarutiginnittussaatitaaneq atorneqassappat pissarsianik pinerluuteqarnermit pissarsiarineqarsimasunik piumasaqarnissaa piumasaqaataavoq. Inatsimmi pineqartut tassaaginnarput pissarsiat toqqaannartumik suussusersineqarsinnaasut pillugit iliuutsit, inatsillu pissutsinik pineqaatissiissutigineqarsinnaasunik imaluunniit taamaaliornissamik pilersaarutigineqartunik nalunaarutiginninnissamut ataatsimut isigalugu pisussaaffimmik imaqanngilaq.

Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut suut pillugit nalunaarutiginnittarnissaat aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq. Erseqqissarneqarpoq pasitsaassinerit piffissami aningaasanik nuunnersinermit kingusinnerusukkut pilersut nalunaarutiginnittussaatitaanermi aamma ilaatinneqartut.

Pisussaaffik aatsaat pilersarpoq sullitamut tunngasoq pillugu saaffiginnittoqarnerani, soorlu aningaasanik nunap allap aningaasaanut taarsiinermut atatillugu. Piumasaqaataavoq saaffiginnissut pinerluuteqarnermi pereersumi imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermi pissarsianut tunngasuussasoq, tassanilu aningaasat inatsisinik unioqqutitsinani, soorlu aningaasanik katersuiniarnikkut, pissarsiarineqartut pineqartunut aamma ilaatinneqarput. Taamaalilluni assersuutigalugu  akileraarnaveersaarniassamaarneq pillugu siunnersoqqulluni saaffiginnissutit pineqartunut ilaatinneqassanngillat, saaffiginnissut naapertuuttunngortitsiniarnermut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut tunngarpiartuusoq pasitsaassisoqarsimanngippat.

Ullumikkutut nalunaaruteqartussaatitaanermi pinerluttulerineq pillugu inatsimmik unioqqutitsinikkut pissarsianik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqarniarneranik pasitsaassinermi ilaatinnaqarfiani manna eqqarsaataanngilaq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatiinneqartut pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsineq aallaavigalugu erseqqinnerusumik nalilersuissasut. Suliffeqarfiillu inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut manna isiginiassavaat, tassalu pisoq sullitamut tunngasoq nalinginnaasoq eqqarsaatigalugu pissutsinik nalinginnaanngitsunik atuuttoqarnersoq, matumani aningaasanik nuussinermi aningaasat amerlassusiat akileeriaatsillu ataqatigiinneranni pineqartumi nalinginnaanngissorinarsinnaasutut ittut ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Aamma imaasinnaavoq nalinginnaanngitsoq pineqanngitsoq, killilersuiffigineqartorli paasissutissanik allanik pasitsaassinissamut pissutissaqalersitsisunik pigisaqartoq. Killilersuiffigineqartup suliassaqarfimminik ilisimasaqarnera aallaavigalugu ataatsimut naliliineq tunngavigalugu pasitsaassineq nalunaarutigineqartussaq pineqarnersoq pineqartup isummerfigisariaqarpaa.

Pisoqartartussaavoq aningaasanik nuussineq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarnermik siunertaqarnersoq atorfeqartitaasunut ataasiakkaanut nalilissallugu ajornakusoorsinnaasunik. Siunertaanngilarli pinerluuteqarneq suna atuunnersoq sulisut ataasiakkaat naliliiffigisassagaat. Taamatut naliliisoqassappat inatsisilerinermik ilisimasaqarnissaq piumasaqaataasussaavoq, tamatumalu saniatigut suliassat suliallu aningaaserivinni sulisut isumagisassaasa avataaniittussaalluni.

Pasitsaassineq nalunaarutiginnittoqassappallu nalunaarutiginninneq pisumi pineqartumi iliuutsit iliuuserineqartut qanoq ittuussusiisa sullitap nalinginnaasumik iliuusaasa allaassusiat, nipangiussinerit, sullitamilu pissutsit allat nalinginnaanngitsut ataatsimoorlutik aningaasat pinerluuteqarnermit pisimasutut ilimagisariaqartut isertorniarneqarnerannik pasitsaassisitsisinnaasut pillugit naliliinernik tunngaveqartinneqassaaq.

Nalunaaruteqartussaatitaasut pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsineq tunngavigalugu naliliinernik erseqqinnerusumik ilisimasaqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq. Inatsisit malillugu nalunaarutiginninnginnermut aatsaat pineqaatisiisoqarsinnaavoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqarneranik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisoqarneranik ilumut pasitsaassisoqarsimappat, pasitsaassinerlu taanna ilumuunnginnerarneqarsimanngippat.

Inatsimmik unioqqutitsinermit inatsit tunngavigalugu sivisunerpaamik ukiumi ataatsimi sivikinnerusumiluunniit parnaarussaanermik pineqaatissiissutigineqarsinnaasutut pissarsianik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqartoqarniartoq atorfeqartitaasup toqqaannartumik ilisimappagu inatsisissatut siunnersuut malilugu nalunaarutiginnittussaatitaaneq pineqanngilaq. Pisumi taamaattumi aningaasanik nuussineq atorfeqartitaasup politiit nalunaarfiginagit ingerlappagu tamanna tillitanik pisinertut pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 111 tunngavigalugu pineqaatissiissutigineqarsinnaavoq.

Aalajangersakkami imm. 2 artikel 24-mik piviusunngortitsineruvoq. Paasiniaanerup - inatsisillu siunertaanik naammassinninnerup – qanoq sunniuteqarluartiginissaani inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatiinneqartut aamma Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfiup akornanni suleqatigiinnermik ingerlalluartumik pilersitsisoqarsimanera aalajangiisuuvoq. Taamaattumik aningaasanik nuussinerup aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarnermut attuumassuteqartutut pasitsaanneqartup misissorneqarnissaata Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfimmut ingerlaannaq ilisimatitsissutigineqartarnissaa pingaartuuvoq.

Taamaattumik inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aningaasanik nuussiniarneq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarnermut attuumassuteqartutut pasitsaanneqartoq ingerlattassanngilaat, Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaaniarnermut Allattoqarfiup tamatumunnga ilisimatinneqareernissaata tungaanut.

Ulluinnarnilu imaakkajuttartussaagunarpoq aningaasanik nuussinerup kinguartinneqarnera aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniartup pasitsanneranik kinguneqartoq. Taamaalisoqarsinnaasorinarpat aningaasanik nuussineq ingerlanneqartariaqarpoq. Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfimmut nalunaarutiginninneq tamatuma kingornatigut ingerlaannaq pissaaq. Tamannali pineliiniarnernik aningaasalersuiniarnermik pasitsaassisoqarnerani atuutinngilaq, tak. imm. 3. Aalajangersagaq taanna § 26-mut tunngatillugu isiginiarneqassaaq, tassanimi aalajangersarneqarmat misissuinermik aallartitsisoqarsimaneranik imaluunniit Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfiup nalunaarfigineqarsimaneranik isertuussissalluni suliffeqarfik imaluunniit pisussaaffeqartoq.

Imm. 3-mi piumasaqaatigineqarpoq, pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pasitsaanneqarpat aningaasanik nuussiniarneq Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik nalunaarfigineqareersimatinnagu ingerlanneqassanngitsoq, Kunngeqarfiup Danmarkip nunat tamat akornanni pisussaaffii pissutigalugit. Arsaarinnittoqassanersoq Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfiup piaarnerpaamik isummerfigissavaa. Aalajangersakkap taassuma pineqaatissiissutit pillugit Danmarkimi peqqussutit imaluunniit EU-p peqqussutai tunngavigalugit aningaasanik mattussigallartussaatitaaneq aamma killissalinngilaa.

Pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pinerluuteqarnikkut pissarsiat atorlugit aningaasalersorneqarajuttarpoq, pasitsaassinermillu nalunaarutiginninneq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pillugu inatsimmi atuuttumi pineqartunut ilaatiineqarpoq. Imm. 3-p killissalerneqarnerunissaa pisariaqarpoq, tassami pisuni taakkunani pinerliiniarnernik paasisaqarnissaq pingaarnerunngimmat, pinerliiniarnernillu aningaasalersuinerup pinngitsoortinneqarnissaa pingaarnerulluni. Aningaasanik nuussinngitsoorneq kontomut pineqartuinnarmut atuuppoq.

Malittarisassap kingunerissavaa, pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pasitsaanneqarpat, tamanna Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfimmut nalunaarutigineqassasoq. Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfiup arsaarinnittoqassanersoq tamatuma kingornatigut pilertortumik isummerfigissavaa.

Imm. 4 paasissutissat nalunaarutiginninnermi ilaatinneqanngitsut eqqarsatigalugit eqqartuussiveqarneq pillugu inatsimmi malittarisassat nalinginnaasut atorneqarnissaannut taamaallaat innersuussisuuvoq.

§ 8 pillugu

Aalajangersakkami artikel 25 tassuuna piviusunngortinneqarpoq. Oqartussaasut pissutsinik naleqquttunngortitsinerniarmut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut attuumassuteqarsinnaasunik nakkutilliinermut atatillugu misissuinermikkut allatulluunnit iliorlutik ilisimasaqalersinnaapput.

§ 9 pillugu

Siunnersuutigineqarpoq Akileraaruserivik nunanut suleqataajumanngitsunut aningaasanik nuussinerit pillugit nalunaaruteqartussaatitaaneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissaminut periarfissaqartinneqassasoq, FATF-imi suleqatigiinnerup nassatarisaanik. Siunertaavoq nalunaaruteqarneq ingerlaannaq pisassasoq, nunamut suleqataajumanngitsumut aningaasanik nuussisoqarsimappat, taamaalillunilu nalunaaruteqartussaatitaaneq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanerup imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinerup pasitsaanneqarneranik tunngaveqassanngitsoq. Nalunaaruteqartussaatitaaneq pisup erseqqinnerusumik misissorneqarnissaanik piumasaqaammut, matumani paasissutissanik erseqqinnerusunik pissarsiniarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu, attuumassuteqassasoq siunertaanngilaq.

Akiuiniarluni suliniutit FATF-ip nunanut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuinermi suleqataajumanngitsunut aallartinneqartussatut siunnersuutigisaasa malitseqartitsivigineqarsinnaanerat aalajangersakkakkut tassuuna qulakkeerneqarpoq.

Aalajangersakkami tassani aningaasanik nuussinerup aningaasanik peqquserluutinik malunnaarunnaarsaanermut attuumassuteqarnerata pasitsaanneqarsimanissaa piumasaqaataanngilaq, aammalumi aningaasanik nuussinerit ataasiakkaat nalunaarutigineqartussaatitaanersut misissorneqartarnissaat siunertaanngilaq, taamaallaalli maluginiassallugu aningaasanik nuussineq inummut suliffeqarfimmulluunniit nunami nunalluunniit ilaannut FATF-ip nunat nunalluunniit ilaat suleqataajumanngitsut pillugit allattuiffiani pilersinneqarsimasumut nalunaarsorneqarsimasumulluunniit pisimanersoq. Tamanna tunngavigalugu politiinut nalunaarutiginnittoqartassaaq.

FATF-ip allattuiffiani tassani ilaatigut nunat pillaatitut iliuuseqarfigineqartussatut akuersissuteqarfigineqarsimasunut ilaatigullu nunat ilaatinneqartut ilanngunneqarsimasinnaapput. Nalunaarutiginnittussaatitaanermi nunat pillaatitut iliuuseqarfiginiarlugit akuerssisuteqarfigineqarsimasut kisimik pineqartunut ilaatinneqarput.

Nunanik nunallu ilaannik suleqataajumanngitsunik allattuiffik nunat ataasiakkaat iluarsaaqqinnernik nunat tamat aningaasanik peqquserluutinik malunarunnaarsaasarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarnernik akiuillutik suleqatigiinneranni sunniuteqartumik peqataasinnaalersitsisunik atuileriartornerat peqatigalugu allangoriartorpoq.  Nunanik nunallu ilaannik ilaatsinnaanneqartunik allattuiffimmi makku juni 2009-mi ilaapput: Iran, Usbekistan, Turkmenistan, Pakistan aamma São Tome aamma Principe. Allattuiffik taana ukiumut pingasoriarluni nutarterneqartarpoq.

Nalunaarutiginnittussaatitaanerup annertussusia qanoq iluaqutaatigineranik naliliineq tunngavigalugu aalajangersarneqartariaqarpoq, tassa imaappoq aqutsinikkut suliakkersuineq sukumiisumik nalunaarutiginnittarnerup nassatarisaa siunertamut – tassalu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarnernik akiuiniarnermut – naapertuuttuunersoq.  Assersuutigalugu aningaasanik nuussinerit qallunaat nunami FATF-ip allattuiffiani ilaasumi nammineq akiliutitut kortinik atuinerannik tunngaveqartut nalunaarutiginnittussaatitananermi ilaatinneqarajunngillat. Taamaattorli malittarisassanik erseqqinnerusumik piviusunngortitsisoqassappat tamatumani nalunaarutiginnittussaatitaanerup annertussusia nunat tamat akornanni aalajangersarneqartoq apeqqutaassaaq, matumani FATF-imi aamma naalagaaffiit EU-mi ilaasortaasut akornanni oqaloqatigiinnerit ingerlaqqinnerat ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Kapitali 4 pilugu

§ 10 pillugu

Aalajangersakkami artikel 7 tassuuna piviusunngortinneqarpoq. Tamatuma kingornatigut suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut  sullitap kinaassutsiminik uppernarsaanissaa tamatigut piumasarisalissavaat, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaneq imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuineq § 7-imi nalunaarutiginnittuussaatitanermi pineqartunut ilaatinneqartoq, pineqartoq pasitsaanneqarpat.

Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aallaavittut taamaallaat piumasaqaatigisassavaat sullitaq sullitamut tunngasumik aalajangersimasumik pilersitsinermi kinaassutsiminik uppernarsaassasoq, tak. § 12, imaluunniit ataasiaannarluni sullinneqartartoq 100.000 kr.-t sinnerlugit nuussisoq pineqarpat, tak. § 13.

Taamaalilluni § 10-mi aalajangersagaq tassaavoq ataatsimut piumasaqaat, sullitanut tunngasoq, qaqutiguinnaq sullinneqartartoq, aningaasat amerlassusiat il.il. apeqqutaatinnagu atuuttoq. Tassa imaappoq qaqutiguinnaq sullinneqartartoq 100.000 kr.-t ataallugit amerlassusilinnik nuussippat kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsisoqarnissaa piumasaqaatigineqassasoq, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaneq imaluunniit pinerliiniarnernik aningasalersuineq siunertaanersoq pasitsaanneqarpat.

Aalajangersagaq aammattaaq isumaqarpoq siunnersuummi §§-ini 16-imi aamma 17-imi sullitap kinaassusianik uppernarsaaqqusilluni piumasaqaatip atuutinngiffia atorneqarsinnaanngitsoq, suliffeqarfik inulluunniit pasitsaassippat aningaasanik nuussineq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunaarsaanermut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut attuumassuteqartoq.

§ 11 pillugu

Aalajangersakkami artikel 6 (kinaassutsimik isertuussilluni kontomik pilersitsinissamik inerteqqut) kiisalu artikel 7 (a) niuernernikkut attaveqaqatigiinnermik imaluunniit sullitamut pissutsimik aalajangersimasumik pilersitsisoqarnerani aalajangersakkami artikel 7 tunngavigalugu sullitanik ilisimasaqarnissamik piumasaqaateqarfiusoq tassuuna piviusunngortinneqarput. Tassuuna FATF-ip inassuteqaataata nr. 5-ip ilai aammattaaq piviusunngortinneqarput.

Imm. 1-mi aalajangersagaq isumaqarpoq paasissutissat imm. 1-4-mi piumasarineqartut pissarsiarineqarsinnaangippata suliffeqarfiup inuulluunniit niuernikkut attaveqarneq pilersissanngikkaa imaluunniit attaveqarneq kipitissagaa, kiisalu aningaasanik nuussineq pasinartumik taassuminnga inatsisissatut siunnersuummi § 7 tunngavigalugu nalunaarutiginnninnissaq isumaliutersuutigissagaa, aamma tak. FATF-ip inassuteqaataa nr. 5. Aammattaaq aalajangersagaq taanna isumaqarpoq kinaassuseq isertullugu kontonik, aningaaserivimmi atuagaaqqanik imaluunniit aqqit salloqittaatit atorlugit kontonik pilersitsisoqassanngitsoq, tak. aalajangersakkami artikel 6.

Aalajangersakkami artikel 3 (9) malillugu niuernikkut attaveqaqatigiinneq tassaatinneqarpoq attaveqaqatigiinneq niuernermut, inuussutissarsiornermut imaluunniit aningaasarsiornermut tunngasoq, inuussutissarsiorluni suliamut suliffeqarfiup inuulluunniit inatsimmi pineqartumut ilaatiineqartup sulineranut attuumassuteqartoq, taannalu piffissami attaveqatigiinnerup pilersinneqarnerata nalaani aalajangersimasumik sivisussuseqartussatut naatsorsuutigineqartoq. Taamaalilluni sullitamut tunngasoq aalajangersimasoq pineqarpoq, qaqutiguinnaq sullittakkat pinerisa paarlattuannik, tak. siunnersuummi § 13. Tassani ilaatigut sullitap aningaasaatai eqqarsaatigalugit kontonik toqqorsivinnillu ammaaneq ilaatigullu pissutsinik sullitamut tunngasunik pilersitsineq, sullitamut kiffartuussinerit ingerlaavartumik nalunaarsuiffiusussaq (soorlu kukkunersiuinikkut ikiuunneq, naatsorsuutinik naatsorsuuserineq imaluunniit siunnersuineq) pineqarput.

Sukumiisumik misissuisoqarsinnaaqqullugu aalajangersaaffigineqartut sullitaminnik ilisimasaqarnissaat pisariaqarpoq. Taamaattumik pissutsit sullitamut tunngasut ataasiakkaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik suussusersineqarsinnaassapput, tak. aalajangersakkami tassani imm. 2 aamma 3. Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut pisussaapput sullitap kinaassusia qularnaassallugu, tamannalu uppernarsaatit pisariaqartut aqqutigalugit uppernarsaaserneqassaaq.

Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut pissutsinik sullitanut tunngasunik pasinartunik eqqumaffiginninnerat sakkortusiniarlugu aammattaaq sullitamik aalajangersimasumik annertussusilimmik ilisimasaqarnissaat pisariaqarpoq, matumani sullitap siunertai niuermilu attaveqaqatigiinnerup annertussusiattut siunertarineqartoq ilangullugit eqqarsaatigalugit, tak. aalajangersakkami tassani imm. 4.

Inunnik imm. 2 tunngavigalugu kinaassusiliineq tassaavoq sullitamik kinaassusersineq, sullitap aqqa, najugaqarfia aamma inuttut normua atorlugu kiisalu paasissutissanik taakkuninnga kinaassuseq pillugu uppernarsaatinik uppernassuseqartunik misissuinikkut. Taamaalilluni aalajangersakkami artikel 7-imi oqaatigineqarpoq sullitap kinaassusianik misissuineq uppernarsaatit, paasissutissallu assigiinngitsut aallaavinnit tatiginassuseqarluartunit pissarsiarineqartut aqqutigalugit. Inuit Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu najugaqavissuunngitsut eqqarsaatigalugit inuup normuanut taarsiullugu assersuutigalugu passip normua ulloq inuuffik sumilu inunngorneq pillugit paasissutissanik ilaqartillugit imaluunniit kinaassuseq pillugu normu paatsoorneqarsinnaanngitsoq paasissutissanik taakkuninnga ilaqartillugit atorneqarsinnaapput. Qanga sumilu inunngorsimaneq pillugit paasissutissat misissuinermut tunngasut pissutigalugit pisariaqartuupput.

Sullitap kinaassusiata naammattumik uppernarsarneqarnera pineqassappat uppernarsaatit qanoq annertutigisut takutinneqassanersut tassaavoq pineqartumik naliliineq. Suliffeqarfiup inuulluunniit sullitamut niuernikkut attaveqarnermik pilersitsisup qularutigissanngilaa inuk pineqartoq taannaasoq. Kinaassutsimik uppernarsaassagaanni nammineq ornigunnissaq piumasaqaataanngilaq. Nammineq orniguttoqanngippat kinaassutsimik uppernasaasiiniarluni iliuutsit annertunerusut piumasaqaataasussaapput, tak. siunnersuummi § 15, imm. 2.

Imm. 7-imi aalajangersagaq sullitap kinaassusianik aarlerinarsinnaasunik naliliineq tunngavigalugu annikinnerusumik uppernarsaasiinissamut periarfissiigaluartoq ateq, imm. 7 tunngavigalugu najugaqarfik aamma inuttut normu pillugit paasissutissiinngivinnissamut imm. 2 tunngavigalugu periarfissaqarnavianngilaq.

Suliffeqarfimmik kinaassusiliineq imm. 3-mi aalajangersagaq tunngavigalugu tassaassaaq suliffeqarfiup aqqa, najugaqarfia, GER-normoqarsimappallu GER-normu atorlugu suliffeqarfimmik kinaassusiliineq kiisalu paasissutissanik taakkuninnga uppernarsaatit uppernassuseqarluartut atorlugit misissuineq. Suliffeqarfik GER-normoqanngippat normu alla suliffeqarfiup kinaassusilerneqarsinnaaneranut atorneqarsinnaasoq suliffeqarfiup paasissutissiissutigissavaa. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqavissuunngitsut eqqarsaatigalugit kinaassutsimut uppernarsaatit taakkununnga assingusut, soorlu nalunaarsuinermi normu sunaassusilerneqarsinnaasoq, atorneqarsinnaapput. Suliffeqarfiup kinaassusiata naammattumik uppernarsarneqarnera pineqassappat uppernarsaatit qanoq annertutigisut takutinneqassanersut tassaavoq pineqartumik naliliineq, soorlu inuup kinaassusiata uppernarsarneqarnerani aamma taamaattoq.

Aammattaaq tamatuma nassataraa suliffeqarfiup piginnittoqarnermigut nakkutigineqarnermigullu ilusaa qulaajarneqassasoq. Tassa imaappoq sullitap inatsisilerinikkut ilusaa, nakkutilliisutut piginnittut, siulersuisut kiisalu piginneqataassuteqalertarneq pillugu malittarisassat pillugit paasissutissat pissarsiariniarneqassasut, tak. FATF-ip inassuteqaataa nr. 5. Pineqartoq tassaavoq sullitap piginnittoqarnissakut imaluunniit nakkutilliinikkut ilusaa qulaajarniarlugu misissuinernik qanoq sukumiitigisunik aallartitsisoqarnissaa eqqarsaatigalugu pineqartumik naliliineq. Aalajangersakkami taaguut ”suliniutit aarlerinarsinnaasunik tunngaveqartut aamma naleqquttumik iliuuseqarnerit” atorneqarpoq, tassalu imaappoq tassani suliffeqarfiup inuulluunniit sullitami pineqartumi aarlerinartunik naliliinera apeqqutaasoq.

Suliffeqarfiup piginnittui eqqarsaatigalugit suliffeqarfimmik piginnittuiit kinaassusersineqassapput kinaassusiallu uppernarsarneqassaluni. Suliffeqarfiup piginnittuiisa kikkuunerannik paasissutissaq assigiinngitsunik iliuuseqarnikkut pissarsiariniarneqarsinnaavoq.  Aalajangersakkami isiginninnerup 10-p nassataraa kinaassusiliinissamik piumasaqaat piginnittuiit pillugit pisortat nalunaarsuiffii atorlugit imaluunniit sullitap paasissutissanik pisariaqartinneqartunik tunniusseqquneqarneratigut imalluunniit paasissutissat allatut iliornikkut pissarsiariniarneqanerisigut eqqortissanerlugu suliffeqarfiit inuillu aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqartut namminneq aalajangissagaat. Kalaallit Nunaanni paasissutissanik suliffeqarfiup naatsorsuutai il.il. aqqutigalugit pissarsiniarneq naleqqukkajuttartussaavoq, imaluunniit paasissutissanik suliffeqarfimmit tamanna pillugu tunniunneqartunik tunngaveqartartussaalluni.

Piginnittuusunik kinaassusiliineq inunnik sullitanik kinaassusiliinertut ingerlanneqartassaaq, tak. § 11, imm. 1 aamma 2.  Imm. 2-mi pisutut aamma imm. 3-mi pineqarpoq pisumi naliliineq, tassanilu aalajangiisuusoq tassaalluni suliffeqarfik inulluunniit pineqartoq suliffeqarfimmut niuernikkut attaveqarfiginninnermik pilersitsisoq qularuteqannginnersoq suliffeqarfiup piginnittuii naammattumik kinaassusilerneqarsimasut.

Suliffeqarfiup piginnittuiinik kinaassusiliinissamik kinaassutsimillu uppernarsaasiinissamik imm. 3-mi piumasaqaat atuutsinnginneqarsinnaavoq, suliffeqarfik sullitaasoq tassaappat suliffeqarfik nammineq tassaasoq piginneqatigiiffik nakkutigineqartumik niuerfimmi nioqqutigineqarsinnaasoq, tak. § 17, imm. 1, nr. 2. Nakkutigineqartumik niuerfik § 3, imm. 1, nr. 3-mi nassuiarneqarpoq. Atuutsitsinnginnisamut tunngavilersuut tassaavoq  ingerlatseqatigiit taakku piginnittaasa tamanut saqqummiunneqarsimanissaasa piumasaqaateqarfigineqarnerat. Atuutsitsinngitsoorneq FATF-ip inassuteqaataani nr. 5-imi nassuiaataasumik allakkiap nassatarivaa.

Imm. 4-mi aalajangersagaq aalajangersakkami artikel 8-mi (1) (c) piumasaqaat tunngavigineqarpoq, tassanngalu erserpoq pissutsimik sullitamut tunngasumik pilersitsinermut atatillugu niuernikkut attaveqaqatigiinnerup siunertaani annertussusissaatullu eqqarsaatigineqartut pillugit paasissutissanik pissarsiniartoqartassasoq. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq sullitaq suliffeqarfimmut inummulluunniit isumaqatigiissumminik annertuutigut allanngortitsippat. Sullitap niuernikkut attaveqaqatigiinnerup siunertaa annertussusissaatullu eqqarsaatigineqartut pillugit paasissutissiissutai pissutsip sullitamut tunngasup aningaasanik peqquserluutaanik malunnarunnaarsaataaneranik imaluunniit pinerliiniarnernut aningaasalersuinerusinnaanerata pineqarneranik inuup suliffeqarfiulluunniit nalilernerani ilaasinnaasussaapput.

Sullitamut attaveqarnerup siunertaa annertussusissaatullu eqqarsaatigineqartoq pillugit paasissutissat annertussusissaannik qanoq piumasaqaateqarnissaq tunisassiap il.il. qanoq pissuseqarnera aalajangiisuutillugu allanngorartussaavoq. Assersuutigalugu pensioneqarnissamut inuunermillu sillimmasiinerni siunertaq annertussusialu pensioneqarnissamut inuunermillu sillimmasiineq pillugu isumaqatigiissutini namminerni aalajangersarneqarsimassapput.  Taamaattumik pisuni taamaattuni paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniarnissaq qaqutiguinnaq pisariaqartartussaavoq.

