8. maj 2010

UPA 2010/121

Uunga siunnersuut: Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. xx, xx. Xx 2010-imeersoq

(Isumaginninnermut Naalakkersuisoq)

pillugu

Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Jane Petersen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Andreas Uldum, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Knud Kristiansen, Atassut

Immikkoortut makku isumaliutissiissummi ilaapput:

1. Aallarniut	3
1.1 Siunnersuummi taaguutit	3
1.2 Siunnersuummi pingaarnertut anguniarneqartut	3
1.3 Siunnersuutip siullermeerneqarnera	4
1.4 KANUKOKA-mik ataatsimeeqateqarneq	4
2. Siunnersuutip tusarniaassutigineqarnera	4
3. Kommunit innarluutilinnik sullissinerat	5
4. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 18 immikkut sammillugu (Ilaqutariinnermut tunngasuni kisitsisitigut paasissutissat)	6
5. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 19 immikkut sammillugu	8
6. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 21 immikkut samillugu  (Pineqaatissinneqarsinnaaneq pillugu aalajangersakkami amigaatit)	8
7. Siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai	9
7.1 Kommunit pillugit nassuiaammi kaammattuutit	11
8. Nakkutilliineq	11
9. Siunnersuummi piginnaatitaaffiit pillugit aalajangersakkat	12
10. Ataatsimut isumaliutiginninneq	12
11. Inassuteqaat	13

Ilanngussat makku isumaliutissiissummi ilaapput:

1. Tusarniaanermi allakkat tusarniaanermilu akissutit.

1. Aallarniut

Inatsisartut ulloq 20. april 2010-mi siullermeerinerisa kingorna Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuut sukumiisumik misissorpaa.

Tunniussivissaq qaangiutereersoq siunnersuut UPA2010-mut nalunaarutigineqarpoq. Taamaalilluni Inatsisartut Allattoqarfiannit ulloq 13. april 2010-mi siunnersuut aatsaat tiguneqarpoq. Kingusissukkut nassiunneqarnera pissutigalugu siunnersuut Inatsisartut Inatsisissaannik Nalilersuisarfimmit misissorneqanngilaq, tamannalu peqqussutissatut siunnersuummi takuneqarsinnaasorinarpoq, tak. isumaliutissiimmi kingulliit ilaanniittoq.

1.1 Siunnersuummi taaguutit

Inatsisartut Naalakkersuisullu taaguutaat Namminersorneq pillugu inatsimmi atorunnaarsinneqartut peqqussummi atuuttumi atorneqartut paasineqarpoq. Peqqussut tamarmiusoq tullianik nutarterneqalerpat taaguutinut atuuttunut naapertuuttunngortinneqassasoq ataatsimiititaliamit naatsorsuutigienqarpoq, taamaalilluni maleruaqqusanik aqutsisussat maleruaqqusanillu atuisut taaguutit assigiinngiiaarnerannit paatsuungaqqunagit.

1.2 Siunnersuummi pingaarnertut anguniarneqartut

Siunnersuutikkut innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu peqqussut maanna atuuttoq allanngortinniarneqarpoq, taamaalilluni  innarluutilinnut ikiorsiissuteqarnissaq tamatumunngalu aningaasartuutit akilerneqarnissaat pillugu aalajangiinissamut akisussaaffik kommuninut tunniunneqassalluni. Aammattaaq innarluutilinnik ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ingerlanneqarneranni aningaasaqarnikkut akisussaaffik tunniunneqassaaq, paaqqinnittarfiilli taakku ingerlanneqarneranut Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik suli akisussaasuussaaq. Paaqqinnittarfiit atorneqarneranni ulloq unnuarlu akiusoq kommuninit akilerneqartassaaq.

Suliassaqarfik kommuninit kisimi tamakkiisumillu ingerlanneqalersillugu innarluutilinnut tunngasut kommuninut tamakkiisumik tunniunneqarnerannik siunnersuutip akuersissutigineqarnera kinguneqassanngilaq. Suliassaqarfimmi Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni suleqatigiinneq ingerlaannassaaq. Taamaalillutik Naalakkersuisut suliassaqarfinni arlalinni maleruaqqusanik pingaarnernik suli aalajangersaasuussaapput. Assersuutigalugu najugaqarfinni nakkutigineqarlunilu najugaqarfinni (§ 12, stk. 4) najugaqartussanik tigusisarnermi, aqutsinermi, ingerlatsinermi, aaqqissuussinermi perorsaanikkullu sulinermi tunngaviusumik malitttarisassat taamaalillutik Naalakkersuisut aalajangersassavaat. Nutaatut kommunalbestyrelsit pisussaatitaalissapput kisitsisitigut paasissutissat Naalakkersuisut qinnutigisaasa nassiunnissaannut (§ 25a). Naalakkersuisut kisitsitigut paasissutissanik pissarsiniarnissamut periarfissaq tamanna ingerlaavartumik aaqqisuussaasumillu atortassagaat Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit ilimagineqarpoq, taamaalilluni innarluutillit pillugit politikikkut suliniuteqarnermi ilisimasat aalajangersimanerusut tunngavigineqarnerusinnaaqqullugit.

