21. august 2009

UKA 2009/95

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nassuiaatit nalinginnaasut

1. Inatsisip siunertaa

Aalisarneq pillugu inatsimmi atuuttumi §§ 2, 14, 25 aamma 29-imi allanngortinneqarnissaat pillugu siunnersuummi siunertaq sutigut tamatigut nunatsinni aalisarnermi piujuaannartitsinissamik Naalakkersuisut kissaatigisaannut naapertuuttuuvoq. Anguniagaq taanna piviusunngortissagaanni Kalaallit Nunaanni tamani aalisarnerup ingerlanneqarneranit paasissutissat tutsuiginartut eqqor­tuusullu katersorneqarnissaat pisariaqarpoq. Ilanngullugu siunertaavoq inatsisip siunertaata § 2-mi aalajangersarneqartup allanngortinneratigut tunitsivinni pisisartut arlaqaqisut aalisarnermik inger­latsinerup pinngortitamut sunniutaasa akuerineqarsinnaasumiitinnissaannik kissaateqartut isigi­ni­arneqassasut.

§ 14-imi atuuttumi atuisut akiliuteqartinneqarnerat pillugu aalajangersakkamik nutaamik ilanngussinermut tunngaviupput Namminersorlutik Oqartussat allaffissornermi aningaasartuutit ikilisarne­qarnissaannik kissaataat. Aalisarnermik nakkutilliinermut atatillugu siunissami ingerlatsinermut aningaasartuutaalersussat pitsanngorsaaffigineqarnissaat nakkutilliinermut suliffeqarfiit aningaasaliis­su­te­qarfiginneqataanerisa peqataaffigissavaat. Aalisarneq pillugu inatsisip allanngortinneqarnissaanut siunnersuummi immikkoortut siuliani taaneqartutut pingaarnertut siunertaapput.

Maannakkorpiaq pissutsit imaapput, Naalakkersuisut aalisarneq pillugu ingerlatsinermut oqaaserta­lersuinissaannut paasissutissat tunngavigineqartussat amigarput. Tassa Kalaallit Nunaanni aalisarneq tamani atuuttoq pillugu Naalakkersuisut piumasaqaatigisaat pissamaatinik taakkuninnga atuineq pillugu eqqortumik tamakkiisumillu takunninnissaq Naalakkersuisut pissarsiarinngilaat.

Paasissutissanik tunniussisarneq pillugu aalajangersakkap kiisalu aalisarnermik nakkutilliisut aalisariutit aalisarnerannik nakkutilliillutik suliaqarsinnaanerat pillugu aalajangersakkap allanngortinnis­saanut siunnersuut pissutsinut taakkununnga aaqqiiniarnertut isigineqassaaq.

Tunitsiviit qarasaasiatigut nalunaarusiorsinnaatitaanissaannik Namminersorlutik Oqartussat pisariaqartitsinerat allannguutit taakku aalajangiunneqarnerata ikiorsissavaa. Tassunga ilanngullugu pi­sanik nalunaaruteqartarnerup iluani sukkasuumik sunniuteqarluartumillu aqutsineq Namminersorlutik Oqartussat iluanaarutigissavaat. Taamatut sukkanerusumik sunniuteqarluarnerusumillu pisanik nalunaarusiortarnerup kinguneranik Namminersorlutik Oqartussat aalisarnerup iluani arlariinnik pisariillisaalersinnaanerat qularnanngilaq, tassami aalisarneq maanna ulloq unnuarlu ilaatigut nak­ku­tigeqqissaarneqarsinnaagami.

Pingaartumik aalisarneq pillugu inatsimmi atuuttumi § 25-p allanngortinneratigut qarasaasiatigut ul­lorsiummik pilersitsinissamut Namminersorlutik Oqartussat periarfissaqalissapput. Qarasaasiatigut ullorsiutit pitsaaqutigivaat soorlu pisarisuukkat pillugit paasissutissat sukkanerusumik pissarsiarineqarsinnaanerat ilutigalugu pisassiissuteqarnermut atatillugu kukkunerit iluarsineqarsinnaanerat. Assersuutigalugu Pinngortitaleriffimmit inassuteqaatit tiguneqarsimasut nammineq paasissutissaatinut atassuteqalersitsisinnaanermik Namminersorlutik Oqartussat periarfissaqalissapput.

Suliffeqarfiit umiarsuaqartitsinermillu ingerlatsiviit aningaasaqarnerat ingerlanneqarnerallu pillugit paa­sissutissanik pisariaqartinneqartunik Namminersorlutik Oqartussat siusinnerusukkut pissarsisin­naasanngillat. Periarfissaq tamanna nunani allani tamani atuutereerpoq. Inatsimmik allannguinermi uani siunertaavoq paasissutissanik pingaaruteqarluinnartunik taakkuninnga Naalakkersuisut siu­nis­sami pissarsisinnaasalernissaat.

Umiarsuaqartitsinermik ingerlatsiviit manna tikillugu paasissutissanik taakkuninnga tunniussiumaataartarput. Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup suliaqarneranut atatillugu kingullermik tamanna pivoq. Paasissutissat taakku pissarsiarineqarnerisa ingerlatsiviup naleqqussaaffigineqarnissaanut kiisalu pisuussutit imminut akilersinnaasumik atorneqarnissaannut Naalakkersuisut periarfissaqar­tilissavai.

Ilanngullugu aamma eqqaaneqassaaq aalisarneq pillugu inatsimmi atuuttumi § 29-mut attuumassuteqartut allanngortinneqarnerisa Naalakkersuisut periarfississavai tulaassanik nakkutilliisinnaan­ngornerannik. Nakkutilliineq taama ittoq ullutsinnut naleqqutiinnarani aamma piumasaqaataavoq, tassami Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut oqartussaaffigisaani inerteqqutaasunik, killeqanngit­sunik nalunaarusiorneqanngitsunillu aalisarnerup annertussusaanik Namminersorlutik Oqartussat nakkutilliisinnaalersissavai. Nakkutilliinissaq taanna Kalaallit Nunaata pisussaaffigivaa, tassani nam­mineq aningaasatigut soqutigisani pissutigiinnarnagit, aammali Nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaata atsiorsimasai naapertorlugit.

Kiisalu atuisut akiliuteqartinneqarnerat pillugu aalajangersakkap nutaap ilanngutsinneqarnera allaffissornermi aningaasartuutit ikilisarneqarnissaannik Namminersorlutik Oqartussat pisariaqartitsi­nerannut attuumatillugu suliniutaavoq. Aalajangersakkap taassuma akuersissutigineqarnerani aalisarnerup nakkutigineqarneranik pissuteqartumik Kalaallit Nunaata aningaasartuutai Nunatta karsia­ta pinnani aalisarnerup akilissavai. Aalisarnermik nakkutilliinermik atuisut akiliuteqartinneqarnerat ilutigalugu aalisarnermik nakkutilliinerup nalinginnaasumik annertusarneqarnissaa ineriartortinne­qar­nis­saalu qulakkeerneqassaaq, tassunga ilaallutik tulaassanik nakkutilliinerup eqqunneqarnera, paa­sissutissat nalunaarsorneqartarnerisa ineriartortinneqarnerat kiisalu nakkutilliisunut piginnaan­ngorsaataasumik ilinniartitsinerup pilersinneqarnera.

2. Inatsisissatut siunnersuutip immikkoortui pingaarnerit:

Aalisarneq pillugu inatsisip siunertaanut aalajangersakkap allanngortinneqarnera

Aalisarneq pillugu inatsimmi § 2-mi inatsisip siunertaa aalajangersarneqarpoq, aalisarneq pillugu inat­sisip pingaarnertut siunertaa allaaserineqarluni. Aalisarnerup piujuartitsinissamik ingerlanneqar­nissaa pisisartut amerliartuinnartut akornanni pingaartinneqaleriartuinnarpoq. Pisisartut taakku nioqqutissat MSC-mi (Marine Stewardship Council) aaqqissuussineq naapertorlugu meqqilerne­qartarnissaannik kissaateqarnerat allannguutissatut siunnersuummi malinniarneqarpoq, tassalu aalisarnerup pinngortitamut sunniuteqarnera akuerineqarsinnaasumiitinniarneqarluni.