Imm. 5-imi aalajangersagaq aalajangersakkami artikel 8-mi (1) (d) piumasaqaammik tunngaveqarpoq, tassanilu piumasaqaataavoq sullitamut tunngasoq ingerlaavartumik nakkutigineqassasoq. Tassa imaappoq suliffeqarfiup inuulluunniit sullitap kontoani, sullitap imm. 4 tunngavigalugu paasissutissiissutigisaanut sanilliullugu aamma suliffeqarfik inulluunniit sullitaq pillugu allatigut ilisimasaanut sanilliullugu aningaasanik nalinginnaanngitsumik nuussisoqartarnersoq il.il misissortassagaa. Suliffeqarfiup inuulluunniit sullitaq ingerlaavartumik nakkutigissallugu qanoq annertutigisumik pisariaqarnersoq imm. 7 tunngavigalugu nalilersinnaavaa.

Aammattaaq ingerlaavartumik nakkutiginninnermut ilaatillugu piumasaqaatigineqarsinnaavoq sullitaq pillugu uppernarsaatit paasissutissallu allat ingerlaavartumik nutarterneqartassasut.

Aalajangersakkami  artikel 7 (d) imm. 6-imi aalajangersakkakkut piviusunngortinneqarpoq, taannalu sullitamik ilisimasaqarnissap annertussusianik piumasaqaammut sullitaq pillugu paasissutissat ingerlaavartumik nutarterneqartarnissaannik nassataqartumut ataneqartillugu isiginiarneqassaaq.

Aalajangersakkami artikel 8 (2) imm. 7-imi aalajangersakkakkut piviusunngortinneqarpoq, tassuunalu imm. 1-5-imi aarlerinarsinnaasunik naliliineq aallaavigalugu sullitamik ilisimasaqarnissamik piumasaqaatit sakkukinnerusut atorneqarnissaat periarfissaqalersinneqarpoq. Sullitamik ilisimasaqarnissamik piumasaqaammik sakkukinnerusumik atuisoqassanersoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaanermik sullitani, tunisassiani imaluunniit kiffartuussinerni sullitamut tunniunneqartuni ulorianarsinnaasut eqqarsaatigalugit pisumi aalajangiisoqartariaqarpoq.

Imm. 7-ip imm. 1-5-imi piumasaqaatit sakkukillisillugit atorneqarnerisigut misissuinerup imm. 1-5-imut sanilliullluni annikinnerunera aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasinnaanermik pinerliininiarnernilluunniit aningaasalersuisinnaanermik aarlerinartunut sanilliulluni naammannera suliffeqarfiup inuulluunniit oqartussaasumut inatsisip malinneqarneranik nakkutilliisuusumut uppernarsassavaa. Aammattaaq imm. 7-ip atorneqarnerata imm. 1-5-imi piumasaqaataasut eqqortinneqanngilluinnarnerat aamma nassatarissanngilaa, tak. imm. 2 pillugu oqaaseqaatit.

Imm. 1-5-imi piumasaqaatit sakkukillisillugit atorneqarnerat tassaasinnaavoq sullitap kinaassusiata sakkukinnerusumik misissorneqarnera, tak. imm. 2 aamma 3, soorlu sullitap inuttut normuata nalunaarsorneqarnerinnaatigut, taannalu pillugu inunnik nalunaarsuiffimmut paasiniaanikkut, imaluunniit pissutsimik sullitamut tunngasumik ingerlaavartumik nakkutilliinerup sukumiisorujussuunngitsumik ingerlanneqarneratigut, tak. imm. 5. Aammattaaq aalajangersakkamut aallaqqaasiussami 11-mi oqaatigineqarpoq taarsigassarsinissamik isumaqatigiissutit taarsigassarsiat akilersorneqarnissaannaat siunertaralugu kontoqarfiusut, taarsigassarsianillu utertitsilluni akilersuinerup aningaaserivimmi aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqartumi kontokkut sullitap aqqa atorlugu pilersinneqarsimasukkut assersuutigalugu aningaasanik nuusseriaatsitut annikitsuinnarmik aarlerinaateqartutut isigineqatariaqartut.

Imm. 8-mi aalajangersakkakkut piumasaqaatigineqarpoq sullitat inatsisip matuma atortuulernera sioqqullugu pilersinneqarsimasut kinaassusii paasiniarneqassasut taakkulu pillugit paasissutissat katersorneqassasut, tak. imm. 1-5. Aalajangersakkami  artikel 9 (6) kiisalu FATF-ip inassuteqaataa nr. 5 piviusunngortinneqarput.

Sullitanik imm. 8-mi taaneqartunik kinaassusiliineq il.il. piffissami naleqquttumi aarlernartunillu naliliineq tunngavigalugu pissasoq tassani aalajangersarneqarpoq.

Aarlerinartunik naliliinermik oqarneq imatut paasineqassaaq tamanna imm. 7-imi piumasaqaatit pissuseqataat tunngavigalugit pissasoq. Tassa imaappoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasinnaaneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaaneq sullitat tunisassialluunniit ataasiakkaat eqqarsaatigalugit naliliiffigineqartassasoq. Aammattaaq aarlerinartunik naliliinermi sullitaq pillugu ilisimasat suliffeqarfiup inuulluunniit sullitamik manna tikillugu ingerlatsinikkut pissarsiarineqarsimasut ilaatinneqarsinnaasut.

Aalajangersagaq aammattaaq periarfissiivoq, kinaassutsimik uppernarsaaneq piffissami naleqquttumi ingerlanneqarsinnaasoq. Piffissaq naleqquttoq tassaasinnaavoq sullitap suliffeqarfimmut inummulluunniit isumaqatigiissumminik annertuumik allannguiffia, taamaattumillu sullitamut attaveqarnermik allanngortitsiviusoq. Taamaalilluni piffissami naleqquttumi kinaassusiliiniarsinnaaneq suliffeqarfimmut inummulluunniit sullitanik imm. 8-mi taaneqartunik kinaassusiliiniarnermik ingerlaavartumik ingerlatsinermut ilanngussinissamut periarfissiivoq, taamaalillutik inatsisissatut siunnersuummut atatillugu aqutsinikkut nammagassat sapinngisamik annikinnerpaatinneqarsinnaaqqullugit.

”Piffissami naleqquttumi” naliliineq aqutsinermi nammagassanut annertunerusunut suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut nammagassariligassaannut annertunerusunut ataneqartillugu isiginiarneqassaaq.

Kontonik kinaassuseq isertuullugu pilersinneqarsimasunik imaluunniit kontonik piginittup aqqa atornagu allap aqqa atorlugu pilersinneqarsimasunik inatsisip atortuulersinneqarnera sioqqullugu pilersinneqarsimasunik kontonilluunniit taamaattunik suliffeqarfimmi peqarpat, piffissami naleqquttumi kinaassutsimik uppernarsaasoqassasoq il.il., aamma aarlerinarsinnaasunik naliliineq tunngavigalugu, tak. aalajangersakkami artikel 6-imi kontonik kinaassuseq isertuullugu pilersitsinissamik inerteqquteqarneq.

§ 27, imm. 6-ikkut aalajangersarneqarpoq Akileraaruserivik imm. 8-mi aalajangersagaq tunngavigalugu peqqusissuteqarsinnaasoq kinaassusilersuisoqassasoq aamma paasissutissat katersorneqassasut. Peqqusissut taanna malinneqanngippat inuk suliffeqarfilluunniit pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissinneqarsinnaavoq, tak. § 30, imm. 5.

§ 12 pillugu

§ 11-mi aamma § 13-imi kinaassusiliinermut piffissaliussaq inatsisissatut siunnersuummi § 12-ikkut aalajangersarneqarpoq. Aalajangersakkami  artikel 9 (1) - (5) tassuuna piviusunngortinneqarpoq.

Imm. 1-imi oqaaseqatigiitsigut siullertigut aalajangersarneqarpoq kinaassusiliineq pissutsimik sullitamut tunngasumik pilersitsinermut atatillugu aallaavittut inaarneqarsimassasoq, taamaattorli kingusinnerpaamik pissalluni aningaasanik nuussinerup naammassineqannginnerani.

Taamaattorli pissutsit sullitamut tunngasut aalajangersimasut niuernermilu attaveqaqatigiinnernut atatillugu pisuni aalajangersimasuni pisoqarsinnaavoq kinaassusiliineq pissutsimik tunngasumik pilersitsinermut uiggiullugu naammassissallugu naammattussanik, tak. aalajangersakkami tassani imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat. Aalajangersakkami imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaat allanneqarsimanermitorluinnaq paasineqassapput. Aalajangersagaq taanna assersuutigalugu pissutsimik sullitamut tunngasumik pilersitsinermut atatillugu atorneqarsinnaavoq, sullitaq nammineq najuutinngikkaluartoq. Pisuni taamaattuni kinaassusiliineq sullitap pilersitsinissaq siunertaralugu saaffiginninnerata kingornatigut sapinngisamik pilertornerpaamik inaarlugu naammassineqartariaqarpoq. Aammattaaq pissuseq sullitamut tunngasoq pineqarsinnaavoq, kinaassusiliinerup aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasoqarsinnaaneranik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaanermik aarlerinartunik naliliineq aallaavigalugu illersorneqarsinnaasumik kinguartinneqarsinnaaffia. Pisunili tamani sullitaq kinaassusiliineq naammassineqarsimatinnagu aningaasanik nuussitinneqassanngilaq. Tamatuma pissuseqataa aningaasanik ataasiaannartumik nuussinernut atuuppoq.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq kinaassusiliineq § 11, imm. 1-4 tunngavigalugit ingerlanneqarsinnaanngippat pissutsinik sullitamut tunngasunik pilersitsisoqassanngitsoq, niuernikkut attaveqaqatigiinnermik pilersitsoqassanngitsoq imaluunniit sullitaq aningaasanik nuussitinneqassanngitsoq. Taamaalilluni siunnersuummi § 11 aamma § 13 tassuuna erseqqissarneqarput. § 11, imm. 1-4-mi piumasaqaatit tunngavigalugit kinaassusiliineq naammattoq ingerlanneqarsinnaanngitsoq suliffeqarfimmut inummulluunniit paasinarsippat pissutsimik sullitamut pilersitsineq suliffeqarfiup inuulluunniit unitsissavaa. Aningaasanik ataasiaannartumik nuussinerit eqqarsaatigalugit imm. 1-imi aalajangersakkap manna nassatarereerpaa, tassalu aningaasanik nuussineq naammattumik kinaassusileereertoqartinnagu ingerlanneqarsinnaanngitsoq.

Imm. 2-mi aalajangersagaq atuuppoq, paasissutissiinngiineq sullitap paasissutissanik tunniussiumannginneranik pissutsinilluunniit allanik pissuteqarnersoq apeqqutaatinnagu. Aammattaaq imm. 2-mi erserpoq tamatumunnga peqatigitillugu misissorneqassasoq siunnersuummi § 7 tunngavigalugu nalunaarutiginnittoqassanersoq. Sullitaq nammineq tassaappat paasissutissanik § 11, imm. 1-4 tunngavigalugu piumaneqartunik tunniussiumanngitsoq tamanna ilimanarnerusinnaavoq. Taamaattorli tamanna sullitamik ataatsimut isiginninneq aamma pissutsit atuuttut aallaavigalugit naliliiffigineqassaaq.

§ 13 pillugu

Aalajangersakkami artikel 7 (b) kiisalu FATF-ip kaammattuutaata nr. 5-ip ilai tassuuna piviusunngortinneqarput.

Taamaalillutik suliffeqarfiit inuillu aalajangersimasumik sullitaanngitsut aningaasanik ataasiaannartunik nuussineri siunnersuummi § 11-mi pineqartunut ilaatinneqanngitsut eqqarsaatigalugit kinaassusiliinissamik piumasaqaat aatsaat atuutissaaq aningaasanik nuussineq 100.000 kr.-nik taakkuluunniit sinnerlugit aningaasartaqarpat. Tamanna atuuppoq aningaasanik nuussinerup annikitsukkuutaarlugit aningaasanut nuussinernut katillutik 100.000 kr.-nik taakkunanngaluunniit amerlanerusunik aningaasartalinnut agguataarneqarsimanera apeqqutaatinnagu, nassiussisup pineqartup aningaasanik nuussisarnerminik siammaanermigut kinaassutsimik uppernarsaanngitsoornissaa pinngitsoortinniarlugu.

Aalajangersakkami tassani qaqutiguinnaq sullinneqartartut pineqarnerupput. Tassa imaappoq sullitat niuernikkut aalajangersimasumik attaveqarfigineqartutut pissutsimilluunniit sullitamut tunngasumik aalajangersimasumik pilersitsivigineqarsimasutut isigineqarsinnaanngitsut pineqartut.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq sullitaq ataaseq aningaasanik arlaleriarluni nuussitinneqarpat, aningaasallu nuunneqartut amerlassusiat nuussinerup siulliup aallartinnerata nalaani ilisimaneqarsimanngippat § 11, imm 1-4 aamma § 12 tunngavigalugit kinaassusiliisoqassasoq, aningaasanik nuussinerit katillutik 100.000 kr.-t sinnerlugit aningaasartaqarnissaat ilimatsaanneqarniariarpat.

§ 14 pillugu

Aalajangersakkami tassani piumasaqaatigineqarpoq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut paasiniassagaat attaveqarfigisartik imminut sinnerluni imaluunniit inuk alla suliffeqarfilluunniit sinnerlugu iliuuseqarnersoq.

