3. september 2008

UKA 2008/98

 

Peqqussutissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit

1. Aallaqqaasiut

Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut manna tassaavoq - Meeqqerivitsialammik taallugu meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut iluarsartuuteqqinnerannut atatillugu - pisortatigoortumik tigussaanerusumillu sakkussaq pingaarutilik.

Naalakkersuisut siuliisa maannalu Naalakkersuisuusut naalakkersuinikkut isumaqatigiissutaanni anguniakkatut allassimavoq: "Meeqqeriveqarneq atuarfitsialammut atasumik aaqqissuuteqqinneqassaaq, meeqqeriveqarnerup nutaamik aaqqissuunneranut atasumik meeqqanik paaqqinnittarfinnut akiliutigineqartartut naleqqussarneqassapput atuisunut oqilisaassiffiusumik."

Aammattaaq Meeqqerivitsialaap ingerlateqqinnissaa pillugu suliakkiissummi april 2007-imeersumi oqaatigineqarpoq:

"Naalakkersuisut anguniarpaat meeqqerivinnut ilinniartitaanermullu tunngasutigut iluarsartuusseqqinnerit ingerlateqqinneqarnissaat, aamma meeqqat atuarfianni, inuutissarsiutinik ilinniartitsinermi, ilinniarfinni ingerlaqqiffiusuni, qaffasinnerusumik ilinniarfinni Ilisimatusarfimmilu ilinniakkatigut periarfissat inerisaavigineqarnissaat.

Taamaalilluni pineqartoq tassaavoq Naalakkersuisut kissaatigimassuk ataqatigiissumik suliniartoqarnissaa, killiffinni tamani inerisaanikkut ilinniartitaanikkullu suliniutinik pitsanngorsaallunilu nukittorsaanissaq siunertaralugu. Ilinniartitaanikkut aaqqissuussineq pitsanngorsarneqassaaq meeqqat, atuartut ilinniartullu tamarmik namminneq piginnaariikkatik aallaavigalugit ilikkariartornermut peqataanissaat periarfissillugu. Taamaammat suliniutini aallaaviusariaqarpoq piviusoq una: pissutsit inooqatigiinnermut, kulturimut oqaluttuarisaanermullu attuumassuteqartut inuup eqqarsarsinnaanera ilikkariartorsinnaaneralu pilersittarpaat, tamannalu ilaatigut ilinniartitaaneq pillugu isumasioqatigiinnermi november 2006-imi pisumi peqataasunit oqariartuutigineqarpoq."

1.1 Meeqqerivitsialammi iluarsartuusseqqinneq

2005-imi ukiunut 2006-imut, 2007-imut aamma 2008-mut katillugit 6 mio. kr. Inatsisartut Aningaasaqarnermut Inatsisaatigut Meeqqerivitsialaap inerisarnissaanut aningaasaliunneqarput, tamatumalu kingunerisaanik aallarnisaataasumik suliat 2006-ip aallartinnerani aallarnisarneqarlutik.

Tamatumunnga atatillugu sumiiffinni assigiinngitsuni assigiinngitsunik ataatsimiisitsisoqartarpoq, ilaatigut Ilulissani isumasioqatigiisitsisoqarluni illoqarfinnilu assigiinngitsuni tamanut ammasunik isumasioqatigiissitsisoqartarluni, siunissami ulluunerani neqeroorutaasarumaartut pillugit isumassarsiaasinnaasunik siunnersuutinillu katersisoqarluni. Tamakkua saniatigut paasissutissat kisitsisillu assigiinngitsut katersorneqarput, ilaatigut inerisaalluni immersugassat assigiinngitsut atorlugit.

2007-imi aprilimi Naalakkersuisut Meeqqerivitsialaap ingerlaqqeriarnissaa pillugu suliakkiipput, tassuunakkullu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataani ingerlatanik ataqatigiissaarisussamik suleqatigiinnik pilersitsisoqarluni.

Ilutigisaanik suleqatigiissitat marluk pilersinneqarput. Suleqatigiit aappaata suliassaraa meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut pillugit aalajangersakkat maanna atuuttut misissoqqissaarnissaat nalilersornissaallu, tamannalu aamma suleqatigiit sulinerannut siunertaasut naapertorlugit makkua siunnersuusiussallugit:

• Malittarisassaliornermi ilusiliinissaq, tassunga ilanngullugu nuna tamakkerlugu, kommunini meeqqerivinnilu ataasiakkaani aalajangiisarnerit inissisimanissaannut tunngasut.
• Meeqqanut suli atualinngitsunut tunngatillugu pingaarnerusutigut siunertarisassat.
• Meeqqat inerikkiartornerini assigiinngitsuni sammisassat imarisassaat.
• Aningaasaqarnermut tunngasut, tassunga ilanngullugu atuisut akiliutaat.

Siunnersuutit tamakkua politikkikkullu nalunaarutaasut tunuliaqutaralugit suleqatigiit tamatuma kingorna siunnersuusiussavaat:

• Meeqqanut suli atualinngitsunut tamanut tunngatillugu ilikkagassatut inerikkiartornermilu anguniagassat.
• Meeqqanut inerikkiartornerminni immikkut pisariaqartitsisunut tunngatillugu suliaqarneq.
• Ingerlaavartumik naliliinermut uppernarsaasersuinermullu sakkussat.

Suleqatigiit suleqatigiissitat allat qanimut suleqatigissavaat, pisariaqarfiatigullu sammisassat allat, inuit imaluunniit suliffeqarfiit allat suliassap suliarinerani peqataatissinnaallugit.

Suleqatigiinnut peqataapput makkunannga peqataatitat:

Perorsaasut Ilinniarsimasut Peqatigiiffiat (PIP)
KANUKOKA
Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik
Inuussutissarsiutinut, Suliffissaqartitsiniarnermut Inuutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik
Ilaqutariinnut Peqqinnermullu Naalakkersuisoqarfik
Ilinniaatsinut Instituti
Perorsaanermik Ilinniarfik
IMAK
Kommunit misileraaffiusut: Ilulissat, Maniitsoq, Nuuk aamma Qaqortoq.

Suleqatigiit allat isumaginninnermi perorsaanikkut ilinniartitaanerit maanna atuuttut nalilersoqqullugit suliakkinneqarput, taamatullu tunngaviusumik ilinniakkanik nutaanik siunnersuusiussallutik, kiisalu atorfinissutaasinnaasumik bacheloritut perorsaasutut ilinniakkap qanoq sannaqarnissaa siunnersuusiussallugu. Suleqatigiit taakkua saqqummiussaat immikkut saqqummersinneqarpoq.

Kiisalu kommunini sisamani misileraalluni inerisaallunilu ingerlatsinerit pilersinneqarput, tamatumanilu meeqqeriviit arfinillit peqataapput. Misileraalluni inerisaallunilu suliami tassani "sunniuteqarluartumik perorsaanermi" tunngaviit ilisimatusarnermik aallaaveqartut, meeqqallu atuarfianni misilerarneqarnikuusut, meeqqanut suli atualinngitsunut naleqqussarlugit misiligarneqarput.

Suliaq tamanna Ilinniaatsinut Instituti aamma University of Hawai’i kiisalu University of Califonia, Berkeley qanimut suleqatigalugit ingerlanneqarpoq, ilaatigullu imaralugit meeqqerivinni peqataasuni pisortaasut ingerlaqqiffiusumik ilinniartitaanerat, suliap ingerlaqqinnissaanut toqqammavissamik ataatsimoorluni suliaqarneq aammalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit, Ilinniaatsinut Institutimit Perorsaanermillu Ilinniarfimmit malinnaaneq.

Misileraalluni inerisaallunilu suliamut ilaasumik meeqqeriviit peqataasut pisortaat, kommuninit peqataasunit allaffissornikkut pisortat marluk KIIIN-imilu suliamik ingerlatsisut peqataaffigisaannik Hawai’imut paasisassarsiorluni angalasoqarpoq, taakkualu University of Hawai’imi ilinniartitsinermut ilaapput, meeqqerivinni universitetimut attuumasuni malinnaanernik tapertaqartillugit kiisalu saqqummiussat malinnaanerillu universitetimi ilinniartitsisut meeqqerivinnilu malinnaavigineqartuni sulisut peqatigalugit suliareqqinneqarlutik. Aammattaaq inerisaalluni sulineq peqataasut ilinniaqqinnerannut ilaavoq, tamatumunngalu ilaatigut ilaapput Ilulissani Maniitsumilu eqikkaaffiusumik ataatsimiittarnerit, killiffimmik nalunaarsuiffiusut ingerlaqqeriarnissamillu pilersaarusiorfiullutik.

Nuna tamakkerlugu peqataaffigineqartunik marloriarluni isumasioqatigiissitsisoqarpoq assigiinngitsunik suliaqartunik peqataasoqarluni, taakkunanilu meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasut pillugit isumassarsiat siunnersuutillu saqqummiussorneqarput suleqatigiillu sulinerannut ilaatinneqarlutik.

Malittarisassatigut tunngaviit pillugit suleqatigiissitaq katillugit tallimariarluni naapeqatigiittarpoq, Nuummi marloriarluni, Ilulissani ataasiarluni, Kangerlussuarmi ataasiarluni Sisimiunilu ataasiarluni, ataatsimiinnerit akornisigut internet atorlugu attaveqatigiittoqartarpoq. Ataatsimiinnerit pingasut ilinniartitaanermik nalilersuillutik suleqatigiit peqataapput, taamaaliornikkut suliat atqatigiissarumallugit.

Peqqussutissatut siunnersuut ingerlatsisimanerit qulaani pineqartut toqqaannartumik nassataraat.

1.2 Ataatsimeersuarnermit "Ilaqutariit Nukittuut"-nit inassuteqaatit

Sisimiuni 4. - 6. juni 2008 "Ilaqutariit Nukittuut"-mik taaguuserlugu ataatsimeersuarnermi inassuteqaatit arlaqartut saqqummiunneqarput, taakkualu ataatsimeersuarnerup kingorna suleqatigiinnit misissorneqarput. Peqqussutissatut siunnersuutip matuma aamma inerisaalluni suliat ingerlasut - ulluunerani neqeroorutini tamani sulisunik tamanik ilinniartitseqqinnissamik ikorfartuinissamillu imaqartup ilaatigut ataatsimeersuarnermit inassuteqaatit makkua piviusunngortissavai:

• Meeqqeriviit pitsaassusaannik uuttuineq
• Politikkikkut aalajangiinerit (kommunini nunalu tamakkerlugu) ilisimatusarnermik tunngaveqartumik pisariaqarput
• Meeqqeriviit meeqqamut/ilaqutariinnut sutigut neqeroorsinnaanerannik ataatsimoortumik tunaartarisassaliorneq/inatsisiliorneq
• Inuit nukissaqarluartut perorsaanermik tarnillu pissusiinik ilinniagaqartut atorluarnerunissaat.
• Utoqqaat ilisimasaat misilittagaallu atorluarneqarsinnaalluarput, soorlu meeqqerivinni sammisanut peqataatinnerisigut
• Pingaartuuvoq meeqqat ataasiakkaat imminerminni naleqartutut misiginerisa maluginiarnissaat, meeraq imminut tatiginngippat, taamaalersinniarlugu sulissutigisariaqarpoq. Nikarnasaasarneq nalinginnaavallaaqaaq.
• Sulisut - meeqqanik inuusuttunillu ajornartorsiutilinnik suliaqartut - paasilluarnerusariaqarpaat, meeraq/inuusuttoq ajornartorsiutilik annertuumik kamaqarsinnaammat, kamaqarnerlu tamanna allatut ajornartumik annittariaqarmat, soorlu timersorneq aqqutigalugu.
• Meeqqanik taakkuninnga suliaqartunut periutsit assigiinngitsut pillugit isumassarsiorfissamik saqqummiisoqartariaqarpoq.
• Kisitsitigut paasissutissat pisariaqartinneqarput. Taakkua pinaveersaartitsilluni ajornartorsiutinillu qaangiiniarnermi sakkussatsialaasinnaapput.
• Inassutigineqarpoq ilisimatusarnermik kulturimillu aallaaveqartumik iluarsartuusseqqinnerit ilaqutariinnik meeqqanillu ikorfartortarialinnik suliaqarnermi atorneqarsinnaanersut nalilerneqassasoq. Suliaq qitiusumiit allartittariaqarpoq KIIIN-ip IPN-illu suleqatigiinnerisigut.
• Suliffeqarfiit akornanni sulinerup eqaallisarnissaa pisariaqarpoq.
• Kalaallit Nunaannut tamarmut atuuttumik meeqqeriviit anguniagaqartariaqarput.
• Inerisaavik meeqqerivinni atorneqarsinnaasunik atuakkanik saqqummersitsisariaqarpoq, atuarfinnut ilitsersuusiornermi saniatigut, meeqqanillu atorsinnaasunik ilinniusiortariaqarluni.
• Ukiumoortumik pilersaarutit isumaqatigiissutigisariaqarput.
• Perorsaasut ilinniarluarsimasut, ilinniagaqaqqittuarnerlu.
• Perorsaasutut sulineq kajumminnarsarli.
• Angajoqqaat akisussaaffitsik silannaarisariaqarpaat, taamaanngippat siunnersorlugillu ilitsersortariaqarput. Angajoqqaat pisussaaffiinik arsaarneqassanngillat – angajoqqaammi tassaapput suliassanik isumaginnittussat.
• Meeqqerivinni misileraaffiusuni misilittagaalersut atorlugit periutsit nutaat saqqummiuttariaqarput meeqqeriviit allat nutarterileqqullugit.
• Angajoqqaat akisussaaffiisa ersarissarnissaat pisariaqarpoq. Aanaa/aataakkut aalajangiisuusarnerat akuersaaginnarneqarpallaaqaaq. Angajoqqaat ilisimasariaqarpaat meeqqaminnut akisussaasuunertik, aanaa/aataakkut misilittakkatik kinguaariit tulliinut ingerlateqqiitariaqarpaat, ernuttaminnut attaveqarnerat iluaqutaavoq, kisianni angajoqqaat akisussaaffiiagaassanngillat.
• Meeqqerivinni sulisut kulturimik silannaarinninnerat nukittorsartariaqarpoq.
• Nunaqarfimmiut katataasinnaapput, illoqarfinniit immersorneqarlutillu ikorfartorneqanngikkunik.
• Ilaqutariit toqqissisimasut.
• Inoqatinik ataqqinninneq.
• Nammineq misigissutsinik oqaasertaliisinnaaneq.
• Imminut ilisimaneq.
• Meeqqap Kalaallit Nunaata pinngortitami pisuussutai atorsinnaasariaqarpai.
• Meeraq nammineerluni pilersitsisinnaasariaqarpoq.
• Meeraq ilikkagaqarusuttuuvoq.
• Avatangiisit meeqqamut naleqqussakkat – taakkununnga ilaallutik meeqqeriviit.
• Suiaassuseq apeqqutaatinnagu perorsaaneq.
• Kulturi pillugu ilisimasariaqartut minnerpaaffilerlugit.
• Meeqqeriviit perorsaanikkut tunngaveqartariaqarput, soorlu atuarfiit taamaattut.
• Utoqqaat meeqqerivinni atuarfinnilu atorluarnerusariaqarput, oqaluttuartillugit - soorlu aanna aataalu.
• Angajoqqaat meeqqatik akisussaaffilernerusariaqarpaat, namminneq sapinngiffiini, pisariaqartitsiviisigullu ikiorlugillu ikorfartorlugit. Meeraq artukkerlugu akisussaaffileraanni, akisussaaffini iperassavaa, taamaalilluni akisussaassuseqarneq ilikkanngitsoorlugu.
• Meeqqap akisussaassuseqarneq ilinniartarpaa inersimasut maligassiuinerisigut, ilitsersuinerisigut, nassuiaanerisigut, meeqqat peqatigalugit ingerlatsinerisigut, kaammattuinerisigut.
• Inersimasut oqaatsinik atuinertik maluginiartariaqarpaat.
• Sulisunik ilinniartitseqqinneq ukiuni arlaqartuni qitiutittariaqarpoq.
• Attuumassuteqartunut tamanut pisinnaatitaaffinnik erseqqissaaneq.
• Sulisut avinngarusimasuniittut qanoq ikiorneqassappat
• Isorliunerusuni/nunaqarfinni ilinniarsimasut amigaataapput.
• Kia/kikkut meeraq illersorpaat? Meeqqat pisinnaatitaaffii il.il.
• Isumaginninnermi suliaqartut suliaminnut pikkorissuusariaqarput.
• Ilisimasat pitsanngorsarnerat, soorlu nunaqarfinni sulisunut.
• Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartitsineq pinngitsoorani ilaasariaqarpoq.
• Illoqarfinni politikkikkut anguniakkat nunaqarfinnissaaq atuuttariaqarput.
• Amerlalluinnassuseq tamanit akuerisariaqarpoq - qallunaajugaanni kalaaliugaanniluunniit.
• Inuit suliumasut nukissaqartullu peqataatinnerusariaqarput.
• Misilittagaareersut atorluarnerusariaqarput.
• Kalaallisut kinaassuseq aallaavigalugu sulisoqartariaqarpoq.
• Isumaginnittoqarfiup, Peqqinnissaqarfiup, Politiit, Atuarfiit Qimarnguiillu akornanni suleqatigiinneq pitsaanerusariaqarpoq.
• Meeqqat pillugit inatsisiliorneq meeqqat pisinnaatitaaffiinut naleqqussartariaqarpoq.
• Meeqqerivinni meeqqat nipaarluit eqqissiviitsutulli/naalanngitsutulli malinnaavigisariaqarput.
• Inulerisutut ilinniartitaanerni tamani meeqqat malinnaavigalugit alaatsinaannerat ilaasariaqarpoq.
• Kaammattuisumik ilitsersuineq (supervision) atornerusariaqarpoq.
• Ilinniartitaanerit sananeqaatimikkut ataqatigiittariaqarput assigiissaavigalugit tamanillu iserfigineqarsinnaanngorsarlugit.
• Meeqqat inuusuttullu soqutigisaat aallaavigalugit aallakaatitassiortoqartariaqarpoq, soorlu Qapuk.
• Meeqqanut inuusuttunullu akisussaaffiit tunniunneqaqqullugit periarfissiinissaq pisariaqarpoq.

2. Malittarisassat maanna atuuttut

Inatsisit maannamut atuuttut ukuupput:

Inatsisartut peqqussutaat

• Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 21. maj 2002-meersoq, Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 3, 21. maj 2004-meersukkut allanngortinneqartoq (Atuisut aningaasarsiaat tunngavigalugit akiliuteqartarneq) aamma Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 4, 12. maj 2005-imeersukkut allanngortinneqartoq.

Nalunaarutit

• Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994 -meersoq.
• Meeqqat kommunip ulluunerani paaqqinnittarfiutaaniinnerinut kommunillu aaqqissugaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinniinnerinut akiliuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 14. september 2006-imeersoq.  
• Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq.

Kaajallaasitat

• Ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinniffinni ulluuneranilu paaqqinniffinni kiisalu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni nappaatit tunillannartut sillimaffiginiarlugit malittarissasat pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 188, 21. marts 1988-imeersoq
• Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq

Kaajallaasitat Isumaginninnermut Pisortaqarfik innersuuppaat. Ullumikkut pineqartut Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataanniipput.

Inatsisit maanna atuuttut siunertamut naapertuuttuujunnaarput, tassami meeqqeriveqarnermut tunngasunik - aamma meeqqanut suli atualinngitsunut tunngasunik taaneqartartunik - isiginneriaaseqarneq malunnaatilimmik allanngorsimavoq. Ingerlatsinikkut taama allanngoriarneq ersiuteqarpoq Naalakkersuisut suliassanik allanngortiterinerisigut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmiit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut suliat nuunneqarmata. Suliassanik nuussineq tamanna Meeqqerivitsialaap eqqukkiartornerani aamma suli atualinnginnerup, atuarfiup ingerlaqqiffiusumillu ilinniakkat ataqatigiinnerunissaannik eqqarsaateqarnermi alloriarneruvoq siulleq.

