17. August 2009

UKA 2009/96

                                                                                                              

Nunalerinermik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaannut oqaaseqaatit

 

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit

 

1. Aallaqqaasiut:

Nunalerinermi inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi malittarisassat maannakkut atuuttut, Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10, 12. november 2001-imeersumi aaliangersarneqarput, Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11, 20. november 2006 – imeersumi allanngortinneqarlutik. (Akiligassallit nikinnerat, attartukkanik taarsersuineq kiisalu aalisarnermut, piniarnermullu tapersiisarneq pillugu malittarisassat atorunnaarsinneqarlutik).

Nunalerinermik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu, Inatsisartut Inatsisissaattut siunnersuutip matuma, Inatsisartut peqqussutaat qulaani taakkartorneqartoq taarserpaa.

Siunnersuummi pingaarnertut anguniarneqartut tassaapput inatsisip ullumikkut naleqqussarlugu nutarterneqarnissaa, tassunga ilanngullugit, nalunaarutitigut malittarisassanik aaqqiinikkut ammaassinerit arlaqartut, eqaallisaanermi attartortitseriaatsimik nutaamik piuminarsakkamik atuutsilersitsineq, sumiginnaanermilu periusissatut pe­ri­ar­fissat ikilisarneqarnissaat, inatsisartut inatsisaannik piuminarsaaneq aamma Inatsisartut inatsi­saan­nik paasiuminarsaaneq atoruminarsaanerlu. Taamatuttaaq Naalakkersuisut, peqqussummut maannamut atuuttumut naleqqiullugu, nunalerinermik inuussutissarsiuteqartut atugaasa ajornerulinnginnissaat pingaartippaat.

Inuussutissarsiutitigut siuarsaaneq pillugu 2006–imi, Inatsisartut peqqussutissaannut siunner­suu­tip suliarinerani, nunalerinermut tunngasortaa peerneqarpoq, nunalerinermik inuussutissarsiuteqartut aammalu Inatsisartut, kinguartitsinissaq piumasaqaatigimmassuk, taamaasilluni nunalerinermut politikki pillugu nalunaarusiaq suliarineqarniassammat. Suliassaq tamanna UPA 2007–imi naammassineqarpoq, nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermi aningaasaqarniarnerup misissuiffigeqqissaarneranik malitseqartumik, taannalu UPA 2008–mi, Inatsisartunut saqqummiunneqarluni. UKA 2007-imi aamma UPA 2008–mi, nunalerinerup tungaatigut assigiinngitsunik suliniutissanik kissaateqartoqarpoq.

Nunalerinermik politikkip, aningaasaqarniarnerullu misissuiffigeqqissaarnerani kiisalu pineqartutigut inuussutissarsiuteqartut saqqummiussaat aallaavigalugit paasinarsisippaa, nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnerup ilusaata, piffissaq aggersoq ungasinnerusorlu isigalugit, naleqqussarneqarnissaa annertuumik pisariaqartinneqartoq, aningaasaqarnikkut imminut nappannissamik takorluugaqarneq piviusunngussappat, aammalu Kalaallit Nunaanni nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup piorsarneqarnissaa annertusarneqarnissaalu attatiinnarneqas­sappata.

2. Siunnersuummi pingaarnerit:

Nunalerinermik inuussutissarsiutinut tapersiisarnermik periarfissiinikkut ammaassinissamik siunnersuummi matumani siunertaavoq. Inatsisissatut siunnersuutip sianigaa nunaateqarnermut tapersiisarnerup ataavartumik naammassisaqarfiunissaa, imminullu akilersinnaanera isiginiarneqartuassasoq.

Siunnersuummi tapersiisarnermi aningaasaliissutit atuuttuusut tunngaviatigut allanngortinniarneqanngillat. Taamaattorli siunnersuutip siunnerfigivaa tapersiisarnermi aningaasaliissutit taarsigassarsititsinertut annerpaamik ator­neqassasut.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi, attartukkat ernialersukkat, erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsineq kiisalu nammineq aallaqqaasiineq atuupput. Allaffissornermi suliassat oqilisarniarlugit, siunissamut sammisunik attartoriaatsinik marlunnik pilersitsisoqassasoq sullisigineqarpoq, taakkulu taaneqarput inuussutissarsiutip siuarsarneqarnissaa pillugu attartortitsineq aamma ingerlatsinermut akiligassarsiatut taarsigassarsineq. Attartoriaaseq ingerlatsinermut akiligassarsiatut taasaq ersarinnerusumik siunnersuummi § 17-imi oqaaseqaatitigut nassuiarneqarpoq.

Attartortup attartukkaminik apparsaanera ilutigalugu, attartukkat appartinnerinut Naalakker­sui­sut tapersiinissaat siunnersuutigineqarpoq. Tassa imaappoq attartortup akilersugaanut na­leq­qiullugu, akiitsut ikilisinneqassapput, tassaniipporlu tunngaviusumik tapersiisarneq. Attar­tortoq aatsaat tapersiiffigineqarsinnaavoq, attartukkaminik akilersuiguni. Tamanna naatsorsuutigineqarpoq, attartortup isumaqatigiissutit malillugit attartukkaminik akilersuinissaanut kammattuutaaneranik kinguneqassasoq.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi, attartornermi siunertanut ataasiakkaanut, procentikkaar­tumik annertussusilersuisoqarpoq, tamatumani erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsu­nillu taarsigassarsineq, ernialersukkanik attartorneq aammalu nammineq aallaqqaasiutissatut pigeriigassat qanoq amerlatigissanersut aaliangersarneqarlutik. Tamatuma allanngortinneqar­nissaa siunnersuutigineqarpoq, taamaasilluni inatsit nutaaq aallaavigalugu taarsigassarsianut tapersiissutit annertussusaat nalunaarusiornikkut aalajangersarneqassallutik.

Peqqussummut atuuttumut sanilliullugu suusupaginnittoqarnerani Naalakkersuisut iliuusissatut periuserisinnaasaat assigiinngitsut killilerneqarput. Tamanna, tapersiisarnermik aaqqissuussinerup siunertaata marloqiusaaneranik siunertaqarnermik aallaaveqarpoq, tassaallutik inuussutissarsiornermi siunniussatut kissaatigisamut taarsigassarsineq kiisalu akilersuilluni utertitsinermi tapiissutitut uterteqqinneqartarneri. Taarsigassarsinermi atugassarititaasut pitsaasut iluanni tapersiisarnermut tunngassutillit ilaareersutut naatsorsuutigineqarput, taamaasillunilu taarsigassarsisup, taarsigassarsinermi isumaqatigiissut malillugu, aningaasaliissutigineqartunik utertitsinissaanut periarfissai pitsaasumik tunngavissinneqarput. Tamanna aallaavigigaanni maannamut inatsisartut peqqussutaanni atuuttumut akiliisitsinngikkallarnissamut aam­ma isumakkeerinninnissamut periarfissanut amerlasuunut naapertuu­tinngilaq. Taamaammat pif­fissaq aalajangersimasoq naapertorlugu akilersuisarnerup kinguartinnissaanut periarfissat ikilisarneqarnissaat siun­ner­­suutigineqarpoq.

Tamatumunnga ilaavortaaq Inatsisartut inatsisaata paasiuminarsarneqarnissaa, taamaasillunilu atorluarneqarnissaata kissaatigineqarnera, soorlu iliuusissatut periuserisinnaasat kiisalu ma­lit­tarisassat immikkuullarissut ikilisarneqarnerisigut.

Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi aaliangersakkat atoqqittussatut siunnersuutigineqanngitsut ilallugit ilaatigut suusupaginnittoqartillugu, pillaammik ernialiisinnaatitsinermut periarfissaq, taarsigassarsisup taarsiisinnaaneranut taarseerusussusaanullu tama­tuma sunniuteqarsimannginnera tunngavilersuutigalugu. Tamatumanissaaq, taarsigassarsisumut, akileerusunngitsumut akiliisinnaanngitsumullu, artukkiisumik, 10 %-imik pillaammik erniaaliisitsisarneq, Inatsisartut inatsisaata siunertaanut naapertuutinngilaq.

Siunnersuummi siunnersuutigineqarpoq, ukiut marluk tungaannut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit attartukkanut akilersuutinik kinguartitsisoqarsinnaasoq, immikkuullarissumillu pisoqarpat sivisunerusumik kinguartitsisoqarsinnaasoq. Taarsigassarsinermi isumaqatigiissut suli eqqortinneqarsinnaanngippat, periarfissaq tassatuaassaaq taarsigassarsianik atorunnaarsitsineq, qularnaveeqqutaasinnaasullu tuniniarnissaat siunertaralugu tigusineq.

Peqqussummi atuuttumi § 14, imm. 2-mi savaateqarfinnik nutaatut pilersitsinermi taarsigassarsisitsoqassanngitsoq, taassuma ilaateqqinneqarnissaa siunnersuutigineqanngi­laq. Matumani savaateqarfinnik nutaanik pilersitsoqarnissaanut ammaassisoqarnissaa siunertarineqanngilaq. Siunnersuummi, aningaasaliissutit amerlassusaat, imaluunniit aaliangersakkani siunniussat taamatut iliornissamut ammaassisinnaanngillat. Tamatumunnga tunngaviorpiarpoq savaateqarfinnut pioreersunut, aningaasaqarniarnikkut imminut akilersinnaasumik ingerlatsinissaq ajornakusoorsimammat. Taamaammat aalajangersagaq pisariaqanngitsutut isigineqarpoq.

Taamatuttaaq siunnersuummi, taarsigassarsititsiniartarfinni allani taarsigassarsianut erniatigut tapiissuteqarsinnaasarneq atoqqittussaatinneqanngilaq.

3. Aningaasaqarnermi allaffissornermilu pisortanut kinguneri:

Aningaasaqarnermi aammalu allaffissornermi pisortanut kinguneri allannguuteqarnavianngillat, matumanimi siusinnerusukkut aningasanut inatsisaasuni, aningaasaliissutitut sinaakkusi­us­sat allannguuteqanngimmata. Siunnersuummi, inatsisitigut allaffissornermut tunngasutigut piuminarsaanissat siunniunneqarput. Ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarneq atortuulersinneqarpoq, pingaarnerusumik allaffissorneq oqilisaaffiginiarlugu, taamaasilluni qinnuteqaateerarpassuit matumani isummerfigineqartariaarutissapput, taamaattorli pineqarpoq, ingerlatsinermi taarsigassarsiat aqqutigalugit aningaasaliiffigineqartarnissaat.

 Inuussutissarsiutitigut siuarsaanermut taarsigassarsianut imaluunnit tapiissutinut qinnuteqaatit amerlinissaat naatsorsuutigineqanngilaq.

 
4. Aningaasaqarnermi allaffissornermilu inuussutissarsiornermut kinguneri:

Siunnersuut inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut aamma allaffissornermi annertuumik kinguneqartussatut nalilerneqanngilaq, taasariaqarporli inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisimasut ilaasa, piffissaq taarsersuiffissaat ajornerulersillugit allannguuteqartinneqarmata. Ilanngullugulu oqaatigisariaqarpoq siunnersuutigineqarmat aamma nunalerinermut atatillugu, annertuumik iluarsaassinernut taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisoqarsinnaanera siunnersuutaammat, siusinnerusumut naleqqiullugu iluarsaassinernut tamakkiisumik naliginnaasumik periarfissiisoqartarsimagaluarmat.

Tamatuma saniatigut, pisinermi pisisarfinnut assartuisartunullu utaqqiisaagallartumik akiliinissamut qulanaveeqqusiisoqarsinnaajunnaarpoq. Tassunga paarlaallugu ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarsinnaaneq periarfissaavoq.

Peqqussummut atuuttumut naleqqiullugu allannguutit nunalerinermik ingerlataqartunut ataa­siakkaanut atatillugu ajornerulersitsinermik kinguneqassangatinneqanngilaq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu kinguneri:

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqassanngilaq. Taamaattorli § 9, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu periarfissiisoqarpoq innaallagissiornermut atortunik sananermut pissarsinermulluunniit, tassunga ilanngullugit erngup nukinganik innaallagissiorfeeqqat, ano­ri­saatit aamma seqerngup qinngorneranit nukissiuutit nunalerinermut siunertamut, illuutinut aamma illumut qimatamut pissarsinermut. Siunertanut taamatut ittunut tunngaviupput mi­ngutsitsinngitsumik ataavartumik nukissiuuteqartitsineq, aammalu CO2-mik annikillisaanermut siunertaqartuusutut.

6. Allaffissornermi innuttaasunut kinguneri:

Siunnersuut allaffissornikkut innuttaasunut kinguneqassangatinneqanngilaq.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngassutillit:

Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersornermullu annertunerusumik kinguneqassangatinneqanngilaq.