Inuit suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut tamatuma saniatigut peqquneqarput qulakkiissallugu imminnut pisussaaffilissasut, tassalu inuk pineqartoq alla sinnerlugu iliuuseqartoq taamaaliornissaminut ilumut piginnaatitaasoq. Siunnersuut piginnaatitsissuteqartarnermut tunngasuuvoq, FATF-illu inassuteqaataanut naapertuulluni.  Piginnaatinneqartoq tassaavoq alla sinnerlugu isumaqatigiissuteqarsinnaasoq, piginnaatitsisutip inatsiseqartitsinikkut isumaqatigiissummit pisussaaffilerneqarneranik sunniuteqartumik. Piginnaatinneqartoq piginnaatitsisup aqqa atorlugu taassumalu akisussaaffigisaanik iliuuseqartuuvoq. Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut piginnaatitsinerup pineqarneranik qulakkeerinninnissaannik piumasaqaatip arlaatigut uppernarsaammik saqqummiussisoqarnissaa nassataraa. Taamaalilluni piginnaatitsissut ”immikkut iluseqassaaq”, tassa imaappoq allakkatigut piginnaatitsissutaagajuttassaaq atorfimmulluunniit piginnaatitsissutaassalluni. Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut piginnaatitsissuteqarnermut uppernarsaatip qulakkeerneqarnissaa namminneq soqutigisaraat, inatsisilerinikkut pisariaqanngitsumik aarlerinartorsiortinneqarsinnaanertik pinngitsoortinniarlugu. Tamanna tunngavigalugu FAFT-llu killissaliussaasa eqqortinneqarnissaannik pisariaqartitsinermut ataneqartitsinermik isiginnilluni siunnersuutigineqarpoq piumasaqaatit sakkortusisat pissutsinut sullitanut tunngasunut aamma atuutissasut, ikaarsaariarnissamulli naleqquttumik piffissaliisoqassasoq – tassalu 1. januar 2011-p tungaanut – pissutsit inatsimmi piumasaqaataasut naapertorlugit aaqqinnissaannut, pissutsit taamaattut aaqqinneqareersimanngippata.

Imm. 2-kkut piumasaqaatigineqarpoq sullitarpiaasoq kinaassutsiminik uppernarsaasassasoq, sullitaq piginnaatitaasumit sinniisuuffigineqaraangat. Tamatuma saniatigut piginnaatitaasup kinaassusia aarlerinartunik naliliineq aallaavigalugu qulaajarneqartassaaq.

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq pisinnaatitaasup kinaassusiata qulaajarneqarnissaanik § 14, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaanni piumasaqaat atuutissanngitsoq, alla sinnerlugu iliuuseqartoq suliffeqarfinnut § 17, imm. 1, nr-1-imi taaneqartunut ilaappat, imaluunniit pineqartoq eqqartuussissuserisuuppat, nunami maani nunamiluunniit § 17, imm. 1, nr. 1-imi nassuiaatigineqartutut sulinissaminut akuerisaasoq.

Inatsimmi § 17, imm. 1, nr. 1-ip suliffeqarfiit arlallit aqqisigut erseqqinnerusumik taaneqartut sullitatut kinaassutsiminnik uppernarsaasiinissaat atuutitinngilaa. Pineqartut tassaapput 1) suliffeqarfiit imaluunniit suliffeqarfik taakkua pissuseqataat § 1, imm. 1, nr. 1-imi aamma ilanngussami 1-imi nr. 1-10-mi taaneqartut, nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit iluanniittumi angerlarsimaffeqartut, Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuineq pillugu aalajangersakkat pingajuanni pineqartunut ilaatinneqartuni isumaqatigiissuteqarfigisimasaanni, imaluunniit suliffeqarfik taakkua pissuseqataat nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanniittut Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaanniittut, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuineq akiorniarlugit piumasaqaatit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni piumasaqaatit pissuseqataasa ataanniittut piumasaqaatillu taakku malinneqarnerannik nakkutiginniffiusuniittut, 2) suliffeqarfiup pappiaraatai nakkutigineqartumik niuerfimmi nioqqutigineqartussatut ilanngunneqarsimasut, aamma 3) nunami namminermi pisortatut oqartussaasut. Tamatuma pissuseqataanik siunnersuutigineqarpoq pisinnaatitsissuteqarnermut tunngasut uppernarsaaserneqarnissaat piumasaqaatigineqassanngitsoq, inuk alla sinnerlugu iliuuseqartoq taaneqartuni pineqartunut ilaatinneqarpat. § 17, imm. 3 aamma 4 pisuni taakkunani tamatuma pissuseqataanik atorneqassapput.

Eqqartuussissuserisut sullitanut tunngasunik uppernarsaasiisannginnissaannik siunnersuut eqqartuussissuserisut Danmarkimi inatsiseqartitsinikkut ileqquusut malillugit eqqartuussissuserisutut sulissinissamut akuerineqarnertik tunngavigalugu sullitaq sinnerlugu iliuuseqarnissaminnut akuerisaasimanerannik tunngavilersorneqarpoq, allakkatigut piginnaatitsissummik allatulluunniit uppernarsaasiussamik saqqummiussinissaq piumasaqaatiginngikkaluarlugu. Tamanna Danmarkimi eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi § 265, imm. 2-mi ilaatigut piviusunngortinneqarsimavoq, tassami eqqartuussissuserisut sullitamit piginnaatitsissummik peqarnerat eqqartuussivinnit uppernarsaatinneqarneq ajormat. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq ingerlatsineq pillugu inatsiseqartitsinermi aalajangersimasumik periaasiusumi, tassalu eqqartuussissuserisut sullitaq sinnerlugu soorlu allagaatinik paasitinneqarnissamik qinnuteqaateqarunik piginnaatitsissummik takutitsineq ajorlutik. Taamaaliortoqarnerani eqqartuussissuserisup nunami maani imaluunniit nunami § 17, imm. 1, nr. 1-imi taaneqartumi sulinissaminut akuerisaasup pineqarnera naatsorsuutigineqartarpoq.

Eqqartuussissuserisut sullitanut tunngasut eqqarsaatigalugit uppernarsaasiinissamut piumasaqaammi imm. 3-mi ilaatinneqanngikkaluarput, kinaassutsimillu qulaajaasoqarnissaanik piumasaqaammi eqqortitsisussaallutik. Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aarlerinartunik naliliineq tunngavigalugu piumasaqaateqartariaqarput eqqartuussissuserisoq kinaassutsiminik uppernersaassasoq, taassuma sullitatut imaluunniit sullitamut eqqartuussissuserisutut iliuuseqarnera apeqqutaatinnagu.

Imm. 4-mi aalajangersarneqarpoq § 14, imm. 2-mi alla sinnerlugu iliuuseqartup kinaassusersineqarnissaanik piumasaqaat atuutissanngitsoq, pineqartoq § 17, imm. 1, nr. 1-imi taaneqartunut ilaappat. § 14, imm. 3 pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput

§ 15

Aalajangersakkami artikel 13 aamma FATF-ip inassuteqaataani nr. 6 aamma 7 sullitap kinaassusilerneqarnissaanik sakkortusisamik piumasaqaatikkut piviusunngortinneqarput. Sakkortusisamik piumasaqaatit pisuni § 17, imm. 1-imi aamma imm. 2-mi taaneqartuni atuutinngillat. Kinaassutsimik uppernarsaaniarluni suliniutit sakkortusisat suliniutigineqassapput aarlerinartumik naliliineq tunngavigalugu, aamma pisuni naleqquttunngortitsiniarnerup aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuinerup annertunerusumik aarlerinarfiini, annikinnerpaamillu pisuni imm. 2-4-mi taaneqartuni.

Imm. 2 sullitap nammineerluni najuutinnginnerani eqqumaffiginninnerunissamut tunngasoq pisuni § 16-imi taaneqartuni atuutissanngilaq, soorlu pensionit inuunermillu sillimmasiineq pillugit isumaqatigiissutini.

Eqqumaffiginninneruneq assersuutigalugu kinaasutsimut ilassutaasumik uppernarsaatinik tigusaqarnikkut pissaaq. Kinaassutsimik uppernarsaaneq biilernermut allagartamik passimilluunniit takutitsinikkut pippat ilassutaasumik uppernarsaat tassaasinnaavoq napparsimalersinnaanermut sillimmasiinermut uppernarsaat. Uppernarsaatinik tunniunneqartunik misissuineq uppernarsaatit taakku imminnut sanilliunnerisigut pisinnaavoq, imaluunniit uppernarsaat suliffeqarfinnit inunnilluunniit taaneqartunit uppernarsaasiunneqartoq pineqarpat uppernarsaatip taassuma allatigut uppernarsaaseqquneratigut pisinnaalluni.  Sullitap aningaaserivimmi kinaassusersineqareersimanera nr. 3-mi piumasaqaatip qulakkeerpaa.

Imm. 3-mi piumasaqaatigineqarpoq inunnik naalakkersuinikkut ulorianartorsiortunik nunani allani najugaqartunik sullissineq ingerlaqqissappat tamanna ulluinnarni aqutsisutut qullersaasunit akuerineqassasoq. Piumasaqaat sullitanut tunngasunut 1. april 2010 inatsisip atortuulerfia sioqqullugu pilersinneqarsimasunut atuuppoq.

Aalajangersakkami artikel 13 (6) aamma FATF-ip inassuteqaataa nr. 8 imm. 4-mi piviusunngortinneqarput. Suliffeqarfiit inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasinnaaneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaaneq tunisassiatigut nutaatigut takkussinnaasoq kinaassutsimillu isertuussinermik annertusisitsisinnaasoq immikkut eqqumaffigissavaat. Tunisassiani nutaani tunisassiaq soorlu kinaassutsimik isertuussinerup annertusarneqarneranut atorniarneqarsinnaanersoq isumaliutersuutigineqartassaaq.

§ 16

Pisuni § 16-imi taaneqartuni aningaasanik peqquserluutinik malunarunnaarsaasinnaanerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaanerup annikitsuunissaa ilimagineqarpoq. Taamaattumik pisuni taakkunani inatsisissatut siunnersuummi § 11-mi piumasaqaatit eqquutsinngitsoorneqarsinnaapput.

Aalajangersakkami artikel 11 (5) aamma (b) imm. 1, nr. 1-mi aamma imm. 2-mi piviusunngortinneqarput. Inuunermik sillimmasiisarfiit pensionisiaqartitsiviillu kinaassutsip uppernarsarneqarnissaanik piumasaqaateqarnissamut pisussaaffimmi ilaatinneqassanngillat, inuunermik sillimmasiineq pensionillu pillugit isumaqatigiissutit annikinnerpaaffiatigut (7.500 kr.-nik aamma 18.750 kr.-nik) aningaasartaqartut pineqarpata. Piffissakkaartumik akiliutit ukiup ataatsip ingerlanerani akiliutigineqartussanut qummut killissarititaasoq 7.500 kr. qanngerlugit qaffanneqassappata kinaassutsimik uppernarsaasiisoqarnissaa piumasaqaataavoq.

Inuunnermik sillimmasiisarfiit pensionisiaqartitsinernullu karsit kinaassutimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaateqarnermi tamatuma pissuseqataanik ilaatinneqanngillat, inuunermik sillimmasiinermik pensionisiaqarnissamillu isumaqatigiissutit utertitsilluni pisinissamut periarfissaqannginnerat pissutigalugu naleqquttunngortitsiniarnermut pinerliiniarnernillu aningaasalersuinermut atorneqarsinnaanngitsutut isigineqarpata, tak. inatsisip oqaasertai, imaluunniit isumaqatigiissut taarsigassarsinermi qularnaveeqqutitut atorneqarsinnaanngippat.

Aningaasat amerlassusiat apeqqutaatinnagu kinaassutsimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaat atuuppoq, naapertuuttunngortitsiniartoqartoq imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuisoqartoq pasitsaanneqarpat.

Nr. 3-mi aalajangersarneqarpoq kinaassutsimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaat eqqortinneqarsimasutut isigineqassasoq, paasineqarpat pensionisiaqalerniarluni katersisup akiliutai akileeqataassutaaluunniit konto pensionisiaqalerniarluni katersisup aqqa atorlugu ammarneqarsimasoq siunnersuummi § 11 naapertorlugu akilerneqartartut.

Nr. 4-mi aalajangersarneqarpoq inuunermik sillimmasiineq pensionisiaqarnissallu pillugit isumaqatigiissutit, suliaq pillugu isumaqatigiissut imaluunniit sillimmasersimasup inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfianut isumaqatigiissutigineqartut utertitsilluni pisinissamut, soorlu nunamut allamut nuunnermi, killilimmik periarfissaqartut ilaatinneqassanngitsut, sullitap utertitsilluni pisinissamut periarfissaq atorpagu kinaassutsimik uppernarsaassiisoqarnissaa piumasaqaatigalugu.

Aalajangersakkami artikel 11 (5) nr. 5-imi piviusunngortinneqarpoq, tassanilu aningaasat qarasaasiakkoortut killissaliunneqartutut taaneqartut iluanni aalajangersakkami 2000/46/EF-imi nassuiarneqartut ilaatinneqanngillat.

Imm. 2-mi aalajangersakkap siunnersuummi § 10-mi pingaarnertut aallaavik uteqqippaa, tassalu kinaassutsimik uppernarsaasiisoqarnissaa piumasaqaatigineqassasoq, aningaasanik nuussineq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermut pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuinernut siunnersuummi § 7-imi pineqartunut attuumassuteqartoq pasitsaanneqarpat.

Aalajangersagaq imatut isumaqarpoq, sullitap kinaassusianik uppernarsaanissamik § 16-imi piumasaqaatit atorneqarsinnaanngitsut, suliffeqarfik inulluunniit pasitsaassippat aningaasanik nuussineq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermut pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuinermut nalunaarutiginnittussaatitaanermi pineqartunut ilaatinneqartunut attuumassuteqartoq.

