29. oktober 2009 UKA2009/97
Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat
pillugu
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata
ISUMALIUTISSIISSUTAA
Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq
Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Hans Aronsen, siulittaasoq, Inuit Atagatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Andreas Uldum, siulittaasup tullia, Demokraterne
Inatsisartunut ilaasortaq, Anders Olsen Inuit Atagatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq, Hans Enoksen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq, Siverth K. Heilmann Atassut
0. Siunnersuutip siullermeerneqarneraAalisarnermut ataatsimiititaliap siullermeereernerup kingorna inatsisissatut siunnersuut misissorsimavaa. Siunnersuutip siullermeernerani siunnersuutip maannatut isikkoqartillugu piviusunngortinneqartariaqartoq Inatsisartuni isumaqatigiissutigineqartoq Ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Siunnersuummi siunertaasut Inatsisartunit tapersersorneqartut Ataatsimiititaliap tusaatissat tiguaa.
1. Siunnersuutip tusarniaassutigineqarneraSiunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmut, Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfimmut, KANUKOKA-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianut, KNAPK-mut, Grønlandsbanken-imut aamma Sparbank Vest Grønlandimut piffissani 2. martsimiit 5 martsimut kingumullu 8. aprilimiit 4. maj 2009 ilanngullugu marloriarluni tusarniaassutigineqarpoq. Malugineqassaaq siullermik tusarniaanermut piffissaliussaq sivikitsuararsuummat. Naalakkersuisut inatsisiliornermut atatillugu tusarniaaffigisat tusarniaanermut naleqquttumik piffissaliiffigineqartarnissaat isumannaarneqassasoq Ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassaaq. Tusarniaanermi akissutit misissornerini tusarniaaffigineqartut arlallit oqaaseqaateqarsimasut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Tusarniaanerup nalaani aserorterisarnermut tapiissutit qinnuteqartunut tunniunneqarnissaannut piumasaqaatit suut tunngavigineqassanersut erseqqissarneqassasoq Sulisitsisunit aamma KNAPK-mit ujartorneqarpoq. Ilaatigut inatsisissatut siunnersuummi § 1, imm. 9-p oqaasertalerneratigut Naalakkersuisut kattuffinnit kissaatigisaq tamanna tamakkiisumik naapertorneqarsimasoq Ataatsimiititaliap nalilerpaa, tamatumani aserorterinissamut tapiissutinik naatsorsuutigisaqarsinnaanermut piumasaqaatit aalajangersimasut kinaassusersiunngitsullu aalajangersarneqarmata.
Naggataatigut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa aappassaanik tusarniaanermi KNAPK siunnersuummut oqaaseqaatissaqarsimanngitsoq. Siunnersuutip oqaasertalersorneqarneranut Royal Greenland A/S oqaaseqaateqarsimanngilaq, taamaattorli siunnersuummut tamakkiisumik tapersersuinini oqaatigalugu, suliffeqarfimmi isumaqarmat inatsisissatut siunnersuummi suliniut taamaattoq oqariartuutigineqartoq pisariaqartuusoq piumasarineqartariaqartorlu. Grønlandsbanken Royal Greenland-itulli aaqqissuussinermut tamakkiisumik tapersersuivoq.
2. Siunnersuutip imarisaiAalisariutit ilaannut raajarniutaanngitsut nutarterneqarnissaannut tapiissuteqarnissamut periarfissiinissaq Inatsisissatut siunnersuummi anguniarneqarpoq. Tulliatut sinerissami qanittumi aalisariutini angallatit aserortigassatut piukkunnarsisimasunut tapiissuteqarsinnaanermut aaqqissuussineq aamma periarfissiivoq. Tamatuma saniatigut aalisariutinut tapiissutit periarfissaasut annertusinissaannik siunnersuut imaqarpoq. Angallataatillit 20 %-inik angallatinik tapiiffigineqarlutik pissarsisimasut inatsisissatut siunnersuut akuerineqareerpat tapiissutinik suli allanik 20 %-inik qinnuteqarsinnaapput. Angallataatillit periarfissaq taanna atussallugu kissaatigisaqarunik angallatip pissarsiarineqarnerani ataatsimut akianut 10 %-iinik nammineq aningaasaliissuteqassapput. Piumasaqaat taanna taamaallaat qinnuteqartunut nutaanut atuuppoq. Angallataatillit “nutaanngitsumik” taarsigassarsisimasut 10 %-inik nammineq akiliuteqarnissamut piumasaqaammut ilaatinneqanngillat. Aalisarnermut atortussanik pisiniarnissamut suli allanik 20 %-inik periarfissaqarne q atuutinngilaq.