8. Oqartussaasunik kattuffinnillu tusarniaaneq:

Siunnersuut manna tusarniaassutigineqarpoq ulloq 08. april 2009 akissuteqarnissamut killissarititaq ullormut 15. juli 2009-mut tigusassanngorlugu. Ukualu tusarniaanermut ilaatinneqarsimapput; Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffiat (KANUKOKA), Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut (SPS), Konsulenttjenesten for Landbrug, Grønlands Arbejdsgiverforening (GA), Nunaqavissut Sulisitsisut Kattuffiat (NUSUKA) aamma Sulinermik Inuutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK).

Tusarniaanermi piffissaq killigititaasup qaangiunnerani oqaaseqaatinik Inuussutissarsiornermut aamma Suliffissaqartitsinermut Naalakkersuisoqarfimmit (matuma kingorna ISN) aamma ataatsimoorussamik tusarniaanermut akissuteqaammik Nunaateqarnermut Siunnersuisoqatigiinnit aamma SPS-ip siulersuisuinit tigusisoqarpoq.

Inatsisissamut siunnersuummut tusarniaanermut atatillugu siunnersuutit tiguneqartut ilai siunnersuummut ilanngullugit Naalakkersuisoqarfiup suliarivai. Taamatuma saniatigut Naalakkersuisoqarfiup nalunaarutigissavaa tusarniaanermi sammisat piviusut tiguneqartut ataani saqqummiummagit. Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermut akissutinut oqaaseqaatini allaatsimik equngasumik ilisarnaaserlugu (kursiv) akissuteqaatigai.

ISN tusarniaarnermut akissummini imatut oqaaseqarpoq ”ISN-ip aallaqqaasiutigalugu Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik (APNN) nersualaarumavaa Inatsisartut peqqussutissaat paasiuminarlisaavigimmagu aamma qulaajaruminarsaavigimmagu aammalu taarsigassarsititsinerit assigiinngitsut pisariillisaavigimmagit.” Inuussutissarsiuteqarnermut Naalakkersuisoqarfik tamatuma kingorna allapportaaq ”ISN-ip APNN isumaqatigilluinnarpaa taarsigassarsititsineq inuussutissarsiuteqarnermut siuarsaataasinnaaneranik tunngaveqartitsimmat aamma isumaqatigalugu taarsigassarsititsisinnaanerit assigiinngitsillugit pitsaanerulluartumik siunertaliititsimmat. Soorlu APNN-ip nalunngikkaa, ISN inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsititsisarnermik periarfissiisarpoq”.

ISN tamatuma kingorna APNN-imut apeqquteqarpoq inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taaguusiinermi oqariartuummut naapertuuttumik saqqummiussaqarsinnaannginnersoq. Siunnersuut tamanna peqqutilersorneqarpoq Namminersornerusut inuussutissarsiornerup siu­ar­sarneqarnissaanut arlaqartunut taaguuteqartitsimmat.

ISN-imittaaq APNN-imut siunnersuutigineqarpoq APNN-ip ataqatigiissaarinissamut periarfissanik ujartuissasoq APNN-ip aamma ISN-ip tapersiillutik taarsigassarsititsisinnaanerinut atatillugu. Tamatumunnga ISN isumaqarpoq qeqqussanut, uillunut aamma kuanninut tunisassiornermut inuussutissarsiornermut ingerlassaqartuusunut immikkut naleqquttuusoq.

ISN erseqqissaavoq tapersiisarnernik taarsigassarsititsisarnernut allaffissornermut ISN nammineq misilittagaqareerluni taamaammallu inatsisissatut siunnersuummi § 5-imi nalilersuutit immikkut soqutiginaateqartillugit. ISN tamatuma kingorna allappoq ISN isumaqarluni suliamik suliaqarnermut periusissanik pilersitsinermi tulluartuussasoq, suleriusissanik taarsigassarsititsinerup annertussusaanik qaffasinnerpaaffiliinissaq aamma/imaluunniit piffissamik sivisunerpaaffiliinissaq taarsigassarsiat utertillugit akilersorneqarnissaanut pilersaarummut atatillugu.

Ilutigitillugu APNN piumaffigineqarpoq qinnuteqartoq piumaffigineqassasoq aningaasat tunniunneqartut sumut atorneqarsimaneranik nalunaarusiornissaanik. ISN-ip isumaa naapertorlugu piumasaqaat tamanna tapiissutinut aningaasaliissuteqarnernut attuumatinneqartariaqarpoq. Siunnersuut tunngavilersorneqarpoq taamaasiornikkut pineqartumut ineriartortitsinermik malinnaatinneqarsinnaaneq ammaassivigineqassammat aammalu tapersiisarnernut taakkununnga ilisimasaqarnerulernissaq.

ISN-ittaaq siunnersuuteqarluni paragraffit arlaqartut paragraffimut ataatsimut katiterlugit suliarineqarsinnaaneranik, taamaasilluni attartorsinnaanermut periarfissat aamma tapiissuteqarsinnaanermut periarfissat immikkoortillugit ataatsimut katiterneqaqqullugit.

Aallaqqaasiutigalugu nalunaarutigineqassaaq APNN-ip nalilermagit ISN-ip akissuteqaatai kinguneqartumik isumaliortitsilluarmata aamma naleqarluartuullutik.

Aammattaaq APNN nalunaaruteqassaaq ISN-imut isumaqataalluinnarluni inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut attartortitsisarnermik taaguusiineq erseqqarinnerusumik taaguuserneqarsinnaaneranik. APNN-ili ima inissisimavoq isumaqarlunilu taamatut allannguuteqartitsinissaq paatsiveerusimaarnermik aamma ilimanaateqartumik nunaateqartunut ataasiakkaanut qulartitsisinnaanermik kinguneqarsinnaasumik pilersitsisinnaammat. Nunaateqartut taakku taaguutsimut tamatumunnga ilikkarsimalereerput, taamaammallu imaassinnaavoq APNN massakkumut naleqqiullugu tamanna siunissami suliaqarfimmut nalunaarusiornermut atatillugu atuutsitsilernermi ersarinnerusunngorlugu suliaqartoqarnissaa orniginerullugu.

ISN-ip APNN-imut tapiissuteqartarnermut ISN-ip ataani periarfissaasunut ataqatigiissaarinissaanut kajumissaarineranut atatillugu, APNN nalunaaruteqassaaq siunnersuummut pitsaasumik isumaqataalluni. APNN-illi siunnersuut tamanna pillugu qanoq ittunik suleriusissanik isumaliuuteqarumavoq.

APNN-ittaaq suliat pisariillisarneqarsinnaanerannut suleriusissatut atorneqarsinnaasutut siunnersuutit, soorlu attartortitsinerup annertussusaata qaffasinnerpaaffilernissaa, utertillugit taarsersuinissamut piffissap sivisussusilernissaanut killiliinissaq aammalu nalunaarusiortarnissamut piumasaqaatit ilassilluarpai. Tassungali atatillugu suleriaasissanut periusissat pitsaanerpaat aallartisarneqarnissaanut nalilersueqqittoqaqqaartariaqarluni.

Naggataatigullu APNN-ip nalunaarutigisinnaavaa paragraffit tulleriinnilersorneri allannguuteqartitsivigisimammagit. Siunnersuummi tapiissutinut aamma taarsigassarsititsinermut periarfissanut atatillugu taamaammat immikkut ataatsimoortillugit suliarineqarput.

Nunalerinermut siunnersuisoqatigiit aamma nunaateqarnermut siunnersuisoqarfiup ataatsimoorussamik tusarniaanermut akissuteqaateqarnermikkut inatsisissamut siunnersuummut sammisat tulleriisillugit uku oqaaseqaateqarfigivaat:

Isumasiuutit, taarsigassarsititsisinnaanermut ukioqqortussuseqarnermut killiliinerit, innaallagissamut pilersuisinnaanermut pissarsinerit, aningaaserivinnut attartorsinnaanermut qularnaveeqqusiinerit, nunalerinermit tunisassiassanut nutaanut pilersitsiniarnermut aningaasalersuinissamut atugassanik Namminersorlutik Oqartussat saniatigut qularnaveeqqusiisinnaanerat, piginnittut paarlaannerat aamma kinguaariit nikinnerat, inuussutissarsiummut maskiinat namminerisamik ingerlasinnaasut aningaaserivinnit aningaasalersorneqarnissaannut tapiissutit, aammalu taarsigassarsisinnaanermut aamma tapiissutinut arlalinnut agguaassinissamut sinaakkutissat.

Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutit misissornerini aalajangerpoq, nunalerinerup iluani aaqqissuusseqqinneq marloqiusanngorlugu matumani inatsisitigut aaqqiivigerusullugu. Aalajangerneq tusarniaanerup akissuteqaasiorfigineqarneranit annertuujusup tunuliaqutarivaa, akissutaasullu suliarineqassappata aamma siunnersuummut ilanngullugilluunniit suliarineqassagaluarpata tamanna UKA 2009-mi suliarineqarnissaanut sioqqullugu pisinnaassanngimmat.

Nunalerinermik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu inatsisissamut siunnersuummut matumunnga tusarniaanerup akissuteqaateqarfigineranit siunnersuutit ilaat ilan­ngunneqarput, siunnersuutaasulli sinneri kingusinnerusukkut allanngortitsinissamut atatillugu suliaralugit ilanngukkumaarlugit.

Inatsisissamut siunnersuummut matumunnga Naalakkersuisoqarfiup inatsisissamut siunnersuummut siunnersuutaasut taamaasilluni ilanngullugit suliarivai.

Ataatsimoorussamik siunnersuuteqartut siunnersuutigivaat § 2-mi aalajangersagaq silinninngortinneqassasoq, taamaasillutik”Nunaateqarneq” aamma ”Nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarneq”-mut ilanngussisoqassasoq, tamannalu isumagineqarpoq.

Tamatuma saniatigut ataatsimoorussamik akissuteqaateqartut tusarniarneqarnerminni akissuteqaamminni allapput, ukioqqortussutsip killilerneqarnera 18-iniit 60-inut ukioqarneq allanngorteqqullugu 21-iniit 65-inut ukioqarnermut killilerneqassasoq. Tamanna peqqutilersorneqarpoq nunaateqarnermik ingerlassaqarnermi inerisimalluarnermik aamma ilinniagaqarluarnermik pisariaqartitsinera aammalu kalaallit nunaateqartuusut ingerlatsinerminnik tamatigut ukioqqortussusaat 60’ikkut naggataanni aatsaat unitsitsisoqartarmat. Ataatsimoorussamik siunnersuuteqartut siunnersuutaat akueralugu siunnersuummi § 12-imi ilanngunneqarpoq.

Ataatsimoorussamik akissuteqaateqartut siunnersuuteqarputtaaq inatsisissamut siunnersuummut atatillugu, siunnersuut inuussutissarsiornermut tapersiinikkut ataavartumik nukissiuutit atorlugit, soorlu nukissiorfeeqqat seqerngup qinngorneranit, anorimit aamma erngup nukinganit pisut pilersinneqarneranni pissarsiarineqarnerannilluunnit periarfissaqartariaqaraluartoq. Piumasaqaat tamanna siunnersuummi akueralugu § 9, nr. 2-mi ilanngunneqarpoq.

Tulliuttuni inatsisissamut siunnersuummut matumunnga siunnersuutigineqaraluartut ilanngunneqan­ngillat.

Ataatsimoorussamik akissuteqaateqartut tusarniaanermut akissuteqaateqarnermikkut siunnersuuteqarput aningaasalersuisinnaanermut tunngasumik innaallagiussiorfeeqqanut qulaani taaneqartunut ataavartumik nukissiuutit atorlugit inuussutissarsiutinut tapersiisarneq 150.000 kr.-inut killilerneqassasoq aammalu atortut pineqartut assinginut 500.000 kr.-it angullugit attartornissamut qularnaveeq­qusiinernut periarfissaqarnissamut kissaateqarlutik, taakkunannga 150.000 kr.-it inuussutissarsiutit siuarsarneqarnerannut attartukkanit aningaasalersorneqassallutik sinneruttullu 350.000 kr.-it pisortat qularnaveeqqusiinerisigut namminerisamik aningaasanik attartornikkut pissalluni.

Ataatsimoorussamik akissuteqaateqartut attartornissamut qularnaveeqqusiinernut periarfissaqarnissamut kissaataannut atatillugu akissuteqaateqartut apeqqutinut ukununnga siunertaqarluarnerannik tunngavilersuuteqarput:

1.      Nunalerinermi tunisassianut nutaanut namminerisamik ingerlasinnaalernissamut aningaasalersuinissamik qulakkeerutaassammata.
2.      Piginnittut nikinneranni aamma kinguaariit paarlaasseqatigiinnerini taarsigassarsisitsinerit aamma
3.      Atortut namminerisamik ingerlasinnaasunut aningaaserivitsigut aningaasalersorneqarnissaannut tapiissuteqarnermut atatillugu

Qulaani taaneqareersutut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutit aningaasatigut kingunissai pillugit ersarinnerusumik nalilersuisoqaqqaartariaqartoq aamma suliarilluarneqartariaqarlutik taakkua pillugit Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuuteqalinnginnissami qulaajaqqaarumammatigik.