Peqqussutissatut siunnersuutip matuma akuerineratigut Ulluunerani paaqqinnittarfiit, angerlarsimaffimmi paarsisarfiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 21. maj 2002-meersoq kingusinnerusukkullu allanngortinneqartoq, Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq, § 2, 1. marts 2009 atorunnaarsinneqartussaq, pinnagu, Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994 –meersoq aamma Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq atorunnaarsinneqassapput.

Peqqussutissatut siunnersuutip matuma akuerineqarneranut uiggiullugu Naalakkersuisut siunertaraat kommunini meeqqerivinniititsinermut aamma kommunini angerlarsimaffimmi paarsisartuniititsinermut akiliuteqartarneq pillugu nutaamik nalunaarusiornissaq, aammattaaq meeqqerivinni angerlarsimaffimmilu paarsisarfinni nappaatit tuniluuttut pillugit maanna kaajallaasitaasoq nutartissasoq nalunaarutitullu saqqummersinneqassasoq. Taakkua saniatigut Naalakkersuisut ilitsersuusiulersaarput ilaatigut meeqqerivinnik pilersitsineq pisatsersuinerlu pillugit.

3.Siunnersuutip imarisai

3.1 Ulluunerani paaqqinnittarfimmi paarsinissamik neqeroorummiit meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasussanik ulluunerani neqeroorutinut

Maanna peqqussutip atuuttup akerlianik siunnersuummi erseqqissarneqarpoq pineqanngimmat "paarsineq", kisiannili meeqqanut suli atualinngitsunut (0-6 uk.) perorsaanikkut inerikkiartutaasussanik ulluunerani neqeroorutit ataatsimut isigalugit pineqarmata, taamaalillunilu meeraaqqeriviinnaanngitsut, meeqqeriviinnaanngitsut angerlarsimaffimmilu paarsisartuinnaanngitsut aammali sammisaqartitsissutaasinnaasut allat neqeroorutaasinnaammata.

Tamatuma nassataraa ulluunerani neqeroorutini tamani qularnaarneqassammat meeqqap ukiui inerikkiartornerminilu killiffia aallaavigalugit inerikkiartuutaasussanik sammisaqartitsinissaq, assersuutigalugulu sumiiffinni mikinerusuni sammisaqartitsinerit inerikkiartuutaasinnaasut allat meeraaqqeriviunatillu, meeqqeriviunatillu angerlarsimaffimmi paarsinerunngikkaluartut neqeroorutaasinnaammata.

3.2 Ilusilersornera

Peqqussutissatut siunnersuutip matuma ilusilersornerani ataatsimoorussamik tunngaviusumik eqqarsaataavoq, pineqartumut atatillugu inatsisitigut maleruaqqusat atuuttut ikilisinneqarnissaat - paasiuminartuunissaat atuisunillu atoruminartuunissaat siunertaralugu. Tamanna pissutigalugu siunnersuutip ilusilernerani aalajangersakkat atuuttut, tak. immikkoortoq 2, ataasiakkaarlugit misissorneqarput, tamatumalu kingorna aalajangersakkat pingaarutillit peqqussutissatut siunnersuummi ataatsimut katersorneqarlutik. Aalajangersakkat peqqussummut ilanngunneqartut aalajangersakkat ataasiakkaat oqaaseqaatitaanni eqqaaneqarput. Taamatut suliaqarnermi aammattaaq ilaavoq Naalakkersuisut malittarisassanik pisariillisaanissaamik kissaateqarnerat.

Tamatuma kingorna siunnersuut kapitalinut arfinilinnut agguarneqarpoq uku najoqqutaralugit:

Kapitali 1: Siunertaq

Kapitalimi Inatsisartut peqqussutaata ulluuneranilu neqeroorutit siunertaat allaaserineqarpoq aamma nassuiaatinik, atuuffiinik, qullersaalluni akisussaaffiit nassuiaataannik kiisalu meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinnissamut tunngasunik imaqarpoq.

Kapitali 2: Inissamik innersuussineq

Kapitalip imarivai kommunalbestyrelsip inissanik innersuussineranut inissanillu tulleriiaarineranut atatillugu aalajangersakkat.

Kapitali 3: Meeqqeriviit

Kapitalip imarai meeqqerivimmik nassuiaat aamma meeqqeriviit avatangiisaannut piumasaqaatit, akuerisaanermut uppernarsaat, naliliineq uppernarsaasersuinerlu, meeqqeriviup aqunneqarnera, meeqqeriviup pisortaa, atuisut ataatsimoorfiat sulisullu amerlassusissaat pillugit aalajangersakkat.

Kapitali 4: Angerlarsimaffimmi paarsineq

Kapitalimi "angerlarsimaffimmi paarsineq" nassuiarneqarpoq, aammattaaq allaaserineqarput angerlarsimaffimmi paarsisartut angerlarsimaffiillu pillugit piumasaqaatit, angerlarsimaffimmi paarsisartunut innersuussineq atuisullu ataatsimoorfiat.

Kapitali 5: Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat

Kapitalip imarai sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat pillugit aalajangersakkat, tassunga ilaallutik tamatumunnga atatillugu kommunalbestyrelsip pisussaaffii.

Kapitali 6: Aalajangersakkat tamanut atuuttut

Kapitalip imarai aningaasalersuineq, misileraalluni aaqqissuussinerit, maalaruteqartarneq atuuttuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat.

3.1 Imarisai pingaarnerit

Siunnersuutip imarisai pingaarnerit makkuupput:

• Siunertassatut oqaasertaliussat allanngortitat ulluunerani neqeroorutit suunerannik nassuiaatitallit, oqartussaasullu ataasiakkaat akisussaafiinik erseqqissaasut.
• Kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiliornissaannik piumasaqaat
• Meeqqat ataasiakkaat pillugit pitsaanerusumik suleqatigiinneq
• Meeqqerivinni ataasiakkaani akuerisaanermut uppernarsaat ersittumiitinneqartoq
• Perorsaanikkut inerisaavimmik ilisimatusarnermillu pilersitsineq
• Pitsaanerusumik naliliisarneq uppernarsaasersuinerlu
• Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat aqunneqarnerinut ilusiliussaq nutaaq, atuisut (angajoqqaat) tamarmik oqartussaaqataanissamut periarfissinneqarfigisaat
• Angajoqqaat angerlarsimaffimmi paarsititsisartut oqartussaaqataanissamut periarfissaqarnerulernerat
• Pisortanut piumasaqaatit ersarinnerusut
• Sumiiffinni ataasiakkaani sammisaqartitsinissanik allanik neqeroornissamut periarfissat
• Inissamik innersuusseriaaseq pisariinnerusoq

Siunertaq

Inatsisiliornermi pioreersumi siunertarineqartut saniatigut pingaartinneqarpoq, meeqqat ataasiakkaat qitiutinneqarnissaat aamma meeqqat inuttut piginnaatitaaffinnik aamma tunngaviusumik kiffaanngissuseqarnermik piginnaatitaaffinnut kiisalu Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaanni tunngavigisanut ataqqinninnermik inerikkiartortitsinissaat.

Aammattaaq erseqqissarneqarpoq meeqqap angajoqqaaminut, nammineq kulturikkut kinaassutsiminut, oqaatsiminut pingaartitanullu ataqqinninnissaa, tamatigullumi meeqqap inuiaqatigiinni kiffaanngissuseqartuni akisussaassuseqarluni inooqataanissaminut piareersarneqarnissaa, inuiaat tamat akornanni paaseqatigiinneq anersaaralugu.

Nassuiaatit

Peqqussutissatut siunnersuutip suliarineranut atatilugu Naalakkersuisut pingaartippaat siunnersuummi oqaatsit atorneqartut pingaarnerit nassuiaaserneqarnissaat, tassuunakkut qularnaarumallugu peqqusstissatut siunnersuutip tamatigoortumik atoruminartumillu sakkuulernissaa, atuuttulernermiguinnaanngitsoq aammattaarli siunissami.

"Perorsaanikkut inerikkiartuutaasussanik ulluunerani neqeroorutit" tassaapput sammisaqartitsinissamik neqeroorutit meeqqanut 0-miit 6-imut ukiulinnut saaffiginnittut tamarmik, ulloq naallugu ullulluunniit ilaa neqeroorutaasinnaasut, taamaalillunilu kommunit periarfissinneqarlutik assersuutigalugu pinnguartarfinnik katerisimaartarfinnilluunniit pilersitsinissamut, sumiiffinni nalinginnaasumik angerlarsimaffimmi paarsisarnermik allatigulluunniit ulluunerani neqeroorutinik peqartanngitsuni – illoqarfiunera nunaqarfiuneraluunniit apeqqutaatinnagit – meeqqat tamarmik sammisaqaatinut perorsaanikkut aaqqissuussanut peqataasinnaanissaat periarfissikkumallugu.

4. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutaasussat

2009-mut Inatsisissartut Inatsisissaattut siunnersuummi saqqummiunneqartumi, Oqaaseqaatit nalinginnaasut, immikkoortoq 7.6-ip ataani Meeqqerivitsialammut tunngasumi aamma immikkoortoq 12.1-imi, Sillimmatini ersippoq, Aningaasanut Inatsisissatut siunnersuummi Meeqqerivitsialammut immikkoorsisoqarsimasoq, kontomut pingaarnermut 40.01.08-mut missingersersuusiaasut – KIIIN-imit suliarineqartut - makku tunngavigaat:

2009:
Diplomitut ilinniarnerit: Kangerlussuarmi sap.ak. internatimiinnermut naatsorsuinermut tunngavik: Angalanermut najugaqarnermullu aningaasartuutit: 14.000 kr. peqataasumut ataatsimut Ullormusiat: 1.000 kr. sap. akunnerannut Ilinniartitsisunut aningaasartuutit: 5.000 kr. ilinniarnermut ataatsimut
qaammammut 2009-mi nalinginnaasumik perorsaanermi coaching sammillugu diplomitut ilinniarnermi perorsaasut aqutsisullu arfinillit (ukiup affaata aappaa pingajualu), kiisalu perorsaanikkut psykologiimik diplomitut ilinniarnermi perorsaasut aqutsisullu sisamat (ukiup affaata sisamaa tallimaalu):
3 x internat, angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	460.000
Meeqqanut innarluutilinnut oqallorissaanermi immikkullu perorsaanikkut ikiuinermi diplomitut ilinniartut 2009-mi ukiakkut perorsaasut aqutsisullu nutaat arfinillit (ukiup affaa siulleq): Angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	120.000
Inatsit nutaaq pillugu meeqqerivinni aqutsisunut angajoqqaallu sinniisaannut tamanut nunap immikkoortuini pikkorissartitsineq:
Naatsorsuinermi tunngavik: Angalaneq najugaqarnerlu: 11.000 kr. peqataasumut ataatsimut
Instruktørimut aningaasartuutit (akigititaq D): = katillugit 60.000
Atortunik ineriartortitsineq: Katillugit 60.000
Atortunik ineriartortitsineq: Angalaneq, najugaqarneq ullormusiallu: 60.000
Atortunik ineriartortitsinermut akissarsiat: 25.000
Peqataasut 172 (ulluunerani paaqqinniffiit 86-it)	1.892.000
Instruktørinut aningaasartuutit:	60.000
Atortunik ineriartortitsineq:	60.000
Angalaneq, najugaqarneq ullormusiallu (atortunik ineriart.)	60.000
Akissarsiat, atortunik ineriartortitsineq:	25.000
Meeqqerivinnik peqataasunik coacherineq:
Naatsorsuinermi tunngavik: 2009-mi coachit marluk illoqarfinni sisamani tikeraarnerit marluk) Inuit 150-it:
2 X((45 min. + 22,5 min) x 2x 150 +(45min. + 30 min) x 150) =	242.000
Ullormusiat:	100.000
Coachit angalanerat najugaqarnerallu (illoqarfiit 4 x 2)	200.000
2009-mi illoqarfinni sisamani meeqqerivinni arfinilinni najukkani pikkorissartitsinerit marluk:
Instruktørit marluk angalanerat, najugaqarnerat ullormusiaallu:	40.000
Akissarsiat: Paaqqinniffiit 6 x ( 2 x (35timer + 17,5timer) x 2 x 235kr):	300.000
Ilisimatusarnermik suliassamut mentoreqarnermillu aaqqissuussinermut:	210.000
Ilisimatusarnermik suliassamut atatillugu angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat:	231.000
Katillugit 2009	4.000.000

 

2010:
Diplomitut ilinniarfinni peqataasut 16-it 2009-mit nanginn.:
3 x internat, angalaneq najugaqarnerlu, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	720.000
2010-mi ukiakkut diplomitut ilinniartut aqqaneq marluk (ukiup affaa siulleq):
Angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	240.000
Meeqqerivinni peqataasunik coacherineq:
Naatsorsuinermi tunngavik: 2010-mi coachit sisamat illoqarfinni arfineq pingasuni tikeraarnerit marluk) Inuit 300-t:
2 X((45 min. + 22,5 min) x 2x 300 +(45min. + 30 min) x 300) =	484.000
Ullormusiat:	200.000
Coachit angalanerat najugaqarnerallu (illoqarfiit 8 x 2)	400.000
Perorsaanikkut ikiorti:	300.000
2010-mi illoqarfinni arfineq pingasuni paaqqinniffinni aqqaneq marlunni najukkani pikkorissartitsinerit:
Instruktørit sisamat angalanerat, najugaqarnerat ullormusiaallu:	80.000
Akissarsiat: Paaqqinniffiit 12 x ( 2 x (35timer + 17,5timer) x 2 x 235kr):	600.000
Ilisimatusarnermik suliassamut mentoreqarnermillu aaqqissuussinermut:	420.000
Ilisimatusarnermik suliassamut atatillugu angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat:	462.000
Meeqqerivitsialaap piviusunngortinnerani perorsaasunut aqutsisunullu video + Atuagaq ilitsersuut + atuagaq malitassaq:
2 x 30 minutsit video	300.000
Atuagaq ilitsersuut	200.000
Aqutsisunut, perorsaasunut ilinniartunullu atuagaq malitassaq	400.000
Meeqqat erinarsuutaannik DVD:	200.000
TV-kkut aallakaatitassiat ineriartortitsinermik siuarsaataasut:	500.000
Naliliinermut uppernarsaasiinermullu atortunik ineriartortitsineq:	494.000
Katillugit 2010:	6.000.000

 

2011:
Diplomitut ilinniarfinni peqataasut aqqaneq marluk 2010-mit nanginn.:
3 x internat, angalaneq najugaqarnerlu, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	696.000
Illoqarfinni nunaqarfinnilu 20-ni najukkani pikkorissartitsinerit:
Instruktørit tallimat angalanerat, najugaqarnerat, ullormusiaat:	75.000
Instruktørinut tallimanut akissarsiat: 20 paaqqinniffiit = 4 x ( 5 x (35timer + 17,5timer) x 2 x 235kr):	493.500
Meeqqerivinni peqataasunik coacherineq:
Naatsorsuinermi tunngavik: 2011-mi coachit sisamat illoqarfinni arfineq pingasuni tikeraarnerit marluk) Inuit 300-t:
2 X((45 min. + 22,5 min) x 2x 300 +(45min. + 30 min) x 300) =	484.000
Ullormusiat:	200.000
Coachit angalanerat najugaqarnerallu (illoqarfiit 8 x 2)	400.000
Perorsaanikkut ikiorti	300.000
Ilisimatusarnermik suliassamut mentoreqarnermillu aaqqissuussinermut:	420.000
Ilisimatusarnermik suliassamut atatillugu angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat:	442.000
Meeqqat erinarsuutaannik DVD:	200.000
TV-kkut aallakaatitassiat ineriartortitsinermik siuarsaataasut:	500.000
Nunaqarfiit siunertaralugit peqqussummi nutaami "ingerlatassatut neqeroorutit allat" ineriartortinneri:	1.200.000
Inuttut misigissutsikkullu ilinniarnermut atortussiorneq:	589.500
Katillugit 2011:	6.000.000

 

2012:
Diplomitut ilinniarfinni peqataasut aqqaneq marluk 2011-mit nanginn.:
3 x internat, angalaneq najugaqarnerlu, ullormusiat, ilinniartitsisoq:	696.000
Illoqarfinni nunaqarfinnilu qulini najukkani pikkorissartitsinerit: Instruktørit tallimat angalanerat, najugaqarnerat, ullormusiaat:	37.500
Instruktørinut tallimanut akissarsiat: Paaqqinniffiit 10 = 2 x ( 5 x (35timer + 17,5timer) x 2 x 235kr):	246.750
Meeqqerivinni peqataasunik coacherineq:
Naatsorsuinermi tunngavik: 2012-imi coachit sisamat illoqarfinni arfineq pingasuni tikeraarnerit marluk) Inuit 300-t:
2 X((45 min. + 22,5 min) x 2x 300 +(45min. + 30 min) x 300) =	484.000
Ullormusiat:	200.000
Coachit angalanerat najugaqarnerallu (illoqarfiit 8 x 2)	400.000
Illoqarfinni nunaqarfinnilu aqqaneq marlunni 2012-imi meeqqerivinni 24-ni najukkani pikkorissartitsinerit:
Instruktørit sisamat angalanerat, najugaqarnerat ullormusiaallu:	160.000
Akissarsiat: Paaqqinniffiit 24-t x ( 2 x (35timer + 17,5timer) x 2 x 235kr):	1.200.000
Perorsaanikkut ikiorti	300.000
Ilisimatusarnermik suliassamut mentoreqarnermillu aaqqissuussinermut:	420.000
Ilisimatusarnermik suliassamut atatillugu angalaneq, najugaqarneq, ullormusiat:	462.000
Nunaqarfiit siunertaralugit peqqussummi nutaami "ingerlatassatut neqeroorutit nutaat" ineriartortinneqarnerat:	500.000
Ikiortinut ilinniarsimanngitsunut perorsaalluarnermik pikkorissartitsineq	640.000
Meeqqat erinarsuutaannik saqqummersitsineq	253.750
Katillugit 2012:	6.000.000

Siunnersuummi § 4, imm. 2-mi aalajangiunneqarpoq Naalakkersuisut ilaatigut isumagissagaat perorsaanermut-tarnip pissusiinut tunngasutigut ilisimatusarneq, perorsaasunik ilinniartitsineq aamma taakkunannga ilinniartitseqqinneq kiisalu ilinniagaqanngitsunik ilinniartitsineq. Suliniut siulliullugu taaneqartoq Naalakkersuisut Meeqqerivitsialammut tunngatillugu missingersersuusiaannut ilaavoq, sinnerilu aallartisarneqarlutillu aningaasalersorneqarput kontot pingaarnerit taakkununnga attuumassuteqartut ataanni, tak. qulaaniittut.

Siunnersuummi § 17-imi aalajangiunneqarpoq, meeqqeriviup pisortaa inini sulisussanik amerlassusiliinerup avataaniittoq. Tamanna nutaajuvoq, kisiannili maannamut pissutsit ulluinnarni atorneqareersut inatsisitigut malittarisassiuunneriinnarlugu. Tamanna pissutigalugu ilimagineqanngilaq annertunerusumik kommuninut sunniuteqarnissaa.

5. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissai

Siunnersuut inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqassanngilaq.

6. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutit

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqassanngilaq.

7. Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutit

Siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqassanngilaq. Siunnersuutip suliarinerani pingaaruteqarsimavoq, allaffissornikkut periutsit pisariillisarnerigut suliassallu agguaannissaasa ersarissumik oqaasertalernerisigut paasiuminartumik innuttaasunullu atoruminartumik siunnersuusiornissaq.

8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornerunermullu attuumassuteqartut

Siunnersuuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersornerunermullu attuumassuteqartutigut sunniuteqassanngilaq.