1.3 Siunnersuutip siullermeerneqarnera

Ulloq 20. april 2010-mi Inatsisartut siunnersuummik siullermeerineranni siunnersuummi pingaarnertut siunertarineqartut partiinit tamanit nalinginnaasumik taperserneqarput. Taamaattorli siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassaasa pingaarnerusumik qulaajarneqarnissaat pisariaqartinneqartoq arlalinnit oqaatigineqarpoq. Tamatuma saniatigut kommunit innarluutilinnik sullissineranni piumasaqaatit minnerpaaffissaat peqqussutissatut siunnersuummi erseqqissaatigineqassanersut aammalu aalajangersakkat nutaat 1. juli 2010-mi atuutilereernissaat piviusorsiortuussanersoq tunngavilersorluagaanersorlu isumaliutigineqarpoq.

1.4 KANUKOKA-mik ataatsimeeqateqarneq

Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnermini sisamanngornermi ulloq 6. maj 2010 KANUKOKA ataatsimeeqatigaa. Ataatsimiinnermi pingaartumik paasissutissiissutigineqarpoq. Ataatsimiinnermi tusarniaanermi akissutigineqartut kommuniniillu tusarniaanermi akissutigineqartut KANUKOKA-mit itisilerneqarput.

Ataatsimiinnermit atortut isumaliutissiissummut ilanngussaq 1-titut ilanngunneqarput.

2. Siunnersuutip tusarniaassutigineqarnera

Siulittaasoqarfiup ilusissatut piumasaqaataani tusarniaanermit akissutit oqaatigineqartut ilanngunnagit siunnersuut Inatsisartunut nassiunneqarpoq. Naak tusarniaaneq tusarniaaffigineqartullu siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini peqqissaarulluinnarlugit eqqaaneqaraluartut tusarniaanermit akissutit nuutinnerannik kiisalu peqqussutissatut siunnersuutip tusarniaassutigineqartup nuutinneranik ataatsimiititaliaq allattoqarfini aqqutigalugu pissarsivoq.       

Atortussat pissarsiarineqartut tunngavigalugit akissuteqarnissamut ulloq 12. februar 2010 killiliullugu siunnersuut ulloq 8. januar 2010-mi tusarniaassutigalugu nassiunneqartoq ataatsimiititaliap paasivaa. Tusarniaanermi akissuteqarnissamut killiliunneqartup sivisussusia naammaginartutut isigineqarpoq. Aammattaaq tusarniaaffigineqartut naleqqututut isigineqarput.

Tusarniaanermit akissutit tiguneqartut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini naleqquttumik annertussusilimmik oqaaseqarfigineqartutut isigineqarput.

Tusarniaanermit akissutit aallaavigalugit akissuteqarnissamut ulloq 19. marts 2010 killiliullugu siunnersuut ulloq 18. marts 2010-mi tuaviortumik tusarniaassutigeqqinneqarpoq. Taamatut tuaviortumik tusarniaaffigineqartoq kisimi tassaasimagunarpoq Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, taannalu oqaaseqaateqarsimanngilaq. Tuaviortumik tusarniaaqqinnermut tunngavigineqartoq peqqussutissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini erseqqinnerusumik paasissutissiissutigineqanngilaq, tamannalu amigaataasutut isigineqartariaqarluni.

Tusarniaanermit atortut pissarsiarineqartut ilanngussatut 1-itut ilanngunneqarput.

3. Kommunit innarluutilinnik sullissinerat

Kommunit innarluutilinnik sullissineranni piumasaqaatit minnerpaaffissaat siunnersuummi erseqqissaatigineqassanersut siunnersuutip siullermeerneqarnerani isumaliutigineqarput. Piumasaqaatit taamaattut peqqussummi manna tikillugu erseqqissaatigineqanngillat.

Innarluutilinnik sullissinermi piumasaqaatit minnerpaaffissaannik erseqqissaatit peqqussummi matumani ilanngunneqarnissaannik kissaat Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit nangaassutigineqarpoq. Sullissinermi nassuiaatit taamaattut annertoorujussuanngorsinnaapput, tamannalu pissutigalugu piumasaqaatit taamaattut nalunaarutissani ilitsersuutissanilu ilanngunneqarnissaat pitsaanerussalluni, pissutsit taamaatsillugit Inatsisartut inatsisaannit akuerineqartumit taakku allanngortikkuminarnerullutillu iluarsiuminarnerussammata. Tamatuma saniatigut annertoorujussuarmik piumasaqaateqarneq kommunit namminneq aqutsinerannik tatiginninnginnertut ataqqinninnginnertullu isigineqaratarsinnaavoq, tamannalu peqqussutissatut siunnersuummi siunertarineqartunut naapertuunnani. Kiisalu piumasaqaatit taamaattut (maanna sullissinermit annertunerutillugit) aningaasaqarnikkut taarsiivigineqarnissamik KANUKOKA-mit piumasaqaateqartoqarnissaanik kinguneqarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq, tamannalu oqartussaaffiit Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut nuunneqarnissaanni aningaasaqarnikkut tunngavigineqartunut naapertuutinngilaq.