 

 

Inatsisissamut siunnersuummi aaliangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

 

 § 1- imut

Imm. 1 aamma 2

Inatsisissatut siunnersuummi pineqarput inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarneq aamma tapiissuteqartarneq.

Peqqussummut maannamut atuuttumut naleqqiullugu, siunnersuutigineqartumi nutaami siuner­taq tunngaviusorlu tassaavoq, siammasissumik isigalugu, nunalerinermi inuussutissarsiutinik piorsaanermi Kalaallit Nunaannut nammineq pilersuisinnaanermut pilliuteqarneq, aamma suliassaqartitsinerup siuarsarneqarnissaa pillugu.

Inatsisissatut siunnersuummi, inuussutissarsiummik pitsaasumik ingerlatsilluni unammillerluarsinnaanermi, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu suliassaqartitsiffiunera taputartuunneqarmat, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu suliassaqartitsiniarneq, inuussutissarsiummut, tapersiissuteqarneq pissutigalugu unammillernermut kiputtoorutaassanngitsoq kissaatigineqarpoq. Taamaasilluni kissaatigineqarpoq, suliniutissanik, kingusinnerusukkut imminut nappannissamut aqqutissiuisussanik, suliniuteqarnissamut atorneqassasoq. Taamaattorli erseqqisarneqassaaq, inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu inatsit aallaavigigaanni, oqaatigineqassaaq matumani inuussutissarsiutit ullumikkut aningaasaqarnermikkut imminnut napatittutut taaneqarsinnaasut pineqanngimmata. Siunnersuut taamaasilluni siunnerfeqarpoq inuiaqatigiinnissaaq aamma siammasinnerusumik isummertoqartariaqartoq pilersaarusiortoqartariaqarlunilu, aammalu nammineq pilersorsinnaanermut annertunerusumik anguniagaqaraanni innuttaasut inuussutissarsiutinik ingerlataqarnermikkut iluanaarnerussammata, suliaqarnani isumagineqarnermut naleqqiullugu. Taamaammat nunalerinermik inuussutissariornerup siuarsarneqarnissaanut aningaasaliissutit ajunngitsumik, inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerinut, sunniuteqartussatut nalilerneqarput tamatumalu saniatigut Kalaallit Nunaanni nerisassaqartitsiniarnermut pilersuinissaq pillugu annertuumik Kalaallit Nunaanni ineriartortitsinissamut pilliuteqaqataasinnaalluni.

§ 2-mut

Imm. 1-imut

Oqariaatsit ”nunalerineq” imaluunniit ”nunalerinermik inuussutissarsiuteqarneq” taamaasilluni silinnerusumik isumasiuuserneqarpoq. Taamaammat ersarissarneqarpoq oqaatsit ilaatinneqartussat ingerlatsineq aamma uumasuutinik kinguaassiortitsinerit, orpinnik naatitsineq, naatitanik naatitsineq, uumasuutinut assigiinngitsunut ivikkanik nerukkaatissanik naatitsineq aam­ma uumasuutigisanit meqqunik, amernik, kukinnik il.il. atuilluaanerit ilanngullugit oqariaatsimut tapiliunneqassasut. Tamatuma saniatigut oqariaatsimut ilaatinneqarput nunalerinermut atatillugu aamma pineqarmata nunalerinermi naatitat tamakkerlugit aamma tunisassiat imaluunniit taakkua ilaannik tunineqartussatut tunisassiatut pilersinneqartut ilanngullugit taasisoqassaneranik.

§ 3-mut

Inatsisartut Inatsisaat manna aallaavigalugu, aningaasartuutit landskarsimit akilerneqassapput, taamatuttaaq Inatsisartut Inatsisaannut aningaasaliissutissatut sinaakkusiussat, ukiumoortumik aningaasanut inatsisini amerlassusilerneqartassapput.

Siunnersuummi inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit angusaqarniarnermi § 3–mi pilersaarutinut siunnerfiusimasinnaasunut tunngaviusumik piumasaqaatit nassuiarneqarput.

Oqaaseq ”pilersaarut” atorlugu ataatsimoortumik taaguusiisoqarpoq, matumani qinnuteqartup, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut qinnuteqaateqarnermini siunertaminut tunngaviusunut atorneqaqqullugu.

Aaliangersakkami piumasaqaatit assigiinngitsut allaqqapput, taakku aallaavigalugit inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinissaq akuerineqassanersoq Naalakkersuisut aaliangilersigatik nassuiarneqartut nassataannik, qinnuteqaatit ataasiakkaat missingerlugit nalilersorneqassapput. Qinnuteqaalli akuerineqassappat taava piumasaqaatit tamaasa naammassineqarsimassapput.

Nr. 1-imut

Teknikikkut illersorsinnaasumik oqarnermi, pikkorissumik nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermi ingerlatsisinnaanermut tunngaviusut pineqarput. Pineqartut inatsisitigut takussutissaqannginerisa atuutsinneqannginnissaasa saniatigut, suliat ataasiakkaat missangiilluni nalilersorlugit isummertoqassaaq.

Nr. 2-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinissamut nalilersuutit suliarinerini piumasaqaatit assigiinngitsut aallaavigalugit maannamut siunissamullu aningaasatigut attanneqarsinnaanersut nalilernerini amma attartukkat annertussusaat, isertitsissutaasinnaasut aamma akiligassat akilerneqanngitsut akilersuutinut piffissat naliliinermi ilanngunneqassapput.

Nr. 3-mut

Nr. 3–mi piumasaqaatit erseqqissarpaat imm. 2-mi taaneqartutut piumasaqaatit ilalersorlugit, pilersaarutinut aningaasartuutit, iluanaarutitut isertitassanut naammaginartumik naapertuutissasut. Taamaammat inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaannut taarsigassarsinissamut pilersaaruteqarnermi aningaasalersugassanut, iluanaarutitut isertitassat, taarsigassarsinermi isumaqatigiissutip naammassineqarnissaanut akiliutaasinnaasut piffissap atuuffiani naammannissaat pingaaruteqartorujussuuvoq.

 § 4-mut

Imm. 1-imut

Nr. 1

Teknikikkut illersorneqarsinnaaneranik oqarnermi, pikkorissumik nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermi ingerlatsisinnaanermut tunngaviusut pineqarput. Pineqartut inatsisitigut takussutissaqannginerisa atuutsinneqannginnissaasa saniatigut, suliat ataasiakkaat missangiilluni nalilersorlugit isummertoqassaaq.

Nr. 2

Tapiissutit taarsersorlugit utertinneqarnissaat siunertaralugu tunniunneqarneq ajorput. Tapiissuteqarnissamut aningaasatigut pisariillisaaneq, pisuni ataasiakkaani tamani inuiaqatigiit aningaasatigut inissisimanerannik aallaaveqassaaq. Inuiaqatigiit aningaasatigut inissimanerannik nalilersuinermi taamaasilluni tapiissutit pineqartut qinnuteqartunut ataasiakkaanut tunniunneqannginneranni inuiaqatigiit aningaasaliissutaannik pitsaanerusumik allanut atorneqarsinnaanerannik nalilersuinernik sanilliussilluni ilaqartinneqassapput. Tamatumani nalilersuinerni ilaatigut ilanngunneqarsinnaapput nunagissaanermut tapiissutit immini inuiaqatigiinnut nunamik piginnittuusunut naleqalersitsisuunerunersut nalilersussallugit.

Pilersaarutit nalilersorneqarnerannut atatillugu piumasaqaataavoq pilersaarutip inuiaqatigiit illersorsinnaasaannik naliliinermi, pilersaarutinut imminnut aningaasatigut napatissinnaanngitsunut taasarialinni aningaasanik tapersiisoqassanngitsoq. Taamaasilluni nalilersuinermut atatillugu nunaateqarfinni ataasiakkaani aningaasatigut iluaqutissartaata nalinga paasineqareersimassaaq aamma inuiaqatigiit aqqutigalugit tapiissutinik piumasaqaatit ilanngullugit. Taamaasilluni pilersaarutinut tapiissutinik tunniussisoqarsinnaanngilaq siunnersuummi § 12, nr. 4-mi piumasaqaataasut nunagissaanermik sulianut imaluunniit inuussutissarsiutigalugu illuutinik sananermi imaluunniit tigusinermi nunaateqarfiit ataasiakkaat aningaasaqarniarnerannut pitsaasumik kinguneqartitsinnginnera eqquutsinneqanngippat.

Nr. 3

Aningaasanik tapiissuteqarnermi, pilersaarutit iluanni aningaasaqarnermut tunngassutillit nalilersorneqassapput paasiumallugu tapiissuteqarnerup qinnuteqaateqartup imminut ilaqutaminillu, qanoq annertutigisumik pilersuisinnaaneranut nalilersuutitut. Taamaasilluni pilersaarutinut tapiissutinik tunniussisoqannginnerani piumasaqaataavoq, pilersaarut qularutissaanngitsumik qinnuteqartumut tapiissutit atorlugit imminut ilaquttanillu pilersuisinnaanera naammassisinnaassagaa.

§ 5-imut

§ 5-imi aalajangersakkat pineqartut tassaapput inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsiniarnermut qinnuteqaateqarnermi uppernarsaanissamik imaqartoq, tamatumalu saniatigut qinnuteqaatip suliarilinnginnerani Naalakkersuisut nalilersuilerunik sunik tunngavilersuuteqarnissaanik oqariartortumik.

Imm. 1-imut

Nr. 1

Qinnuteqaateqartup suliamut tunngasutigut piginnaasanut uppernarsaatit tunniutassai piumaneqassapput. Piumasaqaatit assersuutigalugu tassaasinnaapput, nunalerinermik ilinniarsimanermut uppernarsaatit, Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissunit (SPS)–imiit oqaaseqaat imaluunniit kommunip inuussutissarsiornermut siunnersortaata qinnuteqaateqartup imminut akilersinnaasumik, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut qinnuteqaateqarluni suliffeqarfimmik ingerlatsisinnaaneranik uppernarsaanera.

Qinnuteqaateqartoq piginneqatigiiffiuppat, piginneqatigiiffiup ”suliamut tunngasutigut piginnaasai”, suliffeqarfik aningaasaqarnikkut imminut akilersinnaasumik ingerlatissallugu siulersuisoqartoq imaluunniit atorfilittaqartoq ingerlatseqatigiiffimmik aningaasatigut iluanaarfiusumik ingerlatsisinnaasunik uppernarsarneqassapput.

Nr. 2

Qinnuteqaammut ilanngunneqassapput, ingerlatsinermi akiliisinnaassuseqarnermullu missingersuutit. Missingersuutit takutissavaat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat qanoq iliorluni utertinneqarsinnaanersut.

Missingersuutini takuneqarsinnaassaaq, iluanaarutit isertitassat suut, kiisalu aningaasartuutissat suut, missingersuutigineqarnersut. Isertitat aningaasartuutillu qanoq ilisukkut tiguneqarlutillu akilerneqassangatinneqarnersut nalunaarsorneqarsimassapput. Ingerlatsinermi akiliisinnaassuseqarnermullu missingersuutitut naatsorsuutit ima nassuiarluarsimatigissapput, tamatumani pilersaarutit aningaasaqarniarneri nalilersorneqarsinnaassallutik.

Nr. 3

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik qinnuteqartup, nammineq inuttut ataatsimut pigisaasa nalillit tamarmik nalunaarsorneqarsimaneri, qinnuteqarnermi ilanngunneqartassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Qinnuteqaateqartup inuttut nammineq pigisaasa nalillit tamarmik Naalakkersuisunit misissuataarneqarsinnaaniassammata taamatut aaliangersaanissamik siunniussaqartoqarpoq. Tamatuma nassataanik, Naalakkersuisut takusinnaalissavaat, qinnuteqaateqartup, Namminersorlutik Oqartussanit siornatigut tapersiissutigineqartunik taarsigassarsianillu taarsersuinermi piginnaassuseqarnera piumassuseqarneralu qanoq annertutigisimanersoq nalilersorneqarsinnaalissalluni.

Nr. 4

Nr. 4–mi, inuussutissarsiutinik siuarsaanissamut attartornissamut qinnuteqaateqarnermi, pisortanit oqartussaasunit akuersissutit aatsaat pissarsiarineqarsimappata inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut aatsaat akuersisoqarsinnaasoq erseqqissarneqarpoq. Tassaasinnaallutik nunaminertamik tunineqarneq imaluunniit kommunimiit sanaartornissamut akuersissummik tunineqarneq.

Nr. 5

Pilersaarutinut piumasaqaatinik allanik oqarnermi pineqartut tassaapput, pilersaarummut pineqartumut atatillugu, inatsisitigut allatigullu piumasaqaatinik naammassinnissimanissaq.