9. Oqartussanut kattuffinnullu tusarniaaneq

Siunnersuut 19. juni 2008-miit 23. juli 2008-mut ukununnga tusarniaassutigineqarpoq:

Naalakkersuisut siulittaasuata Naalakkersuisoqarfia	Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik
Aalisarnermut Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik	Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik
Attaveqarnermut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik	Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik
Nunanut Allanut Pisortaqarfik	Nakorsaaneqarfik
KANUKOKA	Ilisimatusarfik/Ilinniaatsinut Instituti
Perorsaanermik Ilinniarfik	Ilinniartitaanermut Ministeeriaqarfik
Perorsaasut Ilinniarsimasut Peqatigiifiat (PIP)	Peqqissaanermik Ilinniarfik
IMAK	Iisumaginninnermi Maalaaruteqartarfik
Meeqqat Inuunerissut	ICC
Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA)	NUSUKA
SIK

KANUKOKA

KANUKOKA- p tusarniaanermut akissummini kommuninit ukunannga akissutit ilanngussimavai: Nuuk, Upernavik, Kangaatsiaq aamma Ivittut, tassani Ivittuut oqaaseqaatissaqanngillat. Malitsigisaanik aammattaaq Ilulissanit, Aasiannit Uummannamiillu akissutit takkupput, kingulleq oqaaseqaatissaqarani. Ilulissaniit Aasianniillu oqaaseqaatit tamarmik §§ 17 aamma 21-mut tunngasut siunnersuummut ilanngunneqarput.

Nuup Kommunea §§ 11, 12, 22 (maanna siunnersuummi § 20-usoq) pillugit oqaaseqaateqarpoq.

Nuup Kommuneaniit oqaaseqaatit – KANUKOKA-p akissuminnut ilanngussimasai – naapertorlugit §§ 11 aamma 12 allanngortinneqarput, tassami meeqqani ataatsimoortuni meeqqat amerlassusissaat 18-iniit 20-nut amerleriarneqarput, taamatullu § 11-imi meeqqat ikinnerpaaffilerneqarnerat peerneqarluni. § 22, imm. 2-mi aalajangersagaq (maanna siunnersuummi § 20, imm. 2) Meeqqeriviit aqunneqarnerat, pisortaqarnerat ingerlannerallu pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5, 16. april 2007-imeersumi § 6, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq. Maanna § 20-ulersumi oqaasertaasut allanngorneqarput imaalersillugit: perorsaasoq 1, perorsaanermik ilinniarsimasoq 1ikiortilu 1, tassani perorsaanermik ilinniarsimasutut isigineqarlutik perorsaasuinnaanngitsut aammali barnehjælperit, barnemedhjælperit, socialmedhælperit aamma social- aamma sundhedsmedhælperit.

KANUKOKA-p naammagisimaarpaa KIIIN-ip ulluunerani paaqqinnittarfeqarnermut tunngasuni aaqqissuusseqqinnermut atatillugu siunnersuusiornermullu tunngatillugu aallaqqaataaniilli suliaqatigiinnik kiisalu nuna tamakkerlugu assigiinngitsunik sulialinnik suleqataasunik attuumassutilinnik allanik peqataatitsisimanera taamaalillunilu pineqartumi assigiinngitsorpassuit ilanngunneqarsinnaasimanerat tamatumunngalu peqatigitillugu nutaamik isumaliornissamik inissaqartitsisimanera. KIIIN-ip siunnersuummut oqaaseqaatai takisoorujussuupput paasinarlutilli.

KANUKOKA-p isumaqatigaa pineqartumi malittarisassanik pisariillisaanissaq atoruminarsaanissarlu pisariaqartinneqartorujussuusoq. Suli atualinngitsunut tunngasuni sulisunut Meeqqerivitsialammillu piviusunngortitsinermut ilaatigut ilinniartitsineq, ilinniartitseqqinneq piginnaasaqalissutaasumillu pikkorissartitsineq il.il. eqqarsaatigalugit ukiuni tulliuttuni missingersuutinut aalajangersimasunik siunnersuuteqartoqarnera pitsaasorujussuuvoq.

Aammattaaq pineqartumi KANUKOKA-p pingaartumik isumaginninnermut tunngasuni ukiut ingerlanerini siunnersuutigisarsimasaani ujartortarsimasaanilu perorsaanikkut/psykologiskimut tunngasuni ilisimatusarnissamik paasissutissanillu katersinissamik aamma siunnersuuteqartoqarnera KANUKOKA-mit naammagisimaarneqarpoq. Meeqqat immikkut pisariaqartitsisut aamma peqqussutissatut siunnersuummi eqqaamaneqarsimapput.

Kommunini aamma inersimasunut, utoqqaanerusunut innarluutilinnulluunniit ulluunerani neqerooruteqartoqarpoq. Akulerutsitsinissaq paatsuuinissarlu pinngitsoortinniarlugu peqqussutissatut siunnersuummi ulluunerani neqeroorutaannarmik allassimasuni meeqqanut ulluunerani neqeroorutinik allassimasariaqarpoq.

Pineqartumi aaqqissuusseqqinnerup pissusissamisoortumik kingunerisaatut naalakkersuisoqarfiup suliassaqarfiani suliatigut siunnersortimik meeqqat suli atualinngitsut pillugit perorsaanermut tunngasunik isumaginnissinnaasumik atorfinitsitsisoqarnissaa KANUKOKA-mit tapersersorneqarpoq.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup iluarsartuusseqqinnermi suliaqartussatut ataqatigiissaarisoq ataqatigiissaarinermilu suleqataasoq atorfinitsippai. Piffissaq ungasinnerulaartoq eqqarsaatigalugu perorsaanikkut inerisaaneq aamma suli atualinngitsunut tunngatillugu sulisut ilinniarteqqinneqartarnerat Ilinniaatsinut Institutimut Perorsaanermullu Ilinniarfimmut nuunneqassapput, naalakkersuisoqarfittulli suliassat naalakkersuisoqarfimmiiginnassallutik.

§ 2-mut tunngatillugu KANUKOKA-p siunnersuutigaa uku ilanngunneqassasut "meeqqap takorluuisinnaassusianik, nutaaliorsinnaassusianik ineriartorneranillu qiimmassaanissamut iluaqutaasunik meeqqap misigisaqarnissaanut sammisaqarnissaanullu periarfissinnissaa", aamma nr. 5-ip allanngornissaa ima: "pinngortitamik ataqqinnilersissallugu", kiisalu imm. 2 ilaneqassasoq ima: "... meeqqamullu attaveqaataasut meeqqap inooqatigiissutsikkut nalinginnaasumik pisinnaasanik pigiliussiniarnerani kaammattuillunilu inerisaanikkut."

Siunnersuummi § 2 KANUKOKA-p oqaaseqaatai naapertorlugit naqqinneqarpoq. Aammattaaq takukkit Ilinniartitaanermut Ministeeriaqarfiup § 2, imm. 2-mut oqaaseqaatai.

§ 7-imut tunngatillugu KANUKOKA-p maluginiarpaa, meeraq pillugu suleqatigiinnissaq pingaaruteqartoq. Immikkoortoq aamma aalajangersimasumik imaqarsinnaappat pitsaassagaluarpoq, taamaalilluni assersuutigalugu PPR meeraq atualinnginnerani siusissukkut ilanngunneqarsinnaanngorlugu, meeraq inuttut atugarisat, pissusilersorneq, ingerlalluarneq kingusissukkulluunniit ineriartorneq pissutigalugu immikkut sullittariaqartillugu.

Naalakkersuisut isumaqarput, aalajangersagaq sapinngisamik ammasuussasoq, taamaalillunilu kommunit ataasiakkaat namminneq pisariaqartitsineq nalilertassagaat, taamatuttaaq suleqatigiissitat pineqartut qanoq katitigaanissaannut tunngatillugu. Aammattaaq § 12, imm. 3-mi aalajangersakkat innersuunneqarput, taassani oqaasertaliussat Nuup Kommuneata inassuteqareerneratigut allanngortinneqarmata, taamaalillunilu meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitsisut inissanik §§ 1-ip 2-llu anguneqarnissaannut pisariaqartunik, kommunalbestyrelsimit/meeqqeriviup imminut pigisup siulersuisuinit aalajangiussaannik tunineqassapput – meeqqeriviup inassuteqareerneratigut. Meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinnik, tak. § 7, pilersitsisoqarsimappat suleqatigiit aalajangiinermi peqataatinneqarsinnaapput.

§ 10-mut tunngatillugu KANUKOKA aperivoq, ilinniartut illoqarfimmi/kommunimi allami qitiusumik ilinniariartortut meeqqisarsinnaanermut periarfissaat, kiisalu kommunimi ornitami meeqqerivinni inissaqarnissamut nammineq akiliinissaat/angajoqqaatut akiliuteqarnissaat naalakkersuisoqarfiup aalajangersimasumik isummerfigisimaneraa.

Angajoqqaat akiliutaat immikkut nalunaarusiornikkut inatsisiliorneqassaaq. Naalakkersuisut ilinniartut illoqarfimmut/kommunimut allamut ilinniariarnerminni meeqqaminnik inissaqartitsinissaannut atatillugu ajornartorsiut ilisimavaat, kommunillu kattunnerani qanorpiaq pisoqarumaarnera qanimut malinnaaviginiarlugu.

KANUKOKA isumaqarpoq § 11 - meeqqani ataatsimoortuni 12-nik minnerpaaffiliiffiusoq – kommuninik ajornartorsiortitsilissasoq.

KANUKOKAp- Nuuk Kommunea ilanngullugu – oqaaseqaatai aallaavigalugit ikinnerpaaffiliineq peerneqarpoq. Aammattaaq takukkit Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata (GA) § 11 pillugu oqaaseqaatai.

KANUKOKA-p takorloorsinnaavaa § 12, Nuup aamma Upernaviup kommuuniini – ilimanartumillu aamma kommunini allani – ajornartorsiutaalissasoq init aaqqissuunnerinut utaqqisunullu naleqqiullugu.

§ 12, imm. 2-mi meeqqanik ataatsimoortunik 4-nut amerlanerpaaffiliinerugaluaq peerneqarpoq. Meeqqani ataatsimoortuni meeqqat annerpaamik 20-nut killilerneqarput, suleqatigiit aallaqqaammut 18-iunissaat siunnersuutigigaluarlugu, meeqqanut ataasiakkaanut piffissaqarnerunissamik kissaateqarneq tassuunakkullu sulinermi pitsaassutsip qaffannissaa aallaavigalugu, Naalakkersuisulli aalajangiuppaat meeqqerivinni meeqqat ataatsimoortut amerlanerpaamik 20-ussasut, kommunit arlaqartut maanna ulluinnarni atoriigaat aallaavigalugu.

Aammattaaq § 12, imm. 1-imi aamma § 12, imm. 3-mi oqaasertaliussat allanngortinneqarput. Tak. Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata (GA) aamma Nuup Kommuneata oqaaseqaataat.

§ 19-imut (maanna siunnersuummi § 18) tunngatillugu KANUKOKA-p eqqaavaa, meeqqeriviup pisortaata allaffissornikkut perorsaanikkullu akisussaaffigaa....... immaqaana perorsaanikkut akisussaanera pingaartuusoq, taamaalilluni pisortap perorsaanikkut pingaarnertut sulineq isumaginiassammagu. Allaffissornikkut suliassat perorsaasut ilinniagarinngilaat taamaattumillu suliassat kommunimi allaffissornermik sulialinnut suliakkiutigineqarsinnaasut suliarineqarannut piffissarujussuaq atortarlugu, tamatumani pisortap sullissiveqarfimmi allaffissornikkut suliassat minnerusut pisariallit isumagisinnaallugit.

Perorsaanikkut akisussaanerup pingaaruteqartuunera erseqqissarniarlugu "allaffissornikkut" aamma "perosaanikkut" paarlaanneqarput. Kommunit ataasiakkaat aalajangigassaraat kommunimi allaffissornikkut suliassat qanorpiaq agguaanneqassanersut, kisianni Naalakkersuisut isumaqarput, qanorluunniit aalajangiisoqaraluarpat meeqqerivinni pisortaq allaffissornikkut akisussaaffeqartuassasoq, tamannalumi aamma tunuliaqutaralugu § 18-imi (maanna siunnersuummi § 17) aalajangersagaq pilersinneqarpoq, taanna malillugu pisortaq ininik inuttaliinerup avataaniissammat.

Peqqussutissatut siunnersuut imartoorujussuuvoq taamaattumillu KANUKOKA isumaqarpoq Nalunaarutip nutaap saniatigut pineqartumi ilitsersuummik ilivitsuusumik suliarilluagaasumillu suliarinnittoqarnissaa pingaarutilerujussuusoq.

Siunnersuutaavoq peqqussutip nutaap atuutsilerneranut atatillugu annertuumik assigiinngitsutigullu pikkorissaasoqassasoq, pikkorissaanermullu atortussiat ilutigisaanik ilitsersuusiornermut tunngaviusinnaapput.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA)

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat immikkoortoq 4. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutaasussat pillugu isumaqarpoq, nassuiaatini nalinginnaasuni ittuni aningaasatigut naatsorsuinerit ataatsimut isigalugit paasiuminaatsuusut. Tamatumalu saniatigut nutaamik inatsisiliornermut atatillugu nunap immikkoortuini ilaatigut angajoqqaat sinniisaannik pikkorissartitsinermut aningaasartuutit naatsorsorneqareersimapput naak peqqussutissatut siunnersuummi § 21 naapertorlugu atuisut ataatsimoorfii nutaat pilersinneqarnerisigut angajoqqaat sinniisoqartitaanerat atorunnaartussaagaluartoq.

Nunap immikoortukkaartumik pikkorissaanissanut takorloorneqartunut atatillugu atuisut ataatsimoorfiisa ataasiakkaat namminneerlutik angajoqqaat peqataatikkusutatik toqqarsinnaavaat.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata peqqussutip oqaasertaani kapitali 3-ip ilusilersornerata allanngortitsiarneqarnissaa kaammattuutigaa, taamaalippallu meeqqerivinnut imminnut pigisunut, kiisalu kommunip pigisaanut aalajangersakkanut immikkoortortaqalissaaq kingornalu ataatsimut aalajangersakkat aamma immikkoortortalerneqassallutik. Siunnersuut naapertorlugu § 17 – meeqqerivinnut imminnut pigisunut tunngasoq – nuunneqassaaq § 12-p § 13-illu akornannut.

Kapitali 3-p ilusaa allanngortinneqarpoq, meeqqerivimmik nassuiaat kiisalu aalajangersakkat meeqqerivinnut kommunip ingerlataanut imminnullu pigisunut ataatsimoortut kapitalimi siullinngortinneqarlutik §§ 11-19-tut, § 20 sulisunik amerlassusiliinermut tunngavoq § 21 meeqqerivinni kommuninit ingerlanneqartuni atuisut ataatsimoorfiinut, kiisalu § 22 meeqqeriviit imminnut pigisut aqunneqarnerannut tunngasuulluni.

§ 2, imm. 1-imut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata iluarisimaarpaa, meeqqerivinni perorsaanikkut sulinerup pingaartinneqarnera, tikkuarusulluguli taamaattoqassappat aningaasat sulisullu amerlanerusut pisariaqartinneqalersussaammata. Suli ukiorpassuarni perorsaasut amigaatigineqartussaammata Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kajumissaarutigissavaa isumaginninnermi assistentitut ilinniartitaanermik isumaginninnermi ikiortit aammalu perorsaasutut ilinniartitaanerisa akornanni inissisimasumik pilersitsinikkut allatut aaqqiiniartoqassasoq. Tamatumalu saniatigut inunnut ilinniarnertuunngorniarfimmi atuarsimanngitsunut isumaginninnermi assistentitut ilinniartitaaneq allatut aallarnerluni perorsaanikkut ilinniagaqalissutaasinnaavoq.

Suleqatigiissitap perorsaanikkut ilinniartitaanerit nalilersornissaannik suliaqartup 2008-mi apriilimi nalunaarusiani tunniuppaa, tassanilu ilaatigut siunnersuutaavoq isumaginninnermi assistentitut ilinniagaq, isumaginninnermi ikiortitut perorsaasutullu ilinniakkat akornanni inissisimasussaq pilersinneqassasoq. Perorsaanermik Ilinniarfiup tamatuma kingorna periarfissaq tamanna ilusilersorlugulu neqeroorutigissavaa.

§ 3, imm. 3-mut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq, "meeqqat suli atualinngitsut immikkut pisariaqartitsisut" imaaliinarlugit meeqqerivinnut "nalinginnaasunut" inissinneqarsinnaanngitsut, kiisalu kaammattuutigerusullugu meeqqeriviit illutaat pillugit erseqqinnerusunik piumasaqaasiortoqassasoq aammalu sulisunut meeqqanik taakkuninnga perorsagaanikkut ineriartuutaasussanik sullissisuusunut erseqqinnerusunik piumasaqaasiortoqassasoq.

"Immikkut pisariaqartitat" assigiinngitsorpassuusinnaapput, piffissami sivikinnerusumi immikkut maluginiarneqarnissamik pisariaqartitsinermiit tarnikkut timikkullu annertuumik innarluutinut. Taamaammat aalajangersakkami pineqarput meeqqat assigiinngitsorpassuit ilanngunneqarlunilu meeqqat taakkorpiaat maluginiarluarneqarnissaat siunertaralugu. Tapersiinerit, ikiorsiinerit iliuuserisassallu allat pillugit aalajangersakkat aamma illutat aaqqissugaanerannut tunngasut allakkut inatsisiliuussaapput, aammattaaq meeqqeriviit immikkut aaqqissuussat pilersinneqarnissaat periarfissaavoq. Aammattaaq ilaatigut Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutip siunertaa tassaavoq, meeqqanut ataasiakkaanut annertunerpaamik pitsaanerpaamillu ikorfartuinissap qularnaarneqarnissaa, tassuunakkut meeqqap peqqissumik imaqarluartumillu inerikkiartornissaa qularnaarumallugu.

§ 4-mut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata apeqquserpaa nassuiaatini nalinginnaasuni oqaatigineqarmat siunnersuut manna annertunerusumik pisortanut kommuninulluunniit aningaasatigut nassataqassanngitsoq, tassami paragrafimi tassanerpiaq perorsaanermut tunngasutigut ilisimatusartoqarnissaa, kiisalu tamakkuninnga ilisimatusarfiliortoqarnissaa piumasarineqarmat.

Siunnersuummi Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutaasussanut tunngatillugu oqaasertaliussat allanngortinneqarput. Angajoqqaat akiliutaat nalunaarut nutaaq aqqutigalugu aalajangersaavigineqassapput.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat § 6, imm. 2 pillugu isumaqarpoq, ukiumoortumik perorsaanermut pilersaarusiorneq pillugu paragrafimi tassani aalajangersakkat pisariaqaratik persaqusersuutaaginnartut akisussaaffik taanna § 19, imm. 2 (maanna siunnersuummi § 18, imm. 2) aammalu paragraf taanna pillugu nassuiaatit nalinginnaasut naapertorlugit meeqqeriviup aqutsisuata tigummiareermagu. Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata siunnersuutigaa kommunit meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkiliaat kommunit meeqqeriviinit malinneqarnerata naliliisarnikkut misissorneqartarnissaa kommunip isumagisassagaa. Taamaattoq Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq meeqqeriviit imminnut pigisut kommunip meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkiannik malinninniarnerminni annertunerusumik kiffaanngissuseqartitaasariaqartut.

§ 6, imm. 2-mi pineqarpoq kommunit meeqqerivinnik angerlarsimaffimmilu paarsisartunik nakkutilliinera, § 6, imm. 3-mi pineqarluni perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiortarnissaq. § 6, imm. 3 maanna allatut oqaasertalerneqarpoq, kommunalbestyrelsi tassaalerluni kommunimi meeqqat inuusuttullu pillugit politikkiliornissamut, ulluunerani neqeroorutini ataasiakkaani perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissamut taakkuninngalu naliliinissamut qullersaalluni akisussaasoq, taamatullu nunaqarfinni meeqqanut ulluunerani neqeroorutit illoqarfimmilu neqeroorutit attaveqatigiittarnissaannik isumaginninnissaq, perorsaanikkut isumassarsiornissaq siunertaralugu, tak. § 6, imm. 2-mut aamma imm. 3, nr. 2-mut oqaaseqaatit.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata siunnersuutigaa § 12, imm. 1 ima oqaasertalerlugu allanngortinneqassasoq: "Kommunit meeqqeriviutaat pilersinneqarlutillu ingerlanneqassapput 0-imiit 2-nik ukiulinnut meeraaqqerivittut, 0-imiit 6-inut ukiulinnut meeqqat ukiui naapertorlugit agguaassiviusumik meeqqerivittut, 3-miillu 6-inut ukiulinnut meeqqerivittut".

