1. september 2009

UKA 2009/97

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit inatsisartut inatsisaata allanngortinnissaanut siunnersuut immikkoortunut marlunnut sammivoq, ilaatigut aalisariutit raajarniarnermi aalisariutaanngitsut nutarternissaannut tapiissutit qaffanneqarneri ilaatigullu aalisarnerup ilaani sippuisumik pisaqarsinnaassuseqartuni isaterinissamut tapiissutit.

Sinerissamut qanittumi aalisariutit ingerlaavartumik taarsersornerinut nutarternerinullu atatillugu raajarniarnerup saniatigut aalisarnernut allanut tapiissutit 20 %-imiit 40 %-imut qaffanneri aamma nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut ajornartoornermut atatillugu isigineqassaaq, tassa umiarsuaatileqatigiiffiit aningaaserivinniit allaniillu taarsigassarsisarfinniit taarsigassarsinissamut pisariaqartumik aningaasalersuinissamut ajornartorsiormata.

Aalisariutinik raajarniutaanngitsunik piginnittut 20 %-imik tapiiffigitillutik angallatinik pisisimasut suli allanik 20 %-inik qinnuteqarsinnaassapput. Taamatut suli allanik 20 %-inik periarfissaqarneq atortussanik pisinermut atuutinngilaq.

Naliginnaasumik tapiissutinik 20 %-imiit 40 %-imut qaffaanermut atatillugu qinnuteqartunut nutaanut pisiarinerani akiata tamarmiusup 10 %-ianik nammineq akiliuteqarnissaq piumasaqaatigineqassaaq atortut pisiat ilanngunnagit. 10%-mik nammineq akiliuteqarnissamut piumasaqaat qinnuteqartunut siusinnerusukkut 20%-imik tapiiffigineqareersunut atuutinngilaq aamma pissarsiarinerata akiata 20%-imiit 40%-imut tapiissummik qaffaajumasunut qinnuteqaateqartunut, takuuk oqaaseqaa­tini § 1, nr. 4 aamma nr. 5.

Aaqqissugaanikkut naleqqussarnermut atatillugu imaluunniit maannakkut siunissamilu pisaqarnissamut periarfissanut aalisariutit angissusaasa naleqqussarnissaannut atatillugu aalisariutinut isaterinissamut tapiissutit nunani allani arlalinni tapiissuteqartarnerniit ilisimaneqartuuvoq. Tamanna siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni siornatigut atorneqarsimanngilaq.

Sinerissamut qanittumi aalisariutit agguataarsimanerat takutinniarlugu ataani takuneqarsinnaapput angallatit pisoqaassusii aammalu angissusaasa agguataarnerat.

Sinerissap qanittuani aalisariutit BRT aamma BT atorlugu agguarneqarput, nalunaarsorneqarneranni uuttuutit atorneqarsimasut apeqqutaatillugit.

Sinerissap qanittuani aalisariutit pisoqaassusaattut allassimasut tassaapput sinerissap qanittuani aalisariutit pisoqaassusaannik takussutissiaq. Sinerissap qanittuani aalisariutit ataani allassimasut tassaapput saarullinniarsinnaanermut, qaleralinniarsinnaanermut imaluunniit raajarniarsinnaanermut akuersissuteqartut.

Tabeli 1 Aalisariutit BRT-nngorlugit agguarneri

BRT	Amerlassusaat	Agguaqatigiissillugu takissusaat	Agguaqatigiissillugu pisoqaassusaat
< 9,99 BRT	62	8,65	31
10 - 19,99 BRT	79	12,12	39
20 - 49,99 BRT	9	16,77	40
> 50 BRT	15	19,25	32
Katillugit	165

Pissarsivik: KANUAANA-p 2008-mi angallatinik pisassiissutinillu nalunaarsuiffia namminerlu naatsorsuinerit.

 

Tabeli 2 Aalisariutit BT-nngorlugit agguarneri

BT	Amerlassusaat	Agguaqatigiissillugu takissusaat	Agguaqatigiissillugu pisoqaassusaat
< 9,99 BT	52	9,51	17
10 - 19,99 BT	41	13,10	10
20 -74,99 BT	10	17,64	28
> 75 BT	8	18,81	22
Katillugit	111

Pissarsivik: KANUAANA-p 2008-mi angallatinik pisassiissutinillu nalunaarsuiffia namminerlu naatsorsuinerit.