Imm. 2-mut

Qinnuteqartup aningaasaateqarneranut atatillugu nalilersuinermi qinnuteqartup qinnuteqaamminik nassiussiviata nalaani aningaasatigut inissisimaffippiaani pissaaq. Qinnuteqaateqarnermi piumasaqaatit allat soorlu sillimmasiinermi suliassamik aaliangiineq imaluunniit eqqartuussivilersuussineq il.il., qinnuteqaatip nalilersornerani pineqartut ilanngullugit nalilersuisoqassanngilaq, pineqartunut suliaq aatsaat naammassippat ilanngunneqassammata. Aaliangersakkami erseqqissarniarneqarpoq, qinnuteqaateqarnermi pineqartut tassaammata, qinnuteqaateqartup qinnuteqarnerup nalaani aningaasaqarniarneranut tunngassutillit kisimik soqutiginaateqarmata, taamaammallu qularnaatillit nalilersuinerni ilaatinneqaratik.

Imm. 3-mut

Qinnuteqaateqartoq, siusinnerusukkut Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit Naamminersornerullutik Oqartussanit inuussutissarsiornermut tunngatillugu taarsigassarsisimappat imaluunnit tapiissutisisimappat, Naalakkersuisut qinnuteqaateqartup siusinnerusukkut taarsigassarsinermini imaluunniit tapiissuteqarfigineqarnermini pisussaaffini naammassisimanerai nalilersorsinnaavaat. Naalakkersuisut taamaasillutik qinnuteqaateqartoq siusinnerusukkut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussanit, inuussutissarsiornermut tunngatillugu taarsigassarsisimanersoq imaluunniit tapissutisisimanersoq paasiumassallugu Naalakkersuisut piumasarisinnaavaat.

Imm. 4-mut

Imm. 4–mi siunnersuutigineqarpoq erseqqissaatigineqassasoq, qinnuteqaateqartoq ataaseq, tassa inuk ataaseq imaluunniit piginneqatigiiffik ataaseq, nunaleriffimmut ataatsimut taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsitinneqarsinnaammat. Tamatumunnga pineqartunut aningaasaliissutit killeqarneri peqqutaapput, taavalu siammasissumik suliassaqartitsiniarnermut atatillugu siusinnerusumut naleqqiullugu tapersiisarnerup annertunerunissaa kissaatigineqarmat. Aalajangersagaq taamaallaat inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsinernut atuuppoq aamma tamatumani allanut atatillugu tapiisoqarsinnaaneranik mattussisuugani.

§ 6-imut

Imm. 1-imut

§ 6–imi, siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut, nutaatut, nunaateqarfimmik pissarsisumut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit, illuutinik sanaartornissamut imaluunniit illuutigisamik qimatamik tigusinermut taarsigassarsititsisinnaasut, matumani illuutigisamik qimatamik tigusinermi siusinnerusukkut nunaateqarfimmik piginnittuusimasumut najugaqarfigineqarnissaa siunertaralugu. Siusinnerusumut naleqqiullugu aaliangersagaq nutaajuvoq.  Kinguaariit paarlaannerini, piginnittunngortup ilaqutaasa qaninnerit, illuutigisami qimatami najugaqarsinnaanerat matumani eqqarsaatigineqarpoq.

Erseqqissaatigineqarpoq, nunaateqarfimmik tigusisumut, taamaallaat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit, nunaateqarfik ataatsimut isigalugu, illuutinik sanaartornermut, illuutigisamik qimatamik tigusinermi, aatsaat pineqartunik piginnittuuppat Naalakkersuisut taarsigassarsititsisinnaammata. Taamatut siunniussaqarnermi, nunaateqarnerup illumi pigisami ataatsimi katersuuffeqarnissa siunertarineqarpoq, taamaasilluni pissutsit pissusissamisuunngitsut pinissaat pinaveersaartinneqarpoq, assersuutigalugu illuutigisami qimatami, inuk nunaateqarnermut kiisalu piginnittumut/-nut attuumassuteqanngitsoq najugaqassanngimmat.

Naalakkersuisut, illuutigisamik qimatamik tigusinermi inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisinnaalernerat periuseq nutaajuvoq. Aaliangersakkami siunertarineqarpoq, siornatigut piginnittuusimasut najugaqarfittut inigisaasa, aaliangersakkami aamma ilaatinneqarnissaannut ammaassisoqarnissaa. Illuutigisat qimatat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarneq aqqutigalugu pigilersimasat, inatsit manna malilluguttaaq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsilluni piginnittuulersimasumit pigilerneqarnissaat aaliangersakkami matumani anguniarneqarpoq. Aaliangersagaq malillugu, illuutigisaq qimataq imatut paasineqarsinnaavoq, piginnittuusimasup maannamut illu qimatatut atorsimasimasaa.

 

 § 7–imut

Matumani siunnersuutigineqarpoq piukkunnaateqartumik qinnuteqaateqarsinnaasumut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinissamut periarfissaqartitsineq, aningaasartuu­ti­viit 15%-iata annertoqqataanik inuussutissarsiutigalugu illuutinut sanatitsinermi, allilerinerni imaluunniit tigusinerni taarsigassarsititsisoqarsinnaasoq. Aalajangersagaq siunnersuutigineqartumi § 15-imut atatinneqarluni isigineqassaaq siunertanut assinginut 75 %-it annertoqqataannut tapersiinertut. Isumaa tassa imaappoq qinnuteqartoq § 7 naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinnikut 15 % angullugu aningaasaliiffigineqarsinnaammat, taanna § 15 naapertorlugu tapiissutinik 75 % tikillugit aningaasalersorneqarneranik ataqatigiissinneqarsinnaalluni, taamaasilluni 90 % angullugu nunalerinermik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaa pillugu inatsimmi aningaasalersuinissamut periarfissaasunit aningaasalerneqarsinnaalluni.

§ 8–mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap inatsimmi § 6 naapertorlugu aningaasartuutit suut illumut qimatamut sanaartortitsinermut imaluunniit tigusinermut pilersaarummut tunngatinneqartunut, aamma inatsimmi § 7 naapertorlugu aningaasartuutit suut inuussutissarsiutigalugu illuutinut sanaartortitsinermut, alliliinernut imaluunniit tigusinermut pilersaarummut tunngatinneqartunut erseqqissaavoq. Aningaasartuutit pineqartut taakkuupput pissarsiarinerani nalinga inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut qinnuteqaatigineqarsinnaasut.

§ 6 naapertorlugu illu qimatap tigunerani imaluunniit § 7 naapertorlugu inuussutissarsiutigalugu illuutinik tigusaqarnermut atatillugu pissarsiarinerani nalinga tassaavoq pisiarinerani nalinga.

§ 6 naapertorlugu illu qimatap sanatinnerani aamma § 7 naapertorlugu inuussutissarsiutigalugu illuutinik sanatitsinermi imaluunniit allilerinermut atatillugu pissarsiarinerani nalinga tassaavoq illup toqqaviinut sanaartortitsinermi ikiuuttunut akissarsianut aningaasartuutit tamakkerlugit aamma sanaartortitsinermut atatillugu aningaasartuutit allat ilanngullugit aamma teknikkimut, inatsisilerinermut aamma aningaasaqarnermut siunnersortinnermut aningaasartuutit.

Teknikkikkut, inatsisitigut aningaasaqarnermilu siunnersorneqarnerit ilanngunneqarput, taamaasilluni qinnuteqaateqartoq, sanaartornermut imaluunniit pisinerup kingorna, pitsaasumik aallarnisaanissaminut toqqammavissaqarniassammat.

Imm. 2-mut

Nunaateqarfiit pioreersut tigunerini, inatsit malillugu pissarsiarinerani nalinganut ilaapput illuutit pisariaqartinneqartut tamarmik, maskiinat, uumasuutit aamma nunalerinermi atortuusinnaasut tamaasa.

Teknikkikkut, inatsisitigut aningaasaqarnermilu siunnersorneqarnerit ilanngunneqarput, taamaasilluni qinnuteqaateqartoq, sanaartornermut imaluunniit pisinerup kingorna, pitsaasumik aallarnisaanissaminut toqqammavissaqarniassammat.

Imm. 3-mut

Naalakkersuisut, sanaartornerni tigusinernilu assingusuni nalinginnaasumik aningaasartuutigineqartartut amerlaqataannik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisinnaapput.

§ 9-mut

Imm. 1, nr. 1 aamma 2

Ingerlatsinermut atortunut, atortunullu allanut, nunalerinermik ingerlatsinermi pisariaqartinneqartunut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut qinnuteqaateqartoqarsinnaavoq, tassunga ilanngullugit innaallagissamik pilersuinermut atortunik. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsineq aammattaaq atuuppoq innaallagissiuutini ataavartuusuni mingutsitsisuunngitsullu pillugit innaallagissiorfeeqqat, anorisaatit, seqerngup qinngorneranit nukissiuutit aamma assigisaat, Kalaallit Nunaata CO2-mik aniatitsineranik apparsaaqataasinnaasutut suliniutitut.

Nr. 3-mut

Umiatsiaaqqamut nammineq inuttut angalanermi atorneqartussamut taammaallat taarsigassarsisoqarsinnaanera erseqqissaatigineqarpoq. Tamatumani taamaammat, inuussutissarsiutigalugu inunnik angallassinissamut taarsigassarsisoqarsinnaanera pineqanngilaq. ATV–nik sisamanik assakaasulinnik, ”motorcykkilinik” pissarsiniarluni, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinissamut qinnuteqarnissaq, taamaallat aaliangersakkami nr. 1–imi allaqqasut aallaavigalugit pisinnaavoq, tassa imaappoq nunalerinermik ingerlatsinermi atorneqarnissaa siunertarineqarpat, taamaasilluni pinngortitami angallatit illerngi kusananngitsut killilerneqassapput.

§ 10-mut

Uumasuutinut kinguaassiortunut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnerup, malittarisassanut atuuttunut naleqqiullugu, annikillisarneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamaammat taaneqartutigut aalajangersarneqartut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisoqarsinnaavoq. Siusinnerusukkut naliginnaasumik uumasuutissat tamarmiusut pissarsiarinissaannut taarsigassarsisoqarsinnaagaluarpoq. Tamatumani peqqutaasoq tassaavoq, savaatillit nunaateqarnermillu ingerlataqartut allat, uumasuutaat namminneq kinguaassiortarneri naatsorsuutigineqarmat imaluunniit uumasuutit kinguaasiortussat nunaatilinnit allanik paarlaasseqateqarnermi pissarsiarineqarsimasut uumasuutigisanik namminneq amerlisitseriaasinnaammata.

Nr. 1-imut

Nunaatigisap annertussusaa aallaavigalugu naliliineq apeqqutaassaaq aamma pissarsinermut atatillugu aningaasatigut missangersuutit apeqqutaassapput uumasuutigisat tamakkerlugit immikkuullarissumik amerlisitsinikkut aamma annertuumik amerlisitsinikkut pissanersoq, taamaasilluni aalajangersakkap piumasaqaatai atuutsinneqarlutik.

Nr. 2-mut

Maleruagassami matumani uumasuutinik kinguaassiortitassanik pissarsiniarnermi nunaleri­ner­mik inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsinikkut ammaassisoqarpoq, uumasuutit kinguaassiortitassat annertungaatsiartumik annaaneqarsimatillugit. Maleruagassaq manna malillugu ikiorserneqassagaanni, taava nammineerluni sunniuteqarfigisinnaanngisamik pisoqarsimatillugu ikiorsiisoqarsinnaavoq, nunaateqartup pisumut arlaannaatigulluunniit pinissaanut takorluuisimanngiffigisaani imaluunniit nunaateqartup pisumut qanoq iliuuseqarfigisinnaanngisaanut pisoqartillugu.

Nr. 3-mut

Nr. 3 aallaavigalugu, nutaatut assersuutigalugu savaateqarfimmik pilersitsiniaraanni, uuma­suutinik kinguaassiortussanik pissarsiniarnermut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisoqarsinnaanngilaq, taamaallaalli nunaateqarfiup suliffeqarfittut aallartisaqqinnerani kisimi pisinnaalluni.

§ 11-mut

Naalakkersuisut §§-it 6, 8 aamma § 9 aallaavigalugit, pigisat nalillit iluarsaannerinut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisinnaapput. Nunaateqarnerup ingerlaqqinnissaanut annertuumik pingaaruteqarnera kiisalu nalinginnaasumik naatsorsuutigineqartumillu iluarsartuussinermi aningaasartuutit amerlanerunissaat matumani piumasaqaatigineqarpoq. Tassa pineqarlutik, iluarsartuussinerit, nutarterinerit allanngortiterinerillu, nalinginnaasumik aserfallatsaaliinermut attuumassuteqanngitsut. Tamanna peqquteqarpoq, nalinginnaasumik aserfallatsaaliinerit ingerlatsinermut aningaasartuutinit matussuserneqartassasut naatsorsuutigineqarmat.

