1. novembari 2009 UKA 2009/120
Siunnersuummut oqaaseqaatit
Oqaaseqaatit nalinginnaasut
1. Aallarniut
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsit Folketingimit akuerineqarpoq ulloq 19. maj 2009, atuutsinneqalerlunilu ulloq 21. juni 2009.
Namminersorneq pillugu inatsimmi aalajangerneqarpoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik ikummatsissanillu ingerlataqarneq akisussaaffigilissagaat, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngasuni inatsisiliortussanngorlutik inatsimmillu atuutsitsisussanngorlutik. Sammisaqarfik aatsitassanut tunngasoq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi ilanngussani nalunaarsuut II-mi eqqartorneqarpoq. Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 3 imm. 2-mi aalajangersakkani aalajangerneqarpoq, sammisat ilanngussani nalunaarsuut II-mi nalunaarsorneqartut Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasut, piffissani naalagaaffimmi oqartussanik isumaqatigiinniareernerminni Namminersorlutik Oqartussanit aalajangerneqartumik. Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi periutsit suut sammisaqarfinnik tigusinissaq pillugu aalajangernernut atatillugu atorneqassanersut pillugu apeqqutit alajangiiffigineqarsimanngillat. Siunnersuutip nassiutinnginnerani Naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuummik imaattumik Inatsisartunut saqqummiussissapput:
”Aatsitassanut tunngasut taassumalu iluani Kalaallit Nunaata imartaanni nunavittaanilu uuliasiorfiliani sullivinnik isumannaallisaanermut akisussaaffiup tiguneqarnissaanik Inatsisartut aalajangiivigisassaattut siunnersuut.
Tunngavilersuut
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisip atuutilernerani Namminersorlutik Oqartussat periarfissinneqarput sammisaqarfiit amerlasuut tigunissaannut namminneq aalajangiisinnaalersillugit. Kalaallit aalajangernerisigut sammisaqarfiit tiguneqarsinnaasut akornanniipput aatsitassarsiornermik sammisaqarneq aamma sullivimmi atukkat pillugit sammisat.
Namminersorneq pillugu inatsimmi aalajangersakkami § 3 imm. 2-mi aalajangerneqarpoq, Namminersorneq pillugu inatsimmi takussutissani nalunaarsukkami II-mi allassimavoq sammisaqarfiit Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasut, Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmi oqartussanik isumaqatigiinniareernikkut piffissami aalajangigaanni. Sammisaqarfiit marluk pineqartut inatsisip takussutissaani nalunaarsugaq II-mi allattorneqarsimapput.
Namminersorneq pillugu aaqqiissut aqqutigalugu aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi isertitat tamarmik Namminersorlutik Oqartussanut nakkartinneqassapput, tamakkununnga ilaallutik isertitat kalaallit aamma danskit oqartussaannut tuttussat, soorlu akuersissuteqarnerit, akileraarusersuinerit, piginneqataassutit il.il. Taamaattumik namminersorneq piviusunik isumaqartinneqassappat pingaaruteqarluinnarpoq, aatsitassarsiornermik sammisaqarneq Namminersorlutik Oqartussanut tunniussassat siullersaasa ilagissagaat.
Sullivimmi atukkanik sammisaqarneq eqqarsaatigalugu sammisaqarfiit nalunaarsuummi II-mi allattorsimasut ilagaat, tassani aalajangiineqarsinnaalluni, sammisaqarfiup ilaannaa Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasoq.
Sullivimmi atukkat pillugit sammisaqarneq ullumikkut Kalaallit Nunaanni sullivimmi atukkat pillugit inatsimmi naleqqussarneqarpoq, taanna nunami sulinermut atorneqarluni kiisalu aatsitassanik piiaanermut atuulluni, tassani aamma ilaallutik imartani avataani ingerlatsinerit. Sullivimmi atukkat pillugit inatsit atuuttoq sinaakkutissatut inatsisaallunilu oqartussaaffeqarnermut inatsisavoq, tassani imartani avataani sulineq eqqarsaatigalugu isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu malittarisassanik aalajangersaanissamut pisinnaatitaaffiliilluni. Taama pisinnaatitaaffiliineq manna tikillugu atorneqarsimanngilaq, taamaammallu Kalaallit Nunaanni imartani avataani peqqissuseq isumannaallisaanerlu eqqarsaatigalugit piviusumik naleqqussarsimanngitsutut isigisariaqarluni. Danmarkimi taama sammisaqarneq avataani uuliasiorfinni isumannaallisaaneq pillugu inatsimmut ilaatinneqarpoq, tamanna Kalaallit Nunaanni atorneqartuunani.
Imartani avataani suliaqarnermi peqqissutsimut isumannaallisaanermullu sammisat aatsitassanut sammisaqarnermut ilanngullugu tigunerini, Naalakkersuisut ataanni imartani avataani ingerlatsinermut isumannaallisaanikkut pissutsit pillugit politikkikkut allaffissornikkullu ataatsimut akisussaaffeqalernissaq siunertaavoq, isumannaallisaanikkut malittarisassanik ataatsimoortunik paasinartunillu tunngaviliissutissat pissarsiarinissaat siunertaralugu, oqartussatut nakkutilliisussatullu atuuffiit katersuutsinnerisigut.
Nalunaarsuummi II-mi sammisaqarfiit tigunissaannut naalagaaffimmi oqartussaasut isumaqatigiinniareernerisigut piffissaliussatut tunngavissat aalajangerneqarnissaannut tunngavissatut eqqarsaatigineqarpoq, sammisaqarfiit kalaallinit tiguneqarneranni pissutsit pilersaarusiorluakkat torersullu ataanni piniassammata.
Tamanna tunngavigalugu Naalakkersuisut Inatsisartunut inassutigissavaat akuersaartumik sammissagaat, naalagaaffimmi oqartussat nalunaarfigineqassasut, sammisat aatsitassanut tunngasut aamma sullivimmi atukkat pillugit sammisat ilaat imartani avataani suliaqarnernut tunngasut Namminersorlutik Oqartussat tigussagaat, tamatumunngalu atatillugu tigusinissamut piffissaliussassaq pillugu naalagaaffimmi oqartussanik isumaqatigiinniarnissat aallartinneqarnissaat kissaatigineqartoq.
Sammisaqarfiit taakku marluiit tigunissaannut siunniunneqarpoq 1. januar 2010 atuutilersussatut. Ataatsimiinnermi matumani kingusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsisissatut siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussissapput, tassani avataani imartani sulinermut atatillugu sullivimmi atukkat pillugit aalajangersakkanik siunnersuuteqartussaalluni. Taamaalilluni aalajangiiffigisassatut siunnersuummi matumani pineqarput, aatsitassanik sammisaqarnerup tigunissaanut tunngaviusumik aalajangiinissaq. Aatsitassanik sammisaqarnermi naleqqussaanissaq pillugu oqallinnissaq aatsitassat pillugit inatsisissamik Inatsisartunut siunnersuummik saqqummiussinissamut inissinneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Taama oqaaseqarlunga suliap Inatsisartunut akuersaartumik sammineqarnissaanut tunniuppara.”
Siunnersuummi tunngavissat sinaakkutissallu aalajangerneqarput siunissami aatsitassanik naleqqussaanissanut, kiisalu ingerlatat tamatumunnga pingaaruteqartut.Siunnersuutip taama ingerlataqarnissamut naleqqussaanera taama ingerlataqarnissamut atatillugu nunami immini aamma nunat tamat akornanni malittarisassat isumaqatigiissutillu malippai. Taamaalilluni siunnersuut aamma Namminersorlutik Oqartussat nunami immini aamma nunat tamat piginnaasitsinermut tungaviitigut pisussaaffittut aalajangersagaasa piviusunngortinnissaannut eqquutsinnissaannullu ilapittuutaavoq.
Tamakkuninnga ingerlataqarnermi siunnersuutip naleqqussarneqarnerata aammattaaq nunami immini aamma nunat tamat akornanni taama ingerlataqarnernut aqutsinissamut naleqqussaanissamullu naleqqussarpai. Taamaalilluni uuliamik, gas-imik aatsitassanillu misissuinermi piiaanermilu, nunap iluanik atuinermi kiisalu aatsitassanik ingerlataqarnermi nunallu iluani ingerlataqarnermi imermit aamma anorimit nukissiornermik atorluaanissamut Kalaallit Nunaata sumiiffittut pitsaasutut pilerinartutullu aalajangiusimaneqarnissaanut ineriartorteqqinnissaanullu ilapittuutaavoq.
Siunnersuutip aatsitassanik sammisaqarnermi oqartussatut akuleriisitsilluni ataatsimut suliarinninnissamut tunngaviit nangeqqippai, pingaartumik avatangiisitigut, teknikkikkut, isumannaallisaanikkut pisuussutitigullu eqqarsaatigisassat aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi ataatsimoortumik naliliinissanut ilaatinneqarlutik. Taamaalilluni akuersissummik ataasiinnarmik tunniussisoqartarpoq, sammisamut inatsimmi ilaatinneqartumut pissutsit pingaaruteqartut tamarmik ilaatinneqarlutik. Najoqqutaq taamaattoq Ølgaard-ip nalunaarutaani 1990-imeersumi inassutit pingaarnersat ilagaat, tamanna pillugu ataani immikkoortumi 1.1 Oqaluttuarisaanikkut kingumut qiviarneq-mi erseqqinnerusumik atuaruk.
Taamattaaq naatsorsuuserinikkut aningaasarsiornikkullu apeqqutit oqartussaasutut suliarinninnermut ilaapput, ilaatigut namminersornermik aaqqiinerup ataani Namminersorlutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni aningaasarsiornikkut attuumassuteqarnerannut atatillugu naatsorsuinermut aatsitassarsiornermit isertitat naatsorsornerinut atatillugu.
Siunnersuummi ilaatigut aalajangerneqarpoq, oqartussaasutut suliarinninneq ataatsimoortillugu akuleriisillugulu pissasoq, tamatumani aatsitassanut, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut, nunap iluanik atuinermut aamma tamakkununnga atatillugu nukissiornermik ingerlatsinermut pissutsit malittarisassallu tamarmik ilaatinneqarlutik. Aatsitassanik sammisaqarnermi ingerlatsineq pissutsit eqqarsaatigisassallu attuumassuteqartut tamaasa ataatsimoortumik ataqatigiissumillu isummerfigineqarnissaat tunngavigalugit.
Oqartussatut suliarinninnermi akuleriisitsinerup ataatsimoortup aatsitassanik sammisaqarnermi aqutsinermik sunniuteqartumillu aamma siuarsaataavoq kiisalu innuttaasunut suliffeqarfinnullu atoruminarsaataalluni. Taamaalilluni siunnersuutip Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik sammisaqarneq namminneerlutik aqutsinissaq, ingerlatsinissaq ineriartortitseqqinnissarlu aamma tunngavissaanik sinaakkutissaanillu pilersitsissaaq.
Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitanik pissarsisinnaatitaanerata malitsigisaanik siunnersuut Kalaallit Nunaata aningaasarsiornerata ineriartortinnissaanut ilapittuutaavoq, taamaalilluni avataanit tapiiffigineqarnernit isumalluuteqarpallaarunnaartussaalluni. Immikkoortoq 2.3-mi oqartussaaneq pillugu akuleriisitsilluni oqartussatut suliarinninnermi tunngaviit erseqqinnerusumik nassuiarneqarput.
Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit danskit inatsisaat (aatsitassanut inatsit) atuuttoq siunnersuutip taarsissavaa, tak. inatsisini nalunaarut nr. 368 ulloq 18. juni 1998-imeersoq.
Sunnersuutip aallaavia
1.1. Oqaluttuarisaanikkut kingumut qiviarneqKunngikkormiut aaqqiinerat 27. april 1935-meersoq ilutigitillugu nunami pisuussutit pillugit tunngaviit aamma taama Kalaallit Nunaannut atuutsinneqarput.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinissap piiaanissallu soqutigineqaleriartuinnarnera peqqutigalugu danskit naalakkersuisui 1960-imi kommissionimik pilersitsipput, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu inatsisissatut missiliuummik suliarinnittussamik. Kommissioni 1963-imi juunimi isumaliuutissiissummik saqqummiussivoq. Siunertarineqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinissaq piiaanissarlu sapinngisamik pilerinarsarneqarnissaa, ilutigitillugulu pisortat soqutigisaat naammaginartumik eqqarsaatigineqassasut. Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit danskit naalakkersuisui november 1964-imi siunnersuummik saqqummiussipput, kommissionip isumaliuutissiissutaa tunngavigalugu suliarineqarsimasoq. Inatsit akuerineqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq pillugu inatsisitut nr. 166-itut ulloq 12. maj 1965-imeersutut.
Kalaallit Nunaata Namminersornerulernera pillugu inatsisip nr. 577 ulloq 29. november 1978-imeersup atuutilernera ilutigalugu aatsitassanik sammisaqarneq immikkut aaqqiiffigineqarpoq. Aatsitassatigut aaqqiissummi pingaarnertut tunngavik namminersornerulernermut inatsimmi aalajangerneqarpoq. Aatsitassanik sammisaqarnermi aalajangersakkat erseqqinnerusut aalajangerneqarput, Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsit, inatsit nr. 585 ulloq 29. november 1978-imeersoq aqqutigalugu aalajangerneqarlutik. Aatsitassatigut aaqqiissutip immikkoortui pingaarnerit makkuupput:
1. Akuerineqarpoq Kalaallit Nunaanni najugaqavissut Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutit tunngaviusumik pisinnaatitaaffigigaat.
2. Kalaallit Nunaanni pisuussutit uumaatsut eqqarsaatigalugit atuisinnaanerit pingaarnerit pillugit naalagaaffimmi oqartussat aamma namminersornerusut ataatsimoorussamik aalajangiisinnaatitaanermik pilersitsineq (illuatungeriit akerliusinnaatitaallutik).
3. Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlataqarnermit pisortat isertitaasa agguaaqatigiinnissamut tunngavissanik aalajangersaaneq.
4. Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit siunnersuisooqatigiit pilersinneqarput danskit kalaallillu amerlaqatigiinnik ilaasortaatitaqartillugit.
5. Energiministeriaqarfiup (nukissiornermut ministeriaqarfiup) ataani pilersinneqarpoq Kalaallit Nunaannut aatsitassanut ingerlatsisoqarfik, aatsitassanik ingerlataqarnermi allaffissornikkut qitiusumik suliassanik isumaginnittussaq. Taamattaaq aatsitassanut ingerlatsisoqarfiup isumagisussaavai Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit siunnersuisooqatigiit suliassaanni allatsitut atuunneq.1988-imi marsi qaammat kalaallit danskillu naalakkersuisui isumaqatigiissuteqarput Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit aaqqiissutip ilaa tunngaviusumik allanngortinneqassasoq. Tunngaviusut pingaarnerit makkuupput:
1. Aatsitassat pillugit aaqqiissummit ukiumut isertitat 500 millioner kronit angullugit tamaasa agguarneqartassapput, danskit naalagaaffianut 50 % aamma 50 % Namminersornerullutik Oqartussanut, naalagaaffimmit Kalaallit Nunaannut tapiissutinik ilanngaanertaqanngitsumik. Aningaasat taakku sinnerlugit isertitat agguarneqarnissaat namminersornerusut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiissuteqareernerisigut inatsisitigut aalajangerneqassapput.
2. Namminersornerullutik Oqartussat aamma danskit naalagaaffiat aatsitassatigut isertitanit tamarmik immikkut 12,5 millioner kroninik ataatsimoorussamik selskabimut, Nunaoil A/S, akiliuteqassapput, aatsitassanik ingerlataqarnerup inuussutissarsiutitut siuarsarnissaa siunertaralugu.
3. Namminersornerullutik Oqartussat aatsitassaqarnermik aqutsinerat annertusarneqassaaq.
4. Aatsitassanut inatsimmi isumaqatigiissusioriaatsimut Kalaallit Nunaanni erngup nukinganik ingerlataqarneq aamma atuuttussaavoq.
5. Illuatungeriit tamarmik 1. januar 1995-ip kingorna aatsitassatigut aaqqiissutip allanngortinneqarnissaa pillugu isumaqatigiinniarnissamik piumasaqarsinnaapput.Tunngaviusumik isumaqatigiissut taanna aatsitassanut inatsisip allanngortinnissaata suliarinerani tunngaviuvoq, inatsit nr. 884 ulloq 21. december 1988-imeersoq aqqutigalugu akuerineqartoq.
Naalakkersuisut siulittaasuata aamma danskit energiministeriata akornanni 1990-imi isumaqatigiinnerisa kingorna suleqatigiissitamik pilersitsineqarpoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassat iluaqutaalernissaat pillugu suleriaasissamik nutaamik siunnersuusiornissamik suliaqartussaq. Kalaallit Nunaanni aatsitassanik atorluaanissaq pillugu suleqatigiissitaq nalunaarusiornikkut (Ølgaard-ip nalunaarutaani) suleriaasissaq nutaaq pillugu arlalinnik siunnersuuteqarpoq, aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutit allat naligalugit inuussutissarsiutitut pingaaruteqalersinnaanissaa siunertaralugu. Suleriaasissatut nutaatut siunnersuummi pingaarnerit ilagaat akuersissuteqartarnerni piumasaqaatit akileraarnikkullu inatsimmi annertuunik allannguisoqarnissaa, nunanut allanut naleqqiullugu unammillersinnaassuseqartussat, kiisalu neqerooruteqartitsinikkut Kalaallit Nunaanni nunami imartanilu uuliamik misissuisoqarsinnaasoq.
Aatsitassanik ingerlataqarnermi suleriaasissatut nutaatut suleqatigiissitat siunnersuutaat kinguneqarpoq aatsitassanut inatsimmik nutaamik siunnersuusiornermik, inatsit nr. 335 ulloq 6. juni 1991-imeersoq aqqutigalugu akuerineqartoq. Kalaallit Nunaani aatsitassatigut pisuussutinik (ikummatissat aamma saffiugassat) misissuinerni aningaasalersuinerup pilerinarnerulersinnissaa inatsisissatut siunnersuutip siunertarisimavaa.
a. Siunniussatut pilersaarummi siunnersuutigineqartumi immikkoortunut pingaarnernut ilaapput:Akuersissusiisarnermi piumasaqaatit annertuumik allanngortinnerinik atuutsitsilerneq, pingaartumik saffiugassanik manngertunik atuinermut, nunani allani piumasaqaatinut naleqqiullugit piumasaqaatinik unammillersinnaassuseqartunik neqerooruteqarsinnaaneq siunertaralugu.
b. Kalaallit Nunaanni nunami imartanilu uuliamik misissuinernik aallartitsinerit, ilaallutik 1990’ikkunni neqerooruteqartitsineq aqqutigalugu Kalaallit Nunaata Kitaani imartani.
c. Kalaallit Nunaanni akileraartarnikkut inatsimmik allanngortitsinissap piviusunngortinnissaa, tamanna aamma eqqarsaatigalugu nunarsuarmioqatigiinni aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu sammisaqartut sulineranni piumasaqaatinut unammillersinnaasunut atugassarititaasunik neqerooruteqarsinnaaneq siunertaralugu.
d. Kalaallit Nunaat pillugu paasissutissiissutinik annertuunik suliarinninneq, nalinginnaanerusunik immikkullu ittunik nunarsuarmi aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu sammisaqartunut sammitinneqartunik.
e. Paasissutissanik ingerlaavartumik suliarinnittarnissat aatsitassarsiornerup qanoq ingerlanera pillugu Kalaallit Nunaanni innuttaasunut sammitinneqartunik.
f. Aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerit aatsitassanik ingerlatsiviup naleqqussaanerata paasiuminarsarnissaa tulluarsarneqarnissaalu, ilaatigut avatangiisit isumannaallisaanerillu eqqarsaatigalugit.
g. Pisortat tungaannit aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu sammisaqartunut eqeersimaarnerusumik saaffiginninnerusumillu iliuuseqarnermik atuineq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlataqarnermi nunat tamat aningaasalersuinissaasa siuarsarnissaat siunertaralugu.Naalakkersuisut siulittaasuat danskillu statsministeriat september 1992-imi isumaqatigiipput, erngup nukinganik nukissiornermik ingerlatsinissanut akuersissutinik tunniussinissamut pisinnaatitsissut kiisalu taakkuninnga oqartussatut suliarinninnissamut pisinnaatitaaffik namminersornerusunut tunniunneqassasut. Tamatuma kinguneraa erngup nukinganik pisuussutit inatsit nr. 1074 ulloq 22. december 1993-imeersoq aqqutigalugu aatsitassanut aaqqiinermit peerneqarnera.
Uuliasiornermik ingerlatallit imartani uuliamik misissuinissanut kajumitsilernissaannik ilungersuuteqarneq tunngavigalugu paasinarsivoq aatsitassanut inatsisip allanngortinneqarnissaa pisariaqartoq, taamaaliornikkut Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinissanut aningaasalersuinissaq pilerinarninngortinneqassalluni. Tamatuma kinguneraa aatsitassanut inatsisip allanngortinneqarnera, inatsit nr. 303 ulloq 24. april 1996-imeersoq aqqutigalugu akuerineqartoq.
Aatsitassanut inatsisip 1. juli 1998-imi atuutilersumik allanngortinneqarnerani aatsitassatigut ingerlataqarnermi akuersissutinik tunniussisarnermi akisussaaffik kiisalu ingerlatsinermi suliassat energiministerimit Kalaallit Nunaanni Aatsitassanik Aqutsisoqarfimmut nuunneqarput, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut ministerip ataani kiisalu Naalakkersuisut ataanni Aatsitassanut Pisortaqarfimmut. Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut aaqqiinermut attuumassuteqartut allat allanngortinneqanngillat.
Aatsitassanik ingerlataqarnermi pingaarutilinnik aalajangiisarneq eqqarsaatigalugu namminersornerusut naalagaaffiullu ataatsimoorussamik aalajangiisarnermi akisussaaffiat, ilaallutik aatsitassanut inatsit malillugu akuersissutinik tunniussisarnermi danskit kalaallillu naalakkersuisuisa akunnerminni isumaqatigeeqqaartarnissaannik piumasaqaat taamaalilluni allanngortinneqanngilaq. Taamattaaq pivoq aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermit pisortat isertitaannik agguaaqatigiittarneq pillugu kiisalu siunnersuisooqatigiit suliassaat pillugit malittarisassat eqqarsaatigalugit.
Siunnersuut taanna annertunersaatigut Ølgaard-ip nalunaarutaani anguniagassatut pilersaarutip ingerlateqqinnissaanut saqqummiunneqassaaq, kiisalu misilittakkat ilisimasallu 1998-imiilli Aatsitassanut Pisortaqarfimmi pigineqalersimasut.
1.2. Namminersornermut inatsit siunissamilu aatsitassatigut aaqqiineqKalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsit Folketingimit akuerineqarpoq 19. maj 2009, atuutilerlunilu 21. juni 2009. Namminersorneq pillugu inatsisip tunngavigaa Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip sapinngisamik annertunerpaamik naligiisinneqarnissaat. Kalaallit Nunaata akisussaaffinnik amerlanerusunik tigusinissaanut inatsisitigut tunngaviliivoq. Namminersornermut inatsisip siunertatut tunngavigaa, inuiaat kalaallit nunat tamat pisinnaatitaanermut inatsisaat malillugit inuiattut isigineqarnissaat namminneerlutik aalajangiisinnaassuseqartut.
Namminersornermut inatsit malillugu aatsitassarsiornermik ingerlataqarneq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqassaaq. Aatsitassarsiornerup namminersornermit tiguneqarnerani Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermi inatsisiliortuussapput inatsisinillu atuutsitsisuussallutik.
Aatsitassarsiornerup tigunerani Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat taamaalillutik aatsitassarsiornermi sammisat pillugit sinaakkutissat nalinginnaasut aalajangersartalissavaat, aatsitassarsiornermillu ingerlataqarnermi erseqqinnerusunik malittarisassiuussillutik kiisalu aatsitassarsiornermik aqutsineq isumagissallugu, tamakkununnga ilaallutik aatsitassanik misissueqqaarnermut, misissuinermut piiaanermullu akuersissutinik tunniussisartussaallutik.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaata nunataata iluani aatsitassanik atuisinnaanermut atorluaasinnaanermullu piginnittussaatitaapput, kiisalu aatsitassanik ingerlataqarnermit isertitat Namminersorlutik Oqartussanut tuttartussaallutik. Naalagaaffiup ukiumoortumik Namminersorlutik Oqartussanuttapiissutigisartagaasa ikiliartuaartinneqarnissaat pillugu namminersornermut inatsit erseqqinnerusunik malittarisassaqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermit ukiumut isertitaat 75 mio. kr. sinnersimagaangatigik.
1.2.1 Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik sammisaqarnermik tigusineratKalaallit Nunaanni namminersorneq pillugu kalaallit-danskit namminersorneq pillugu isumalioqatigiivisa isumaliuutissiissutaa april 2008-meersoq ilaatigut imaqarpoq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisissatut missiliuut. Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisui isumaqatigiipput namminersornermut inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqassasoq, Folketingimillu akuerineqarpoq 19. maj atuutilerlunilu 21. juni 2009.
Namminersornermut inatsisip § 3, imm. 2-at malillugu, ingerlataqarfiit namminersornermut inatsimmut nalunaarsuut II-mi allassimasutut, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassapput, piffissani Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffeqatigiinnermilu oqartussat isumaqatigiinniareernerini aalajangerneqartartussat. Aatsitassarsiornermik sammisaqarneq nalunaarsuummi tassani nr. 26-attut taaneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik sammisaqarfiup tigunissaa pillugu kiisalu Kalaallit Nunaata imartaani nunavissuillu naapiffiisa iluani imartani avataani uuliasiornermi sullivinni atukkanik sammisaqarfiup ilaata tigunissaa pillugu Inatsisartunut aalajangiiffigisassanngorlugu siunnersuummi pineqartumi aallarniutaaniittut innersuussutigineqarput.
Ingerlataqarfiit ilaat Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarpataNamminersorlutik Oqartussattamatuma kingorna ingerlataqarfiup pineqartup iluani Kalaallit Nunaanni inatsisiliortuulissapput inatsisinillu atuutsitsilersussaallutik Inatsisit Tunngaviusut, nunat tamat pisussaaffiisa kiisalu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisip sinaakkusersuinerisa iluanni.
Namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatini aatsitassarsiornermik ingerlataqarneq ingerlataqarfittut ima eqqartorneqarpoq (oqaaseqaatit nalinginnaasut, immikkoortoq 4.4.31):
”Aatsitassanut tunngasuni pineqarput Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuineq atuinerlu. Aatsitassatut pineqartut tassaapput pisuussutit uumaatsut, tassaasut saffiugassat manngertut aammalu ikummatissat (kulbrinter).
Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik nunaqartut Kalaallit Nunaanni pinngortitami pisuussutinik iluaqutiginninnissaminnut tunngaviusumik pisinnaatitaaffii pillugit namminersornerulerneq pillugu inatsimmi § 8-mi aalajangersarneqarsimapput Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsimmi (aatsitassanut inatsit), tak. Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsit nr. 368, 18. juni 1998-imeersoq, tassunga ilaalluni ”Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatsineq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat Danmarkimilu naalakkersuisut 1. juli 1998-imiit isumaqatigiissutaat” 8. januar 1998-imeersoq.
Aatsitassanut inatsit naapertorlugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanut tunngasut nakkutigineqarput Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aatsitassanut tunngasunik sinaakkusiilluni aaqqiinerup immikkut ittup iluani.
Aatsitassanik aaqqiinermi makku pingaarnersaapput:
- Namminersornerullutik Oqartussat naalagaaffiullu peqatigiillutik alajangiisinnaanerat, assigiimmik itigartitsisinnaallutik.
- Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi isertitanik naalagaaffiup namminersornerusullu akornanni avitsisarnissamut najoqqutassat.
- Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Siunnersuisooqatigiit danskinik kalaallinillu amerlaqatigiinnik ilaasortalik.
- Namminersornerullutik Oqartussat ataanni aatsitassarsiornermut qullersaqarfik ingerlatsinermi qitiusumik suliassanik ingerlatsisoq, ilanngullugu fællesrådimut allattuulluni.Aatsitassat pillugit inatsit aamma imaqarpoq Kalaallit Nunaanni ikummatissanik aatsitassanillu manngertunik misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut iluaqutiginninnissamullu akuersissuteqarnissat piumasaqaatillu pillugit aalajangersakkat. Malittarisassaniipputtaaq naleqquttunik, teknikkikkut, sulisussatigut aammalu isumannaallisaanikkut isumannaatsumik ingerlatsinissanut najoqqutassat, ingerlatsiviusuni avatangiisit eqqarsaatigalugit.
Aatsitassanut Pisortaqarfimmi oqartussaasutut suliarinnittarnermi pineqarput akuersissuteqarnissami periaatsit, nakkutilliineq, uuttortaaneq nalunaarsuinerlu, nalunaarusiortarneq kiisalu pissutsit ilaasigut tunuliaqutaasunik misissuinerit. Oqartussaasutut taamatut sulianut ilaatigut tunngaviupput Kalaallit Nunaanni aatsitassat il.il. pillugit inatsimmi aalajangersakkat, aammalu inatsisini makkunani aalajangersakkat (kingusinnerusukkut allannguutillit):
- Nunaminertanik atuineq, illoqarfiit ineriartornerat illuliortarnerlu pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit.
- Avatangiisinut il.il. tunngasut pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit.
- Innaallagiaq, imeq, aamma kiassarneq, qatserisartoqarneq, umiarsualiviit, aqquserngit, nalunaarasuartaatitigut il.il. atassuteqaqatigiinneq pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit.
- Pilersuineq, angallanneq, allakkanik isumaginninneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit.Avatangiisit pillugit oqartussaassuseq, avatangiisit pillugit inatsit, imartani avatangiisit pillugit inatsit taassumalu Kalaallit Nunaannut atulersitaanera Aatsitassanut Pisortaqarfimmit ingerlanneqassaaq, aatsitassarsiornermut tunngasutigut oqartussaaffiit ataatsimut tiguneqalernerannut ilanngullugu.
Nunaviup ilaa immap naqqaniittoq pillugu inatsit atuuttoq naapertorlugu sanaartukkat isumannaallisaatitullu killeqarfiit nunaviup ilaani immap naqqaniittumi Kalaallit Nunaannut atasumiittut, taassumaluunniit iluani pilersinneqarsimasut eqqarsaatigalugit inatsisit Kalaallit Nunaannut tunngasut atuupput, Naalakkersuisullu §§ 2 aamma 4-mi aalajangersarneqarsimasunik pisinnaatitaaffeqarlutik, aatsitassat pillugit inatsimmi maleruaqqusat naapertorlugit. Aatsitassanut Pisortaqarfiup tamakkununnga tunngasutigut Naalakkersuisut oqartussaassuseqartippaat.
Naalagaaffiup namminersornerullutillu oqartussat piginneqatigiillutik pilersissimavaat Nunaoil A/S, Kalaallit Nunaanni pisortat ikummatissanik misissuinerannik ingerlataqartussaq. Nunaoil A/S-imut malittarisassat aalajangersarneqarsimapput ”Nunaoil A/S pillugu qanoq iliuuseqartarnissat pillugit naalagaaffiup namminersornerullutillu oqartussat akornanni isumaqatigiissut"-mi, kingusinnerusukkut tunngavilerneqarsimasumi inatsimmi nr. 1023, 23. december 1998 inatsisartullu inatsisaanni nr. 12, 30. oktober 1998-imeersumi.”
1.2.2. Aatsitassanik ingerlataqarnermi isertitanit aningaasaqarnikkut attuumassutit agguaasarnerluKalaallit Nunaanni Namminersornermik aaqqiinerup ataani Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni aningaasaqarnikkut attuumassuteqarnermut aaqqiissutip nutaap qitiusumik makku imarai:
1) Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussat ukiumoortumik tapiiffigisassavai manna tikillugu ataatsimut tapiissutaasarsimasut amerlaqataannik.
2) Suliaqarfiit namminersorneq pillugu inatsit malillugu tiguneqartut Namminersorlutik Oqartussat namminneerlutik aningaasalersortassavaat.
3) Kalaallit Nunaata nunataata iluani aatsitassarsiornermik ingerlataqarnernit siunissami isertinneqartartussat Namminersorlutik Oqartussanut tutsinneqartassapput.
4) Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutigisartagai, ukiumi ullorsiutit malillugit ukiut arlaanni Kalaallit Nunaata aatsitassarsiornermit isertitat 75 mio. kr. sinnerpagit aningaasat affaannik. Tapiissutit 0 kroninut ikilisinneqarpata, tamatuma kingorna Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutinik akiliisoqartarunnaassaaq.
5) Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutigisartagai 0 kroninngorpata, siunissami aningaasaqarnikkut siunissami attuumassuteqarnerit pillugit kalaallit danskillu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiinniarnerit aallartissapput.Tamakku saniatigut Namminersorlutik Oqartussat suli periafissaqarput danskit ilisimatusarfiinut assigisaannullu siunnersorneqarnermik aatsitassarsiornerullu iluani ilisimatusarnermik suliaqarnissaannik piumasaqarsinnaasut.
Namminersorneq pillugu Inatsimmut oqaaseqaatini Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik sammisanit isertitat agguarneqartarnerat pillugu ima aalajangiineqarpoq (oqaaseqaatit nalinginnaasut, immikkoortoq 5.3.3):
”Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermut tunngasut ineriartortitaanerat Kalaallit Nunaanni siunissami inuussutissarsiornermik ineriartortitsinermut periarfissatut pingaaruteqartorujussuanngorsinnaapput, tamatumuunakkut isertinneqartalersinnaammata naalagaaffiup tapiissutaanut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taartaasinnaasutut, tamatumani Kalaallit Nunaat aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerulersinnaalluni.
Taamaassappat aatsitassarsiornerup Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut pitsaasumik sunniutigisinnaasai pilersinnaassapput nalinginnaasumik aningaasarsiornikkut, ilanngullugit sanaartukkanut il.il. aningaasaliissutitigut, aammalu sanaartukkat ingerlatinnerannut il.il. atatillugu nunaqavissunik sulisussarsisarnertigut, kiisalu pisortat piginneqatigiiffinniit peqataasunit isertitaasigut.
Inatsisissamut siunnersuut manna naapertorlugu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermit isertitat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat pissavaat. Naalagaaffiulli tapiissutaasa qanoq pineqarnissaannut apeqqutaasussaassaaq aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi pisortat isertitaasa amerlassusiat, inatsisissatut siunnersuummut sunniuteqarput.
Siunnersuutikkut tassuuna Namminersorlutik Oqartussanut naalagaaffiup tapiissutai apparneqassapput ukiumi pineqartumi isertitat 75 mio kr.-nit amerlanerussutaasa affaannut naleqquttumik. 75 mio kr.-nik ilanngaassineq pissaaq misissuinissamut kajumissuseqarnerulersitsiniarluni tamatumuunakkullu Kalaallit Nunaat aningaasarsiornikkut imminut napatinnerulersinniarlugu.”
Taamattaaq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini aamma allanneqarpoq (oqaaseqaatit nalinginnaasut, immikkoortoq 5.3.3):
”Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut naalagaaffiup tapiissutai Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi isertitat kingunerannik 0 kroninngorlutik ikilippata, ukiumut tullermut tapiissutit aamma peerneqassapput, tamaalillugulu Namminersorlutik Oqartussanut tapiissuteqartoqaqqissanani, illuatungeriit akunnerminni allamik isumaqatigiissuteqarsimanngippata, tassunga atatillugu tak. siunnersuummi § 10.
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi isertitat kingunerannik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut naalagaaffiup tapiissutai 0 kroninngorlutik ikilissappata tapiissutit ukiumut aamma tulliuttumut atorunnaarnissaannik aaqqissuussineq taaneqartoq aamma atuutissaaq, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermit isertitat ukiuni kingusinnerusuni appariaqqissagaluarpata imaluunniit atorunnaavissagaluarpata. Pissutsit ilaatigut taamaalisinnaapput ukiup siulliup kingorna ukiuni ataasiartumik immikkut ittunik isertitaqartoqassappat, assersuutigalugu selskabini aatsitassanik ingerlatsisuni Kalaallit Nunaanni pisortanit pigineqartunik piginneqataassutit tuninerisa kingunerisaannik.
§ 10-imili aalajangersagaq atussanngilaq Namminersorlutik Oqartussanut naalagaaffiup tapiissutai 0 kroninngorlutik ikilissappata, Danmarkimi pisortatut oqartussaasut imaluunniit selskabit il.il. Danmarkimi pisortatigut oqartussaasunit pigineqartut aatsitassarsiorfinnik § 7, imm. 2, nr. 3-mi taaneqartunik piginneqataassutiminnik, imaluunniit Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornissamut akuersissutinik piginneqataaffigisaminnik tunisaqarpata. Tunisinermi isertitat ilaat ukiumut isertitatut nalunaarsukkanut ilaangunneqartut, taamaalillutillu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqartut, naatsorsorneqassapput naalagaaffiup tapiissutaasa 0 kroninngortinneqaatigisaattut. Pissutsinili taamaattuni isertitatut ilanngunneqartut naalagaaffiullu tapiissutaasa 0 kroninngorlugit ikilissutaasa kingunerissanngilaat siunissami tapiissutit peerneqarnissaat, tak. § 10-mut oqaaseqaatit.”
1.2.3. Isertitatut nassuiaatitNamminersorlutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni attuumassuteqarneq namminersornermut aaqqiissummi pingaaruteqartoq, namminersornerlu pillugu inatsimmi iluarsineqarsimasoq, kiisalu namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuutip oqaaseqaataani itisiliilluni nassuiarneqarsimasoq, tassaavoq aningaasarsiornermut tunngasut.
Tamanna Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 7, imm. 2-mi allassimavoq, isertitat makku Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlataqarnermit isertitatut aalajangerneqarlutik:
”1) Immikkut aalajangersimasunut akuersissutit naapertorlugit isertitat, akitsuutit il.il. Aatsitassanut Pisortaqarfimmi aningaasartuutinut matussutissatut akilerneqartartut pinnagit.
2) Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaaffilinnik sutigulluunniit akileraarusiinikkut isertitat, Kalaallit Nunaanni pisuussutinut aatsitassanit pisunit ingerlatsinermut ilaasut.
3) Kalaallit aamma danskit pisortatut oqartussat selskabini piginneqataaffigisaanni il.il. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermik ingerlatsisut isertitaat.
4) Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni iluanaarutinit akileraarnikkut il.il. isertitat, selskabini piginneqataassutilinnut, piginnaatitsissummik pigisaqartutut, imaluunniit selskabini taamaattuni toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit tamakkiisumik pigisaqartut, akileraarnertaqanngitsumillu taakkunannga sinneqartoorutinit pissarsiarineqarsinnaasut.”Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni (immikkoortoq 5.3.5) isertitatut nassuiaatit pillugit ima allassimasoqarpoq:
”Aatsitassarsiornermik aaqqiinerup nutaap tamanut tunngatillugu tunngavia tassaavoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni aatsitassanut tunngasut iluanni tamakkiisumik oqartussaaffiginnilersinnaanerat, inatsisillu atuutsilerneratigut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi isertitaqarsinnaanerat, tak. siunnersuummi § 7, imm. 1. Tamatuma saniatigut innersuussutigineqassapput § 10-mut oqaaseqaatit, naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutaasa 0 kroninngorlutik ikilinerannut tunngasut.
§ 7, imm. 2-mi taagorneqarput isertitat suunerannik nassuiaatini isertitat pineqartut. Nassuiaammut annertuumik tunngaviupput aatsitassat pillugit inatsimmi atuuttumi § 22, imm. 3-mi isertitat suunerannik nassuiaatit. Aatsitassanik aaqqiineq atuuttoq naapertorlugu danskit-kalaallillu assigiimmik aalajangiisinnaatitaapput Kalaallit Nunaanni pisuussutit aatsitassanit pisut pillugit siunnersuisooqatigiit aqqutigalugit, Danmarkimi naalakkersuisut Naalakkersuisullu tamarmik assigiimmik akerliliisinnaatitaallutik. Taamaalilluni isertitat suunerannik nassuiaatit assigiinngitsutigut naleqqussartariaqarsimapput, nassuiaatit siunissami aatsitassanik aaqqiinermi nutaami Namminersorlutik Oqartussat tigusinnaasaanni atorsinnaassammata.
§ 7, imm. 2-mi isertitanik nassuiaammut tunngaviupput Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inatsisitigut maanna inissisimanerat, siunertaallunilu imm. 1 malillugu Kalaallit Nunaanni atsitassatigut isertitassaat pineqartut Namminersorlutik Oqartussanut nakkartinneqartassasut. Isertitattaaq tamakkua tunngaviussapput naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutaasa ikilineqarsinnaanerannut tunngaviliipput, angissuseqalersillugit Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermit isertitaasa ukiumut 75 mio. kroninit amerlanerusut affaannik, tak. siunnersuummi § 8.
Siunnersuummi aalajangersakkat aatsitassanut inatsisip aalajangersagaanut suli tulluuppata, aatsitassanut inatsisip piareersarnerani isumaqatigiissutillu tassunga attuumassuteqartut siunnersuummi § 7, imm. 2-p nassuiarneranut atorneqarneranullu suli pingaaruteqassaaq.
Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi inatsisit imaluunniit akileraarutinut, aatsitassanut imaluunniit selskabinut tunngatillugu oqartussaaffiginninnerup siunissami allannguutaasa kingunerisinnaavaat isertitat suunerannik nassuiaatit siunertanut naapertuukkunnaarnerat. Tamatuma kinguneranik isertitat suunerannik nassuiaatit Naalakkersuisunit Danmarkimilu naalakkersuisunit nalileqqinneqartariaqassapput, isertitat suunerannik nassuiaatit inatsimmi siunertarisanut naapertuuttuunissaat qulakkeerniarlugu. Taamatut nalileeqqinnerup ilisimatitsinermik tunngaveqartumik pinissaa qulakkeerniarlugu naatsorsuutigineqarpoq illuatungeriit atortussani tamatumunnga tunngassutilinni tamani sukumiisumik imminnut ilisimatittarnissaat. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inatsisit allaannguutaat allat aatsitassarsiornermit isertitat avinneqarnissaannut allannguutaasussaanngitsut isertitat suunerannik nassuiaatit nalileqqinnissaannut pissutissaassanngillat. Taamaalilluni assersuutigalugu akileraarutit amerlassusiannik allannguutissat, tak. siunnersuummi § 7, imm. 2, nr. 2, isertitat suunerannik nassuiaatip nalileqqinnissaannut tunngaviussanngillat.”
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaatinit qulaani issuarneqartut ersersippaat, sammisaqarfiup tigoreernerani aatsitassanut tunngasut oqartussatut suliarinninnerup ingerlateqqinnissaani oqartussatut suliarinninneq ataatsimoortitsillunilu akuleriisitsilluni ingerlanneqassasoq, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni isertitatigut nassuiaat aamma siunissami siunertanik eqquutsitsiuassallutik.
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni (immikkoortoq 5.3.5.1) akuersissutit aalajangersimasut eqqarsaatigalugit isertitat pillugit makku eqqartorneqarput:
”§ 7, imm. 2, nr. 1-itut siunnersuutip aatsitassanut inatsimmi § 22, imm. 3, nr. 1-imi aalajangersakkap pioreersup ingerlateqqinneraa. Taamaalilluni siunnersuutigineqarpoq isertitat nassuiaasersorneqarnerannik ingerlatitseqqinnissaq, tassa aatsitassanik misissueqqaarnissanut, misissuinissanut imaluunniit piiaanissanut akuersissutit aalajangersimasut eqqarsaatigalugit, taamallu siunnersuutigineqarluni manna tikillugu aningaasanik isertitatut naatsorsuisarnermit ilanngunneqartussaanngitsut ingerlateqqinneqarnissaat, aningaasat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aqutaani aningaasartuutinit matussutissatut akilerneqartartut.
Isertitat assigiinngitsut § 7, imm. 2, nr. 1-itut siunnersuutigineqartumut ilaatinneqartut, tassaapput kalaallit oqartussaasa isertitaat suulluunniit aatsitassanik misissueqqaarnernit, misissuinernit imaluunniit piiaanernit akuersissutinit aalajangersimasunit pissarsiarineqartut, aamma takuuk isertitanit nassuiaatinut ilaasut oqaaseqaataaqqaartunut 1988-imeersunut ilaasut (L 103 ulloq 17. november 1988). Isertitat piginnaatitsissutinik piginnittuninngaanneersuusinnaapput, soorlu selskabinit kiisalu inunnit piginnaatitsissutinik piginnittunit, aamma tak. immikkoortoq 5.3.4.
Isertitatut nr. 1-imi ilaasutut assersuutitut taaneqarsinnaavoq tunisassiornermit akiliut (pisortanut akiliut), akuersissut naapertorlugu piginnaatitsissummik pigisaqartup akilertussaasaa, takuuk aatsitassanut inatsimmi § 8, imm. 1.
Assersuutitut allatut ilaavoq akuersissuteqarnikkut ingerlataqarnermi aningaasarsiornikkut sinneqartoorutit ilaannit oqartussanut akiliutit (sinneqartoornermit pisortanut akiliut), takuuk aatsitassanut inatsimmi § 8, imm. 1.”
Taamattaaq immikkoortumi tassani aatsitassanit isertitat pillugit isertitat naatsorsornerinit ilanngunneqartussaanngitsut eqqartorneri:
”Aatsitassarsiornermi isertitat naatsorsorneranni isertitat ilaat aalajangersimasut ilanngunneqartussaanngillat, tak. siunnersuummi § 7, imm. 2, nr. 1, immikkoortup 2-at. Pineqarput isertitat akuersissutinut aalajangersimasunut atatillugu pissarsiarineqarsimasut, aningaasat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissatut akilerneqartartut. Ilanngussinngitsoornermik siunnersuut aatsitassanut inatsimmi § 22, imm. 3, nr. 1-imi aaqqissuussinerup pioreersup ingerlateqqinneraa.
Aningaasat siunnersuut taanna naapertorlugu isertitanik naatsorsuinermi ilanngunneqartussaanngitsut tassaapput aningaasat utertinneqarsimasut, akitsuutit aamma akileraarutit il.il. avatangiisinik allanillu tunuliaqutaasunik misissuinernut, oqartussatut suliarinninnerit (akuersissuteqarnerit, nakkutilliinerit, nalunaarusiornerit il.il.) aammaluqaammarsaanernut il.il. atatillugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissat. Tamakkununnga aningaasartuutit akuersissutit aalajangersimasut naapertorlugit akilersinniarneqartunut tunngasuussapput. Qaammarsaanermulli aningaasartuutinut tunngatillugu tamanna piumasarineqanngilaq.
Piginnaatitsissutinik piginnittut immikkut akuersissutigineqartut naapertorlugit pisussaaffimminnik naammassinninnginnerannut atatillugu kalaallit danskillu oqartussaasuisa oqartussaasutut iliuutsiminnut aningaasartuutaat (soorlu taamaatitsinernut tunngasut avatangiisinillu saliinerit) aatsitassanit isertitanit akilerneqarsinnaanngillat, tamatumani isertitat suunerannik nassuiaatini ilaatinneqassanatik. Taamaaqataanik aningaasat utertinneqarsimasut kalaallit danskillu oqartussaasuisa akiliutaagallartunut matussutissatut piginnaatitsissutinik pigisalinnit pissarsiaat, isertitat suunerannik nassiuaammi ilaassanngillat.
Avatangiisinik saliinermut taamaatitsinernullu assigisaannut Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutigisimasinnaasanut matussutissanik akiliutinik il.il. akiliisitsiniartoqarsinnaanngilaq, isertitat suunerannut nassiuaatini ilanngutinngitsoorneqarsinnaasunik.
Akiliutit akitsuutillu il.il. Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissatut akilersinniarneqarsinnaasut aatsitassanut inatsimmi § 31 b-mut oqaaseqaatini erseqqinnerusumik nassuiarneqarput (inatsisissatut siunnersuut L 61, 4. november 1993). Tak. siuliini oqaaseqatigiit 5.3.4.
Ikummatissanut akuersissutinut tunngasumik nunaminertanut akitsuutit maannakkut atuuttut aalajangerneqarput imaalillugit, nunaminertanut akitsuutit assigalugit Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut tunngasutut. Tamakku atussapput siunissami akuersissutini nunaminertanut akitsuutinut.
Akiliutit akitsuutillu il.il. siuliini taagorneqartut Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissatut akilersinneqartut ikummatissanut aatsitassanullu allanut assigiinngitsuugajupput. Najoqqutassatut aalajangerneqartarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlataqartut aningaasalersuisartut kajumitsinnissaannut annaanaveersaarnissaannullu periarfissat annertuumik ajorseriartinneqassanngitsut. Akiliutit akitsuutillu taaneqartut amerlassusilerneqartanngillat aningaasartuutit tamakkiisumik matussutissinniarlugit. Aatsitassanut inatsisip 1993-imi allanngortinnerani § 31 b-p ilanngunneratigut inatsimmi periarfissiisoqarpoq aningaasartuutit ilaasa matussutissinneqartarnissaannut.”
Taamaatitsinermut atatillugu iliuusissat pillugit aamma avatangiisinik saliineq eqqarsaatigalugit immikkoortumi tassani makku eqqartorneqarput:
”Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 18, imm. 1-imi allassimavoq piginnaatitsissutinik pigisaqartut pisussaasut taamaatitsinerminni iliuuseqarnissaminnut, ilanngullugit ingerlatsiunnaarunik avatangiisinik saliinissaminnut. Aatsitassanut Pisortaqarfik piginnaatitsissummik pigisaqartut pisussaaffimminnik naammassinninnissaat qulakkeerniarlugu aalajangersakkiorsinnaavoq imm. 1 malillugu, ilanngullugu piumasarisinnaallugu qularnaveeqqusiisoqarnissaa, tak. aatsitassanut inatsimmi § 18, imm. 2. Aatsitassanik manngertunik misissueqqaarnissanut misissuinissanulluunniit akuersissuteqarnerni tamanna pisinnaavoq nalinginnaasumik qularnaveeqqusiinikkut, ilanngullugu piffissami akuersissuteqarfiusumi ingerlaavartumik akiliuteqartitsisarnertigut, tamatumuunakkut qularnaveeqqusiissutit piffissami akuersissuteqarfiusumi katersorneqarsinnaallutik.
Ikummatissanik imaani qalluinerup kingorna avatangiisinik saliinermut tunngatillugu Namminersorlutik Oqartussat qulakkiissavaat akuersissutinut aalajangersimasunut tunngatillugu piumasarineqarnissaa isumannaatsunik sillimmasiisoqassasoq qularnaveeqqusiisoqassasorlu il.il., Disko Vest-imi juli 2006-imi neqeroortitsinermi akuersissutissanut najoqqutassami sillimmasiinernik qularnaveeqqusiinernillu il.il. piumasaqaatit aammalu neqerooruteqartitsinermitassani akuersissutit aalajangersimasut assingannik. Namminersorlutik Oqartussat aamma isumannaassavaat piumasaqaatit tamakkua aqutsisoqarfimmiit malittarineqarnissaat.
Aatsitassanut inatsimmi § 18, imm. 3 malillugu Aatsitassanut Pisortaqarfik taamaatitsinermut saliinermullu il.il. atatillugu iliuuseqarsinnaavoq, ilanngullugu avatangiisinik saliisitsisinnaalluni piginnaatitsissummik piginnittup akiligassaanik, ajutoortoqarpallu akisussaaffigisassaanik, taassuma iliuusereqqusaasut malinngippagit. Tamanna ikummatissanut akuersissutinut akuersissutinullu allanut aamma atuuppoq. Siunissami inatsisiliassat akuersissuteqarnissanullu piumasaqaatit piginnaatitsissummik pigisaqartup akiligassaanik ajutoortoqarpallu akisussaaffigisassaanik Aatsitassanut Pisortaqarfiup isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut, avatangiisitigut taamaatitsinermullu il.il. qanoq iliuuseqarnissaanut aalajangersakkanik taakkua assinginik imaqarsinnaapput, akuersissutinik pigisaqartut qanoq iliuuseqanngikkaangata, imaluunniit piginnaatitsissummik pigisaqartut Aatsitassanut Pisortaqarfiup aalajangersimasumik akuersissutinut tunngatillugu aningaasartuutaanut taarsiinngikkaangata. Iliuutsinut taamaattunut atatillugu Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut utertitsinermit isertitat siunnersuummi § 7, imm. 2, nr. 1-imi isertitat suunerannik nassiuaammi ilanngunneqanngillat.
Isertitat suunerannik nassuiaammi aamma ilaanngillat isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisinullu upalungaarsimanissakkut iliuutsinut, piginnaatitsissutinik piginnittut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerannut toqqaannartumik atassuteqartunut atatillugu Aatsitassanut Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissatut utertitat. Tamanna atorpoq pineqarpata iliuutsit atortussiassanik misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutit naapertorlugit piginnaatitsissummik pigisaqartut pisussaaffiginngisaat Aatsitassanut Pisortaqarfimmit tigussallugit.
Uuliamik maangaannartoqartillugu allatulluunniit pisoqartillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup upalungaarsimanera naammanngippat imaluunniit susoqanngippat, aammalu Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit oqartussaasut iliuuseqartariaqalerpata, aningaasat utertinneqartut, tamakkununnga atatillugu aningaasartuutiminnut matussutissatut pissarsiaat, isertitat suunerannik nassuiaammi ilaassanngillat.”
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni (immikkoortoq 5.3.5.2) isertitatut nassuiaatit immikkoortuata 2-ani, akileraarnikkut isertitanut tunngasuni ima allassimasoqarpoq:
”Piiaanissamut maannamutut selskabinut akuersissuteqarnerni isumannaarneqassaaq piiaanermi isertitat sorpiaanerisa takuneqarsinnaanissaat, aammalu allanik ingerlatsinermi isertitanit aningaasartuutinillu akileraarutit tungaasigut immikkoortinneqarnissaat. Namminersorlutik Oqartussat tamanna aamma qulakkiissavaat atortussianik aaqqissuussinermi nutaami aatsitassarsiornermut tunngasut tigugunikkit.
Tamatuma kinguneranik piiaanissamut akuersissuteqarnermut allannguinermulluunniit atatillugu isumannaarneqassapput makku: Isertitanit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 3, imm. 3-mi taaneqartutut piginnaatitsissummik pigisaqartup akileraartussaatitaannginnerminik nalunaarfigineqannginnissaa, Aatsitassanut Pisortaqarfiup uppernarsanngippagu akuerineqarnerup kinguneranik isertitat suunerannik nassuiaammi tamakkiisumik ilaasunik artukkiissutaasunik akitsuutinik akiliisoqartartoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissut naapertorlugu aammalu aatsitassanik inatsit naapertorlugu allamik kisimiilluni ingerlatsisuusoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq selskabini allani imaluunniit piginneqatigiiffinni allani piginneqataassutilik aningaasaliissuteqanngitsoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Kalaallit Nunaanni Danmarkimiluunniit selskabinut allanut ilanngulluni akileraartinneqarsinnaanngitsoq, pinngitsaaliissummik ataatsimut akileraartitsineq pineqanngippat, nunap nammineq iluani ingerlatseqatigiiffissuarni piginnaatitsissummik pigisaqartoq nunani allani ingerlatseqatigiiffissuarni piginnaatitsissutinik pigisalittut aningaasanngortitsinissamik piumasaqaatit assingannik piumaffigineqarsinnaasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq tamanut tunngatillugu akinut nammineq sunniuteqarfigisinnaanngisaanut, aammalu nammineq sunniuteqarfigisinnaanngisat pillugit piumasaqaatit malillugit niuertassasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aaqqissuunneqarnera, ilanngullugu selskabip piginneqataassuteqarnerusup atassuteqarnera, allanngortinneqarsinnaanngitsoq Aatsitassanut Pisortaqarfik akuersisimatinnagu, aammalu piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffik nalunaarsorsimaffia allanngortinneqarsinnaanngitsoq Aatsitassanut Pisortaqarfik akuersisimatinnagu.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat piumasarisinnaavaat selskabi, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piaanissamut akuersissummik tunineqartoq, Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqarsimassasoq, tak. aatsitassanut inatsimmi § 7, imm. 3-mi taassuma assinga.
Selskabit saniatigut pisut ilaanni erseqqinnerusumillu nassuiarneqartumik inuit ataasiakkaat piiaanissamik akuersissummik tunineqarsinnaapput. Tamanna pissaaq aatsitassanik manngertunik annikitsumik piiaanissamut akuersissusiinikkut, takuuk immikkoortoq 5.3.4.
Isertitat suut Namminersorlutik Oqartussanut nakkartinneqartartussat naatsorsornissaannut atugassatut, takuuk inatsimmi § 7, imm. 2, nr. 2, taamaalillunilu isertitat naatsorsornerinut ilanngunneqartussat, Namminersorlutik Oqartussat qulakkiissavaat, aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermut atatillugu inuit ataasiakkaat isertitaat aningaasartuutaallu suussusersineqassapput, inuullu namminerisamik isertitaanit aningaasartuutaanillu allanit immikkoortinneqassallutik.
Allaffissornikkut ajornaatsumik paasinartumillu aaqqiinissap qulakkeernissaa siunertaralugu – piginneqatigiiffilioriaatsimillu toqqaanermik isertitanit naatsorsuinerup sunnerneqarnissaa pinngitsoorniarlugu – akileraarnikkut aningaasartassat isertitanik naatsorsuinermut ilanngunneqartussat ima naatsorsorneqassapput, aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermit isertitat (tassunga atasumik aningaasartuutit ilanngaatigereerlugit) aktieselskabimi aningaasarsiarineqarsimasutut, akileraareernermilu sinneqartoorutit ukiumi aningaasarsiorfiusumi tassani isertinneqarsimasut.
Taamattaaq Namminersorlutik Oqartussat qulakkiissavaat, (piginnaatitsissutinik pigisaqartoq) inuit akilaaruteqannginnissaannik nalunaarfiginnginnissaat, soorlu akissarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaanni § 3, imm. 3-mi taaneqartutut, Aatsitassanut Pisortaqarfiup uppernarsanngippagu, akuersissut kinguneqartoq akiliutinik minnerpaamik taama artukiisunik nassataqarpat, isertitat agguataarneranni tamakkiisumik ilaasunik.
Piginnaatitsissutinik pigisaqartunut, inuit ataasiakkaat, annikitsunik ingerlataqarnermut atatillugu aatsitassanik manngertunik tunisinerminnit ukiumut 400.000 kr. sinnerlugit isertitaqartanngitsut, aningaasartuutit uppernarsaasersukkanik piumasaqarnissamut taarsiullugu tunisinerminni isertitaminnit 60 pct.-inik ilanngaaffigineqarsinnaapput. Ilanngaatip aalajangerneranut tunngaviuvoq, Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut oqartussat nalinginnaasumik misilittagaat, inuussutissarsiutinik ingerlatsisut minnerit isertitaasa aningaasartuutaasalu tunngasuni pissutsit, soorlu inuussutissarsiutaanerusut aalisarnerup piniarnerullu iluani.
Aningaasat sinneruttunut 40 pct.-it amerlaqataat taamaalereernermi akileraarutissatut naatsorsuinermut ilaassapput, soorlu inatsimmi § 7, imm. 2, nr. 2-mi pineqartutut, taamaalillunilu isertitat naatsorsornerinut ilaatinneqartussaasut. Aningaasat akileraarutaasussat naatsorsorneqarnerat aamma pisarpoq, aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermit isertitat aktieselskabimi aningaasarsiutigineqarsimasutut, akileraareerlunilu sinneqartoorutit ukiumi akissarsiorfiusumi tassani pissarsiarineqarsimasut.
Aningaasat akileraarutaasussat pineqartut taamaallaat isertitat naatsorsornerinut atorneqartussatut naatsorsorneqassapput, piginnaatitsissutinillu pigisaqartut ataasiakkaat akileraarutigisartagaannut tunngasunut pingaaruteqarnatik. Piginnaatitsissutinik pigisaqartut pineqartut taamaalilluni aalajangersagaq malillugu pisussaaffilerneqanngillat aatsitassanik ingerlataqarnermit isertitatik Namminersorlutik Oqartussanut akiliutigissallugit.
Taamattaaq piginnaatitsissutinik pigisaqartut taakku assigiissaartumik piumasaqaatit malillugit aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermit isertitat tamaasa pillugit paasissutissiisussaatitaapput uppernarsaasersortussaallugillu, aningaasartuutinillu uppernarsaasiinissamut piumasaqaammut taarsiunneqarsinnaavoq ilanngaammik qulaani pineqartumit, isertitanik naatsorsuusiornermut atugassatut. Annikitsumik ingerlataqarnermut atatillugu aningaasartuutit uppernarsaasersornissaannut piumasaqaat aatsaat atuutilissaaq, tuniniaanermit isertitat ukiumut 400.000 kr. sinnersimappatigit.
Akileraarnikkut ukiumoortumik naatsorsuusiornissaq il.il. pillugu piumasaqaat Namminersornerusut nalunaarutaanni § 3-mi nr. 27, 1. december 2006-imeersup, siunertaraa aalisartunut, piniartunut inuussutissarsiornermillu annikitsumik ingerlatalinnut assingusunut naatsorsuusiornermi piumasaqaatinik oqilisaanissaq. Nalinginnaasumik inuit tamakku aningaasarsiornikkut piginnaasaqanngillat naatsorsuutinik suliarinninnermi naatsorsuuserinermi immikkut ilisimasalinnik ikiorteqassallutik, taamattaarlu naatsorsuusiornermi piumasaqaatit nalinginnaasut eqquutsissallugit ajornakusoortittarlugit. Taamattaaq eqqarsaatigineqartoq tassaavoq, malittarisassamut tassunga tunngaviusoq, nalilerneqarsimammat pissusissamisoortoq kaaviiaartitsisinnaanermut killilernissaanik aalajangiinissaq, assigiissaartumik ilanngaanerup atorneratigut, inuit ataasiakkaat aatsitassarsiornermi annikitsumik ingerlataqarnermut atatillugu aningaasartuutiviusunut uppernarsaasersuinermut taarsiullugu.”
Aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermi pisortat peqataanerannit isertitat eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmut oqaaseqaatini nalinginnaasuni ima allassimasoqarpoq (immikkoortoq 5.3.5.3):
”Inatsisissatut siunnersuummi § 7, imm. 2, nr. 3-mi aalajangersarneqarpoq isertitat suunerannik nassuiaatini pineqartut tassaasut Kalaallit Nunaanni ikummatissanik aatsitassanillu ingerlataqarnermi selskabini il.il. Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortat oqartussaasut piginneqataassutaasigut isertitat. Isertitanik aaqqissuussinermi pineqarput Kalaallit Nunaanni ikummatissanik aatsitassanillu ingerlatsinermi isertitat, toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu oqartussaasut piginnittutut pissarsiassaat, oqartussaasullu tamakkua selskabini il.il. Kalaallit Nunaanni ikummatissanik aatsitassanillu ingerlatsisuni piginneqataassutiminnik tunisinerminni isertitaat. Selskabimik ingerlatsinermut sanilliullugu ikummatissanut aatsitassanullu tunngasunik ingerlatsisunut aaqqissuussineq qanorluunniit ittoq aamma ilaavoq, tassunga ilanngullugu pisortat ingerlatsinerannut il.il.toqqaannartumik atassuteqarneq.
Ikummatissanik aatsitassanillu ingerlataqarnermi pineqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni ikummatissanik aatsitassanillu misissueqqaarneq, misissuineq piiaanerlu pillugit akuersissutit naapertorlugit ingerlatsineq, tak. ikummatissat aatsitassallu pillugit inatsimmi § 6 aamma § 7.”
Immikkoortumi tassani aamma allassimavoq:
"Selskabit akileraartussaatitaanerminni ukiumut angusaannik Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi isertitanik piviusumik takussutissaqarnissaq qulakkeerniarlugu Namminersorlutik Oqartussat makku isumannaassavaat:
1) aatsitassanik misissueqqarnermut, misissuinermut piiaanermullu akuersissutit paasiuminartumik assigiissaartunillu atugassaqartitsilluni pisarnissaat,
2) ingerlatsiviup aatsitassarsiornerinnarmik ingerlatsinissaa, taamatullu ingerlatsinerup Kalaallit Nunaanni akuersissutaasut taamaallaat tunngavigalugit pinissaa, aamma tak. § 7, imm. 2, nr. 2 aamma 4, kiisalu aatsitassanut inatsimmi § 7, imm. 3, aamma § 8, imm. 3,
3) ingerlatat § 7, imm. 2, nr. 3-mi taaneqartutut niuernerpalaartumik ingerlanneqarnissaat, tamatuma kinguneranik ingerlatsiviup isertitani amerlisassallugit, aammalu assersuutigalugu nioqqutissiornerminut, pisiortorfimminut aammalu akissarsianut aningaasartuutiminik annikitsuutitsiniarnissaa, kiisalu
4) ingerlatsinermik ukiumoortumik nalunaarusiortoqarnissaa International Finansiel Reporting Standards (IFRS) malillugu.Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik misissueqqaarnermut, misissuinermut piiaanermullu akuersissutinik agguaanerminni qulakkiissavaat agguaanerup – paasiuminartunik assigiimmillu atugassaatitaasut saniatigut, tak. siuliini allassimasut – aamma naapertuilluartumik kinnaassusersiunngitsumik tunngaveqarluni pinissaa. Ilaatigut tassaniippoq Namminersorlutik Oqartussat pingaarnerutitsinnginnissaat selskabinut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Danmarkimi oqartussanit pigineqartunut akuersissutinik agguaassinermi tamakku isertitaasa ilaannik pissarsinissaminnik, tak. §§ 7-8-mi aalajangersagassatut siunnersuutit. Taamaalillugu akuersissutinik agguaaneq aaqqissuunneqassaaq selskabit aalajangersimasut, soorlu DONG Grønland A/S, kisiisa pineqartussanngornagit.”
1.2.4. Aatsitassarsiornermi tunngasutigut suleqatigiinneqKalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.6-imi aatsitassarsiornermi kalaallit danskillu oqartussaasa akornanni suleqatigiinneq pillugu allassimavoq:
”Inatsimmi matumani aalajangersakkat malillugit Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut tunngasunik tigusinissaata tungaanut aatsitassanut tunngasut namminersorneq pillugu inatsimmi, aatsitassanut inatsimmi aammalu inatsimmi tassani isumaqatigiissutit malillugit malittarisassiuunneqarsimapput, imaluunniit Naalakkersuisut aammalu Danmarkimi naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissutaajunnartut malillugit, ilanngullugu ”Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit ingerlatsinermik Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissut 1. juli 1998-imeersoq.”
Aatsitassanut tunngasut ullumikkut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu pisortatut oqartussat akornanni annertuumik suleqatigiissutigineqarput. Ilimagineqarpoq Namminersorlutik
Oqartussat aatsitassanut tunngasut tigunerisa kinguninngua pisariaqartissagaat Danmarkimi ingerlatsiviit aqutsinikkut ilisimatusarnikkullu suleqatiginerisa ingerlatiinnarnissaa.
Taamaattumik inatsisissatut siunnersuummi § 9 malillugu Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut Kalaallit Nunaata suliassaqarfimmik tigusinerata kinguninngua atuutilersussamik isumaqatigiissuteqassapput. Naatsorsuutigineqarpoq isumaqatigiissutip ukiunut tallimanut atuunnissaa. Ukiunut siullernut tallimanut isumaqatigiissutip atorunnaannginnerani Naalakkersuisut aalajangersinnaapput isumaqatigiissut ukiunut arlalinnut atortussanngorlugu nutaanngorsassallugu, kingornalu nutaanngorsaqqittarsinnaallugu. Isumaqatigiissutit taamaattut makkuninnga imaqarsinnaapput:
Naalakkersuisut akiliuteqarlutik Danmarkimi pisortatigut ilisimatusarfinniit siunnersortittassapput aammalu aatsitassanut tunngasunik Namminersorlutik Oqartussat suliassanik allanik isumaginninnissaannut allanut siunnersortittarsinnaallutik. Siunertarineqartoq tassaavoq Naalakkersuisut taamatut siunnersorneqarsinnaanissaat GEUS-ip aamma DMU-p (1. januar 2007-imiit Aarhus Universitetip ilagiligassaa) manna tikillugu suleqatigineqarnerisa annertoqataannik. Tunngavigineqarpoq taamatut ikiorneqarnernut akiliutit amerlaqatigissagaat GEUS-ip DMU-llu taamaattunik suliaqartarnerminnut ukiumut aningaasartuutigisagaat, t.i. 2004-mi GEUS-imut 3,0 mio. kr. DMU-mullu 2.2 mio. kr. Taakku saniatigut Namminersorlutik Oqartussat GEUS-imut DMU-mullu isumaqatigiissuteqarsinnaapput GEUS-imiit DMU-miillu allanilluunniit allatut siunnersorneqartarnissamik.
Oqaatigineqareersutut ukiunut tallimanut siullernut isumaqatigiissutip naanerata kingorna Naalakkersuisut kissaateqarnerisigut taamaattunik assigisaanilluunniit sullinneqarnissamik ukiunut arlalinnut atortussanik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq. Taamaassappat eqqarsaataavoq taamaattoqartillugu isumaqatigiissutip atuuttup atorunnaarnissaa qaammatinik 12-inik sioqqullugu isumaqatiginninniartoqartalernissaa. Isumaqatigiissuteqarnissap taamatut sivisutiginissaanut piffissallu isumaqatigiissuteqarfiup aallartinnissaa sioqqulluarlugu isumaqatiginninniartoqartarnissaanut pissutaavoq qulakkeerniarneqarmat Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanut oqartussaasa periarfissinneqartarnissaat aalajangissallugu Danmarkimi ilisimatusarfinnik suleqateqarnerup ingerlatiinnarneqarnissaa kissaatiginerlugu, imaluunniit akiliuteqarluni allaniit siunnersorneqartarnissaq kissaatigineqarnersoq, aammalu ilisimatusarfiit periarfissinneqarnissaat ukiunut arlalinnut atuuttussamik suliaminnik aaqqissuussinissaminnut.
Isumaqatigiissutinik qulaani taaneqartunik isumaqatigiissuteqarnermi Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinissamut immikkut pingaaruteqartunik Danmarkimi pisortatigut ilisimatusarfiit maannamut ilisimatusartarnerisa taamaaqqataanik Naalakkersuisunut periarfissiissapput isumaqatigiissutit ingerlaneranni akeqanngitsumik ilisimatusartitsinissamik. Tamatumani eqqarsaatigineqarput suliffeqarfiit ilisimatusarfiillu suliassaat pingaaruteqartut, ilanngullugit paasissutissat (databaser) aatsitassarsiornermut immikkut pingaaruteqartut ingerlatiinnarnissaat aningaasalersornissaallu, soorlu sajuppillatsitsisarnermut tunngasunik paasissutissat, aatsitassanut paasissutissat aammalu pinngortitat ilaannut mianernartunut paasissutissat, GEUS-ip DMU-llu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinermut tunngassutillit ingerlassimasaat. Isumaqatigiissuteqarfimmi siullermi suliat 2005-imi aningaasatut atorneqarsimasutut amerlassuseqassapput (akinut aningaasarsianullu iluarsillugit). GEUS-ip DMU-llu oqaatigaat ukiumut katillugit 29 mio. kronit missiliorlugit amerlassuseqartut.
Tunngavigineqarportaaq Namminersorlutik Oqartussat taamatut isumaqatigiissuteqarnerminni aatsitassat nassaarineqarunnartut il.il. nioqqutiginissaannut nittarsaassinissanut pilersaarusiussasut manna tikillugu aningaasartuutaasimasut amerlaqataannik, aammalu Namminersorlutik Oqartussat piffissami isumaqatigiissuteqarfiusumi siullermi GEUS-imik DMU-millu suleqatiginnissasut, 2000-2004-mi suleqatigiissimanerup annertoqataanik, t.i. piffissami isumaqatigiissuteqarfiusumi tamarmiusumi pilersaarutigisap affangajaatut annertussusilimmik. Naalagaaffik siuliini oqaatigineqartutut annertutigisumik pilersaarusianut taakkununnga aningaasaleeqataassaaq.
Inatsisissatut siunnersuutip matuma saqqummiunnera ilutigitillugu Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisissatut siunnersuutinik saqqummiussisoqassaaq, § 9 malillugu danskit naalakkersuisuisa pisussaaffimminik naammassinninissaannut pisinnaatitaassutinik pilersitsisussanik.
Namminersorlutik Oqartussat namminneq aalajangissavaat, isumaqatigiissummi piffissami ukiuni siullerni ukiut tallimat qaangiunnerini, danskit naalakkersuisuinik isumaqatigiissuteqassanerlutik nutaanik ukiunut arlalinnut atuuttussanik, danskit ilisimatusarfiinik atuisarnissat pillugit, taamattaaq inatsisissatut siunnersuut manna killiliinngilaq, taassuma kingorna Naalakkersuisut allanik assingusunik isumaqatigiissusiornissaminnut periarfissaannut.
Maanna aatsitassatigut aaqqiissummut atatillugu kalaallit danskillu suliffeqarfiisa oqartussaasalu suliassaat aningaasartuutaallu nalunaarummi ilassut 3-mi erseqqinnerusumik nassuiarneqarput, nalunaarummi Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiit ataanni pisuussutit uumaatsut pillugit Namminersorneq pillugu Suleqatigiissitap suliaani.”
Ukiuni siullerni tallimani isumaqatigiissuteqarfiusumi danskit pisortani ilisimatusarnikkut oqartussaannik suleqateqarnerup ingerlaannarnissaa eqqarsaatigalugu, isumaqatigiissutaasimasunilu pisussaaffiit Namminersorlutik Oqartussat sapinngisamik pitsaanerpaamik eqquutsinnissaat eqqarsaatigalugu, aatsitassanik sammisaqarnermi oqartussatut isumaginninnerup atatiinnarnissaa oqartussatut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu isumaginninnissaq siunniunneqarpoq.
1.2.5 Naalagaaffiup tapiissutai 0 kroninut ikilisinneqassappata isumaqatigiinniarnissatKalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.7-mi naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai 0 kroninut ikilisinneqassagaluarpata Namminersorlutik Oqartussat danskillu naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiinniarnissat pillugit ima allassimasoqarpoq:
”Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai 0 kroninngorlutik ikilissagaluarpata, tak. § 8, Naalakkersuisut aamma naalagaaffiup siunissami aningaasarsiornikkut attuumassuteqarnerat pillugu Namminersorlutik Oqartussat aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiinniarnerit aallartinneqassapput, tak. aalajangersakkami § 10.
Isumaqatigiinniarnerni pingaartumik apeqqut ilanngunneqassaaq naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutigisartagai uteqqinneqassanersut, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlataqarnermit isertitat agguartarneri pillugit apeqqut kiisalu akiliutit § 9-mi taaneqartut pillugit isumaqatigiissutip nangeqqinneqarnissaa pillugu apeqqut. Taamattaaq isumaqatigiinniarnernut ilanngunneqarsinnaavoq suliaqarfinni inatsisit tunngaviusut aamma naalagaaffeqatigiinnerup periarfissiissutaasa iluanni tiguneqarsinnaanngitsunut naalagaaffiup aningaasartuutaasa matussuserneqartarnerat pilugu apeqqut, kiisalu ingerlataqarfiit allaasinnaasut Namminersorlutik Oqartussat aamma danskit naalakkersuisuisa ataatsimoorullugit iluarserusutaat.
Illuatungeriit arlaalluunniit isumaqatigiinniarnerni aalajangersimasunik angusaqarnissaminnut pisussaaffilerneqanngillat.
Naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutaat 0 kroninut ikilisinneqarnerini naalagaaffiup tapiissutigisartagai ingerlateqqinneqarnissaat pillugu illuatungeriit isumaqatigiissuteqanngippata, naalagaaffik ukiuni tulliuttuni Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutinik akiliissanngilaq. Taamaallaat danskit naalakkersuisui aamma Naalakkersuisut tamanna isumaqatigiissutigippassuk, taamaalisoqarnerani naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutinik akiliisarnini ingerlateqqissavaa. Tamatumunnga atatillugu tunngaviussaaq naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutigisartagaasa ingerlateqqinnissaat pillugu isumaqatigiinneqarpat inatsisiliornikkut piviusunngortinneqartariaqassaaq, taamaalilluni ingerlatitseqqinnissamut inatsisitigut tunngavissiineqassalluni.
Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermit isertitat agguarneqarnissaannut apeqqut eqqarsaatigalugu, isertitat tamakku Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tutsinneqassapput, tak. § 7, isertitat agguarneqartarnissaat pillugu illuatungeriit akornanni isumaqatigiissusiortoqanngippat. Tamannali atuutissanngilaq selskabini il.il. danskit oqartussaasuisa piginneqataaffigisaannit, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqartunit isertitat eqqarsaatigalugit, kiisalu Danmarkimi akileraarutinit akitsuutinillu isertitat, tak. § 7, imm. 2, nr. 2-4. Isertitat tamakku taaneqartutut pisoqarnerani danskit oqartussaannut attuumassuteqartunut nakkassapput.
Kiisalu eqqaaneqassaaq Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermik isumaginninnerminni atugassaannik siunnersuinerit allatigullu suliassanik isumaginninneq pillugu Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiittoqassagaluarpat, takuuk § 9, pisumi pineqartumi ingerlateqqissanngilaq, naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai 0 kroninut ikilisinneqarlutik, illuatungeriit tamanna pillugu isumaqatigiissuteqanngippata.”
1.2.6. Nunap iluani aatsitassanut Kalaallit Nunaata pisinnaatitaaffiiKalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 6-imi Kalaallit Nunaata nunap iluani aatsitassat pillugit pisinnaatitaaffii pillugit ima allassimasoqarpoq:
”Inatsisissamut siunnersuut malillugu aatsitassanut tunngasut Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarsinnaapput, tak. bilagimi liste II, nr. 26. Aatsitassanut tunngasunik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat tigusinerminni inatsisiliorsinnaallutillu aqutsinissaminnut pisinnaatitaalissapput.
Taamaalillugu Kalaallit Nunaata aatsitassanut tunngasunik tigusinerani Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat namminneerlutik aalajangersinnaalissavaat aatsitassanut tunngasunik ingerlatsinermut killissaatitaasut, aammalu soorlu misissueqqaarnissanut, misissuinissanut piaanissanullu akuersissusiorsinnaalissallutik.
Aatsitassanut tunngasut tiguneqarpata Kalaallit Nunaat nunatami ataani aatsitassanik piginnittussaalerlunilu iluaqutiginninnialersinnaavoq. Naalagaaffiulli Kalaallit Nunaat naalagaaffittut oqartussaaffigiuassavaa.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik piiaanermi isertitanut tunngatillugu siuliini imm. 5-imi allassimasut innersuussutigineqarput. Inatsisissamulli siunnersuummi § 21, imm. 4-mi allassimasut naapertorlugit Kalaallit Nunaata namminiilivinnerata kingunerissavaa Kalaallit Nunaata imminut oqartussaaffigilernissaa. Matuma kinguliini imm. 10.2-mi oqaatigineqartutut qullersaalluni oqartussaaffiginninnermiipput Kalaallit Nunaata killeqarfiinut tamanut tunngasut (nunami, imaani silaannarmilu killeqarfiit).”
2. Siunnersuutip tunngavii pingaarnerit2.1 Siunertat
Siunnersuutip siunertaata pingaarnerpaartaat tassaavoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik atorluaanissaq nunallu iluanik siunertaqartumik atuineq, kiisalu ingerlatanut tamakkununnga attuumassuteqartut. Taamaammat siunersuummut aamma ilaapput ingerlatat aatsitassanik atorluaanermut qanimut attuumassuteqartut, soorlu ruujorikkut aqqutinik pilersitsinerit ingerlatsinerillu.
Taamaalilluni aatsitassanut inatsit, soorlu danskit nunap iluani pillugu inatsisaanni, aamma taamaalilluni nunap iluanik, siunertanik allanik aatsitassanik ingerlataqarnerup saniatigut, atuinermut iluaqutaasumik sinaakkutissiuussinissaq, sorlu naturgas-imik toqqorsimatitsineq, kissarnermik uninngasuuteqarneq aamma CO2-mik toqqorsimatitsineq. Taama aaqqiinermi eqqarsaatigineqassaaq, Aatsitassanut Pisortaqarfik immikkoortutut ingerlatsisuusutut aatsitassanik nunallu iluani ingerlataqarnermi oqartussatut suliarinnittarneq ataatsimoortumik akuleriisitsisumillu isumaginnittarnissaa, nunap sannaatigut aatsitassatigullu ingerlatsinerni allanik suliaqarfitsigut immikkut piginnaasaqarnissaq pisariaqartillugu. Oqartussatut tunngasut pillugit ataani oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
Taamaalilluni siunertarineqarpoq aatsitassanut inatsit sinaakkutitut inatsisaassasoq, aatsitassanik nunallu iluani ingerlataqarnermut tunngavissanik pingaarutilinnik aalajangersaasarnissaq, sinaakkutillu tamakku iluanni Naalakkersuisut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissamut pisinnaatinneqassallutik. Naalakkersuisut ilaatigut nalunaarutini, najoqqutassatut akuersissutini aalajangersakkanik aalajangiisinnaapput kiisalu akuersissutinut assigiissaartumik piumasaqaatinik aalajangersaasinnaallutik aammattaaq akuersissutini aalajangersimasunik piumasaqaatinik aalajangersaasinnaallutik. Aatsitassanut inatsit maanna atuuttoq taamatut aatsitassanik ingerlataqarnermi naleqqussaanissanut inatsisaavoq sinaakkutaasoq.
Siunnersuutip siunertaata ilaatigut nassatarissavaa, aatsitassanik atuinermi, nunap iluanik toqqortarinninnermut atuinermi kiisalu inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut naammaginartumik pissarsisarnissaannut qulakkeerinneqataanissaq, sammisallu tamakku inuiaqatigiit siunissami ungasinnerusumi pisariaqartitaat naapertorlugit isumagineqartarnissaat.
Siunnersuutip aamma qulakkiissavaa, sammisat annertuut iluaqutaasumik ingerlanneqanissaat kiisalu isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut, avatangiisitigut, pisuussutinik atorluaanikkut inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik ingerlanneqarnissaat. Inatsimmi eqqarsaatigineqarput pisuussutinik akilersinnaasumik atorluaanerni nunanut tamanut eqqarsaatigisassat, ilaatigut tamanna takuneqarsinnaalluni piumasaqaateqarnikkut, diamantinik suliarineqanngitsunik eqqussuineq avammullu aallarussuineq, taamaallaat pisinnaasoq nunat tamat assigiissaartumik malittarisassaat eqqarsaatigalugit, taamaalilluni diamantit sumiiffinni aaqqiagiinngiffiusuni niuerutigineqannginnissaat qulakkeerneqassalluni.
Inatsisip aamma qulakkiissavaa aatsitassanut ingerlatani inatsimmut attuumassuteqartuni imermit aamma anorimit nukissiornermik iluaqutaasumik atorluaanissaq naleqqussaanissarlu. Taama ingerlataqarnerit naleqqussarneri sammisami politikki nalinginnaasoq aqqutigalugu annertuumik ataqatigiissaarniarneqassaaq, naatsorsuutilli assigisaallu, aatsitassanik ingerlataqarnermut ingerlatanut attuumassuteqartut kiisalu suliat nukissiornermik atorluaanermut attuumassuteqartut immikkoortinneqanissaat.
Pisuussutinik isumannaatsumik atorluaanissami ilaatigut eqqarsaatigineqarpoq, ingerlataqarnerit pisuussutinik pisariaqanngitsumik maangaannartitsinani ingerlanneqassasut inuiaqatigiillu siunissami ungasinnerusumi soqutigisaat eqqarsaatigalugit ingerlanneqassallutik.
Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik piumasaqarnerup ilaatigut nassataraa, aatsitassanik nunallu iluani ingerlataqanerit tamatigoortumik isigalugit inuiaqatigiini piujuartussamik iluaqutaasumik sunniuteqarnissaanik eqqarsaatigineqartassasoq, ingerlatanut akuersissummi tunniussineq pisinnaassasoq aamma pisariaqartoq pillugu aalajangiineqartussaagaangat. Assersuutigalugu ingerlataqarnerni sumiiffikkaani innuttaasunut sunniutigisinnaasaat pillugit nalilersuineqartassaaq, iliuusissallu sumiiffinni innuttaasunut annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarnissaat pinngitsoortinniarlugit imaluunniit illuatungilerniarlugit, piviusunngortinneqarsinnaasut aammalu piviusunngortinneqartariaqartut.
Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqusiinissat pillugit siunnersuutip malittarisassai qulakkeerinneqataassapput, ingerlatassanik aatsitassanut inatsimmi ilaasunik pilersaarusiorneq aqutsinerlu aamma kingunerisinnaasanik, ingerlatat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut nunami tamarmut aamma sumiiffikkaanut kingunerisinnaasanik nalilersuinernik aamma tunngaveqarnissaat.
Siunnersuutip sammisami inatsisit inassutigisallu pioreersut annertuumik tunngavigai. Qangamut killormoortuanik, taamani aalajangersakkat arlalissuit akuersissutini assigiissaartumillu piumasaqaatit akuersissutini allassimasarsimallutik, maanna tamakku inatsimmi erseqqissaatigineqarlutik.
2.2 Aatsitassanik atuinissamut Namminersorlutik Oqartussat piginnittussaatitaanerat aamma akuersissuteqariaaseqKalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsit aammalu namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatit malillugit, aatsitassanik ingerlatsineq tiguneqarpat, Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaata nunataata iluani aatsitassat akisussaaffigilissavaat atorsinnaalerlugillu.
Aatsitassanik sammisaqarnerup kalaallit tigugunikku, Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik ingerlataqarnermi sinaakkutissat ataatsimut isigalugit aalajangersinnaalissavaat, ilaatigullu nunap iluani aatsitassanik misissueqqaarnissanut, misissuinissanut piiaanissanullu akuersissutit aningaasaliissutillu eqqarsaatigalugit.
Sammisat inatsimmi pineqartut naleqqussarnissaannut siunnersuummut siunertatut tunngaviit tassaapput, inatsimmi malittarisassat malillugit sammisat taamaallaat ingerlanneqarsinnaasut Naalakkersuisut akuersissuteqarnerat malillugu. Tamanna aatsitassanut inatsimmi atuutereersumi tunngaviup ingerlateqqinneraa.
Siunnersuut malillugu aatsitassanik ingerlataqarneq taamaallaat pisinnaavoq taamaattumik akuersissuteqarneq malillugu, siunnersuummi malittarisassat immikkut ittut malillugit akuersissuteqarnani aatsitassanik katersineq imaluunniit piiaaneq pineqanngippat.
Aatsitassatigut, nunap iluani kiisalu pissutsit aatsitassanik ingerlataqarnermut pingaaruteqartut pillugit, nunap iluanik atuineq imaluunniit tamakku malitsigisaannik nukissiornermik ingerlataqarnerit pillugit Namminersorlutik Oqartussat ilisimatuussutsikkut tigussaasutigullu nalinginnaasumik nunallu assingatigut nalunaarsugassat pillugit misissuisinnaapput.
Akerlianik allat Namminersorlutik Oqartussaanngitsut taamaattunik taamaallaat misissuisinnaapput siunnersuummi aalajangersakkat malillugit Naalakkersuisunit akuersissummik tunineqarsimaneq naapertorlugu. Ilisimatuussutsikkut misissuinissat ingerlanneqarnissaannut akuersissummik tunineqartarnerit pillugit kapitali 12 malittarisassanik imaqarpoq.
Siunnersuummi § 2, imm. 2, aamma § 49 malillugit akuersissuteqartarnermi piumasaqaatit ataatsimut isigalugit immikkut ittumik killilimmillu pinngitsoortitsineqarpoq, siunnersuutip § 2, imm. 4-raani allassimavoq. Aalajangersagaq malillugu De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS) aamma Danmarks Miljøundersøgelser/Aarhus Universitet (DMU) akuersissuteqaratik maannakkumutut GEUS aamma DMU-p ilisimatusartarsimanerisa assinganik ilisimatusarnernik ingerlataqarsinnaapput, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinernut immikkuut attuumassuteqartunik aningaasaleeqatigiillutik ilisimatusarnerit. Ilisimatusarnerli akuersissuteqarani taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, ilisimatusarneq namminersorneq pillugu inatsit § 9, imm. 4 malillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatusarnernut taamaattunut Naalakkersuisunut ilisimatusarnikkut pisussaaffii eqquutsillugit ingerlanneqarpata. GEUS aamma DMU akuersissuteqaratik siunnersuummut ilaasunik ilisimatusarnernik allatulluunniit ingerlatsinernik isumaginnissinnaanngillat, ilisimatusarneq namminersorneq pillugu inatsit § 9, imm. 4 malillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatusarnernut taamaattunut Naalakkersuisunut ilisimatusarnikkut pisussaaffii eqquutsillugit ingerlanneqassanngippata, imaluunniit danskit naalakkersuisui taamaattumik pisussaaffeqarunnaarpata.
Namminersorneq pillugu inatsisip § 9, imm. 4-ni, aamma namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.6-imi allassimavoq, danskit naalakkersuisui ilisimatusarnernut periarfissiissasut, maannakkumutut danskit pisortaasa ilisimatusarfiinit (GEUS aamma DMU) ilisimatusartarnernut assingusunik, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ilisimatusarnernut immikkut attuumassuteqartunik Naalakkersuisunut akiliinertaqanngitsumik periarfissiillutik, isumaqatigiissutit namminersorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 2 aamma 3-mi taaneqartut ataavartumik ingerlaannartinneqartillugit. Taamattaaq namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatinik nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.6-imi kiisalu namminersorneq pillugu inatsimmut § 9, imm. 4-mut oqaaseqaatini allassimavoq, suliffeqarfitsigut ilisimatusarnikkullu suliassat nalinginnaanerusut tamatumani eqqarsaatigineqartut, tamakkununnga ilaallutik paasissutissat aatsitassanut immikkut tunngasuni ingerlateqqinnerini ingerlatsinermilu aningaasalersuinerit, soorlu sajuppillatsitsinernit paasissutissat, saffiugassat pillugit paasissutissat kiisalu pinngortitaqarfiit innarliasut pillugit paasissutissat, GEUS aamma DMU-p manna tikillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ilisimatusarnernut attuumassuteqartut ingerlattarsimasaat.
Siunnersuummi § 2, imm. 2, aamma § 49 malillugit akuersissuteqartarnermi piumasaqaatit ataatsimut isigalugit pinngitsoortitsinissaq taamaallaat atuuppoq ilisimatusarnernut namminersorneq pillugu inatsimmi § 9 malillugu naalagaaffiup pisussaaffiinut attuumassuteqartut, taamaallaallu atuutissalluni, namminersorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 2 aamma 3 malillugit namminersorlutik oqartussanut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni aatsitassanik sammisaqarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut atuuttuartillugu. Namminersorlutik Oqartussat, assersuutigalugu ukiunut tallimanut siullernut isumaqatigiissutit naareernerani, aalajangerpata isumaqatigiissut sivitsorniarnagu, dankit naalakkersuisui aatsitassarsiornermi misissuinernut immikkut tunngasunik ilisimatusarnernik namminersorlutik oqartussanut periarfissiinissaminnut pisussaaffeqarunnaassapput. Taamaalippat siunnersuummi § 49 malillugu GEUS aamma DMU ilisimatuussutsikkut misissuinissat pineqarpata, aamma siunnersuummi § 15 malillugu, ilisimatusarnermik ingerlatsinissaminnut akuersissummik qinnuteqartariaqartassapput, misissueqqaarnerpiaat pineqarpata.
Aatsitassanik sammisaqarnermi isumaqatigiissut pillugu oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 1.2.4 innersuussutigineqarpoq.
Siunnersuummi § 2, imm. 4 malillugu akuersissuteqarnanik GEUS aamma DMU’p ilisimatusarnikkut ingerlatsineri Kalaallit Nunaanni inatsisit malittarisassallu atuuttut tamaasa malillugit isumagineqassapput. GEUS aamma DMU ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 15. december nallertinnagu § 2, imm. 4 malillugu Kalaallit Nunaanni ukiumut tulliuttunut ilisimatusarnikkut ingerlatsinissanut pilersaarutitik pillugit Naalakkersuisunut nassiuttassavaat.
Sammisap Namminersorlutik Oqartussat tiguguneratigut, nunap inoqqaavisa aatsitassanik katersisinnaanerannut piiaasinnaanerannullu immikkut ittunik malittarisassiuussinissaq pisariaarutissaaq. Kalaallit Nunaanni aatsitassat assigisallu piginissaat Namminersorlutik Oqartussat oqartussaaffigilissavaat atorluarsinnaalerlugillu. Aatsitassanik sammisaqarnerup tigunissaata siunertaraa, ingerlatanik siunnersuut manna malillugu ingerlatassat Kalaallit Nunaanni innuttaasut sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutigilernissaat.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsimmi § 32 malillugu nunaqavissut aatsitassanik nalikinnerusunik killeqartumik katersinissaannut piiaanissaannullu periarfissaq maanna atuuttoq, siunnersuummi matumani atorunnaarsinneqarpoq, § 45-milu aalajangersakkamik taarserneqarluni.
2.3 Oqartussaanermut attuumassuteqartutAatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup oqartussatut suliarinnittarnera ”tunngavik uniffik ataaseq”-mik taaneqartartoqataatsimoortumik akuleriisitsillunilu oqartussatut suliarinninnermi tunngavik malillugu ingerlanneqartarsimavoq. Suliffeqarfiit innuttaasullu taamaallaat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut saaffiginnittarsinnaasimapput, taamaalisoqareerneranilu oqartussatut suliarinnittarneq ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu isumagisarlugu, peqqutissaqaraangallu oqartussat allat ilanngunneqartarsimallutik.
Tunngavigineqartoq Ølgaard-ip nalunaarusiaani inassutigisat ilaattut ilanngunneqarpoq, tunngavimmi matumani iluaqutaasussat akornutaasinnaasunit annertunerujussuummata. Suliamik ataatsimut suliarinninneq aatsitassarsiornermik sammisaqartunut pilerinarnerusutut sunniuteqassaaq, aatsitassarsiornermik sammisaqartut, ingerlatsinissamut ataatsimut akuersissuteqarnissaq pillugu saaffiginniffissamut ataasiinnarmut maanna saaffiginnissinnaanngormata. Taamattaaq qulakkeerneqassaaq, suliatigut piginnaasat pisariaqartut inerisarneqarsinnaalernissaat, aatsitassarsiornermillu ingerlataqarneq immikkoortutut ataasiusutut nalilerneqartalissalluni, ingerlatat tamarmik avatangiisinut inuiaqatigiinnullu ataatsimut sunniuneqarnissaannut naleqqiullugit nalilerneqartassallutik.
Nunarsuup sinnerani ineriartornerup siunnerfigaa, aatsitassanut ingerlatat oqartussamit ataatsimit akuerineqartassasut suliarineqartassallutillu.
Siunnersuutigineqarpoq tunngavik taanna aallaavigalugu ingerlatsineq nangeqqinneqassasoq, qulaani inassutigisat taaneqartut aallaavigalugit, kiisalu taama aqutseriaatsimi misilittakkat aallaavigalugit. Tunngavik nunanut allanut unammillersinnaassuseqarnermut uuttuutaavoq pingaarnerit ilaat, suliamik suliarinninnermi piffissaq annertuumik sivikillineqassammat. Taamattaaq qulakkeerneqassaaq, immikkoortumi ataatsimi aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu apeqqutinik naliliisarnissanut piginnaasaqarfiit pisariaqartitat pigineqarnissaat.
Nunami sulinermi sullivinni atukkanut atatillugu, Kalaallit Nunaanni sullivinni atukkat pillugit Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup oqartussatut akisussaaffigisaa, aatsitassanik sammisaqarnermik nakkutilliinissaq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutigineqarpoq. Nunami aatsitassanik ingerlatsineq eqqarsaatigalugu isumaqatigiissut taanna ingerlatiinnarneqarpoq. Nunami sulinermi atukkanut tunngassuteqartut pillugit oqartussanut saaffiginninnerit tamarmik Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut suli saaffiginnissutaasassapput.
Siunnersuut malillugu aatsitassanut oqartussaqarfik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik nunallu iluani ingerlataqarnermut akisussaalluni oqartussaavoq, tamakkununnga ilaallutik pissutit aatsitassanut tunngassuteqartut, aatsitassanik ingerlataqarnerit, nunap iluanik atuineq kiisalu sammisanut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnerit. Taamaalilluni aatsitassanut oqartussaqarfik sammisanut aatsitassanut inatsimmi eqqartorneqartunut akisussaalluni oqartussaavoq.
Aatsitassanut oqartussaqarfik immikkoortutut oqartussaasutut ingerlatsivittut ingerlaannassaaq, oqartussatut suliarinninnikkut ataatsimoortumik akuleriisitsisumillu isumaginnittartussaq. Tamakkununnga ilaapput pissutsit malittarisassallu tamaasa aatsitassanut tunngasut, aatsitassanik ingerlataqarnerit, nunap iluanik atuineq kiisalu sammisanut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnerit.
Taamaalilluni ingerlatsinermi sammisat aatsitassanut tunngasut, aatsitassanik ingerlataqarnerit, nunap iluanik atuineq imaluunniit sammisamut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnerit, aatsitassanut oqartussaqarfimmut katersuutsinneqassapput. Immikkoortutut ingerlatsivik ingerlatsinermi sammisat ataatsimut isiginnittumik suliatigut ingerlataqarnermut peqataassaaq, aatsitassanik nunallu iluani ingerlataqarnermi nunap sannaanut, teknikkimut aningaasarsiornermullu tunngasunik teknikkikkut ajornakusoortunik ilisimasaqarnissamik pisariaqartitsisut kiisalu pissutsit isumannaallisaanermut, peqqissutsimut, avatangiisitigut, pisuussutinik atorluaanermut kiisalu inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumillu pingaaruteqarsinnaasut immikkut ilisimasaqarfiginissaat tunngaviulluni.
Taamattaaq aatsitassanut oqartussaqarfiup immikkoortutut ingerlatsiviup ingerlataqarfitsigut atukkat qularnaassavai nukittorsarlugillu, suliassat qaqukkulluunniit isumagisinnaallugit aatsitassanut nunallu iluanut tunngasunik ingerlatsinissamut piumasaqaataasut, kiisalu nunami immini nunallu tamat akornanni aatsitassarsiornermik ingerlataqartut piginnaasaqarfissatut naatsorsuutigisaat.
Taamattaaq aatsitassanut oqartussaqarfik immikkoortutut ingerlatsivittut sammisaanik ataqatigiissumik aqutsineq pingaarnersiuillunilu tulleriiaarineq peqataassaaq. Taamaalilluni ilaatigut eqqarsaatigineqassaaq aatsitassatigut nunallu iluani ingerlataqarnerni aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu inuiaqatigiit kalaallit soqutigisaat isigisariaqarlugit, kiisalu isumannaallisaanermi, peqqissutsimi, avatangiisini, pisuussutinik atorluaanermi aamma inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik iluaqutaasumillu eqqarsaatigisassat ataqatigiissillugit isumagineqarnissaat.
Maanna Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik ukiut arlallit ingerlanerini aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi annertuumik misilittagaqalerlunilu paasisimasaqalersimavoq kiisalu ingerlatsinermi suliassat aatsitassarsiornermut attuumassuteqartut isumaginissaannut, tamakkununnga ilaallutik suliassat teknikkimut tunngasut, pissutsit suliaqarfikkaartunut avatangiisinullu tunngaassuteqartut.
Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmi maanna aqutsinerup inatsisip atuutilernerani aatsitassanik sammisaqarnermi ingerlatat isumagiuassavai kiisalu tamakkununnga atatillugu nukissiornermik ingerlatsinerit nunap iluani ingerlatsinerit ilanngullugit. Tamatuma nassataraa, taama sammisaqarnermi ilisimasat misilittakkallu attuumassuteqartut ataatsimoortumik katersuutsinneqarlutik, taamallu sammisanik suliarinnittarneq suliaqarfitsigut immikkut ilisimasat akimorlugit akuleriisitsilluni ingerlatiinnarneqarsinnaassallutik.
Naatsorsuutigineqarpoq oqartussatut suliarinninneq ataatsimoortoq akuleriisitsisorlu, aatsitassanik nunallu iluani sammisaqarnermi inuiaqatigiinni apeqqutit pingaarutillit pillugit Naalakkersuisut aalajangertarnissaminnut pitsaanerpaanik tunngavissaqartitsissaaq.
Taamattaaq naatsorsuutigineqarpoq, ingerlatsineq assingusoq pillugu inatsisip tungaanut annertuumik ataqatigiissaarineqassasoq, taamaalilluni tusarniaanerni akissutit ataqatigiissaartumillu nakkutiginninnerit aqqutigalugit ingerlatsinermik oqartussaasut ataatsimut isigalugit peqataatinneqartalissallutik. Aatsitassanilli sammisaqarneq pillugu avatangiisitigut teknikkikkullu avatangiisit pillugit akuersissutigineqartarneri pingaarnerit oqartussatullu suliarinnittarnerit pingaarnerit sulisunit pilersaarutinik taamaattunik suliaqarnernik misilittagalinnit paasisimasaqartunillu isumagineqartassapput. Tamanna tunngavigalugu Aatsitassanut Pisortaqarfiup Danmarks Miljø Undersøgelser (DMU) (Danmarkimi avatangiisinik misissuisartut) aamma De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS) (Danmarkimi aammma Kalaallit Nunaanni nunap sannaanik misissuisartut).
Taamattaaq aatsitassanut oqartussaqarfik aatsitassatigut pisuussutit, aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerit, nunap iluanik atuinerit kiisalu ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnerit eqqarsaatigalugit inatsisit allat malittarisassallu allat malillugit oqartussatut akisussaasuuvoq piginnaasaqartuullunilu.
Taama aqutsinermi sammisani tamakkunani aqutsisutut oqartussaasut ataatsimut isigalugit qanimut suleqatigineqassapput, taamaalilluni sammisami politikkip pingaarnerup isumagineqarnissaa qulakkeerneqassalluni.
Siunnersuutigineqarpoq manna tikillugu akuersissutini periusiusartoq malillugu pissutsinik tamanik akuersissutinut attuumassuteqartunut piumasaqaatinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassasut. Naalakkersuisut aamma pissutsini tamani akuersissutinut tunngasuni akuersissuteqarnermut piumasaqaatitut aalajangersakkanik aalajangiisinnaapput, ilaatigut ilaallutik nalunaarutit, assigiissaartumik malittarisassat, assigiissaartumik piumasaqaatit imaluunniit najoqqutassatut akuersissutit assigisaallu aqqutigalugit.
2.4 Akuersissuteqarnani aatsitassanik katersineq piiaanerluAatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 2-mi aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarneq, misissuineq piiaanerlu taamaallaat inatsisini malittarisassat malillugit akuersissummik tunineqaqqaarluni ingerlanneqarsinnaasut. Aatsitassanut inatsisip § 32-at tamatuminnga pinngitsoortitsisinnaanermik imaqarpoq. Tassani aalajangerneqarpoq innuttaasut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut manna tikillugu pisarnertut inatsisit malillugit immikkut akuersissummik tunineqaqqaaratik aatsitassanik/pisuussutinik katersisinnaapput piiaallutillu.
Aatsitassanut inatsisip 1978-imeersup oqaasertalersorneqarnerani inatsisissatut siunnersuutip § 30-ianut oqaaseqaatini makku ilanngunneqarput, imamikkut maanna aatsitassanut inatsimmi 1991-imeersumi § 32-imi aalajangersakkap assigisai:
”Periutsip ingerlatiinnarnissaa siunnersuutip § 30-ata siunertaraa, inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 2-imi tunngaviup allanngoriartornera peqqutigalugu, aatsitassanik immikkut akuersissuteqarani katersisarnerit piiaasarnerillu ilaannik tunngaveqartumik. Aalajangersagassatut siunnersuummi maannakkutut pineqassapput ujaqqat pinnersaatissat (ujaqqat erlinnartut nalikinnerit) assigisaallu sanalulluni suliarinninnissamut tunngavissat kiisalu aatsitassat sumiiffikkaani sanaartornermi atugassat imaluunniit ikummatissatut siunertaqartut assigisaallu: Katersineq maannakkutut sammisanut killilersimaarneqassaaq, taamaalilluni suliat suliffissuarni tunisassiornertut pineqartussaanngitsut, amerlasuunillu aningaasalersuinermut attuumassuteqanngitsut, takuuk tamanna pillugu § 1-imi oqaaseqaatit.”
Siunnersuut malillugu inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasut, akuersissummik peqqaarnatik killeqartumik aatsitassatigut/pisuussutitigut ingerlataqarsinnaapput.
Siunnersuutip § 45-ani aalajangersakkamik ima imaqarpoq, innuttaasut kalaallit ujaqqanik killilimmik akuersissummik tunineqaqqaarnatik katersisinnaanerat piiaasinnaanerallu ingerlaannartinneqarsinnaasoq erseqqissaatigineqarlunilu. Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq piiaaneq maannakkutut taamaallaat pisinnaasoq sakkut tigummiaannartakkat atorlugit. Taamaalilluni atorluaaneq taamaallaat pisinnaavoq ujaqqanik kaanngarsimasunik katersinikkut imaluunniit ujaqqanik piiaaneqarsinnaasoq sakkut tigummiaannartakkat atorlugit, soorlu kaataq, qussaattaq, kaanngartiterut ikuttaalluunniit atorlugu. Erseqqissaatigineqarpoq inuit akuersissummik peqqaarnatik ujaqqanik katerserusuttut piiaarusuttullu Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartussaasut tamakkiisumillu akileraartussaatitaallutik.
Siunnersuummi § 45, imm. 1 malillugu kalaallit innuttaasut malittarisassat malillugit akuersissummik peqqaarnatik ujaqqanik katersisinnaaneranni piiaasinnaanerannilu ujaqqat annertussusiat aningaasanngorlugu killisarititaasumik atuutsitsineqarpoq. Malittarisassaq malillugu ujaqqat piiarneqartut nalingisa ukiumut 100.000 kr. sinnersinnaanngilaat.
Qangarnit killormoortuanik katersineq piiaanerlu sanalugassanut minnerinnarnut killilerneqanngilaq, kiisalu ingerlatanut tunisassiornissamut amerlasuunik aningaasaliissuteqarnissamik nassataqartumik ilisarnaateqassanani. Taamaalilluni ujaqqanik sunilluunniit katersisoqarsinnaavoq piiaasoqarlunilu, aningaasarsiutigissallugit sanaassatut tuniniaqqitassatullu siunertaqarluni.
Siunnersuummi § 46 malillugu Naalakkersuisunit immikkut akuersissummik tunineqaqqaarluni kommunit atortussanik annikitsunik nalikinnerusunillu katersisinnaapput piiaasinnaallutillu, sumiiffimmi aqqusinniornernut illuliornernut assigisaannullu atugassanik, aqqusinernik, inoqannginnersanik, talittarfinnik, illuinnarnik, illorsuarnik assigisaannillu ataatsimoorussassaasunik pilersitsinerni aserfallatsaaliinernilu atugassanik.
Siunnersuutip § 47-iat malillugu Nalakkersuisut akuerisinnaavaat, najugaqarfinni suliffeqarfiit immikkut aalajangersimasut (beton-iliorfinnik taaneqartartut) ujaraaqqanik, ujaqqanik atortussanillu nalikinnerusunik assigisaannik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu, sumiiffimmi aqqusinniornerni illuliornernilu assigisaannilu atugassanik.
Taamaalilluni aalajangersakkat sammisani pineqartuni siunnersuummi akuersissuseeriaatsinit ilaatitsinngitsoorput. Taamattaaq taassuma kingunerissavaa, suliffeqarfiit tamakku nunaminertamik tunineqartarneq pillugu malittarisassanut nalinginnaasunut ilaatinneqassapput, kiisalu akuersisarnernut akuersissuteqarnernullu, taama suliaqarnermik ingerlatsinissamut pisariaqartut.
2.5 Avatangiisit aamma silaannarmi pissutsitSiunnersuut kapitalini 13-14-inik malittarisassanik imaqarput avatangiisinik illersuinissaq, avatangiisinut akisussaaffeqarnissaq kiisalu avatangiisinik ajoqusiinerni taarsiisussaatitaaneq pillugu malittarisassanik. Taamattaaq siunnersuummi kapitali 15-imi malittarisassanik imaqarpoq, ingerlatat ilaat taamaallaat ingerlanneqarsinnaasut avatangiisinut sunniutaasinnaasut nalilerneqareersimappata (VVM, tuluttut: Environmental Impact Assessment imaluunniit EIA).
Kapitalinut 12-15-inut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
2.6 Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineqInuiaqatigiinnik akornusiinnginnissaq pillugu siunnersuut malittarisassanik imaqarpoq, ilaatigut §§ 2, 83 aamma 84-imi.
Siunnersuutip kapitaliata 16-iat malittarisassanik imaqarpoq inuiaqatigiinnik akornusiinnginnissaq pillugu kiisalu inatsisip malitsigisaanik ingerlataqarnerup inuiaqatigiinnut sunniuteqarnissaasa naliliisoqarnissaanut tunngasut. Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniuteqarnissaanik piumasaqarnerup ilaatigut nassataraa aatsitassassarsiornikkut ingerlatat inuiaqatigiinnut qanittumiittunut sunniutaasa nalilersornissaat, iliuusissallu sumiiffinni innuttaasunut annertuumik pitsaanngitsumik sunniuteqarnissaat pinngitsoortinniarlugit imaluunniit illuatungilerniarlugit, piviusunngortinneqarsinnaasut aammalu piviusunngortinneqartariaqartut.
Kapitali 16-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
2.7. Imartani ikummatissanik ingerlataqarnermi peqqissuseq isumannaallisaanerluSullivinni atukkanut tunngasut Kalaallit Nunaanni sullivinni atukkat pillugit inatsit aqqutigalugu naleqqussagaapput, tak. inatsisitigut nalunaarut nr. 1048 ulloq 26. oktober 2005-imeersoq. Sullivimmi atukkat pillugit inatsit Kalaallit Nunaannut atuuttoq nunap qaavani sulinermut aamma aatsitassanik piiaanermut atuuppoq, tamakkununnga aamma ilaallutik imartani ingerlataqarnerit, tamanna Danmarkimi atuuttumut killormoortuuvoq, sullivimmi atukkat pillugit inatsit imartani sullivinni atorneqarnani. Danmarkimi imartani sulinermut sullivinni atukkat tungaasigut Offshoresikkerhedsloven-imi naleqqussagaavoq (imartani sulinermi isumannaallisaanermut inatsit), tak. inatsit nr. 1424, 21. december 2005-imeersoq.
Sullivinni atukkanut tunngasut Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu nalunaarsuummut II-mut ilaavoq, ingerlataqarfiit ilaat immikkut akisussaaffittut tiguneqarsinnaanngorlugit. Kalaallit Nunaanni sullivinni atukkat pillugit inatsit sinaakkutissatut inatsisaavoq pisinnaatitsissutitullu inatsisaalluni, ataatsimut isigalugu akisussaaffeqarfittut siammasissumik aalajangersakkatut oqaasertarlersugaalluni. Imartani sulineq eqqarsaatigalugu isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu malittarisassanik aalajangersaasinnaatitaaneq manna tikillugu atorneqarsimanngilaq.
Imartani sanaartukkani peqqissuseq isumannaallisaanerlu pillugit siunnersuummi kapitali 17-imi malittarisassat, sammisaqarfik eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni sullivimmi atukkat pillugit inatsimmut taarsiutaavoq. Malittarisassanut ilaapput tigussaasutigut isumannaallisaaneq, tassa piiaaffimmi isumannaallisaaneq imaluunniit nunap qaavata ataani sanaartukkat, kiisalu sulisut sulinerminnut atatillugu isumannaatsuunissaat peqqissusiallu. Imartani sulinermi peqqissutsikkut isumannaallisaanikkullu sammisaqarfiup tigunerani, imartani ingerlataqarnernut atatillugu isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisitigullu tunngasut ataatsimoortinnerullugit pilersitsineqarpoq. Taamaaliornikkut siunertarineqarpoq politikkikkut allaffissornikkullu isumannaallisaanermi tunngasunut akisussaaffiit Naalakkersuisut ataanni katersornissaat. Taamaaliornikkut siunertarineqarluni isumannaallisaanikkut malittarisassat katersuutsillugit paasinarnerulersillugillu tunngavissanik pissarsinissaq kiisalu nakkutilliinikkut suliaqarfinnik katersuutsitsinissaq ataqatigiissitsinissarlu.
Nalunaarut aqqutigalugu imartani sanaartukkanut peqqissuseq isumannaassuserlu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajangersaassapput. Erseqqinnerusumik naleqqussaanermi ilanngunneqassapput pilersaarusiorneq, illorsuit, atortorissaarutit, ingerlatsineq, aserfallatsaaliineq, atortunik allanngortiterineq isaterinerlu, nakkutilliineq, akuersisarneq, upalungaarsimanermut tunngast, sulinermi pissutsit assigisaallu.
Kapitali 17-imi oqaaseqaatit aamma innersuussutigineqarput.
3. Aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu pisortanut kingunerisassatAatsitassarsiornermik sammisaqarneq inuussutissarsiornermi siuariartortitassatut Naalakkersuisut politikkiannut siunnersuut tulluuppoq, Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut siuariartorneranut ilapittuutaasussaq. Naatsorsuutigineqarpoq siuariartornerup ilarujussua aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi suliffinnik pilersitsinikkut pissasoq, ataatsimut isigalugu inuuniarnerup inissisimaneranik qaffassaasussaq, akileraarutillu A-t amerlinerisigut inuiaqatigiinnut ilapittuutaasussaq.
Taamaalilluni siunnersuutip siunniuppaa aningaasarsiornikkut allaffissornikkut pisortanut arlalinnik pitsaasunik kinguneqartitsinissaq. Taamaattorli siunnersuutip Kalaallit Nunaata aningaasarsiorneranut kiisalu pisortat aningaasaqarnerannut kingunissai aningaasanngorlugit eqqoriarniarnissaat annertuumik nalornissuteqarnermik nassataqarpoq, aatsitassarsiornermik sammisaqarneq nunarsuarmi aningaasarisaarnernit aningaasarliornernillu annertungaatsiartumik sunnerneqartarmat, taamallu aatsitassanik noqqaassuteqarnernit aamma niueqatigiinnermi akigititaasunit sunnerneqartarluni.
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisip siunniussaraa, Naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni isumaqatigiinneqassasoq, Kalaallit Nunaata sammisaqarfiup tigunerata kinguninnguaniit atuutilersussamik. Siunniunneqarpoq isumaqatigiissut ukiunut 5-inut atuutissasoq. Kingusinnerusukkut assingusunik taamaattunik isumaqatigiissuteqartoqarsinnaavoq. Isumaqatigiissutit taamaattut makkunannga imaqassapput:
Naalakkersuisut maannakkumutut GEUS aamma DMU suleqatigalugit assinganik siunnersorneqarnissanut il.il. periafissinneqassapput. Tunngaviussaaq taama sullinneqarnermut akiliutit GEUS aamma DMU-p maannakkumutut taamaattunik suliaqartarnermik malitsigisaannik aningaasartuutaasa amerlaqataat, t.i. ukiumoortumik akiliuteqarnikkut, 2004-mi GEUS-imut 3,0 mio. kr. amma DMU-mut 2,2 mio. kr.-nik amerlassuseqarsimallutik. Ukioq 2010-mi aningaasartuutit katinneri 6,1 mio. kr. missaanniissapput. Taamaattumik Aatsitassanut Pisortaqarfimmut ilassutitut aningaasaliissutissanik 6,1 mio. kr.-nik qinnuteqartoqassaaq, GEUS-imik aamma DMU-mik isumaqatigiissutit qulaani taaneqartut isumaqatigiissutiginerini namminersorneq pillugu inatsimmi pisussaaffittut aalajangikkamut akiliutissatut atugassanik.
Naatsorsuutigineqartariaqarpoq suliaqarfitsigut qaffassaalluni piginnaaninngorsaanernut, kiisalu sulisut aatsitassanik aqutsinermik suliaqartut amerlineqarnissaannut aningaasanik amerlanerusunik immikkoortitsineqartariaqassasoq.
Aningaasartuutilli tamakku oqartussatut suliarinninnermi piginnaatitsissummik pigisaqartumik aningaasartuutinik utertitsinerit iluaqutigalugit sapinngisamik matussuserniarneqassapput.
Aatsitassanik ingerlatsisoqarfiup oqartussaasutut akuleriisitsilluni suliarinnittarnerata malitsigisaanik ingerlatsisoqarfimmi marloqiusanik akisussaaffeqalernissamik periarfissat pillugit isumakuluuteqarneq minnerpaasussaasutut siunniunneqarpoq, aatsitassarsiornermik ingerlatsivimmi akisussaaffeqarnertaa aatsitassanik sammisaqarnermi teknikkikkut paasisimasaqarnissamut tutsinneruneqartussaammat, ingerlatsisoqarfik ataatsimut isigalugu tutsinneqartussaanani. Taama piginnaasaqarneq ingerlatsisutut oqartussaaneq ataatsimut isigalugu aallaavittut piginnaasanik pigisaqarfiusussaanngimmat. Sammisanik suliarinnittarneq aatsitassanik sammisaqarnermi taama ilisimasaqartussaanermik pisariaqartitsiffigineqannginnerani, immikkoortut tamakku pillugit ingerlatsivittut oqartussaanermut ataqatigiissaarnerutitsisoqartussaavoq. Tassani assersuutigalugu eqqarsaatigineqarput talittarfinnik sanaartorneq ingerlatsinerlu, kiisalu mittarfiliornerit assigisaallu.
4. Aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiutilinnut kingunerisassatAatsitassat assigiinngitsut nunarsuarmi noqqaassutigineqartarnerisa allanngorarnerat peqqutigalugu, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut pitsaasumik kingunissaat aningaasanngorlugit isumalimmik naatsorsorneqarsinnaanngillat, Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut pitsaasumik sunniutissanut apeqqutaassaaq, kalaallit suliffeqarfii kiffartuussutinik pilersuinernillu aatsitassarsiornermik sammisaqartut noqqaassutigisaat qanoq ilisukkut tunniussinnaaneraat apeqqutaassaaq.
Akiliutit, akitsuutit suliaqarnissamullu pisussaaffiit piginnaatitsissummik pigineqartup akisussaaffigisaasa amerlassusaat atuuttut misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutit eqqarsaatigalugit siunnersuummi § 15 aamma 16-imi oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
Siunnersuutip aallaavittut nassatarissanngilaa inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut aningaasarsiornikkut allaffissornikkulluunniit annertusaanissaq. Nutaatulli ilanngunneqarpoq, sumiiffiit ilaanni sanaartuutissat eqqarsaatigalugit, soorlu ujaraaqqanik assigisaannillu ingerlatsinerit Naalakkersuisunit akuerineqarnissamik pisariaqartitsinerat. Tassani peqqutaavoq, taama sammisaqarnernut piumasaqaatit assigiissaarneqarnissaannik kissaateqarneq, soorlu pujoralatsitsinerit nipiliortitsinerillu annikillisinneqarnissaannik piumasaqarneq.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassatSiunnersuummi erseqqissarneqarpoq sammisat inatsimmit tunngaveqartut isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atorluaaneq kiisalu inuiaqatigiinnut iluaqusiineq akornusiinnginnerlu eqqarsaatigalugit isumannaatsumik suliarineqartassasut.
Avatangiisinik, silaannarmik pinngortitamillu illersuinissaq kiisalu mingutsitsinermik pitsaaliuineq, killilersimaartitsineq akiuinerlu kiisalu avatangiisinik, silaannarmik pinngortitamillu allatigut pitsaanngitsumik sunniinnginnissaq pillugit siunnersuut kapitalinik malittarisassanillu arlalinnik imaqarpoq. Taamattaaq siunnersuut kapitalimik ataatsimik malittarisassanillu arlalinnik imaqarpoq inuiaqatigiinnik iluaqutsiinissaq akornusiinnginnissarlu pillugit eqqartuisumik. Siunnersuutip kapitaliata 13-iat aalajangersakkanik imaqarpoq, akuerinninnermik aalajangiinissaq sioqqullugu avatangiisitigut nalilersuinermik suliarinninnissamik piumasaqaatit, pilersaarutit ingerlatallu avatangiisinut annertuumik sunniuteqarsinnaasut pineqaraangata. Taamaalilluni aatsitassanik sammisaqarneq Kalaallit Nunaanni sammisat siullersaraat, avatangiisinik nalilersuinissamik suliaqarnissaq inatsisitigut piumasaqaateqarfigineqartoq.
Aatsitassanik ingerlatsineq qanorluunniit pisoqaraluarpat pinngortitamik arlaatigut sunniisussaavoq. Siunnersuummi isummiunneqarpoq, pisuni tamani qulakkeerinnittoqassasoq, sunniutit tamakku taamaallaat pigallarsinnaasut, soorlu nipiliornikkut, akornusersuinerillu assigisaat killeqartut pigallartuusullu.
6. Inuiaqatigiinnut allaffissornikkut kingunerisassatSiunnersuut selskabinut sammitinneqarneruvoq, kiisalu inuit ataasiakkaat aatsitassanik pisuussutinik inuussutissarsiutigalugu atorluaasunut. Taamaammat siunnersuut aallaavittut innuttaasunut pitsaanngitsunik kinguneqartitsisussaanngilaq.
Taamaattorli inuinnaat ujaqqanik katersinerinut malittarisassat sakkukinnerusut atuutsinneqalerput.
7. Naalagaaffeqatigiinnermut imaluunniit namminersorlutik oqartussanut attuumassutitSiunnersuummi eqqartorneqarput malittarisassat suut malillugit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat sammisap tigunissaa pillugu aalajangiisoqareernerata kingorna aatsitassarsiornermik sammisaqarneq qanoq aqussagaat.
Siunnersuut taamaalilluni tunngaviliillunilu sinaakkusiissaaq, Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup namminneerlutik aqunnissaanut, ingerlatsinissaannut ineriartortitseqqinnissaannullu.
8. Oqartussanik kattuffinnillu tusarniaaneqSiunnersuut oqartussanut, kattuffinnut suliffeqarfinnullu makkununnga tusarniaassutigineqarsimavoq:
Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfiit, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, NUSUKA, S.I.K., KANUKOKA, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, Nunaoil A/S, NunaMinerals A/S, Greenland Mining Service A/S, Greenland Venture A/S, Grønlandsbanken, Sparbank Vest Grønland, PFA Soraarneq, SISA, Deloitte, Grønlands Revisionskontor, Grønlands Turist- og Erhvervsråd, Nuna Advokater, Advokatfirmaet Malling, Hansen Damm & Meinel, AvataQ - Grønlands Natur og Miljøforening, Grønlands Stenklub, 16. August inussiarnersumik, Ujaqqeritiit – Qeqertarsuatsiaani ujaqqanik katsersisartut peqatigiiffiat, KNAPK, ICC Greenland, Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi, Beskæftigelsesministeriet (suliassaqartitsinermut ministereqarfik), Finansministeriet (aningaasarsiornermut ministereqarfik), Forsvarsministeriet (illersornissamut ministereqarfik), Justitsministeriet (inatsisinut ministereqarfik), Miljøministeriet (avatangiisinut ministereqarfik), Ministeriet for Videnskab, Teknologi og Udvikling (ilisimatusarnermut, teknologiimut ineriartortitsinermullu ministereqarfik), Skatteministeriet (akileraartarnermut ministereqarfik), Statsministeriet, Transportministeriet (angallannermut ministereqarfik), Udenrigsministeriet (nunanut allanut ministereqarfik), Økonomi- og Erhvervsministeriet (aningaasarsiornermut inuussutissarsiornermullu ministereqarfik), Klima- og Energiministeriet (silaannaap pissusaanut nukissiornermullu ministereqarfik), Ministeriet for Sundhed og Forebyggelse (peqqissutsimut pitsaaliuinermullu ministereqarfik), StatoilHydro, DONG Energy A/S, Avannaa Exploration, Quadra Mining
Aatsitassanut Pisortaqarfik oqartussanut, kattuffinnut suliffeqarfinnut tusarniaanermini makkunannga akissutinik tigusaqarsimavoq:
Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nunami imminut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, KANUKOKA, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, Nunaoil A/S, DONG Energy A/S, AvataQ- Grønlands Natur og Miljøforening, 16. August inussiarnersumik aamma Napa Wilche, (ICC Greenland), Grønlandsbanken, Greenland Venture, Nuna Advokater. Energistyrelsen (nukissiornermut nakkutilliisoqarfik) naalagaaffik sinnerlugu ataatsimut ataqatigiissaaraluni tusarniaanermut akissuteqarsimavoq.
Tulliuttuni tusarniaanermi akissutit sammineqassapput kiisalu avataanit tusarniaanermi siunnersuummut allannguutissatut siunnersuutimininnguit takkussuussimasut sammineqassapput. Malugeqquneqassaaq tusarniaanermi akissutit uingasumik allannermik nalunaaqutsersimasut pingaarnersiuilluni nalilersuineq tunngavigalugu pingaarnersiuilluni eqikkagaammata.
Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup nunaminertat nunalu tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu siunnersuummi immikkoortinneranut tunngasortaata erseqqissaatigineqarnissaa kissaatigisimavaa.Nunaminertanik atuineq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu pisuussutinik uumaatsunik misissueqqaarnermut, misissuinermut imaluunniit atuinermut akuersissuteqarnermi ingerlatanut tunngatillugu atorneqanngilaq. Nunaminertanik atuineq, illoqarfinnik ineriartortitsineq najugaqarfiillu pillugit inatsit nr. 612, 23. december 1980-imeersumi § 2, imm. 2-mi aalajangersakkami aalajangerneqarsimavoq, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu nunaminertanik atuineq aatsitassanut inatsit qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu naleqqussarneqartoq.
Taamaattorli Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup oqaaseqaatini erseqqissaatigissallugu peqqutissaqartissimavaa, siunnersuummi pissutsit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut attuumassuteqartuinnaat pineqarmata, oqartussatummi suliarinnittarneq ataatsimoortumik akuleriisitsinertullu oqartussatut suliarinninnermi isumagineqartarmat, akuersissummi ataatsimi aatsitassarsiornermi pilersaarutit immikkoortortai tamaasa ilanngullugit inerneqartarluni.
Tamatumunngattaaq atatillugu oqaaseqaatini aamma erseqqissaatigineqarpoq, nunaminertanut akisussaaffeqarnermut tunngaveqartitsineq, tamakkununnga ilanngullugit illorsuarnik, sanaartukkanik/atortunik il.il. akuersissuteqarneq aatsitassanut aqutsisoqarfimmut tunniunneqarmat, ilaatigut tamatumunnga peqqutaalluni sanaartukkanik nalinginnaasunik akuersissuteqartarneq, taama akuersissuteqarnermut nakkutilliinermullu atatillugu annikinnerpaatut isigineqartariaqarmat. Aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup 1998-imili Kalaallit Nunaannut nuunneqarneraniilli misilittakkat katersorneqarsimasut tunngavigalugit, aqutsinermut nakkutilliinermullu oqartussaasoq pineqartoq, teknikkikkut ilisimasaqartoq, suliarinninnermi sanaartukkanik, piiaariaatsinik, kiisalu piiaanermi iliuusissat allat eqqarsaatigalugit naliliisussatut pisariaqartinneqartoq pingaaruteqarluinnartutut paasineqarsimammat.
Aatsitassarsiornermik ingerlatsinissamut akuersissummik tunniussisarneq illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa iluanniinngitsoq periusiusartut aalajangersimasut malillugit pisarpoq.
Assersuutigalugu sanaartornernut atatillugu qaartiternerlukunik sukkut tamaana tuniniaasarneq siunnersuut malillugu oqariaatsimut aatsitsassanut ilaatinneqanngilaq.
Taamattaaq oqaaseqaatini erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuutip § 46-at aamma § 47-at malillugit akuerinnittarnerit, siunnersuutip § 21, imm.2-ani ilaatinneqanngimmata, akuersissutinik tunniussisarnerit tassani eqqartorneqarmata. Taamaammat siunnersuummi § 46 aamma § 47 malillugit akuerinninnerni kommunalbestyrelsip nunaminertamik tunineqarnissaminut qinnuteqanngitsoornissaanut peqqutissaqartitsinngilaq.
Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup, siunnersuutip aalajangersagai, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatsinerit pillugit aalajangersakkat kiisalu pilersaarusiornermik ataqatigiissaarisussatut aqutsinermik oqartussatut Naalakkersuisut toqqagaat pillugu aalajangersakkap erseqqissaatigineqarnissaat kissaatigisimavaa.Oqaaseqaatini erseqqissaatigineqarpoq, nukissiornermik pilersunerup aamma nukissiornermi pilersaarusiorneq tamanna pillugu inatsit attuumassuteqartoq malillugu oqartussamit Naalakkersuisut oqartussatut aqutsisutut toqqarsimasaanit pilersaarusiorneq aqutsinerlu ataatsimut isigalugit isumagineqassammata.
Taamattaaq erseqqissaatigissallugu peqqutissaqarsimavoq, aatsitassanut oqutsisoqarfik nukissiornermik tunngasuni inatsisip aqunneqarneranut atatillugu, sammisami oqartussaaffik ataatsimut isigalugu ataqatigiissaarissasoq, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni ingerlatanut atatillugu nukissiuutit suut kiisalu pilersitsinissaq pillugu aalajangertoqassappat, nukissiornermik sammisaqarnerup ineriartortinneqarnerani pilersaarutit ataatsimut isigalugit pingaarnerit ataqatigiissillugit aalajangiineqartassalluni.
Pisuni suniluunniit inatsisit ataatsimut isigalugit tunngivigalugit aqutsisoqartussaatillugu, sammisami oqartussatut akisussaasuusoq, pisariaqartitsineqartillugu tusarniarneqartassaaq sammisamillu suliarinnittoqartillugu peqataatinneqartassalluni. Piiaanermik ingerlatsinernut atasumik nukissiorfiliortoqassatillugu, aatsitassanik aqutsisoqarfiup aamma nukissiornermik aqutsisoqarfiup akornanni qanimut ataqatigiissaarineqartassaaq, Kalaallit Nunaanni nukissiornermik pilersaarusiorneq ataatsimoortillugu eqqarsaatigineqassalluni. Taamaalilluni isummerneqatassaaq nukissiorfimmik immikkoortumik pilersitsineqassanersoq, imaluunniit nukissiorneq pisortat nukissiornermik pilersuiffii aqqutigalugit nukissiornermik pissarsisoqartassanersoq, siunissamut ungasinnerusumut nukissiornermik pisariaqartitsinerup nalilersornera tunngavigalugu, kiisalu naammassinnissinnaaneq assigisaallu tunngavigalugit.
Oqaaseqaatini nalinginnaasuni aamma eqqaaneqarpoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviliineqarmat, aatsitassanut oqartussaaneq sammisaqarfiup tigoreernerani oqartussaaffittut ataatsimoortutut ilivitsuusutullu isumagineqaannassasoq, aatsitassanut inatsit atuuttoq naapertorlugu aatsitassanik sammisaqarnermut oqartussaaffik Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit assinganik ingerlanneqassalluni.
Aatsitassanik sammisaqarneq oqartussaasutut ingerlatsinerup allanngortinneqarnerata kingunerisinnaavaa, isertitatigut nassuiaatit isumaqatigiinniutigineqaqqittariaqarnissaat, tak. Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7 imm. 2, tamatumunngalu atatillugu isertitat naatsorsorneri, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmi aningaasartuutit matussusernissaannut isertitat nassuiarneqarnerannit akilerneqarnissaat ilanngunneqarnani.
Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutip avatangiisit pillugit takorluugaanut naleqqiullugu oqariaatsit silaannaap pissusia aamma pinngortitaq eqqarsaatigalugit erseqqissaatigineqarnissaat aamma kissaatigaa.Siunnersuut ima oqaasertalersorneqarsimavoq, avatangiisit pillugit oqariaatsit tamatigoortumik atorneqarlutik. Tamanna isumaqarpoq asserssuutigalugu avatangiisinik naliliinermi sammisat soorlu makku ilanngunneqassasut; uumassuseqarnikkut amerlasuutigut tamatiguussuseq, innuttaasut, inuiat peqqissusiat, uumasut, naasut, nunap qaavata issusia naggorissusialu, imeq, silaannaq, silaannarmi pissutsit, atortutigut iluaqutissat, nunaannaq, kulturikkut kingornussat, soorlu oqaluffeqarfiit kiisalu illut ilusiisigut itsarnisarsiornikkullu kingornussat. Tamanna isumaqarpoq, siunnersuutip avatangiisit pillugit innersuussutaani aamma pinngortitaq silaannarlu ilanngunneqarmata.
Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissutimini siunnersuutigisimavaa, inatsisinut allanut immikkoortitsinerit paasinarsarneqassasut, tamakkununnga ilaallutik erngup nukingatigut pisuussutit pillugit inatsisiliorfigineqarnissatut eqqarsaatigisaq, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfimmi suliarineqaleruttortoq.Inatsisinut allanut tunngatillugu immikkoortitsineq pillugu apeqqut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissuteqaataata sammineqarneranut atatillugu qulaani oqaaseqarfigineqarpoq.
Erngup nukinganik pisuussutit pillugit sammisaqarnerup oqartussatut suliarinninnerup tungaatigut immikkoortitsineq siunnersuutip § 20-ani aalajangersakkami naleqqussarneqarpoq. Tassunga oqaaseqaatini allassimavoq, aatsitassanik piiaanermut atatillugu erngup nukinganik pisuussutit atorluarnerisigut nukissiornermik tunisassiornissamut misissueqqaarnissamut atorluaanissamullu akuersissutit Naalakkersuisunit tunniunneqartassasut, ingerlatat tamakku pillugit oqartussatut ataatsimoortitsilluni suliarinninnernut ilanngullugit. Erngup nukinganik pisuussutinut akuersissut aalajangersimasoq, erngup nukinganik atorluaaneq pillugu inatsit malillugu suliarineqassasoq, oqartussatut suliarinninnerup sinnera inatsit manna malillugu isumagineqassalluni. Tamatumunnga atatillugu akuersissummut piumasaqaataasut ataatsimoortillugit nalilersussavaat, taamaalilluni erngup aamma anorip nukinganik pisuussutit sunniuteqartumik tamakkiisumillu atorluarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat soqutigisaat pingaarnerit qulakkeerneqassalluni kiisalu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut ataatsimut soqutigisai isumagineqassallutik.
Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma uparuarpaa, siunnersuutip § 1, imm. 1 aamma § 2, imm. 1-imi, allanilu arlalinni oqariaaseq ”nunap ilua” killeqartinnagu atorneqartoq, taamallu § 7-imi erseqqissumik immikkoortillugulu nassuiarneqartariaqartoq, soorlu assersuutigalugu imeq puilasumeersoq, nunap iluani imaluunniit immami pisuussutit uumassusillit aatsitassanut inatsimmi ilanngunneqarsimanngimmata, naak”… aatsitassatigut pisuussutit pillugit” oqariaatsimi immikkoortinneqarsimagaluartoq.Tusarniaanermi akissut malinneqarpoq, Inatsisartullu inatsisissaattut siunnersuummi atorneqarfissaata erseqqinnerusumik immikkoortillugu oqaasertalerneqarpoq, taamaalilluni nunap iluani ingerlatsinernut tunngasut taamaallaat nunap iluata toqqorsivittut atorneqarnissaa imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut siunertanut attuumassuteqartunut atorneqarnissaa pineqarluni.
Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma siunnersuutip § 47-at taassumalu umiarsuit siorartaatit atorneqarnissaat uparuarpaa.Siorartaatit aalajangersakkami § 47-mi ilanngunneqassaput, Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aqqusinniornermullu atortussanik katersisarneq eqqarsaatigalugu. Kisiannili suliaqarnermut atatillugu aatsitassanik avammut tuniniagassanik siunertaqarluni atorluaanissaq pineqarpat, § 16 malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik pissarsinissaq pisariaqarpoq.
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu (NKA) oqaaseqaateqartissimavaa, naalakkersuisoqarfiullu tusarniaanermi akissutimini taassuma oqaaseqaataa tamaat innersuussutigalugu.NKA-p siunnersuummi oqariaatsip ”piujuaannartitsilluni ineriartorneq” atorneqarnera innersuussutigaa, siunnersuummi § 1-mi siunertatut aalajangersakkami aamma atorneqartoq, tamatumunngalu atatillugu pissusissamisoorsoralugu inatsisit oqaasertalersorneqarneranni kulturikkut tammatsaaliukkat aamma kulturikkut tammatsaaliukkat innarlitsaalineqarnissaat (eqqissisimatinneqarnissaat) eqqartorneqartuuppata, tak. kulturikkut tammatsaaliukkateqqissisimatinnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 19. november 2007-imeersumi § 9-10.
Siunnersuutip avatangiisit pillugit oqariaatsimik tamatigoortumik atuinera isumaqarpoq, sammisani aamma ilaatinneqassasut nunap qanoq ittuunera, kulturikkut kingornussat, tamakkununnga ilaallutik oqaluffeqarfiit kiisalu illut ilusiisigut itsarnisarsiornikkullu kingornussat. Siunnersuummi § 51 imm. 2-mi kulturikkut eriagisassat pillugit aamma eriagisassatut eqqaaneqarput, siunnersuummi avatangiisit pillugit malittarisassani illersugassatut siunniunneqartut.
Tamatuma aamma kingunerissavaa, aatsitassanut oqartussat maannakkumutut NKA peqataatittassallugu, kulturikkut tammatsaaliukkat aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi kalluarneqarsinnaassatillugit.
Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissutimini avatangiisinik aamma pinngortitamik illersuinissaq eqqarsaatigalugit ajornartorsiutit arlallit uparuarpai kiisalu piniarnermut aalisarnermullu kingunerisinnaasat pisariaqartitsisinnaammata, inuussutissarsiornikkut soqutigisat assigiinngitsut eqqarsaatigineqarluartariaqarnissaat.Siunnersuummi sapinngisamik siunertarineqarpoq soqutigisatigut aporaaffiusinnaasut eqqarsaatigineqarnissaat, inuiaqatigiinnilu pitsaanngitsumik sunniutaasinnaasut pinngitsoortinneqarnissaat, tamakkununnga ilaallutik avatangiisinik pinngortitamillu sunniutit aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup kingunerisinnaasai. Taamaattoqassappat siunnersuut aqqutigalugu Naalakkersuisunut inissinneqarpoq, aningaasarsiornikkut soqutigisani aporaaffiusinnaasut aalajangiisumik eqqarsaatigilluarneqarnissaat pillugu.
Avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaasinnaasut, pilersaarutit nalunaarutiginerini avatangiisinut inuiaqatigiinnullu tunngasunik sunniutinik peqquteqarsinnaasut pillugit nalilersuisarnissamik piumasaqaatip atuutilernerani qulakkeerniarneqarpoq, aatsitassarsiornerup iluani Naalakkersuisut isumannaatsumik, ilisimasatigullu tunngaveqartunik aalajangiisinnaatinnissaat.
Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup inassutigaa, aatsitassanik piiaanermi peqqissutsikkut aarlerinaateqarsinnaasut nalilersorneqarnissaat siunnersuummi suli pingaartinneqarnerusariaqartoq, kiisalu piiaanissamut imaluunniit matusinissamut pilersaarutit akuerineqannginnerini peqqissutsikkut aarlerinaatit kingunerisassallu qulaajarneqarnissaat piumasaqaatigineqassasoq.Aatsitassarsiornermik ingerlatsinermik suliaqarnerup pilersaarusiorneqarnerani siunnersuut malillugu peqqussutsikkut eqqarsaatigisassat pingaaruteqarluinnartuupput. Tamanna siunnersuutip § 1-iani siunertatut aalajangersakkani allassimavoq, siunnersuummilu § 83-imi immikkut taaneqarluni, eqqarsaatigisassaasoq pingaaruteqartoq siunnersuut aqqutigalugu isumagineqarnissaa qulakkeerneqartussaalluni.
Sammisaqarfimmi nunat tamat pitsaasumik ileqqulersortarnerat qaqugukkulluunniit akuerisaasoq malinneqartussaavoq, periuserlu kiisalu avatangiisit, peqqissutsip assigisaasalu iluanni ilisimasat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit akuersissutit tunniunneqartartussaallutik aqunneqartartussaallutillu.
Aatsitassarsiornermik sammisaqarfiup tiguneranut ilutigitillugu avataani suliffeqarfinni sullivinnik atukkanut tunngasut aamma tiguneqarput. Siunnersuummi § 79-imi aalajangersakkami eqqaaneqarpoq, avataani sullivimmi atukkat nunat tamat tunngaviat ALARP malillugu pilersaarusiorneqassasut, ilaatigut tamatuma kingunerissallugu, peqqissutsikkut aarlerinaatit suut tamaasa nalilersorneqassallutik, peqqissutsikkut suliaqarnermi pitsaaliuinerit pilersaarusiorneqarnissaannut aqunneqarnissaannullu tunngavissaasut. Aalajangersakkap § 79-iat malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup isumagissavaa avataani suliffeqarfimmi misissuinermut, tunisassiornermut assartuinermullu atatillugu isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aarlerinaatit suussusersineqassasut, sapinngisaq tamaat nalilersorneqassasut annikillisarneqassallutillu. Tamakku saniatigut siunnersuummi § 79-imi aalajangersakkanut oqaaseqaatit immikkut ittut innersuussutigineqarput.
Nunamut namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik siunnersuummut oqaaseqaateqanngilaq, inassutigaluguli aatsitassanut sammisaqarfiup tigoreernerani suleqatigiissitamik pilersitsisoqassasoq, avatangiisinut pinngortitamullu tunngasut siunissami aatsitassanik ingerlatsinermut tunngatillugu nalilersuinissamut suliaqartussaq.Namminersorneq pillugu inatsimmut tunngavigineqarpoq aatsitassanullu sammisaqarfiup tiguneranut piumasaqaataalluni, aatsitassanut sammisaqarnermi avatangiisit pillugit siunnersuinermik sullinneqarnerup ingerlatiinnarnissaa pillugu aatsitassanut oqartussat aamma Danmarks Miljø Undersøgelser-ip akornanni ukiunut tallimanut isumaqatigiissusiortoqassasoq. Isumaqatigiissummi tassani pingaartinneqassaaq avatangiisinut tunngasuni ilisimasat piginnaasallu DMU-mit Pinngortitaleriffimmut nuunneqarnissaat ilanngunneqassasoq, taamaalillluni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliassat tamakku kalaallit siunertaat tunngavigalugit iluarsineqarnissaat qulakkeerneqassalluni.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissuteqarnermini akileraartarnermut nakkutilliisoqarfimmit oqaaseqaatit aalajangersimasut arlallit ilanngussimavai, siullertut isummerfigalugu oqartussatut suliarinninnermi paatsuungasoqannginnissaa aatsitassanik sammisaqarfimmut iluaqutaasutut isumaqarfigalugu, taamaalillunilu aatsitassanut sammisaqarfimmi oqartussatut ataatsimoortumik akuleriisitsilluni suliarinnittarnermut siunnersuuut tunngaviatigut isumaqatigalugu (immikkoortortatut ingerlatsivik).Akileraartarnermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigaa aatsitassanik avammut aallarussisarneq nunamullu eqqussisarneq pillugit malittarisassanik aalajangiussineq siunnersuummi aalajangersakkanut oqaaseqaatini itisilerneqassasut.
Siunnersuut ilalerneqarpoq § 85-imut oqaaseqaatini erseqqissaassutitut allannguinikkut. Taamaalilluni erseqqinnerulerpoq, aalajangersakkap nassatarissanngikkaa aatsitassanut oqartussat akileraartarnermut nakkutilliisoqarfiup akisussaaffiisa iluanni malittarisassanik suliarinnittutut oqartussaasut. Assersuutigalugu ujaqqat erlinnartut pillugit akuersissutini erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaassapput kiisalu ujaqqat erlinnartut ilaat nunamut eqqunnissaat pillugu nalunaarsuisarnermut malittarisassiuussissallutik, taamaalilluni nunat allat ujaraataat kalaallit ujaraataattut akuerineqarnissaat pinngitsoortinneqassalluni. Taamattaaq avammut aallarussinissamut il.il. qinnuteqarnernut tunngasunik periusissanik aalajangersaasinnaanissamut malittarisassaq pisinnaatitsivoq.
§ 16 imm. 3 (siusinnerusukkut § 18 imm.3) eqqarsaatigalugu Akileraartarnermut Nakkutilliisoqarfik siunnersuuteqarpoq, oqaaseq ”pingarnertut malittarisassaq” peerneqassasoq, taarsiullugulu ikkunneqassasoq immikkut akuerineqarneq.Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 7, imm. 3-p assigerluinnangajappaa, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit § 9, nr. 1, inatsimmi 19. maj 2009-meersukkut allanngortinneqartoq.
Aalajangersakkap oqaasertalersornerani eqqarsaatigineqassapput namminersorneq pillugu isumaqatigiissut, kingornalu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi akuerineqartoq kiisalu isertitat naatsorsortarnerat pillugu tunngavittut isumaqatigiissutaasut, § 7-imi isertitat nassuiartarnerannut ilaasut, tassani selskabinut piiaanissamut akuersissutinik tunineqarsinnaasunut malittarisassat oqaasertalersorneqarneranni erseqqilluinnartumik sinaakkusersuineqarluni.
§ 45 eqqarsaatigalugu eqqaaneqarpoq, malittarisassaq taanna malillugu katersisartut nalunaarsorneqartassanngippata katersisarneq nakkutigineqarsinnaanngitsoq.Malugeqquneqarpoq aalajangersagassatut siunnersuummi ukiumut aningaasanik 100.000 kr.-nut killiliinikkut aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32-mi aalajangersakkamut taarsiunneqassasoq, tamanna malillugu nunaqavissut akuersissummik pissarseqqaarnatik ujaqqanik katersisinnaasut, ujaqqalli erlinnartut naleqarnerusut ilanngunnagit. Isertitat taamaattut pillugit innuttaasut akileraartarnermut oqartussanut nalunaarutiginnittarnissaannut siunnersuut allannguutaanngilaq.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup aamma inassutigaa, aningaasarsiornikkut allaffissiornikkullu pisortanut, inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut innuttaasunullu kingunissat oqaaseqaatini nalinginnaasuni itisiliinerusumik nassuiaateqarfigineqassasut, tamakkununnga ilaallutik GEUS aamma DMU-mit siunnersorneqartarneq pillugu isumaqatigiissusiornermut atatillugu aningaasarsiornermut tunngasut pillugit erseqqinnerusumik paasissutissiineq.Siunnersuut ilalerneqarpoq aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu kingunissat pillugit siunnersuummi oqaaseqaatini nalinginnaasuni itisiliilluni nassuiaanikkut. Siunnersuutip kingunerissavaa, Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Siunnersuisooqatigiit atorunnaarsinneqarnissaat, immikkullu isigalugu ukiumut 300.000 kr.-t missaannik sipaaruteqartarnissamut kinguneqartussaasoq.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup siunnersuummut oqaaseqaatinut nalinginnaasunut immikkoortup uuma aallartinnera tusarniaanermi akissutimini aamma uparuarpaa:”Siunnersuutip ingerlatat tamakku naleqqussarpai, ingerlatanullu taamaattunut atatillugu nunami immini aamma nunat tamat akornanni malittarisassat isumaqatigiissutillu malippaat. Taamaalilluni siunnersuut aamma Namminersorlutik Oqartussat nunami immini nunallu tamat inatsisaat malillugit pisussaaffimmi eqquutsinnissaannut aamma ilapittuutaavoq.”
Tamatumunnga atatillugu eqqarsaatigineqarsimanerluni tamanna qanoq kinguneqassanersoq, Namminersorlutillu Oqartussanut tamanna allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu qanoq kinguneqassanersoq?
Immikkoortumi issuarneqartumi sammisaqarfiup aqunneqarnerani aatsitassanut oqartussat malittarisassaat maleruagassaallu pingaarnerit nassuiaateqarfigai. Tamanna immini allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu immikkut kinguneqartitsissanngilaq. Siunnersuutip tunngavigaa, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerup aqunneqarnera ingerlanneqarneralu maannamut sammisami nunat tamat iliortarnerat pitsaanerpaaq malillugu ingerlanneqassasoq.
Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu kingunissat pillugit nassuiaateqarnissaq kissaatigaa, siunnersuutip Naalakkersuisut aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasarnissaannut kiisalu nalunaarutinik suliaqartarnissaannik pisinnaatimmagit. Aalajangersakkanut nalunaarutinullu assigiinngitsunut tamakkununnga aningaasanik amerlanernik immikkoortitsisoqartanissaa naatsorsuutigineqarsinnaanerluni.
Inatsisissatut siunnersuut aatsitassanut inatsisitut atuuttutut inatsisitut sinaakkutissatut oqaasertalersugaavoq, ingerlanneqarnera naleqqussarneqarneralu erseqqinnerusoq najoqqutassatut akuersissutinik assigiissaartumik piumasaqaatit suliarinninnerillu aqqutigalugit aalajangerneqartassallutik. Annertunersaatigut maannakkumutut periuseq ingerlatiinnarneqassaaq, assigiissaartumik piumasaqaatit aamma najoqqutassatut akuersissutit atornerisigut, taamaammallu siunnersuutip sinaakkutissai assigiissaartumik piumasaqaatinik aamma najoqqutassatut akuersissutinik erseqqinnerusunik aalajangersaanernut atatillugu kiisalu aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi nalunaarutinik nutaanik suliarinninnernut atatillugu aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsinermik kinguneqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaassanani.
KANUKOKA tusarniaanermi akissutinik makkunannga pissarsisimavoq; Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, kommunillu ilassutaat KANUKOKA-p tusarniaanermi akissutiminut ilanngussimallugit. Kommune Kujalleq ilisimatitsisimavoq, aasaanerani sulinngiffeqarneq peqqutigalugu kommunip tusarniaanermi akissutimini politikkikkut suliarinninnissamut periarfissaqarsimanngitsoq.KANUKOKA-p ataatsimut isigalugu nuannaarutigaa, siunnersuut aqqutigalugu Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermik sammisaqarfiup tigunissaanut inatsisitigut tunngavissaqalermata.
KANUKOKA tusarniaanermi akissutimini uparuarpaa, inatsisissatut siunnersuutip qulequtaa atuuffissami tungaanut naammattumik nassuiaasuunngitsoq, siunertammi ilaannut nunap iluanik atuinissaq ilanngullugu annertusineqarsimammat.
Oqaaseqaat paasillugu malinneqarpoq, siunnersuullu imaalillugu allanngortinneqarluni: ”Uunga siunnersuut: Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat”.
KANUKOKA’p tusarniaanermi akissutimini eqqaavaa, inatsisissatut siunnersuut immikkoortuni arlalinni akisussaaffiit kommuniniit aatsitassanut oqartussanut nuunneqartut kiisalu sammisani arlalinni akisussaaffiit agguarneqarnerat ersernerluttoq.
Tusarniaanermi akissut akuerineqarpoq, oqartussatut suliarinninnerit pillugit siunnersuutip aalajangersagaasa allanngortinnerisigut, kapitalitut 18-itut nutaatut ataatsimoortinneqarlutillu itisilerneqarlutik, kiisalu § 3-mi aalajangersakkakkut, akisussaaffiit agguataarneqarnerat erseqqinnerulersillugu.
Nunaminertanik agguaasarnermut akisussaaffik eqqarsaatigalugu nunaminertanik atuisarneq pillugu aaqqiissut atuuttoq siunnersuut allannguutinik kinguneqartussaanngilaq. Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaanermi akissutinut qulaaniittuni oqaaseqaatini taaneqarpoq, nunaminertanik atuisarneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu ingerlatanut pisuussutinut uumaatsunut atatillugu misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik ingerlatsinerit tungaasigut atuutissanngitsoq. Tamanna nunaminertanik atuineq, illoqarfinnik ineriartortitsineq najugaqarfiillu pillugit inatsimmi nr. 612, 23. december 1980-imeersumi aalajangerneqarsimavoq, tassani § 2 imm. 2-mi aalajangersakkami allassimalluni, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu nunaminertanik atuineq aatsitassanut inatsit qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu naleqqussarneqartassasoq. Taama tunngaveqarneq siunnersuummi ingerlateqqinneqarpoq, tassanilu nunaminertanut oqartussaaffiup maanna akisussaaffigineqarneranik annikilliliisoqanngilaq imaluunniit allannguutinik nassataqarani.
Siunnersuutip oqaaseqaataanni nalinginnaasuni erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuummi pissutsit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut attuumassuteqartut kisimik pineqartut, oqartussatut suliarinninneq oqartussat suliarinninnerattut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu isumagineqassammat, kingunerissallugulu akuersissummi ataatsimi aatsitassanut pilersaarutini immikkoortut tamaasa ilanngunneqarneri.