 

Tabeli 3 Sinerissap qanittuani aalisariutit pisoqaassusaasa agguarneri

Aalisariutit pisoqaassusaasa agguarneri	Amerlassusaat
35	86
30-34	24
25-29	40
20-24	45
15-19	27
<15	54
Katillugit	276

Pissarsivik: KANUAANA-p 2008-mi angallatinik pisassiissutinillu nalunaarsuiffia namminerlu naatsorsuinerit.

Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissai:

Inuussutissarsiortunit attaveqarnerit aallaavigalugit januar 2009-mi nalilerneqarnikuuvoq angal­latinik pisinissamut qinnuteqarsinnaasut arfiniliussasut, amerlanerusinnaallutilli. Taamaattorli julip qiteqqunnera 2009 qinnuteqaatit taamaallaat 4-t tiguneqarput, taakkunannga angallatitaarniartut marluk qinnuteqarput, marluk angallammik iluarsartuussinissamut taperneqarnissamut qinnute­qar­tut. Naatsorsuutigisamit qinnuteqartut ikinnerunerat pissuteqarunarpoq qaleralinniarnerup inissisi­manera, saarulliit akiisa appasinneri taamaalilluni aalisarnerup annikinnera kiisalu naliginnaasumik aalisarnermi aningaasarsiornikkut tamakkiisumik inissisimaneq.

Ukiuni Aalisarnermut Aningaasaliissutinut Immikkoortitat ullumikkumut atuuffiini angallatinut qu­li­nut pisiarineri nalingisa 20 %-iinik tapiisoqarnikuuvoq (aammattaaq angallatinut mikinernut ator­ni­kunut tapiisoqartoqarnikuuvoq). Tapiissutit tamarmiusut 5.361.116,20 kr.-iupput.

Angallatinut pissarsinernut tapiissutit procentiat 40-inut qaffallugu inatsit akuerineqassappat aammalu siornatigut 20 %-imik tapiissutinik pereersimasut 20 %-imik tapiiffigeqqinne­qarsin­naa­nerat periarfissinneqassappat Aalisarnermut Aningaasaliissutinut Immikkoortitani 5.361.116,20 kr.-inik aningaasartuutit qaffannerannik tapiissutaareersunut “nutaanngitsunut” kinguneqassaaq. Siusin­nerusukkut 20 %-imik tapiissutinik pereernikunut tapiissutinik 20 %-imik qaffaaqqikkumallutik qinnuteqaataasimasinnaasussanut taamaattoq inatsimmi § 2, §§ 6-7, §§ 10-14 naapertorlugit nalilersuutigineqaqqaartassapput.

Aalisarnermut Aningaasaliissutinut Immikkoortitani juulip naanerani ullulerlugu 23,5 mio. kr.-it missaat sinnerupput.

Angallatinik nalunaarsuinermi marlunnik nalunaarsueriaaseqartoqarpoq. Aappaa tassaavoq BRT (Bruttoregister tons) nalunaarsueriaaserlu taanna ”nutaannginneruvoq”. Taamaalilluni angallatit ”nu­taannginnerit” BRT atorlugu nalunaarsugaapput, angallatillu nutaajunerit BT (Brutto tons) atorlugu nalunaarsorne­qarnikkuupput. Sillimmasiinermi angallatit naliinut nalunaarsueriaaseq sun­niu­teqarpoq, tassa angallatit BT atorlugu uuttorneqarnikuusut sillimmaserneranni naleqarnerum­mata.

KANUAANA-mi angallatit 62-it 9,99 BRT angissusillit nalunaarsugaapput, taakkulu agguaqatigiissillugu ukiunik 31-inik pisoqaassuseqarput. Missingersersorneqarpoq angallatinut taakkununnga aserorterinermi tapersiissutit 8 mio.kr. missaaniissasut. Angallatit 15-it 50 BRT-mit anginerupput, taakkulu agguaqatigiissillugu ukiunik 32-inik pisoqaassuseqarput. Missingersersorneqarpoq 7 mio. kr. missaanni aserorterneranni naleqartut.

Angallatit BRT atorlugu uuttukkat aserorterinermi tapersiisoqarnissaanik qinnuteqarnissamut periarfissaqartut missingersersorneqarput qinnuteqaateqarsinnaasut katillugit 15 mio. kr.-inik naleqartut.