Paasissutissat pissarsiarineqartut:

Nunatsinni aalisarnerup iluani aningaasat kaaviiaarnerisa ilaatigut misissoqqissaarneqarnissaannut paasissutissat pissarsiarineqartut tunngavilerneqarnissaat inatsisissatut siunnersuummi pingaarnertut anguniarneqarpoq. Nakkutilliinissaq eqqarsaatigalugu kiisalu aalisarnermi politikkip aalisarnermullu ingerlatsiviup suliniutaasa ullutsinnut naleqqussarneqarnissaannut atortussatut paasissutissat aam­ma atorneqassapput.

Tulaassisarnermik nakkutilliineq

Inatsisissatut siunnersuummi aamma pingaarnertut anguniarneqarpoq aalisarnermi tulaassisarnerup nakkutilliisoqalernissaa. Misissuinerit taakku aalisarnermi nakkutilliisunit ingerlanneqartassapput taak­kualu suliakkerneqassapput kalaallit aalisariutaanni aalisarnermut tunngassuteqartumik sulia­qarnerit nakkutiginissaannut kiisalu aalisakkat qaleruallillu tulaanneqartarnerisa nakkutiginis­saan­nut.

Atuisut akiliuteqartinneqarnerat

Atuisut akiliuteqartinneqarnerat pillugu aalajangersakkamik inatsisissatut siunnersuut imaqarpoq, tassani pineqarpoq akitsuusiinerup atuutilersinneqarneratigut aningaasartuutinik matussusiineq. Tassani siunertaavoq aalisarnermik inuussutissarsiortut Kalaallit Nunaata aningaasartuutaasa ilaannik isumaginnittassasut.  Atuisut akiliuteqartinneqartalernerat nakkutilliinermut tunngassuteqartunut Namminersorlutik Oqartussat allaffissornikkut aningaasartuutaasa amerliartuinnarnerannut attuumatillugu isigineqassaaq.

3. Aningaasaqarniarnikkut allaffissornikkullu pisortanut malitsigisassai:

Aallaqqaasiut – atuisut akiliuteqartinneqarnerat

2005-imi aningaasaqarnermut ataatsimiititaasimasup peqqussutaa tunngavigalugu aalisarnermi pisassiissutit nakkutigilluarneqarnerisa attatiinnarnissaat ilutigalu sipaarutaasussatut piumasaqaataasut pillugit taamani Naalakkersuisuusimasut qanoq pilersaarusiorsimanersut nassuiaatigineqarpoq. Taamaammat KANUAANA aamma siunissami aalisarnermi pisassiissutinik nakkutilliisarnissaq pillugit nassuiaat suliarineqarpoq, taanna 2006-imi Inatsisartunut saqqummiunneqarpoq.

Aalisarnermi nakkutilliinerup attatiinnarnissaanut sunniuteqarnerulersinnissaanullu periarfissat pisariaqartitallu kiisalu aningaasaqarnikkut aningaasaliissuteqartarnikkullu pissutsit nalilersorneqarne­rannik nassuiaat imaqarpoq.

Aalisarnermi nakkutilliinermut attuumassuteqartumik siunissami ingerlatsinermut aningaasartuutaalersussat malunnaatilimmik pitsaanerulersinnissaanut nakkutilliinermut suliaqarfiit aningaasaleeqa­taanissaannik kissaateqarnerup iluaqutaasinnaanera pillugu siunnersuummik nassuiaat aamma ilaatigut imaqarpoq.

Nassuiaammi erseqqissarneqarpoq aalisarnermi nakkutilliinermut atuisut akiliuteqartittarnerisa qulakkiissagaa aalisarnermi nakkutilliinerup nalinginnaasumik annertusarneqarlunilu ineriartortinne­qarnera, tassunga ilaallutik tulaassinermi nakkutilliinerup atuutilerneqarnera, paasissutissat nalunaarsorneqarnerisa ineriartortinneqarnerat kiisalu nakkutilliisunut piginnaanngorsaataasumik ilinni­artitaanerit pilersinneqarnerat.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq, KANUAANA 2003-imili aningaasanut inatsimmi nammineq missingersuuteqartalermat, 2009-milu aningaasaliissutit atuinerlu 20 mio. kr. missaaniillutik. Maani nunami nunallu tamat akornanni nakkutilliisarnermut attuumatillugu aalisarnermik nakkutilliinerup sunniuteqarluarnissaanik piumasaqaataasut naammassissagaanni atortussat amerlanerit pi­sa­riaqartinneqarput, taakku atuisut akiliuteqartittarnerat aqqutigalugu aningaasalersorneqassasut kissaataavoq.

2007-imi Inatsisartut aningaasanut inatsisaata suliarineqarneranut atatillugu ukiuni aggersuni missingersuutini pisariaqartinneqartussat kigaatsumik matussuserneqarnissaannut atuisut akiliuteqar­tittalernissaannut ilusissamik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik suliaqaqqullugu qinnuigineqarpoq. Paasissutissanilli qulaajaanissamut pisariaqartitsineq pissuti­galugu suliassaq kinguartinneqarpoq. Kisitsisinilli tunngavissanik pisariaqartitsineq tunngavigalugu suliaq kinguartinneqarpoq.Taamaammat 2008-mi atuisut akiliuteqartittalernissaasa ilusissaa siunissaq ilanngullugu suliarineqarpoq. Atuisut akiliuteqartittalernissaannut ilusiliaq 2008-meersoq tassanilu naatsorsuinermi tunngavigineqartoq ukioq 2010-mi siunissamilu atoqqitassanngorlugu ul­lutsinnut naleqqussaqqinneqarsimapput.

Atuisut akiliuteqartittarnerisa atuutilersinneqarnera

Atuisut akiliuteqartarnerat aqukkuminartoq, naapertuilluartutut isigineqartoq kiisalu atuisunut paa­siuminartoq atuutilersinniarneqarpoq.

Atuisunut akiliuteqartitseriaatsit marluk siunnersuutigineqarput:

- sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissummut 1.500 kr.-inik akiliuteqartitsisoqartalissasoq (sinerissap qanittuani raajarniarneq minillugu).
- Avataasiorluni aalisarnermi kiisalu sinerissap qanittuani raajarniarnermi tonsimut ataatsimut 60 kr.-inik akitsuuteqartitsisoqassasoq, pisassiissutinit nalunaarutigineqartunit naatsorsorlugit.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfiup aalisarsinnaanermut akuersissutip ataatsip suliarineqarneranut allaffissornikkullu aningaasartuutit allat katillugit 1.500 kr.-iusut naat­sor­sor­simavaat. 

Erseqqissarneqarpoq, isertitat aningaasartuutillu amerlassusaat AIS2010-mut ilanngullugit suliarineqartut akiliuteqartitsinermilu akitsuuteqartitsinermilu akigititat Inatsisartunit annertusineqarlutillu annikillisinneqarsinnaasut.

Pisassiissutit agguaanneqartut agguaqatigiissillugit 180.000 tonsit tunngavigigaanni aalisakkanut/qalerualinnullu akitsuut tonsimut ataatsimut 60 kr.-iulluni taava iluanaarut kr. 10.800.000-iussaaq. Taakkua saniatigut saattuarniarnissanut, saarullinniarnissanut, nipisanniarnissanut qaleralinniarnissanullu akuersissutinut ataasiakkaanut 1.500,00 kr.-nit aningaasaliissutigineqarput, taakku 2.115.000 kr.-nik naleqarput.

Aalisarsinnaanermut akuersissut ataaseq 1.500 kr.-qartinneqarpat avataasiorlunilu aalisarnermi akitsuut tonsimut ataatsimut 60 kr.-iutinneqarluni, atuisunut akiliutigitinneqartut katillugit kr. 12.915.000-iussapput.

