07.04.2010

UPA 2010/121


Peqqussutissatut siunnersuut pillugu oqaaseqaatit


Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut:

Innarluutilinnut tunngasut kommuninut nuunneqarnerat:

Kommunit agguataarneqarnerannik angissusiinillu tunngaviusumik allanngortitsisup ingerlanneqarnissaanik Inatsisartut aaqqissuusseqqinnissamik aalajangiinerat annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaannik allanngortitsinermut pissutaavoq. Tamatuma kingornatigut aallaaviulersoq tassaavoq pisortat ingerlatsinermi suliassaat kommuninit tiguneqassasut, Namminersorlutillu Oqartussat tassaassasut inatsisiliortut kommunillu ingerlatsinerannik nakkutilliisuusut.

Naalakkersuisut KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiissutigineqarpoq innarluutilinnut tunngasut 1. juli 2010-mi kommuninut nuunneqassasut. Tamatuma nassataraa aningaasaliisarnermut oqartussaassutsip aamma aningaasaqarnermut akisussaaffiup nuunneqarnissaa. Taamaattorli annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pillugit ingerlatsinermut suliassat Naalakkersuisuniiginnarallassapput.


2. Siunnersuummi immikkoortut pingaarnerit:

Innarluutilinnut tunngasut kommuninut nuunneqarnerat:

Siunnersuutip tamatuma siunertaa tassaavoq pisortat immikkoortuini innarluutilinnut tunngasuni suliassat nutaamik agguataarneqarnissaat. Allannguutissatut siunnersuutip nassatarissavaa innarluutilinnut tunngasunut akisussaaffiup aningaasalersorneqarneratalu, matumanilu annertuumik innarluutilinnut, kalaallit oqartussaasuinit Danmarkimut inissinneqarsimasunut, ikiorsiisarneq ilanngullugu eqqarsaatigalugu Namminersorlutik Oqartussaniit kommuninut nuunneqarnera. Annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit pillugit ingerlatsinermut suliassat Naalakkersuisut susassaqarfigiinnarallassavaat.

Allannguutissatut siunnersuummi tamatuma kingornatigut malittarisassat kommunit innar-luutilinnut tunngasunik aqutsinerminni maligassaat aalajangersarneqarput. Aammattaaq innarluutilinnut tunngasuni pisut arlallit pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaanerannut inatsisikkut tunngavigisassaq atulersinneqarpoq. Siunertaavoq Naalakkersuisut inatsisikkut tunngavigisassaq taanna annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu nalunaarummik nutaamik aalajangersaanerminni atussagaat.


3. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai:

Aningaasaqarnikkut kingunerisassai:

Allannguutissatut siunnersuutip nassatarissavaa innarluutilinnut tunngasut kommuninu nuunneqarneranni aningaasartuutit naliginik matussuserneqarnerat. Makkununnga aningaasartuutit pineqarput:

Aningaasartuutit suliassami pineqartumi ukiuni kingullerni pingasuni atuisimanerit agguaqatigiissinneqarnerat aallaavigalugu aalajangersarneqassapput. Ilanngussani oqaaseqaatinut erseqqissaanerit.

Aningaasaqarnikkut inaarutaasumik kingunerititassat KANUKOKA-p aamma Namminersorlutik Oqartussat akornanni isumaqatigiinniarnikkut aalajangiiffigineqassapput.

Aqutsinikkut kinguneritinneqartut:

Oqartussaasut tungaannit tamakkiisumik isigalugu siunnersuutip nassatarissavaa aqutsinikkut kivitassap malunnaatilimmik annikillisinneqarnera.

Inatsisit atuuttut naapertorlugit kommunit ikiorsiiniutinut qinnuteqaatit naalakkersuisunit aalajangigassanngorlugit inassuteqartassapput. Taamaasilluni inatsisit atuuttut naapertorlugit sulianik kommunini aamma Naalakkersuisuni suliarinnittoqartarpoq. “Marloqiusamik” suliarinnittarneq taanna siunissami pinngitsoortinneqassaaq.

Siunnersuutip matuma kingunerilissavaa kommunit inassuteqaatinik suliaqartarnermut Naalakkersuisunullu nassiussisarnermut taarsiullugu innarluutilinnut tunngasut pillugit namminneq aalajangiisalissammata. Innarluutilinnik ikiorsiisarnermut aningaasaqarnikkut piareersimasuutinik aqutsineq pillugu kommunit aningaasartuutigisimasaminnik Nunatta Karsianit utertitsiniarlutik nukissanik atuisarput, tamatumuunali aningaasaqarnikkut killissaliinikkut kommunit namminneq aalajangersakkamik iluanni namminneq siunissami aqutsisinnaalissallutik. Tamaat isigalugu oqartussaaffeqarfimmik tamakkiisumik tigusinermikkut aqutsinikkut nammatassanik kommunini annikitsutigut qaffaasoqarnissaa nalilerneqarpoq.

Aqutsinikkut kivitassaq naalakkersuisunut annikinnerulissaaq, aqutsinikkut suliassat ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit kisiisa pinnagit Naalakkersuisuniikkunnaassammata.

Aqutsinikkut inaarutaasumik kinguneritinneqartussat KANUKOKA-p Namminersorlutillu Oqartussat akunnerminni isumaqatigiinniarnermikkut aalajangiiffigisassavaat.


4. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai:

Allannguutissatut siunnersuutip inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai:

Allannguutissatut siunnersuutip avatangiisinut pinngortitamullu aningaasaqarnikkut aqutsi-nikkullu kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


6. Innuttaasunut aqutsinikkut kingunerisassai:

Allannguutissatut siunnersuutip nassatarissavaa piffissap sulianik suliarinninnermut atorneqartartup sivikinnerulernera.


7. Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersortunullu tunngasut:

Allannguutissatut siunnersuutip Naalagaaffeqatigiinnermut imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Taamaattorli ineqariaatsini neqerooruteqarnermi Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu tikeraarluni angalasarnerit najugaqartarnerillu pillugit Socialministeriaqarfiup nalunaarutaa nr. 1389, 12. december 2006-imeersoq iluarsaateqqinneqartariaqassaaq. Taamaaliortoqassaaq Socialministeriaqariup aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suleqatigiinnerisigut.


8. Oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu/kattuffinnullu tusarniaaneq:

Annertuumik innarluutillit pillugit inatsisartut peqqussutaanut allannguutissatut siunnersuut oqartussaasunut kattuffinnullu makkununnga tusarniaassutigineqarpoq: KANUKOKA, Ani-ngaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Iliasimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut, Sulif-feqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, Akileraarner-mut Aqutsisoqarfik, KNIPK, Isumaginninnikkut Naammagittaalliuteqartarfik Tulararfillu.

Oqartussaasut kattuffiillu tusarsiaanermut akissuteqarnikut makkuupput:

Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatini tusarniaanermut akissutigineqartut kinguninnguisigut uingasunik allaaserisarpai.

Tusarniaanermut akissutit:


KANUKOKA

Oqaatigineqassaaq siunnersuutip nassiunneqartup imarisaani takuneqarsinnaanngimmat inatsiseqartitsinermut tunngatillugu Qitiusumik Kommunit Allaffeqarfiata pilersinneqarnissaanut periarfissiisoqarsimanngimmat, tamanna kommunit kissaatigisarimmassuk. Qeqqata Kommunia KANUKOKA-tulli isumaqarpoq Allaffeqarfimmik taamaattumik pilersitsinissamut ammaasoqassasoq, innaluutilinnut tunngasut kingulliit tigoorarneqarnissaannut tunngatillugu. KANUKOKA-p ilisimaaraa Namminersorlutik Oqartussat inatsiseqartitsinermut tunngatillugu periarfissat assigiinngitsut misissoraat kommunit kissaataat akuerisinnaajumallugu.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni killissarititaasut iluanniinngimmat qitiusumik kommunit allaffeqarfeqalernissaat pillugu aalajangersaasinnaaneq. Qitiusumik kommunit allaffeqarfeqalernissaat aqutsinermut aaqqissuussaanermullu suliassanut tunngassuteqarpoq inatsisinilu allani malittarisassaqartitaasussaalluni.


Innarluutilimmut aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit kaammattuutigineqarpoq aningaasat/aningaasaliissutit innarluutilik malittarisassagaat, assersuutigalugu innarluutilik kommunimut allamut nuukkaangat, tamannalu aamma Qeqqata Kommunianit tapersersorneqarpoq. KANUKOKA-mili ilisimaarineqarpoq aningaasanut tunngasortaanut tunngatillugu aaqqiissutissat allaasinnaasut misissorneqartariaqarmata. Kingusinnerusukkut qanorluunniit aaqqiisoqassagaluarpat kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 12. juni 1995-imeersoq misissorneqartariaqarpoq taannattaaq 1. januar 2009-mi kommunit kattussuunneqarnerannut atatillugu naleqqussarneqarsimanngimmat.

Tassunga oqaatigineqassaaq inatsisissatut siunnersuummi matumani taamaallaat malittarisassaliortoqarmat inatsimmi ikiorsiiniutit kikkut aningaasalersugarissagaat, pineqarani agguaassisarnermut najoqqutassaq periaasissarluunniit qanoq ittoq aningaasalersuinermi atorneqassanersoq.

Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 2, 12. juni 1995-imeersumut tunngatillugu inatsit taanna piaarnerpaamik iluarsaanniarneqarpoq, tassami annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu inatsisit aamma kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit inatsisit akornanni naapertuuttoqarunnaassammat.


KANUKOKA-p naatsorsuutigaa Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik nalunaarutissami ilitsersuutissamilu itisilerutaasunik erseqqissunillu tunaartarisassaliussasoq.

Pilersaarutaavoq nalunaarummik nutaamik aamma ilitsersuummik nutaamik malitseqartitsisoqassasoq.


§ 6-imut KANUKOKA oqaaseqarpoq aalajangersakkami pineqartoq ilaatigut sungiusaaqqinnermik ikiorsiisoqarsinnaasoq. Kommuni Kujalliup ujartorpai toqqarlugit tunaartarisassat qaqugukkut Peqqinnissaqarfik aamma Kommuni sungiusaaqqinnermik suliaqartassanersut, tamanna ajornartorsiutitoqaammat erseqqissaavigineqartariaqartoq.

Tassunga oqaatigineqassaaq allannguutissatut siunnersuut manna taamaallaat aalajangersakkanut innarluutilinnik isumaginninnerup kommuninut nuunneqarnissaanut tunngasunut tunngammat. Aalajangersakkani allani allannguutaajunnartut kingusinnerusukkut suliarineqarumaarput.


§ 7, imm. 3-mut tunngatillugu Kommuni Kujalliup kissaatigaa erseqqissarneqassasoq oqilisaassisarnerup assersuutigalugu qitiusumik sungiusaaqqittarfimmi assigisaaniluunniit pisarsinnaanera.

Tassunga oqaatigineqassaaq § 7, imm. 3 Kalaallit Nunaanniunngitsoq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi ineqarfissiamiluunniit assingusumi ineqarnermut tunngammat, tassa Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi ineqarnissamut allanik periarfissaarutivissimatillugu. § 7, imm. 3 malillugu Kalaallit Nunaanniunngitsoq najugaqarneq sivisunerusumik najugaqartarnernut tunngavoq, tassani suniusaaqqittarfimmi assigisaaniluunniit oqilisaassiniarluni najugaqarneq ilaasussaanani.