KANUAANA-mi angallit qulit 20 aamma 74,99 BT akornanni angissusillit nalunaarsugaapput, taakkulu agguaqatigiissillugu ukiunik 28-inik pisoqaassuseqarput. Allannguutissatut siunnersuut ma­lillugu angallatinut taakkununnga aserorterinermi tapiissutit katillugit 18,3 mio.kr. missaannut missingersersorneqarput. Angallatit 75 BT-mit anginerusut arfineq pingasuupput, taakkulu agguaqatigiissillugu ukiunik 22-nik pisoqaassuseqarput. Taakku aserorternerini nalingi 51,2 mio.kr. missaannut missingersersorneqarput.

Angallatit BT atorlugu uuttortarlugit nalunaarsukkat aserorternerini tapersiissutinik qinnuteqaatigineqarnissammut periarfissallit missingersorneqarput 79,5 mio. kr. naleqartut.

Taamaalilluni aserorterinermi 85 mio. kr. missaanni tapersiisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq.

Oqaatigineqassaaq kisitsisini taakkunani angallatit agguaqatigiissillugu pisoqaassusaat tunngaveqartoq, naliusullu allassimasut ilivitsukaatut missingersersorneqartut. Naliinik naatsorsuinermi ilaatigut tunngavigineqarpoq niuerfinni ullumikkut tuniniakkat nalingi nalinginnaasumillu missingersersuineq. Angallatit sananeqaasii (qisuk, sisak, glasfiber), aaqqissugaaneri (aalisariaatsit), maskinaat, atortut immikkut ittut, aserfallatsaaliugaaneri tunngavigalugit akit immikkoortiterneqarsinnaasimanngillat.

Aserorterinermi tapersiissutinik pissarsissagaanni angallat minnerpaamik ukiunik 25-nik pisoqaassuseqassaaq. Angallatit pisoqaassusii minnerpaamik ukiunut 25-nut inissinneqarpat tapersiissutillu sillimmasiinermi nalingisa 75 %-iannut aalajangerneqarpat tapersiissutissatut pisariaqartinneqariataarsinnaasut 10.330.664 kr.-iussapput.

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat 2006-imi aallartinneqarput, taamanikkullu aningaasanut inatsimmi 20,6 mio.kr.-it immikkoortinneqarlutik. Immikkoortitani taamanikkut siunertaavoq aalisariutit nutarsarnissaannut tapersiinissaq aammalu aalisariutinut nutaanut tapiinissaq.

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat 2007-imi aningaasanut inatsimmi 21 millioner kr.-inik ilaqqinneqarput. Taassuma saniatigut 2007-imi ilassutitut aningaassaliissutit 8,3 millioner kr.-it nunalerinermi atugassanngortinneqarlutik “nalunaaqutserneqarput”.

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat 2008-p naanerani katillugit 25 millioner kr.-upput.

AI 2006	20,6	mio. kr.
AI 2007	21,1	mio. kr.
Nunalerinermut aningaasaliissutinut ilassutit	-8.3	mio. kr.
2006-imi atukkat	-1	mio. kr.
2007-imi atukkat	-4,5	mio. kr.
2008-mi atukkat	-2,8	mio. kr.
2008-p naanerani imaa	25,1	mio. kr.

 

Inuussutissarsiortunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissai:

Piffissami taarsigassarsinissamut periarfissat ajornakusoorfiini, sinerissap qanittuani aalisariutit naleqquttuaannartinnissaat pisariaqarpoq periarfissiinissamut aalisariutit taarsernissaannut nutarternis­saannullu tapiissutit 20 %-miit 40 %-inut qaffanneqarnissaat. Tamanna pingaartumik atuuppoq sinerissamut qanittumi aalisariutit ilannut allanut naleqqiullutik pisoqalisoorsimasunut.

Umiarsuaatileqatigiiffiit sinerissamut qanittumi aalisarnermiit anerusuttut eqqarsaatigalugit isaterinissamut tapiissutit annertuunik aningaasanik annaasaqanngikkaluarluni aalisarnermik inuussutissarsiummiit aninissamut tapersiinerusinnaapput. Tassunga peqatigitillugu sinerissamut qanittumi aalisariutinik ikilisitsineq aalisarnermik ingerlatsiinnartut annertunerusumik pisaqarsinnaalernerinik kinguneqassaaq.