Taamaattorli oqartussaaffiup tigunerata kingorna kommunini aqutsinermut nukissat tunniunneqartut innarluutillit sullinneqarnerisa pitsanngorsarneqarnissaannut kommunit atorniarumaaraat Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap taama oqareerluni naatsorsuutigilluinnarpaa. Taamaakkaluartoq aningaasat innarluutillit isumagineqarnerannut Namminersorlutik Oqartussat atugassanngortitaasa ilaat kommunimi ingerlatsinikkut suliassaqarfinnut allanut nuunniarnissaat kommunit toqqarsinnaagaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq. Tamanna assersuutigalugu aningasalersuinikkut pissaaneq killormut saatillugu pinngippat imaluunniit inatsisit allat inatsisitigulluunniit tunngavissat allat naapertorlugit innarluutillit piginnaatitaaffiinik unioqqutitsinerunngippat kommunit piginnaatitaaffigaat. Taamaakkaluartoq innarluutilinnik isumaginninnerup tunniunneqarnerani kommunit annertuumik innarluutilinnut sullissinerat pillugu Naalakkersuisut isumaliutaat takorluugaallu pillugit aappassaaneerinermut akissuteqaamminni Naalakkersuisut nassuiaateqaqqullugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqassapput. 

Tamatumunnga taarsiullugu periarfissaasinnaasoq alla ataatsimiititaliamit tikkuarneqassaaq, tassalu Naalagaaffiit Peqaatigiit innarluutillit pillugit isumaqatigiissutaannut Kalaallit Nunaata piaartumik ilanngunnissaa. Naalagaaffinni Peqatigiinni nunat ilaasortaasut 192-it peqatigalugit isumaqatigiissut Danmarkimit atsiorneqarpoq aammalu isumaqatigiissutip atuutsinneqalernerani tunngavissat kingunerisassallu danskit Velfærdsministeriaqarfiata maanna misissorpai. Isumaqatigiissut atuutsinneqalerpat inuit piginnaanikillisimasut immikkoortinneqannginnissaasa qulakkeerneqarnissaanut aammalu isumaqatigiissummi piginnaatitaaffiit piumasaqaataasut atuutsinnissaannut Danmark pisussaafffeqalissaaq. Kalaallit Nunaata isumaqatigiissummi peqataalernissaa kissaatigineqarnersoq imaluunniit isumaqatigiissummi aalajangersakkanik piumasaqaateqalersaartoqarnersoq pillugu qulaajaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisunut saaffiginnittoqarsimasoq Velfærdsministeriaqarfiup nittartagaani allassimavoq. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut isumaliutaat pillugit Naalakkersuisut aappassaaneerinermut akissuteqaataanni Naalakkersuisut nassuiaateqaqqullugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqassapput.

Innarluutilinnik isumaginninnerup kommuninut tunniunneqarnerani tamanna innarluutillit atugaannut qanoq kinguneqassanersoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq maannangaaq imminut aperisariaqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik innarluutillit atugaat ukiut pingasut-tallimat aggersut iluanni qanoq ineriartornissaat pillugu ilimagisanik ilisimasanillu Naalakkersuisut qanoq pissarsiniarniarnersut aappassaanerinissamut nassuiaateqaqqullugit Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqarput.

Siunnersuutip matuma sunniutai pillugit nassuiaammik naliliissummillu kingusinnerpaamik ukiut tallimat qaangiuppata Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamut nassiusseqqullugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqassapput.

KANUKOKA-miit oqariartuutigineqartut tunniussinermilu innarluutilinnut atugassarititaasut ajornerulinnginnissaat siunertarineqartoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq. Kommunit suleqatigalugit innalluutilinnik isumaginninnermi piginnaasat nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu soorunami kommunit aaqqissuutissavaat. Aammalu innarluutilinnut isumaginninnerup qaffassarnissaanut qanoq aaqqissuussisoqarsinnaanera kommunit misissuinissaat ilimagineqarsinnaavoq. Tassunga atatillugu ilaatigut ilaqutariissinnaatitaanerup aalangiusimaneqarnissaa nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut akuerisaasunut akerliunngippat aningaasatigut sipaarniartoqassanngitsoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap erseqissaatigissavaa.

4. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 18 immikkut sammillugu (Ilaqutariinnermut tunngasuni kisitsisitigut paasissutissat)

Ilaqutariinnermut tunngasuni kisitsisitigut paasissutissaatit pitsanngorsarlugit suliniuteqartoqarnissaanik Naalakkersuisut Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaannit ukiuni arlalinni kaammattorneqartartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit ilisimaneqarpoq. Tassunga atatillugu 2007-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut isumaliutissiissummini Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ima allattoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq (Immikkoortut ilaat ersarissumik nalunaarneqarput):

“Ilaqutariinnermut tunngasut pillugit kisitsisitigut paasissutissat

Ilaatigut konto pingaarneq 30.10.32, Meeqqanut tapiissutinut tunngasoq, konto pingaarneq 30.12.08, Utoqqalinermi pensionisianut tunngasoq, aammalu konto pingaarneq 30.12.09, Siusinaartumik pensionisianut tunngasoq, pillugit 2004-mili isumaliutissiissutaasartuni Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap ingerlaavartumik kaammattuuteqarfigisarsimavai. Immikkoortuni taakkunani kisitsisitigut paasissutissat pitsanngorsarneqarnissaat ataatsimiititaliap nalinginnaasumik kaammattuutigisarsimavaa. Tamatumani ilaatigut tunngaviulluni aningaasanik pissarsisartut amerlassusiat il.il. pillugit paasissutissanik pisariaqartunik Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut Inatsisartunullu tunniussisinnaasarsimannginnerat. Paasissutissat kommuninit, paasissutissanik tunniussinissamik Naalakkersuisut qinnuiginninnerannut qisuariaateqartarsimanngitsunit taamaallaat pigineqarnerat Naalakkersuisut nalinginnaasumik oqaatigisarpaat. Taamaalilluni Naalakkersuisut immikkoortunut taakkununnga missingersuusiortarnerat annikitsuararsuarnik tunngavissaqarluni pisarsimasoq qulaarneqarpoq. Ajornartorsiut taanna ilaqutariinnermut tunngasut ataanni kontonut pingaarnernut arlalinnut aamma atuuppoq.

