23. novembari 2009 UKA 2009/120
Allannguutissatut siunnersuut
uunga tunngasoqSiunnersuut uunga: Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. xx , ulloq xx 2009-meersoq (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit)
Aappassaanneerininnissamut Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq.
1. § 3, imm. 2, imatut oqaasertalerneqassaaq:
“Imm. 2. Annikitsuinnarmik misissuinissamut aamma piiaanissamut akuersissut, § 16, imm. 3 apeqqutaatinnagu, inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqavissunut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasunut aammalu Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimallutik najugaqareersimasunut aamma Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani tamakkiisumik akileraartussaatitaareersimasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaapput.”2. § 32, imm. 2, kingorna imm. 3-itut nutaatut ilanngunneqassaaq:
“Imm. 3. Naalakkersuisut imm. 2-imi ukiuni tallimani inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimalluni najugaqareersimanissaq aamma Kalaallit Nunaanni ukiuni tallimani tamakkiisumik akileraartussaatitaareersimanissaq pillugu piumasaqaatit saneqqussinnaavaat, qinnuteqartup Kalaallit Nunaannut attaveqarnera aallaavigalugu tamanna naapertuuttutut nalilerneqarpat, aammalu qinnuteqartoq ilinniarnini assigisaaluunniit pissutigalugu Kalaallit Nunaata avataaniissimappat.”3. § 38, imm. 2, oqaaseqatigiit siulliit ima allanneqassapput:
” Imm. 1-imi malittarisassat atuutsinneqalissanngillat akuersissutaateqartup kisermaassisussaatitaanngitsulli aatsitassat annikitsuinnarnik nalillit piiarniarpagit.”4. § 42, imm. 2, oqaaseqatigiit siulliit ima allanneqassapput:
”Naalakkersuisut §§ 43 aamma 86 naapertorlugit akuersissuteqarnerminni imm. 1 malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiinik naammassinninnissamut qularnaarisussanik atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu qularnaveeqqusiineq.”5. § 45, ima oqaasertalerneqassaaq:
Ӥ 45. Inuk Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartoq tamakkiisumillu akileraartussaatitaasoq, akuersissummik peqarnissamik piumasaqarfigineqarnani, inuussutissarsiutiginagu ujaqqanik kaanngarsimasunik katersisinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu katersineq sumiiffinni § 16 imaluunniit § 33 malillugit akuersissuteqarfiusuni ingerlanneqassanngilaq, taamaallaallu § 39 malillugu nunap iluani ingerlataqarnissamut akuersissutit ataqqillugit ingerlanneqarsinnaalluni.
Imm. 3. Aatsitassat imm. 1 malillugu katersorneqartut tuniniarnissaat imaluunniit tuninissaat siunertaralugu suliareqqinnissaat kissaatigineqarpat, kapitali 8-mi malittarisassat malillugit sumiiffimmut aatsitassanik piiaaffiusumut aatsitassanik annikitsumik piiaanissamut akuersissummik qinnuteqartoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Inuit § 33 malillugu akuersissummik tunineqarsimasut, Kalaallit Nunaata nunataata sananeqaataa pillugu nittarsaanissaq siunertaralugu Naalakkersuisunit akuerineqareerlutik takornarianut assigisaannullu takornariartitsinermik aaqqissuussisinnaapput. Taamatut sammisaqarnissaq pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.
Imm. 5. Inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqanngitsut tamakkiisumillu akileraartussaatitaanngitsut ujaqqanik kaanngarsimasunik katersisinnaanerat taakkuninngalu Kalaallit Nunaannit aallarussisinnaanerat pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaapput.”