Uani aamma erseqqissaatigineqassaaq, aningaasat amerlassusaat missiliorneqartut pineqarmata, tassani akuersissutit amerlassusaat ukiumiit ukiumut nikerarsinnaasarnerat pissutigalugu taakku­nun­ngalu tunisinermi akigitinneqartunit, orsussat akiinit tunisinermilu periarfissanit aamma sunnerneqarsinnaasarlutik.

Aalisarfiusut pineqartut iluanni akuersissutit amerlassusaat kiisalu nakkutilliinermi suliassat nalimmassarneqarnerat tunngavigalugit atuisut akiliutigisartagassaasa annertussusissaat aalajangerneqar­tarpoq.

Aalisarnermi nakkutilliinermik annertusaanerup naammassineqarnissaata kissaatigineqartutullu sunniuteqalernissaata tungaanut, pisassiissutit allanngorartarnerat, aaqqissuussat allanngortinneqarnerat kiisalu missingersuutitigut pisariaqartitat ilutigalugit ukiumiit ukiumut aningaasat amerlassusaat taakku iluarsineqartassapput.

Naatsorsuinermi tunngavigineqartut nalimmassaanerillu

Atuisunut akiliuteqartitsisarnissaq maanna aallartinniarneqartoq pisassiissutit/akuersissutit naliviannit nalikinnerungaatsiarpoq. Tassunga assersuutigalugu eqqaaneqassaaq Kalaallit Nunaata EU-mik isumaqatigiissuteqarnera naapertorlugu EU-p aalisariutaatai allaffissornermut aningaa­sartuutit 1%-iusut saniatigut raajanut qaleralinnullu tonsimut 600,- kr.-nik aamma 967,- kr.-nik akiliisarmata. Taamatut naliliineq pisassiissutaasartut naliviannut naleqquppoq, tamanna EU-kom­missionimik isumaqatiginninniarnermut kingullermut kiisalu 2006-imi aalisarnermut nutaamik isumaqatigiissuteqarnermut tunngatillugu naatsorsuinermi tunngavigineqarpoq.

Siunnersuummi maannakkut saqqummiunneqartumi ilaatigut makku tunngavigineqarput:

· Ukiup pisassiiffiusup aallartinnerani imaluunniit pisassiissuteqartoqarnerani pisassiissutissatut tunniunneqartut aallaavigalugit naatsorsuisoqassaaq. Pisassiissutissanik niueruteqarsinnaaneq 
  imaluunniit pisassiissutinik allanngortitsisinnaaneq ilaatinneqanngillat,
· Pisassiissutit annertussusaanik  (tonsimut) taamaallaat tunngaveqartinneqartut pisassiissutit nalingi naatsorsuinermi ilaatinneqanngillat,
· Sineriammut qanittumi aalisarneq ataatsimoorussamik pisassiissuteqarfiusoq imaluunniit pisassiissutissanik allannguuteqarfiunngitsoq akuersissutitut tunniunneqartunut ataasiakkaanut ukiumut
  aalajangersimasunik akiliuteqartarput.

Aalisarneq pillugu inatsisissami nutaami tunngavilinnik atuisunut akiliuteqartitsinerup allaffissuutigineqarnera pillugu sukumiisunik nalunaarutini aalajangersagaqarumaarpoq.

Europa Rådip unioqqutitsilluni aalisarneq pillugu peqqussutaanik eqqortitsineq.             

Europa Rådip peqqussut nr. 1007/2008 unioqqutitsilluni aalisarnerup unitsinneqarnissaa pillugu aaqqissuussinerit atortussanngortinnikuuaa. Peqqussummit tassannga aalajangersakkanik atortus­sanngortitsinikkut (atortuulertussat 01. jan. 2010-mi) kalaallit aalisakkanik qalerualinnillu EU-mut nioqquteqarneranni uppernarsaasersuisarnissaq piumasaqaataalersussaavoq Kalaallit Nunaanni Aa­lisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup uppernarsaateqartitsinissamik aaqqissuussinerup allaffissornermi atuinerunissaq naatsorsorsimavaa ukiut suliaqarfiusut pingasutut assiga­lugit.

Nunat allat toqqarsimavaat IUU-mik uppernarsaasersuineq suliffissuaqarfimmit akilerneqassasoq, tamannalu Kalaallit Nunaanni ajornassangatinneqanngilaq, akitsuut 60 kr.-iutinnagu 83 kr.-iutik­kaanni matussuserneqarsinnaassalluni.

§§ 25-imut 29-imullu allannguutissatut siunnersuut

§§ 25-mut aamma 29-mut tunngatillugu pisanik nalunaaruteqartarnermi aamma ullorsiutit katersor­neqartarneranni kiisalu taakkuninnga immersuisarnermi allaffissornerup pingaarutilimmik anni­kin­nerulernissaa allanguutissatut siunnersuutip nassatarissagaa naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu tamatuma allaffissornermi sulisoqarnermilu aningaasartuutinut  sipaaruteqartoqartissavaa.

4. Aningaasaqarniarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartunut malitsigisassai:

Inunnut suliffeqarfinnullu pineqartunut allaffissornikkut kingunerlutsitsinermik nalaataqartunut  naat­sorsuutigineqarpoq inatsimmik allannguinerup nassatarissagaa qarasaasiatigut nalunaarsuisa­lernermik pissuteqartumik allaffissornerup annikillineqarnera, kiisalu taakku inuttaqartinnerannut ingerlatsinermullu aningaasartuutit aamma ikilisinneqarnerat, soorlu assersuutigalugu nassiussi­sarnikkut aningaasartuutikinnerulernikkut.

Aalisarnermik nakkutilliisut pulaarnerannut atatillugu inunnut suliffeqarfinnullu taakkununnga ani­ngaasartuutikinnerulernissaq aamma naatsorsuutigineqarpoq. Oqaatigineqassaarli ukiumut agguaqa­tigiissillugu amerlanerpaamik marloriarlutik imaluunniit pingasoriarlutik inuit taakku pulaarneqar­tarsinnaammata.

Aalisarsinnaanermut akuersissutinik atuisut akiliuteqartittalernissaat tunngavigalugu pissutsit allan­ngornissaat naatsorsuutigineqarpoq, aalisarnermik inuussutissarsiortut tamarmiusut 10 mio. kr.-it missaannik akiliuteqarnissaat naatsorsuutigineqarmat. Tamanna aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut ingerlatsinikkut, akileraarutit ilanngaatiginnginneranni, angusaannut sunniuteqassaaq. Erseq­qissaatigineqassaaq aningaasat annertussusissaat Inatsisartunit aalajangerneqartassammat aningaasanullu inatsimmut ilanngunneqartassalluni. Akuersissutit amerlassusaat apeqqutaallutik aningaasat katinneranni annertussusiliisoqartarpoq, akuersissutimmi amerlassusaat ukiumiit ukiumut allanngorartarput.

5. Avatangiisitigut pinngortitatigullu malitsigisassai

Inatsisissatut siunnersuummi pingaarnertut anguniarneqarpoq aalisarnermi pissamaatit siunertaqartumik siuarsarneqarnissaat kiisalu pinngortitaq eqqarsaatigalugu isumannaatsumik atuinissaq. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut avatangiisitigut pinngortitatigulluunniit ajortumik kingu­neqartitsissasoq naatsorsuutigineqanngilaq. Taamaattoq inatsisissatut siunnersuutip ilaatigut peqas­sutsip manna isikkua pillugu paasissutissat eqqornerusut nassatarisinnaavai, tamatumalu biologinit siunnersortittarneq eqqornerusoq kingunerissallugu, imminut akilersinnaasumik pitsaanerusumik atuilersitsisinnaasoq.