Nunaateqarnerup ingerlateqqinnissaanut annertuumik pingaaruteqarnissaanik piumasaqaateqarnermi, pineqartoq tassaavoq, iluarsartuussisoqanngippat nunaateqarnerup ingerlateqqinnissaa nalorninaateqartutut isigineqartoq.

§ 12-mut

Aalajangersakkap siunertanut sunut tapiisoqarsinnaanersoq aamma inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaa pillugu inatsimmi qinnuteqartup tapiissutinik pissarsinissaannut piumasaqaatit atuutsinneqartussat imarimavai.

Nr. 1-imut

Kalaallit Nunaanni nunaateqarnermut sulianut atatillugu tapiissutinik pissarsisinnaassagaanni ukioqqortussutsit 21-niit ukiunut 65-inut killilerneqarsimapput.

Nr. 2-mut

Nunagissaanermik suliaq imaluunniit inuussutissarsiutigalugu illuutinut sanatitsinerni imaluunniit tigusinernut atatillugu tapiiffigineqarnissamut piumasaqaataavoq, qinnuteqaateqartoq nunalerinermik pioreersumik ingerlatsisuussasoq. Taamaasilluni nunalerinermik ingerlassaqarnialernermut aallartisarnermut tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq.

Nr. 3-mut

Qinnuteqartup uppernarsassavaa nunagissaanermik suliani imaluunniit inuussutissarsiutitigut illuutigisaq nunalerinermut siuarsaataallunilu pimoorussinerulersitsissutaanersoq. Aalajangersakkap pimoorussamik pitsaasumillu angusaqarfigineqarnissaanut pisariaqarluinnassuseqarneranik tapiissuteqaqqusinermut qinnuteqaammut tunngaviussapput.

Nr. 4-mut

Nunagissaanermik sulianut nunaateqarnerup aningaasaqarniarneranut pitsaasumik kinguneqartitsissaneranut naatsorsuisoqarnissaanut siunertaq, ilaatigut suliap aningaasartuutaaneranik ersarissumik paasinnikkumanermik piumasaqarnermik tunngaveqarpoq. Pilersaarut qinnuteqartup nunaateqarfianut aningaasatigut pitsaasumik pilliuteqarpat, taava piumasaqaat eqquutsinneqassaaq.

§ 13-imut

Imm. 1-imut

Aalisarnermut, piniarnermut, nunalerinermullu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 13 aallaavigalugu, narsaasiornermut nammineq aallarniutitut pigeriigassat 30 %-iussapput taavalu 70 %-it erniaqanngitsumik akilersugassaanngitsumillu taarsigassarsiarineqarsinnaallutik. Periuseq taanna allanngortinneqarnissaanik siunnersuutigineqarpoq taakkua tapiissutinngortillugit nunagissaanermut aningaasartuutaasunut matussuserneqartussanngorlugit. Tamanna allaffissornermi suliassat oqilisarniarlugit pissaaq. Tapiissutit ataasiaannartumik tunniunneqartassapput, matumanilu taarsigassarsiat taarsersorlugit utertinnissaannut allaffissornermut nukinnik atuiffiujunnarani.

Imm. 2-mut

Suliarineqartussat annertussusaat apeqqutaatillugu, imm. 1-imi qinnuteqaatinut atatillugu tapiissutit nalilersorneqarneranni, nunaminertap annertussusaa aamma suliap pitsaassusia nalilersuinermi ilaatinneqartassapput.

Imm. 3-mut

Nunagissaanermi sulianut atatillugu nalilersuinerni §§-ini 4 aamma 12-imi piumasaqaatit nalilersuinermilu piumasaqaatit assigiinngitsut allaqqasut malinneqassapput.

Imm. 4-mut

Nunagissaanermi sulianut atatillugu peqquserluttoqannginnissaa siunertaralugu, Nunalerinermik Siunnersuisoqarfiup nunalerinermik suliaq naatsoreerpagu pitsaanertut isigineqarsimavoq aatsaat naatsorsuisoqareerpat aningaasanit tunniussisoqarnissaa. Taamatut iliuuseqarnikkut qulakkeerneqarniassammat tapiissutit eqqortuussusaannut nalilersuisoqarsimanera.

§ 14-imut

Nunalerinermut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni aaliangersaq maannamut atuuttoq assigalugu nammineerluni illulianut tapiisarnermut aalajangersagaqarpoq. Maannamut peqqussutip atuuttup § 9-p periarfissiineranik ingerlatitseqqiineruinnarpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq manna naapertorlugu atortussanut aningaasartuutit uppernarsaatitallit 95 % - ii qaangerlugit tapiissutinik tunniussisoqarsinnaanngilaq.

§ 15-imut

Imm. 1-imut

Maleruagassap aalajangersarpaa inuussutissarsiutigalugu illuummik sanaartornermut, allilerinermut imaluunniit tigusinermut tapiissuteqarsinnaaneq, Aaliangersagaq manna peqqussummi atuuttumi § 9–mut naapertuuppoq.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami tapiissutit amerlassussaat erseqqaarinnerusumik nassuiarneqarput taammaattorli inuussutissarsiutigalugu illuutinut atortunut aningaasartuut annerpaamik 75 %-iat tikillugu.

§ 16-imut

Pigisat nalillit §§ 14 aamma 15-imi taaneqartut iluarsaanneqarnerannut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput. Piumasaqaataavoq iluarsaassinerit nunalerinerup ingerlateqqinneqarnissaanut annertuumik pingaaruteqarnerannik aammalu naliginnaasumik naatsorsuutigisamillu iluarsaassilluni aningaasartuutinit qaffasinnerunissaat. Tamatumani pineqarput iluarsaassinerit, nutarterinerit aamma allanngortitsinerit, nalinginnaasumik aserfallatsaaliinerup avataatigut sulianut. Tamanna peqquteqartinneqarpoq naliginnaasumik aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit nalinginnaasumik ingerlatsinermut aningaasartuutinit matussuserneqarnissaat naatsorsuutigineqarmat. Iluarsaassinernut atatillugu nunalerinerup ingerlateqqinneqarnissaannut annertuumik pingaaruteqarneranut piumasaqaammut atatillugu, isumaa uaniippoq nalilersuisoqartariaqartoq iluarsaassineq pinngippat, nunaateqarnerup ingerlaannarnissaanut innarliissanersoq.

§ 17-imut

Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu, Inatsisartut peqqussutaanni maannakkut atuuttumi, taarsigassarsisitseriaatsit assigiinngitsut 14–it neqeroorutigineqarput, taarsigassarsiat assigiinngitsut ernialersukkat arfineq marluk aammalu taarsigassarsiat ernialersugaanatillu akilersugassaanngitsut arfineq marluk.

Nunaatilik amerlanertigut annikitsukkaartunik amerlasuunik taarsigassarsiaqartarpoq, inuussutissarsiutinut tapersiisarnermut aaqqissuussinermit taarsigassarsianit, ingerlatsinermut aningaasartuutit annertunersaat aningaasalersorneqartarmata.

Nunaatilik assersuutigalugu assigiinngitsunik 21–nik taarsigassarsiaqarsinnaavoq. Taakkunannga 21–nit arfineq pingasut ”taarsigassarsiatut mikisutut” taaneqarsinnaapput, taarsigassat akiligassaviit minnersaat 1.500 kr.–iusinnaallutik.

Aaliangersakkami nutaami, ”taarsigassarsiatut mikisutut” taaneqartut ingerlatsinermut akiligassarsiatut inissinneqarnissaat eqqarsaatigineqarpoq, taamaasilluni ullumikkumut naleqqiullugu, allaffissorneq pappiliarsornerlu apparsarneqassammata.

Ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarnerup atuutilernissa siunnersuutigineqarpoq, nerukkaatissanik naatitassanillu pissarsiniarnermi taarsigassarsiat ernialersukkat 100 % tikillugu annertussuseqartarmata. Nerukkaatissanut, naatitassanut, naggorissaatinullu fabrikkini sananeqartunut assigisaannullu taammaallaat ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliissuteqartoqarsinnaavoq. Taamaattorli atortussanik annertunngitsunik pissarsiniarnermi kiisalu aserfallatsaaliinermut aningaasartuutit amerlanngitsut ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarsinnaanerat ammaassiffigineqarpoq.

Imm. 1-imut

Nunaateqarnermut sunniuteqartumik aaliangersimasunut, ingerlatsinermut akiligassarsiat atuutsilernissaannut periarfissiisoqarpoq. Nunaateqarnermik ingerlatsinermut attuumassuteqartutigut akiitsutigut aningaasaliiffigineqarneq aqqutigalugu, atortussat annertunngitsut pissarsiarineri kiisalu aserfallatsaaliinermi suliat annertunngitsut akilerneqarsinnaapput.

Ingerlatsinermut akiligassarsiat atulersinneqarniarput allaffissorneq oqilisaaffiginiarlugu, taamasilluni qinnuteqaateerarpassuit matumani isummerfigineqassanngillat, taakkuli ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarneq aqqutigalugu aningaasaliiffigineqarsinnaallutik. Aningaaserivimmi taarsigassarsineq/akiliutigeriaannanngorlugit atukkiussat qularnaveeqqusiisoqannginneranut peqqutaavoq, Naalakkersuisut aningaasat ingerlatsinermut allamulluunniit atorneqarnerinut nakkutiginninnertik annaarusunngimmassuk.  Aningaasartuutit akilerneqarnerisa kingorna aningaasanik tunniussisoqassaaq, taamaattoqannginneranili assersuutigalugu akiligassap allagartaa uppernarsaatitut nassiunneqassaaq. Akiligassat akilerneqarnerinut, Naalakkersuisut uppernarsaammik takusaqarusunnerannut, Naalakkersuisut, pisortat aningaasaliissutaasa ingerlatsinermi nakkutiginnittussaatitaanerat peqqutaavoq, Naalakkersuisut innuttaasunut periarfissiissutaat akiligassarsisitsinermi atuuffissamminnut atorneqarnissaat piumasaqaataammat.

Naalakkersuisut pissusissamisoortumik, pisortanit aningaasaliissutigineqartut, atorfissaminnut atorneqarnersut uppernarsassallugu soqutigivaat, tamannalu aaliangersakkami matumani anguniarneqarpoq.

Imm. 2-mut

Imm.1-imi siunertarineqartutut taakkartorneqartut saniatigut, immikkut tassanngaannartumik pisoqartillugu ingerlatsinermut akiligassarsiat periarfissaassapput. Atorneqarsinnaaneranut periarfissat tassaallutik, ingerlaannartumik iliuuseqartoqanngippat, annertuumik annaasaqarfiusinnaasunik pisoqariasaarpaat. Nunaatillip nammineq isorineqarfigineqarsinnaan­ngi­saanik pisoqarpat ikiussallugu matumani siunertarineqarpoq. Assersuutigalugu, naatitanik/ne­rukkaatissanik katersiniarnermi, maskiinat iluarsartuunnissaat pisariaqalerpat.

Imm. 3-mut

Peqqussutip akuersissutigineqarneranut atatillugu, ingerlatsinermut akiligassarsiat tunniunneqarsinnaanerinut malittarisassiortoqassasoq ilimagineqarpoq. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut, ingerlatsinermut akigassarsiat taarsersorlugit akilersorneqarnissaannut malittarisassiornissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aaliangersakkami, Naalakkersuisut ingerlatsinermut akiligassarsiat tunniunneqarnerini aaliangersimasumik erniaqartinnissaannut periarfissaqarnerat taaneqarpoq. Nalunaarummi, ingerlatsinermut akiligassarsiat tunniunneqartarnissaanut toqqammavissanik aaliangersaasoqarsinnaavoq.

§ 18-imut

Imm. 1-imut

Peqqussummi maannamut atuuttumut sanilliullugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnerup, taarsigassarsititseriaatsit atuuttut taarsissavai. Inatsit nutaaq taamaalilluni tamatumuunakkut siulianut sanilliullugu piuminarsaavoq. Inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsititsisarneq tunniunneqartassaaq aamma akilersorneqartassaaq aalajangersakkamik ernialersorlugu taarsersugassatut atukkatut.

Imm. 2-mut

Inuussutissarsiornerup siuarsarneqarnissaanut taarsigassarsianut akilersuinissamut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput, taamaattorli erniat utertillugit akilersornerannut atuutinngilaq.

Aaliangersagaq manna malillugu, assersuutigalugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat akilersornerini, taarsigassarsisoq 1 krone-mik akiliigaangat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat 1 kr. 25 øre–mik appartarsapput. Taamaasilluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik apparsaalluni taarsersuisoq, Naalakkersuisuniit 25 øre-nnattassaaq imaluunniit akilersukkami 25 %-iinik tapiiffigineqartassaaq.

