16. november 2009 UKA09/95
Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 18-ip, 31. oktober 1996-imeersup allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaattut siunnersuut
(Naalakkersuisunut ilaasortaq Ane Hansen, Inuit Ataqatigiit)
pillugu
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Hans Aronsen, siulittaasoq, Inuit Atagatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Andreas Uldum, siulittaasup tullia, Demokraterne
Inatsisartunut ilaasortaq, Anders Olsen, Inuit Atagatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq, Hans Enoksen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq, Siverth K. Heilmann Atassut
1. Siunnersuutip siullermeerneqarneraInatsisartuni naalakkersuisooqatigiinnit siunnersuut tapersersorneqartoq, illuatungiliuttunilli siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq Ataatsimiititaliap maluginiarpaa.
2. Siunnersuutip imarisaa.Kalaallit aalisarnerisa annertunerpaamik piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu ingerlanneqarnerata siuarsarneqarnissaa siunnersuummi ataatsimut isigalugu anguniarneqarpoq. Tamanna ilaatigut pissaaq aalisarnermik susassaqartut oqartussaasunut ullumikkornit paasissutissanik amerlanerusunik tunniussisarnissaannik pisussaaffilernissaannut Naalakkersuisut piginnaatinnerisigut. Tamatumunnga pissutaatinneqarpoq aalisarneq naalakkersuinikkut aaqqissuussaanerusumik ilisimasanik tunngaveqarnissaa anguniarneqarmat. Inatsisip siunertatut §-iani 2-mi allannguutit kalaallit aalisarnerisa aqunneqarnerani atuuttussamik pingaarnernik maleruagassiornissaq anguniarneqarpoq, taamaalilluni aalisarnerup aalisagaqatigiiaanut sunniutai piujuaanartitsineq trunngavigalugu inissisimasinnaassammat. Allannguummitaaq aallaaviuvoq aalisarneq akisussaassuseqartumik maleruagassaqartinneqarluni ingerlanneqartoq nunanit tamalaanit annertunerusumik isiginiarneqalermat, taamaalilluni atuisut annertunerulersumik tamanna pillugu isumaat naapertorneqassammat. Tamatuma saniatigut MSC-mik (Marine Stewardship Council) aaqqissuussineq naapertorlugu kalaallit aalisakkanik nioqqutissiaasa akuerineqarnissaat aqqutissiuunniarlugu suliniarnermik inatsisissatut siunnersuut siunertaqarpoq.
Taamatut atuisut akiliuteqartarnerat pillugu aalajangersakkamik ilanngussisoqassaaq. Atuisut akiliuteqartarnerisigut anguniarneqarpoq oqartussaasut aqutsinerannut, allaffissornerannut aamma aalisarnerup nakkutigineqarneranut atatillugu inuussutissarsiortut allaffissornikkut aningaasartuutinik ilapittuuteqaqataanissaat [1]. Siunnersuutikkuttaaq tunitsiviit qarasaasiakkut nalunaaruteqartarnissamik pisussaanerisa aallartinnissaannut pisussaaffiliinissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaminnik ujartuipput. Inatsisissatut siunnersuutikkuttaaq qarasaasiakkut logbogit atuutilernissaannut Naalakkersuisut periarfissinneqarput, tamanna aalisarnermit paasissutissat katersorneqartartut pitsaanerulernissaannik siunertaqarpoq. Inatsisissami siunnersuummi § 29-mi allannguutissatut siunnersuutit aalisarnermi nunniussisarnermi nakkutilliinermik aallartitsinnissamut Naalakkersuisut piginnaatinneqarnissaannik periarfissiipput. Nunniussinermi nakkutilliinerup siunertaraa Kalaallit Nunaata imartaani unioqqutitsilluni aalisarnerit pinngitsoortinnissaat aamma pisariaqarpat qulaajarsinnaanissaat. Allannguutittaaq siunertaraa nunat tamalaat pisussaaffiisa Kalaallit Nunaata nunani tamalaani aalisarnermik suleqatigiiffinni ilaasortaanermigut akuerisimasai naapertortinnissaat, tamatumanimi Kalaallit Nunaat naalagaaffippassuit allat peqatigalugit aalisarneq killilersugaanngitsoq unioqqutitsinerusorlu akiorniassallugu imminut pisussaaffilernikuummat.