Nassuiaatit nalinginnaasut
Inatsisit atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnera malitseqartillugu allannguutissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq. Akuersissummik tunineqarsimanani aningaasarsiutigalugu ukiumut 100.000 kr.-it angullugit naleqartunik aatsitassanik piiaanissamut atatillugu nakkutilliisarnissaq misissuisarnissarlu ajornartorsiutaasinnaasut Inuit Ataqatigiit uparuarpaat. Siumup oqaaseqartuata, aatsitassarsiornermi aningaasarsiutigalugu ingerlatat tamaasa nakkutigineqarsinnaanerat pingaaruteqartoq oqaatigaa, siunnersuutigalugulu aatsitassat akuersissummik peqarnani piiarneqarsinnaasut nalingisa annertunerpaaffissaat 50.000 kr.-nut appartinneqassasoq. Allannguutissatut siunnersuummi aamma Inatsisit atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa, annikitsuinnarmik aatsitassarsiornissamut akuersissutit tunniunneqarnerannut atatillugu najukkamut akileraartarnermullu tunngatillugu piumasaqaatit sukannernerulersinneqarnissaat eqqarsaatigalugu akuersaarneqarpoq.
§ 45-mut allannguutissatut siunnersuutip pingaarnertut siunertaraa inuussutissarsiutiginagu aamma inuussutissarsiutigalugu aatsitassanik ingerlataqarnissap killingisa erseqqissaatigineqarnissaat. Allannguutissatut siunnersuut malillugu inuussutissarsiutigalugu aatsitassanik piiaanerit tamarmik akuersissuteqarfigineqaqqaartarnissaannik piumasaqarfigineqartalissapput, taamaattumillu aatsitassanik annikitsumik misissuinissaq piiaanissarlu pillugit inatsisissatut siunnersuummi kapitali 8-mi malittarisassanut ilaatinneqartariaqarlutik.
Allannguutissatut siunersuutip sanalunnermut atatillugu aatsitassanik piaanerit taamaattut taakkualu atorlugit sanalukkat takornarianut tuniniarneqartarnerat ingerlatsinikkut nakkutigineqarnerisa pisariinnerulernissaat kingunerisussaavaa, kiisalu tamatumunnga atatillugu ujaqqanik erlinnartunik piaanerup tuniniaanerullu nakkutigineqarnerata pitsaanerusumik ingerllanneqalernissaata periarfissarissaarnerulernissaa kingunerisussaallugu.
Allannguutissatut siunersuut allaffissornikkut imaluunniit aningaasatigut Namminersorlutik Oqartussanut allatigut sunniuteqassanngilaq.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit
Nr. 1-imutAnnikitsuinnarmik aatsitassarsiorluni misissuineq aamma piiaaneq pillugit kapitali 8-imi aalajangersakkat, innuttaasut nunaqavissut aatsitassarsiornermik sammisaqarsinnaanermut pisariitsumik periarfissaqarnissaannik qularnaarisussaapput. Periarfissami taassani unioqqutitsinissaq atornerluinissarlu pinngitsoorniarlugit, piniarnermut aalisarnermullu inatsimmituulli ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimasumik najugaqareersimanissat tamakkiisumillu akileraartussaatitaareersimanissaq pillugu piumasaqaatit aalajangersarneqarput.
Nr. 2-imutAalajangersakkami Naalakkersuisut qinnuteqartup ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaannut aalajangersimasumik atassuteqarneranik naliliineq aallaavigalugu, ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni najugaqareersimanissamik tamakkiisumillu akileraartussaatitaareersimanissamik piumasaqaammik saneqqutsisinnaanerannik periarfissinneqarput. Ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni najugaqareersimanissamik tamakkiisumillu akileraartussaatitaareersimanissamik piumasaqaammik saneqqutsinissamik periarfissaqarneq, pingaartumik qinnuteqartunut Kalaallit Nunaata avataani ilinniartuusimasunut, sulinermik sungiusarsimasunut assigisaannilluunniit pissuteqartunut atatillugu atorneqarnissaa eqqarsaatigineqarpoq.
Nr. 3-imutAllannguut taamaallaat teknikkimut tunngavoq, Inatsisit atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap innersuussinera naapertorlugu oqaasertaq pisariaqanngitsoq peerneqarmat.