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kaammattuutigaa § 12, imm. 2-p oqaasertaasa ima allanngortinneqarnissaat kaammattuutigaa: "Kommunit meeqqeriviutaat tamarmik amerlanerpaanik meeqqanik ataatsimoortukkuutaanik sisaminik paarsaqarsinnaapput. Meeqqat ataatsimoortut ataatsit amerlanerpaamik 18-inik meerartaqassapput meeraaqqerivinnilu ataatsimoortut amerlanerpaamik 12-inik meerartaqassallutik." Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat "meeqqat ataatsimoortut" qanoq paasineqartariaqarnerannik nassuiaammik nassaarsinnaasimanngilaq paasinanngimmammi tamatumani meeqqerivimmi tamarmi init amerlassusaat pineqarnersut imaluunniit meeqqeriviup iluani meeqqerivinnut/meeraaqqerivinnut agguataarnerineq pineqarnersoq.

§ 12-p oqaasertai allanngortinneqarput, tak. KANUKOKA-p - Nuup Kommunea ilanngullugu - oqaaseqaatai.

§ 17, imm. 2-mut (manna siunnersuummi § 22, imm. 2) tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kaammattuutigaa sulisut sinnerinik atorfinitsisinnaatitaaneq pisortap tigummiassagaa taassumami ukiumoortumik perorsaanermut pilersaarusiat allallu nammineq suliarisami ulluinnarni timitalersorneqarnerini kikkut suleqataasinnaanersut peqataasinnaanersullu nalilersinnaammagu.

Aalajangersagaq allatut oqaasertalerneqarpoq maannalu § 22, imm. 2-ulluni, taanna mallillugu siulersuisut sulisut allat atorfinitsinneqartarnissaat pillugu tunaartarisassaliussapput.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kaammattuutigaa § 21-mi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni suleriaasissaannik kommunalbestyrelsit aalajangersaanissaannut inatsisitigut tunngavissiortoqarnissaa.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq siulersuisut atorunnaarseriarlugit angajoqqaat/pilersuisuusut tamarmik peqataaffigisinnaasaannik atuisunut ataatsimoorfiliorneq pisariillisaataanavianngitsoq. Taamaaliornikkut angajoqqaat/pilersuisuusut piffissartik soqutiginninnertillu apeqqutaatillugu tamatigut tamaana peqataasalerataanaapput aalajangiiniarnermut akornutaaginnartussaasumik.

§ 21, imm. 3-mi aalajangersakkamik ilanngussisoqarpoq, taannalu malillugu kommunalbestyrelsi atuisut ataatsimoorfiinut tamanut atuuttumik malittarisassaliorsinnaavoq, tak. § 26, imm. 3, Naalakkersuisuttaaq IMAK-kip - aalajangersagaq manna pillugu - tusarniaanermi akissutaanut oqaaseqaatigisat innersuukkumavaat.

§ 31, imm. 2-mut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata ernummatigaa atuarfinni paarsisarfiit inatsisiliuunnerat, paaqqinnittarfiit pillugit Inatsisartut peqqussutaata maanna atuuttup atorunnaarneratigut peerneqassasoq. Oqaaseqaatini nalinginnaasuni meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaat kiisalu kulturimut sunngiffimmilu sammisassaqartitsinermut peqqussut innersuussutigineqarput. Kisianni peqqussutitigut taakkunuuna kommunit meeqqanut arfinilinniit ukiulinnut atuareernerup kingorna paarsinissamik neqerooruteqarnissaminnik pisussaaffilerneqanngillat. Meeqqat atuartut atuareernerminni paarineqartarnissaannik neqerooruteqarnissamut kommuninut pisussaaffiliisumik inatsisiliortoqarnissaa Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kaammattuutigaa.

§ 31, imm. 3-mi aalajangersagaq nutaaq ilanngunneqarpoq, taannalu malillugu meeqqat 7-it 15-inullu akornanni ukiulliit fritidshjemminut innersuunneqarsinnaajuassapput, sunngiffimmi sammisassaqartitsisarnerup aaqqissugaanera pillugu Inatsisartut peqqussusiornissaasa tungaannut. Aammattaaq atuarfinni paarsisarfiit atorunnaarnikuupput, akerlianilli Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 21. maj 2002-meersumi § 9, imm. 7 naapertorlugu meeqqanut atuartunut, imaappoq 6-imiit qummut ukiulinnut, neqeroorutaasinnaapput perorsaanikkut aaqqissuussamik nammineq kajumissuseq tunngavigalugu peqataaffigineqarsinnaasunik sammisaqartitsinerit nalunaaqutaq 8-p 16-illu akornanni inissinneqarsinnaasut. Aammattaaq Atuarfik pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutaa pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 8-mi, 15. april 2003-meersumi aalajangersakkanik ilanngussisoqarnikuuvoq, meeqqat atuarfiat meeqqanut inuusuttunullu atuartunut atuartuunngitsunullu 20-t inorlugit ukiulinnut sunngiffimmi sammisaqartitsinernik neqeroorsinnaatillugu, neqeroorutillu taakku meeqqat atuarfiata nalinginnaasumik atuartitsinerata nalaani neqeroorutinut allanut aamma sunngiffimmi sammisaqartitsineq pillugu peqqussutip iluani sammisaqartitsinernut ataqatigiissarneqassapput.

IMAK

IMAK-kip siunnersuutip siunertaanut atatillugu tikkuarpaa piffissap sivikitsup ingerlanerani malunnaatilimmik allannguutissat pillugit naatsorsuutigineqartut pilersinneqarnissaasa ulorianaateqarsinnaanerat, naatsorsuutigineqartut maannakkuugallartoq naammassineqarsinnaanngitsut. Tamanna aammattaaq meeqqat atuarfii pillugit peqqussutip akuersissutigineqarnerani pivoq, tamannalu ilaatigut meeqqat atuarfiini pisortanut ilinniartitsisunullu eqqarsartaatsikkut atukkatigut annertuunik kingunipiloqarsimalluni.

Allannguinerit imaaliinnarlutik pineq ajornerat naalakkersuisut ilisimalluarpaat, tamannalumi naalakkersuisooqatigiit taarseraattut ilaatigut meeqqat atuarfiannik iluarsaaqqinnermut atatillugu erseqqissaatigisarpaat. Taamaammallu aamma ilinniartitsinerit ilinniartitseqqinnerillu kiisalu pikkorissaanerit amerlaqisut meeqqanut ulluunerani neqeroorutit pillugit Inatsisartut peqqussutaata nutaap akuersissutigineqarneranut atatillugu ingerlanneqarnissaat siunniunneqarpoq.

IMAK-kip tikkuarpaa Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut taamaallaat meeqqanut suli atualinngitsunut atuutissammat, meeqqanulli angajulliunerusunut suliniutissanut meeqqat atuarfiii pillugit peqqussut imaluunniit sunngiffimmi kultureqarneq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugit peqqussut tunngavigineqassallutik. Tassa imaappoq maannakkut fritidshjemmit atorunnaarsinneqassasut "atuartunillu paaqqutaqartarnermik aaqqissuussinerit" ullumikkut meeqqat atuarfii pillugit peqqussummik imaluunniit kultureqarneq sunngiffimmilu sammisassaqartitsineq pillugit peqqussummik malittarinninngitsut pitsaassuseqarnissamik nakkutilliinissamut periarfissaqaratik ingerlaannassammata. IMAK-kip isumaa naapertorlugu suliassaqarfimmut tamatumunnga inatsisitigut tunngavissat suliarineqartariaqarput, taamaalilluni aammattaaq atuisup/innuttaasup suleriaatsit pisinnaatitaaffigisariaqarmagit.

Tamanna pillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata tusarniaanermi akissutaanut tunngatillugu oqaaseqaatit innersuunneqarput.

IMAK-kip tikkuarpaa paaqqinninnermiit perorsaanermut neqeroorutinik allanngortitsineq qularutissaanngitsumik aningaasaqarnikkut sulisoqarnikkullu nukissanik amerlanerusunik pisariaqartitsissasoq, perorsaasunillu amigaateqarneq annertoreeqaluni. Perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutit naliliinerillu, meeqqat ataasiakkaat ineriartornerisa ataatsimoortumik naliliivigineqartarnerat, kiisalu meeqqat ataasiakkaat ineriartornerisa ikinnerpaamik ukiumut marloriarluni allaaserineqartarnissaat aammalu ikinnerpaamik ukiumut marloriarluni angajoqqaanik oqaloqateqartarnerit pillugit piumasaqaatit kisiisa eqqarsaatigalugit, maannakkut malittarisassat atuuttut eqqarsaatigalugit tamakkua assorsuaq nukissanik pisariaqartitsissapput. Tamannalu IMAK-kip ilaqutariit aningaasartuutikillisar-neqarnissaannik Naalakkersuisut siunertaannut sanilliuppaattaaq.

Oqaatsip "paarsinerup" "perorsaanikkut ineriartuutaasumik ulluunerani neqerooruteqarnermik" taarserneqarnera ullumikkut ileqqooreersunik aallaaveqarpoq tassami meeqqeriviit pilersaarusiortareermata, nassuiaasiortareermata il.il. angajoqqaat oqaloqatigineqarneranni assigiinngitsutigut ilanngunneqartartunik.

Angajoqqaat akiliutigisartagaat nalunaarutikkut allakkut malittarisassaqartitaapput.

IMAK-kip malugeqquaa suliamut ilinniarsimanngitsut – sulisuni amerlasoorujussuusut – aatsaat 2012-imi pikkorissartinneqassammata, aammalu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi tamarmiusumi tunngavigineqartoq tassaammat sunniuteqarluartumik perorsaanissaq. IMAK-ip tamatumunnga uiggiullugu siunnersuutigaa pingaarnerutillugu sulliutitassaq tassaassasoq pingaartumik sulisut siulersorneqarneranni pisortanik taakkununngalu akunnermiliuttunik pikkorissarneq ilinniartitseqqinnerlu, pisortat sulisoriinnarneqarnissaannik qulakkeereqataasinnaasoq taamalu perorsaasut sulisoriinnarneqarlutik. Akerlianik aqutsisoqatigiit assorsuaq nikerarsinnaanerat ilimagineqarsinnaavoq, soorlu meeqqat atuarfiata iluani.

Meeqqerivinni sulisut ilinniarsimanngitsut pikkorissaanernut ilinniartitseqqinnernullu ingerlaavartumut peqataasassapput, 2012-imili sulisunut ilinniarsimanngitsunut aningaasartuutissatut takorloorneqarput sulisunut nutaanut suli pikkorissarsimanngitsunut pikkorissaanermut malitseqartitsinernullu atorneqartussatut. Aammattaaq nunap immikkoortukkaarlugu sumiiffinnilu ataasiakkaani pikkorissartitsisarnissani aqutsisut aqutsisullu tullersortaasa aallunneqarluartussaaqaat.

IMAK-kip maluginiarpaa allassimammat tamanna pisortanut aningaasaqarnikkut imatorsuaq kinguneqarnavianngitsoq, tassami aningaasanut inatsimmi piviusunngortitsinissamut aningaasanik immikkoortitsisoqarmat. Meeqqalli atuarfiat pillugu peqqussummisulli suliniuteqarpoq piviusunngortitsinerup nalaaniinnaanngitsoq aammattaarli aallartitsinermiit siunissamullu aningaasanik akeqartussanik. Pitsaassutsimut piumasaqaatinik annertusisitsineq soorunalimi sulisunik amerlanerusunik kinguneqassaaq, taamaanngikkuni tamanna piviusunngortinneqarsinnaanngimmat. Tamatuma saniatigut sulisut pikkoorissartinneqartarnerannut atatillugu taartaasartunut aningaasartuuterparujussuit siumut eqqarsaatigineqarsimanngillat

Coaching siunnersuutigineqartoq tassaassaaq suliatigut ilinniaqqinneq ulluinnarni sulinermut ilaatinneqartoq, meeqqat peqatigalugit ingerlanneqartussaq, taamaammallu ilinniartitsinerup ilinniartitseqqinnerullu ilarujussua kommunit sulisuminnik ilinniartitsinermut ilinniartitseqqinnermullu periarfissareriigaasa iluanni ingerlanneqarsinnaassaaq. Tamatumalu saniatigut inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut atatillugu aningaasartuutit pillugit isumaqatigiissutit Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu ataatsimoortumik tapiissutit pillugit isumaqatigiinniarnerinut nalinginnaasunut ilanngullugit isumaqatigiinniutigineqarsinnaassapput. Takukkittaaq § 4 pillugu Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatiiffiata oqaaseqaataanut oqaatigiumasat.

IMAK-kip isumaa malillugu piviusunngortitsinissaq piviusorpalaartuunngilaq, pissutigiinnarlugu piffissaliussatut aalajangiussat iluanni pikkorissartitsinermut pilersaarutit naammassineqarnissaannut sulisussat pisariaqartinneqartut pigineqanngimmata.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik Ilinniaatsinut Institutimut 2008-ip sinneranuugallartoq suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Isumaqatigiissutip nassataraa coachi perorsaasutut ilinniartitsisutullu ilinniarsimasoq taassumalu saniatigut suleqat alla ilisimatusarnermik suliaqartoq suliamik aallarnersaallutik aallartereermata, aallaqqaammut 2008-p sinnerani sulissallutik. Aningaasaqarnermut Inatsisissatut siunnersuutip Inatsisartunit inaarutaasumik akuerineqarnissaa apeqqutaalluni, suliaq pineqartoq siunissami ingerlaqqissinnaalissaaq, tamannalu pissaaq Ilinniaatsinut Instituti aamma Perorsaanermik Ilinniarfik peqatigalugit Aammattaaq massakkut misileraanermut ineriartortitsinermullu atatillugu meeqqerivinnit assigiinngitsunit aqutsisut ilinniartinneqaleruttorput, taakkulu pingaartumik namminneq sullivimminni suliap ingerlaqqinneranik isumaginnissinnaassapput, aammali isumaqatigiissuteqarnikkut pikkorissaanerit ingerlateqqinneqarnerini peqataasinnaassallutik. 2008-imi ukiakkut perorsaasut suli sisamat suliamut tassunga peqataalissapput. Aammattaaq naalakkersuisoqarfimmi suliamik ingerlatsisuusimasut suliap immikkoortuani siullermi qimuttuusimasut ingerlaqqissapput suliap naalakkersuisoqarfiup avataani toqqammaveqarlualernissaata tungaanut.

PPR-ip pisariaqartitanik immikkut ittunik paasiniaanermi peqataasarnissaa § 3, imm. 3-imut oqaaseqaatini oqaatigineqarmat IMAK isumaqarpoq tamanna PPR-ip suliassaanik amerliliinerusoq taamalu nukissanik pisariaqartitsiffiunerulerluni.

§ 3, imm. 3-mut oqaaseqaat ima oqaasertaqarpoq: "Immikkut ittumik pisariaqartitsinerit paasiniarnerat pisinnaavoq suliat akimorlugit ataatsimiititaliat aqqutigalugit imaluunniit perorsaanikkut tarnip pissusiinik siunnersuisarfitsigut imaluunniit isumaginnittoqarfik peqqinnissaqarfillu suleqatigalugit - isumaginninnermi inatsisiliornermut qanimut attuumassuteqartumik." Kommunini PPR-ip kommuninit tiguneqarfigisimasaani PPR-ip sulinerani meeqqat inuusuttullui sullitassat tassaapput 0 aamma 25 akornanni ukiullit.

IMAK isumaqarpoq § 4, imm. 1-imut oqaaseqaatini erseqqissumik tikkuarneqartoq aalajangersimasumik perorsaariaatsip erseqqissumik ersersinneqarnissaa malittarineqassasoq – tassalu sunniuteqarluartumik perorsaaneq. Nunarsuup ilaani allani ilisimatusarnerup ersersippaa tamatuma pitsaanngitsunik kinguneqartarnera, tassalu perorsaariaatsip aalajangersimasup ataasiinnaasup atorneqarneratigut. Ilisimatusarnerup ersersippaa sulisut perorsaanermik ilinniarsimasut perorsaanikkut pisariaqartinneqartumik periarfissinneqarnissaat pisariaqarluinnartoq, taamaalillutik taakkua suliamut pikkorissuseqarnertik aqqutigalugu perorsaariaatsinik meeqqamut aalajangersimasumut immikkut atugalimmut naleqqunnerpaamik toqqaasinnaallutik.

Naalakkersuisut isumaqanngillat perorsaariaatsip aalajangersimasup malinneqarnissaanik piumasaqaateqartoqartoq. Taamaattorli Naalakkersuisut qasseeriarlutik erseqqissartarpaat inooqatigiinnikkut, kulturikkut, oqaluttuarisaanikkullu atukkat inuup isumaliorsinnaassusianut ilinniarsinnaaneranullu aallaaviusarnerat meeqqanut inuusuttunullu suliniarnermi pingaartinneqarluinnartariaqarmat.

IMAK-kip maluginiarpaa § 11-mi nutaajusumi erseqqissarneqarmat ulluunerani paaqqinnittarfiussappat perorsaasutut ilinniarsimasunik peqassasoq - § 22-mili tamanna tunuartinneqarluni.

§ 11 meeqqeriviup qanoq paasisariaqarneranut nassuiaataavoq. § 22 (§ 20 maanna siunnersuutaasumi) allanngortinneqarpoq taamaalilluni "isumaginninnermi ikiorti ataaseq" "perorsaanermut ilinniarsimasumik ataatsimik" taarserneqarsimalerluni, taamaalilluni perorsaasoq ataaseq, perorsaanermik ilinniagalik ikiortilu suleqatigiinngussapput Naalakkersuisut isumaat naapertorlugu meeqqanik ataatsimoortunik perorsaanikkut ineriartuutaasumik suliaqarsinnaasut. "Perorsaanermik ilinniarsimasut" tassaaginnanngillat perorsaasut, aammali tassaallutik barnehjælperit, barnemedhjælperit, socialmedhjælperit aamma social- og sundhedsmedhjælperit.

IMAK-kip maluginiarpaa § 21-mi kommunip meeqqeriviini siulersuisut atorunnaarsinneqassasut atuisullu ataatsimoorfiannik taarserneqarlutik. Tassa imaappoq angajoqqaat atorfinitsitsinissani assigisaannilu oqaaseqarsinnaatitaanertik, kiisalu perorsaanermik suliassat pilersaarusiorneranni suliarinerannilu aqutsisunik suleqateqarnissartik annaassavaat. Tassa imaappoq meeqqat atuarfianni atuarfinni siulersuisunit sunniuteqannginnerullutik. Tamanna aalajangiusimaneqassappat ilaqutariit/angajoqqaat nukissaqarluartut pissarsiarinissaat ajornakusoornerulissaaq taamaattumillu innuttaasut peqataatitaanissaat pillugu Naalakkersuisut politikkiannut naapertuuttutut isikkoqarani

§ 17, imm. 2-mut aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, taannalu malillugu meeqqerivinni kommunit ingerlataanni pisortaq atuisut ataatsimoorfiata inassuteqareerneratigut kommunalbestyrelsimit atorfinitsinneqartassaaq. § 21, imm. 4 naapertorlugu atuisut ataatsimoorfii pisariaqartitsineq naapertorlugu suleqatigiissitaliorsinnaapput. Atorfinitsitsinermut atatillugu inassuteqaasiortartoqatigiinnik pilersitsinissaq tamatumani naleqqulluinnarpoq. Siulersuisoqartitsinermi – atuarfiup siulersuisui meeqqeriviillu siulersuisui eqqarsaatigalugit – siunertaq pingaarneq tassaavoq angajoqqaat sunniuteqaqataatinneqarnissaat. Naalakkersuisut isumaqarput angajoqqaat tamarmik ataatsimiinnerni peqataaffigisinnaasaannik atuisunut ataatsimoorfiliornikkut angajoqqaat ullumikkorniit pitsaanerusumik annerusumillu sunniuteqarnissaminnut periarfissinneqassasut, tassami ullumikkut angajoqqaat sinniisui marluinnaat angajoqqaat sinnerlugit aalajangeeqataasartuupput. Aammattaaq naalakkersuisut innuttaasunik peqataatitsinissamik politikkiat naapertorluinnarlugu atuisut ataatsimoorfeqartinneqarnerisigut ilaqutariit nukittuut sutigut tamatigut suleqataanissaminnut periarfissagissaarnerulissapput, minnerunngitsumik ulluinnarni sulinerup perorsaanermilu najoqqutassiornerup pilersaarusiorneqarnerini angajoqqaat sulisullu suleqatigiinnissaannik qularnaariniarnermi suleqataalluarnerusinnaalissapput.