§ 16 a-mut KANUKOKA-p oqaatigaa, ullumikkut innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni akit assigiinngiiaaqisut, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut assigiinngitsunut ingerlatsinermut aningaasartuutaavissut aallaavigalugit akigititassat aalajangersarneqartarlutik. Taamaammat KANUKOKA-p kaammattuutigaa meeqqanut inuusuttunullu ulloq unnuarluni paaqqinnittarfinnisulli aaqqissuussisoqassasoq, tassani akigititaasut 50 %-ii ataatsimoortumik tapiissutitigut akilerneqartarmata 50 %-iilu kommunimit inissiisumit toqqaannartumik akilerneqartarlutik.

Tassunga oqaatigineqassaaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit aningaasalersugaanerat 50 %-inik ataatsimoortumik tapiissutitigut 50 %-iilu akigititaasunik akiliisarnikkut meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassaqartitaanngimmat, taamaammallu annertuumik innarluutillit ikiorserneqartarnerat pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi malittarisassiuunneqartussaanani.


§ 18 a-mut KANUKOKA-p oqaatigaa Kommuni Kujalleq aalajangersakkap taassuma atorunnaarsinneqarnissaanut isumaqataanngitsoq.

Tassunga oqaatigineqassaaq atorunnaarsitsineq pissuteqarmat siunnersuummik inunnut annertuumik innarluutilinnut ikiuiniutit tamarmik kommuninit aningaasalersorneqarnissaannik.


§ 26, imm. 2-mut KANUKOKA-p oqaatigaa annertuumik innarluuteqartoqartoq immikkut ikiorneqartariaqartunik assersuutigalugu immikkut inissaqartillugit, taamaammallu ajunngitsoq periarfissiisoqassappat Naalakkersuisut annertuumik innarluutilinnut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit sanaartorneqarnerannut ingerlanneqarnerannullu tapiissuteqartarsinnaanissaannut.

Tassunga oqaatigineqassaaq aalajangersagaq meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat malillugu periarfissanisulli immat.


Siunnersuutip taassuma § 2-anut oqaaseqaatimini KANUKOKA-p inassutigaa suliassanngortitseqqinnernut naammassineqanngitsunut, 1. juli 2010 sioqqullugu tunniunneqartunut, aningaasartuutaajunnartut Namminersorlutik Oqartussanit akilerneqartassasut imaluunniit tamakku pillugit immikkut isumaqatigiissuteqartoqassasoq.

Tassunga oqaatigineqassaaq innarluutilinnik isumaginninnerup kommuninut nuunneqarneratigut aningaasaqarnermut tunngatillugu kingunerisaasussat aalajangerneqassammata KANUKOKA-p aamma Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat akornanni isumaqatigiinniarnikkut.


KANUKOKA-p tusarniaanermut akissummini naggasiullugu inassutigaa Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik peqqussutissatut siunnersuummi suli allanik allanngortitsinerusinnaasunut akuersaartumik pissuseqartariaqartoq, paasineqassagaluarpat taamaaliornissaq pisariaqartinneqartoq, innersuussutigineqarmammi tamakkununnga tunngasut kommuninut nuunneqarnerannut atatillugu aningaasaqarnermut tunngasut suli erseqqinnerusumik paasineqarsimanngitsut.

Oqaaseqaatigineqartut tusaatissatut tiguneqarput.


Uku oqaaseqaatissaqarsimanngillat:

Kommunit Kukkunersiuisartoqarfiat, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik aamma Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik.


Uku tusarniaanermut akissuteqarsimanngillat:

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, KNIPK, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik aamma Tulararfik.

 

 

Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit

 

§ 1 pillugu

Nr. 1 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq ilaatigut nutaartaqarpoq, peqqussut atuuttoq misileraanermik aaqqissuussinissamut periarfissiimmat, perorsaanerullu tungaatigut immikkut ittumik neqerooruteqarnissamut periarfissat peqqussummut atuuttumut ilanngunneqanngimmata.

Misileraalluni aqqissuussinernik imaluunniit perorsaanikkut immikkut ittunik pilersitsinermi kommunalbestyrelsit akuersissuteqartoqarnissaanik qinnuteqaatinik Naalakkersuisunut nassiussisartussaapput. Qinnuteqaat taanna makkuninnga imaqartassaaq: suliniutip qulequtaa; siunertat allaaserineri, tunuliaqutaanik, periaatsinik annertussusiannillu allaaserinninneq pisariaqarpallu piffissat eqqarsaatigalugit pilersaarusiaq aqutsinermullu tunngasut, pisariaqarpat missingersuutit aningaasalersuinerlu, pisariaqarpat aningaasatigut kingunerisassai kiisalu inuk attaveqaataasartoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkap aalajangersarpaa, Naalakkersuisut neqeroorutinik aamma misileraalluni aaqqissuinernik imm. 1 naaperorlugu akuersissutaasimasunik nakkutilliisuussasut.

Imm. 2 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq ilaatigut assigaa. Ikiorsiissutit pillugit, takuuk imm. 2, aalajangiisinnaatitaaneq Naalakkersuisuniit kommunalbestyrelsimut nuuppoq. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip inassuteqarneratigut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmiittarneq pillugu ikiorsiisarnermi suli aalajangiisinnaatitaapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa, taamaattorli oqartussaassuseq Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsinut nuuppoq. Aalajangersakkami tassani ikiorsiissutit suut aallartinneqarsinnaanerannik assersuutit allaaserineqarput. Taagorneqartut tamakkiisuunngillat. Pissutsinik innarlutillip atugaanik pisariaqartitaanillu pisumi nalileereernikkut ikiorsiissutit taaneqartut saniatigut allanik neqerooruteqartoqarsinnaavoq.

Imm. 1. Iluaqusersuutinik oqarnermi timikkut iluaqusersuutit innarluutillip pisinnaasaasa annikilleriaataannik iluaqusiisut imaluunniit sungiusarnermut atatillugu atorneqarsinnaasut pineqarput. Makku assersuutitut taaneqarsinnaapput: Qamutit assakaasullit kaassuartakkat, ornavaatitut pisuutit, illumi suliassanik suliaqarnermi atortut immikkut ittut aamma peror-saanikkut atortussat pisinnaasat aalajangersimasut sungiusarneqarneranni atorneqarsinnaasut.

