20-04-2010 UPA 2010/29
(UKA 2009/91)
Meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata atorunnaarsinnera pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap
ISUMALIUTISSIISSUTAA
Inatsisissatut siunnersuut aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq
Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaq kingullermik suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Debora Kleist, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Jane Petersen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Andreas Uldum, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Knud Kristiansen, Atassut
Sinniisussaq Michael Rosing, Demokraatit
Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartunit UKA 2009-mi siullermeerneqareermat Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap misissorpaa.
Apeqqutit:Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap 16. oktober 2009-mi allakkamini apeqqutit arlallit akineqaqqullugit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq qinnuigaa. Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisup akissuteqaataa isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussatut ilanngunneqarpoq. Akissuteqaammi Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap apeqquteqaatai ilanngunneqarput. Akissuteqaat Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit qujassutigineqarpoq isumaliutissiissummilu matumani pineqartut ilaat erseqqissaassutigiumallugit.
Siunnersuutip siunertaa imarisaalu:Inatsisissatut siunnersuummi siunertarineqarpoq meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat 1982-imeersup 1. august 2010-mit atuutilersumik atorunnaarsinneqarnissaa. Inatsisip atorunnaarsinniarneqarneranut tunngavilersuutigineqarpoq Inatsisartut peqqussutaata nr. 12-ip, 20. november 2006-meersup akuersissutigineratigut aammalu meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaata nr. 12-ip, 20. november 2006-meersup atuutilersinneqarnera pillugu nalunaarummik nr. 15-imik, 23. juni 2008-meersumik aalajangersaanikkut maleruagassiornermi siunertarineqartoq atorunnaartoq, tassa atuartunut tamanut ukiunik qulinik atuartussaanerup eqqunneqarnera pissutaalluni. 1970-ikkunni 1980-ikkunnilu atuartussaatitaanermit, taamani ullumikkumut sanilliullugu ukiut qulit ataallugit sivisussuseqartumit sivisunerusumik atuartut atuarnissaannut tapiissutit kajumissuseqalersitsinissaat siunertaavoq.
Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqaatai:Siunnersuutit saqqummiunneqartut tusarniaassutinut akissutinik ilaqartinneqartarnissaat siunissami qulakkeertaqqullugu Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap Naalakkersuisut qinnuigai. Maleruagassiassatut siunnersuutit Inatsisartunit taamatullu Naalakkersuisunit suliarineqartussat pillugit tusarniaanermut akissutit ilisimasanik, paasissutissanik oqaaseqaatinillu attuumassuteqartunik paasissutissiisinnaasut Inatsisartut ataatsimiititaliat isumaqarput. Inatsisartuni aalajangiiniarnermi tunngaviit nukittorsarumallugit ilaasortat Inatsisartunilu ataatsimiititaliat tusarniaanermi akissutigineqartunik paasisaqartariaqarput.
KANUKOKA-miit paasissutissiissutigineqartoq naapertorlugu malittarisassat atorunnaarsinneqartussatut siunnersuutigineqartut naapertorlugit atuartunut tapiissuteqartarneq kommunit ukiumut toqqaannartumik 7,25 mio. kr.-inik akeqartoq Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap erseqqissaassutigaa. Tamatumunnga ilanngullugu tapiissuteqartarnerup allaffissornikkut minnerpaamik HK-tut atorfinnik marlunnik ilinniartitsisullu 107-t sulinerisa 1%-ianik naleqartutut KANUKOKA-p missiliorpaa. Malittarisassaq atorunnaarpat suliassat taakku kommuninit ilinniartitsisullu ilaannit suliarineqartarunnaassapput. Inatsit naapertorlugu atuartut ilaqutariillu qassit ukiumut tapiissuutisisarnersut apeqquteqarnermigut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap qulaajarniarsimavaa. Ukioq atuarfiusumi 2007/08-mi atuartut 758-t tapiissutisisimasut KANUKOKA-p nalorninartoqartillugu paasissutissiissutigaa. Atuartut amerlassusaannut tapiissutit annertussusaat sanilliukkaanni atuartut pineqartut 758-t agguaqatigiissillugu ukiumut akileraarutitaqanngitsumik (7.250.000/758) = kr.-inik 9564,64-inik pisimapput. Tapiissutit pineqartut atuartut sumut atortarsimaneraat erseqqinnerusumik misissorneqarsimanngilaq, taamatuttaaq meeqqat atuarfianni atuarnerup ilaani piumassuseq naapertorlugu klassini angajullerni atuartut atuarusulersinneqarniarnerannik siunertarineqartoq naapertorlugu tapiissutit sunniuteqarsimanersut naliliivigineqarsimanngisaannarpoq.
