16. oktober 2009

UKA 2009/122

 

Ilanngussaq

 

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat nr. xx.xxxxx 2009-meersoq

pillugu

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Siunnersuutip aappassaaneernerani saqqummiunneqartoq

 

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Niels Thomsen (siulittaasoq)
Inatsisartunut ilaasortaq Harald Bianco (siulittaasup tullia)
Inatsisartunut ilaasortaq Aqqualuaq Egede
Inatsisartunut ilaasortaq Karl Lyberth
Inatsisartunut ilaasortaq Aleqa Hammond
Inatsisartunut ilaasortaq Jens Imanuelsen

Siunnersuutip siullermeerneqarnera tunngavigalugu siunnersuut ataatsimiititaliamit misissorneqarpoq.

Siunnersuutip imarisaa

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmut allannguutissatut siunnersuutit sisamat siunnersuutip imarai:

1) Siullermik siunnersuutigineqarpoq aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnernut aammalu piaanermut atatillugu killilimmik akileraartussaaneq pillugu malittarisassanik eqqussineqassasoq inatsiseqartitsinikkut tunngavissat paasinarnerulernissaat siunertaralugu. Tamatumunnga ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnernut aammalu piiaanermut atatillugu ingerlatsinerit aammalu tamatumunnga atatillugu inuit sulisut akileraartussaatitaanerat pillugu malittarisassanik eqqussineqassasoq.

2) Aappassaattut siunnersuutigineqarpoq akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraarusigaanerata annertussusiligaanera qaffaaffigineqassasoq. Tamatumuunakkut nalinginnaasumik atugaalluartumik sulisunut ajunngitsorsiarititaasumik, biilimik atugassinneqarnermi aningaasatigut iluaqutissinneqarnermut ersersitsinerusumik ullutsinnullu naleqqunnerusumik, akileraarusiinissaq aammalu pisortat akileraarutitigut isertitaannik pisariaqartumik annertusaanissaq eqqarsaatigineqarput. 

3) Pingajussaattut selskabinik nalikillilerissutigisassanik atunngisaqartunik nioqquteqarsinnaanerup pakkersimaarneqarnissaanik siunnersuut siunertaqarpoq. Kalaallit Nunaanni akileraartarnermi nalikillilerinermut tunngasutigut malittarisassat nunarsuarmi nunanut allanut sanilliullugit ammanerujussuupput orniginartuullutillu. Akileraartarnermi nalikillilerinermut Kalaallit Nunaanni malittarisassat nunarsuarmi nunanut allanut assersuussinermi aningaasaliinissamut ussassaarinninnermut ilapittuutaapput. Allannguutissat siunnersuutigineqartut tamatuma allanngortinnissaanik siunertaqanngillat, taamaallaalli malittarisassat atuuttuusut iluarinanngitsumik sunniutaat illuatungilerniarneqarlutik.

4) Sisamaattut siunnersuutigineqarpoq nunani allamiut sulisitsisuisa akissarsianik, siulersuisut  akissarsiaannik allanillu tunniussinernut atatillugu akileraarutit A-nik unerartitsinissamut nalunaarutiginninnissamullu pisussaaffeqarnerat sakkortusineqassasoq. Tamanna pissalluni inunnit selskabiniillu, Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najugaqanngitsunit akissarsianik, siulersuisut akissarsiaannik allanillu tunniussinerit, assigisaannik tunniussinertuulli A-nik aningaasarsianngortinneqarnerisigut. Tamatumalu saniatigut unerartitsinissamut pisussaaffeqartut akileraarutit A-nut unerartitat pillugit nalunaarusiamik Kalaallit Nunaanni suliarisassagaat piumasarineqarluni, taamatullu paasissutissat suliamut attuumassuteqartut maani nunami uninngatinneqartassasut, unerartitsisussaatitap nunami angerlarsimaffigisaa Kalaallit Nunaatalu akornanni Kalaallit Nunaannut akileraarutinik unerartitsineq pillugu isumaqatigiissuteqanngippat.

Siunnersuutip Inatsisartuni siullermeerneqarnera

Aatsitassarsiornermi inuussutissarsiutinilu allani pisariaqartitsinermut akileraartarnermi inatsisip aaqqinneqarnissaanik siunnersuutikkut siunertarineqartut siullermeerinermi partiinit tamanit taperserneqarput, tamatumanilu immami kultbrintisiornermik akileraarusiinissamut Kalaallit Nunaata periarfissaqarnera erseqqissarneqarluni, tak. qulaani 1).

