10. oktober 2009

UKA2009/82

 

Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnerannik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarnissaanut tunniunneqartoq

 

Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Isak Hammond, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Aleqa Hammond, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Justus Hansen, Demokraatit

Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiitialiap, Inatsisartut UKA 2009-imi siullermeerinnereermata inatsisissatut siunnersuut pineqartoq misissuataarsimavaa.

Inatsisissatut siunnersuut ilaatigut kattuffinnut naalakkersuinikkut suliaqartunut pisortaniit tapiiffigineqartartut inatsisitigut toqqammavissalimmik sinaakkusiisarnerup aalajangersimasumik toqqammavilimmik pilersinneqaqqinnissaa, ilaatigullu pisortanit tapiiffigineqartarnerup ersarinnerulernissaanik, tapiissuteqartarnermut tamat oqartussaaqataanerinut atatillugu eqqortuutinneqarnissaa aallaaviummat siunertarineqartoq Ataatsimiititaliamit paasineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip ersarilluinnartumik naqissusiinera eqqarsaatigalugu, pisortatigoortumik tapiissutit suungaluartulluunniit partiit ingerlanneqarnerannut tunniunneqartartut – toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit – inatsisinik toqqammaveqarnissamik piumasaqaatitaqarnerat Ataatsimiititaliamit paasineqarpoq. Ukiuni kingullerni annertungaatsiartumik aningaasatigut toqqaannanngikkaluamik tapersiissutit Inatsisartuniit partiinut tunniunneqartartut, matuma kingorna unitsinneqartariaqassapput. Taamaattumik partiit ajornerusumik inissisimalernissaat pinngitsoortinniarlugu, toqqaannartumik partiinut tapiissutip (inatsisitigut toqqammavissallip) qaffanneqarneratigut tamanna taarteqartinneqassaaq. Taamatut qaaffaaneq taamalilluni ukiuni kingullerni toqqaannanngikkaluamik partiinut tapiissutigineqartarsimasut konto-ini pineqartuni appaanikkut  nalimmassarneqassaaq. Taamaalilluni siunnersuut akuersissutigineqassappat  2010-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussisoqassaaq.

Taamaalilluni siunnersuut missingersuusiornermut sunniuteqartussaanngitsoq Ataatsimiititaliamit paasineqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut pineqartoq Suleriaaseq pillugu atatsimiititaliap isumaqatigiittup saqqummiutarigaa aammattaaq ataatsimiititaliap paasivaa.

Siunnersuummi saqqummiunneqartumi tunuliaqutaasut pingaarnerit aallaavigalugit Ataatsimiititaliaq tamakkiisumik tapersiisinnaavoq.

Naatsorsuinermi toqqammavigisat kiisalu agguataarineq

Allannguinerup kingunerissavaa, 3.145.000 kr.-it konto pingaarnermiit 01.10.10-imit  Inatsisartut,  konto pingaarnermut 01.06.11-imut Naalakkersuinikkut sulinermut aningaasatigut tapiissuteqartarneq nuunneqassasut. 

Aningaasat 2005-imiit 2008 [1]-imut toqqaannanngikkaluartumik partiinut tapiissutaasartut aningaasartuutit piviusut toqqammavigalugit naatsorsorneqarsimapput (taamaattorli 2009 [2]-imut aningaasanut inatsisissap isumaqatigiiniutigineqarnerani Inatsisartut peqquneranik kinguneqartumik sipaarutissat ilangaatsiarsuinik ilanngarneqartunik). Taamaalilluni allannguinermit ataatsimut isigalugu partiit iluanaaruteqarnissaat imaluunniit ajunaaruteqarnissaat qulakkeerneqassaaq.

Aningaasat partiit, kattusseqatigiit kiisalu inatsisartunut ilaasortat inuttut ataasiakkaatut qinigaasimasut akornanni toqqammaviusutut tapiissutit kr. 350.000,-inik qaffanneqarnerasigut agguataarneqassappu, (maannakkuugallartoq katillugit 5 x 350.000 = 1.750.000 kr.) kiisalu ilaasortanut ataasiakkaanut tapiissutip kr. 45.000,-inik qaffanneqarneratigut (katillugit 31 x 45.000 = 1.395.000 kr).

