Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit
Oqaaseqaatit nalinginnaasut
1. Aallaqqaasiut:
Naalakkersuisut meeqqanut tapiissutit pillugit inatsisartut inatsisissaannut nutaamut siunnersuutaat siunnersuivoq, meeqqanut tapiissutit qinnutigeqqaarnagit qaammatikkaartumik tunniunneqartassasut. Malittarisassat maannamut atuuttut naapertorlugit meeqqanut tapiissutit qaammatit pingasukkaarlugit qinnutigeqqaarlugillu tunniunneqartarput.
Siunnersuutip qulakkiissavaa, meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasut tamarmik aamma meeqqanut tapiissutinik tigusisarnissaat.
Meeqqanut tapiissutit meeqqamut iluaqutaasussaapput apeqqutaatinneqartariaqaranilu angajoqqaat tapiissutinik qinnuteqarnissaq eqqaamasimaneraat. Qaammatit pingasukkaarlugit tunniussisarnermiit qaammatikkaarlugit tunniussisalernerup tapiissutinik tigusisartunut ajornannginnerulersissavaa aningaasat meeqqamut iluaqutaasussanngorlugit aqunneqarnissaat.
Inatsisartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinneranni inatsisartunut aalajangigassanngorlugu siunnersuut saqqummiunneqarnerani Naalakkersuisut peqquneqarput meeqqanut tapiissutit tamatigut qinnuteqaqqaarani tunniunneqartarnissaannik siunnersuummik suliaqarnissaannik (UPA2006/68). Tamatumunnga pissutaavoq amerlasuut kingusinaarlutik qinnuteqartarmata, imaluunniit kukkusumik isumaqarlutik siusinnerusukkut qinnuteqaatigisat akuliuffigineqaratik qaammatinut tulliuttunut atuutiinnassasut, taamaammallu qinnuteqaatinik tunniuseqqissanatik. Aalajangigassatut siunnersuut partiinit amerlanerussuteqartunit tapersersorneqarpoq. Kiisalu siunnersuummi taaguutit tulluarsagaanerusut atorneqarsimallutik oqaatsitigullu paasiuminarsaasoqarsimalluni. Taakkuninnga aaqqiinerit aalajangersakkat ataasiakkaat oqaaseqaatitaanni nassuiarneqarput.
2. Siunnersuutip immikkoortui pingaarnerit:Meeqqanut tapiissutinik qinnuteqaqqaarani tunniussisoqartarnissaa pillugu siunnersuuteqarnikkut qulakkeerniarneqarpoq meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasut tamarmik tigusisarnissaat.
Malittarisassat maannamut atuuttut naapertorlugit kommunit ataasiakkaat namminneq aalajangersinnaavaat qinnuteqaqqaarnani meeqqanut tapiissutisisarnissaq innuttaminnut neqeroorutigissallugu. Siunnersuut malillugu kommunit tamarmik sullissineq taanna kommunimi innuttaasunut atussavaat.
Inuimmi amerlasuut tapiissutinik pisariaqartitsivissut aamma tassaakkajuttarmata kingusinaarlutik qinnuteqartartut. Taamaasillutik meeqqanut tapiissutit annaasarpaat, tamannalu meeqqamut tuttarluni. Inuit ilaasa taamaasillutik puigorneq pissutigiinnarlugu pisinnaatitaanertik annaasarpaat imaluunniit malittarisassanik ilisimasaqannginnertik pissutigalugu.
Qaammatit pingasukkaarnagit qaammatikkaartumik tunniussisarnissaq pillugu siunnersuutip aalajangersagartaa aamma meeqqamut qulakkeerinninneruvoq, qaammatikkaartumik tunniussisarnerup aqutsinissaq ajornannginnerulersissammagu.
Meeqqanut tapiissutit suli assigiinngisitaarlugit naatsorneqartassapput isertitat akileraaruteqaataasussat malillugit, taamaalillutillu ilaqutariit isertitakinnerusut meeqqanut tapiissutisisassallutik. Isertitakinnerugaanni ajornakusoornerulersarpoq meeqqap pilersorneqarneranut pisariaqartitaanik pissarsinissaq. Piffissaliineq qaammatit pingasukkaarnagit qaammat ataasiuppat meeqqamut iluaqutaasinnaavoq, naak aningaasat ukiumut tiguneqartartut assigiiginnaraluartut. Aammattaaq meeqqanut tapiissutit ma-lunnaatilimmik qaffanneqarnikuupput 1. juli 2008 aallarnerfigalugu, tamannalu aamma tinnersaataasinnaalluni qaammatikkaartumik tunniussisarnissamut.
Siunnersuut naapertorlugu angajoqqaarsiat aamma meeqqat nammineq aaqqissuussamik ilaqutariit inissiivigineqarsimasut isertitaat akileraaruteqaataasussat tunngavigitinneqarunnaarput, kisiannili angajoqqaat isertitaat akileraaruteqaataasussat, imaluunniit angajoqqaat najugaqatigiinngippata, meeqqap inuit allattorsimaffianni angajoqqaap nalunaarsorsimaffigisaata kingulliup isertitai akileraaruteqaataasussat tunngavigineqassapput.
Aaqqissuussineq maannamut atuuttoq naapertorlugu kommunit ataasiakkaat namminneerlutik aalajangersinnaasimavaat, nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissiinermi angajoqqaarsiat isertitaat tunngavigineqassanersut. Siunnersuut malillugu tamanna periarfissaajunnaassaaq. Peqqutaatinneqarpoq, angajoqqaat taakkuummata pilersuisussaatitaasut, aamma meeqqap nammineq aaqqissuussamik angajoqqaarsianut inissinneqarsimaneranut atatillugu. Taamaalilluni eqqortuliornerpaavoq meeqqanut tapiissutit naatsorsorneqarpata angajoqqaat isertitaat tunngavigalugit.
3. Aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu pisortanut kingunerisassai:Aningaasaqarnikkut pisortanut kingunerisassai
Meeqqanut tapiissutit ukioq isertitanik akileraaruteqaataasussanik isertitaqarfiusoq kingulleq malillugu assigiinngisitaarlugit naatsorneqartarnissaat pillugu aalajangersagaq allannguuteqartinneqassanngilaq. Meeqqanut tapiissutit angajoqqaap angajoqqaalluunniit meeqqap inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimaffigisaata isertitaat akileraaruteqaataasussat tunngavigalugit suli tunniunneqartassapput, aamma isertitanut tunngavigisanut katissimasaq angajoqqaallu inooqatigisaa suli ilaatinneqarpoq.
Naatsorsuutigineqarpoq, qinnuteqaqqaarnani meeqqanut tapiissutisisoqartalerpat, apeqqutaatinneqarunnaarlunilu inuttaasup nammineq iliuuseqarnissaa, taava meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit annertusinerussasut. Ilanngullugu naatsorsuutigineqarpoq, nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut nissiinermut atatillugu aningaasartuuteqarnerulerneq misigineqassasoq, inatsisissatummi siunnersuut malillugu angajoqqaarsiat isertitaat akileraaruteqaataasussat aallaavigineqarunaarlutik, taamaallaalli meeqqamut angajoqqaajusut isertitaat akileraaruteqaataasussat aallavigineqartamata.
Ataatsimoortillugit nalilerneqarpoq, inatsisissatut siunnersuutip kingunerissagaa nunatta karsianut aningaasartuutit 5-it aamma 10 %-it akornanni tassalu 2,5-it aamma 5,0 mio. kr.-it nalinginut annertusinerussasut. Meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit annertusinerunissaat 2010-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi tulluarsarlugit ilanngunneqarumaarput.
Pisortanut aqutsinikkut kingunerisassaiSiunnersuut suliassaqarfimmi sullissinermut pisariillisaatissatut eqqarsaataavoq, kommunalbestyrelsimi qinnuteqaatinik suliarinnittussaanngilaq, paasissutissanilli katersineq tunngavigalugu meeqqanut tapiissutinik tunniussisartussaalluni.
Kommunalbestyrelsi suli periarfissaqarpoq, meeqqanut tapiissutinik angajoqqaarsianut nammineq aaqqissuussamik inissiiviusunut aamma inuusuttunut atuarfinni angerlarsimaffiutigisuniittunut, efterskolertunut atuartunut tunniussinissaminut. Siunnersuutip pisuni taamak ittuni aalajangersimasumik oqaatigaa, angajoqqaat isertitaat suli tunngavigineqassasut. Tamanna aqutsinermut pisariillisaaneruvoq.
Aallartisarnermi ilimagineqarsinnaavoq tamanna suliassaqarfiunerujumaartoq, kommunip suleriaatsinik tulluarsaanissaata tungaanut, tamatumali kingorna aqutsinikkut kingunerisussaassavaa, meeqqanut tapiissutinik tunniussinermi piffissamik sipaarneq, imaluunniit suliassatigut nammatassaq ullumikkutulli iinnassalluni.
4. Inuussutissarsiutinut il.il. aningaasaqarnikkut aqutsinermullu kingunerisassai.:Siunnersuut inuussutissarsiutinut il.il aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kinguneqassanngilaq.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai:Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngilaq
6. Innuttaasunut aqutsinikkut kingunerisassai:Siunnersuut aqutsinikkut innuttaasunut meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasunut oqinnerulersitsissaaq, siunissami meeqqanut tapiissutinik kommunalbestyrelsip suliniuteqarneratigut tunniussisoqartalissammat. Malittarisassat maannamut atuuttut naapertorlugit ukiumut ataasiarluni meeqqanut tapiissutinik qinnuteqartarnissaq pisariaqartarsimavoq.
Innuttaasoq meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasoq kukkunikkut tapiissutinik tunineqanngitsoorpat, taava innuttaasoq meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaalerfimmiit kingumut tunineqarnissaminut pisinnaatitaavoq. Malittarisassaq taanna innuttaasup pisinnaatitaaffiinik pitsanngorsaaneruvoq.
Kommunimut allamut nuunnermi, kommunit nuuffigisimasat akisussaaffigaat suliamut pineqartumut paasissutissat piniassallugit nassiutissallugillu. Tamanna aamma aqutsinikkut innuttaasumut oqilisaaneruvoq.
7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu pissutsinut tunngatillugu:Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersornermullu pissutsinut tunngasutigut sunniuteqassanngitsoq nalilerneqarpoq.
8. Oqartussaasunik aamma kattuffinnik allanillu tusarniaaneq:Siunnersuut makkununnga oqartussaasunut kattuffinnullu tusarniaassutigineqarluni nassiunneqarsimavoq: KANUKOKA, Akileraartarnermut aqutsisoqarfik, Siulittaasup Naalakkersuisoqarfia, taamanikkut Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, taamanikkut Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, taamanikkut Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik aamma Angajoqqaarsiat peqatigiiffiat.
Tusarniaanermi akissuteqaatit makkunannga tiguneqarsimapput KANUKOKA, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik, Naalakkersuisut Siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia sinnerlugu KIMIK iT, Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik, Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik.
Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermut akissutiminut oqaaseqaatini ataasigut allappai.
Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatai naqinernik uingasunik allassimapput.
Tusarniaanermit akissut:KANUKOKA:
KANUKOKA immikkut oqaatigisassaqanngilaq, isumaqarlunili tamanna inuuttaasumut kommunimullu iluaqutaassasoq, meeqqanut tapiissutit qinnutigeqqaarnagit tunniunneqartalerpata, siunissami meeqqanut tapiissutit qaammatikkaartumik tunniunneqartarnissaat Qeqqata kommuniata aamma tamakkiisumik tapersersorpaa.
