24. september 2009

UKA 2009/126

                                                                                            

Inatsisissatut siunnersuut pillugu oqaaseqaatit

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

 1. Aallaqqaasiut:

Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip matumani peqqussummi atuuttumi pingaarnertut tunngaviit ingerlateqqinneqarput. Aalajangersakkat pisariillisarneqarsimapput, oqaasertalersuinerlu erseqqinnerulluni. Peqqussummik allanngortiterineq taanna peqqussutip atuuttup qanoq paasineqarnissaanik apeqquteqarajuttarneq tunngavigalugu pisimavoq.

Manna tikillugu atuuttutut pingaarnertut tunngaviusoq tassaavoq sulin-ngiffeqarsinnaatitaanerup tamanut atuunnera, ullormusiaqarsinnaatitaanerli isertitanik annaasaqarnermut ataneqartinneqarluni. Inuit pineqartut taakkuupput, tassalu akissarsiaqarlutik sulisartut, namminersorlutik inuussutissarsiortut, namminersorlutik inuussutissarsiortut katissimallugit aappaat inooqataalluunniit namminersorluni inuussutissarsiortumut ikiortaasut, ilinniartut atuartullu.

Piffissat sulinngiffeqarfiusartut allanngortinneqarsimanngillat.

Inatsisissatut siunnersuummi matumani nutaartaasut tassaapput piffissamik sulinngiffeqarfiusumik kipititsisarneq pillugu malittarisassat, nalunaarsorneqarlutik inooqatigiit sulinngiffeqartarnerat ullormusiaqartarnerallu pillugit malittarisassat kiisalu meeravissiartaartut aamma meeravissiartaarnissaq siunertaralugu ilaqutariit meeqqanik paarsaqartut pillugit malittarisassat.

Nalunaarummi atuuttumi aalajangersakkat arlallit inatsisissatut siunnersuummi matumani ilanngunneqarsimapput, tassami taakku inatsimmiinnissaat naleqqunnerummat.

2. Siunnersuummi immikkortut pingaarnerit:

Piffissamik sulinngiffeqarfiusumik kipititsineq

Piffissamik sulinngiffeqarfiusumik kipititsineq pillugu malittarisassat eqaannerulersinneqarsimapput. Angajoqqaat sulinngiffeqarnerminnik kipititsinngikkaluarlutik taamalu sulinngiffeqarnerup sinnera atorunnaarsinngikkaluarlugu ataatsimeersuarnernut, pikkorissarnernut, aalajangersimasunik sammisaqarluni ulluni aalajangersimasuni suliaqarnernut assigisaanullu suliamut attuumassuteqartunut peqataanissaminnut inatsisissatut siunnersuutikkut periarfissaqalersinneqarput. Tamatuma pissuseqataa ilinniartunut atuuppoq, taakkumi siunnersuut tunngavigalugu atuartitsinermi annikinnerusumik peqataasinnaammata, piffissaq sulinngiffeqarfiusoq kipitinngikkaluarlugu sulinngiffeqarfissallu sinnera atorunnaarsinngikkaluarlugu. Allannguutip taassuma peqqussut ullutsinnut naleqqunnerusunngortippaa, angajoqqaallu periarfissaqalersillugit sammisani suliamut tunngasuni malinnaanissaannut, taamaalilluni piffissaq sulinngiffeqarfiusoq pineqartoq sulinngiffeqarfiunngitsoorsimasuuppat sulinngiffeqartup suliffimmini qaffariartornernermigut ajornerusumik inissisimanissaa pisariaarullugu.

Nalunaarsugaasumik inooqatigiit

Inatsisissatut siunnersuut nalunaarsugaasumik inooqatigisap meeraanik meeravissiartaarnermi meeravissiartaartup meeqqap erniunerata kingornatigut sapaatit akunnerisa 15-it siulliit iluanni sapaatit akunnerini pingasuni erninermut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaanera pillugu aalajangersakkamik imaqarpoq. Taamaattorli nalunaarsugaasumik inooqatigisap meeraanik meeravissiartaarnissamik qinnuteqaat aamma anaanaasup meeravissiartaarnissamik akuerinninnera kingusinnerpaamik meeqqap erniunerata nalaani tunniunneqareersimassapput.

Meeravissiartaartut meeravissiartaarnissarlu siunertaralugu ilaqutariit meeqqanik paarsaqartartut

Inatsisissatut siunnersuutikkut meeqqamik najugaqatiginngisaminnik meeravissiartaartut meeqqap angajoqqaaviisut sulinngiffeqarsinnaatitaalerlutillu ullormusiaqarsinnaatitaalerput. Meeravissiartaartut meeqqamik meeqqanilluunniit Kalaallit Nunaanni aallernerminnut atatillugu sapaatip akunnerani ataatsimi sulinngiffeqarsinnaatitaalerput, meerarlu meeqqalluunniit Kalaallit Nunaata avataanut aaneqassappata sapaatit akunnerini pingasuni sulinngiffeqarsinnaatitaalerlutik. Malittarisassat taakku meeravissiartaartut meeqqap angajoqqaaviinut naligitillugit inissippaat, taamaalilluni piffissaq meeqqamik aallernermut atorneqartoq tulleriinneri malillugit sapaatit akunnerinit 15-init aamma sapaatit akunnerinit 19-init tiguneqartussaajunnaarsillugu.

Peqqussummi atuuttumi sulinngiffeqartitsisoqarsinnaanersoq taamaappallu qanoq sivisutigusumik sulinngiffeqartitsisoqassanersoq kommunit naliliisussaallutillu aalajangiisussaapput.

Taamaattorli oqaatigineqassaaq aalajangersakkat taamaallaat meeravissiartaartunut imaluunniit meeravissiartaarnissaq siunertaralugu angajoqqaarsiassatut meeqqamik ilisarisimasareriigarinngisaminnik tigusisunut atuummata.

3. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai:

Siunnersuut pisortanut aningaasaqarnikkut kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

Siunnersuut aqutsinikkut pitsanngoriaataalaassasoq naliliisoqarpoq, tassami aalajangersagarpassuit erseqqinnerusunik oqaasertalersorneqarsimammata, matumani naatsorsuinerit pillugit aalajangersakkat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

4. Inuussutissarsiornermut il.il aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kingunerisassai:

Inatsisissatut siunnersuut inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kinguneqassanngilaq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai:

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngilaq.

6. Innuttaasunut aqutsinikkut kingunerisassai:

Siunnersuut innuttaasunut aqutsinikkut pitsanngoriaataalaassasoq naliliisoqarpoq, tassami aalajangersagarpassuit erseqqinnerusunik paasiuminarnerusunillu oqaasertalersorneqarsimammata.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersornermullu tunngassuteqarnera:

Siunnersuut naalagaaffeqatigiinneq Namminersornerlu eqqarsaatigalugit sunniuteqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

8. Oqartussaasunut, suliniaqatigiiffinnut allanullu tusarniaaneq:

Siunnersuut oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu ukununnga tusarniaatigineqarsimavoq:

KANUKOKA, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Nunami namminermi pissutsinut Naalakkersuisoqarfik, Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut, Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik, Kommunit Kukkunersiuisoqarfiat, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, NUKUSA, AK, IK/ASG, Arkitektforbundet, IMAK, NIISIP, PIP, PK, PPK, SIK, SSK, TP, AaNP, PANI, Attaveqaat,  Ernisussiortuunerit Kattuffiat, Fysioterapeuterne i Grønland, Ergoterapeuterne i Grønland, Peqqissaanermut Ilinniarfik, Dansk Psykologforenings Grønlandskreds, I.I.P.S.I., Sorlak, Bedre Børneliv, ICC/ICYC, Foreningen for Enlige forsørgere, Katsorsaaviit, Tasiorta, Plejeforældreforeningen, NANU, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit, SQK, Nuummi Arnat Suleqatigiit, MIPI, Qaqiffik, Katsorsaavik, Plejeforældreforeningen, Handicapforening Puigornanga Forglemmigej, 8. marts gruppen, SPS, ISI / Ilimmarfik, Sulisartut Højskoliat og Knud Rasmussenip Højskolia.

Oqartussaqarfiit kattuffiillu kinguliini taaneqartut tusarniaanermi akissuteqartut:

Tusarniaanermi akissutinut tiguneqartunut Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatai naqinnernik uingasunik allataapput.

Tusarniaanermi akissutit:

KANUKOKA

KANUKOKA-p oqaatigaa, ferieqarnerup nalaani kommunini aqutsinermi naalakkersuinikkullu akisussaasut ferieqarnerisa nalaani tusarniaaneq isornartuusoq, tamatumalumi kingunerigaa kommunit marluinnaat tusarniaanermut qisuariaateqarsimanerat.

Oqaaseqatit tusaatissatut tiguneqarput. Manna ilanngunneqassaaq, inatisissatut siunnersuutip UKA 2009-mut ilanngunneqarnissaa kissaatigineqarsimagaluarmat. Siunnersuut tusarniaassutigalugu inatsisartunut qinersinerup 2. juni 2009-mi pisup kingorna aatsaat nassiussorneqarsinnaasimammat kinguneraa tusarniaanerup qaqutigoortumik pinertut aasaanerani ferieqarnerup nalaani pisariaqalersimanera.

KANUKOKA-P  pitsaasumik pinertut isigaa aalajangersakkat pisariillisarneqarsimammata, oqaasiliorneri ersarissut, sulinngiffeqartarnerup  atorunnaarsittarnera pillugu aalajangersakkat eqqaannerusut. Meeravissiartaartut ilaqutariillu meeqqanik paarisaqartartut sulinngiffeqartarnermi periarfissaat eqqarsaatigalugit KANUKOKA isumaqarpoq allannguutit kommunit angingaasaqarnerannut suut kingunerissaneraat misissuiffigineqartariaqartut.

Erninermut atatillugu ullormusianut aningaasartuutit 90 %-ii Nunap Karsiata akilissavai 10 %-iilu kommunit akilissavaat. Aningaasatigut kingunerisassai annikitsuinnaassapput, pissutigalugu inatsisissatut siunnersuut malillugu sulinngiffeqartarneq pisinnaatitaaffinngortussaammat soorlu peqqussummi atuuttumi periarfissaasoq. Ulluinnarni pisaasiuvoq kommunalbestyrelsi peqqussut atuuttoq malillugu nalinginnaasumik sulinngiffeqartitisisarluni. Kiisalu meeravissiartaartut ilaqutariillu meeqqanik paarisaqartartut sulinngiffeqarnerminni amerlanertigut isumaqatigiissutitigut pisinnaatitaaffeqartarput. Mannalu ilanngunneqarsinnaavoq aningaasatigut kingunerisassat annikitsut aningaasanut inatsimmi erninermut atatillugu ullormusiassanut aningaasartuutissatigut sinaakusiussat iluannniissinnaammata.