Imm. 2. Komunalbestyrelsi tapersersortitut ikiortip kommunimit uninngavigisamit anner-tuumik innarluutilimmut tapersersortitut atorfinitsinneqartup akissarsiaqartinneqarneranut ikiorsiissuteqarsinnaavoq. Tapersersortitut ikiorti ajornanngippat isumaginninnermut tun-ngasut iluanni ilinniagaqarsimasuusariaqarpoq. Tapersersortitut ikiorti ulloq unnuarlu paaq-qinnittarfinni, ulluunerani paaqqinnittarfinni, nakkutigineqarluni najugaqarfinni, najugaqati-giiffinni aamma innarluutillip nammineq inigisaani atorfinitsinneqarsinnaavoq. Angerlarsi-maffimmi ikiortip angerlarsimaffimmi suliassanik assigiinngitsunik suliaqartartup – tak. angerlarsimaffimmi ikiortit pillugit nalunaarut, tapersersortitut ikiortip suliassai perorsaa-nermut tunngasuunerupput. Tapersersortitut ikiortit annertuumik innarluutilik isumaqatigiis-suteqarfigalugu imminut ikiorsinnaanerulernissaq allanillu ikiorneqarnissamik pisariaqartit-sinnginnerulernissaq anguniarlugu sulisussaavoq. Taamaattumik aallaavittut tapersersortitut ikiortip sulinera piffissami killilimmi ingerlanneqartussaavoq.

Imm. 3. Ilaquttat annertuumik innarluutilimmik angerlarsimaffimmi paarsiniarlutik aalaja-ngersimasut pisuni aalajangersimasuni paarsinerminnut aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput, ilaquttat taakku taamaaliornermikkut akissarsiatigut isertitaqarsinnaanerminnik annaasaqar-pata, tak. § 9. Aammattaaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut assigisaanulluunniit (utoq-qarnik paaqqinniffimmut, paaqqutarinniffimmut, ilaqutariinnut paarsassanngortitsinikkut il.il.) oqilisaassinertut inissiigallartoqarsinnaavoq, taamatuttaarlu angerlarsimaffimmi oqili-saassisoqarsinnaalluni.

Imm. 4. Siunnersortinik ikiorteqartitsineq inigisamik aaqqissuussinermi, sungiusarnissamut najoqqutassanik suliarinninnermi il.il. ilitsersuinikkut  pisinnaavoq. Siunnersortinik ikiorte-qartitsineq tassaasinnaavoq teknikkimut perorsaanermulluunniit tunngasoq. Tamanna anner-tuumik innarluutillit najugarisaani pisinnaavoq imaluunniit innarluutillip atugaanik allaa-serinninnerit videomullu immiussat tunngavigalugit ungasiaanit siunnersuinikkut pisinnaal-luni.

Imm. 5. Innarluutillip inigisaata allanngortiterlugu sanaqqinneranut allanngortiterneqarnera-nullu annertuumik innarluutillip angerlarsimaffimminiiginnarnissaanut pisariaqartunut ikior-siissuteqartoqarsinnaavoq. Pineqartoq tassaagajuttarpoq innarluutillip najugarisaanut isaaris-samik pitsanngorsaaneq, qaqisarialiortiternikkut, matut silissineqarnerisigut, iikkanik nikisit-siterinikkut, anartarfiit uffarfiillu aaqqissuunneqarnerisigut, taamaalillutik taakku issiavinnik assakaasulinnik kaassuartakkanik atuisunit atorneqarsinnaalersillugit, ajaperfinnik ikkussu-inikkut il.il. Inissiaq pioreersoq aaqqissuunneqarsinnaanngippat innarluutillip inissiamik allamik neqeroorfigineqarnissaa isumaliutersuutigineqartariaqarpoq.

Imm. 6. Annertuumik innarluutilik, taassuma ilaqutai inuillu allat annertuumik innarluutilik eqqarsaatigalugu suliassaqartut atuartitsinermik pikkorissartitsinernullu annertuumik innar-luutillip atugaanik oqilisaassillutillu pitsaanerulersitsisuni peqataanissamik neqeroorfigine-qarsinnaapput. Tassani pineqarsinnaapput annertuumik innarluutillip qanoq paarineqarnis-saanik ilitsersuineq, soorlu kivitseriaatsinik, annertuumik innarluutilimmut attaveqarfigin-nissinnaanermik ilinniartitsineq, assersuutigalugu ussersuutit atorlugit oqalunnermik assigi-saanilluunniit ilinniartitsinermik.

Imm. 7. Najugaqatigiiffiit annertuumik innarluutilinnut ima pisinnaatigisunut najugaqarfi-upput ulluinnarni inuunerminnik killilimmik allanit ikiorneqarlutik namminneq ingerlat-sisinnaasunut. Taakku unnuami ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsigajuttuunngillat. Najugaqatigiiffiit paaqqinnittarfiunngillat, najugaqartulli namminerisamittut allat peqatigalugit najugaqarfigisaattut isigineqartussaallutik. Kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffinnik anguniagassanillu pilersitsinermi, najugaqartussanik inissiiniarnermi, najugaqartut inuunerminni namminneq atukkaminnut sunniuteqaqataaneranni, allanik suleqateqarnermi sulianillu piareersaanermi pisariaqartitat tunngavigalugit ilitsersuissaaq.