3. Ataatsimiititaliap isumaliutaiInatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqartoq sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisariaqartutut isiginiarneqarpoq. Angallatit sinerissamut qanittumi angallataasut ilaat ullutsinnut naleqqutinngillat, tamatumani inuttaasut akissarsiaqartinneqarsinnaanerannut aamma angallatip naammaginartumik pitsaassuseqarnissaanut angallataatillit matussutissanik naammattunik aningaasarsiortarnerat qularnarami. Siunnersuummi nalinginnaasumik oqaaseqaatini takuneqarsinnaasutut sinerissamut qanittumi aalisariutaasuni angallatit pillugit KANUAANA-p takussutissiatut suliarisimasaani takuneqarsinnaavoq angallatit 86-it ukiut 35-it sinnerlugit pisoqaassuseqartut. Aammattaaq angallatit arlaqaqaat ukiut 20-t sinnerlugit pisoqaassuseqartut. Taamaalilluni sillimaniarnermut, motoorinut usilersorfinnullu uninngatitsivinnut atatillugu sinerissamut qanittumi angallatit ilarpassui pisoqalilersimanerat qularutissaanngilaq. Aalisarnermut ataatsimiititaliaq naalakkersuisutulli isumaqarpoq pissutsit imaalersut nunani tamalaani aningaasarsiornikkut ajornartoorneq pissutigalugu sinerissamut qanittumi aalisarnermi angallatit nutarternissaannut taarsigassarsianik pisariaqartunik inuussutissarsiut nammineq aningaasanik pissarsisinnaanngitsoq. Taamaattumik inuussutissarsiutip maanna taarsigassarsiassanut ajornartoornerani ikiorsiinissamut iliuusissanik pisariaqartitsisoqarpoq. Angallatit pisoqalinerat aamma pitsaasuunnginnerat pissutigalugu angallatit ullutsinnut naleqqutinngitsut aserortissallugit pisariaqalersinnaasoq nassuerutigisariaqarpoq, minnerunngitsumillu sukkulluunniit aalisarneqarsinnaasunut aalisarsinnaassutsip ataavartumik naleqqussartarnissaata pisariaqarnera pissutigalugu. Aalisarsinnaassutsip isumalluutitut tunngaviusunut naleqqussarneratigut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuussutissarsiummi aalajaannerusumik ingerlatsinissaq piffissarlu ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu isertitaqartarneq isumannaarneqassaaq, tamannalu aalisarneq aningaasarsiornikkut ingerlalluarnerusoq aamma imminut napatinnerusoq pissutigalugu inuiaqatigiinnut iluanaarutit amerlanerulernerannik kinguneqassaaq.
Ataatsimiititaliap maluginiarpaa Grønlandsbankip tusarniaanermi akissummini Naalakkersuisunut erseqqissaatigigaa, aalisalersinneqartut amerlinerisigut annertunerusumik nakkutilliinissaq isumaliutigineqarsinnaasoq, taamaalilluni ukiuni marlunni aalisarnermik ingerlatsinissaq kingornatigullu aserorterinissamut tapiissuteqarnissamik qinnuteqarnissaq siunertaralugu angallatit pisoqqat nunani allaneersut eqqunneqarsinnaanerat pinngitsoortinneqarsinnaaniassammat. Tamanna tunuliaqutaralugu Naalakkersuisut Ataatsimiititaliamit ima aperineqassapput: Grønlandsbankip taasaa aaqqissuussinermik atornerluinissamut periarfissap atuunnera pisinnaanngitsoq oqaatigineqarsinnaava, aamma taamaattoqassappat pinngitsoortinneqarnissaanut qanoq naleqqunnerpaamik iliuuseqartoqarsinnaava? Siunnersuutip aappassaaneerneqarneqarani Ataatsimiititaliap apeqqutaata Naalakkersuisut akissuteqaamminni sammissagaat Ataatsimiititaliap kissaatigissavaa.
3.1 Periarfissat naggasiulluNunarsuarmi aningaasarsiornikkut ajornartoornermi inuussutissarsiornermut aningaasalersuisarnermut ingerlatsiviit killiliinerisa saniatigut aalisakkat assigiinngitsut akii aamma pitsaanngitsumik sunnerneqarput. Taamatuttaaq raajat imartani nillertumeersut akii sunnerneqarput. Eurofish FN-imi immikkoortup FAO-p nunarsuup immikkoortuani immikkoortuusoq nalunaaruteqarpoq raajat imartani nillertumeersut akii piumaneqarnerilu 2008-p ingerlanerani ukioq tamaat appariartorsimasut, immikkoortullu qaammammut nalunaarusiaanni erserpoq taamatut pileriartornera 2009-mi suli ingerlaannassasoq. Taamatut pileriartornerup aalisartut pisoqaanerpaanik ingerlalluannginnerpaanillu angallatinik piginnittut aningaasarsiornerisigut pitsaanngitsumik sunnersimavai. Nunarsuarmi niuffaffinni akit ilorraanut qaqugu saassanersut maannakkut siulittuutigineqarsinnaanngilaq. Taamaattumik aalisarsinnaassutsip naleqqussarnissaanut pisariaqartitsinerup nunarsuarmi aningaasarsiornerup muminnerata qanoq sunniuteqarsinnaanera qularnaateqarpoq. Taamatuttaaq EU-p nunat pingajuinut EU-mut raajanik eqqussuisunut akitsuusiutakkap 0-nngortitsiniarlugu suliniuteqalernera ernummatigisariaqarpoq. Taamatut iliuuseqarneq ingammik Canadamut raajanik immami nillertuneersunik nioqquteqartartuusut annersaasut ilaannut iluaqutaassaaq. Nunat pingajuinit raajanik immami nillertuneersunik EU-p niuffaffimminut ammaassilluinnarniarnerata Kalaallit Nunaata avammut nioqquteqartarnera eqqortussavaa, tamannalu aalisariutit ilaannik ullumikkut imminut akilersinnaanngitsunik aserorterisarnerup pilertornerulernissaanik sunniuteqarsinnaavoq. Taamatut sinerissamut qanittumi aalisarnermi pissutsit ilungersunartut tunuliaqutaralugit Aalisarnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpoq sinerissamut qanittumi aalisarnermi aaqqissuussaanermi ajornartorsiutit pinarnerpaat Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutigisaanit ikiorsiiffigineqarsinnaassasut.
4. Ataatsimiititaliap inassuteqaataaAalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup siunnersuut matumuuna maannakkutut isikkoqartillugu akuersissutigineqassasoq innersuussutigivaa.
Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut Inatsisartunut aappassaaniigassanngortippaa.
Siulittaasoq/Siulittaasup tullia