-

Ilaqutariinnermut tunngasuni ilisimasat taama killeqartiginerat Inatsisartunit attanneqaannarsinnaanngitsoq ukiuni siuliinisulli Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Tamatuma saniatigut immikkoortumi kisitsisitigut paasissutissat minnerpaaffittut piumasaqaatinut eqquutsitsisinnaannginnerannut kommunit Ilaqutariinnermulluunniit Pisortaqarfik akisussaasuunersoq apeqqutaanngitsoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Naalakkersuisut sassartertariaqarput pisariaqarpallu paasissutissat pisariaqartut ingerlaavartumik tunniussuunneqartarnissaannik qulakkeerinninnissamut malittarisassatigut tunngavissanik pilertortumik pilersitsillutik. Paasissutissanik katersinissaq suliaqarnissarlu siunertaralugu sulisut ilinniakkatigut pisariaqartumik piginnaanillit pigineqanngippata immikkut ilisimasalinnik avataaneersunik, assersuutigalugu Naatsorsueqqissaartarfimmik Naalakkersuisoqarfik suleqateqarniartariaqarpoq.

Kommuninik iluarsaaqqinneq ingerlanneqarsimalerpat immikkoortumi kisitsisitigut paasissutissanik ilisimasat pitsanngoriarnissaat neriuutigineqartoq 2007-imi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut tunngatillugu ataatsimiititaliap apeqqutaanut atatillugu Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat. Taama oqarneq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit tatigineqarsinnaasutut tatigisarialittulluunniit isigineqarsinnaanngilaq. Ilaqutariinnermut tunngasuni piviusorsiortumik pilersaarusiorneq missingersuusiornerlu paasissutissanik eqqornerusunik peqanngikkaanni ajornartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Paasissutissat taakku kommuninik iluarsaaqqinnerup kingorna – immaqa – pissarsiarineqarsinnaanerat ataatsimiititaliamit akuersaarneqarsinnaanngilaq.

Taamaattumillu ilaqutariinnermut tunngasuni tamani kisitsisitigut paasissutissanik pissarsisinnaanissamut tunngavissap pisariaqartup Naalakkersuisunit qulakkeerneqarnissaa ataatsimiititaliamit aammaarluni sakkortuumik kaammattuutigineqassaaq. Sulinerup tamatuma annertuumik siuariarfiusimanerata inernerinut uppernarsaatit 2008-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuummik saqqummiussinermut atatillugu Naalakkersuisunit kingusinnerpaamik saqqummiunneqarnissaat ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarpoq.”

Siuliani oqaatigineqartunut atatillugu Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaasarsimasut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq ukiut ingerlanerini isumaqatigilluinnartarsimavaat, tamannalu tunngavigalugu 2006-imi neriorsuutitoqartik Naalakkersuisut piviusunngortimmassuk kiisalu kisitsisitigut paasissutissanik il.il. Naalakkersuisunit qinnutigineqartunik nassitsinissamut kommuninut pisussaaffiliisumik (§ 25a) peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkamik ilanngussimmata nuannaarutissaasoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Paasissutissanik taamaattunik maannamut amigaateqarneq ukiuni aggersuni siunnersuummi matumani aningaasaqarnikkut tunngavissat qajannarsinerannik kinguneqassanngitsoq ataatsimiititaliamit neriuutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut kommunit innarluutilinnik isumaginninnerannut atatillugu Naalakkersuisut nakkutilliinissamik pisussaaffimmut akisussaafffeqarnerat eqqarsaatigalugu aammalu pinaveersaartitsinermi sulianik ataqatigiissaakkanik isumaginninnermi assersuutigalugu innarluutilinnut tunngasut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik tutsuiginartunik Naalakkersuisut peqarnissaat pingaaruteqartoq erseqqissaatigissallugit Ilaquariinnermut Ataatsimiititaliaq tunngavissaqarsorivoq. Taamaalilluni ilaatigut innarluutilinnut tunngasunut pisortat aningaasaliissutaasa atorneqarnerisa ersarissuunissaannik Inatsisartunit akuttunngitsumik ujartorneqartoq aamma sulissutigineqassaaq. Aamma naggataatigut minnerunngitsumillu suliassaqarfimmi kisitsisitigut paasissutissat tutsuiginartut ilaatigut aqutsinermi missingersuusiornermi atortussatut kommunit namminneq kissaatigaat. Suliassaqarfimmi kisitsisitigut paasissutissat suliariulluagaasut pillugit siunissami ilisimatinneqartarnissani Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa. Aammattaaq tamanna atuuppoq meeqqanut inuusuttunullu tunngasunut, pensionisialinnut tunngasunut il.il. atatillugu, soorlu aamma tamanna Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit ingerlaavartumik piumasarineqartartoq. Matuma kingorna Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarpoq kisitsisitigut paasissutissat tunngaviusut siunissami uparuaanissamut tunngavissiissanngitsut. Aammattaaq tassunga atatillugu IPIS – innarluutillit pillugit ilisimasaqarfik siunnersuisarfillu nutaaq – kisitsisitigut paasissutissanik katersuinermi suliarinninnermilu peqataassanersoq pillugu nassuiaammik Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq qinnuteqarpoq.    

5. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 19 immikkut sammillugu (Allannguutissatut siunnersuut)

Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 19-imut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqassagunartoq Naalakkersuisut saqqummiussisutikkut ilimasaarutigaat. Peqqussummi § 26, imm. 2-p allanngortinneqarnissaa isumaliutigineqarpoq, taamaalilluni innarluutilinnut paaqqinnittarfinnik sanaartornermut Naalakkersuisut taamaallaat tapiissuteqarsinnaanngorlugit, taakkuli ingerlanneqarnerannut pinnatik.

Suliassaqarfimmut oqartussaaffiup tamarmiusup siunissami kommuninut tunniunneqarnissaa pillugu siunnersuummi siunertarineqartunut allannguutissatut siunnersuut taamaattoq tamakkiisumik naapertuuttutut isigineqartariaqarpoq.

Tamatuma saniatigut immikkut aaqqissuussinerit assigiinngitsut aqutsinerup annertusineranik, aningaasaqarnerup malinnaavigiunnaarneranik oqartussaaffitsigullu pissutsit ersarikkunnaarnerannik kinguneqaannartussat aqqutiginagit ataatsimoortumik tapiissutit aqqutigalugit kommunit suliassaasa ingerlanneqarnerannut Naalakkersuisut taamaallaat tapiissuteqartariaqarput.

Taamaattumik allannguutissatut siunnersuut taanna sapinngisamik piaartumik saqqummiuteqqullugu Naalakkersuisut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit kaammattorneqassapput.

6. Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 21 immikkut sammillugu (Pineqaatissinneqarsinnaaneq pillugu aalajangersakkani amigaatit)

Peqqussutissatut siunnersuummi nr. 21-mi allassimavoq peqqussummi atuuttumi § 28 atorunnaarsinneqartoq. Nr. 21-mut nassuiaammi allassimavoq aalajangersakkap pisariaqannginnera pissutigalugu atorunnaarsinneqarnissaa kissaatigineqartoq. Tunngavilersuut tamanna naammaginanngitsutut isigineqartariaqarpoq.

§ 28-p oqaasertai atuuttut imaapput (Oqaasertat ilaat ersarissumik allassimapput):

“§ 28. Kinaluunniit Inatsisartut peqqussutaata matuma aqunneqarnerani peqataasoq pinerluttulerinermi inatsisimmi pisortani atorfeqarnermi suliaqartitaanermiluunniit pinerluuteqarnerit pillugit malittarisassat tunngavigalugit akisussaatitaavoq, taamatut suliassaqartitaaneq qinigaanikkut pisimagaluarpalluunniit.”

Suliassaqarfimmut inatsimmi allami atuuttumi aalajangersakkat oqaasertaannik inatsisini peqqussutinilu aalajangersakkat aalajangersimasut uteqqiiginnarfiunerat inatsisinik ilusilersuineq tunngavigalugu ataatsimut isigalugu naapertuutsinngitsutut isigineqarpoq. Pisortani atorfeqarnermi suliaqartinneqarnermiluunniit unioqqutitsinerit pillugit aalajangersakkat pinerluttulerineq pillugu inatsimmi nutaami kapitali 11-meereernerat pissutigalugu aalajangersakkap siuliani issuarneqartup attatiinnarneqarnissaa Naalakkersuisunit naapertuutinngitsutut isigineqarsimassasoq pisumi matumanerpiaq isumaqarnarpoq. Taamaakkaluartoq taama naliliineq kukkunerussaaq, tassami peqqussummi § 28-p maanna oqaasertai pinerluttulerineq pillugu inatsimmi aalajangersakkanit annertunerummata. Tamanna pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 55-imi ersarissumik takuneqarsinnaavoq, taanna ima oqaasertaqarluni (Imm. 3 erseqqissunik allanneqarpoq):

Ҥ 55. Atorfimmini suliassaminik isumaginninngitsutut eqqartuunneqassaaq naalakkersuisuni atorfeqartitaalluni suliassaqartitaalluniluunniit atorfimmini suliassarisaminiluunniit

pisussaaffigisaminik naammassinnikkumanngitsoq ilaginnaasorluunnit, imaluunniit atorfimmini eqqortumik naalakkerneqarnerminut naalakkumanngitsoq.

Imm. 2. Taamatuttaaq eqqartuunneqassaaq naalakkersuisuni atorfeqartitaalluni suliassaqartitaalluniluunniit atorfimmini suliassarisaminilu naammassisassanik imaluunniit pisusaanerminik atorfimmi suliassaqartitaanermiluunniit nassatarisaanik malinaanissaminut sualuttumik akuttunngitsumillu arlaleriartarluni isumaginninngitsoortarsimasoq imaluunniit peqqissaarussisanngitsoortarsimasoq.

Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 atuutinngillat tamanut ammasumik qinersinikkut qinikkamut suliassaatitaasunut.”

