Sinerissamut qanittumi raajarniarnermik nakkutilliineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 20, 16. december 2010 -imeersoq.

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 10, §§ 26-31, § 33, imm. 2-3, 34, imm. 3, kingusinnerusukkut Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 12, 6. november 1997-imi, Inatsisartut Inatsisaat nr. 6, 20. maj 1998-meersukkut, kingullermillu Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 17, 3. december 2009-meersukkut allanngortinneqarneri naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

 

Atuuffia

§ 1. Nalunaarut inuussutissarsiutigalugu raajarniarnermut imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inunnit ingerlatseqatigiiffinnilluunniit kalaallit angallataannik, aalisarneq pillugu inatsimmi § 6 takuuk, angallatip usitussutsimut uuttuutaa malillugu 75 BRT/120 BT-init mikinerusunik, ingerlanneqartumut atuuppoq.
Imm. 2.  Taamatuttaaq nalunaarut angallatinut radiukkut attaveqartilluni ima ilisarnaatilinnut atuuppoq:
1) OZJO, OUHK aamma OUUC kiisalu
2) OZTZ, OULB, OVXD, OWES, OYKA, OVOJ, OWMZ aamma OZTJ.
Imm. 3.  Aalisarneq pillugu inatsimmi § 23 imm. 2 naapertorlugu nalunaarutikkut imaluunniit ileqqoreqqusakkut allakkut allanik aalajangersaasoqarsimanngippat nalunaarut manna malillugu akuersissut tunniunneqartoq atorlugu sineriak kangimut killigalugu (Tunumi: kimmut killigalugu) aalisartoqarsinnaavoq. Imm. 2-mi nr. 2)-mi angallatinut taaneqartunut Imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani raajarniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 23, 29. august 2002-imeersoq atuupportaaq.

Sinerissamut qanittumi raajarniarnermi piumasaqaatit

§ 2.  Raajarniartoqassappat piumasaqaataavoq angallammik piginnittumut angallat aalajangersimasoq atorlugu aalisarsinnaanermut akuersissuteqartoqarsimanissaa. Akuersissut piffissamut killiligaanngilaq.
Imm. 2.  Akuersissuteqartoqassappat piumasaqaataavoq qinnuteqaateqartup piginnittuuneq pillugu aalisarneq pillugu inatsimmi malittarisassat naammassisimassagai. Akuersissummi ukununnga piginnaatitaaffinnut killiliussat aalajangersarneqarsinnaapput
1) angallammi tunisassiornermut,
2) imartamut aalisarfimmut aamma
3) piffissamut aalisarfiusussamut.

Usitussutsimut killiliussaq

§ 3.  Angallatip nalunaarummi matumani usitussutsimut killiliussamik qaangiisimaneranut ataassisimaneranulluunniit usitussutsikkut angissuseq angallatip angissusianut uppernarsaammi allassimasoq aalajangiisuussaaq, uuttueriaatsimik maleruagassat suulluunniit angallatip angissusianut uppernarsaasiinermi atorneqarsimanerat apeqqutaatinnagu.

Usingiaaneq aamma tunisineq

§ 4.  Nalunaarummi matumani oqaaseq usingiaaneq imaluunniit tunisineq isumaqarput raajanik raajanillu tunisassianik aalisariummiit nunamut imaluunniit angallammut allamut nuussinertut, nuunneqartut usit tamarmiunerat imaluunniit usit ilaannarineraat apeqqutaatinnagu aamma talittarfimmi imaannarmiluunniit nuussisoqarnera apeqqutaatinnagu.