Oqaaseqaatit tusaatissatut tiguneqarput.
Qaasuitsup Kommuniata tusarniaanermut akissut toqqaannartumik Naalakkersuisoqarfimmut nassiussimavaa.Qaasuitsup Kommuniata peqqussutissatut siunnersuut aamma tamakkiisumik tapersersorpaa allassimallunilu, tamanna ilaqutariinnut amerlasuunut iluaqutaassasoq.
Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik:Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup maluginiaqquvaa, kommuninut ajornakusoorsinnaasoq ilaqutariit/ illoqatigiit ataasiakkaat akileraartarnerannut paasissutissartai pissarsiarissaniassallugit, taamaattumik taakku qitiusumik akileraaruseriffimmut pissarsiariniarneqartassapput, tamatumalu kingunerissavaa Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup aqutsinikkut suliassaqarnerulerneranik. Aammattaaq Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik isumaqarpoq, utertitseqqusinerit tamatumalu kingorna akiliisitsiniartarnerit amerlassusaat annertusinerussasoq tamatumalu aamma kingunerissallugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup suliassaqarnerulerneranik. Akileraartarnermut Aqutsisoqarfiup tassunga tunngavigitippaa, inuttaasup piumasaqaatigisinnaammagu meeqqanut tapiissutit isertitatigut appariaateqartussaaneq tunngavigalugu aaqqiisoqarnissaa tapiissutillu eqqunngitsumik tunngaveqarluni tunniunneqarsimasut – nalunngereeraluarlugu – uterteqquneqarsinnaanerat, tamatumalu aamma kingunerissaavaa utertitseqqusinerit amerlanerulernerat, taakkulu naggataatigut akiliisitsiniaassutigineqarnissaat.
Nalunaarsuinermut inatsisit periarfissiipput inummut paasissutissanik pissarsiniarnissamut. KIMIK iT-mit, kommuninut periaatsinik isumaginnittartuniit paasissutissat malillugit, kommunit ilaasa massakkut paasissutissanik elektronikkikkut ingerlatsineq atulereernikuuvaat meeqqanut tapiissutinik naatsorsuinissamut, ataani allaqqasut takukkit. Taamattumik Naalakkersuisoqarfik isumaqanngilaq, Akileraartarnermut Aqutsisoqarfik suliassaqarnerulissasoq, Naalakkersuisoqarfik aamma isumaqanngilaq, utertitseqqusinerit amerlanerulissasut, malittarisassammi maannamut atuuttut aamma periarfissiipput, meeqqanut tapiissutit isertitatigut appariaateqartussaaneq tunngavigalugu aaqqeqquneqarsinnaallutik. Malittarisassat maannamut atuuttut aamma periarfissiillutik tapiissutit, eqqunngitsumik tunngaveqarluni tunniunneqarsimasut uterteqquneqarsinnaasut.
Akileraartarnermut aqutsisoqarfiup siunnersuutigaa, § 9-mi, imm. 2-mi titarneq siulleq allanngortinneqassasoq imaalillugu: “Kommunalbestyrelsi paasissutissanik akileraaruseriffimmi piniarsinnaavoq, una pillugu...”Naalakkersuisoqarfiup naliinera tassaavoq, inatsisissatut siunnersummi erseqqissaasiortoqassanngitsoq, susassaqarfiit sorliit imaluunniit kommunit qanoq iliorlutik paasissutissanik pisariaqartinneqartunik pissarsiniarsinnaasut meeqqanut tapiissutit annertussusissaannik naatsorsuinissamut, soorlu aamma oqaaseqaatini erseqqissaasiortoqartariaqanngitsoq.
Siulittaasup Naalakkersuisoqarfia sinnerlugu KIMIK iT, kommuninut periaatsinik isumaginnittartuniittoq: KIMIK iT paasisitsivoq, IT-mi periaaseq taanna massakkut kommuninit meeqqanut tapiissutinut atorneqartoq, teknikkeqarneq kisiat isiginiassagaanni, Inatsisartut inatsisaannut siunnersuutitut saqqummiunneqartumut atorneqarsinnaassasoq. KIMIK iT-p innersuussutigivaa, Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut nutaaq periarfissamik ammaassisoqassasoq paasissutissanik elektronikkikkut kommunimut allamut ingerlatsisinnaanissamut, imatut paasillugu kommunimi nuuffigisami qimatamiluunniit sullissisoq peqataasariaqanngitsoq.Naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq, nalunaarsuisarnermut inatsisit paasissutissanik pissarsiniarnissamut pisinnaatitsisut, taamaakkaluartorli innersuussutigineqartoq taanna tusaatissatut tiguneqarpoq § 7-imilu, imm. 2-mi ilassutigalugu: “ Paasissutissanik kommunimut nuuffigisamut qimatamullu ingerlatsineq elektronikkikkut pisinnaavoq”.
KIMIT iT-p uparuarpaa, Inatsisartut inatsisaannut siunnersuummi maqaasineqartoq karsi imaluunniit checkinngorlugu tunniussinermiit aningaaserivik aqqutigalugu tunniussisarnissaq isummerfigineqarnissaa innersuussutigalugulu.Naalakkersuisoqarfik isumaqarpoq, tunniusseriaaseq peqqussutip aalajangersagartaaniittariaqanngitsoq, kommunilli kisimi aalajangersinnaassariaqaraa.
Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik :Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfiup uparuarpaa, Aningaasartuutissanut Inatsimmi immikkoortinneqarsimasut meeqqanut tapiissutinut aningaasat ikippallaartut. Isiginiaaneq taanna aallaaveqarpoq, Inatsisartut inatsisaannut siunnersuutigineqartumut oqaaseqaatini naatsorsuisoqarsimammat aningaasartuutit 2,5 – 5,0 mio. kr.-it akornanni annertusinerussasut, siunnersuut inatsisartunit akuersissutigineqassappat.