Nr. 4-mutAllannguut Inatsisit atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap suliaqarnerata inerneraa, tassanilu siunnersuummi § 86 malillugu misissueqqaarnermik misissuinermillu ingerlataqarnerit akuersissuteqarfigineqarnerannut atatillugu, suliaqarnerit naammassineranni illuutinik, sanaartukkanik atortulersuutinillu ikkussukkanik ilaalu ilanngullugit sumiiffiup akuersissummi ilaatinneqartup iluani avataanilu inissisimasunik piiaanissamut pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiinut qularnaveeqqusiisarneq pillugu atugassarititaasussanik aalajangersaasoqarsinnaasoq erseqqissarnissaa siunertarineqarpoq.
Nr. 5-imut§ 45, imm. 1-imut
Aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerit aatsaat akuersissut Naalakkersuisunit tunniunneqarsimasoq naapertorlugu pisarnissaannik piumasaqaammi, aatsitassanik kaanngarsimasunik inuussutissarsiutiginagu katersisarneq kisimi ilaatinneqanngitsoq aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Inuussutissarsiutiginagu aatsitassanik katersinerup ilisarnaatigaa, annertussusiisa nalingisalu annikinnerat, aatsitassallu tunineqartussaanatik imaluunniit tuniniarnissaat siunertaralugu suliarinissaannut ilaanatik, taamaallaalli nammineq atugassatut atorneqassallutik, assersuutigalugu sunngiffimmi aliikkutaralugu ujaqqanik katersineq. Akerlianik tunisassiornissaq siunertaralugu aatsitassanik katersineq imaluunniit tuniniaqqitassanik aatsitassanik piiaaneq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu aatsitassanik katersineq, inuussutissarsiutigalugu aatsitassanik piiaanertut paasineqassaaq.
Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfimmik tigusineranni, atortussiassanik aatsitassanit pisunik nunap inoqqaavisa katersinissamut piiaanissamullu periarfissaqarnissaat pillugu immikkut maleruagassaqarnissaq pisariaaruppoq. Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut ilaalu ilanngullugit pigisarinissaannut piiarnissaannullu piginnittussaatitaapput. Aatsitassanut suliassaqarfimmik tigusinermi siunertarineqarpoq Kalaalit Nunaanni innuttaasut tamarmik, suliaqarnerit suliassaqarfimmi inatsisitigut maleruagassat naapertorlugit ingerlanneqartut, sapinngisamik annertunerpaamik iluaqutigissagaat.
Aalajangersagaq taamaallaat aningaasarsiutiginagu piiaanissamut atuuppoq. Aatsitassanik aningaasarsiutigalugu piiaanissaq kissaatigigaanni tamatumunnga akuersissummik qinnuteqartoqartussaavoq. Taamaalilluni piiaaneq Namminersorlutik Oqartussat maleruagassat aalajangersagaat malillugu ingerlanneqarnissaat, nalingisalu sapinngisamik ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut tutsinneqartarnissaat qulakkeerneqassaaq.
Aalajangersakkap kapitali 8-mi aalajangersakkat peqatigalugit aatsitassanik annikitsumik misissuinissaq piiaanissarlu pillugit aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32-mi aalajangersakkat taarserpai, tassani ima allassimagami:
”Kalaallit Nunaanni innuttaasut najugaqavissut manna tikillugu inatsit manna malillugu immikkut akuersissuteqarnissamik pisariaqartitsinatik aatsitassanik katersisinnaapput piiaasinnaallutillu.
Imm. 2. Imm. 1-imi aatsitassanik katersinissamut piiaanissamullu periarfissatut atatiinnagaq, aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissut inatsit manna malillugu allanut tunniunneqarsimasoq ataqqillugu taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsi kommunip iluani imm. 1 malillugu aatsitassanik katersinissaq piiaanissarlu pillugit erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq.”Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 2-mi aalajangerneqarpoq Kalaallit Nunaanni aatsitassanik misissueqqissaarneq, misissuineq piiaanerlu taamaallaat inatsisini malittarisassat malillugit akuersissut tunniunneqarsimasoq malillugu pisinnaasut.