3. Siunnersuutip tusarniaassutigineqarneraAalisarneq pillugu inatsisip allanngortinnissaanut siunnersuummut ilaatillugu siunnersuut tamarmiusoq 2007-imi maajip 17-ianiit 2007-imi juunip 29-anut tusarniaassutigineqarpoq. Taassuma saniatigut siunnersuut iluarsisaq 2009-mi juulip 20-aniit aggustusip 17-ianut tusarniaassutigineqarluni, tassa inatsisissatut siunnersuutip imaanik ilisimasaqalernissamik pingaartumik sineriammut qanittumi aalisartut allamik aamma periarfissinneqarnissaannik Naalakkersuisut kaammattuuteqareernerisa kingorna.
Suleqatit makku tusarniaanissami aalajangersakkat taakku tiguaat; Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermi Aqutsisoqarfik, Nunanut allanut Pisortaqarfik, Aatsitassanut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Aqutsisoqarfik, Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, Grønlands Kommando, Politimestereqarfik, Pinngortitaleriffik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, KNAPK, AGF KNI-p ataaniittoq, SIK, NUSUKA, KANUKOKA, DG-Fish (EU-Kommissioni), GrønlandsBanken, Sparbank Vest, Greenland Venture, Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit, Royal Arctic Line, Nunatta Eqqartuussivia, Deloitte, A-Revision, Censor Revision, Grønlands Revisionsselskab, Rebekka Olsvig Revision, Revision & Regnskab, Top Revision og Revisionsfirmaet, Polar Seafood, Royal Greenland A/S aamma Grønlands Kommando.
Inatsisissatut siunnersuummi uani pineqartut §§ 25, 29 aamma § 14 imm. 5 inatsisissatut siunnersuutigineqartut arlaannit oqaasertalernagit makku tusarniaassutigineqartumut akissuteqarsimapput:
Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit, Aningaasaqarnermi Aqutsisoqarfik, Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfik, Sulisoqarnermi Aqutsisoqarfik, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, Grønlands Kommando, Politimestereqarfik, Pinngortitaleriffik, KNAPK, SIK, NUSUKA, KANUKOKA, DG-Fish (EU-Kommissioni), GrønlandsBanken, Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit, Nunatta Eqqartuussivia aamma Deloitte, Polar Seafood A/S kiisalu Royal Greenland A/S.
Tusarniaaffigisanit isummat assigiinngeqimmata ataatsimiititaliap uissuummissutiginngilaa, kalaallimmi aalisarnerannut atatillugu soqutigisat susassaqartullu amerlaqimmata. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuummut tusarniaaffigisat ataasiakkaat isumaat naatsumik issuassallugit ataatsimiititaliaq pissutissaqarpoq, taamaalilluni Inatsisartunut tusarniaaffigineqartut isumaat siamaseqisut assersuutigineqarsinnaammata.
GAAtuisunut akiliuteqartitsinermut tunngatillugu GA-p maluginiarpaa, Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup atuisunut akiliuteqartitsinerup tunngavissaata qulakkeeqqaarnissaanik kaammattuuteqarsimanera. GA-p tamanna itigartinngilaa tamannalu pillugu Namminersorlutik Oqartussat inuussutissarsiuteqartunik isumaqatiginninniarnissaa kaammattuutigalugu. GA'p isumaa malillugu inatsisissatut siunnersuummi tunngavissaq annertuallaarpoq. GAp oqaatigaa, 2006-imili aningaasatigut ingerlatsinermi suliniutinut arlalinnut ataqatigiissaarinissaq noqqaassutigineqartarsimasoq.
KNAPK
”Siullermik siunnersuutip 2007-mi tusarniaassutigineqarnerani aammalu kingullermik julip 20-niit 2009-mi tusarniutigineqarmat KNAPK-miit akissutaareersut innersuussutigalugit Inatsisartunut imaattumik erseqqissaateqassaanga:
KNAPK aalisakkanik qalerualinnilluunniit akuersissutinut atuisut ukiumut ataasiartumik 1.500,00 kr.-inik akiliuteqartalersinnaanerannut siunnersuummut tunngaviusumik tapersersuivoq. Inuiaqatigiinni isumalluutit uumassusillit piniartunit aalisartunillu atorneqartuarsinnaanerat KNAPK-mit sakkortunerpaamik tapersersorneqartuarpoq tamannalu allannguuteqanngilaq. Nalunngilarpummi inuiaqatigiinni kikkut tamarmik killilersugaanngitsumik isumalluutinik uumassusilinnik atuisinnaanngimmata – atuisinnaasullu tassaasariaqarput inuussutissarsiummik ingerlataqartut.