6. Innuttaasunut allaffissornikkut malitsigisassai

Innuttaasunut tunngatillugu allaffissornikkut kingunerluutaasinnaasut annikitsuaraanissaat naatsorsuutigineqarpoq, tassami inatsisissatut siunnersuummi paasissutissanik qarasaasiatigut nassiussisa­lernissamut tunngaviliisoqarmat.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersorlutillu Oqartussanut attaveqarneq:

Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarneq, kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit aalisarnerat pillugit ingerlatsinerit tamarmiusut inatsisi­tigullu piginnaasaqartitsisut, 1. januar 1985-imi Kalaallit Nunaata De Europæiske Fællesskaber-imit aninerani kiisalu Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 21. november 1984-imeersup atuutsinneqalernerani tiguneqarput.

Taamaattumik ilaatigut aalisakkat assigiinngitsut pisarineqartut annertussusaasa tamarmiusut  aalajangiunneqarnissaannut piginnaasaqarfik, kalaallit kalaaliunngitsullu aalisariutaannut pisassiissu­tissat akuersissutigineqartarneri, akuersissutinut maleruaqqusat, teknikkitigut toqqorsisinnaanermut suliniutit kiisalu nakkutilliinermi maleruaqqusat Namminersorlutik Oqartussanut nuutsinneqarput. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut aalisarneq pillugu inatsit atuuttoq assigalugu naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu kingunerlutsitsinngilaq, taamaallaat Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat naapertorlugu aalisariutit aalisartut assingusumik nalunaarusiortussaatitaapput assinganillu tulaassinermi nakkutilliisunit pulaarneqarsinnaallutik.

8. Pisortat kattuffiillu tusarniaaffigineqarnerat:

Aalisarneq pillugu inatsisip allanngortinnissaanut siunnersuummut ilaatillugu siunnersuut tamar­miu­soq 2007-imi maajip 17-ianiit 2007-imi juunip 29-anut tusarniaassutigineqarpoq. Taassuma sa­niatigut siunnersuut iluarsisaq 2009-mi juulip 20-aniit aggustusip 17-ianut tusarniaassutigineqarluni, tassa inatsisissatut siunnersuutip imaanik ilisimasaqalernissamik pingaartumik sineriammut qanittumi aalisartut allamik aamma periarfissinneqarnissaannik Naalakkersuisut kaammattuuteqa­reernerisa kingorna.

Suleqatit makku tusarniaanissami aalajangersakkat taakku tiguaat; Aalisarneq pillugu Siunnersuiso­qatigiit, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermi Aqutsisoqarfik, Nunanut allanut Pisortaqarfik, Aatsitassanut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissut­simut Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqar­ner­mullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Aqutsisoqarfik, Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, Grønlands Kommando, Politimestereqarfik, Pinngortitaleriffik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, KNAPK, AGF KNI-p ataaniittoq, SIK, NUSUKA, KANUKOKA, DG-Fish (EU-Kommissioni), GrønlandsBanken, Sparbank Vest, Greenland Venture, Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit, Royal Arctic Line, Nunatta Eqqartuussivia, Deloitte, A-Revision, Censor Revision, Grønlands Revi­sionsselskab, Rebekka Olsvig Revision, Revision & Regnskab, Top Revision og Revisionsfirmaet, Polar Seafood, Royal Greenland A/S aamma Grønlands Kommando.

Inatsisissatut siunnersuummi uani pineqartut §§ 25, 29 aamma § 14 imm. 5 inatsisissatut siun­nersuutigineqartut arlaannit oqaasertalernagit makku tusarniaassutigineqartumut akissuteqarsimapput:

Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit, Aningaasaqarnermi Aqutsisoqarfik, Aatsitassanut ikummatissanullu Pisortaqarfik, Sulisoqarnermi Aqutsisoqarfik, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat,      Grønlands Kommando, Politimestereqarfik, Pinngortitaleriffik, KNAPK, SIK, NUSUKA, KANU­KOKA, DG-Fish (EU-Kommissioni), GrønlandsBanken, Takornariaqarnermi Inuussutissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit, Nunatta Eqqartuussivia aamma Deloitte, Polar Seafood A/S kiisalu Royal Greenland A/S.

Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfik inatsimmi atuuttumi § 29 allanngortinniarneranut oqaaseqaateqarpoq, allalluni, oqaasertalernera naapertuussorinagu KA­NU­AANA-mit sinniisumik allaqqasussaagaluartoq "aalisarnermi alapernaarsuisumik" allanneqarsimammat.”

Siunnersuummi § 14, imm. 5 tunngavigalugu tusarniaaffigineqartut makku oqaaseqaateqarput:

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, Kommuneqarfik Sermersooq, SIK aamma Royal Greenland.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat atuisut akiliuteqartittalernissaannut apeqqut pillugu tusarniaanermut akissuteqarluni allappoq peqatigiiffiup ”aalisarsinnaanermut akuersissutinik nakkutillii­so­qarfiup ingerlanneqarneranut atatillugu atuisut akiliuteqartittalernissaannut tunngavigisat najoqqutassallu oqallisiginissaannut qilanaarlutik”.

”§§ 10 aamma 15 kiisalu akitsuutit ilaallu” qulequtsiullugu Kommuneqarfik Sermersooq allappoq  ”Kommuneqarfik Sermersuup maluginiarpaa, suliaqarfimmi aningaasartuutit amerlaqqataannaannik akitsuutinik akiliisitsisoqartarniartoq. Kommuneqarfik Sermersooq isumaqarpoq, nunatta  karsianut aningaasanik isertitsilaarnissamut periarfissatsialaasoq akii sinnerlugit akiliisitsisarnissamik piumasaqaraanni, tassa akitsuusiussaq atornagu atuinermut akiliuteqartitsisaraanni”.Kommuni naapertor­lugu atuinermut akiliuteqartitsineq sunngiffimmi aalisartunuunerusoq kiisalu umiarsuarnut avataanit aggerlutik usiminnik paarlaassiartortuunerusunut nioqqutissioriartortuunerusunullu atuutsinneqassasoq.

SIK atuisut akiliuteqartittalernissaannut apeqqut pillugu oqaasertaliivoq ”SIK-p aamma ajornar­torsiutitut isiginngikkaa Namminersorlutik Oqartussat aningaasartuutiminnut matussusiiniarnerat”.

Akerlianik Royal Greenlandip apeqqummut tassunga tunngatillugu Danmarks Skibskreditimit oqaaseqaat innersuussutigaa. Oqaaseqaammi allassimavoq ”pissamaatit akitsuuserneqarnissaat, atuisut akiliuteqartittalernissaat, akuersissutit akitsuuserneqarnissaat il.il. pillugit apeqqutit pingaarutillit iluaatsupilussuarmik inatsisissatut siunnersuummiittut, tassami suliniutip akilersinnaaneranut pis­sut­sit taaneqartut sunik kinguneqarsinnaanersut takuneqarsinnaanngilaq, soorlu Naalakkersuisut namminneq tassunga atugassarititaasut aalajangersinnaagaat”. Taamaammat siunnersuummut Royal Greenlandip isumaa pitsaanngitsutut Naalakkersuisoqarfimmit nalilerneqarpoq.

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersup inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnissaanik siunnersuut ulloq 21. september 2009-mi makkununnga tusarniaas­sutigeqqinneqarpoq (kalaallisuua malinnaasillugu nassiunneqarluni):

Nunanut Allanut Pisortaqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik, Aningaasaqarnermut Sulisoqarnermullu Aqutsisoqarfik, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naa­lak­kersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naa­lak­kersuisoqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Aki­le­raartarnermut Aqutsisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunap iluani pissutsinut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinut Nakkutilliisoqarfik, Grønlands Kommando, Politimesterembedet, Pinngortitaleriffik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, KNAPK, SIK, Nusuka, KANUKOKA, DG-Fish, Grønlands Banken, Sparbank Vest, Polar Seafood, Royal Greenland

Makku akissuteqarput: Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat, Grønlands Kommando, SIK (allakkat kingusinaarlutik ulloq 14. oktober tiguneqarput) Royal Greenland A/S aamma Aningaa­saqarnermut Naalakkersuisoqarfik Aningaasaqarnermullu Pilersaarusiorfik, Grønlandsbanken, Kalaallit Nunaanni Politi, Nunap Iluani Pissutsinut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakker­suisoqarfik, Polar Seafood A/S aamma KANUKOKA.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffiat (GA) allakkatigut 29. september 2009-mi akissuteqarpoq, kissaatigalugu paasissutisseeriaatsit pisariillutillu paasiuminartuussasut, oqartussaasut aalisarnermik nalunaarsuisarnerannut nakkutilliisarnerannullu attuumassuteqassallutik.

