12. april 2010

UPA 2010/118

 

Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit


Oqaaseqaatit naliginnaasut

1. Aallaqqaasiut

Allannguutissatut siunnersuutip uuma siunertaaraa, § 8, imm. 1-mi aalajangersakkap oqaatsitigut erseqqissarnera kalaallisoornerata qallunaatoorneranut naapertuuttunngornissaa qulakkeerniarlugu.

Uumalu allannguuutitut siunnersuutip siunnertaraattaaq  Inatsisartut UKA 2007-mi imm. 123 aaliangingaat malinniarlugu. Taamani allannguinissamut siunnersuuteqarnissaminnut Naalakkersuisut peqquneqaramik § 23-mi Pisortanit ikiorsissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 15, 20. november 2006-imeertumi, periarfissaqalersillugu illerfiit angallannissaannut aningaasartuutit kommunenit matussusersinnaalerlugit.


2. Aningaasatigut allaffissornikkullu kingunerissasat

Allannguutitut siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkulluunniit kinguneqassanngilaq.

Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu pisortanit ikiorsiissutit atorlugit, tamarmik immikkut naliliiffigineqareerlutik, toqusup illerfiata toquffianiit kommunemut angerlarsimaffianut nassiunnera kommuneniit akilerneqartarnikuuvoq, taannalu aalajangersagaq atuunnikuuvoq piffissami 1982-2007-imut. Ullumikkut peqqussutip pisortanit ikiorsiissutit pillugit atuutilerneraniit inatsisitigut tamanna tunngavissaaruppoq. Taamaattorli peqqussummu ullumikkut atuuttumut tunngatillugu aningaasatigut naatsorsuinermi ilaasimanngilaq, tassami kommunet aningaasatigut sipaaruteqarsimagaluarput. Taamaattumik illerfiit angallannerinut aningaasartuutit uunga inatsimmut naatsorsuinermi ilaassanngillat.

Naatsorsuutigineqanngilaq pisortanut allaffissornikkut kinguneqarumaartoq.


3. Inuussutissarsiornermi aningaasaqarnikkut aqutsinermilu kingunerisassat

Siunnersuut aningaasaqarnikkut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


4. Avatangiisitigut pinngortitamilu kingunerisassat

Siunnersuut avatangiisitigut pinngortitamullu tunngasutigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


5. Innuttaasunut aqutsinikkut kingunerisassat

Siunnersuut aqutsinikkut innuttaasunut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq


6. Kingunerisassat allat pingaarnerit

Siunnersuutip allatigut pingaarutilinnut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


7. Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu

Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.


8. Pisortanik kattuffinnillu il.il tusarniaaneq.

Siunnersuut tusarniaatitut ukununnga nassiunneqarnikuuvoq: KANUKOKA, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nunamut namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Utoqqaat Nipaat, Kommunet naatsorsuuserissarfiat Isumaginninnermullu Naammagittaalliuuteqartarfimmut.

Pisortat kattuffiillu tusarniaanermut uku akissuteqarsimapput:


KANUKOKA

Oqaatigineqarpoq pineqartoq Kalaallit Nunaanni illoqarfigisami  nunaqarfigisamiluunniit kingullermik najugaqarfigisami avataani toqusimappat,  toqusullu pigisaasa imaluunniit qanigisaasut aningaasartuutit akilersinnaanngippatigit, taava ajornartorsiut maanna Inatsisartut pisortanit ikiorsiissutit pillugit siunnersuutigisaannit naapertuunnerusumik aaqqinneqartariaqartoq. KANUKOKA isumaqarpoq peqqinnissaqarfik taannaasariaqartoq napparsimasup najukkamut uternissaanut akisussaasussaq. KANUKOKA-p oqaatigivaa ilaqutariit qanigisaminnik annaasaqarnerup saniatigut najukkami ilaqutaasup ilineqarnissaanut annertuumik akiligassinneqarnissaat ataqqininnerunngitsoq. KANUKOKA-p nangilluni oqaatigivaa qanigisaasunut akiliisinnaassuseqanngitsunut toqusoornerup saniatigut ilaqutaasup najukkamini ilisaanissaanut kommunimut qinnuuloortariaqarnissaq suli ajornerusoq,

Oqaatigineqartut tusaatissatut tiguneqarput. Inatsisartulli 2007-mi ukiakkut ataatsimiinnermi aalajangersimavaat, Inatsisartut pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussutaanut periarfissaliisoqassasoq kommunit illerfiit angallanneqarnerannut aningaasartuutinik matussusiisinnaanngorlugit. Inatsisartut Ilaqutariinnut Ataatsimiisitaliaata isumaliutissiissusiamini oqaatigivaa, illerfiit angallanneqarnerannut kommunit tapersiissutissaat inunnut malittarisassat naapertorlugit pisortanit ikiorserneqarnissamut ikiorserneqarsinnaasunut tunngatinneqassasut. Inatsisartut Ilaqutariinnut Ataatsimiisitaliaata nangilluni oqaatigivaa, pisami sapinngasamik kommunini tamani assigiimmik atugassaqartitsisumik malittarisassiuussisoqassasoq, allannguinerlu nunatta karsianut nanertuutaassanngitsoq.