Avatangiisitigut pinngortitamilu sunniutissai:

Siunnersuut naatsorsuutigineqanngilaq avatangiisimut pinngortitamulluunniit imaaliallaannarluni sunniuteqarumaartoq, siunissamili ungasinnerusumi pitsaasumik sunniuteqarsinnaalluni, tassa aalisar­nermik inuussutissarsiutip iluani angallatit amerlassutsimikkut ikilinissaat naatsorsuutigineqarmat. Aalisariutinik ikilisitsineq naggataatigut CO2-mik aniatitsinermik annikillisitseqataasinnaavoq. 

Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutissai:

Siunnersuut naatsorsuutigineqarpoq innuttaasunut nammineq angallateqartunut imaluunniit angallammik ingerlatseqataasunut, inatsit manna malillugu annertunerusumik aningaasaliissutissanut tapiissutisisinnaasunut imaluunniit aalisariutip isaterneqarnissaanut tapiissutisinikkut aalisarnermik inuussutissarsiummit anisinnaasumut taamaallaat sunniuteqartussaassaaq.

Oqartussanik kattuffinnillu tusarniaaneq:

Siunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut, Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoqarfimmut, Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfimmut (AN), KANUKO­KA-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianut KNAPK-mut, Grønlandsbanken-imut aamma Sparbank Vest Grønlandimut piffissani 2. martsimiit 5 martsimut nutaatullu 8. aprilimiit 4. maj 2009 ilanngullugu tusarniutigineqarpoq.

Tusarniaanermiit allakkiat tiguneqartut aallaavigalugit Naalakkersuisoqarfiup naapertuunnerusutut isigaa AN-imit akissuteqaatit aallarniutitut eqqartussallugit.

Immikkoortoq siullermi takuneqarsinnaasutut siunnersuut una ataasiarani tusar­niutigineqarsimavoq taamaammallu AN-imiit tusarniaanermut akissuteqaatit arlaqartut tulliuttuni eqqartorneqassallutik.

Tusarniaanermut siullermut atatillugu AN ilaatigut tusarniaanermut akissuteqaatimini siunnersuuteqarpoq siunnersuutip saqqummiunneqarneranut atatillugu anguniakkanik siunnersuuteqarnermut tunngaviusunik erseqqissaateqartoqartariaqartoq. AN isumaqarpoq erseqqissaateqarnissaq pisariaqartoq tulluartuusorlu sinerissap qanittuani aalisariutit taarsersorneqarnissaat aamma nutarternissaat pitsaaneruleqqullugu.

Naalakkersuisoqarfiup tamatumunnga maluginiarpaa siunnersuummut oqaaseqaataasut kinguneratigut aaqqissuunneqarsimammata aamma AN-ip tusarniaanermut siullermut akissuteqaatai siunnersuummut ilanngullugit suliarineqarsimasut.

Tusarniaanermut tullermut atatillugu AN isumaliuuteqarpoq pilersaaruteqartoqarmat Naalakker­suisunut siunnersuut saqqummiunneqarniartoq siunnersuummut aningaasatigut kingunerisassai qu­lak­kiivissimatinnagit. AN-ip pisariaqartitsineq erseqqissarpaa – siunnersuummut oqaaseqaatini al­laa­serineqartumi – assersuutigalugu ukiuni 2011-imit 2013-imut isaterinissamut tapiissutinik suli 10 mio. Kr.-inik pisariaqartitsisoqartoq.

Tamatumunnga Naalakkersuisoqarfiup ilisimatitsissutigissavaa, Naalakkersuisoqarfiup AN-illu akornanni ataatsimiinnerni arlaqartuni pisuni illua’tungeriit isumaqatigiissutigisaanni, siunertamut aningaasaliissuteqartoqartillugu taamaallaat tapiissuteqarnissamut tunngasortaa inatsimmi taamaallaat atuutissammat. Apeqqummut tamatumunnga tapiliullugu siunnersuutip oqaaseqaasiornerani oqaaseqatigiit § 14, imm. 1-imut ilanngunneqarput taamaallaat siunertamut pineqartumut ukiumut aalajangikkamut aningaasanut inatsimmi immikkoortinneqarsimasut sinaakkuserneqarnerisa iluan­nit tapiissuteqartoqarsinnaanngorlugu, inatsimmi atuuttumi pisussaaffiliisoqarmat.

Siunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut saqqummiunneqarpoq, kisiannili apeqqutit aammalu oqaasertaanik aaqqiinissamik qinnuteqarnerit saniatigut siunnersuisoqatigiit siunnersuummut oqaaseqaateqanngillat.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA) akivoq suliniut aalisarnerup aaqqissuussaanerata allanngortinnissaanik qulakkeerinnitsitsisoq GA-llu tapersersorlugu, taamaalilluni annertunerpaamik isertitaqarnissaq periarfissinneqarmat, tamannalu inuussutissarsiutip ataavartumik ineriartortinneqarnissaanut periarfissiisinnaavoq, aammattaarli aalisarneq ataatsimut isigalugu aalisariutit ingerlanneqartut ikilinissaannik kinguneqartussaalluni. Tassunga atatillugu Aalisarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatai GA-p innersuussutigai.

Aalisariutinik aserorterinissaq eqqarsaatigalugu GA-p siunnersuutigaa, tapersiisinnaanermut malittarisassanik siunnersuusiornissaq piaartumik aallartinneqartariaqartoq, taamaalilluni inatsisartunut ilaa­sortat piumasaqaataasinnaasunik siumut saqqummiussiffigineqarsinnaaniassammata. Siunnersuutigineqarpoq siunnersuutit saqqummiunneqannginnerini Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni suliarineqassasut.

Taakkua saniatigut GA-p isornartorsiorpaa allannguutissatut siunnersuummi aalajangersagaq Naalakkersuisut aserorterinissamut tapiissutinik qinnuteqaateqartunut taamaallaat suliaqartussamik ataatsimiititamik pilersitsiniarnerat. GA-p isumaa naapertorlugu tamanut atuuttussanik malittarisassanik sanasoqartariaqarpoq taamaasilluni Naalakkersuisut qinnuteqaatit taamaattut nammine­ri­samik suliarisinnaaqqullugit “ataatsimiititamik aammaarluni pilersitseqqinngikkaluarluniluunniit naggataatigut allaffissornermi aningaasartuutinut akitsorsaataaginnartumut.”

KNAPK toqqaannartumik siunnersuummut oqaaseqaatissaqanngikkaluarluni, § 17 eqqaassanngikkaanni, tassa KNAPK-mit paaserusunneqarmat piumasaqaatit suut ataatsimiititami aalajangersagaq taanna toqqammavigalugu atorniarneqarnersut. Siunertamut sinaakkutit atorneqarsinnaanerinik KNAPK-p inaarutaasumik nalilersuinnginnermini nalileruminaatsissagaluarpaa aalajangersakkami piumasaqaatit suut saqqummiunneqanngikkaluarpata.

GrønlandsBanken-ip siunnersuut pitsaasutut isigaa Naalakkersuisut kissaatigimmassuk maannakkut aalisariutaasut qaqugukkulluunniit aalisagaatit amerlassusaannut naleqqussarneqarnissaat. Tamanna tapersiissaaq aalisarnermik inuussutissarsiornermi allanngorarpallaanngitsumik piffissamilu sivisuumi isertitaqartarsinnaanissap qulakkeerneqarnissaanut, tamannalu taperseeqqissaaq inuiaqatigiit aalisarnermik inuussutissarsiummit pissarsiaasa annertusarneqarnissaannut.

GrønlandsBanken-ip siunnersuutigaa inatsisissatut siunnersuut suliareqqinneqassasoq. Tassunga oqaatigineqassaaq siunnersuut tusarniutigalugu nassiunneqarmat siunnersuummi procentit anner­tussusissaat aalajangerneqarnikuunngitsut. Procentit annertussusissaat taakku massakkut suliaralugit ilanngunneqarput.

GrønlandsBanken-ip naggasiullugu oqaatigaa isumaliuutigineqarsinnaasoq kalaallit aalisarneranni pisaqarsinnaassutsip annertunerusumik nakkutigineqarsinnaanera eqqarsaatigineqartariaqartoq, taa­maa­lilluni ukiuni marlunni aalisariarluni aserorterinissamut tapiissutinik qinnuteqarnissaq siunertaralugu angallatit pisoqqat nunani allaneersut nunatsinnut erfalasoqartilernissaat pinngitsoortinniarlugu. Aningaaseriviup isumaa naapertorlugu taamaaliornikkut nakkutilliinikkut qulakkeerneqassaaq Kalaallit aalisarnerannut aalisariutit amerlissutaavallaartut aserorternissaannut aningaasat aningaa­sanut inatsimmi immikkoortinneqartut pitsaanerpaamik atorneqarnissaat.