Atuisunut akiliuteqartitsinermut tunngatillugu GAp maluginiarpaa, Aalisarneq pillugu Ataatsimiiti­taliarsuup atuisunut akiliuteqartitsinerup tunngavissaata qulakkeeqqaarnissaanik kaammattuute­qar­simanera. GAp tamanna itigartinngilaa tamannalu pillugu Namminersorlutik Oqartussat inuussutissarsiuteqartunik isumaqatiginninniarnissaa kaammattuutigalugu. GA'p isumaa malillugu inatsisis­satut siunnersuummi tunngavissaq annertuallaarpoq. GAp oqaatigaa, 2006-imili aningaasatigut ingerlatsinermi suliniutinut arlalinnut ataqatigiissaarinissaq noqqaassutigineqartarsimasoq.

Ilanngullugu Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik kaammattorne­qarpoq inatsisiliorneq ima oqaasertalerneqassasoq, aqutsinermut piumasaqartoqassasoq kalaallit nioqqutissaataat uppernarsaasersorneqartarnissaannik, soorlu assersuutigalugu Marine Stewardship Council (MSC) piumasarisaattut.

SIK-p siunnersuut tamarmiusoq tapersersorpaa.

Royal Greenland A/S ulloq 29. september ukioq manna tusarniaanermut allaaserisamigut nalu­naa­rutigaa allannguutissatut siunnersuummi imm. 1-ip oqaasertaliornera annertuallaartumik imaqartoq, Naalakkersuisut akiliuteqartitsinermi akigititaq namminneq annertussusilertassagaat. Taamaalilluni akiliut akileraarusersueriaatsinut nutaanut sanillersuunneqarsinnaalluni, taamaattorlu taamaallaat inatsisitut Inatsisartuni toqqaannartumik akuersissutigineqarsinnaalluni, Naalakkersuisunut pigin­naatitsissutitut ilusilernagu. Maannakkut aalajangersakkat oqaasertalersimaneratigut ajornartorsiut aaqqinneqarsinnaavoq, ersarissumik oqaasertalerneratigut, tassalu akiliutikkut aningaasartuutit suut matussuserniarneqarnersut, taamatuttaaq aalajangersakkami akiliutip annertussusissaanik toqqaannartumik taasinikkut.  

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik aamma aingaasanut pilersaarusiorfik (AN) ulloq 24.09.2009-mi tusarniaanermut akissuteqarpoq, siunertap qulakkeerneqarnissaa AN-imut pingaa­ruteqartuusoq, tassalu ullumikkornit atuisunut akiliuteqartitsinerusinnaaneq tunngavissin­neqas­sasoq. AN-ip siunnersuutigaa imm. 9 allanngortinneqassasoq, taamaalilluni kissaatigineqartoq piviu­sunngortinneqarsinnaammat.

Grønlands Kommando allakkamigut ulloq 29.09. 2009-mi akivoq, nalinginnaasumik allannguutissat nassiunneqartut tapersersorini.

Kalaallit Nunaanni Politiit allakkatigut 2. oktober 2009-mi tusarniaanermut akissutitik nassiuppaat. Politimesteriugallartup isumaa malillugu § 29, imm. 1-mi aamma § 29, imm. 2-mi aalisarnermik nakkutilliisut-nut iluarsineqassasoq § 29, imm. 1-imilu Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisut-nut iluarsineqassasoq. § 29, imm. 2, uppernarsaatinik takutitsisoqar­tuassasoq, Naalakkersuisut pinnatik, soorlu inatsisissatut missingiummi allassimasoq. 

Grønlandsbanken ulloq 1.09.2009-mi tusarniaanermut akissutimini § 14, imm. 5-imut allannguu­tissatut siunnersuummut oqaaseqarpoq. Oqaaseqaammi Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup atuisunut akiliuteqartitsisarneq pillugu isumaliuutissiissutaa, tassunga ilanngullugu aalisarnikkut atuisunut akiliuteqartitsineq matussuserneqassasoq", isiginiagassatut innersuusutigineqarpoq.

Grønlandsbanken-imit oqaaseqaat naapertorlugu isumalluutinik allanik tassalu aalisarnermi isumalluutinik atuinermi akiliuteqartitsisarnermut atatillugu atuisunut akiliuteqartitsisarneq isiginiarneqas­sasoq. Ilanngullugu Grønlandsbanken isumaqarpoq, aalisarnermik inuussutissarsiuteqartunut aningaasartuutitigut nammakkiiniarnerit suulluunniit sioqqullugit aningaasartuutit nutaat aalisarnermik inuussutissarsiortunut kingunerisassai nalilersorneqaqqaartassasut.

KANUKOKA tusarniaanermut akissummigut nalunaarutigaa, KANUKOKA-mit aalisarneq pillugu ilisimasat annertunerusut katersorneqarsinnaanissaanut ammaassinissamik Naalakkersuisut kissaa­taat isumaqatigineqartoq. Aalisarsinnaanermut akuersissutinut akitsuuteqartitsilernissamut siunner­suummut tunngatillugu KANUKOKA kommunit sinnerlugit oqaatigaa, suliamut tassunga atatillugu kommunit aningaasartuutissaasa matussuserneqarnissaannut ikiorserneqartariaqartut. KANUKOKA ilanngullugu kommunip ataatsip eqqarsarnartoqartitaa annguppaa, tassalu aalisarsinnaanissamut aku­ersissutip ataatsip 1.500 kr.-inik akitsuuserneqarnissaa.

Kattuffik AP tusarniaanermut akissummini nalunaarutigaa, nr. 1-imi Naalakkersuisut pigin­naa­tin­neqarnerat ingasappallaartoq, toqqaannartumillu akileraarusersuinerunnginnersoq misissorneqar­ta­riaqartoq. AP naapertorlugu ersarissumik takuneqarsinnaasariaqarpoq akiliutitigut suut matussuserneqarniarnersut.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup Aningaasanullu Pilersaarusiorfiup tusarniaanermut akissuteqaataasa kinguneranik, inatsisissatut siunnersuummi imm. 9 § 29, imm. 3 pillugu allanngor­tinneqarpoq, taamaalilluni oqaasertaa "nakkutilliinermi aningaasartuutit matussusernissaannut" peerneqarluni.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Kattuffianit (GA) aamma Royal Greenland A/S-imit tusarniaanermut akissutit kingunerisaannik, inatsisissatut siunnersuummi imm. 1, § 1, § 14, imm. 4-qalernissaa pillugu oqaasertaa allanngortinneqassasoq.  GA-p tusarniaanermut akissutaani MSC-mik aaqqis­suus­sineq (Marine Stewardship Council) malillugu maanna aalisarneq pillugu inatsimmi § 2 al­lan­ngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

Kalaallit Nunaanni Politiit aamma tusarniaanermut akissutaata kingunerisaanik inatsisissatut si­un­nersuummi imm. 5, § 29, imm. 1 allanngortinneqarnissaa pillugu aamma imm. 8, § 29. imm. 2 al­lan­ngortinneqarnissaa pillugu, Kalaallit Nunaanni Politiit taaguutissatut siunnersuutigisaat atorneqarput.