Nakkutigineqarluni najugaqarfiit najugaqatigiiffittulli tassaapput ataatsimoorluni najugaqar-fiit. Nakkutigineqarluni najugaqarfiit tassaapput annertuumik innarluutillit tapersersorne-qarnissamik imaluunniit paaqqutarineqarnissamik annertuumik pisariaqartitsisut najugaqar-fii. Najugaqartut tassaasinnaapput inuit tarnikkut annertuumik napparsimanermikkut timik-kulluunniit annertuumik innarluuteqartuusut. Najugaqartut ulluunerani unnuaaneranilu nalunaaquttap akunnerini 24-ini ikiorserneqarnissaminnik pisariaqartitsisuupput.

Imm. 8. Annertuumik innarluutilik nammineq angerlarsimaffimmini nammineersinnaan-ngippat immikkullu ilisimasalinnit suliniuteqarfigineqarnissani pisariaqartippagu, pineqartup ulloq unnuarlu annertuumik innarluutilinnut paaqqinnittarfimmi najugaqarnissaanik kommu-nalbestyrelsi naalakkersuisunut inassuteqaateqarsinnaavoq. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfik aalajangersimasumik ukiulinnut imaluunniit aalajangersimasumik innarluutilinnut sammiti-taasinnaavoq.

Kalaallit Nunaanni naleqquttumik neqerooruteqarnissamut periarfissaaruppat annertuumik innarluutilik Danmarkimi katsorsagassatut imm. 3-mi malittarisassat aalajangersarneqartut malillugit kommunalbestyrelsip inissinniarsinnaavaa.

Imm. 9. Angerlarsimaffiup aamma annertuumik innarluutillip akornanni attaveqatigiinneq ataannartinniarlugu kommunalbestyrelsi tikeraarluni angalanernut ikiorsiissuteqarsinnaavoq. Aammattaaq kommunalbestyrelsi feriarluni angalanernut ikiorsiissuteqarsinnaavoq. Tak. § 8 a, Naalakkersuisut tamanna pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassap-put.

Imm. 10. Inuusuttut annertuumik innarluutillit pitsaanerpaanik atugassaqartinneqarnissaat qulakkeerniarlugu, aammattaaq ilinniartitaanermut suliffeqarnermullu tunngatillugu, atuarnerup naammassineqareernerani iliuusissatut pilersaarusiortoqartassaaq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq § 5-mullu ilassutaalluni. Aalajangersagaq taanna malillugu Kalaallit Nunaata avataanut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut ineqarnermulluunniit tamatumunnga assingusumut inissiinissamik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput, Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu paaqqinniffinni  periarfissat tamakkiisuujunnaaraangata.

Malugeqquneqarpoq annertuumik innarluutillit Danmarkimi ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi ineqarfimmiluunniit tamatumunnga assingusumi inissinneqarsimasut ikiorserneqartarmata dansket servicelove-anni aaliangersakkaat malillugit, kommunalbestyrelsellu peqqussut una malillugu ikiorsiinerit aningaasartuutissarimmagit.

Danskit neqeroorutaanni najugaqarnissamut, ulluunerani neqeroorutinut, ilinniartitaanermut allanullu akigititaasut danskit oqartussaasuinit aalajangersarneqassapput. Tamakkununnga tunngassuteqartuni aalajangersakkat atuuttut tassaapput Socialministeriets bekendtgørelse nr. 781 af 06. juli 2006 om principper for kommunernes finansiering af de mest specialiserede lands- eller landsdelsdækkende tilbud kiisalu Socialministeriets bekendtgørelse nr. 683 af 20. juni 2007 om omkostningsbaserede takster for kommunale tilbud.


Nr. 3 pillugu

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa, taamaattorli oqartussaassuseq Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsinut nuuppoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq tamanna pisariaqartinneqarpat kommunalbestyrelsi biilinik ataatsimut ingerlassisarnernik annertuumik innarluutilinnut aaqqissuussaasumik pilersitsisinnaasoq.

Biilinik ataatsimut ingerlassisarnermut aaqqissuussinermik pilersitsisoqassanersoq imaluunniit assersuutigalugu inummut annertuumik innarluutilimmut taxarnissamut aningaasatigut ikiorsiisoqassanersoq ataasiakkaartumik naliliisoqartassaaq.


Nr. 4-mut

Aaliangersagaq peqqussutip atuuttup assingaa. Aaliangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffinnik nakkutigineqarlunilu najugaqarfinnik pilersitseqqullugu peqqusinnaagaat.

Nalunaarut atuuttoq malillugu kommunimi najugaqatigiiffinnik pisariaqartitsinerup qanoq annertutiginera kommunalbestyrelsip nalilissavaa. Naalakkersuisut najugaqatigiiffinnik pilersitsisoqarnissaanik kommunalbestyrelsinut peqqussuteqarsinnaapput, kommuni inunnit annertuumik innarluutilinnit 18-it sinnerlugit ukioqalereersimasunit marlunnit amerlanerusunilluunniit angerlarsimaffittut kommuniuppat, pineqartullu ulluunerani ikiorteqartinnatik namminneq inigisamminni nammineersinnaappata aamma pineqartut ataatsimoorlutik inooqatigiissinnaappata.


Nr. 5 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffiit ataasiakkaat tunaartarisassaannik akuersissutiginninnissaminut pisussaaffilerneqarpoq. Siunnersuutip kommunalbestyrelsi aammattaaq pisussaaffilerpaa kommunimi najugaqaqatigiiffiit tunaartarisassaasa suliarineqarnerisa qulakkeernissaannut.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa, taamaattorli oqartussaassuseq Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsinut nuuppoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi najugaqatigiiffinnut perorsaanikkut ilitsersuinissaminut pisussaaffilerneqarpoq.

Najugaqaqatigiiffik najugaqartut namminneq ineqarfigimmassuk perorsaanikkut ilitsersuineq killeqassaaq. Taamaattorli najugaqartut najoqatigiinnerminni ilorrisimaarnissaat qulakkeerniarlugu perorsaanikkut ilitsersuinissaq ilaatigut pisariaqartartussaavoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi pisussaaffilerneqarpoq najugaqatigiiffiit ataasiakkaat ingerlanneqarneranni perorsaanikkullu ingerlatsineranni malittarisassat tunaartarisassallu atuuttut malinneqarnerisa nakkutiginissaannut.