Tusarniaareernerup matuma kingorna siunnersuut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnut aamma tusarniagassanut allanut nutaatut tusarniutigeqqillugu nas­siunneqarpoq (piffissaq tusarniaaffigisaq imm. 1-mi taaneqarpoq). Naalakkersuisoqarfik akissuteqaammik ataatsimik tigusaqarpoq Polar Seafood A/S-imiit kalaallisoortaani oqaaseqatigiit aaqqinneqarnissaanik siunnersuuteqartoq, siunnersuullu taanna ilanngullugu aaqqinneqarpoq.

Aappassaani tusarniaanermi KNAPK-mit akissuteqaammik tigusaqartoqanngilaq. KNAPK-miit aallartitamik juli 2009 ataatsimeeqateqartoqarpoq tassanilu isaterinissamut tapiissuteqarnissamut periusissat saqqum­miunneqarput, siunnersuummi qulaani taaneqartutut ataatsimiititamik pilersitsinissaq ilanngullugu. Taassuma saniatigut siunnersuut KNAPK-p siulittaasuanut tunniunneqarpoq august 2009-mi. KNAPK’miit oqaatigineqarluni oqaaseqarfigineqarpoq aningaasat pigineqartut 23,5 mio. kr.-t pigineqartut siunertamut naammanngitsut.

Aamma Inatsisartut Inatsiseqarnermut Sulisoqarfianit 14. april 2009 oqaaseqaatit aamma immiun­neqarput. Inatsisartunut qinersinissaq april 2009-mi nalunaarutigineqarmat siunnersuut tunuartinneqarpoq. Naalakkersuisulli nutaat piumasaraat siunnersuut Inatsisartuni Inatsisartut ukiaru 2009-mi ataatsimiinnissaani suliarineqassasoq. Taamatut kissaateqarnerup kingunerisaanik taamaasilluni taamaallaat siunnersuummik aaqqissuussamik nutaamik illup iluani pingajussaarlugu tusarniaanermik pilersitsinissaq periarfissaalerpoq aamma oqaaseqaataajunnarsisut ilanngunneqarumaarlutik.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1, nr. 1-imut.

Siunertanut paragraffimi inatsimmi aamma siunertaavoq sinerissamut qanittumi aalisarnermi aaq­qissugaanikkut naleqqussaanermut atatillugu akuersissutit peerneqarnerisigut angallatit isaternis­saannut tapiissutit atulersinnerisigut maannakkut siunissamilu pisaqarnissamut periarfissaannut aalisariutit angissusaasa naleqqussarnissaat pillugu ilassuteqarneq. Erseqqissaatigineqassaaq sine­rissamut qanittumi aalisarnermi aalisariutinik isaterinissamut tapiissutissat kisimik pineqarmata.

§ 1, nr. 2-mut

Soorlu nalinginnaasumik oqaaseqaatini eqqaaneqartoq, angallatit sinerissamut qanittumi aalisartut arlallit pisoqalilersimapput, taamaattumillu nutarterineq aqutamik ingerlanneqarnissaa anguniartariaqarpoq. Aningaaserivinniit aningaasaliisartuniillu suli allanik aningaasalersuinissamut periarfissaqarnissaq ilimanarpallaanngimmat, raajarniutaanngitsunik aalisakkanik allanik aalisarnermut aningaasaliinissamut tapiissutit qaffanneqarnerisigut nutarterineq aallartinniarneqassaaq.

§ 1, nr. 4-mut

Qaffaaneq pissaaq maannamut atuuttunit 20 %-niit 40 %-nut. Aammattaaq periarfissiisoqarpoq aalisariutinik piginnittut, siunnersuutip atulersinne­qar­nerani 20 %-imik tapiissutisisimasut suli allanik 20 %-inik tapiiffigitinnissamut qinnuteqarsinnaasut, taamaalilluni katillugit 40 %-i tapiissut anguneqarsinnaalluni. 40 %-mut qaffaa­ner­mut atatillugu 10 %-imik nammineq akiliuteqarnissaq piumasaqaatigineqartoq taamaallaat qinnuteqartunut nutaanut atuuppoq, takuuk § 1, nr. 5.

§ 1, nr. 5-mut

Pissarsiarineraniit tamakkiisumik akianut 10 %-imik nammineq akiliuteqarnissamut piumasaqaat 40 %-imik tapiiffigitinnissamut siullermeertumik qinnuteqartunut taamaallaat atuuppoq.

§ 1, nr. 6-mut

Kapitali 6 tamatuma kingorna kapitali 7-inngorpoq aamma kapitali 7 kapitali 8-nngorpoq.