§ 17 pillugu

Aalajangersakkami  artikel 11, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik akiuineq pillugu aalajangersakkat aappaanni artikel 3-p (9) assinga tassuuna piviusunngortinneqarpoq, tassalu sullitaq tassaappat taarsigassarsisitsisarfiuppat aningaasalersuinermiluunniit aningaaseriviuppat § 11-mi kinaassutsimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaat atuutissanngitsoq. Taamatuttaaq qitiusumik aningaaseriviit ilaatinneqanngillat. Nunani allani taarsigassarsisitsisarfiit aningaasalersuinermilu aningaasaateqarfiit naapertuuttunngortitsiniartarnernik akiuineq pillugu aalajangersakkat pingajuanni piumasaqaatigineqartut assinginik piumasaqaateqarfigineqartut aamma ilaatiinneqanngillat. Taamaattorli piumasaqaatit taakku malinneqarnerat nakkutigineqassasoq piumasaqaataavoq. Suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasut pillugit isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaani aningaasanillu unioqqutitsinikkut pissarsiarineqarsimasunik inatsisinut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnerup aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuisarnerup akiorneqarnissaanik piumasaqaatinik malinninnersoq, piumasaqaatillu taakku malinneqarnerat nakkutigineqarnersoq namminneq naliliiffigissavaat.

Nuna pineqartunut ilaatinneqassanngitsoq Kommissioni aalajangersakkami  artikel 40 (4) tunngavigalugu aalajangiippat paasissutissat suliffeqarfinnit nunami tassani pilersinneqarsimasunit pissarsiarineqarsimasut kinaassutsimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaatip eqqortinneqarneranut tunngaviutinneqarsinnaanngillat.

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat  pingajuanni artikel 40-p (4) nassataraa, Kommissioni aalajangiisinnaasoq nuna EU-p avataaniittoq sullitanik ilisimasaqarnissaq pillugu malittarisassanik naapertuuttunngortitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanniittut assinginik peqanngitsoq, aamma Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni malinninnissaq pillugu malittarisassat malinneqarnerannik nakkutilliisoqanngitsoq. Nunap pineqartup tamanna eqqortinngikkaa Kommissioni aalajangiippat kommissionip eqqortitsinngitsunik allattuiffik nunap pineqartup/nunat pineqartut ilaaffia tamanut saqqummiutissavaa.

Allattuiffik taamaallaat nunat naapertuuttunngortitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat  pingajuanni malittarisassat pissuseqataannik malittarisassaqanngitsut malittarisassalluunniit taakku malinneqarnerannik nakkutilliinngitsut aqqinik imaqassaaq. Allattuiffik taanna sukumiissutut isigineqarsinnaanngilaq. Taamaalilluni nunat allattuiffimmi ilaanngitsut tamarmik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni malittarisassat assinginik peqartut isumaqalersitsisinnaanngilaq.

Suliffeqarfiit pappiaraataat aningaasanik nalillit naalagaaffimmi ilaasortaasumi ataatsimi arlalinniluunniit nakkutigineqartumik niuerfimmi nioqqutigineqartussatut ilanngunneqarsimasut nunanilu allani suliffeqarfiit tamatuma pissuseqataanik paasissutissiinissamik piumasaqaateqarfigineqartut nr. 2-mi ilaatinneqanngillat.

Aalajangersakkami taamaallaat nunami namminermi pisortani oqartussaasut ilaatinneqanngillat, tak. nr.3.

Imm. 2. Aalajangersakkamut aallaqqaasiummi nr. 23-mi erserpoq eqqartuussissuserisut kinaassusiat aningaaserivimmit kontoqarfiusumit uppernarsarneqartassasoq, sullitallu sullitat kontoanni aningaasaateqartup kinaassusia eqqartuussissuserisumik uppernarsarneqartassasoq. Sullitaq taamaalilluni tassaavoq kontomik piginnittuiusoq.

Imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq sullitaq pineqartunut ilaatitsinnginnissami ilaatinneqarnersoq pillugu paasissutissanik tamatigut pissarsiniartoqartassasoq.

§ 18 pillugu

Aalajangersakkami artikel 12 tassuuna piviusunngortinneqarpoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq Kommissioni ataatsimiititaliap aalajangersakkami artikel 41 tunngavigalugu pilersinneqarsimasup aalajangiinera tunngavigalugu aalajangiisinnaasoq suliffeqarfiit inuillu inatsimmi matumani pineqartunut ilaatinneqartut § 18-imi taarsigassarsisitsisarfiit aningaasalersuinernilu aningaaseriviit imaluunniit suliffeqarfiit Børsenimi nalunaarsorneqarsimasut imaluunniit nunami allami immikkoortortat allat ilaatinneqannginnissaannik aalajangersagaq atorsinnaanngikkaat, taakku naapertuuttunngortitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuat tunngavigalugu piumasaqaatinik eqqortitsisimanngippata.

Nuna pineqartunut ilaatinneqassanngitsoq Kommissioni aalajangersakkami artikel 40 (4) tunngavigalugu aalajangiippat paasissutissat suliffeqarfinnit nunami tassani pilersinneqarsimasunit pissarsiarineqarsimasut kinaassutsimik uppernarsaasiinissamik piumasaqaatip eqqortinneqarneranut tunngaviutinneqarsinnaanngillat.

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat  pingajuanni artikel 40-p (4) manna nassataraa, tassalu Kommissioni aalajangiisinnaasoq nuna EU-p avataaniittoq sullitanik ilisimasaqarnissaq pillugu malittarisassanik Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanniittut assinginik peqanngitsoq, aamma Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni malinninnissaq pillugu malittarisassat malinneqarnerannik nakkutilliisoqanngitsoq. Nunap pineqartup tamanna eqqortinngikkaa Kommissioni aalajangiippat kommissionip eqqortitsinngitsunik allattuiffik nunap pineqartup ilaaffia tamanut saqqummiutissavaa.

Allattuiffik taamaallaat nunat Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni malittarisassat pissuseqataannik malittarisassaqanngitsut malittarisassalluunniit taakku malinneqarnerannik nakkutilliinngitsut aqqinik imaqassaaq. Allattuiffimmit killormoortuanik isummerneqarsinnaanngilaq. Taamaalilluni nunat allattuiffimmi ilaanngitsut tamarmik Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni malittarisassat assinginik peqartut isumaqalersitsisinnaanngilaq.

§ 19 pillugu

Aalajangerakkami artikel 30 kiisalu FATF-ip inassuteqaataa nr 10 tassuuna piviusunngortinneqarput.

Misissuinissamut periarfissat uppernarsaatillu qularnaatsuunissaat eqqarsaatigalugu imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq kinaassuseq aamma aningaasanik nuussinerit pillugit paasissutissat sullitamut tunngasut atorunnaarnerisa aningaasanillu nuussinerup naammassineqarnerata kingornatigut sivikinnerpaamik ukiuni tallimani toqqortarineqartassasut.

Uppernarsaatit nalunaarsuinerillu tamaasa toqqortarineqartarnissaat pisariaqanngilaq. Paasissutissat aalajangersimasumik pingaarutillit, soorlu uppernarsaatit, oqarasuaatikkut oqaloqatigiinnerit suliassiissuteqarnermut tunngasut pillugit allakkiat kiisalu kontot pillugit takussutissiat kisimik toqqortarineqartariaqarput. Taarsigassarsiniarneq pillugu isumaqatigiissut pineqarpat assersuutigalugu taarsigassarsisitsinermut uppernarsaat taarsigassarsiat utertillugit akilerneqarnerisa kingornatigut sivikinnerpaamik ukiuni tallimani toqqortarineqassaaq.

Aammattaaq piumasaqaatigineqarpoq inuit normuinik, aqqinik il.il. qarasaasiakkut nalunaarsugaareersut mikrofilminilu toqqortarineqareersut ingerlateqqinneqassasut, taamatuttaarlu suliffeqarfik inulluunniit pineqartoq tassaasariaqarani paasissutissanik toqqortarinnittoq.

Suliffeqarfiup inuulluunniit kinaassuseq pillugu uppernarsaatit – soorlu passi biilersinnaanermulluunniit allagartaq – sullitap takutissimasai assilisimappagit assilisat taakku sullitap kinaassusianik uppernarsaatitut suliffeqarfiup inuulluunniit toqqortarisinnaavai. Tamanna atuuppoq uppernarsaatit taakku siunnersuummi §§ 11 aamma 13 tunngavigalugit assilineqarsimappata.

Imm. 2-mi paasissutissat ataatsimoortillugit nanineqarsinnaasunngorlugit toqqortarineqarnissaannik ilanngussaq imatut paasineqassaaq, aningaasanik nuussineq sullitap kinaassusianik uppernarsaasiinermut atatillugu nassaarineqarsinnaassasoq, pilertortumillu misissuisinnaanerup isiginiarneqarneranik tunngavilersorneqarsimalluni. Taamaalilluni suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut inunnik aqqisigiut taaneqartunik sullissinerminnik ingerlatsiinnarnernut paasissutisseeqqusilluni apeqquteqaatinut pilertortumik akissuteqarsinnaanerat pingaartuuvoq. Imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq kinaassutsit pillugit paasissutissat suliffeqarfiup atorunnaarnerata kingornatigut imm. 1 aamma 2 naapertorlugit toqqortarineqassasut. Assersuutigalugu sullitat ilaannaannik nuussineq pineqarpat suliffeqarfik inulluunniit sullitanik taakkuninnga tigusisoq tassaassaaq toqqortorarinninnissamut pisussaaffeqartoq. Aningaaserivimmi taarsigassarsiaritinneqartunik tunniussinerup, sillimmasiisarfimmi sullitanik tunniussinerup imaluunniit aqutsisup il.il allanngornerata manna nassataraa, tassalu suliffeqarfiup inuulluunniit tigusisup kinaassutsit pillugit paasissutissanik imm. 1 aamma 2 naapertorlugit toqqortarinninnermut akisussaalernera.

§ 20 pillugu

Aalajangerakkami artikel 31 (1) aamma (3) kiisalu FATF-ip inassuteqaataa nr. 22 tassuuna piviusunngortinneqarput.

Imm. 1-mi aalajangersakkap nassataraa suliffeqarfiit § 1, imm, 1, nr. 1-2-mi pineqartunut ilaatiinneqartut qulakkiissagaat immikkoortortaqarfimmik suliffeqarfeeqqallu suliffeqarfimmut atasut nunani Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanni Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasut pillugit isumaqatigiissuteqarfiginngisaanniittut sullitat kinassusiinik uppernarsaasersuineq kinaassutsillu il.il. pillugit paasissutissanik toqqortarinnittarneq eqqarsaatigalugu iliuutsinik aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pinngajuanni aalajangersakkanut naapertuuttunik iliuuseqarnissaat. Aalajangersagaq taanna pingaartumik nunani FATF-ip inassuteqaataanik naammattumik naammassinnissimanngitsuni immikkoortortaqarfinnik suliffeeqqanillu suliffeqarfimmut atasunik pilersitsisarnermut tunngasuuvoq.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq suliffeqarfiup nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasut pillugit isumaqatigiissuteqarfisimanngisaaniittumi immikkoortortaqarfimmik suliffeqarfeqqamilluunniit suliffeqarfimmut atasumik pilersitsisup oqartussaasoq inatsisip malinneqarneranik nakkutiginnittuusoq nalunaarfigissagaa, suliniutit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq pillugu aalajangersakkat pingajuannut naapertuuttut atorneqarnerat nunap taassuma akuerinngippagu. Oqartussaasumut inatsisip malinneqarneranik nakkutiginnittuusumut nalunaarutiginninneq Kommissionip aalajangersagaani artikel 31 (2) naapertorlugu ingerlateqqillugu tunniunneqassaaq.

Suliffeqarfiup pisuni taakkunani immikkoortortaqarfimmi imaluunniit suliffeqarfeeqqami suliffeqarfimmut atasumi aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniartarnerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaanerup allatut iliornikkut akiorneqarnissaa aammattaaq qulakkiissavaa.

Aalajangersakkami artikel 34 (2) imm. 3-mi piviusunngortinneqarpoq, tassanilu aalajangersarneqarluni suliffeqarfiit imm. 1-imi taaneqartut immikkoortortaqarfimmik suliffeqarfeeqqalluunniit suliffeqarfimmut atasut Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanni Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaanni pilersinneqarsimasut sullitat kinaassusiinik uppernarsaasarneq nalunaarsukkanillu toqqortarinnittarneq pillugit allaganngorlugit malittarisassanik § 21, imm. 1-imi piumasaqaatinut naapertuuttunik peqarnissaat isumagissagaat, tamaaliorneq nunami inatsisitigut akuerineqarsimappat. Allakkatigoortitsinissamik piumasaqaat eqqortinneqarsimasutut isigineqassaaq tunaartarisassat qarasaasiakkut toqqortarineqarpata. § 22 pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.

Kapitali 5 pillugu

§ 21 pillugu

Aalajangersakkat tassuuna inatsip siunertaata eqqortinneqarnissaanik piumasaqaatit suut inatsisiliortut tungaanniit piumasaqaatigineqarneranni pingaarnertut tunaartarisassat erseqqissarneqarput. Suliffeqarfiit namminneq iluminni malittarisassaasa pisortanit akuerineqartarnerannik aaqqissuussinerup atulersinneqarnissaa pisariartinneqartutut isigineqanngilaq.