§ 7, imm. 5-imut tunngatillugu oqaatigineqassaaq arnap sulisitsisup suliaq suliarisartakkaminit allaasoq neqeroorutigisaa tigumanngissinnaagaa, tassani pineqarpat suliaq arnap suliarisartagaanut naleqqiullugu annertuumik allaaneruppat qaffasissuseqarlunilu, tamatuma itisilerneqarnissaa erseqqissarneqarnissaalu pisariaqartinneqarmat.

§ 7, imm. 5-imut oqaaseqaatini assersuutinnguaq ataaseq ilanngunneqarsimavoq. Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit inatsiseqarnermut atatillugu ilitsersuummik suliaqarnermut tunngatillugu itisiliisoqassaaq erseqqissaateqartoqarlunilu assersuutit arlaqarnerusut atorlugit.

§ 11-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, meeravissiartaartussat, meeqqamik kalaallimik meeravissiartaartussat, tassani nalinginnaavoq meeraq meeravissiartaartussanit ilisarisimaneqareertarnera, taakkulu meeravissiartaartussat soorlu meeqqamik nunanit allaneersumik meeravissiartaartussanit ajornerusumik pineqartariaqanngitsut.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaq, meeqqamik ilisarisimariikkaminnik meeravissiartaartussat nalinginnaasumik  meeraq tigummereertarmassuk meeravissiartaarinissaa sioqqullugu.

§ 12-imut tunngatillugu oqaatigineqassaaq, aalajangersagaq taanna § 11-mut naapertuutinngimmat, pisinnaatitaaffitsigut assigiinngitsitsisoqassanngimmat angut arnarlu inooqatigiippata imaluunniit angutaannaat inooqatigiippata.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq ilumut assigiinngisitsisoqanngimmat, tassa inooqatigisatut nalunaarsugaq (angutaannaat/arnaannaat inooqatigiinneranni) katissimallugu aappaasumut katissimanagulu aappaasumut (arnap angutillu aappariinneranni) naligiissinneqarmat.

§ 38-mut tunngatillugu KANUKOKA  isumaqarpoq, oqaasertaani ilannguttariaqartoq imaalillugu, pisortanit toqqakkatut sulinermi assigisaanilluunniit suliaqarluni akissarsiat ullormusianit ikinneruppata, ullormusianik taperneqarsinnaammata.

Oqaaseqaat tusaatissatut tiguneqarpoq tamannalu pillugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersooq

Uparuarneqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat atulernerisigut danskit inatsisaannut innersuussisarneq atorunnaassasoq.

Tamanna eqqortuuvoq innersuussinerlu piiarneqarpoq.

Siunnersuutip aningaasatigut kingunerisassaasa naatsorsorneqarnissaat kissaatigineqarpoq, tassani innersuussutigineqarluni soorlu meeravissiartaartussanut ilaqutariinnullu meeqqanik paarisaqartartunut tunngatillugu sulinngiffeqartarnermi nutaanik sivitsukkanillu periarfissiisoqarnera.

KANUKOKA -mit oqaaseqaatit siuliini taaneqartut innersuussutigineqarput.

§ 7, imm. 3-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq eqqarsaataasariaqartoq nakorsap naliliineranut tunngatillugu nakorsap oqaaseqaatanik piumasaqartoqartariaqartoq, tamannalu aalajangersakkami allassimasariaqartoq tassunga oqaaseqaammik piumasaqarnermi akiliuteqartussaanermik aalajangersagaq ilanngullugu.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq nakorsap naliliineranut atatillugu uppernarsarsaasiineq nalinginnaasumik nakorsap oqaaseqaataatigut pisarpoq, tamannalu § 7, imm. 3-mut oqaaseqaatini ilanngunneqarpoq. Kommunalbestyrelsip nakorsap oqaaseqaataata pissarsiarinissaa kissaatigiguniuk taava nammineq akilissavaa. Ullutsinni suli periaaseq taanna atorpoq.

§ 23-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, toqusoqartillugu napparsimaruluttoqartilluguluunniit erniinnaartumik paarlaasoqarnissaanik pisariaqartitsoqarsinnaasartoq, tak. § 16, taamaattumik sapaatit akunnnerinik 8-nit ikinnerusunik piffissaliisoqartariaqarpoq.

Oqaaseqaatit tusaatissatut tiguneqarput. § 23-mut ilanngunneqassaaq, pisarialimmik pisoqartillugu § 16 malillugu piffissaq sulinngiffeqarfissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu sulisitsisumik ilisimatitsineq pissaaq.

§ 32-mut oqaaseqaatinut tunngatillugu oqaatigineqarpoq,  allassimasariaqartoq siunnersuut imarisamigut nalunaarummi atuuttumi § 1, imm. 1-mut aamma § 2, imm. 1-mut naapertuuttariaqartoq.

Tamanna tusaatissatut tiguneqarpoq § 32-mullu oqaaseqaatinut ilanngunneqarluni.

§ 33, imm. 2-mut tunngatillugu eqqarsaatigisassatut  – nalornisoortoqaqqunagu akerleriinnillu inerniliisoqaqqunagu  - ilanngussassatut imaattoq siunnersuutigineqarpoq: ullormusiamnik naatsorsuinermi sapaatip akunneranut nal. akunneri atugassat amerlanerpaamik 40-sinnaapput.

Ilanngussassaq taanna ilitsersuusiap saqqummersussap suliarineranut ilanngunneqassaaq.

§ 38-mut tunngatillugu oqaatigineqarpoq, iluaqutaasussatut isigineqartoq § 38-mut oqaaseqaatini oqaatsit atorneqartut pisortanit toqqagaasutut tamatumunngaluunniit assingusumik suliassaqartitaaneq itisilerneqarpata.

Aalajangersagaq allannguuteqartinneqarpoq, taamaalilluni “  tamatumunngaluunniit assingusumik” peerneqarluni.

Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik

§ 7, imm.5-imut tunngatillugu AN-ip inassutigaa IN-ip isumaliutigissagaa oqaaseqatigiiliornerup “ suliaq arnap suliarisartagaanit annertuumik allaanerusoq imaluunniit  manna tikillugu suliaanit allaasumik qaffasissuseqartoq pineqarpat....”

Oqaaseqaat tusaatissatut tiguneqarpoq aalajangersagarlu tassunga naleqqussarneqarpoq.

Kapitali 12-mut tunngatillugu AN isumaqarpoq aaqqissuussineq qulliunerusumit isigalugu namminersorntunut inooqatigalugillu ikiortigisaannut soqutiginaateqanngitsoq, piffissami sulinngiffeqarfiusumi sulinertik unitsittariaqassammassuk ullormusianik pisinnaajumallutik. Akerlianik ilinniagaqartut killeqartumik ingerlaannarsinnaallutik sulisartullu piffissap ilaannaanut sulinissamut akuerineqarsinnaallutik sulinerminnilu akissarsiaminnut ullormusianik tapiiffigineqarsinnaallutik. AN-ip inassutigaa taanna inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatini paasinarsarlugu ersarissumik allanneqassasoq imaluunniit allanngortinneqassasoq, taamaalilluni tamarmik naligiissitaaniassammata.

Tassunga manna oqaatigineqassaaq, namminersortuuneq sulinermik inuussutissarsiuteqartuunermit ilinniartuunerminngaanniillu allaalluinnarmat. Innersuussutigineqarpoq inatsisissatut siunnersuummi § 1 aamma 3.

AN-ip oqaatigaa takuneq ajornakusoortoq aaqqissuussineq angutaannaat arnaannaalluunniit inooqatigiit naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu suliingiffeqarnermi ullormusiaqarsinnaanerannut periarfissiinersoq.

Tassunga tunngatillugu oqaatigineqassaaq, oqaaseq inooqatigisatut nalunaarsugaq  angutaannarnut inooqatigiinnut arnaannarnulluunniit inooqatigiinnut tunngatinneqarmat, inatsisissatullu siunnersuummi aalajangersakkani taamaalillutik sulinngiffeqarneq ullormusiaqarnerlu periarfissinneqarlutik inatsisissatut siunnersuummi oqaatigineqartutut.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik

KIIIN-ni isumaqarpoq sulinngiffeqartarnerup kipitittarnera pillugu malittarisassat siunnersuutigineqartut pitsaasuusut, taakkunuuna ilinniagaqarnerup, atorfeqarnikkut inissisimanerup ilaqutariinnermik aaqqissuussinermut tunngatillugu nammineq aalajangiisinnaaneq annerusoq periarfissinneqarmat. Tamatuma saniatigut KIIIN-ip  inooqatigisatut nalunaarsukkamut tunngatillugu sulinngiffeqartarneq ullormusiaqarnerlu pillugit aalajangersagaqalernera ilalernartippaa.

§ 8, imm. 2-mut tunngatillugu KIIIN-ip oqaatigaa siunertamut naleqqutinngitsoq angut arnamik naartusumik inooqateqartoq, kisianni angut naartumut inatsisit naapertorlugit ataataanngitsoq sulinngiffeqarnissamut periarfissaqanngimmat. KIIIN-ip oqaatigaa angutitt inooqatigisat meeqqamik isumaginnilluarnerusinnaasarmata inatsisit naapertorlugit ataataasinnaasumit immaqa meeqqamik attaveqanngitsuminngarnit. KIIIN isumaqarportaaq ilalernartuusoq ataataasut inooqateqanngitsut erninermut atatillugu sulinngiffeqarsinnaanerat.

Oqaatigineqassaaq, sulinngiffeqarsinnaattitaaneq angajoqqaajunermut tunngatinneqarmat.

§ 18, imm. 1 pillugu KIIIN isumaqarpoq suliamut tunngasunut pikkorissarnernut isumasioqatigiinnernut il. il. peqataanissat sulinngiffeqartup nammineq suliniutigissagaa qulakkeerneqartariaqartoq kiisalu sulisitsisup sulisoq sulinngiffeqarnerata nalaani pikkorissarnissanut il.il. pinngitsaalisinnaassanngikkaa.

Oqaaseqaat tusaatissatut tiguneqarpoq aalajangersakkamullu oqaaseqaatinut ilanngunneqarluni.