Taamattaaq siunnersuutip oqaaseqaataani nalinginnaasuni erseqqissaatigineqarpoq, nunaminertanut oqartussaaffik maannakkutut, tamakkununnga ilaallutik illorsuit, sanaartukkat assigisaallu akuerineqartarnerat, aatsitassanut ingerlatsivimmut isumagitinneqarnissaannut peqqutaasoq sanaartukkanik nalinginnaasunik akuersisarneq nakkutilliinerlu akuerinnittarnernut nakkutilliisarnernullu taamaattunut annikinnerpaat ilaattut isigineqartariaqartoq. Ingerlatsinermut nakkutilliinermullu oqartussaasumut pineqartumut pingaaruteqarluinnarpoq teknikkikkut paasisimasaqarnissaq, sanaartukkat suliarinniffiit, piiaariaatsit nalilersornissaannut pisariaqartitaasut, kiisalu piiaanissamut iliuusissat allat eqqarsaatigalugit.
Aatsitassanik ingerlatsinissamut akuersissutinik tunniussisarnerit illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa iluannut atuuttanngilaq.
KANUKOKA-p § 18-imut eqqaavaa (siusinnerusukkut § 20) tassani akuersaarlugu, aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu sulisartut kalaallit sapinngisamik atorneqarnerusassasut, erseqqissaatigaluguli tusarniaanermi pisussaaffik sulisartut killilersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 30. oktober 1992-imeersoq malillugu atatiinnarneqassasoq.Sulisartut Kalaallit Nunaaliartartut killilersimaartinnissaat pillugu inatsisip tungaatigut siunnersuut allannguutinik nassataqanngilaq, kisiannili siunnersuummi § 20-mi aalajangersakkani inuiqatigiinnut akornutaanngitsumik ingerlatsinissaq pillugu kapitali 16-imi malittarisassanut ataqatigiissillugu kiisalu inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit naliliisarnissami sulisartut kalaallit atorfinitsittarnissaat pillugu apeqqummi kommunit ilisimatinneqartarnissaannut sunniuteqartarnissaannullu periarfissaat nukittorsarneqarpoq, tamakkununnga ilaallutik sulisartut nunaqavissut sulisorisarnissaat piginnaanngorsarnissaallu eqqarsaatigalugit kommunit aatsitassarsiornermik sammisaqartunik suleqateqartarnissaasa annertunerusumik peqataatinnerunissaannut periarfissaqartinneqassallutik.
Sulisartut Kalaallit Nunaaliartarnerat killilersimaartinniarlugu Inatsisartut inatsisaat ataatsimut isiginnittumik naleqqusaataavoq, suliffissaqartitsiniarnermi sammisanut tamanut atuuttuusoq. Aatsitassanut inatsit aamma siunnersuut immikkut ittumik inatsisiliatut taaneqartuupput, aatsitassanik pisuussutinut attuumassuteqartunut taamaallaat atuuttuullutik. Maannakkutut isumaqarnarsorinanngilaq, siunnersuutip aamma sulisartut killilersimaartinniarlugit Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 19. oktober 1992-imeersup akornanni akerlilersuunneqartoq, marluullutimmi siunertarigamikku sulisartut kalaallit Kalaallit Nunaanni suliffeqarnissaannut sapinngisamik salliutinneqarnissaat qulakkeerniarmassuk.
KANUKOKA-p tusarniaanermi akissutimini Kommuneqarfik Sermersooq isumaqatigaa, taassuma eqqaammagu, qulakkeerneqartariaqartoq siunnersuut malillugu akuersissummik tunniussinermi innuttaasut sinneri nunaminertamik atuinissaannut pisariaqanngitsumik mattunneqartariaqanngitsut.Immikkoortumi tassani assigiiaartumik piumasaqaatinik atuuttunik allanngortitsinissamik siunnersuut kinguneqartussaanngilaq, tassani erseqqissaatigineqarami aatsitassanut inatsit malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup piginnaatitsissutaasut atuuttut ataqqissagai, sumiiffimmilu akuersissuteqarfiusumi inatsisit malillugit allat ingerlataannik annikillisaataasunik akuersissut kinguneqatitsissanngitsoq. Isumannaallisaanerli eqqarsaatigalugu pisariaqartitsinikkut maannakkutut ingerlataqarfik ungalullugu assersorneqarsinnaajuassaaq, misissuinermi ingerlatat aalajanersimasut ingerlanneqarnerat qulakkeerniarlugu, soorlu qaartiterineqartaqassappat oqartussat siumut akuerereersimasariaqarmassuk.
§ 46 eqqarsaatigalugu aalajangersagaq akisussaaffiit kommuniniit aatsitassanut oqartussanut nuunneqarnissaannik kinguneqassaaq.Siunnersuutip § 46-at allanngortinneqarpoq oqaatsit ”pisuni aalajangersimasuni” peerneqarlutik, taamaalilluni ataatsimut isigalugu ingerlatanik taamaattunik ataavartumik pilersitsinissaminnut kommunit periarfissinneqarnissaminnut qulakkeeriffigineqassallutik. Siunnersuummi § 46 aamma 47 malillugit akuerinninnerit, siunnersuummi § 21, imm. 2-mi ilanngunneqanngillat, tassani akuersissutit pineqaramik. Taamaattoq akuerineqarnerrmi nunaminertanik atuineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit ingerlatanik taamaattunik nunaminertamik tunineqarnissaq pillugu kommunalbestyrelsi qinnuteqarnissaminut pinngitsoorsinnaanngilaq.
Kapitali 15 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut kapitali 12), innuttaasut, oqartussat kattuffiillu oqaaseqaateqarnissaminnut qulakkeerneqassapput, ingerlataq pinngortitamut annertuumik sunniuteqartussaasoq isumaqarfigineqarpat.Kapitali 15-imi siunnersuummi Avatangiisinik naliliisarnissaq (VVM) pillugu malittarisassat, pisortat kattuffiillu attuumassuteqartut kiisalu innuttaasut tamarmik, aatsitassanik ingerlatsinermi avatangiisinut sunniutissat pillugit oqaaseqarsinnaatitaanerannut pitsaanerpaamik periarfissinneqarnissaat siunertaralugu oqaasertalersorneqasimapput. Avatangiisinut annertuumik sunniuteqartoqartussaappat, pisuni tamani avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinermik suliarinnittoqassaaq, aamma misissueqqaarnernut misissuinissanullu atatillugu, imaanngitsoq piiaanissamut akuersissutinut aamma matusinissanut taamaallaat atatillugu, avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinissaq pinngitsoorani maanna suliarineqartussanngormat. Aatsitassanut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu siunnersuutip innuttaasut aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu avatangiisitigut apeqqutissat pillugit akuliunnissaannut tusarneqarsinnaanerannullu periarfissaat sakkortusarneqarpoq.
Avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutissat pillugit nalilersuinissaq pillugu malittarisassat immini siunertarineqarneranni, nassuiaatit tamakku innuttaasunut tamanut pissarsiarineqalernissaannut periarfissaqalissaaq.
§ 95 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 90), oqartussaaffik kommuninut suliakkiissutigineqartariaqartoq, sammisanut tamakkununnga kalluuttunut aningaasartuutit aningaasaliissutitigut taarsiinissaq pillugu isumaqatigiissutigineqarpat.§ 95-itut siunnersuut ima allanngortinneqarpoq, Naalakkersuisut aalajangersinnaallutik, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu oqartussatut suliassat pisortatut oqartussanit allanit imaluunniit suleqatinit namminersortunit isumagineqarsinnaasut, erseqqinnerusumik aalajangerlugit, aamma kommuninit.
Aalajagersagarli siunnersuutip § 3-anut ataqatigiissinneqassaaq, tamanna malillugu Naalakkersuisut isumagissallugu, pissutsit aatsitassanut, aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut, nunap iluanik toqqorsivittut atuinermut, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatanut, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutilernernik ingerlatanut aamma ingerlatanut atatillugu sammisanut allanut tunngasut tamaasa oqartussatut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsinikkut isumagineqassasut.
Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA) siunnersuut ataatsimut isigalugu, suliarilluarsimasatut naliligartik, taperserlugu isumaqatigaat.GA-li ataatsimut naliliivoq, siunnersuut aqutsisunut annertulaatsiartumik sinaakkusiisoq, GA isumaqarami, arlalitsigut oqaasertalersuutit mianersortut atorneqarsimasut.
Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq, siunnersuut ataatsimut isigalugu naleqqussaanerup saniatigut sinaakkutissatut inatsisissatut siunertaqarmat, taamaalilluni aalajangersakkani erseqqinnerusunik piviusunngortitsineq inuiaqatigiit ineriartornerisa tungaannut eqeersimaartumik paasinissaanut piviusungornissaa qulakkeerneqassalluni. Taamaammat oqaasertalersuutit eqqaaneqartut taamaattussatut siunertarineqarsimapput, Oqaaseqaatilli allassimasut ilaanni kinguneqarsimapput, oqaaseqaatit erseqqissaatigineqarsimallutik.
Nuna Advokater aalajangersimasunik arlalinni oqaaseqaateqarput, taakkunannga makku immikkut erseqqissaatigineqarlutik:§ 18, imm. 3 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 20, imm. 3), aalajangersagaq nutaajugaluartoq, siusinnerusukkut taama piumasaqaasiineq periarfissaqarsimavoq, atorneqarsimanatilli. Aalajangersagaq piginnaatitsissummik pigisaqartumut annertuumik pigaaruteqartussaammat, assersuutigisariaqarpoq ”annertunerusumik aningaasartuuteqarneruneq imaluunniit pisarissersuineq” qanoq paasineqassanersoq. Imaluunniit tamanna pillugu erseqqinnerusumik allatut malittarisassaqarluni.
Oqaaseqaatit allannguinissamut peqqutissaqartitsisimapput, taamaalilluni siunnersuummi erseqqissumik taarsiullugu allanneqarluni, akuersissummi piumasaqaatit aalajangerneqarsinnaasut, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq qanoq annertutigisunik ingerlanneqarsinnaanersoq. Allannguummi eqqarsaatigineqassaaq, aatsitassat suulluunniit tamarmik Kalaallit Nunaanni akuiarneqarsinnaanatillu suliareqqinneqarsinnaanngitsut. Naatsorsuutigineqarpoq, piiaanissamut pilersaarummik akuersinermut atatillugu aalajangersagaq atorneqarsinnaasoq, taamaalilluni piginnaatitsissummik pigisaqartoq siunnersuuteqarsinnaalluni, Kalaallit Nunaanni qanoq annertutigisumik suliareqqiineqarsinnaanersoq. Naatsorsuutigineqarpoq aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup ineriartortinnerani aatsitassat ilaannik Kalaallit Nunaanni suliareqqiinissamut periarfissaqarnerulissasoq.
§ 25, immikk. 1, pkt 3 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 27, immikk. 1, pkt. 3) eqqaaneqarpoq, aalajangersagaq nutaajusoq, piginnaatitsissummillu pigisaqartumut annertuumik akuliuffiginnittoqarsinnaalluni.Oqaaseqaat oqaaseqaatini erseqqissaasiornermut kinguneqarpoq, taamallu malugineqassalluni, aalajangersagaq ikummatissanut akuersissutini Kalaallit Nunaanni tunniunneqartuni ilanngunneqarsimammat. Taamattaaq aalajangersagaq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffik utertissinnaallugu, piiaanerup aallartinnissaanut taarsiullugu.
Aalajangersakkami pisuussutit suli atorluarlugit aallartinneqarsimanngitsut pineqarput, kisiannili aningaasarsiutigalugu atorluarneqarnerusussanngortinneqarlutik, soorlu peqassuseq sinneqartooruteqarnermik kinguneqarluni. Taamaalilluni aalajangersakkap taamaallaat siunertaralugu piginnaatitsissummik pigisaqartup pisuussutip aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasup atunngitsoornissaa pinngitsoortinniarlugu, eqqarsaatigisassat illersortariaqanngitsut aallaavigalugit.
§ 88, imm. 1 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 83, imm. 1), eqqaaneqarpoq oqariaaseq ”toqqaannanngitsumik tunniussineq” qularuteqarnissamik peqqutissaqartitsisoq. Eqqarsaatigineqartorlu pisortat nalunaarsueriaatsimik eqqussinissaat siunertaqarsinnaanersoq.Aalajangersagaq pineqartoq aatsitassanut inatsimmit atuuttumit nangeqqiineruvoq, ingerlatsivimmillu isigineqarluni paasinninnissamut nalornissuteqarnissamut peqqutissaqanngitsutut. Aalajangersakkami allassimavoq, akuersissummik tunniussinissat tamarmik Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartariaqartut, tassani peqqutaatinneqarluni, piginnaatitsissummik pigisaqartoq, akuersissut malillugu piumasaqaatit pisussaaffiillu aningaasarsiornikkut suliaqarfitsigullu akisussaaffiit eqquutsissinnaassallugit pisussaaffeqartoq. Toqqaannanngitsumik tunniussineq aalajangersakkami ilanngunneqarmat, tassa aktiaatinik, anpart-inik allatulluunniit piginneqatigiissutinik tunniussineq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aalajangiisumik eqqarsaatigalugu allannguinernik nassataqartut, qulaani eqqarsaatigisassatut taaneqartuni tunngaviuvoq.
Taamaattumik piginneqataassutit allanngornerini toqqaannanngitsumik tunniussineq tamatigut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq, taamaalilluni akuersissummik tunniussinermi tunngavigineqaqqaartut suli atuunnersut nakkutigineqassalluni.
Toqqaannanngitsumik tunniussineq erseqqinnerusumik nassuiarneqarsinnaagunanngilaq, qulaanimi taaneqartutut pissutsit, selskabimi akuersissummik tunineqartumi ataqatigiissitsinerit aalajangiisut taamaalinikkut nikisinneqarsinnaasut suulluunniit pineqarsinnaammata.
Pissutsit qulaani taaneqartut tungaasigut piumasaqaateqarluni tunniussinerit assigiinngitsut nalunaarsornissaat eqqarsaatigalugu, nalilerneqarsimavoq taama nalunaarsuisarnissat siunertaqanngitsut. Akuersissummut piginnaatitsissutit isumaqatigiissutigisimasinnaasat Naalakkersuisunit akuerineqarsimanngikkunik atorsinnaassanngillat. Taama akuerinninneq taamaallaat aalajangersimasumik qinnuteqartoqarpat tunniunneqarsinnaavoq. Akuerinninnermi tunngaviummat tunniussineq ingerlaannartumik atuutsinneqalissasoq, imaassinnaalluni Naalakkersuisut akuersissummut ilassuteqarnerisigut, pisinnaatitsissut piffissami sivusuumi atuussinnaanngilaq. Taamaalilluni immikkut nalunaarsuiffimmik pilersitsinissaq tunngavissaqanngilaq.
Qularnaveeqqusiineq pillugu isumaqatigiittoqarsimassapat, pisinissamut salliutinneqarnissaq taamaalilluni Naalakkersuisut akuersinngippata piviusunngortinneqarsinnaanngilaq.
Tassunga aamma atatillugu eqqarsaatigineqassaaq, akuersissut akiitsulinnik malersuinissanut peqqutaasinnaanngimmat, taamaammallu qularnaveeqqusiisoq akuersissummi piginneqataasunngorusulluni piumasaqarsinnaanani.
§ 98, imm. 4 (siusinnerusukkut § 93, imm. 5) eqqarsaatigalugu uparuarneqarpoq erseqqissumik allassimanngitsoq, akuersissutinut tunniunneqareersunut piumasaqaatit ilumut ingerlateqqinneqassanersut.Siunnersuummi arlalippaalunnik allannguineqarpoq, akuersissutit tunniunneqareersut eqqarsaatigalugit sapinngisamik annertuunik allannguuteqartoqannginnissaa siunnersuummi taamaalilluni erseqqissaatigineqarluni. Taamaattumik piginnaatitsissummik pigisaqareersut aallaavittut siunnersuutip malitsigisaanik piumasaqaatinik annertuunik nutaanik piumasaqarfigineqassanngillat. Ilutigitilluguli eqqaasariaqarpoq, aatsitassat pillugit (ikummatissat pinnagit) misissuinissamut akuersissutinut assigiiaartumik piumasaqaatit pillugit § 19-imi taaneqartut, akuersissut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi inatsisitigut malittarisassanut qaqugukkulluunniit atuuttunut malitsisussaasut.
DONG Energy allappoq ikummatissanik sammisaqarnermi aaqqissugaalluartumik paasinarluartumillu ingerlatsinissamut siunnersuut periarfissiilluartoq, soorlu siunnersuutip iluata ilaani DONG Energy suliaqarfeqartoq, tamakkulu pillugit oqaaseqaateqarluni.DONG Energy-p oqaaseqaatai tusarniaanermik akissutinut allanut ilanngullugit siunnersuummik erseqqissaateqarnissamut peqqutissaqartitsipput. Soorlu pilersuisut akisussaaffittut tunngaviinik allanngortitsinerit, kiisalu § 25, imm. 2-mi utertitsinisamut periarfissat kiisalu siunnersuummut § 25, imm. 1 aamma 2-mut itisiliilluni oqaaseqaatit.
Qinnuteqaqqusilluni aggersaasarnerit pillugit DONG Energy-p oqaaseqaataa, kiisalu sulisartut kalaallit atortarnissaat pillugit oqaaseqaatit paasineqarlutik ilalerneqarput.
Taamaattorli allaffissornikkut maalaaruteqartarfissaq pillugu inassuteqarneq eqqarsaatigalugu maannangaaq periarfissaqanngitsutut imaluunniit pisariaqanngitsutut nalilerneqarpoq, malittarisassanillu ingerlaavartumik nalilersuisarnerni eqqarsaatigineqartassalluni.
Greenland Venture (GV) tusarniaanermi akissuteqarnerminni immikkoortut politikkimut aalajangersimasunullu tunngavillit arlallit eqqaasimavaat.GV-p eqqaavaa, siunnersuut pillugu siammasinnerujussuarmik tusarniaassutigineqarsimasariaqaraluartoq, soorlu innuttaasunik tusarniaanikkut.
GV-p nalileqqullugu kissaatigaa, Naalagaaffimmi oqartussat Kalaallit Nunaanni malittarisassat pillugit tusarniaaffigineqartariaqarnersut imaluunniit ilisimatinneqaannartariaqarnersut.
Tusarniaariaaseq eqqarsaatigalugu Inatsisileriffiup saqqummersitaa ”Namminersorlutik Oqartussani malittarisassanik suliarinnittarnermi maleruagassat” malillugu tusarniaaneq tamatigoortumik ingerlanneqarpoq. Tusarniaaffissanik toqqartuinermut atatillugu eqqarsaatigineqarsimavoq siunnersuut ataatsimut isiginninnerusutut isumaqarfigineqanngitsoq, soorlu peqqissutsimik paaqqutarinninneq pillugu inatsit, assigisaattullu. Taamaalilluni nalilerneqarsimavoq, siunnersuutip Inatsisartuni sammineqarnera eqqarsaatigalugu innuttaasunik tusarniaassutigissallugu tunngavissaqarsimanngitsoq.
Kalaallit Nunaanni inatsisissatut siunnersuut pillugu naalagaaffik tusarniarneqassanersoq pillugu siunnersuut aalajangersimasoq suunersoq apeqqutaavoq. Sammisat tigusassat pineqartillugit, erseqqilluinnartumik tunngaviuvoq suliap aallartilaarneraniilli naalagaaffik peqataatinneqassasoq, imaassinnaammat danskit inatsisaat attuumassuteqartut tigusinermut atatillugu allanngortittariaqassasut. Tamakku saniatigut Naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqartussanik allanik tusarniaasarneq ulluinnarni aqutsinermut pissusissamisoortutut ilaavoq. Aatsitassanut pisortaqarfiup siunnersuummik matuminnga suliarinninneranut atatillugu, naalagaaffimmi oqartussat ataatsimut isigalugit tusarniaaffigineqassanersut nalilersinnaasaata avataaniipput.
GV allappoq, sammisanut Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissamut akisussaaffittut tunniussiffigineqarsimasaanni nalunaarutitut missiliuummik saqqummiussisoqarsimannginnera naammaginanngitsoq.Oqartussaaqatigiinnermi suliassanik nalinginnaasumik agguaassisarnerit eqqarsaatigalugit malittarisassat pingaarnerit Inatsisartut aalajangersartarpaat, taamaalereeraangat piginnaatitsissummik tunineqarsimanertik malillugu suliassat tamakku aqussallugit Naalakkersuisut suliassarilertarpaat. Taamaalilluni pissusissamisuussanngilaq Naalakkersuisut piginnaatinneqarnermik iluanni tamakku pillugit nalunaarutinut missiliuutinik saqqummiussissappata, Inatsisartunillu akuerineqarluni. Taamattaaq inatsisitigut inissisimaneq pillugu nalornissutinik pilersitsineqassagaluarpoq. Tamatumunnga taarsiullugu piginnaatitsissutit qanoq annertutigissanersut oqaaseqaatini nassuiaatigineqarput. Naatsorsuutigineqarporli Naalakkersuisut siunnersuummi piginnaatinneqarlutik, nalunaarutinik arlalinnik aamma assigiissaartumik piumasaqaatinik arlalinnik suliarinnissasut saqqummiussillutillu, Inatsisartut siunnersuut sammereerpassuk piginnaatitsissutinullu isummereerpata.
GV-p siunnersuutigaa, siunnersuummi § 18, imm. 2-ani oqariaatsip ”Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit” saniatigut sukaterineqartariaqartoq, taamaalilluni isumaqartinneqalerluni, suliffeqarfik maani najugaqavissumit pigineqartussaasoq.Sukaterinissatut siunnersuut aatsitassat pillugit siunnersuummik aalajangersaanissani pisinnaatitaaffiit avataanniippoq, tassani Kalalallit Nunaanni suliffimmik pilersitsinissamut periarfissamut imminut attuumassuteqarmat.
GV siunnersuuteqarpoq siunnersuummi ilanngunneqassasoq, aatsitassanik ingerlatsineq nukisiuutinut ataavartunut atortinneqassasoq, taamaattoq sumiiffimmi pigineqareerpat imaluunniit pilersinneqarsinnaappat.Siunnersuut tunngavilersugaalluartutut isumaqarfigineqarpoq, naatsorsuutigineqarlunilu assigiiaartumik piumasaqaatini aatsitassanik ingerlatsinermut atuuttussamut ilanngunneqassasoq. Siunnersuutip qanoq annertutigisumik atorneqarnissaata killilernissaanut atatillugu, killiliinerit piumasaqaatinut tunngasut, pisut suut ataanni nukissiuutit ataavartut atorneqassanersut pillugit inatsisinut allanut atuupput. Taamaattumik piumasaqaat taamaattoq siunnersuummut ilanngunneqanngilaq, akuersissummullu piumasaqaatitut aalajangersarneqarsinnaalluni. Aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu sapinngisamik periarfissaqartillugu nukissiuutit ataavartut atorneqarnissaat siunnersuutip siunertaanut tulluuppoq.
GV suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut sulisartullu kalaallit atorneqarnissaat pillugu immikkoortunik arlalinnik taagugaqarsimavoq.Pissutsit tamakku siunnersuummi aalajangersagassatut siunnersuummi ”Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq”-mi ilanngunneqassapput.
GV siunnersuuteqarpoq inatsisaasimasumi iliuuserisartakkat imaluunniit aalajangersakkat suulluunniit pingaaruteqarunnaartutut erseqqissaatigineqassasoq.Siunnersuut ilanngunneqanngilaq, eqqarsaatigineqarmammi aalajangersakkat arlalippassuit ingerlateqqinneqassasut, taamaammallu iliuuserisarsimasat suli atuuttussaallutik, tamannalu pissusissamisoorluinnartutut isigineqartariaqarluni.
GV naggataatigut siunnersuuteqarpoq, FN-ip isumaqatigiissutai, tamakkununnga ilaallutik aatsitassarsiorneq pillugu ILO-p isumaqatigiissutaa, Kalaallit Nunaata isumaqatigiissuteqarfigisinnaanerai misissorneqartariaqartoq.Aatsitassanik ingerlatsinerup tungaatigut isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut assigisaatigullu naleqqussaanerit tungaasigut Kalaallit Nunaat qaffasissorujussuarmik inissisimaffeqarpoq, taamalu sulinermi pissutsit sulinermi isumaqatigiissusiat aqqutigalugit annertuumik naleqqussarneqartarlutik. Taamaammat FN-ip isumaqatigiissutai ”avalliit” isumatigiissuteqarfigissallugit pisariaqarsorinartinnanngilaq, Kalaallit Nunaanni inatsisit isumaqatigiissutinut pineqartunut naleqqiullugit annertunerungaatsiartumik illersuissutaasinnaasutut nalilerneqarmata.
GrønlandsBANKEN-ip siunnersuut iluaqutaalluarsinnaasutut nalilerpaa, inuussutissarsiornermik ingerlatsisut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi akuliunnissaminnut peqataanissaminnullu periarfissamikkut oqilisaanneqarnissaannik siunnersuutip anguniagai aningaaseriviup isumaqatigalugit ilalerpai. Anguniagaq taanna aningaaseriviup isumaqatigaa, pingaartumik oqartussatut suliarinninnerup ingerlatsiffittut immikkoortutut tunngaveqarnissaa, taamaalilluni qinnuteqariaatsit ajornaallisarnissaannut ilapittuutaassammat.§ 16, imm. 3, naggatit pingajuat (siusinnerusukkut § 18, imm. 3, naggatit pingajuat) eqqarsaatigalugu aningaaseriviup piumasaqaatit ujartorpai, piiaanissamut akuersissutit selskabimut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumut tunniussinissamut pinngitsoortineqassagaluarpat tunngaviliisussanik.
Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarneq pillugu pingaarnertut malittarisassamit pinngitsoortitsineqarsimaneranik siusinnerusukkut pisoqarsimaneranik ilisimasaqartoqanngilaq, aalajangersakkalli oqaasertalersornerani namminersorneq pillugu isumaqatigiissut eqqarsaatigineqassaaq, kingusinnerusukkullu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsit akuerineqartoq kiisalu isertitat naatsorsorneqarnerat, § 7-imi isertitat nassuiarneqarnerannut ilaatinneqartoq, ilutigitillugulu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi, selskabinut piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaasunut malittarisassat oqaasertalersorneqarnerannut erseqqilluinnartumik sinaakkusersorneqarsimasut.
Namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi eqqarsaatigisassat, isertitallu naatsorsorneqarneri isertitat nassuiarneqarnerannut ilaasut, aamma eqqarsaatigineqarsinnaassapput, selskabimut Danmarkimi angerlarsimaffeqartumut piiaanissamut akuersissummik tunniussineqarpat.
§ 17, imm. 2 (siusinnerusukkut § 19, imm. 2) eqqarsaatigalugu aningaaseriviup siunnersuutigaa, selskabip Namminersorlutik Oqartussanit aqunneqartup periarfissai, erseqqinnerusumik piumasaqaateqarnikkut ikummatissanut akuersissutinut killilimmik sammisaqarluni akuersissummik peqataalersinnaanermut pisinnaatitaanissamut periarfissaqarsinnaasoq, imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat peqataanissaannut piumasaqaatit erseqqissaatigineqarlutik.Namminersorlutik Oqartussat akuersissummi sammisaqarnermut ilaasunut peqataalernissaannut akuersissummi piumasaqaat misissuinissamut akuersissuteqarnermi aalajangerneqareertussaavoq. Tamatuma kingunerissavaa piumasaqaat taamaattoq taamaallaat aningaasarsiutigalugu ilimanaatillit pillugit ilisimasat tunngavigalugit inissinneqassaaq, tassa pisuussummut immikkut killilerneqartumut attuumassuteqartumut, unammilleqatigiinnermi eqqarsaatigisassat inuiaqatigiillu soqutigisaat piumasaqarfiussammata, akileraartarnikkut, akileraarnikkut inatsimmi nalinginnaasunut naleqqiullugit piumasaqaatit allaanerusut aalajangerneqarsinnaammata.
Taamaassappat piumasaqaatit piginnaatitsissummik pigisaqartup siumut ilisimareertariaqassavai, misissuinissamut immaqalu kingorna piiaanissamut iliuusissanut aningaasalersuinissaq pillugu arlaannilluunniit aalajangiisoqannginnerani.
§ 18, imm. 1-3 (siusinnerusukkut § 20, imm. 1-3) eqqarsaatigalugit, oqaasertalersornera aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu sukaterinertut aningaaseriviup isumaqarfigaa. Siunertaasut aningaaseriviup isumaqataaffigai, uparuarluguli pingaaruteqarluinnartoq tamakku aalajangersimasumik malitseqassasut, soorlu ilinniartitaaneruupiluani suleqatigiinnerulernermik malitseqarnissaat.Siunnersuummi imaalillugu allanngiuneqarpoq, maanna erseqqissumik oqaasertalerneqarluni, akuersissummi piumasaqaatinik aalajangiineqarluni, sulisartut kalaallit, pilersuisut Kalaallit Nunaanneersut qanoq annertutigisumik atorneqassanersut kiisalu suliareqqiineq qanoq annertutigisumik Kalaallit Nunaani pissanersoq. Inuiaqatigiinnik akornusiinnginnissaq aamma inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliinissaq pillugit § 20, imm. 1-3-mi aalajangersakkani tunuliaqutaasutut siunertarineqartut eqquutsinnissaannut kapitali 16-imi aalajangersakkat ilapittuutaassapput.
Taamaalilluni inuiaqatigiinnut sunniutissat nalilersornerini qulakkeerinneqataassapput, ingerlatat aatsitassanut inatsimmut ilaasut pilersaarusiorneqarneranut aqunneqarnerannullu, nunami immini sumiiffimmilu ingerlatat kingunissaannik misissuinerit tunngavigalugit inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq kinguneqarsinnaanersut. Tamatuma kingunerissavaa, inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit naliliineq imaqassammat, sumiiffimmi innuttaasunut kalluarneqartunut innuttaasut inuunerannut kingunerisassat nassuiaammik naliliinermillu imaqasammata, pingaartumik ilaallutik suliffissaqartitsiniarnermut periarfissat iliuusissallu inuiaqatigiinnut aningaasarsiornikkut sapinngisamik annertunerpaamik pissarsissutaanissaasa qulakkeernissaat, sumiiffinni najugallit suliffeqartinnerisigut kiisalu sumiiffimmi ingerlatat saniatigut pilersitaannut aningaasarsiornikkut pissarsissutigisinnaasaat.
§ 24, imm. 2-4, (siusinnerusukkut § 26 imm. 2-4) eqqarsaatigalugu GrønlandsBANKEN-ip tusarniaanermi akissutimini uparuarpaa, inatsisissatut siunnersuutip aalaajangersakkat aamma tassunga atatillugu oqaaseqaatit akornanni kipungasoqartoq, aalajangersakkami piumasaqaatit pingaartinneqassasut eqqaaneqarmat, uffa oqaaseqaatini allassimasoq, piumasaqaatit taaneqartut pingaartinneqarsinnaasut.Siunnersuut ilalerneqarpoq siunnersuummi § 24, imm. 2 aamma 3-mi oqaaseqaatini allannguinikkut.
AvataQ-Grønlands Natur og Miljøforening tusarniaariaaseq eqqarsarnartoqartillugu isummerpoq, isumaqarlunilu tusarniaanermi innuttaasut peqataatinneqarsimassagaluartut, soorlu kattuffiit NGO-t allat (kattuffiit naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsut) peqataatinneqarsimassagaluartut.Tusarniaariaaseq eqqarsaatigalugu Inatsisileriffiup saqqummersitaa ”Namminersorlutik Oqartussani malittarisassanik suliarinnittarnermi maleruagassat” malillugit tusarniaaneq tamatigoortumik ingerlanneqarpoq. Tusarniaaffissanik toqqartuinermut atatillugu eqqarsaatigineqarsimavoq siunnersuut ataatsimut isiginninnerusutut isumaqarfigineqanngitsoq, soorlu peqqissutsimik paaqqutarinninneq pillugu inatsit, assigisaattullu. Taamaalilluni nalilerneqarsimavoq, siunnersuutip Inatsisartuni sammineqarnera eqqarsaatigalugu innuttaasunik tusarniaassutigissallugu tunngavissaqarsimanngitsoq.
AvataQ-Grønlands Natur og Miljøforening uparuaavoq pilersaarutini avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut pillugit innuttaasut sunniuteqarnerusinnaasunut akuliunnissaminnut peqataasariaqarnerat siunnersuummi pitsanngorsarneqarsimassagaluartut.Sammisami Kalaallit Nunaanni siullertut aatsitassanut sammisaqarnermi pilersaarutini tamani avatangiisit pillugit piumasaqaatinik atuutsitsilerput kiisalu pilersaarutini tamani avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut tamaasa pillugit naliliinermik nassuiaateqarnissamik piumasaqaateqarluni. Siunnersuutip kapitaliata 15-iani aalajangersakkat taakku siunertarivaat, innuttaasut aatsitassanik ingerlatsinermi ilisimatinneqarsinnaanerminnut namminneerlutik isummersinnaanissaat, avatangiisit aamma aatsitassanik ingerlatsinerit pillugit tamat oqallinnissaannut peqataanerminnut tamat oqallinnissaminnut periarfissinneqarlutik.
Foreningen 16. august allappoq aatsitassanik sammisaqarneq pillugu inatsisitigut immikkut atuuttunik aatsitassarsiornermik nunarsuarmi tamaneersut aatsitassarsiornermik ikummatissarsiornermiillu ingerlatsisut aamma sumiiffimmi annikitsumik ingerlatsinermi pineqartut avissaartittariaqartut. Taamatullu ingerlatsiviup avinneqarnissaa inassutigineqarpoq, taamaaliornikkut kommunit annikitsumik ingerlatsineq isumagissallugu, kiisalu annertuumik aatsitassarsiorneq ikummatissarsiornerlu Naalakkersuisut oqartussaaffigalugu ingerlatissallugu.Siunnersuutip piviusunngortinneqarnerani pisariaqarpoq aatsitassanik atorluarneqanngitsunik, kommunini tamani ingerlatsivimmik pilersitsineqartariaqartoq, pingaartumik ujarassiornerup, qaarusutsigut teknologiimik ilisimasaqarneq avatangiisitigullu apeqqutinik piginnaasaqarfittut pisariaqartunik ingerlatsisussaq. Aatsitassanik sammisaqarnermi aqutsinikkut aningaasaliissutit amerlisariaqassapput siunnersuut malillugu, ingerlatsivik kommuninut namminersorlutillu oqartussat siunnersuutigineqartutut avitsinermik kinguneqassappat. Avitsineq ingerlatsivinnut avinneqartunut tamanut ajornakusoortorujussuussaaq, aatsitassarsiornermi sammisaqartunut suliaqarfitsigut immikkoortuni piginnaanerit inerisarneqarnissaat aserfallatsaaliornissaallu eqqarsaatigalugit.
Taamaattumik siunnersuut malinneqanngilaq.
Siunnersuutip aalajangersagaanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit
§ 1-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkatut siunnersuut siunnersuutip siunertai pingaarnerpaartaat eqqartorpai.
Aalajangersagassatut siunnersuutip aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 1-imi pissutsit erseqqissarpai, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlataqarneq nunallu iluanik toqqorsivittut atuineq pillugit siunertaqartumik naleqqussaaneq pillugu siunnersuutigineqartoq. Taamaalilluni siunertaavoq inatsisartut inatsisaat sinaakkutissatut inatsisaassasoq, aatsitassanik ingerlataqarnermi nunallu iluani ingerlataqarnermi ilaat ingerlatsinermut tunngavissanik pingaarnernik aalajangiisuulluni, sinaakkutissallu tamakku iluanni Naalakkersuisut aalajangersakkanik pisariaqartunik aalajangersaasinnaatitaallutik. Naalakkersuisut ilaatigut nalunaarutinik aalajangersaasinnaapput, akuersissutinullu assigiissaartumik piumasaqaasiorsinnaallutik kiisalu akuersissutinut aalajangersimasunut piumasaqaasiorsinnaallutik. Aatsitassanut inatsit atuuttoq taama assinganik aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi naleqqussaatissanut inatsisitigut sinaakkutissatut atuuppoq.
Siunnersuummi aalajangersakkat taamaalillutik pingaarnertut sinaakkusiipput, eqqarsaatigisassat sammisallu suut assigiissaartumik piumasaqaatini kiisalu najoqqutassatut akuersissutini sammisami suliarineqartussat ilanngutissanersut. Siunnersuutip qulakkeerpaa, sammisami sunniisinnaassuseqartumik nassuiarneqarsinnaasoq, taamaalilluni sammisami ilisimasat teknologiillu nutaat ingerlaannartumik atorneqalersinnaallutik, inatsisartut inatsisaat allanngortinngikkaluarlugu.
Siunnersuutip siunertaata ilaatigut nassataraa, aatsitassanik atorluaanermi, nunap iluanik atuinermi kiisalu ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlataqarnerni inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut naammaginartumik pissarsisinnaanerannut siunnersuutip qulakkeerinneqataanissaa, ingerlatallu tamakku siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit pisariaqartitaat malillugit ingerlanneqartarnissaat.
Ullumikkut nunap ilua ilaatigut naturgas-imik toqqorsivittut atorneqarsinnaavoq kiisalu nunap iluata kissarnermik uninngatitsivissatut aamma CO2-mi toqqorsimatitsiffissatut soqutigineqarnera annertusiartuinnarluni. Taamaattumik pissusissamisoortutut isumaqarfigineqarpoq nunap iluanik atuinermi atuiffiusinnaasut annertusarnissaat, aamma nunap iluata aatsitassanik assigisaannillu piiaanerunngitsumik aatsitassanut piiaanermut attuumassuteqartunut allanut aamma atornissaa, oqartussatut suliarinninnerup nakkutilliinerullu tungaasigut nunap sannaatigut teknikkikkullu paasisimasaqarneq ingerlatanut atatillugu tulluartuussalluni. Aatsitassarsiornerunngitsunut nunap iluanik atuinerni ingerlatat eqqarsaatigalugit aalajangersakkamut taamaalillutik ilanngunneqassanngillat. Assersuutitut tassaasinnaapput uumassusilitsigut pisuussutinik misissuineq aamma atorluaaneq.
Taamaalilluni immikkoortoq aamma inatsisit allat tungaasigut suussusersisinnaanermut pingaaruteqarpoq, atorsinnaaffia ingerlatanut aatsitassanik piiaanermut kinguneqarnissaanut immikkoortitsisuulluni. Taamaalilluni assersuutigalugu ujaqqanik qaartiternerlukunik tuniniaanerit, sanaartornernit kommunini oqartussat akuerisimasaannik, siunnersuummut matumunnga ilanngunneqassanngillat, ingerlatat pingaarnerit tassaasarsimammata sanaartukkat, tassalu aatsitassanik ingerlatsinerunngitsut.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu siunnersuummi anguniarneqarpoq ingerlatat inatsimmut ilaatinneqartut isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinillu atorluaaneq kiisalu inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik iluaqutaasumilli siunertaqartumik isumannaatsumillu ingerlanneqassallutik.
Siunnersuummut ilaatigut ilanngunneqarput timikkut/tigussaasukkut isumannaallisaaneq, imaluunniit sanaartornermi ingerlatsinermi isumannaallisaaneq, patajaassuseq il.il., kiisalu avataani imartani sulinermut atatillugu sulisut isumannaatsuunissaat peqqissusaallu. Ilaatigut innersuussutigineqarpoq § 9, imm. 2, nunami sulinermut atatillugu sullivinni atukkat tungaasigut inatsisip atuuffissai.
Siunnersuummi oqariaaseq peqqissuseq eqqarsaatigalugu sullivinni atukkat pillugit inatsimmi peqqissuseq pillugu oqariaatsip assigaa, tamatumalu kingunerissavaa sulinermi ajutoornissanut illersorneqarneq, nalinginnaasumik paasillugu inuussutissarsiut aallaavigalugu napparsimanermut illersuutissaq kiisalu sunniutaasinnaasunut allanut timikkut tarnikkullu peqqissutsimut ajornerulersitsisinnaasunut illersuutissaq.
Siunnersuummut aamma ilaavoq ingerlatsinernut atatillugu avatangiisinut eqqarsaatigisassat kiisalu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ingerlatsinermi, nunap iluani sammisaqarnermi imaluunniit ingerlatsinernut atatillugu nukissiornermik ingerlatsinerni inunnut, uumasunut, naasunut pinngortitamullu pingaarutilinni avatangiisitigut eqqarsaatigisassat nalinginnaasut.
Siunnersuummi kapitalini 13-14-ini avatangiisinik illersuinissaq, avatangiisinut akisussaaffiit kiisalu avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaatitaaneq pillugu malittarisassanik imaqarput. Taamattaaq siunnersuutip kapitaliata 15-iat malittarisassanik arlalinnik imaqarpoq, tassani pineqarlutik ingerlatat arlallit taamaallaat suliarineqarsinnaasut, avatangiisinut sunniutaasinnaasut pillugit nalilersuereernermi, naliliinermullu nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqartussaasoq.
Pisuussutinik isumannaatsumik atorluaanermi ilaatigut eqqarsaatigineqarput, ingerlataqarnerit pisuussutinik pisariaqanngitsumik maangaannaartitsinani ingerlanneqarnissaat kiisalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit soqutigisaat eqqarsaatigalugit ingerlanneqassallutik.
Inuiaqatigiinnik akornusiinani iluaqusiillunili malittarisassat ilaatigut qulakkeerinnissapput, ingerlatat siunnersuummut matumunnga ilaatinneqartut, ingerlatat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut nuna tamakkerlugu sumiiffikkaanilu kingunerisinnaasaannik nalilersuinernik tunngaveqassasut. Taamaalilluni malittarisassatut siunnersuutit, ingerlatat inatsimmut ilaatinneqartut tamaasa ataatsimoortillugit pilersaarusiorneqartarnissaat aqunneqarnissaallu pillugit piumasaqaatinik imaqassallutik.
Inuiaqatigiinik akornusiinnginnissamik piumasaqaatit ilaatigut illuatungiliissapput, ingerlataq aamma sanaartukkat/atortut sumiiffikkaani inuiaqatigiinnut kalluarneqartunut siunertarineqanngitsumik imaluunniit pitsaanngitsumik annertuumik sunniuteqarnissaannut, soorlu suliffissaqarnikkut periarfissatigut, inooqatigiinnikkut naligiissitaanikkut kiisalu kulturikkut nalilitsigut. Piumasaqaatip aamma qulakkiissavaa, ingerlatat ima aaqqissorneqartassasut, inuiaqatigiinni ineriartorneq akornuserneqanngitsumik tunngaveqartumik pisinnaassallutik, inuiaqatigiinnilu inuuneq pitsaanngitsunik kinguneqarnissaa illuatungilerniarlugu iliuusissat pisariaqartut iluarsineqassallutik.
Siunnersuutip kapitaliata 16-iat, inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissaq pillugu kiisalu inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliinermik suliarinnittarnissat pillugit malittarisassanik imaqarpoq.
§ 2-mutImm. 1-imut
Aalajangersagassatut siunnersuummi allassimavoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik atuinissamut aamma nunap iluani pisuussutinik atuinissamut piiaanissamullu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat piginnittussaatitaasut.
Tamatuma ilaatigut kingunerissavaa, akuersissummik pigisaqarnani aatsitassanik katersisoqarsimappat imaluunniit piiaasoqarsimappat, aatsitassat katersorneqarsimasut imaluunniit piiaanermit isertitat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nakkartinneqassasut.
Nunap iluanik toqqorsimatitsinermut atuineq imaluunniit aatsitassanik ingerlatsinermut tunngasut siunnersuummi ilaapput. Nunap iluani sammisaqarnerit allat inatsisini allani naleqqussarneqarput.
Imm. 2-mutAalajangersagaq malillugu aatsitassanik ingerlataqarneq, nunap iluata toqqorsivittut atorneqarnera imaluunniit ingerlatanut inatsimmut ilaasunut aatsitassarsiornermik sammisaqarnermut attuumassuteqartunik siunertaqartuni imermit, nunap iluanit imaluunniit anorimit nukissiuutinik pilersitsineq atorluaanerlu kiisalu ingerlatanut inatsimmut ilaasunut ruujorikkut aqqutinik ingerlatsineq, akuersissut Naalakkersuisunit tunniunneqartoq malillugu taamaallaat isumagineqarsinnaasut. Aalajangersagaq malillugu ujaqqanik/saffiugassanik katersineq imaluunniit piiaaneq akuersissuteqarnani ingerlatsineq siunnersuummi §§ 45-47 malittarisassat malillugit, kiisalu § 48 malillugu pisinnaavoq.
Aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut aamma nunap iluani ingerlatsinernut tunngaviusumik naleqqussaanermi tunngavissanik aalajangersagaq imaqarpoq, tamakku inatsimmi malittarisassat malillugit Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinerat malillugu taamaallaat isumagineqarsinnaasut. Siunnersuutip kapitaliisa 4-8-t aatsitassanik ingerlatsinissamut akuersissutinik tunniussisarneq pillugu malittarisassanik imaqarput. Kapitali 9-mi nunap iluani ingerlatsinissat ilaat pillugit akuersissutinik tunniussisarneq pillugu malittarisassanik imaqarpoq. Siunnersuutip kapitaliata 11-at malittarisassaqarpoq, akuersissuteqarnani aatsitassanik/ujaqqanik killeqartumik katersisinnaatitaaneq piiaasinnaatitaanerlu pillugit malittarisassanik imaqarpoq. Siunnersuutip kapitaliata 12-ani ilisimatuussutsikkut misissuisarnernit pillugit malittarisassaqarpoq.
Aalajangersakkat ataatsimut isigalugit akuersissuteqarnissamut piumasaqaatinik avaqqussisinnaanissat immikkut ittut marluk imm. 3 aamma 4-mi aalajangersarneqarput.
Imm. 3-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, ingerlatanut siunnersuummut ilaasunut pingaaruteqartunik akuersissummik tunineqaqqaarnatik ilisimatuussutsikkut misissuinernik Namminersorlutik Oqartussat ingerlataqarsinnnaasut.
Nunap sannaatigut misissuinerit, nunap sannaatigut nunap assinginik saqqummersitsinissamik siunertaqartut imaluunniit allatigut ilisimatuussutsikkut tigussaasutigullu angusanik innuttaasunut tamanut saqqummiussinissamik siunertaqartut, GEUS’imik isumaqatigiissuteqarnerit periarfissiissutaasa iluanni suli ingerlanneqarsinnaassasut, namminersornerup eqqunneqarneranut atatillugu isumaqatigiissummi siunertaasimasoq, taamaalilluni GEUS ataatsimut isigalugu aatsitassatigut pisuussutaasinnaasut pillugit ilisimasanik suli katersineqarsinnaalluni nalilersuisoqarsinnaassallunilu.
Aatsitassanut inatsimmut atuuttumut § 2, imm. 2-mut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq, namminersorlutik oqartussat nunap iluani tunngasunik ilisimatuussutsikkut tigussaasutigullu misissuinernik ingerlataqarsinnaasut, tamakkununnga immikkut pingaartumik ilaallutik nunap sannaanik misissuinerit, nunap iluata toqqorsivissatut atorsinnaanissaanik periarfissat nalilersornissaannut atugassanik kiisalu ingerlatanut attuumassuteqartunut atatillugu nukissiornermik ingerlatassanik ingerlatanullu allanut attuumassuteqartunik ilisimatuussutsikkut tigussaasutigullu allatigut misissuinernik.
Imm. 4-mutAalajangersakkami § 2, imm. 2 aamma § 49 malillugit akuersissuteqarnissamut piumasaqaatit avaqqunneqarsinnaanerit marluk pillugit immikkut ittumik killeqartumillu aalajangerneqarput.
Aalajangersagaq malillugu De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS) aamma Danmarks Miljøundersøgelser/Aarhus Universitet (DMU) akuersissuteqaratik maannakkumutut GEUS aamma DMU-p ilisimatusartarsimanerisa assinganik ilisimatusarnernik ingerlataqarsinnaapput, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinernut immikkut attuumassuteqartunik aningaasaleeqatigiillutik ilisimatusarnerit. Ilisimatusarnerli akuersissuteqarani taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, ilisimatusarneq namminersorneq pillugu inatsit § 9, imm. 4 malillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatusarnernut taamaattunut Naalakkersuisunut ilisimatusarnikkut pisussaaffii eqquutsillugit ingerlanneqarpata. GEUS aamma DMU akuersissuteqaratik siunnersuummut ilaasunik ilisimatusarnernik allatulluunniit ingerlatsinernik isumaginnissinnaanngillat, ilisimatusarneq namminersorneq pillugu inatsit § 9, imm. 4 malillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatusarnernut taamaattunut Naalakkersuisunut ilisimatusarnikkut pisussaaffii eqquutsillugit ingerlanneqassanngippata, imaluunniit danskit naalakkersuisui taamaattumik pisussaaffeqarunnaarpata.
Namminersorneq pillugu inatsisip § 9, imm. 4-ni, aamma namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.6-imi allassimavoq, danskit naalakkersuisui ilisimatusarnernut periarfissiissasut, maannamut danskit pisortaasa ilisimatusarfiinit (GEUS aamma DMU) ilisimatusartarnernut assingusunik, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ilisimatusarnernut immikkut attuumassuteqartunik Naalakkersuisunut akiliinertaqanngitsumik periarfissiillutik, isumaqatigiissutit namminersorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 2 aamma 3-mi taaneqartut ataavartumik ingerlaannartinneqartillugit. Taamattaaq namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatinik nalinginnaasuni immikkoortoq 5.3.6-imi kiisalu namminersorneq pillugu inatsimmut § 9, imm. 4-mut oqaaseqaatini allassimavoq, suliffeqarfitsigut ilisimatusarnikkullu suliassat nalinginnaanerusut tamatumani eqqarsaatigineqartut, tamakkununnga ilaallutik paasissutissat aatsitassanut immikkut tunngasuni ingerlateqqinnerini ingerlatsinermilu aningaasalersuinerit, soorlu sajuppillatsitsinernit paasissutissat, saffiugassat pillugit paasissutissat kiisalu pinngortitaqarfiit innarliasut pillugit paasissutissat, GEUS aamma DMU’p manna tikillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik ilisimatusarnernut attuumassuteqartut ingerlattarsimasaat.
Siunnersuummi § 2, imm. 2, aamma § 49 malillugit akuersissuteqartarnermi piumasaqaatit ataatsimut isigalugit pinngitsoortitsinissaq taamaallaat atuuppoq ilisimatusarnernut namminersorneq pillugu inatsimmi § 9 malillugu naalagaaffiup pisussaaffiinut attuumassuteqartut, taamaallaallu atuutissalluni, namminersorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 2 aamma 3 malillugit naalakkersuisut aamma danskit naalakkersuisuisa akornanni aatsitassanik sammisaqarneq pillugu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut atuuttuartillugu. Naalakkersuisut, assersuutigalugu ukiunut tallimanut siullernut isumaqatigiissutit naareernerani, aalajangerpata isumaqatigiissut sivitsorniarnagu, dankit naalakkersuisui aatsitassarsiornermi misissuinernut immikkut tunngasunik ilisimatusarnernik naalakkersuisunut periarfissiinissaminnut pisussaaffeqarunnaassapput. Taamaalippat siunnersuummi § 49 malillugu GEUS aamma DMU ilisimatuussutsikkut misissuinissat pineqarpata, aamma siunnersuummi § 15 malillugu, ilisimatusarnermik ingerlatsinissaminnut akuersissummik qinnuteqartariaqartassapput, misissueqqaarnerpiaat pineqarpata.
Siunnersuummi § 2, imm. 4 malillugu akuersissuteqarnanik GEUS aamma DMU’p ilisimatusarnikkut ingerlatsineri Kalaallit Nunaanni inatsisit malittarisassallu atuuttut tamaasa malillugit isumagineqassapput. GEUS aamma DMU ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 15. december nallertinnagu § 2, imm. 4 malillugu Kalaallit Nunaanni ukiumut tulliuttunut ilisimatusarnikkut ingerlatsinissanut pilersaarutitik pillugit Naalakkersuisunut nassiuttassavaat.
§ 3-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami allassimavoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik sammisaqarnermi aatsitassanut oqartussaqarfik Naalakkersuisut ataanni ingerlataqarnermi oqartussaasoq, tamakkununnga ilaallutik pissutsini aatsitassanut attuumassuteqartuni, aatsitassanik ingerlataqarnerni, nunap iluanik atuinermi ilaat tamakkununngalu attuumassuteqartuni nukissiornermik ingerlataqarnermut tunngasuni. Taamaalilluni aatsitassanut oqartussaqarfik ingerlatanut siunnersuummut matumunnga eqqartorneqartunut allaffissornikkut aqutsinermi oqartussaavoq. Aalajangersagaq aqqutigalugu manna tikillugu aatsitassarsiornermi aaqqiissut periutsitut pilersinneqarpoq aatsitassarsiornermi immikkut oqartussaaffittut, aalajangikkanik Naalakkersuisut aalajangersimasaat allaffissornikkut qitiusumi suliassanik isumaginnittussaq kiisalu aqutsisutut suliassat, inatsit manna inatsisillu allat ingerlatanut inatsimmut matumunnga pingaarutilittut ilaatinneqartut malillugit isumagineqartussat ilanngullugit. Suliassat tamakku manna tikillugu aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu Naalakkersuisut ataanni Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit isumagineqartarsimapput.
Naalagaaffiup tungaanut aatsitassanut aaqqiissutip nutaap kiisalu namminersorneq pillugu inatsisip malitsigisaanik isertitanut nassuiaatip tunngavigaa, aatsitassanik sammisaqarneq ataatsimut aqunneqassasoq, allaffissornernullu allanut naleqqiullugu immikkoortinneqassalluni, taamaalilluni aningaasaliissutit, sulisut, suliassat assigisaallu kiisalu akiliutinit isertitat aatsitassanut oqartussaaffeqarfiup aqutaani aningaasartuutit matussusernissaannut akilersinniarneqartarneranni suussusersineqarsinnaallutik sammisaqarfinnullu nakkutigineqarsinnaasunut aallaaffissinneqarsinnaallutik.
Taamaalilluni isummerneqanngilaq aatsitassanut oqartussaqarfik naalakkersuisoqarfiit arlaata ataani nakkutilliisoqarfittut imaluunniit Naalakkersuisuni ilaasortap ataani toqqaannartumik allaffissornikkut aaqqissuunneqassanersoq, kisiannili aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi oqartussatut suliarinninnerit siunissami allanngortitsinissat pissapput, isertitatut nassuiaatit namminersorneq pillugu inatsisip siunertai malillugit ingerlaannartillugit.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuummi aalajangerneqarpoq, aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi Naalakkersuisut isumagissagaat oqartussaasutut suliaqarneq oqartussaasutut suliarinninneq ataatsimoortutut akuleriisitsisutullu aaqqissuunneqassasoq. Oqartussatut suliarinninnermut ilaapput, pissutsit malittarisassallu aatsitassanut ikummatissanullu, aatsitassanik ingerlatsinerni, nunap iluanik toqqorsivittut atuinermi imaluunniit siunertat aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut tamakkununnga atatillugu nukissiornermik ingerlatsinernut tunngasut.
Ataatsimoortumik akuleriisitsillunilu oqartussatut suliarinninneq ingerlatsinermi sammisat teknikkikkut paasiuminaatsut ataatsimoortitsinermik sammisumik suliarinerini makkunatigut iluaqutaassaaq; aatsitassanik nunallu iluani ingerlatsinermi nunap sannaatigut, teknikkikkut aningaasarsiornikkullu tunngasunik ilisimasaqarnissamut tunngaviliisut kiisalu pissutsit isumannaallisaanermut, peqqissutsimut, avatangiisitigut, pisuussutinik atorluaanikkut kiisalu inuiaqatigiinnik akornusersuinani iluaqusiinissanut pingaaruteqarsinnaasut.
Taamattaaq oqartussatut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu suliarinninnerup suliaqarfitsigut, qaqugukkulluunniit suliassanik isumaginnissinnaasut, aatsitassanik nunallu iluani sammisaqarnermi aqutsinermi suliarinninnerit qaffasissusissaannik piumasaqaatinut tulluuttunik atukkatigut qulakkeerinnissaaq nukittorsaallunilu, kiisalu nunami immini nunallu tamat akornanni aatsitassanik ingerlatsisut naatsorsuutigisaasigut.
Taamattaaq ingerlatsinermik sammisaqarnermi aqutsinermi pingaarnersiuinermilu ataqatigiisitsineqarnissaa Naalakkersuisut qulakkiissavaat. Taamaaliornikkut ilaatigut eqqarsaatigineqassaaq Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut inuussutsissarsiornikkullu aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi, tamakkununngalu attuumassuteqartunik nunap iluani ingerlatsinermi soqutigisaat isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut, avatangiisitigut, pisuussutinik atorluaanikkut kiisalu inuiaqatigiinnik akornusersuinani iluaqusiinikkut eqqarsaatigisassat ataatsimoortutut isigineqartariaqarlutik isumagineqartariaqarlutillu.
Oqartussatut ataatsimoortitsisumik akuleriisitsisumillu suliarinnittarneq allaffissornikkut suliassat pitsaanerusumik ajornaannerusumillu isumaginissaannut ataqatigiissaarnissaannullu periarfissiissaaq kiisalu marloqiusamik sulisarnerup annikillisarnissaa suliassanillu avitseqatigiittarnerni paatsuungassutaasartut annikillisissallugit.
Aatsitassarsiornermi oqartussaaffeqarfik aatsitassanik sammisaqarnermi aqutsinikkut sulianut tamanut akisussaasuussaaq, ilaallutik aatsitassanik ingerlataqarnernut, nunap iluani ingerlataqarnernut tamakkununngalu attuumassuteqartunik nukissiornermik ingerlataqarnernut tunngasuni. Tamatumani pisariaqarpoq, ingerlatat tamakku pillugit ilisimasat misilittakkallu attuumassuteqartut katersornissaat, sammisanillu suliarinninneq suliaqarfitsigut immikkut ilisimasat akimorlugit akuleriisinneqartariaqarneri. Naatsorsuutigineqarpoq oqartussatut suliarinninnermi ataatsimoortumik akuleriisitsisumillu Naalakkersuisut aatsitassarsiornermi nunallu iluani sammisaqarnermi apeqqutit inuiaqatigiinnut pingaaruteqartut aalajangiiffiginissaannut tunngavissaannik pitsanngorsaasinnaassasut.
Aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup allaffissornikkut aqunneqarnera 1. juli 1998-imi avatangiisinut nukissiornermullu ministerimit/Kalaallit Nunaannut aatsitassarsiornermi Ingerlatsivimmit Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut/Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut nuunneqarpoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi kiisalu ingerlatsinerup iluani suliassat aatsitassarsiornermut attuumassuteqartut, soorlu suliassat nunap sannaanut, teknikkikkut, suliaqarfitsigut avatangiisitigullu pissutsinut tunngasut misilittakkat paasisimasallu inerisarsinnaaleqqullugit.
Ilisimasat misilittakkallu attuumassuteqartut taama ingerlatsinerni katersorneqarsimasut pigiinnarnissaat ineriartortinnissaallu qulakkeerniarlugu, oqartussatut suliarinninnermi ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu tunngavittut aalajangersagaq atorlugu. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup tamakkiisumik tiguneranut ilutigitillugu avataani imartani suliffinni sullivinni atukkatigut suliaqarfiit aamma tiguneqarput. Oqartussatut ataatsimoortitsisumik akuleriisitsisumillu suliarinnittarneq allaffissornikkut suliassat pitsaanerusumik ajornaannerusumillu isumaginissaannut ataqatigiissaarnissaannullu periarfissiissaaq kiisalu marloqiusamik sulisarnerup annikillisarnissaa suliassanillu avitseqatigiittarnerni paatsuungassutaasartut annikillisissallugit.
Aalajangersagaq imm. 3-mi aalajangersagassatut siunnersuummit ilassuserneqarpoq. Tamatuma nassataraa aatsitassanut oqartussaqarfik maannamut aatsitassanut, aatsitassanik ingerlatsinernut, nunap iluanik toqqorsivittut atuinermut imaluunniit aatsitassarsiornermi ingerlatsinermut atatillugu siunertanut tamakkununngalu attuumassuteqartunik nukissiornermik ingerlatanut inatsisit malittarisassallu allat eqqarsaatigalugit oqartussatut aamma akisussaasuussaaq suliaqarfitsigullu ilisimasaqarfiussalluni.
Imm. 3-mutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu aatsitassanut oqartussaqarfiup oqartussatut suliarinnittarnera siunnersuut malillugu siunnersuut manna tunngavigalugu aalajangersakkallu siunnersuummi aalajangersimasut tunngavigalugit suliarineqartassaaq. Taamattaaq oqartussatut suliarinnittarneq maannamut inatsisit malittarisassalluunniit allat, aatsitassanut, aatsitassarsiornermik ingerlatanut, nunap iluani toqqorsivittut atuinermut imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut attuumassuteqartuni siunertanut allanut kiisalu tamakkununnga attuumassuteqartunik nukissiornermik ingerlatsinermut pingaaruteqartunut, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut attavilersuinerit kiisalu ingerlatanut attuumassuteqartut allat, inatsisit malittarisassalluunniit allat aalajangiisimanngippata, oqartussat allat oqartussatut suliarinninnissamik isumaginnittussaasut. Taamattaaq aalajangersakkami allassimavoq, aatsitassanut oqartussaaffeqarfiup aatsitassat, aatsitassanik ingerlatsinerit, nunap iluanik siunertanut arlaannut atuinissamut tamakkununngalu attuumassuteqartuni nukissiornermik ingerlatsinissat, ruujorikkut attavilersuinerit ingerlatallu allat tamakkununnga attuumassuteqartut eqqarsaatigalugit inatsisit malittarisassallu tamakku allat malillugit oqartussatut akisussaasuusoq suliaqarfitsigullu akisussaasuulluni. Nunami sulinermi sullivinni atukkat tungaasigut inatsisip atuuffii pillugit § 9, imm. 2 innersuussutigineqarpoq
§ 4-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq inatsit malillugu ingerlatat assigisaallu pillugit ataatsimiititaliamut Inatsisartut pilersitaanut ilisimatitsissuteqartarnissaq Naalakkersuisut pisussaaffigigaat. Naatsorsuutigineqarpoq aatsitassarsiorneq Kalaallit Nunaannut aningaasarsiornikkut inuussutissarsiornikkullu pingaaruteqaleraluttuinnassasoq, namminersorlutillu oqartussat aatsitassarsiornerup tiguneranut atatillugu pissusissamisoorpoq Inatsisartut ataatsimiititaliamik immikkut ittumik pilersitsinissaat, sammisaqarfimmik naalakkersuinikkut paasisimasanik nakkutilliinernillu isumaginnittussamik. Siunnersuummi siunertaanngilaq aatsitassanut ataatsimiititaliap immikkut ittup pilersinnerani siunissami aalajangertarnissaat Inatsisartut inangiillutik akuliuttassasut imaluunniit Inatsisartut ataatsimiititaliaasa allat akornanni akisussaaffiisa suliffissaasalu agguataartarnerat pillugu.
Imm. 2-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut ukiut tamaasa Inatsit malillugu ingerlatat pillugit nalunaarusiamik suliarinnittassasut tamanullu saqqummiullugu. Siunertarineqarpoq, nassuiaat ataatsimut isigalugu siunnersuut manna malillugu ingerlatat pillugit Naalakkersuisut Inatsisartunut innuttanullu tamanut paasissutissiissutissatut atuutissasoq.
Nassuiaat Naalakkersuisut Inatsisartunut ilaasortanut nassiuttassavaat, naatsorsuutigineqarporlu taanna Naalakkersuisut nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqartassasoq.
§ 5-imutImm. 1-imut
Aalajangersagassatut siunnersuummi aalajangerneqarpoq oqariaaseq aatsitassatigut pisuussutit qanoq isumaqartinneqarnersoq. Aatsitassatigut pisuussutitut eqqarsaatigineqarput ikummatissat aamma ujaqqat, saffiugassat aatsitassallu allat.
Aalajangersagaq malillugu aatsitassat taamaalilluni ikummatissanut aamma aatsitassanut ataatsimoortitsilluni taaguuserneqarput, soorlu imm. 2-5-imi nassuiarneqartut.
Imm. 2-4-mutAalajangersakkami erseqqinnerusumik eqqaaneqarpoq ikummatissatut suut eqqarsaatigineqarnersut.
Imm. 2 malillugu ikummatissatut nassuiaatigineqarput uulia aamma naturgas (gas-i pinngortitamit pissarsiaq), tamakkulu erseqqinnerusumik imm. 3 aamma 4-mi nassuiarneqarput.
Imm. 3 malillugu uuliatut eqqarsaatigineqarput ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannaap naqitsineqarnerani (1,01325 bar) kissassuseqarneranilu (15 grader celsius) imerpalasuusut.
Imm. 4 malillugu naturgas-itut eqqarsaatigineqarput ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannarmik naqitsineqartut (1,01325 bar) kissassuseqartullu (15 grader celsius) silaannartut pissuseqartartut.
Kalaallit Nunaanni periuseq matu ammasoq malillugu ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutinut najoqqutissatut akuersissummi aalajangersakkap imm. 101 (c) assigaa (2008). Imm. 101 (c) ima oqaasertalersugaasoq:
"Ikummatissat" tassaapput uulia/imerpalasut aamma naturgas, tassani
- ”Uulia/imerpalasoq” isumaqarpoq ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannaap naqitsineqarnerani (1,01325 bar) kissassuseqarneranilu (15º celsius) imerpalasuusut;
aamma- ” Naturgas”-itut eqqarsaatigineqarput ikummatissat suulluunniit assigiissaartumik silaannarmik naqitsineqartut (1,01325 bar) kissassuseqartullu (15º celsius) silaannartut pissuseqartartut. Silaannaat ikummatissaanngitsut, ikummatissanut taamaattunut atatillugu ilanngullugillu tunisassiarineqartartut, tunisassiornermut akitsuutit naatsorsorneqarneranni akuersissummi matumani piumasaqaatit malillugit naatsorsornerini naturgas-itut suliarineqartarput.”
Aalajangersakkami aamma eqqartorneqarpoq akitsuutinik naatsorsuinermi naturgas-imut nassuiaatit annertusakkat atuuttut. Tamatumunnga atatillugu naturgas pillugu nassuiaammut aamma ilaapput silaannaat allat, ikummatissanut silaannaasunut taamaattunut atatillugu tunisassiarineqarnerinut ilanngunneqartartut.
Aalajangersakkami qulaani taaneqartumi imm. 101 (c) periuseq matu ammasoq malillugu najoqqutassatut akuersissummi tamanna aamma taassuma assinga uteqqinneqarpoq (2008). Akitsuutinut atatillugu naturgas pillugu annertusakkamik nassuiaat taamaalilluni pisuni atuutereerpoq, akuersissutissatut najoqqutat imaluunniit akuersissutit assingusut atorneqarnerini. Siunnersuutip § 5, imm. 4, oqaasertat 2-at malillugu, maanna aalajangersakkap oqaasertalersornerani toqqaannartumik malinneqarpoq.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aatsitassatut nassiuaatigineqarput aatsitassat ikummatissaanngitsut.
Imm. 6-imutAalajangersakkatut siunnersuummi nassuiaatit pillugit kiisalu pissutsit imm. 1-4-mi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersagaliorsinnaanerannut pisinnaatinneqarput. Siunertarineqarpoq pisinnaatitsinermi qulakkeerneqassasoq, Naalakkersuisut aalajangersaanissaminnut periarfissaqartut, nassuiaatit atornerini paasinneriaatsini ajornartorsiuteqartoqalissappat paasineqarsinnaanngorlugit. Eqqarsaatigineqarportaaq, tigussaasumik ajornartorsiutit nassuiaatinik atuinermi inatsisip akuerineqarnerani siumut ilisimasimanngisat pilersinnaasut aaqqissinnaaqqullugit pisinnaatitsissut atorneqarsinnaasoq. Tamakkununnga ilaallutik assersuutigalugu sioqqat usserummik akullit (tjæresand) aamma gas-it akuliukkminaatsut immikkoortitaarnissaannut apeqqutit pillugit.
§ 6-imutAalajangersakkami avataani imartani sanaartukkat/atortut nassuiarneqarput.
Imm. 1-imutPiiaanermut (tunisassiorneq) ilaapput, nukissiuutissanik qilleriffigisat sulluinit piiaaneq kiisalu sanaartukkani ikummatissanik kingorna suliarinninneq.
Imm. 1, nr. 1. naqinneq b-mi erseqqissarneqarpoq najugaqarfiusutut aaqqiissutit, soorlu akunnittarfiit puttasut aamma qilleriffiit najugaqarfiutigisut (allanngortisakkat), sanaartukkami sulisunut najugaqarfissatut atuuttut, imm. 1, nr. 1, naqinneq a-mi piumasaqaatinik eqquutsitsisut, imartani atortutut/sanaartukkatut aamma isigineqassasut.
Imm. 1, nr. 1, naqinneq c-mi suliffiit puttasut aaqqiissutillu allat taaneqartut ruujorikkoortitsilluni ikummatissanik akuutissanilluunniit akorisartakkanik assartuinermut atatillugu atorneqartartut tassaapput ruujorit, kompressorit, pumpit aamma suliffiit sakkortusaavinnik taaneqartartut, tassa suliffiit atortorissaarutillit, naturgas-ip naqinneranik sakkortusaataasut, gas-imik ruujorikkoortitsilluni assartuinissaq siunertaralugu atorneqartartut.
Imm. 1, nr. 1, naqinneq d-mi erseqqissaatigineqarpoq ingerlatamut atatillugu immamit nukissiorfiit, ikummatissanik misissuinermut qalluinermullu atatillugu nukissiornermik pilersuiffimmik pilersitat avataani imartani sanaartukkatut/atortutut aamma isigineqartariaqartut.
Taamattaaq imm. 1, nr. 2-mi erseqqissaatigineqarpoq ikummatissanut avataani tunisassiarineqartunut toqqorsiviit, aamma avataani atortut/sanaartukkat nassuiarneqarnerannut ilaasut.
Imm. 2-mutImm. 2-mi erseqqissaatigineqarput umiarsuit, umiarsuit qilleriffiusut aamma atortut tunisassiornermut, toqqorsimatitsinermut assartuinermullu atortut eqqarsaatiginagit, avataani atortutut/sanaartukkatut nassuiaatinut ilaanngitsut.
Imm. 3 aamma 4-mutAtortutunut nuunneqarsinnaasutut nassiuaatigineqarput, atortut namminneerlutik imaatigut ingerlasinnaasut imaluunniit kalinneqarsinnaasut, atorsinnaanermillu nalaanni inissisimaffinni assigiinngitsuni arlalinni atorneqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartut. Imartani atortunut aalajangersimasanut ilaapput atortut allat, imartani atortut/sanaartukkat pillugit nassuiaatinut ilaatinneqanngitsut. Sanaartukkat/atortut aalajangersimasut tassaapput, sanaartukkat sumiiffimmut aalajangersimasumut inissitat, immap naqqanut aalajangerneqarsimappata aalajangerneqarsimanngippataluunniit apeqqutaatinnagu.
Imm. 5-imutImm. 1-imi nassuiaammut ilaatinneqarput avataani suliffiusut aaqqiissutillu ataasiakkaat. Pisuni arlalinni sanaartukkat aalajangersimasut ataatsimoortut tassaasarput suliffiit imminnut atasumik ikaartarfilersugaasut. Aalajangersakkami imm. 5-imi erseqqissarneqarpoq, taama aaqqissuussat avataani sanaartukkatut ataatsitut isigineqassasut, piginnaatitsissummik pigisaqartumit ataatsimit pigineqarpata imaluunniit piginnittoq ataasiuppat. Pisuni qaqutigoortuni sanaartukkat ataatsitut pissuseqarpata, tamakkuli arlalinnit pigineqarpata sanaartukkatut marluittut isigineqassapput.
§ 7-imutAalajangersakkami umiarsuit najugaqarfiusut nassuiaatigineqarput.
Aalajangersakkap qulakiissavaa, sulisut avataani sanaartukkani sulisut, inissaaleqinerli peqqutigalugu umiarsuarmut imaluunniit aaqqiissutinut allanut najugaqartinneqartut, avataani sanaartukkani sulisut najugaqartinneqartutut assinginik najugaqarfitsigut assinginik atugassaqartinneqassasut. Naak umiarsuit imaluunniit aaqqiissutit taamaittut sananeqaataat, imarsiornermut atortui aaqqissuunneqarnerilu aallaavittut siunnersuummut ilaatinneqanngikkaluartut , tak. § 6, imm. 2, aalajangersakkap qulakkiissavaa umiarsuit imaluunniit aaqqiissutit taamaittut najugaqarfittai allallu apeqqutit najugaqarnermut tunngasut siunnersuummut ilaatinneqassasut.
Aalajangersakkami aallaavigineqarpoq tamakku sulisunut avataani sanaartukkami suliffigisaminni aalajangersimanerusumik attuumassuteqartunut atorneqassasut. Taamaalilluni umiarsuit nassuiaammi ilaatinneqanngillat, umiarsuit inunnik sanaartukkanut utimullu assartuinermut atorneqartartut, tamakku umiarsuarmi najugaqarfigineqarsinnaagaluarpataluunniit.
§ 8-mutAalajangersakkami umiarsuit imartaniittut nassuiaatigineqarput.
Aalajangersakkamut ilaapput umiarsuit suulluunniit aalajangersakkani §§ 6 aamma 7-mi ilaatinneqanngitsut, avataani sanaartukkanut imartanilu nukissiorfinnut ingerlatsinernik suliarinnittut.
Aalajangersakkap kinguneraa, suliassat avataani sanaartukkanut imaluunniit imartani nukissiorfinnut atatillugu isumagineqartut, siunnersuutip ilaani attuumassuteqartunut ilaatinneqartut. Aalajangersakkami sulianut ilaapput, soorlu kivittaatini puttasuni ingerlanneqartut. Taamattaaq siunertarineqarpoq, aalajangersakkamut ilaatigut ilaatinneqarsinnaasut umiarsuit kiffartuussutit, umiarsuit pilersuisut, umiarsuit upalungaarsimasut, umiarsuit kalittaatit aamma angallatit kisarsimatitsinermik isumaginnittuusut. Angallatit taamaattut nalinginnaasumik sivikitsukkaartumik atorneqartarput. Angallatit taamaattut § 6, imm. 2 malillugu, sannaatigut ilusilersorneri, imarsiornermi atortui ilusilersornerilu, siunnersuummut ikkaluarpataluunniit, aalajangersakkap nassatarissavaa ingerlatat ikummatissanik misissuinermut, qalluinermut imaluunniit assartuinermut atatillugu imarsiuutinit taamaattunit suliarineqartut imaluunniit tamakkununnga atatillugu atortorissaarutit atorneqartut, ilaannakortumik siunnersuummut ilaatinneqarput.
§ 9-mutAalajangersakkami aalajangiunneqarpoq inatsisip nunap sannaatigut atorneqarfissaa, nunat tamat akornanni isumaqatigiissutini malittarisassat malillugit, tamakkununnga ilaallutik imartat pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit (FN) ataatsimiinnermi isumaqatigiissutaat.
Kalaallit Nunaata imartaata killeqarfia tunngaviusumik killeqarfimmit 3 sømil-isumut (5.556 meter) siammarsimavoq.
Imartanut piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiissummi artikel 76 malillugu ilaapput, sumiiffimmi immap naqqa taassumalu nunartaata ilua, naalagaaffiup sineriaqartup imartaa tamakkerlugu pissusissamisoortumik naalagaaffiup sineriaqartup nunataata isuanut uiggiuttut. Nunavissuit naapiffii tunngaviusumik killeqarfimmit 200 sømilinut ungasitsigisumut siammartinneqarsinnaapput, tassa imartap killeqarfiata silissusianit uuttorneqartut, aamma nunavissuit naapiffiisa avammut sinaat tunngaviusumik killeqarfimmut qaninneruppat. Naalagaaffiup sineriaqartup nunavisuata killeqarfia naalagaaffiit allat nunavissuit naapiffiinut killeqarpat, naalagaaffiit sanileriittut isumaqatigiissusiornerisigut killilernera aalajangerneqassaaq. Kalaallit Nunaata eqqaani nunavissuup killeqarfia nunanut sanilerisanut tamakkiisumik killilerneqarsimanngilaq. Naalagaaffiup sineriaqartup nunavissuit naapiffiinut pisinnaatitaaffii tiguarneqarsimaneq imaluunniit arlaatigut neriorsuineq apeqqutaanngilaq. Imartanik piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiissummi artikel 77 a priori malillugu nunavissuit naapiffiinut piginnittussaatitaaneq atuuppoq, apeqqutaananilu nunavissuit naapiffii killilerneqarsimanersut.