Imm. 3-mut

Matumani nunalerinermik ingerlatallit ataatsimoorlutik illuutinik aamma maskiinanik pisisalernerulernissaannut kaammattuutaasinnaasutut nunaateqartut arlallit ataatsimut pissarsinerminnut annertussusikkamik tapiinikkut periarfissaqartitsilerneq ilanngunneqarpoq, taamaasilluni ataatsimoortumik aningaasartuutit appartinneqassapput nunaateqartumullu ataasiakkaanut aningaasartuutikillisaanermik kinguneqassalluni.

Imm. 4-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat utertillugit taarsersornerannut tapiissutit annertussusissaannik, Naalakkersuisut inuussutissarsiutinik pingaarnerit iluanni aaliangersimasutigut siuarsaanissamik kissaateqarnerannut naapertuuttumik, Naalakkersuisut aaliangersaassapput. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut ataasiakkaanut tapiissutit taarsersunissamullu piffissaritaasoq aaliangersarneqassapput, piffisarlu taarsersuiffiusoq tamaat atuutissallutik.

Nr. 5-imut

Taamatut inuussutissarsiuteqalernissaq oqilisarniarlugu, aaliangersakkami, nunaatilinngorlaamut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi, tapiissutigineqartartut procentii nalinginnaasumit qaffasinnerussapput. Erseqqissaatigineqassaaq procenti aalajangersarneqassammat, taamaammat imm. 4-mi procentimut taaneqartumut atatillugu isigineqassanngimmat. Tamanna peqquteqarpoq Naalakkersuisunit siunertarineqanngimmat procenti 75 %-i qaangissagaa, soorlu imm. 4-mi taaneqartutut.

Imm. 6-imut

Naalakkersuisut erniat annertussusissaannik, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taarsersorneqarnerini tapiissutissat annertussusissaannik, atugassaritaasutigullu allatigut aaliangersaanissaminnut pisinnaatitaapput. Nalunaarusiornikkut taarsersuinermi tapiissutigineqartussat amerlassusissaat pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq, tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut inuussutissarsiutit assigiinngitsut akornanni, inuussutissarsiutillu ataasiakkaat iluini tulleriissaarillutik pingaarnersiuisinnaapput.

§ 19 –imut

Imm. 1 aamma 2

Naalakkersuisut aaliangerunik inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsiniarlutik, qinnuteqaateqartup nammineq, pissarsiarinninnermi nalingata minnerpaamik 10 %-ianik aallaqqaasiinissaa imaluunniit pilersaarummut aningaasartuutissatut akuerisat nalingi Naalakkersuisut piumasaqaatigissavaat. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit inatsimmik piuminarsaanermut atatillugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnerit tamarmik 10 %-imik aallaqqaasiiffiussapput. Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapiissuteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut maannamut atuuttumut naleqqiullugu annikitsuinnarnik allannguuteqarpoq. Namminerluni illuliaasartut allannguiffigineqarput, maannakkut nammineerluni aallaqqaasiutissaq 10 %-iussaaq, siornatigut 5 %-iulluni.

Imm. 3-mut

Aaliangersakkami, nunalerinermik ingerlatallit, namminneq, pigisanit nalilinnit, aningaasanit tigoriaannaaanngitsunit, aallaqqaasiutissaminnik akiliisinnaanerannut, aningaasanngorlugu akiliuteqanngikkaluarluni ammaassisoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Naalakkersuisut allaqqaasiutissatut pissarsianit, nutaatut akianit, pigisanik nalilinnik, nalikilliliinermi nalilersuisinnaatitaapput.

Imm. 4-mut

Taamatut inuussutissarsiuteqalernissaq oqilisarniarlugu, nunaatilinngorlaamut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisinnaanermut periarfissat aaliangersakkami oqilisarniarneqarput, tamatumani nammineq aallaqqaasiutitut akiliutissat affaannanngortinneqarlutik.

Imm. 5-imut

Nunaatilinngorlaaq, ukiunut pingasunut atuuttussamik aningaasaliissuteqarnissamut missingersuusiorsimassaaq, nunaatilinngorlaallu pissarsiarinninnermi nalingata 5 %-ia, nammineq aallaqqaasiutissatut taarsigassarsiarisinnaavaa, taanna nalinginnaasumik 10 %-iugaluarpoq.

Imm. 6-imut

Naalakkersuisut nalunaarusiornermikkut, nammineq aallaqqaasiutissap qaffasinnerunissaa malittarisassiuussinnaavaat. Aallaqqaasiutissap qaffasinnerunissaa eqqartorneqarsinnaavoq, inuussutissarsiutip pineqartup, ima imminut akilersinnaatigisoq, qinnuteqaateqartoq qaffasinnerusumik nammineq aallaqqaasiisinnaasutut, nalilerneqarpat.

§ 20-mut

Imm. 1-imut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi, piffissaq taarsersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunik 25–nik sivisussuseqarsinnaavoq.

Sanaartornermut, tigusinermut, allilerinermut, imaluunniit nunalerinermi illuutinik sananermut, peqqussut maannakkut atuuttoq tunngavigalugu tapersiisarnermi, ukiut taarsersuiffissat 25–upput. Peqqussummut maannakkumut atuuttumut naleqqiullugu allannguuteqartoqanngilaq.

Sanaartornermut, tigusinermut, allilerinermut, nunalerinermilu illuutigisat pitsaanngorsaaffiginerinut, piginnittumut, atuisumut, pisortaasumut illumik najugaqarfissamik ataatsimik sanaartornissamut imaluunniit nunaatigisamik tigusinermi illuliornermut imaluunniit illuutigisanik qimatanik tigusinermut, innaallagissap aqqutaanik pilersitsinermut, toqqavissap sanaartugassallu allat sananerini, sanasunik ikiorteqarnermut, kiisalu nunalerinermi illuutigisani atugassamik, inaallagissiorfimmik atuinissamut atortussanik pissarsinermi, aammalu teknikikkut, inatsisitigut aningaasaqarnerullu tungaatigut siunnersorneqarnermut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi, taarsersuineq sivisunerpaamik ukiunik 25–nik sivisussuseqarsinnaavoq.

Taamaasilluni ukiunit 25–nit sivikinnerusumik taarsersuinissaq periarfissaavoq.

Maskiinanik, sakkunik, imerterinissamut atortorissaarutinik, ungaluliornissamut kiisalu ingerlatsinermi atortunut allanut pisariaqartunut aammalu umiatsiaaqqamik, nammineq inuttut angallatissamik, pissarsinermut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi, piffissaq taarsersuiffissaq sivisunerpaamik ukiunik qulinik sivisussuseqarsinnaavoq. Taamaasilluni ukiunit qulinit sivikinnerusumik taarsersuinissamut aaliangersagaq periarfissaqartitsivoq.

Imm. 2-mut

Tapiissutigineqartut taarsersornissaannut, ukiumik ataatsimik marlunnilluunniit kinguartitsisoqarsinnaavoq, taamaasilluni piffissaq taarsersuiffissaq, kinguartitsineq ilanngullugu sivisunerpaamik ukiunik marlunnik sivisussuseqarsinnaavoq. Ingerlatsinermut tunngassutillit kinguartitsinermut peqqutaasinnaapput. Qinnuteqaateqartup uumasuutiminik ataatsimoortumik amerlisaanissani kissaatigippagu, taamaasillunilu ukiumi siullermi savaaqqanik ikinnernik toqoraaniarluni aaliangerpat, tamanna kinguartitsinermut peqqutigineqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi, § 10 aallaavigalugu uumasuutinik kinguaassiortunik pissarsinermut taarsersuineq sivisunerpaamik ukiunik tallimanik sivikinnerusinnaavoq. Taamaasilluni ukiunit tallimanit sivikinnerusumik taarsersuinissamut aalajangersagaq periarfissiivoq.

Peqqussummi atuuttumi piffissaq taarsersuiffiusoq amerlanerpaamik ukiunik qulinik sivisussuseqarsinnaavoq.

Imm. 4-mut

§§-it 6 aamma 8-mi taaneqartut malillugit, pigisat nalillit iluarsartuunnerinut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi aallaavigisaq siulleq toqqammavigineqassaaq. Taamaammat inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinermi, pigisat nalillit iluarsartuunnerinut taarsigassarsiat taarsersornissaannut piffissaq taarsersuiffiusussaatitaasoq atorneqassaaq. Pigisanut nalilinnut iluarsartuunneqartunut, taarsersuinissami piffissaq sinneruttoq sunnerneqarnavianngilaq.

Innaallagissap aqqutaanut iluarsaassinernut ilaasunut inuutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsinermi taarsigassarsiat taarsersornissaanut piffissaq annerpaamik ukiunut qulinut sivisussusilerneqarpoq, pissutigalugu naatsorsuutigineqarmat iluarsaassinernut aningaasartuutit nutaamik sanaartornernut naleqqiullugu annikinnerussasut. Aalajangersagaq innaallagissamut tunisassiorfinnut atuutinngilaq.

Siornatigumut naleqqiullugu, taarsersuinissamut piffissaq sivisunerpaaq ukiunut qulinut killeqarunnaarpoq. Imatut sukaterisoqarpoq, iluarsartuussinissaq nunaatigisap ingerlateqqinnissaanut annertuumik pisariaqartinneqarpat, nalinginnaasumillu naatsorsuutigineqartumillu iluarsartuussineq annertuumik aningasartuutaasariaqarpoq.

§ 21-mut

Imm. 1-imut

Pigisat nalillit, aningaasalersorneqarnissaanut taarsigassarsiaritinneqartut qularnaveeqquserneqarnissaasa isumannaatsuunissaa, aningaaserivimmiit tamatigut piumasaqaatigineqartassaaq.

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinermi, Namminersorlutillu Oqartussat kisimik, pissarsinermut aningaasaliissuteqartuuppata, pigisat nalillit taarsigassarsititsiffiusut siullertut qularnaveeqqusiiffigineqarsinnaapput.   

Namminersorlutik Oqartussanut, ”isumannaanerpaaq” tassaavoq, namminersortut aningaasaliissuteqarnerini, qularnaveeqquteqarfittut pingaannginnertut inissisimaneq, pingaartumik aningaaserivinnut. Aaliangersakkami, taarsigassarsisup taarsigassarsiaasa ataatsimoortut, sapinngisamik eqaallisaaffigineqarnissaat anguniarneqarpoq, tamatumanili Namminersorlutik Oqartussat aningaasaliissuteqarnerminni annaasaqannginnissaat qulakkeerneqassaaq. Taamaammat isumaqatigiissummi immikkut allangortitsinerit akuerineqarsinnaapput.

Nunalerinermi illuutigisat ataatsimut qulakkeerinnissutaasinnaanngippata, allatigut qulakkeerisoqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaavoq. Qulakkeerinnissutaasinnaasoq alla tassaasinnaavoq pigisaq nalilik tuniniarneqarnerani atukkap nalingata naleqqatigisaanut.

Imm. 2-mut

Pigisat nalillit, illuutigisalli ataatsimoortut pinnagit, aaliangersakkamut attuumassuteqarput, tamatumanilu § 21 imm. 1–imi allaqqasut malinneqassallutik. Aaliangersagarli malillugu, pisariaqanngitsutut nalilerneqarpat, qularnaveeqqusiisoqartariaqanngilaq.

Naqissusiinikkut akiitsut pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 21–mi allaqqasut aallaavigalugit, nunalerinermi inuussutissarsiuteqarnermi, inuussutissarsiutinik siuarsaanermi akiligassaqartoqartillugu, Inatsisartut inatsisaat atuutissaaq.

§ 22-mut

Imm. 1-imut

Nunalerinermut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni § 19–imi allannguuteqartoqanngilaq. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsisarnermi ernialersuineq akilersuinerlu pillugit Naalakkersuisut malittarisassiussapput. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat naafferarlugit akilersorneqarsinnaapput, suliat ilaasa naammassineri ilutigalugit akiligassap allagartaa takkukkaangat.

Imm. 2-mut

Naalakkersuisunit malerugassaq manna naapertorlugu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamakkerlugit ingerlaannartumik akileqquneqarsinnaapput piffissaagallartillugu akiliuteqartoqannginneranut atatillugu imaluunniit attartortitsinermut piumasaqaatit allat suusupagineqartillugit.