Aalajangersakkap kommunimi namminermi nakkutilliineq assigaa. Tamatumunnga uiggiunneqassaaq Naalakkersuisut innarluutillit pillugit inatsimmik aqutsinermut qulliunerusutut nakkutilliisuussasut, matumani najugaqaqatigiiffiit pillugit aalajangersakkat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersagaq taanna najugaqatigiiffinni najugaqartussanik tigusisarneq, aqutsineq, ingerlatsineq, aaqqissuussineq perorsaanikkullu sulineq pillugit ataatsimut malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut tunngavissaliisuuvoq.

Inatsisissatut siunnersuut manna malillugu najugaqaqatigiiffinni tigusisarnermut, aqutsinermut, ingerlatsinermut, pequsersuinermut aamma perorsaanikkut sulinernut Naalakkersuisut ataatsimut malittarisassanik aalajangersaanissaannut inatsisitigut tunngavigisassaliisoqarpoq.

Inatsisitigut tunngavigisassaq nalunaarutinngorlugu saqqummiunneqassaaq. Aammattaaq innarluutillit pillugit inatsit pillugu ilitsersuusiassami malittarisassat itisilerneqassapput.


Nr. 6 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi pisussaaffilerneqarpoq nakkutigineqarluni najugaqarfiit ataasiakkaat tunaartarisassaannik akuersissutiginninnissaminut. Siunnersuutip kommunalbestyrelsi aammattaaq pisussaaffilerpaa kommunimi najugaqatigiiffiit tunaartarisassaasa suliarineqarnerisa qulakkeernissaannut.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa, taamaattorli oqartussaassuseq Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsinut nuuppoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi pisussaaffilerneqarpoq nakkutigineqarluni najugaqarfinnut perorsaanikkut ilitsersuinissaminut.

Nakkutigineqarluni najugaqarfik najugaqartut namminneq ineqarfigimmassuk perorsaanikkut ilitsersuineq killeqassaaq. Taamaattorli najugaqartut najoqatigiinnerminni ilorrisimaarnissaat qulakkeerniarlugu perorsaanikkut ilitsersuinissaq ilaatigut pisariaqartartussaavoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna kommunalbestyrelsi pisussaaffilerneqarpoq nakkutigineqarluni najugaqarfiit ataasiakkaat ingerlanneqarneranni perorsaanikkullu ingerlatsineranni malittarisassat tunaartarisassallu atuuttut malinneqarnerisa nakkutiginissaannut.

Aalajangersakkap kommunimi namminermi nakkutilliineq assigaa. Tamatumunnga uiggiunneqassaaq Naalakkersuisut innarluutillit pillugit inatsimmik aqutsinermut qulliunerusutut nakkutilliisuussasut, matumani nakkutigineqarluni najugaqarfiit pillugit aalajangersakkat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Nalunaarut atuuttoq malillugu Naalakkersuisut nakkutigineqarluni najugaqarfiit pilersinneqarnerat, pequsersorneqarnerat, aqunneqarnerat aamma ingerlanneqarnerat pillugu tunaartarisassanik aalajangersaassapput.

Inatsisissatut siunnersuut manna malillugu nakkutigineqarluni najugaqarfinni tigusisarnermut, aqutsinermut, ingerlatsinermut, pequsersuinermut aamma perorsaanikkut sulinernut Naalakkersuisut ataatsimut malittarisassanik aalajangersaanissaannut inatsisitigut tunngavigisassaliisoqarpoq.

Inatsisitigut tunngavigisassaq nalunaartinngorlugu saqqummiunneqassaaq. Aammattaaq innarluutillit pillugit inatsit pillugu ilitsersuusiassami malittarisassat itisilerneqassapput.


Nr. 7 pillugu

Aalajangersakkap taassuma pisariaqannginnera pissutigalugu atorunnaarsinneqarnissaa siun-nersuutigineqarpoq. § 7, imm. 2, pkt. 8 pillugu oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.


Nr. 8 pillugu

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Ulloq unnuarlu inissiinerni ataasiakkaani akilerneqartartut malillugit kommunip ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmut inissiinermi aningaasanik akiliisarnissaanut aalajangersagaq inatsisitigut tunngavigisassaliivoq.

Annertussuseq aalajangersarneqassaaq ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmik ingerlatsinerup kingunerisaanit aningaasartuutit aallaavigalugit. Annetuumik innarluutilinnut tulleriinneri malillugu ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit ataasiakkaat aamma paaqqinnittarfiit avataaniittut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit inuit ataasiakkaat pillugit annertussusiliisoqassaaq. Annertussuseq ullumikkut atuuttoq aningaasatigut ikiorsiisarnikkut tunniuttakkat atuuttut pillugit kaajallaasitamit, Namminersorlutik Oqartussat internetsikkut nittartagaani tamanut takusassiarineqartumit, erserpoq.


Nr. 9 pillugu

Aalajangersagaq taanna innarluutilinnut susassaqarfiup kommuninut nuunneqarnerata ki-ngunerisaanit atorunnaarsinneqarpoq.


Nr. 10 pillugu

Aalajangersagaq taanna innarluutilinnut susassaqarfiup kommuninut nuunneqarnerata ki-ngunerisaanit atorunnaarsinneqarpoq.


Nr. 11 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Taamaattorli aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsi peqqussut manna tunngavigalugu ikiorserneqarnissamut periarfissanik annertuumik innarluutilinnut ilitsersuinissamut pisussaaffeqartoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigingajappaa. Taamaattorli erseqqissaatigineqarpoq peqqussut manna malillugu qinnuteqartarneq, akuersissuteqartarneq aqutsinerlu pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasut.