Ukiumi 2007-mi meeqqanut tapiissutinik 6,8 mio. kr.-nik atuinikippallaartoqarsimavoq, aamma 2008-mi atuinikippallaarneq 9,3 mio. kr.-nik annertussuseqarsimalluni. Qaffariaat naatsorsuinermi ilanngunneqarsimavoq, taamaalilluni Aningaasanut inatsimmi meeqqat tapiissutaannik pisinnaatitaasut naatsorsuusiornermi ilanngunneqarsimallutik.
Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfiup uparuarpaa, oqaaseqaatini nalinginnaasuni oqariaaseq suliaq akuliuffigineqarani ersarissumik isumasiuusersimasariaqartoq siunissami meeqqanut tapiissutit qinnutigeqqaarnagit tunniunneqartalernissaannut atatillugu. Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfiup uparuarpaa, ajornakusoorsinnaasoq paasissallugu kiffartuussamut atatillugu tunniussineq akuliuffigineqarnani pinersoq imaluunniit pisassiineq inummut paasissutissat pisortatigoortut tunngavigalugit kiffartuussamik sullissineq nalinginnaasoq tunngavigalugu pinersoq.Inatsisissatut siunnersuummi oqariaaseq suliaq akuliuffigineqarani atorneqanngilaq, akerlianilli oqaatsit “qinnuteqaqqaarnani”. Oqaaseqaatini piffinni ikittuni oqariaatsip suliaq akuliuffigineqaranimik atuiffiusut allanngortinneqassapput “qinnuteqaqqaarnani”-nngortillugit, qularnissamut pissutissaqanngilaq.
Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfiup erngumassutigivaa, kukkusumik tunniussisarnerit amerlinissaat, ingammik ilaqutariit akissaatitigullu tunngasutigut ukiumiit ukiumut allanngorarnerisigut siunnersuutigalugulu oqaaseqaatini ilanngunneqassasoq siunissami meeqqanut tapiissutinik pisassiinermi suliaqarnermut tunngasutigut suleriaasissaq. Innersuussutigineqarpoq, oqaaseqaatini allaqqassasoq, sullissineq pisortat paasissutissanik nalunaarsuiffii tunngavigalugit pisassasoq aamma kommunimi sullissisup kiffartuussamik naliliineratigut tapiissutit annertussusissaannik aalajangiinnginnerani.Inatsisissatut siunnersuutip § 6-iani, imm. 5-imi meeqqanut tapiissutinik tunniussinissamut malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaanissamut piginnaatitsissut ilanngunneqarpoq. Meeqqanut tapiissutinik tunniussinissaq pillugu malittarisassanik allanik pisariaqartitsisoqassappat malittarisassat taakku peqqussutinngorlugit suliarineqarumaarput. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik isumaqanngilaq pisariaqartoq sullissineq oqaaseqaatini erseqqissaavigeqqissallugu.
Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfiup naatsorsuutigaa, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfiup qulakkeersimassagaa, kommunit tamarmiullutik 1. januar 2010-miit meeqqanut tapiissutinik tunniussinissaq isumagisinnaassagaat aamma oqaatigivaat, inatsisissatut siunnersuut Inatsisartuni suliarineqarnissaminut nassiunneqartinnagu oqaaseqaateqassappata ilanngussinissaq siunertaralugu inatsisissatut siunnersuut kommuninut tamanut tusarniaassutigineqassaaq.Inatsisissatut siunnersuut kommuninut tusarniaassutigineqarnikuuvoq, akissut KANUKOKA-meersoq takujuk. Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik isumaqarluinnarpoq, inatsisissatut siunnersuut siunertarineqartoq malillugu kommunit aqussinnaagaat.
Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik:Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik § 5-imi, imm. 1-imut atatillugu oqaaseqaateqarpoq, tassani allaqqavoq angajoqqaat najugaqatigiippata, meeqqanut tapiissutit anaanaasumut tunniunneqassasut uparuarlugulu, tamanna immaqa immikkoortitsinertut paasineqarsinnaasoq. Maluginiaqquvaat, oqaaseqaatini atuarneqarsinnaanngimmat, sooq anaanaasoq inatsisitigut immikkut pisinnaatitaaffilerneqarnersoq, angajoqqaajusut isumaqatigiissusiorfigisinnaanngisaannik, naak angajoqqaajusut isumaqatigiissutigigaluaraat, aningaasat ataataasumut tunniunneqassasut.
Naalakkersuisoqarfik isumaqataavoq, § 5-imi, imm. 1 immikkoortitsinertut paasineqarsinnaasoq ataataasumut tunngatillugu. § 5-imi, imm. 1 oqaasertalerneqassaaq imaalillugu: “Angajoqqaajusut najugaqatigiippata taakkulu meeraq najugaqatigalugu, meeqqanut tapiissutit meeqqap arnaanut tunniunneqassapput, isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat meeqqanut tapiissutit ataataasumut tunniun-neqassasut. Tamanna immikkoortitsinertut suli paasineqarsinnaavoq, taamaattorli periarfissiivoq, angajoqqaat periarfissaqartilerlugit ataataasumut tunniussisoqarsinnaanngorlugu. Pissutsit assigiinngitsut pissutigalugit inunnut marlunnut tunniusisoqarsinnaanngilaq.