Nunavissuit killeqarfii pillugit inatsisip § 6-iat malillugu, siunnersuummi § 98, imm. 3 aqqutigalugu allanngortinneqartoq, piginnittussaanermut Kalaallit Nunaannut atuuttumut sanaartukkat isumannaallisaanermullu killeqarfiinut atuuppoq, Kalaallit Nunaata eqqaani nunavissuit naapiffiisa iluani inissisimappata. Tamanna malillugu inatsisartut inatsisaattut siunnersuutigineqarpoq, sanaartukkanut taamaattunut kiisalu sanaartukkat assigisaallu eqqaanni isumannaallisaanikkut killeqarfinnut siammartillugu atuutissasoq. Tamatuma nassataraa, isumannaallisaanermi killeqarfiit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffigissagaat, inatsisartut inatsisaata atuuffia sunniutaalu eqqarsaatigalugit.
Imm. 2-mutImm. 2-mi aalajangersakkami sullivimmi atukkat pillugit inatsimmi aalajangersakkat atorneqarnerat nunami sulianik ingerlatsinermut killilerneqarput, akuersissutini sullivimmi atukkat pillugit inatsit malillugu allanik aalajangersaasoqarsimanngippat akuersissutini isumannaallisaanermut peqqissutsimullu piumasaqaatinut attuumassuteqartunut. Sullivimmi atukkanut akisussaaffik naalagaaffimmi oqartussat isumaqatiginiareertillugit tiguneqarsinnaavoq namminersorneq pillugu inatsimmi § 3, imm. 2 malillugu. Avataani imartani sulinermi sullivimmi atukkanut akisussaaffik namminersorneq pillugu inatsimmi § 2, imm. 3 malillugu immikkut tiguneqarsinnaavoq.
Aalajangersakkani kapitali 17 malillugu Namminersorlutik Oqartussat sullivimmi atukkat pillugit sammisaqarfik imartani sulinermut atuuttoq taamaallaat tigussavaat, tak. § 79-imi Naalakkersuisunik piginnaatitsisoq, sullivinni atukkat pillugit avataani sulinermut tunngasunik erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissamut.
Sullivinni atukkat pillugit Kalaallit Nunaanni inatsit atuuttoq aamma avataani ingerlatanut atuuppoq. Kalaallit Nunaanni avataani ingerlatanik nakkutilliineq Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit isumagineqarpoq Energistyrelsen ikiortigalugu (nukissiornermik nakkutilliisoqarfik). Ikummatissanik misissuinermi tunisassiornermilu avataani Danmarkimi sulineq Energistyrelsenip ataaniippoq, tak. inatsit nr. 1424 ulloq 21. december 2005-imeersoq, ikummatisanik misissuinermut, tunisassiornermut assartuinermullu isumannaallisaaneq il.il. (offshoresikkerhedsloven). Aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup allaffissornikkut aqunneqarnera 1. juli 1998-imi avatangiisinut nukissiornermullu ministerimit/Kalaallit Nunaannut aatsitassarsiornermi Ingerlatsivimmit Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut/Aatsitassanut Pisortaqarfimmut nuunneqarneranut atatillugu avataani sulinermi sullivimmi atukkat pillugit sammisaqarfiup nuunneqarnissaa isummerfigineqanngilaq, taamaammallu sammisaqarfimmi oqartussatut suliarisartakkat nukinginnartumik allanngortinneqarnissaannut pisariaqartsisoqarsimanani.
Naatsorsuutigineqarsinnaavoq, ukiualuit ingerlaneranni avataani ikummatissanik misissuinernik qalluinernillu ingerlatat annertusissasut, avataani suliaqarnermi sullivinni atukkanut tunngasunik malittarisassiuussinissanut aalajangersaasoqarnissaanik nassataqartussanik, pissutsit immikkut ittut eqqarsaatigalugit, Danmarkimi avataani sulinermi isumannaallisaaneq pillugu inatsimmi atuuttumi assingusunik iluarsiinikkut (offshoresikkerhedslov).
Imm. 3-mutImartani avatangiisini suliassaqarfik Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqarsimanngilaq, taamaammat imartani avatangiisit pillugit inatsisimmi aalajangersagassaq malillugu siunnersuutip avatangiisit pillugit aalajangersagartaa Kalaallit Nunaata imartaata avataani nunavissuit naapiffiinut kiisalu Kalaallit Nunaata 200 sømilimut killeqarfiup iluanut atuutinngilaq.
§ 10-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq ingerlatat siunnersuutip matuma suut atuuffiginerai.
Aalajangersagassatut siunnersuummi nr. 1 malillugu inatsisartut inatsisaat atuuffeqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnernut, misissuinernut piiaanernullu taakkununngalu attuumassuteqartunut ingerlatani.
Nr. 2 malillugu inatsisartut inatsisaat aamma atuuffeqarpoq inatsisartut inatsisaat malillugu Kalaallit Nunaanni ingerlatani inatsisartut inatsisaanni ilaatinneqartuni imermik aamma anorimik atorluaanikkut nukissiornissamik misissueqqaarneq atorluaanerlu kiisalu taama ingerlataqarnernut attuumassuteqartuni.
Nr. 3 malillugu nr. 1 aamma 2-mi taaneqartut saniatigut allanik siunertaqartunik nunap iluanik atuineq, tamakkununnga ilaallutik toqqorsimatitsineq, kiisalu aatsitassarsiornermi ingerlatat allat inatsimmi matumani ilaasunut pingaaruteqarsinnaasut.
Taamattaaq ingerlatanut nr. 1-3-mi taaneqartunut pingaaruteqartunik ilisimatuussutsikkut allatigullu misissuinerit, tak. nr. 4.
§ 11-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq inatsit manna aallaavigalugu sanaartukkat aaqqiissutillu inatsisartut inatsisaata tungaatigut atuuffeqarnerat.
Inatsisartut inatsisaata aallaavittut atuuffigai sanaartukkat aaqqiissutillu il.il., nunap iluata killeqarfiani, immap killeqarfiata iluani imaluunniit immap naqqani nunavissuit naapiffiisa iluanni, taamaalillunilu ingerlatani inatsimmi matumani eqqartorneqartunut atatillugu atorneqarluni.
Taamaattorli siunnersuummi malittarisassat tulliutut allannguutinik naleqqussakkanik arlalinnik imaqarput, tak. siunnersuummi §§ 12-14.
§ 12-imutAalajangersakkap aalajangerpaa, siunnersuutip atuuffigigaa imartani atortut aalaakkaasut nuunneqarsinnaasullu, immap killeqarfiata iluani imaluunniit immap naqqani nunavissuit naapiffiisa iluanni inissisimasut.
Taamaalilluni imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, siunnersuutip matuma nunap sannaatigut atuuffeqarneranut ilaassasut Kalaallit Nunaata immap killeqarfia aamma nunavissuit naapiffii, sumiiffinnut assingusunut nunat tamat inatsisaat malillugit Kalaallit Nunaata pinngortitamit pisuussutinik kisermaassilluni misissuiffissai atorluaaffissaalu. Imartami sanaartukkap aalaakkaasup Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi nunamiluunniit allami nalunaarsorneqarsimanersoq, imaluunniit danskinit imalunniit nunat allamiunit pigineqarnersoq, taamaalilluni pingaaruteqanngilaq.
§ 13-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq siunnersuutip matuma malittarisassai ingerlatanut atortunullu imaani umiarsuarnik atorneqartunut atuuffeqassasut, imartani sanaartukkat attuumassuteqartut tungaannut isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut imaluunniit avatangiisitigut pingaaruteqarpata.
§ 14-imutImm. 1-imut
Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu siunnersuutip matuma atuuffigai imartani atortut aamma umiarsuit najugaqarfiusut § 6 aamma 7-imi taaneqartut isumannaallisaanikkut killeqarfii.
Imm. 2-mutTaamattaaq siunnersuutigineqarpoq isumannaallisaanikkut killeqarfigitinneqartut eqqarsaatigalugit siunnersuutip matuma atuuffigai umiarsuit, imarsiutit allat aamma timmisartut, imartani atortut nuunneqarsinnaasut aamma atortut iluarsiissutillu nuunneqarsinnaasut allat, immakkut ingerlanneqartartut, kalinneqartartut imaluunniit tamatumunnga atatillugu kisarsimasut, kiisalu aalisarnermi atortut, kitsat, immami pituttuutit allat, atortorissaarutit allat aamma atortut allat. Malittarisassat malillugit siunnersuutip matuma atuuffigai, imarsiutit aamma sanaartukkat assigisaallu Kalaallit Nunaanneersuunersut, danskiunersut imaluunniit nunat allamiuunersut apeqqutaatinnagu.
Silaannakkut angallanneq naalagaaffiup suliassaqarfigaa, taamaalilluni silaannakkut angallanneq pillugu inatsit avaqqunneqarsinnaanngitsutut Kalaallit Nunaata iluani inuinnaat silaannakkut angallannerannut atuuppoq, tamakkununnga ilaallutik sanaartukkanut isumannaallisaanikkut malittarisassat, tamakkununnga ilaallutik imartani sanaartukkat silaannakkut angallassissutit aallartarfissaattut mittarfissaattullu atorneqassagunik piumasaqaatit suut eqquutsinneqassanersut.
Taamattaaq imaani angallanneq naalagaaffiup suliassaqarfigaa, taamaattumik immami angallanneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaannut atuuttoq eqqarsaatigalugu siunnersuut allannguinngilaq, tamakkununnga ilaallutik umiarsuarnik sanaartorneq atortuilu pillugit il.il. malittarisassat atuuttut, kiisalu umiarsuarni atortunilu nuunneqarsinnaasuni ikummatissanik misissuinerni, piiaanerni imaluunniit assartuinerni atorneqanngikkaangata imaluunniit atortut atorneqartut eqqarsaatigalugit.
Imm. 3 aamma 4-mutIsumannaallisaanermut killeqarfittut aalajangersakkat imm. 4-mi taaneqartut, imm. 3-mi aalajangerneqartutut, atortut imaluunniit umiarsuit eqqaanni 500 meterisut ungasissuteqartut, uuttorneqarlutik killingi avalliit tamaasa imaluunniit nalunaaqutsiinermi atugaasoq alla. Ammukartut eqqarsaatigalugit isumannaallisaanermut killeqarfiit immap naqqanit sanaartukkap imaluunniit umiarsuup portunerpaaffia, imaluunniit nalunaaqutsersuutit imm. 1-imi taaneqartut, qaangerlugu 500 meterinut. Narlorissut eqqarsaatigalugit isumannaallisaanermut killeqarfiit 500 meterinut siammarneqarput, sanaartukkap, umiarsuup najugaqarfiusup imaluunniit umiarsuup killinganit avalliit imaluunniit nalunaaqutsersuutit, taassuma qaqugukkulluunniit sumi inissisimaffia eqqarsaatigalugu.
Imm. 5-imutAalajangersakkap Naalakkersuisut pisinnaatippai imm. 4-mi taaneqartup 500 meterinut siammarsimanerata nikingasinnaanera pillugu aalajangersaasinnaanerat. Nikingasinnaanerit taamaattut Imarsiortunut Nalunaarutit aqqutigalugit kiisalu aviisitigut nuna tamakkerlugu saqqummersartutigut kiisalu Naalakkersuisut nittartagaatigut tamanut nalunaarutigineqartassapput.
Kalaallit Nunaata imartaata 200 sømilinut killeqarfiata iluani imartani piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiissummi artikel 60, imm. 5 malillugu atortorissaarutit sanaartukkallu kaajallallugit isumannaallisaanikkut killeqarfiisa silissusiisa 500 m qaangersinnaanngilaat, siniisa avalliinit uuttorlugu, nunat tamat malittarisassaat nalinginnaasut akuerineqartut imaluunniit nunat tamat akornanni kattuffiit piginnaasallit inassutigisaat allaanerit akuerineqarneri eqqaassanngikkaanni. Tassani piumasarineqarpoq aalajangersagaq tamanna naapertorlugu aqunneqarpat.
Imm. 6-imutAalajangersakkap Naalakkersuisut pisinnaatippai, navianartorsiornerni imaluunniit ajunaartoqarnerani isumannaallisaanermut killeqarfiit pioreersut ungasinninngortinnissaannut imaluunniit killeqarfinnik nutaanik pilersitsinissamut, pisut taamaattut ajoqusertoqarnissaanut aarlerinaatinik kinguneqarpata kiisalu akornusiinerit pitsaaliornissaannut, pinngitsoortinnissaannut imaluunniit killilersimaartinnissaannut pisariaqartitsippata.
Kalaallit Nunaata imartaata 200 sømilinut killeqarfiata iluani imartani piginnittussaaneq pillugu isumaqatigiissummi artikel 60, imm. 5 malillugu atortorissaarutit sanaartukkallu kaajallallugit isumannaallisaanikkut killeqarfiisa silissusiat 500 m qaangersinnaanngilaat, siniisa avalliinit uuttorlugu, nunat tamat malittarisassaat nalinginnaasut akuerineqartut imaluunniit nunat tamat akornanni kattuffiit piginnaasallit inassutigisaat allaanerit akuerineqarneri eqqaassanngikkaanni. Tassani piumasarineqarpoq aalajangersagaq tamanna naapertorlugu aqunneqarpat.
Aalajangersagaq imarisamini naligivaa Norgimiut maligassiaanni, normu 1016 31. augusti 2001-imeersoq, § 35; maligassiap aterivaa “om helse, miljø og sikkerhet i petroleumsvirksomheten” (sinaakussiaq).
§ 15-imutImm. 1-2-mut
Aalajangersakkami pineqarput aatsitassatigut pisuussutit pillugit misissueqqaarnissanut tunngasunik tunniussisarnernut tunngasut, kiisalu nunap iluani allanik siunertaqarluni atuinissamut akuersissummik tunniussisarnerat pillugu. Misissueqqaarnissamut akuersissut piffissamut ukiunut tallimakkaartunut (5) tunniunneqartarpoq. Akuersissutitut imm. 1 malillugu tunniunneqartoq eqqartorneqartoq pinngitsoortitsissanngilaq akuersissutit assingusut allanut tunniunneqarsinnaanerinut. Aalajangersakkami aamma allassimavoq akuersissutinut piumasaqaatinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasut, tamakkununnga ilaallutik akitsuutinik, akiliutinik akiliisarnissaq pillugu kiisalu oqartussatut suliarinninnermit akiliutinik utertoortitsineq.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 6-ata assigerluinnangajappaa.
Misissueqqaarnernut ilaakkajupput killeqartumik aallarniutaasumik alapernaasernikkullu misissuinerit. Misissueqqaarnerit taamaattut nalinginnaasumik siunertaraat piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffimmi pineqartumi misissuilivinnissap aallartinnissaanut aallarniutaasumik nalilersuinissanut periarfissinnissaa.
§ 15 malillugu akuersissutit ukiut tallimakkaartut (5) angullugit tunniunneqartartut sumiiffik pineqartoq aatsitassallu sorliit pineqarnersut pillugit nalunaarsimassavaat. Aalajangersagaq akornusiissanngilaq misissuinissamut akuersissutip nutarterneqarsinnaaneranut.
§ 15 malillugu akuersissut kisermaassinissamut periarfissiinngilaq, taamaalillunilu pinngitsoortitsisinnaanani sumiiffimmi tassani tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit akuersissutit assingusut allanut tunniunneqarsinnaanerinut. Akuersissummik taamaattumik tunniussinerup aamma nassatarissanngilaa piginnittoq neriorsussallugu piffissami kingusinnerusukkut § 16 malillugu misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut pisinnaatitaanermik imaluunniit salliutinneqarnissamik angusaqarsinnaasoq.
Imm. 3-4-mutImm. 3-mi aalajangersakkat akuersissummik tunniussinermut piumasaqaatinik aalajangersaanissaannut Naalakkersuisut periarfissippaat, tamakkununnga ilaallutik akitsuutinik akiliisarnissamut piumasaqaatit. Akiliut eqqartorneqartoq tassaavoq Kalaallit Nunaata iluanut tunngasuni pisinnaatitsissutinik tuniniaanermut atatillugu landskarsip iluanaarutissaraa, iluanaarutillu amerlassusiat aatsitassarsiornermi sammisaqarnerup iluani niueqatigiinnermi qaqugukkulluunniit atuuttut aallaavigalugit aalajangerneqartassaaq.
Taamattaaq imm. 4 malillugu akuersissutinut tunniunneqartunut imm. 1 malillugu akiliutinik akiliisoqartarnissaa pillugu imaluunniit oqartussatut suliarinninnermi aningaasartuutinik utertitsinissaq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiuussisinnaapput.
Akitsuutinik aamma akiliutinik akiliisarneq taamattaaq aatsitassanut inatsimmi atuuttumi aamma danskit nunap ilua pillugu inatsisaanni assingusumik aalajangersakkat atuupput.
Saffiugassanik misissueqqaarnissamut akuersissutinik tunniussisarneq pillugu assigiissaartumik piumasaqaatit atuuttut 16. november 1998-imeersut malillugit akiliutit akitsuutillu ukiut tamaasa naleqqussarneqartassapput, januar 1992-imit atuisartut akiliutigisartagaanni najoqqutat allanngorneqarneri tunngavigalugit, ukiumut pineqartumut naleqqussarlugit. Ulloq 1. januar 2009 aallarnerfigalugu saffiugassanut manngertunut akiliutit ima akeqarput:
1. Qinnuteqarnermut akiliut kr. 3.000,00
2. Akuerineqarnermut akiliut kr. 21.165,00
3. Tunniusinermi akiliut kr. 10.583,00Ikummatissanik misissueqqaarnerit eqqarsaatigalugit akitsuutit akiliutillu immikkut ittut allat aalajangersarneqartarput.
§ 16-imutImm. 1-imut
Aalajangersagassatut siunnersuummi pineqarput aatsitassatigut pisuussutinik misissuinissamut piiaanissamullu kisermaassilluni akuersissummik tunniussineq, ruujorikkut aqqutinik pilersitsinissaq ingerlatsinissarlu kiisalu nunap iluani allanik siunertaqartunut atuinissamut tunngasut. Aalajangersakkami allassimavoq akuersissut misissuinissamut aamma piiaanissamut immikkoortitsilluni tunniunneqarsinnaasoq. Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu aatsitassanik piiaanissamut akuersissut kisermaassiffissatut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, annikitsumik piaanissatut akuersissut pineqanngippat, § 33 malillugu aamma kisermaassinertaqanngitsumik tunniunneqarsinnaasoq.
Misissuinissamut ingerlataqarnerit tassaakkajupput sukumiinerusumik misissuinerit, soorlu nunap sannaatigut, nunap qaavanik aamma nunap iluani pissutsinik misissuinerit qillerinerillu kiisalu sullorsuarnik aamma sullunik ammukartunik pilersitsineq. Misissuinermi sammaqarnerup suuneranut annertussusianullu apeqqutaassapput tamakkunani pineqarnersut ikummatissat, aatsitassat manngertut, ruujoritigut aqqutinik pilersitsineq ingerlatsinerlu kiisalu allanik siunertaqartunut nunap iluanik atuineq aamma erngup nukinganik atorluaaneq.
Misissuinermik piiaanermillu ingerlataqarnermi ilaapput ingerlatat suulluunniit, akuersissut tunniunneqarsimasoq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup imaluunniit taanna sinnerlugu suliarisai, tamakkununnga ilaallutik attaveqaatinik pisariaqartunik pilersitsineq kiisalu saniatigut ingerlataqarnerit misissuinermut imaluunniit piiaanermut ingerlataqarnernut iluaqutaasussanut atatillugu.
Imm. 1-imi aamma allassimavoq, akuersissut sumiiffimmut erseqqinnerusumik killeqartumut tunniunneqartoq akuersissummi aalajangerneqarsimassasoq. Akuersissummi aamma allassimassapput aatsitassat suut pineqarnersut.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuummi pineqarput akuersissummi sumiiffimmi akuersissummut ilaasumi annikillisaajartuaarnissaq pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaavoq, kiisalu suliaqarnissamut pisussaaffiit piginnaatitaassummik pigisaqartup eqquutsittussaasai pillugit.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 7, imm. 2-ata assigerluinnarpaa.
Imm. 2-mi aalajangersakkami pineqarput akuersissummi aalajangersaanissamut periarfissat piffissap misissuiffiusup ingerlanerani sumiiffiup akuersissummi ilaatinneqartup annikilliartuaartinneqarnissaa.
Taamattaaq aalajangersagaq periarfissiivoq piumasaqaatinik aalajangersaasoqarnissamut piginnaatitsissummik pigisaqartup suliaqarnissamut pisussaaffinnik immikkut ittunik eqquutsitsinissaanut. Aatsitassanik misissuinissamut akuersissutinut assigiissaartumik piumasaqaatit atuuttut 1. november 1998-imeersut malillugit misissuinissamut akiliutissatut pisussaaffiit 1. januar 2009 aallarnerfigalugu ima amerlassuseqarput: Akuersissummut ataatsimut akiliutissat ullorsiutit malillugit:
Ukiut 1-2: 141.100 kr.
Ukiut 3-5: 282.200 kr.
Ukiut 6-10: 564.400 kr.Ullorsiutit malillugit ukiumut km2 –imut akiliut:
Ukiu 1-2: 1.411 kr. km2-mut
Ukiut 3-5: 7.055 kr. km2-mut
Ukiut 6-10: 14.110 kr. km2-mut
Imm. 3-mutAalajangersagassatut siunnersuummi selskabinut aatsitassanik piiaanissamut akuersissummik tunineqartunut piumasaqaatit arlallinik aalajangersagaqartoqarnissaa pineqarpoq.
Aalajangersakkap tunngavigaa aamma nangeqqippaa aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 7, imm. 3-mi aalajangersakkap assinga, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisikkut 19. maj 2009-meersukkut allanngortinneqartut, kiisalu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisissatut siunnersuummi oqaaseqaatit, ilaatigut ima allassimalluni:
”Maannakkumut piiaanissamut akuersissummik tunniussinermi qulakkeerneqassaaq, piiaanermik ingerlataqarnermut atatillugu isertitat suussusersineqassasut, allanillu ingerlataqarnermut atatillugu akileraarnikkut isertitanit aningaasartuutinillu immikkoortinneqassasut. Aatsitassanut aaqqiissutip nutaap ataani namminersorlutik oqartussat aamma tamanna qulakkiissavaat, aatsitassanik ingerlataqarnerup namminersorlutik oqartussat tigoreernerani.
Tamatuma nassataraa, piiaanissamut akuersissummik tunniussinermut imaluunniit allannguinermut atatillugu qulakkeerneqassaaq, isertitanit akileraartarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 3, imm. 3-mi taaneqartutut piginnaatitsissummik pigisaqartoq akileraanngitsoornissaanik nalunaarfigineqassanngitsoq, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup ersersinngippagu, akuersissut isertitat agguataarnerini akitsuutinik minnerpaamik nammakkiisunik nassaqartoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq taamaallaat akuersissut malillugu ingerlataqartoq kiisalu aatsitassanut inatsit malillugu allanik ingerlataqartoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq selskabini allani imaluunniit inunnut allanut aningaasalersuinngitsoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Kalaallit Nunaanni imaluunniit Danmarkimi selskabinik allanik akileraaqateqanngitsoq, pinngitsaaliissummik akileraaqatigiinneq pineqanngippat, piginnaatitsissummik pisiaqartoq nunami immini suliffeqarfissuarni nunani allani suliffeqarfissuarni piginnaatitsissutinik pigisaqartutut assinganik aningaasalersuinissamut piumasaqaateqarfiusunut ilaasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq ataatsimut isiginnilluni akit talip takissusaa aaqqiissut malillugu aamma talip takissusaanik piumasaqaatit malillugit iliortartoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aqutseriaasia, tamakkununnga ilaallutik selskabimut piginnittuunerup tungaanut pissusii, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik akuersinngippat allanngortinneqarsinnaanngitsut, kiisalu piginnaatitsissummik pigisaqartup angerlarsimaffia Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik akuersinngippat allanngortinneqarsinnaanngitsoq.”
Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu aatsitassanik piiaanissamut akuersissut taamaallaat aktieselskabimut tunniunneqarsinnaavoq, annikitsumik piiaanissamut akuersissut pineqanngippat. Akerlianik akuersissut taamaattoq inummut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartumut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasumut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, tak. § 32, imm. 2.
Selskabi piiaanissamut akuersissut malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq taamaallaat inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissut malillugu ingerlatanik suliaqarsinnaavoq, selskabinillu allanik akileraaqateqartussaanani, pinngitsaaliissummik akileraaruqateqarneq pineqanngippat. Pingaarnertut malittarisassaavoq selskabi taamaattoq Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimassasoq (angerlarsimaffeqassaaq). Selskabi suliffeqarfissuup selskabip peqataaffianit ajornerusumik aningaasaqartinneqassanngilaq, taamaattorli selskabip avataaniit aningaasalersorneqarnera namminerisamik aningaasaatai qaqugukkulluunniit uuttuut 2:1 angullugu qaangersinnaavaa. Ataatsimut isigalugu selskabi namminersortunut akigititat namminersortunullu atugassarititaasut nalinginaasut killilersugaanngitsut malillugit niuissaaq.
Piginnaatitsissummik pigisaqartoq suliaqarfitsigut pisariaqartunik piginnaasaqartussaavoq kiisalu piianermi sammisamut pineqartumut aningaasaqarnikkut pisariaqartunik tunuliaquteqartussaalluni.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 7, imm. 3 assigerluinnangajappaa, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisikkut § 9, nr. 1, 19. maj 2009-meersukkut allanngortinneqartut. Aalajangersakkami kingullermi aatsitassanut inatsisip § 7, imm. 3-at ima oqaasertalerneqarpoq:
”Imm. 3. Aatsitassanik piiaanissamut akuersissut taamaallaat aktieselskabimut tunniunneqarsinnaavoq. Selskabi piiaanissamut inatsit manna malillugu akuersissummik tunineqartoq taamaallaat ingerlatanik suliaqarsinnaavoq, selskabinillu allanik akileraaqateqartussaanani, pinngitsaaliissummik akileraaqateqarneq pineqanngippat. Selskabip taamaattup Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimassaaq (angerlarsimaffeqassaaq). Selskabi suliffeqarfissuarmut ilaaffigisaminut naleqqiulluni annikinnerusumik aningaasalersugaassanngilaq, taamaattorli selskabip nunat allamiut aningaasaannik peqarsinnaavoq, namminerisamik aningaasaat qaangertuarsinnaallugit uuttut 2:1 angullugu. Ataatsimut isigalugu selskabi talip takissusaa malillugu akinik niuertassaaq, talip takissusia malillugu piumasaqaatit ataanni. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq suliaqarfitsigut pisariaqartunik piginnaasaqartussaavoq kiisalu piianermi sammisamut pineqartumut aningaasaqarnikkut pisariaqartumik tunuliaquteqartussaalluni.”
Inatsisissatut siunnersuummi L 129 2008-2009-mi Kalaallit Nunaata namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisissatut siunnersuummi aalajangersagaq pillugu ima oqaasertalerneqarpoq:
”§ 7, imm. 3-p allanngortinneratigut periarfissiineqarpoq selskabit pinngitsaaliissummik akileraaqateqartut piiaanissamut akuersissummik pissarsisinnaalernerannik. Isertitanik naatsorsuineq, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi tamanna ilutigalugu saqqummiunneqartuni § 7-imi isertitat pillugi nassuiaammut ilaasuni, akileraaqateqarnerup sunniutaanik iluarsiinermi tunngaviussaaq, taamaalilluni isertitat il.il. piianermik ingerlataqarnermut tunngassuteqartut ilanngunneqassallutik.
Taamattaaq selskabi imminut pisussaaffilissaaq suliffeqarfissuarmut ilaaffigisaminut naleqqiulluni annikinnerusumik aningaasalersugaassannginnissaminut. Tamatuma nassataraa, selskabimi akiitsut namminerisamillu aningaasaatit akornanni naleqqatigiisitsinermi amerlanerussanngillat, suliffeqarfissuup ataatsimut isigalugu akiitsuinut namminerisamillu aningaasaataannut naleqqiullugu, taarsigassarsisitsisuusoq suliffeqarfissuarmut attuumassuteqarpat attuumassuteqanngippalluunnit, kiisalu taanna nunami immineersuuppaat imaluunniit nuna allamiuugaluarpat. Taamaattorli selskabip nunat allamiut aningaasaannik peqarsinnaavoq, namminerisamik aningaasaat qaangertuarsinnaallugit uuttut 2:1 angullugu, selskabit nunat allamiunit pigineqartut annikitsumik aningaasalersugaasut pillugit Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut malittarisassani atuuttuni killissarititaasut amerlaqataat. Taamaalillu sunniutissaa taamaallaat imaassaaq, nunami immini suliffeqarfissuit nunami allamiut suliffeqarfissuini aningaasalersorneqarnissamut piumasaqaatinut taamaattunik ilaatinnissaat. Tamanna sunniuteqaqataassaaq isertitat iluarisamik selskabinut nunat allamiunut imaluunniit kalaallit selskabianut allamut iluarisamik nuunneqarsinnaanatik, taamaassagaluarpat selskabit akileraarnikkut iluanaarutaannik aamma isertitaqartarnermi nassuiaammut tunngaviit imaluunniit taaneqartumi kingullermiinnaq nungukkiartuaaginnassammata. Tamakku saniatigut annikitsumik aningaasalersuinermi akileraarnikkut inatsimmi malittarisassat selskabinut allanngortinneqaratik atuupput.
Selskabit pineqartut ataatsimut isigalugu immikkut pisussaatissapput, tassa imaappoq suleqatinik soqutigisaqarfeqatigisaannarnik niueqateqarnani, tallip takissusaa malillugu akit piumasaqaatillu malillugit niuertarnissaminut, t.i. nuussinertut akit aamma piumasaqaatit assigiit atorlugit, ingerlatani nuussinerni akit pillugit illuatungeriit arlaannut attuumassuteqanngitsut akornanni tunngaviit periutsillu pillugit OECD’p maleruaqqusai malillugit.
Tamanna iluaqutaassaaq piginnaatitsissummik pigisaqartup isertitaminik selskabinut allanut iluarisaminik nuussisinnaannginneranut, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi § 7-imi isertitat nassuiarnerannut isertitat ilaanngippata.”
Taamaalilluni Naalakkersuisut aatsitassanik piiaanissamut qinnuteqaatit suliarinerannut atatillugu tunngaviit qulaani taaneqartut ilannguttassavaat, namminersornissaq pillugu isumaqatigiissutinut ilaasut, kingornalu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmut akuerineqartumut ilaasut.
Manna tikillugu inatsisitigut inissisimaneq imaassimavoq, avaqqunneqarsinnaasuinnartut aallaaviusimalluni piiaanissamut akuersissutit taamaallaat aktieselskabinut tunniunneqarsinnaasut. Inuit ataasiakkaat piginneqatigeeriaatsillu allat taamaalillutik § 7 malillugu piiaanissamut akuersissummik aamma tunineqarsinnaasimallutik, pissutsit akuersissummut attuumassuteqartut tamatumunnga tunngaviusinnaappata. Taamattaaq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik innuttaasut aatsitassanut inatsisip § 32-at malillugu aatsitassat ilaannik akuersissummik peqarnani katersisinnaallutik piiaasinnaallutik.
Siunnersuummi §§ 45-47 malillugit inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasut, aamma kommunit suliffeqarfiillu immikkut akuerineqarnermikkut akuersissummik peqqaarnatik aatsitassat ilaannik killilimmik ingerlataqarsinnaapput.
Siunnersuut malillugu inuit annikitsumik misissuinissaq pillugu aamma aatsitassanik allanik ikummatissaanngitsunik piiaanissamut inatsisartut inatsisaanni kapitali 8-mi malittarisassat malillugit taamaallaat piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaapput.
Piginnaatitsissummik pigisaqartup (selskabip) aningaasalersornera niuernermilu piumasaqaatit pillugit siunnersuutip piumasaqaatai ukununnga oqaaseqaatinut erseqqinnerusumik nassuiarneqarput, § 9, nr. 1, inatsisissatut siunnersuummi L 129 2008-2009, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisissatut siunnersuut. Qulaani taaneqartutut inatsisip akuerineqartup § 9, nr. 1-iata, aatsitassanut inatsisip § 7, imm. 3-at allanngortippaa.
Aalajangersakkatut imm. 3-annut siunnersuut malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut ingerlataqarnissamut pineqartumut ingerlatatigut pisariaqartitanik piginnaaneqartussaavoq kiisalu aningaasarsiornikkut pisariaqartitanik tunuliaquteqartussaalluni. Pisumi aalajangersimasumi ingerlatatigut aningaasarsiornikkullu tunuliaquteqarnissamik piumasaqaammut apeqqutaassapput ingerlataqarnerup annertussusia, pisariutigissusia, aarlerinaateqarnera assigisaallu. Anguniarneqarpoq ingerlataqarnerup annertussusiata suussusiatalu kiisalu piumasaqaataasut akornanni naammaginartumik naleqqussaasoqarnissaa.
Imm. 4-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanissamut akuersissummik tunineqareernermini imm. 3-mi piumasaqaatit taaneqartut piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat eqquutsissavai, pisuussutiminillu nammineq atuisinnaatitaalluni, tamakkununnga ilaallutik akilersuinermik unitsitsisimassanani, akiliisinnaajunnaarsimassanani imaluunniit tamakkununnga assersuussinnaasunut inissisimassanani.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, piiaanissamut akuersissut piffissanut kapitalini 6 aamma 7-imi taaneqartunut atuuttoq. Pisuni piffissaliussaq akuersissummi aalajangerneqartarpoq. Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq piiaanissamut akuersissutip ukiut 50-it sinnersinnaanngikkai.
Nunap iluani allatut atuinissamut pisut aalajangersimasut malillugit Naalakkersuisut piffissamik killilerneqanngitsumik aalajangiisinnaapput, tamanna assersuutitut eqqarsaatigineqarpoq nunap iluata CO2-mik assigisaannilluunniit toqqorsimatitsinermut atorneqarnerani.
Imm. 6-imutAalajangersagaq attuumassuteqarpoq ingerlataqarnerup nalinginnaasumik ingerlanneqarnera; sumiginnaanermi annaasaqarneq pillugu aalajangersagaq atorlugu akuersissut unitsinneqarsinnaavoq. Piiaanissamut ingerlataqarnerup unitsikkallarneqarnera pillugu § 44 innersuussutigineqarpoq.
Imm. 7-imutAalajangersakkap aalajangerpaa, akiliuteqartarneq pillugu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasut, kiisalu akuersissummik qinnuteqarnermut atatillugu, akuersissummik tunniussinermut atatillugu, kiisalu tamakkununnga attuumassuteqartunik suliaqarnernut allanut atatillugu akiliutit pillugit.
Aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissuteqarnerni assigiissaartumik piumasaqaatit atuuttut 16. november 1998-imeersut malillugit akiliutit maanna ima amerlassuseqarput:
Misissuinissamut akuersissutit.
1. Qinnuteqarnermi akiliut 5.000 kr.
2. Akuersissummut akiliut (ukiut 1-5) 35.275 kr.
3. Akuersissummut akiliut (ukiut 6-10) 35.275 kr.
4. Akuersissummut akiliut (ukiut 11-12, 13-14, 15-16) 35.275 kr
5. Alliliinermi imaluunniit tunniussinermi akiliut 17.635 kr.
6. Akuersissummut ataatsimut ukiumut akiliut (ukiut 6-10) 35.275 kr.Piiaanissamut akuersissutit.
1. Akuersissummut akiliut: 100.000 DKK
2. Piiaanermut akuersissuteqarnerup nalaani oqartussatut suliarinninnerannut atatillugu aningaasartuutit attuumassuteqartut piviusullu.Ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutini akitsuutit akiliutillu aalajangersimasut immikkut ittut aalajangersarneqartarput, piginnaatitsissummik pigisaqartup Namminersorlutik Oqartussanut akiliutitut akiligassai imaluunniit oqartussatut suliarinninnermut akiliutitut.
§ 17-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkani pineqarput, oqartussanut akiliutinik akiliisarneq kiisalu akuersissutini ataasiakkaani Namminersorlutik Oqartussat peqataasarnerat. Aalajangersakkami oqaasertaliunneqartoq ”akissarsianik akiliineq” danskit nunap ilua pillugu inatsisaanni aamma atorneqarpoq, taamaalillunilu erseqqissaassutigineqarluni, tassani akileraarutinik akiliinissaq eqqartorneqanngitsoq. Aalajangersakkat malillugit akuersissutini piumasaqaatit aalajangerneqarsinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup nunaminertamut akitsuutinik akiliisarnissaa kiisalu tunisassiornermut akitsuut, sinneqartoorutinit akitsuut, annertussutsimut akitsuut imaluunniit atuinermut akitsuut. Taamattaaq aalajangerneqarpoq, selskabi namminersorlutik oqartussat aqutaat, piumasaqaatit erseqqinnerusut iluarsinerisigut akuersissummi peqataasutut ilanngunnissaminut pisinnaatitaassasoq.
Aalajangersakkat aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 8, imm. 1-2-mut assingulluinnangajapput.
Imm. 1 aamma 2-mi aalajangersakkat akitsuutit pillugit piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaaneranik kiisalu akuersissummi ingerlatamut ilaasumi pisortat peqataasinnaanerat pillugu aalajangersaasoqarsinnaasoq. Piumasaqaatit tamatumunnga assingusut aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugit piginnaatitsissutinik tunniussinerni atorneqartarsimapput.
Imm. 2-mutImm. 2-mi aalajangersagaq malillugu akuersissummi aalajangerneqarsinnaavoq selskabi namminersorlutik oqartussanit aqunneqartoq, piumasaqaatit erseqqinnerusumik nalunaarneqartumik ingerlatamut akuersissummut ilaatinneqartumut peqataasinnaatitaassanersoq.
Inatsit nr. 595 ulloq 12. december 1984-imeersoq aqqutigalugu Nunaoil A/S pilersinneqarpoq, Kalaallit Nunaanni ikummatissanik ingerlataqarnemi selskabitut isumaginnittussatut pilersinneqarluni. § 8, imm. 2-mi aalajangersakkat malillugit maanna akuersissutini Nunaoil peqataavoq. Tamanna ingerlaannassaaq. Nunaoil-ip akuersissutinik peqataalernera pillugu piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaasut ilaatigut tassaasinnaapput, akuersissut malillugu piginnaatsitsissutinik pigisaqartut allat ingerlatanut akuersissummut ilaasunut Nunaoil-ip aningaasartuutai akilertassagaat.
Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisip atuutsilerneranut atatillugu isumaqatigiinneqarpoq, Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiup Nunaoil-imi piginneqataassutai pissarsiarissagaat. Nunaoil siunissami Namminersorlutik Oqartussanit tamakkiisumik aqunneqalissaaq. Kalaallit Nunaanni selskabimik ikummatissanik ingerlataqarnermik isumaginnittussamik pilersitsinissaq pillugu Inatsit nr. 595 ulloq 12. december 1984-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq 21. maj 2009, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 26-mi aalajangersagaq aqqutigalugu.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarpoq piginnaatitsissutinik pigisaqartut oqartussanut akiliutigisartagaat pillugit aalajangersaaneq.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 8, imm. 3 assigilluinnarpaa, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsimmi 19. maj 2009-meersumi § 9, nr. 2 aqqutigalugu allanngortinneqartoq.
Inatsisissatut siunnersuummi L 129 2008-2009-mi Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisissatut siunnersuummi aalajangersagaq pillugu § 9, nr. 2-mut tunngatillugu ima oqaasertalerneqarpoq:
”Imm. 1 aamma 2 malillugit piginnaatitsissummik pigisaqartup pisortanut akiliutigisartagaasa aalajangernerannut uiggiullugu, piginnaatitsissummik pigisaqartoq nalunaarfigineqarsinnaavoq ingerlatanut akuersissummut ilaatinneqartunut akileraarutinik akiliinngitsoorsinnaasoq, ingerlataqarneq taamaalisukkut akiliutinik akiliisarpat akileraarutinik akiliisarnertut minnerpaamik nammakkiutaasartumik, akiliutillu tamakkiisumik Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7-imi isertitat nassuiarneqarnerannut ilaappata.”
Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuutini § 7-imut oqaaseqaatini ilaatigut allassimavoq:
”Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisissatut siunnersuummi § 7 malillugu aatsitassanik ingerlataqanermit isertitat suulluunniit akileraasersorneqarneranni § 7-imi isertitat nassuiaasersorneqarnerannut ilaapput. Taamaammat akileraanngitsoornissamut tunngaviussapput, akileraarutit akitsuutinik akiliisarnertut minnerpaamik artukkiutaasarnermit taarserneqarlutik, namminersorneq pillugu inatsimmi § 7-imi isertitat nassuiarneqarneranni tamakkiisumik ilaatinneqartut.”
Imm. 3-mi aalajangersagassatut siunnersuut malillugu ingerlatanit akuersissummut ilaasunit akileraanngitsoornissamut piginnaatitsissummik pigisaqartoq nalunaarfigineqarsinnaavoq. Akileraannginnissamut tunngaviussaaq piumasaqaatit marluk eqquutsinneqarsimappata. Siullertut suliffeqarfik imm. 1-2 malillugu akitsuusersorneqassaaq, akileraassagaluaruni minnerpaamik taamatut artukkiutaasussanik. Aappaattut akitsuusersuutaasussat namminersorneq pillugu inatsimmi § 7-imi isertitat nassuiarneqarneranni tamakkiisumik ilaatinneqassapput. Akileraanngitsuussagaanni piumasaqaatit marluiit tamaasa eqquutsinneqassapput.
§ 18-imutImm. 1-imut
Aalajangersagaq § 16 malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik taama aalajangersagaqartoqarsimappat suliassanik isumaqatigiissuteqarnerni, pilersuinerni kiisalu kiffartuussutini sulisartut kalaallit sulisorissagai. Ingerlataqarnermulli pisariaqarpat piginnaatitsissummik pigisaqartoq sulisunik Kalaallit Nunaanninngaanneersuunngitsunik allaneersunik atorfinitsitsisinnaavoq, sulisut taama piginnaasaqartut Kalaallit Nunaanni pissarsiarisinnaanngikkunigit imaluunniit sulilersinnaanngippata.
Aalajangersakkap annertunersaatigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 9, imm. 1 assigaa. Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 9, imm. 1, pkt. 1-iat malillugu akuersissummi sulisartunik kalaallinik imaluunniit sulisartunik qallunaanik atuinissaq pillugu piumasaqaataasinnaavoq.
Aalajangersagassatut §18, imm. 1-imi siunnersuut ima oqaasertalerneqarpoq, sulisartut kalaallit kisimik pineqarlutik. Taama killiliineq pisoq Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsisip akuerineqarneranut atatillugu Kalaallit Nunaanni sulisoqarniarneq pillugu nutaamik eqqarsaatersuuteqarneranut ilanngullugu. Taamaattorli sulisartut kalaallit atorneqarnissaanut piumasaqaatip taamaallaat nassatarissavaa Kalaallit Nunaannut qanimut attuumassuteqarnissamik piumasaqaat, takuuk imm. 5-imut oqaaseqaatit.
Kalaallit Nunaat EF-imi sumiiffittut suleqatigisatut inissisimavoq. Taamaalilluni EU-mi malittarisassat Kalaallit Nunaanni atorneqarsinnaanngillat, EF-imi isumaqatigiissutip immikkoortuata 4-aat eqqaassanngikkaanni, kiisalu nunat imarpiit qulaallugit inissisimasut EF-imilu isumaqatigiissummi artikel 182-188-imi sumiiffiit suleqatigisaasut pillugit malittarisassat immikkut ittut. De Europæiske Fælleskaber-ip pilersinneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutit allanngortinneqarneranni isumaqatigiissummi 13. marts 1984-imeersumi aalajangigaavoq, Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu eqikkaanerit ilanngullugit (EF-Tidende, nr. L 29 ulloq 1. februar 1985-imeersoq) kiisalu Kalaallit Nunaata EF-ip tungaanut inissisimanera allanngornera pillugu inatsit nr. 259 ulloq 28, maj 1984-imeersoq.
EF-imik isumaqatigiissummi artikel 186 malillugu (siusinnerusukkut artikel 135) Nunat EF-imut ilaasortat aamma nunat imarpik illuatungaaniittut nunallu immikkoortut akornanni sulisartut pituttorsimanngitsumik nuttarsinnaanerat pillugu malittarisassanik suli akuerinnittoqarsimanngilaq. Siunnersuisooqatigiit aalajangigaanni 27. november 2001-imeersumi (2001/822/EF), artikel 45, imm. 2, naqinneq b malillugu aalajangerneqarpoq, nunani imarpiit qulaallugit inissisimasuni sumiiffinnilu allani (OLT) oqartussat naalagaaffiit selskabii, naalagaaffinni innuttaasut suliffeqarfiillu ima pisassagaat nunani allani innuttaasunut, selskabiinut suliffeqarfiinullu iliuuserisartakkani iluaqusinnginnerussallutik, kiisalu imarpiit qulaallugit nunani sumiiffinnilu allani oqartussat naalagaaffiit EU-mut ilaasortaasut akornanni innuttaasunik, selskabinik suliffeqarfinnillu immikkortitsissanngitsut.
Siunnersuisooqatigiit aalajangigaanni 27. november 2001-imeersumi (2001/822/EF) artikel 45, imm. 3-mi ima allassimasoqarpoq:
” Sumiiffikkaani suliffissaqartitsiniarneq siuarsarniarlugu tapersersorniarlugulu OLT’mi oqartussat aalajangersakkanik atuutsitsilersinnaapput, namminneq innuttaminnut sumiiffinnilu ingerlatanut iluaqutaasunik.”
Aalajangersakkat taamaattut atuutsinneqalissappata OLT-mi oqartussat pineqartut aalajangersakkat aalajangiunneqarsimasut pillugit Kommissionimut nalunaarutigissavaat, taamaalisoqareerpallu Kommissionip naalagaaffiit ilaasortaasut tamanna pillugu nalunaarfigissavai. Taamaalilluni sulisartunik kalaallinik salliutitsineq EU-mi malittarisassanik unioqqutitsinngilaq.
Kalaallit Nunaat nunarsuarmi niueqatigiinnermi kattuffimmut ilaasortaavoq (World Trade Organisation (WTO)), malittarisassanik arlalinnik aalajangersaasimasoq. Ilaatigut malittarisassaqarpoq nunat tamat akornanni niuerneq aamma kiffartuussutinik paarlaateqatigiittarneq pillugit siuarsaataasussanik. Kalaallit Nunaat Danmarkimik naalagaaffeqatigiinneq aqqutigalugu kattuffimmut ilaasortaavoq. Taamaalilluni WTO-mi malittarisassat Kalaallit Nunaannut aamma atuupput.
WTO-mi malittarisassanut ilaatigut ilaavoq General Agreement on Trade in Services ("GATS"), niueqatigiinnermi kiffartuussutinik sullissisarneq pillugu malittarisassanik imaqartoq. GATS-imi artikel I (3), naqinneq b (art. 1, imm. 3, naqinneq b), malillugu oqariaatsimut kiffartuussutinik sullissisarneq pillugu pineqarput kiffartuussutit ingerlataqarfini suniluunniit suugaluartulluunniit, oqartussatut suliarinninnermut atatillugu kiffartuussutit pinnagit.
GATS-imi artikel XVI (art. 16) aamma artikel XVII (art. 17) imaqarput niuerfigisinnaasanut appakaassinnaaneq pillugu aamma nunami suliarinnittarnermik taaneqartoq pillugu malittarisassanik imaqarpoq. Niuerfigisinnaasanut appakaassinnaaneq pillugu malittarisassat nassataraat, ilaasortaasup nunanit ilaasortaasunit allanit kiffartuussutit aamma kiffartuussisut naalagaaffiup ilaasortaasup akuersissuteqarnissamut allattukkatut taaneqartumi piumasaqaatitut aalajangersagaani, killilersuutaani aamma piumasaqaataani taaneqartunit annikinnerusumik iluaqutissarsillugit iliorfigissanngikkai. Nunami suliarinnittarneq pillugu malittarisassat nassataraat, ilaasortaasup ilaasortanit allanit kiffartuussutit aamma kiffartuussisut nunami ilaasortaasumi immini kiffartuussutinik kiffartuussisunillu iliuuserisartakkaminit annikinnerusumik iluaquserlugit iliorfigisassanngikkai. Nunap tunngavii niuerfigisinnaasanut appakaassinnaaneq pillugu malittarisassatut aamma taamaallaat atorneqarsinnaavoq, ilaasortap akuersisarnermut nammineq allattugaatimini eqqaasimaguniuk, tunngavik tamanut atuuttuusoq imaluunniit kiffartuussinermik ingerlataqarnerup iluani ingerlataqarfinnut aalajangersimasunut atuutissasoq.
Danmark, taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaat, GATS-imi malittarisassat malillugit niuerfigisinnaasanut appakaassinnaaneq aamma nunami suliarinnittarneq eqqarsaatigalugit piffissap matuma nalaani pisussaaffinnik immikkut ittunik imminnut pisussaaffilersimanngillat. Taamaalilluni sulisartut kalaallit salliutinneqarnissaannut GATS-ip malittarisassaanik unioqqutitsinerunngilaq.
Taamaattorli kalaallit sulisartut salliutittarnissaannik aaqqiissut GATS-imi niuerfigisinnaasanut appakaassinnaaneq pillugu aamma nunami suliarinnittarneq pillugu malittarisassat unioqqutitsineqalissaaq, Danmark, taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaat, ingerlataqarfiit iluini pisussaaffinnik immikkut ittunik imminnut pisussaaffilerunik, piginnaatitsissummik pigisaqartut § 18, imm. 1 malillugu sulisartunik atuisarnissamut pisussaaffinnik imaqartunik pisussaaffilerunik.
Imm. 2-mutAalajangersagaq malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik tunineqarsimasoq suliassanik isumaqatigiissuteqarnerni, pilersuinerni kiisalu kiffartuussutinik sullinneqarnernik suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut atussavai. Suliffeqarfiilli nunanit allaneersut atorneqarsinnaapput, Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit unammillersinnaassuseqanngippata.
Aalajangersakkap annertunersaatigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 9, imm. 2-at assigaa.
Taamaattumik suliffeqarfinnik Kalaallit Nunaanneersunik atuisarnissaq piginnaatitaassummik pigisaqartumut akuersissummi aalajangerneqarsimappat avaqqunneqarsinnaanngilaq, § 18, imm. 2, pkt. 2-ani pisut taaneqartut allat aalajangersarneqarsimanngippata. Siunnersuutip § 18, imm. 2, pkt. 2-at, aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 9, imm. 2, pkt. 2-at assigaa.
Kalaallit Nunaata EF-imi aalisarneq pillugu isumaqatigiissummi pissarsiarisartagaanut taarsiissutip malitsigisaanik OLT-mi aaqqiissut atuuttoq aqqutigalugu Kalaallit Nunaat EU-mit ikiorsiissutinik pissarsisanngilaq. Kalaallit Nunaat OLT-mi inissisimanini aqqutigalugu kingusinnerusukkut aatsitassarsiornermi pilersaarutinut niueqatigiinnit aningaasalersuisarnissamut periarfissanik angusaqassappat, pilersaarutit taamaattut eqqarsaatigalugit suliarinnittussarsiuussinerni pilersuinissamilu peqataaneq, ingerlataqarfinnut inunnullu ataasiakkaanut tamanut isumaqatigiissummi EØF-imi pineqartunut piumasaqaatit tamanut ammasuulissapput.
Soorlu imm. 1-imi oqaaseqaatini eqqartorneqartutut Kalaallit Nunaat EU-p tungaatigut nunatut imarpiit qulaallugit imaluunniit nunarsuup immikkoortuani nunatut inissisimavoq. Imarpiit qulaallugit nunat aamma sumiiffiit suleqatigisat EF-imi isumaqatigiissummi artikel 182-188-imi malittarisassat immikkut ittut eqqaassanngikkaanni, EU-mi malittarisassat Kalaallit Nunaanni atuutinngillat. OLT-mi malittarisassat kiffartuussinerit pillugit malittarisassanik immikkut ittunik imaqarput. Malittarisassalli malillugit OLT-mi oqartussat naalagaaffiit ilaasortaasut selskabiisa, innuttaasa aamma suliffeqarfiisa akornanni assigiinngissuteqartumik iliuuseqarfigissanngilaat, kiisalu OLT-mi oqartussat naalagaaffiit ilaasortaasut selskabii, innuttai aamma suliffeqarfii annikinnerusumik iluaquserlugit iliorfigissanngilaat, nunat allat innuttaannut, selskabiinut aamma suliffeqarfiinut iliuuserisartakkaminnut naleqqiullugit. Siunnersuisooqatigiit aalajangigaanni 27. november 2001-imeersumi (2001/822/EF), artikel 45, imm. 3 malittarisassaqarpoq, OLT-mi oqartussat aalajangersaasinnaasut nammineq innutaminnut sumiiffimmi ingerlatanut iluaqusiisinnaasunik, sumiiffimmi ingerlataqarneq siuarsarniarlugu imaluunniit sumiiffimmi suliffissaqartitsiniarneq tapersersorniarlugu. Imm. 1-imut tamanna pillugu oqaaseqaatini erseqqinnerusumik eqqartuisut innersuussutigineqarput.Taamaalilluni aalajangersakkat malillugit Kalaallit Nunaanni isumaqatigiissutit, pilersuisut aamma kiffartuussutit iluaquserneqarnerat EU-mi malittarisassanik unioqqutitsinerunngilaq.
Inatsisissatut siunnersuutip matuma suliarinerani Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornermi pilersaarutinut Niueqatigiinnit aningaasanik pissarsisanngilaq. Siunnersuisooqatigiit aalajangigaat 17. juli 2006-imeersoq aqqutigalugu (2006/526/EF) illuatungaani Det Europæiske Fællesskab, illuatungaanilu Kalaallit Nunaat aamma Kunngeqarfiup Danmarkip akornanni attuumassuteqarnerat pillugu (”suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut”), suleqatigiissutissanut ilaatigut ilaavoq aatsitassatigut pisuussutit, tak. suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi artikel 4, naqinneq b. suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut iluarsineqarpoq Kommissionip Peqqussutaa nr. 439/2007 aqqutigalugu. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip atuuffigaa 1. januar 2007-imit 31. december 2013-imut. Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut malillugu Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornermi pilersaarutinut kingusinnerusukkut tapiissutinik pisalissaguni, Kalaallit Nunaata qulakkiissallugu pisussaaffigilissavaa, pilersaarutit taamaattut ingerlataqarfinnut inunnullu ataasiakkaanut assigiimmik piumasaqaateqartumik tamanut ammartariaqalissavai, tassani eqqarsaatigineqarlutik naalagaaffinni ilaasortaasuni innuttaasut imaluunniit nunaqavissut, imaluunniit nunani aamma nunarsuup immikkoortuiniittut suleqatigisaniittut, tak. EF-imik isumaqatigiissummi artikel 183, stk. 1, nr. 4.
Soorlu imm. 1-imut oqaaseqaatini qulaani taaneqartuni Kalaallit Nunaat nunarsuarmi niueqatigiinnermi kattuffimmut ilaasortaavoq (World Trade Organisation (WTO)), Danmarkimik naalagaaffeqatigiinneq aqqutigalugu. Taamaalilluni WTO-mi malittarisassat aamma Kalaallit Nunaannut atuupput.
WTO-mi malittarisassat ilaatigut malittarisassanik imaqarput, nioqqutissanik niueqatigiinnermik naleqqussaasunik, "General Agreement on Tariffs and Trade" (GATT), aqqutigalugu, kiisalu malittarisassat kiffartuussutik niueqatigiinnermik naleqqussaasut, "General Agreement on Trade in Services" (GATS) aqqutigalugu.
Artikel III aqqutigalugu GATT-imi tunngaviit aalajangersagaapput nunanik suliarinnittarneq aamma assigiinngisitsisannginnissaq pillugit. Aalajangersakkami ilitsersuutaavoq nioqqutissat eqqunneqartut ima suliarineqassasut nioqqutissat nunami immini aallaavillit assingusut annikinnerusumik iluaquserlugit suliarinnittarnernut naleqqiullugit.
GATT-imi artikel III (4) (art. 3, imm. 4) erseqqissarneqarpoq nioqqutissat nunanit ilaasortaneersut, nunamut ilaasortaasumut inatsisinut, malittarisassanut piumasaqaatinullu tunngasuni, allamut eqqunneqarneranni, nunami immini tunisinermut, pissarsiarisinnaasanut, pisiarinissaannut, assartornissaannut, siammartinnissaannut imaluunniit atornissaannut sunniuteqartut, ima suliarineqassasut nioqqutissat nunami immini aallaavillit assingusut annikinnerusumik iluaquserlugit suliarinnittarnernut naleqqiullugit.
GATT-imili malittarisassaqarpoq, nuna ilaasortaasoq periarfissinneqarluni GATT-imi pisussaaffimminik isumaginninngitsoornissaminut, tamakkununnga ilaallutik aningaasarsiornermut ineriartuutissanut naalagaaffimmi tapiiffigineqartarneq pillugu GATT-mi artikel XVIII (art. 18) aalajangersagaq. Aalajangersakkami tassani imm. 1-imi aalajangerneqarpoq nunat ilaasortaasut nassuerinerat, GATT-imi anguniakkat ajornaannerusumik anguneqassasut iningaasarsiornikkut ineriartornerat qaffatsikkiartornerisigut, pingaartumik nunap ilaasortaasumik aningaasarsiorneri eqqarsaatigalugit, inuunermi appasissumik atugarissaarnerup atatiinnarneratigut, kiisalu ineriartornerup inissisimanera appasissumiitinneqarluni. Imm. 2-mi aalajangersakkami isummerneqarpoq, aningaasarsiornerup ineriartortinnissaanut pilersaarutinik politikkinillu atuutsitsisinnaaniarluni, innuttaasut inuunerminni inissisimanerisa qaffarsarnissaannik siunertaqartunik, nunanut ilaasortaasunut tamakkununnga pisariaqarsinnaasoq iliuusissanik nioqqutissanik eqqussuinermut sunniuteqartunik illersuutissanik imaluunniit iliuusissanik allanik aalajangersaasinnaallutik. GATT-imi artikel XVIII (4) (a) og (b) (art. 18, imm. 4, naqinnerit a aamma b) malillugit nuna ilaasortaasoq, aningaasarsiornerata inuunermi atukkani appasissutsip atatiinnarneratigut ingerlasinnaasoq, ineriartornermilu aatsaat siusissumi inissisimasoq, imaluunniit nuna ilaasortaasoq ineriartuleruttortoq, taamaalilluni piumasaqaatit erseqqinnerusumik aalajangerneqarsimasut GATT-imi malittarisassanik avaqqussisinnaavoq, kiisalu tunngaviussalluni GATT-imi artikel XVIII (art. 18) immikkoortoq C imaluunniit D-mi periutsip malinneqarnissaa.
Nuna ilaasortaq GATT-imi artikel XVIII (4) naqinneq (a) (art. 18, imm. 4, naqinneq a)-mi pineqartoq pisussaaffeqarpoq, iliuusissap eqqarsaatigineqartup aallartinnginnerani taama iliuuseqarnissamik eqqarsaat pillugu nunat ilaasortaasut ilisimatissavai. Iliuuseqarnissaq pillugu nalunaarutiginninnerup kingorna nunat ilaasortaasut allat kingusinnerpaamik ullut 30-t qaangiutinnginnerini nuna ilaasortaasoq pineqartoq isumasioqatiginissaminnik kaammattuisimanngippata, nuna ilaasortaasoq pisinnaatitaavoq GATT-imi aalajangersakkat pineqartut avaqqussinnaallugit. Nunali ilaasortaasoq kaammattorneqaruni ilaasortat sinneri isumasioqatigissavai. Nunat ilaasortaasut ullut 90-it qaangiutinnginnerini isumaqataanerminnik nalunaarutiginninngippata, nuna ilaasortaasoq pineqartoq nunat ilaasortaasut tamatuminnga nalunaarfigereerlugit iliuussissaminik aallartitsisinnaavoq.
Nuna ilaasortaasoq GATT-imi XVIII (4) naqinneq (b) (art. 18, imm. 4, naqinneq b)-mut ilaasoq, nunat ilaasortat sinneri qinnuigissavai iliuusissamisut eqqarsaatini akuereqqullugu. Nunat ilaasortat ingerlaannartumik nunamik ilaasortamik pineqartumik isumasioqatigiinnissamut, ilaasortallu sinneri isumaqataappata, nuna ilaasortaq pineqartoq iliuusissamut pineqartumut tunngasunut pisussaaffimminut pisussaaffeqarunnaassaaq.
GATT aamma ataatsimut isiginnittumik pisussaaffinnut pinngitsoortitsinissamut GATT-imi artikel XX (art. 20)-mi aalajangersagaqarpoq. Sulianut tunngasuni pinngitsoortitsineq nunanit ilaasortanit uparuarneqarsinnaasoq, GATT-imi artikel XX (art. 20)-mi tamakkiisumik erseqqissumik taagorneqarput. Ilaatigut ilaatinneqarput iliuusissat inunnik, uumasunik, naasunik imaluunniit peqqissutsimik illersuinissamut eqqarsaatigisassat pisariaqartitat. Tamakku saniatigut piumasaqaataavoq iliuusissat nunamit ilaasortaasumik arlaannut attuumassuteqanngitsumik naleqquttumillu tunngavilersorneqassapput eqquutsinneqarlutillu. Tamaattorli nalorninartutut isumaqarfigineqarsinnaavoq eqqarsaatigisassat imm. 2-mi aalajangersakkani tunngavilersuutigineqartut, GATT-imi pinngitsoortitsinissamut aalajangersakkat iluanni atuunnersut.
Kiffartuussutit eqqaaneqareersutut GATS-imut ilaatinneqarput. GATS-imi artikel I (3) (b) (art. 1, stk. 3, litra b) malillugu oqariaatsimut kiffartuussutsinut ilaatinneqarput, ingerlatani suniluunniit kiffartuussutit suulluunniit, tassani ilanngunneqarnatik kiffartuussutit oqartussat suliarinninnerinut ilaatillugit isumagineqartut.
Imm. 1-imi oqaaseqaatini soorlu allassimasoq, niueqatigiiffissanut appakaannissaq aamma nunami immini samminninnissaq pillugit GATS malittarisassanik aalajangersaasimavoq. Malittarisassalli tamakku taamaallaat atorneqarsinnaapput, nuna ilaasortaq nammineerluni akuersissutinut nalunaarsuutini nalunaarutigisimaguniuk, niuerfissanut appakaannissaq aamma nunami immini suliarinninneq kiffartuussutit iluanni ingerlataqarfinnut tamanut atuutissasoq imaluunniit ingerlataqarfinnut aalajangersimasunut atuutissasoq. Piffissap matuma nalaani Danmark, taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaat, pisussaaffinnik (akuersissutinik) immikkut ittunik taamaattunik imminnut pisussaaffilersimanngillat. Taamaattumik Kalaallit Nunaanni kiffartuussisunik aamma kiffartuussutinik salliutitsineq GATS-imik unioqqutitsinerunngilaq. § 18, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarput aatsitassat piiarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni suliareqqinneqassasut. Aalajangerneqarpoq piiaanissamut akuersissuteqarneq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassat piiarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni suliareqqissagai. Suliareeqqiinerli Kalaallit Nunaata avataani pisinnaavoq, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq annertuumik aningaasartuuteqarnermik imaluunniit annertuumik pisarissersuutinik kinguneqassappat.
Aatsitassanut inatsit atuuttoq siunnersuummi § 18, imm. 3-mut assingusumik malittarisassamik erseqqissumik imaqanngilaq. Taamaattorli aatsitassanut inatsimmi atuuttumik § 7, imm. 1-imi aalajangerneqarpoq akuersissut erseqqinnerusumik piumasaqaateqarluni tunniunneqarsinnaasoq. Taamattaaq aatsitassanut inatsit atuuttoq sinaakkutissatut inatsisitut atuuttoq, aallaavittut periarfissiissaaq akuersissutini, najoqqutassatut akuersissutini aamma assigiissaartumik piumasaqaatinit malittarisassanik immikkut ittunik aalajangersaasinnaasoq, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaanni suliarinnittarneq pillugu aalajangersakkat.
Aalajangersimasumik isummerfigineqartariaqarpoq, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq annertuumik amerlanerusunik aningaasartuuteqarnerunissamik aamma pisarissersuinermik kinguneqassanersoq.
Imm. 1 aamma 2-mut oqaaseqaatini taaneqartutut Kalaallit Nunaat EU-p tungaanut imarpiit ikaarlugit nunatut imaluunniit nunarsuarmi sumiiffiit immikkoortuanitut inissisimasoq, kiffartuussutinillu Kalaallit Nunaanneersunik salliutitsineq EU-mi malittarisassanik unioqqutitsinerunngitsoq. Tamakkunani imm. 2-mut oqaaseqaatini itisileriinerit innersuussutigineqarput.
Imm. 1 aamma 2-mut oqaaseqaatini nassuiaatigineqartutut Kalaallit Nunaat Danmarkimik naalagaaffeqatigiinnini aqqutigalugu nunarsuarmik niueqatigiinnermi kattuffimmut ilaasortaavoq (World Trade Organisation "WTO"). Taamaalilluni WTO-mi malittarisassat aamma Kalaallit Nunaannut atuupput.
Imm. 1 aamma 2-mut oqaaseqaatini taaneqareersutut WTO-mi malittarisassanut ilaatigut ilaavoq General Agreement on Trade in Services ("GATS"), niueqatigiinnermi kiffartuussutinik sullissisarneq pillugu malittarisassanik imaqartoq, aammalu imaralugit niueqateqarfissanut appakaannissaq aamma nunami immini suliarinninnissaq pillugit malittarisassat. Piffissap matuma nalaani Danmark, taamaalillunilu aamma Kalaallit Nunaat, niuerfissanut appakaassinnaaneq aamma nunami immini suliarinninnissaq eqqarsaatigalugit pisussaaffinnik immikkut ittunik imminnut pisussaaffilersimanngillat. Taamaattumik suliareqqiineq eqqarsaatigalugu Kalaallit Nunaanni kiffartuussisunik salliutitsineq GATS-imik unioqqutitsinerunngilaq. Imm. 1 aamma 2-mut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
Imm. 4-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq § 16 malillugu akuersissummi aalajangerneqarsinnaasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq qanoq annertutigisumik misissuissanersoq kiisalu pilersaarutinik suliaqassasoq piviusunngortitsillunilu, taamaalilluni qulakkeerneqassammat aatsitassanik misissuineq imaluunniit piiaaneq, kiisalu nunap iluanik allatigut atuineq inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik pissammata. Aammattaaq allassimavoq pilersaarutit misissuinerillu taamaattut Naalakkersuisunit akuerineqassasut.
Aalajangersagaq imm. 4-mut assingusoq aatsitassanut inatsimmi atuuttumi ilaatinneqanngilaq.
Imm. 4-mi aalajangersakkap ilaatigut eqqarsaatigai inuiaqatigiinni avatangiisitigullu eqqarsaatigisassat kiisalu qulakkeerinnilluni piginnaatitsissummik pigisaqartup misissorsimasai assigisaallu Naalakkersuisut akuerissagaat.
Aalajangersagaq siunnersuummi § 1, imm. 2-mi siunertatut aalajangersakkamut attuumassuteqartutut isigineqassaaq, taanna malillugu anguniarneqarmat aatsitassanik ingerlataqarnerit siunertaqartumik suliarineqarnissaat kiisalu isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik atorluaaneq aamma inuiaqatigiinnut akornusiinnginnissaq eqqarsaatigalugit isumannaatsumik suliarineqartarnissaat.
Misissuineq piiaanerlu inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik isumagineqarnersoq pillugu naliliinermi aallaavittut apeqqutaassaaq ataatsimut naliliineq pissutsillu attuumassuteqartut tamaasa nalilersorlugit, tamakkununnga ilaallutik pissutsit inooqatigiinnermi aningaasarsiornernut, avatangiisinut, silaannaap pissusaanut, peqqissutsimut, isumannaallisaanermut aamma pisuussutinut tunngasut. Ataatsimut naliliinerup aallaavittut ilaatigut imarissavai misissuinermi piiaanermilu ingerlataqarnerit pineqartut sunniuteqarneri kingunerisaallu ilanngullugit, kiisalu pissutsit allat imm. 1-3-mi pineqartut, ilaallutik inooqatigiinnermi aningaasarsiornermut sunniutit.
Aalajangersagassatut imm. 4-mi siunnersuutigineqartoq siunnersuummi imm. 1, 2 aamma 3-mi kiisalu siunnersuutip kapitaliata 16-iani inuiaqatigiinni akornusersuinnginnissamut aamma inuiaqatigiinnik naliliinermut attuumasutut isigineqassaaq. Aalajangersakkat taaneqartut ataatsimoorlutik inooqatigiinnermi aningaasarsiornermi eqqarsaatigisassat iluaqusissavaat kiisalu Kalaallit Nunaanni suliffissaqarniarnerup inuussutissarsiornermillu ingerlatsinerup qulakkeernissaanut ilapittuutaassaaq. Ilutigitillugu qulakkeerneqassaaq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinermut piiaanermullu atatillugu sulianik isumaginninnermi piginnaasanik ilisimasanillu Kalaallit Nunaanni inerisaaneqassaaq.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq pissutsit imm. 1-4-mi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaasut, tamakkununnga ilaallutik sulisartut kalaallit aamma suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut pillugit erseqqissaateqarnerit.
Imm. 5-imi aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmi atuuttumi ilaatinneqanngilaq.
Aalajangersagaq periarfissiivoq Naalakkersuisut nalunaarutitigut, najoqqutassatut akuersissutitigut imaluunniit assigiissaartumik piumasaqaatitigut pissutsit imm. 1-4-mi taaneqartut pillugit erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut, tamakkununnga ilaallutik sulisartut kalaallit aamma suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut pillugit erseqqissaateqarneri.
Sulisartut kalaallit aamma suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut pillugit erseqqissaatit pillugit Naalakkersuisut aalajangersaasimanngippata, aatsitassanik ingerlataqarnermi maannamut periuserineqartoq aallaavigineqartariaqarpoq.
Ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu najoqqutassatut akuersissummi § 21-mi allassimavoq, april 2008, suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersuusut pillugit eqqarsaatigineqartut, suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni nalunaarsorsimasut (”angerlarsimaffeqassasut”), inuussutissarsiornikkut ingerlataqarnermikkut Kalaallit Nunaannut piviusumik attuumassuteqartut. Aalajangersagaq taamaattoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik (ikummatissat pinnagit) misissuinermut atatillugu akuersissuteqarnissamut assigiissaartumik piumasaqaatini § 13-imi takuneqarsinnaavoq.
§ 19-imutAalajangersagaq malittarisassanik imaqarpoq, piiaanissaq sioqqullugu pilersaarusiarineqarsimasut akuerineqarsimassasut. Piiaanissaq sioqqullugu, iliuusissallu tamakkununnga siunertaqartut aallartinnginnerini, ingerlatassani piiaanissamut pilersaarut, ilaallutik tunisassiornerup aaqqissuunnissaa kiisalu taakkununnga sanaartukkat/atortut, Naalakkersuisunit akuerineqareersimassasut.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 10-at assigaa.
Aalajangersagassatut siunnersuutip nassataraa, piiaanermik ingerlataqarnissamut pilersaarut Naalakkersuisut akuerissagaat, tamakkununnga ilaallutik tunisassiornermut pilersaarut kiisalu taakkununnga sanaartukkat/atortut, piiaanissamut iliuuseqarnissat sioqqullugit imaluunniit tamatumunnga iliuusissatut siunniussat sioqqullugit.
Piiaanissamut pilersaarutit akuerinerini Naalakkersuisut eqqumaffigissavaat, iliuusissat teknikki eqqarsaatigalugu isumannaatsumik suliarineqarnissaat kiisalu isumannaallisaaneq, peqqissuseq, avatangiisit aamma inuiaqatigiinnut akornusersuinnginnissaat eqqarsaatigalugit, suliarinninnerlu ingerlanneqassasoq aatsitassatigut pisuussutinik sapinngisamik maangaannartitsinaveersaarluni.
Akuersissummik tunniussinissaq itigartitsissutigineqarsinnaavoq itigartitsinermi ingerlatatigut eqqarsaatigisassanik tunngaveqarpat, tamakkununnga ilaallutik teknikkikkut, isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut, avatangiisitigut aamma inuiaqatigiinnut akornusersuinnginnissat tunngasuni pissutsit eqqarsaatigalugit, aamma tak. § 1, imm. 2.
Aalajangersakkat malillugit pilersaarutinik akuersinermut atatillugu oqartussatut suliarinninnermi pingaaruteqarpoq, Naalakkersuisut aalajangiisinnaassasut naammaginartumik paasissutissat tunngavigalugit, ingerlatat ataatsimut nalilersinnaanissaat siunertaralugu. Ilaatigut tamatuma nassataraa avatangiisinut sunniutissanik naliliineq aamma inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliineq.
§ 20-mutImm. 1-imut
Aalajangersagaq periarfissiivoq, imm. 1 malillugu piiaanissamut pilersaarummik Naalakkersuisut akuersinerminnut atatillugu, aamma isummerfigissagaat akuersillutillu sanaartukkanik pilersitsineqassasoq, aatsitassarsiorfimmi imaluunniit imartani atortunik nukissiornermik pilersuisinnaasunik. Taama akuersissuteqarneq piiaanissamut akuersissummut ilanngullugu tunniunneqassaaq. Ingerlatamut atatillugu nukissiorfimmik pilersitsinissamut akuersissuteqartoqannginnerani imm. 1 malillugu tamatumunnga pilersaarut aammattaaq saqqummiunneqarsimassaaq. Ingerlatamut atatillugu nukissiorfimmut akuersissuteqarnermi ingerlataqarnissaq tamaat isigalugu ataatsimoorussilluni naliliineq tunngaviussaaq.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, aatsitassanik ingerlataqarnermut aamma nunap iluini ingerlataqarnermut atatillugu taamaallaat ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatassanut akuersissummik tunniussisoqarsinnaasoq. Aalajangersakkap ilaatigut siunertaraa, aatsitassanik ingerlatsinermik killeqartumik pilersitsinermi nukissiornermik tunisassiornissat siunertarivinneqaannartoq illuatungilerniarlugu. Taamaattoqartillugu Naalakkersuisut taama nukissiorfiliornissaq itigartissinnaavaat, imaluunniit Naalakkersuisut ataanni oqartussatut akisussaasumi nukissiornermik tunisassiornermik pilersitsinissaq pillugu qinnuteqaqqusilluni innersuussuteqassapput.
Aatsitassanik piiaanermut atatillugu erngup nukinga atorlugu nukissiornermik tunisassiornissamut misissueqqarnissamut atorluaanissamullu akuersissut Naalakkersuisut ingerlatanut tamakkununnga tunngasunik oqartussatut ataatsimoorussilluni suliarinninnerminut ilaatillugu tunniussinnaavaat. Taamaattorli erngup nukinganik pisuussutinut aalajangersimasunut akuersissuteqarnissaq erngup nukinganik pisuussutit atorluarnissaat pillugu inatsit malillugu suliarineqassaaq, oqartussatut suliarinninnerit sinneri siunnersuut manna malillugu suliarineqartussaallutik. Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut akuersissummut atugassarititaasut ataatsimoortillugit nalilersussavaat, Namminersorlutillu Oqartussanut qulakkeerinnissalluni soqutigisani pingaarnerni sunniutit, kiisalu imermit anorimillu nukissiornermut isumalluutit atorluarnissaasa annertunerpaaffilernissaat kiisalu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut soqutigisai ataatsimoortillugit isumagalugit.
Naatsorsuutigineqarpoq, akuersissut kisermaassassatut tunniunneqakkajuttassasoq, pisulli ilaanni akuersissut kisermaassinertaqangitsumik tunniunneqartariaqassalluni. Assersuutigalugu pisoqarsinnaavoq, erngup nukingagut pisuussut ima kuutsigisinnaammat annertutigalunilu, pisuussummut imaluunniit sumiiffimmut ataatsimut akuersissutit arlallit tunniunneqarnissaannut tunngavissaqarsinnaassalluni.