Aalajangersakkami artikel 34 (1) aamma artikel 35-mi (1) immikkoortut 1 aamma 2 imm. 1-mi piviusunngortinneqarput. Siunnersuummi aningaasanik nuussinerit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnernut pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernut attuumassuteqartut ingerlanneqarnissaasa pinaveersaartinneqarnissaat pinngitsoortinneqarnissaallu siunertaralugu suliffeqarfiit peqquneqarput namminneq iluminni atugassanik toqqissisimanartunik nakkutilleeriaaseq attaveqaqatigeeriaaserlu pillugit malittarisassanik aalajangersaaqqullugit, matumani malittarisassat sullitap kinaassusiata eqqortup ilisimaneqarnissaa, suliffeqarfiit aningaasanik nuussinernik pasinartunik misissuisarnissaannik kiisalu politiinut nalunaarutiginninnermi periaatsimik qulakkeerisut ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Nammineq ilumi malittarisassat sullitat aamma/imaluunniit tunisassiat sorliit aarlernartorsiortitsinnginnerunerannik aarlerinartorsiortitsinerannilluunnit tamatumunngalu tunngavilersuutinik aamma imaqarsinnaapput. Allakkatigoortitsinissamik piumasaqaat tunaartarisassat qarasaasiakkut toqqortarineqarpata eqqortinneqarsimasutut isigineqassapput.

Suliffeqarfiit aammattaaq peqquneqarput ilinniartitsinernik ingerlatsinerit, sulisut toqqissisimanartumik nakkutilliinermi nalunaarutiginnittarnermilu suliniutinik naammattumik ilitsersorneqartarnissaannik, matumani aamma pisortaasut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, qulakkeerissutit suliareqqullugit. Tamanna suliffeqarfimmi namminermi ilitsersuiniarluni akuttunngitsumik ataatsimeeqatigiittarnertigut imaluunniit suliffeqarfiup ilinniartitsinermik ingerlatsineranut ilaatillugu pisinnaavoq. Tamatumani siunertaasoq tassaavoq atorfeqartitaasut ingerlatanik, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniartunut pinerliiniarnernillu aningaasalersuisunut attuumassuteqarsinnaasunik ilisarinninnissaminnut pitsaanerusumik ilisarinnissinnaalersinniarlugit, aamma pisuni taamaattuni qanoq iliuuseqartarnissaannik ilitsersorniarlugit.

Imm. 1-imi erserpoq suliffeqarfimmi namminermi malittarisassat allakkatigoortut naammattumik annertussuseqassasut. Tamanna imatut paasineqassaaq suliffeqarfiit aalajangersimasumik ilusillit eqqarsaatigalugit sullitat aarlerinartorsiortitsinnginnerusut aamma tunisassiat aarlerinartorsiortitsinnginnerusut pineqartut, taamaattumillu piumasaqaatit aarlerinarsinnaasunik isiginninneq aallaavigalugu nalilersorneqarsinnaasut. Suliffeqarfimmi namminermi malittarisassat allakkatigoortuunissaannik piumasaqaateqarnermi suliffeqarfiup angissusia aamma apeqqutaasussaavoq.

Imm. 2-mi suliffeqarfiit anginerusut eqqarsaatigalugit pisortaasut nakutilliinerat imatut paasineqarpoq suliffeqarfiit ataasiakkaat inummik pisortaasut akornanni toqqaassasut, soorlu pisortap tullianik imaluunniit inatsisilerinermut immikkoortortami pisortaasumik, suliffeqarfiup inatsimmik malinninneranik qulakkeerisussamik. Suliffeqarfiit mikinerusut eqqarsaatigalugit pisortaasunik oqarnermi suliffeqarfimmi pisortaqatigiit eqqarsaatigineqarput. Tamanna FATF-ip inassuteqaataani nr. 15-imi nassuiaataasumik allakkiamik piviusunngortitsineruvoq.

Suliffeqarfimmi pisortat akornanni toqqagaasup sullitat pillugit paasissutissanik paasissutissanillu allanik suliamut attuumassuteqartunik pissarsisinnaatitaaneq imm. 3-mi qulakkeerneqassaaq.

Imm. 4-mi aalajangersakkami artikel 35-mi (1) immikkoortut 1 aamma 2 piviusunngortinneqarput. Suliffeqarfiup ilinniartitsinernik ingerlatsinikkut atorfeqartitaasut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq eqqarsaatigalugu pisussaaffinnik ilisimasaqarnerat ilaatigut qulakkiissavaa, matumani kinaassutsimik uppernarsaanissamik piumasaqaatit ilanngullugit eqqarsaatigalugit, aningaasanillu nuussinerit pasinartut eqqumaffigissallugit. Tamanna qanoq iliorluni qulakkeerneqassanersoq immikkut piumasaqaatigineqanngilaq. Suliffeqarfiit anginerusut eqqarsaatigalugit atuartitsinerpiamik piareersaaneq qanikkajuttartussaavoq. Suliffeqarfiit arlallit pineqartunut ilaatinneqartut tassaasussaapput suliffeqarfiit ataasiinnarmik sulisoqartut suliffeqarfiilluunniit mikinerusut, atorfeqartitaasut ilisimatinneqarneranni allamik periaaseqarfigineqarnermikkut suliffeqarfimmut pissusissamisoortumik atasumik ilisimatinneqarfiusinnaasut.

Aalajangersakkami artikel 35-mi (1) immikkoortut pinguat imm. 5-mi piviusunngortinneqarpoq, tassuunalu aamma erseqqissarneqarluni atorfeqartitaanermut tunngasuni sulisitsisoq – taanna  aamma inatsisilerinermi immikkoortutut inissisimappat – tamatigut tassaasoq pisussaaffinnik taakkuninnga isumaginnittussaq.

Imm. 6-mi aalajangersarneqarpoq piumasaqaatit imm. 1-imi taaneqartut eqqarsaatigalugit suleriaasissanut pingaarnerusutigut tunaartarisassat erseqqinnerusut Akileraaruseriffiup aalajangersarsinnaagai. Malittarisassat taamaallaat sammisanut pingaarnernut tunngasinnaapput, taakkunanilu taamaallaat immikkuualuttunik iluarsiineqarsinnaanani.

Kapitali 6 pillugu

§ 22 pilugu

Aalajangersakkami artikel 26 tassuuna piviusunngortinneqarpoq.

Aalajangersakkami erserpoq akisussaatitsinnginneq ”piffissamut uninngatitsiviusumut” sivikinnerusumut siunnersuummut § 7, imm. 4 tunngavigalugu nalunaarutiginninnermut atatillugu pineqarsinnaasumut nalunaarutiginninnermit pissarsiat pineqartut arsaarinnissutigineqarnissaannik tunniunneqarnissaannilluunniit aalajangiinerup tungaanut ingerlasumut aamma atuuttoq. Tamanna Siunnersuisooqatigiit inunnut immikkoortunullu aalajangersimasunut Usama bin Ladenimut, Al-Qaidamut aamma Talibanimut attuumassuteqartunut sakkortuumik iliuutsit aalajangersimasut atulersinneqarnissaat pillugu peqqussutaanni (EF) nr. 881/2002-mi aamma Siunnersuisooqatigiit Afghanistanimut nioqqutissanik kiffartuussinernillu aalajangersimasunik eqqusseqqusinnginnerup, timmisartumik qulaavaanissami inerteqquteqarnerup aamma Afghanistanimi Talibanimut aningaasanik aningaasatigullu atugassiissutinik allanik uninngatitsinissap atorunnaarsinneqarnissaat pillugu peqqussutaanni (EF) nr. 467/2001-imi uninngatitsisarnermik aalajangersaanermut naapertuuppoq.

§ 23 pillugu

Aalajangersakkami artikel 28 (1) tassuuna piviusunngortinneqarpoq.

Aalajangersakkakkut tassuuna suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut, suliffeqarfinni taakkunani pisortaasut atorfeqartitaasullu, inuit, kukkunersiuisut allallu suliffeqarfimmut inummulluunniit immikkut sullissisartut nipangiussisimasussaatinneqarput.

Aalajangersakkami ”kukkunersiuisut” taaneqarput, suliffeqarfinnut immikkut sullissisartut sullissisimasunullu allanut assersuutitut.

Nipangiussisimasussaatitaanermi paasissutissat makku pineqarput:

-         siunnersuut § 7 tunngavigalugu nalunaarutiginnittoqarsimanera pillugu paasissutissat

-         taamatut nalunaarutiginnittoqarnissaata isumaliutersuutigineqarnera pillugu paasissutissat

-         aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarneq pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuineq pineqarnersoq misissuinermik aallartitsisoqarsimanera aallartitsisoqarniarneraluunniit pillugu
          paasissutissat.

Paasissutissat taakku kisimik nipangiussisimasussaatitaanermi ilaatinneqarput. Suliffeqarfik suliffeqarfimmi allami atorfeqartitaasoq aningaasanik sullissivimmit peqquserluutigineqartunik naapertuuttunngortitsiniartoq pasitsaassippat aalajangersagaq taanna suliffeqarfiup siullertut taaneqartup suliffeqarfimmut kingullertut taanertumut taamatut pasitsaassineq pillugu paasissutissiisinnaaneranut akornutaanngilaq. Tamanna pinerluuteqarniarnermik nalinginnaasumik pinaveersaartitsinermut ilaatillugu pisinnaavoq. Suliffeqarfiulli siullertut taaneqartup suliffeqarfik kingullertut taaneqartoq siunnersuummi § 7 tunngavigalugu nalunaarutiginnittoqarsimaneranik paasissutississinnaasussaanngilaa. Taamaattorli suliffeqarfiit nipangiussisimasussaatitaanermik aalajangersakkat inatsit alla, soorlu aningaasalersuisarnermik suliaqarnermik inatsit, tunngavigalugu atuuttut nalunaarutiginninnermut atatillugu malissavaat.

Imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq paasissutissat oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu inatsisip malinneqarneranik nakkutiginnittunut ingerlateqqillugit tunniunneqarsinnaasut. Taanna aalajangersakkami artikel 28-mut (2) naapertuuppoq.

Imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq paasissutissat suliffeqarfinnut aalajangersakkami 2002/87/EF-imi artikel 2-mi (12) nassuiarneqarsimasutut ittunut ingerlateqqillugit tunniunneqarsinnaasut. Aalajangersakkami artikel 28 (3) tassuuna piviusunngortinneqarpoq. Aalajangersagaq 2002/87/EF tassaavoq taarsigassarsisitsisarfinnik, sillimmasiisarfinnik aningaasalersuisarfinnillu ilassutaasumik nakkutilliineq aamma aalajangersakkat 73/239/EØF-ip, 79/267/EØF-ip, 92/49/EØF-ip, 92/96/EØF-ip, 93/6/EØF-ip aamma 93/22/EØF-ip kiisalu aalajangersakkat 89/78/EF-ip aamma 2000/12/EF-ip allanngortinneqarnerat pillugu aalajangersagaq. Aalajangersakkami tassani ataatsimoortut nassuiarneqarput tassaasut suliffeqarfiit ataatsimoortut, tassalu qitiusumik suliffeqarfik suliffeqarfeerarlu tassunga atasoq kiisalu qitiusumi suliffeqarfiup suliffeqarfeeqqallu tassunga atasut aningaasatigut soqutigisaat, taakkualu saniatigut suliffeqarfiit aalajangersakkami 83/349/EØF-imi artikel 12-imi (1) taaneqartutut akunnerminni attaveqatigiittut.

Aqutsisoqatigiiffiit aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqarput, tak. aalajangersakkami 83/349/EØF-imi artikel 12 (1) (b).

Aalajangersakkami artikel 28 (5) imm. 6-mi piviusunngortinneqarpoq. Tassuuna aalajangersarneqarpoq paasissutissat suliffeqarfiit inuillu aalajangersakkami tassani pineqartut akornanni paarlaassuteqarfiusinnaasut, aalajangersakkami piumasaqaatit tamarmik eqqortinneqarsimappata.

Siullertut piumasaqaataavoq paasissutissat suliffeqarfimmut inummulluunniit paasissutissanik tigusisumi tunniussisumilu sullinneqartunut tunngasuussasut, paasissutissallu aningaasanik nuussinermut paasissutissanik tigusisumik nassiussisumillu akuliutitsisumut tunngasuussasut. Tulliullugu piumasaqaatigineqarpoq paasissutissanik tigusisoq tunniussisorlu assigiimmik suliaqartuussasut, aamma paasissutissanik tigusisoq tunniussisorlu nipangiussisimasussaatitaaneq paasissutissanillu inunnut tunngasunik illersuineq eqqarsaatigalugit assigiinnik piumasaqaateqarfigineqarsimassasut. Kiisalu piumasaqaataavoq paasissutissat paarlaassuteqatigiiffiginneqartut taamaallaat aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuinerup pinaveersaartinneqarnerannut atorneqassasut.

Imm. 5-imi erserpoq paasissutissat suliffeqarfimmut nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanniittumut Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaanniittumut imm. 3-4 tunngavigalugit ingerlateqqillugit tunniunneqarpata piumasaqaatasoq suliffeqarfik taanna aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuineq akiorniarlugit piumasaqaataasunik, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq pillugu aalajangersakkat pingajuanni piumasaqaataasut assinginik piumasaqaateqarfigineqarsimassasoq.

§ 24 pillugu

Aalajangersakkami artikel 28 (7) tassuuna atulersinneqarpoq. Aalajangersakkami erserpoq Akileraaruseriffiup naalagaaffiit ilaasortaasut Kommissionilu suliat nunap Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanniittut Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngissaata, aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik pinerliiniarnernullu aningaasalersuinermik akiuineq pillugu piumasaqaateqarpat piumasaqaatinik aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni pissuseqataannik, piumasaqaatillu taakku malinneqarnerat nakkutigineqarpat.