§ 32-p oqaasertalersorneqarnerani ima allanneqarpoq (Folketingstidende 1990-1991, 2. samling, Tillæg A, ammukartoq 5993):
"Aalajangersagaq imarisamigut aatsitassanut inatsisip atuuttup § 30-at assigaa.”
Aatsitassanut inatsisip 1978-imeersup oqaasertalersorneqarnerani aalajangerneqarpoq, aalajangersakkap periutsip atatiinnarnissaa siunertarigaa, aatsitassanut inatsimmi 1965-imeersumi § 1, imm. 2-mi tunngaviusup tunuliaqutaa ineriartortinneqarsimalluni. Tamatuma nassatarisimavaa, aatsitassanik katersinerit piiaanerillu ilaat pillugit immikkut akuersissuteqarnissaq pisariaqanngitsoq.
Aatsitassanut inatsisip 1978-imeersup oqaasertalersorneqarnerani inatsisissatut siunnersuutip § 30-anut nassuiaatini makku ilanngunneqarput, taannalu aatsitassanut inatsimmi 1991-imeersumi § 32-ani aalajangersakkap imarisamigut assigisaa:
”Siunnersuutip § 30-ani siunertaavoq periutsip atatiinnarnissaa, inatsimmi atuuttumi § 1, imm. 2-mi tunngaviusup tunuliaqutaa ineriartortinneqarsimalluni, immikkut akuersissuteqarnissamik pisariaqartitsinani aatsitassanik katersinerit piiaanerillu ilaat eqqarsaatigalugit. Aalajangersagassatut siunnersuummi manna tikillugu pineqarput ujaqqanik pinnersaatissanik (ujaqqat erlinnartut nalikinnerit) assigisaallu assassorluni suliarinninnissanut tunngaviusussat kiisalu aatsitassat sanaartornermut atortussat imaluunniit kiassarnermut siunertallit assigisaallu: Katersinerit manna tikillugu ingerlataqartunut killeqartinneqassaaq, suliffissuarni tunisassiornernut eqqaanartuunngitsut, amerlasuunillu tamatumunnga atatillugu aningaasalersuiffissaanngitsut, tak. tamatumunnga § 1-imi oqaaseqaatit…”.
Aalajangersagaq malillugu katersisarnerup suunera oqaasertalersuinerni periuseq nassuiarneqarpoq, katersisarneq maannakkut pisartutut ingerlatanut killilerneqartoq tunisassiornertut isikkoqanngitsunut, tamatumunngalu atatillugu amerlanerusunik aningaasaliisoqartussaanani.
Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32, imm. 2-mi allassimavoq, imm. 1 malillugu aatsitassanik katersisinnaaneq piiaasinnaanerlu, aatsitassanut inatsit malillugu akuersissutinik taamaattunik tunniussisoqarsimappat, allat aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissuteqarfigisaat ataqqillugit taamaallaat pisinnaasoq. Sumiiffik piiaanissamut akuersissuteqarfinnut ilaappat, aalajangersimasumik najugallit imm. 1 malillugu katersisinnaatitaanerat piiaasinnaatitaanerallu sumiiffiup iluani pisinnaajunnaassaaq, aatsitassat akuersissuteqarfiusunut ilaasut eqqarsaatigalugit. Aalajangersakkap oqaasertalersorneqarnera malillugu tamatumunnga assersuutigalugu ilaavoq innuttaasut sumiiffimmi aamarsuarnik katersisinnaanerat, aamarsuarnik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissummik tunniussiffigineqarsimasumi.
Siunnersuummi § 45-mi aalajangersagaq annikitsumik aatsitassarsiorluni misissuineq piiaanerlu pillugit kapitali 8-imi aalajangersagaq peqatigalugu, kalaallit innuttaasut aatsitassanik katersisinnaanerannik ingerlatitseqqinneruvoq erseqqissaanerullunilu. Inuit akuersissummik peqaratik aatsitassanik katerserusuttut piiaarusuttullu, Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartussaapput tamakkiisumillu akileraartussaatitaassallutik.
§ 45, imm. 2-mutAalajangersakkami aatsitassanut inatsisimmi maannakkut atuuttumi § 32, imm. 2 ingerlateqqinneqarpoq.
Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq imm. 1 malillugu katersineq inatsit manna malillugu misissuinissamut akuersissutit aamma piiaanissamut akuersissutit tunniunneqarsimasut allat ataqqillugit taamaallaat ingerlanneqassasoq.
Aalajangersakkami allassimavoq, aatsitassanik katersisinnaaneq taamaallaat pisinnaasoq, allat aatsitassanik piiaanissamut kisermaassilluni akuersissuteqarfigisaat ataqqillugit, aatsitassanut inatsit malillugu akuersissutinik taamaattunik tunniussisoqarsimappat.
Sumiiffik piiaanissamut akuersissuteqarfimmut ilaappat, aalajangersimasumik najugallit imm. 1 malillugu katersisinnaatitaanerat sumiiffiup iluani pisinnaajunnaassaaq.
§ 45, imm. 3-mut
Aalajangersakkami pineqarput aatsitassanik imm. 1 malillugu inuussutissarsiutiginagu katersorneqarsimasunik aatsitassanik annikitsumik piiaanissamut inuit qinnuteqarsinnaanerat.
Aatsitassanut inatsit atuuttoq malillugu assinganik atuuppoq, inuk annikitsumik ingerlataqarnissamut akuersissummik qinnuteqarsinnaasoq, aatsitassanik misissuinermi piiaanermillu ingerlatsineq § 32-mi ilanngunneqarsimasut sipporlugit annertussuseqarpat siunertaqarpallu.
Annikitsumik ingerlatsinissamut akuersissut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq, qinnuteqartup aatsitassat sumi aamma qanoq katersuisimanini, aamma piiaaneq imm. 1 aamma 2 malillugit ingerlanneqarsimasoq uppernarsarsinnaappagu.
§ 45, imm. 4-mutAalajangersagaq nutaajuvoq, takornariartitsinermillu inuussutissarsiornermut tunngasuulluni.
Aalajangersagaq periarfissiivoq, inuit § 33 malillugu annikitsumik ingerlatsinissamut akuersissummik tunineqarsimasut takornarianik takornariartitsinermik aaqqissuussisinnaasut, ilanngullugu takornariat ujaqqanik katersisinnaanerannik periarfissillugit. Aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, ataatsimut isigalugu Naalakkersuisut akuersisimanissaat pisariaqartoq, tamatumunngalu atatillugu takornariartitsisoqarluni ujaqqanik sammisaqarluni angalaartitsinernik sammisaqarnerit pillugit ataatsimut isiginnittumik Naalakkersuisut piumasaqaatinik aalajangersaasinnaapput.
Taamatuttaaq aalajangersakkami erseqqissaatigineqarpoq, sammisaqarnerit pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiuussisinnaasut.
§ 45, imm. 5-imutAporfissat nalinginnaasut iluarsinissaat aalajangersakkap siunertaraa, tassalu takornariat Kalaallit Nunaannullu tikeraartut ujaqqamik arlalinnilluunniit tammajuitsussatut Kalaallillu Nunaannut eqqaassutissaminnik aallarussuinissaminnik annertuumik kissaateqartarnerat. Taamatut katersisarnerit aningaasarsiornissamik soqutigisaqarnermik tunngaveqanngitsut, kiisalu Kalaallit Nunaannit nalilinnik annissuiffiunngitsut, nalunaarummi maleruagassiornissaat siunnersuutigineqarpoq, tassani Naalakkersuisut erseqqinnerusumik aalajangersaasinnaallutik, ilanngullugit annikinnerpaaffissat pillugit malittarisassat. Aalajangersakkap nalunaarusiornermut atorneqarnissaa tunngavigineqarpoq, tassani maleruagassiorneqassaluni ujaqqanik aningaasarsiutigalugu naleqanngitsunik katersisinnaanermik periarfissiinissaq, ilanngullugu sumiiffiit, oqimaassusissat ilaalu ilanngullugit, suliassaqarfimmik aqutsinissamik oqilisaataasussat.