Imm. 2-mutNaalakkersuisut akuersissummi erseqqinnerusumi nukissiorfimmik imm. 1-imi taaneqartumik atuinissamut piumasaqaatinik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaassallutik, akuersissutip taamaatinnerani nukissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartut allat nukissiorfimmut attavilersinnaasut, kiisalu nukissiornermik nalinginnaasumik pilersuinermut nukissiornermik pilersuissalluni pisussaaffiliineq. Piumasaqaatit sulianut allanut tunngasut aalajangerneqarsinnaapput, siunnersuutip matuma siunertai malissinnaappatigit.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarpoq Namminersorlutik Oqartussanut akiliutinik akiliisarneq.
Aalajangersakkami oqaasertaliunneqartoq ”akissarsianik akiliineq” danskit nunap ilua pillugu inatsisaanni aamma atorneqarpoq, taamaalillunilu erseqqissaassutigineqarluni, tassani akileraarutinik akiliinissaq eqqartorneqarnani. Aalajangersakkat malillugit akuersissutini piumasaqaatit aalajangerneqarsinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup nunaminertamut akitsuutinik akiliisarnissaa kiisalu tunisassiornermut akitsuut, sinneqartoorutinit akitsuut, annertussutsimut akitsuut imaluunniit atuinermut akitsuut. Namminersorlutik Oqartussat akitsuutinit isertitaat, § 16 malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik ingerlatsinerminut atatillugu nukissiornermi pisuussutinik atorluaanermi akiligassai Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7, imm. 2-mi isertitat nassuiaasersornerannut ilaassapput.
§ 21-mutAalajangersagaq periarfissiivoq, imm. 1 malillugu atorluaanissamut pilersaarutip akuerineqarneranut atatillugu Naalakkersuisut isummissapput akuersillutillu, ruujorikkut aqqutinik pilersitsisoqassasoq, assersuutigalugu avataanit gas-imik uuliamillu assartuinermut atorneqartussamik. Akuersissut taanna atorluaanissamut akuersissummut ilanngullugu tunniunneqassaaq. Akuersissutip tunniunneqannginnerani imm. 1 malillugu tamatumunnga pilersaarut aamma taama saqqummiunneqassaaq.
Ruujorikkut aqqummik pilersinissamut akuersissut sammisaq ataatsimut isigalugu ataatsimoortumik ingerlatamut tamarmut ataatsimoortillugu nalilerneqarnera tunngavigalugu tunniunneqassaaq.
Imm. 2-mutNaalakkersuisut akuersissummi imm. 1-imi taaneqartutut ruujorikkut aqqutinik atuinissamut piumasaqaatinik erseqqinnerusunik malittarisassiuussisinnaapput. Akuersissummi piumasaqaatini ilaatigut ilaasinnaapput; ruujorip inissisimaffissaa, angissusissaa, naammassinnissinnaassusia, ruujorip allanit atorneqarsinnaatitaanissaaq tamatumunngalu akiliutit kiisalu akuersissutip taamaatinnerani ruujorip Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarnissaa. Suliaqarfitsigut piumasaqaatit allat aalajangersarneqarsinnaassapput, siunnersuutip matuma siunertaanut sapinngisamik eqquutsitsilluni. Tassani ruujorikkut aqqutinit pinngortitamik, avatangiisinik imaluunniit inunnik ruujorikkut aqqutinit mingutsitsineq allatigullu pitsaanngitsumik sunniutaasinnaasut allat pitsaaliorniarlugit killilersimaarniarlugillu piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaallutik. Piumasaqaat alla tassaasinnaavoq kabel-it ruujorikkullu aqqutit pioreersut aserfallatsaaliornissaannut iluarsaannissaannullu periarfissatigut pisussaaffitsigullu piumasaqaatit.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarput Namminersorlutik Oqartussanut akiliutigisartakkat. Aalajangersakkami oqaasertaliunneqartoq ”akissarsianik akiliineq” danskit nunap ilua pillugu inatsisaanni aamma atorneqarpoq, taamaalillunilu erseqqissaassutigineqarluni, tassani akileraarutinik akiliinissaq eqqartorneqanngitsoq. Aalajangersakkat malillugit akuersissutini piumasaqaatit aalajangerneqarsinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup imaqassutsimut akiliutinik, annertussutsimut nunaminertamut akitsuutinik imaluunniit sinneqartoorutinit akitsuutinik akiliisarnissaq. Namminersorlutik Oqartussat akitsuutinit isertitaat, § 16 malillugu aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu ruujorinik atorluaanermut piginnaatitsissummik pigisaqartup akilertagassai Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 7, imm. 2-mi isertitat nassuiarneqarnerannut ilaatinneqassaaq.
§ 22-mutImm. 1-imut
Ikummatissanik misissuineq qalluinerlu eqqarsaatigalugit akuersissutit sivisussusissaat pillugu aalajangersagaq malittarisassanik imaqarpoq. Aalajangersakkami allassimavoq misissuinissamut piiaanissamullu akuersissut ukiut qulit (10) angullugit atuuttussamik tunniunneqarsinnaasoq, pissutsilli immikkut ittut pisinnaatitsippata, ukiut 16-it angullugit sivisussuseqartumik. Misissuinissaq siunertaralugu akuersissut sivitsorneqarsinnaavoq ukiut pingasukkaartut (3) angullugit.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmi atuuttuttumi § 11, imm. 1-ip assigingajalluinnarpaa.
Aalajangersakkap nassataraa, ikummatissat pillugit akuersissutit – nunap ilua pillugu inatsisip atuuttup assinganik aamma aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu manna tikillugu ileqquusartup assinganik – misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutit ataatsimoortillugit tunniunneqartassasoq. Tamatumani tunngavigineqarpoq, naatsorsuutigineqarsinnaagunanngimmat suliffeqarfiit misissuillutik itisuumut qillerinissat ingerlanneqarnissaannut pisariaqartinneqartunut aningaasarpassuarnik aningaasalersuisinnaasut, kiisalu assingusumik iliuusissanut annertuumik aningaasartuutitigut artukkiisussanut, nassaartoqassagaluarpat piiaasinnaatitaaneq siumut qulakkeerneqarsimanngippat, suussusiinillu ilisimasaqarluni kiisalu taama piiaaneq eqqarsaatigalugu aningaasarsiornikkut piumasaqaatit imarisai erseqqinnerusut ilisimallugit.
Siunnersuummi § 22, imm. 1-imi piffissat eqqarsaatigalugit misissuinerup nalaa kisimi eqqarsaatigineqarpoq. Qalluinissamut piffissaliussaq maannakkumut ukiunut 30-nut atuuppoq sivitsorneqarsinnaallunilu, ukiulli 50-it sinnersinnaanagit, tak. siunnersuummi § 22, imm. 2 aamma 3, aamma § 16, imm. 5.
Akuersissutip ukiut 16-it angullugit tunniunneqarsinnaaneranut pissutsit immikkut ittut assersuutigalugu tassaasinnaapput, sumiiffiit silaannaap pissusii pinngortitamilu pissutsit allat ukiup qanoq ilinerani ingerlatsisinnaanerit, pisariaqartitsillutik kiisalu sulinermi atugassarititaasut immikkut ajornakusoortitsillutik misissuinerup sivitsorsinnaanera, kinguarsarsinnaanera naatsorsuutigineqarpat imaluunniit piffissat ilaanni misissuinissap pinngitsoortissinnaanera naatsorsuutigineqarpat.
Misissuinissamut piffissaliussaasut periarfissatut taaneqartut iluanni aalajangerneqartarput (ukiut 10-t angullugit imaluunniit ukiut 16-it angullugit) aalajangersimasumik nalileereerneq malillugu. Nalilersuinermi nunap sannaatigut inissisimaneq kiisalu silaannaap pissusia aamma pinngortitami pissutsit allat eqqarsaatigineqassapput. Tamakku saniatigut pissutsit allat eqqarsaatigineqassapput, soorlu sumiiffiup angissusia, misissuinissamut piumasaqaatit suuneri annertussusiilu kiisalu sumiiffimmi misissuinissap annikillisikkiartuaartinnissaanut akuersissummi aalajangerneqarsimasut.
Manna tikillugu ileqquusutut misissuineq eqqarsaatigalugu ukiut pingasukkaartut (3) angullugit sivitsorneqarsinnaavoq. Aalajangersakkap siunertaraa, tunngavilersuuteqartoqarluarpat, naliliinerit aalajangersimasut tunngavigalugit akuersissut sivitsorneqarsinnaasoq, soorlu qulakkeerniarlugu misissuineq aallartinneqarsimasoq nangeqqinneqarsinnaassammat, ikummatissat nassaarineqartut aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaaneri nalilerniarneri siunertaralugu.
Imm. 2-mutAalajangersagaq aatsitassanut inatsimmi atuuttuttumi § 11, imm. 2-p assigaa.
Aalajangersakkami pineqarput qalluinissaq siunertaralugu akuersissutip sivitsorsinnaanera pillugu malittarisassat. Akuersissummi imm. 1-imi tamatumunnga piumasaqaatit aalajangersaasut eqquutsinneqareerpata, piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisinnaatitaavoq qalluinissaq siunertaralugu akuersissummik sivitsuisinnaalluni. Akuersissut sivitsorneqassaaq sumiiffiup ilaanut, pisuussutit aningaasarsiutigineqarlutik qallorneqarsinnaasut ilaanut. Akuersissut ukiunut 30-nut sivitsorneqassaaq. Sivitsuinermut piumasaqaatitut Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, piffissaliussap naammaginartumik sivisussuseqartumik aalajangikkap naannginnerani akuerineqarnissamik qinnuteqaat nassiunneqassasoq, tak. § 19.
Aalajangersagaq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisinnaatitaavoq, taamaalillunilu qalluinissaq siunertaralugu akuersissutip sivitsornissaanut piumasaqarsinnaalluni, akuersissummi tamatumunnga piumasaqaatit imm. 1 malillugu eqquutsinneqareerpata. Akuersissummi erseqqinnerusumik eqqartorneqassaaq piumasaqaatit suut assigisaallu akuersissutip sivitsorneqarsinnaaneranut eqquutsinneqassanersut.
Akuersissut sivitsorneqarsinnaavoq sumiiffiup ilaanut, pisuussutit aningaasarsiutigineqarlutik qallorneqarsinnaasut ilaanut, piginnaatitsissummik piginnittup qallorniarlugit siunniussiffigisai.
Akuersissummi eqqaaneqassapput teknikkikkut aningaasarsiornikkullu paasissutissat nalilersuutillu suut saqqummiunneqassanersut, piginnaatitsissummik pigineqartup imm. 2 malillugu sivitsuinissani siunertaralugu uppernarsaappat pisuussutit aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasut, atorluassallugillu siunniuffigisai.
Taamattaaq akuersissummi eqqaaneqassaaq sumiiffiup ilaani sivitsuinissamut pineqartumi sumiiffiup qanoq killilersornissaa, akuersissutip sivitsornissaa taamaallaat pisinnaammat pisuussummuinnaq, aalajangersimasumik angissuseqartumik nunaminertap ilassuteqarneratigut, tamanna Naalakkersuisunit aalajangerneqartussaalluni, sumiiffimmi pineqartumi akuersissummut ilaasumi iluaqutaasumik killiliinissaq siunertarineqarluni.
Akuersissut ukiunut 30-nut sivitsorneqarsinnaavoq, pissutsit immikkut ittut pisaqariartitsippata Naalakkersuisunit sivitsoqqinneqarsinnaallutik, ukiulli 50-it sinnerneqarsinnaanatik, tak. siunnersuummi § 22, imm. 2 aamma § 16, imm. 5.
Siviutsuinermut piumasaqaatitut Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, piffissaq naammaginartumik erseqqinnerusup iluani § 19 malillugu piiaanissamut iliuusissat pillugit pilersaarutinik akuerineqarnissaq pillugu qinnuteqaammik nassiussisoqasasoq. Aalajangersakkap ilaatigut siunertaraa pisuussutit nassaarineqarsimasut, aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasut atorneqarnatik uninngatiinnarneqarnissaat pinngitsoorniarlugu.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarpoq piiaanissamut piffissaliussap sivitsorneqarnerunissaanut Naalakkersuisut periarfissaat.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmi atuuttuttumi § 11, imm. 3-p assigaa.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut periarfissinneqarput pissutit immikkut ittut pineqarpata siunnersuummi § 22, imm. 2 malillugu qalluinissamut piffissaliussap aalajangerneqarsimasup sivitsornissaanut.
Tunngavittut akuersissut imm. 2 malillugu ukiunut 30-nut sivitsorneqarsinnaavoq, ukiut 50-it sinnerneqarsinnaanngimmata, tak. siunnersuummi § 16, imm. 5.
Manna tikillugu aalajangersakkat atuuttut malillugit naliliineq aalajangersimasoq malillugu piiaanissaq siunertaralugu akuersissut Naalakkersuisut sivitsorsinnaasimavaat.
Aalajangersakkap piviusorsiortumik allannguinissaq siunertaraa, taamaalilluni Naalakkersuisut sivitsuinissamut taamaallaat akuersisinnaallutik pissutsit immikkut ittut atuuppata.
Pissutsit immikkut ittut assersuutigalugu pisuni pisinnaapput, silaannaap pissusaani aamma pinngortitami pissutsit allat peqqutigalugit piiaanermik ima kinguartitsisinnaasut, piffissap eqqarsaatigineqaqqaartutut naatsorsuutigisap iluani, siunnersuummi § 22, imm. 2 malillugu aalajangerneqarsimasup iluani pisuussutit piiarneqarsinnaanatik.
§ 23-mutAalajangersagaq malittarisassanik imaqarpoq, annertunersaatigut akuersisarnermi EU’p peqqussutaani atuuttunut assingusut (ikummatissanik misissueqqaarnissanut, misissuinissanut qalluinissanullu akuersissutinik tunniussisarneq pillugu Europa-Parlamentip aamma Siunnersuisooqatigiit peqqussutaanni 30. maj 1994-imeersumi piumasaqaataat (94/22/EF)).
Imm. 1-imutAalajangersakkami pineqarput aatsitassanik misissuinissamut qalluinissamullu § 16 malillugu akuersissuteqarneri. Aalajangerneqarpoq periutsit imm. 2-5-imi taaneqartut atorlugit Naalakkersuisunit aalajangerneqarsimasut malillugit tunniunneqassasut.
EF/EU-mi malittarisassat malillugit Kalaallit Nunaat sumiiffiuvoq suleqatigisaasoq, tamakkununnga ilaallutik peqqussutini inatsisitigut pingaannginnertut inissisimanerisigut Kalaallit Nunaannut atorneqaratik, EF-imi isumaqatigiissutip immikkoortua eqqaassanngikkaanni kiisalu nunat imarpik ikaarlugu sumiiffiillu suleqataasut EF-ip isumaqataassutaani artikel 182-188 malillugit malittarisassat immikkut ittut. De Europæiske Fælleskaber-ip pilersinneqarnissaa pillugu isumaqatigiissutit allanngortinneqarneranni isumaqatigiissummi 13. marts 1984-imeersumi aalajangigaavoq, Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu eqikkaanerit ilanngullugit (EF-Tidende, nr. L 29 ulloq 1. februar 1985-imeersoq) kiisalu Kalaallit Nunaata EF-ip tungaanut inissisimanera pillugu allanngornera pillugu inatsit nr. 259 ulloq 28. maj 1984-imeersoq.
Tamatuma kinguneraa EU-mi inatsisini aamma danskit malittarisassaanni EU-p akuersissuteqartarnernut peqqussutai Kalaallit Nunaanni atorneqannginneri.
Akuersissuteqartanernut peqqussutit imaluunniit malittarisassat tunngaviillu assingusut nunani uuliasiorfiusuni amerlasuuni atuupput, ilaatigut nunani EU-p avataaniittuni. Akuersissuteqartarnernut peqqussutit taamaallaat ikummatissanik atuinermut atuupput, tunngaviilli aamma aatsitassanik ikummatissaniunngitsoq misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussinerni aamma iluaqutaasumik atorneqarsinnaapput.
Nunarsuarmi niueqatigiinnermi kattuffimmut (World Trade Organisation (WTO)), nunat ilaasortasut malittarisassanik arlalinnik aalajangersaasimapput, ilaatigut malittarisassaqarpoq nunat tamat akornanni niuerneq aamma kiffartuussutinik paarlaateqatigiittarneq pillugit siuarsaataasussanik. Kalaallit Nunaat Danmarkimik naalagaaffeqatigiinneq aqqutigalugu kattuffimmut ilaasortaavoq. Taamaalilluni WTO-mi malittarisassat aamma Kalaallit Nunaannut atuupput.
WTO-mi nunat ilaasortaasut ilaat pisortat neqeroorutitigut periarfissiissutaat pillugit isumaqatigiissummik (Agreement on Government Procurement (GPA)) akuersisimapput. Danmarkilli isumaqatigiissut taanna akuerisimanngilaa, taamallu Kalaallit Nunaata akuerisimanagu, taamaalilluni isumaqatigiissut Kalaallit Nunaannut atuutinngilaq.
Imm. 2-mutAalajangersakkap nassataraa, pisortatigoortumik nalinginnaasumik qinnuteqarnissamut aggersaasoqartartussaavoq, neqerooruteqartitsinermik taaneqartartoq, ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu akuersissutit tunniunneqarnissaat siunertaagaangat. Tamatumunnga tunngaviuvoq misissuinermi piiaanermilu ingerlataqarnermi sakkortusakkamik selskabit amerlanerusut peqataatinneqarnissaat kissaatigineqarmat.
Imm. 3-mutAalajangersakkami pineqarpoq immikkut ittumik neqerooruteqartitsineqareernermi akuersissutinik tunniussisarneq. Erseqqissaatigineqarpoq akuersissutit tunniunneqarsinnaasut immikkut ittumik neqerooruteqartitsereernikkut, Naalakkersuisullu isumaqarpata qinnuteqaat suliarineqartariaqartoq. Qinnuteqaat tiguneqarsimasoq allanillu qinnuteqaqqusineq pillugu Naalakkersuisut tamanut saqqummiutissavaat. Qinnuteqaatinut allanut piffissaliussaq tassaavoq nalunaarutiginninnerup tamanut saqqummiunneqarneranit ullut 90-it.
Aalajangersagaq ataatsimut isigalugu danskit nunap ilua pillugu inatsisaanni § 12, imm. 1, naqinneq b, pkt. 1. aamma 2-at assigiinnangajappaa.
Taama periuseqarnermi sumiiffiit annikinnerusut (neqerooruteqartitsinerit minnerit) neqerooruteqarfiginissaannut periarfissiineqassaaq, selskabinit, manna tikillugu neqerooruteqartitsisarnernit misilittakkat tunngavigalugit kaammattuinernit iluaqutaasutut tunngaviusinnaasutut nalilerneqarpata. Aaqqiissutip atuuttup ataani periutsip taassuma toqqarnissaa aamma periarfissaasimavoq, pisunilu ataasiakkaani atorneqarsimalluni. Taama pisoqartillugu qinnuteqaqqaarneq immikkut neqeroortitsinermut atatillugu nassiunneqarsimasutut isigineqassaaq.
Imm. 4-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, sumiiffik erseqqinnerusumik nalunaarneqartoq piffissami aalajangersimasumi § 16 malillugu qinnuteqareernikkut akuersissutinik tunniussinissamut ingerlaavartumik ammasarnissaa pillugu Naalakkersuisut nalunaarutikkut aalajangiisinnaasut.
Nalunaarutiginninneq Naalakkersuisut nittartagaatigut allatigullu tulluartukkut tamanut nalunaarutigineqartassaaq. Nalunaarut aamma paasissutissanik imaqassaaq, aatsitassat suut aamma sumiiffiit suut akuersissummik tunniussinermi ilaatinneqarsinnaasut, kiisalu soqutiginnittut piumasaqaatit pillugit paasissutissanik erseqqinnerusunik qanoq pissarsiorsinnaanersut.
Aalajangersakkami sumiiffiit atorneqartussat eqqarsaatigineqarnerupput, siusinnerusukkut qinnuteqariaatsimut ilaatinneqarsimasut imaluunniit piginnaatitsissummik pigisaqartumit taamaatiinnarneqarsimasut, kiisalu misissuinermi aarlerinaatit qaffasingaatsiartutut isumaqarfigineqartut.
Imm. 5-imutAalajangersakkami pineqarpoq periuseq sanileq pillugu akuersissutinik tunniussisarneq. Aalajangerneqarpoq, Naalakkersuisut sumiiffimmut uiggiuttumut piginnaatitsissummik pigisaqartumut akuersissummik tunniussisinnaasut, periutsit imm. 2, 3 imaluunniit 5-imi taaneqartoq atunngikkaluarlugit, Naalakkersuisut naliliinerat malillugu nunap sannaatigut imaluunniit piiaanikkut eqqarsaatigisassat akuerinartippassuk. Periuseq sanileq pillugu Naalakkersuisut sumiiffinni sanilerisani piginnaatitsissummik pigisaqartunut tamanut Naalakkersuisut nalunaarutigissavaat, piginnaatitsissutinik taamaattunik pigisaqartut tamarmik akuersissummik qinnuteqarnissaminnut periarfissinneqartariaqarmata.
Aalajangersakkap pisutigut siunertarineruaa, pisuussut imaluunniit nassaarnissamik periarfissaasoq, sumiiffimmit akuersissuteqarfiusumit sumiiffimmut akuersissuteqarfiunngitsumut siammarsimappat.
Siunertaqarsinnaakkajuttarpoq kiisalu niuernikkut tunngavissat periarfissatuaasinnaallutik, nassaarnissamut periarfissaqarfiusut imaluunniit pisuussutit nassaarnissamut periarfissaasut imaluunniit pisuussutit ilaat allat ilanngullugit killeqarfinnik qaangiisut taamaattut misissuiffigissallugit imaluunniit atorluaaffigissallugit. Taamaammat aalajangersagaq periarfissiivoq, siumut tamanut neqeroortitsereernertaqanngitsumik, sumiiffimmut uiggiuttumut piginnaatitsissummik pigisaqartumut, nassaarnissamut periarfissaqarfiusup imaluunniit pisuussuteqarfiusup sinnerata ilaani akuersissuteqareersumut tunniussisoqarsinnaalluni.
Imm. 6-imutAalajangersakkap erseqqissarpaa, akuersissutinik tunniussinissaq eqqarsaatigalugu Naalakkersuisut namminneerlutik aalajangiisinnaasut, aamma tamanut ammasumik neqerooruteqartitsineqareersimagaluarpalluunnniit.
§ 24-mutPiumasaqaatit, aalajangersakkami imm. 2-5-imi taaneqartut, tassaapput najoqqutassatut piumasaqaatit ikummatissat pillugu siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni neqeroortitsineqartarnermi pingaartinneqartarsimasut. Taamaalilluni ileqquusoq ingerlateqqinneqarpoq Kalaallit Nunaanni neqeroortitsisarnermi siusinnerusukkut atuussimasoq. Assersuutigalugu matu-ammasumi april 2008-mi neqeroortitsinermi neqeroorutissat nassuiarneqarneranni (Invitation to apply for Licences for Hydrocarbon Exploration and Exploitation under the Open Door Procedure)
Taamaalilluni piumasaqaatit inatsisitigut suliaqarfitsigullu eqquutsitsisut ilagaat, sumiiffimmi ataatsimi qinnuteqartut arlallit nalilersornerinut ilaatinneqartartut. Piumasaqaatit taakku ikummatissaanngitsunik aatsitassanik allanik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussineqaraangat siunertaqartumik aamma atorneqarsinnaapput.
Imm. 1-imutAalajangersakkami pineqarput akuersissutinik tunniussinerni toqqaanissanut najoqqutassatut piumasaqaatit. Erseqqissaatigineqarpoq akuersissutit tunniunneqassasut toqqaasarnermut piumasaqaatit/najoqqutat imm. 2-5-imi taaneqartut tunngavigalugit.
Imm. 2-mutAalajangersakkami pineqarput toqqaasarnermi piumasaqaatit, qinnuteqartup suliaqarfitsigut piginnaasai eqqartorneqartillugit. Erseqqissaatigineqarpoq qinnuteqartup aatsitassanik misissuinermi piiaanermiluunniit siusinnerusukkut misilittagai. Aamma erseqqissaatigineqarpoq qinnuteqartup misissuinermi piiaanermilu sumiiffinni pissutsini assingusuni siusinnerusukkut misilittagai.
Imm. 3-mutAalajangersakkami allassimavoq, akuersissutinik tunniussinerni qinnuteqartup aningaasarsiornikkut tunuliaqutai pingaartinneqarsinnaasut.
Akuersissummik tunniussinermi tunngavissaq pingaaruteqarpoq, qinnuteqartup aatsitassanik misissuinissamut piiaanissamullu atatillugu aningaasartuutit nammassinnaassallugit aningaasarsiornikkut pisariaqartitanik tunuliaquteqassasoq.
Toqqaasarnermi piumasaqaatit qulaani taaneqartut qinnuteqartup aningaasarsiornikkut tunuliaqutissai pillugit, Kalaallit Nunaanni ikummatissat pillugit 2004, 2006 aamma 2007-imi neqeroortitsinermi aammattaaq nassuiaatigineqarput.
Imm. 4-mutToqqaasarnermi piumasaqaatit qulaani taaneqartut, ilaallutik isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisinullu atatillugu qinnuteqartup suleriaasii periusiilu ilanngunneqarnissaat, aamma Kalaallit Nunaanni ikummatissanut juli 2006-imi akuersissutit pillugit neqeroortitsinermi aamma atorneqarput (The Disko West Licensing Round 2006) aamma juni 2007-mi (The Disko West Licensing Round - Phase 2).
Qinnuteqartup sumiiffimmut qinnuteqarnermut ilaasumut aatsitassanik sukumiisumik sunniuteqartumillu misissuinissaminut piumassusia piginnaasaalu pillugit piumasaqaatit april 2004-mi neqeroortitsinermi nassuiaatinut ilaapput (Invitation to apply for Hydrocarbon Exploration and Exploitation Licenses under the West Greenland Licensing Round 2004) kingornalu 2006 aamma 2007-imi neqeroortitsinerni.
Imm. 5-imutAalajangersakkami allassimavoq, qinnuteqartup nalilersornerani Naalakkersuisut aamma pingaartissavaat, imm. 2-4-mi piumasaqaatit taaneqartut saniatigut, qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni siusinnerusukkut akuersissuteqarnerminut atatillugu kinguneqartitsinissaminut amigaateqarsimasinnaanera imaluunniit pisussaaffimminik eqquutsitsinngitsoorsimasinnaanera.
Taamaalilluni qinnuteqaammi naliliinermi pingaaruteqarsinnaavoq, qinnuteqartup Kalaallit Nunaanni siusinnerusukkut akuersissutit malillugit pisussaaffimminik eqquutsitsisimanersoq.
Imm. 6-imutAalajangersakkami pineqarpoq, Naalakkersuisut piumasaqaatinik amerlanerusunik aalajangiinissaminnut periarfissaat, tassa qinnuteqartut arlallit naligiinnerini, akuersissut kimut tunniunneqassanersoq inaarutaasumik aalajangernissaminnut atugassaat. Piumasaqaataavoq piumasaqaatit Naalakkersuisut aalajangigaat attuumassuteqassasut, arlaannut attuumassanngitsut aamma immikkoortitsisuussanngitsut.
Imm. 7-imutAalajangersakkami pineqarput, Naalakkersuisut akuersissutinik tunniussinermi suliffeqarfinnik ataatsimoortukkaanik kattussititsisinnaasut. Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, akuersissummik tunniussinissamut periutsimik aalajangiussinermi Naalakkersuisut aalajangersinnaapput, Naalakkersuisut suliffeqarfinnik ataatsimoortukkaanik kattussititsisinnaasut, ataatsimoortillugit akuersissummik tunineqartussanik. Taama pisoqartillugu ataatsimoortitsineq najoqqutat imm. 2-6-imi taaneqartut arlaat tunngavigalugu pissaaq.
Imm. 8-mutAalajangersakkami pineqarpoq, Naalakkersuisut suliffeqarfinnik ataatsimoortukkaanik, imm. 8-mi taaneqartutut, isumaginnittussanik toqqaasinnaasut, ataatsimoortillugit akuersissummik tunineqartussanik. Aalajangersagaq malillugu taama pisoqartillugu toqqaaneq pissaaq suliaqarfitsigut piginnaasat tunngavigalugit aammalu imm. 2-6-imi taaneqartuni najoqqutatut piumasaqaatit allat arlaat tunngavigineqarsinnaallutik.
Suliarinnittoq tassaavoq suliffeqarfik akuersissut malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq sinnerlugu ikummatissanik misissuinermik qalluinermillu suliarinnittoq, suliarinnittullu suliassai akisussaaffiilu neqerooruteqarnermi najoqqutassanik akuersissummilu erseqqinnerusumik nassuiaatigineqassallutik.
Imm. 9-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, piumasaqaatit taakkulu akornanni pingaartinneqarnerat, tamanut saqqummiunneqassapput, soorlu § 23, imm. 2 aamma 4-imi taaneqartut, kiisalu sanileq pillugu periuseq § 23, imm. 5-imi taaneqartoq pillugu nalunaarutigalugit.
Toqqaanermi najoqqutat akornanni pingaartitsinerit pillugit aalajangersakkanik aalajangiinerni assersuutigulu toqqaanermi najoqqutat pingaarnerit pingaannginnerillu atorneqarsinnaapput. Piumasaqaatitut najoqqutat pingaarnerit pingaannginnerillu taamaattut Kalaallit Nunaanni ikummatissanik akuersissuteqarnissamut neqeroortitsinermi siusinnerusukkut aalajangersarneqarsimapput.
April 2008-mi neqeroortitsinermi neqeroornissamut nassuiaammi (Invitation to apply for Licences for Hydrocarbon Exploration and Exploitation under the Open Door Procedure) pkt. 4-mi allassimavoq, toqqaanermi piumasaqaatini suliatigut piginnaasat, aningaasarsiornikkut tunuliaqutit aamma qinnuteqartup sukumiisumik misissuinissamut assigisaannullu piumassusia piginnaasaalu, toqqaanermi pingaarnertut piumasaqaataassasut, qinnuteqartullu tulluartut naligiissut arlallit akornanni toqqaanermi, toqqaanermi piumasaqaatit pingaannginnerit pingaarnerutinneqassapput, soorlu kalaallit aamma danskit oqartussaasui avatangiisitigut nalilersuisarnerup ineriartortittuarnerani qinnuteqartup peqataanissaminut piumassusia aamma piginnaasai.
Toqqaanermi piumasaqaatit pingaarnerit pingaannginnerillu taamaattut aamma Kalaallit Nunaanni ikummatissanik akuersissutinut neqeroortitsinermut atatillugu neqeroornissamut nassuiaammi juli 2006-imeersumi taama assingusoq allassimavoq (The Disko West Licensing Round- 2006) aamma juni 2007-imeersumi (The Disko West Licensing Round- Phase 2).
§ 25-mutAalajangersakkami pineqarpoq pisuussut suli piiarlugu aallartinneqarsimanngitsoq, kisiannili piusoq paasineqareersimasoq.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup siunnersuut § 19-iat malillugu pisuussutit aningaasarsiutigalugit atorluarneqarsinnaasut pillugit piiaanissamut pilersaarummik Naalakkersuisut peqqussuteqarsinnaanerat pillugu malittarisassat. Piiaanissamut pilersaarut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq. Akuersissuteqarnermut atatillugu sumiiffiup akuersissuteqarfiusup pisuussuteqarfiusullu atorluarneqarnissaa siunertaralugu akuersissut ukiunut 30-nut sivitsorneqassaaq.
Piiaanissamut pilersaarut akuerineqareerpat Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq piaanermik aallartitseqqullugu peqqusinnaavaat.
Aalajangersakkap annertunersaa danskit nunap ilua pillugu inatsisaata § 13, imm. 3-p assigaa, nunap ilua pillugu inatsimmit 1981-imeersumit aallaaveqartoq. Aalajangersakkamut matumunnga siunnersuutip oqaaseqaatitai ilanngunneqarput (Folketingstidende 1980-81, Tillæg A, spalte 4487 f):
”Aalajangersakkap Naalakkersuisut periarfissippaat misissuinerup nalaani piginnaatitsissummik pigisaqartoq peqqusinnaallugu, misissuisimanerit tunngavigalugit pisuussut aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasutut isumaqarfigineqartoq piiaqqullugu. Aalajangersagaq pingaartumik pingaaruteqartutut isumaqarfigineqassaaq, misissuinerup aallartinnerata nalaani pisuussut paasineqarsimappat. Piiaanissamut iliuusissat akuerineqarnerannut atatillugu, ilaallutik piiaanerup aallartinnissaanut piffissaliussaq, sumiiffiup ilaata pineqartup piiaaffigineqarnissaa siunertaralugu akuersissutip sivitsorneqarnera. Piiaanissamut iliuusissat tamakku ingerlanneqarneranni piginnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiinik allanik nalinginnaasumik allanngortitsissanngillat, tamakkununnga ilaallutik misissuinerup nalaani suliaqarnissamut pisussaaffiit.”
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut peqqusissapput piiaanissamut pilersaarummik nassiussisoqassasoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup misissueqqaarnini tunngavigalugu pisuussut aningaasarsiutigalugu piiarneqarsinnaasoq isumaqarfigineqarpat, kiisalu misissuinerit paasissutissallu allat attuumassuteqartut pigineqarpata. Naalakkersuisut aalajangissavaat, pisuussut aningaasarsiornikkut piiarneqarsinnaasutut isumaqarfigineqarnersoq, tassani tunngavigineqassallutik misissuinerit, paasissutissat pissutsillu attuumassuteqartut ataatsimoortillugit nalilersuinerit, tamakkununnga aamma ilaassallutik piginnaatitsissummik pigisaqartup misissugai nalilersuinerilu. Pisuussut aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasutut isumaqarfigineqarpat, Naalakkersuisut peqqussuteqassapput pisuussummik piiaanissamut pilersaarummik nassiussisoqassasoq. Pisuussulli aningaasarsiutigalugu piiarneqarsinnaasutut erseqqissumik ilimagineqanngippat, taama peqqussuteqarneq nalunaarutigineqassanngilaq pisuussutitigut, aningaasarsiornikkut imaluunniit inuiaqatigiinnikkut eqqarsaatigisassat pingaaruteqartut pisariaqartitsinngippata.
Aalajangersagaq immikkut pingaaruteqartutut isumaqarfigineqartariaqarpoq, piffissap misissuiffiusup aallartinnerani pisuussut paasineqarsimappat.
Piiaanissamut assigissaannullu iliuusissatut pilersaarutit, aalajangersagaq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup nassiuttussaasai, Naalakkersuisut akuersinerannut atatillugu, akuersissut Naalakkersuisut ukiunut 30-nut sivitsussavaat, akuersissuteqarfiusup ilaa pisuussuteqarfiusoq atorluarnissaa siunertaralugu.
Imm. 1-imi allassimavoq, piiaanissamut pilersaarutip akuerereernerani, akuersissutillu sivitsoreernerani atorluaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq peqqusinnaavaat pisuussummik piiaanermik aallartitseqqullugu.
Imm. 2-mi aalajangerneqarpoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq, imm. 1 malillugu piiaanissamut aallartitseqqullugu peqquneqarnermik nalunaarfigineqarsimasoq, peqquneqarnermik nalunaarfigineqarnerminit kingusinnerpaamik ukiut pingasut (3) qaangiunnerani piiaaneq aallarteriissavaa. Piginnaatitsissummilli pigisaqartup peqquneqarnerata pisussaaffii atorunnaassapput, kingusinnerpaamik ukiumik ataatsimik piffissalerneqarnermi naanerani sumiiffiup akuersissuteqarfiusup ilaa, peqquneqarnermut ilaasoq, utertissimaguniuk imaluunniit akuersissut utertissimaguniuk. Akuersissummik utertitsinermi piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffimmut akuersissuteqarfiusumut utertinneqartumut imaluunniit akuersissummik utertinneqartumut pisussaaffini attuumassuteqartut pillugit tamaasa eqquutsissavai.
§ 26-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap Naalakkersuisut periarfissippai piiaanissamut pilersaarusiap Nalakkersuisut akuerineranni, piiaanissamut pilersaarummi paasissutissat tunngavigalugit, piumasaqaatinik aalajangersaasinnaasut qanoq annertutigisoq piiarneqarsinnaanersoq pillugu, pisuussutillu piiarnissaata aallartinneqarnissaanut piffissaq pillugu piumasaqaateqarsinnaallutik.
Aalajangersakkap Naalakkersuisut qulakkeerinninnissaannut periarfissippai, ikummatissatigut pisuussutit tamakkiisumik siunertaqartumik atorluarnissaannut, taamaalillunilu Kalaallit Nunaata inuiaqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartorneranut iluaqutaatillugit.
Siunnersuummi § 19 malillugu piiaanissamut iliuusissat akuerineqarnerini piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut pilersaarutigisani pillugu pilersaarutiminik saqqummiussissaaq.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut pisinnaatitaaffii ima ingerlanneqassapput, Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut akuersissummik tunissallugu, piffissami takkuttussami piiagassat qanoq annertutigissanersut taggillugit.
Pisuussut qanoq annertutigisoq piiarneqarnissaata aalajangernissaanut aallaaviussaaq, siunnersuummi § 19 malillugu piiaanissamut pilersaarut akuerineqarsimasoq malillugu, akuersissuteqarnermulli pisuussutip atorluarnissaanut paasissutissanik pingaaruteqartunik nutaanik saqqummiussisoqanngippat.
Piiaanissamut pilersaarummik akuersinermi kiisalu piiaanissamut ingerlaavartumik akuersissuteqartarnerni, uuliasiorfimmit imaluunniit taassuma ilaanit tunisassiaq qanoq annertutigisoq qallorneqassanersoq annertussutsikkut killilerlugu aalajangerneqassaaq, ilaatigut pisuussutip tamakkiisumik atorluarnissaa qulakkeerniarlugu, assersuutigalugu niueqatigiinnermi akit eqqarsaatigalugit kiisalu ruujorikkut aqqutinik tunisassiornermilu atortunik atorluaanissamik kissaateqarneq eqqarsaatigalugit.
Imm. 2-mutAalajangersakkami pineqarput Naalakkersuisut periarfissaat isumannaatsumik siunertaqartumillu piiaanissamut eqqarsaatigisassat pisariaqartitsippata imaluunniit inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat pingaaruteqarluinnartut pisariaqartitsippata, piiaanissamut pilersaarutini akuerineqarsimasuni Naalakkersuisut allanngortitsisinnaapput, taamallu piiaarneqartussat nutaamik annertussusilerlugit aalajangiillutik.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut pisinnaatitaapput inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut pilersaarutit akuerineqareersimasut allanngortissinnaallugit kiisalu ikummatissatigut pisuussutinik qalluineq naleqqussarsinnaallugu, isumannaatsumik siunertaqartumillu piiaanissamut eqqarsaatigisassat pisariaqartitsippata, imaluunniit inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat pingaaruteqarluinnartut tamatuminnga pisariaqartitsippata.
Aalajangersagaq pisunik atorneqartussatut eqqarsaatigineqarpoq, ikummatissaqarfik pillugu ilisimasat pigineqalersimasut qalluinissamut periutsip ingerlaannartumik allanngortinneqarnissaanik pisariaqartitsippata. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq, ikummatissaqarfiup iluarsineqarsinnaanngitsumik ajoqusernissaa pinngitsoortinniarlugu allannguineqartariaqarpat, tamanna pisinnaammat iliuuseqarnissamut qalluinissamut piffissaliussap pineqartup naanissaa utaqqissagaanni.
Inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat aalajangersakkap iluaqusertussaasai tassaapput, ikummatissatigut pisuussutit qallorneri ima pinissaat eqqarsaatigineqarluni, tamakku Kalaallit Nunaata inuiaqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartorneranut sapinngisamik pitsaanerpaamik iluaqutaatinnissaat.
Qalluinissamut pilersaarutip allanngortinnissaa ilaatigut pivisunngorsinnaavoq, piiaanissamut akuersissutip piffissatigut ingerlanera allanngortittariaqarluni piiaaneq ukiunut arlaqarnerusunut siammarlugu imaluunniit inuiaqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartornerit kissaatigineqanngitsut pitsaaliorniarlugit. Taamattaaq pisoqarsinnaavoq ajornartorsiornerni annertunerpaaffissatut aalajangerneqarsimasup qaffatsinnissaa imaluunniit piiaanissap minnerpaaffissaa aalajangerlugu.
Aalajangersagaq ikummatissatigut pisuussummut ataatsimut arlalinnulluunniit atorneqarsinnaavoq imaluunniit pisuussuteqarfiusumit ataatsimit arlalinnilluunniit gas-iinnarmik piiaanermi.
§ 27-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarput ikummatissatigut pisuussut piginnaatitsissutinik pigisaqartut arlallit ingerlataqarfiinut siammarsimappat pisunik iliuuseqarfiginninnissaq pillugu malittarisassat. Aalajangersakkami allassimavoq ikummatissatigut pisuussut piginnaatitsissutinik pigisaqartut arlallit ingerlataqarfiinut siammarsimappat, piginnaatitsissummik pigisaqartut misissuinissaq qalluisoqassappallu qalluinissaq ataqatigiissaassagaat. Tamanna pillugu isumaqatigiissutit Naalakkersuisunit akuerineqassapput. Ataqatigiissaarinissamik isumaqatigiissut piffissap naammaginartup iluani anguneqanngippat, taama isumaqatigiittoqarnissaanik Naalakkersuisut naalakkiisinnaapput kiisalu tamatumunnga piumasaqaatit aalajangersaaffigalugit.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 13, imm. 1-iat assigaa.
Aalajangersakkami siunertarineqarpoq, ikummatissatigut pisuussut sumiiffinnut arlalinnut piginnaatitsissummik pigisaqartunut arlalinnut kisermaassissalluni akuersissuteqarfiusunut, akornanni agguarneqarpat imaluunniit arlalinnut siammarsimappat, ataatsimoortutut atorluarneqarnissaa qulakkeerinnittoqassammat.
Aallaavittut piginnaatitsissutinik pigisaqartut misissuinissap piiaanissallu ataqatigiissaarnissaa pillugu isumaqatigiissutip imassaa pillugu namminneerlutik isumaqatigiissutiginiarsinnaavaat. Isumaqatigiissutilli taamaattut Naalakkersuisut akuerisussaavaat, tak. imm. 2-at.
Ataqatigiissaarinissamik isumaqatigiissut taamaattoq annertungaatsiarsinnaavoq. Isumaqatigiissut ilaatigut imaqarsinnaavoq, ikummatissatigut pisuussutip piginnaatitsissutinik pigisaqartut akornanni agguarnissaa (sumiiffissinissaa) pillugu aalajangersakkat. Tamakku saniatigut isumaqatigiissummi aalajangerneqassaaq, pisuussutit qaqugukkut aamma qanoq misissorneqassanersut aamma piiarneqassanersut, tamakkununnga ilaallutik tunisassiornerup aallartinnissaa.
Ataqatigiissaarinissaq pillugu isumaqatigiissut aalajangersakkat imm. 2-at malillugu Naalakkersuisut akuerissavaat. Taama akuersilluni aaqqiissut qulakkeerinninnissamut periarfissiivoq, isumaqatigiissummi ingerlatassanik ilaatitsineqassanngitsoq inuiaqatigiit soqutigisaannut naleqqutinngitsumik ilalernanngitsumillu akerlilersuutaasunik. Pisuni nalinnginnaasumik pisartuni piginnaatitsissummik pigisaqartut aningaasarsiornikkut soqutigisaat ataqatigiissaarinermi siunertaqartumik piiaanerup siunertarissavaa.
Piginnaatitsissummik pigisaqartut piffissap naammaginartup iluani ataqatigiissaarinissaq pillugu isumaqatigiissummik namminneerlutik angusaqanngippata, taama ataqatigiissaarinissaq Naalakkersuisut peqqussutigisinnaavaat, tamatumanilu piumasaqaatit aalajangersarlugit. Oqariaatsip ”piffissap naammaginartup iluani” ilaatigut nassataraa, isumaqatigiinneq ima piffissaatillugu anguneqassasoq, ataqatigiissaarinermi misissuinissamut atortunik imaluunniit suliarinninnermut atortunik pilersitsinissaq eqqarsaatigineqarsinnaallutik (atorluaanermi sanaartukkat/atortut).
Imm. 2-mutAalajangersagaq imaqarpoq ikummatissatigut pisuussutit nunap allap naalagaaffittut oqartussaaffia akimorlugu siammarsimappata. Taama pisoqartillugu nunamik pineqartumik misissuinissap piiaanissallu pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpat, piginnaatitsissummik pigisaqartut pisuussummik Kalaallit Nunaata iluani ingerlataqartuusut Naalakkersuisut piumaffigisinnaavaat ataqatigiissaarinissamut peqataaqqullugit.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 13, imm. 2-at assigaa.
Aalajangersagaq malillugu ikummatissatigut pisuussut nunap allat oqartussaaffianut siammarsimasoq pillugu misissuinissap ataqatigiissaarnissaa naalakkiutigineqarsinnaavoq. Ataqatigiissaartumik misissuineq piiaanerlu taamaalisoqartillugu pisuussutip siunertaqartumik atorluarnissaanut tunngaviusinnaavoq.
Piginnaatitsissut pillugu inatsit 2005-imeersoq aqqutigalugu Naalakkersuisut periarfissaqalerput naalagaaffik sinnerlugu isumaqatigiinninniarsinnaasut naalagaaffiillu akornanni piginnaatitaaffiit pisussaaffiillu pillugit suliaqarfiit tigusimasat eqqarsaatigalugit tamakkiisumik isumaqatigiissuteqarsinnaallutik. Piginnaatitsissut pillugu aaqqiissummut illersornissamut upalungaarsimanissamullu politikkinut tunngasut pillugit isumaqatigiissuteqarnissanut ilaanngilaq, imaluunniit nunat tamat kattuffiisa iluanni isumaqatigiinniarnissat, taakkununnga ilaasortaalluni Kunngeqarfik Danmark. Piginnaatitsissut pillugu inatsimmi malittarisassat namminersorneq pillugu inatsimmut ilaatinneqarpoq, atortutigut allannguuteqanngitsumik.
Naalagaaffinni oqartussaaffiit akimorlugit ataqatigiissumik aaqqeeqatigiinnermut nunat peqataasut akornanni tamanna pillugu isumaqatigiinnerat tunngaviussaaq. Isumaqatigiissutit taamaattut nalinginnaasumik nunat akornanni isumaqatigiinniareerneranni pisuussutit tamaasa immikkoortillugit isumaqatigiissutigineqartarput, tamakkunanilu piginnaatitsissummik pigisaqartut kalluarneqartut aamma peqataatinneqartarlutik.
Pisuni aalajangersimasuni aalajangerneqartassaaq, namminersorneq pillugu inatsimmi pisinnaatitsineq pillugu malittarisassat aaqqeeqatigiissitsineq pillugu isumaqatigiissuteqarnermi atorneqarsinnaanersoq.
Aaqqeeqatigiissitsineq pillugu isumaqatigiinneqarpat, aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq Kalaallit Nunaanni pisuussummut peqataasussaq peqqusinnaavaat ataqatigiissitsinermi peqataassasoq, tamannalu pillugu piumasaqaatinik aalajangersaallutik.
§ 28-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 14-iat assigaa.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartut isumaqatigiissuteqarfigereerlugit ikummatissatigut pisuussutit atorluarnissaat pillugu ataqatigiissaaqqullugit peqqussuteqarsinnaapput. Aalajangersagaq taamaallaat atuuppoq, pisuussutit pisuussuteqarnerit, aningaasarsiornerit imaluunniit inuiaqatigiinnikkut eqqarsaatigisassat aallaavigalugit pisariaqartitsippata, ikummatissanik pisuussutit marluk imaluunniit arlallit ataatsimoortillugit atorluarneqartariaqartut.
Aaqqeeqatigiinnissamut piumasaqaatit immikkuualuttukkaarlugit aalajangiinissaq suleqatigiinnut isumagitinneqarnissaa sapinngisamik siunertarineqarpoq.
Pisuussutit marluk arlallilluunniit aaqqeeqatigiilluni atorluarnissaannut assersuutigineqarsinnaavoq, ataatsimoorussamik suliariinissamut assartuinissamullu atortut ataatsimoorussassat eqqarsaatigalguit. Tamakku saniatigut pisuussutit minnerusut iluaqutaasumik ataatsimoorussilluni suliareqqiinikkut aaqqeeqatigiilluni atorluarneqarsinnaallutik.
Aalajangersagaq malillugu taama aaqqeeqatigiinnissamut Naalakkersuisut piginnaatitsissummik pigisaqartoq peqqusinnaavaa, taama aaqqeeqatigiinnermut suliarinniffissanik assartuutissanillu akilerneqarluni attartuiseqqullugu. Piginnaatitsissummik pigisaqartut akiliutissaq isumaqatigiissutigisinnaanngippassuk Naalakkersuisut tamanna aalajangiiffigissavaat.
Aalajangersakkami taamaalilluni periarfissiineqarpoq ikummatissat pisuussutineersut pisuussutinik allanik suliarinnittarfinni suliarineqarsinnaallutik, taakku naammattumik atorneqanngitsunik atortorissaaruteqarpata, suliarinnittarfillu piginnaatitsissummik pigisaqartumit allamit pigineqarpat. Tassani aallaaviussaaq piginnittup atuinissaminut pilersaarutai akornuserneqanngippata imaluunniit taamaaliornikkut naammaginanngitsumik ajornakusoortitsilinngippat, suliarinninnerlu akiliuteqarluni pissappat.
§ 29-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 15, imm. 1 assigaa.
Aalajangersagaq malillugu aatsitassanik ikummatissaanngitsunik allanik misissuinissamut akuersissut ukiut 10-t angullugit atuuttussanngorlugu tunniunneqarsinnaavoq, pissutsilli immikkut ittut atuutissappata, ukiut 16-it angullugit atuuttussanngorlugu. Misissuinissaq siunertaralugu akuersissut sivitsorneqartarsinnaavoq ukiut pingasukkaartut (3) angullugit.
Siunnersuummi § 22, imm. 1, malillugu, taakkunanilu tamakku pillugit oqaaseqaatit, eqqarsaatigalugit ikummatissanut aamma atuuppoq, aammalu tunngaviusumik - sivisunerusumik misissuinissamik pisaqariaqartitsineq eqqarsaatigalugu kiisalu sivitsuisinnaanerit eqqarsaatigalugit – aatsitassanut aamma atuuppoq, annikinnerugaluartumilli. Taamaattunik pisariaqartitsineqarpat, nalinginnaasumik atuuttoq avaqqullugu misissuinissamut piffissaliussaq sivisunerusoq aalajangerneqassaaq, sivitsuisoqassappallu erseqqinnerusumik nalilersuineqareerpat akuerineqarluni.
Aatsitassanik manngertunik misissuinissamut (imm. 1) aamma piiaanissamut (imm. 2) akuersissummik tunineqassagaanni, tunngaviussaaq najoqqutassatut akuersissutitut assigiissaartumik piumasaqaatit atorneqarnerisigut pissaaq, taakkua imaralugit inatsisartut inatsisaasa periarfissiinerisa iluini sukumiinerusumik immikkuualuttukkaartunillu aalajangersakkat.
Imm. 1 malillugu misissuinissamut akuersissummi ilaatigut taaneqassapput paasissutissat suut, nunap sannaanut, teknikkimut aningaasarsiornermullu tunngasut piginnaatitsissummik pigisaqartup, imm. 2 malillugu piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissani anguniarlugu, pisuussummik aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasumik atorluarnissaanillu siunniussani pillugu uppernarsaaneranut atatillugu saqqummiutissanerai. Piiaanissamut akuersissut killeqartinneqassaaq sumiiffiup ilaanut, pisuussummik aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasumut piiarnissaanut siunniunneqarfiusumut, saniatigullu nunaminertaq aalajangersimasumik annertussusilik ilassutigineqartoq, Naalakkersuisunit aalajangerneqartussaq. Tassani siunertarineqarpoq, sumiiffimmi pineqartumi akuersissuteqarneq siunertaqartumik killilernissaa sumiiffissinissaalu.
Imm. 2-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 15, imm. 2 assigaa.
Aalajangersakkami siunertarineqarpoq ilaatigut pinngitsoortinneqassammat pisuussutit paasineqareersimasut, aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasut atorluarneqarnatik uninngaannarnissaat, kiisalu misissuinermik ingerlataqarnissamut kajungertitsiniarneq. Naatsorsuutigineqarsinnaanngilaq suliffeqarfiit misissuinermik ingerlataqarnissamut aningaasaleerusussasut, arlaatigut tamatumannga pissarsissuteqarnissartik qulakkiinngikkunikku, soorlu pisuussummik nassaarineqartumik piiaanissamut pisinnaatitsissummik piumasaqarnikkut.
Aalajangersagaq malillugu misissuinissamut akuersissut piiaanissaq siunertaralugu inatsisartut inatsisaat § 16 malillugu sivitsorneqarsinnaavoq. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaatitaavoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassatigut pisuussut aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasoq uppernarsareersimappagu, imm. 1-imilu piumasaqaatit eqquutsinneqarpata. Akuersissut tunniunneqassaaq sumiiffiup ilaanut aatsitassanik aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasunik nassaarfiusumut, ukiunut 30-nut atuuttussanngorlugu. Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat § 25 malillugu piiaanissamut pilersaarutip akuerineqarnissaa siunertaralugu qinnuteqaammik nassiussisoqassasoq.
Maannakkumut siunnersuummi § 29, imm. 2 piginnaatitsissummik pigisaqartoq assigiissaartumik atugassarititaasut malillugit misissuinissamut akuersissummik pigisaqartoq pisinnaatitaavoq pisuussutinut paasineqarsimasunut piiaanissamut akuersissummik tunineqassalluni.
Imm. 3-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 15, imm. 3-at assigaa.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq piiaanissamut akuersissut Naalakkersuisunit sivitsorneqarsinnaasoq. Taama sivitsuineq pingaartumik pisinnaavoq, pisuussut akuersissutitut piffissaliussap naaneranit suli aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaappat.
§30-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 16 assigaa.
Aalajangersakkami pineqarput aningaasaqarnikkut piumasaqaatit, ikummatissaanngitsunik aatsitassanik allanik piiaanissamut akuersissummi aalajangerneqarsinnaasut.
Aalajangersakkap nassataraa aningaasarsiornermi piumasaqaatit pillugit piginnaatitsissummik pigisaqartup qulakkeerinniffigineqarnissaa, tamatuma kingunerissallugu, pisortat ingerlataqarnermi pissarsiaat taamaallaat tassaassasut inatsisit atuuttut malillugit imaluunniit piumasaqaatit ilisimaneqartut malillugit ingerlataqarnermi akileraarusersuinikkut.
Allassimavoq siunnersuummi § 17, imm. 1-2 malillugu piumasaqaatit akitsuutitigut tassani taaneqarsimasut, kiisalu selskabit namminersorlutik oqartussanit aqunneqartut peqataanissaat, ingerlatani pineqartuni akuersissutini peqataanissaat, taamaallaat atuutsinneqassasoq, misissuinissanut akuersissutini tunniunneqareersimasuni tamanna eqqaaneqareersimappat.
Misissuinissamut akuersissummi aningaasarsiornikkut piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsimanngippat, pisortanut akiliutinut najoqqutanik atuutsitsilernermi piumasarineqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni akileraartarnermut inatsit atorneqassasoq, aalajangerneqarlunilu pisortanut akiliutissatut najoqqutanik atuutsitsilerluni, tamanna akileraarnertut minnerpaamik assingusumik nammakkiissutaassappat, akiliutillu tamakkiisumik Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7 malillugu isertitanut nassuiaatinut ilaatinneqarpat.
§ 31-mutImm. 1-imut
Aalajangersagaq aatsitassat pillugit erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaanissamut periarfissiivoq.
Ilaatigut aalajangersakkanik aalajangiisoqarsinnaavoq misissuineq, piiaaneq, suliareqqiineq, uninngassuutiginninneq, toqqorsimatitsineq, assartuineq, niuerneq, avammut aallarussineq, avataanit eqqussineq kiisalu akuerisaasarneq pillugit.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsisit atuuttoq eqqarsaatigalugu nutaajuvoq.
Siunnersuummi § 18, imm. 3-mi aalajangerneqarpoq aatsitassanik suliareqqiineq Kalaallit Nunaanni pissasoq, aalajangersagarlu taanna periarfissiivoq suliareqqiinermi pitsaassusissat assigisaallu pillugit piumasaqaatinik piumasaqaateqartoqarsinnaalluni.
Kalaallit Nunaanni suliareqqiinissamut piumasaqaammut tunngaviuvoq, Kalaallit Nunaanni kiffartuussutit, aatsitassarsiornerup iluani suliareqqiinissamut ikiuussinnaasut pilersinnissaannut atorneqarsinnaasunullu iluaqutaassammat ikioserneqarluartuussallunilu. Taamattaaq siunnersuut iluaqutaassaaq Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut piginnaasat kiisalu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinermi piiaanermillu ilisimasaqarnermut atatillugu ineriartortinnissaannut atatiinnarnissaannullu. Taamatumap kingunerisinnaavaa aatsitassanik suliareqqiinermi sinneqartoorutit Kalaallit Nunaanni akileraarusersorneqartarnissaat.
Taamaalilluni Naalakkersuisut ilaatigut aalajangersaasinnaapput, eqqarsaatigisassat siunertallu qulaani taaneqartut isumagineqarnissaannik qulakkeerneqarnissaannillu piviusunngortitsisunik.
Taamattaaq aatsitassanik uninngasuuteqartarneq toqqorsimatitsisarnerlu pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut aatsitassanik assartuineq, niueqatigiinneq, avataaniit eqqussuineq aamma avataanut aallarussuineq pillugit aalajangersaasinnaapput.
Ilaatigut malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, aatsitassanik avataanit eqqussuinerit Naalakkersuisunit akuerineqarnissaat pillugu, taamaaliornikkut aatsitassat avataanit eqqussat pillugit ilisimasanik nalunaarsuisoqarsinnaalluni ineriartortitsisoqarsinnaallunilu.
Naalakkersuisut aamma aatsitassanik akuersisarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput. Aalajangersakkat ilaatigut atorneqarsinnaapput ujaqqanut erlinnartunut atatillugu suminngaanneerneri pillugit akuersissutinik pilersitsinissaq. Taama akuersissuteqarneq ilaatigut aaqqiissummut Kimberley processens certificerings ordning-imut (KPCS) ataqatigiissitsisinnaavoq, diamantit suliarineqarsimanngitsut kisimik tassani pineqarlutik. Diamantinik suliarineqarsimasunik Kalaallit Nunaanneersunik siunissami nittarsaassinerup siunertaqarnerunissaa anguniarlugu, diamantit suliarineqarsimasut pillugit akuersissuseeriaatsimik pilersitsineqarsinnaavoq.
Aallaavii pillugit akuersissuteqartarneq aatsitassanut tamanut atorneqarsinnaassaaq, inaarutaasumik tunisassiap naleqarnerulersinnaanera isumaqarfigineqarnissaa eqqarsaatigalugu.
Imm. 2-mutAalajangersagaq aatsitassanut inatsisit atuuttoq eqqarsaatigalugu nutaajuvoq.
Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, aatsitassanik aalajangersimasunik suliareqqiisoqarsinnaasoq niuerniutiginnittoqarsinnaasorlu taamaallaat akuersissut malillugu imaluunniit Naalakkersuisunit akuerineqaqqaarnikkut. Qanorluunniit pisoqaraluarpat aatsitassanik avammut aallarussineq avammut aallarussinissamut akuersissuteqarnissaq pisariaqarpoq.
Aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq, suliffeqarfiit aatsitassanik suliareqqiinermik niunermillu ingerlataqartut piginnaasanik eqquutsitsisunik pigisaqarnissaasa qulakkeernissaannut, kiisalu ingerlataqarnernit tamakkunannga inuiaqatigiit sapinngisamik pitsaanerpaamik naleqassutsinik angusaqarnissaat qulakkeerniarlugu.
§ 32-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami allassimavoq, aatsitassanik allanik ikummatissaanngitsunik (aatsitassat) misissuinissamut piiaanissamullu inatsimmi matumani malittarisassat, aamma aatsitassanik annikitsumik misissuinissamut piiaanissamullu atuupput, (aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarneq), kapitali 8 malillugu allanik aalajangiisoqarsimanngippat.
Aatsitassanut inatsit maanna atuuttoq malillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqissaarneq, misissuineq piiaanerlu, aallaavittut taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq inatsisini malittarisassat malillugit akuersissummik tunniussineqarsimappat, tak. aatsitassanut inatsimmi § 2.
Misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik qinnuteqartartut piginnaatitsissutinillu pigisaqartartut tassaakkajupput aatsitassarsiornermik ingerlataqartut nunani tamaneersut, Kalaallit Nunaanni misissuinissamut piiaanissamullu ingerlataqarnissaminnut aningaasaateqarlutillu immikkut ilisimasaqartut. Akuersissutit taamaattut aatsitassanik ingerlataqarnerit annertuumik pingaaruteqartut malilugit ilusilersorneqartarput, piginnaatitsissummillu pigisaqartut annertuunik pisussaaffilerneqartarlutik, taama ingerlataqarnernut atatillugu pingaaruteqartuusut ileqquusartullu malillugit.
Aatsitassanut inatsisip atuuttup periarfissiissutaasa iluanni Naalakkersuisut inunnut ataasiakkaanut ”aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarnissamut” taaneqartartumut akuersissummik tunniussisinnaapput. Akuersissutinut taammaattunut piumasaqaatit atugassarititaasullu sumiiffinni aatsitassanik ingerlataqarnernut tunngaviupput, sumiiffimmi najugaqartuusunit isumagineqartartunit, nunat tamat aatsitassarsiorfissuinut naleqqiullutik assingusumik aningaasaqarnikkut immikkullu ilisimaqarnikkut piginnaasaqanngitsut, taamaattorli aningaasarsiornermi atugassarititaasut tunngavigalugit aatsitassarsiornermik tunngaveqartumik ingerlataqarnermik aallartitserusuttut, annertussutsikkulli killilersuutinut atallutik, aammali aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32 malillugu peqataasinnaanermi peqataanissamik qaangiisumik.
Aalajangersakkat erseqqinnerusut, maanna aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarnermut naleqqussaarutaasut, Naalakkersuisut assigiissaartumik piumasaqataanni marts 2009-imeersumi taakkununngalu atasunut ilitsersuutini takuneqarsinnaapput.
Imm. 2-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitsitassanik annikitsumik piiaanissamut, § 16, imm. 3-mi allassimagaluarpalluunniit, inunnut ataasiakkaanut akuersissummik tunniussisoqarsinnaasoq, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartunut, tamakkiisumillu akileraartussaatitaasunut. Aalajangersagaq aatsitassanut inatsisip atuuttup § 7, imm. 4-p assigingajappaa, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut atatillugu pissutsinut assigiinngitsunut atatillugu 19. maj 2009-mi inatsisitigut allanngortinneqartoq.
Taamaalilluni aalajangersakkap erseqqissarpaa, aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarnissamut inunnut ataasiakkaanut akuersissuteqarsinnaasoq, siunnersuummi § 16, imm. 3-mi allassimasoqaraluartoq, akuersissutit taamaallaat aktieselskabinut tunniunneqarsinnaasut.
§ 33-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, erseqqinnerusumik piumasaqaatinik aalajangersaanikkut aatsitassanik annikitsumik misissunissamut imaluunniit piiaanissamut kisermaassilluni imaluunniit kisermaassinani akuersissummik Naalakkersuisut tunniussisinnaasut. Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, tassani kisermaassilluni akuersissummik tunniussinissamut periarfissiineqannginami. Naalakkersuisut aatsitassanik annikitsumik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik tunniussinermi atugassarititaasunik piumasaqaatinillu erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, aatsitassanik ingerlataqarnermi killeqartumik qaffasissuseqartumik sumiiffimmut tulluarsarlugit.
Imm. 2-mutAalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq. Aatsitassanut inatsisip ataani aaqqiissut atuuttoq malillugu misissuinissamut piiaanissamullu immikkut ittumik akuersissummik tunniussisoqartarpoq. Aallaqqaammut misissuinissamut akuersissut tunniunneqassaaq, piiaanissamut akuersissut kingusinnerusukkut tunniunneqarsinnaammat, annikitsumik ingerlataqarnissamut piginnaatitsissummik pigisaqartup pisuussummik sumiiffissereerpat, misissuinissamullu akuersissummi piumasaqaatit eqquutsissimagunigit.
Aalajangersagaq imm. 2-miittoq aqqutigalugu piiaanissamut akuersissummik pissarsinissaq ajornaannerusoq atuutsinneqalerpoq, Naalakkersuisut ataatsimoortitsilluni misissuinissamut akuersissummik tunniussisinnaagamik kingornalu piiaanissamut, imaluunniit misissuinissamut piiaanissamullu ataatsimoortitsilluni akuersissummik tunniussilluni.
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq misissuinissamut piiaanissamullu ataatsimoortitsilluni akuersissummik piginnaatitsissummik pigisaqartoq, piffissap akuerineqarfiusup nalaa tamaat misissuisinnaasoq atorluaasinnaasorlu. Taama akuersissuteqarneq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanermik ingerlataqarsinnaavoq, naak piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisuussutinik aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasunik nassaarsimalluni sumiiffissisimallunilu Naalakkersuisunut nalunaarsimanngikkaluaruniluunniit. Qinnuteqariaaseq aamma allaffissornikkut ingerlatsineq taamaalilluni akuersissutinut immikkut ittunut taamaattunut ajornaanninngortitsilissaaq.
Imm. 3-mutPiumasaqaataavoq piginnaatitsissummik pigisaqartoq namminerminut akisussaaffeqassasoq kiisalu aningaasaqarnikkut allanit aqunneqartussaanani. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq aningaasarsiornikkut naammassinnissinnaasariaqarpoq piginnaasaqarfitsigullu pisariaqartunik piginnaasaqassalluni. Ingerlatsinermi inatsisitigut malitassat nalinginnaasut piumasaraat, piginnaatitsissummik pigisaqartoq aningaasarsiornera suliaqarfitsigullu piginnaasai tulluussaanikkut nalilerneqassasut, taamaalilluni annikitsuinnarmik suliaqarsinnaalluni, taamaallaat sakkut tigummiaannartakkat atorlugit killeqartuinnarmik ingerlataqarsinnaalluni.
Imm. 4-mutAalajangersakkami allassimavoq, annikitsumik akuersissut inummut ataatsimut tunniunneqarsinnaavoq imaluunniit inunnut ataatsimoortunut arlalinnut, kisiannili inuit tallimat (5) sinnernagit. Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, maannakkumulli periuseq atuuttoq piginnaatitsissummik pigisaqartut amerlassusissaat atatiinnarneqarluni, ataatsimoorlutik annikitsumik ingerlataqarnissamut tunineqarsinnaasut eqqarsaatigalugit. Piginnaatitsissummik pigisaqartut siunnersuummi § 33, imm. 3-mi piumasaqaatit eqquutsissimassavaat, piginnaatitsissummik pigisaqartut ataatsimoorlutik akuersissummik taamaattumik tunineqassagunik.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, inuk ataaseq annikitsumik akuersissutit tungaasigut katillugit tallimat (5) sinnerlugit piginnaatitsissutinik pigisaqarsinnaanngitsoq, misissuinissamut aamma piiaanissamut immikkoortillugit aamma ataatsimoortumik akuersissutit eqqarsaatigalugit.
Imm. 6-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq, aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarnerni Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiuussisinnaasut. Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinermi ingerlataqarnissamut aalajangersaasinnaapput piumasaqaasiorlutillu, ilaallutik aatsitassanik annikitsumik ingerlataqarnerni ukiumoortumik nalunaarusiorneq. Assersuutigalugu aalajangersakkat tamakku assigiissaartumik piumasaqaatitigut iluarsineqarsinnaapput. Aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu Naalakkersuisut marts 2009-mi aatsitassanik annikitsumik misissuinissaq aamma annikitsumik piiaanissaq pillugit assigiissaartumik piumasaqaatinik suliarinnissimapput.
Aalajangersakkat malillugit Naalakkersuisut aamma pisinnaatinneqarput annikitsumik akuersissummik tunniussinermut atatillugu oqartussatut suliarinninnermi akiliutinik akiliisoqartarnissaanut aalajangersaasinnaallutik.
Aalajangersagaq malillugu annikitsumik ingerlatsinissamut akuersissummik qinnuteqarnermi
atatillugu akuerineqarnermi akiliutissanik aalajangiisoqarsinnaasoq, kiisalu sulianik suliarinninnermut atatillugu aningaasartuutinik akiliisoqassasoq kiisalu oqartussatut allatut suliarinninnernut atatillugu taamaattunik akuersissuteqarnerni akiliutissat aalajangerneqarsinnaapput.
§ 34-mutImm. 1-imut
Aalajangersagaq malillugu akuersissummi sumiiffik akuersissuteqarfiusoq Naalakkersuisut aalajangersassavaat. Kisermaassinertaqanngitsumik annikitsumik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissut naatsorsorneqarpoq, sakkut atortullu tigummiaannartakkat pisariunngitsut atorneqarneri tunngavigalugit. Taama ingerlataqarnerit piniarnermik aalisarnermillu sumiiffimmi inuussutissarsiornermut tapertaralugu ingerlanneqakkajuttarput. Taamaammat siunertaqartutut isumaqarfigineqarpoq, sumiiffiup akuersissuteqarfiusup akuersissummi aalajangersimasumi erseqqinnerusumik aalajangerneqartarnerani ilaatigut eqqarsaatigineqarluni sumiiffimmi killiliisarnermut ileqqut najugaqarfigisamilu qanoq isumaqartoqartarnersoq, inuussutissarsiornermik ingerlatsisarnerni ileqquusut.
Imm. 2-mutAalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.
Kisermaassilluni annikitsumik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummi pineqartarput ingerlatat annertunerusut teknikkikkullu siuarsimanerusut, siunertaqarnerusumik pilersaarusiornikkut pisuussut aalajangersimasumik suussusersisimasaq, aningaasarsiornikkut atorluarneqarsinnaasoq eqqarsaatigineqarluni, pisuussut taamaattoq pillugu ilisimasat kiisalu pigineqarneratalu ilimaginera tunngavigalugit. Ima paasineqassalluni, aatsitassat aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasut nassaarinissaannut periarfissat nalaatsornerusumik nassaariniarneqarnatik, aatsitassanik ingerlataqarnermi kisermaassinani annikitsumik missuisarnerni piiaasarnernilu akuersissutini aatsitassanik taamaattumik ingerlataqarnermi ingerlanneqakkajuttartunut tamakku ilisarnaatigisarlugit.
Imm. 3-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, sumiiffimmut akuersissuteqarfiusumut ilaatinneqassanngitsut sumiiffiit inatsit manna malillugu misissuinissamut akuersissuteqarfiusut imaluunniit piiaanissamut akuersissuteqafiusut allanut tunniunneqarsimasut. Akuersissutit inatsit manna malillugu Naalakkersuisut tunniussaat, sumiiffiup akuersissuteqarfiusup iluani ingerlataqarnernut pineqartunut kisermaassilluni akuersissutitut isigineqarput.
Imm. 4-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq annikkitsumik akuersissutit amerlanerpaaffissaat pillugu sumiiffinnilu aalajangersimasuni akuersissutinut taamaatunut killilersuinissamut
Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Aalajangersakkap Naalakkersuisut periarfissippai annikitsumik ingerlataqarnerup naleqqussarnissaanik, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiorneq siunertaqartumik ineriartortinneqarneralu eqqarsaatigalugit, inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik pisuussutitigullu isumannaatsumik ingerlanneqarsinnaaqqullugit.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitassanik annikitsumik misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissutit ukiunut pingasunut (3) Naalakkersuisunit tunniunneqarsinnaasut.
Imm. 6-imut
Kisermaassilluni akuersissutit tunniunneqartut ukiut qulikkaartut (10) angullugit sivitsorneqarsinnaapput, taamaattorli katillugit sivisunerpaamik ukiut 30-t angullugit. Sivitsuiffigineqarsinnaanermut tunngaviussaaq, piiaanissamut pilersaarut malillugu piiaaneq aallartereersimassaaq ingerlanneqarlunilu, akuersissummilu piumasaqaatit atugassarititaasullu aalajangersarsimasut allat eqquutsinneqarsimassallutik. Piffissami akuersissuteqarfiusumi siullermi ukiunut 3-nut killiineq, piiaanermillu ingerlataqarnerup ingerlateqqinnissaanut tunngaviit tassaapput, taama sivitsuinissamut atugassarititaani qulakkeerneqassalluni, allat sumiiffimmi aatsitassanik ingerlatanik ingerlatsinissamut periarfissaannik arsaarneqassanatik, annikitsumik akuersissuteqarnerup tungaanut piginnaatitsissummik pigisaqartup atorluarnissaanut ingerlataqarnissamik qinnuteqarsimanngippat.
§ 35-imutImm. 1-imut
Imm. 1-imi aalajangersakkap erseqqissarpaa annikitsumik akuersissut inummut aalajangersimasumut tunngasoq, malittarisassiuussillunilu inuit kikkut akuersissummik ingerlatsisinnaanersut. Aalajangersakkap manna tikillugu inatsisitigut ileqquusoq ataatsimut iluarsaallugu eqikkarpaa.
Taamaalilluni aalajangersakkami allassimavoq annikitsumik akuersissut aallaavittut piginnaatitsissummik pigisaqartup nammineerluni sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi aatsitassanik kisimi piiaassasoq. Tamatuma nassataraa piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissut malillugu ingerlatanik ingerlatsinissaa.
Imm. 2-mutTaamaattorli imm. 2 malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissut malillugu sulisunit imaluunniit allanit ingerlatat isumagitissinnaagai, tamanna akuersissummi aalajangersimappat, piumasarineqarlunilu qaquguluunniit sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi inuit suliaqartut 9-t qaangissanngikkaat.
Aalajangersakkami qulakkeerneqassaaq ingerlatanik suliaqarneq ”annikitsutut” taaneqarsinnaanera, annikitsumillu ingerlataqarsinnaanerup siunertaa eqquutsillugu, sumiiffimmi aallaaveqartumik annikinnerusumik piiaanermik ingerlataqartitsinissaq, nunat tamat aatsitassarsiorfissuisut assinganik aningaasanik immikkullu ilisimasanik pigisaqanngitsunut.
§ 36-imutImm. 1-imut
Siunnersuut malillugu annikitsumik akuersissutit aallaavittut akuersissutitut tunniunneqassapput misissuinissaq aamma piiaanissaq ataatsikkoortillugit (ataatsimoorussilluni misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutit). Piiaanermut ikaarsaariarnermi immikkut piumasaqaateqanngilaq pisuussutinik aalajangersimasumik summiiffissinernut aamma aningaasarsiutigalugu atorluarsinnaanerinut uppernarsaasiortoqarnissaanut.
Annikitsumik ingerlataqarnermi Naalakkersuisut malinnaatineqassapput maannakkumut suli piginnaatinneqassasut piumasaqassallutik misissuinermik piiaanermillu ingerlatat pillugit ukiumoortumik nalunaarusiortoqartarnissaa kiisalu piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatat taaneqartut taamaatippagit taamaatitsinermi nalunaarusiortoqassasoq.
Piumasaqaatit tamakku imarisassaat Naalakkersuisut aalajangissagaangamikkit, piumasaqaatillu eqquutsinneqarnersut nalilissagaangamikkit, Naalakkersuisut ilaatigut piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissut malillugu aatsitassanik ingerlatsinissaminut pilersaarutai eqqarsaatigisassavaat, tamakkununnga ilaallutik ingerlataqarnerup suunera annertussusialu, piginnaatitsissummillu pigisaqartup tamakku pillugit qinnuteqarnermini ilisimatitsissutai.
Imm. 2-mutAalajangersakkami pineqarput, Naalakkersuisut akuersissutini erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaanerat, ingerlatat suut immikkut ittumik akuersissuteqarnani suliarineqarsinnaasut, ingerlatat suut immikkut akuersissuteqaqqaarluni aatsaat suliarineqarsinnaasut aamma suliarineqarsinnaanngitsut.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, tamakkuli pillugit ileqqooreersup inatsisitigut aalajangersarneqarnerannik imaqarluni. Assigiissaartumik piumasaqaatit atuuttut malillugit piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik ingerlatat suliarinerini sakkut tigummiaannartakkat atortarnissai, naak Naalakkersuisut tamatuminnga immikkut ittumik akuersissuteqarsimanngikkaluartut, akerlianilli naalakkersuisunit immikkut akuerineqarnissaq pisariaqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik ingerlataqarnermini atortorissaarutit tigummiaannartagaanngitsut allat atorlugit aatsitassanik ingerlatat ingerlatissagunigit. Taamattaaq piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik piiaanermini immikkoortiterinerminilu periutsit kemisk-iusut atorsinnaanngilai.