§ 36.mut tunngatillugu KIIIN-p oqaatigaa, KIIIN-mit meeqqat atuarfianni atuartut annerit atuarnermut tapiiffigineqartarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaata nr. 5-ip, 28. oktober 1982-imeersup atorunnaarsinnissaa pillugu siunnersuuteqalersaartoq.

Oqaaseqaat taanna tusaatissatut tiguneqarpoq.

Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfik

Peqqinnissamut Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutip pineqartup ilusilersugaanera iluarisimaarpaa, tassa naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq ullormusiaqartarnerlu pillugit aalajangersakkat innuttaasunit ajornanngitsumik paasineqarsinnaasuliaammata. Tamatuma saniatigut naalakkersuisoqarfik allatigut uparuagassaqanngilaq.

Kommunit kukkunersiuisoqarfiat

Kapitali 3 pillugu. Inatsisissatut siunnersuummi § 8 aamma inatsisissatut siunnersuummi § 21 malunnarpoq imminut naapertuutinngitsut.

Oqaaseqaat tusaatissatut tiguneqarpoq imaattorlu siunnersuummut ilanngunneqassaaq, meeqqap inunngorneranit sapaatit akunneri 8 qaangiutsinnagit ilisimatitsineq pissaaq.

Kapitali 11 pillugu. § 31, imm. 2 pisariaqanngitsutut isikkoqarpoq, pissutigalugu § 31, imm. 3-mi pineqartup inernissaa assigissammagu (tassalu sapaatip akunneranut nal. akunnerisa qassiunissaasa naatsorsorneri). Taakku aalajangersakkat marluk ataatsimut oqaasertaliuunneqarnissaat siunnersuutigaarput.

Sulisartunut sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinik  aalajangersimasunik amerlassusilinnik sulisussaatitaasut sulilinnginnerannilu siumut piffissaq suliffissaq aalajangerneqarsimanngikkaangat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri suliffiusut ullormusiaqaataasussat naatsorsorneri aalajangersakkani marlunni oqaatigineqarput, taamaalilluni naatsorsueriaaseq nalornisoorutaasinnaanani.

Kapitali 12 pillugu oqaatigineqassaaq, namminersortumik inuussutissarsiuteqartutut isigineqarnissamut piumasaqaatit/uppernarsaatit inatsisissatut siunnersuummi ilanngunneqanngitsutut malunnarmata.

Oqaaseqaatit tusaatissatut tiguneqarput taamalu taaguutit namminersortumik inuussutissarsiuteqarneq,  namminersortumut katissimallutu aappaasoq inooqataasorlu kiisalu namminersorluni inuussutissarsiortumut katissimanagu aappaasoq qanoq paasineqarnissaat naatsumik ersarissumik oqaasetalerneqarput § 32-mut oqaaseqaatini.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat

GA inatsisissap ataatsimut allanneqarnissaa ilalernartippaa. GA-p aamma pissusissamisoortutut isigaa meeravissiartaartut  angajoqqaallu akuerineqarlutik meeqqanik meeravissiartaarisnissaat siunertaralugu paarisaqartartut meeravissiartaarnermut atatillugu  sulinngiffeqarsinnaatitaanissaat ullormusiaqartitaanissaallu.

GA-p iluaqutaasussatut isiginngilaa aammalu Naalakkersuisut pisinnaasatigut ineriartortitsinermik anguniagaqarneq pillugu politikkerisaannut naapertuuttutut isiginagu, ilinniagaqartut soraarummeersinneqarsinnaanatilluunniit ilinniakkamik ilaanik ingerlatseqqissinnaanngippata. Ilinniagaqartut sulinngiffeqarsinnaatitaallutillu ilinniagaqarnerminnik nangitsisinnaatitaasariaqarput imaluunniit ataasiakkaatigut soraarummeeruteqarsinnaallutilluunniit ilinniakkamik ilaanik naammassinnissinnaasariaqarput. GA-p oqaatigaa ullormusiaagaluarpata ilinniarnersiutaagaluarpataluunniit Nunatta Karsianit akilerneqartussaasut. Imaattariaqarporli piffissami sulinngiffeqarfiusumi ullormusiaqartariaqartut, pissutigalugu tamatuma kingunerissanngimmagu ilinniagaqartut sulinngiffeqarnerminni ilinniarnersiutiminnik ikilisaaffigineqarnissaat. Pisariaqartitsineq pingaartumik ilinniagaqarnerni pinngitsoorani ilinniartitsinernut najuttussaaffiusuni. GA-p unitsitsinissamik aalajangersagaq ilinniagaqartut ilinniakkaminnik naammassinninnissaminnut periarfissaannik killiliinerinnartut isigaa. GA-p naliliinera tunngavigalugu  aalajangersakkap allanngortinnissaa ajortumik kingunissaqanngilaq, taamaalillutik ilinniagaqartut ilinniarnermik  ilaanik ingerlatsisinnaanerminnut periarfissaqassammata, tassani GA-p oqaatigigaa, taamaaliorneq ilinniartumut inuiaqatigiillu ataatsimut isigalugit iluaqutaaginnartussaasoq.

Oqaaseqaatit tusaatissatut tiguneqarput.

IMAK

IMAK-ip oqaatigaa, ilalernartoq atuisunullu pitsaasuussasoq peqqussut atuuttoq kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartoq imaalillugu allanneqarpat paasissutissat tamarmik tassani ataatsimi nassaassaalerlutik. Taamatuttaaq IMAK-ip taperserpaa, nalunaarsorsimallutik aappaasut katissimallutik aappariinnut inooqatigiittunullu naligiissinneqarnissaat, taamatuttaaq meeravissiartaartut meeqqap angajoqqaaviinut naligissitaanissaat.

§ 18-mut aamma 19-mut tunngatillugu IMAK isumaqarpoq aalajangersakkat suli paasiuminaatsut. Soorlu assersuutigalugu sapaatip akunneranik sivisussusilimmik marloriarluni pikkorissartitsisarfimmiilluni pikkorissarnernut ilinniarnermut sivisuumut atasumut peqataasoqarsinnaanersoq, tassani peqataanngitsoorneq ilinniarniviup sivitsorneqarneranik kinguneqartussaalluni? IMAK isumaqarpoq oqaatsip “sivikitsoq” qanoq paasineqarnissaa pillugu naatsumik ersarissumik nassuiaasertariaqartoq.

Oqaaseqaatit tusaatissatut tiguneqarput. Ilitsersuummut suliarineqartumut atatillugu itisiliisoqassaaq ersarissaasoqarlunilu kiisalu assersuutinik ilanngussisoqassaaq.

SIK

SIK-p inatsisissatut siunnersuut naammagisimaarpaa, oqaatigaluguli inatsisissatut siunnersuutip kalaallit oqaasiinut nutserneqarnera suli atuaruminaallunilu paasiuminaassinnaasoq.

Oqaaseqaat tusaatissatut tiguneqarpoq.

Taggisit “Katissimallugu aappaq, nalunaasugaasumik inooqatigisaq aamma inooqatigisaq,” inatsisissatut siunnersuummi eqqortumik atorneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Tusaatissatut tiguneqarpoq.

§ 3, imm. 3-mut kapitali 12-mullu tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq, aalajangersagaq ukununnga atuutissasoq”.......katissimallugit aappaat, nalunaarsugaasumik inooqatigisaat inooqataalluunniit ikiortaasut.....”

Tusaatissatut tiguneqarpoq.

§ 8-mut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq imatut allassimassasoq “Ataataasoq imaluunniit nalunaasugaasumik inooqatigisaq....”

Tusaatissatut tiguneqarpoq.

§ 2, imm. 2-mut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkami tassani suna pineqarnersoq ersarinnerusumik allassimanissaa taassumalu malitsigisaanik § 17-imi aalajangersakkap kingunerisassaata naqqiiviginissaa, pissutigalugu inatsisissatut siunnersuutikkut siunertaammat meeqqat ilaasa marlunnik anaanaqarlutik marlunnillu ataataqarlutik angerlarsimaffeqarnissaasa pingaartutut isigineqarnissaat.

§ 2, imm. 2 imaluunniit § 17 malillugit arnaannaat angutaannaalluunniit aappariit aalajangersakkani aamma pineqarnersut erseqissaavigineqarnissaat imaluunniit immikkuullarissumik isiginiarneqarnissaat  pisariaqartinneqanngilaq, pissutigalugu § 2, imm. 2-mi  pineqarmata inuit meeqqamik meeravissiartaarnissaq siunertaralugu  paarisassamik tigusaqartut sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaasut, § 17-milu pineqarlutik angajoqqaat, angajoqqaarsiat, ataatat nalunaarsugaasumillu inooqatigisat.

Kapitali 5-mut tunngatillugu SIK isumaqarpoq aalajangersakkanik sukaterisoqartariaqartoq, taamaalilluni meeqqanik piffissaq sivisooq atorlugu paarisaqartariaqartartut sulinngiffeqarnissamut periarfissaqartitaanerat pisinnaatitaaffinngorlugu.

Isuma tusaatissatut tiguneqarpoq.

Angajoqaarsiaasartut Peqatigiiffiat

Angajoqqaarsiaasartut Peqatigiiffiata inatsisissatut siunnersuut nuannaarutigalugu oqaatigaa, tassani meeqqat meerarsiaasartut salliutinneqarmata, ilanngulluguli oqaatigalugu kapitali 5-imi aalajangersakkat oqaasiliorneri paasiuminaatsuusut.

Tassunga atatillugu oqatigineqassaaq § 14, imm. 5 malillugu  Naalakkersuisut meeqqamik meerarsianngortitsinermut atatillugu sulinngiffeqarnissamut akuersissuteqarnissaq pillugu ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaammata.

Angajoqqaarsiaasartut Peqatigiiffiata ajornartorsiuteqartitsisinnaasutut isigaa inatsisissatut siunnersuummi angajoqqaat meeqqamik paarisassaminnik tigusinerminnut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaasutut ullormusiaqartitaasinnaasutullu ersarissumik oqaatigineqanngimmata.