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik:Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik kissaateqarpoq § 5-imi, imm. 4-mi oqaaseqaatinut ilanngunneqassasoq, kommuni periarfissaqartoq, meeqqanut tapiissutinik meeqqanut skolehjemmimiittunut, efterskoleniittunut assigisaanniittunullu tunniussinissamut. Uani uparuarneqarpoq, inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu periarfissaqartoq meeqqanut tapiissutit meeqqamut tunniunneqarsinnaasut, meeraq skolehjemmimiittuuppat, efterskoleniittuuppat assigisaanniittuuppallu taavalu oqaaseqaatini allaqqalluni, suli periarfissaasoq meeqqanut tapiissutit ilaannik toqqaannartumik meeqqamut skolehjemmimiittumut, efterskoleniittumut assigisaanniittumullu tunniussinissaq.
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik allappoq, ilaannakortumik tunniussisinnaatitsineq inatsisissatut siunnersuut oqaasertalersorneqarneranik malinninngitsoq.
Naalakkersuisoqarfiup tamanna tusaatissatut tiguvaa aamma § 5-imi, imm. 4 oqaasertalerneqassaaq imaalillugu:“meeraq skolehjemmimiittuuppat, efterskoleniittuuppat assigisaanniittuuppalluunniit kommuni aalajangiisinnaavoq, meeqqanut tapiissutit tamakkiisut ilaannaaluunniit meeqqamut tunniunneqassanersut.”
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup innersuussutigaa, kommunerisaq periarfissinneqassasoq meeqqap aningaasartuutaanik matussusiinissamut aningaasanik naleqquttunik nalinginnaasumik tunniussisarnissamut innersuussutigalugulu kommunerisap meeqqanut tapiissutinik aqutsisinnaatitaanera atuutitiinnarneqassasoq.Naalakkersuisoqarfiup uani paasissutissiissutigissavaa, malittarisassani maannamut atuuttuni kommuni aggerfigisaq aamsma meeqqanut tapiissutinik aqutsisuummat kommunimiiffigigallagaanngitsoq. Kommunerujussuarni nutaani inuusuttut kommunip aggerfigisap avataaneersut skolehjemmimiittartut ikinnerussapput. Efterskoleniittoqartillugu efterskolet taakkuugajuttarput inuusuttut aningaasaataannik aqutsinermik ikiuisut. Taamaattumik Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik isumaqanngilaq, kommunimiiffigigallagaq meeqqamut imaluunniit inuusuttumut tunniussisinnaatitaanissamut malittarisassiornissaq pisariaqartoq.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit
§ 1-imutImmikkoortoq 1-imi, nr. 1-mut.
Aalajangersagaq, malittarisassat atuuttut assigai, aalajangersarneqarluni meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaanermi piumasarineqartoq meeraq 18-it inorlugit ukioqassasoq. Maannakkut peqqussummi atuuttumi allassimavoq: ”pisortanit toqqaannartumik pilersugaanngitsoq”. Tamanna immikkoortoq 4-mut nuunneqarpoq allanngortinneqarlunilu imatut: ”imaluunniit pisortanit pilersorneqartoq.”
Immikkoortoq 1-imi, nr. 2-mut
Meeraq Kalaallit Nunaanni kommunimi najugarivitaqartuunissaanut piumasaqaat allanngunngilaq. Piumasaqaatinut ukununngattaaq atuuppoq, meeqqanut tapiissutinik tigusisinnaatitaassasoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuullunilu inuit aqqisa allattorsimaffianni allassimassasoq.
Kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffiinut innersuussineq ilaanngilaq, tassami najugarivisatut kommunimik nassuiaat kommunit akunnerminni akiliiffigeqatigiittarnissamut pisussaaffii pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 2 12.juni 1995-imeersumi atuarneqarsinnaammat, meeqqat inuusuttullu 18-it inorlugit ukiullit, katissimanngitsut, angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq / oqartussaassuseqartulluunniit kommunimi najugarivitami najugaqatigigaat.
Meeraq angajoqqaatut oqartussaassuseqartuusut tamaasa najorunigit, taava taakku kommunimi najugarivitaanni najugaqatigissavai. Meeqqap angajoqqaajusup aappaaniikkuni, taava taanna kommunimi najugarivitaani najugaqatigivaa. Meeraq taakku tamaasa paarlakaajaallugit najugaqarfigisarunigit, taava meeraq inuit allattorsimaffianni allatsissimaffigisaa kommuni najugarivitaraa.
Meeraq angajoqqaatut oqartussaaffimmik tigumminnittut najugaqatiginagit kommunimi allami najugaqaruni, taava angajoqqaatut oqartussaaffimmik tigumminnittutup/tut kommunimi najugarivitaani najugaqaannassaaq. Meeraq nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissinneqarsimappat angajoqqaavilu Kalaallit Nunaanniit aallarsimappata, taava meeqqap najugarisani kommuni najugarivitarissavaa.
Immikkoortoq 1-imi, nr. 3-mut
Aalajangersagaq misilillugu erseqqarinnerusumik ilusilerneqarsimavoq, kisianni imarisai allanngunngillat. Suli piumasaqaataavoq, meeraq taannaluunniit meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasoq, Danskisut innuttaassuseqassasoq. Imaluunniit meeraq taannaluunniit meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaasoq, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ukiuni kingullerni najugaqarsimassasoq.
Danmarkimi innuttaassuseqarnissamut piumasaqaat naammassineqanngippat imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaannut, tassunga ilanngullugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaannut meeraq meeqqanulluunniit tapiissutinik pisinnaatitaasoq ilaanngippata, suli ukiut kingulliit Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanissaq piumasaqaataavoq. Nunani allani innuttaassuseqartut tassani pineqarput, Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaanni ilaanngitsut iki-orsiissutinik pisinnaatitaanngitsut.