Imm. 3-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, kisermaassinertaqanngitsumik annikitsumik piiaanissamut akuersissut, maannakkumut taamaallaat ingerlanneqarsinnaasoq atortorissaarutit tigummiaannartakkat atorlugit. Taamaalilluni taamaallaat piiaasoqarsinnaavoq aatsitassanik kaanngarsimasunik katersinikkut imaluunniit atortorissaarutit tigummiaannartakkat minnerit atorlugit piiaasoqarsinnaalluni, soorlu kaataq, qussaataq, kaanngartiterut aamma ikuttaat atorlugu. Aatsitassanik ingerlataqarnerni taamaattuni aalajangersakkami ingerlatat suunerinut killilersuutaasut, annikitsumik ingerlataqarnerit isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut avatangiisitigullu isumannaatsumik suliarineqarnissaannut qulakkeerinneqataassapput.
§ 37-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami siunnersuummi § 18, imm. 4-mi malittarisassat misissuinernut tunngasut aamma inuiaqatigiinnut akornutaanngitsumik pilersaarutinut tunngasut, annikitsumik akuersissuteqarnermut atuutinngillat. Taamaalilluni misissuinissat pilersaarutillu tamakku ingerlatissallugit annikitsumik ingerlataqarnerup annikinnera peqqutigalugu iluaqutaassanngilaq pisariaqassananilu.
Imm. 2-mutAalajangersakkami § 37, imm. 2 malillugu aatsitassanik annikitsumik sammisaqarnermi aallaavittut avatangiisit pillugit nalilersuinermik, nassuiaammik ilaqartumik, suliarinninnissamik piumasaqaat atuutinngilaq. Isumaqarfigineqarpoq annikitsumik ingerlataqarnerup annikinnera peqqutigalugu nassuiaatit naliliinerillu taamaattut piumasaqaatigissallugit pisariaqanngitsoq. Ingerlatat taamaattut piiaanissamut pilersaarutinik aamma matusinissamut pilersaarutinik akuersissuteqarnermut atatillugu avatangiisinut sunniuteqarsinnaanerat eqqarsaatiginninnissallu killeqartutut isumaqarfigineqarsinnaapput kiisalu piiaanissamut ingerlataqarnissamut akuersissuteqarnernut atatillugu taamaallaat immikkut ittumik akuersissuteqarnikkut ingerlanneqarsinnaammata.
§ 38-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarput piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanissamut pilersaarusiornera aamma matusinissamut pilersaarut Naalakkersuisunit akuerineqartarnissaat.
Aalajangersakkami allassimavoq piginnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissaminik kissaateqartoq, piiaanissamut tassungalu attuumassuteqartunik ingerlataqarnissaminut iliuusissaminullu il.il. pilersaarusiussaaq (piiaanissamut pilersaarut). Kiisalu piiaanerup unitsinnissaanut atortorissaaruteqarluni il.il. matunissaanut suliassani iliuusissanilu pillugit piginnaatitsissummik pigisaqartoq pilersaarusiussaaq (matusinissamut pilersaarut).
Pilersaarutit marluk tamarmik naalakkersuisunit akuerineqassapput, piginnaatitsissummik pigisaqartup piiaanerminik imaluunniit tamatumunnga attuumassuteqartunik assigisaannillu ingerlataqarnissani iliuuseqarnissanilu aallartinnginnerini. Siunnersuummut malittarisassani §§ 19, 42 aamma 43-imi malittarisassat, annikitsumik ingerlatsinerup qanoq innerata killeqartumillu annertussusiata malitsigisaanik pisariaqartunik tulluussaanikkut aamma taama assinganik atuupput.
Imm. 2-mutAalajangersakkami pineqarput annikinnerusunik aamma nalikinnerusunik ingerlataqarnerni piiaanissamut pilersaarummik aamma matusinissamut pilersaarummik suliarinninnissamik piumasaqaammik suliarinninngitsoorsinnaasoq.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, qulaanilu pilersaarutinik taaneqartunik suliarinninnissamut malittarisassat imarisaannut kiisalu suliarinninngitsoornissamut erseqqissaataalluni.
Aalajangersakkami allassimavoq, piiaanissamut pilersaarummik aamma matusinissamut pilersaarummik suliarinnittoqassanngitsoq, piginnaatitsissummik pigisaqartoq aatsitassanik nalikinnerusuinnarnik piiaaniaruni, kiisalu atortorissaarutit tigummiaannartakkat minnerit kisiisa atorlugit piiaaniaruni, soorlu kaataq, qussaataq, kaanngartiterut aamma ikuttaat atorlugit. Pilersaarutinik qulaani taaneqartunik suliarinninngitsoornissaq anguniaraanni, piginnaatitsissummik pigisaqartup annikitsumik ingerlataqarnissap suunissaa annertussusialu pillugit Naalakkersuisunut uppernarsaammik nassiussissaaq suliarinninngitsoornissarlu qinnuteqaatigalugu. Piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik piiaanissani sioqqullugu imaluunniit tamakkununnga attuumassuteqartunik ingerlatsinissani iliuuseqarnissanilu il.il. aallartinnginnerini uppernarsaasiorneq Naalakkersuisunit akuerineqaqqaassaaq.
§ 39-imutAalajangersakkami pineqarpoq nunap iluani toqqorsimatitsinissamut akuersissutinik tunniussisarneq imaluunniit tamatumunnga attuumassuteqartunik siunertaqartunut aatsitassanik misissueqqaarneq, misissuineq piiaanerlu (nunap iluanut akuersissut). Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, nunap iluanut akuersissut tunniunneqarsinnaasoq, aatsitassanik misissuinermut imaluunniit piiaanermut ilaatillugu imaluunniit tamakkununnga attuumassuteqartunik sammisaqarnissanut.
Kuldioxidimik aniatitsinerup malitsigisaanik nunarsuarmi kissatikkaluttuinnarnera eqqarsaatigalugu, Kalaallit Nunaata nunataata iluani kuldioxidimik toqqorsimatitserusunneq soqutigineqarneruleraluttuinnarsinnaavoq. Taamattaaq kulbrintinik atuinermut atatillugu kuldioxidimik militsisarneq piumasaqaataalersinnaavoq.
Siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkap aallaavigissagaa, nunap iluanik atuinissamut akuersissut ukiut 50-it angullugit atuuttassasoq. Kuldioxid-imik nunap iluani toqqorsimatitsinerup siunertaraa, kuldioxidip silaannarmut aniatinnginnissaa. Taamaalisoqartillugu piumasaqaatigineqarsinnaavoq kuldioxid naassaanngitsumut nunap iluaniitinneqarnissaa. Tamatumani aallaavittut aalajangersimasumik naliliineqartassaaq akuersissut qanoq sivisutigisumik atuutissanersoq. Taamaattumik pisuni immikkut ittuni taamaattuni, taama allatut atuinissaq pisariaqartitsippat, Naalakkersuisut piffissamik killilerneqanngitsumik akuersissummik tunniussisinnaallutik periarfissaqarput. Taamaattoqartillugu akuersissut piumasaqaatinik siunertaqartunik imaqassaaq, nunap iluani toqqorsimatitsinermik taamaattunik siunertaqartunut naassaanngitsumut atuutissasoq, tassanilu eqqaaneqassalluni, piumasaqaatit piginnaatitsissummik pigisaqartumut pisussaaffiliisut, kuldioxidip nunap iluani qaqugorsuarmut uninngasuutiginissaani qulakkeerinninnissamik iliuuseqarnissaq siunertaralugu.
Kalaallit Nunaata nunataata iluani nunap qaavata qaleruaata sannaatigut ilusiatigullu atuinermik pilersaarusiornermi qulakkeerneqassaaq, atuinissamut periarfissat assigiinngitsut tulluutinngitsullu sanilliullugit nalilersorneqartariaqassallutik. Atuinerit suut pineqassanersut siulittuutigiuminaammata, taama atuinissamut piumasaqaatit ataatsimoortut iluarsineqartariaqarput. Taamaammat ilimagineqareerpoq piumasaqaatit akuersissutinut taamaattunut tunniussinermut atatillugu aalajangersimasutut aalajangersarneqassasut.
Piffissap matuma nalaani kuldioxidimik nunap iluani toqqorsimatitsisarneq pillugu ilisimasat misilittakkallu killeqangaatsiarnerat eqqarsaatigigaanni, piffissap ingerlanerani akuersissummi piumasaqaatit Naalakkersuisut nutartertariaqarsinnaassavaat, ilisimasat imaluunniit misilittakkat nutaat pisariaqartitsinerat peqqutigalugu.
Aalajangersagaq malillugu akuersissuteqarneq inatsisit allat naapertorlugit akuersissutinik pisariaqartunik allanik pissarsiornissamik pinngitsoortitsisinnaanngilaq.
§ 40-mutAalajangersakkami pineqarpoq Namminersorlutik Oqartussanut akitsuutinik akiliuteqartarneq. Siunnersuutigineqarpoq, akitsuutit assigiinngitsut sisamat aalajangiunneqarsinnaasut.
Siunnersuutigineqarsinnaavoq sumiiffiup akuersissummut ilaasup annertussusia tunngavigalugu naatsorsuinikkut nunaminertamut akiliisoqartassasoq. Taamattaaq aalajangiunneqassaaq silaannaat, imerpalasut, stoffit imaluunniit atortut nunap iluani toqqorsimatinneqartut allatigulluunniit inissinneqartut annertussusii tunngavigalugit annertussutsimut akiliiuteqartoqassasoq. Taamattaaq atuinermut akiliuteqarnissaq pillugu piumasaqaatit aalajangersarneqarsinnaapput, nunap iluanik atuineq assigisaallu tunngavigalugit naatsorsorneqartunik. Kiisalu aalajangerneqarsinnaavoq iluanaarutinit akiliuteqartassasoq, sammisat akuersissummut ilaatinneqartut aningaasarsiornikkut iluanaarutit tunngavigalugit naatsorsorneqartunik pisortanut akiliuteqartarnissaq.
Aalajangersakkap siunnersuummi § 17, imm. 1 assigerluinnangajappaa. Tassunga oqaaseqaatit innersuussutigineqarput. Malugeqquneqassaaq, annertussutsimut akitsuut aamma atuinermut akitsuut siunnersuummi § 17, imm. 1-imi ilaatinneqanngimmata. Siunnersuutigineqarpoq, akiitsuutinut taamaattunut piumasaqaatinik aalajangersaasoqassasoq, siunertanut allanut aatsitassarsiornermik ingerlatsinerunngitsunut nunap iluanik atuinermut immikkut ittumik tulluussagaasunik. § 40 malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup aatsitassanik ingerlataqarnerminut atatillugu nunap iluanik atuinerminut akitsuutitut akiligaanit Namminersorlutik Oqartussat isertitai Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi § 7, imm. 2 malillugu isertitat nassuiaateqarnerannut ilaassapput.
§ 41-mutSiunnersuutigineqarpoq, nunap iluanik atuinissamut akuersissutit pillugit nalunaarusiornikkut Naalakkersuisut erseqqinnerusunik nalunaarutikkut malittarisassiuussisinnaasut.
Tamatumani ingerlatat ataasiakkaat apeqqutaassapput, ingerlatat taamaattut ataatsimut isigalugit naleqqussaalluni nalunaarummik suliarinninnissaq pisariaqartinneqarnersoq. Aallaavittut naatsorsuutigineqarpoq, ingerlatat ataasiakkaat akuersissummi piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatamik aallartitsinissaq anguniarlugu sukumiisumik naleqqussaaneqartassasoq, pinngitsoorsinnaanngissorinarporli malittarisassanik ataatsimoortunik aalajangersaanissaq, nalunaarummi sammisanik naleqqussaasunik siunertaqarnerusunik takkuttoqarumaartoq.
Aalajangersagaq malillugu malittarisassiuussisoqarsinnaavoq, naleqqussaaneq pillugu inatsisartut inatsisaata siunertaat malillugu, tak. siunnersuummi § 1, imm. 1-3. Malittarisassaq qulakkeerniarlugu ima oqaasertaliineqarpoq, piiaanissamut aamma piiaanissamut akuersissutit ataatsimut tamaasa isigalugit, assersuutigalugu ilaallutik akuersissut malillugu ingerlatat taamaatereerneranni malittarisassat aamma, nunap iluani ingerlatsinernut aamma nunap iluanut akuersissuteqarnernut atuullutik, tamannali illuatungaatigut iluarsisariaqartoq nunap iluani ingerlatsinerup malitsigisaanik qanoq issusai immikkut ittut eqqarsaatigalugit pisariaqartunik naleqqussaanikkut.
§ 42-mutImm. 1-imut
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsisip atuuttup § 18, imm. 1-iat assigaa.
Aalajangersakkami imm. 1 malillugu siunnersuut manna malillugu aalajangerneqarpoq erseqqinnerusumik malittarisassiuussinikkut piginnaatitsissummik pigisaqartoq ingerlatami taamaatinnerini sanaartukkat/atortut piiarnissaannut kiisalu torersaanissaanut pisussaaffigai.
Aallaavittut tamakkiisumik saliinissaq piumasaqaataajuassaaq. Taamaattorli pisut ilaanni pisinnaavoq, ingerlataqarnerup taamaatinnerani sanaartukkat/atortut assigisaallu siunertanut allanut atorneqarsinnaappata, taamatut piinngitsoornissaannut aalajangersaasoqarsinnaalluni.
Taamattaaq aalajangersakkami pineqarpoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup siunnersuummi § 43 malillugu matusinissamut pilersaarummik piviusunngortitsinissaminut pisussaaffii. Aalajangersagaq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissut malillugu misissuinerni piiaanernilu sammisaminik unitsitsiguni sanaartukkat/atortut, atortorissaarutit atortullu assigisaallu, piginnaatitsissummik pigisaqartup pilersissimasani inississimasaniluunniit piissavai. Tamakku saniatigut piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffik ingerlataqarfigisimasani salissavaa assigisaannillu iliuuseqarluni.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuutip annertunersaatigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 18, imm. 2-at assigaa, aalajangersagassatut siunnersuutip naggataa nutaartaralugu.
Aalajangersakkami imm. 2 malillugu Naalakkersuisut pisinnaatitaapput piumasaqaatinik aalajangersaassallutik piginnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu pisussaaffimminik eqquutsitsinissa qulakkeerniarlugu. Qularnaveeqqusiineq pisinnaavoq aningaaserivimmi toqqorsinikkut, aningaaserivimmi qularnaveeqqusiinikkut, piginnittuunerup qularnaveeqqusiineratigut imaluunniit allatut assingusumik qularnaveeqqusiinikkut. Qularnaveeqqusiinerup ilusissaani misissuinermut imaluunniit piiaanermut ingerlataqarnerit aalajangersimasut annertussusiilu eqqarsaatigalugit kiisalu ingerlataqarnerup taamaatinneranut atatillugu iliuusissat suunissaannut naatsorsuutigisat eqqarsaatigalugit. Qularnaveeqqusiinerup ilusissaa piginnaatitsissummik pigisaqartumik oqaloqatigiinnereernermi iluarsineqassaaq.
Aalajangersakkap siunertaraa piumasaqaatinik aalajangersaanissamut periarfissiiniarluni, piginnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu pisussaaffimminik eqquutsitsinissaa qulakkeerniarlugu, ilutigitilluguli imaalillugu, ingerlataqarnerup ingerlannerani piumasaqaatit pingaaruteqartunik ajornerulersinneqannginnissaa. Piumasaqaatit aalajangersagaq malillugu aalajangiunneqartussat, taamaalillutik taamaatitsinermi pisussaaffiit isumaginissaannut naleqqatigiisitsinissaq eqqarsaatigalugu kiisalu misissuinissamut piiaanissamullu pilersaarutit piviusunngortinnissaat eqqarsaatigalugit.
Aalajangersakkat malillugu Naalakkersuisut piumasaqaatit allanngortinnissaannik aalajangiisinnaapput, soorlu qularnaveeqqusiinerup allanngortinnissaa pillugu.
Ilaatigut piumasaqaatit allanngortinneqarsinnaapput, soorlu qularnaveeqqusiinerup allanngortinnera, matusinermi ingerlatat ingerlannerinut akinik allanngortitsinikkut imaluunniit aningaasarsiorneq ataatsimut isigalugu allanngortitsinerit kiisalu inuiaqatigiinnut tunngasut allanngortinneqarneri assigisaallu.
Imm. 3Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 18, imm. 3-at assigaa.
Aalajangersakkami imm. 3 malillugu Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu iliuusissanik ingerlatsisinnaapput piginnaatitsissummik pigisaqartup akiligassaanik, matusinissamut pilersaarut akuerineqarsimasoq malillugu iliuutsinik aallartitsinissamik peqquneqarnerit naammassinngippagit.
Aalajangersakkami qulakkeerneqassaaq matusinissamut pilersaarutip akuerineqartup naammassineqarnissaa. Taamaaliornermi qularnaveeqqutit siunertamut tassunga atorneqassapput.
§ 43-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkap annertunersaatigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 19-iat assigaa, siunersuutilli imm. 4-nut malittarissassat nutaat ilanngunneqarsimallutik.
Aalajangersakkami pineqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup matusinissamut pilersaarummik suliarinninnissaa.
Aalajangersakkami allassimavoq, matusinissamut pilersaarut pilersaarutinik imaqassasoq, ingerlataqarnerup taamaatinnerani sanaartukkat/atortut assigisaallu qanoq pineqassanersut, kiisalu pilersaarutip isumagineranut aningaasaqarneq qanoq qulakkeerneqassanersoq.
Pilersaarut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq, akuttunngitsumillu nutarterneqartassalluni.
Aalajangersakkami immikkut eqqumaffigineqarpoq avatangiisitigut isumannaallisaanikkullu eqqarsaatigisassat isumagineqarnissaat, kiisalu matusinermi saliinerup assigisaasalu qulakkeernissaat aamma piiaanermik ingerlataqarnerup taamaatinneqarnera siunnersuummi siunertatut aalajangersakkani taaneqartutut eqqarsaatigineqartussat malillugit, tak. § 1.
Imm. 2-mutImm. 2 malillugu taaneqassaaq matusinermi pilersaarutip qanoq isumagineqarnissaanut aningaasaqarnikkut qanoq qulakkeerinnittoqassanersoq, tamanna tak. § 42, imm. 2, qularnaveeqqusiisoqarsimanera pillugu. Matusinermut pilersaarummut atatillugu § 42, imm. 2-mi aalajangersagaq akileraarnikkut kinguneqassaaq, taamaammallu aalajangersakkat tamakku pisuni aalajangersimasuni atorneqarneranni Kalaallit Nunaanni immaqalu danskit akileraartarnermut oqartussaat peqataatinneqassallutik.
Imm. 3-mutAalajangersagaq malillugu matusinissamut pilersaarut oqartussanit akuerineqarnissaa pisariaqarpoq, taamaaliornikkut avatangiisitigut, isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu eqqarsaatigisassat isumagineqarnissaat pillugu piumasaqaatinik aalajangersaasoqarsinnaalluni, aamma piffissami matusinerup kingornani.
Imm. 4-mutAalajangersagaq malillugu matusinissamut pilersaarut akuttunngitsunik nutarterneqartassaaq, piiaanermilu ingerlataqarnermi annertuunik allannguineqartillugu aamma nutarterneqartassalluni.
Naalakkersuisut aamma alajangersinnaavaat, pissutsit allanngorneri pisariaqartitsippata taassuma isumagineqarnissaanut pilersaarutip aamma qularnaveeqqusiinerup allanngortinnissaa pillugu. Matusinissamut pilersaarutip allanngortinnissaa pillugu Naalakkersuisut aalajanginnginnerminni, piginnaatitsissummik pigisaqartup allanngortitsinissaminut pisariaqartitai pillugit oqaloqatigineqassaaq.
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq nutarterinerit tamaasa matusinissamullu pilersaarutip allanngortinneqarnera kiisalu taassuma isumaginissaanut qularnaveeqqusiinerit allanngortinneqarneri Naalakkersuisunit akuerineqassasut.
Naalakkersuisut piffissaliussanik aalajangersaasinnaapput, tamakkununnga ilaallutik matusinissamut pileraarutip isumaginissaanut naammaginartumik sivikitsumik piffissaliuussineq, allannguutissatut pisariaqartut isumaginissaat, aammalu qularnaveeqqusiineq eqqarsaatigalugu.
§ 44-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup annertunersaatigut § 20, imm. 1-iat assigaa.
Aalajangersakkap ilisarnaatigaa, pingaartumik aatsitassanut akini tuniniaanermilu pissutsit allanngorarnerisa malitsigisaannik, piffissani pisoqarsinnaasoq, piiaanermik ingerlataqarnerup ingerlatiinnarnera annaasaqaataassalluni, aappaatigulli pissutsit tamakku allanngortinneranni periarfissaasoq, ingerlataqarnerup matuinnissaata (matusineq) piviusunngortinnissaa kissaatigineqanngitsoq. Imm. 1 malillugu piiaanermi ingerlataqarnerup unitsikkallarneqarnera Naalakkersuisunit akuerineqassaaq, ilaatigut pissutsit qulakkeerneqassallutik, ilaatigut piffissami matusigallarnermi avatangiisitigut, isumannaallisaanikkut aserfallatsaaliinikkullu matusigallarnermi matusinissamut pilersaarutip isumagineqarnissaa, kingusinnerusukkut paasineqarpat ingerlataqarneq ingerlateqqinneqarnianngitsoq.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqapoq akuerinninnerit tamarmik piumasaqaatit allanngortinneqarnerini tunniunneqarsinnaasut.
Tamatuma nassatarissavaa, piiaanissamut ingerlataqarnerup unitsinneqarnerani piumasaqaatit aallaavioqqaartut allanngortinneqarsinnaanerat, pissutsit taamaatsitsissappata, tamakkununnga ilaallutik piumasaqaatit nammakkiinerusussat aalajangersarnerisigut.
Imm. 2-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 20, imm. 2-at assigaa.
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq, taama unitsitsigallarneq ukiuni 6-ini sivisutigisimappat, imaluunniit tassunga piumasaqaatit eqquutsinneqanngippata, piginnaatitsissummik pigisaqartoq Naalakkersuisut naalakkersinnaavaat matusinissamik pilersaarut § 43-mi taaneqartoq aallarteqqullugu.
§45-mutSuliaqarfiup Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqareernerani nunap inoqqaaviisa aatsitassanik/ujaqqanik katersisinnaanerat atorluaasinnaanerallu pillugu immikkut malittarisassiuussinissaq pisariaaruppoq. Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut pisuussutit assigisaallu atorsinnaanerannut atorluarsinnaanerannullu Namminersorlutik Oqartussat piginnittussaatitaapput. Aatsitassanik sammisaqarnerup tiguneranut siunertaavoq, Kalaallit Nunaanni innuttaasut ingerlatat sammisamik naleqqussaaneq malillugu ingerlatsinerit sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutiginissaat. § 45-mi siunertaavoq qangatut katersisarneq eqqarsaatigineqassasoq kiisalu qiperukkanik assigisaannillu sanasinnaanissaat, soorlu maannakkutut aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32 malillugu ingerlanneqartarsimasut.
Aalajangersakkami siunertarineqarpoq aningaasarsiutigalugu atorluaanerup naleqqussarneqarnissaa, tamannalu tunngavigalugu naleqassutsit qanoq killeqartinnissaat atuutsinneqalersimanani. Nunami maani nunaqavissut aatsitassanik pisuussutit aningaasarsiutigalugu atorluarniassagunikkit tamatumunnga akuersissummik qinnuteqartariaqarput. Taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq atorluaaneq Namminersorlutik Oqartussat malittarisassat aalajangersagaat malillugit ingerlanneqarnissaa, naleqartullu sapinngisamik pitsaanerpaamik inuiaqatigiinnut tuttussanngornissaat.
Imm. 1-imutAalajangersakkami pineqarpoq innuttaasut najugaqavissut immikkut akuersissuteqaqqaarnani ukiumut 100.000 kr. angullugit naleqartunik aatsitassanik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu.
Aalajangersakkap taassuma aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32-ani aalajangersagaq taarserpaa, tassani allassimagami:
”Kalaallit Nunaanni innuttaasut najugaqavissut maannakkutut inatsit manna malillugu immikkut akuersissuteqarnissamik pisariaqartitsinani aatsitassanik katersisinnaapput piiaasinnaallutillu.
Imm. 2. Imm. 1-imi aatsitassanik katersinissamut piiaanissamullu periarfissaatut atatiinnagaq, aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissut inatsit manna malillugu allanut tunniunneqarsimasoq ataqqillugu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsi kommunip iluani imm. 1 malillugu aatsitassanik katersinissaq piiaanissarlu pillugit erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.”Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 2-mi aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqissaarineq, misissuineq piiaanerlu taamaallaat pisinnaasut inatsisini malittarisassat malillugit akuersissut tunniunneqarsimasoq malillugu.
§ 32-p oqaasertalersorneqarnerani allanneqarpoq (Folketingstidende 1990-1991, 2. samling, Tillæg A, allassimanerani ammukartoq 5993):
"Alajangersagaq imaqarnermigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 30-at assigaa.”
Aatsitassanut inatsimmik 1978-imeersumik oqaasertalersorneqarnerani aalajanngerneqarpoq, aalajangersakkap ileqquusup atatiinnarneqarnissaa siunertarigaa, § 1, imm. 2-mi tunngaviit aallaavigalugit ineriartortinneqarsimasut, aatsitassarsiornermi inatsit 1965-imeersoq. Taassuma nassatarisimavaa, aatsitassanik katersinerit piiaanerillu ilaat immikkut akuersissummik tunineqarnissamik pisiariaqartitsinngitsut.
Aatsitassanut inatsisip 1978-imeersup suliarineqarnerani inatsisissatut siunnersuutip § 30-anut oqaaseqaatini makku ilanngunneqarput, aatsitassanut inatsimmi 1991-imeersumi § 32-iani aalajangersakkap imarisamigut assigisaa:
”Siunnersuutip § 30-ani siunertaavoq periutsip atatiinnarnissaa, inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 2-mi tunngaviup tunuliaqutaa ineriartortissimalluni, immikkut akuersissuteqarnissamik pisariaqartitsinani aatsitassanik katersinerit piiaanerillu ilaat eqqarsaatigalugit. Aalajangersagassatut siunnersuut maannakkutut pineqarput ujaqqanik pinnersaatissanik (ujaqqat erlinnartut nalikinnerit) assigisaallu assassorluni suliarinninnissanut tunngaviusussat kiisalu aatsitassat sanaartornermut atortussat imaluunniit kiassarnermut siunertallit assigisaallu: Katersinerit maannakkutut ingerlatanut killeqassaaq, suliffissuarni tunisassiornernut eqqaanartuunngitsut, amerlasuunillu tamatumunnga atatillugu aningaasalersuiffissaanngitsut, tak. tamatumunnga § 1-imi oqaaseqaatit…”.
Aalajangersagaq malillugu katersisarnerup suunera oqaasertalersuinerni periuseq nassuiarneqarpoq, katersisarneq maannakkumutut ingerlatanut killilerneqartoq tunisassiornertut isikkoqanngitsunut, tamatumunngalu atatillugu amerlasuunik aningaasaliisoqartussaanani.
Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32, imm. 2-mi allassimavoq, imm. 1 malillugu pisuussutinik katersisinnaaneq piiaasinnaanerlu taamaallaat pisinnaasoq, allat aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuerissuteqarfigisaat ataqqillugit, aatsitassanut inatsit malillugu akuersissutinik taamaattunik tunniussisoqarsimappat. Sumiiffik piiaanissamut akuersissuteqarfinnut ilaappat, aalajangersimasumik najugallit imm. 1 malillugu katersisinnaatitaanerat piiaasinnaatitaanerallu sumiiffiup iluani pisinnaajunnaassaaq, aatsitassat akuersissuteqarfiusunut ilaasut eqqarsaatigalugit. Aalajangersakkap oqaasertalersorneqarnera malillugu tamatumunnga assersuutigalugu ilaavoq innuttaasut sumiiffimmi aamarsuarnik katersisinnaanerat, aamarsuarnik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissummik tunniussiffigineqarsimasumi.
Aalajangersagassatut siunnersuummi § 45 malillugu, taaneqareersutut innuttaasut kalaallit akuersissuteqaratik aatsitassanik katersisinnaanerannut piiaasinnaanerannullu ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissaassutaallunilu.
Erseqqissaatigineqarpoq inuit akuersissuteqaratik aatsitassanik katerserusuttut piiaarusuttullu, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartussaasut tamakkiisumillu akileraartussaatitaallutik.
Taama piumasaqaateqarnermut ilaatigut peqqutaavoq, akuersissuteqarani qangaaniilli katersisinnaaneq piiaasinnaanerlu Kalaallit Nunaanni inoqqaavinut tutsinneqassasoq. Tamatuma saniatigut piumasaqaatit nassataraat, inuk pineqartoq najugaqarnikkut akileraarnikkullu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartoq, qulakkeerneqassammat inooqatigiinnikkut aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu innuttaasut kalaallit ilinniartitaanikkut, suliffeqarnikkut aningaasaqarnikkullu inissisimanerat eqqarsaatigineqarmat.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq piiaaneq maannakkumutut sakkut tigummiaannartakkat atorlugit taamaallaat ingerlanneqarsinnaasoq. Taamaalilluni piiaaneq taamaallaat pisinnaavoq aatsitassanik kaanngarsimasunik katersinikkut imaluunniit sakkut tigummiaannartakkat minnerit atorlugit piiaanikkut, soorlu kaataq, qussaattaq, kaanngartiterut aamma ikuttaat.
Siunnersuutip § 45, imm. 1-iani siunnersuutigineqarpoq aatsitassat kalaallit innuttaasut malittarisassaq malillugu akuersissuteqaratik katersorsinnaasaat aningaasatigut qummut killissaat atuutissasoq. Aatsitassat aalajangersagaq malillugu piianeqarsinnaasut ukiumut 100.000 kr. sinnerlugit naleqassanngillat.
Aatsitassat aalajangersagaq malillugu piiarneqartut nalingi imm. 5 malillugu aalajangerneqassapput.
Qangamut naleqqiullugu katersineq piiaanerlu aatsitassanut sanalugassanut minnerinnarnut killilerneqanngillat, annertuumik tunisassiornissamut isikkoqanngitsunut, tamatumunngalu atatillugu amerlasuunik aningaasalersortariaqartunut. Taamaalilluni aatsitassat suulluunniit katersorneqarsinnaapput piiarneqarsinnaallutillu, aningaasarsiutigalugu suliareqqiinissaq tuniniaaqqinnissarlu siunertaralugit.
Tamatuma kinguneraa, innuttaasut najugaqavissut akuersissuteqarani aatsitassanik katersisinnaanerat piiaasinnaanerallu aatsitassanut inatsisip atuuttup § 32-anut naleqqiullugu nukittorsarneqarpoq. Suliareqqiinissamut akuersissuteqarnissamut atugassarititaasut aamma piumasaqaatit suli ingerlapput, tak. imm. 4, aalajangersagaq malillugu aatsitassanik katersorsimasanik avammut aallarussineq.
Imm. 2-mutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip maanna atuuttup § 32, imm. 2-ata ingerlateqqinneraa.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq imm. 1 malillugu piiaaneq inatsit manna malillugu misissuinissamut akuersissutit aamma piiaanissamut akuersissutit tunniunneqarsimasut allat ataqqillugit ingerlanneqassasut.
Aalajangersakkami allassimavoq, pisuussutinik katersisinnaaneq piiaasinnaanerlu taamaallaat pisinnaasoq, allat aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuerissuteqarfigisaat ataqqillugit, aatsitassanut inatsit malillugu akuersissutinik taamaattunik tunniussisoqarsimappat.
Sumiiffik piiaanissamut akuersissuteqarfinnut ilaappat, aalajangersimasumik najugallit imm. 1 malillugu katersisinnaatitaanerat piiaasinnaatitaanerallu sumiiffiup iluani pisinnaajunnaassaaq, aatsitassat akuersissuteqarfiusunut ilaasut iluanniittut eqqarsaatigalugit.
Imm. 3-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq aningaasatigut ukiumut killissarititaasoq 100.000 kr.-usoq, akinut najoqqutat ukiumoortut malillugit naleqqussarneqartassasoq.
Aalajangersagaq taanna aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq. Taanna aningaasatigut killissarititaasunik imaqanngilaq, tak. oqaaseqaatini imm. 1.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq aningaasat 100.000 kr.-usut Kalaallit Nunaanni atuisunut akigititat najoqqutaasa allanngorneri malillugit ukiumut naleqqussarneqartassasut, inatsisip atuutilernerata ukiuani tullermi 1. januar atuuttussanngorlugu.
Imm. 4-mutAalajangersakkami piumasaqaataavoq aatsitassanik suliareqqiineq Kalaallit Nunaanni pissasoq.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.
Aalajangersakkami piumasaqaataavoq aatsitassat imm. 1 malillugu piiarneqarsimasut Kalaallit Nunaanni suliareqqinneqassasut. Suliareqqiinerli Kalaallit Nunaata avataani pisinnaavoq, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq annertuumik aningaasartuuteqarnerunermik pisarissersuuteqarnernermilluunniit nassataqassappat, aatsitassallu suliarineqareernerisa kingorna nalingi, tak. imm. 5, Naalakkersuisunut erseqqissumik uppernarsaasiorlugit nassiunneqarlutik. Suliareqqiineq taamaallaat Kalaallit Nunaata avataani isumagineqarsinnaavoq, akuersissummik Naalakkersuisunit tunnineqarsimaneq malillugu.
Aalajangersakkap taassuma tunngavigaa inooqatigiinnermi aningaasarsiorneq, kalaallit innuttaasut ilinniartitaanisaat, suliffissaqartinneqarnissaat aningaasarsiornisaallu eqqarsaatigalugit.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq aalajangersagaq malillugu katersorneqartut piiarneqartullu nalingi qanoq naatsorsorneqartassanersut.
Aalajangersagaq taanna aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, taanna aningaasatigut killissarititaasunik imaqanngilaq, tak. oqaaseqaatini imm. 1.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitassat aalajangersakkami imm. 1 malillugu piiarneqartut nalingi aningaasanut tagginneqassasut, tuniniaanermi akigititaasoq”talip takissusia” atorlugu tunisinermi aamma ”talip takissusia” atorlugu atugassarititaasut malillugit aningaasanngorlugit nalilerlugit.
Assinganik aatsitassat, imm. 4 malillugu suliarineqatussat, talip takissusaanut aamma talip takissusaanik piumasaqaatit tunisinermi akinut assingusut, aatsitassat suliarineqarsimasut tunineqarnerini, nalingi aningaasanngorlugit aalajangerneqassaput
Taamaalilluni aalajangersagaq malillugu aatsitassat piiarneqartut suliareqqinneqartullu nalingi niuerfinni piumasaqaatit malillugit tunineqarnerini niuernermi akit malillugit aalajangerneqartassapput.
Imm. 6-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitassat aalajangersagaq malillugu piiarneqartut imaluunniit suliarineqartut nalingi ukiumut 100.000 kr. sinnersimappatigit toqqorsimatitsinermut periusissat.
Aalajangersagaq taanna aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, taanna aningaasatigut killissarititaasunik imaqanngimmat, tak. oqaaseqaatini imm. 1.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitassat piiarneqarsimasut suliarineqarsimasullu Aatsitassanut Oqartussaqarfimmut toqqorneqassasut ukiumut nalingisa 100.000 kr. sinnersimappassuk.
Taamaaliornikkut aningaasatigut killissaritinneqartoq eqquutsinneqassaaq, taamaalilluni innuttat kalaallit akuersissuteqaratik aatsitassanik katersuinissamut piiaanissamullu assigiimmik atugassaqartinneqarlutik ukiumut 100.000 kr. angullugit naleqartunik pissarsisinnaallutik.
Imm. 7-imutAalajangersakkami pineqarput inuit aatsitassanik ukiumut 100.000 kr. sinnerlugit toqqorsimatitaqartut aatsitassanik annikitsumik piiaanissamut sumiiffimmi pineqartumi akuersissummik qinnuteqarsinnaasut.
Aalajangersagaq taanna aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, taanna aningaasatigut killissarititaasunik imaqanngimmnat, tak. oqaaseqaatini imm. 1. Taamattaaq aatsitassanut inatsimmi atuuttumi atuuppoq, inuk annikitsumik ingerlataqarnissamut akuersissummik qinnuteqarsinnaasoq, aatsitassanik misissuinermi piiaanermilu ingerlataqarneq ima annertutigippat siunertaqarlunilu § 32-mi taaneqartut sipporlugit.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq inuk aatsitassanik toqqorsimatitsisoq kapitali 8-mi malittarisassat malillugit aatsitassanik annikitsumik atorluaanissamut akuersissummik tunineqarnissaminik qinnuteqarsinnaasoq.
Aatsitassanik annikitsumik akuersissut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, qinnuteqartup uppernarsaruniuk, aatsitassat sumi qanorlu katersorneqarsimanersut piiaaneqarlutilluunniit, atorluaanerlu imm. 1 aamma 2 malillugit ingerlanneqarsimasoq.
Imm. 8-mutAalajangersakkami pineqarpoq atsitassanik toqqorsimatinneqartunik tunniussisarnermi tunisisarnermillu periuseq, apeqqutaalluni imm. 7 malillugu annikitsumik akuersissut tunniunneqarsimanersoq.
Aalajangersagaq taanna aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq aatsitassat toqqorneqarsimatinneqartut Aatsitassanut Pisortaqarfiup piginnaatitsissummik pigisaqartumut tunniutissagai, imm. 7 malillugu annikitsumik aatsitassarsiornermut qinnuteqartoq Naalakkersuisut akuersissummik tunisimappassuk, kiisalu siunnersuummi kapitali 8-mi malittarisassat malillugit.
Akuersissut taamaattoq qinnuteqartumut tunniunneqanngippat aatsitassat toqqortarineqartut Naalakkersuissut tunisinnaavaat. Aatsitassanik tunisinermi isertitat Namminersorlutik Oqartussanut nakkartinneqassapput. Aallaavik tamanna malinneqarpoq, kiisalu qulaani imm. 1-imi taaneqartutut inooqatigiinnermi aningaasarsiorneq aamma eqqarsaatigalugu. Taamaalilluni innuttaasut kalaallit aatsitassanik akuersissuteqarani ukiumut 100.000 kr. angullugit katersisinnaapput piiaasinnaallutillu, taamaammallu aatsitassanik toqqortarisanik tunisinermi isertitat Namminersorlutik Oqartussat aqqutigalugit innuttaasunut kalaallinut ilaqutissanngussallutik.
Imm. 9-mutAalajangersagaq nutaajuvoq takornariartitsinermullu tunngasuulluni.
Aalajangersagaq periarfissiivoq inuit imaluunniit suliffeqarfiit takornarissanik aatsitassanik takornariartitsinernik aaqqissuussinissamut, tamakkununnga ilaallutik aatsitassanik katersinissamut periarfissat. Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq Naalakkersuisunit akuerineqarnissaq pisariaqartoq, tamatumunngalu atatillugu suliffeqarfinnut imaluunniit inunnut piumasaqaatinik Naalakkersuisut iluarsiissallutik.
Taamattaaq aalajangersakkami aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut suliffeqarfimmut erseqqinnerusunik malittarisassiuussisinnaasut, ilaatigut piumasarineqarluni aatsitassat taama angalaarnermi takornarissat katersorsimasaat Kalaallit Nunaanni suliarineqassasut, imaluunniit suliarinninneq Kalaallit Nunaanni pissanngippat, aatsitassat tammajuitsussatut aallarunneqartussat nalingi.
Assersuutigalugu aalajangersagaq sulianut inniminnikkanut atatillugu atorneqarsinnaavoq, eqqumiitsuliortoq inniminniisorlu qaqqaliaqatigiissinnaallutik sanalugassamillu aalajangersimasumik toqqaallutik, taamaalereerpat eqqumitsuliortup suliaralugu.
Imm. 10-mutAalajangersakkami pineqartut inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimanngitsumik najugallit ujaqqanik kaanngarsimasunik qanoq annertutigisumik katersisinnaallutillu aallarussisinnaanersut. Aalajangersakkami siunertaavoq tigussaasumik ajornartorsiutip qaangerniarnissaa, tamanna pisarmat takornariat tikeraallu Kalallit Nunaaliartartut ujaqqanik ataatsimik amerlanerusunilluunniit Kalaallit Nunaannut eqqaassutissaminnik tammajuitsussaminnillu nassarnissaminnik annertuumik kissaateqartarmata. Taama katersisarneq aningaasarsiornissamik soqutigisaqarnermik tunngaveqanngilaq, kiisalu Kalaallit Nunaat nalilinnik arsaarneqartanngimmat, nalunaarusiornikkut naleqqussaanissaq siunnersuutigineqarsinnaalluni. Aalajangersakkap atornissaani aallaaviussaaq nalunaarummik suliarinninnikkut, ujaqqanik aningaasarsiornikkut naleqanngitsunik katsersisinnaanerup naleqqussarneqarluni, ilaatigut sumiiffiit, oqimaassutsit assigisaallu, sammisami aqutsinermik oqilisaassisinnaasut.
§ 46-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami imm. 1-imi aalajangerneqarpoq, Naalakkersuisut akuerisinnaagaat kommunit pisuni aalajangersimasuni ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu sumiiffimmi aqqusinniornermut, sanaartornermut assigisaannullu atugassanik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu aqqusinernik, inoqannginnersanik, talittarfinnik, illuinnarnik, illorsuarnik assigisaannillu ataatsimoorussassaasunik pilersitsinerni aserfallatsaaliinernilu atugassanik. Naalakkersuisut akuerinninnerminni pissutsit tamaasa atorluaanissamut tunngasut pillugit piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.
Piiaanissaq akuerineqarpat, piiaanissamut akuersissuteqarnani ingerlatsineqarsinnaavoq, akuersinermi piumasaqaatit allassimasut malillugit. Aalajangersakkamilu erseqqissarneqarpoq isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisillu eqqarsaatigalugit piiaaneq isumannaatsumik ingerlanneqassaaq.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.
Aalajangersakkap siunertaraa kommunit iluaquserneqarnissaat ujaraaqqanik, ujaqqanik aatsitassanillu aqqusinniornernut sanaartornermilu atugassanik assigisaannillu tamat atugassaannik katersisinnaanerannut piiaasinnaanermullu periarfissillugit. Aalajangersagaq ileqqooreersumik iluarsiissutaavoq, kommunit aqutaannik siunertanut taaneqartunut ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu katersisoqarsinnaallunilu piiaasoqarsinnaasoq.
Imm. 2-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, imm. 1 malillugu piiaaneq sumiiffinni §§ 16 aamma 33 malillugit akuersissuteqarfiusuni ingerlanneqassanngitsoq.
§ 47-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap imm. 1-iani erseqqissaatigineqarpoq, Naalakkersuisut akuerisinnaagaat suliffeqarfiit beton-imik, beton-imit sulianik kiisalu ujaraaqqanik ujaqqanillu assigisaannillu aatsitassanillu Kalaallit Nunaanni aqqusinniornernut sanaartornernullu atugassanik assigisaannillu tunisassiortartut pilersuisartullu taama atugassatut aatsitassanik katersisinnaasut piiaasinnaallutillu.
Ujaqqanik assigisaannillu qulaani taaneqartunik avammut aallarussinissaq siunertaralugu katersineq piiaanerlu § 6 malillugu piiaanissamut akuersissummik qinnuteqarnissaq pisariaqarpoq.
Atorluaanermut atatillugu pissutsit tamaasa pillugit Naalakkersuisut akuersinermi piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput. Piiaanissaq akuerineqarpat, piiaanissamut akuersissuteqarnani ingerlatsineqarsinnaavoq, akuersinermi piumasaqaatit allassimasut malillugit. Isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisit, pisussutitigullu atorluaanissaq kiisalu inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissaq eqqarsaatigalugit piiaaneq isumannaatsumik ingerlanneqassaaq.
Aalajangersakkap siunertaraa nunatsinni suliffeqarfiit iluaquserneqarnissaat, ujaraaqqanik, ujaqqani assigisaannillu sumiiffimmi aqqusinniornernut sanaartornernullu siunertanut katersillutillu piaasinnaallutik. Aalajangersakkap periuseq atuutereersoq iluarsiissutigaa, illoqarfinni nunaqarfinnilu siunertanut taaneqartunut atugassanik ujaraaqqanik, ujaqqanik assigisaannillu siunertanut taaneqartunut katersisinnaanermut piiaasinnaanermullu aaqqiissut.
Tassani tunngavigineqassaaq akuerinninnermik tunniussineq pissammat pisuni ataasiakkaani nalilersuineqareerpat, kiisalu ingerlatanut aalajangersakkamut ilaasunut ataatsimut, ingerlaavartumik imaluunniit piffissatigut killiligaanngitsumik akuersissutinik tunniussisoqartannginnissaa.
Aatsitassanik taaneqartunik piiaaneq isumannaallisaaneq, peqqissuseq avatangiisillu eqqarsaatigalugit isumannaatsumik ingerlanneqassaaq.
Imm. 2-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq imm. 1 malillugu piiaaneq sumiiffinni inatsisip matuma §§ 16 aamma 33-iat malillugu kisermaassilluni akuersissuteqarfiusuni ingerlanneqarsinnaanngitsoq.
Imm. 3-mutAalajangersakkap imm. 3-ani erseqqissaatigineqarpoq suliffeqarfiit siunnersuutip matuma atuutilernera sivikinnerpaamik ukiut marluk sioqqullugit imm. 1-imi piumasaqaatinik eqquutsitsisimasut ingerlatanillu taaneqartunik ingerlatsisimasut, imm. 1 malillugu akuersissummik tunineqarsinnaasut.
Imm. 4-mutAalajangersagassatut siunnersuutip sammisami maannamut ileqquusimasup akisussaaffinnillu agguaassinerup assigaa, taama ingerlataqarnissamut nunaminertanik taamaattunik agguaassisarneq kommunalbestyrelsimit tunniunneqartarlutik. Tassani eqqartorneqarput suliat illoqarfinni nunaqarfinnilu sanaartornermik ingerlataqartut noqqaassutigisartagaat naammassinniarlugit illoqarfiup qanittuani inissisimakkajuttut, taamaattumillu kommunit suliffeqarfiit taamaattut illoqarfimmi illunik sanaartorfiusuni inissinneqarnissaanni immikkut sunniuteqarnissaminnik pisariaqartitsillutik.
§ 48-mutAalajangersakkap imaraa, §§ 45-47 malillugit aatsitassanik katersinissamut piiaanissamullu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaagaat.
Aalajangersagaq assersuutigalugu atorneqarsinnaavoq, summiiffiit immikkut toqqakkat aalajangersimasut katersuiffigissallugit piiaaffigissallugillu malittarisassanut ilaassanngitsut. Assersuutigalugu sumiiffiit, nunap sannaataa assigisaalluunniit Namminersorlutik Oqartussat misissuiffigalugit aallartiffigisimasaat ilaassanngillat.
§ 49-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkami eqqartorneqarput ilisimatuussutsikkut misissuinerit. Siunnersuutigineqarpoq nunap sannaanik, nunap iluanik, sermersuarmik, imarmik misissuinerillu allat ilisimatuussutsimut tunngasut § 2, imm. 2, nr. 1-4-mi taaneqartutut ingerlatat Naalakkersuisunit taamaallaat akuerineqaqqaarluni suliarineqarsinnaasut.
Taamaattorli § 2, imm. 3-mi aalajangersagaq malillugu Namminersorlutik Oqartussat misissuinernik taamaattunik namminneerlutik aallartitsisinnaapput.
Siunnersuummi § 2, imm. 4 imaqarpoq § 2, imm. 2, aamma § 49, im. 1 malillugit akuersissuteqartarnermi piumasaqaatinut immikkut ittumik killilimmillu pinngitsoortitsisinnaaneq. § 2, imm. 4 malillugu GEUS aamma DMU akuersissummik peqqaarnatik maannakkumutut ilisimatusarnerit ingerlanneqartarsimasut assinginik ilisimatusarsinnaapput, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinernut immikkut attuumassuteqartut aningaasaleeqatigiilluni ilisimatusarnerit. Akuersissuteqarnanili ilisimatusarneq taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq, ilisimatusarneq namminersorneq pillugu inatsisip § 9, imm. 4-t malillugu danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisuinut taama ilisimatusarnikkut pisussaaffii ingerlanneqarpata. GEUS aamma DMU akuerissuteqarnatik ilisimatusarnernik allanilluunniit ingerlatsisinnaanngillat, namminersorneq pillugu inatsit § 49, imm. 4 malillugu danskit naalakkersuisuisa ilisimatusarnikkut Naalakkersuisunut pisussaaffii eqquutsinneqanngippata, imaluunniit danskit naalakkersuisui taama pisussaaffeerussimappata. Taama pisoqartillugu GEUS aamma DMU siunnersuummi § 49 malillugu akuersissummik qinnuteqartariaqassapput, ilisimatuussutsikkut misissuinerit ingerlanneqassappata, siunneruummilu § 15 malillugu misissueqqaarniviit ingerlanneqassappata.
Namminersorneq pillugu inatsimmut oqaaseqaatini nalinginnaasuni (immikkoortoq 5.3.6) aamma § 9-mut oqaaseqaatini paasineqarpoq, aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi kalaallit danskillu oqartussaat akornanni annertuumik suleqatigiinneqartoq. Oqaaseqaatini siulittuutigineqarpoq, namminersorlutik oqartussat aatsitassarsiornerup tigusimatsiarnerani danskit ilisimatusarffiinik allaffissornikkut ilisimatusarnikkullu suleqatigiinnerat ingerlatiinnarnissaannut pisariaqartitsissasut. Namminersorneq pillugu inatsimmi § 9, imm. 1-imi aalajangersagaq aqqutigalugu qulakkeerneqassaaq, Naalakkersuisut DMU aamma GEUS-imit siunnersorneqarnissamik allatullu suliassanik isumaginninnermik periarfissaqassasut, maannakkumutut suleqatigiinnerup assinganik, namminersorlutik oqartussat aatsitassarsiornermik sammisanik isumaginninnerannut atugassanik.
Aatsitassarsiornerup iluani siunissami DMU aamma GEUS-imik siunissami namminersornerup tunngavissai namminersorneq pillugu inatsisip § 9-ani ersippoq, tassani imm. 1-imi allassimalluni: ”Aatsitassanik sammisaqarnerup Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarnerani danskit naalakkersuisuisa qulakkiissavaat, Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermik isumaginninnerannut atugassaannik akiliuteqarlutik siunnersorneqartassapput allatigullu suliassanik isumaginninnikkut.” Siunnersuummut tassunga oqaaseqaatit nalinginnaasut innersuussutigineqarput, immikkoortoq 1.2.4 aamma 2.2, aamma oqaaseqaatini immikkut ittuni § 2, imm. 2 aamma 4.
Taamattaaq inatsit nr. 474, 12. juni 2009-meersumi § 1-ani, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit allassimavoq aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup Namminersorlutik Oqartussat tigunerannut atatillugu ilisimatusarnermut, teknologiimut ineriartortitsinermullu Ministerip ilisimatusarfiit, manna tikillugu sammisami suliassanik isumaginnittarsimasut, peqqusinnaagai tamakku suliassat akiliisitsillutik ingerlateqqissinnaagaat.
Siunnersuummi § 49, imm. 1 malillugu nunap sannaanik, nunap iluata qalipaatalu sannaanik, sermersuarmik, imermik allatigullu ilisimatuussutsikkut pingaaruteqartuni misissuinerit § 2, imm. 2-mi nr. 1-4-mi ingerlatanut taaneqartunut pingaarutillit, tamakkununnga ilaallutik Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissuinerit piaanerillu, taamaallaat ingerlanneqarsinnaasut Naalakkersuisunit akuersissummik tunineqarsimaneq naapertorlugu.
Ilisimatuussutsikkut misissuinerit pilersaarutillu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummut ilaasut pillugit siunnersuutip § 49-at malillugu akuersissuteqartarnerit taamaallaat najoqqutaasumik akuersissutitut ukiut ataasiakkaarlugit imaluunniit piffissamut sivisunerusumut tunniunneqarsinnaapput. Najoqqutassatut akuersissutinut ilaasinnaapput ilisimatuussutsikkut misissuinerit pilersaarutillu tamakkerlugu imaluunniit ilaannaannut, ukiumi suleqatigiinnissamut isumaqatigiissuteqarfiusumi imaluunniit sivisunerusumi suliarineqarnissaannut pileraaruteqarfiusumi. Najoqqutassatut akuersissuteqareernermi ingerlatat akuersissummut ilaasut, ingerlatat ataasiakkaarlugit immikkut ittumik akuersissummik tunineqarnissaq pisariaqartinnagu ingerlanneqarsinnaapput.
Najoqqutassatut akuersissummi ilaatigut eqqaaneqarsinnaavoq ingerlatat suut sammineqassanersut aammalu nunap immikkoortua sumiittoq akuersissummut ilaatinneqassanersoq.
Najoqqutassatut akuersissummi tamatigoortumik isumaqatigiinnermi siunertaavoq, ilisimatuussutsikkut ingerlatat kipineqanngitsut qulakkeernissaat kiisalu ilisimatuussutsikkut ilisimatusarfiit pisariaqanngitsumik allaffissornikkut qaavatigut artukkersuinnginnissaat, soorlu aningaasatigut sulisutigullu annertuumik atuinikkut sammisanik suliarinnittarnikkut.
Taamaattorli najoqqutassatut akuersissuteqarnermi sammisat Naalakkersuisunit akuersissummik tunineqaqqaarnani ingerlanneqarsinnaanngillat, akuersissut imaluunniit ilisimatusarfik pineqartoq inatsisit malillugit akuerineqarsimanissaq imaluunniit suleqatigiinnissamik isumaqatigiissut piumasaqaataappat.
Aajangersakkamut aamma ilaapput ilisimatuussutsikkut misissuinerit, nunami imaluunniit imartani imaluunniit nunavissuit naapiffii imaluunniit Kalaallit Nunaata eqqaata imartaani 200 sømilimut killeqarfiata iluani pissutsit silaannarsuarmit ungasianit misissuinerit ingerlanneqartut.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip § 21-at assigerluinnangajappaa.
Aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu sumiiffinni kisermaassilluni akuersissuteqarfiusut iluini Naalakkersuisut akuersissummik tunniussisinnaapput nunap sannaanik ilisimatuussutsikkut misissuinissanik ingerlatsinissatut isikkulinnut.
Ilisimatuussutsikkut misissuinissamut akuersissutinik tunniussisoqarnerani nalinginnaavoq misissuinernit paasissutissat pillugit nalunaarusiortarnissaq piumasaqaatigineqartarluni, kingusinnerusukkut aatsitassanik misissuinissanut imaluunniit piiaanissanut tunngavissatut ilanngunneqarnissaat siunertaralugu.
Ilisimatuussutsikkut misissuinerit nunavissuit naapiffiini pilersaarutinut atatillugu ingerlanneqartut, siunertaraat naalagaaffiup nunavissuisa killeqarfii imarsiornikkullu killeqarfiit sumiiffii aalajangersassallugit. Taama sumiiffissiineq naalagaaffiup suliassaraa. Nunavissuit naapiffiini suliassat taamaalilluni suliassaapput tamatigoornerusumik siunertaqarluni. Taamaammat suliassaq taanna siunnersuutip aalajangersagaani § 2, imm. 2 aamma 4, aamma § 49-mi ilisimatuussutsikkut misissuinernut pingaaruteqartunut siunnersuummi § 2, imm. 2, nr. 1-4-mut ilaasunut ilanngunneqanngillat.
Imm. 2-mutAalajangersagaq periarfissiivoq, akuersissummut atatillugu piumasaqaatinik nalinginnaasumik aalajangersaanissap saniatigut, ilisimatuussutsikkut misissuinernut piumasaqaatinut erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissaq.
Aalajangersakkami eqqarsaatigineqarpoq Namminersorlutik Oqartussat soqutigisarimmassuk Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinernik ingerlatsisarnissaq. Tassanili piumasaqaataavoq taama misissuinernit angusarineqartut pillugit Kalaallit Nunaannut nalunaarutigineqartarnissaat. Tamakku saniatigut ingerlataqartarnerni paasineqartarsimammat annaassiniarnernut assigisaannullu tunngatillugu sillimmasiinissamut piumasaqaatit sakkortunerusut pisariaqartarsimasoq.
Aalajangersagaq malillugu imm. 2 malillugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaannginnerminni Kommissionen for Videnskabelige Undersøgelser i Grønland-imut (KVUG) (Kalaallit Nunaanni ilisimatuussutsikkut misissuinernut ataatsimiititaliaq) Naalakkersuisut tusarniaaqqaassapput. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanerminni tusarniaaneq tamatigoortumik ilisimasaqarnissanik tunngavileeqataassaaq.
Ilisimatuussutsikkut misissuinissanut, pisortat ilisimatusarfiinit ingerlanneqartut, namminersornerlu pillugu inatsimmi § 9, imm. 4 malillugu ilisimatuussutsikkut ilisimatusarnissanut assigisaannullu naalagaaffiup Naalakkersuisunut periarfissiinissaanut ilaanngitsunut akuersissutissanut piumasaqaatit KVUG-mik tusarniaareernermi Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Kalaallit Nunaanni tamanut iluaqutaasussamik pisortat ilisimatusartarnerat qangaaniilli ileqquuvoq. Ileqquusup taassuma ingerlateinnissaanut siunersuut taama siunertaqarpoq.
Kapitali 13-imutAkuleriisitsillu oqartussatut sularinninnermut ilanngullugu kiisalu aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi suliat mingutsitsisinnaasut eqqarsaatigalugit, avatangiisinik, silaannarmik pinngortitamik illersuinissaq ataatsimut isigalugu, taamallu pilersaarutit aalajangersimasut nalilersorneqarnerinut atatillugu naleqqussarneqassapput.
§ 50-imutAalajangersagassatut siunnersuummi erseqqissaatigineqarpoq, avatangiisinik illersuinissaq pillugu siunnersuummut malittarisassat tamatigoortumik atorneqarfissaat. Aalajangersakkatut siunnersuummi allassimasutut avatangiisinik illersuinissaq pillugu malittarisassani aamma eqqarsaatiginenqassasut silaannarmi pissutsit (silaannarmik illersuineq) kiisalu pinngortitamik illersuineq (pinngortitamik illersuineq). Tamannali inatsisip aallaavigiinnarpaa, aalajangersakkamimi erseqqissaatigineqarmat, aalajangersakkani aalajangersimasut allat ilaatinneqarsinnaasut. Aalajangersagaq siunertanut aalajangersakkanut atasutut paasineqassaaq, tamakkununnga pingaartumik ilaallutik siunnersuutip § 1, imm. 4-raat.
Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu siunnersuutik malittarisassaanut ilaapput taarsiisussaanermut akisussaaffik, mingutsitsinermut akisussaaffiit allat, avatangiisinik sunniutit allat (avatangiisinut akisussaaffik) kiisalu avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaatitaaneq, aammattaaq silaannarmik illersuineq aamma pinngortitamik illersuineq.
Silaannarmi pissutsit tungaannut malugineqassaaq, oqariaatsimut tassunga aamma eqqarsaatigineqarmata sumiiffikkaani silaannarmi pissutsit mikisualuit, ingerlataqarnerup CO2-mik aniatitsinera kiisalu siunissami silaannaap allanngornerani sunniutit, soorlu assersuutigalugu immap qaffakkiartornera.
Taamaalilluni inatsit manna malillugu inatsisip kapitaliini allani aalajangersakkat aalajangersimasut akornanni akuleriisitsineqarsinnaavoq, aamma avatangiisini pissutsinut tunngassuteqartut, kisiannili akuleriisitsineqarpat imaluunniit assigiiaarneqarpat, malittarisassaq avatangiisinut qaffasinnerusutut/sakkortunerusutut inissisimasoq, avatangiisinik illersuinermut qaffasinnerusumik inissisimasutut paasillugu, salliutinneqassaaq.
Kapitalimi matumani malittarisassat atorneqarnerini ilaatigut makku pingaartinneqassapput; isumaqatigiissut OSPAR (Convention for the Protection of the Marine Environment of the North-East Atlantic), issittumik imartani malittarisassat (Artic Offshore Oil and Gas Guidelines), Arctic Council, Protection of the Arctic Marine Environment Working Group-imit suliarineqarsimasoq, kiisalu issittumi avatangiisinik naliliinermut malittarisassat, Guidelines for Environmental Impact Assessment (EIA) in the Arctic) Arctic Council-imit suliarineqartoq, pilersaarutip Artic Environmental Protection Strategy iluani.
Kalaallit Nunaanni avatangiisit pillugit inatsit nalinginnaasoq, Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 22. december 1988-imeersumi aalajangerneqarsimasoq, kingusinnerusukkut allanngortinneqarsimasoq aatsitassanik ingerlataqarnermi atorneqanngilaq, peqqussutip § 3-ani aalajangerneqarsimammat, avatangiisinik illersuinissaq pillugu malittarisassat, pissutsinillu avatangiisinut pingaaruteqartunik naleqqussaaneq aamma nakkutilliineq, aatsitassanut inatsimmik tunngaveqarluni suliarineqartussaammata, tamakkuninngalu ingerlataqarnermi oqartussat sulianik sammisaqarnerannut ataatsimoortunut ilanngullugu sammineqartussaammat.
§ 51-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami imm. 1-imi eqqartorneqarpoq inuit inuunerminni atugaannik qulakkeerinninnissaq, aamma uumassusillit kaaviiaarnerisa pisariaqartippassuk, nunaminertakkut pinngortitakkullu pisuussutit akornusiinngitsumik ineriartornermut ilanngullugit atorluarnissaat. Taamaalilluni aalajangersakkap aallaavigaa ilisimaneqarnerujartuinnarmat avatangiisitigut ajornartorsiutit sumiiffikkaaginnarnut atuutinngitsut nassuiarneqarluarlutillu, akerlianilli nunarsuarmut tamarmut atuupput, amerlaqalutik paasiuminaaqalutillu, kiisalu inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut tamarmut akuulluinnarlutik. Taamaalilluni aalajangersakkami siunniunneqarpoq, avatangiisinut politikkip aallaavigissagaa, inuiaqatigiinni pinngortitamut atasutut isigineqassalluni ataqatigiissinneqarlunilu – aatsitassanik piiaanermit, tunisassiornermit, atuinermit igitassanillu eqqaasarnermut.
Aalajangersakkap oqaasertalersornera imarisaalu § 1, imm. 1-imi aalajangersakkap assigai, avatangiisinik illersuinissaq pillugu peqqussummi, Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8, 15. december 2007-imeersumi peqqussutikkut oqaasertalersorlugu allanngortinneqartumi.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuutip kapitalip illersuinissamut ingerlataa pingaarneq eqqartorpaa. Aalajangersakkap oqaasertalersornera annerpaatigut nunarsuarmioqatigiit tunngavii akuerisaasut tunngavigai, tamakkulu danskit imartani avatangiisit pillugit inatsisaata siunertatut aalajangersagaanni oqaasertalersuutaanni aamma takuneqarsinnaasut.
Imm. 3-mutImm. 3-tut siunnersuummi eqqarsaatigisassat siunnersuutip matuma allaffissornikkut aqunneqarnerata isumaginissaani erseqqinnerusumik erseqqissaatigineqarput.
Nr. 1-imi kapitalip siunniussai pingaarnerit eqqartorpai. Tassani allassimavoq immamik, immap naqqanik, nunap iluanik, imermik, silaannarmik, silaannaallu pissusianik akornutaasumik sunniutissat mingutsitsinerillu kiisalu sajuppilutsitsinernit nipiliornermillu ajoqusersuinerit pitsaaliuineqassasut, killersimaarneqassasut akiorneqarlutillu.
Pisuussutinik maangaannartitsinissaq pitsaaliorniarlugu killilersorniarlugulu, tak. nr. 2, mingutsitsinerlu aamma avatangiisinik ajoqutaasumik allatut sunniinerit, taamallu ineriartornerup imminut napatittumik pitsaanerusumik tunngavissaqartinniarlugit, nr. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, teknologi saligaatsuunerusup siuarsarnissaa inatsisit atortinneqarneranni immini siunertaassasoq. Teknologi saligaatsuuneq nassuiarneqarsinnaavoq tunisassioriaatsit allanngortinnerisigut, nioqqutissatigut, stoffit akorineqartartut aamma tunisassiat, pisuussutinik atuinernik annikillisaataasut, taamallu mingutsitsinerit pinissaannik pinngitsoortitsisut, tunisassioriaasiinnaanngitsumi aammali kingusinnerusukkut nioqqutissat tunisassiallu kaaviiaartinnerinut aamma ilanngullugit.
Taamaattumik saliisarnerni iliuutsit, qangaanerusoq mingutsitsinikkut ajornartorsiutinik akiuiniuutaasarsimasut, oqariaatsimi ”teknologi saligaannerusumi” ilaatinneqanngillat. Paasineqarsimavoq erngup igitap silaannaallu salinneqartarneri tunisassiornermi toqqorsimatitsinerni ajornartorsiutinik kinguneqartartut, taamaaliornikkut mingutsitsinikkut ajornartorsiutit allanit taarserneqaannartarlutik. Nr. 4-mi siunniussaavoq atoqqiisarneq kiisalu igitassanik eqqaanermut atatillugu ajornartorsiutinik killilersuineq (aamma ilaallutik ajornartorsiutit, igitat annertussusii qanoq sunniuteqartigisut) aamma tunngavigineqarmat kaaviiaartitsinermi isigisat, taamaalillutillu teknologiimik saligaannerusumik siunniussinermut attuumassuteqarluinnarlutik.
§ 52-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq siunnersuutip malittarisassaanik atuinermi atortitsinermilu teknikkit atorsinnaasut pitsaanerpaat pingaartinneqassasut.
Teknikki atorsinnaasoq pitsaanerpaaq pillugu paasineqassaaq ingerlatanik ingerlatseriaatsinillu ineriartortitsinermi alloriarfissat sunniuteqarnerpaat atorneqarluarnerpaallu, teknikkit tunngaviini atorsinnaanerinut ilisarnaataasut, killissat nalinginik aalajangiisarnernut tunngavissat, pinngitsoortitsinissaq siunertaralugu, imaluunnit tamanna pisinnaanngippat, tunniussinernik killilersuutitut kiisalu avatangiisit ataatsimut isigalugit sunniutit.
Makkunani eqqarsaatigineqarput:
Teknik: teknologi atorneqartoq, kiisalu sanaartukkap qanoq ilusilersornera, sananeqarnersoq, aserfallatsaalineqarnersoq, ingerlanneqarnersoq aamma matuneqarnersoq.
Atorsinnaassusia: ima ineriartortinneqarsimalluni, teknikkip pineqartup kingunerissallugu suliffissuarni pineqartuni aningaasarsiornikkut teknikkikkullu sapinngisamik atugassaqartitaanikkut atorneqarsinnaasut, aningaasartuuteqarneq iluaqutaasullu eqqarsaatigineqarlutik, apeqqutaatinnagu teknnikki naalagaaffimmi ilaasortaasumi pineqartuni atorneqaraluarpalluunniit imaluunniit tunisassiarineqaraluarpalluunniit, taamaallaat ingerlatsinermut aqutsisup teknikki naamaginartumik atugassaqartitaalluni atorsinnaappagu.
Pitsaanerpaaq: avatangiiseq tamaat isigalugu ataatsimut isigalugu illersuisinnaanerpaaq anguniarlugu teknikki sunniuteqarnerpaaq.
Teknologi saligaannerpaaq pillugu tunngavik, pisuussutinik pisariaqanngitsumik atuinerup killilersornissaa siunertaralugu aamma pitsaaliunikkut suliniuteqarnikkut maangaannartitsineq killilersimaarniarlugu, saliinissamut iliuusissanut akerlilersuinngillat. Saliinissamut aaqqiissutit tassaapput – pingaaruteqartumillu annertuumik suli taamaassalluni – avatangiisinik illersuinissamut suliaqarnermi pingaaruteqarput. Tunngaviuvorli uumassusillit aamma inuuiaqatigiit aningaasarsiornerat ataatsimut isigalugit tulleriiaarinissamut pisariaqartitsisut.
Suliffinnut ataasiakkaanut pingaaruteqarluinnarpoq suliffeqarfiup piffissami inissisimanerata paasisinnaanissaa, avatangiisinut piumasaqaataasartut eqqarsaatigalugit, taamallu suliffeqarfik periarfissaqassasoq, aningaasalersuinerminik pilersaarusiorsinnaanera sapinngisamik qulakkeerinnissalluni, siunissami piumasaqaatit aamma ilisimassallugit.
Taamattaaq teknoligiimik saligaannermik atuinissami tunngaviit pisariaqartippaat suliffeqarfiup nunarsuarmioqatigiinni unammillersinnaassusiata atatiinnarnissaa eqqarsaatigineqarnissaa kiisalu inatsit malillugu piumasaqaatinik aalajangersaanikkut ineriartornissamut periarfissani.
Eqqarsaatigisassat tunngaviillu pingaarnerit inatsisitigut atuutsinneqarneranni atorneqassapput siunnersuut manna malillugu aalajangersimasunik aalajangiisarnerni, ilitsersuutinik aalajangiisarnerni kiisalu malittarisassanik sinaakkutissatut aalajangiisarnerni kiisalu Naalakkersuisut sulisarneranni malittarisassiuussinikkut aammalu inatsit manna malillugu malittarisassanik nalinginnaasunik aalajangersaasarnerni.
Imm. 2-mutAalajangersakkami pineqarput mingutsitsinermik pitsaaliuinermut pinngitsoortitsinissamullu annertussusiannik suunerannillu iliuusissat nalilersornissaannut tunngavissat. Aalajangersagassatut siunnersuut annertunersamigut siunnersuummi § 53, imm. 3-at assigaa.
Assigiinngissut pingaarneq tassaavoq, siunnersuutip § 52, imm. 2-at, pingaartumik siunertaqarmat, iliuusissatut siunnersuut manna malillugu isumagineqartussat annertussusiisigut suussusiisigullu Naalakkersuisut naliliinissaat.
§ 53-imutImm. 1-imut
Sumiiffiliinissatut tunngavissatut siunnersuutip nassatarissavaa, ingerlatap mingutsitsisuusup sumiiffimmut mingutsitsinissanut akiuussinnaanerpaamut inissinneqarnissaa, sumiiffiillu innarliasut sapinngisamik mingutsitsinermik sunniuteqartartunut inissiiffigineqassanatik.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuutip nassataraa, ingerlatat mingutsitsisuusut iliuusissanik mingutsitsinermik killilersuutaasut pisariaqartitat pillugit aalajangiiffigisassagaat, ingerlatsinerlu ima pilersaarutigissagaat mingutsitsineq sapinngisamik pitsaanerpaamik killilersimaarlugu.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, tunngavik tassanngaannartumik mingutsitsinermut, piusuussutinik atuinermut aamma igitassaqalernerit tungaasigut atuutissasoq.
Imm. 3-5-imutAalajangersagassatut siunnersuutip siunnersuut § 52, imm. 1-iat itisilerpaa, sumiiffissiisarnermullu tunngavinnik aamma mingutsitsinissamut killilersuinissamut tunngavinnik imm. 1 aamma 2-mi pineqartunik erseqqissaassutaalluni.
Siunnersuummi § 52-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
§ 54-imutSiunnersuutigineqarpoq avatangiisinik illersuinissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut, tamakununnga ilaallutik pissutsit §§ 51-53-imi taaneqartut immikkut ittut pillugit.
Eqqarsaatigineqarpoq Naalakkersuisut aalajangersagassatut siunnersuummi pisinnaatinneqarnikkut, §§ 51-53-imi malittarisassanik ilassuteqarsinnaasut, inatsisip sunniutai siunertaqartumik qulakkeerniarlugu inatsisillu siunertai malillugit, tak. siunnersuummi § 1, imm. 1-3.
§ 55-imutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq silaannarmik illersuinissaq pillugu siunnersuutip matuma malittarisassaani silaannarmi pissutsinik eriaginninnissamut iluaqutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiinni ineriartorneq akornutaanngitsumik tunngaveqarluni pisinnaammat, silaannarmi pissutsit ataqqillugit taakkulu inuit inuunerminni atugaannut pingaaruteqarnerat ataqqillugu kiisalu uumasoqarnerata naasoqarneratalu atatiinnarnissaannut pingaaruteqartut ataqqillugit.
Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq silaannarmik illersuinissaq pillugu siunnersuutip matuma malittarisassaani silaannarmi pissutsinik ingerlataqarnermi siunertaavoq mingutsitsinissamik allatigullu silaannarmik pissutsinik sunniutinik pitsaaliuinissaq, killilersimaarinninnissaq akiuiniarnissarlu, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit inuit peqqissusiinik navianartorsiortitsinermi, uumasoqarnermik imaluunniit naasoqarnermik ajoqusiineqartillugu imaluunniit nunap qaavani iluaniluunniit imaluunniit imarmi imaluunniit nunap iluani pinngortitakkut kulturikkullu eriagisassatigut, nunamik, imarmik, nunap iluani imaluunniit pinngortitamik pisuussutitigut atuinermi inatsisitigut inissisimanermi akornutaasinnaasut, inuit inuunerminni atugaannik ajornerulersitsisut imaluunniit sunngiffimmi ornittakkat naleqassusiinik imaluunniit sammisartakkanik ajornerulersitsisut.
Aalajangersagassatut siunnersuummi siunertarineqarpoq gas-inik silaannarmik uninngaannartitsisumik CO2-mik (kuldioxid) gas-inillu taamaattunik aniatitsinermik annikillisitsinissaq.
§ 56-imutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu Naalakkersuisut ingerlatassanut inatsisartut inatsisaannut ilaasunut imaluunniit atortunik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu akuersissummik tunniussinissamut imaluunniit akuersiniarluni aalajangertarnerminni, Naalakkersuisut ilaatigut silaannarmi pissutsinik ajornerulersitsinissamik pinngitsoortitsinnissap imaluunniit allatut pitsaanngitsunik sunniuteqartitsinissap eqqarsaatiginissaa pingaartittarpaat.
§ 57-imutSiunnersuutigineqarpoq, ingerlataq imaluunniit atortoq § 56-imi taaneqartoq silaannaap pissusianik annertuumik pitsaanngitsunik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqarpat akuersissut imaluunniit akuerinninneq tunniunneqarsinnaavoq ingerlatap imaluunniit atortup silaannaap pissusaanik sunniuteqarnissaata nalilerneqarnera tunngavigalugu, kiisalu pisortat aamma oqartussat kattuffiillu kalluarneqartut tamanna pillugu oqaaseqaateqarnissaminnik periarfissinneqareernerisigut.
Siunnersuutigineqarpoq naliliineq pissasoq avatangiisinut sunniutinik naliliisarnermut malittarisassat malillugit, tak. siunnersuummi kapitali 15.
§ 58-imutSiunnersuutigineqarpoq silaannarmik illersuinissaq pillugu, tamakkununnga ilaallutik silaannarmik illersuinissaq pillugu nunami immini imaluunniit nunat tamat malittarisassaat, isumaqatigiissutit imaluunniit maleruaqqusat atorneqarnissaat pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut. Eqqarsaatigineqarpoq Naalakkersuisut aalajangersagassatut siunnersuummi pisinnaatitaanikkut malittarisassat §§ 56-57-imiittut ilassuteqartissinnaagaat, inatsisip sunniuteqarsinnaassusia siunertaqartumik qulakkeerniarlugu kiisalu siunnersuutip matuma siunertaanut tulluuttunik.
§ 59-imutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu avatangiisinik illersuinissaq aamma pinngortitamik illersuinissaq pillugu siunnersuutip malittarisassai pinngortitamik avatangiisinillu eriaginninnissamut ilapittuutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiit ineriartornerat akornusersorneqarnani ingerlasinnaammat, inuup inuunermini atugai ataqqinnittumik tunngaveqartumik kiisalu uumasunik naasunillu atatitsiinnarnissamut.
Siunnersuummut § 51, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput, annertunersaatigut aalajangersagassatut siunnersuummut assigisaa, § 59-ili malillugu pinngortitamik illersuinissaq immikkut siunertarineqarluni.