Taamatuttaaq akileraarutitigut nalikilliliinerit pillugit maleruagassanik atornerluinissap pinaveersimatinneqarnissaa pillugu siunnersuutip ilaa taperserluarneqarpoq, tak. qulaani 3), soorluttaaq siunnersuutip ilaa sulisitsisut nunanit allaneersut akileraarutinik A-nik unerartitsinissamut nalunaarutiginninnissamullu pisussaaffeqarnerisa sukateriffigineqarnissaanik siunertaqartoq taperserluarneqartoq, tak. qulaani 4).

Siunnersuummi akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraarusigaanerata annertussusiligaanerata iluarsiivigineqarnissaannut tunngasoq Inuit Ataqatigiit Demokraatillu taperserpaat, tak. qulaani 2).

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraarusigaanerata annertussiligaanerata qaffaavigineqarnissaa Siumumit aamma taperserneqarpoq, ernummatigineqarlunili ilaatigut portørit, qatserisartut politiillu akileraarutinik qaffaanermi aamma eqqugaanissaat, tamanna Siumut malillugu inuiaqatigiinnut pitsaanngitsumik kinguneqarsinnaavoq, tassa inuit taakku suliffiup avataani biileqarsinnaajunnaarnerannik biileqarusukkunnaarnerannilluunniit tamanna kinguneqassappat.

Akeqanngitsumik biileqarneq qaffasissumik akileraarusigaareersoq qaffaaqqinnerullu kingunerisinnaagaa inuit aaqqissuussinermik taamaattumik atuerusukkunnaarnerat, tamannalu Nunatta Karsiata isertitassaraluisa annaaneqarnerannik kinguneqarsinnaasoq Atassutip oqaatigaa.

“Akeqanngitsumik biileqartitaanneq” aamma “atorfimmut atatillugu biileqartitaaneq” immikkoortissallugit pingaaruteqartoq siullermeerinermi Naalakkersuisut oqaatigaat, tassa atorfimmut atatillugu biilerisat akileraarusigaaneq ajormata, taamaattumillu akileraarutinik qaffaanermut ilaatinneqaratik.

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnera

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraarusigaanerata annertussiligaaneranik qaffaanissamik siunnersuutigineqartumut atatillugu ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq tamanna aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut  inatsisaanni nr. 12, 2. november 2006-meersumi maleruagassiuunneqarmat, taassani § 19-imi ima allassimasoqarluni:

§ 19. Aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneranni biilip, akileraartartup sulisitsisuminit atorfinitsitaanerminut allatulluunniit ikiuulluni sulinissaminik isumaqatigiissuteqarnerminut atatillugu privatimik atorsinnaasaata nalinga ilanngunneqassaaq, tak. Imm. 2-miit 8-mut. Tamanna aamma atuuppoq inunnut siulersuisuni, ataatsimiititaliani, kommissionini, siunnersuisooqatigiinni, immikkut qinikkani allatulluunniit ataatsimoorfiusuni, tamatumani ilanngullugit Naalakkersuisunut, Inatsisartunut kommunalbestyrelsinullu ilaasortatut qinerneqarsimasunut tamakkununngaluunniit ikiortaasunut.
Imm. 2. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 75.000 kvadratmeterisut annertutigisumik annertunerusumulluunniit aqqusineqarpat, biilip imm. 1-imi pineqartup akileraarutitigut nalinga ukiumut 40.000 koruuninik annertussusilerneqassaaq.
Imm. 3. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterinit 75.000 kvadratmeterillu akornanni annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 20.000 koruuninut appartinneqassaaq.
Imm. 4. Illoqarfik biilip privatimik atorneqarfia 25.000 kvadratmeterit inorlugit annertutigisumik aqqusineqarpat, annertussusiliussaq imm. 2-mi taaneqartoq 10.000 koruuninut appartinneqassaaq.
Imm. 5. Biilit sulliviittut aaqqissukkat biilinillu immikkut sanaajusunik allanik privatimik atuineq angissusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut affaannut annertussusilerneqassaaq. Biilit tamaattut sulisitsisup allaganngorlugu peqqussuteqarneratigut angerlarsimaffiup suliffiullu akornanniinnaq atorneqartarpata annertussusiliussat imm. 2-miit 4-mut taaneqartut sisamararterutaannut annertussusilerneqassapput.
Imm. 6. Lastbiilinik 4 tonsit sinnerlugit oqimaassusilinnik kiisalu biilinik tankiminni usisartunik, kraninik kivitsissutinik aammalu eqqaasut biiliinik privatimik atuineq akileraaruserneqartussaanngilaq.
Imm. 7. Biilit ukiup ilaannaani atugassaritinneqarpata nalingat akileraaruteqaataassussaq ullunik biilinik atuiffiunngitsunik ilanngarlugu appartinneqassaaq. Akileraartussaatitaasoq biilit atorsinnaanerinut akiliuteqarpat, nalinga akileraaruteqaataasussaq aningaasanik akiliutigineqarsimasunik ilanngarlugu appartinneqassaaq.
Imm. 8. Sulisitsisup allaganngorlugu peqqussutigisimappagu akileraartussaatitaasoq suliartoqquneqarnermini biilinik atuissasoq, akileraartussaatitaasup angerlarsimaffimmi suliffimmilu akornanni biilimik atuinera privatimik atuineranut isigineqassanngilaq, aatsaalli akileraartussaatitaasup suliartoqquneqarsinnaanermi nalaani biilit privatimik atugassarinngippagit.”