Allatut oqaatigalugu § 28-mi aalajangersakkap atorunnaarsinneqarnerata kingunerisaanik qinikkat (kommunalbestyrelsit) peqqussutissatut siunnersuutikkut peqqussummik aqutsinissamut pingaarnertut inissinneqartut innarluutillit pillugit peqqussut naapertorlugu suliamik sumiginnaanermut akisussaatinneqarunnaassapput. Tassa imaappoq kommunalbestyrelsit peqqussutissatut siunnersuummi nr. 13-imi aalajangersakkanik eqquutsitsinngippata pineqaatissinneqarsinnaajunnaassapput, tassalu inuit annertuumik innarluutillit inuunerminni atugaannik kommunalbestyrelsit nakkutilliisussaammata. Inatsisitigut inissisimanermut maanna atuuttumut sanilliullugu tamanna allannguutitut pingaaruteqanngitsutut taaneqarsinnaanngilaq. Akerlianik illuatungeriit sanngiitsut (innarluutillit) illuatungeriillu nukittuut (pisortat ingerlatsivii/kommunalbestyrelsi) akornanni nukittussutsit annertuumik nikinnerattut tamanna isigineqarsinnaavoq. Ajornartorsiut tamanna peqqussutissatut siunnersuummi taaneqanngivimmat isornartorujussuartut taaneqartariaqarpoq.

Tamanna tunngavigalugu § 28 atuuttoq sooq pisariaqanngitsut isigineqarnersoq soorlu peerneqartariaqarnersoq, tassunga ilanngullugu suliassaqarfimmi kommunit akisussaaffeqarnerannut suna inatsisitigut atuutissanersoq pillugu aappassaaneerinissamut tunngavilersuutaasumik itisiliissutaasumillu nassuiaateqaqqullugit Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit kaammattorneqarput. 

7. Siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai

Innarluutilinnut tunngasuni aningaasaqarnikkut akisussaaffiup kommuninut nuunnqearnissaanut aningaasanut inatsimmi sillimmatitut kontoni aningaasanik immikkoortitsisoqanngilaq.

Aamma 2010-mi kommuninut ataatsimoortumik tapiissutit pillugit Naalakkersuisut KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiissummi tunniussineq eqqaaneqanngilaq.

Peqqussutissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini taamaallaat oqaatigineqarpoq innarluutilinnut tunngasut tunniunneqarnerinut atatillugu kommunit aningaasartuutiminnut taarsiivigineqassasut. 2010-mi aningaasanut inatsisip ilaani erseqqinnerusumik taaneqanngitsumi kontomi pingaarnermi 30.13.03-mi, Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu innarluutilinnik isumaginninneq kiisalu kommuninut misiligummik nuussineq aammalu kontomi pingaarnermi 30.13.41-mi, Innarluutilinnut angerlarsimaffiit aningaasaliissutit ilanngunneqartut erseqqinnerusumik isumaqatigiinniarnerup kingorna kommuninut nuunneqartussaasut innersuussutigineqarpoq.

Tamanna Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit ima paasineqartariaqarpoq siunnersuutip aatsaat akuerineqareernerata kingorna aningaasat annertussusissaviat pillugu KANUKOKA-p Naalakkersuisullu akornanni inaarutaasumik isumaqatigiittoqarnissaa naatsorsuutigineqartoq. Tamanna naammaginanngilluinnartutut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit isumaqarfigineqarpoq, tassami siunnersuutip saqqummiunneqannginnerani apeqqut tamanna pitsaanerusumik qulaajarneqarsimassagaluarmat. Taamaattorli taama isumaqatigiinniarnissamut pingaarnertut tunngavissanik Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaq tikkuussereersimasoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit ilisimaneqarpoq. Tamanna taamaalilluni 2010-mi aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaani allassimavoq, tamassumani ilaatigut makku oqaatigineqarlutik (Oqaasertat ilaat erseqqissumik allassimapput):

” 2.5 Kommuninik iluarsaaqqinneq kommunillu aningaasaqarnerat

….

Taamaattumik suliassanik nutaanik kommuninut nuussisoqarsimatinnagu aningaasat kommuninut nuunneqartartut maannatut annertussuseqarnissaat aalajangiusimaqqullugu Naalakkersuisut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit kaammattorneqarput.”

Allatut oqaatigalugu annertunerpaamik aningaasaliissutit kontoni pingaarnerni taaneqartut maanna amerlassusiisa amerlaqataannik nuussisoqarsinnaasoq Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliamit isumaqatigiittumit aalajangersarneqarpoq. Tamatuma kingorna aningasaqarnikkut tunngavissat iluini innarluutilinnut iluaqutaasumik ullumikkornit pitsaanerusumik aningaasaqarnikkut aqutsilluarnerusinnaanerlutik kommunit namminneq takutissavaat. Aningaasanut inatsimmi kontot pingaarnerit siuliani taaneqartut aqqutigalugit piffissami (utaqqiisaagallartumi) kommunit toqqaannartumik aningaasartuuteqartillugit Naalakkersusiut oqartussaaffimminnik aningaasartuuteqartitsisinnaanngimmata Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap uparuassallugu tunngavissaqarsoraa. Tamanna Missingersuusiornermut inatsimmut naapertuutissanngilaq, pingaartumik §§ 3 aamma 5, imm. 2-mi aalajangersakkat eqqarsaatigalugit.

Tamatuma saniatigut Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi, 12. juni 1995-imeersumi kapitali 6, matumani pingaartumik § 15 Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit eqqumaffigeqquneqarpoq. Aalajangersagaq ima oqaasertaqarpoq:

Ӥ 15. Annertuumik innarluutilinnut ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartut kommunip najugarivitap inassuteqarneratigut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit tunniunneqassapput.