Utoqqaat Nipaat

Utoqqaat Nipaata peqqussummut siunnersuut taperserpaa.


Uku oqaaseqaateqanngillat:

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik aamma Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik


Uku tusarniaatitsinermi akissuteqanngillat:

Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik, Nunamut namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik aamma Kommunit kukkunersiuisui

 

Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit


 § 1-mut

Nr. 1-mut

Siusinnerusukkut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.


Nr. 2-mut

Oqaaseqatigiit ”Pineqartoq Kalaallit Nunaanni………toqusimappat” tassani killiliinerup nassataraa, taamaallaat illerfimmik angerlaallugu angallassineq pisortanit ikiorsiissutigineqarsinnaammat, pineqartoq Kalaallit Nunaanni toqusimappat. Killiliinerup taassuma maani inuttaasoq Kalaallit Nunaata avataani, soorlu Rigshospitalimi katsorsartinnermi nalaani imaluunniit ilinniartuunermi nalaani imaluunniit sulinngiffeqarluni angalanermini toqusimappat illerfiata angallanneqarnerannut pisortanit ikiorneqarsinnaanermut ilaatinneqanngillat.

Aalajangersagaq atorneqartassaaq qanigisat aningaasartuutinik akiliisinnaanngikkaagata, aammalu pigisat naliisa aningaasartuutit matussusersinnaanngikkaagatigit. Oqaatsip ”ilaqutariit” imarai qaniginerpaasat, soorlu katissimasaq / aaliangersimasumik inooqatigisaq, meeqqat, qatanngutit angajoqqaallu.   

Aalajangersakkami uani pisortanit ikiorsiissutit inunnut tunniunneqarsinnaapput, pisortatigut ikiorsiissutinik inatsisit malillugit pisinnaasunut, malitsigisaanilli Kalaallit Nunaata avataani najugalinnut tunniunneqarsinnaanatik.

Aalajangersakkap qulakkeerniarpaa eqqartukkami kommuneni tamani assigiimmik pissuseqarnissaq.

Pisortanit ikiorsiissutinut peqqussummi § 19, 1. januar 1984-miit 31. marsi 2007-imut atuuttoq naapertorlugu, ilisinermut naleqquttunik aningaasartuutinik ikiorsiissoqarsinnaavoq pisariaqartitsineq naapertorlugu. Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu ilaatigut kommunit toqusup illerfiata uninngavigisaanit najungarivitaanut nassiunneqarnissaanut  ikiorsiisarnikuupput.


Nr. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangersaavigineqarpoq illerfiup angallanneqarneranut aningaasartuutaajumaartussat aalajangeruminaatsinneqarsimappata, taamaanneranilu illerfiup angallanneqarneranut ikiorsiisoqarsinnaatillugu, kommunalbestyrelsip ikiorsiissutitut siumoortumik akiliutissamik tunniussisinnaanera. Aningaasanik tigusisup tigusinermini atsiornermigut uppernarsassavaa, ikiorsiissutip utertinniarneqarsinnaanera. Pigisat naligisa nalunaarsornerat naammassineqareerpat aningaasartuutit aaqqivigineqassapput. 

Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, ingerlatsinermi allaffiup illerfimmik angerlaallugu angallassinermut pisortanit ikiorsiinissaq aatsaat aaliangiiffigisinnaammagu pigisat naligi qulakkeerneqareerpata. Ilisisoqarnerani ikiorsiisarnermi malittarisassat atuuttut assigai.

Taamatut qulakkeerinninneq tamatigut ilisisoqannginnerani pisinnaasanngilaq. Qulakkeerinneqqaarnissami eqqartuussiviit ilanngutitinneqartariaqassappata (Eqqartuussivimmi imaluunniit Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarfimmi toqusimasut pigisaanik agguaassisarnermi) kingusinnerusukkut aatsaat ilisisoqareernerani qulakkeerneqarsinnaasarpoq.

Aaliangersagakkap uuma kommunalbestyrelse piginnaaffilerpaa ilisinermi aamma illerfimmik angallassinermi siumoortumik aningaasartuutinut tunniussisisinnaaneranik.


Til § 2

Inatsisartut peqqussutaata 1. juli 2010-mi atuutilernissaa siunnersuutigineqarpoq.