Aalajangersagaq taanna § 23-mi aalajangersakkamut ataneqarpoq. Paasissutissanik suliffeqarfimmut inummulluunniit nunami Europami Naalagaaffiit Peqatigiit avataanniittumut Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasalersuinermut tunngasuni isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaanniittumut § 23 tunngavigalugu ingerlatitseqqilluni tunniussisoqassappat isummerfigineqassasoq nuna taanna piumasaqaatinik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik pinerliiniarnernillu akiuinermi aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu aalajangersakkat pingajuanni piumasaqaatit pissuseqataannik piumasaqaateqarnersoq aamma piumasaqaatit taakku malinneqarnerat nakkutigineqarnersoq. Aalajangersagaq taanna nunat allat aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuineq pillugit aalajangersakkat eqqarsaatigalugit Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni naliliinermi ataatsimoortumik periaaseqalernermut tapersiissaaq.

§ 25 pillugu

Aalajangersakkami artikel 29 tassuuna piviusunngortinneqarpoq. Aalajangersakkap taassuma nassataraa suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut paasissutissanik nunanut allanut ingerlatitseqqinnissaminnut § 23 tunngavigalugu mattunneqarsinnaasut.  Taamaaliortoqassappat Kommissionip aalajangersakkami artikel 40 (4) tunngavigalugu tamanna pillugu aalajangiisimanissaa piumasaqaataavoq.

Kapitali 7 pillugu

§ 26 pillugu

Ulloq 28. juni 2001 Siunnersuisooqatigiit (ECOFIN-ip) salloqittaatinik aningaasaliortarnermik akiuiniarluni euro illersorniarlugu iliuutsit pisariaqartut pillugit peqqussut nr. 1338/2001 kiisalu peqqussut 1339/2001 peqqussummik 1338/2001-imik annertusisitsisoq nunanut EU-mut ilaasortaasunut euro pillugu suleqatigiinnerup avataanniittunut, matumani Danmark ilanngullugu eqqarsaatigalugu, aamma atortuulersitsisut akuerai.

Peqqussummi 1338/2001-imi artikel 6 (1) ilaatigut imaqarpoq taarsigassarsitsitsisarfiit aningaaseriviillu allat sulinerminnut ilaatillugu aningaasanik pappiaranik aggorsimasunillu passussinermi inuiaqatigiinni kaaviiaartitsisarnermut peqataasut, matumani suliffeqarfiit inuillu aningaasanik pappiaqqanik aggorsimasunillu nunat allat aningaasaannut assigiinngitsunut taarsiisarnermik suliaqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit, aningaasanik pappiaqqanik aggorsimasunillu kaaviiaartunik salloqittaataarnerannik ilisimasaqarluni ilimasunnissamulluunniit naammattumik tunngavissaqarfigisaqarlutik tamanik unitsitsinissaannut pisussaaffiliineq. Aningaasat taamaattut nunani pineqartuni oqartussaasunut pisinnaatitaasunut ingerlaannartumik tunniunneqartassapput.

Peqqussummi tamatuma saniatigut artikel 6-ip (2) aningaaseriiviit pineqartut aalajangersagaq tunngavigalugu pisussaaffimminnik eqqortitsinngitsut pisariaqartunik iliuuseqarfigineqarnissaat qulakkeerniarlugu nalagaaffiit ilaasortaasut iliuuseqarnissaannik pisussaaffiliinermik, pineqaatissiissutinillu sunniuteqarluartunik, unioqqutitsinermut naapertuuttunik taamaalioqqinnginnissamillu sunniuteqartunik pineqaatissiisoqarsinnaaneranik imaqarpoq.

Aningaasanik salloqittaatinik kaaviaarunnaarsitsinissamut pisussaaffimmik unioqqutitsineq pinerluttulerineq pillugu inatsimmi aningaasat pillugit peqquserluuteqartarneq pillugu § 60-mi aalajangersakkamik unioqqutitsinertut isigineqartariaqarpoq.

Aningaasanilli pappiaqqanik aggorsimasunillu salloqittaataasutut ilimagissallugit naammattunik nunami pineqartumi oqartussaasunut pisinnaatitaasunut ingerlaannaq tunniussinissamut pisussaaffeqarneq Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinermi ilaanngilaq. Naleqquttutut isigineqarpoq aningaasanik pappiaqqanik aggorsimasunillu salloqittaatigineqartutut ilimatsaanneqartunik politiinut ingerlaannaq tunniussinissamut pisussaaffeqarnermi euro piinnarnagu aammali nunat allat aningaasaat suulluunniit, matumani qallunaat koruuniat ilanngullugu ilaatinneqarpata. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut taarsigassarsisitsisarfiit il.il. aningaasanik taamaattunik kaaviiaartunik tigusisarnissaat politiinullu tunniussisarnissaat pillugu aalajangersakkamik kiisalu ingerlatitseqqilluni tunniussinissamik pisussaaffeqarnermik unioqqutitsinerit pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissiissutigineqartarnissaat pillugu aalajangersakkamik imaqarpoq.

Nalunaarutiginninneq politeeqarfimmut sumulluunniit tunniunneqarsinnaavoq. Misissueqqissaarnerup ingerlaqqinnissaa siunertaralugu Rigspoltichefimut ingerlatitseqqilluni nassiussinissaq politiit isumagissavaat.

Kapitali 8 pillugu

§ 27 pillugu

Inatsisip malittarisassallu inatsit tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerat Akileraaruseriffiup isumagissavaa, tak. siunnersuummi § 27, imm. 1.

Suliffeqarfinnik inunnillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartunik nakkutilliisoqarsinnaajumalluni siunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit inuillu taakku Akileraaruseriffimmi nalunaarsorneqassasut, tak.  imm. 2.

Suliffeqarfiup siulersuisuisa suliffeqarfiulluunniit piginnittuisa peqqusersuitsuunissaannik piumasaqaateqartoqarnissaa imm. 3-mi qulakkeerneqassaaq, inuit suliffeqarfiillu pineqartut assersuutigalugu aningaasanik siusinnerusukkut peqquserluuteqartuusimannginnissaat qulakkeerniarlugu. Aqutsinermi ilaasortani siulersuisunut ilaasortat, taakku sinniisissaat, piginnittuiit kiisalu direktørit ilaatinneqarput.

Siunertaasoq tassaavoq aningaasanik unioqqutitsilluni pissarsianik inatsisinut suliffeqarfimmi naapertuuttunngortitsiniarsinnaanerup aningaasanillu taamaattunik pinerliiniarnernut aningaasalersuisinnaanerup annikinnerpaaffissaatitsiniarneq.

Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 164, imm. 3-mut aalajangersakkami innersuussinerup nassataraa Akileraaruseriffiup suliamut pisinnaatitaaffiiaanermut tunngasumut atatillugu eqqartuussiviit naliliinerattut naliliinissaa. Innersuussineq tamatuma saniatigut ima isumaqarpoq inuk aalajangersakkami piumasaqaatinik eqqortitsinngitsoq Akileraaruseriffik naliliippat, taava pineqartoq pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 164, imm. 3-mi pisinnaatitaaffiit assinginik pisinnaatitaaffilerneqassasoq. Tamatuma ilaatigut manna nassataraa, tassalu itigartinneqartup qinnuteqarneratigut, imaluunniit Akileraaruseriviup qinnuteqarneratigut pisinnaatitaaffiiaanermik apeqqut unnerluussisuusutut oqartussaasup eqqartuussivimmut suliassanngortissagaa.

Imm. 4. Imm. 4-tut siunnersuutigineqartoq Akileraaruseriffiup inummik suliffeqarfimmilluunni nalunaarsorneqarsimasumik nalunaarsuiffimmit § 30, imm. 2 tunngavigalugu peersinnissaanut periarfissaqalersitsivoq, inuk, siulersuisunut ilaasortaq piginnittuusulluunniit Akileraaruseriffimmi nalunaarsorneqarsimasut pissutsit pineqaatissiissutaasinnaasut pillugit eqqartuunneqarpata, pisimasorlu atorfimmik suliffimmilluunniit atornerluisoqaratarsinnaaneranik ilimaginninnissamut tunngavissaqalersitsippat, tak. imm. 3-tut siunnersuutigineqartoq. Nalunaarsuiffimmit peersitsinissamut inatsisikkut tunngavissap inuit suliffeqarfiilluunniit siulersuisui piginnittuiilluunniit peqqusersuitsuunissamik piumasaqaatinik eqqortitsinngitsut nalunaarsuiffimmit peerneqarsinnaanerat qulakkeersinnaasussaavaa.

Aalajangersagaq taanna pisuni suliffeqarfiup imm. 2 tunngavigalugu nalunaarsorneqarfigisimasaani tamatumalu kingornatigut suliffeqarfimmi nalunaarsorneqartumi tassani siulersuisunut ilaasortat piginnittuiilluunniit akornanni allanngortoqarfiusuni atorneqassaaq.  Aalajangersagaq taanna tamatuma saniatigut atorneqassaaq inuk suliffeqarfilluunniit  imm. 2 tunngavigalugu nalunaarsorneqarsimappat, tamatumalu kingornatigut paasinarsippat tamanna kukkunermik tunngaveqartoq, inuup siulersuisunut ilaasortaasup piginnittuiilluunniit ilaasa imm. 2-mi taaneqartut piumasaqaatinik imm. 3-mi eqqortitsinnginnerat pissutigalugu.

Inuit imm. 2 tunngavigalugu nalunaarsorneqarsimasut imaluunniit siulersuisunut ilaasortat imaluunniit suliffeqarfiup piginnittuii imm. 2 tunngavigalugu nalunaarsorneqarsimasut suliffeqarfiup inuulluunniit akileraaruseriffimmi nalunaarsorneqarsimanerata nalaani pinerluttulerineq pillugu inatsimmik imaluunniit inatsimmik allamik, matumani aningaasalersuisarneq pillugu inatsit ilanngullugu eqqarsaatigalugu, pinerluuteqarsimallutik unioqqutitsisimasutut eqqartuussivikkut suliassanngortinneqarpata pinerluttulerinermik suliap suliarineqarnerani pineqartoq ingerlatamik ingerlatsisinnaatitaanerminik arsaarneqassasoq piumasaqaatigineqarsinnaavoq.

Pinerluttulerinermik sulianik ingerlatseriaatsip aamma inatsiseqartitsinikkut innarlitsaaliuinissami isiginiagassat manna ajornartinngilaat, tassalu suliap pinerluttulerinernut suliarineqarnerani inuk suliffeqarfilluunniit imm. 2 tunngavigalugu nalunaarsorneqarsimasoq suli nalunaarsorneqarsimassanersoq ajornanngippat inaarutaasumik aalajangiivigineqassasoq. Taamaalilluni inaarutaasumik aalajangiineq suliami pinerluttulerinermut tunngasumi pisinnaavoq.

Tassa imaappoq Akileraaruseriffiup inuk suliffeqarfilluunniit pisoq pineqaatissiissutigineqarsinnaasoq pissutigalugu nalunaarsuiffimmit peersissinnaanngikkaa, eqqartuussiviit pinerluttulerinermik suliap suliarineqarnerani pineqartoq nalunaarsorneqarsimaannarsinnaanngitsoq aalajangiisimanngippata. Tamassuma nassataraa, suliap pinerluttulerinermut tunngasup suliarineqarnerani pisinnaatitaaffiiaanissaq/nalunaarsuiffimmit peersitsinissaq piumasaqaatigineqangippat Akileraaruseriffik tamatuma kingornatigut nalunaarsuineq peerneqassasoq inerniliisinnaanngitsoq.

Imm. 5-imi erserpoq suliffeqarfiit inuillu paasissutissanik nakkutilliinermut pisariaqartunik Akileraaruseriffimmut tunniussissasut. Aalajangersakkami artikel 37 (2) tassuuna piviusunngortinneqarpoq. Akileraaruseriffik pinngitsaaliiniutitut pillaammik akiliisussanngortitsisinnaavoq, tak. siunnersuummi § 30, imm. 4.

Akileraaruseriffik suliffeqarfinnut inunnullu nakkutigisaminut eqqartuussivik aalajangiinngikkaluartoq isersinnaatitaavoq, tak. aalajangersakkami imm. 6. Aalajangersakkami artikel 37 (3) tassuuna piviusunngortinneqarpoq, tassanilu piumasaqaatigineqarpoq oqartussaasut pisinnaatitaasut ilaatigut taarsigassarsisitsisarfiit aamma aningaasalersuinermi aningaaseriviit eqqarsaatigalugit nakkutilliinerminni annertusisamik piginnaatitaasut, pingaartumik sumiiffinnik pineqartunik nakkutilliinermut atatillugu misissuinerit eqqarsaatigalugit.

Imm. 7-imi erserpoq Akileraaruseriffiup aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq pillugu inatsimmi aalajangersakkanik, malittarisassanik inatsit taanna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasunik aamma aningaasanik nuussisoqarnerani akiliisoq pillugu paasissutissat ilanngullugit nassiunneqartussat pillugit Inatsiartut inatsisaannik unioqqutitsisoqartillugu suliffeqarfiit inuillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut nakkutilliisup piffissaliussatut aalajangersagaata iluani suliniutit pisariaqartut suliniutigeqqullugit peqqusinnaagai.

§ 28 pillugu

Siunnersuummi artikel 35 (3) tassuuna piviusunngortinneqarpoq.

Siunnersuut suliffeqarfinnut inunnullu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniartoqarneranik pasitsaassinermik inatsit tunngavigalugu nalunaarutiginnissimasunut ilisimatitsissuteqartarnermut immikkut tunngasuuvoq. Ilisimatitsissuteqarneq politiinut paasissutissiineruvoq, unnerluutiginninnertullu pissuseqarani. Tassa ilaatigut imaappoq malittarisassat nalunaarutiginnittunut ilisimatitsinernut atuuttut atorneqassanngitsut.

Imm. 1-mi aalajangersarneqarpoq Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik nalunaarutiginnittumut qaqugukkut suullu pillugit ilisimatitsissuteqarsinnaanersoq.