Imm. 2,3 aamma 4-mi aningaasartaliussat annertussusaannik allannguinissaq siunnersuummi kisimi pineqarpoq. Tamatuma saniatigut aalajangersakkami allannguisoqanngilaq. 

Imm. 5 pillugu inatsimmut nassuiaatini ima allassimasoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa:

”Sullivimmi biilit imatut paasineqassapput biilit matoqqasut aalajangerlugit ikkussakanik ilitsivillit aammalu aalajangikkanik sakkunut ilitsivillit. Biilit immikkut ittut allat assersuutigalugu tassapput ikiuiartorluni biilit atorneqartartut tamarmik, ilisiartortut qamutaat il.il. Biilit ikiuiartorluni atorneqartartut tassaapput politiitut sulinermi, inunnik annaassiniarnermi, ikuallattoqarnerani, mingutsitsisoqarnerani, angallannikkut ajutoortoqarnerani annertuumik ajutoortoqarnissaanik pinngitsoortitsiniarnermi atorneqartartut, biili ataatsimik arlalinnilluunniik tungujortunik ikittaartoqarpat aammalu ikiuiartorluni assigiinngitsunik marlunnik nipilimmik siggartaateqarpat. Imm. 5-imi akimut appasinnerusumut piumasaqaataalluinnarpoq biilit taakku taamaallaat angerlarsimaffiup suliffiullu akornanni atorneqassasut. Sulisoq ukiumut ataasiaannarluniluunniit biilit taakku inuttut atorpagit taamatut biilinik ingerlaneq imm. 2-mi, 3-mi imaluunniit 4-mi ukiumut akit malillugit akileraaruserneqassaaq.”

Taamaalilluni sullivimmi biilit aasersuutigalugulu biilit ikiuiartorluni atorneqartartut privatimik atorneqarunik aallaavittut isigalugu aningaasat imm. 2-mi, 3-mi 4-milu taaneqartut affaannik akileraarusigaassasut imm. 5-imi tassungalu nassuiaatini takuneqarsinnaavoq. Tamatumunnga pissutaavoq biilit imm. 5-imi taaneqartut nalinginnaasumik ima ilusiligaasarmata privatimik atorneqarnissaminnut naleqqunnatik.

Tamatuma saniatigut imm. 5-imi oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit sulisitsisup allaganngorlugu peqqusineratigut biili angerlarsimaffiup suliffiullu akornanni angallassissutituinnaq atorneqarpat akileraarutaasartut sisamararterutaannanngortinneqassapput. Tamatumani ilaatigut pineqarput biilip sanaartorfiusumi assigisaaniluunniit unnuaq naallugu nakkutigineqarani uninnganissaa pinngitsoorniarlugu biilip angerlaannissaanik sulisitsisup sulisuni peqquppagu. Biili sulisup privatimik atorpagu imm. 5-imi oqaaseqatigiit siulliit malillugit akileraarusiisoqassaaq, tassa “affarmik akileraarusiisoqarluni”.