Inassuteqaat:Ukiunik qulinik atuartussaatitaanerup ingerlanneqalerneratigut inatsimmi siunertarineqartoq atorunnaartoq Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Inuit Ataqatigiit Demokraatillu isumaqarput. Tapiissutit attatiinnarneqassappata atuartut nammineersinnaanngitsut ilaquttaminnik pilersuisuunissamut tatisimaneqarnerisa ingerlaannarnissaanut peqataassaagut, tamannalu pilersuisut nammineq meeqqaminnut angerlarsimaffimminni najugaqartunut nammineersinnaanngitsunullu pilersuisussaatitaanerannut sanngiillisaataallunilu annikillisaataassaaq. Tapiissutit atorunnaarsinneqarnerat pilersuisussaatitaasup pilersuisinnaannginneranik tassanngaannartumilluunniit pisortat ikiorsiissutaannik pisariaqartitsilernermik kinguneqassagaluarpat pisortanit ikiorsiissutit pillugit malittarisassat atorneqarsinnaapput. Inuiaqatigiinni sanngiinnerit ikiorneqarnissaat siunertaraluagu isumaginninnermut inatsiseqarpoq. Tapiissutit pillugit malittarisassat atorunnaarsinneqarnerat isumaginninnikkut pitsaanngitsumik kinguneqassagaluarpat tamanna isumaginninneq pillugu inatsimmi atuuttumi allami periarfissanit nalimmassarneqassaaq. Tapiissutinik aqutsinermut ilinniartitsisut nukinnik atuiunnaarnissaat, nukiillu taakku nunatsinni meeqqat atuarfiini atuartut atuarnerisa pitsanngorsarneqarnissaanut atorneqarlernissaat amerlanerussuteqartut pitsaasutut isigaat . Peqqussutissap atuutilersinneqarnissaanut atatillugu ilaqutariit pissakinnerusut pineqartut arlaatigut aaqqiivigineqarnissaat eqqumaffigineqartariaqartoq isumaqarpugut. Aammattaaq suli isumaqarpugut ilaqutariit pissakinnerusut isumaginnittoqarfikkoorlugu ikiorserneqartassasut, atuarfeqarfik aqqutiginagu. Ilisimavarputtaaq ilaqutariit pissakinnerusut Akileraartarnermut Atugarissaarnermullu Isumalioqatigiissitaliami immikkut sammineqartut naatsorsuutigaarpullu taakku arlaatigut aaqqiissutaajumaartunik saqqummiussaqarumaartut.
Taama ilassutitut oqaaseqarlutik meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata atorunnaarsinnera pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut akuersissutigineqassasoq amerlanerussuteqartut inassutigaat.
Siunnersuut UKA 2009-mi akuersissutigineqarsinnaasoq Naalakkersuisunit ilimagineqarsimavoq. Tamannali pinngilaq, taamaattumillu siunnersuummut saqqummiunneqartumut allannguutissatut siunnersuuteqarnissaq pisariaqartoq amerlanerussuteqartut isumaqarput, taamaalilluni atortuulerfissaa 1. januar 2010-mit 1. juli 2010-mut nuunneqarluni. Atuutilerfissaa allanngorani 1. august 2010-ussaaq.
Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut siuliani taaneqartut Inuit Ataqatigiit Demokraatillu allannguutissatut siunnersuummik tamatumunnga naapertuuttumik saqqummiussipput, taamaalillunilu siunnersuut ulloq 1. juli 2010-mi atortuulissalluni. Allannguutissatut siunnersuut isumaliutissiissummut uunga ilanngussatut ilanngunneqarpoq.
Amerlanerussuteqartut Inuit Ataqatigiit Demokraatillu allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq akuerineqassasoq, tamatumalu kingorna siunnersuut iluserilikkamisut iluseqarluni akuerineqassasoq inassutigaat.
Meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu inatsisip atorunnaarsinneqarnissaa pissusissamisuunngitsoq ikinnerussuteqartut Siumumeersu Atassummeersullu isumaqarput. Nunatsinni ilaqutariippassuarnut meerartalinnut isertitakitsunut akunnattumillu isertitaqartartunut tapiissutit pineqartut qularnanngitsumik pingaaruteqartorujussuupput. Pineqartunut angisuunik aningaasartuuteqarfiusunillu meerartalinnut tapiissutit taakku imaaliinnarlugu peerneqarnerat illersorneqarsinnaanngitsumik isumaginninnikkut kinguneqarnerlussinnaavoq. Ukiuni makkunani pingaartumik isertitakitsut meeqqanik angerlarsimaffimminni najugaqartuutillit aningaasartuutaat annertusiartuinnarput, tapiissutit taakku peerneqarpata taakku atugaat suli artornarnerulissapput. Meeqqat tapiissutisisinnaatitaasut ilaat amerlasuut isorliunerusuni nunaqarfinnilu ukiuni makkunani akit appariartornerannik piniagassanillu killilimmik pisassiisalernerup kingunerisaanik isertitaqarnissamut periarfissaasuasuni najugaqartuupput. Tapiissuteqartarnermi inatsisip atorunnaarsinneqarneratigut nunatsinni innuttaasut sanngiinnerit mianerineqartariaqarnerpaallu ajornerusumik atugaqartinneqalissapput, tamanna sukkulluunniit akuerineqarsinnaanngilaq. Siunnersuut akuerineqassappat, tassuunakkut inuiaqatigiinni isumaginninnikkut assigiinngissuseq annertusarneqaqqissaaq. Ilaqutariit, meeqqat inuusuttullu pillugit misissuinerit kingulliit takutippaat isorliunerusuni nunaqarfinnilu ilaqutariit meerartallit ilaat isumaginninnikkut aningaasaqarnikkullu inissisimanerat mianernartuusoq. Atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat atorunnaarsinneqarpat erngummatigaarput suli atuartut naammassinatik aniinnartartut amerlinissaat. Ilimanarmat angajoqqaaminnut inuuniarnikkut tapertaajumallutik aningaasar-siornissaminnut ujartuisut periarfissarsiornissaat annertunerulerumaartoq.
Taamaattumik tupigaarput uuminnga taartaasussamik Naalakkersuisut pilersaaruteqarnerminnik suliluunniit saqqummiussaqarnatik una atorunnaarsinniarmassuk.
Taama ilassutitut oqaaseqarlutik meeqqat atuarfianni klassini qullerni atuartut atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata atorunnaarsinnera pillugu Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuut akuerineqarani itigartinneqassasoq, taamaalilluni tapiissutit attatiinnarneqassasut ikinnerussuteqartut isumaqarput.
Allannguutissatut siunnersuut ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartunit saqqummiunneqartoq akuerineqassanngitsoq ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Siumup Atassutillu inassutigaat.
Taama oqaaseqarluni Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.
Debora Kleist
Siulittaasoq
Jane Petersen
Michael Rosing
Ruth Heilmann
Knud Kristiansen