Suliami killiffik pillugu ilisimatitsissuteqarsinnaaneq pisariaqartinneqartoq naliliisoqarpat, assersuutigalugu unnerluutiginnittoqarsimasoq, paasissutissaq suliami ingerlasumi ilanngunneqartoq imaluunniit misissuineq unitsinneqarallarsimasoq, suliarli unitsinneqarsimanngitsoq.

Naak pissutsimik sullitamut tunngasumik naliliinermi unnerluutiginninneq pillugu paasissutissanik immikkoortualunnik pissarsineq pisut ilaanni pingaaruteqarsinnaagaluartoq, naliliisoqarpoq tamanna ataatsimut isigaluni tamatuma ilisimatitsissuteqarnermi nalinginnaasumik ilaatilernissaa pisariaqanngitsoq. Pasineqartup unnerluutigineqartulluunniit mianerineqarnissaa taama annertutigisumik ilisimatitsissuteqarnissamut akerliuvoq. Taamaattumik taamatut immikkuualuttunik ilisimatitsissuteqartarneq qaqutigoorluinnartuusariaqarpoq, pisut annikkitsuaraannaat pineqartillugit atorneqarsinnaasoq, imaluunniit pinerluuteqarneq pineqartoq aningaaserivinnut il.il. pinerluuteqarnermut tunngasuuppat. Pisut taakkua avataanni naliliisoqarpoq ikiaroornartunik pinerluuteqarneq imaluunniit aningaasanik pinerluuteqarneq imaluunniit pinerluuteqarneq alla pasilliutigineqarnersoq ilisimatitsissutigissallugu naammattoq.

Minnerunngitsumik suliffeqarfimmi namminermi ilinniartitsineq eqqarsaatigalugu pisuni aalajangersimasuni eqqartuussutip imaata aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermut tunngasut pillugit paasissutissiilluartuunera pissutigalugu inaarutaasumik aalajangiineq pillugu ilisimatitsissuteqarnissamut periarfissaqarneq naleqquttuussaaq.

Uiggiut ”-sinnaavoq” atorlugu oqartoqarnera apeqqutaatinnagu aalajangersakkami eqqarsaatigineqartoq tassaavoq aalajangersakkat tunngavissaliineratigut sapinngisamik ilsimatitsissuteqartoqartassasoq. Naliliineq illua’tungaani inuup ilisimatitsissutigineqarnertup mianerineqarnissaanik illua’tungaanilu ilisimatitsisup ilisimatitsissuteqarnissamik pisariaqartitsineranik oqimaalutaanermik tunngaveqassaaq. Oqimaalutaanermi ilisimatitsissuteqartoq nipangiussisimasussaatitaanersoq pineqartorlu eqqarsaatigalugu sullitamut tunngasorpiamik ingerlataqarnersoq ilanngullugit isiginiarneqassapput, taamatuttaarlu ilisimatitsissuteqartoq ileqqorissaarneq pillugu immikkut malittarisassanik malitassaqarnersoq ilanngullugu isiginiarneqarsinnaalluni. Aamma ilisimatitsissuteqartoqarsinnaavoq naliliisoqarpat tamanna ilisimatitsissuteqartumut pinerluuteqarnermik pinaveersaartitsisinnaasoq unitsitsisinnaasorluunniit. Taamaalilluni immikkut ilisimatitsissuteqarneq pingaartumik aningaasalersuinermut tunngasuni inuussutissarsiutinilu allani nipangiussisussaatitaaffiusuni ileqqorissaarnissamillu piumasaqaateqarfiusuni soqutiginaateqarsinnaavoq, suliassaqarfinnili allani immikkuualuttuligaanngitsumik assersuutigalugu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarneq pillugu nalunaarutiginninnernik aalajangiinernillu ilisimatitsissuteqarneq annertuutigut naammattartussaavoq.

Aatsaat ilisimatitsissuteqartoqarsinnaavoq tamanna misissuinermut akornusiisinnaanngitsoq qularnaatsumik takuneqarsinnaappat. Malittarisassat nipangiussisussaatitsissutit suunerat suliffeqarfiillu inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut qanoq amerlatigisut nipangiussimasussaatitaanerat apeqqutaatinnagu misissuinerit ilaannut arlalinnut atuuppoq piffissami misissuiffiusumi paasissutissat ingerlateqqillugit tunniunneqarnissaat pisariaqartutut isigineqartut kisimik ilisimatitsissutigineqartassasut. Ilisimatitsissuteqarneq piffissami taamaattumi pisariaqanngilaq, suliffeqarfinnulluunniit annertuumik nipangiussisimasussaatitaanermik sungiussisimasunut. Aammattaaq paasissutissat pissutigalugit sullitamut tunngasup atorunnaarsinneqarnersinnaanera aamma ajornartorsiutaasinnaavoq, tamannalu sullitap misissuinermik pineqartumik eqqumaffiginnilerneranik aamma nassataqarsinnaalluni. Ilisimatitsissuteqarnermi sullitamut tunngasoq atorunnaarsinneqassanngitsoq peqqussutigineqarsinnaangilaq.

Allanik pisoqarsinnaanera aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq, ilisimatitsissuteqartoqarnissap aatsaat kingusinnerusukkut pinissaanik aalajangiiffiusunik.

Eqqartuussisoqarsimanera pillugu ilisimatitsissutip oqaasertalersorneqarnera suliami pineqartumi tamatuma qanoq iliuuseqarluni pinissaanik toqqaanissamut periarfissiisinnaavoq. Taamatut toqqaanermi isumaliutersuutinut ilaasinnaavoq paasissutissat inummut tunngasut illersorneqarneranni isumannaallisaaneq qanoq qaffasitsiginersoq suliffeqarfimmi pineqartumi nalinginnaasumik atuuttuunersoq.

Ilisimatitsissut siunnersuut malillugu ”nalunaarutiginnittumut” ingerlatinneqassaaq. Taaguut taanna tamatigoortumik paasineqassaaq, tassami pisortani inuk ataaseq tassaagajuttarmat suliffeqarfimmi sulisut paasissutissiissutaat tunngavigalugit nalunaarutiginnittoq. Taaguummi ”nalunaarutiginnittoq”-mi inuit nalunaarutiginninnerup pileriartornerani aqqusaarneqarsimasut tamarmik pineqarput.

Imm. 2-mi aalajangersagaq ilanngunneqarpoq atuisinnaanerup killissalerneqarsimanerata aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuiniarneq pillugu inatsimmik ilisimasaqartussanit ilisimaneqarnissaa qulakkeerniarlugu, tamanna pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 95-ip ilaatigut – pissutsit inummut allamut namminermut tunngasut pillugit nalunaarutinik pissutissaqarani ingerlatitseqqilluni tunniussinermut tunngasup – nassatarineraa apeqqutaatinnagu.

Paasissutissat suussusiat pissutigalugu aallaavik tassaassaaq ingerlatitseqqilluni tunniussineq sunaluunniit pissutissaqanngitsoq.

Taamaattorli paasissutissat pineqartut inuk kina pineqarnersoq ilisarnarunnaarsillugu suliffeqarfimmi ilinniartitsinermut atatillugu tamanut ingerlateqqillugit tunniunneqarsinnaapput.

Kapitali 10 pillugu

§ 29 pillugu

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissaq ilanngunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Aalajangersakkami tassani aalajangiinerit Akileraaruseriffimmi inatsit manna malittarisassalluunniit inatsit tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit pisimasut kisimik ilaatinneqarput.

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangiineri eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaapput.

Kapitali 11 pillugu

§ 30 pillugu

Aalajangersagaq taanna atorneqarsinnaassapput pineqartup iliuutsinut iliuuseqanngitsoornernulluunniit aalajangersakkat sakkortunerusut tunngavigalugit, soorlu pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 111, tillitanik pisinermut tunngasut, imaluunniit pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 30, imm. 1, nr. 3 pinerliiniarnernik aningaasalersuinermi ikiuunnermut tunngasoq, pineqaatissinneqarsinnaannginnissaa piumasaqaataavoq.

Aalajangersakkami imm. 1-imi erserpoq inatsimmi aalajangersakkanik annikitsumik mianersuaalliuinnarluni unioqqutitsinerit pineqaatissiissutigineqarsinnaanngitsut, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq pillugu massakkut inatsimmi pisarnerup paarlattuanik.

§ 2-mik, § 6, imm. 2-mik, § 7, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaannik, imm. 2-mik aamma imm. 3-mi oqaaseqatigiinnik siullernik, § 10-mik, § 11, imm. 1-6-imik, § 12, imm. 1-imi oqaasetigiinnik siullernik oqaaseqaatigiillu pingajuinik, imm. 2-mik aamma imm. 3-mi oqaaseqatigiit aappaannik, § 13-imik, § 14, imm. 1-imi oqaaseqatigiinnik siullernik, § 14, imm. 2-mik, § 15, imm. 1-imik, imm. 2-mi oqaaseqatigiinnik siullernik aamma imm. 3-6-imik, § 19, imm. 1-imi oqaaseqatigiinnik siullernik, imm. 2-mik aamma imm. 3-mi oqaaseqatigiinnik siullernik, § 20-mik, § 21, imm. 1-4-mik, § 23, immi. 1-imik, § 26-mi oqaaseqatigiit aappaannik kiisalu § 27, imm. 2-mik aamma imm. 5-imik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsinerit pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissiissutigineqassapput. § 28, imm. 2-mik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsineq pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissiissutigineqassaaq. Tamatuma pissuseqataa § 28, imm. 2-mi, ilisimatitsissuteqarneq pillugu nipangiussisimasussaatitaanernut tunngasumik, unioqqutitsineq eqqarsaatigalugu atuuppoq, pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat tunngavigalugit sakkortunerusumik pineqaatissiisoqassanngippat.

Imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq nalunaarutiginnittussaatitaaneq, kinaassusiliineq aamma kinaassuseq aningaasanillu nuussinerit pillugit paasissutissanik toqqortarinnittarneq pillugit malittarisassanik piaaraluni kusanaatsorujussuarmik annertuumillu unioqqutitsinerit qaammatit arfinillit angullugit parnaarussinermik pineqaatissiissutigineqarsinnaassasut. Aalajangersakkamik atuineq pingaartumik pisuni tillitanik pisineq pillugu eqqartuussisoqarsinnaanngiffiusuni, inatsisimmili aalajangersakkanik malinninngitsoorfiusoqattaarsimasuni atorneqarsinnaavoq, assersuutigalugu sullitat kinaassuseq pillugu (amerlanertigut) uppernarsaasiisoqartarsimannginnerani, imaluunniit sullitat aningaasanilluunniit nuussinerit pillugit paasissutissat (amerlanertigut) toqqortarineqartarsimannginneranni. Aammattaaq aalajangersagaq atorsinnaassaaq, aningaasanik amerlasuunik nuussinermi kinaassuseq pillugu paasissutissat piumaneqarsimanngippata/toqqortarineqarsimanngippata.

Aalajangersakkamik nalunaarutiginninngitsoortoqarnerani atuineq pisuni pineqartup nalunaarutiginnittussaatitaanermi atuuttoqarneranik ilisimasaqarneranik qularnaatsumik paasissutissiissutigineqartuni, Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniartoqarneranik pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuisoqarneranik pasitsaassineq ilumoortuungitsoq uppernarsarneqanngitsoq aningaasanik nuussinerup ingerlanneqarneratigut iluanaaruteqarnissaq pissutigalugu nalunaarutiginnittoqarfiusimanngitsuni pisinnaavoq.

Assersuutigalugu taaneqarsinnaavoq nunat allat aningaasaannut taarsiivik, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsitsiniarnermik akiuineq pillugu inatsimmi piumasaqaatit ilisimagaluarlugit aningaasanik amerlanerusunik nuussinermi kinaassutsimut uppernarsaaseeqqusisimanngitsoq, imaluunniit aningaasanik nuussinermi suliffeqarfik aningaasanik nuussinerup kina sinnerlugu isumagineqarneranik paasissutissanik toqqortarinninngitsoq, imaluunniit aningaasanik amerlanerusunik nuussisoq, naak atorfeqartitaasoq tunngaveqarluartumik pasitsaassigaluartoq tassani pinerliiniarnernik aningaasaliineq pineqartoq, tamatuminngalu Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunaarsaasarnermut Allattoqarfimmut nalunaarutiginninngitsoq. Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi tillitanik tigusineq imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pillugu aaliangersakkanik unioqqutitsinermut akisussaaffiup killissaqarfii erseqqarluttuusussaapput.

Taamaalilluni aalajangersagaq taanna pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 111-mut tillitanik pisinermut tunngasumut imaluunniit pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 30, imm. 1, nr. 3-mut pinerliiniarnernik aningaasalersuinermut akiuinermut ilassutitut inissisimalissaaq.

Aalajangersakkami imm. 3 aalajangersakkani malittarisassanik unioqqutitsinerit pillaammik akiliisitsinikkut inatsit tunngavigalugu pineqaatissiissutigineqarsinnaanissaannut inatsisikkut tunngavissamik imaqarpoq.

Imm. 4-mi erserpoq Akileraaruseriffiup inuk, suliffeqarfik inuilluunniit suliffeqarfimmut akisussaasut pinngitsaaliiniutitut pillaammik akiliisussanngortissinnaagai, inuk suliffeqarfilluunniit paasissutissanik inatsisip malittarisassalluunniit inatsit tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut malinneqarnerannik nakkutilliinermi atugassanik tunniussinngippata.

Imm. 5-ikkut aalajangersarneqarpoq inuk suliffeqarfilluunniit § 27, imm. 7 tunngavigalugu peqqussutigineqartunik malinninngitsoq pillaammik akilliisitsinikkut pineqaatissinneqassasoq.