 

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

 

§ 1-imut

Nr. 1-imut

§ 2 paragrafiuvoq siunertamut tunngasoq Siunnersuut aallaaveqarpoq, aalisakkanik nioqqutissianut piumasaqaataaleraluttuinnartoq nioqqutissat avatangiisinut tunngasumik meqqilerneqassasut: Atuisut piumasaraat imaani uumasunik isumalluutinik atuineq avatangaasinik mianerinnilluni ingerlanneqassasoq. Siunnersuut oqaasertalerneqarpoq suliap ingerlanneqarneranut atatillugu, tassalu kalaallit nioqqutissiataat MSC-mi aaqqissuussineq (Marine Stewardship Council) naapertorlugu avatangiisinut uppernarsaammik meqqilerneqartalissasut.

Nr. 2-mit nr. 7-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq. Inatsisartut aalajangersagaq naapertorlugu atuisunut akiliuteqartitsinermik aalajangersaasinnaassasut, taamaalillutik aalisarnermik inuussutissarsiortut, landskarsiun­ngitsoq, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisut aningaasartuutaannut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akiliuteqartalissapput.

§ 14 imm. 5 aamma § 14 imm. 7-mi akiliuteqartitsinerit aamma ukiumut akitsuutit pineqarput. Maluginiarneqassaaq, akiliuteqartitsinermi akitsuuteqartitsinermilu pineqarmat atuisunik akiliu­teqartitsineq, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinut Nakkutilliisut aningaasartuutaannik matussusiinissaq siunertaralugu.

Aamma immikkoortoq pisortanut aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu kingunerisassai takuuk.

Nr. 8-mut

Immikkoortumut qulequtarineqartup ”kisitsisitigut paasissutissat” ”Naalakkersuisut paasissutissanik pissarsiniarnerannut” allanngortinneqarnissaa siunertamut naleqqutsinneqarpoq, tassa oqaaseq kisit­sisitigut paasissutissat immikkoortumut naapertuuttuusorineqanngimmata.

Nr. 9-mut

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi kisitsisitigut paasissutissat pillugit § 25 aala­jangersakkap taarsissavaa. Aalajangersakkap oqaasertaa imatut allanngortinneqarpoq, paasissutissat Inatsisartut inatsisaata aqunneqarneranut atugassaasut tunniunneqartarnerannut atuuttoq, tassunga ilaallutik kisitsisitigut nalunaarusiortarnermut, misissuiffigeqqissaagassatut siunertarineqartunut kiisalu nakkutilliinissamut atugassat.

Aalajangersakkami siunertarineqarpoq paasissutissanik pissarsiniartarnermut maleruagassanik aalajangersaasoqassasoq, ilaatigut nunatsinni aalisarnermi pissamaatit erniatigut akitsuuserneqartarnerat atuuttoq siunissamilu akitsuutaalerumaartussat nalilersorneqarnissaannut, ilaatigullu pinngortitatigut atugassanut, soorlu aamma suliaqarfiup tunisassiornissamik pilersaarusiornissaanut nakkutilliisarnissamullu atugassat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq tamakkerlugu ilisimasassat pissarsiariniarnissaannut.

Aalajangersagaq pingarutilipilussuartut isigineqarpoq, tassami Naalakkersuisut inatsimmik inger­latsinerannut, tassunga ilaallutik inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut kalaallinullu inuiaqatigiinnut siunissami ineriartortitsinissamut suliniutissat, suliaqarfimmit paasissutissatut tunngavigisat  ilaatigut aallaavigineqarmata.

Misilittakkat naapertorlugit suliaqarfimmit paasissutissat taakku pissarsiariniartarnerat ajornakusoorsimavoq. Taamaattumik paasissutissat aalajangersakkami taaneqartut pissarsiarineqarniis­saannut ersarinnerusumik malittarisassaliortoqarnissaa pingaaruteqarluartutut isigineqarpoq.

Kalaallit angallataannik piginnittoq, imaluunniit oqartussaasoq aalajangersakkami pineqarput, § 6, imm. 1 naapertorlugu, nunami allamiut angallataat, § 7, imm. 1 naapertorlugu, Kalaallit Nunaanni tu­ni­sassiorfeqarneq allallu. Tassunga atatillugu ilanngunneqassapput tulaassuiffiit tunisassiorfeqanngitsut,  pisassiissutinik akitsorterussisarneq eqqunneqassapput akitsorterussilluni tuniniaasarfiit.

Angallatit, sakkussat atortussallu allat angallatip aalisarnermilu atortut saniatigut angallatip sananeqaatigisinnaavai, angallat qanoq ittunik tunisassiorfeqarnersoq, angallatip tunisassiorsinnaassusia qanoq innersoq, angallat qerititsiveqarnikkut qanoq inissisimanersoq, motoreqarnera, pissutsillu allat angallatip pisinnaasaanik, pisinnaasanillu taakkuninnga aalisarnermillu atuisinnaaneranut tun­ngassuteqartut.

Aalisarnerup piniarnerullu akornanni pissutsit, kiisalu angallatip pisinnaasaqassusaasa aalisagaqassutsip inissisimanera ineriartorneralu pillugit oqaluttuussinnaavaatigut. Nammineq tunisas­siorneq, usinik paarlaasarneq, tulaassisarneq kaaviiaartitaqarnerlu oqaluttuartarput suliffeqarfiup isaanit kiisalu inuiaqatigiit tamarmiusut isaannit isigalugu ingerlatseriaaseq sorleq akilersinnaanerunersoq.

Pissutsit allat tassaasinnaapput tunisinissamut periarfissat, nunami suliarinneqqaarnissamut periarfissat, tulaassiffimmiit angallassinissamut periarfissat, tunisinissamut periarfissat, tulaassuiffinni assigiinngitsuni akitigut akinillu ineriartortitsineq.

Teknikkimut tunngassuteqartut paasissutissat aqqutigalugit angallatit assigiinngitsut tunisassiorfinnik sorlernik atuinersut takuneqarsinnaavoq, allanut naleqqiullutik tunisassiorfiit ilaasa atuinerisa akilersinnaassusaasalu assigiinngissutaat takuneqarsinnaavoq, kiisalu tunisassiorfiit ilaat suliaqarnermi sipaaruteqarsinnaanerusut il.il. takuneqarsinnaallutik.

Taamatuttaaq angallatit assigiinngitsut aalisarnernut assigiinngitsunut aalisarnermi atortut sorliit atortarneraat takuneqarsinnaalluni. Atortussanik tunisassiortartut akornanni ineriartortitsinissamik unammillertoqangaatsiarpoq, tamatumalu angallatip pisaqarluarsinnaaneranut, aningaasartuutaanut kiisalu akilersinnaaneranut pingaarutilimmik sunnersinnaavaa.

Paasissutissat allat aalisarnermi ingerlatsinermut pingaaruteqartunik, aammali nr. 1-imut 2-mullu qulaani pineqartunut attuumassutillit aqqutigalugit pisarisat annertussusaannik atuinissamut qanoq suliniuteqartoqarsimatiginersoq takuneqarsinnaavoq. Tamanna assersuutigalugu uuttortaatigineqarsinnaavoq qanoq sivisutigisumik angalasimanermut, qanoq sivisutigisumik sunniuteqarluartumik aalisarsimanermut, motorit sakkortussusaannut ikummatissanullu qanoq atuisimatiginermut, ningittakkat takissusaata uuttortarnerannut, qalut qalorsuilluunniit inissaqartinnerannut, takussutissat allat immikkut imaluunniit arlalinnik peqateqarluni  aalisagartassiissutaasutut suliniutissanut ilisimasaqarnerulersitsisussat.

Nr. 10-mut

Aalisarnerup, tulaassisarnerup usinillu paarlaassisarnerup iluini suliamut attuumassuteqartut paasissutissat saqqummiunneqartarnissaat aalajangersakkami uani siunertarineqarpoq, soorlu asser­suutigalugu akuersissutit tunniunneqartut pillugit paasissutissat saqqummiunneqarnerat kiisalu akuer­sissuteqarluni aalisarnermi angallatit ataasiakkaat pisaat pillugit paasissutissat, tassunga ilaallutik aalisarnermi pisassiissutit atorneqarnerat pillugu paasissutissat, tassunga attuumatinneqarput pisassarititaasut annertussusaat.

Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup kalaallit nunami allamiullu angallataannut atugassaq pisassiissutinik atuineq pillugu kisitsisitigut paasissutissaq suliarivaa, taanna akuersissummik tunineqarnissamit pisariaqarpoq. Pisassiissutinik atuineq pillugu kisitsisitigut paasissutissiinermi pineqarput akuersissutinik piginnittut angallatillu aqqi, aalisakkat tamarmik ilivitsuullutik oqimaassusaat pisassiissutit pisarineqartullu tamarmiusut pisassiissuteqarfinni nalilersorneqartassapput. Saqqummiinermi angallatip allorniusani tukimukartuni allorniusanilu sani­mukartuni inissisimanera ilanngunneqassanngilaq.

Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup sinerissami qanittumi aalisarnermi piumasaqaataammat nunamut tunisinerit nalunaarsorneqarneri aamma suliarai, aalisarnermi soorlu aam­ma pisassiissuteqartarnermi akuersissutit il.il. takussutissat kiisalu angallatit allattorsimaffii piginnittoq angallatillu paasissutissartai pillugit paasissutissanik imalik suliarineqartut.

Kisitsisitigut paasissutissat saqqummiunneqarnerani ilaatigut siunertarineqarpoq akuersissummik piginnittut kiisalu aalisarnermi soqutigisaqaqatigiit aalisarneq pillugu pilersaarusiornissaanut peqataanissaq, kiisalu pisassiissutinik ukiumoortumillu pisassiissutinik kaaviaartitsinerulernissamut peqataanissaq. Saqqummiinermi pineqarput kalaallit aalisariutaat nunamilu allamiut aalisariutaat.

Paasissutissat saqqummiunneqarput kingusinnerusukkut uppernarsaanissaq eqqarsaatigalugu. Paasissutissanik mianernartunik suliaqartarneq pillugu Kalaallit Nunaanni maleruaqqusat atuuttut aala­jangersakkami allanngortinneqanngillat. Taamaattumik paasissutissanik taama ittunik suliaqarnermi Naalakkersuisut pisariaqartitatut mianersornissamik takutitsissapput.

Paasissutissanik taakkuninnga suliaqarnermi saqqummiinermilu paasissutissanik suliaqartarneq kiisalu paasissutissanik nalunaarsuisarneq pillugit maleruaqqusat atuuttut Naalakkersuisut isuma­gissavaat.

Nr. 11-imut

Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 29-mut aalajangersagaq assinguvoq. Aalajangersakkami immikkoortoq 2-mik nutaamik ilanngussisoqarpoq, immikkoortoq 1-ilu uannga ilanngussinikkut allanngortinneqarpoq ”uppernarsaammik atorsinnaasumik takutitsinermi eqqartuussisutigut aalajangiisoqassanngilaq”, aamma Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffiisa iluini avataanilu nakkutilliisut suliaqarnissaata agguataarneqarnerani. Imm. 3 atuuttoq taamatuttaaq imm. 5-imut nuunneqarpoq. Imm. 4-mi "kalaallit danskillu oqartussaasui" al­lanngortinneqarpoq "nakkutilliinermut atatillugu oqartussaasut attuumassuteqartut", assersuutiga­lugu aamma angallatip naalagaaffik erfalasoqarfianik attaveqarneq aamma pineqarsinnaammat.

Aalajangersakkami ”angallatit aalisarnermi suliaqarfii” imatut allanngortinneqarpoq: ”angallatit aalisarnermut attuumassuteqartumik suliaqarfii” aamma ”ikineqarpoq” uunga allanngortinneqarpoq ”nassarneqarpoq”. Taamaalilluni erseqqissarneqarpoq aalajangersagaq taamaallaat atuutinngitsoq angallatinut aalisarnerinnarmik ingerlatsisunut, kisiannili aamma angallatinut usiminnik paar­laaniartunut, angallatinut aalisakkanik angallassisunut, aalisakkanik pisiortortunut (umiarsuit tunitsiviusut), aalisakkanik suliarinneqqaartuinnarnut (umiarsuit tunisassiorfiusut), suliareq­qitas­sanngortitanut qerititsivittut (umiarsuit qerititsiveqarfillit) atorneqartunut il.il. Ilutigalugu ”akuersissuteqarluni” aalajangersakkamit peerneqarpoq, tassami siunertaanngisaannarsimavoq, angal­latit Kalaallit Nunaanni aalisarnissamut akuersissuteqaratik aalisartut Aalisarsinnaanermut Aku­ersissutinik Nakkutilliisoqarfiup immikkoortissagai.

Kiisalu aalajangersagaq imatut annertusineqarpoq, angallatini aalisartuni, usiminnik paarlaasuni allatulluunniit Naalakkersuisut akuersissuteqarfigisimasaannik aalisarnermut attuumassuteqartumik suliaqartuni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmit aalisarnermik nakkutilliisumik ilaasoqarnissamik piumaffigineqarsinnaasut, tassa angallat Kalaallit Nunaata avataani taama suliaqarnermik ingerlatsippat. Akuersissuteqarneq taanna angallatinut tunngatillugu akuer­sissutaassaaq, angallatinut usinik paarlaassisunut il.il. tunngatillugu akuersissutaassaaq.

Imm. 1-imut aamma 2-mut  ilanngunneqartoq aalisarneq, piniarnermik aalisarnermillu nakkutilliisut  pisinnaatitaaffii pillugit Inatsisartut inatsisaanni atuuttuusoq ”uppernarsaammik atorsinnaasumik takutitsinermi eqqartuussisutigut aalajangiisoqassanngilaq” § 27, imm. 5-imut assinguvoq.

Imm. 1 naapertorlugu Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup suliassaanut pigin­naatitaaffiinullu tunngasut Grønlands Kommandop Kalaallit Nunaannilu politimestereqarfiup oqa­loqatigineqareernerisigut aalisarnermik nakkutilliisut  suliassaat piginnaatitaaffiilu pillugit Nammi­ner­sorlutik Oqartussat nalunaarutaanni maleruaqqusanut aalajangiunneqarpoq.

Illersornissatigut aalisarnermik nakkutilliisoqarfiata suliarisartagaanit Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup suliassai allaanerupput. Illersornissatigut aalisarnemik nakkutil­lii­so­qarfiup aalisarnermik officerit nalunaaquttap akunnialuinnarni nalinginnaasumik umiarsuarmiitittarpai, taakku misissortarpaat atortut, angallammut uppernarsaatit, usit il.il. angallatillu nu­na­mukaqqunissaanut pisinnaatinneqarlutik. Akerlianik Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutil­liisoqarfiup aalisarnermik nakkutilliisui nalinginnaasumik sivisuumik umiarsuarmiittarput, angal­lammilu suliaqarfiit  nakkutigisarlugit kiisalu inatsisinik unioqqutitsisoqarsinnaanerata paasineqar­nissaa siunertaralugu nakkutiginninnerit/misissuinerit ingerlattarlugit, soorlu aalisarnermik nak­kutilliisut angallammiit periarfissaqartinneqassasut pisortanut attaveqarsinnaanermut, nalingin­naasumik Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmut imaluunniit Grønlands Kom­mandomut.

Aalisarnermik nakkutilliisut najuunnerinnaasa angallatit maleruaqqusanut atuuttunut malin­ninnissaannut tamaviaartissinnaavaat.

Nr. 12-imut

Angallatinut Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani aalisarnermut attuu­massuteqartumik suliaqartunut  aalisarnermik nakkutilliisut suliaqarnissaata tunngavilerneqarnerat aalajangersakkamit tunniunneqarpoq.