IMAK-kip meeqqat atualersussat meeqqat atuarfiannut ikaarsaarnissaannut atatillugu suleqatigiinnissaq pillugu aalajangersakkat amigaatigai. Ikaarsaariarneq meeqqanut ataasiakkaanut imaannaanngitsunik kinguneqartussaq.

Meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkissap suliarineqarnissaanik kommuninut piumasaqaat tikilluaqqunarpoq, kisiannili IMAK aammattaaq isumaqarpoq nuna tamakkerlugu pingaarnerusumik erseqqissumillu meeqqanut inuusuttuaqqanullu politikkeqarnissaq pisariaqartoq, meeqqat pisinnaatitaaffii qulakkeerneqassappata sumiginnaanerlu annikillisarneqassappat.

§ 16-imi aalajangersarneqarpoq meeqqat suliffeqarfimmiit suliffeqarfimmut allamut nuunnerani meeqqerivigisimasaanni sulisuusut suliffeqarfimmut nuuffissaanut paasissutissanik pisariaqartunik tunniussissasut, tassani pineqarlunissaaq meeqqerivimmiit atuarfimmut nuunneq. Aammattaaq § 5, imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq § 16 naapertorlugu paasissutissanik pisariaqartunik ingerlatitseqqinnissamut Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaatitaasut. Aammattaaq tamanna pillugu Ilinniartitaanermut Ministeeriaqarfiup oqaaseqaatai takukkit kiisalu KANUKOKA-p § 2-mut oqaaseqaatai, taannalu naapertorlugu ilaatigut ilanngunneqarpoq perorsaanermi sulinikkut atuarfimmut ikaarsaariarnerup pitsaasuunissaa qularnaarneqassasoq piginnaasat tunngaviusut ilinniarnissamullu kajumissutsip ineriartortinneqarnerisigut tapersersorneqarnerisigullu.

Sisimiuni ataatsimeersuarneq juni 2008-imi ingerlanneqartoq, siorna misilittakkat kiisalu atukkanik misissuinerit maanna ingerlanneqartut ilaatigut aallaavigalugit Naalakkersuisut meeqqanut inuusuttunullu erseqqissumik politikkiliornissartik siunniusimavaat.

Ilinniartitaanermut ministeeriaqarfik

Ilinniartitaanermut ministeeriaqarfiup kaammattuutigaa isumaliutigineqassasoq, siunnersuummi siunertatut anguniakkami § 2-mi paatsoorneqarsinnaanngitsumik allassimasariaqartoq, meeqqanut suli atualinngitsunut sullissiffiit perorsaanikkut meeqqanut suliaat atuarfimmut sammitinneqassasoq, soorlu danskit ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit inatsisaanni atuuttumi § 7, imm. 5-imi naggat siullermi allassimasutut: "Ulluunerani paaqqinnittarfinni neqeroorutitigut angajoqqaat suleqatigalugit atuarfimmut ikaarsaariarnissaq pitsaasoq qulakkeerneqassaaq, tunngaviusumik piginnaasat tunngaviusut ilikkariartornissamullu kajumissutsip inerisarlugillu tapersersornerisigut."

Ilinniartitaanermut ministeeriaqarfiup siunnersuutaa § 2-mi, imm. 2-mi ilanngunneqarpoq..

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfiup angajoqqaatut oqartussaassutsimik pigisaqartup ilanngussimannginnera ajuusaarutigaa, tassami meeqqamut angajoqqaatut oqartussaassutsimik pigisaqartoq tassaammat meeqqap ulluinnarni inuuneranut tunngasunik aalajangiisussaq – aammattaaq meeraq angajoqqaarsiani assigisaanniluunniit inissinneqarsimagaluarpat. Ulluinnarni aalajangigassat taama ittut pilersuisuusumit aalajangerneqartarput, kisiannili angajoqqaatut oqartussaassutsimik pigisaqartoq ilanngutinngikkaanni, angajoqqaatut oqartussaassutsimik pigisaqartup meeqqap ulluinnarni inuuneranut oqartussaassuseqarneranik piiaaffigineqavissalluni.

Naalakkersuisoqarfiup oqaaseqaatai siunnersuummut ilanngullugit suliarineqarput.

Aningaasaqarnermut Nunanullu allanut Naalakkersuisoqarfik

Aningaasaqarnermut Nunanaullu allanut Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaanermut akissummi siullermi tikkuarneqarpoq, 2009-mut Aningaasanut Inatsisissatut Siunnersuutip suliarineqarneranut atatillugu aningaasat "meeqqerivitsialammut" immikkoortinneqarsimasut kontumut pingaarnermit 40.01.08-mit Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittumit nuunneqarmata. Aningaasat kontumut pingaarnermut 20.11.61-imut, Ilinniartitaanermut sillimmatit, inissinneqarlutik.

Kontumut tassunga missingersuutinut ilanngussami allassimavoq "Ilinniartitaanermut pilersaarut pillugu suliniarneq annertuumik aallartinneqassaaq, kiisalu pilersaarutip piviusunngortinneqarnera ilinniartitaanermullu sillimmatit atugassanngortinneqarnera naalakkersuisoqarfiit aqutsisoqarfiillu, kiisalu suliassaqarfiit allat akornanni suleqatigiinnikkut pissaaq. Suliniarneq naalakkersuisoqarfinnit aqutsisoqarfinniillu akuusunit immikkoortunut pilersaarummut immikkullu ilinniartitaanermut suliniarnermut aqutsisoqatigiinni peqataatitanit pilersaarusiorneqassaaq. Aqutsisoqatigiinnut allattoqarneq Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutinullu Ilinniartitaanermut Aqutsisoqarfimmit isumagineqassaaq."

Taamaalilluni Aqutsisoqatigiit Ilinniartitaanermut sillimmatinit aningaasanik atugassanngortitsisussaapput. Taamaattumik ANAN-imit isumaqartoqarpoq aqutsisut 2009-mi 4 mio. kr.-it ukiunilu missingersuusiorfiusuni tamani 6 mio. kr.-it siunertamut atugassanngortinneqarnissaannik aalajangiinissaat pingaaruteqartoq. ANAN-imit naliliisoqarpoq siunnersuut aatsaat Aqutsisoqatigiit suliamik suliarinnereerpata Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiunneqarsinnaasoq.

Aningaasaqarnermut Nunanullu allanut Naalakkersuisoqarfiup (ANAN) tusarniaanermi akissuteqaammini pingaartippaa ilinniartitaanermut sillimmatinit aningaasanik atugassanngortitsineq ilinniartitaanermut immikkut ittumik suliniutinut aqutsisoqatigiit aqqutigalugit pissasoq kiisalu aqutsisoqatigiit taakkua isummernerat tamatumunngalu oqaaseqaateqarnerat tunaartarineqassasoq.

Ilinniartitaanermut immikkut ittumik suliniutinut aqutsisoqatigiit, tassaaut naalakkersuisoqarfinnut attuumassuteqartunut KANUKOKA-mullu sinniisuusut, aqutsisoqatigiit 14. maj 2008-mi ataatsimiinneanni aalajangerput 2009-mi 4,0 mio. kr.-it immikkoortinneqassasut kiisalu 6,0 mio. kr.-it ukiuni 2010-2012-imi meeqqerivitsialaap ineriartortinneranut ukiumut immikkoortinneqartassasut. Naalakkersuisut tamatumunnga isumaqataanertik Naalakkersuisut 20. juni 2008-mi ataatsimiineranni nalunaarutigaat.

Aningaasaliinernut tunngassuteqartut taaneqartut 2009-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummut atasumik suliarineqarsinnaasimanngillat, kisiannili 2009-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut atatilugu allannguutissatut siunnersuutitut saqqummiunneqarumaarlutik, saqqummiussinissarlu pitinnagu naggataarutaasumik oqaluuserineqarumaarlutik. Aammattaaq 2009-mut Aningaasanut Inatsisissamut siunnersuummi Meeqqerivitsialammut aningaasaliissutissanik immikkoorsisoqarpoq, tak. AIS 2009-mi, kapitali 7.6 Meeqqerivitsialak-mut oqaaseqaatit nalinginnaasut.

Tamatuma kingorna ANAN-ip KIIIN-illu akornanni ataatsimiittoqarpoq qulaani pineqartut oqallisigineqarlutik, tamatumalu kingorna ANAN-ip oqaaseqaatit amerlanerit nassiuppai. Tassani ANAN-ip Atuarfik pillugu peqqussummi § 28 innersuullugu eqqaavaa, atuartitaasussaatitaaneq atuutilertarmat ukiumi meeqqap 6-inik ukioqalerfiani 1. august. ANAN isumaqarpoq ilinniartitaanermut aningaasaliussat tamatumunnga atortariaqartut – Instisartullu peqqussutaat naapertorlugu inuup ilinniartitaanera aatsaat meeqqat atuarfianni aallartittarluni. Taamaammat ANAN isumaqarpoq, suli atualinngitsunut ingerlassat ilinniartitaanermut aningaasaliussanik aningaasalersortariaqanngitsut.

Maanna Naalakkersuisuusut siuliisalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaanni ilinniartitaaneq pillugu immikkoortup ataani erseqqissumik allassimavoq Meeqqeriveqarneq atuarfitsialammut atasumik aaqqissuuteqqinneqassasoq. Aammattaaq Naalakkersuisut "Meeqqerivitsialaap ingerlateqqinnissaanut suliakkiissutaanni" ilaatigut oqaatigineqarpoq Naalakkersuisooqatigiit kissaatigigaat ilinniartitaaneq tamarmi ataatsimut isigalugu nukittorsarneqarlunilu pitsanngorsarneqassasoq – suli atualinngitsuniit ilinniakkanut ingerlaqqiffiusunut. Taamaalilluni pineqartoq tassaavoq Naalakkersuisut kissaatigimassuk ataqatigiissumik suliniartoqarnissaa, killiffinni tamani inerisaanikkut ilinniartitaanikkullu suliniutinik pitsanngorsaallunilu nukittorsaanissaq siunertaralugu. Ilinniartitaanikkut aaqqissuussineq pitsanngorsarneqassaaq meeqqat, atuartut ilinniartullu tamarmik namminneq piginnaariikkatik aallaavigalugit ilikkariartornermut peqataanissaat periarfissillugu.

Kiisalu Meeqqerivitsialaap inerisarneqarnissaa ilinniartitaanermut pilersaarutip ataani aningaasaqarnermut inatsisiniittareerpoq – Naalakkersuisunit Inatsisartunillu 2008-mut Aningaasaqarnermut Inatsimmi akuerineqarluni.

ANAN-ip aamma erseqqissarumavaa, naammaginartutut isikkoqanngimmat, Namminersornerullutik Oqartussat ukiumoortumik annertuumik aningaasartuuteqartitaanissaat, kommunini sulisut pikkorissarneqarnerinut, tassami kommunit meeqqeriviit angerlarsimaffinnilu paarsisarnerit isumagisaraat ingerlannerallu aningaasalersorlugu kommuninut ataatsimoortumik tapit aqqutigalugit, aammattaaq ANAN-ip siunertamut naapertuunnerusoraa, Meeqqerivitsialammi tunngaviusut pingaarnerit ilinniartitaanernut ilanngunneqarpata.

Meeqqerivitsialammik iluarsartuusseqqinneq tassaavoq piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliniut, ilisimatusarneq kulturilu tunngavigalugit suliniuteqarnikkut inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaasussaq, Naalakkersuisullu ataqatigiissumik suliniuteqarnissamik kissaataannut, Atuarfitsialammut atasumik aaqqissuusseqqinnissamik oqartiartuutaannut meerartatsinnillu salliutitsiumanerannut naapertuuttoq, ilutigisaanillu junimi Sisimiuni ataatsimeersuarnermit inassuteqatinik arlalinnik piviusunngortitsiviusinnaasoq.

Taamaalilluni pineqartut tassaapput suleriaatsit nutaat eqqunnissaat, meeqqat ilikkariartortarnerat pillugu isiginneriaatsit allat aamma angajoqqaanik suliffeqarfinnillu allanik suleqatiginneriaatsit allaanerullutillu annertunerusut, tamarmik tamakkiisumik sivisunerusumillu sulisunik ilinniartitseqqinnissamik pisariaqartitsiviusut.

Atuarfeqarnerup ilinniartitaanerullu iluani iluarsartuusseqqinnerni siusinnerusukkut pisartuni – soorlu Atuarfitsialammi – malittarisassat nutaat piviusunngortinniarnerinut, sulisut ilinniarteqqinnerinutt pisariaqartumillu inerisaaqqinnissamut immikkut aningaasaliisoqartarnikuuvoq, kiisalu inerisaanermi sulinermit tunngaviusut pingaarnerit ilinniartitaanernut ilanngunneqartarlutik.

Peqqinnissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfik

Peqqinnissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfik isumaqanngilaq "Peqqinnissaqarfimmi oqartussaasut" "Peqqinnissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfimmik aamma/imaluunniit uumasut nakorsaannut oqartussaasunik" imaaliallaannaq taarserneqarsinnaasut, akuersissuteqarneq aammalu ataavartumik nakkutilliineq qanoq kinguneqassanersut, aammalu tamatumunnga sulisussat qanoq pilersinneqassanersut peqqissaartumik oqaluuserineqarsimatinnagit."

Siunnersuummi "Peqqinnissaqarfinnik Nakkutilliisoqarfik aamma/imaluunniit uumasut nakorsaannut oqartussaasut" peqqinnisaqarfinnik nakkutilliisup oqaaseqaatai naapertorlugit allanngortinneqarpoq "peqqinnissaqarfimmi oqartussaasut", tak. § 13, imm. 1 aamma 3 aamma § 14, imm. 2, nr. 8 – peqqussutissatut siunnersuummi siullermi.

Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat

SIK-p nuannaarutigaa tamakkiisumillu tapersersorlugu meeqqanut ulluunerani neqeroorutit pillugit nutaamik Naalakkersuisut peqqussutissatut siunnersuusiormata. SIK-p pingaartumik iluarusuutigalugu maluginiarpaa meeqqeriveqarnerup nutaamik aaqqissuunneranut atasumik meeqqanik paaqqinnittarfinnut akiliutigineqartartut atuisunut oqilisaassiffiusumik naleqqussar-neqarnissaat siunnerfigineqarmat.

Taamatuttaaq SIK-p iluarusuutigaa ilinniartitaanikkut aaqqissuussineq matumuunakkut aamma pitsanngorsarniarneqartoq siunnerfigineqarmat, meeqqat, atuartut ilinniartullu tamarmik namminneq piginnaarikkatik aallaavigalugit ilikkariartornermut peqataajuarnissaat periarfissinniarlugu.

SIK-p neriuutigivaa siunnersuut pitsaalluinnartutut naliligarput maannakkut ilusini atuinnarlugu taamaalilluni Inatsisartunut saqqummiunneqassasoq.

Perorsaasut Ilinniarsimasut Kattuffiat

Peqqussutissap suliarineqarnerani P.I.P.-miit peqataatinneqarsimanerput assut qujassutigaarput, tassami ulluinnarni qanimut meeqqat ilaasortatta sulissutuummagit, taamaammallu ulluinnarni meeqqanut sullissinerminni nalunagit suut pineqartarnersut.

Peqqussutip suliarineqarnerani perorsaasut aamma periarfissinneqarput ulluinnarni sulinermikkut pitsaanerusumik atugaqalernissaannut  periarfissinneqarmata, minnerunngitsumillu paaqqinnittarfinni meeraq qitiutillugu peqqussutissaq suliarineqarluni.

P.I.P.-miit sulisitsisunut kajumissaarutigissavarput Nunatsinni perorsaasunik ilinniartitseqqiisarneq assut pisariaqarmat, sulilu pisariaqarnerulerluni Meeqqerivitsialaap Nunatsinnut eqqunneqalernerani.

Naggataatigut P.I.P.-miit qilanaarivarput meeqqat fritidshjemmimiittut peqqussutissaanik sanasoqalerpat suleqataanissatsinnut piareersimagatta.

Aammattaaq tusarniaanermi akissutit siunnersuummut oqaaseqaatitaqanngitsut ukunganngaanneersut tiguneqarput: Ilisimatusarfimmi Ilinniaatsinut Instituti kiisalu Isumaginninnermi Naammagittaalliuteqartarfik.

Inatsisilerinermut Allaffiup oqaaseqaatai siunnersuummut ilanngunneqarput.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq peqqussutip siunertaa, pingaarnertut tassaasoq meeqqat ataasiakkaat qitiutinneqarnissaat. Taamatut qitiutsineq peqqussummi aalajangersakkanut tamanut Meeqqerivitsialammillu suliaqarnermi tunuliaqutaavoq.

Peqqussummut maanna atuuttumut sanilliullugu siunertaq nutaajuvoq, peqqussutip atuuttup ilaatigut qitiutimmagu naammattunik amerlassusilinnik paarsinissamik neqerooruteqarnissaq, tak. peqqussunni atuuttumi §§ 1-2.

Peqqussutip siunertaa arlariinnik imaqarpoq.

Meeraq angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut suleqatigalugit qitiutinneqarpoq. Pingaartuuvoq erseqqissassallugu meeqqap angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuii tassaammata meeqqamut, peqqissusaanut, perorsarneranut, inerikkiartorneranut, paaqqutarineranut toqqissisimaneranullu akisussaasut. Taamaammat pisortaniit peqqussut manna naapertorlugu neqeroorutaasut suulluunniit meeqqap angajoqqaatut oqartussaasui/meeqqamik pilersuisuiusut suleqatigalugit pisussaapput.

Taaguut angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut atorneqarpoq, angajoqqaat meeqqamik ulluinnarni pilersuisuusannginnerat assigiinngitsorpassuartigut nalaatassaasartoq piareersimaffiginiarlugu. Pissutsit piviusut naapertorlugit - inatsisitigut ulluinnarnilu - nalaatassaasarmat meeqqamik isumaginneriaatsit assigiinngitsut, soorlu meeraq sinnerlugu oqartussaasut, angajoqqaarsiat, angajoqqaarsiaagallartut, angajoqqarsiaviit, meeqqanut angerlarsimaffiit, meeqqap ilaquttami arlaanni - angajoqqaarinngisamini - najugaqarneri, soorlu aannaa/aataakkumini imaluunniit qatanngutimini il.il.

Malugeqquneqarpoq suleqatigiinneq pissammat inersimasunut meeqqap qaninnerpaamik attuumassuteqarfigisaanut.

Aalajangersakkami aammattaaq aalajangiunneqarpoq, peqqussutip siunertaa tassaasoq meeqqat ataasiakkaat annertunerpaamik pitsaanerpaamillu ikorfartorneqarnissaat. Tassunga tunngatillugu malugeqquneqarpoq, aallaaviusut tassaammatta meeqqat ataasiakkaat, aamma ikorfartuinissamik inerikkiartornissamillu neqeroorutit tamatigut meeqqanut ataasiakkaanut naleqqussarneqassammata.

Meeqqat ataasiakkaat annertunerpaamik pitsaanerpaamillu ikorfartorneqarnissaat inerikkiartornissaallu qularnaarneqassaaq, meeqqap peqqissumik imaqarluartumillu inerikkiartornissaa siunertaralugu. Tamanna paasisariaqarpoq inuup inuunera meeqqap suli atualinnginneranili tunngavilerneqartartoq. Aammattaaq erseqqissarneqarpoq, meeqqat suli atualinngitsut aningaasaliiffigisariaqartut inuiaqatigiit siunissami isumalluutaattut pingaarutilittut.