§ 1, nr. 7-mut

§ 14 § 18-nngorpoq, § 15 § 19-nngorpoq aamma § 16 § 20-nngorpoq.

§ 1, nr. 8-mut

Kapitali 6-imut nutaamut qulequtaq nutaaq: ”Aalisarnermi aalisariutinik isaterinissamut tapiissutit pillugit aalajangersakkat”.

§ 1, nr. 9-mut

§ 14 nutaaq ilaatigut sinerissamut qanittumi aalisarnermi angallatinik isaterinissamut Naalakkersuisut tapiissuteqarnissaannut tunngaveqarpoq, ilaatigullu qanoq pisoqartillugu tapiisoqarsinnaanera pillugu malittarisassaqarluni. Tamatuma saniatigut aalajangersaakkap nalunaarutigivaa aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat inatsisitaa taakkualu malitsigisaanik illikartitat aningaasa­lersorneqarnissamut pisariaqartitsisuummata. Taamaasilluni taamaallaat inatsit manna malillugu tapiissuteqartoqarsinnaavoq aningaasaliissutissatut illikartitat imaqartillugu, taanna aningaasanut inatsimmi maleruagassamik tunngaveqartinneqarpat aatsaat.

Taamasilluni maleruagassap tamatuma malitsigisaanik inatsimmut matumunnga tunngatillugu tapiissuteqarnissamut qinnuteqartoqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut ukiumi pineqartumi inatsisip siunertaanut aningaasanik immikkoortitsisimatinnagit.

Aningaasaliissutissatut illikkartitat imaqarpata piumasaqaatit arlaqartut naammassineqarsimassapput. Pingaartumik siullermik piumasaqaatigineqarpoq aalisariutit Umiarsuit nalunaarsuiffianni imaluunniit Søfartsstyrelsimi angallatit nalunaarsuiffianni nalunaarsorneqarsimassapput. Tamatuma saniatigut angallatip angissusaa, pisoqaassusaa pillugu piumasaqaateqarpoq, aamma angallat ukiuni kingullerni marlunni aalisagartassaminik erseqqinnerusumik aalajangersarneqarsimasumik aalisarsimassasoq imaluunniit akuersissutinik tunineqarsimassasoq. Piumasaqaat kingulleq pingaartumik angallatit ingerlataqanngitsut isaterinissamut tapiissutisinissaat pinngitsoortinniarneqarpoq.

Imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq qinnuteqartut piffissaq qinnuteqarfiusoq malillugu tulleriiaarneqartariaqannginnerat pineqarpoq, kisianni aamma aalajangersimasumik naliliinerit aamma naleqquttumik eqqarsaatiginninnerit aallaavigalugit soorlu angallatip pisoqaassusaa, aalisarneq suna ingerlanneqarnersoq il.il.

Imm. 4-mi aalajangersarneqarput piumasaqaatit tulleriinnilersuinermi aallaaviusussat. Qinnuteqartunik tulleriinnilersuinermi piumasaqaatit tamaasa isiginiarneqassapput, kisiannili tigussaasumik nalilersuinikkut. Suliamiit suliamut piumasaqaatit ataasiakkaat oqimaalutarneri nikerarsinnaapput.

Angallatip pisoqaassusia tonnageaalu angallatip aalisariutinut naleqquttunut iluaqutaasumik ilanngussinnaanersoq nalilersuinermut pingaaaruteqangaatsiarsinnaavoq. Aserorterinermi tapersiissutinik pissarsissagaanni angallat minnerpaamik ukiunik 25-nik pisoqaassuseqarnissaa inissinneqarpoq.

Aalisarsinnaanermut akuersissutinut siornatigut tunniunneqartartunut sanilliullugu pisarineqavissut atorneqarsinnaapput angallatip aalisariutinut allanut ilaasutut pisaqarsinnaassusiata paasiniarnissaanut atorneqarluarsinnaavoq.

Nunap immikkoortuini angallatip angerlarsimaffigisaani angallatit imaluunniit aalisarsinnaanermut akuersissutit amerlassusaat siunissami pisarineqarsinnaasunik missingersuinermut sanilliullugu sumiiffimmi aalisarsinnaassuseq tamarmiusoq tunngavigalugu aalisariutip aalisarunnaarsinne­qarsinnaaneranik nalilersuinermi atorneqarsinnaapput.