Biilinik qatserisartunit, politiinit peqqissaanermillu suliaqartunit atorneqartut akileraaruserneqartarnerat pillugu Inatsisartut Suleriaasianni § 36, imm. 1 naapertorlugu apeqqummut Naalakkersuisut akissutaat aamma innersuussutigineqarpoq. Akissut ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarpoq.

Aggersarneqarsinnaalluni pigaartuuneq / Atorfimmut atatillugu biilit

“Atorfimmut atatillugu biilit” akileraartarnermut inatsisini taaguutitut atorneqanngitsoq, biilinulli § 19, imm.8-mi pineqartunut nalinginnaasumik taaguutaasoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Tassunga nassuiaatini ilaatigut allassimavoq:

”Sulisup aggersarneqarsinnaalluni pigaartuuneranut atatillugu angerlarsimaffiup suliffeqarfiullu akornanni biilimik ingerlaneq akileraaruserneqassanngilaq. Aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusoqartarpoq sulisoq pigaartuunermini angerlarsimaffimminiit sumiiffinnut "assigiinngiiaartunut" siumut ilisimaneqariinngitsunut aggersarneqarsinnaagaangat.

Imm. 8 malillugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuugaanni, aallaaviusumik piffissap nalinginnaasumik suliffiusup avataani angerlarsimanissamut pisussaaffilerneqarsimasoqassaaq kiisalu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunertut immikkut akissarsiaqartoqassalluni, apeqqutaatinnagu aggersaaneqarnersoq aggersarneqannginnersorluunniit. Inuk attaveqarfigineqarsinnaasoq piffisap nalinginnaasumik suliffiusup avataani aggersarneqartoq, sulisitsisup illuutaani ajutoortoqartillugu tillinniartoqartilluguluunniit imm. 8 malillugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusutut isigineqanngilaq.

Sulisoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusoq inuttut inuunermini killiliiffigineqavissimassaaq. Assersuutigalugu sulisoq piffissami aggersarneqarsinnaanermini qasuersimalluni aalakoornanilu suliartorsinnaasariaqarpoq. Aammattaaq pisussaaffeqavittoqassaaq. Oqarasuaatikkut attaveqaqatigiittarnermi, sulisup suliartortussaatitaanerminik allamut ingerlatitseqqiiginnarsinnaanera piviusutut isigineqanngilaq …

Angerlarsimaffittut paasineqassaaq sumiiffik aalajangersimasumik siniffigisartagaq, suliffimmut atatillugu angalaneq, napparsimaneq assigisaalluunniit pissutigalugit tassaniinngikkaanni siniffigineqartartoq aammalu pigisanik inissiivigineqarnikoq.

Sumiiffiit "assigiinngiiaartut" ilisimaneqariinngitsut tassaapput illoqarfimmi suliffiugallartunut siumoorluni ilisimanngisanut aggersarneqarfiusinnaasut. Apeqqutaanngilaq sumiiffiit taakku ilisimaneqarnersut, kisiannili imatut amerlatigissapput sumiiffinnut taakkununnga assigiinngiiaarpassuarnut aggersarneqarsinnaaneq siumut ilisimaneqarsinnaanani. Nalinginnaasumik suliffik oqaatsimut sumiiffinnut "assigiinngiiaartut"-nut ilaanngilaq, aammattaaq sulisitsisoq illoqarfimmi arlalinnik adresseqaraluarpalluunniit.

Akileraaruteqannginnissamut piumasaqaataalluinnarpoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermut atatillugu sulisup angerlarsimaffiup suliffiullu akornanni biilernissaanik sulisitsisup allakkatigut pisussaaffiliisimanissaa kiisalu allakkatigut aalajangersarneqarsimassalluni sulisoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermini inuttut biilinik namminermut tunngasumik allamut ingerlassanngitsoq. Sulisoq ukiumut ataasiaannarluniluunniit biilit taakku inuttut atorpagit taamatut biilinik ingerlaneq imm. 2, 3 aamma 4-mi ukiumut akit tunngavigalugit akileraaruserneqassaaq”.

Sulinermut atatillugu biilerisat aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermut atatillugu atorneqartut privatimik ingerlaarnermut atorneqanngikkunik akileraarusigaaneq ajortut ataatsimiititaliamit maluginiarneqarpoq. Biili privatimik ingerlaarnermut atorneqarpat imm. 2, 3 aamma 4 naapertorlugit akileraarusiisoqassaaq. Ikiuiartorluni biili atorneqartartoq imaluunniit sullivimmi biili pineqarpat imm. 5 malillugu akileraarusiisoqassaaq, tassa “affarmik akileraarusiisoqarluni”.