Aalajangersagaq nalunaarutikkoortillugu saqqummiunneqassaaq ilitsersuutikkullu itisilerneqassalluni.

Ilaatigut erseqqissaatigineqassaaq peqqussut manna malillugu ikiorserneqarnissaq pillugu kikkut qinnuteqaateqarsinnaanersut, kiisalu qinnuteqaateqartoqanngikkaluartoq ikiorsiissuteqarnissamut kommunalbestyrelsi qaqugu pisussaaffeqarnersoq, matumani annertuumik innarluutilik ikiorserneqarnissaq pillugu nammineerluni qinnuteqaateqarsinnaannginnera ilanngullugu eqqarsaatigalugu.

Ikiorsiissutinik akuersissuteqartarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut ilaatigut siunertarineqarpoq peqqussutip ikiorsiinissamut amerlasuutigut periarfissiinissaa tunuliaqutaralugu inatsiseqartitsinikkut assigiiaartumik periaaseqartoqarnissaa qulakkeerniarlugu.


Nr. 12 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Taamaattorli aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsi annertuumik innarluutillit Kalaallit Nunaata avataanut inissinneqarsimasut Kalaallit Nunaannut utersinnaanerannut periarfissanik ukiut tamaasa misissuisarnissamut pisussaaffeqartoq. Kommunalbestyrelsip misissuinerani Kalaallit Nunaanni paaqqinnittarfimmi najugaqarnissamut periarfissat, nakkutigineqarluni najugaqarfinnut inissinneqarsinnaaneq imaluunniit annertuumik innarluutilinnut naleqquttumik allamik neqerooruteqarsinnaaneq ilaatinneqartariaqarput.

Tamatuma kingornatigut kommunalbestyrelsip nalilissavaa Kalaallit Nunaannut uternissamut periarfissaasinnaasoq pivisunngortinneqassanersoq, tassami inuk annertuumik innarluuteqartilluni tamanna pillugu sapinngisamik aalajangeeqataasussaammat.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersagaq taanna angerlartitsisarneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisuit aalajangersaanissaannut tunngavissaliivoq. Matumani ilanngullugu naatsorsuutigineqarpoq annertuumik innarluutillit Kalaallit Nunaanni neqeroorutit eqqarsaatigalugit sapinngisamik aalajangeeqataasarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqassasoq.


Nr. 13 pillugu

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq annertuumik innarluutillip, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi inissinneqarsimasup, kommunimi najugaqarfiani kommunalbestyrelsi tassaassasoq pissutsinik, annertuumik innarluutillip inuunerani atugaasunik, nakkutilliisussaatitaasoq.

Taamaalilluni annertuumik innarluutillip, ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmi inissinneqarsimasup, kommunimi angerlarsimaffiani kommunalbestyrelsip nakkutilliinissaq taanna pisussaaffiginngikkaa.


Nr. 14 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa, taamaattorli oqartussaassuseq Naalakkersuisunit kommunalbestyrelsinut nuuppoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsi tassaasoq annertuumik innarluutillip peqqussut manna tunngavigalugu ikiorserneqarsinnaaneranik, ikiorsiissutip suussusissaanik annertussusissaanillu aalajangiisussaq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersagaq taanna peqqussummi pineqartumut kikkut ilaatinneqarnissaat pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaanissaannut tunngavissaliivoq. Aalajangersagaq taanna § 1-imi, imm. 1-imut tapertaavoq.

Piviusut tunngavigalugit annertuumik innarluutillit, peqqussummi pineqartut, allattuiffimmut nalunaarsorneqassapput. Taamaaliornikkut inuit sorliit peqqussummi pineqassanersut assigiissaartumik atugaqarfigisaat qulakkeerneqassaaq. Aammattaaq annertuumik innarluutilik eqqarsaatigalugu ajornannginnerusumik aqutseriaaseq qulakkeerneqassaaq.


Nr. 15 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq peqqussummut atuuttumut naleqqiullugu allanngortinneqarpoq. Peqqussut atuuttoq malillugu ikiorneqarnissamik qinnuteqartoq kommunalbestyrelsip peqqusinnaavaa suliap paasineqarnissaanut ikiuuteqqullugu, taamatuttaaq nakorsamit, immikkut ilisimasalimmit misissorteqqullugu, napparsimavimmut unitsitaalluni imaluunniit nakkutigineqarnissamut katsorsartinnissamulluunniit allatseqqullugu. Peqqussutissatut siunnersuut manna malillugu kommunalbestyrelsip peqqussut malillugu, ikiorneqarnissaminik qinnuteqartoq qinnuigisinnaavaa, paasissutissat ikiorsiineq qanoq ittoq pineqartup piginnaatitaaffigineraa aalajangiiviginiarlugu, pisariaqartinneqartut pissarsiarineqarnissaannut suleqataaqqullugu, suliallu suliarineqarnerata ilaatut nakorsamut misissorteqqullugu imaluunniit napparsimavimmut unitsinneqarneq nakkutigineqarnissaq katsorsarneqarnissarlu siunertaralugit.

Aalajangersakkap taassuma oqaasertaasa allanngortinneqarnerisigut siunertaavoq, pinngitsoortinniarneqarmat aalajangersagaq pissaanermik atuineq pinngitsaaliinerluunniit pillugit aalajangersakkatut paasineqassasoq.

Peqqussut malillugu ikiorneqarnissammik qinnuteqartup kommunalbestyrelsip qinnutigisaa malinngippagu kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaanngilaq, tamakkiisunik paasissutissaqanngippat imaluunniit kommunalbestyrelsi tunngavissat saqqummiunneqartut malillugit aalajangiisariaqassalluni.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Taamaattorli aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsi peqqussut manna tunngavigalugu ikiorserneqarnissamik qinnuteqaatip suliarineqarneranut paasissutissat pisariaqartutut isigisariaqartut, annertuumik innarluutilik sapinngisaq naapertorlugu akuersiseqqaarlugu, annertuumik innarluutillip atugarisaanut tunngasunik ilisimasalinnit allanit imaluunniit annertuumik innarluut pillugu ilisimasalinnit kommunalbestyrelsip aammattaaq paa-sissutissat pissarsiariniarsinnaagai.