Imm. 2. Annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ikiorsiissutigineqartunut aningaasartuutit landskarsip inaarutaasumik aningaasartuutigisassavai.”

Inatsisip nutaap inatsimmut pisoqqamut sanilliullugu salliutinneqarnissaanik tunngavissaatinneqartoq aallaavigalugu aalajangersagaq siuliani taaneqartoq peqqussutissatut siunnersuutikkut matumani pineqartukkut atorunnaarsinniarneqartutut isigineqarsinnaavoq. Aamma kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 6-imut nassuiaatinut tamanna naapertuuppoq, tassani allassimalluni innarluutillit pillugit peqqussummi oqartussaaffiit akiliisarnermilu pissutsit pillugit aalajangersakkat aalajangersakkakkut siuliani issuarneqartukkut taamaallaat erseqqqissaatigineqartut aammalu innarluutillit pillugit peqqussummi pissutsit taakku pillugit kingusinnerusukkut allannguutit kommunit akiliinissamut pisussaaffii pillugit peqqussummi maleruaqqusanit salliutinneqassasut. Minnerunngitsumillu assortorneqarsinnaanngilaq innarluutilinnut tunngasut kommuninut nuunneqarnissaat siunertaralugu inatsisinik ataatsimortunik Naalakkersuisut saqqummiussisimagaluarpata tamanna naleqqunnerpaasimassagaluartoq, taakkunani aalajangersagaq siuliani issuarneqartoq allanngortinneqarluniluunniit atorunnaarsinneqarsimassalluni. Taamaalirotoqarsimanngimmat siunnersuut saqqummiunneqartoq naammaginartumik suliarineqarsimanersoq piareersarluarneqarsimanersorluunniit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutigisariaqarpaa.

Siunnersuummut saqqummiussissummi innarluutillit pillugit sulianik “marloqiusamik” ingerlatsinermik taagorneqartoq innersuussutigineqarpoq. Siunnersuut akuerineqassappat sulianillu marloqiusamik ingerlatsineq atorunnaassappat Namminersorlutik Oqartussat nukissatigut aningaasaqarnikkut qanoq annertutigisumik sipaaruteqarsinnaanerat pillugu aappassaaneriinissamut erseqqinnerusumik nassuiaateqaqqullugit Naalakkersuisut qinnuigineqarput.      

7.1 Kommunit pillugit nassuiaammi kaammattuutit

Innarluutilinnut tunngasut kommuninut nutaanut tunniunneqarnissaat aaqqissuusseqqinnermut ataatsimiititaliap nalunaarusiaani 2005-imeersumi kaammattuutigineqarpoq. Suliassap tunniunneqarnera akisussaaffiit ersarinnerusumik agguataarneqarnerannik kinguneqassasoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, taamaalilluni sulisussat suliap ingerlanneqarnissaanut atorneqarlutik. Nalunaarusiami tassungaluunniit ilanngussani kaammattuutip tunngavigisaa ajoraluartumik erseqqinnerusumik allassimanngilaq. Kommunit pillugit nassuiaammi (UPA2010/124) UPA2010-mi agguaanneqartumi allassimavoq suliassaqarfiup nuunneqartariaqarneranut Naalakkersuisut nutaat tunngaviusumik isigalugu isumaqataasut. Tamatumali saniatigut nassuiaammi ersarilluinnartumik ima allassimasoqarpoq:

”Nuussisoqalersinnagu tamakkununnga tunngasuni tamani aningaasaqarneq inissillugu isumaqatigiinniutigineqaqqaassaaq.”

Aningaasaqarnerli inissillugu isumaqatigiinniutigineqanngilaq. Ulloq 1. juli 2010 peqqussutip atuutilerfissaatut naatsorsuutigineqartoq nallertinnagu KANUKOKA-p Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniarnerit suli naammassineqarsimanngippata taava qanoq iliortoqassanersoq apeqqutigissallugu pissusissamisoorpoq.

8. Nakkutilliineq

Naalakkersuisut nakkutilliissasut siunnersuummi 1.-imi, § 2, imm. 2-mi oqaatigineqarpoq. Tamatuma saniatigut suliassaqarfimmi Naalakkersuisut nalinginnaasumik nakkutilliisuupput. Nakkutilliineq tamanna qanoq pitsaassuseqarlunilu annertutigissanersoq pillugu siunnersuutip aappassaneerneqarnerani Naalakkersuisunit oqaatigineqassasoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnutigineqarpoq.

Aammattaaq tassunga atatillugu najoqqutarisassanik atuuttunik malinnittoqarnersoq kommunit nakkutilliinerminnik qanoq aaqqissuussissanersut pillugu nassuiaasoqarnissaanik Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq kissaateqarpoq.  

9. Siunnersuummi piginnaatitaaffiit pillugit aalajangersakkat

Siunnersuutip akuersissutigineqarnissaata naatsorsuutigineqarnera aallaavigalugu siunnersuummi piginnaatitaaffiit amerlasuut atorluarniarlugit Naalakkersuisut maleruaqqusanik erseqqinnerusunik qaqugu aalajangersaalersaarnersut pillugu siunnersuutip matumani pineqartup aappassaaneerneqarnissaanut suliassanut pilersaarummik pingaarnersiukkamik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqarput. Tamatumani assersuutigalugu pineqarpoq siunnersuummi nr. 6., tassani § 12, imm. 4-mi nakkutigineqarluni najugaqarfinni najugaqartussanik tigusisarnermi, aqutsinermi, ingerlatsinermi, aaqqissuussinermi perorsaanikkullu sulinermi tunngaviusumik malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut periarfissinneqarlutik. Aammattaaq tassunga atatillugu ilitsersuut iluarsisaq qaqugu piariissanersoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit apeqqutigineqarpoq.