§ 19, imm. 1-5 naapertorlugit biilinik atuinerup aningaasatigut kinguneri

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraartarnermi nalinga kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9-ikkut, 29. oktober 1999-imeersukkut aaqqiivigineqartoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. 2000-imi januarimiit 2009-mi januarimut akit nalinginnaasumik 28 procentip missaanik qaffassimapput aammalu ilaatigut qamutinut motoorilinnut akunnattumik oqimaassusilinnut akileraarut 2004-mi 1.550 koruuninik ukiumut qaffanneqarluni.

Akileraartarnermi procenti 42-miitillugu siunnersuutigineqartoq malillugu akeqanngitsumik biileqartitaanermut naligititaasoq 60.000 koruuniuppat akileraarutinut akiliutissaq ukiumut 25.200 koruuniussaaq. Assersuutigalugu nammineq biilerisamut pisiarinerani 175.000 koruuneqartumut (akunnattumik oqimaassusilik) erniaqartitsineq 9%-iuppat ukiunilu 15-ini nalikillilerinermi ernialersuinermut nalikillilerinermullu aningaasartuutit ukiumi siullermi 27.500 koruunit missigissavaat. Tamatuma saniatigut orsussamut, akileraarutinut, aserfallatsaaliinermut sillimmasiinermullu aningaasartuutit aamma akilerneqassapput. Akileraartussaatitaasunut amerlasuunut taamaasilluni suli pilerinarnerussaaq sulisitsisumit biilimik atugassinneqarnissaq namminerisamik biilitaarnissaminngarnit.

Assersuutitut naatsorsuinerit:

Illoqarfiit 75.000 kvadratmeterimit takinerusunik aqqusinillit:

(Taakku ullumikkut tassaapput: Qaqortoq, Narsaq, Nuuk, Si­si­mi­ut, Aasiaat aamma Ilulissat)

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalinga 60.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 2.100 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 1.400 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit akeqanngitsumik biilerisap (sullivimmi biili il.il.) nalinga 60.000/2 = 30.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 1.050 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 700 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit biilerisap nalinga 60.000/4 = 15.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 525 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 350 kr.)

Illoqarfiit 25.000 aamma 75.000 kvadratmeterit akornanni takissusilinnik aqqusinillit:

(Taakku ullumikkut tassaapput: Na­nor­ta­lik, Ivit­tuut, Paamiut, Maniitsoq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik aamma Ta­siilaq)

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalinga 30.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 1.050 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 700 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit akeqanngitsumik biilerisap (sullivimmi biili il.il.) nalinga 30.000/2 = 15.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 525 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 350 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit biilerisap nalinga 30.000/4 = 7.500 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 262,50 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 187,25 kr.)

Illoqarfiit 25.000 kvadratmeterit ataallugit takissusilinnik aqqusinillit:

Taakku ullumikkut tassaapput: Kangaatsiaq, Qaanaaq aamma Illoq­qor­toormiut)

Akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalinga 15.000 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 525 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 350 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit siulliit naapertorlugit akeqanngitsumik biilerisap (sullivimmi biili il.il.) nalinga 15.000/2 = 7.500 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 262,50 aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 187,25 kr.)

Imm. 5-imi oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit biilerisap nalinga 15.000/4 = 3.750 kr.-iuppat atuisoq qaammammut 131,25 kr.-inik aningaasartuuteqassaaq (siusinnerusukkut 87,50 kr.)

Siuliani allassimasut tunngavigalugit ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq akeqanngitsumik biileqartitaanermi akileraarutit annertussusiligaanerisa qaffanneqarnissaanik siunnersuutikkut biilinik taama atuisut nammineq privatimik biileqarnerminni aningasartuutigisassaminnit annerusunik artukkerneqassanngitsut.

Illoqarfinni 75.000 kvadratmiiterit ataallugit takissusilinnik aqqusineqartuni biilinik nammineq pigisaqartut illoqarfinni takinerusunik aqqusineqartuni biilit atorneqarnerannut aningaasartuutaasartut annertoqataannik aningaasartuuteqartarnerat eqqarsaatigigaanni akileraarusiineq suli annikitsuararsuuvoq.