Angajoqaarsiaasartut Peqatigiiffiata ilanngullugu oqaatigaa akulikitsumik meeqqat meerarsinngortartut tassaasamata meeqqat annertuunik ajornartorsiutillit. PLF Nuup taamaattumik inassutigerusuppaa inatsisissatut siunnersuummi angajoqqaat meeqqanik paarisaqartartut akuerisaasut apeqqutaatinnagu meeravissiartaarnissaq siunertaanersoq siunertaannginnersorluunniit tamarmik pineqarnissaat siunnersuutigalugulu § 14 imatut oqaasertalerneqassasoq: Meeraq pingasut inorlugit ukiulik meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu ilaqutariinnit paarisassanngorlugu inissinneqarpat angajoqqaarsiat aappariit arlaat meeqqap tiguneranut atatillugu sulinngiffeqarnissamut akuerineqassasoq. Sulinngiffeqarneq sapaatit akunnerinik 8-nik sivisussuseqassaaq. Imm. 2. Meeraq pingasut aqqaneq marlullu akornanni ukioqarpat sulinngiffeqarneq sapaatit akunnerinik sisamanik sivisussuseqassaaq. Imm. 5. Naalakkersuisut meeqqamik paarineqartussamik inissiinermut atatillugu sulinngiffeqarnissamut akuersisarneq pillugu ersarinnerusunik aalajangersagaliussapput.

Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq inatsisissatut siunnersuummi angajoqqaat meeqqamik paarisaqartussat tamarmik sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaanissat siunertaangimmat, taamaallaat meeqqamik meeravissiartaarnissaq siunertaralugu paarisassamik inissiinermut atatillugu. Tamatumunnga peqatigitillugu periarfissamik ammaassusisoqarpoq, tassa angajoqqaat meeqqamik paarisaqartussat arlaata sulinngiffeqarnissaanut akuersisoqarsinnaasoq, meeqqamik paarisassamik inissiineq ukiumik ataatsimik sivisunerusumilluunniit sivisussuseqassappat.

Oqartussaqarfiit kattuffiillu kinguliini taaneqartut oqaaseqaateqanngillat:

Nunami namminermi Pissutsinut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik/PAARISA, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik,  Peqqissaanermik Ilinniarfik, AK, SSK, TP, AaNP, PANI, Ernisussiortuunerit Kattuffiat, Fysioterapeuterne i Grønland, Ergoterapeuterne i Grønland, Dansk Psykologforenings Grønlandskreds, I.I.P.S.I., Sorlak, Bedre Børneliv, ICC/ICYC,  Foreningen for Enlige Forsørgere, Katsorsaaviit, Tasiorta, NANU, Naligiissitaanissamut Siunnersuisoqatigiit, Krisecentersammenslutningen, Nuummi Arnat Suleqatigiit, MIPI, Qaqiffik, Katsorsaavik, NIISIP, PIP, PK, PPK, NUKUSA, IK/ASG.

 

Oqartussaqarfiit kattuffiillu kinguliini taaneqartut tusarniaanermi akissuteqanngillat:

Arkitektforbundet, Attaveqaat, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia, Piniarnermut, Aalisarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Handicapforeningen  Puiornanga Forglemmigej, 8. marts gruppen, SPS, ISI / Ilimmarfik, Sulisartut Højskoliat, Knud Rasmussenip Højskolia.   

 

 

Aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit

§ 1 pillugu

Aalajangersagaq  taanna nutaajuvoq, peqqussutillu siunertaa taaneqarluni. Tulleriinneri malillugit sulinngiffeqarsinnaatitaanerup ullormusiaqarsinnaatitaanerullu imminnut ataqatigiinneqarnissaat pisariaqanngitsoq aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq.

§ 2 pillugu

Imm. 1 pillugu.

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 1, imm. 1 assigaa. Taamaattorli peqqussummi aalajangersakkat sinnerinut innersuussineq ilanngunneqarsimanngilaq.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq inuit pineqartut sulinngiffeqarsinnaatitaassagunik Kalaallit Nunaanni aalajangersimasunik najugaqartuussasut Kalaallit Nunaanni inunnik nalunaarsuiffimmi nalunaarsorsimasussaasut.

Imm. 2 pillugu.

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 1, imm. 2 assigaa. Taamaattorli peqqussummi aalajangersakkat sinnerinut innersuussineq ilanngunneqarsimanngilaq.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut Kalaallillu Nunaanni inunnik nalunaarsuiffimmi nalunaarsorsimasut meeravissiartaarnissaq siunertaralugu meeqqamik paarsassamik tigusinermut atatillugu sulinngiffeqarnissaat akuersissutigineqarsinnaasoq. Taamaattorli peqqussummi aalajangersakkat sinnerinut innersuussineq ilanngunneqarsimanngilaq.

Imm. 3 pillugu.

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, imarisamigulli peqqussummi atuuttumi § 1, imm. 4-mi tunngavissaq assigalugu. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulinngiffeqarsinnaatitaaneq ullormusiaqarsinnaatitaanerlu aamma inunnut Nunat Avannarliit Isumaginninnermi Isumannaallisaaneq pillugu Isumqatigiissutaanni imaluunnit nunat tamat isumaqatigiissutaanni Kalaallit Nunaannut aamma atuuttuni pineqartunut atuuttoq.

§ 3 pillugu

Aalajangersagaq nutaajuvoq, inuillu suliffeqarnermut attuumassuteqartut piffissami sulinngiffeqarfiusumi ullormusiaqarsinnaatitaasut erseqqissarlugit, kiisalu ilinniartut atuartullu ullormusiaqarsinnaatitaanerat erseqqissarlugu.

§ 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 2-p assigaa.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq piffissami sulinngiffeqarfiusumi sulinngiffeqarsinnaatitaaneq ullormusiaqarsinnaatitaanerlu pillugit peqqussummi aalajangersakkat akissarsiaqarluni sulisartumut ajorseriaataasumik isumaqatigiissutitigut saneqqunneqarsinnaanngitsut. Aalajangersagaq taanna akissarsiaqarluni sulisartup sulisitsisoq eqqarsaatigalugu isumannaallisaaffigineqarneranut peqataavoq. Aalajangersagaq isumaqarpoq akissarsiaqarluni sulisartoq piffissap sulinngiffeqarfiusup naannginnerani sulileqqinniarluni aalajangersinnaasoq, tassami pisuni taamaattuni tamanna akissarsiaqarluni sulisartup kissaatigisaa tunngavigalugu pisussaammat, taamaattumillu pineqartumut iluaqusiisutut isigisariaqarluni.

§ 5 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 3 assigaa, piffissarlu suliffimmi suliffiusimasoq piffissamik sulinngiffeqarfiusussamik naatsorsuinermi ilanngunneqartassasoq erseqqissarlugu.

§ 6 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 4, imm. 1 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq akissarsiaqarluni sulisartoq naartunini imaluunniit erninermut atatillugu sulinngiffeqarnini imaluunniit inatsit manna naapertorlugu sulinngiffeqarumalluni kissaateqarnermik saqqummiussisimanini pissutigalugu soraarsinneqarsinnaanngitsoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 4, imm. 2 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulisitsisoq tassaasoq soraarsitsisoqarsimappat soraartitsinerup naartunermik pissuteqannginneranik uppernarsaasiisussaq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 4, imm 3 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq akissarsiaqarluni sulisartoq § 4, imm. 1 unioqqutillugu soraarsinneqarpat sulisitsisup taarsiissutit akilissagai, taakkulu piffissami akissarsiaqarluni sulisartup sivisunerpaamik sulinngiffeqarsinnaatitaanerani atorfimmi soraarsitsiviusumi akissarsianit ikinnerussanngitsut.

§ 7 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap imarisaa peqqussummi atuuttumi § 9, imm. 1 assigaa, arnallu naartunermut erninermullu atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaaneranut tunngasuulluni.

Arnat tamarmik naartunermut erninermullu atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaapput, aamma erniffissatut naatsorsuutigisaq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimanngikkaluarunilluunniit. Piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia suli tassaavoq erniffissatut naatsorsuutigisaq sioqqullugu sapaatit akunneri marluk erninerullu kingornatigut sapaatit akunneri 15-it.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap imarisaa peqqussummi atuuttumi § 9, imm 2 assigaa, arnallu marlulinermini amerlanerusunilluunniit ataatsikkut meerartaarnermini sulinngiffeqarsinnaatitaaneranut tunngasuulluni. Piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia malittarisassat atuuttut eqqarsaatigalugit allannguteqarani erniffissatut naatsorsuutigineqartoq sioqqullugu sapaatit akunnerinik marlunnik erninerullu kingornatigut sapaatit akunnerinik 19-inik sivisussuseqarluni.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 10, imm. 1 assigaa, naartunerlu peqqissup naartuneranit allaappat erniffissaq sioqqullugu sapaatit akunnerini marlunni sulinngiffeqarsinnaatitaanermut tunngasuulluni. Taamaattorli nakorsaq tamanna pillugu naliliisinneqartussaavoq, nalinginnaasumillu taamaaliornissaq pissaaq nakorsap uppernarsaataatigut.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 10, imm. 2 assigaa, erniffissarlu sioqqullugu sapaatit akunnerini marlunni sulinngissinnaatitaanermut tunngasuullunni, suliap pissusia naartumik ulorianartorsiortitsippat, imaluunniit arnap suliaminik ingerlatsinera pisortat aalajangersagaasa akornuserpassuk, sulisitsisorlu suliffimmik naleqquttumik allamik neqeroorutissaqanngippat.

Imm. 5 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi nutaajuvoq, imarisamigulli nalunaarummi atuuttumi § 5, imm. 1 assigalugu. Aalajangersagaq sulisitsisup suliffimmik naleqquttumik allamik neqeroorutaanik arnap tigusiumanngissinnaatitaaneranut tunngasuuvoq.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulisitsisup suliffimmik allamik neqeroorutaa arnap tigujumanngissinnaagaa, suliaq manna tikillugu suliarisartagaanit annertuumik allaassuteqarpat imaluunniit qaffasissuseq annertuumik allaassuteqartoq pineqarpat, suliffillu alla nuunnermik imaluunniit suliartornermut suliffimmillu angerlarnermut atatillugu angallannikkut ajornartorsiorfiusoq imalluunniit ullup unnuallu ingerlaneranni piffissaq suliffiusoq alla pineqarpata. Malittarisassat taakku ilanngunneqarput arnaq naartusoq naartualu illersorniarlugit.

Suliaq manna tikillugu suliarisartagaanut naleqqiullugu qaffasissuseq annertuumik aallaassuteqartoq pineqarpat, tassani sulisorisaq ulluinnarni aqutsinermik suliaqartoq suliamik allamik aqutsinertaqanngitsumik neqeroorfigineqartoq assersuutigineqarsinnaavoq.

Oqaatigineqassaaq malittarisassat taakku sulisitsisup malinngippagit aalajangiineq taamaattoq isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit malittarisassat naapertorlugit naammagittaalliuutigineqarsinnaanngitsoq, tassaallunili pineqartup kattuffia aqqutigalugu eqqartuussivinnut suliassanngortinneqartussaq.