10. Ataatsimut isumaliutiginninneq

Innarluutilinnut tunngasut tiguneqarneranni aningaasaqarnikkut taarsiissuteqarnissaq pillugu KANUKOKA-mik isumaqatigiinniarnerit peqqussutissatut siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu naammassineqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaanngimmat ajornartorsiutitut annertuutut isigineqartariaqarpoq. Illuatungeriit isumaqatigiissinnaanngippata Namminersorlutik Oqartussat ima inissisimaleratarsinnaapput suliassaqarfimmut aningaasanik suli nuussinngitsut suliassaqarfimmi oqartussaaffik kommuninut tunniunneqarluni. Tamanna pissutigalugu peqqussutip 1. juli 2010-mi atuutilereernissaa akuersissutigineqarpat tamanna kommunit isumaqatigiinniarnermi inissisimanerannut annertuumik ajoqutaasinnaavoq. Taamaalilluni piffissaliunneqartoq eqqarsaatigalugu kommunit isumaqatigiissuteqarnissamut tatineqartutut misigileratarsinnaapput, tamannalu kingusinnerusukkut ajoqutaasinnaavoq aammalu kommunit aningaasaqarneq pissutigalugu innarluutilinnut ikiorsiisarnerminnik appartitsiniartariaqarnerannik kinguneqarsinnaalluni.[1]

Ataatsimut isigalugu siuliani oqaatigineqartut kingunerisaannik peqqussut aatsaat kingusinnerusukkut, soorlu assersuutigalugu 1. januar 2011-mi atuutsilersinneqartariaqarnersoq Naalakkersuisut sukumiisumik isumaliutigisariaqarpaat, taamaalinerani KANUKOKA-p Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniarnerit naammassineqarsimanissaat ilimagineqartariaqarluni. Ulloq 1. juli 2010 nallertinnagu Naalakkersuisut Aningaasaqarnermullu Ataatsimiititaliaq (assersuutigalugu aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit) isumaqatigiissummik akuersinissamut angumersisinnaaqqullugit isumaqatigiinniarnerit KANUKOKA-millu isumaqatigiissuteqarnissap sapinngisamik siusissukkut naammassineqarsinnaanerat piviusorsiortuunersoq isumaliutigisanut ilanngunneqartariaqarpoq, taamaalilluni ulloq taanna oqartussaaffimmik tigusinissaminnut kommunini ingerlatsiviit piareersimasinnaaqqullugit. Tamatumani erseqqissaatigineqassaaq suliassaqarfimmi akisussaaffimmik tigusinissamut kommunit tamakkiisumik piareersimassammata, tassami taamaattoqanngippat tamanna innarluutilinnut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaammat.

Tamanna tunngavigalugu peqqussutissatut siunnersuutip pingajussaaneerneqarnissaanut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiusseqqullugit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqarput, tamatumalu kingorna peqqussutissatut siunnersuummi § 2-mi aalajangersagaq allanngortinneqassalluni, taamaalillunilu piffissami erseqqinnerusumik aalajangerneqartumi; aammalu piffissami siunnersuutip aningaasaqarnikkut kingunerisassai pillugit KANUKOKA-p Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiissuteqarfiusumi; siunnersuutip ulloq atuutilerfissaa Naalakkersuisunit nalunaarutikkut aalajangersarneqarsinnaaqqullugu.

Taamaattumik Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap kissaatigilluinnarpaa aatsaat aningaasartassaanik KANUKOKA-mut isumaqatigiissuteqartoqareerneratigut akisussaaffik kommuninut tunniunneqassasoq.

Naggataarutaasumik oqaatigineqassaaq kommunit Naalakkersuisullu isumaqatigiinniarnissaanni innarluutilinnik isumaginninnermut aningasartuutit kommunit akornanni agguataaarnissaannut maanna najoqqutarisassap allanngortinneqarnissaa pillugu isumaqatigiinniartoqarsinnaassammat. Agguataarinermulli najoqqutarisassaq taanna illuatungeriit namminneq kisimik qulaajartariaqarpaat aammalu peqqussutissatut siunnersuummik matumani pineqartumik Inatsisartut suliarinninnerannut tamanna apeqqutaasussanngitsutut isigineqarmat.

11. Inassuteqaat

Siunnersuummik paasinnilluni matumani ilanngulugu allassimasutut aappassaaneerinissamut pingajussaaneerinissamullu allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiinissaat pillugu kaammattuuteqarluni siunnersuut akuerineqarnissaa Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap inassutigaa.

Taama oqaasearluni Ilaqutariinnermut Ataatsimiittialiap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Debora Kleist Siulittaasoq
Jane Petersen		Andreas Uldum
Ruth Heilmann		Knud Kristiansen

 

________________________

[1] Inatsisilerinikkut aqutsinikkullu tunngavissarisat nalinginnaasut aallaavigalugit aningaasaqarnikkut mianerisasssat eqqarsaatigalugit innuttaasut pisartagaqarnissamik pisinnaatitaaffiinik pisortat killilersuisinnaannginnerat matumani apeqqutaavallaanngilaq.