§ nr. 13-imut

Angallatinut Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani aalisarnermut attuu­massuteqartumik suliaqartunut  aalisarnermik nakkutilliisut suliaqarnissaata tunngavilerneqarnerat aa­lajangersakkamit tunniunneqarpoq. Tassunga tunngatillugu piumasaqaataavoq angallatit Kalaallit Nunaannit akuersissuteqartut tassani pineqarnissaat. Taassuma amerlasuutigut attortassavai angal­latit Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut Kalaallit Nunaata nunat tamat  isumaqatigiissuteqarfigineratigut aalisarsinnaanermut pisassiissuteqarlutik aalisartut. Uani § 17, imm. 2 naapertorlugu akuersissutit Naalakkersuisunit tunniunneqarsimasariaqanngitsut, akuersissutilli Naalakkersuisunit akuersissuteqarfiusussaallutik..

Aamma pisassiissut angallatip nunami allameersup Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani aalisarnissamut pissarsiarisimasaa pineqarsinnaavoq, tassa nunat tamat Kalaallit Nunaannut isumaqatigiissutaat aqqutigalugu Naalakkersuisunit akuersissutigineqartoq.

§ nr. 14-imut

Imm. 2-mik nutaamik ilanngussinikkut Naalakkersuisut piumasaqaatigisinnaavaat kalaallit nunami allamiullu angallataasa, angallatit aalisakkanik assartuisartut kiisalu umiarsuit tunitsiviusut aamma Kalaallit Nunaata imartaani usiminnik paarlaasartut kiisalu kalaallit angallataat suliffissami avataani  usiminnik paarlaasunut Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup sinniisuisa nak­ku­tilliillutik suliaqarsinnaanerannik naammaginnissasut. Pisanut Kalaallit Nunaata imartaani avataanilu pisarineqarsimasunut aalajangersagaq atuuppoq. Pissusissamisoorpoq Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup ilaatigut periarfissarimmagu angallammi paasissutissatut il.il. allattorneqarsimanertik naapertorlugu pisat allamut nuunneqartut imaluunniit tulaanneqartut misis­sornissaannut.

Nr. 15-imut

Imm. 3-mi oqaasertat tullianni aalajangersagaq (aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaannut nr. 10, 4. november 1991-imeersumut ilanngunneqarpoq) naapertorlugu Naalakkersuisut toqqamma­vis­sa­qarput maleruaqqusassanik aalajangersaassallutik, tamanna isumaqarpoq aalisarnermik nakkutilliisut najuunnerannut isumagineqarnerannullu aningaasartuutinut umiarsuaatileqatigiiffiit akiliis­suteqartarnissaat minnerpaaffilikkamik akiliisitsinerusassasoq. Imm. 3-mi oqaasertat tullii periarfissiipput umiarsuaatileqatigiiffiit annerusumik akiliisarnissamut immaqalu nakkutilliinermi aningaa­sartuutit tamarmiusut akilertarnissaannut piumasaqaateqarsinnaanermik.

Pingaaruteqarluinnarpoq, inatsisitigut isumannaatsuunissamut kiisalu maleruaqqusat naammas­sinissaannut sapinngisamik allaffissortoqarpallaannginnissaa, tamakkiisumik akiliisitsiniarnissamut piumasaqaatinik atorsinnaasunik maleruaqqusat imaqartarnisssaat, tassa umiarsuaatileqatigiiffiit ersarissumik maleruaqqusanut atuuttunut naammassinnittut akiliutissaasa qaavatigut ilaseq­qit­tannginnissaq imaluunniit tamakkiisumik akiliisinneqartannginnissaat, taamaallaat taamaaliortoqartassaaq kilisaatinut tamanut sumiiffimmi aalajangersimasumiittunut imaluunniit piffimmi aa­lajangersimasumi akiliuteqartitsinissamik piumasaqaammik eqqussisoqarpat.

Imm. 3-mi oqaasertat pingajuanniittut aalajangersakkat aamma Inatsisartut inatsisaannut nr. 10, 4. november 1991-imeersumut ilanngunneqarput, tassani inatsisissatut siunnersuummut oqaatigi­neqartuni takuneqarsinnaavoq, pissutsit nakkutilliinermut akiliuteqartarnissap annertussusaanut al­lanngorartitsisinnaammata ersarissumik taaguinissaq ingerlanneqarsinnaanngitsoq, assersuutissa­tullu ilanngunneqarput:

1) Kilisaammit utikattumik nalunaaruteqartannginneq.

2) Siusinnerusukkut paasineqareersunik utikattumik unioqqutitsisarneq angallatillu naalagaanik unnerluutiginninneq.

3) Aalisarnermik nakkutilliisut pisarnermissut pulaarneranni unioqqutitsinerit sakkortuut paasineqarnerat.

4) Pisat annertussusaannut attuumatillugu unioqqutitsisumik eqqaasoqarneranik sakkortuumik pasit­saassinerit, aalisarfimmi angallatit allat pisaannut pingaaruteqartumik nikingasoqartillugu imaluun­niit Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup aalisarfimmi nalinginnaasumik agguaasarnerup annertuallaarneranik pasinnittoqarpat.

5) Angallatit arlallit nalinginnaasumik pulaarnermi nakkutilliiffigilluaqqunnginneranni umiarsuarmi aalisarnermik nakkutilliisumik ataavartumik pisariaqartitsineq. Assersuutigalugu tassani pineqarput kilisaatit Tunumi tamakkiisumik tunisassiornissamut akuersissuteqartut.

Nr. 16-imut

Umiarsuarmi aalisarnermik nakkutilliisut Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfimmik, Grønlands kommandomik politiinillu oqaloqateqarsinnaanermik periarfissaqartinneqarnissaat pingaaruteqarluinnarpoq. Tamanna aqqutigalugu aalisarnermik nakkutilliisup nuna qullersani nalileeqqusinnaavai unioqqutitsisorisaq ersarinnerusumik misissorneqassanersoq imaluunniit Grønlands kommandomit umiarsuarmik nakkutilliissummik ersarinnerusumik misissuisussamik aggertitsissanerlutik.

Aalisarnermik nakkutilliisut sulinerminnut atatillugu angallatip radiuanik, oqarasuaataanik qarasaasiatigullu atortorissaarutinik atuineranik aningaasartuutaat umiarsuaatileqatigiiffiup akisussaaffi­givai, sulinermut tunngassuteqanngitsumik atuinermi aalisarnermik nakkutilliisut nammineq akisussaaffigissavai.

Nr. 17-mut

Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup aalisarnermillu nakkutilliisuisa sulisullu allat pisinnaatitaaffii suliassaalu pillugit maleruaqqusat Naalakkersuisut aalajangiuttussaavaat. Maleruaqqusat malinneqarnissaannik nakkutilliineq politiitigut oqartussanit aamma Grønlands Kommandomit suliarineqarnerpaasarpoq, taamaammallu naalagaaffimmi oqartussat peqatigiilluni isumaqatigiiffigineqartarput.

Imm. 5-imi nutaami imm. 2-p nutaajusup malitsigisaanik ilanngunneqarsimasoq naapertorlugu Naalakkersuisut imm. 2-mi usinik paarlaassisarneq tulaassisarnerlu pillugit oqaasertalimmi nakkutilliinissamut maleruaqqusat aalajangersaaffigisinnaavaat.

Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup suliassai pisinnaatitaaffiilu pillugit nalunaarummut maleruaqqusassat Naalakkersuisut aalajangiuppaat. Siunertaavoq Kalaallit Nunaata nunanut tamanut pisussaaffii naapertorlugit tulaassinermi nakkutilliineq eqqunneqassasoq, soorlu siunertaasoq usit paarlannissaannut akuersissummik peqarnissaq pillugu nalunaarutip aalajangiun­neqarnissaa.

Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup suliassanut pisinnaatitaaffiinullu tunnga­tillugu siunertarineqarpoq inatsimmi siunertaq suli ingerlanneqassasoq, taamaaliorluni aalisarneq pinngortitatigut imminut akilersinnaasoq ingerlanneqassaaq.

§ 2-mut.

Inatsisartut inatsisaat 01. januar 2010 aallarnerfigalugu atuutilersinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.