Naggasiullugu nalilersuinivimmut tamarmiusumut pingaaruteqartorujussuusinnaavoq angallat pineqartoq aalisakkanik sunik aalisarsinnaanermut piukkunnarnersoq, aalisarnissamut periarfissat aalisariutillu pitsaanerpaamik atorneqarnissaat eqqarsaatigigaanni.

§ 1, nr. 10-mut

Naalakkersuisut § 15-imi tapiissutit annertussusissaanik aalajangersaanissamut tunngavissaqalerput. Tamanna aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitani aningaasaatigineqartut eqqarsaatigalugit aalajangersarneqassaaq. Tunniussinissanut ataasiakkaanut qummut killigititaq tassaavoq sillim­masiinermi nalip annerpaamik 75 %-ia, atortut nalingi ilanngunnagit.

§ 1, nr. 11-mut

§ 16-imi isaterinissamut tapiissutit tunniunneqareernerini angallat suneqassanersoq pillugu malittarisassanik aalajangersaasoqarpoq. Aammattaaq naatsorsuutigineqarpoq akuersissutit tamarmik angallammit arsaarinnissutaassasut. Malittarisassat erseqqinnerusut nalunaarummi aalajangersarneqassapput, § 17, imm. 3 naapertorlugu. § 16, imm. 1-imi ersippoq tapiissutinik akiliisoqarnerani angallat aserorterneqavissasoq. Tamanna imatut isumaqarpoq angallat siunertanut allanut atorneqassanngitsoq, aalisariutinillu nalunaarsuiffimmit peerneqassalluni.

§ 1, nr. 12-mut

Siunertaq tassaavoq isaterinissamut tapiissutinut tunngasuni suliani ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit pilersinneqartoq suliaqarlunilu aalajangiisartuussaaq. Ataatsimiititaliamut ilaasortat Naalak­kersuisunit toqqarneqassapput, siulittaasoq ilanngullugu. Ataatsimiititaliami ilaasortat tassaassapput angallataatileqatigiiffimmik ingerlatsinermik, inatsisinik aningaasaqarnermillu ilisimasallit. Aserorterinissamik qinnuteqaatit pillugit ataatsimiititaliaq allaffissornikkut inaarutaasumik aalajangiisassaaq. Tamanna imatut isumaqarpoq ataatsimiititaliap aalajangiinera pillugu qinnuteqartoq allaffissornikkut maalaaruteqarsinnaanngitsoq, kisiannili Ombudsmandimut maalaaruteqarnissamut imaluunniit eqqartuussivitsigut suliassanngortitsinissamut innersuunneqassalluni.

§ 1, nr. 13-mut

Aalajangersagaq manna malillugu paasissutissanik salloqittaaraluni imaluunniit peqquserluuteqarnissamik siunertaqarluni immikkoortitanut taakkununnga atatillugu pissarsiniarnermut paasissutissiineq pillarneqaataasinnaavoq. Allannguuteqartitsinermi ilanngunneqartoq tassaavoq pissarsiniar­ner­mut tapiissutinik qinnuteqaateqarnermut atatillugu paasissutissanik eqqunngitsunik tunniussaqarneq, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu pillarneqaataalersinneqarmata. Tunngavimmik tamatuminnga atuutsitsilerneq taamaasilluni aalajangersakkamik unioqqutitsinermut naapertuuttumik akiliisitaasussanngortitsisoqassaaq.

§ 1, nr. 14-imut

Aalisarnermut aningaasaliissutinut immikkoortitat pillugit Inatsisartut Inatsisaanni utertitsilluni akiliinissamut aamma pineqaatissiinermut tunngatillugu aalajangersakkat maannakkut malittarisassat atuuttut aamma isaterinissamut tapiissutit pillugit aalajangersakkanut atuutitinneqarput.

§ 1, nr. 15-imut

Allannguinermut ilutigitillugu siunnersuutigineqarportaaq taaguut ”Landsstyret” ”Naalakkersuisut”-nut allanngortinneqassasoq. Siunnersuut tamanna malillugu ”Landsstyret”-mut innersuussineq kingorna ”Naalakkersuisut”-nut innersuussinertut paasineqartassaaq.

§ 1, nr. 16-imut

Aammattaaq matumani allannguinermut atatillugu taaguut ”Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat” allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq ”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat”-mut. Matumani Inatsisartut inatsisaatigut ”Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat” kingorna paasineqartassaaq ”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat”-tut.

§ 2-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2010-mi atuutilissasoq.