Imm. 6 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi nutaajuvoq, nalunaarummili attuuttumi § 5 imm. 2 assigalugu. Suliffimmik naleqquttumik allamik nassaartoqarsinnaanngippat arnap piffissap ilaannaani sulinngiffeqarsinnaatitaanera aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq.

§ 8 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 9, imm. 3 imarisamigut assigaa, taamaattorli ataataasup sulinngiffeqarsinnaatitaanerani suliffeqarnermut attuumassuteqarnissaa, ilinniartuunissaa atuartuunissaaluunniit piumasaataanani, naak tamanna peqqussummi § 9, imm. 3-mi atuuttumi aalajangersarneqarsimagaluartoq.

Erninerup kingornatigut sapaatit akunerisa 15-it aamma 19-it iluanni sapaatit akunnerini pingasuni sulinngiffeqarsinnaatitaaneq ataataasunut tamanut atuuppoq, ullormusiaqarsinnaatitaasoqarsinnaanera apeqqutaatinnagu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, imarisamigulli tassaalluni aalajangersagaq ataataasup meeqqat inatsiseqartitsinikkut inissisimanerat pillugu inatsit Naapertorlugu inatsisilerinikkut ataataasutut paasineqarnissaanik erseqqissaasuusoq, peqqussummi atuuttumi § 9, imm. 3-mi imaritinneqartutut.

Inatsisilerinikkut ataataq tassaatinneqarpoq angut meeqqap anaanaata katissimasaa, taamaattumillu meeqqat inatsiseqartitsinikkut inissisimanerat pillugu inatsit naapertorlugu meeqqap ataataatut isigineqartussaq, tassaallunilu angut meeqqamut ataataasussatut eqqartuunneqarsimasoq imaluunniit ataatassarsiuinermi ataataasutut isigineqarnerminik akuerinnissimasoq. Angut naartusumut katissimasoq naartusumilluunniit inooqateqartoq katissimalluni aappariinneq inooqatigiinnerluunniit pissutigiinnarnagu inatsit manna tunngavigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaasoq.

Ataataasup anaanaasumik meeqqanillu inooqateqartuunissaa piumasaqaataanngilaq.

§ 9 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 9, imm. 4-nik annertusisitsisuuvoq, taamaalilluni aalajangersakkami meeravissiassanngortitsinerup, meeqqamik paarsassanngortitsilluni inissiinerup imaluunniit meeqqap toqunerata saniatigut meeqqap toqungalluni erniunera aamma ilanngunneqarluni. Aalajangersakkami aammattaaq pineqarput meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit tamarmik, meeqqap paarsassatut inissinneqarnerata saniatigut ulloq unnuarlu paaqqinniffimmut inissinneqarsinnaanera sillimmaanniarlugu.

Meeqqap toqunerani sulinngiffeqarsinnaatitaaneq eqqarsaatigalugu aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq tamanna meeqqap erniunerata kingornatigut tulleriinneri malillugit sapaatit akunnerisa 15-it 19-illu iluanni toqusoqarnerani atuuttoq.

§ 10 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeravissiartaartut meeqqamik Kalaallit Nunaanni tigusisut meeqqamik tigusineq sioqqullugu sapaatip akunnerani ataatsimi sulinngissinnaatitaasut. Meeravissiartaartut meeqqap sumiiffigisaanniinnissaat piumasaqaataavoq.

Aalajangersagaq taanna taamaallaat meeravissiartaartunut imaluunniit ilaqutariinnut meeravissiartaarnissaq siunertaralugu meeqqamik paarsaqarnissaminnut akuerisaasunut, meeqqamik ilisarisimasareeriinngisaminnik tigususinut atuuppoq.

Aalajangersagaq taanna meeravissiartaartunik meeqqallu angajoqqaaviinik naligiissitsineruvoq, taamaalilluni piffissaq meeqqamik aallernermut atorneqartoq tulleriinneri malillugit sapaatit akunnerinit 15-init 19-inillu taakkunannga ilanngaatigineqartariaarullugu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeravissiartaartut meeqqamik Kalaallit Nunaata avataanit aallersut meeqqap tiguneqarnissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini pingasuni sulinngissinnaatitaasut. Taamaalilluni piffissami sulinngiffiusumi meeqqamik Kalaallit Nunaata avataani aallernerup piffissamik atuiffiusariaqarnera sillimmaanneqarsimavoq.

Meeraq nassarlugu angerlarnissamut pisortatigut piumasaqaataasut eqqortinneqarpata meeraq tiguneqarsimasutut isigineqalersarpoq.

Aalajangersagaq taanna tunngavigalugu sulinngittoqassappat piumasaqaataavoq meeravissiartaarneq suliniaqatigiiffimmit akuerisaasumit aaqqissuunneqarsimasoq imaluunniit ilaqutariinnik kattutsitsineq pineqassasoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Aalajangersagaq taanna meeravissiartaartunik meeqqallu angajoqqaaviinik naligiisitsineruvoq, piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia kiisalu sulinngiffeqarnerup meeravissiartaartut akornanni agguataarneqarnera eqqarsaatigalugit.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeravissiartaartut meeqqanik marlunnik amerlanerusunilluunniit aallersut sapaatit akunnerini 19-ini sulinngiffeqarsinnaatitaasut, sapaatillu akunnerisa 19-it taakkua iluanni sapaatit akunnerini pingasuni ataatsikkut sulinngiffeqarsinnaatitaasut. Sapaatit akunneri sinneruttut meeravissiartaartunit ataasiakkaarluni taamaallaat atorneqarsinnaapput.

Aalajangersagaq taanna meeqqanik marlunnik amerlanerusunilluunniit ataatsikkut erniusunik meeravissiartaartunik meeqqallu angajoqqaaviinik naligiissitsineruvoq, piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia kiisalu sulinngiffeqarnerup meeravissiartaartut akornanni agguataarneqarnera eqqarsaatigalugit.

Kapitali

§ 11 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, § 10-llu taamaallaat meeravissiartaartunut meeqqamik ilisarisimasareeriinngisaminnik tigusisunut atuunnera erseqqissarlugu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, § 10-lu taamaallaat inunnut meeravissiartaarsinnaasutut akuerisaasunut imaluunniit meeravissiartaarnissaq siunertaralugu meeqqamik paarsaqartussatut akuerisaasunut atuunnera erseqqissarlugu.

§ 12 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu nalunaarsugaasumik inooqatigisap meeraanik meeravissiartaarnermi meeravissiartaartoq meeqqap erniunerata kingornatigut sapaatit akunerisa 15-it siulliit iluanni sapaatit akunnerini pingasuni erninermut atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaasoq. Aalajangersakkap taassuma ataataasup tulleriinneri malillugit sapaatit akunnerisa siulliit 15-it imaluunniit 19-it iluanni sapaatit akunnerini pingasuni sulinngiffeqarsinnaatitaanera pillugu aalajangersagaq assigaa.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu nalunaarsugaasumik inooqatigisap meeraanik meeravissiartaarnissamik qinnuteqaat anaanaasullu meeravissiartaarnissamut akuersissutaa kingusinnerpaamik erniffik nalerorlugu tunniunneqarsimassasut.

§ 13 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq erseqqissarlugulu meeraq toqungalluni erniuppat imaluunniit erniunermi kingornatigut sapaatit akunnerisa 15-it imaluunniit 19-it siulliit iluanni toquppat, meeravissiassanngortinneqarpat, meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu angerlarsimaffiup avataanut inissinneqarpat erninermut atatillugu sulinngiffeqarneq atorunnaassanngitsoq.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq nalunaarsugaasumik inooqatigiinnermi inooqataasup arnat angutillu inooqatigiinneranni pisarnertut ataataasutut pisinnaatitaaffeqarnissaa qulakkeerniarlugu.

§ 14 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu meeraq pingasut inorlugit ukiulik meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu ilaqutariinnut paarsassanngortillugu inissinneqarpat kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaasoq angajoqqaarsiat arlaat meeqqap tiguneqarneranut atatillugu sulinngiffeqassasoq. Sulinngiffeqarneq taanna sapaatit akunneri tallimat tikillugit sivisussuseqarsinnaavoq.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq meeqqap angajoqqaarsiallu akoranni toqqissisimalernissamut piffissaqarnissaq qulakkeerniarlugu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu meeraq pingasut 12-illu akornanni ukioqarpat sulinngiffeqarneq sapaatit akunneri marluk tikillugit sivisussuseqarsinnaasoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu imm. 1 imaluunniit 2 tunngavigalugu sulinngiffeqarneq taamaallaat akuersissutigineqarsinnaasoq meeqqamik paarsassanngortitsilluni inissiineq ukiumik ataatsimik ukiorluunnit ataaseq sinnerlugu sivisussuseqassappat, tak. meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni iliuusissanut pilersaarusiaq pillugu aalajangersakkat.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu akissarsiaqarlutik sulisartut imm. 1 imaluunniit 2 naapertorlugu sulinngiffeqartut piffissaq meeqqap tiguneqarfia sulinngiffeqarnerullu sivisussusissaa sulisitsisuminnut ilisimatitsissutigissagaat, piffissat pineqartut pineqartumit ilisimaneqalerniariarpata.

Imm. 5 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu meeqqamik paarsassanngortitsilluni inissiinermut atatillugu sulinngiffeqarnissamik akuersissuteqartarneq pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaagaat.

§ 15 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 11, imm. 1 assigaa, annertusineqarsimallunili angajoqqaat saniatigut meeravissiartaartut pineqartunut aamma ilaatilerlugit. Aalajangersagaq taanna allaanerulaartunik erseqqinnerusunillu oqaasertalerneqarsimavoq.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit sapaatit akunnerisa 15-it siulliit qaavisigut sapaatit akunnerini 17-ini sulinngiffeqarsinnaatitaasut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 11, imm. 2 assigaa, annertusineqarsimallunili angajoqqaat saniatigut meeravissiartaartut pineqartunut aamma ilaatilerlugit. Aalajangersagaq taanna allaanerulaartunik erseqqinnerusunillu oqaasertalerneqarsimavoq.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeqqanut marlunnut amerlanerusunulluunnit ataatsikkut inunngortunut angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit sapaatit akunnerisa 19-it siulliit qaavisigut sapaatit akunnerini 21-ini sulinngiffeqarsinnaatitaasut.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 11, imm. 3 assigaa, annertusineqarsimallunili angajoqqaat saniatigut meeravissiartaartut pineqartunut aamma ilaatilerlugit.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq imm. 1 imaluunniit 2 tunngavigalugu angajoqqaatut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq taamaallaat angajoqqaanit meeravissiartaartunilluunniit ataasiakkaarluni atorneqarsinnaasoq.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 11, imm. 4 assigaa. Taamaattorli meeqqamik paarsassanngortitsilluni inissiinermik oqaasertai allanngortinneqarsimapput meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu angerlarsimaffiup avataanut inissiininngortillugit.