KNAPK-miit akiliutigineqartartup ukiumut 1.500 kr.-nik inissinneqarnera isumalluutinik atuigallarsinnaanertut isigalugu akiliutitut isigaarput. Siunnersuutigineqartumilu § 14, imm. 5-tut nutaatut ikkunneqartussaq tamakkiisumik tapersersorparput.
Siunnersuutigineqartorlu ataatsimoortumik tunngaviusumik isummerfigissagaanni KNAPK-miit tapersersornartinneqarpoq tassuunaatigut tulaassuisut tulaassaat tamakkiisumik oqimaalutarneqartalerlutik akilerneqartalersinnaanerat aqqutissiuunneqassammat. Ilanngullugulu erseqqissaatigineqassaaq tulaassat akilinngitsoorneqartartut nalingat manna tikillugu atuisutut akiliuteqartalernikkut aningaasartuutaaneruligassaannut annertunerusumik isertitaqalernikkut matussuserneqarsinnaanera periarfissatut isigigatsigu.” Ataatsimiititaliap ulloq 16. november ataatsimiinnermini KNAPK-p allakkiaanik ulloq 13. november 2009-meersumik ilisimasaqalersinneqarpoq. Taanna isumaliutissiissummut uunga tapiliussatut ilanngunneqarpoq.
APKattuffik AP tusarniaanermut akissummini nalunaarutigaa, nr. 1-imi Naalakkersuisut piginnaatinneqarnerat ingasappallaartoq, toqqaannartumillu akileraarusersuinerunnginnersoq misissorneqartariaqartoq. AP naapertorlugu ersarissumik takuneqarsinnaasariaqarpoq akiliutitigut suut matussuserneqarniarnersut.
SIK
”SIK-p inatsisissamut allannguutissatut siunnersuutigineqartut assut iluarisimaarpai. Neriukkatta taamaasilluni imartatta pisuussutai uumassusillit inuiaqatigiinnut naligiinnerusumik iluaqutigisinnaanngortillugit inatsimmut allannguutissatut siunnersuutit periarfissiissasut, imartammi pisuussutai inuiaqatigiit tamarmik pigimmatigit, tamarmillu naligiinnerusumik iluaqutigisariaqarmatigit.
Kiisalu inatsimmut aamma allannguutissamut siunnersuutigineqartut kilisaatini / aalisariutini annertunerusumik nakkutilliisinnaanermut periarfissiineri assut iluarisimaarparput, taamaasilluta neriulluta ukiuni arlaqalersuni ilumut kilisaatit / aalisariutit eqqortumik nalunaarsuinersut assortuussutigineqartuartoq assortuussutigineqartussaajunnaarlugu inatsisissamut allannguutissap inississagai.”
GrønlandsBankenGrønlandsbanken-imit oqaaseqaat naapertorlugu isumalluutinik allanik tassalu aalisarnermi isumalluutinik atuinermi akiliuteqartitsisarnermut atatillugu atuisunut akiliuteqartitsisarneq isiginiarneqassasoq. Ilanngullugu Grønlandsbanken isumaqarpoq, aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut aningaasartuutitigut nammakkiiniarnerit suulluunniit sioqqullugit aningaasartuutit nutaat aalisarnermik inuussutissarsiortunut kingunerisassai nalilersorneqaqqaartassasut.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq Naalakkersuisoqarfik tusarniaanermi akissutinik suliarinninnermini tusarniaavigineqartut saqqummiussaannik eqqortumik saqqummiussisimasoq. Tusarniaaneq naammaginartuusimasoq Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq.
4. Siunnersuutip Ataatsimiititaliamit suliarineqarneraSiunnersuutip misissornerani teknikikkut eqqortumik ilusilersorneqarsimasoq aamma nassuiaatini nalinginnaasuni tusarniaanermi akissutit naalakkersuisoqarfiullu tusarniaanermi akissutit sammisai siunnersuutip naalakkersuinikkut nalilerneqarnissaanut Inatsisartut naammaginartumik aalajangiinissamut tunngavissinneqarsimasut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa.Tamatuma saniatigut siunnersuummi siunertaasut isumaqatigiiffiunngitsut aamma siunnersuutip siullermeerneqarnerani partiit tamatumunnga ersarissumik naalakkersuinikkut isummernerat Ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq.