Immikkoortoq 1-imi, nr. 4-mut
Meeqqap angerlarsimaffiup avataanut pisortanit inissinneqannginnissaa pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutit “pilersuisulluunniit” allannguuteqanngilaq. Meeraq “pisortanit allatigut pilersorneqassaaq”, angajoqqaaqanngikkuni imaluunniit pisortanit pilersorneqarnissamut ikiuutinik tunniussisoqartarpat pisortanilluunniit ikiorsiisarnermut malittarisassat aqqutigalugit imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu ikiorsiissutinut malittarisassat aqqutigalugit.
Immikkoortoq 1-imi, nr. 5-imut
Meeraq katissimaguni, meeqqanut tapiissutinik pisinnaatitaanngilaq. Aalajangersagaq allanngunngilaq tunngavilersorneqarlunilu aappariittut pilersuisussaatitaanermik, takuuk aappariinnerup inatsisitigut atortuulersinneqarnera pillugu inatsimmi § 2.
Immikkoortoq 2-mut.Aalajangersagaq una malillugu piumasaqaataavoq, meeraq Kalaallit Nunaanni najugaqartuunissaa, taanna atuutinngilaq isumaginninnikkut qulakkeerinninneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat 1992-imeersoq (2004-mi kukkunersiugaq) nunalluunniit tamalaat isumaqatigiissutaat naapertorlugu inunnut tigusisinnaatitaasunut. Aalajangersagaq aalajangersakkamut siusinnerusukkut § 1-imi, imm. 1-imi, nr. 3-miitinneqarsimasumut tunngasuuvoq.
§ 2-mutImmikkoortoq 1-imut
Meeqqanut tapiissutit pillugit aalajangersagaq meeqqap pilersorneqarneranut tunniunneqartarput meeqqamullu tuttussaaneri malittarisassat atuuttut assigaat. Siunnersuutip siunertaasa ilagaat aalajangersakkap tamatuma malinneqarnissaa. Qaammatikkaartumik tunniussisarnikkut qinnuteqaqqaarnanilu tunniussisarnikkut meeqqanut tapiissutit meeqqamut iluaqutaanissaat qulakkeerniarneqarpoq.
Immikkoortoq 2-mutMeeqqanut tapiissutit pillugit malittarisassat akiligassanut malersorneqaatigineqarsinnaannginnerat taamatuttaaq meeqqanut tapiissutit meeqqamut iluaqutaanissaat qulakkeerniarneqarpoq. Aalajangersagaq allanngunngilaq.
Immikkoortoq 3-mutMeeqqanut tapiissuteqartarnermi ukioq qaammatisiuteqarfiusoq malinneqartarpoq taamaasillunilu malittarisassat maanna atuuttut assigalugit.
§ 3-mutImmikkoortoq 1-imut
Meeqqanut tapiissutit annertussusissaat aningaasanut inatsimmi ukiunut qaammatisiuteqarfiusunut tamanut aalajangersarneqartarput, tunniussisoqartarlunilu ukiumi isertitaqarfiusumi isertitat akileraaruteqaataasussat ilisimaneqartut kingulliit aallaavigalugit, aningaasanut inatsimmi isertitassatut killiliussat aalajangersarneqartut malillugit. Immikkoortoq 1-ip imarisaa allanngunngilaq.
Immikkoortoq 2-mutMaannakkut atuuttumi immikkoortoq 2-mi aalajangersagaq ”meeraq aatsaat paarisassatut inissinneqarsimappat” peerneqarpoq, malittarisassaq taanna atorunnaarpoq. Naak meeraq nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissinneqarsimagaluartoq, taamaattoq angajoqqaat najugaqatigiippata isertitaat akileraaruteqaataasussat tunngavigalugit tunniussisoqartussaavoq.
Immikkoortoq 3-mutAalajangersakkami pineqarpoq isertitat tunngavigalugit malittarisassaq. Angajoqqaajusup meeqqap najugaqarfiata isertitai suli meeqqanut tapiissutit annertussusissaasa naatsorsorneqarneranni tunngaviusussaapput. Angajoqqaajusoq katinnikuuppat imaluunniit aalajangersimasumik inooqateqarpat taassuma isertitai naatsorsuutinut ilanngullugit tunngaviussapput. Aalajangersakkat taakku maannakkut malittarisassat atuuttut assigai.
Immikkoortoq 4-mutAalajangersagaq peqqussummi maannakkut atuuttumi immikkoortoq tallimaat assigaa, taamaattoq ilaatigut allannguuteqarluni, ilaatigut meeqqamut akilersuutinik angajoqqaat akiliutaat pillugit aalajangersagaq (siusinnerusukkut stk. 5, immikkoortoq 2.) peerneqarpoq. Meeqqanut akilersuutit ilaqutariit pillugit inatsisinut tunngasut ataaniipput pisortallu akunnermiliutinngikkaluarlugit isumaqatigiissutigineqarsinnaalluni. Taamaattumik akilersuutinik akiliuteqarnermi kina meeqqat tapiinik pissarsinissaq pillugu aalajangiiniarnermi tunngaviunissaa naleqqunnani. Meeraq assigiimmik angajoqqaamini najugaqarpat angajoqqaat isertitaat akileraarutaasussat aallaavigalugit meeraq tunniussinissap nalaani inuit allattorsimaffiannut nalunaarsorsimaffigisaa tunngavigalugu meeqqanut tapiissutit tunniunneqartassapput. Inuit allattorsimaffianut allatsinneq inatsisinut aallaavinnut assinguvoq kommuninilu atorneqarsinnaalluni.