Nr. 16 pillugu

Aalajangersagaq atorunnaarsinneqarpoq, pisariaqannginnera pissutigalugu.


Nr. 17 pillugu

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Taamaattorli aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq peqqussut manna tunngavigalugu ikiorserneqartup pissutsit ikiorsiissutigineqartup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit allanngortinneqartariaqarneranik unitsinneqartariaqarneranilluunniit nassataqarsinnaasut tamaasa kommunimut angerlarsimaffimmut nalunaarutigisassagai. Assersuutigalugu tamanna tassaasinnaavoq inissiamut allamut nuunneq, annertuumik innarluutillip pisinnaasaqassusiata killiffiata pitsanngoriarnera aamma allamik suliffeqalerneq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq ikiorsiissutitut tunniunneqartut utertillugit akilerneqarnissaat kommunalbestyrelsip piumasaqaatigisinnaagaa, ikiorsiissutisisup paasissutissiinissamut pisussaaffik imm. 1-imi taaneqartoq eqqortinngippagu, imaluunniit peqqussut manna tunngavigalugu ikiorserneqarsinnaatitaanani nalunngikkaluarlugu ikiorsiissutinik tigusisimappat.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap peqqussut atuuttoq assigaa. Aalajangersagaq taanna ikiorsiissutinik imm. 2 tunngavigalugu pissutissaqarani tiguneqarsimasunik utertitsilluni akiliisarneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaanerannut tunngavissaliivoq.


Nr. 18-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq tassanilu aalajangersarneqarpoq kommunalbestyrelsip pisussaaffigigaa kisitsisitigut paasissutissanik il.il. Naalakkersuisut kissaatigisaannik nassiussisarnissani.

Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq Naalakkersuisut ingerlaavartumik ilisimaniassammassuk inuit annertuumik innarluutillit, innarluutit assigiinngitsut, ukiuinut agguarsimanerat ikiorsiissutissallu allat tamakkununnga tunngasut allanngoriartornerannik malinnaanissamut pingaarutillit pillugit kisitsisitigut paasissutissanik pissarsisarsinnaaqqullugit.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq tassanilu aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut kisitsisitigut paasissutissat il.il. annertussusissaat, imm. 1 takuuk, aamma taakku qanoq malinnaatinneqartassanerat nassiunneqartarnissaallu pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaasut.

Malittarisassat nalunaarutikkut aalajangersarneqassamaarput. Tassani aalajangersarneqassamaarput kisitsisitigut paasissutissat qanoq ittut nassiunneqartassanersut aamma qanoq akulikitsigisumik taamatuttaaq kisitsisitigut paasissutissat qanoq malinnaatinneqartassanersut nassiunneqartarlutillu. Pingaartumik paasissutissiissutigineqartassapput kikkut peqqussummut ilaanersut.


Nr. 19-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, aalajangersagaq una malillugu ikiorsiisarnermut aningaasartuutit kommunalbestyrelsimit akilerneqartassammata, aningaasartuutillu peqqussutit atuuttut malillugit Nunatta Karsianit akilerneqartassallutik.

Kommunalbestyrelsit aningaasartuutiminnut Nunatta Karsianit ataatsimoortumik tapiissutinit aningaasatigut utertitsiffigineqartassapput.

Taamaalilluni peqqussut una malillugu ikiorsiisarnermut aningaasartuutit tamakkiisut kommunalbestyrelsinit akilerneqartassapput. Taamaalilluni Kalaallit Nunaanni annertuumik innarluutilinnut kiisalu Danmarkimi inissinneqarsimasunut, Kalaallit Nunaanni ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissinneqarsimasut ilanngullugit, imaluunniit Danmarkimi ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni inissiisarfinniluunniit allani inissinneqarsimasunut, ikiorsiiniutinut aningaasartuutit kommunalbestyrelsit akilertassavaat. Aammattaaq peqqussut una malillugu allaffissornikkut aqutsinermut aningaasartuutit kommunalbestyrelsit akilertassavaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut inunnut annertuumik innarluutilinnut angerlarsimaffiit sanaartornerannut ingerlanneqarnerannullu tapiissuteqartarsinnaanerat.

Aalajangersakkap meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiisarneq pillugu peqqussut malillugu aalajangersagaq assingusoq assigaa.

Piviusut tunngavigalugit kommunimi annertusisitsinissamut pilersaarutit kommunalbestyrelsit ukiumut ataasiarlutik nassiuttassavaat, tamatumalu kingornatigut kommunini ikiorsiisarnikkkut sullissiveqarfinnik annertusisitsinissamut tapiissuteqarfigineqarnissaq pillugu kissaatigineqartutut nassiunneqartut qanoq annertutigisumik aningaasaqarnermut inatsimmut ilanngunneqassanersut Naalakkersuisut isummerfigissavaat.


Nr. 20-mut

Aalajangersagaq atorunnaarsinneqarpoq, pisariaqanngimmat.


Nr. 21-mut

Aalajangersagaq atorunnaarsinneqarpoq, pisariaqanngimmat.

 

§ 2 pillugu

Inatsisartut peqqussutaat manna 1. juli 2010-mi atortuulissasoq siunnersuutigineqarpoq.

Tamatumunnga atatillugu aalajangiinerit 1. juli 2010 sioqqullugu aalajangiunneqartut pillugit naammagittaalliuutitut suliat Naalakkersuisunit qulaajarneqassapput, naammagittaalliuutitullu suliat 1. juli 2010-mit tamatumalu kingornatigut aalajangiinerit kommunalbestyrelsinit qulaajarneqartassallutik.