Umiarsuup allattaaviini immersugassaq

§ 5.  Inuit piginneqatigiiffiilluunniit aalisariutinik 75 BRT/BT 120-nik mikinerusunik angallatillit raajarniarnissamut akuersissummik pigisaqartut aamma angallatit § 1, imm. 2 nr. 1 aamma 2-mi taaneqartut aalisariarnerit tamaasa umiarsuup allattaaviinut allattuisassapput. Umiarsuup allattaaviini makku pillugit paasissutissat allattorneqartassapput:
1) angallatip naalagaata aqqa,
2) aalisarsinnaanermut akuersissutip imaluunniit akuersissutit angallatip aalisassutigisaasa normui,
3) angallatip aqqa,
4) angallatip nalunaarsorneqarnerata normua,
5) angallatip radiukkut attaveqartilluni ilisarnaataa,
6) aalisarnermi ukioq, ulloq, piffissaq, sumiiffik itissuserlu,
7) pisat, saniatigut pisat ilanngullugit, annertussusii aalisakkanut assigiinngitsunut kiilunngorlugit
8) aalisarnermut atortut suut atorneqarnersut atortullu nigartaqqortussusia minnerpaaffiisa uuttuutaat.
Imm. 2.  angallatinut nammineq tunisassiorsinnaatitaasunut immikkoortiterisunullu aamma makku atuupput:
1) Pisat atorneqarnerat, saniatigut pisat ilanngullugit, kalinnernut tamanut, tassa pisat tunisassianut sorlernut suliarineqarsimanersut,
2) raajartat countikkaanut (agguaqatigiissillugu kiilumut amerlassusiat) immikkoortillugit allattorneqassapput countikkaanut tamanut annertussusiat kiilunut taallugu,
3) eqqakkat pitsaanngitsut eqqakkat ilanngullugit, aalisarnermi saniatigut pisat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu suunerinut immikkoortiterneqassapput,
4) angallatit imm. 2-mi uani taaneqartut avataasiorluni aalisarnermut umiarsuit allattaavii atuuttut atussavaat.
Imm. 3.  Umiarsuit allattaaviinut allattuinermut umiarsuit allattaaviini immersugassaq Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermik Akuersissutinik Nakkutilliisunit (KANUAANA) suliarineqarsimasoq atorneqartassaaq.
Imm. 4.  Umiarsuit allattaaviini immersugassaq atorneqartoq naqitaassaaq tulleriiaanillu normulersugaalluni atorneqassallunilu naqitami normulersuineq malillugu tulleriiaaraluni. Immersuiffissat atortussaajunnaarsinneqartut iginneqassanngillat, utertillugilli nassiunneqassallutik immersuiffissanullu atorneqartunut ilanngullugit paarineqassallutik, taamaalilluni normuisa tulleriinneri kipisaqattaartinnagit.
Imm. 5.  Umiarsuup allattaaviini immersugassami kukkusumik allatanik iluarsiinerusinnaasut ataasiinnarmik paasineqarsinnaassapput. Iluarsiinermut lakki allaluunniit kukkusumik allatanik matusisoq atorneqassanngilaq, qaavisigulli titarsisoqaannartassalluni.
Imm. 6.  Raajanik karsimiititsinermi imaluunniit uninngatitsivinni allaniititsinermi karsit uninngatitsiviilluunniit allat atorneqartut eqqortumik amerlassusiat kiisalu karsit uninngatitsiviilluunniit atorneqartut agguaqatigiissillugu imarisaasa oqimaassusiat taaneqassapput.

Ittujaartiterineq

§ 6.  Angallatit nammineq tunisassiortut pisat suliarineqarsimasut imatut ittujaarti-tertassavaat, pisat assigiinngitsut tunisassiallu assigiiaat tamarmik misissuinermut atatillugu suussusii paasineqarsinnaanngorlugit. Pisat/tunisassiat assigiit pisanit/tunisassianit allanit erseqqissumik immikkoortinneqarsimassapput. Aalisarnermi saniatigut pisat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu saniatigut pisat, pisat assigiinngitsut tamaasa immikkoortillugit ittujaartiterneqassapput, saniatigut pisanik nalunaaqutserneqarlutik.
Imm. 2.  Angallatit imm. 1-imi taaneqartutut ittujaartiterinermut nalunaarusiamik allattugaateqassapput, usilersortarfinni tunisassiat inissisimanerannik angallammilu tunisassiat annertussusiannik kiilumut taallugit takutitsisumik. Ituujaartiterinermut nalunaarusiaq angallatip useerutivilluni usingiarneqarnissaata tungaavut angallammi tigummineqassaaq.
Imm. 3.  Ittujaartiterinermut nalunaarusiaq ullormut qaangiuttumut ullut tamaasa allattuiffigineqartassaaq, nalunaaqutaq 0000 UTC-imiit nalunaaqutaq 2400 UTC-imut malillugu naatsorsorneqartunik.