§ 16 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 15 assigaa, pisunullu angajoqqaap toqukkut qimagunneranut napparsimaneranulluunniit tunngasuulluni. Pisutut immikkut ittutut taaneqarsinnaavoq anaanaasup anaanaanissaminik tigusiumajunnaarnera kissaatiginagulu sulinngiffeqarnissani, pisumi tassani ataataasup kissaatigaa anaanaasup pisussaafiata tigunissaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq angajoqqaap aappaata sulinngiffeqarnermik tigusinissaa kommunalbestyrelsip akuersissutigisinnaagaa.

§ 17 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 13, imm. 1 assigaa, oqaasertaali allanngortinneqarsimalutik.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeraq piffissami angajoqqaat meeravissiartaartulluunniit sulinngiffeqarsinnaatitaanerisa nalaani napparsimmavimmut unitsinneqarpat piffissaq sulinngiffeqarfiusoq piffissap napparsimmavimmi uninnganerup sivisoqataanik sivitsorneqassasoq, ataataasup § 8 tunngavigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaanera imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqataasup § 12 tunngavigalugu sulinngiffeqarsinnaatitaanera eqqaassanngikkaanni, taamaattorli sivisunerpaamik sapaatit akunneri 13-it tikillugit. Tamatuma pissuseqataa atuuppoq meeraq nakorsap naliliinera pissutigalugu piffissap meeqqap erniunerata kingornatigut napparsimmavimmi nalinginnaasumik uninngavigisaata kingornatigut meeraq angerlartinneqarsinnaanngippat.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 13, imm. 2 assigaa.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq angajoqqaap meeravissiartaartulluunniit sulinngiffeqarsinnaatitaanermik atuisup sulinngiffeqarnini meeqqap unitsinneqarnera pissutigalugu kipitippagu piffissap sulinngiffeqarfiusup sinnera meeqqap angerlartinneqarneranut atatillugu sulinngiffeqarfigineqarsinnaasoq.

§ 18 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 14, imm. 1 ilaannakortumik assigaa.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq qinikkatut pisortaniluunniit toqqakkatut suliassaqartitaanerup pikkorissartitsinernilu sivikinnerusuni suliamut attuummassuteqartuni peqataanerup saniatigut ataatsimeersuarnerni, aalajangersimasunik sammisaqarluni ulluni aalajangersimasuni ingerlatsinerni assigisaannilu peqataanerit piffissamik sulinngiffeqarfiusumik kipititsisuunngitsut aamma ilanngunneqartut. Allanngortitsisoqarpoq sulinngiffeqartup suliatigut pisinnaasaasa nutarterneqarnissaannut ineriartorteqqinneqarnissaannulluunniit annertunngikkaluamik periarfissiinissaq qulakkeerniarlugu.

Aajangersakkakkut anguniarneqarpoq pikkorissarnernut suliamut tunngasunut isumasioqatigiinnernilu il. il. peqataanissat sulinngiffeqartup nammineerluni suliniutissarigaa kiisalu sulisitsisup sulisorisap sulinngiffeqarnerup nalaani pikkorissanernut il.il. peqataatinniarlugu pinngitsaaliniarsinnaanngikkaa.

Aalajangersakkakkut tassuuna ilaatigut ilinniartut atuartulluunniit misilitsinnerni soraarummeernerniluunniit sulinngiffeqarneq kipitinngikkaluarlugu peqataasinnaanerat qulakkeerneqarpoq. Sulinngiffeqarnermik kipititsineq peqqussut atuuttoq tunngavigalugu ilinniartup atuartulluunniit ilinniarnerminik atuarnerminilluunniit aatsaat ukiup affaata ukiulluunniit ilivitsup qaangiunnerani ingerlatseqqissinnaalerneranik nassataqartussaavoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 12, imm. 1 assigaa.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulinngiffeqarneq kipitinneqartutut isigineqassasoq sulineq ilinniarnerluunniit aallarteqqinneqarpat, angajoqqaap aappaa tamatumunnga atatillugu sulinngiffeqarluni aallartinngippat, taamaattorli tak. § 17, imm. 2 aamma § 19. Akissarsiaqaatigalugu feriarnersiutisiaqaatigaluguluunniit feriarneq piffissamik sulinngiffeqarfiusumik taamatuttaaq kipititsineruvoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq aalajangersakkatut immikkut nutaajuvoq, erseqqissarlugulu sulinngiffeqarneq kipitinneqarpat sulinngiffeqarnerup sinnera atorunnaassasoq. Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 12, imm. 1-ip ilagaa.

§ 19 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu ilinniartut sulinngiffeqarneq kipitinngikkaluarlugu atuartitsinermi annikinnerusumik peqataasinnaasut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu annikinnerusumik peqataaneq tassaasinnaasoq immikkut suliassamik allaaserinninneq, ilinniaqatinik ataatsimeeqateqarneq imaluunniit pingaannginnerusunik atuartitsinermi peqataaneq ilinniartup piffissami sulinngiffeqarfiusumi ilinniarnermik ingerlatsineratut isigineqarsinnaaneranik nassataqanngitsoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu soraarummeerneq erninerup kingunitsianngua pissappat, soraarummeernermullu peqataanngitsoorneq ilinniarnerup piffissamik sivisuumik sivitsorneqarneranik kinguneqassappat sulinngiffeqarneq kipitinngikkaluarlugu soraarummeernermi peqataaneq akuerineqarsinnaasoq.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq ilinniartup erninermi kingunitsianngua soraarummeernermi peqataanngikkuni ilinniarnerminik sivitsuivallaartarnissaa pinngitsoortinniarlugu.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu piffissamik sivikitsumik oqarnermi erninerup kingornatigut piffissaq qaammatip ataatsip iluani pineqartoq.

§ 20 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 5 assigaa. Taamaattorli erninerup kingorna piffissaq arnap sulileqqinnissaminik eqqarsaateqarnerminik sulisitsisuminut ilisimatitsiffissaa sapaatit akunnerinit arfineq pingasunit sapaatit akunnerinut 12-inut sivitsorneqarpoq, tamannami piffissap sulinngiffeqarfiusup sivisussusia eqqarsaatigalugu piffissaalluarmat.

§ 21 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 6 imm. 1 assigaa, taamaattorli allanngortinneqarluni “Angut akissarsiaqarluni sulisartoq”-miit “Ataataasoq, meeravissiartaartutut ataataasoq imaluunniit nalunaarsugaasumik inooqataasoq”-mut, taamaalilluni sullinniakkat tamarmik ilaalissallutik.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq ataataasoq, meeravissiartaartutut ataataasoq aamma nalunaarsugaasumik inooqatigiinnermi aappaasoq pisussaaffeqartoq sulinngiffeqarnissaq kissaatigineqarpat tamatuma sulisitsisumut ilisimatitsissutiginissaanut. Tassuuna aamma aalajangersarneqarpoq piffissaq sulinngiffeqarfiup ingerlanneqarfissaatut nalunaarutigineqaqqaartoq allanngortinneqarsinnaasoq, meeraq napparsimmavimmut unitsinneqarpat, imaluunniit napparsimmavimmi nalinginnaasumit sivisunerusumik uninngassappat.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 6, imm. 2 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq meeraq napparsimmavimmi uninngasarneq nalinginnaasoq sinnerlugu napparsimmavimmiissappat imaluunniit napparsimmavimmut unitsinneqarpat akissarsiaqarluni sulisartup sulinngiffeqarnissamik imm. 1 tunngavigalugu nalunaarutigisaa allanngortinneqarsinnaasoq. Sulisitsisoq tamatuminnga ilisimatinneqassaq, napparsimmavimmut unitsitsineq imaluunniit napparsimmavimmi uninnganerup sivitsorneqarnissaa ilisimaneqalerniariartoq.

§ 22 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 7 assigaa, erseqqissarlugulu akissarsiaqarluni sulisartup sulinngiffeqarsinnaatitaanera meeqqap napparsimmavimmut unitsinneqarnera pissutigalugu sivitsorneqassappat, tak. § 17, akissarsiaqarluni sulisartup tamanna sulisitsisumut ilisimatitsissutigissagaa, sivitsuineq akissarsiaqarluni sulisartumit ilisimaneqalerniariarpat. Taamatuttaaq akissarsiaqarluni sulisartup sulisitsisoq meeqqap ineriartorneranik kiisalu sulinngiffeqarnerup sivitsorneqarnissaanik ilisimatissavaa.

§ 23 pillugu

Aalajangersakkat taassuma peqqussummi atuuttumi § 8 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq akissarsiaqarluni sulisartoq angajoqqaat aappaata sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik tigusiguni, tak. § 16, tamanna kiisalu piffissap sulinngiffeqarfiusussap sivisussusia sulisitsisuminut ilisimatitsissutigissagaa. Ilisimatitsineq piffissap sulinngiffeqarfiusussap aallartinnissaa sapaatit akunerinik arfineq pingasunik sioqqullugu pissaaq. Pisarialimmik pisoqartillugu, tak. § 16,  ilisimatitsineq pissaaq kingusinnerpaamik piffissap sulinngiffeqarfissap aallartiffissaa sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu

§ 24 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 19, imm. 1 assigaa. Aalajangersakkap taassuma erseqqissarpaa sulinngiffeqarnermi ullormusiat sulinngiffeqartup qinnuteqarneratigut sulinngiffeqartumut isertitatut nalinginnaasumik akileraaruteqaataasussatut tunniunneqartassasut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 19, imm. 2 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq erninermut atatillugu sulinngiffeqarnerup nalaani ullormusiat feriarnersiutisiassanik katersissutaasinnaanngitsut.

§ 25 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 1 imarisamigut assigaa, ullormusiat amerlassusiisa aalajangersarneqarnerat eqqarsaatigalugu, tassami nalunaaquttap akunneranut aalajangersimasunik amerlassusiligaasuni suli pisartagaqartitsisoqassammat, SIK-p pisortallu sulisitsisuisa ilinniagaqarsimanngitsut pillugit isumaqatigiissutaat tunngavigalugu sulisunut 18-ileereersimasunut akissarsiat ikinnerpaaffissaat atorlugit.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu ullormusiassanut amerlassusiliunneqartut isumaginninnermi aningaasanngorlugit tunniunneqartut pillugit kaajallaasitami Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup ukiumut ikinnerpaamik ataasiarluni saqqummersittagaani takuneqarsinnaasut.