5. Ataatsimiititaliap inassutaaAtaatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Inuit Ataqatigiinneersut aamma Demokratineersut siunnersuut akuerineqassasoq inassutigaat, siunnersuullu pillugu ima oqaaseqaateqarlutik:
Amerlanerussuteqartut isumaqarput inatsisissatut siunnersuummi anguniakkat aalisarnerup aqunneqarneranut nakkutigineqarneranullu pisariaqarluinnartunut tunngasuusut, tassaallutik ilaatigut aalisarnerup pinngortitami nerisaqaqatigiinnermut sunniuteqarnerata akuerineqarsinnaasumiitinnissaa, aalisarnermi aningaasat kaaviiartinneqartarnerisa malinnaavigineqarnissaat, aalisarnermit tulaassisarnermik nakkutilliineq aammalu aalisarnermik atuisut nakkutilliinerup ilaanut akiliuteqartinneqartalernissaat.
Periarfissat taasat maannamut aalisarneq pillugu inatsimmi tunngavissaqartinneqarnikuunngillat, taamaattumillu aalisarnermut apeqqutini arlalissuarni paasissutissanik pisariaqarluinnartunik aallerfissaqartarneq aamma maannamut killeqartuartarsimavoq.
Aalisarnerup Nunatta aningaasaqarniarneranut pingaaruteqarluinnartup siunertaq malillugu aaqqissuunneqarnersoq qulaarneqarsinnaasimanngilaq aningaasallu kaaviiaartinneqarnerat, inatsisillu ilumut malinneqarnersut iternga tikillugu ulloq maannamut paasissutissaatigineqanngillat. Tamanna aalisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarneratigut iluarsiivigineqassaaq.
Allannguutit aalisarnerup ingerlanneqarneranut naalakkersuisoqatigiit kissaatigisaasa ilaannut naleqqersuulluarput. Pineqartut ilai tassaapput piujuaannartitsinerup isiginiarneqarnerulernera, aamma aningaasat qanoq ingerlaarnerisa nakkutigineqarnerulernerat. Taamaalilluta nuannaarutigaarput allannguutissatut siunnersuutikkut siunissami aalisarnerup avatangiisinut pinngortitamullu sunniutai naammaginartumik inissisimasariaqarnerat takuneqarsinnaalissammat. Taamatut oqaasertaliinikkut Kalaallit Nunaanni aalisarnikkut tunisassiat piujuaannartitsinissaq tunngavigalugu aalisarneqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq.
Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Siumumeersut siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq inassutigaat, siunnersuullu pillugu ima oqaaseqaateqarlutik:
Sinerissami avataasiornermilu aalisarsinnaanermut akuersissummik pissagaanni immikkut akiliuteqartarnissamik, tassalu nakkutilliinermut akiliummik taallugu, pingaartumik umiatsiararsortut eqqarsaatigalugit qanoq eqqarsartoqarnersoq Siumumiit paaserusupparput tassami Ilaatigut siunnerfigineqarmat akuersissutinut ataasiakkaanut sinerissami aalisarnissamut 1.500,00 kruunit tikillugit akiliisitsisoqarsinnaasoq tassalu qaleralinniarnissamut, nipisanniarnissamut, saattuarniarnissamut saarullinniarnissamullu.Tassalu akuersissutinut ataasiakkaanut akiliuteqartitsinissaq ingerlanneqassappat tamanna umiatsiararsortunut ilungersunarsinnassasoq Siumumiit oqaatigissavarput, tassami orsussap akia aalisarnermilu atortussat akii eqqarsaatigalugit immikkut akiliuteqartarnissaq umiatsiararsortunut nammakkuminaassammat. taamatullu akiliuteqartitsinissaq aningaasanut inatsisissamut ikkunneqareersut oqaatigineqarpoq. Kiisalu aalisakkanut qalerualinnullu akitsuutissaq, aammalu rejerniartunut, sinerissami avataanilu aalisartunut, tonsimut ataatsimut 60,00 kruunimut akitsuutissaq naatsorsorneqarluni siunnerfigineqarmat neriunniartami avataasiortut aalisagarniartut rejerniartullu akiliuteqartitsinissaq nammassinnaassagaat, avammullu unammillernermi artornartorsiutaassanngitsoq. Kisianniuna ernumassutigigipput, paasissutissanik tamakkiisunik uumassusilinnut tunngasunik ilisimasanik pigisaqannginnerput aporfiginagu, aamma nalunaaqqutsersuisarnissamik aalisakkanik avammut niuernermi atuutilersitsinissamik inatsimmut massakkut ikkussissagutta, biologit ilisimatuullu innersuussutaat kisiisa aallavigissagutsigit qimaariarsinnaajunnaassaagut tamannaluuna ernumanartoqartikkipput.