Pisassat atorneqarnerat

§ 7.  Umiarsuup allattaaviini immersugassaq marlunngorlugu, immersuiffissallu atortussaajunnaarsinneqarunnartut ilanngullugit, usingiarnerit tunisinerilluunniit tamaasa, § 4 naapertorlugu pisanik tunitsiviusumut tunniunneqassapput.
Imm. 2.  Umiarsuup allattaaviini aamma immersugassap assilineqarnerani akuersissuteqarfigineqarsimasup pigisaani tunitsiviup, tunitsiviup aqqa piffissarlu tunisiffiusoq naqissusiiffigisassavaa.
Imm. 3.  Ukiumi ingerlasumi qaangiuttumilu umiarsuit allattaaviini immersugassat tamarmik assilineqarneri tunitsivimmit tunisisoqarsimaneranik uppernarsaalluni naqissuserneqarsimasut akuersissuteqarfigineqarsimasumit paarineqassapput.
Imm. 4.  Inunnut ingerlatseqatigiiffinnulluunniit nammineq tunisassiortunut pisassanit atukkat pisanut assigiinngitsunut tassaapput umiarsuup allattaaviini pisatut nalunaarsorneqarsimasut.
Imm. 5.  Pisanut nunami aalisakkerivimmi imaluunniit umiarsuarmut tunitsivimmut Kalaallit Nunaanni tunineqartunut pisassanit atukkat naatsorsorneqassapput aalisakkat uumatillutik oqimaassusiisa annertussusiannut, raajatut pandalus borealisitut tulaanneqartunut tamarmiusutut nalunaarutigineqartutut kiisalu umiarsuup allattaaviini taaneqartutut iginneqarsimasut annertussusiattut. Pisassiissutinik atuinermi naatsorsuinermi raajanut pandalus borealisinut ilaan­ngitsut imermik aamma mingummik akuusut annertussutsit ilanngaatigineqarsinnaapput. Namminersorlutik Oqartussat imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanit sinniisoq sukkulluunniit tunitsiviup misiligutinik tigusinerani aamma tunisanik immikkoortiterinerani peqataasinnaavoq. 
Imm. 6.  KANUAANA pisassiissutinik atuinermik naatsorsuissaaq tunisat allagartaanni/tunisat nalunaarsorneqarnerini paasissutissat tunngavigalugit.
Imm. 7.  Tunitsiviup sapaatit akunneri tamaasa umiarsuup allattaaviini immersugassat tunisallu allagartaasa/tunisallu nalunaarsorneqarnerisa allagartaasa assilineqarneri katersorneqartut KANUAANA-mut, Box 501, 3900 Nuuk, nassiuttassavai. Tunisat allagartaanni/tunisat nalunaarsorneqarnerisa allagartaanni allassimassapput angalanerup normuanik paasissutissat imaluunniit umiarsuup allattaaviini quppernerit normuinut innersuussinerit. Akuersissummik pigisaqartup ukiumut pisassami 80 %-ii pisarereerpagit KANUAANA-p tunitsiviit qinnuigisinnaavai taakku tulaassinerup kinguninnguatigut faxikkut nassiuttaqqullugit.

Nakkutilliineq

§ 8.  Angallatit nalunaarummi matumani pineqartut pisussaapput KANUAANA, Kangilinnguani Sakkutuut Imarsiortut (GLK) politiillu suleqatigissallugit suliffeqarfiit taakku suliassaminnik suliaqarneranni, aalisarneq pillugu inatsimmi §§ 26-31 naapertorlugit.
Imm. 2.  Angallatit pisussaapput KANUAANA-p, GLK-p, aalisarnermut piniarnermut nakkutilliisut politiillu sulisui angallammi immikkoortortaqarfinnut tamanut nakkutilliinermut attuumassuteqartunut akornutissaqanngitsumik tikitsisinnaatissallugit, taamatuttaaq angallatip ilisimasortamut majuartarfii maleruagassanut Danmarkimi Søfartsstyrelsip tamakku pillugit atulersissimasaanut naapertuuttuutissallugit. 

Immikkut akuersissuteqartarnerit

§ 9.  Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinermut atatillugu umiarsuup allattaaviinut allattuisarnissamut piumasaqaammik saneqqutsinissamut immikkut akuersissuteqarsinnaatitaapput.

Pineqaatissiissutit

§ 10.  § 2, § 5 aamma § 7 -niittunit unioqqutitsinerit akiliisitsinermik, aalisarnermut atortunik atorneqartunik arsaarinninnermillu pinerluttunik eqqartuussisarnermik inatsit malillugu kinguneqarsinnaapput. Unioqqutitsilluni aalisarneq angallatip pisaanik tamanik imaluunniit taakku nalinginik, pisat inatsisit malillugit aalisarnikkut pissarsiarineqartutut uppernarsarneqartut ilanngunnagit, arsaarinninnermik kinguneqarsinnaavoq.
Imm. 2.  Inatsisitigut piginnaatilik aamma imm. 1.-imisut pineqarsinnaavoq, pinerluttunik eqqartuussisarnermik inatsit najoqqutaralugu.

§ 11.  Nalunaarut 1. januar 2011 atuutilerpoq.
Imm. 2.  Tamatumunnga peqatigitillugu Sinerissamut qanittumi raajarniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 39, 30. december 1996-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 16. december 2010.

Ane Hansen

/

Jens K. Lyberth