§ 26 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 19, imm. 3 imarisamigut assigaa, utoqqalinermi pensionisiallit pisortanillu siusinaartumik pensionisiallit eqqarsaatigalugit.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 19, imm. 3 imarisamigut assigaa, inuit pinerluuteqarsimasunik isumaginnittoqarfiup isertitsiviutaanut inissinneqasimasut eqqarsaatigalugit.

§ 27 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 20 imarisamigut assigaa, erseqqinnerusunilli oqaasertalerneqarsimalluni. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermini taassumaluunniit ilaani akissarsiaqarpat, feriarnersiutisiaqarpat, sulinermi isertitatigut annaasanut taarsiissutisiaqarpat assigisaannilluunniit pisartagaqarpat piffissami pisartakkanik qulaani taaneqartunik tunniussiviusartuni ullormusiaqartitsisoqassanngitsoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna  nutaajuvoq, erseqqissarlugulu piffissap sulinngiffeqarfiusup ilaani isumaqatigiissut tunngavigalugu akissarsiaqartoqarpat ullormusiat piffissap taassuma naanerani tunniunneqartalissasut.

Tassuuna erseqqissarneqarpoq ullormusianik tunniussisarneq aatsaat aallartinneqartassasoq piffissaq akissiarsiaqarluni sulinngiffiusoq naagaangat.

§ 28 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu suliffissarsiortut pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut naapertorlugu ikiorsiissutisisartut erniffissatullugu naatsorsuutigisaq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimanngitsut sulinngiffeqarsinnaatitaasut, ullormusiaqarsinnaatitaanatilli.

Taamaalilluni aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq inuit pisortanit ikiorsiissutit pillugit peqqussut naapertorlugu ikiorsiissutisisartut suliffeqarnermullu attuumassuteqarsimanngitsut sulinngiffeqarsinnaatitaasut, ullormusiaqarsinnaatitaanatilli.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu imm. 1 naapertorlugu suliffissarsiortut piffissami sulinngiffeqarfiusup nalaami pisortanit ikiorsiissutisisaannarsinnaasut, tamatumunnga piumasaqaatit eqqortinneqarsimappata.

§ 29 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 2 assigaa, akissarsiaqarluni sulisartup sulinngiffeqarnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini suliffeqarnermut attuumassuteqarnera eqqarsaatigalugu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu sapaatit akunnerinik 13-inik naatsorsuinermi suut ilaatinneqassanersut.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sapaatit akunnerinik 13-inik naatsorsuinermi piffissat akissarsiaqarluni sulisartup akissarsiaqarluni sulisartutut suliffigisimasai, akissarsiaqarluni feriarnersiutisiaqarluniluunniit feriarfigisimasai, pikkorissarnernut suliamut tunngasunut peqataaffigisimasai suliffeqanngikkallarnermilu ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaatitaaffigisimasai ilanngullugit naatsorsorneqartassasut.

§ 30 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 2-mi ilaavoq, matumanili alajangersakkatut immikkut ilanngunneqarsimalluni.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sapaatit akunnerisa 13-it taakkua iluanni nalunaaquttap akuneri tamarmik, aamma qaangiuttoornerit, katinneqassasut. Nalunaaquttap akunnerisa tamarmiusut nalunaaquttap akunneri 520-t, sapaatip akunneranut agguaqatigiissitsinermi nalunaaquttap akunnerinut 40-nut naapertuuttut, sinnersimappatigit nalunaaquttap akunneri 40-innaat tunniunneqartassasut.

§ 31 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 20, imm. 2 assigaa, aalajangersagarli taanna taamaallaat akissarsiaqarlutik sulisartunut tunngasuulluni.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri ullormusiaqaataasinnaasut akissarsiaqarluni sulisimanerit ataasiakkaat aallaavigalugit naatsorsorneqartassasut, piffissat § 29, imm. 2-mi taaneqartut ilanngullugit.

Inuk assersuutigalugu sapaatit akunnerinit 13-iusunit sapaatit akunnerini arfineq pingasuni suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaatitaasimappat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerisa agguaqatigiissinneqarnerat appasissorujussuussaq, sapaatit akunneri pineqartup suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisivigisarsimasai ilanngunnagit naatsorsuisoqarsimappat. Tamatuma pissuseqataa piffissat feriarfiusut pikkorissarfiusullu eqqarsaatigalugit aamma atuuppoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu akissarsiaqarlutik sulisartut sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni sapaatit akuneranut nalunaaquttap akunnerini aalajangersimasunik amerlassusilinni atorfeqartitaasimasut eqqarsaatigalugit sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri taakku nalunaaquttap akunnerani aalajangersimasunik amerlassusiligaasunik ullormusiaqartitsiviusassasut.

Aalajangersagaq taanna peqqussut atuuttoq eqqarsaatigalugu erseqqissaaneruvoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu akissarsiaqarlutik sulisartut aalajangersagaariinngitsumik sivisussusilimmi sulisartut eqqarsaatigalugit ullormusiat sulinnginnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerisa suliffiusimasut agguaqatigiissinneqarnerat tunngavigalugu naatsorsorneqartassasut.

Aalajangersagaq taanna peqqussut atuuttoq eqqarsaatigalugu erseqqissaaneruvoq.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu sapaatit akunnerini 13-ini nalunaaquttap akunneri suliffiusimasut nalinginnaasutut isigineqarsinnaanngippata sulinnginnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 26-ni kingullerni nalunaaquttap akunnerisa suliffiusimasut agguaqatigiissinneqarnerat atorneqartassasoq.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq pisut inuup sulinnginneq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni sulisimanerata nalinginnaanngitsuusinnaanera sillimmaanniarlugu.

Imm. 5 pillugu

Aalajangersagaq taanna peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 5-ip ilagaa, erseqqissarlugulu akissarsiaqarluni sulisartoq sulinnginnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni suliffeqarnermut attuumassuteqarsimappat, nalunaaquttalli akunneri suliffiusimasut 182-init ikinneruppata piffissami tamarmi suliffiusimasut nalunaaquttap akunnerinut 182-inut aalajangersarneqartassasut. Kisitsit siusinnerusukkut 180-iusimasoq 182-imut allanngortinneqarsimavoq, tassami kisitsit 182 kisitsimmik 13-imik agguarneqarsinnaammat, aammattaarlu kisitsimmut suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutinik naatsorsuinermi suliffeqanngikkallarnermi ikiorsiissutisisinnaassagaanni ikinnerpaaffiliussatut atorneqarluni.

§ 32 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap nalunaarummi atuuttumi § 1, imm. 1 assigaa, erseqqissarlugulu namminersorluni inuussutissarsiortoq ullormusiaqarsinnaatitaassaguni inuussutissarsiornermik ingerlatsinini piffissami unitsissimassagaa inuussutissarsiornermilluunniit ingerlatsinini allanut isumagisassanngortissimassagaa.

Namminersorluni inuussutissarsiuteqarneq isumaqarpoq inuit, namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlatsisut, soorlu assassorluni sulianik ilinniarsimasut, niuernermik ingerlatallit, aalisartut, piniartut, savaatillit, naasorissaasoq/nunalerisoq aammalu anaanat ulluunerani allat meeraannik paarsisartut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap nalunaarummi atuuttumi § 2, imm. 1 assigaa erseqqissarlugulu namminersorluni inuussutissarssiortup katissimallugu aapparisaa inooqataaluunniit namminersorluni inuussutissarsiortumut ikiortaasoq ullormusiaqarsinnaatitaassaguni katissimallugu aapparmi inooqatimiluunniit inuussutissarsiorluni ingerlatsinerani ikiortaanini piffissami unitsissimassagaa.

Namminersorluni inuussutissarsiortumut katissimallugu aappaasoq inooqataasorluunniit paasineqassaaq tassaasoq namminersorluni inuussutissarsiornermik ingerlatsinermi tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit peqataasoq.

Namminersorluni inuussutissarsiortumut inooqataasoq paasineqassaaq tassaasoq inuit nalunaarsorneqartarfianni namminersorluni inuussutissarsiortup najugaanut nalunaarsorsimasoq inooqatiginnittorlu.

§ 33 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkat taassuma peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 5 assigaa, erseqqinnerusunilli oqaasertalersorneqarsimalluni.

Aalajangersakkakkut taassuna erseqqissarneqarpoq namminersorlutik inuussutissarsiortut aamma namminersorlutik inuussutissarsiortut katissimallugit aappaat inooqqataallu namminersorlutik inuussutissarsiortunut ikiortaasut sulinngiffeqarnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni akissarsiaqaataasumik suliffeqarsimanngitsut eqqarsaatigalugit sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerinut suliffiusimasunut 14-inut ullormusiaqaatasinnaasunut aalajangersarneqartassasut, sulinngiffeqartup isertitatigut sulinngiffeqarnerup nalaani annaasat ullormusiat aningaasartaannut nikingasorujussuunissaat uppernarsarsinnaanngippagu.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma nalunaarummi atuuttumi § 13, imm. 1 assigaa, allatulaarli oqaasertalersorneqarsimalluni. Aalajangersakkakkulli tassuuna erseqqissarneqarpoq inuup isertitatigut annaasaqarneq ilimanarsisinnaagaa pineqartoq sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni nalunaaquttap akunnerini 14-ini SIK isumaqatigiissutaa tunngavigalugu sapaatit akunnerini 13-ini akissarsiat ikinnerpaaffiat naatsorsuutigalugu isertitanit amerlanerusunik isertitaqarnermik nassataqartumik suliaqarsimanini pillugu uppernarsaatinik saqqummiussinermigut.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq pisuni sulinngiffeqartup SIK-p isumaqatigiissutaa tunngavigalugu akissarsiat ikinnerpaaffiannik akissarsiaqarluni sulinermit annertunerusumik isertitaqarsimanerup pineqarneranik ilimanarsisitsivigisaani suliunnaarneq sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni isertitarpiaasimasut aallaavigalugit naatsorsuisoqartassasoq.

Sapaatit akunnerini 13-ini isertitarpiaasimasut SIK-p isumaqatigiissutaa tunngavigalugu akissarsiat ikinnerpaaffiannik agguarneqassapput, taamaalillutillu piffissami tamarmi nalunaaquttap akunneri tamarmiusut saqqummissallutik. Kisitsit taanna 13-inik agguarneqassaaq, sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri ullormusiat aningaasartaasa naatsorsorneqarneranni atorneqartussat pissarsiariniarlugit.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni isertitat nalinginnaasutut isigineqarsinnaanngippata ukiumi kingullermi isertitat aallaavigineqartassasut.