Attaviitsunut partiiniit imaluunniit kattusseqatigiinniit anisimasunut tapiissut 125.000-iniit 170.000 kr.-inut qaffanneqassaaq. (Attaviitsut partiiniit imaluunniit kattusseqatigiinniit anisimasut toqqammaviusumik tapiissutinik suli tunineqarsinnaangillat. Inatsisartut inatsisaata kingullermik allanngortinneqarneranut oqaaseqaatini ilaasortat imaluunniit naalakkersuinikkut suleqatigiikkuutaat attaviitsunngornermikkut aningaasanik iluanaaruteqarnissamut ussernartorsiornissaat matumuuna pinngitsoortinniarlugu anguniagaavoq).
 

Ilaasortat amerlassusaat	Inatsisissatut siunnersuutip akuerineqarneratigut partiinut tapiissutit
1	650000 + 170.000	=    820.000
2	650000 + 340.000	=    990.000
3	650000 + 510.000	= 1.160.000
4	650000 + 680.000	= 1.330.000
5	650000 + 850.000	= 1.500.000
6	650000 + 1.020.000	= 1.670.000
7	650000 + 1.190.000	= 1.840.000
8	650000 + 1.360.000	= 2.010.000
9	650000 + 1.530.000	= 2.180.000
10	650000 + 1.700.000	= 2.350.000
11	650000 + 1.870.000	= 2.520.000
12	650000 + 2.040.000	= 2.690.000
13	650000 + 2.210.000	= 2.860.000
14	650000 + 2.380.000	= 3.030.000
15	650000 + 2.550.000	= 3.200.000

Inatsisip allangortinneqarnerata kingorna naalakkersuinikkut sulinermut tapiissutit katillugit ima amerlatigilerput 8.520.00 kr. maannakkut Inatsisartuni katitigaaneq naapertorlugu: (5x 650.000) + (31x170.000).

Toqqammaviusumik tapiissutit kiisalu ilasortanut ataasiakkaanut tapissutit Inatsisartuni sulinermut partiit aalajangersimasumik allanngorartumillu aningaasatuutaasa nalilersorneqarneri toqqamavigalugit aningaasaliissutissat nunneqartut agguaanneqarsimapput:

Akissaajaatit ilarparujussui Inatsisartuni naalakkersuinikkut sulinermut attuumassutillit partiinut mikinernut anginernullu assigiipput. Assersuutigalugu suliarinninnermut, nutserinermut kiisalu oqaaseqartitat saqqummiussassaasa naqiterneqarnerannut akissaajatit atuupput.

Akissaajaatit allat, soorlu assersuutigalugu suliarinninnermut, nutserinermut ilaasortallu siunnersuutaasa naqiterneqarnerannut kiisalu § 36-i atorlugu apeqqutinut, partiit ilaasortaatitaat aallaavigalugit akissaajatit allanngorasinnaapput.

Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliap isumaqatigiittup, toqqammaviusumik tapiissutit kiisalu ilaasortanut ataasiakkaanut tapiissutit akornanni aningaasaliissutinik agguataarinninneq siunnersuutigineqartoq akuersaarnartutut isigaat.

Paasisassarsiorluni angalanernut aaqqissuussineq pillugu siullermeerinninnermi saqqummiunneqartumut kissaatigineqartutut ataatsimiititaliap soqutiginninnera naggataatigut Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Taamaattumik ataatsimiititaliap Suleriaaseq pillugu ataatsimiititaliaq kaammattussavaa ajornartorsiut taanna  aningaasarsiaqartitsinermut inatsisip allanngortinneqaratarsinnaanera siunertaralugu qaqissinnaaneraa eqqarsaatigeqqullugu.

Inassuteqaat

Ataatsimiitialiap isumaqatigiittup inassutigaa Inatsisissatut siunnersuut ilusimisut akuersissutigineqassasoq. 

Taama oqaaseqaateqarluni Inatsisit atortinneqarnerannut ataatsimiititaliap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Harald Bianco, Siulittaasoq Inuit Ataqatigiit
Isak Hammond Inuit Ataqatigiit		Aleqa Hammond Siumut
Justus Hansen Demokraatit

 

[1] Piffissami pisimasumi aningaasartuutit amerleriarnerat eqqarsaatigalugu agguaqatigiissitsinermut qanillisaanikut naatsorsorneqarpoq.
[2] Nioqqutissanut pisiniarnernut, sullissinernut, attartornermut akiliutinut, pisiortornernut, ingerlatsinermut, iluarsartuussinernut kiisalu aserfallattaalinernut aningaasartuutiniit 10 %-imik ilanngarneqarsimapput. Akerlianilli aningaasarsianut akissaajaatit ikililerneqanngillat.