Ataatsimiititaliamit aamma oqaatigineqassaaq biilit aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermi taamaallaat atorneqartut inatsimmi § 19, imm. 8 naapertorlugu akileraarusigaannginnerat allanngortinneqanngimmat.

Taamaattoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunermi akileraarutinik akiliisussaatitaassanngikkaanni piumasaqaatit sakkortummata ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq. Minnerunngitsumik imm. 8-mut nassuiaatini oqaasertaliussat uku ”… aallaaviusumik piffissap nalinginnaasumik suliffiusup avataani angerlarsimanissamut pisussaaffilerneqarsimasoqassaaq kiisalu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuunertut immikkut akissarsiaqartoqassalluni, apeqqutaatinnagu aggersaaneqarnersoq aggersarneqannginnersorluunniit” kiisalu ”Sulisoq aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusoq inuttut inuunermini killiliiffigineqavissimassaaq” sakkortuutut isigineqartariaqarput. Akileraartinneqarnissaq pinngitsoorniaannarlugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusarnermik pilersitsioqarnissaa pinngitsoortinniarlugu tamanna pisariaqarsinnaavoq.

Tassunga atatillugu ataatsimiititaliamit oqaatigineqassaaq assersuutigalugu sulisup niuerniarnissaa, paaqqinnittarfinnut meeqqaminik aallernissaa assigisaanilluunniit iliornissaa piumasaqaatit taama sakkortutiginerisa ajornartissammassuk, taamaaliornerluunniit sulinermut atatillugu biilerisat atornagit ingerlanneqaraluarpat. Taamaalillunilu kisimiittut atorfinnik aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusarnermik ilaqartumik suliffeqarnissaat ajornarsisinnaavoq ajornakusoorsinnaalluniluunniit.

§ 19, imm. 8-mi oqaasertaliussat; ” … Sulisitsisup allaganngorlugu peqqussutigisimappagu akileraartussaatitaasoq suliartoqquneqarnermini biilinik atuissasoq …”, kiisalu nassuiaatinit siuliani issuagaq ima paasineqarsinnaapput “peqqussut” taamaattoq suliartoqquneqarsinnaanerup pisarissersuutaanera pissutigalugu sulisup tamatumunnga naapertuuttumik qaffasinnerusumik akissarsiaqartitaaneranik kinguneqartoq. Nalinginnaasumilli tamanna pineq ajorpoq sulisitsisullu inatsimmik sukangannginnerusumik atuineratigut ajornartorsiut “aaqqinneqartarpoq”, taamaalillunilu sulisoq assersuutigalugu niuerniarsinnaasarluni. Taamatulli ”pisariinnerusussaq pillugu paasinninnerit” inatsimmik tunngaveqanngillat.

Inatsimmi tunngavissat qaangerlugit sulisitsisut assigiinngitsut inatsimmik sukangannginnerusumik paasinninnermikkut inatsimmik nalinginnaasumik saneqqutsisarsimappata tamanna assut ajornartorsiutitaqartutut ataatsimiititaliamit isigineqarpoq. Peqatigisaanillu aaqqissuussineq oqartussaasunit pisariaqarneratut nakkutigineqanngippat tamanna ajornartosiutitaqartutut ataatsimiititaliamit isigineqarpoq.

Taamaattumik aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusarneq pisariitsumik atorneqarsinnaasunngorlugu tamatuma peqatigisaanik akileraarnaveersaarnissaq anguniaannarlugu aggersarneqarsinnaalluni pigaartuusarnermik aaqqissuussisalernissaq ammaatinngikkaluarlugu inatsimmik allannguinissamut periarfissat Naalakkersuisunit misissorneqarnissaat ataatsimiititaliamit innersuussutigineqarpoq. Assersuutigalugu atorfimmut atatillugu biilerisat pigaartuutilluni soorlu niuerniarnermut allanillu “sulinermut attuumanngitsunut” atorneqarsinnaanerannik ajornartitsinnginnissaq isumaliutigineqarsinnaavoq, tamatumani biilit sulisumit pigaartuusumit taamaallaat atorneqarsinnaanissaat tunngavissaatinneqassalluni.

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaataa

Siuliani oqaaseqaatit siunnersuummillu siullermeerinermi oqaatigineqartut tunngavigalugit siunnersuut akuerineqassasoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap siunnersuut Inatsisartunit aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Niels Thomsen Siulittaasoq
Harald Bianco		Aqqaluaq Egede
Aleqa Hammond		Jens Imanuelsen