§ 4-mutImmikkoortoq 1-mut
Isertitassatut naatsorsuutigisat tunngavigalugit meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarsinnaanera periarfissaajuarpoq. Maannakkut inatsisissatut siunnersuummi atuuttuni oqaaseq “appaaneq” atorneqarpoq. Peqqussutissatut siunnersuummi oqaaseq “appaaneq” “allanngortinneqarpoq”-mik taarserneqarpoq, akileraarutaasussatut isertitat amerliartornerat ilutigalugu allanngortinneqarsinnaanerat erseqqissarniarlugu, assersuutigalugu ukioq ataaseq sinnerlugu inooqatigiittoqarsimappat taamaattumillu inooqatigisap isertai naatsorsuinermi ilanngunneqartussaallutik. Isertitani assersuutit allat tassaasinnaapput ataavartumik napparsimaneq, pensionisiaqarneq sivisunerusumillu napparsimaneq. Qulaani taaneqartut assersuutaannaapput, taamaaqataanillu peqarsinnaalluni, meeqqanut tapiissutit angissusaannut allannguutaasinnaasut.
Immikkoortoq 2-mutAalajangersakkap imarisai allanngunngillat, kisianni una pinnagu qaammatit pingasukkaaniit qaammatikkaartumik tunniussisoqartalernermik iluarsiisoqarpoq, oqaaseq ”qaammatit pingasukkaarlugit” taarseneqarpoq ”qaammatikkaartumik”. Siunnersuut ima isumaqarpoq, siunissami meeqqanut tapiissutit qaammatikkaartumik tunniunneqartalissasut. Aalajangersagaq, inunnut Kalaallit Nunaannut nuuttunut, nuunnerup kingorna qaammatip ataatsip qaangiunnerani meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarsinnaanera allanngunngilaq.
Immikkoortoq 3-mutQaqugukkut isertitat ataavartumik annertuumillu appartarneri pillugit Naalakkersuisut sukumiinerusunik malittarisassiornissamut piginnaatitaanerannik siunnersuut suli imaqarpoq.
§ 5-imutImmikkoortoq 1-imut
Angajoqqaajusut najugaqatigiippata meeqqanut tapiissutit anaanaasumut tunniunneqartarnerat ingerlaannassaaq taassuma meeraq suli najugaqatigippagu, kisiannili angajoqqaajusut tapiissutit ataataasumut tunniunneqartalernissaat isumaqatigiissutigisinnaavaat. Siusinnerusukkut meeqqaanut tapiissutit ataataasumut tunniunneqarnissaat kommunalbestyrelsip aalajangersinnaasarpaa. Inatsisissatut siunnersuummi, angajoqqaajusut namminneq isumaqatigiissutigisussaavaat. Malittarisassaq angajoqqaat najoqatigiinneranni taamaallaat atuuppoq.
Immikkoortoq 2-mutMeeqqanut tapiissutit meeqqap najugaqarfigisaanut tunniunneqartarnissaat pillugu malittarisassaq allanngunngilaq. Taamatuttaaq malittarisassani meeraq angajoqqaamini assigiimmik najugaqarpat angajoqqaajusumut meeqqap inuit allattorsimaffianni nalunaarfigisimasaani meeqqanut tapiissutit tunniunneqassapput.
Immikkoortoq 3-mutNammineq aaqqissuussamik angajoqqaarsianut inissiinermi meeqqanut tapiissutinik angajoqqaarsiaasunut tunniussisinnaaneq suli periarfissaavoq, siunnersuummili aalajangersarneqarluni angajoqqaat isertitaat tunngavigalugit pissassasoq. Meeqqanut tapiissutinik angajoqqaarsianut tunniussisinnaaneq tunngavilersorneqarpoq, meeqqanut tapiissutit meeqqamut tuttussaanerannik taamatullu siunertaqarneq qulakkeerneqarsinnaavoq meeqqamik tigumminnittunut tapiissutinik tunniussinikkut.
Immikkoortoq 4-mutAalajangersakkani maannakkut atuuttuni immikkoortoq 4 peerneqarpoq, angajoqqaarsiat isertitaat tunngavigalugit meeqqanut tapiissutinik tunniussisarnermut tunngammat. Aalajangersakkani maannakkut atuuttuni immikkoortoq 5-mi allanngortinnagu immikkoortumut 4-mut nuunneqarpoq, imarisamigullu allanngorani taamaalilluni meeqqanut tapiissut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit tunniunne-qarsinnaalerluni. Efterskole-t erseqqissaanissaq siunertaralugu erseqqarissumik eqqaaneqarput. Meeraq atuarfimmi angerlarsimaffiutigisumi efterskolemi assigisaaniluunniit najugaqartoq akisussaaffeqarluni aningaasallu tigusani iluamik aqussinnaagai nalilerneqarpat meeqqanut tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit meeqqamut toqqaannartumik tunniunneqarnissaat periarfissaavoq.
§ 6-mutImmikkoortoq 1-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq meeqqanullu tapiissutit qaammatikkaartumik tunniunneqartalernissaannik kinguneqarluni. Qaammatit pingasukkaarinermit qaammatikkaarineq meeqqamut iluaqutaassaaq, aningaasat ukiumut tunniunneqartartut allanngunngikkaluartut. Qaammatikkaartumik tunniussisarnissamut siunnersuuteqarnermi meeqqanut tapiissutit meeqqamut iluaqutaanissaat qulakkeerniarneqarpoq. Ilaqutariit isertitakitsut, taakkuupput ilaqutariit meeqqanut tapiissutinik tigusisartut, qaammatikkaartumik tunniussisoqartarneranik iluaquteqartussat.
Immikkoortoq 2-mutMeeqqanut tapiissutit pillugit aalajangersakkat qaqugukkut naammassineqarsimanissaannik aamma qaqugukkut siullermik tunniussisoqartarnissaanik pisinnaanermut piumasaqaatit allannguuteqarput, qaammatit pingasukkaarunnaarlugit qaammatikkaartumik tunniussisoqartalermat.
Immikkoortoq 3-mutMalittarisassaq tapiissutit tunniuttarnerisa qaammatit pingasukkaarunnaarlugit qaammatikkaartunnguneri tunngavigalugit kinguneqartussanngortinneqarsimavoq.