§ 2-mut

Imm. 1-imut

Peqqussummi matumani ulluunerani neqeroorutit siunertaannut aallaaviuvoq Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaanni art. 29.1. Tak. Danmarkip Savalimmiunut Kalaallit Nunaannullu tunngatillugu Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaannut 20. november 1989-imeersumut naleqqiullugu nunap immikkoortuanut tungatillugu immikkut piumasaqaataanik tunuartitsineq pillugu nalunaarut nr. 90, 7. oktober 1993-imeersoq.

Art. 29.1-imi meeqqap ilinniartitaanerata siunertaa aalajangersarneqarpoq. Naak Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut manna perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqeroorutinut tunngasuugaluartoq, toqqaannartumillu ilinniartitaanermut tunngasuunani, Naalakkersuisut isumaqarput, Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutip siunertai aamma atuuttuulluinnartut.

Tamatumunnga uiunniutitut eqqaaneqassaaq, art. 29.1.a toqqaannartumik assilineqanngimmat. "Inuit nunap inoqqaavinut ilaasut" ilaatinneqanngilaq, Kalaallit Nunaanni nunap inoqqaavi ikinnerussuteqartuunngimmata.

Nr. 2-mi Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaattut paasineqassaaq T. 8 Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaat inuiaqatigiit assigiinngitsut eqqartuussiviannut maleruagassartalik 22. november 1945-meersoq (Nalunaarutit A. 2000 qup. 1).

Inatsisartut Peqqussutissaattut siunnersuummi ulluunerani neqeroorutit siunertaat maanna atuuttumi siunertaasumut naleqqiullugu nutaajuvoq. Maanna atuuttumi siunertaq qangaaniilli atuuttartumik aalajangersagaqarpoq, ulluunerani neqeroorutit siunertaat ilaatigut tassaanerarlugu angerlarsimaffiup meeqqamik perorsaaneranut tapersiinissaq, tak. peqqussummi maanna atuuttumi § 2, imm. 3.

Imm. 2-mut

Tamanna tunuliaqutaralugu imm. 2-mi aalajangiunneqarpoq, perorsaanikkut suliat tamarmik meeqqap angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuii meeqqallu attaveqaatigisai suleqatigalugit pissasut. Meeqqap angajoqqaavitut oqartussaasuinut/pilersuisuiinut atatillugu § 1-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput. Meeqqap attaveqaataatut pineqarput meeqqap ilaqutai nalunngisaalu.

Aammattaaq aalajangersakkap aalajangiuppaa, perorsaanikkut suliat peqqussut manna naapertorlugu ingerlanneqartut qularnaassagaat atuarfimmut ikaarsaariarluarnissaq piginnaasat tunngaviusut ilikkariartornissamullu kajumissutsip inerisarlugillu tapersersornerisigut, aamma meeqqap inooqatigiissutsikkut nalinginnaasumillu pisinnaasaanik pigiliussiniarnerani kaammattuillunilu inerisaanikkut.

§ 3-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaannut maanna atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, aalajangersarlugulu perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit tassaasut sammisaqartitsinermik neqeroorutit, meeqqanik perorsaanikkut anguniagaqarfiusumik suliaqarfiusut. Perorsaanikkut anguniagaqartumik suliaqarnerit tassaapput, meeqqap pinnguarnerit sammisaqarnerillu aqqutigalugit ilikkariartorlunilu inerikkiartorfigisai. Perorsaanikkut anguniagaqartumik suliaqarnermi meeqqat inersimasullu peqataanissaat ilaatinneqarpoq, aammalu meeqqap inerikkiartornissaa siunertaralugu anguniagaqarluni pilersaarusiugaallunilu ilusilersugaalluni.

Aalajangersakkami perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutinut assersuutitut taaneqarput meeqqeriviit, angerlarsimaffimmi paarsisarfiit inillu pinnguartarfiit. Malugeqquneqarpoq assersuutaannaammata, tamakkiisumik suussusiliinatik. Taamaalilluni peqqussutip atuuffiata iluani nutaaliornissaq periarfissaqarpoq.

Imm. 2-mut

Ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi pineqarput ulluunerani neqeroorutit meeqqanut 15-it inorlugit ukiulinnut saaffiginnittut, tak. peqqussummi maanna atuuttumi § 1, kisianni pissusiviusut malillugit peqqussutip atuutilerneraniilli qitiutinneqarnikuupput meeqqanut suli atualinngitsunut ulluunerani neqeroorutit. Meeqqat atuarfiannut atatillugu meeqqanut ulluunerani neqeroorutit atuarfik pillugu peqqussutikkut inatsisiliuunneqarput, sunngiffimmilu neqeroorutit kulturi sunngiffillu pillugit peqqussutikkut inatsisiliuunneqarlutik.

Qulaani pineqartut pissutigalugit peqqussutissatut siunnersuut meeqqanut suli atualinngitsunut killeqartinneqarpoq, taakku tassaatillugit meeqqat 0-imiit 6-inut ukiullit. Atuarfik pillugu peqqussut atuuttoq naapertorlugu meeqqap atuartitaasussaatitaanera aallartittarpoq ukiumi meeqqap 6-inik ukioqalerfiani, tak. peqqussummi tassani § 26, imm. 1.

Taamaattoq peqqussut manna periarfissiivoq, ukiutigut killiliussat sivitsorneqarnissaannut, atuartitaasussaatitaanerup aallartinneranut, meeqqat ukiumi 6-inik ukioqalerfimminnit kingusinnerusumik meeqqat atuarfianni aallartittut eqqarsaatigalugit, tak. atuarfik pillugu peqqussummi § 26, imm.2.

Aammattaaq eqqaaneqassaaq sunngiffimmi sammisaqartitsisarnerup aaqqissugaanera pillugu Inatsisartut peqqussusiornissaasa tungaannut, kommunalbestyrelsip suliassariuassammagu meeqqat 7-iniik 15-inut ukiullit fritidshjemminut innersuunnissaat, tak. § 31, imm. 3.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaannut maanna atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, aalajangersarlugulu, peqqussummut aammattaaq meeqqat suli atualinngitsut immikkut ittunik pisariaqartitsisut ilaatinneqartut. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq meeqqat taakkorpiaat "meeqqat suli atualinngitsut" akornanni "tammaqqunagit".

Meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunut ilaapput meeqqat timikkut tarnikkullu innarluutillit immikkut perorsaanikkut pisariaqartitsisut, maannalu meeqqerivitsigut sunngiffimmilu neqeroorutinut ilaatinneqarsinnaanngitsut. Aammattaaq meeqqanut immikkut ittumik pisariaqartitsisunut ilaapput autistit, ADHD-ertut, aliasunneq inuunermilu ajornartoorneq pissutigalugit immikkut suliarisariaqartut assigisaallu.

Immikkut ittumik pisariaqartitsinerit paasiniarnerat pisinnaavoq suliat akimorlugit ataatsimiititaliat aqqutigalugit imaluunniit perorsaanikkut tarnip pissusiinik siunnersuisarfitsigut imaluunniit inunnik isumaginnittoqarfik peqqinnissaqarfillu suleqatigalugit - isumaginninnermi inatsisiliornermut qanimut attuumassuteqartumik.

§ 4-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 3, imm. 3, pkt. 2-mik allannguineruvoq, tassani allaqqasut naapertorlugit Naalakkersuisut meeqqeriviit nalinginnaasumik perorsaanikkullu nakkutigissavaat.

Aalajangersakkap matuma aalajangerpaa Naalakkersuisut tassaammata qullersaallutik perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunnerani neqeroorutinik nakkutilliisuusut. Qullersaasumik nakkutilliinermut ilaapput inatsisiliorneq inatsisinillu nassuiaaneq, inerisaanernik iluarsartuusseqqinnernillu nutaanik aallarnisaaneq aamma politikkip ulluinnarnilu ingerlatsinerup ataqatigiissinnissaat siunertaralugu kommunalbestyrelsinik suleqateqarneq. Nalinginnaasumik perorsaanikkullu nakkutilliineq maanna kommunalbestyrelsinut nuunneqarpoq, tak. § 6, imm. 2, kommuninik iluarsartuusseqqinnerup kingunerisaanik, aamma sapinngisamik innuttaasut qanillugit suliassat suliarineqartarnissaannik kissaateqarneq aallaavigalugu.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami nutaajusumi aalajangerneqarput, meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutinut atatillugu Naalakkersuisut suliassaat, taamaalillunilu Naalakkersuisut isumagissavaat suli atualinnginnermut atatillugu perorsaanikkut-tarnip pissusiisigut ilisimatusarneq, ulluunerani neqeroorutinik nutaanik inerisaaneq, perorsaasunik ilinniartitsineq, perorsaanermik ilinniagalinnik ilinniartitseqqinnerit, sulisunik ilinniagaqanngitsunik ilinniartitsineq aamma kisitsisitigut paasissutissanik katersinissamut sakkussanik inerisaaneq. Ilisimatusarnermut tunngasut Naalakkersuisut Meeqqerivitsialak pillugu missingersersuusiaannut ilaapput,

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap nassataraa, qitiusumi perorsaanikkut-tarnip pissusiisigut inerisaavimmik pilersitsinissaq, imm. 2 naapertorlugu suliassanik suliaqartussamik. Perorsaanikkut-tarnip pissusiisigut inerisaavimmut isumassarsiffiuvoq Inerisaavik, atuarfik pillugu peqqussummi § 31, imm. 2 naapertorlugu assingusunik suliassaqarluni pilersinneqarsimasoq.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkamut isumassarsiffiuvoq atuarfik pillugu peqqussut, tak. peqqussummi tassani § 32, imm. 2, nassataralugulu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsinit paasissutissanik piniarsinnaammata, peqqussut manna naapertorlugu suliassamik isumaginissaannut pingaaruteqartutigut. Periarfissaq taanna Naalakkersuisut qullersaallutik nakkutilliinissaannut atatillugu pingaartuuvoq, tak. imm. 1 - aamma imm. 2 naapertorlugu suliassat.

§ 5-imut

Imm. 1-imut

Nr. 1

Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 3, imm. 4-mi aamma § 4, imm. 5-imi ulluunerani neqeroorutinut kommunip ingerlassaanut akiliuteqartarnissamik aalajangersaasoqarnissaanik pisinnaatitsinermik ingerlatitseqqinneruvoq.

Meeqqat kommunip ulluunerani paaqqinnittarfiutaaniinnerinut kommunillu aaqqissugaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinniinnerinut akiliuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 14. september 2006-imeersoq atuutiinnassaaq Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut manna, tak. § 31, imm. 4, naapertorlugu nutaamik nalunaarusiortoqarnissaata tungaanut.

Aalajangersakkami matumani oqaaseqatigiit kingulliit Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni, nr. 65, 29. december 1994-imeersumi § 14-imik ingerlatitseqqinneruvoq

Nr. 2

Nappaatit tuniluuttut pillugit malittarisassaliornissamik aalajangersagaq nutaajuvoq, tassami tassuunakkut periarfissiisoqarpoq Ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinni ulluuneranilu paaqqinniffinni kiisalu meeqqanut ulloq-unnuarlu paaqqinniffinni nappaatit tunillannartut sillimaffiginiarlugit malittarisassat pillugit kaajallaasitap nr. 188, 21. marts 1988-imeersoq taarserlugu nalunaarusiortoqarnissaa. Kaajallaasitaq Isumaginninnermi Pisortaqarfiusimasumit suliaavoq. Nalunaarut nutaaq suliarineqassaaq kaajallaasitap maanna atuuttup ulloq-unnuarlu angerlarsimaffiit ilanngullugit suliaanera sianigalugu.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkamut tunngaviuvoq Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 3, imm. 3, tassani aalajangersarneqarmat Naalakkersuisut ulluunerani paaqqinnittarfiit pilersinnerat, pisatsersornerat, aqunneqarnerat ingerlannerallu pillugit aalajangersagaliussasut. Taamaaliortoqarpoq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq aqqutigalugu. Nalunaarut taanna peqqussutissatut siunnersuutip matuma atuuttuulersinneratigut atorunnaassaaq, taamaattoq meeqqeriviit aqunneqarnerat ingerlannerallu pillugit aalajangersakkat peqqussutissatut siunnersuummut matumunnga ilanngunneqarput, siunnersuutillu imm. 2-ani matumani aalajangerneqarpoq Naalakkersuisut meeqqeriviit pilersinneri pisatsersornerilu pillugit tunaartarisassaliussasut.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, aalajangerlugulu Naalakkersuisut § 16 naapertorlugu paasissutissanik ingerlatitseqqinnissaq pillugu tunaartarisassaliorsinnaasut, tassani pineqarluni meeqqap suliffeqarfimmiit suliffeqarfimmut allamut nuunnerini suliffimmi meeqqap qimataani sulisut suliffeqarfimmut tigusisussamut paasissutissanik ingerlatitsisarnissaannik aalajangersagaq, tak. § 16 pillugu aalajangersakkat.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu aalajangersarneqarpoq, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik perorsaanikkullu kommunimi ulluunerani neqeroorutinik tamanik nakkutilliinera pillugu tunaartarisassaliorsinnaasut.

§ 6-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq, kommunalbestyrelsip qularnaassagaa meeqqanut suli atualinngitsunut naammattunik ulluunerani neqerooruteqarnissaq.

Aalajangersagaq Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 1, imm. 1-imik allannguineruvoq, tassani meeqqat 15 ataallugit ukiullit ilaatinneqarmata, tak. § 3, imm. 2-mut oqaaseqaatit.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq kommunalbestyrelsip pisussaafigigaa nalinginnaasumik perorsaanikkullu ulluunerani meeqqanut neqeroorutinik tamanik nakkutilliinissaq. Aammattaaq allaqqavoq nakkutilliineq tamanna pissasoq oqartussaasut naapertuuttut suleqatigalugit. Taakkua tassaasinnaapput peqqinnissaqarfik, qatserisartutut oqartussaasut, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik il.il.

Nalinginnaasumik nakkutilliinermi kommunalbestyrelsip ilaatigut maluginiartariaqarpai, pinnguartarfiit isumannaatsumik aaqqissugaanerat, peqqinnissamut tunngatillugu eqqiluisaarneq ajunnginnersoq, meeqqat qaqugukkulluunniit angallanneqarnerat isumannaatsumik pisarnersoq tassunga ilanngullugu imaatigut nunakkullu angallannermi malittarisassat malinneqarnersut.

Nakkutigineqartariaqarpoq tupa pujortarfiunngitsumillu avatangiiseqarnissat pillugit inatsisit malinneqarnersut, meeqqat putsumik najuussueqqunagit. Aammattaaq nakkutigisariaqarpoq ulluunerani neqerooruteqarfimmi sillimmasiinermut tunngasut ajunnginnersut.

Perorsaanikkut nakkutilliinermi kommunip maluginiartariaqarpaa sulisut pisariaqartunik pisinnaasaqartuunersut – anguniagassat anguneqarnissaannut pisariaqartunik, ulluuneranilu neqeroorutit suliassaasa piviusunngortinnissaannut naammattunik. Nakkutilliinissamik aalajangersakkap nassataraa, kommunip nakkutigissammagu ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat kommunip anguniagassaliaanik sinakkusiussaanillu ilumut isumaginninnersut, tamannalu anguniagassat angunissaat siunertaralugu ingerlanneqarnersoq.

Aalajangersakkami aammattaaq angerlarsimaffimmi paarsisartut kommunimut atasut nakkutiginissaat pillugu immikkut malittarisassaqarpoq. Angerlarsimaffimmi paarsisartunut kommunimut atasunut tunngatillugu nakkutilliineq pissaaq minnerpaamik ukiumut sisamariarluni pulaarnerisigut, taakkunanngalu minnerpaamik ataaseq siumoortumik kalerriutaariissanani. Nakkutilliinissamik sukaterineq tamanna pissuteqarpoq angerlarsimaffimmi paarsineq inuit namminneq angerlarsimaffianni pisarmat, pisortatigoortumilli aqutaalluni.

Aalajangersagaq peqqussummi maanna atuuttumi § 4, imm. 3-mi aamma Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni § 9, imm. 1-mi aalajangersakkanik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 3-mut

Nr.1

Aalajangersagaq maanna inatsisiliornermut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, ilaatigullu tunuliaqutaralugu KANUKOKA-p kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiliornissaannik kommuninut kaammattuisarnera, maannamut kommuninit qulinit malinneqartoq..

Inassutigineqarpoq kommunalbestyrelsi, kommunimi meeqqat inuusuttullu pillugit politikkiliornermini, sammisaqartitsinissanik allanik neqeroorutit ataqatigiissarnissaannut akisussaasussamik toqqaassasoq, tak. peqqussutissatut siunnersuummi § 27, imm. 3.

Nr. 2

Aalajangersagaq maanna inatsisilornermut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.

Kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa isumagissallugu, ulluunerani neqeroorutini tamani perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaq. Aalajangersagaq taanna § 18, imm. 2-mut atatillugu isigineqassaaq, taanna malillugu meeqqeriviup pisortaata akisussaaffigaa, perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaq. Aammattaaq inassutigineqarpoq, kommunalbestyrelsip perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutip siulianik naliliinissaq isumagissagaa.

Perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutip ullumikkut meeqqerivinni ingerlatsinermut pilersaarusiortarneq taarserpaa.

Nr. 3

Aalajangersagaq maanna inatsisilornermut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq kommunalbestyrelsip nunaqarfinni illoqarfinnilu ulluunerani neqeroorutit akornanni aalajangersimasumik attaveqaammik pilersitsinissaq isumagissagaa. Tamanna kommunit arlallit ingerlateerpaat, suleqatigiinnillu inassutigineqarluni perorsaanikkut isumassarsiortarnissaq ikorfartoqatigiinnissarlu qularnaarumallugit.

§ 7-imut

Aalajangersakkap nutaajuvoq siunertaralugulu kommunimi pisariaqarfiatigut meeqqat ataasiakkaat pillugit ataqatigiissakkamik suleqatigiittoqarnissaata qularnaarnissaa, meeqqap toqqaannarnerusumik ulluinnarnilu sullinnissaa isumagineqaqqullugu. Malugeqquneqarpoq aalajangersagaq inatsisinut maanna atuuttuusunut naleqqiullugu nutaajummat, taamaattorli kommunit arlallit tunngavissaqarluartunik ulluinnarni sulinerminnit misilittagaqareerput, ingerlatsiviit assigiinngitsut akimorlugit suliamik ilisimasallit suleqatigiittarnerisa tungaasigut, tassuunakkut meeqqat ataasiakkaat pisariaqartutigut taperserneqarnissaat inerikkiartorluarnissaallu qularnaarumallugu.

Suleqatigiiffinni taamaattuuni inuit ilaatissallugit naapertuussinnaasut assersuutigalugu tassaasinnaapput isumaginninnermi suliaqartoq, psykologi, perorsaasoq, tapertaasartuujunnartoq, meeqqat nakorsaat, meeqqerisoq assigisaallu.

Malugeqquneqarpoq aalajangersagaq kommunalbestyrelsimik periarfissiimmat, kommunalbestyrelsip nammineq meeqqat ataasiakkaat pillugit ataqatigiissakkamik suleqatigiinnissamik pisariaqartitsinermik naliliinerat aallaavigalugu pilersitsinissamut.

Kapitali 2-mut

Kapitali 2-p imarai inissamik innersuussisarneq pillugu aalajangersakkat. Tamanna siusinnerusukkut "killisiuisarnermik" (visitation) taaneqartartoq, Inunnik Isumaginninnermi Qullersaqarfiup Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq tunngavigalugu aqutarineqarpoq, taanna atorunnaassasoq matumani siunnersuutaavoq, tak. siunnersuummi § 31, imm. 4, nr. 4. Peqqussutissatut siunnersuummi matumani inissamik innersuussisarneq pillugu malittarisassat maanna malittarisassanut naleqqiullugit annertuumik pisariillisaanerupput, ilaatigut "killisiuisartut" pillugit aalajangersakkat ingerlateqqinneqannginnerat pissutigalugu.