Taarsigassarsiat uterteqqulllugit akileqquneqarsinnaapput pisut kingusinnerpaamik ullormi akiliiffissami, erniat imaluunniit akilersukkat akilerneqanngippata, tassa akiligassanngorneranit kingusinnerpaamik ullut 30-t ingerlareerpata. Matumanili apeqqutaassaaq, taarsigassarsisoq, akileeqqusissummik tigusinerup kingorna ullut arfineq marluk qaangiutsinnagit, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiarisami erniaanut akilersukkaminullu akiliisimanersoq. Kingusinnerpaamik ulloq akiliiffissaq kingulleq, Naalakkersuisut akileeqqusissutaat nassiunneqariissaaq imaluunnit saqqummiunneqariissaaq, tassanilu erseqqaarissumik takuneqarsinnaassaaq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat erniaat akilersukkallu, ulloq akileeqqusiffik nalaarlugu akilerneqarsimanngippata, taarsigassarsinermilu isumaqatigiissutit sumiginnarneqarsimappata, taarsigassarsiat tamavimmik taarserneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaammat, tassunga ilanngullugit inatsimmi § 32 imm. 2 aallaavigalugu, taarsigassarsisoq atukkamigut aalajaalluni ilisimatitsinngippat aamma taamatut pisoqarsinnaavoq.

Imm. 3-mut

Aaliangersakkami imm 3-mi piffissakkaartumik akilersuinerup pissusissamisoortumik atuunnissaa aaliangersarneqarpoq. Piffissakkaartumik akilersukkap, piffissaq eqqqorlugu akilerneqarnissaa tassaavoq, ullormit akiliiffissamit ullut 30–it qaangiutsinnagit. Taamatut piffissakkaartumik akiliisoqannginnera pippat taava akileqqusiffimmiit ulluliunneqartumit ullut arfineq marluk qaangiuppata, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat tamakkerlugit akiligassanngussapput.

Imm. 4-mut

Aaliangersagaq malillugu, Naalakkersuisut piffissakkaartumik akilersuinerup kinguartinneqarneranik nalunaaruteqarsinnaapput. Kinguartitsisoqarnerani, suusupaginnittoqarnera peqqutaanngilaq, matumanimi Naalakkersuisunut, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsinermi, taarsersuinissap allannguuteqarnera isumaqatigiissutigineqareermat. Sivisunerpaamik ukiut marluk tikillugit kinguartitsisoqarsinnaavoq.

Piffissakkaartumik taarsersukkat kinguartinneqarnissaanni piumasaqaatigineqartoq tassaavoq, inussutissarsiutinik siuarsaanermi taarsigassarsiat tamakkiisumik amerlassusaasa 60 %-iat qaangerlugu qulakkeersimanissaat, taamatuttaarlu akiliisinnaannginneq ataavartussaanngitsutut Naalakkersuisunit nalilerneqarpat.

 ”Ataavartussaanngitsutut” oqarnermi pineqarpoq, piffissakkaartumik akilersuinermi akiliiffisaq siulleq, taamatuttaaq ukiunit marlunnit sivisunerusinnaanngilaq.

Imm. 5-imut

Naalakkersuisut piffissami aaliangersimasumi piffissakkaartumik akilersukkat kinguartinneqassasut akuerippassuk imm. 4 aallaavigalugu, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik piffissaq taarsersuiffissaq, taarsersuineq aallarteqqippat, taamatut sivisutigisumik sivitsorneqassaaq. Taarsigassarsisoq piffissakkaartumik akiligassaminik ataatsimik kinguartitsinissaminut akuerineqarsimappat, piffissaq taarsersuiffissaq sinneruttoq, piffissakkaartumik taarsersuiffimmik ataatsimik sivitsorneqassaaq.

Imm. 6-imut

Naalakkersuisut immikkuullarissumik aatsaat pisoqartillugu, ukiunit marlunnit sivisunerusumik piffissakkaartumik akiligassanik kinguartitsisinnaapput. Immikkuullarissumik pisoqarneranik oqarnermi pineqartut tassaapput, silap pissusaa peqqutaappat kiisalu inuussutissarsiornermi qaqutigoortumik aporfeqartoqarpat. Assersuutit taaneqartut itisilerneqarpallaanngillat.

Aaliangersakkamik atuiffiusinnaasut tassaapput, qulaani taaneqareersutut pissutsit atuuppata aammalu nalinginnaasumik pissutsinut attuumassuteqartumik immikkuullarissumik pisoqarpat. ”Nappaammik” oqarnermi, pineqartoq tassaavoq, taarsigassarsisup inuussutissarsiutiminik ingerlatsisinnaaneranut sunniuteqartumik sivisuumik napparsimasoqarpat.

Kinguartitsinissamut periarfissiinermut peqqutaasoq tassaavoq, ataavartuunngikkaluamik akiliisinnaajunnaartoqartarmat. Taarsigassarsisoq ukiut marluk qaangiunnerini, pisunilu immikkuullarissuni ukiut marluk qaangerlugit sivisussusilimmik akilersuisinnaanngippat, isumaqatigiissutit malillugit inuussutissarsiutinut siuarsaanissamut taarsigassarsisoq, maannakkut kingornagullu taarsiisinnaanngitsutut nalilerneqassaaq, taamaasilluni inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsineq atorunnaartutut nalunaarutigineqassaaq, qularnaveeqqutaasinnaasullu tiguneqassallutik.

§ 23-mut

Naalakkersuisut tapiissutinik utertitseqqusisinnaatitaapput, aaliangersakkamili taakkartorneqartutigut, pinngitsooratik taamaaliornissamut pisussaaffeqanngillat.

Nr. 1-imut

Tapiissutit utertinneqarsinnaaneri pillugit nassuiarluakkanik najoqqutassiortoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, atornerluinissamut pinaveersaartitsineq tamatumunnga peqqutaavoq. Ukiut malittut marluk ingerlanerini, tapiissutinik pissarsisoq, nunalerinermik inuussutissarsiuteqartutut ingerlaqqissinnaajunnaarpat, imm. 1–imi taaneqartut akiitsunngortunut akileeqqusinerit atuussinnaapput. Tamatuma saniatigut, qinnuteqaateqartoq allamik suliffittaarsimappat imaluunniit ilinniartunngorsimappat immikkuullarissumik pisoqarnera isiginiarneqassaaq. Taamatut pisoqarnerini, sakkukinnerusumik nalilersuinissaq pisariaqassaaq, qinnuteqaateqartoq nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermut pituttorsimassanngippat.

Nr. 2-mut

Naalakkersuisut nammineerluni illuliornermut imaluunniit tigusinermut tapiissutinik utertitseqqusinissamik piumasaqaateqarsinnaapput, tapiissutinik pissarsinermiit ukiut qulit qaangiutsinnagit taarsigassarsisup illu tunippagu. Inatsisissatut siunnersuut aqqutigalugu, Naalakkersuisut assigiinngitsunik tapiissuteqartarnerini, assersuutigalugu nammineerluni illuliaasartunut tapiissuteqartarnerup atornerlunneqannginnissaa qulakkeerniarneqarpoq, assersuutigalugu nammineerluni illuliamut tapiissuteqarnerup kingorna, tapiissutit tunniunneqarsimatsiaannartut, tuniniaanermi atugassaritaasunit appasinnerusumik akilerlugu tuniniaasoqarnissaa pinaveersaartinneqarpoq. Sivisuumik piffissaqartitsinermi, qinnuteqaatit pimoorussisut qulakkeernissaat Inatsisissatut siunnersuummi anguniarneqarput. Tapiissutinik tigusereernerup kingorna tamanna anguniarlugu nammineerluni illuliaq ukiut qulit iluanni tunineqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut akuersisimatinnagit, tapiissutit utertinneqaqqullugit peqqussummik pinngitsoorumagaanni.

Nr. 3-mut

Aaliangersakkami erserpoq pisortanit akuersissutinik pissarsisimannginneq tapiissutinik utertitseqqusinermik kinguneqarsinnaasoq. Assersuutigalugu tapiissutinik pissarsisimasup uumasunik paarsilluarnissaq pillugu, Inatsisartut inatsisaat aallaavigalugu, sutigut tamatigut uumasunik attuumassuteqarnissamut inerteqquteqarfigineqarpat, tapiissutit utertinneqarnissaat piumasaqaatigineqarsinnaasoq.

Nr. 4-mut

Tapiissuteqartarnermi Naalakkersuisut atugassaritaasutut aaliangersagai sumiginnarneqarpata, tapiissutit utertinneqarnissaannik Naalakkersuisut piumasaqaateqarsinnaapput, Naalakkersuisut tapiissuteqarnermi toqqammavigisaat eqqunngippata imaluunniit qinnuteqaateqartumit, piumasaqaatit imaluunnit atugassarititaasut taaneqartut naammassineqanngippata taamatuttaaq pisoqarsinnaavoq.

§ 24-mut

Imm. 1 aamma 2-mut

Aaliangersakkap kinguneranik, tapiissutit utertillugit akilersornissaanut atatillugu naatsorsuinermi ukiut 33–t ingerlanerini, ukiumut 1/33–imik apparsarneqarsinnaapput, tapiissutit tiguneraniit naatsorsorneqartumik.

Tulliuttumi assersuut tapiissutit utertillugit akilersornissaanut atatillugu piumasaqaatissat ersarissassavaat:

Tapiissutit 30. juni 2009–mi tunniunneqarput.

11. januar 2014–imi, utertitseqqusilluni piumasaqaateqartoqarnerani, utertitassatut tigujumaneqartut naatsorsornerini angusaq tassaavoq 6/33, taannalu tapiissutigineqareersunit amerlisarneqassaaq.

Ukiumik aallartittumik oqarnermi, ukioq ilivitsoq pineqarpoq. Tapiissutinik tigusinermik oqarnermi, ulloq tapiissutinik tunniussiffiusoq pineqarpoq.

§ 25-mut

Aalajangersagaq una naapertorlugu inuussutissarsiornermik illuutigisaq imaluunniit nammineerluni illuliaq, arlaatigut tunisisoqaqqusaanngilaq. Tamannali pisinnaavoq tunisineq Naalakkersuisunut saqqummiunneqareerpat akuerineqarlunilu.

Imm. 2-mut

Tapiissutinik pissarsisoq toquppat, qimataasut tapiissutinik pissarsisup pisinnaatitaaffiinik pisussaaffiinillu tigusisinnaatitaapput.

§ 26-mut

Tapiissutinik pissarsisup kissaateqarneratigut, illutigisamik imaluunniit illumik najugaqarfigisamik, illup tamakkiisumik appaarsaaffigineqarnerata naammassinissaata tungaanut Naalakkersuisut tigusinissaminnut pisussaatitaapput.

§ 27-mut

Inuussutissarsiornermik illuutinik sananermut, imaluunniit tigusinermut imaluunniit nammineerluni illuliassamik sananermi, piginnittumut, atuisumut, pisortamut imaluunnit ikiortimut ataasiaannarluni tapiissuteqartoqarsinnaavoq, matumani tapiissuteqarnissamut aningaasaliissutit killeqarmata.

§ 28-mut

Imm. 1-imut

Aaliangersagaq Aalisarnermut, piniarnermut, nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi, § 27 nr. 10, 12. november 2001–imeersumik piuminarsaaneruvoq. Malittarisassat atuuttut malillugit, taarsigassarsianik ernialersuinerup unitsinneqarnera, qularnaveeqqutip inissisimaneranut attuumassuteqarpoq.  Aaliangersagassatut siunnersuutigineqartoq nutaaq aallaavigalugu, piffissaq taarsigassarsianik atorunnaarsitsiffik Naalakkersuisut tungaanniit aalajangiisuuvoq. Atorunnaarsitsinermi Naalakkersuisut qularnaveeqqutinik, naleqarpata tigusisussaanerat tamatumani pineqarpoq.

Taarsigassarsisoq, inatsisit aallaavigalugit, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiami apparsarneqarnissaanut tapiissutinik pinngitsorani pisinnaatitaaanngilaq. Tamanna ilanngunneqarpoq atornerluinissaq pinaveersaartinniarlugu. Pissutsilli piviusut takutippaat, taarsigassarsiat sumiginnagaasut taarsipallannissaat anguniarlugu Naalakkersuisut tapiissuteqartarsimasut. Periuutsip taassuma allanngortinneqarnissaa siunniunneqanngilaq, atornerluinissamulli periarfissat pinaveersarsimatinneqarput.

Imm. 2-mut

Taartissat apparsarnissaannut ukiumoortumik tapiissuteqartarneq pillugu aalajangersagaq, peqqussummik atuuttumik ingerlatitseqqiineruvoq.

Ukiumoortumik tapiissutit, taarsigassarsisullu ukiumoortumik akiligassai, qaammatit aqqaneq marluk qanngiutereersut aallaavigalugit naatsorsorneqartarput. Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik ullormit atorunnaarsitsiffiannit qaammatit aqqaneq marluk naatsorsorneqassapput.

Aaliangersagaq imatut paasineqassaaq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat atorunnaarsinneqarnerisa ullulerneqarnerata kingorna, taarsigassarsisup akilersugaasa amerlaqataanik Naalakkersuisut tapiissuteqartassapput.