Immikkoortoq 4-mutAalajangersagaq allannguuteqanngilaq, qaammammit sivikinnerusumik meeqqanut tapiissutinik kommuni tunniussinissaminut periarfissaqarnissaa ilaqutariinnut meerartalinnut pingaaruteqartutut isumaqarfigineqarmat. Taamaattumik malittarisassat meeqqanut tapiissutinik aqutsisinnaanermut kommunalbestyrelsip aalajangersagai malillugit meeqqanut tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit inuussutissanik pisissutissanngorlugit tunniunneqarnissaat attatiinnarneqarpoq. Ilaqutariinnut aqutsisinnaarpianngitsunut meeqqamut iluaqutaanngitsumik meeqqanut tapiissutinik atuisunut pingaaruteqarsinnaavoq.
Immikkoortoq 5-imutUani oqaaseq ”nammineersinnaanngitsut” oqaatsimik “ukiukitsumik” taarserneqassaaq. Oqaaseq nammineersinnaanngitsut 18-it sinnerlugit ukiulinnut atorneqarsinnaavoq, namminersinnaajunnaarsitaasimasunut, oqaaserli ukiukitsut 18-it inorlugit ukiulinnut atorneqarsinnaalluni. Imarisai allanngunngillat.
§ 7-imutImmikkoortoq 1-imut
Siunnersuut nutaajuvoq, tassami siunnersuummi meeqqanut tapiissutit qinnuteqaateqaqqaarnani tunniunneqartassammata. Siunnersuummi nutaami kommunalbestyrelse nammineerluni meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarnissaanik sulissuteqassaaq. Taamaasilluni meeqqanut tapiissutinik kingusinaartumik qinnuteqartartut malittarisassanilluunniit paatsuuisut ukiullu tamaasa qinnuteqartoqartariaqannginnermik isumaqartut pinngitsoortinneqarsinnaapput.
Inuit amerlasuut tapiissutinik pisariaqartitsivissut tassaakkajuttarput kingusinaarlutik qinnuteqartartut. Taamaasillutik meeqqanut tapiissutit annaasarpaat, tamannalu meeqqamut tuttarpoq. Taamaasillutik inuit ilaasa puigorneq pissutigalugu pisinnaatitaanertik imaluunniit malittarisassanik ilisimasaqannginnertik pissutigalugu annaasaqartarput. Siunnersuut inunnut tamakkununnga iluaqutaasussatut isigineqarpoq.
Immikkoortoq 2-mutKommunimut allamut nuuttoqarnerani kommunimi nuuffiusumi kommunalbestyrelsip meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarnissaanut paasissutissanik pisariaqartitsisarpoq. Kommunip nuuffiusup kommunimit nuuffigineqartumit suliassamut tunngassutilinnik paasissutissanik piniarsinnaavoq. Taakkunannga takuneqarsinnaassaaq, qaammammi sorlermi kingullermik tunniussisoqarsimanersoq. Taamaalilluni nuunnermi qinnuteqaqqaarnissaq aamma piumasarineqanngilaq, kommunilli nuuffiusup isumannaassavaa, meeqqanut tapiissutinik tunniussinissamut piumasaqaatit tamarmik naammassineqarsimanissaat.
§ 8-mutImmikkoortoq 1-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, meeqqanullu tapiissutinik pisinnaatitaasumut kukkunikkut tapiissutinik tunniussisoqanngitsoortoq kommunimit paasineqarpat, kukkunerlu tapiissutinik pisinnaatitaasumiinngippat, meeqqanut tapiissutit tunniunneqarfissaanniit atuutilersumik kingumut tunniussisoqarnissaa pillugu malittarisat imaqarput.
Immikkoortoq 2-mutAammattaaq pisoqalisunut malittarisassat ilanngunneqarnissaat pingaaruteqartutut isumaqarfigineqarpoq, ersarlussinnaammat qanoq sivisutigisumik inuk meeqqanut tapiissutinik piumasaqarsinnaanersoq. Siunnersuummi aalajangersarneqarpoq, pisoqalisut pillugit malittarisassat nalinginnaasut atuuttuusut, tassa ima isumaqarpoq ukiut tallimat, takuuk, pisassarisat pisoqalisut pillugit inatsit nr. 274, 22. december 1908-meersoq.
§ 9-mutImmikkoortoq 1-imut
Imarisai imarisamikkut allanngunngillat imaraalu innuttaasumut pissutsinut meeqqanut tapiissutinik naatsorsuinermut tunniussinissamullu pingaaruteqarsinnaasut pillugit nalunaaruteqarnissamut malittarisassat.
Immikkoortoq 2-mutAammattaaq isertitanut akileraarutaasussat pillugit kommunalbestyrelsip paasissutissanik pissarsiniarsinnaatitaanera pillugu aalajangersakkat imarisamikkut allanngunngillat.
Immikkoortoq 3-mutKukkuneq tunngavigalugut meeqqanut tapiissutinik tigusisumit utertitsinissaq suli piumasarineqarsinnaavoq.
§ 10-mutImmikkoortoq 1-imut
Meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit Nunatta karsianit akilerneqarnissannut aalajangersagaq allanngunngilaq.
Immikkoortoq 2-mutUtertitsinermut, naatsorsuutinik saqqummiinermut, kukkunersiuinermut nakkutilliinermullu sukumiinerusunik suli Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaaneranik aalajangersagaq piginnaatitaanermik suli imaqarpoq.
§ 11-mutNaammagittaalliuuteqarsinnaaneq pillugu aalajangersakkanik imaqarpoq imarisamigullu allannguuteqanngilaq.
§ 12-imutImmikkoortoq 1-mut
Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2010-mi atuutilersinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.
Immikkoortoq 2-mutMeeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 31. oktober 1996-imeersoq ulloq taanna atorunnaassasoq.