§ 34 pillugu

Aalajangersakkap taassuma nalunaarummi atuuttumi § 13 imarisamigut assigaa.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq inuit namminersorlutik inuussutissarsiortuujutigalutik akissarsiaqarlutik sulisartuusut qulakkeerunniarlugit.

§ 35 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttmi § 21, imm 3 assigaa, taamaattorli oqaasertalersorneqarnermigut allannguuteqartinneqalaarsimalluni.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq ilinniartut ilinniarneminnit sulinngiffeqartut sulinngiffeqarnermik nalaani ilinniarnersiutisisinnaanngitsut, praktikkernermi tapiissutisisinnaanngitsut praktikkernermiluunnit akissarsiaqarsinnaanngitsut ullormusiaqarsinnaatitaassasut, ilinniarnersiutit, praktikkernermi tapiissutit praktikkernermiluunniit akissarsiat amerlaqataannik, meeqqanut pilersuisussaatitaaffigisaminnut tapit ilanngullugit. Tapit taakku meeqqanut akilersuutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu meeqqanut akilersuutit sukkulluunniit atuuttut amerlaqatigaat.

Meeqqat tapiinut amerlassusiliussat isumaginninnermi aningaasanngorlugit tunniunneqartartut pillugit kaajallaasitami Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup ukiumut ikinnerpaamik ataasiarluni saqqummersittagaani takuneqarsinnaapput.

§ 36 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 21, imm. 4 assigaa, erseqqissarlugulu atuartut sulinngiffeqarnerup aallartinnissaa sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni meeqqat atuarfianni klassini angajullerni atuartunut tapiissutisisarsimasut ullormusiaqarsinnaatitaasut, manna tikillugu tapiissutisiarineqartarsimasut amerlaqataannik, meeqqanut akilersuutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu meeqqanut akilersuutit nalinginnaasut amerlaqataannik tapilerneqartunik.

§ 37 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma nalunaarummi atuuttumi § 10, imm. 2 assigaa, erseqqissarlugulu sulinngiffeqartoq naartunermut atatillugu piffissap ilaannaani akissarsiaqarluni sulisarsimappat ullormusiat ikilisat sulinngiffeqartumut tunniunneqarsinnaasut, tak. § 7, imm. 6.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma nalunaarummi atuuttumi § 12, imm. 1 imarisamigut assigaa, ullormusiat ikilisat qinnuteqartup piffissap ilaannaani sapaatip akunneranut sulinngiffeqarfigisai piffissamut sapaatip akunneranut suliffiusussatut aalajangersarneqarsimasunut sanilliullugit tunniunneqartarnissaat eqqarsaatigalugu.

Ullormusiat nalunaaquttap akunnerinut inuup pineqartup sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerisa nalinginnaasumik suliffigisartagaasa ikileriaataannut tunngatillugit tunniunneqartassapput. Inuk assersuutigalugu sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini agguaqatigiissillugit 30-ni sulisarsimappat, naartuninili pissutigalugu nalunaaquttap akunnerini 20-nnarni sulisarsimalluni, taava ullormusiat nalunaaquttap akunnerinut qulinut tunngatillugit tunniunneqartassapput. Naartusoq sapaatip akunerani nalunaaquttap akunerini 40-ni sulisartoq naartunini pissutigalugu sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini 15-ini sulisarnermut appariarpat sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerini 25-ni ullormusiat tunniunneqarsinnaappat. Inulli sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini agguaqatigiissillugu 48-ni sulisartoq piffissap ilaannaani sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini 20-ni sulisalerpat sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerini 20-ni ullormusiaqartitsisoqarsinnaasussaavoq, tassa imaappoq agguaqatigiissitsinermi nalunaaquttap akunneri naatsorsuutigineqartussat sapaatip akunneranut 40-innaasinnaasut.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu piffissap ilaannaani sulinngiffeqalerneq sioqqullugu sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunneri aalajangersimasasut pineqanngippata ullormusiat ikilisat sulinngiffeqartup sulinngiffeqarnerup aallartinnera sioqqullugu sapaatit akunnerini 13-ini kingullerni agguaqatigiissitsinermi nalunaaquttap akunneri suliffigisarsimasai aallaavigalugit naatsorsorneqartassasut, taamaattorli sapaatip akunnerani nalunaaquttap akunnerinut amerlanerpaamik 40-nut, qinnuteqartup piffissap ilaannaani sulisarnerani sapaatip akunnerani nalunaaqquttap akunneri suliffigisarsimasai ilanngaatigalugit.

§ 38 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma nalunaarummi atuuttumi § 11, imm. 3 assigaa, allatulli oqaasertalersorneqarsimalluni, taamaallaallu piffissami sulinngiffeqarfiusumi qinikkatut pisortanillu toqqagaasutut suliassaqartitaanerup nassatarisaanik isertitanut tunngasuulluni.

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq sulinngiffeqartoq piffissami sulinngiffeqarfiusumi qinikkatut pisortanillu toqqagaasutut taakkuluunniit assigisaannik suliassaqartinneqarsimappat ulluni pineqartup isertitaqarfigisimasaani ullormusiat tunniunneqartassanngitsut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq, isertitat imm. 1 malillugu ullormusiat aningaasartaannut naleqqiullugit ikinnerusimappata ullormusiassarititaasut amerlassusaannut naapertuuttunngorlugit ullormusianik taperneqarsinnaapput.

§ 39 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 22, imm. 1 assigaa, erseqqissarlugulu peqqussut manna tunngavigalugu ullormusiat tunniunneqarnissaannik qinnuteqaatit sulinngiffeqartup aalajangersimasumik najugaqarfigisaani inunnillu nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqarfigisimasaani kommunalbestyrelsimut tunniunneqartassasut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 22, imm. 2 assigaa, erseqqissarlugulu sulinngiffeqartoq kommunit agguataarneqarnerisa avataanni aalajangersimasumik najugaqarpat qinnuteqaat Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmut suliamik suliarinninnermik isumaginnittumut tunniuneqartassasoq.

Imm. 3 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 22, imm. 3 assigaa, qaammatillu pingasut qaammatinut tallimanut allanngortinneqarsimallutik. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqisssarneqarpoq ullormusiaqarnissamik qinnuteqaat ullormusiaqarsinnaatitaanerup atuutilerneranit qaammatit tallimat qaangiunneranni tunniunneqarsimanngippat ullormusiaqarsinnaatitaaneq atorunnaartassasoq.

Imm. 4 pillugu

Aalajangersagaq taanna nutaajuvoq, erseqqissarlugulu ullormusiaqarsinnaatitaaneq atuutilersartoq akissarsiat, ilinniagaqarnersiutit isertitalluunniit allat naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq pissutigalugu unippata.

§ 40 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 23, imm. 1 assigaa, allatulaarli oqaasertalersorneqarsimalluni. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq ullormusianik tunniussineq sapaatit akunneri marlukkaarlugit piffissarluunniit sivikinnerusukkaarlugu tunniuneqartassasut kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaasoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 23, imm. 2 assigaa, erseqqissarlugulu pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk ullormusiat tamakkiisumik ilaannakortumillunniit aningaasanngornagit kisianni nerisassanngorlugit/atisassanngorlugit tunniunneqartassasut kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaasoq. Aammattaaq kommunalbestyrelsi pisuni immikkut ittuni aalajangiisinnaavoq ullormusiat kommunalbestyrelsimit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aqunneqassasut.

§ 41 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 1 assigaa, erseqqissarlugulu peqqussut manna tunngavigalugu ullormusiaqartoq pisussaaffeqartoq pissutsini nammineq atukkani meeqqalluunnit atugaani allannguutit ullormusiaqarsinnaatitaanerup annikillisinneqarneranik atorunnaarneranilluunniit nassataqarsinnaasut oqartussaasumut tunniussisartumut nalunaarutigissallugit.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 25, imm. 2 assigaa, erseqqissarlugulu aningaasat pissutsit imm. 1-imi taaneqartut pillugit paasissutissat nalunaarutigineqanngitsoornerat imaluunniit qinnuteqartup paasissutissanik suliap suliarineqarnerani atorneqartussanik eqqunngitsunik tunniussisimanera pissutigalugu pissutissaqarnani tiguneqartut utertillugit akilerneqartussaasut.

§ 42 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 26 assigaa, erseqqissarlugulu qinnuteqartoq piffissami ullormusiaqarfiusumi taannaasumi pineqartup pilersorneqarneranut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matussutissatut taarsiissutinik assigisaannilluunniit tigusaqarsimappat ullormusiat tunniunneqartut oqartussaasup ullormusianik tunniussisup utertillugit akileqqusinnaagai.

Aningaasat akissarsianut assigisaannulluunniit taarsiissutitut tunniunneqartut piffissamilu sulinngiffeqarfiusumi pilersuinermut atugassatut naatsorsuunneqartut tassani pineqarput. Aningaasat taakku ullormusiat aningaasartaannit ikinneruppata ilassutissatut ullormusianik tunniussisoqartassaaq.

§ 43 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 27, imm. 1 assigaa, erseqqissarlugulu Inatsisartut inatsisaat manna tunngavigalugu ullormusianut aningaasartuutit Nunap Karsianit 90 %-tii kommuninillu 10 %-tii akilerneqartassasut.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 27, imm. 2 assigaa, erseqqissarlugulu utertitsilluni akiliisarneq, naatsorsuutinik saqqummiussisarneq, kukkunersuineq nakkutilliinerlu pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersassagaat.

§ 44 pillugu

Imm. 1 pillugu

Aalajangersakkap taassuma peqqussummi atuuttumi § 28 assigaa. Aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsip peqqussut manna tunngavigalugu aalajangiineri Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfimmut naammagittaalliutigineqarsinnaasut, isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu.

§ 45 pillugu

Imm. 1 pillugu

Piffissaq atortuulersitsivik 1. januar 2010-iussasoq aalajangersakkakkut tassuuna erseqqissarneqarpoq.

Imm. 2 pillugu

Aalajangersakkakkut taassuna erseqqissarneqarpoq naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 31. oktober 1996-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutit ilanngullugit tamatumunnga peqatigitillugu atorunnaarsinneqassasoq.

Kingusinnerusukkut allannguutit tassaapput naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 30. oktober 1998-imeersoq, Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 6, 11. november 2000-imeersoq kiisalu Naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 27. marts 2006-imeersoq.