§ 60-imutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, Naalakkersuisut ilaatigut pingaartissagaat pinngortitamik ajornerulersitsinnginnissaq eqqarsaatigineqassasoq kiisalu pinngortitami assigiinngitsut aamma uumasut uumaffigisaat, sumiiffiit pinngortitamik illersuinissamut nunami immini nunallu tamat akornanni toqqarneqarsimasut, kiisalu uumasut akornusersorneqannginnissaat, sumiiffinni toqqarneqarsimasuni, Naalakkersuisut akuersissummik tunniussinissaminni aalajangiissagaangamik imaluunniit ingerlatanik akuerinnissagaangamik imaluunniit sanaartukkanik/atortunik siunnersuummut matumunnga ilaasunik pilersitsinissat ingerlatsinissallu akuerissagaangamikkit.
Nunami immini inatsisit aamma nunat tamat inatsisaat Kalaallit Nunaanni atuuttut malillugit aalajangerneqartassaaq, sumiiffiit sorliit nunami immini aamma nunani tamani pinngortitamik illersuinissamut sumiiffittut aalajangerneqarsimanersut, aammalu sumiiffinnut taamaattunut nunap immini aamma nunani tamani malittarisassanut atuutsinneqarnersut.
§ 61-imutImm. 1-imut
Aalajangersagaq malillugu siunnersuutigineqarpoq, ingerlatanut imaluunniit sanaartukkanut taamaallaat akuersissummik tunniussisoqartassasoq, pinngortitamut annertuumik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqarsinnaasunut, ingerlatat imaluunniit sanaartukkat pinngortitamut sunniutaasa nalilersorneqarnerat tunngavigalugu, kiisalu innuttaasut oqartussallu aamma kattuffiit kalluarneqartut tamanna pillugu oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissinneqareernerisigut.
Nalilersuineq pisassaaq avatangiisinut sunniutissat pillugit naliliisarnermut malittarisassat aqqutigalugit, tak. kapitali 15.
Naalakkersuisut pisariaqartutut isigippassuk, akuersissummik tunniussinnginnermi, sumiiffimmut sunniutissat nalilerneqarneri pillugit innuttaasut tusarniaaffigineqassapput. Tamanna pisassaaq avatangiisinik naliliineq pillugu nassuiaammut atatillugu tusarniaanikkut. Tamatumani apeqqutaassaaq pisuni ataasiakkaani aalajangersimasunik naliliineq, sumiiffimmut sunniutissat pillugit naliliineq tusarniaassutigineqassanersoq. Ilaatigut apeqqutaasinnaavoq, sunniutissaq qanoq annertutigissanersoq, aammalu avatangiisinik naliliineq tamatumunnga ilutigitillugu suliarineqarsimanersoq.
Pisuni amerlasuuni tulluarsinnaavoq ingerlatamut imaluunniit sanaartukkamut akuersissummik imaluunniit akuerinninnermik tunniussisoqannginnermi avatangiisitigut kingunerisassat nalilersorsimanissaat. Aalajangersagaq siunnersuutip kapitaliata 15-iani avatangiisinik naliliisarneq pillugu attuumassuteqartutut isigineqassaaq. Aalajangersakkap siunertaraa, pilersaarutip sumiiffimmut sunniutissaanik nalilersuinermik suliarinnittoqarnissaa, taassuma innarlitsaaliorneqarnissaanut anguniakkat eqqarsaatigalugit. Taama naliliineq nalinginnaasumik avatangiisinik naliliinermi misissuinerit ilaannut ilanngunnagit.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq ingerlataq imaluunniit sanaartugaq § 60-imi taaneqartoq, nunami immini imaluunniit nunat tamat akornanni sumiiffittut pinngortitatut illersuiffiusussatut toqqarneqartumut annertuumik sunniuteqarfigineqarnissaanik isumaqarfigineqarsinnaasumut, taamaallaat ingerlatap nalilersorneqarnera tunngavigalugu imaluunniit sanaartukkap sumiiffimmut sunniuneqarsinnaanera taassuma piujuinnartinneqarnissaani anguniakkat eqqarsaatigalugit taamaallaat akuersissummik imaluunniit akuerinninnernik tunniussisoqarsinnaavoq.
Siunnersuutigineqarpoq nunami immini inatsisit aamma nunat tamat inatsisaat Kalaallit Nunaanni atuuttut malillugit aalajangiineqartassasoq, sumiiffiit sorliit nunami immini aamma nunat tamat akornanni sumiiffittut pinngortitatut illersorneqarnissaat pineqarnersut, sumiiffinnullu taamaattunut nunami immini aamma nunani tamani malittarsiassat suut atuutsinneqarnersut.
Imm. 3-4-mutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu pisuni imm. 1 aamma 2-mi taaneqartuni akuersissutit imaluunniit akuerinninnerit taamaallaat tunniunneqarsinnaapput, ima pisoqarpat
1) ingerlataq imaluunniit sanaartukkap nunami immini imaluunniit nunat tamani sumiiffittut illersugassaanerata inniminassusianik ajoqusiinngippat imaluunniit
2) inuiaqatigiit soqutigisaasa pingaarutillit, ilaallutik inooqatigiinnermut imaluunniit aningaasarsiornermut tunngasut, pisariaqartilluinnarpassuk ingerlatamik ingerlatsinissaq, imaluunniit sanaartukkamik pilersitsineq ingerlatsinerlu, aaqqiissutissat allat pissarsiarineqarsinnaanngippata, takuulli imm. 4.Sunniutissanik naliliinerup takutippagu, pilersaarutip nunat tamat sumiiffinni pinngortitamik illersugassani ajoqusiissanngitsoq, pilersaarummut imaliaallaannaq akuersissuteqartoqarsinnaavoq, tamatumunnga piumasaqaatit tunngasut allat eqquutsinneqarsimanersut tunngavigalugit.
Akerlianlli nalilerneqarpat pilersaarutip ingerlanneqarnerani sumiiffik pitsaanngitsumik pingaarutilinnik artukkerneqassappat pilersaarummut taamaallaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq, inuiaqatigiit soqutigisaat pingaarutillit, soorlu inooqatigiinnermut imaluunniit aningaasarsiornermut tunngasut, pilersaarutip ingerlanneqarnissaata nunamut imaluunniit nunap immikkoortuanut pingaaruteqartutut nalilerneqarpat, pilersaarutip allanut inissinneqarnissaa periarfissaqannginnera peqqutigalugu.
Inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassanik pingaarnersiuneq imm. 3-mi eqqartorneqartoq, qanorluunniit pisoqaraluarpat nunat tamat inatsisaasa iluanni pisussaaffinnut, Kalaallit Nunaata sammisamut atatillugu nunami immini imaluunniit nunat tamat akornanni pinngortitamik innarlitsaaligassatut toqqarneqarsimasunut ilanngunneqarsinnaasariaqarput. Akuersissut pinngortitatut innarlitsaaliugassatut inatsisitigut toqqarneqarsimasumut atatillugu, ingasattajaarnerusariaqanngilaq, innarlitsaaliinissaq pillugu inatsisip periarfissiineranit annertunerunngitsumik.
Imm. 5-imutSiunnersuutigineqarpoq imm. 3, imaluunniit imm. 4 malillugu akuersissut imaluunniit akuerinninneq tunniunneqarpat, taarsiinissamut iliuusissat naammaginartut Naalakkersuisut aalajangissavaat, tamakkununnga ilaallutik akuersissummut imaluunniit akuerinninnermut piumasaqaateqarnikkut.
Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu taarsiinermi iliuuseqartoqassappat aningaasartuutit akuersissummik imaluunniit akuerinninnermik qinnuteqartumit matussuserneqassapput.
Imm. 3, imaluunniit imm. 4 malillugu siunnersuutigineqartutut akuersissummik tunniussisoqarpat, naak sumiiffimmi pitsaanngitsunik annertuunik paasisaqartoqaraluarpalluunniit, taarsiinissamut iliuusissat tulluartut tamatuma kingorna aalajangerneqassapput. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq qinnuteqartumut piumasaqaateqarnikkut, avatangiisinut pitsaanngitsumik sunniuteqartitsinikkut immikkut ittunik suliniuteqarnissat taarsiinissaq, teknikki atorneqarsinnaasoq pitsaanerpaa atorneratigut kiisalu sanaartukkani, ingerlatsinermi aamma aserfallatsaaliinermi periuseq pitsaanerpaaq atorneqarsinnaasoq atorlugu, sumiiffimmi pinngortitamik illersugassaasumik allamik toqqaanikkut imaluunniit piniarnermut, ingerlatsinermut assigisaannullu killilersuutinik iluarsiinikkut. Taarsiinissamut iliuutsit tulluuttut aalajangernissaannut apeqqutaassaaq, pisuni ataasiakkaani aalajangersimasumik naliliinerit, tulluarsaanikkullu tunngaviit periarfissiissutaasa iluanni pissallutik.
§ 62-imutSiunnersuutigineqarpoq pinngortitamik illersuinissaq pissutsillu §§ 59-61-imi taaneqartut pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaassapput, tamakkununnga ilaallutik nunami immini imaluunniit nunat tamat pinngortitamik illersuinissaq pillugu malittarisassaannik, isumaqatigiissutaannik imaluunniit maleruaqqusaannik atuineq.
Eqqarsaatigineqarpoq Naalakkersuisut aalajangersagassatut siunnersuut malillugu pisinnaatinneqarnermikkut §§ 59-61-imi malittarisassanik ilassuteqarsinnaasut, inatsisit aalajangersagaat ilassuteqarnissaannut iluaqutaassappat imaluunniit inatsisip sunniuteqarneri qulakkeerniarlugit kiisalu inatsisip siunertai malillugit.
§ 63-imutImm. 1-imut
Aalajangersagassatut siunnersuummi eqqaaneqarpoq avatangiisinut akisussaaffiit pillugit malittarisassat atuuffissaat. Aalajangersakkami nassuiarneqarpoq, inatsisitigut paasinneriaaseq malillugu avatangiisinik ajoqusiineq qanoq paasisarsiaqarnersoq.
Ataatsimut isigalugu avatangiisinik ajoqusiinermut ilisarnaataavoq, uumassusillit pinngortitallu imminnut attuumassuteqarnerisa oqimaaqatigiissaarnerat innarlerneqarpat – pingaartumik mingutsitsineq eqqarsaatiginerullugu. Mingutsitsineq tamatigoortumik paasisariaqarpoq, taamaalillunilu oqariaatsinut nipiliornermut, sajuppilutsitsinermut, kiannermut, qaamanermut assigisaannullu aamma ilaalluni.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu pineqarpoq, akisussaasutut paasineqassasoq tassaasoq ingerlatanik inatsimmut ilaatinneqartunik suliarinnittoq (aqutsisoq) imaluunniit nakkutilliisoq. Ingerlatat pillugit piginnaatitsissummik pigisaqartuunngitsoq pineqartoq aallaappat, piginnaatitsissummik pigisaqartoq ingerlatamut aamma akisussaavoq. Taamaammat suleqatigiit taakku ataatsimoorlutik (akisussaaqatigiillutik) kapitalimi matumani pisussaaffeqarput akisussaaffeqarlutillu kiisalu malittarisassat malillugit akisussaasuullutik.
Mingutsitsinermut akisussaaffik, ingerlatat inatsisissatut siunnersuummi ilaatinneqartunut tunngasut, avatangiisinik ajoqusiinermut kinguneqartut imaluunniit avatangiisinik navianartorsiortitsinermut nassataqartoq, siunnersuut malillugu avaqqunneqarsinnaanngilaq, akisussaaffillu ingerlatamik ingerlatsisumut tutsinneqassaaq.
Oqariaaseq ”akisussaasoq”, tak. imm. 1, tassaavoq inuk tigussaasoq imaluunniit inatsisitigut, namminermeertoq imaluunniit pisortaneersoq, ingerlatamik inuussutissarsiutigisamik ingerlatsisoq imaluunniit nakkutilliisoq/aqutsisuusoq.
Taamaalilluni aallaavik tassaavoq, ingerlatamut akisussaasoq avatangiisinik ajoqusiinermi imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsioritsinermut akisussaasuusutut isigineqassasoq, tak. imm. 2. Taamaalilluni avatangiisinik ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut, mingutsitsinermut peqqutaasoq, inuussutissarsiutigalugu ingerlataqarnermut ingerlatsinermut attuumassuteqartumut akisussaaffik avaqqunneqarsinnaanngitsumik atuuppoq.
Imm. 3-mutSiunnersuutigineqaproq, imm. 2 malillugu ingerlatami avatangiisinik ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut akisussaasoq pineqartoq ingerlataqarnermi ajoqusiinermut peqqutasoq imaluunniit ajoqusiinermut imaluunniit ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut peqqutaaqataasoq akisussaasuusoq. Tamanna atuuppoq, ajoqusiineq imaluunniit ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineq qanorluunniit aallartissimagaluarpat, kiisalu ajoqusiineq imaluunniit ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineq piaarinaatsoornikkut iliorsimanerup kingunerisaanik pilersimappat.
Tamakku saniatigut imm. 2-mut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
§ 64-imutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut akisussaasuusoq ingerlaannartumik pitsaaliuutinik pisariaqartunik aallartitsissaaq, taama avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermi pinngitsoortitsisinnaasunik, kiisalu navianartorsiortitsineq pillugu iliuusissallu aallartissimaneri pillugit Naalakkersuisut kalerrillugit. Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu avatangiisinik ajoqusiinermut akisussaasuusoq suliniutinik, ajoqusiinerup annertussusianik killiliissutaasinnaasunik kiisalu ajoqusiinerunissamik pinngitsoortitsisinnaasunik, tigussaasumik isumagineqarsinnaasut tamaasa ingerlaannartumik aallartissavai, ajoqusiinerlu suliniutillu pillugit Naalakkersuisut kalerrillugit.
§ 64-imi aalajanersakkat aqqutigalugit siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamik navianartorsiortitsinermut akisussaasoq annertunerusunik iliuuseqarnissanut pisussaaffilerneqassasoq. Taamaalilluni avatangiisinik ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermut akisussaasumut pisussaaffiit aalajangerneqarput, avatangiisinik ajoqusiinermut iliuusissat pisariaqartut ingerlaannartumik aallartissagai avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinerup pinngitsoortinnissaanut kiisalu, ajoqusiineq pereersimappat avatangiisinik ajoqusiinerunissaq killilerniarlugu pinngitsoortinniarlugulu suliniutinik sunilluunniit ingerlanneqarsinaasunik ingerlaannartumik aallartitsissasoq.
Taamaalilluni mingutsitsinermik imaluunniit mingutsitsinerup annertusinissaanik pinngitsoortitsiniarneq naammaannarsinnaanngilaq, akerlianilli mingutsitsinerup pisimasup kingunissaanik killilersimaartitsinissaq pilertortunik pisariaqarpoq, soorlu mingutsitsinerup siammarternissaa pinngitsoortillugu. Taama iliuuseqarnissamut pisussaaffiit nassatarisinnaavaat, mingutsitsinerup pereersimasuup akisussaasup peernissai, soorlu sapinngisamik piaarnerpaamik qallorlugit piiarnerisigut.
Malugeqquneqassaaq iliuuseqarnissamut pisussaaffiit taakkulu eqquutsinnissaannut tunngaviussammat, akisussaasumut imaaliallaannaq paasisaqarnissamut periarfissaqassasoq, mingutsitsinerup pereersimasup kingunerissagaa, tamatumani avatangiisinik mingutsitsineq pereersimasoq imaluunnit tamatumunnga navianartorsiortitsineq pilersimasoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu pisussaaffiit eqquutsinneqarnissaannut Naalakkersuisut nakkutiginnittuupput, eqquutsitsinissallu pillugit kiisalu tamatumunnga atatillugu iliuusissanik isumaginninnissaanik naalakkiuteqarsinnaallutik.
§ 65-imutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq akisussaasuusoq avatangiisinik ajoqusiisinnaanermut imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsinermik pingaaruteqartunik nalilersuinissamut paasissutissanik tunniusseqqullugu Naalakkersuisut peqqusinnaagaat. Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu ilaatigut naalakkiissutaasinnaavoq, akisussaasuusup nammineq akilikkaminik mingutsitsinissamut peqqutaasinnaasut aamma mingutsitsineqarsimappat sunniutaaqataasut pillugit misissuissasoq, misissueqqissaassasoq, stoffinik atortunilluunniit assigisaannilluunniit uuttortaassasoq, imaluunniit assigisaannik iliuuseqassasoq mingutsitsinerup pereersimasup peqqutaanik sunniutaanillu paasiniaanissaq siunertaralugu.
Naalakkersuisut akisussaasoq peqqusinnaavaat nammineq akilikkaminik paasissutissanik tunniussissasoq, misissuinernik assigisaannillu ingerlatsissasoq, avatangiisinik ajoqusiineqarsimanersoq imaluunniit tamatumunnga navianartorsiortitsineqarnersoq nalilerniarlugu pisariaqartitanik.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq, peqqusineq nalunaarutigineqarsinnaasoq akisussaasuusoq pigisamut imaluunniit sumiiffimmut mingutsitsivigineqarsimasumut atuisuunngikkaluarpalluunniit. Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu peqqusinermi pigisami mingutsitsiffiusimasumi imaluunniit sumiiffimmi il.il. mingutsitsiffigineqarsimasumi pilersitseqqinnissamut pisussaaffinnik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 2-mi siunnersuut malillugit peqqussuteqarneq aamma tunniunneqarsinnaavoq akisussaasuusup pigisaq mingutsitsinermit kalluarneqartoq atunngikkaluaruniulluunniit, misissuinissat il.il. ingerlanneqarfissaanni. Aalajangersagaq pisariaqarpoq, tamatigut imaattuaannanngimmat ingerlatamut mingutsitsinermut peqqutaasimasumut akisussaasoq, aamma pigisamut mingutsinneqarsimasumut atuisuusoq. Taamaattoqartillugu peqqussuteqarnermi pisussaaffinnik aalajangiisoqassaaq, misissuinerit assigisaallu naammassineqareerpata pigisamik pilersitseqqissasoq.
Imm. 3-mutSiunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut pigisamik imaluunniit sumiiffimmik atuisuusoq peqqusinnaagaat akuerisinnaassallugu, akisussaasuusoq allalluunniit misissuisinnaasut imaluunniit pilersitseqqissinnaasut il.il., akisussaasuusoq pigisamik imaluunniit sumiiffimmik atuisuunngippat.
Imm. 3-mi siunnersuut malillugu Naalakkersuisut pigisamik atuisoq peqqusinnaavaat akuersinissamut pisussaaffeqartoq, akisussaasuusup oqartussatut nakkutilliisup mingutsitsinerup taassumalu kingunissaannik misissuinissanut assigisaannullu peqqusineq piviusunngortissagaa.
Imm. 2 aamma 3-mi aalajangersakkani killiliinermi eqqarsaatigineqarpoq, peqqusineqarsinnaanngitsoq peqqusinerit pisortanit taarsiiffigineqarluni pigisamik pissarsinissaannut.
Imm. 4-mutSiunnersuutigineqarpoq imm. 3 malillugu peqqusineq pigisamik imaluunniit sumiiffimmik mingutsitsiffiusumasumik qaqugukkulluunniit atuisumut avaqqunneqarsinnaanngitsoq.
Imm. 1-3-mut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
§ 66-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput pisuni mingutsitsineq avatangiisinik ajoqusiinermik imaluunniit avatangiisinik navianartorsiortitsinernik kinguneqarsimasuni iliuusissat assigisaallu pillugit aalajangiisinnaanerminnut.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq aalajangerneq Naalakkersuisut innuttanut tamanut saqqummiutissagaat. Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu avatangiisinik ajoqusiisoqarsimasoq imaluunniit avatangiisinik ajoqusiinissamut navianartorsiortitsineq pillugu tamanut saqqummiussinissaq aalajangerneqarsimasoq akisussaasup akiligaanik pisimasoq. Siunnersuutigineqarpoq tamanut saqqummiussisarneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut.
Imm. 3-mutSiunnersuutigineqarpoq avatangiisinut akisussaaneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut. Pisinnaatitsinermik siunnersuut aqqutigalugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput, siunertaqartutut paasinarsippat inatsisit sunniuteqarnerat qulakkeerneqartoq, siunnersuutip siunertaa malinneqartillugu.
§ 67-imutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik ajoqusiinermut taarsiisarneq pillugu inatsimmi malittarisassat ajoqusiinernut atuutissasut nunamik, imarmik, immap naqqanik, nunap iluanik, imermik imaluunniit silaannarmik mingutsitsinikkut ajoqusiinerit, inatsimmi ilaasunik ingerlataqarnermut atatillugu. Oqariaatsit ”nuna, imaq, immap naqqa, nunap ilua, imeq aamma silaannaq” tamatigoortumik paasineqassapput. Tamanna tunngavigalugu oqariaatsimut imermut ilaatigut pineqarput nunap iluani imeq, kuuit, tatsit aamma imaq. Oqariaaseq ”mingutsitsineq” siunnersuummi nassuiarneqanngilaq, taamaattorli avatangiisit pillugu inatsisinut Kalaallit Nunaanni atuuttunut allatut assinganik paasineqassaaq. Imm. 2 malillugu mingutsitsineq imaluunniit sajuppilutsitsinerit, ingerlatani inatsisissatut siunnersuummut ilaasunut atatillugit pilersinneqarsimassapput. Ingerlatat inatsitsissatut siunnersuummut ilaatinneqanngitsut taamaalillutik inatsisissatut siunnersuut malillugu taarsiisussaatitaanermik akisussaanermik kinguneqartinneqarsinnaanngillat.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq malittarisassat imm. 1-imi taaneqartut taama atuutissasut silaannarmi pissutsinik imaluunniit pinngortitamik mingutsitsineq allatullu pitsaanngitsumik sunniuteqartitsineq kiisalu nipiliornermik, sajuppilutsitsinermik, kissarnermik, qaamanermik assigisaannillu akornusersuinerit.
§68-imutAalajangersagaq inatsisitigut inissisimaneq atuuttoq malillugu ilusilersorneqarpoq, nassuiarneqarlunillu inatsimmi oqariaaseq ”ajoqusiineq” qanoq paasisariaqarnersoq. Tamanna malillugu aningaasaanngitsunik annaasaqarnernut taarsiissutaasinnaanngillat, tamatumunnga immikkut pisinnaatitsineqanngippat. Taamattaaq aningaasatigut nalilinnut taamaallaat inunnut taarsiissutinik tunniussisoqarsinnaavoq, taarsiisussaanermut inatsisitigut inunnut illersorneqartutut ilaasutut isigineqartunut.
Nr. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq inunnik ajoqusiinernut aamma pilersuisumik annaasaqarnernut, avatangiisinik mingutsitsinermit peqquteqartumik. Oqariaatsimi ”inunnik ajoqusiineq” aamma eqqarsaatigineqarput tuparujussuarnermik peqquteqartumik tarnikkut erloqissuteqalerneq. Tamannali pillugu taarsiiffigineqarnissamut taamaallaat piumasaqartoqarsinnaavoq, pineqartoq inunnut taarsiiffigineqarsinnaatitaasunut ilaaguni, soorlu pisuni pineqartoq nammineq navianartorsiortinneqarsimaguni imaluunniit toqqaannartumik timikkut innarlerneqarsimaguni.
Aningaasat tunniunneqartartut matumani pineqartut taarsiisussaatitaaneq pillug inatsimmi erseqqinnerusumik naleqqussarneqarsimapput. Aalajangersakkat oqaasertalersorneqarnerani erseqqissumik allassimanngikkaluarpalluunniit, aamma aallaaviuvoq, ilisinermik aningaasartuuteqarsimasumut aamma taasiisoqarsinnaavoq ”ilisinermi naammaginartumik aningaasartuutinut”, pineqartoq pilersuisumik annaasaqarnermi taarsiiffigineqarnissamut pisussaanngikkaluarpalluunniit, tak. taarsiisussaatitaaneq pillugu inatsimmi § 12.
Nr. 2-mut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq pigisanik ajoqusiinermut taarsiisoqarsinnaasoq, avatangiisinik mingutsitsinermit peqquteqartunut. Aalajangersakkami eqqarsaatigineqarnerupput illuutinik aalaakkaasunik pigisanillu ajoqusiinerit, tammakkununnga ilaallutik atortut imerpalasut. Savaatilik avatangiisinik mingutsitsineq peqqutigalugu narsaatiminik naatitaminillu aserortoorsimasoq, aalajangersakkat malillugit taama pisoqarnerani annaasaminut taarsiiffigitinnissaminut periarfissinneqarpoq. Aalajangersakkami aamma pineqarput ingerlatsinermi annaasat, soorlu illumik aalaakkaasumik imaluunniit pigisanik ajoqusiinermut attuumassuteqartut. Tamatumani aallaaviussaaq, ingerlatsinermi annaasaqaatit atortunik illumi aalaakkaasumik imaluunniit pigisanik ajoqusiinerup eqqortumik naammaginartumillu malitsigisaannik. Ingerlatsinermi annaasaqaatit atortunut atatillugu pisimanngippat, aalajangersagaq manna malillugu taarsiiffigitittoqarsinnaanngilaq, tamannali immaqa pisinnaalluni aalajangersakkami nr. 3 malillugu.
Nr. 3-mut
Aalajangersagaq manna malillugu aningaasatigut toqqaannartumik annaasaqarnernut taarsiiffigitittoqartassaaq. Aalajangersagaq malillugu taarsiiffigineqassagaanni aallaaviussaaq, annaasaqaateqarnermut avatangiisinik ajornerulersitsineq peqquteqarpat, sumiiffiup qanoq issusiata naatsorsuutigineqarnerani imaluunniit sapinngisaata saniatigut.
Apeqqut kikkut aalajangersagaat malillugu aningaasaqarnikkut (ingerlatsinermi) annaasaqartut taarsiiffigineqarnissamik piumasaqarsinnaanersoq, eqqartuussivikkut ileqqut malillugit aalajangerneqassaaq, taarsiiffigitittarnermut inatsisit tunngaviusumik aalajangersakkat nalinginnaasut tunngavigalugit, tamakkununnga ilaallutik tulluuttumik naammaginartumillu pisoqarnera pillugu malittarisassat kiisalu soqutigisat inuillu illersukkat pillugit taarsiiffigitittarnermut inatsisitigut aalajangersakkat.
Nr. 4-mut
Aalajangersagaq malillugu ajoqusiinissamut pinngitsoortitsinermut pitsaaliuinermulluunniit naammaginartumik aningaasartuutinut taarsiiffigitittoqassaaq. Aalajangersagaq pisinnaatitsivoq aningaasartuutit akilertinnissaat, nr. 1-3 malillugu ajoqusiinerit pereersimasut killilersimaarnissaat siunertaralugu aningaasartuutit kiisalu ajoqusiinerit pisinnaasut pinngitsoortinnissaat siunertaralugu. Taamaalilluni aalajangersagaq ajoquserneqartup pisussaaffiinut attuumassuteqarluinnarpoq, taarsiiffigineqarnissamut inatsisit nalinginnaasut tunngavii malillugit, annaasaqaatimi pinngitsoortinnissaat imaluunniit killilersimaarnissaat pillugit iliuutsinik isumaginninnerminut (”annaasaqaatinik killilersimaartitsinissamut pisussaaffik”)
Nr. 1-3 malillugit ajoqusiinerit pinngitsoortinniarneri imaluunniit killilersimaarniarneri siunertaralugit iluaqutit nalinginnaasut, soorlu silaannaq aamma imaq assigisaallu, mingutsitsinerup piiarnissaa pisariaqarpat, aalajangersagaq periarfissiivoq, tamatumunnga atatillugu naammaginartumik aningaasartuutinut taarsiiffigitittoqarsinnaavoq. Assersuutigalugu tassaasinnaapput sumiiffimmik mingutsinneqartumik misissuinermut aningaasartuutit naammaginartut aamma stoffit mingutsitsisuusut laboratioriani assigisaannilu misissorluarnerinut aningaasartuutit. ”Aningaasartuutit naammaginartut” pillugit piumasaqaammi ilaatigut tunngaviuvoq ajoquserfigitittup isumagissammagu aningaasartuutimik sapinngisamik killilersimaarnissai. Siunnersuummik erseqqinnerusumik naleqqussarneqanngilaq kina nr. 1-3 malillugu ajoqusiinermik pinngitsoortitsinissamut imaluunniit killilersimaartitsinermut iliuusissanik isumaginnissalluni pisussaanersoq kiisalu tamakkununnga aningaasartuutiminik akisussaasumit taarsiiffigitinnissaminut pisussaanersoq.
Taamaammat apeqqut taanna inuit illersukkat taarsiiffigitinneqarnissaat pillugu inatsisitigut inissisimaneq tunngavigalugu aalajangerneqassaaq. Tamanna malillugu aallaaviuvoq, inuk atortumik imaluunniit illumik aalaakkaasumik assigisaannillu pineqartumik atuisussaatitaasoq kisimi pinngitsoortitsiniarluni iliuuseqarsinnaasoq, tamatumunngalu aningaasartuutini akisussaasumit taarserneqarnissaannik piumasaqaateqarsinnaalluni.
Aalajangersagaq malillugu taamattaaq avatangiisit iluarsaateqqinnerunut aningaasartuutit naammagisartut taarserneqarnissaannut piumasaqartoqarsinnaavoq. Aalajangersakkami siunertarineqarpoq ajoquserneqarsimasoq avatangiisinik ajoqusiinerup (mingutsitsineq) pinnginnerani qanoq issismaneranut iluarsiissutissat pisariaqartut iliuuserisimasaminut aningaasartuutiminut matussusiiffigitinnissaminut pisinnaatitaammat. Iluaqutinik nalinginnaasunik mingutsitsinerup pinngitsoortinniarnerani imaluunniit killilersimaarniarnerani iliuutsinik aallartitsisinnaanermut, aalajangersakkat malillugit tamakkununnga aningaasartuutinut taarsiiffigitittoqarsinnaavoq. Aningaasartuutilli taamaallaat taarserneqarsinnaapput ”naammaginartutut” isumaqarfigineqarsinnaappata.
Iluaqutit nalinginnaasut ilisarnaatigimmassuk kikkulluunniit immikkut oqartussaaffiginngimmatigit, inuinnaat, ilaallutik avatangiisinik illersuiniaqatigiit, avatangiisinik mingutsitsinermik pinngitsoortitsinissaminnut imaluunniit avatangiisinik iluarseeqqinnerminnut aningaasartuuteqarsimasut, nalinginnaasumik taamaallaat akisussaasumit taarsiiffigineqarnissaminnut piumasaqarsinnaapput, inatsisitigut tamatumunnga immikkut pisinnaatitsineqarpat. Tamatumunnga peqqutavoq, pineqartup ileqquusumik atuisussaasutut najoqqutaasut eqquutsissinnaassanngimmagit, ajoquserneqartup iluaqutit ajoquserneqartut atorsinnaanissaannut pisinnaatitaaffeqartariaqarmat, taarsiiffigitinnissamik piumasaqannginnermini.
Avatangiisinut oqartussat avatangiisinik ajoqusiinissamut pinngitsoortinissamut iliuuseqarnissamut imaluunniit iluarsaaqqinnissamut iliuusissanik pisinnaatitaappata imaluunniit pisussaatitaappata, tamakkununnga aningaasartuutinut aalajangersagaq malillugu taamattaaq taarsiiffigineqarsinnaapput.
Aalajngersakkap kingunerissanngilaa nr. 1-3 malillugu ajoqusiinernik pinngitsoortitsinissamut imaluunniit pitsaaliuinissamut aningaasartuutit imaluunniit avatangiisinik iluarseeqqinnermut aningaasartuutit akilersimanissaat. Aningaasartuutit akilerneqarsimanngippata, aalajangersakkami tunngaviussaaq, taarsiissuteqarnissamut akisussaasup aningaasanik sunilluunniit akileerusunngitsoorsinnaanera, aningaasat avatangiisinik ajoqusiinernut pinngitsoortitsinissamut iliuutsinut imaluunniit avatangiisinik iluarseqqiinernut iliuutsinut aningaasat atorneqartussaasut pillugit uppernarsaatinik naammattunik saqqummiussisoqareersimanngippat.
§ 69-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu inatsisini ilaatinneqartuni ingerlataqarnerminut ilaatillugu mingutsitsinermut pisuusoq, ajoqusiinerit mingutsitsinerup nassatarisaanut taarsiissaaq, ajoqusiineq nalaatsortumilluunniit pigaluarpat. Aalajangersakkami imm. 1 aqqutigalugu suliaqarfitsigut taarsiissuteqarnissamut akisussaatinneqassaaq (mianersuaalliornerunngitsumik peqquteqartumik akisussaaffik) inuk, inatsisartut inatsisaannut ilaasuni ingerlataqarnerminut ilaatillugu mingutsitsinermik ajoqusiinermik kinguneqartumik peqquteqartitsisoq.
Aalajangersagaq malillugu taamaallaat taarsiinissamut akisussaaffiliineqassaaq, inatsit malillugu ingerlataqarnermi ajoqusiineq peqqutaasimappat, suliffeqarfimmit ingerlanneqartoq suliaqarfitsigut akisussaanermik pigisaqartumut. Ajoqusiineq immikkut ingerlataqarnernut tamakkununnga attuumassuteqanngitsumik peqquteqarpat, aalajangersagaq malillugu suliffeqarfik suliaqarfitsigut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqanngilaq.
Suliaqarfitsigut akisussaaffik § 63-imi aalajangersagaq malillugu akisussaaffeqartumut attuumassuteqarpoq. Inuk suliffeqarfimmi atorfilik, suliaqarfitsigut tunngaveqartumik akisussaaffeqartumut sulianik suliaqarluni taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut kinguneqartitsisoq, malittarisassat nalinginnaasut malillugit taamaallaat akisussaaffeqarpoq, tamanna pillugu tak. ilaatigut taarsiisussaanermut akisussaaneq pillugu inatsimmi § 19 aamma § 23.
Aalajangersagaq malillugu suliaqarfitsigut akisussaaffiup nalinginnaasumik tunngavigaa, ajoquserneqartup uppernarsaasissagaa, taarsiisussaanermut akisussaasoq ima iliorsimasoq (iliuutsimigut imaluunniit iliuuseqannginnermigut), iliuuseqarneq mingutsitsinermik peqquteqartitsilluni, mingutsitsinerlu taanna ajoqusiinermik kinguneqarsimasoq. Aallaaviussaarli, ajoquserneqartup uppernarsaanermi sakkukillisaassutit, inatsisitigut uppernarsaanermi nalinginnaasunik tunngavigisat, iluaqutigisinnaassagai.
Aalajangersakkami erseqqinnerusumik isummerfigineqanngilaq suliaqarfitsigut akisussaaffiup qanoq annertutiginissaa pillugu, tassa pisuni ajoqusiinermi peqqutaasut unammilleqatigiissut imaluunniit ataqatigiissut pisimatillugit. Taamaammat apeqqut taanna inatsisitigut inissisimaneq atuuttoq malillugu aalajangerneqassaaq.
Akisussaaffeqartoq pinngortitami nukiit peqatigitillugit mingutsitsinermik pilersitsisimappat, taamaaliornikkut pisut ajoqusiinermik kinguneqartitsillutik, tassani aallaaviussaaq aalajangersakkat malillugu akisussaaffiliineq. Tamatumanili aallaaviussaaq, pinngortitami pisoqarsimassasoq siumut ilimagisimasanik imaluunniit siumut naatsorsuutigineqarsinnaasunik. Taamaalilluni akisussaaffeqartoq suliaqarfitsigut akisussaaffilersinnaavoq, pisoq pinngortitami pisunit aallaaveqarsimappat, soorlu akuttunngitsunik pisartuni (issi, anorersuaq, siallernerit/nittaalarnerit annertuut il.il.).
Akerlianilli pinngortitami ajunaarnersuaqarsimappat, soorlu nunap sajunnera, anorersuarujussuaq, anorersuit kaavittuliortut imaluunniit assingusumik pinngortitami pisut siumut ilisimaneqarsinnaasimanngitsut, aalajangersagaq malillugu akisussaaffiliineqassanngilaq, pisut tamakku eqqarsaatigalugit erseqqissumik pinngitsoortitsisinnaasutut imaqaraluarpataluunniit. Ajoqusiisup taarsiisussaatitaanermut akisussaaffiinik sakkukillisaaneq pillugu apeqqut taamattaaq inatsisitigut inissisimaneq atuuttoq malillugu aalajangerneqassaaq. Matumani immikkut innersuussutigineqarsinnaavoq ajoqusiisup taarsissuteqarnissamut akisussaaffia, taarsiisussaanermut akisussaaffik pillugu inatsimmi § 24, imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu annikillisinneqarsinnaasoq imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaasoq, akisussaaffilerneqarneq naapertuutinngitsumik artukkiinermik sunniuteqassappat, imaluunniit pissutsit immikkut illuinnartut allat naapertuuttumik sunniuteqassappata.
Ajoqusiinermut nammaqatigiillutik akisussaasut arlaqarpata, taarsiisussaanermut akisussaaffiup taakku akornanni agguaqatigiinnissaq pillugu apeqqut, taamattaaq inatsisitigut inissisimaneq atuuttoq tunngavigalugu aalajangerneqassaaq, pingaartumik tak. taarsiisussaanermut akisussaaffik pillugu inatsimmi § 25, taamaalereerpallu agguaqatigiinneq iluarsineqassaaq, akisussaaffiup qanoq ittuunera pissutsillu allat naammaginartutut isigineqarsinnaasut eqqarsaatigalugit.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq imm. 1 malillugu akisussaaffilerneqarneq atuutilissanngitsoq, ajoqusiineq peqquteqarsimappat, aalajangersakkat avaqqunneqarsinnaanngitsut, pisortani oqartussanit aalajangerneqarsimasut malillugit ingerlataq ingerlanneqarsimappat. Imm. 2-mi aalajangersagaq malillugu suliaqarfitsigut akisussaaffik atuutilissanngilaq, ajoqusiineq peqquteqarpat malittarisassat pisortatut oqartusaasunit aalajangerneqarsimasut avaqqunneqarsinnaanngitsut malillugit ingerlataq ingerlanneqarsimappat, malittarisassat peqqussuteqarnerup imaluunniit ilitsersuinerup malitsigisaannik pisimanngippata, akisussaasuusup nammineq ingerlataanik imaluunniit pissusiinik peqquteqartunik. Akisussaafilerneqannginnissamik piumasaqaatit atuussimasut akisussaasup uppernarsartussaavai. Taamaalilluni aalajangersagaq pinngitsoortitsisinnaanngilaq avatangiisinik ajoqusiinermut imm. 1 malillugu suliaqarfitsigut akisussaasoq taarsiisussaanermut akisussaaffilerneqarsinnaaneranut, naak suliffeqarfik akuersissut pisortani oqartussanit tunniunneqarsimasoq malillugu sulianik ingerlatsisimagaluarpalluunniit.
Aalajangersagaq akisussaasup akisussaaffilerneqarnissamik pinngitsoortinneqarnissaminut peqqutinik allanik assigisaannillu piumasaqarnissaminut, soorlu ajutoornermi imminut illersorneq, tamanna pillugu pisuussutit pillugit inatsisini malittarisassat nalinginnaasut malillugit.
Siunnersuut erseqqinnerusumik malittarisassanik imaqanngilaq, akisussaasoq suliaqarfitsigut akisussaanermut eqqartorneqartoq, akisussaaffilinngitsoorneqarsinnaasoq, ajoqusiineq piaaraluni imaluunniit sakkortuumik mianersuaalliornikkut allanit pilersinneqarsimasoq innersuussutigalugu. Taamaammat suliaqarfitsigut akisussaaffik pisumi tassani aamma atuutsinneqassaaq. Taamaattorli akisussaasoq taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu inatsimmi § 25-mi aalajangersakkat malillugit ingerlataqartoq alla taarseeqqusinnaavaa, taamallu suliffeqarfiup ajoquserneqarsimasumut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffia pisuni immikkut ittuni taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu inatsimmi § 24 malillugu sakkukillisinneqarsinnaavoq. Taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu inatsimmi § 24, imm. 2-mi aalajangersakkat nalinginnaasut taamattaaq apeqqummut atuupput, ajoquserneqarsimasup taarsiiffigitinnissaminut piumasaqaateqarnissaa appartinneqassanersoq imaluunniit nammineq pisuussutigisani tunngavigalugit imaluunniit aarlerinaatinik akuersineratigut atorunnaarsinneqassanersoq.
§ 70-imutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik ajoqusiineq pillugu taarsiisussaaneq pillugu inatsisartut inatsisaanni malittarisassanit avaqqussinissaq pillugu isumaqatigiissut atorsinnaanngitsoq, ajoqusiineq pisimappat isumaqatigiissutip isumaqatigiissutigineqarnerata siorna kiisalu avaqqussineq ajoquserneqarfiusumut kingunerlutsinneqarpat.
Aalajangersakkamut tunngaviuvoq, ajoquserneqartup isumaqatigiissutip, ajoqusernerup pinerata siorna isumaqatigiissutigineqarsimasup, kingunissai paasissallugit ajornakusoortissinnaammagit.
Aalajangersakkami ilaatinneqanngillat isumaqatigiissutit avatangiisinik ajoquseereertoqarnerani isumaqatigiissutaasut, taamaalilluni assersuutigalugu taarsiinissamut akisussaasoq periarfissinneqassammat aaqqiagiinnginermik taamaatitsiniarluni isumaqatigiissummik isumaqatigiinnissaanut periarfissillugu.
Aalajangersakkami aamma pineqanngillat avatangiisinik ajoqusiinernut atatillugu sillimmasiinernut isumaqatigiissutit, tamakku qaquguluunniit isumaqatigiissutaasimagaluarpataluunniit, aamma tak. imm. 2.
Imm. 2-mutSiunnersuummi erseqqissaatigineqarpoq, imm. 1-imi malittarisassap avatangiisinut akisussaasumut pinngitsoortitsinissaanut kinguneqanngitsoq, avatangiisinut akisussaaffik aamma avatangiisinik ajoqusiinernut taarsiisussaanermut malittarisassat malitsigisaannik piumasaqaateqartoqassappat akisussaanermut sillimmasiinermik pissarsinissamik kissaateqartumut. Taarsiinissamut akisussaasoq taamaalereerpat nalinginnaasumik ajoquserneqartoq sillimmasiisarfimminut innersuussinnaavaa.
§ 71-imutSiunnersuutigineqarpoq avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaanermik kapitalimi matumani malittarisassat ajoquserneqartumut taarsiisussaatitaanermut killilersuinngitsut, isumaqatigiissutip iluani avataanilu malittarisassat nalinginnaasut malillugit imaluunniit aalajangersakkat kapitalit allat imaluunniit inatsisit allat malittarisassaat malillugit aalajangerneqarsimasut imaluunniit malinneqartussaasut.
Inatsimmi assigiinngitsutigut malittarisassanik aalajangersaasoqarpoq, soorlu ajoqusiinermut summiiffimmi pineqartumi pisunut suliaqarfitsigut taarsiisussaanermut akisussaaffik pillugu.
Inatsisit allat malillugit malittarisassat avatangiisinik mingutsitsineq peqqutigalugu ajoquserneqartoq, siunnersuummik matumani aalajangersakkanut naleqqiullugu inatsisitigut pitsaanerusumik inissisimassaguni, ajoquserneqartoq inatsimmi malittarisassat immikkut ittut malillugit taarsiiffigitinneqarnissaminik piumasaqarsinnaavoq. Mingutsitsineq peqqutigalugu ajoquserneqarsimasoq taamaalilluni qinigassaqarpoq aalajangersakkami siunnersuut malillugu taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarsinnaavoq, imaluunniit inatsisini allani aalajangersakkat malillugit, pineqartumut pitsaanerusinnaasutut naliliilluni.
Avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiiffigineqarnissaq pillugu malittarisassat, sumiiffinni inatsisitigut aalajangersaaffigineqanngitsuni inatsisitigut iliuuseqartarnermi aalajangersarsimasut kiisalu malittarisassat siunnersuummi allanneqarsimasut akornanni pissutsit pillugit aalajangersagaq taamattaaq naleqqussaavoq. Taamaalilluni aalajangersagaq killilersuinngilaq ajoquserneqartoq malittarisassat nalinginnaasut malillugit suliassat pillugit isumaqatigiissutit iluanni imaluunniit avataanni taarsiiffigineqarnissaminik piumasaqarnissaanut.
Avatangiisinik ajoqusiinermut taarsiisussaaneq pillugu inatsisip malittarisassai sallersaapput, inatsimmi akisussaanermut malittarisassanut nalinginnaasunut naleqqiullugu, avatangiisinik ajoqusiinermut akisussaaneq pillugu malittarisassat nalinginnaasut aamma taarsiissuteqartarneq pillugu malittarisassat akornanni assigiinngissuteqarpat.
§ 72-imutSiunnersuutigineqarpoq, avatangiisinik ajoqusiinermut pissutsinullu kapitali 4-mi taaneqartunut taarsiisussaaneq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut, tamakkununnga ilaallutik nunami immini nunallu tamat akornanni avatangiisinik ajoqusiinermi taarsiisussaaneq pillugu malittarisassat, isumaqatigiissutit imaluunniit aalajangersakkanut tunngasut.Eqqarsaatigineqarpoq Naalakkersuisut aalajangersakkatut siunnersuummi pisinnaatinneqarlutik malittarisassanik ilassuteqarsinnaasut, inatsisip sunniuteqassusiata qulakkeernissaanut siunertaqassappat kiisalu siunnersuutip siunertai malillugit.
§ 73-imutDanskit aamma europamiut malittarisassaat atuuttut aallaavigalugit malittarsisassatullu siunnersuutit tunngavigalugit qulakkeerneqassaaq, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermi nunallu iluanik atuinermi malittarisassat atuutissasut, ingerlataqartut pisussaaffilerneqarsimasut ilisimariigaannik. Avatangiisit pillugit inatsisartut peqqussutaanni avatangiisit pillugit nassuiaammik suliarinnittoqarnissaa kiisalu suliniutit pilersaarutillu avatangiisinik annertuumik sunniuteqarsinnaasunut, akuerineqarnissamut atatillugu avatangiisinut sunniutissanik nalilersuinerit pillugit piumasaqaateqartoqanngilaq, Naalakkersuisulli inatsisartut peqqussutaat nr. 8, 15. november 2007-imeersoq aqqutigalugu avatangiisit pillugit inatsisartut peqqussutaat allanngortinneratigut avatangiisinik annertuumik sunniuteqartsitsinerni avatangiisinik naliliisarneq pillugu malittarisassanik allanngortitsinissamut pisinnaatitaalerput.
EU-mi malittarisassat nalunaarusiornikkut Danmarkimi atuutsinneqalerput. Ilaatigut pineqarput immap naqqani aatsitassanik piiaanermi avatangiisinik nalilliineq pillugu nalunaarut nr. 126, 4. marts 1999-imeersoq (VVM), ikummatissanik qalluinermut pilersaarutit pillugit avatangiisinik naliliineq pillugu aamma danskit imartaasa iluanni immallu naqqani nunavissuit naapiffiini ruujorikkut aqqutissanik pilersitsinissamut avatangiisinik naliliineq pillugu nalunaarut nr. 884, 21. september 2000-imeersoq (VVM), imartat iluanni sanaartukkat ilaannik iliuusissallu ilaannik avatangiisitigut naliliineq pillugu nalunaarut nr. 809, 22. august 2005-imeersoq (VVM), pilersaarusiortarneq pillugu inatsisit malillugit pisortat aamma namminersortut sanaartugaasa avatangiisinut sunniutaannik naliliineq pillugu nalunaarut nr. 1335, 6. dcember 2006-imeersoq (VVM).
Imm. 1-imutAalajangersakkatut siunnersuutip nassatarissavaa, ingerlataq VVM-imut pisussaaffilik aatsaat akuerineqarsinnaasoq, ingerlatap ingerlanneqarnerani avatangiisinut sunniutissat nalilersorneqareerpata. Taamattaaq aalajangersakkatut siunnersuutip malitsigissavaa, ingerlatat ingerlanneqarnerat aatsaat aallartinneqarsinnaasut VVM-imi nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqareerpat. Ingerlatat taaneqartut taamaalillutik kingunerissavaat, § 19 malillugu, tak. § 43, piiaanissamut aamma matusinissamut pilersaarutit akuerineqarnissaannut Naalakkersuisut isummernissaat sioqqullugu nassuiaammik VVM-imik suliarinnittoqareersimassasoq.
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu Naalakkersuisut ingerlatamik VVM-imik pisussaaffeqartumik akuersissummik imaluunniit akuerinninnermik tunniussaqarsinnaanngillat, VVM-imik naliliinermik suliarinnittoqareersimanngippat, tamannalu pillugu nassuuiaammik suliarinnittoqareersimanngippat.
Nunavissuit naapiffiini Kalaallit Nunaannut atasortaani ikummatissanik assartuinermut ruujorikkut aqqutinik kiisalu innaallagissamut aqqutinik kabel-inik pilersitsiniaraanni nunavissuit naapiffii pillugit inatsimmi § 4, tak. § 6, 2. pkt., siunnersuummi matumani § 98, imm. 3, nr. 2 aqqutigalugu allanngortinneqartumi, Naalakkersuisunit akuersissummik tunineqarnissaq pisariaqarpoq. Nunavissuit naapiffii pillugit inatsit malillugu akuersissut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq siunnersuummi matumani malittarisassat eqquutsikkaanni, tak. nunavissuit naapiffii pillugit inatsimmi § 6, 2. pkt.
Imm. 2-mutAalajangersakkatut siunnersuut malillugu pisuni allannguiffiusuni imaluunniit annertusaaffiusuni avatangiisinik annertuumik ajoqusiinissamut sunniuteqarsinnaasutut isumaqarfigineqartuni, VVM-imik tassungalu attuumassuteqartumik nassuiaammik (VVM) suliarinnittoqassasoq Naalakkersuisut piumasaqarsinnaapput. Assersuutigalugu aamma kingunerissavaa, VVM-imik tassungalu attuumassuteqartumik nassuiaammik aamma suliarinnittoqassasoq piumasaqaataasinnaalluni, ingerlatamik taamaatitsineq imaluunniit imm. 1-imi sanaartukkat taaneqartut ilaannik ingerlatsinermik unitsitsigallarnissaq kissaatigineqarpat, tak. § 44, imm. 1, matusigallarnerlu avatangiisinut annertuumik ajoqutaasumik sunniuteqartoqarnissaa isumaqarfigineqarpat. Tamannattaaq atuuppoq sanaartukkat imm. 1-imi taaneqartut arlaannik isaterissagaanni imaluunniit matusissagaanni.
VVM-ini malittarisassat siunertaraat ingerlatap avatangiisitigut sunniutissaasa nalilerneqartarnissaat, sumiiffiup avatangiisiisa atasinnaassusiinut naleqqiullugu ataatsimut isiginnilluni. Tamatuma nassataraa, ingerlatat pisut ilaanni assigeerluinnartut ilaat VVM-imi pisussaaffilerneqarsinnaammata, pisunili allani tamanna pissanani. Pissutsit ilaat atuuttut tassaapput, ingerlataqarnerup annertussusiata avatangiisinut sunniutai – ingerlannerata sakkortussusia nunallu sannaatigut siammarsimassusia eqqarsaatigalugit – sumiiffimmi ingerlatat allat aamma innarliassusiannut naleqqiullugit. Taamaattumik sanaartukkap pioreersup allilerniarneqarnera sanaartukkatut kisimiittutut immikkoortillugu nammassinnaasaasa killinginut aamma naleqassusiata killinganut najoqqutassanut atatillugu nalilersorneqaannassanngilaq. Sanaartukkamut pilersaarut sanaartukkap pioreersup avatangiisinut sunniutaanut ilanngullugu nalilersorneqassaaq. Tamatuma kingunerisinnaavaa, sanaartugassatut pilersaarut kisimiitillugu isigalugu avatangiisinik annertuumik sunniuteqartussaanngikkaluartoq VVM-imik pisussaaffilerneqarsinnaasoq. Tamanna taamaalilluarsinnaavoq, sanaartugaq pioreersoq avatangiisinik annertuumik sunniuteqarnissamut peqqutissaqarpat.
VVM-imik pisussaaffik pillugu apeqqummut aamma ilaavoq sanaartukkap nunap sannaatigut sumiiffiup innarliassusianut tunngatillugu inissisimanera. Ingerlataq VVM-imik pisussaaffeqassaaq sumiiffiup atorneqarnerni, pinngortitami annertuumik pisuussuteqarneranik, pitsaassusianik aamma amerliartortitseqqinnissamut pisinnaasaanik imaluunniit pinngortitami avatangiisit atasinnaassusianik akornusersuisinnaasutut naatsorsuutigineqarpat.
Ingerlatassatut pilersaarutip maannalu sumiiffiup atornerata akornanni akornusersuuttoqalissagaluarpat – sumiiffik pineqartoq kisiat pinnagu, aammali sumiiffiit eqqaaniittut tungaasigut, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ingerlatamit kalluarneqarsinnaasut – aallaavittut avatangiisitigut annertuumik sunniuteqarnissamut peqqutissaqassaaq, taamaalillunilu VVM-imik pisussaaffeqalissalluni.
Uumasut najugaqarfii aamma pinngortitamik innarlitsaaliukkat eqqarsaatigalugit imaakkajuppoq, toqqaanermut imaluunniit pilersitsinermut atatillugu, uumasut najugaqarfiat pineqartup imaluunniit pinngortitamik innarlitsaaliukkanut pineqartumut siunniussat erseqqinnerusumik nassuiaateqarfigineqartarput. Taamattaaq erseqqinnerusumik pilersaarusiorneqartarpoq, anguniakkanik imaqartunik aamma illersuinissamut soqutigisanik imaqartunik. Ingerlatat uumasut najugaqarfiisa imaluunniit pinngortitamik innarlitsaaliukkap siunertaanut akornusersuisinnaasut imaluunniit ajornakusoortitsilersinnaasut, avatangiisinik annertuumik sunniuteqartussatut isumaqarfigineqassapput, taamaalillutillu VVM-imik pisussaaffeqalissallutik. Tamanna atuuppoq, uumasut najugaqarfiinut imaluunniit pinngortitatigut innarlitsaalisamut sunniuteqarneq ingerlatap tamaaniinnerata malitsigisaanik toqqaannartumik peqqutaagaluarpalluunniit imaluunniit ingerlatap ingerlanneqarnerata malitsigigaluarpagu, tamakkununnga aamma ilaallutik toqqaannanngitsumik sunniutit, soorlu ingerlatamut utimullu angallannikkut ingerlatat imaluunniit attaveqaatit pisariaqartitat tamakkununnga attuumassuteqartut.
Imermut igitamut saliissummik pilersitsinissaq imaluunniit alliliinissaq ingerlatami aallaaviussappat, avatangiisinik annertuumik sunniinissaq pinngitsoorsinnaassagunanngilaq, ingerlatarlu avatangiisinut sunniutissanik naliliinissamut pisussaaffeqarsinnaavoq. Ingerlatap nassatarissappagu, igitassat ulorianaatillit iginneqarnissaaannut pisariaqartitsisoqassaaq, ingerlataq aallaavittut avatangiisinut sunniutissanik naliliinissamut pisussaaffeqassaaq, igitassat ulorianaatillit iginneqarnissaannut passunnissaannullu eqqaanermi aaqqiissutit, igitsinermut periutsit imaluunniit atueqqinnissamut periutsit akuerisaareersut imaluunniit inatsisitigut pioreersut aqqutigalugit pisinnaanngippata. Eqqagassat allat aamma eqqarsaatigalugit VVM-imik pisussaaffeqarnermik kinguneqarsinnaavoq, igitsinissaq eqqaanermi aaqqiissutit, igitsinermut periutsit imaluunniit atueqqinnissamut periutsit akuerisaareersut imaluunniit inatsisitigut pioreersut aqqutigalugit pisinnaanngippata.
Ingerlataq mingutsitsinermut imaluunniit akornusersuinermut najoqqutassatut imaluunniit avaqqunneqarsinnaanngitsumik malittarisassanik imaluunniit annertussusiinut killissaqartitsinermik aalajangiiffigineqarsimasunik peqqutaasinnaavoq. Taamaalilluni ingerlatamik pilersaarusiortoqaannartoq qulakkeerneqassaaq, malittarisassat annertussutsimullu killisarititaasut eqquutsinneqariissapput.
Imm. 3-mutAalajangersakkatut siunnersuut malillugu Naalakkersuisut aalajangertussaavaat imm. 1 aamma imm. 2 malillugit VVM-imik nassuiaatitalimmik qaqugukkut suliarinnittoqartassanersoq. Najoqqutassat suut pingaartinneqassanersut pillugit, siunnersuummi § 73 imm. 1 aamma imm. 2 malillugit aalajangiisoqassagaangat Naalakkersuisut aalajangertassavaat. Siunertarineqarpoq, tulluartillugu Naalakkersuisut sumiiffikkaani qitiusumillu oqartussanut saaffiginnittarsinnaasut, tamakku assersuutigalugu sumiiffinni pineqartuni sumiiffiup imaluunniit uumassuseqarnerup pissusiinik immikkut ilisimasaqartarmata.
§ 74-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu qinnuteqartoq, aamma – taputartuussilluni qalleraattoqassanngippat – kinaluunniit ingerlatamut VVM-imik pisussaaffimmut akisussaasoq, VVM-imik nassuiaammik aamma teknikkimut tunnganngitsunik nassuiaatip imaqarniliorneranik Naalakkersuisunut nassiussissalluni pisussaavoq. Teknikkimut tunnganngitsunik imaqarniliornerup annertussusia, ilusia imarisaalu najoqqutassatut ilitsersuutini imm. 2-mi eqqartorneqartuni erseqqinnerusumik naleqqussarneqarsinnaapput.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut aalajangersinnaagaat, avatangiisinut sunniutissanik naliliinissamut najoqqutassanik amerlanernik pissarsisoqassasoq, imaluunniit pissutsit immikkkut ittut annertunerusumik misissuinissamut atugassanik pissarsisoqassasoq.
Aalajangersagaq Danmarkip imartaani nunavissuillu naapiffiini ikummatissanik qalluinissamut pilersaarutini kiisalu ruujorikkut aqqutissanik pilersitsinernut avatangiisinut sunniutissanik naliliinissat pillugit nalurummi nr. 884, 21. september 2000-imeersumi § 3, imm. 3-mut assingulluinnangajappoq.
Imm. 3-mutAatsitassanut pisortaqarfiup najoqqutassatut ilitsersuutaa "Guidelines for preparing an Environmental Impact Assessment (EIA) for exploration, development, production, decomissioning and transport of hydrocarbons offshore Greenland", 16. maj 2006-imi atuutsinneqalersoq, aamma "BMP guidelines – for preparing an Environmental Impact Assessment (EIA) Report for Mineral Exploitation in Greenland", 13. marts 2007-imi atuutsinneqalersoq, avatangiisinut sunniutinik nalilersuinermut aamma VVM-imik nassuiaammik suliarinninnermut annertunersaatigut aalaaviulluarsinnaavoq.
§ 75-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu VVM-imik nassuiaat Naalakkersuisunut apuunneqareerpat, tamanna pillugu Naalakkersuisut innuttaasunut tamanut nalunaarutiginnittassapput. Taamattaaq aalajangersakkap kingunerissavaa, tamanut saqqummiussineq Naalakkersuisut nittartagaatigut pisassasoq, imaluunniit allatut tulluartutut, soorlu aviisikkut nuna tamakkerlugu saqqummersartukkut imaluunniit tusagassiuutit elektroniskiusut aqqutigalugit.
Imm. 2-mutAalajangersakkatut siunnersuut malillugu aalajangiineqaraangat aalajangiineq pillugu Naalakkersuisut innuttaasunut tamanut nalunaarutigisassavaat. Tamanut saqqummiussineq aalajangersagaq malillugu pisassaaq, nassuiaammik tamanut nalunaarutiginnittarnerup assinganik. Taamattaaq Naalakkersuisut nittartagaatigut allatigulluunniit tulluartukkut tamanut saqqummiussineqartassaaq.
§ 76-imutImm. 1-imut
Aalajangersagaq piumasaqaammik nassataqassaaq, ingerlatat aalajangersakkami taaneqartut taamaallaat ingerlanneqarsinnaasut, inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugu nalilersuinermi suliarinnittoqareerpat (VSB), kiisalu tamatumunnga nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqareerpat (VSB-mik nassuiaat). Aalajangersakkatut inatsisissatut siunnersuutip § 1, imm. 2-imi siunertatut aalajangersagaannut atatillugu, aatsitassanik ingerlataqarnernut atatillugu inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissaq iluaqusiinissarli anguniarneqarnera pillugu aalajangersagaq. Inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissamut piumasaqaatip aamma qulakkiissavaa, ingerlatat ima pilersaarusiorneqarnissaat, inuuiaqatigiit ineriartornerat akornusersorneqanngitsumik tunngaveqartumik pisinnaanissaa, taamallu inuiaqatigiinnut iluaqutaanngitsunik kinguneqartitsinissaq illuatungilerniarlugu iliuusissanik pisariaqartitanik iluarsiisoqartassalluni.
VSB-mi nassuiaat pillugu Kalaallit Nunaanni inatsisini atuuttuni allani assingusumik malittarisassanik peqartoqanngilaq.
Imm. 2-mutTaamattaaq atuuppoq imm. 1-imi malittarisassami pineqartuni ingerlatat pilersaarutillu allat, inuiaqatigiinni pissutsinut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut isumaqarfigineqarsinnaasunut, taamaammallu inuiaqatigiinnut sunniutissat nalilersorneqartariaqarlutik, kiisalu avatangiisinut sunniutissat nalilersorneqassallutik, VSB-mik nassuiaat.
§ 77-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu qinnuteqartoq, aamma – taputartuussilluni qalleraattoqassanngippat – kinaluunniit ingerlatamut VSB-mik pisussaaffimmut akisussaasoq, VSB-mik nassuiaammik aamma teknikkimut tunnganngitsunik nassuiaatip imaqarniliorneranik Aatsitassanut Pisortaqarfimmut nassiussissalluni pisussaavoq.
Imm. 2-mutVSB-mik nassuiaatip ilaatigut imarissavaai, ingerlatassatut aamma sanaartugassatut eqqarsaatigisat, inuiaqatigiinnut kingunissaat – pitsaasut pitsaanngitsullu – pillugit nassuiaatit, kiisalu pitsaanngitsumik kinguneqartitsinissat illuatungilerniarlugit iliuusissatut pilersaarutigineqartut nassuiaataat kiisalu suliniutit ineriartornissamut periarfissat sapinngisamik pitsaanerpaamik atorluarniarlugit aalajangiunneqartut.
VSB-mik nassuiaat qulakkeerinneqataassaaq, ingerlatassat aatsitassanut inatsimmut ilaasut pilersaarusiorneqarnerat aqunneqarnerallu pillugit ingerlatat nuna tamakkerlugu sumiiffinnilu Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut kingunissaannik misissuinernik tunngaveqarnissaat, ingerlatat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut nuna tamakkerlugu sumiiffinnilu kingunissarisinnaasaat pillugit. VSB-mik nassuiaat imaqartariaqarpoq sumiiffinni inuiaqatigiinni kalluarneqartuni inuiaqatigiit inuunerannut kingunissat pillugit nassuiaatinik aamma naliliinernik, tamakkununnga ilaallutik suliffissaqartitsiniarnermi periarfissat, inooqatigiinnikkut naleqqatigiisitsinissaq kiisalu kulturikkut iluatinnaatilinnut sunniutissat. Taamattaaq VSB-mik nassuiaammi iliuusissat pineqartariaqarput, inuiaqatigiinni ineriartornerup akornutaanngitsumik tunngavilimmik qulakkeerinnissutissanik iliuusissat. VSB-mik nassuiaammi pineqaannassanngillat inuiaqatigiinni pissutsit ataasiakkaat, aammali pissutsit akornanni ataqatigiissitsineq pillugu nassuiaat, pissutsit akornanni ataqatigiissumik sunniutit kiisalu pissutsinik sunniinerit katersuuttut sunniutaat. Taamaaliornikkut siunniunneqassaaq ingerlatat inuiaqatigiinnut kingunissaat ataatsimoorussilluni paasissutissanik nassuiaateqarnissaq.
Imm. 3-mutVSB-mik nassuiaat paasissutissanik makkuninnga imaqartariaqarpoq:
Ingerlataq imaluunniit sanaartugaq ingerlatamut attuumassuteqartoq pillugu nassuiaat kiisalu periarfissat allat pingaaruteqartut ingerlatamut imaluunniit sanaartukkamut attuumassuteqartut pillugit nassuiaat, tamakkununnga pingaartumik ilaallutik periarfissat pingaarutillit allat, VSB-mik pisussaaffillip ingerlatap ingerlatinnginnissaanut, imaluunniit sanaartukkap pilersinneqannginnissaanut ingerlanneqannginnissaanullu (allanik periarfissaqarnani) kingunissaannut misissorsimasat pillugit nassuiaat.
Periarfissat allat pingaarutillit aamma periarfissat inissisimanerisa nalunaarsorneri, tamakku saniatigut misissorneqarsinnaasimasut imaluunniit eqqarsaatigineqarnerusimasut, ilaallutik aamma allat. VSB-mi pisussaaffillip periarfissanut allanut toqqagaanut tunngavissat pingaarutillit nassuiarneqarnerat, inuiaqatigiinni pissutsinut sunniuteqarsinnaasut eqqarsaatigalugit kiisalu toqqaanermut najoqqutassat pingaarnerpaat.
Ingerlatap ingerlanneqarnera sioqqullugu inuiaqatigiinni pissutsinik nassuiaaneq imaluunniit sanaartukkap pilersinneqarnera ingerlanneqarneralu inuiaqatigiinni pissutsinik allanguinissat siumut ilimageriikkat pillugit naliliinerit, sanaartugaq pillugu nassuiaateqarneq, taamalu inuiaqatigiinni pissutsinik siunissami qaninnerusumi aamma ungasinnerusumi sunniutissat pillugit nassuiaateqarneq.
Nassuiaammi ilanngunneqassapput ingerlatap imaluunniit sanaartukkap toqqaanartumik sunniutissai aamma ingerlatap imaluunniit sanaartukkap siunissami qaninnerusumi ungasinnerusumilu toqqaannanngitsumik sunniutissai pillugit nassuiaatit. Nassuiaatip imarissavai VSB-mi pisussaaffeqartup inuiaqatigiinnut sunniutissanik siumut naatsorsuinermini periutsit suut atorsimanerlugit nassuiaatai.
Tamakku saniatigut VSB-mik nassuiaammi nassuiarneqassaput iliuusissat suut atorneqassanersut eqqarsaatigineqarnersut, inuiaqatigiinni pissutsinut sunniutissat pitsaanngitsut annertuut pinngitsoortinniarlugit, annikillisinniarlugit kiisalu periarfissaqarpat piivinniarlugit siunertaqarluni atorniagassat.
VSB-mik nassuiaat nalunaarsuutinik imaqartariaqarpoq ajornartorsiutaasinnaasimasut (teknikkikkut amigaateqarneq imaluunniit ilisimasanik amigaateqarneq) VSB-mut pisussaaffeqartup paasissutissanik pisariaqartinneqartunik katersinermini imaluunniit nalilersuinermini nalaassimasai, kiisalu inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit paasissutissanik imaluunniit naliliissutissanik amigaateqarsimasinnaaneq. VSB-mik naliliinermi pissutsit, innuttaasunit tamanit imaluunniit oqartussanit kalluarneqartunit saqqummiunneqarsimasut tulluartumik eqqarsaatigineqassapput.
Imm. 4-mutAalajangersakkatut siunnersuut malillugu VSB-mik nassuiaat Naalakkersuisunut tunniunneqareernerani nassuiaat pillugu Naalakkersuisut tamanut nalunaarutigisassavaat. Taamattaaq aalajangersakkap nassatarissavaa tamanut nalunaarutiginninneq aviisini Kalaallit Nunaat tamaat saqqummersartutigut pissasoq aamma Naalakkersuisut nittartagaatigut.
§ 78-imutSiunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut aalajangersinnaagaat inuiaqatigiinnut nalilersuinissamut najoqqutassat amerlanerit saqqummiunneqassasut, imaluunniit pissutsit immikkut ittut annertunerusumik misissuinissamut ilanngunneqassasut. Tamatumunnga atatillugu pingaaruteqartutut tulluussinnaavoq, sumiiffimmi sulisussaqarnermut pissutsit pillugit paasissutissanik naliliinissanillu pissarsinissaq immikkut siunertaralugu kommunini oqartussat peqataatinneqarnissaat qulakkiissallugu kiisalu sulisartut pisariaqartitanik piginnaasaqartut pissarsiariniarlugit ilinniartitaanikkut suliniutinik qulakkeerinninneqassasoq.
§ 79-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup imartani sanaartukkani tunngaviup ALARP-ip ingerlanneqarsimanissaanut akisussaanersaasuusoq. Tunngaviup ALARP-ip aallaavigaa, ingerlataqartut iliuuseqarnermikkut isumannaallisaanermut peqqutsimullu allanik aarlerinartorsiortitsisut, taamattaaq aarlerinaatit peerneqarnissaat imaluunniit annikillisinnissaat akisussaaffigissagaat. Aarlerinaatit ima annikillisinneqassapput ”sapinngisamik naammaginartumik appasinnerpaanngortillugit”. Oqariaaseq tuluit oqaasiinit nutsigaavoq, »as low as resonably practicable«, naalisarneqarlunilu ALARP.
Tunngavik ALARP nunat tamat akornanni akuerisaavoq, imartanilu ingerlataqartuni tunngavittut atorneqarluni. Taanna nunani imartani ingerlataqarfiusuni oqartussanit atorneqarneruvoq, imartani isumannaallisaaneq peqqissuserlu pingaartinneqartorujussuulluni. Tunngavik aamma allanut atatillugu atorneqartarpoq, aarlerinaatinik naliliisarneq annikillisaasarnerlu pingaaruteqarluinnarlutik. Taamaammat isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu erseqqissumik pingaaruteqarpoq imartani nunat tamanit ingerlataqartartut oqariaatsinik tunngavinnillu paasinnitsillugit Kalaallit Nunaani inatsisitigut tunngavigineqassappat.
Ingerlataqarnikkut piumasaqaatip nassataraa, tunngavik ALARP malillugu aarlerinaatit appartinneqarnissaanni, pingaarnertumik siunertaraat inatsisini malittarisassanilu piumasaqaatit innersuussutillu aalajangersimasut tamaasa kiisalu naleqassutsikkut killissarititaasut tamaasa avaqqunneqarsinnaanngitsumik eqquutsinneqarnissaat. Tulliullugu suliffeqarfiit nalilersussavaat isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aarlerinaatit peerluinnarnissaat imaluunniit annikillisinnerunissaat periarfissaqarnersoq. Kingullermik taaneqartumut aamma atuuppoq, inatsisit innersuussutit imaluunniit naleqassutsit killissarititaasut pillugit ilanngussaqarsimanngippata, taamaallaalli piumasaqaatit tamatigoortut atorsinnaasullu. Tunngavik ALARP aqqutigalugu suliffeqarfiit isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aarlerinaatit annikillisinneqarnissaat ima isumagissavaat, inuiaqatigiinni teknikkikkut inooqatigiinnikkullu ineriartorneq malillugu sapinngisamik naammaginartumik inissillugit, qangamut killormoortuanik inatsisitigut ingerlataqarnermi atorneqartarlutik, oqartussat ingerlaavartumik malittarisassatigut iluarsiisarneq akisussaaffigalugu. Tunngaviup siunnersuutip § 1, imm. 2-ani aalajangersakkami malittarisassat ataatsimut isigalugit aamma malippaa, tassani aalajanerneqarluni, ingerlatat inatsisartut inatsisaat malillugit akuersissutinut ilaasut, ingerlatami nunat tamat periusii pitsaasut akuerineqartut pissutsit assingusut ataanni malillugit ingerlanneqassasut.
Imm. 2-mutImm. 2-mi aalajangersakkami aalajangerneqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup isumagissallugu pisussaaffeqartoq imartani sanaartukkat nakkutigineqarnissaat, tak. imm. 6, inatsisit malillugit ingerlanneqartut, tamakkununnga ilaallutik tunngavik ALARP, inatsimmi matumani aalajangersarneqarsimasoq.
Imm. 3-mutImm. 3-mi aalajangersakkami, piginnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffii pillugit erseqqissaatigineqarpoq, suliffeqarfiup ingerlatsinermut akisussaasup isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu pisussaaffimminik eqquutsitsinissaa pillugu periarfississagaa, piginnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiisa assingi, piginnaatitsissummik pigisaqartoq sinnerlugu ikummatissanik misissuinermik tunisassiornermillu ingerlatsisoq eqqarsaatigalugu.
Aningaasaqarnikkut periarfissat suut ingerlataqarnermut attuumassuteqassanersut piginnaatitsissummik pigisaqartup aalajangertussaammagit, piginnaatitsissummik pigisaqartup aamma periarfissat suliffeqarfiup ingerlatsinermut akisussaasup pisussaaffimminik naammassinninnissaa pillugu aamma nakkutiginnittussaavoq.
Imm. 4-mutPissutsit aalajangersakkami taaneqartut pillugit aalajangersakkap Naalakkersuisut pisinnaatippaat erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissaannut, tamakkununnga ilaallutik aalajangersakkami § 79 imm. 1-3-mi piumasaqaatit uppernarsaanikkut eqquutsinniarlugit isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu nassuiaammik suliarinninnissamik pisussaaffik pillugu malittarisassat.
Uppernarsaanissamut piumasaqarsinnaanermut siunertaq tassaavoq, isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu qaffasissumik siuarsaanissaq, inuiaqatigiinni teknikkikkut inooqatigiinnikkullu ineriartornerup ilisarnaataatut, kiisalu suliffeqarfiit namminneerlutik imartani isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu apeqqutit naammassinissaat pillugit sinaakkutissanik pilersitsisinnaaqqullugit. Isumannaallisaanermi peqqissutsimilu suut akuerineqarsinnaanersut pillugit kisitsisaanngillat, kisiannili inuiaqatigiit teknikkikkut inooqatigiinnikkullu ineriartornerat ilutigalugu siuarsarneqartarlutik. Kapitalimi aalajangersakkat periarfissiissapput, suliffeqarfiit isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu apeqqutit pillugit namminneerlutik iluarsisinnaanissaannut, tassa imaappoq. isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu qaffasissumik inissisimassaq qanoq angusinnaassanerlugu suliffeqarfiit namminneerlutik aalajangissavaat. Taamaalilluni malittarisassat tassaassapput atuuffinnut piumasaqaatit, tassa imaappoq aalajangersakkat aalajangissavaat suut anguneqassanersut, imaanngitsoq tamanna qanoq anguneqassanersoq aalajangissallug.
Aalajangersakkap ministeri pisinnaatippaa, isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aqutseriaatsip imarisassai pillugit ilaatigut erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissaa. Malittarisassat assersuutigalugu tamakku ilaatigut aalajangersakkanik makkuninnga imaqarsinnaapput:
· Anguniakkat
· Aaqqissuussineq
· Ilinniartitaanermik piginnaasanillu aqutsineq
· Aarlerinaatinik aqutsineq, assersuutigalugu suliffeqarfiup inatsisip eqquutsinnissaa qulakkeerniarlugit isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu piumasaqaatit nassuiaasersorneri nammineerluni aalajangersarlugit
· Uppernarsaasersuineq, ilaallutik nalunaarusiortarnerni sungiussiinnarneq
· Nakkutilliilluni misissuineq (inatsisini piumasaqaatit eqquutsinneqarnersut) aamma kingumut qiviarluni naliliineq
· Suleriaatsinik nutarterineqQaqugukkulluunniit assigiissaarinermi minnerpaaffeqartartussaavoq, tunngavik ALARP malillugu, tak. imm. 1, suliffeqarfiup pisussaaffigaa isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu assigiissaarutini pisariaqartumik qaffassusilerlugit nammineerluni qaffanniarnissaannut.
Taamattaaq aalajangersakkap Naalakkersuisut pisinnaatippai takuneqarsinnaasunik uppernarsaasersuinermut erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissaannut, tamakkununnga ilaallutik isumannaallisaanikkut aarlerinarsinnaasut aalajangersimasut pillugit piumasaqaatit, soorlu sanaartukkap nappataasa isumannaassusii uppernarsarlugit.
Aalajangersakkap sulisut isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu ilinniartitaanissaat pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiuussinissaannut Naalakkersuisut aamma pisinnaatippai.