Taarsersugassat sumiginnarneqarnissaasa kajuminnartuunnginnissaa, aaliangersakkap suliarineqarnerani eqqarsaatigineqarpoq, taamaasillunilu inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taarsersorneqarnissaanni atugassarititaasut, sumiginnaanikkut iluanaarnarne­runis­saat anguniarneqarani. Periuseq maannamut atuuttoq malillugu, pigisat nalillit taarsigassarsissutaasut, taamatuttaarlu isertitaqarnissamut toqqammavigisaq sumiginnaanermi annaaneqartussaammata, taamaammat sumiginnaaneq kajuminnartutut isigineqarsinnaanngilaq.

§ 29-mut

Imm. 1-imut

Isumaakkerinninnissamut periarfissat annertunerusumik maannamut peqqussummut atuuttumut sanilliullugu allannguuteqarnissaat siunnersuutigineqanngilaq. Ukiut angusat imaluunniit utoqqalinersiaqalerneq pissutigalugu, isumakkerinninnissamut periarfissat ingerlateqqinneqarnissaat siunnersuutigineqanngilaq. Inuussutissarsiutinut tapersiisarnermi aningaasaliissutigineqartartunik atornerluinissamut tunngaviliisuusinnaanera matumani peqqutigineqarpoq. Nunalerinermik ingerlatallip, 65–inik ukioqalereersup, malittarisassat atuuttut malillugit, savaateqarfiutini assersuutigalugu ilaquttami ilaannut akikitsunngorlugu tunisinnaavaa, matumani akiitsumi sinnerisa isumakkeerinnissutigineqarnissaat naatsorsuutigisinnaagamiuk. Taamatulli pisoqannginnerani, malittarisassat atuuttut malillugit, Naalakkersuisut qularnaveeqqusiisutut tunisinermi akigititaasumik akuerseqqaartussaapput.

Taarsigassarsisoq amerlasuunik akiitsoqarpat, aaliangersakkami matumani malittarisassat malillugit, isumakkerinniffigineqarsinnaavoq. Siunnersuummi § 28 aallaavigalugu, atorunnaarsitsinermi ernialersuineq unitsinneqartarpoq.

Imm. 2-mut

Ukiunik qaninnernik oqarnermi, pineqartut tassaapput ukiut marluk pingasut.

Taarsigassarsisup, ukiuni qaninnerni, inuussutissarsiutinik siuarsaanermi taarsigassarsiaminik taarsersuinissamut periarfissaqarnera tunngavigalugu, imm. 3–mi allaqqasut aallaavigalugit nalilersuisoqassaaq.

Imm. 3-mut

Taarsigassarsisup akilersuinissamut periarfissaqarnera nalilersorniarlugu, taarsigassat amerlassusaat, taarsigassarsisup inoqutaasalu pisuussutaat, matumani ilaallutik katersat, akiitsullu, saniatigut pigisat aammalu taarsigissarsisup pigisai nalillit, nalilersuiffineqassapput. Nalilersuineq pissaaq, taarsigassarsisup ilinniagaa, allatullu suliassaqarnerup tungaatigut periarfissai aallaavigalugit, taarsigassarsisoq, taartissaminik akilersuinissaminut isertitaqarsinnaassanersoq nalilersorneqassalluni. Taarsigassarsisup ukiui aallaavigalugit, siunissami suliassaqarnermut periarfissaqarnera nalilersuinermi ilanngunneqarsinnaavoq.

Imm. 4-mut

Aaliangersagaq imatut paasineqassaaq, taarsigassarsisoq sapinngisaminik taarsersuisimmappat, ukiut qulit qaangiunnerini akiitsuminik tamakkiisumik isumakkeerfigineqarsinnaasoq.  Tamatumunnga, taarsersuisup taarsersukkaminik akilersuiinnarnissaata pissusissamisoortutut isigineqannginnera tunngavigineqassaaq. Taamaaliornissamut nalilersuinermi aallaavigineqassaaq, taarsersuisup akilersuinera inuttaanut qanoq oqimaatsiginersoq.

Imm. 5-imut

Inuit kisimik, piginneqatigiiffiit pinnagit Naalakkersuisunut akiitsuminnik isumakkeerfigineqarsinnaapput.

§ 30-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat, siusinnerusukkullu taarsigassarsiat pillugit isumaqatigiissutip allanngortinnissaanut aaliangersagaq periarfissiivoq. Matumanili piumasaqaatigineqarpoq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ukiut tallimat sinnerlugit atuutereersimanissaat, tassami inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat, Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat kiisalu Inatsisissatut siunnersuut manna malillugu, tarsigassarsiat ajornartorsiutitaqanngitsumik ikinnerpaamik ukiuni tallimani taarsersorneqarsinnaammata.

Siusinnerusukkut malittarisassat atuuttut malillugit erseqqissarneqarpoq, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat isumaqatigiissut malillugu taarsersorneqarnissaasa ilimanaateqarnerat ilaatinneqassasoq.

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsinermi isumaqatigiissutip allanngortinneqarnerani, pigisani nalilinnik qularnaveeqqusiineq annaaneqassanngilaq.

§ 31-mut

Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianut atuuttunut, akiligassanik nikisitsineq pisinnaavoq, nutaatut taarsigassarsialik, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit tapiissutinik pissarsinissamut piumasaqaatinik naammassinnippat.

Akiligassallit nikinnerat pillugu nalinginnaasumik obligationinut inatsisitigut malittarisassat nassataannik aaliangersagaq matumani taamaallaat aaliangersaavoq. Tassa imaappoq, isumaqatigiissutit nassataannik, akiitsortoq nutaaq pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu tigusissaaq. Naalakkersuisut isumaqataappata, isumaqatigiissut aatsaat allanngortinneqarsinnaavoq.

§ 32-mut

Imm. 1-imut

§ 22 imm. 2 aallaavigalugu, Naalakkersuisut aaliangersinnaapput, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsitsineq atorunnaarsinneqassanersoq, tassa taarsigassarsiat tunniunneqartut, imaluunniit tapiissutit paasissutissat eqqunngitsut tunngavigalugit tunniunneqarsimappata. Inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsititsineq atorunnaarsinneqassappat, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat ingerlaannartumik utertinneqassapput.

§ 22 imm. 2–mut innersuussuteqarnermi aaliangersarneqarpoq, Naalakkersuisut taarsigassarsianik atorunnaarsitsineranni, nalinginnaasumik obligationinut inatsisitigut malittarisassat matumani malinneqassasut.

Pisortanut akiligassat kinguaattoorutit akilerneqarnissaannut pinngitsoortitsiniarnerlu pillugit Inatsisartut Inatsisaat malillugu, nunalerinermi inuussutissarsiutinik siuarsaanermi Inatsisartut inatsisaat aallaavigalugu pisassarilerneqarsimasut tiguniarneqarneri pissapput.

Naalakkersuisut naliliigunik paasissutissat eqqunngitsut tunniunneqarsimasut, Naalakkersuisut misissortariaqassavaat paasissutissat eqqortuunersut.

Imm. 2-mut

Inuit piginneqatigiiffiilluunniit, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik tapiissutinilluunniit pisartut, aningaasatigut atukkatik pillugit Naalakkersuisunut paasissutissiisussaatitaapput. Paasissutissiisussaatitaanermi pineqartut tassatuaapput, Naalakkersuisut ilisimariigaat allannguuteqarsimappata paasissutissiissutissat.

Annertuumik allannguuteqartoqarneranik oqarnermi, pineqartut tassaapput inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsiat taarsersornerini allannguutit taarsersuinissamut periarfissanut sunniuteqarsinnaasut. Naalakkersuisut taarsigassarsisumut, taarsigassarsianut imaluunniit tapiissutinut tunniunneqartunut sunniutaasut pillugit uppernarsaatinik nassiussinissaa piumasaqaatigisinnaavaat.

Aningaasaqarnermut tunngasutigut oqarnermi, pineqartut tassaapput, inuussutissarsiornermi imaluunniit suliffeqarnermi atugassaritaasut, assersuutigalugu inuussutissarsiuummik ingerlatsiunnaarneq, napparsimaneq, piginneqatigiiffinnullu tunngatillugu assersuutigalugu piginnittup allanngornera.

Pisortanut akiligassat kinguaattoorutit akilerneqarnissaannut pinngitsoortitsiniarnerlu pillugit Inatsisartut Inatsisaat malillugu, pisortanut akiitsunik, akilersuisoqassappat, akilersuinissaq ingerlanneqassaaq.

§ 33-mut

Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut suli inatsisip sinaakkusiussap iluani malittarisassiornissaminnut annertuumik piginnaatinneqassasut, tamanna eqaallisaanissamik kissaateqarnermik tunngaveqarpoq. Taamaasillutik Naalakkersuisut, qanoq ilisukkulluunniit, pingaarnertut inuussutissarsiutaasunut tunngatillugu, Naalakkersuisut piorsaanermik pilertortumik ingerlatsinissaq kissaatigigunikku imaluunniit unitsinniarunikku malittarisassiorsinnaallutik.

Nr. 1-imut

Naalakkersuisut inuussutissarsiornermi aalajangersimasutigut nunalerinermi inuussutissarsiornikkut siuarsaanissamik kissaateqarunik imaluunniit pilersaarutit immikkuullarissut pineqarpata, nalunaarusiornikkut taamatut iliuuseqarsinnaapput.

Nr. 2-mut

Naalakkersuisut inuussutissarsiornermi politikkikkut iliuusissanik siuarsaanissaq kissaatigigunikku, soorlu nunami immikkoortukkaartumik piorsaaneq, tassaagaluarpat pissutsit aaliangersimasut piorsarneqarnerunissaat imaluunniit inatsit manna aallaavigalugu, inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsisitsisarnerup tapiissuteqartarnerullu iluani aaliangersimasutigut killilersuiniarunik, tamanna nalunaarusiornikkut suliarineqarsinnaavoq.

Nr. 3-mut

Naalakkersuisut inuussutissarsiutit siuarsarniarlugit taarsigassarsianik taarsersuinermi tapiissuteqartarneq pillugu aaliangersaasinnaapput, matumani ilaallutik tapiissutit amerlassusaat taamatuttaarlu tapiissutinik pissarsissagaanni suut naammassineqassanersut pillugit aaliangersaasinnaallutik.

Nr. 4-mut

Naalakkersuisut qinnuteqaateqartup ilinniagaqarneranut piumasaqaatit pillugit malittarisassiorsinnaapput. Pilersaarutit pineqartut naammassineqarnissaat anguniarlugu pisariaqarpat, aningaasaqarnermut teknikkimullu tunngasutigut piumasaqaateqartoqarsinnaavoq.

Nr. 5-imut

Naalakkersuisut nunagissaanermut aammalu inuussutissarsiornermik illuutinik sananermut tapiissutit amerlassusaat pillugit malittarisassanik aaliangersaasinnaapput, matumani ilaallutik nunalerinermik ingerlataqartup, nunagissaanermut nammineq sulinermigut pilliutai, maskiinanik atuinermigut il.il., matumani, sulinermik pilliuteqarneq, maskiinanik atuinermik allatigullu atuineq qanoq nalilersorneqassanersoq isummerfigineqassalluni. Taamatuttaaq Naalakkersuisut nunaminertat qanoq angitigissanersut, suliap suunera, nunaminertallu qanoq ittuunera, assersuutigalugu ujaraqarnera naggorissusaalu pillugit piumasaqaatinik aaliangersaasinnaapput.

Nr. 6-imut

Ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliiffigineqarnerup ernialersorneqarnera, ingerlatsinermi akiitsutigut aningaasaliissutit amerlassusissaat, ingerlatsinermut akiligassarsiat taarsersorneqartarneri, ingerlatsinermut akiligassarsianut atasumik aningaasartuutit, ingerlatsinermut akiligassarsiat pissarsiarissagaanni uppernarsaatit pisariaqartinneqartut pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput.

Nr. 7-imut

Naalakkersuisut inatsit manna pillugu malinninnissaq pillugu, allaffissornikkut kommuunit peqataanissaannik piumasaqaateqarneq pillugu malittarisassiorsinnaapput. Taamatuttaaq SPS-imut aamma Nunalerinermik Siunnersuisoqarfimmut piumasaqaatit assinginik malittarisassiorsinnaapput.

§ 34-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2010 atuutilissasoq.

Inatsisip atuutilerani Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqquussutaat nr. 10, 12. november 2001–imeersoq kiisalu Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 2. november 2006-imeersoq atorunnaarsinneqarput.

Inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarut nr. 12, 12. december 1984–imeersoq, taarserneqarnissami tungaanut imaluunniit inatsit manna peqqussutillu allat, malittarisassiornikkut periarfissiisutaat aallavigalugu atorunnaarsinneqarnissami tungaanut, suli atuuppoq.

Inuussutissarsiutinut tapersiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 4, 20. november 1984-imeersoq aamma Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 12. november 2001–imeersoq kiisalu Aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu tapersiisarnerup allannguuteqarnera pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 20. november 2006–imeersoq naapertorlugu piumasaqaatit, malittarisassat atuuttut malillugit suli inatsit taaneqartoq malillugu aqunneqassaaq.