Tassami assersuutigalugu Biolog-it kissaatigereerpaat 2010-mut saarullinniartoqassanngitsoq, uanilu inatsisissami qularnaarlugu ikkunniarneqarpoq biologit innersuussutaat malillugit aaqqiisoqartassasoq, taava taamaalippat qimaariarsinnaajunnaarluta inatsimmut pitussaagut biologit innersuussutaat malissagaanni MSC-imillu nalunaaqqutsersuinissaq aamma inatsimmut ikkuppat taava saarullimmik 1. kg-milluunniit tunisassiorfinnut tunisisoqarsinnaajunnaassaaq aammalu sinerissap avataani saarullinniartoqassanngilaq. Taamatut paasinninnerput ilumoornersoq Naalakkersuisunut apeqqutigerusupparput.Naggataatigut Siumumiit oqaatigissavarput akuerisinnaannginnatsigu sinerissap qanittuani aalisartut, tassa umiatsiaararsortut mikisunillu angallatillit saarullinnik, arnarlunnik qaleralinnik saattussanillu aalisassatillutik tamatigut 1.500 kr. akileeqqaartalernissaat. Siumumiit taamatut oqaaseqarluta nalunaarutigissuarput Inatsisissamut allannguutissatut siunnersuut taamatut isikkoqartillugu akuerisinnaannginnatsigu.
Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Atassummeersut siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq inassutigaat, siunnersuullu pillugu ima oqaaseqaateqarlutik:
Nunatsinni inuussutissarsiutit pingaarnersaat, aalisarnermik inuussutissarsiuteqarneq pillugu Naalakkersuisut suliliinnarlutillu nunatta karsianut aningaasanik isaatitsigasuarfissatut annertuumik isumalluutigigaat ATASSUT-mit maluginiarparput.
Taamatuttaaq maluginiarparput taamatut aqqutissiuussiniarnerminni pissutaatikkat aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut akeqanngitsorsuarmik qalooriinnartutut namminerlu iluaqutissamik aningaasannanniartutut nalilerneqartariaqarnerarlugit.
Taamatut naqissusiineq ATASSUT-mit peqataaffiginngilarput aamma peqataaffiginavianngilarput.
Tatigeqatigiinneq ilumoortumillu suleqatiginnikkususseq kisimi aqqutissaavoq inuussutissarsiummik ingerlataqartut pisortallu akornanni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu torersumik siunissamullu isigisumik ingerlanneqassappata.
Taamaattumik ATASSUT-mit Naalakkersuisut kaammattussavagut siumoortumik inernilersuinatik aammalu aalajangersaaniarnermi inatsisitigullu allannguiniarnermi inuussutissarsiuteqartut qulaassuaannarnagit suliaq ingerlateqqullugu.
Tamanna pinngippat inuussutissarsiut siuarsarneqarani akornutaasumik kinguarsarneqartuassaaq allaallu inuussutissarsiortut ilaannut ipisitsissutaasinnaassaaq.
Siunnersuut manna Inatsisartunit akuersissutigineqassappat naatsorsuutigineqarpoq 13 mio. kr.-ingajaat nunatta karsianut isertitsissutaanerulissasut, ullualuillu matuma siorna raajanut akitsuutip qaffanneqarnissaa Inatsisartunut qaqinneqarpoq tassuunalu 9 mio. kr.-it missaat nunatta karsianut isertitsissutaanerusussatut naatsorsuutigineqarluni.
ATASSUT-mit nalunngilarput aningaasat pineqartut Naalakkersuisut isumaqarfigigaat aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut suunngitsut imaaliallaannarlu akilersinnaagaat, uagut isitsinni aningaasarpassuupput inuussutissarsiummi nunarsuarmioqatigiit akornanni unammillerfioqisumi.
Taama oqaaseqarluni siunnersuummillu siuliani allassimasunut paasinninnerit tunngavigalugit Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut Inatsisartunut aappassaaniigassanngortippaa.
Siulittaasoq/Siulittaasup tullia
__________________________________
[1] Akuersissummut ataatsimut akuersissummut akitsuut 1.500 kr.-iuppat aamma avataasiorluni aalisarnermi tonsimut akitsuut 60 kr.-iuppat. atuisut akiliutaat katillugit 12.915.000 kr.-ussapput.
Ilanngussaq