§ 80-imutImm. 1-imut
Komité-mik pilersitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq, imartani annertuumik ajunaartoqartillugu pisortat suliassaannik ataqatigiissaarisussamik. Ajunaarnerit taamaattut imartani mingutsitsinermik aarlerinaatinik kinguneqarsinnaapput, assersuutigalugu aqunneqarsinnaanngitsumik uuliamik maangaannartitsineq. Taamaattumik upalungaarsimanermut komité, maannakkutut iliuuseqarnissamut komité-tut avatangiisinut oqartussanit sinniisoqassaaq, naalagaaffimmilu avatangiisinut upalungaarsimanerup ataqatigiissassallugu, uuliamik imaluunniit gas-imik aqunneqarsinnaanngitsumik maangaannartitsinerup unitsinnissaa siunertaralugu ataqatigiissaarinissaq kiisalu imartani uuliamik aamma gas-imik misissuinerup imaluunniit tunisassiornerup pilersitaanik immami uuliamik mingutsitsinermik akiuiniarnissaq ataqatigiissaassallugu.
Imm. 2-mutImm. 2 malillugu suleriaasissap ilaatigut imarisinnaavaa komité-p katiterneqarnera qanorlu sulisarnissaa.
§ 81-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq Ajutoornermut Kommissioni taamaallaat akuliutsinneqartassasoq ajunaarnerni sanaartukkanit imaluunniit taakku atortuinit tunngassuteqartuni, inunnik imaluunniit sanaartukkami annertuumik ajutoornernik imaluunniit toqumik kinguneqartuni. Inunnik annertuumik ajutoorneqartillugu eqqarsaatigineqarput ajoqusernerit inuunerup sinneranut kinguneqartussat, kiisalu ajoqusernerit napparsimaneq peqqutigalugu sapaatit akunneri 5-it missaat sinnerlugit sulinngitsoornermik kinguneqartut. Pisut annertunnginnerusut imm. 2-mi aalajangersagaq malillugu misissorneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq.
Imm. 2-mutImm. 2 malillugu Naalakkersuisut Ajutoornermut Kommissioni suliakkersinnaavaa pisimasunik misissueqqullugu, imartani sanaartukkanik atuinermut atatillugu isumannaallisaanermut peqqissutsimullu soqutiginarsinnaasutut isumaqarfigisat pillugit, assersuutigalugu annertuumik pisoqangajannerinut atatillugu.
§ 82-imutImm. 1-imut
Oqartussatut ingerlaavartumik nalinginnaasumik nakkutilliinermi attaveqarneq paasissutissiinerlu suliffeqarfik aamma suliffeqarfiup isummannaallisaanermut sinniisoqarfii aqqutigalugit pisassaaq. Oqartussatut nakkutilliisut, Upalungaarsimanissamut Komite-mi aamma Ajutoornissamut Kommissionimi ilaasortat suliaminnut pisariartikkunikku paasissutissanik sulisunit pissarsiniarsinnaapput. Imm. 1-imut atatillugu paasissutissanut taamaallaat ilaassapput paasissutissat pineqartup pigereersimasai.
Imm. 2-mutImm. 2-mi aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, kikkulluunniit siunnersuut malillugu pisussaaffilerneqarsimasut kiisalu kikkulluunniit tamakku sinnerlugit iliuuseqartut pisussaapput oqartussatut nakkutilliisut, Upalungaarsimanissamut Komité aamma Ajutoornissamut Kommissioni misissuinerinut atatillugu pisariaqartitaannik ikiussallugit.
Imm. 1 aamma 2-mi aalajangersakkani aamma pisut pineqarput, oqartussatut nakkutilliisut paasissutissat suliffeqarfiup tunniussimasai pillugit uppernarsarnissaannik pisariaqartitsineranni, imaassinnaalluni sukkut tamaana nakkutilliinerni imaluunnit oqartussatut nakkutilliisut ilimasullutik paasissutissat eqqunngitsuusut. Assersuutigalugu tassaasinnaapput misissuinerit suliffeqarfiup avataanit misissuisitsinerisa inerneri, suliffeqarfiullu tunniukkusunngisai.
§ 83-imutAalajangersakkami pineqarpoq siunnersuut manna malillugit sulianik ingerlatsisarneq. Aalajangersakkami allassimavoq, suliat nunat tamat sammisami iliuuserisartagaat pitsaasut akuerineqarsimasullu malillugit siunertaqartumillu ingerlanneqartassasut. Tamakku saniatigut suliat isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut, avatangiisitigullu kiisalu pisuussutitigut isumannaatsumik inuiaqatigiinnullu akornutaanngitsumik ingerlanneqartassapput.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 23 annertunersaatigut assigaa. Aalajangersakkap allanngortinnissaa siunnersuutigineqarsimavoq, taamaalilluni suliat siunnersuutip matuma ataani akuersissutit tamaasa malillugit isumagineqartartut ilanngullugit, siunnersuutillu matuma siunertatut aalajangersagaani eqqarsaatigisassat ilanngullugit.
Aalajangersagaq ataatsimut isiginnittumik pingaarnertut aalajangigassanik imaqarpoq, suliap ingerlanneqarnera – Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi inatsisitigut malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut malinnissaasa saniatigut – torersumik ingerlanneqartassasut, pisullu assingusut ataanni nunat tamat pitsaasumik iliortarnerat akuerisaasoq malillugu. Taamattaaq avatangiisitigut, isumannaallisaanikkut pisuussutitigullu kiisalu inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissat eqqarsaatiginissaat erseqqissaatigineqarput. Tunngaviit pingaarnerit tamakku assingi oqartussatut suliarinnittarnermi qitiutinneqartussaapput.
Aalajangersagassatut siunnersuummi erseqqissarneqarpoq, suliat siunnersuut manna malillugu akuersissutit malillugit ingerlanneqartut, nunat tamat pitsaasumik akuerisaasullu ileqqorisartagaat malillugit ingerlanneqartassasut, sammisami pissutsit assingusut ataanni kiisalu siunertaqartumik ingerlanneqartassasut. Tamakku saniatigut aatsitassarsiornermik suliaqarnermi taamaattumik Kalaallit Nunaanni inatsisitigut malittarisassat qaqugukkulluunniit atuuttut soorunami malinneqassapput. Oqariaatsip nunat tamat pitsaasumik akuerisaasullu ileqqorisartagaat ingerlaasiuvoq ingerlaavartumik eqeersimaartuusoq, sammisani isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisitigullu nunarsuarmi tamarmi pisut ineriartortinneqarnerat eqqarsaatigineqartassalluni. Nunat tamat pitsaasumik ileqqorisartagaat aalajangiukkaanni, maannakkumutut tunngaviit nunarsuarmik tamarmi akuerisaasut nalinginnaasullu ikiorserneqarfiusinnaapput, soorlu ALARP, BAT aamma BEP. Nunat tamat aatsitassarsiornermik sammisaqarneranni eqeersimaarnerup ilisarnaataa peqqutigalugu, assigiissaarutit atuuttut erseqqinnerusumik immikkoortiterlugit nassuiarniarsarigaluaraanni, taamaallaat maanna pisut paasineqassapput, pilertortumillu attuumassuteqarunnaassallutik.
Isumannaallisaanermut, peqqissutsimut avatangiisinullu ilaapput tigussaasumik isumannaallisaaneq, sulisut isumannaatsuunerat peqqissusiallu, ingerlatsinernut atatillugu sulinermi kiisalu avatangiisitigut eqqarsaatigisassat nalinginnaasut inunnut, uumasunut, naasunut pinngortitamullu Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut, nunap iluani ingerlatsinermut pingaaruteqartut imaluunniit tamakkununnga attuumassuteqartuni nukissiornermik ingerlatanut. Aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup tiguneranut atatillugu, aatsitassarsiornermut atatillugu avataani imartani ingerlataqarnermi sullivimmi atukkanut tunngasut aamma tiguneqassapput.
Pisuussutinik isumannaatsumik atorluaanermi ilaatigut eqqarsaatigineqarput, ingerlatsinerit pisuussutinik pisariaqanngitsumik maangaannartitsinani isumagineqassasut, kiisalu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu inuiaqatigiit soqutigisaat eqqarsaatigalugit ataqqillugillu.
Inuiaqatigiinnik akornusersuinani ingerlatsinerup ilaatigut nassataraa, aatsitassanik imaluunniit nunap iluani ingerlatsinerni inuiaqatigiinnik akornusersuinnginnissaq tamatigoortumik isigalugu, ingerlatsinernut akuersissutinik tunniussisoqarsinnaanersoq aamma tunniussisoqartariaqarnersoq aalajangerneqassagaangat. Assersuutigalugu ingerlatat nunap immikkoortuini inuiaqatigiinnut sunniutissat nalilersorneqartariaqarput, iliuusissallu ingerlanneqarsinnaasut ingerlattariaqartullu, sumiiffinni inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik annertuumik sunniuteqarnissaat pinngitsoortinniarlugit imaluunniit illuatungilerniarlugit.
Aalajangersagaq sulianut tamanut atuuppoq, siunnersuut manna malillugu akuersissutinik tunniunneqartut malillugit ingerlanneqartunut.
Pisuussutinik isumannaatsumik atuinerup ilaatigut nassatarissavaa, aatsitassanik maangaannartitsinerup pinngitsoortinnissaa, kiisalu piiaaneq nunat tamat ileqqui pitsaasut naapertorlugit atuineq ingerlanneqassasoq, pisuussutip pineqartup sapinngisamik annertunerpaamik atorluarnissaa anguniarlugu.
Taamattaaq aatsitassarsiornermik ingerlatanik suliaqarnermi peqqissutsikkut eqqarsaatigisassat pilersaarusiornermi ilaavoq pingaaruteqartoq. Maanna immikkut eqqarsaatigisassatut pingaaruteqartutut eqqartorneqartarpoq. Aammattaarli aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu eqqarsaatigisassaavoq pissusissamisoortoq pingaaruteqartorlu. Nutaatut aatsitassarsiornermik ingerlatsineq aamma ima pilersaarusiorneqassaaq, inuiaqatigiinnik akornusersuinani eqqarsaatigisassat aamma ilanngunneqassallutik.
Eqqarsaatigineqarpoq oqariaatsit ataasiakkaat pillugit paasinnittarneq imarisaallu ineriartornerit attuumassuteqartut allat ineriartornerat ilutigalugu oqariaatsit paasinarnerusumik ineriartussasut. Taamaalilluni nunat tamat sammisami ileqqorissaarnerat akuerisaasoq qaqugukkulluunniit malinneqartussaavoq, akuersissutillu periutsit kiisalu avatangiisitigut, peqqissutsikkut assigisaatigullu ilisimasat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit tunniunneqartassallutik aqunneqartassallutillu.
§ 84-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkap annertunersaatigut aatsitassanut inatsimmi atuuttup § 24-at assigaa. Aalajangersakkap allanngortinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni ingerlatat siunnersuut manna malillugu akuersissutit tamaasa malillugit ingerlanneqartarnissaat ilanngullugit, siunnersuummi matumani siunertatut aalajangersakkatut eqqarsaatigisassat tamaasa ilanngunneqarlutik.
Siunnersuutigineqarpoq maannakkumutut aatsitassanik ingerlatanik isumaginninnermi immikkuualuttut pillugit malittarisassat Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersarsinnaagaat aalajangersakkallu erseqqinnerusumik nutarterlugit, tamakkununnga ilaallutik teknikkimut, isumannaallisaanermut, avatangiisitigut kiisalu pisuussutitigut tunngasut.
Assersuutigalugu suliarinnittarfiit, assartuinermut atortut (ilaallutik ruujorikkut aqqutit aamma umiarsuarmik assartornermut atortut) kiisalu attaveqaatit allat, misissuinermut imaluunniit piiaanermut atatillugu ingerlatanut atatillugit pilersinneqarsimasut, summiiffiup akuersissuteqarfiusup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit avataanut inissinneqarsimassallutik. Tamatumunnga atatillugu pingaaruteqarpoq, pisinnaatitaaffiit oqartussatut suliarinninnermi tunngavigineqartut taama sanaartukkanut assigisaannullu aamma atuunnissaat.
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut aatsitassanut tunngasuni malittarisassiuussisinnaasut ingerlatanut aatsitassarsiornermut ilaasunut assingusut imaluunniit attuumassuteqartut pillugit inatsisiliuunneqarsimasut ataqqillugit. Tamatumunnga assersuutissaapput siunnersuut manna malillugu ingerlatat attuumassuteqartut pissutsit erngup nukinganik pisuussutit pillugit siunnersuummi matumani sammisat.
Aalajangersagaq tunngaviliivoq, sammisap iluani maleruagassat aqqutigalugit erseqqinnerusumik naleqqussaaneqarnissamut, akisussaaffik inatsisit allat malillugit oqartussanut allanut suliakkiunneqarsimanngippat kiisalu akisussaaffinnik taamaattunik annikillisaanissaq allannguinissarlu taamaalilluni kingunerissanagit. Sammisat ilaanni isumannaallisaanermut apeqqutit ataqatigiissinnaapput qalleraallutillu, tassa aatsitassarsiornermi oqartussat aqutaanni naleqqussaanerit akornanni kiisalu naleqqussaanerit Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmi, Imarsiornermik Nakkutilliisoqarfimmi aamma Statens Luftfartsvæsenip akornanni naleqqussaanerit isumagineqartut.
Assersuutigalugu tamanna atorsinnaavoq piginnaatitsissummik pigisaqartunut atugassarititaasunut piumasaqaataasunullu tunngasunut, suliaqarneq Kalaallit Nunaanni sullivinni atukkat pillugit inatsit malillugu Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup nakkutigisaqarfiinut aamma oqartussaaffeqarfiinut ilaasunut, siunnersuut malillugu imartani suliffeqarfinni sulinermut atatillugu atorsinnaassanngitsoq. § 84 malillugu nunami sulinermi sullivimmi atukkat pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaanngilaq. Namminersorlutik Oqartussat akuersissummi sullivimmi atukkat pillugit piumasaqaateqassappata, nunami sulineq pineqartillugu, Kalaallit Nunaanni sullivimmi atukkat pillugit inatsit malillugu piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, imaluunniit taanna malillugu malittarisassanik eqquutsitsinissaq piumasaqaatigineqarsinnaavoq.
Aalajangersakkap atorsinnaaffia pillugu imikkut eqqarsaatigisariaqarput siunnersuutip § 3-at tassungalu oqaaseqaatit. Siunnersuutip § 3-ani allassimavoq, Aatsitassanut Oqartussaqarfik oqartussatut ataatsimoortumik akuleriisitsisumillu suliaminik ingerlatsissasoq. Eqqarsaatigineqarpoq inatsisissatut siunnersuutip matuma pissutsit tamaasa, aatsitassanik ingerlatsinerit isumaginerini attuumassuteqartut kiisalu ingerlatat allat siunnersuummi matumani ilaasut, naleqqussarneqarnissaannut periarfissiissasoq.
Pisinnaatitsissummi atuupput pissutsit attuumassuteqartut suulluunniit inatsisip siunertarisaanut atorsinnaassuseqarneranullu innersuunneqarsinnaasut tamaasa malittarisassiuunneqarsinnaaneri. Allanneqarsimasutut siunnersuummut ilaatigut ilaapput pissutsit teknikkimut tunngasut pillugit malittarisassiuussisinnaaneq, aamma isumannaallisaanermut, avatangiisinut, pisuussutinik atorluaanissamut aammalu inuiaqatigiinnik akornusiinani iluaqusiillunili kiisalu imartani sanaartukkani sullivimmi atukkat tigunerisa kingorna peqqissutsimut attuumassuteqartut pillugit aalajangersaanermut malittarisassiuussinissamut periarfissat. Pissutsit allat pillugit Naalakkersuisut aamma aalajangersaasinnaapput. Assersuutigalugu tassaasinnaapput sikunut, immamut silamullu tunngasunik misissuinissamik piumasaqaatit, Inatsisartut inatsisaannut ilaasuni ingerlatanut pingaaruteqarsinnaappata.
Imm. 2-mutAalajangersagaq malillugu akuersissummi pissutsinut tamanut akuersissummi attuumassuteqartunut piumasaqaatinik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasut. Tamanna manna tikillugu akuersissutinik tunniussisarnerni ileqquusoq assigaa, aatsitassat akuersissuteqarfiusut pissutsillu akuersissummut attuumassuteqartut allat tamaasa pillugit akuerissummi erseqqinnerusumik aalajangersaasoqartarnerani, siunnersuutip § 1-iani taaneqartutut siunnersuummi siunertat malinneqarsinnaagaangata.
Piumasaqaatit nalinginnaasut assigiissaartumik piumasaqaatini aamma najoqqutassatut akuersissutini aalajangerneqartarput, taamaattorli pisut aalajangersimasut tunngavigalugit piumasaqaatit ataasiakkaartut nalunaarutigineqartarnissaat tunngavissaqassapput, kiisalu ingerlatami pineqartumi suuneri annertussusiilu.
§ 85-imutImm. 1-imut
Aalajangersagaq pisinnaatitsivoq aatsitassanik eqqussuineq aamma avammut aallarussuineq pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusunik malittarisassiuussisinnaanerannik.
Aalajangersakkap siunertaraa, assersuutigalugu ujaqqanik erlinnartunik akuersissusiisarneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaasut, malittarisassaassalluni ujaqqat erlinnartut ilaat eqqunneqaraangata nalunaarsorneqartassasut, tassani siunertarineqarluni ujaqqat nunanit allaneersut Kalaallit Nunaanneersutut akuersissusertarnissaasa pinngitsoortinnissaat siunertaralugu. Taamattaaq aalajangersagaq pisinnaatitsivoq, avammut aallarussinissamut akuerineqarnissamut qinnuteqaatinut assigisaannullu atatillugu periusissanik aalajangersaaneq.
Imm. 2-mutAalajangersakkamut tunngavoq nunat tamat isumaqatigiissutaat imaluunniit malittarisassaat pissutsini siunnersuummut matumunnga ilaasuni ingerlannissaat imaluunniit atornissaat siunertaralugu Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissaannut periarfissaat.
Pisinnaatitsissutip aamma qulakkiissavaa nunat tamat isumaqatigiissutaannik, pissutsinut siunnersuummi matumani ilaatinneqartut pillugit, eqquutsitsiniarluni malittarisassanik aalajangersaanissaq. Avatangiisinut tunngasut aamma pinngortitamik innarlitsaaliuinermut tunngasut, siunnersuummut matumunnga atatillugu isumagineqartartut, assersuutigalugu pilersaarutip sunniuteqarnerani avatangiisit pillugit nalilersuinernik suliarinninneq kiisalu sumiiffiit nunat tamat pinngortitakkut innarlitsaalisassatut nunat tama toqqarsimasaat, imartani ingerlatsinernut atatillugu pinngortitamik illersuinissamut atatillugu piumasaqaatinik aalajangersaaneq, uuliamik aamma naturgas-imik misissuinisanut imaluunniit piiaanissamut atatillugu imaluunniit avataani ingerlatsinernut atatillugu avatangiisinik pinngortitamillu illersuinissamut tunngasunik peqqussutinik nalunaarutiginnittarnerit.
Imm. 3-mutAalajangersakkami eqqarsaatigineqarput Kalaallit Nunaanni diamantinik misissuineq ima ineriartortinneqassasoq, siunissami diamantinik suliarineqarsimanngitsunik piiaasoqalersinnaalluni. Tamakku misissoqqissaarneqarnissaat, tuniniarneqarnissaat imaluunniit suliareqqinneqarnissaat siunertaralugu avammut aallarussinnaassagaanni, Kalaallit Nunaat aaqqiissummut Kimberley Processens Certificeringsordning-imut (KPCS) peqataalernissaa pisariaqarpoq.
Aalajangersakkap siunertaraa Naalakkersuisut malittarisassanik pisariaqartinneqartunik aalajangersaanissaat, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni Kalaallit Nunaata diamantii nunarsuarmi niueqatigiiffinni niuerniutigineqalersinnaanerat, kiisalu sillimmatitut malittarisassiuussineqassalluni diamantit aaqqiagiinngissutaasut Kalaallit Nunaannut eqqunneqannginnissaannik qulakkeerinnissutaasunik.
§ 86-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuut manna malillugu suliat ingerlatallu tamakkununnga attuumassuteqartut akuersissutinut ilaasut suliarineqassanngitsut Naalakkersuisut suliassanik akuersitereernagit. Aalajangersagassatut siunnersuut malillugu illorsuarnik, atortunik atortorissaarutinillu il.il. sanaartorneq, sumiiffiup akuersissuteqarfiusup iluani avataanilu pilersinneqartut kiisalu piiaanermik ingerlataqarnermik unitsitsigallarnermut atatillugu iliuusissat, akuersissummi piumasaqaatit aalajangersarsimasut malillugit aallartinnginnerini Naalakkersuisunit akuerineqartussaapput.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 25, imm. 1-ip assigerluinnangajappaa. Erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuut manna malillugu suliat akuersissutinut ilaasut unitsinneranni iliuusissanut aalajangersagaq atorneqassasoq.
Imm. 1-imi malittarisassap erseqqissarpaa suliani immikkoortut assigiinngitsut aallartinnginnerini akuerineqaqqaartussaasut. Tassanissaaq pingaaruteqarpoq, malittarisassami sulianut sunulluunniit akuersissummut ilaasunut atuummata, sumiiffiup misissuiffigineqartup imaluunniit piiaaffigineqartup iluani avataanilu, pisuussutinik peqarfiusumi akuersissummut ilaasumi.
Aalajangersagaq malillugu aatsitassarsiornermi suliassat assigiinngitsut ilaat siunnersuut manna malillugu suliarineqartussat siumut Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartussaapput. Aalajangersakkami allassimapput, ilaatigut illorsuarnik, atortunik atortorissaarutinillu sanaartornissat aallartinnginnerini akuerineqaqqaartussaasut.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, ingerlatat pineqartoq akuersissummut ilaasut, tassa sumiiffiup pisuussuteqarfiusup akuersissummi killilerneqarsimalluni aalajangerneqarsimasup misissuiffigineqartup imaluunniit piiaaffigineqartup iluaniittoq avataaniittorlu eqqarsaatigineqartoq.
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu akuerinninnerni ingerlatamut piumasaqaatit arlallit aalajangerneqassaut, soorlu teknikkimut, isumannaallisaanermut, peqqissutsimut, avatangiisitigut, pisuussutitigut kiisalu inuiaqatigiinnut tunngasut pillugit. Tamakku saniatigut Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput, assersuutigalugu piffissaq akuersissummut atuutsinneqartoq, pissutsit immikkut ittut pillugit nalunaarusiortarneq kiisalu pissutsit avatangiisinut pingaaruteqartut pillugit uuttortaanerit nalunaarsuinerillu.
Ammattaaq siunnersuutigineqarpoq, suliat ajornakusoornerusut siunnersuummut ilaasunut ingerlatsinermut atatillugu, immikkullu ittunik aarlerinaatinik attuumassuteqarsinnaasut, soorlu qillerinerit, sullunik ammukartunik suliarinninneq aammalu qaarusuit sulluliornerini, aallartinnginnerini pisuni tamani Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartassasut.
Imm. 2Aalajangersagaq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatai suliaalu allat kiisalu sammisai allat siunnersuummut ilaasut Naalakkersuisut nakkutigissavaat.
Taamattaaq aalajangersagaq pisinnaatitsissummik tunngaviliivoq, nakkutilliinermik suliaqartut qaqugukkulluunniit kinaassutsiminnik uppernarsaateqarlutik sulianut ingerlatanullu tamanut isersinnaatitaapput. Tamanna atuuppoq sulisut nakkutilliinermik suliallit pisariaqartillugu suliaminnik isumaginninnissaminnut pisariaqartitsigunik. Oqariaaseq ”nakkutilliinermik oqartussaasut sulisui” ”Naalakkersuisut”-nut taarsiullugu toqqarneqarpoq, tassani ersersinniarneqarmat, sulisut killeqartumik amerlassusillit taamaallaat nakkutilliinermik suliaqartut kinaassutsiminnik uppernarsaaserlutik aalajangersagaq manna malillugu ingerlataqarfimmut isernissaminnik piumasaqarsinnaammata. Suliaqarfitsigut nakkutilliinermik oqartussaaffik Aatsitassanut Pisortaqarfimmi inissisimassaaq, takuulli § 95, nakkutilliinermi suliassani allanik sulisoqarnissamut periarfissaq pillugu.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut siunnersuut manna malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartut peqqussuteqarfiginissaannik pisinnaatitaapput. Peqqussuteqarsinnaatitaanerli ima killilerneqanngilaq, tassami kinaluunniit siunnersuut manna malillugu pisussaaffilerneqarsimasoq, aalajangersagaq malillugu peqqussuteqarnermik nalunaarutiginnissinnaammat.
Imm. 3-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartut allallu, siunnersuummi matumani pineqartut, ingerlatatik pillugit Naalakkersuisunut oqartussanullu allanut paasissutissanik pisariaqartinneqartunik tunniussinissaminnut pisussaaffeqartut.
Aalajagersakkap piginnaatitsissummik pigisaqartut allallu siunnersuummi matumani pineqartut paasissutissiinissamut pisussaaffeqarnerannik peqqussuteqarfigai.
Aalajangersakkami paasissutissat suulluunniit ilaatinneqarput, oqartussatut suliarinninnermut pisariaqartinneqartut, soorlu siunnersuut manna malillugu akuersissutinik qinnuteqaatinik suliarinninnernut atatillugu pisariaqartinneqartut imaluunniit siunnersuut manna malillugu paasissutissat ingerlatanik tamakkiisumik nakkutilliinermi atorneqartussat.
Aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut periarfissaqartinneqarput, inuit ataasiakkaat inatsisitigulluunniit attuumassuteqartut malittarisassami ilaasut paasissutissanik nassiusseqqullugit peqqusinnaavaat, Naalakkersuisut suliamik nalilersuinerminni Naalakkersuisut pisariaqartinneqartutu isumaqarfigisaannik. Naalakkersuisut aalajangiinissaminnut periarfissaqartinneqarput, nassiussineq aalajangersimasumik ilusilerlugu pissasoq, soorlu CD-ROM-ikkut imaluunniit attaveqaat alla tulluuttoq atorlugu.
Imm. 4-mutAalajangersakkami pineqarpoq piginnaatitsissutinik pigisaqartut oqartussanut nalunaarusiortarnerat.
Aalajangersakkat aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 25, imm. 4-p assigaa.
Aalajangersagaq malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartut ingerlatatigut isumagisimasatik taakkuninngalu angusarisimasatik pillugit ingerlaavartumik nalunaarusiorlugit nassiussisassapput. Akuersissummi nalunaarusiortarneq pillugu piumasaqaatinik erseqqinnerusunik aalajangersaasoqassaaq, assersuutigalugu ilanngullugit ilusissai, akulikissusissai aamma imarisassai pillugit. Tamakku saniatigut nalunaarusiorneq angusallu pillugit isertuussisussaatitaaneq pillugu piumasaqaatit erseqqinnerusut aalajangersarneqassapput.
Isertuussinissaq pillugu erseqqinnerusumik malittarisassiuussinissaq pisariaqarpoq, paasissutissat ilaat inuussutissarsiornermik isertuussatut nalilerneqarsinnaammata, allat naleqqutinngitsumik eqqunngitsumillu iluaquserneqarsinnaammata, Naalakkersuisut paasissutissanik tamakkuninnga tunniussinissaminnut pisussaatinneqassagaluarpata, soorlu assersuutigalugu suliamik paasiniaalluni takunninnissamik piumasaqarnikkut.
Pisortani ingerlatsineq pillugu tamanut saqqummiussisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata assigerluinnarpaa, § 3, imm. 1-imi allassimammat, ”Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, oqartussat, sammisat imaluunniit uppernarsaatit erseqqinnerusumik pineqaertut, §§ 7-14-imi nalinginnaasumik kingunerissagaat, sulianik paasiniaanissamut qinnuteqaatit itigartinneqarsinnaasut, inatsimmit ilaatinneqassanngillat.”.
Nalunaarusiat pineqartut aallaavittut pisortani ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni §§ 12-14-imut ilaapput. Siunnersuummi isertuussinissaq pillugu malittarisassap ilanngunnissaa pisariaqartinneqarneranut peqqutaatinneqarpoq, paasissutissat ilaat pillugit oqartussanut allanut paarlaatseqatigiissutigineqartarmata, kiisalu Inatsisartut ataatsimiititaliaannut nassiunneqartarlutik.
Imm. 5-imutAalajangersakkami pineqarpoq Aatsitassanut Oqartussat oqartussatut suliarinninnerminnut atatillugu aningaasartuutiminnut piginnaatitsissummik pigisaqartumit inatsisissatullu siunnersuummi matumani pineqartunit allanit akileeqqusissutit.
Aalajangersagaq ataatsimut isigalugu aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 25, imm. 5-ip assigerluinnangajappaa. Erseqqissaatigineqarpoq akiliutissaq piumaneqarsinnaasoq akiliutitut, imaluunniit aningaasartuutit utertinnerisigut akiliinikkut.
Pilersaarutigineqarpoq oqartussatut suliarinninnermut akiliut piumaneqarsinnaasoq nakkutilliinermik suliaqarnermi nalunaaquttap akunnerinut atukkanut nalunaaquttap akunneranut akiliisitsineq tunngavigalugu, tamakkununnga ilaallutik akuersissummik tunniussinerni aamma akuerinninnerni.
Aalajangersagaq siunnersuut manna malillugu Aatsitassanut Oqartussaaffiup aamma Naalakkersuisut oqartussatut suliassanik suliarinnissimanerannut atatillugu aningaasartuutigisimasaannik akileeqqusinissamut Naalakkersuisunut pisinnaatitsissummik tunngaviliivoq. Aalajangersakkami assersuutitut ilaapput sulianik ingerlatsinernut, nakkutilliinernut, oqartussatut allatut suliarinninnernut, atorfimmut atatillugu angalanernut aningaasartuutit kiisalu siunnersuisartoqarfinnik siunnersuisunillu avataaneersunik atuinernut aningaasartuutit.
Aningaasartuutit suulluunniit akiliutitut, akitsuutitut imaluunniit aningaasartuutit utertinnerisigut akileqquneqarsinnaapput, akiliutit amerlassusii Aatsitassanut Oqartussaqarfiup sullissinerani aningaasartuutinut matussusiisinnaappata. Taamaalilluni siunertaanngilaq aalajangersakkami matumani pisinnaatitsissut atorlugu akiliutinik, akitsuutinik imaluunniit aningaasartuutit utertinnerisigut akiliisitsiniartoqarsinnaasoq, Aatsitassanut Oqartissaqarfiup aningaasartuutigisimasai sinnerlugit imaluunniit sulianik oqartussatullu suliarinninnermut atatillugu suliami pineqartumi atorneqartussatut naatsorsuutigisat sinnerlugit. Oqartussatut suliarinninnermut akiliut piumaneqarsinnaavoq nakkutilliinermik suliaqarnermi nalunaaquttap akunnerinut atukkanut nalunaaquttap akunneranut akiliisitsineq tunngavigalugu, tamakkununnga ilaallutik akuersissummik tunniussinerni aamma akuerinninnerni.
Aalajangersagaq manna malillugu isertitat pissarsiarineqarsimasut imaluunniit pissarsiarineqartussat tassaanngillat namminersorneq pillugu inatsimmi § 7-imi tamanna pillugu malittarisassat malillugit aatsitassanit isertitat, tak. § 7, imm. 2, nr. 1, oqaaseqatigiit kingulliit.
§ 87-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, aatsitassanut inatsit malillugu akuerinninnerni piginnaatitsissummik pigisaqartut akuerineqarnissanik pisariaqartitanik imaluunniit inatsisit allat malillugit akuersissutinik pissarsiniarnissaminnut pinngitsoorsinnaanngitsut.
Assersuutigalugu piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlataata iluani mittarfimmik imaluunniit silaannakkut angallannermut atatillugu atortunik allanik pilersitsineq ingerlatsinerlu ilaappata, silaannakkut angallannermi inatsisip aalajangersagai eqqarsaatineqartariaqalissapput, inatsisillu malillugit akuerineqarnerit imaluunniit akuersissutit pisariaqartinneqartut silaannakkut angallannermi oqartussanut pissarsiarineqartariaqassallutik. Assingusumittaaq silaannakkut angallannermi malittarisassat Statens Luftfartsvæsen-imit aalajangersarneqarsimasut atuutissaput. Ingerlatat taamaattut piginnaatitsissummik pigisaqartup ingerlataanut ilaappata, inatsilli manna malillugu oqartussat suliarinninnerannut ataatsimoortunut ilanngunneqassapput, taamalillunilu tamatumunnga atatillugu pissutsinik Naalakkersuisut akuersinissaat aamma pisariaqarluni.
Aalajangersagassatut siunnersuummi aalajangerneqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartoq inatsisissatut siunnersuut manna malillugu akuersissummik imaluunniit akuerineqarnermik tunineqarsimasoq, inatsisit allat malillugit pisariaqartinneqartunik akuersinernik akuersissuteqarnissanilluunniit pissarsiniarnissaminut pinngitsoorsinnaanngitsoq.
Aalajangersagaq aalajangersakkatut katersuiffittut isigineqassaaq, pissutsimmi amerlanerpaartaat aatsitassanik ingerlataqanermik suliaqanermut atatillugu pissutsini attuumassuteqartuni inatsisip matuma ataani naleqqussarneqarsimammata. Taamaattorli pissutsit pineqarsinnaapput siunnersuut manna malillugu akuersissummik tunisinermut ilutigitillugu, inatsisit allat malillugit akuersissummik imaluunniit akuerineqarnermik tunineqarnissamik pisariaqartitsisarmata. Tamanna assersuutigalugu atuuppoq, erngup nukinganik pisuussutit atorluarnissaat pillugu inatsisissatut siunnersuutigineqartumi, aatsitassanut inatsit aamma erngup nukinganik pisuussutit pillugit inatsit malillugu akuersissummik pisariaqartitsineqarluni.
Aalajangersakkami piumasarineqarpoq piginnaatitsissummik pigisaqartup qulakkiissagaa akuersissutit imaluunniit akuerineqarnissat pisariaqartitani pissarsiariniartassagai. Taamaattumik pissutsit taamaattut Naalakkersuisut akisussaaffiginngilaat, ilanngullugu pisuni Naalakkersuisut inatsisit allat pillugit ilitsersuutinik tunniussisimannginnerini.
Imm. 2-mutAkuersissuseeriaatsimut atatillugu Naalakkersuisut tusarniaasarnerni oqartussat attuumassuteqartut tamaasa ilannguttassavaat. Ingerlatsivittut immikkoortuunerata eqqartorneqarnera erseqqissaatiginiarlugu, aalajangersakkami ilanngunneqarsimavoq, Naalakkersuisunit akuersissuteqarneq nunaminertamik tunineqarnissamut qinnuteqarnissaq pinngitsoortinneqarsinnaasoq. § 19 malillugu atorniakkatut eqqarsaatigisamut Naalakkersuisut akuersinerat ilutigitillugu, nunaminertat pillugit inatsit malillugu periuseq akuerineqartoq malillugu nunaminertap pineqartup atornissaanut akuersissutaavoq.
Siunnersuut manna malillugu akuersissut taamattaaq ingerlatamik pineqartumik isumaginninnissamut pisinnaatitaaffiliineruvoq, kiisalu inuussutissarsiuteqarneq pillugu inatsit malillugu ingerlatat tamakkununnga attuumassuteqartut, oqartussatut suliarinninnermi tamakkiisunut ilanngullugit ingerlataq akuerineqarsimappat.
§ 88-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarpoq inatsit malillugu akuersissummik tunniussinissamut periarfissaq. Toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu tunniussineq Naalakkersuisunit akuerineqarnissa pisariaqarpoq.
Akuersissutinik tunniussisarneq iliuusiuvoq nalinginnaasuunngitsoq, misissueqqaarnerit aallartinnerannit qanoq ingerlaneranut atatillugu piiaasinnaalernissamullu atatillugu pissusissamisoortutut ilaakkajuttarpoq, aningaasalersuisinnaassuseqarnerlu peqquteqakkajuttarluni.
Tamanna tunngavigalugu tunniussinissamut akuersissuteqarneq naammaginartunik tunngaveqartinnagu itigartitsissutaasanngilaq. Ilaatigulli qulakkeerneqartariaqassaaq, pisussaaffinnik eqquutsitsinissanut tunngaviit piginnaatitsissummik pigisaqartup akisussaaffii tunniussinermi ajornerulissanngillat imaluunniit atorunnaarsinneqassanngillat.
Aalajangersakkap siunertaraa, Naalakkersuisut eqqumaffigisinnaassagaat, tunniussinissaq sioqqullugu qulakkeerneqassammat, pisussaaffiit naammassinissaannut tunngaviit tunniussinermi ajornerulissanngitsut. Piiaanissamik ingerlataqarnerup tungaatigut aamma eqqarsaatigineqarpoq, Naalakkersuisut qulakkeerinnissinnaassasut, ingerlataqarnerup ingerlanneqarnerata pitsaassusaanut tunngaviit ajornerulinnginnissaannik.
Taamattaaq aalajangersakkami siunertaavoq, Naalakkersuisut ilaatigut periarfissinneqassammata aningaasarsiornermut, akitsuutinut aamma akileraarnikkut tunngasut pillugit eqqarsaatiginissaat piumasaqaateqarfiginissaallu, kiisalu tunniussinissaq imaluunniit taassumunnga piumasaqaatit Naalakkersuisut akuerinngitsoorsinnaagaat, akileraarnikkut imaluunniit akitsuusiinikkut pisortanut pitsaanngitsunik kinguneqarsinnaappata, soorlu Namminersorlutik Oqartussanut. Assersuutigalugu pisoqarsinnaavoq, aatsitassanik ingerlataqarnerup ingerlateqqinnissaa siunertaralugu ingerlataq tunniutinngitsoorneqartoq, akerlianilli akuersissummik pissarsisumut, tunniussisumut imaluunniit taakkununnga marlunnut akileraarnikkut imaluunniit akitsuussiinikkut iluaquserniarneq siunertaanerulluni.
Toqqaannanngitsumik tunniussineq tassaavoq piginneqatigiissutinik sunilluunniit tunniussineq, piginnaatitsissummik pigisaqartumi aalajangiisumik sunniuteqartumut sunniuteqartussaasoq. Piginneqatigiissutinik tunniussinerit suulluunniit piginnaatitsissummik pigisaqaqqaartumut aalajangiisumik sunniuteqartumut sunniuteqartussaaneri peqqutigalugit aalajangersakkamut ilanngunneqarput.
Imm. 2-mutAalajangersakkami allassimavoq siunnersuut manna malillugu akuersissut eqqartuussivikkut malersorneqarsinnaanngitsoq.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 27, imm. 2-at assigerluinnangajappaa.
Aalajangersagaq imm. 1-imut attuumassuteqartutut isigineqassaaq. Taamaattumik aajangersakkami isummerfiunngilaq akuersissutip soorlu atorsinnaassusia imaluunniit sunniutaa misilinniarlugu akuersissut eqqartuussivimmut tunniussissutiginissaa.
Eqqartuussivikkut malersuinissami taamaallaat eqqarsaatigineqarpoq akiitsulinnik malersuineq. Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, qulakkeerneqassasoq akiitsullip eqqartuussivik aqqutigalugu siunnersuut manna malillugu akuersissut tiguniarsinnaanngikkaa.
§ 89-imutAkuersissutini ilaatigut aalajangerneqarsinnaavoq, akuersissummi piginnaatitsissummik pigisaqartup tungaanit naammassinninngitsuuinerit suut akuersissummik annasaqarnissamut peqqutaasinnaanersut, soorlu aamma ingerlatat suuneri aamma annertussusii ilaatigut eqqarsaatigalugit.
§ 90-imutAalajangersakkami pineqarput piginnaatsitsissummik pigisaqartup aamma Naalakkersuisut akornanni aaqqiagiinngissutit ilaat eqqartuussivikkut akunnermiliuttunut tunniunnissaannut periarfissat. Siunnersuut manna malillugu akuersissutinut ilanngullugu aalajangerneqarsinnaavoq, akuersissummi pisussaaffiit eqquutsinneqarnissaat pillugit aaqqiagiinngissutit eqqartuussivimmi akunnermiliuttutut isumaqatigiissitsiniartartunut tunniunneqarsinnaasut, taakkulu aalajangigaat allanngortinneqarsinnaanani.
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 29-at assigaa.
Aalajangersakkami qulakkeerniarneqarpoq aaqqiagiinnginnerit pilertortumik aalajangiiffigineqassasut, taamallu ingerlatap iluani inunnit immikkut ilisimasaqartunit isumagineqassasut. Eqqarsaatigineqarpoq aalajangersakkami pisinnaatinneqarnikkut aalajangersakkami erseqqinnerusunik malittarisassiuussisoqarsinnaasoq, tassani pineqassallutik isumaqatigiissitsiniarneq qanoq ilisukkut ingerlanneqassanersoq, ilaallutik isumaqatigiinniartartut katiterneqarnerat, piginnaasaat, suliamik ingerlatsinerat assigisaallu.
Isumaqatigiissitsiniartartut aalajangigaat allanngortinneqarsinnaanngilaq ingerlateqqinneqarsinnaassananilu.
Aalajangikkat siunnersuut manna malillugu oqartussatut nakkutilliisut aalajangigaat isumaqatigiissitsiniartartunut suliakkiissutigineqarsinnaanngillat, tak. inatsisini tunngaviusuni § 63, ingerlatsinermi aalajangikkat eqqartuussivikkut aalajangiiffigisassanngorlugit misiliinissamut pisinnaatitaaffik. Taamaallaat inuinnaat saqitsaanneranni inatsisitigut aaqqiagiinngissutit taama isumaqatigiissitsiniartarnerni atugassani suliarineqarsinnaapput.
§ 91-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 30-at assigaa.
Aalajangersakkatut siunnersuut malillugu akuersissummi aalajangersaasoqarsinnaavoq piginnaatitsissummik pigisaqartup akuersissutip taamaatinnerani pisussaaffii qanoq atatiinnarneqarsinnaanersut, soorlu akuersissutip naanerani, unitsiinnarnerani, atorunnaarsinnerani imaluunniit utertinneqarnerani.
Aalajangersakkap qulakkiissavaa, akuersissutip taamaatinnerani isummerfigineqariissasoq piginnaatitsissummik pigisaqartup aningaasarsiornikkut pisussaaffii imaluunniit allat tungaasigut akisussaaffii pillugit qanoq isummerneqassanersoq. Ilaatigut tassaasinnaavoq piginnaatitsissummik pigisaqartup akitsuutinik akiliinissaminut pisussaaffii, taarsiinissamut aningaasanik tunniussinissaaq imaluunniit suliassatigut pisussaaffinnik eqquutsitsinissaa.
Taamaalilluni aalajangersakkami ilaatigut pineqarput pisut, piginnaatitsissummik pigisaqartup misissuinissamut suliassani immikkut nassuiarneqartut isumaginissaannut pisussaaffii imaluunnit akuersissummi aalajangerneqarsimasut pisussaaffiit assingusut naammassisimannginnerai imaluunniit ilaannakortumik naammassisimanerai. Taama pisoqartillugu – soorlu akuersissutip naareernerani – periarfissaqassanngilaq imaluunnit iluaqutaasanngilaq piginnaatitsissummik pigisaqartoq pisussaaffimminik eqquutsitsinissaanut pisussaaffilissallugu, taamaammat piumasaqaatigineqarsinnaavoq, taama pisoqartillugu Naalakkersuisut piumasaqarsinnaasut, piginnaatitsissummik pigisaqartup aningaasat akilissagai, pisussaaffimmik naammassinninnissaraluanut aningaasartuutit amerlaqataannik akiliissasoq. Taama pisoqartillugu pisut aalajangersimasut, pisussaaffinnik taama ittunik naammassinnisimannginnermi, immikkut ittumik peqqusisoqarsinnaavoq, aningaasartuutit akilerneqarsimanngitsut ilaannaat akilerneqassasut, taamaalinikkullu aningaasat akilerneqartussat amerlassusiisa aalajangerneqarneranni tamatigoortitsinissamik eqaatsumillu periarfissiineqassaaq.
§ 92-imutImm.1-imut
Aalajangersagaq ilaatigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 31, imm. 1 aamma 2-anut assinguvoq, taarsiisussaatitaanermulli akisussaaffittut tunngaviit eqqarsaatigalugit imarisamigut allanngortinneqarsimalluni.
Aatsitassanut inatsimmi § 31, imm. 1 aamma 2, aatsitassanut inatsisip 1991-imeersup akuerineqarnerani atuutsinneqalerput, imannallu oqaasertaqarlutik:
Ӥ 31. Piginnaatitsissummik pigisaqartoq ajoqusiinernut, akuerissummut ilaasunut ingerlatsinerni pisunut inatsit malillugu aamma taarsiisarneq pillugu danskit inatsisaanni malittarisassat malillugit taarsiinissamut akisussaavoq.
Imm. 2. Ingerlatsinerup suunera eqqarsaatigalugu akuersissummi aalajangerneqarsinnaavoq, akuersissummik pigisaqartoq taarsiinissamut annertusakkamik akisussaatinneqassasoq. Tamatumani aalajangerneqarsinnaavoq, piginnaatitsissummik pigisaqartup ajoqusiinerit suliaqarnermi pisunut taarsiissasoq, naak ajoqusiineq piaarinaatsoornikkut pigaluartoq, taarsiissuteqarnerli annikillisinneqarsinnaalluni imaluunniit atorunnaarsinnaalluni, ajoquserneqartoq piaarisumik imaluunniit mianersuaalliorujussuarnikkut ajoquserneqarnermut peqataasimappat.”Aalajangersagassatut siunnersuutip siunertaraa, ajoqusernernut sunulluunniit suliaqarnermi imaluunniit ingerlataqarnermi akuersissummut ilaasuni suliaqarfitsigut akisussaaffiliinissaq eqqunneqassaaq.
Inuiaqatigiinni eqqarsaatigisassat pingaarnerit aamma agguaqatigiinnissamik tunngaviit eqqarsaatigalugit suliffeqarfiit assigisaallu, siunnersuut manna malillugu suliaqarnermi imaluunniit ingerlataqarnermi akisussaasut, taamallu suliaqarnerminni imaluunniit ingerlataqarnerminni aningaasarsiornikkut nalinginnaasumik isertitaqartut, ingerlatsinerminnut atatillugu ajoqusiinerminnut aningaasanik taarsiissuteqartassapput.
Suliaqarfitsigut akisussaaffik taamattaaq pitsaaliuinermi sunniuteqartussatut isumaqarfigisariaqarpoq, suliffeqarfiimmi ajoqusiinissat kiisalu taarsiisussaatitaanermut akisussaaffilerneqarnissaq pinngitsoortinniarlugit killilersimaarniarlugillu iliuusissat tulluartut isumaginissaannut kaammattorneqartariaqarput. Suliaqarfitsigut akisussaaffiup atuutinngiffiani aamma nassatarissavaa, ajoquserneqartup inatsisitigut inissisimaffiani pingaarutilimmik pitsanngorsaataassasoq. Suliaqarfitsigut akisussaaffiup atuutsilernerani qulakkeerneqassaaq, ajoquserneqartoq siunissami ajoqusiisumut aamma siunissami taarsiiffigitinneqarnissamik piumasaqarsinnaammat, aamma ajoqusiinerit piaarinaatsoornikkut pigaluarpataluunniit.
Taamattaaq suliaqarfitsigut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffiit pillugit malittarisassani inatsisitigut periutsit eqqarsaatigineqassapput. Inatsisitigut inissisimaneq maanna atuuttoq malillugu ajoquserneqartut pisut ilaanni uppernarsassavaat ajoqusiisoq kukkussuteqarsimasoq imaluunniit sumiginnaasimasoq. Uppernarsaat taamaattoq ajoquserneqartumut uppernarsassallugu ajornakusuussaaq. Suliaqarfitsigut akisussaaffik pillugu aaqqiinermi ajoqusiisoq kukkussuteqarsimasoq imaluunniit sumiginnaasimasoq pillugu uppernarsaanissaq pisariaarutissaaq. Taama pisoqarnera isumaqarfigisariaqarpoq ajoquserneqartoq maannamut naleqqiullugu annertunerusumik sunniuteqaqataasinnaammat, ajoqusiisup taarsiinissamut pisussaaffii pillugit eqqartuussivikkoortitsinissamut pinngitsoortitsinissamut.
Akisussaaffiup taama sakkortusinerani ilaatigut eqqarsaatigineqassaaq ingerlatat aningaasarsiornermut tunngasut Kalaallit Nunaata pinngortitaani innarliasumi imaluunniit eqqaani ingerlanneqassammata, tamaani iluarseqqinneqarsinnaanngitsumik pisinnaammata, ingerlataqarneq imaluunniit ingerlatsineq malittarisassat atuuttut malillugit kiisalu mianersorluarluni ingerlanneqanngippata.
Ikummatissanik ingerlatsinermi aamma ingerlataqarnermi aalajangersagaq akisussaaffimmik sakkortusitsinermik nassataqassanngilaq. Taarsiinissaq pillugu malittarisassat maanna atuunnerini, malittarisassat taamaallaat akisussaaffimmik sakkortusinermik annikinnerusumik nassataqarsinnaavoq. Malittarisassat atuuttut malillugit inuussutissarsiutinik ingerlatsisut suliaminnik immikkut ilisimasaqartutut isigisariaqarput, ajoqusiinernik pinngitsoortitsisinnaasutut killilersimaarititsisinnaasutullu naatsorsuutigisariaqartut kiisalu ajoqusiinerminnut ingerlatsinermut aningaasartuutimik ilaannit akiliisinnaasariaqartutut. Taamaammat inuussutissarsiutinik ingerlatsisut akisussaaffimmik sakkortunerusumik inissinneqarput, suliaqarnermut tunngassuteqarnerusuni.
Aalajangersagassatut siunnersuummut ilaapput ajoqusiinerit suulluunnit ingerlataqarnerup imaluunniit ingerlatsinerup pilersissimasai. Taarsiisussaatitaanermut aamma soorlu ilaapput avatangiisinik ajoqusiinerni pinngitsoortitsinermut saliinermullu atatillugu aningaasartuutit, aamma pinngortitamik uumassuseqarnermillu pilersitsitseqqinneq.
Atortunik aamma pigisanik aalaakkaasunik ajoqusiineq taarsiisussaatitaanermut aamma ilaapput. Tamatumunngattaaq ilaapput saniatigut ajoqusiinerit, ingerlatat malitsigisaannik ajoqusiinerit kiisalu aningaasarsiornikkut ajoqusiinerit annaasaqaateqarnerillu. Assersuutigalugu aalisartup qassutaasa uuliamik mingutsitsinikkut aserorneqartut, aalisartup isertitassaraluaminit annaasai, qassutit taarserneqarnissaasa imaluunniit salinneqareernissaasa tungaannut, taarsiisussaatitaanermut ilaassapput. Tamatumunnga ilutigitillugu uuliamik mingutsitsineq peqqutigalugu sumiiffimmi aalisartup pisaqartarfiani aalisagaqarnera ajoquserneqarpat, aalajangersagaq malillugu taarssiisoqarnissaanik piumasaqartoqarsinnaavoq. Ikummatissat eqqarsaatigalugit ilaatigut tamanna atuutereerpoq, Aatsitassanut Oqartussaqarfik ikummatissanik misissuinissamut qalluinissamullu najoqqutassatigut akuersissusiisarnerit nassatarimmassuk, uuliamik mingutsitsinermi ajoqusiinerni akisussaaffik inuinnaat pillugit inatsisitigut inissisimaneranni nunat tamat akornanni isumaqatigiissutaat atuutsinneqarmat.
Ataatsimut isigalugu tunngaviit ullumikkut ikummatissanik ingerlataqarnermut atuuttut, siunnersuummi ingerlatat allat eqqarsaatigalugit malittarisassat paasineqarnissaannut aqunneqarnissaannullu najoqqutassatut atuussinnaapput.
Imm. 2-mutAalajangersakkami ajoquserneqartup nammineq pisuussutigisaa pillugu taarsiiffigineqarnissap appartinneqarnissaa naleqqussarpaat.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsimmut atuuttumut § 31, imm. 2-mut ilaatillugu akuleriisitsineruvoq.
Aalajangersakkatut siunnersuummi aalajangerneqarpoq, ajoquserneqartoq ajoquserneqarnermut pisooqataasimappat ajoquserneqarnermut taarsiiffigitinnissap annikillisinneqarnissaa imaluunniit atorunnaarinneqarnissaa periarfissinneqarpoq. Taamaattorli ajoquserneqartoq kisimi piaaraluni imaluunniit annertuumik mianersuaalliornermigut imaluunniit iliuuseqannginnermigut iliuusii apeqqutaassapput, taarsiiffigineqarnissap atorunnaarsinnissaanut imaluunniit appartinneqarnissaanut kinguneqarsinnaalluni.
Imm. 3-mutAalajangersakkami Naalakkersuisut periarfissinneqarput akuersissummi aalajangersaasinnaasut, piginnaatitsissummik pigisaqartup akisussaaffiinut ilanngunneqassasut sillimmasersimanernit matussusiisarnissat imaluunniit qularnaveeqqusiisoqartussaasoq.
Aalajangersagaq aatsitassanut inatsisip § 31, imm. 3-anut assingulluinnangajappoq.
Aalajangersakkatut siunnersuutip nassatarissavaa, akuersissummi aalajangerneqarsinnaasoq piginnaatitsissummik pigisaqartup taarsiissuteqarnissamut akisussaaffianut sillimmasiineq imaluunniit allatigut qularnaveeqqusiinissaq ilanngunneqassasut. Qularnaveeqqusiineq alla tassaasinnaavoq selskabi piginneqatigiissutinik pigisaqarnerpaaq qularnaveeqqusiisoq. Aalajangersagaq malillugu ataatsimoortitsilluni sillimmasiineq allatullu qularnaveeqqusiineq pillugit Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 4-mutImm. 1-3-mi malittarisassat aamma taama ingerlatani siunnersuummi matumani ilaasunit allanit ingerlanneqartunut assinganik atuupput, tamakkununnga ilaallutik piginnaatitsissummik pigisaqartut siunnersuut malillugu akuersissummik tunineqarsimasut, ingerlataat siunnersuummut ilaappata.
Imm. 5-imutAalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut akuersissummi aamma aalajangiisinnaapput, entreprenørinut, pilersuisunut aamma kiffartuussisunut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffiannut sillimmasiinermit allatulluunniit qularnaveeqqusiinernit ilaassasut.
§ 93-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarpoq aatsitassanut inatsit malillugu ingerlatsinissap aallartinnissaa siunertaralugu pigisanik oqartussanit taarsiiffigineqarluni pigisanik tunniussisinnaaneq.
Namminersornerullutik Oqartussat inatsit nr. 1012, 19. december 1992-imeersoq aqqutigalugu, ingerlatat taarsiilluni pigisanik tunniussisarnermi pisinnaatitsissutit aamma periutsit pillugit malittarisassanik aalajangersaaneq Namminersornerullutik Oqartussat ataannut atasut akisussaaffiit tiguneqarmata, inatsit taaneqartutut oqaaseqaatini nalinginnaasuni allanngortinneqarpoq, suleriaatsimi inatsisinngorluni, soorlu pigisanik aalaakkaasunik taarsiiffigitilluni naalagaaffimmut tunniussisarneq pillugu Danmarkimi inatsimmi atuuttumi suleriaaseq assigalugu. Tamatuma kinguneraa, inatsisip taamaallaat periuseq atorneqartussaq siunissami nassuiarneqarluni.
Aalajangersakkap qulakkiissallugu siunertaraa, Naalakkersuisut pisariaqartillugu pigisanik pisortanit taarsiiffigineqarlutik tunniussinissap aallartinnissaa aalajangertarnissaat, siunnersuut manna malillugu ingerlatanik pilersitsinissaq ingerlatsinissarlu siunertaralugit.
Piumasaqaataavoq pisariaqartitsinikkut taamaaliortoqartassasoq. Pisariaqartitsinermi nalinginnaasumik eqqarsaatigineqarpoq, pigisanik pisortanit taarsiiffigineqarluni tunniussinermut naammaginartunik allanik periarfissaqartannginnera.
Naalakkersuisut aamma taamaaliornissamut aalajangersinnaapput, nunaminertanik tunniussineqanngitsumik, inatsisilli malillugu ingerlatamik pilersitsineq ingerlatsinerlu pigisamut, suliffeqarfimmut assigisaannullu annertuumik akornuserneqarnermik imaluunniit ajoquserneqarnermik kinguneqarluni, taama iliuuseqarnermi aalajangersagaq malillugu taarsiiffigineqarluni pigisamik tunniussineq tunngavilerneqassalluni.
Taarsiiffigineqarluni pigisat ilaannik tunniussineqartillugu pigisat ilaasa sinnerinik atuisinnaanerup naleqassusia appangaatsiartillugu, piginnaatitsissumik pigisaqartup, piginnittup tamanna pillugu isumaqarpat, pigisaq tamaat pisiarissallugu pisussaaffilerneqarsinnaavoq.
Imm. 2-mutAalajangersakkami allassimavoq taarsiiffigineqarluni pisortanut tunniussineq pissaaq taarsiiffigitilluni pisortanut tunniussisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaanni malittarisassat malillugit.
Inatsisartut inatsisaat erseqqissunik aalajangersagaqarpoq, taarsiiffigitilluni pigisanik tunniussisarnermi oqartussat qanoq iliortarnissaat pillugu, kiisalu taamaaliornermi periusissaq aamma taarsiissutissanik akiliisarneq assigisaallu.
§ 94-imutAalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 31 b assigaa, aningaasartuutillu Aatsitassanut Oqartussaqarfiup oqartussaaffiini akilerneqarsimasut matussuserniarlugit akiliutinik akitsuutinillu akileeqqusinissamut periarfissaqarneranut atasutut isigineqassalluni.
Aalajangersakkatut siunnersuutip aalajangersakkap atuutereersup nangeqqinneraa. Aalajangersakkami periarfissiineqarpoq akitsuutit akiliutillu amerlassusissaannik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaasut, Aatsitassanut Oqartussaqarfiup ataani aningaasartuutiviit akilerneqarsimasunut imaluunniit naatsorsuutigisanut naleqqiullugit ikinnerutillugit.
Aalajangersakkap tunngavigaa, Naalakkersuisut periarfissaqassammata akiliutinik akitsuutinillu ima aalajangersaassasut, Kalaallit Nunaanni aatsitassanik assigisaannillu misissuinermut piiaanermullu aningaasaliissuteqarnissaq aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlataqartunut pilerinartunngortillugu.
§ 95-imutAalajangersakkatut siunnersuut nutaajuvoq, danskillu nunap ilua pillugu inatsisaanni § 37-imi aalajangersakkat assigerluinnangajallugit.
Aalajangersakkami naleqqussaaneqarpoq Naalakkersuisut aalajangiisinnaasut nakkutilliisussatut oqartussat suliassaat pisortani oqartussanit allanit imaluunniit suleqatit namminersortut erseqqinnerusumik aalajangersaaffiginninnikkut isumagitissinnaallugit. Aalajangersagaq nammineerluni pisinnaatitaasutut atuuppoq, isumaginnittussat tamakku pillugit nalunaarusiamik suliarinninnissamut, nalunaarutillu saqqummiunneqarnerani atuutilerfissaanilu tunngaviussaaq, isumaginnittussat innuttaasut suliffeqarfiillu assigisaasalu tungaasigut atuuffeqarnissaat.
Aalajangersakkatut siunnersuummi Naalakkersuisut aalajangersinnaanerannut periarfissiivoq, nakkutilliinermi suliassat Aatsitassanut Oqartussaqarfiunngitsumit allanut isumagineqarsinnaasut. Aalajangersakkap siunertaraa, nakkutilliinermi akisussaaffiit aamma pisuussuutinnik atorluaanerup tungaasigut tamakkiisumik pilersaarusiorneqartassasut. Oqartussat allat nakkutilliinermi suliassat iluaqutaanerusumik isumagisinnaappatigit, suliassat tamakkununnga isumagitinneqarnissaat aalajangerneqarsinnaalluni.
Aalajangersagaq malillugu aalajangernissamut periarfissaqarpoq suliffeqarfiit namminersortut ingerlatami immikkut ilisimasaqartut nakkutilliisuusinnaasut. Nakkutilliinermi suliassaq suliffeqarfinnut namminersortunut tunniunneqarpat, tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, suliffeqarfik nakkutilliinermi pisussaaffinnik isumaginninnerani Aatsitassanut Oqartussaqarfittut assinganik pisinnaatitaaffeqassasoq pisussaaffeqarlunilu.
Nakkutilliisutut isumagisassat pisortani oqartussanut imaluunniit suliffeqarfinnut namminersortunut tunniunneqarnissaat aalajangerneqaraluarpalluunniit suleqatit pineqartut taassumalu sulisui nakkutilliinermik oqartussatut taakkulu sulisuisut assinginik pisinnaatitaaffeqassapput. Suleqatigisaq pineqartoq taamaalilluni aalajangersagaq malillugu inatsisit aalangersakkallu eqquutsinnissaat aamma inatsit malillugu piumasaqaatit aalajangerneqarsimasut malinnissaat pillugu peqqussuteqarsinnaapput. Sulisut sulianik ingerlatsisut suliffeqarfik tamaat taassumalu ingerlatai tamaasa iserfigisinnaavaat, tamakku inatsisinut ilaappata aamma nakkutilliinermik suliaqarnermi pisariaqartinneqarpat. Nakkutilliinissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersimappata, oqartussat imaluunniit suliffeqarfik pineqartoq aalajangersakkat tamakku malillugit Aatsitassanut Oqartussaqarfiup pisussaaffiinik aamma atuisinnaavoq, aalajangersagaq manna malillugu Naalakkersuisut taama aalajangersimappata.
Tamanna immikkut tulluarsinnaavoq nakkutilliisutut suliassat suliffeqarfiit namminersortut suliassanik isumaginninnissamut immikkut imaluunniit pitsaasunik tunngavissaqarpata.
Inatsisit malillugit suliassat pisussaaffiillu pisortat suliffeqarfinnut namminersortunut tunniussinerini assersuutitut taaneqarsinnaavoq, umiarsuarnik akuersissuteqartarneq. September 2003-mi makku akornanni isumaqatigiissusiortoqarnikuuvoq: Søfartsstyrelsen og American Bureau of Shipping, Bureau Veritas, Det Norske Veritas, Germanischer Lloyd, Lloyd's Register, Nippon Kaiji Kyokai og RINA S.p.A. Registro Italiano Navale Group. Isumaqatigiissummi pineqarput danskit imarsiornermut oqartussaat sinnerlugit suliassanik arlalinnik suliarinnittoqartarnera pillugu. Isumaqatigiissut malillugu ilaatigut suliffeqarfiit akuersissutinik tunniussisinnaapput, taamallu iluarsaasseqqusillutik piumasaqarsinnaapput nakkutilliinermillu isumaginnillutik. Ingerlatami tassani selskabit akuersissuteqartut aalajangigaannik tigusisut taamaallaat aalajangikkat pillugit eqqartuussiviit aqqutigalugit maalaarutigineqarsinnaapput. Allaffissornikkut, aqutsisoqarfitsigut maalaarnissamut periarfissaqanngilaq.
Naalakkersuisut aalajangerunik nakkutilliisutut suliassat oqartussanit allanit imaluunniit suliffeqarfinnit namminersortunit suliarineqassasut, aalajangersakkat malillugit Aatsitassanut Oqartussaqarfiup suliassaraa suleqatigisap taassuma suliaanik nakkutiginnittuunissaq, namminersortullu nakkutilliinermik suliaqartut nakkutilliinermik suliaqarnerminni malittarisassat atuuttut eqquutsissagaat.
§ 96-imutAalajangersakkami unioqqutsitsilluni iliuuserisamasat pillugit pineqaatissiisarnerit pineqarput.
Siunnersuut manna aallaavittut inuussutissarsiutinik ingerlatsinernut sammivoq, taamaammallu siunnersuutip aalajangersagaani annertuumik pineqaatsissiisarneq pillugu pisariaqartutut isigineqarsimanani. Siunertaavoq piffissap ingerlanerani akuersissutinik arsaarinnissinnaanermut periarfissaq pitsaaliuinertut sunniuteqassasoq.
Taamaattorli pisariaqartutut isumaqarfigineqarpoq unioqqutitsinerit ilaat pineqaatissiissutigineqartassasut, soorlu § 2 unioqqutillugu ingerlatanik suliaqarneq, kiisalu § 1-imi taaneqartut malittarisassat piumasaqaatillu aalajangersarsimasut eqqarsaatigisassat unioqqutillugit suliaqarnerit.
Imm. 1-imutAalajangersakkami allassimavoq akuersissuteqarnani ingerlatanik isumaginninneq aallaavittut akiliisitsinermik pineqaatissiissutigineqassasoq, soorlu aatsitassanik misissueqqaarneq, misissuineq, piiaaneq suliarinninerlu, Kalaallit Nunaanni nunap iluanik atuineq kiisalu ruujorikkut aqqutinik pilersitsineq ingerlatsinerlu.
Aalajangersagaq siunnersuutip siunertaanut atassuteqartutut isigineqassaaq, taamaammallu akuersissutit tunngavigalugit ingerlatat suliarineqarnissaat pisariaqarluni, taamaalilluni ingerlataq tamakkiisumik malinnaaffigineqarsinnaalluni kiisalu siunnersuutip siunertai eqquutsinneqarnersut nakkutigineqarsinnaallutik.
Imm. 2-mutAalajangersagaq pisinnaatinneqarpoq ima iliortoq akiliisitaanermik pineqaatissinneqassasoq
1) siunnersuut malillugu imaluunniit tamakku malitsigisaannik aalajangersakkat malillugit oqartussat pissarsiarisassaat pillugit paasissutissanik eqqunngitsunik imaluunniit tammarsaasunik tunniussisoq imaluunniit paasissutissanik nipangiussisoq.
Aalajangersakkami eqqarsaatigineqassaaq, siunnersuut manna malillugu paasissutissat ingerlatanut attuumassuteqartut tamaasa pillugit eqqortumik nalunaarutigineqarnersut nakkutigissallugit pisariaqarluinnarmat.
2) §§ 45-47 unioqqutillugit aatsitassanik katersisoq imaluunniit piiaasoq.
Aalajangersagaq imm. 1-imut attuumassuteqartutut isigineqassaaq, kiisalu siunnersuutip tunngavigigaa ingerlatat siunnersuut manna malillugu akuersissuteqarnerit imaluunniit akuerineqarnerit malillugit isumagineqassasut, taamaallilluni siunnersuutip siunertai malillugit ingerlanneqarnissaat qulakkeerneqarluni.
3) § 45, imm. 6 malillugu aatsitassanik sinneruttunik toqqorsimatitsinngitsoq.
Aalajangersakkami eqqarsaatigineqassaaq siunnersuutip matuma siunertarigaa Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaassasoq, taamaammat akuerineqarsinnaanngitsoq, inuit ataasiakkaat inuiaqatigiinni naleqartunik tunniussinngitsoorpata.
4) § 1-imi siunertanik isumaginninnissamut piumasaqaatinik tunniunneqarsimasunik unioqqutsitsisoq.
Aalajangersakkap qulakkiissavaa ingerlatat siunnersuutip siunertai malillugit isumagineqassasut. Imaattoqarsinnaavoq piumasaqaatit unioqqutinneqarsimasut, akuersissutilli utertinneqarnera unioqqutsitsinermut tulluutinngitsoq. Taamaattoqartillugu Naalakkersuisut taarsiullugu inuk imaluunniit suliffeqarfik politiinut unnerluutigisinnaavaat, piumasaqaatinik unioqqutitsineq pillugu eqqartuussineqarnissaq siunertaralugu.
5) Siunnersuut malillugu inassut imaluunniit maleruaqqusanik tunniunneqarsimasunik peqquneqarnerminik eqquutsitsinngitsoq.
Aalajangersakkami eqqarsaatigineqassaaq inatsit manna malillugu oqartussaasutut nakkutilliisunut pisariaqartoq taakkunannga peqquneqarnerit eqquutsinneqarnissaat. Taamaattumik peqquneqarnernik sumiginnaaneq imaluunniit tusaanngitsuusaarneq kinguneqarsinnaavoq, pineqartoq akiliisinneqarnissamik pineqaatissinneqarsinnaammat.
Imm. 3-mutAalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq siunnersuut malillugu maleruaqqusani aalajangerneqarsinnaasoq, aalajangersakkanik unioqqutsitsinermi akiliisinneqarnissamik pineqaatissinneqarsinnaasoq.
Imm. 4-mutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq inuit ataasiakkaat allallu imm. 1 aamma imm. 2-mi aalajangersakkanik taaneqartunik unioqqutitsisut taamattaaq akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaasut.
Imm. 5-imutAalajangersakkami aalajangerneqarpoq akiliisitaanermi akiuliutit landskarsimut nakkartinneqartassasut.
§ 97-imutImm. 1-imut
Aalangersakkami tulluarsaaneqassaaq aatsitassat inatsisinik unioqqutitsilluni katersorneqarsimasut qanoq pineqassanersut. Periarfissaqartillugu arsaarinnissutigineqartassapput, tunineqartullu landskarsimut iluaqutissanngortinneqassallutik. Tamatumani eqqarsaatigineqassaq, siunnersuutip pingaarnertut siunertaasa ilagimmassuk, aatsitassarsiornermi piiaanermit isertitat Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinnut tutsinneqartarnissaat.
Imm. 2-mutAalajangersagassatut siunnersuut malillugu aatsitassat Naalakkersuisunit tuniniarneqassapput, tunisinermilu iluanaarutit landskarsimut nakkartinneqartassallutik.
§ 98-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami pineqarpoq piffissaq siunnersuutip atuutsinneqalernissa.
Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat atuutsinneqalissasoq 1. januar 2010.
Imm. 2-mutAatsitassarsiornermik sammisaqarnerup tigunerata kingunerisaata Kalaallit Nunaanni aatsitassat pillugit inatsit (aatsitassanut inatsit) nr. 335, 6. juni 1991-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit atorunnaassaaq, tak. inatsisitigut nalunaarut nr. 368, 18. juni 1998-imeersoq.
Imm. 3-mutNamminersorneq pillugu inatsimmi §§ 1, 2 aamma 28 aalajangerneqarpoq suliaqarfiit tiguneqareersut Kalaallit Nunaannut tunngasut namminersorlutik oqartussat allanngortissinnaagaat imaluunniit atorunnaartissinnaagaat.
Siunnersuut aqqutigalugu suliaqarfiit nunavissuit naapinneri pillugit inatsimmut ilaasut ilaat Namminersorlutik Oqartussat tigussavaat, tak. inatsisitigut nalunaarut nr. 1001, 18. november 2005-imeersoq, manna tikillugu Kalaallit Nunaannut atuussimasoq.
Tassani pineqarput aatsitassatigut sammisat aamma sammisat siusinnerusukkut tiguneqarsimanngitsut, maannali inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummi ilaasut, tamakkununnga ilaallutik isumannaallisaanikkut killeqarfiit. Taamaammat nunavissuit naapiffii pillugit inatsisip ilaa Kalaallit Nunaannut tunngasut atorunnaarsinneqarnissaa pisariaqarpoq.
Taamattaaq Namminersornerullutik Oqartussat aalisarnermi sammisaqarfik tamatigoortumik tigoreersimavaa, tamakkununnga ilaallutik aamma aalisarneq uumassusilinnillu ilisimatusarneq, soorlu nunavissuit naapiffii pillugit inatsimmi § 1, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartut. Taamaattumik aalajangersakkap taassuma atorunnaarsinneqarnissaa siunertaqarpoq.
Nunavissuit naapiffii pillugit inatsisip ilai, sammisanut siunnersuut aqqutigalugu tiguneqartussat ilaasut, taamaattumillu aalajangersakkami § 98 imm. 3 malillugu Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu atorunnaartussat tassaapput:
1) § 1, imm. 1, pinngortitami pisuussutit eqqarsaatigalugit, nunavissuit naapiffiini pinngortitami pisuussutinik piginnittuuneq aamma inatsisitigut akuersinissamut piumasaqaatit aamma taakkunannga misissuinissanut imalunniit piiaanissanut akuersissutit § 1, imm. 2, nr. 1-imi taagorneqartut. Pinngortitami pisuussutinut § 1, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartunut ilaapput aalisarnermi sammisaqarfik ataatsimut isigalugu, taaneqareersutut Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqareersimasut.
2) § 1, imm. 2, nr. 1, immap naqqa pillugu nassuiaat imaluunniit taassuma iluani aatsitassat pisuussutissalu allat uumaatsut.
3) § 1, imm. 2, nr. 2-mi, pinngortitami pisuussutit uumassusillit pillugit aalajangersakkat, piniarneqarsinnaanngoraangamik immap naqqani ataaniluunniit uninngasut imaluunniit aalasinnaanngitsut, immap naqqanut imaluunniit naqqata iluani tigussaasumik attumaneqartuanngikkunik ingerlasinnaanngitsut.
4) § 2, imm. 1, aatsitassanik pisuussutinillu allanik uumaatsunik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissuteqartarnissamut pisinnaatitaanerit.
5) § 2, imm. 2, pinngortitami pisuussutit § 1, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartut eqqarsaatigalugit) Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu atorunnaassaaq, aalisarneq uumassusilinnillu § 1, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartunik misissuineq, Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqareersimammata.
6) § 3, imm. 2, sammisaqarfiit Kalaallit Nunaannit tiguneqareersimasut iluini inatsisit atorunnaarsinneqarneri.
7) § 4, imm. 5, sanaartukkat/atortut misissuinermut imaluunniit piiaanermut atortut eqqaanni isumannaallisaanikkut killeqarfiit pillugit malittarisassanik aalajngersaaneq.
8) § 5, imm. 1, pinngortitami pisuussutit § 1, imm. 2, nr. 2-mi taaneqartut eqqarsaatigalugit kiisalu naalagaaffiup kisermaassaanik ajoqusiinerni pineqaatissiisarneq.
9) § 6, pkt. 1, sanaartukkat/atortut aamma isumannaallisaanermut killeqarfiit eqqarsaatigalugit, Inatsisartut inatsisaanni matumani ilaatinneqartut.
Ataatsimut isigalugu aalajangersakkap kingunerissavaa Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu nunavissuit naapiffii pillugit inatsimmi aalajangersakkat makku atorunnaarsinneqassapput:
”§ 1, § 2, § 3, imm. 2, § 4, imm. 5, aamma § 5, stk. 1.”
Taamattaaq siunnersuutip nunavissuit naapiffii pillugit inatsisip § 6-at Kalaallit Nunaannut tunngasortaa allanngortippaa. § 6, 1. pkt.-imi, § 3, imm. 1-imut innersuussut allanngortinneqarpoq, § 3-mut innersuunneqalersillugu, siunnersuummi § 3, imm. 2-p atorunnaarsinneqarnerata malitsigisaanik. § 6, 1. pkt. malillugu inatsit Kalaallit Nunaannut atuuppoq, ilaatigut siunnersuutip malittarisassaannut ilaasoq. § 6, imm. 2-imi aatsitassanut inatsimmi atuuttumut innersuussut allanngortinneqarpoq siunnersuummut innersuussutinngorluni.
Nunavissuit naapiffii pillugit inatsimmi aalajangersakkat sinneri Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu suli atuutissapput.
Imm. 4-mutAalajangersakkami pineqarput aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu akuersissutit tunniunneqarsimasut atorsinnaassusii.
Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqaarnissamut, misissuinissamut imaluunniit piiaanissamut akuersissutit inatsisartut inatsisaata atuutilernerani tunniunneqarsimasut, atorsinnaassusertik atatiinnassavaat.
Akuersissutilli taamaattut siunissami siunnersuumut ilaassapput. Taamaalillutik siunnersuutip malittarisassaannit, taakkulu malitsigisaannik aalajangersakkanit aalajangersarsimasunit naleqqussarneqassallutik.
Imm. 5-imutImm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni aatsitassanut inatsit assigisaallu maanna atuuttoq atorunnaassasoq. Maleruagassat, assigiissaartumik piumasaqaatit assigisaallu atuuttut misissorneqarnissaannut kukkunersiorneqarnissaannullu naammattumik piffissaqarfiginissaata qulakkeerneqarnissaat siunertaralugu, kiisalu nalunaarutit maanna inatsisip atuuttup malitsigisaanik aalajangerneqarsimasut atuutsiinnarneqarnissaat, inatsisip matuma malittarisassasa malitsigisaanik atorunnaarsinneqarnissaasa imaluunniit taarserneqarnissaasa tungaanut. Siunertaqartussatut isumaqarfigineqarpoq malittarisassat atuutiinnassasut, sammisami malittarisassanik nutaanik aalajangiisoqarnissaata tungaanut.