§ 8-mut

Imm. 1-imut

Inunnik Isumaginninnermi Qullersaqarfiup Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersumut naleqqiullugu aalajangersagaq allanngortinneqarpoq, kaajallaasitaq malillugu inissamik innersuussineq "killisiuisartunit" aalajangerneqartarpoq. Taakkua tassaapput meeqqerivimmi sulisoq, perorsaanikkut suliaqartunit - barnehjælperit ilanngullugit - taakkualu akornannit toqqagaq, angajoqqaanit ilaasortaatitaq angajoqqaat meeqqeriviit siulersuisuinut ilaasortaatitaasa akornannit toqqagaq aamma ilaasortat marluk inunnik isumaginninnermut ataatsimiititaliamit toqqakkat, taakkualu aappaat ataatsimiititaliamut ilaasortaassalluni.

Ullumikkut kommunit amerlanersaanni ulluinnarni inissamik innersuussineq allaffissornikkut sulisunit isumagineqartarpoq, tulleriiaarinermut tunaartarisassaasut naapertorlugit, tulleriiaarinermullu ataatsimiititaliat akuttunngitsunik ataatsimiittarlutik tassanngaannartoqalersillugulu ataatsimiigiaqqusaasarlutik, tulleriaarinissamut tunaartarisassat iluani erseqqissaassutaasumik tulleriiaarinissaq pisariaqalersillugu.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq kommunalbestyrelsi tassaasoq kommunimi meeqqerivinnut angerlarsimaffimmilu paarsisarfinnut inissanik innersuussisartoq. Suliaq tamanna ulluinnarni assersuutigalugu najukkami sulisunit meeqqerivinnut angerlarsimaffimmilu paarsinernut tunngasunik suliaqartunit isumagineqarsinnaavoq, kommunalbestyrelsip aalajangiinera suliassamillu tunniussinera naapertorlugu.

"Killisiuisartoqarnermiit" allaffissornikkut aalajangiinermut ikaarsarnermut peqqutaavoq sulianik pisariillisaaniarneq taamaalillunilu suliat pisariaqanngitsumik kinguarsarneqaratik suliarineqarsinnaanissaannik qularnaariniarneq.

Imm. 2-mut

Nalornisoortoqartillugu kommunalbestyrelsip inuit immikkut ilisimasallit peqataatissinnaavai. Peqataatinneqartut tassaasinnaapput meeqqerisoq, suliamik suliaqartoq, isumaginninnermi siunnersorti, psykologi, tusaaniarnermik oqalunnermillu ilisimasalik assigisaallu.

Nalornisoorneq assersuutigalugu pisinnaavoq tassanngaannaq inissiinissamik pisariaqartitsisoqalersillugu, ataatsimoortut ataasiakkaat iluini tulleriiaarinissaq pisariaqalersillugu.

§ 9-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq kajaallaasitap qulaani pineqartup immikkoortoq 6-ianik ingerlatitseqqinneruvoq.

Fritidshjemmit atorunnaarsinnissaat siunertaanngilaq, kissaatiginarporli fritidshjemmit siunissami sunngiffimmi sammisaqartitsinerup aaqqissugaanera pillugu Inatsisartut peqqussusiariumaagaani neqeroorutinut ilanngunneqarnissaat. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq § 31, imm. 3-mi ikaarsaariarnermi aalajangersagaliortoqassasoq, tak. § 10. imm. 1-imut oqaaseqaatini immikkoortoq kingulleq.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarput inissanik innersuussinermi kommunalbestyrelsip suliassai, aamma meeqqat suli atualinngitsut ukiumikkut agguaanneqarlutik, taamaalillunilu meeqqat 0-imiik 2-nut ukiullit meeraaqqerivinnut imaluunniit kommunimi angerlarsimaffimmi paarsisarfimmut innersuunneqassallutik, meeqqallu 3-niik 6-inut ukiullit meeqqerivinnut kommunimiluunniit angerlarsimaffimmi paarsisarfimmut innersuunneqassallutik.

Tassunga atatillugu suleqatigiissitap inatsisitigut tunngavigisanik nalilersuisup inassutigaa, meeqqat 3-niik 6-inut ukiullit meeqqerivinnut innersuunneqartassasut, meeqqat tamatigoortumik inerikkiartornissaat annertunerusumillu perorsaanikkut kaammattorneqarnissaat siunertaralugu.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq kajaallaasitap qulaani pineqartup immikkoortoq 6-ianik ingerlatitseqqinneruvoq.

Meeqqat marlunnik ukiullit meeqqerivimmut innersuunneqarsinnaapput, allatigut pissutsit tamanna ajornartinngippassuk. Aalajangersakkami tassani eqqarsaatigineqarput meeqqat marlunnik ukiullit inerikkiartornermikkut meeqqerivimmut pinissaminnut piareeqqasut, inissaqartinneqartullu. Kommunalbestyrelsip nalilissavaa aalajangersagaq tamanna aalajangersimasumik pisoqartillugu atuutsinneqassanersoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq kajaallaasitap qulaani pineqartup immikkoortoq 7-ianik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq utaqqisut allassimaffiannik pilersitsisoqassasoq, meeqqat suli atualinngitsut kommunimi meeqqerivinni angerlarsimaffimmiluunniit paarsisarfinni ingerlaannartumik inissaqartinneqartinnagit.

Imm. 4-mut

Siunnersuutigineqarpoq kommunit nutaat utaqqisut allattorsimaffiisa ilusissaat imarisassaallu pillugit tunaartarisassaliornissamut piginnatinneqassasut, taakkununnga ilanngullugit utaqqisut allattorsimaffiisa suliffeqarfinnut assigiinngitsunut immikkoortitaarnerat.

§ 10-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq kajaallaasitap qulaani pineqartup immikkoortoq 8-aanik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami meeqqat utaqqisut allattorsimaffianniittut tulleriiaarnissaat pillugu aalajangersaasoqarpoq, kommunalbestyrelsip inissanik innersuussinermini tunngavigisassaanik. Malugeqquneqarpoq tulleriiaarisarneq malittarisassanut maanna atuuttunut naleqqiullugu allanngortinneqanngimmat.

Inissamik innersuussinermi pingaarnertut maluginiagassaavoq meeqqap ukiui, tak. § 9, imm. 1 aamma 2.

Aammattaaq aalajangersarneqarpoq meeqqat gruppe a-miittut (immikkut isumaginninnermi perorsaanikkut pisariaqartitsisut) aamma b-miittut (ukiutik pissutigalugit nuuttussat) allaniit salliutinneqassammata.

Saniatigut aalajangersarneqarpoq aappariit aalajangersimasumik inooqatigiittut meeraat aappariit katissimasut/meeqqamik pilersuisuiusut assingannik pineqassasut.

Piffissap ikaarsaariarfiusup nalaani fritidshjemminut utaqqisut allattornissaat pisariaqalissappat meeqqat utaqqisut ataatsimoortunut b-mut ilanngunneqassapput, tak. § 31, imm. 3.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq kajaallaasitap qulaani pineqartup immikkoortoq 9-anik ingerlatitseqqinneruvoq, taamaattorli meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitsisut aamma/imaluunniit tapersersortillit naammaginartumik siammaannissaannik aalajangersagaq nutaajulluni.

Aalajangersakkami kommunalbestyrelsip inissamik innersuussinermini maluginiagassai allat aalajangersarneqarput. Kommunalbestyrelsip qularnaassavaa meeqqerivinni ataasiakkaani meeqqat ukiumikkut naammaginartumik siammaasimanissaat, aamma niviarsiaqqat nukappiaqqallu assigiimmik agguaanneqarnissaat, kiisalu meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitsisut aamma/imaluunniit tapersersortillit naammaginartumik siammaannissaat.

Imm. 3-mut

Imm. 3 nutaajuvoq ulluinnarnilu misilittakkanit tunngaveqarluni, meeqqat illoqarfiup nunaqarfiulluunniit ataatsip iluani peqquteqanngitsumik nuuttaqattaartinneqarnissaat pinngitsoorniarlugu. Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq illoqarfiup nunaqarfiulluunniit ataatsip iluani aatsaat nuuttoqarsinnaasoq, tamanna meeqqap atugarissaarnissaanik peqqissusaanillu imaluunniit angallassinikkut pissutsit ajornakusoornerannik pissuteqarpat.

§ 11-imut

Imm. 1-imut

Ulluunerani paaqqinnittarfiit pillugit peqqussummi maanna atuuttumi amigaataasoq pingaarutilik tassaavoq meeqqerivik sunaanersoq nassuiaaserneqanngimmat. Amigaat taanna aalajangersakkami matumani aaqqiivigineqarpoq, tassami meeqqerivik makkua tunngavigalugit nassuiaaserneqarmat:

• sulisut perorsaanermik ilinniagallit, perorsaanikkut anguniagaqartumik suliaqartut, tak. § 3-mut oqaaseqaatit
• suliat meeqqanut ataatsimoortunut sammisuussapput
• avatangiiserisat naleqqussakkat, tak. § 13.

Meeqqeriviit paarsivittut imaluunniit meeqqanik nakkutilliiffittut nassuiarneqarsinnaanngillat, suliffeqarfiugamik isumaginninnermi perorsaanikkut anguniagallit.

Nassuiaat Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannik nr. 5-imik, 16. april 2007-imeersumik allannguineruvoq, tassani § 1, imm. 1-imi ulluunerani paaqqinnittarfiit nassuiarneqarput tassaasut suliffeqarfiit, tassani sulisuusut pisussaatitaallutik meeqqat takkuttarnerat nakkutigissallugu, nalunaarutigineqanngitsumik takkutinngitsoornerit pillugit angajoqqaat ilisimatittassallugit meeqqallu paaqqinnittarfimmiinnerani nakkutigissallugit aamma aalajangersarneqarpoq atorfiit minnerpaamik 50%-ii perorsaanikkut ilinniagalinnik inuttalerneqassasut, tak. nalunaarummi § 6, imm. 1. Taamaattoq tak. peqqussutissatut siunnersuummi § 20, kommunimi meeqqeriviit inuttaligaanerannut tunngasoq.

Sulisut perorsaanikkut ilinniagallit perorsaanikkut tunngaviusumik ingerlaqqiffiusumilluunniit ilinniagaqartuupput. Tunngaviusumik ilinniakkat ilaatigut tassaapput barnehjælperi, socialmedhjælperi, social- og sundhedshjælperi aamma socialhjælperi. Ingerlaqqiffiusumik ilinniakkat ilaatigut tassaapput perorsaasoq (pædagog), isumaginninnermi perorsaasoq (socialpædagog), omsorgspædagogi aamma meeqqerivimmi perorsaasoq (børnehavepædagog). Malugeqquneqarpoq ilinniakkat pineqartut tamarmik ullumikkut neqeroorutaasanngimmata, ilanngunneqarpulli taamatut ilinniagallit ullumikkut sulisorisanut ilaammata.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq peqqussummi maanna atuuttumi § 3, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq, meeqqerivinnillu namminersortunik 6-inik amerlanernilluunniit meerartalinnik pilersitsinissamik periarfissiilluni.

Aalajangersakkami malugeqquneqarpoq meeqqeriviit kommunimit ingerlanneqartuusinnaammata imaluunniit suliffeqarfittut imminnut pigisutut ingerlanneqarsinnaammata, aammalu kommunalbestyrelsi suliffeqarfinnik imminnut pigisunik ingerlatsineq pillugu isumaqatigiissuteqarsinnaammat.

Kommunalbestyrelsip ingerlatsinissamik isumaqatigiissutip imarisassai nammineerluni aalajangersassavai, taakkulu suliffeqarfimmiit suliffeqarfimmut assigiinngitsuusinnaapput.

§ 12-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq peqqussummi maanna atuuttumi § 3, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq. Taamaattoq aalajangersagaq ilaqarpoq, Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 1, imm. 2-mik meeqqat meeqqerivinnut meeraaqqerivinnullu ukiui naapertorlugit agguaannissaat pillugu aalajangersakkamik ilaneqarami, ilutigisaanik aalajangersakkat maanna atuuttut meeqqat inuusuttullu 7-it 15-illu akornanni ukiullit ilaatippai, taannalu malillugu fritidshjemmiliortoqarsinnaavoq. § 31, imm. 3 periarfissiivoq piffissami ikaarsaariarfiusumi fritidshjemmimiittarnissamik neqeroornissamut, tak. § 31, imm. 3.

Suleqatigiit meeqqeriviit akuleriit atorneqarnerat eqqartorpaat, nalilerlugulu taamaattut ulluinnarni takussaanngitsut, meeqqeriviit meeqqat ukiui malillugit ininut agguaassisarmata - meeraaqqerivinnut meeqqerivinnullu. Tamatuma nanginneratut meeqqerivinnik akuleriinnik taaguineq peqqussummit peerneqarpoq. Paarlaallugu atorneqarpoq "meeqqat ukiui naapertorlugit agguaassiluni meeqqerivik".

Malugeqquneqarpoq aalajangersakkap akornusinngimmagu meeqqat ukiui malillugit agguaallugit meeqqeriviliornissaq, peqqussutip atuuttup atuuffia qaangerlugu meeqqat ukiussaannik taaneqartut qaangerneqaraluarpataluunniit, soorlu meeqqat illuannik pilersitsinikkut. Meeqqat ukiui naapertorlugit agguaassineq tassaavoq, inimi assersuutigalugu meeqqat 0-imiit 15-inut ukiullit ataatsimoortinneqanngitsut, kisiannili meeqqat ukiui naapertorlugit agguassiviusuni init meeraaqqerivimmut, meeqqerivimmut fritidshjemmimullu agguaanneqartut. Aammattaaq ajornaquteqanngilaq init meeqqat ukiui naapertorlugit aaqqissukkat akimorlugit sammisaqartitsisoqarsinnaanera.

Imm. 2-mut

Meeqqat ataatsimoortut amerlanerpaamik 20-usinnaapput, tamannalu ullumikkut ulluinnarni atorneqartumut naapertuuppoq. Suleqatigiit siunnersuutigaat meeqqat 18-inut ikilisinneqassasut, kisianni Naalakkersuisut aalajangiuppaat, tamanna kommuninut siunertamut naapertuutinngitsunik aningaasartuutaanerulissasoq, paarlattuanillu siunnersuutigalugu maanna ulluinnarni atugaasoq inatsisitigut tunngavilerneqassasoq, tamanna kommuninut annertunerusumik aningaasaqarnikkut sunniutissanngimmat.

Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi maanna atuuttumi allaqqavoq meeqqat ataatsimoortut annerpaamik 24-usinnaasut. Meeqqat ataatsimoortut ikilinerisigut sulisut sulinerannut meeqqallu inerikkiartornerannut naleqqiullugu pitsanngoriaatit annertuut anguneqassapput.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq tunngavigaa Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 1, imm. 4.

Aalajangersagaq tamanna malillugu kommunalbestyrelsip imaluunniit meeqqeriviup imminut pigisup siulersuisuisa aalajangissavaat meeqqat immikkut ittunik pisariaqartitsisut inissanik qassinik tunineqassanersut, Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuutaata matuma siunertaa anguneqassappat.

Aalajangersakkap kommunalbestyrelsi / meeqqerivimmi imminut pigisumi siulersuisut periarfissippaa meeqqanut ataasiakkaanut naleqqiullugu inissat qassit pisartiaqartinneqarnerannik naliliinissamut, ilutigisaanik aalajangersakkap nassataraa meeraq tapersersortilik tamatigut inissanik arlalinnik tunisariaqartassanngimmat.

Meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiissitaliortoqarsimappat, suleqatigiissitaq inissanik tunisinissaq pillugu aalajangiiniarnermut peqataatinneqarsinnaavoq.

§ 13-imut

Imm. 1-imut

§ 13 tamarmi Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 7, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

Taamaattoq imm. 1-imi - malittarisassanut atuuttunut naleqqiullugu - aalajangiunneqarpoq, meeqqeriviit atorneqalernerminni ingerlaavartumillu nakkutilliinikkut akuerineqartassasut.

Meeqqeriviit illutaannik akuersinermut naleqqiullugu oqartussaasut naapertuutut tassaapput qatserisartutut oqartussaasut, peqqinnissaqarfik aamma Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik. Oqartussaasut pineqartut ikuallattoqannginnissaanik isumannaallisaaneq, peqqinnissaq aamma sullivinni avatangiisit oqartussaaffigaat.

Aammattaaq malugeqquneqarpoq, oqartussaasut pineqartut meeqqerivinnit isumasiorneqartartussatut meeqqerivinnullu siunnersuisartutut inissisimakkajummata.

Imm. 2-mut

Kommunalbestyrelsip akisussaaffigaa imm. 1-imi oqartussaasunit piumasaqaatit piviusunngortinneqarnissaat, tamannalu imm. 2-mi aalajangersarneqarpoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 7, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami ersarissarneqarpoq meeqqerivimmi inissatut aalajangiussat amerlassusaannik imaluunniit illunik allannguisoqannginnerani imm. 1 naapertorlugu nutaamik akuersisoqassasoq. Aalajangersakkakkut qularnaarneqarniarpoq inissat amerlassusissaattut aalajangiussat meeqqeriviup illutaanut naapertuuttuunissaat.

Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 7 naapertorlugu kammonalbestyrelsip akuersissutip nuunnera meeqqeriviup ileqqoreqqusaanik ilaqartillugu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmut nassiuttussaavaa. Aalajangersagaq taanna pisariaaruppoq, tassami kommunalbestyrelsi tassaalerpoq ulluunerani neqeroorutinik tamanik oqartussaasunik naapertuuttunik suleqateqarluni nalinginnaasumik perorsaanikkullu nakkutilliisussaq, tak. § 6, imm. 2.

§ 14-imut

Imm. 1 aamma 2-mut

Aalajangersagaq inatsisinut atuuttunut naleqqiullugu nutaajuvoq, kisiannili "Ulluunerani paaqinnittarfiit pilersinneqarneri, pisatsersorneri, aqunneqarneri ingerlannerilu pillugit ilitsersuummi" ileqqoreqqusat pillugit immikkoortoq toqqammavigalugu, kissaatigineqarporlu inunnut meeqqerivimmut isertartunut naleqqiullugu ersarissumik pissusilersornissaq. Pineqartut tassaasinnaapput sulisut, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut, pisortat assigisaallu.

Aalajangersakkap nassatarivaa meeqqeriviit tamarmik ersittumi akuerisaanermut uppernarsaateqassammata, meeqqerivik pillugu paasissutissanik imalimmik, tak. imm. 2. Akuerisaanermut uppernarsaatip ilaatigut imarissavai meeqqeriviup pisortaa aamma kommunimi ataatsimiititaliaq attuumassuteqarfigisaq aamma/imaluunniit meeqqerivimmi imminut pigisumi siulersuisut pillugit paasissutissat. Tassuunakkut akisussaasut kikkuuneri takuneqarsinnaalissapput.

Akuerisaanermik uppernarsaatip aammattaaq imarissavai paasissutissat tigussaanerusut soorlu meeqqeriviup aqqa, sumiiffia, anguniagai, ammarsarfii, inissat amerlassusaat aamma meeqqerivik oqartussaasunit naapertuuttunit akuerineqarsimanersoq pillugu paasissutissat, tak. § 13, imm. 1.

Inatsisiliortup siunissami pisortatigoortumik piumasaqaataasarumaartut takorlooreersinnaanngimmagit, siunnersuutigineqarpoq nr. 8-mi "pisortat naapertuuttut" atorneqassasoq, taamaaliornikkut siunissami pisortanit piumasaqaataasarumaartut peqqussutip allanngortittariaqalerneranik nassataqaqqunagit.

Kiisalu uppernarsaatip innersuutissavaa soqutiginnittut sumi meeqqeriviup perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutaa pissarsiarisinnaaneraat inatsisillu suut meeqqerivinnut atuuttuunersut.

§ 15-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq meeqqeriveqarnermi nutaajuvoq. Malugeqquneqarpoq naliliinissamik uppernarsaasersuinissamillu aalajangersagaq tassaanngimmat meeqqanik ataasiakkaanik misiliineq soraarummeersitsinerluunniit. Ingerlaavartumik naliliinissamik pisussaaffiliinerup eqqunneranut tunuliaqutaavoq, meeqqat ataasiakkaat inerikkiartornerannik nalunaarsuinissamik siunertaqarneq, meeraq meeqqamullu naleqqiullugu perorsaanikkut anguniagaqarluartumik suliaqarnissaq qitiutillugit.

Tamannarpiaq pissutigalugu aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, naliliineq uppernarsaasersuinerlu ataatsimoortumik naliliinikkut pisassasoq. Ataatsimoortumik naliliinermut nalinginnaasumik ilaasarput meeqqap inooqatigiissutsikkut, eqqarsartaatsimigut, pussukimiarnartulerisinnaanermigut, aalaatsimigut, oqaatsimigut, misigissutsimigut aamma avatangiisimik paasinninnermigut/paasinnittaatsimigut inerikkiartorneri.

Inassutikkuminarpoq meeqqap meeraaqqerivimmiit meeqqerivimmut aamma meeqqerivimmiit atuarfimmut nuunnerani inerikkiartonera pillugu allaaserisamik nutartikkamik peqarnissaq, meeqqap aporfissartaqanngitsumik ikaarsaariarnissaa siunertaralugu.

Malugeqquneqarpoq aalajangersakkami aalajangiunneqanngimmat meeqqap inerikkiartorneranik nalunaarsueriaaseq sorleq atorneqassanersoq, tassami naliliineq uppernarsaasersuinerlu siunissami ilisimatusarnikkut paasisanut naleqqussarsinnaasariaqarput. Taamaattorli inassutigineqarpoq meeqqap inerikkiartorneranik nalunaarsuineq sapinngisamik pisariinnerpaamik isumagineqassasoq, atoruminartumik nutarteruminartumillu. Meeqqat inerikkiartornerannik nalunaarsuinissamut sakkussat atorneqarsinnaasut ilaatigut tassaapput Kuno Bellerip nalunaarsuiffia, ikaarsaariarnermi immersortagaq, TRAS imaluunniit atualernissamut piareersimassusermik misissuineq (SPU).

Imm. 2 aamma 3-mut

Imm. 2-p imaraa, meeqqap inerikkiartornera pillugu allaaserisat malitseqartinnissaannik pisussaaffiliineq, tamannalu pissaaq meeqqat angajoqqaatut oqartussaasui/meeqqamik pilersuisuiusut inuillu suliamik ingerlatallit naapertuuttut suleqatigalugit. Kingulliit matumunnga atatillugu tassaasinnaapput Siunnersuisarfik (PPR), ilinniartitsisoq siunnersuisartoq, meeqqerisoq, isumaginninnermi ingerlatsivik assigisaalu.

Nangillugu imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq angajoqqaat minnerpaamik ukiumut marloriarluni pisussaaffittut oqaloqatigineqassasut. Malugeqquneqarpoq oqaloqateqarneq meeqqap angajoqqaatut oqartussaasui/meeqqap pilersuisuii peqatigalugit pissammat.

§ 16-imut

Aalajangersagaq inatsisinut maanna atuuttunut naleqqiullugu nutaajuvoq, kisianni tamatumunnga tunngatillugu ulluinnarni ingerlatsisoqareerpoq.

Aalajangersakkap nassataraa meeqqap meeraaqqerivimmiit angerlarsimaffimiluunniit paarsisarfimmiit meeqqerivimmut nuunnerani imaluunniit meeqqerivimmiit atuarfimmut nuunnerani meeraq pillugu paasissutissat naapertuuttut ingerlateqqinneqartassammata. Taamaapportaaq nuunnermut atatillugu. Tassunga atatillugu paasissutissat naapertuuttut tassaapput uppernarsaasersuutit tamarmik, taakkununnga ilaallutik meeqqap inerikkiartornera pillugu allaaserisat meeraq pillugu suliaasimasut.

Tamanna pillugu ersarinnerusunik tunaartarisassaliortoqarsinnaavoq, tak. § 5, imm. 3.

§ 17-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, kisiannili ullumikkut pissusioreersunik aalajangersaanerulluni, aalajangerneqarluni meeqqeriviup pisortaanut naleqqiullugu pitsaassusissakkut piumasaqaat, pisortaq perorsaasutut ilinniarsimasuussammat. Aammattaaq aalajangiunneqarpoq meeqqeriviup pisortaa inini sulisut amerlassusissaattut aalajangiussanut ilaassanngitsoq. Tamanna eqqunneqarpoq meeqqeriviup pisortaa arlalinnik allaffissornikkut suliassaqarmat, tamannlu aamma ullumikkut ileqqooreerpoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 5, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq, taamaattorli allannguutigalugu atuisut ataatsimoorfiat tassaassammat meeqqeriviup pisortaata atorfinitsinnissaa pillugu inassuteqaateqartartoq. Kommunip meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititaliaata atorfinitsitsinermi inassuteqartarnissaanik aalajangersagaq peerneqarpoq, kommunalbestyrelsit ataasiakkaat ataatsimiititaliat ataasiakkaat akisussaaffiisa susassaqarfiisalu suunissaat aalajangersartussaammassuk.

Kommunalbestyrelsi sulisut sinnerisa atorfinitsinnissaat pillugu tunaartarisassaliussaaq, tak. § 29, imm. 4.

Aaammattaaq takukkit § 21, imm. 2 aamma 4 pillugit oqaaseqaatit.

§ 18-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap aalajangiuppaa, meeqqeriviup pisortaa tassaasoq meeqqerivimmi perorsaanikkut allaffissornikkullu akisussaasoq. Meeqqeriviup pisortaata aammattaaq sulisut atuisullu ataatsimoorfiata aamma/imaluunniit siulersuisut aalajagingaannik piviusunngortitsinissaq akisussaaffigaa, tak. § 21 meeqqeriviit kommunimit ingerlanneqartut pillugit aamma § 22 meeqqeriviit imminnut pigisut pillugit.

Malugeqquneqarpoq kommunalbestyrelsi tassammat kommunimi meeqqerivinni sulisunik atorfinitsitsisartoq.

Imm. 2-mut

Meeqqeriviup pisortaata akisussaaffigaa meeqqerivimmi perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiortoqarnissaa aningaasaqarnikkullu missingersersuusiornissaa. Perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarut siusinnerusukkut ingerlatsinermut pilersaarummik taaneqartarpoq. Imarisaasa annertuumik allannguuteqarnissaat takorloorneqanngilaq, kisiannili oqaatsit atorneqartut siunertamut naapertuunnerunissaat kisimi siunertaalluni. Perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarummut ilaasinnaapput ataani pineqartut, kisianni erseqqissarneqassaaq perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarummut tunngatillugu kommunalbestyrelsi qullersaalluni akisussaammat, tak. § 6, imm. 3, pkt. 2.

1. Meeqqeriviup ilisaritinnera
2. Meeqqeriviup anguniagai

1. Perorsaanikkut anguniakkat
2. Meeqqat pisariaqartitaallu
3. Perorsaanikkut tunaartarisassat

3. Meeraatigisat inissanut naleqqiullugit procentinngorlugit - patsisitalersukkamik
4. Aningaasatigut missingersersuutit aningaasaqarnerlu
5. Pilersaarutit nalilerneri

1. Meeqqat
2. Angajoqqaat
3. Sulisut

6. Pilersaarutit nutaat

1. Ulluinnarni sammisartakkat ullormullu ilusiliussat
2. Ileqqut ukiumilu nutaami immikkut sammisassat
3. Angajoqqanik suleqateqarneq sammisallu
4. Sulisut suleqatigiinnerat sulisunillu inerisaaneq
5. Suliniuteqarfiit: ukiumi nutaami suut pingaarnerpaappat?

Imm. 3-mut

Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 9-mi aalajangersarneqarpoq, meeqqeriviup pisortaa ukiut tamaasa ukiup tulliani aningaasaqarnikkut missingersersuutissamik siunnersuusiortassasoq siulersuisut siunnersuuteqareernerisigut, missingersersuusiarlu kommunalbestyrelsimut nassiunneqartassasoq, aamma aalajangersarneqarpoq missingersersuut kommunalbestyrelsip missingersersuusiornissamut aalajangersagai naapertorlugit suliarineqassasoq.

Siunnersuutigineqarpoq pisortap ukiumoortumik missingersersuusiornissamut pisussaaffia – kommunalbestyrelsip tamanna pillugu maleruagassiai naapertorlugit – ingerlatiinnarneqassasoq. Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq tamanna atuutissasoq meeqqerivinnut kommunip ingerlataanut aamma meeqqerivinnut imminnut pigisunut kommunalbestyrelsimik ingerlatsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarsimasunut, meeqqeriviit imminnut pigisut pisortaat siulersuisut tunaartarisassaliaat naapertorlugit missingersersuusiortassaaq.

§ 19-imut

Imm. 1 aamma 2-mut

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 8-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

§ 20-mut

Imm. 1-imut

Meeqqeriviit ilaatigut nassuiarneqarmata perorsaanermik ilinniagallit tunngavigalugit, tak, § 11, imm. 1 aamma perorsaanikkut anguniagaqartumik meeqqerivinni suliat qaffasissumik pitsaassuseqarnissaannik politikkikkut ersarissumik kissaateqarneq aallaavigalugu, matumani meeqqerivinni sulisut amerlassusaasa minnerpaaffeqarnissaannik piumasaqaat aalajangersarneqarpoq.

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 6, imm. 1-imik inerisarlugu ingerlatitseqqinneruvoq, tassani aalajangersarneqarmat sulisut amerlassusissaattut aalajangiussat minnerpaamik 50%-ii perorsaanikkut ilinniagaqartuussasut. Siunnersuummi matumani – kommunini amerlasuuni pissusioreersunik ingerlatitseqqiffiusumi - procentilersuineq peerneqarpoq sulisullu amerlassusissaannik aalajangiineq meeqqat ataatsimoortut aallaavigalugit naatsorsorneqassalluni.

Meeqqat ataatsimoortut aallaaviupput sulisut amerlassusissaat tassaassallutik perorsaasoq 1, perorsaanermik ilinniarsimasoq 1 ikiortilu 1. Perorsaanermik ilinniarsimasutut perorsaasut (pædagogit) kisimik pineqanngillat, aammali barnehjælperit, barnemedhjælperit, socialmedhjælperit aamma social- og sundhedshjælperit. Sungiusarlutik sulisut tapersersortillu sulisut amerlassusissaannut ilaanngillat.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 6, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 1-ip nanginneratut aalajangersakkami matumani aalajangiunneqarpoq, meeqqani ataatsimoortuni tamani sulisut minnerpaamik marluussasut aamma perorsaanermik ilinniarsimasoq ataaseq meeqqerivimmiissasoq. Piumasaqaat taanna aammattaaq qaffasissumik pitsaassuseqarnissap qularnaarnissaanik tunngaveqarpoq.

Imm. 3-mut

Igaffimmi eqqiaasutullu sulisunut tunngatillugu imm. 3-mi aalajangiunneqarpoq pisariaqartitsineq naapertorlugu amerlassuseqassasut. Taava kommunalbestyrelsip, tak. imm. 4, nammineerluni pissutsit ataasiakkaat aallaavigalugit nalilertariaqarpaa, igaffimmi eqqiaasutullu sulisut qasserpiaat pisariaqartinneqarnersut.

Imm. 4-mut

Imm. 1-imi, imm. 2-mi aamma imm. 3-mi minnerpaaffissat aallaavigalugit kommunalbestyrelsip meeqqerivimmi sulisut amerlassusissaat aalajangissavaa.

§ 21-mut

Aalajangersagaq manna meeqqeriviit aqunneqarnerisa ilusaannut maanna atuuttumut naleqqiullugu annertuumik allannguineruvoq, aalajangersakkat maanna atuuttut malillugit aqutsineq meeqqeriviit tamaasa siulersuisoqartillugit ilusiligaavoq, tassaniillutik kommunimit, sulisunit aamma angajoqqaatut oqartussaasunit/meeqqamik pilersuisuiusunit ilaasortaatitat.

Siulersuisunut naleqqiullutik atuisut ataatsimoorfii kiffaanngissuseqarfiunnerusunik amerlanernillu meeqqanut suliffeqarfiullu ulluinnarisaanut attuumassuteqartunik suliassaqarput, saniatigullu ataatsimiititaliaagallartunik pilersitsisinnaanerup angajoqqaat tamaasa periarfissippai peqataanerunissamut itisilerinissamullu. Aammattaaq takukkit IMAK-kip Kalaallit Nunaannilu Sulisitsisut peqatigiiffiata tusarniaanermi akissutaannut oqaaseqaatit.

Naalakkersuisut angajoqqaat oqartussaaqataanerat attatiinnarlugulu annertusarusuppaat, aappaatigulli pisariaqanngitsumik aqqusaartugassat erseqqissunik suliassinneqanngitsut amerlavallaat aqqusaartorneri pissutigalugit pisariaqanngitsumik allaffissorneq pinaveersaarusullugu. Tamanna pissutigalugu siunnersuutigineqarpoq meeqqeriviit siulersuisuinut taarsiullugit atuisut ataatsimoorfii pilersinneqassasut.

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi aalajangiunneqarpoq meeqqerivimmi atuisut ataatsimoorfiat tassaasoq angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut sulisullu tamarmik. Tamatumani malugeqquneqarpoq piumasaqaataanngimmat angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiit sulisullu tamarmik peqataanissaat, kisiannili annermik angajoqqaatut oqartussaasunut/meeqqamik pilersuisuiusunut periarfissaammat meeqqeriviup suliaanik paasinninnissamut ingerlatsineranullu oqartussaaqataanissamut. Atuisut ataatsimoorfiisa atuutilernerisigut angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut tamarmik soqutiginninnertik pisariaqartitsinertillu aallaavigalugit, meeqqamik meeqqerivimmiinnerannut peqataallutillu oqartussaaqataanissamut periarfissinneqassapput.

Aammattaaq piumasaqaataavoq pisortap minnerpaamik ukiumut sisamariarluni atuisut ataatsimoorfii ataatsimiigiaqqusassagai.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarput atuisut ataatsimoorfiata suliassai, pilersaarusiornermut tigussaasumillu suliassanut immikkoortinneqarsinnaasut. Pilersaarusiornermut tunngatillugu atuisut ataatsimoorfiat perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornermut peqataassaaq taakkunanngalu malitseqartitsilluni. Tigussaanerusutigut suliassanut atatillugu atuisut ataatsimoorfiat meeqqerivimmi sammisassanik suliniuteqarfissanillu siunnersuuteqarlunilu peqataasinnaavoq, meeqqeriviup pisatsersornissaanut siunnersuuteqarluni meeqqallu ulluinnarisaannut tigussaasumik pingaaruteqartunut aalajangeeqataalluni.

Meeqqat ulluinnarisaannut tigussaasumik pingaaruteqartut tassaasinnaapput suliniutit assigiinngitsut arlaqartut, soorlu asiarnerit, ullaakkorsiutit nerisassallu allat suunissaat, kigutigissartarneq, inuuissiortitsisarnerit, pinnguartarfinnik allannguinerit, ataatsimuualaarnerit, kulturi, takkuttarnerit il.il. pillugit aalajangeeqataanerit.

Pkt. 6-imi aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 5, imm. 1 aamma 2-mut naleqqiullugu allanngortinneqarpoq, taannami malillugu kommunalbestyrelsip meeqqeriviup pisortaa atorfinitsissavaa, siulersuisut kommunimilu meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititaliap inassuteqareernerisigut, sulisullu sinneri atorfinitsinneqassallutik soraarsinneqassallutillu meeqqeriviup pisortaanit siulersuisut inassuteqareernerisigut aamma meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititaliap akuersereerneratigut.

Atuisut ataatsimoorfiata pkt. 1-6-imi allaqqasut avataanni suliassat suliarisinnaanngilaat.

Siunertarineqanngilaq atuisut ataatsimoorfiisa sualunnguit ilanngussuullugit malittarisassiuunneqarnissaat, tamatumunnga sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkuullarissut apeqqutaassammata.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq atuisut ataatsimoorfianni aalajangiinerit nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu pisassasut, tassuunakkullu angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut kaammattorneqarput oqartussaaqataajumagunik peqataasaqqullugit.

Kommunimi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni ingerlatsinerminni malittarisassaannik tamanut atuuttussamik kommunalbestyrelsi suliaqarsinnaavoq, tak. § 26, imm. 3 kommunimi angerlarsimaffinni paarsisartunik atuisut ataatsimoorfiinut tunngasut.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkami periarfissinneqarpoq atuisut ataatsimoorfiata pisariaqartitsineq naapertorlugu imaluunniit suliassat assigiinngitsut angajoqqaanut naapertuunnerusumik agguaakkumallugit ataatsimiititaliaagallartussanik pilersitsisinnaanera. Tamanna pisariaqarsinnaavoq sammisassanik aaqqissuussinermi, pisatsersornerup allanngornissaanik siunnersuusiorniarnermi assigisaaniluunniit, taamatuttaaq atorfinitsitsilernermi inassuteqaateqartartussanik ataatsimiititaliortoqarsinnaavoq.

Ataatsimiititaliaagallartut atuisut ataatsimoorfiannut nalunaartassapput, atuisullu ataatsimoorfiata ataatsimiititaliaagallartut aalajangiisinnaasunngortissinnaavai.

§ 22-mut

Imm. 1 aamma 2-mut

Aalajangersagaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 5-imi, 16. april 2007-imeersumi § 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq, taanna malillugu meeqqerivinni imminnut pigisuni qullersaallutik oqartussat tassaapput siulersuisut. Aammattaaq aalajangersakkami aalajangerneqarpoq siulersuisut meeqqeriviup pisortaanik atorfinitsitsinissamut pisinnaatitaasut sulisullu allat atorfinitsinnissaannut tunaartarisassaliussasut.

Siulersuisut nalinginnaasumik siulersuisutut akisussaassuseqarput, tamatumunnga ilaalluni ingerlatsinissamik isumaqatigiissutaajunnartumik eqquutitsineq, tak. § 11, imm. 2.

Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ersarissaanissaq siunertaralugu, meeqqerivinnut imminnut pigisunut akisussaasut kikkuunerat qularutigineqaqqunagu.

§ 23-mut

Angerlarsimaffimmi paarsisarneq pillugu aalajangersakkat peqqussutip maanna atuuttup §§ 4-5-iinik aamma Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994-meersumik inerisarlugit ingerlatitseqqinnerupput.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap tunngavigaa Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 1, imm. 1, kisiannili angerlarsimaffimmi paarsisarneq nassuiaaserneqarluni, maanna atuuttuniit allaanerusumik. Nutaatut siunnersuutigineqarpoq namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsisarfimmik pilersitsisinnaanerup periarfissinneqarnissaa. Nalunaarummi qulaani taaneqartumi kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarnermut tunngasumi § 1-imi angerlarsimaffimmi paarsineq "paarsaqarnertut" nassuiarneqarpoq. "Paarsaqarneq" naammattutut isigineqanngilaq, tassami angerlarsimaffimmi paarsineq paarsinerinnaanngilaq, aammali kaammattuisumik paarsinermik ilaqarluni.

Perorsaanikkut kaammattuiffiusumik oqarnermi pineqarput sammisaqaatit meeqqap inerikkiartornermini killiffianut naleqqussakkat. Taamaattoq piumasaqaataanngilaq angerlarsimaffimmi paarsisartoq perorsaanermik ilinniagaqartuussasoq.

Angerlarsimaffimmi paarsineq paarsisartup nammineq angerlarsimaffiani imaluunniit katersuuttarfimmi tamanut ammasumi pisinnaavoq, soorlu atuarfimmi, illumi kommunimit nunaqarfimmilu aqutsisunit taamatut atugassanngortinneqartumi, illumi sullivimmi imaluunniit katersortarfimmi. Taama oqaasertaliniikkut periarfissinneqarpoq paarsisarfiit ataatsimoortut (dagplejecentre) - angerlarsimaffimmi paarsisartut arlallit meeqqallu ataatsimoorfigisinnaasaasa - pilersinnissaat, soorlu illuni sullivinni imaluunniit katersortarfinni. Meeqqerivinnut naleqqiullugu assigiinngissutaavoq angerlarsimaffimmi paarsineq angerlarsimaffimmi imaluunniit tamanit katersuuttarfimmi - meeqqat pisariaqartitaat naapertorlugit tamakkiisumik aaqqissugaanngikkaluartumi - ingerlanneqarmat.

Imm. 2 aamma 3-mut

Kommunit aaqqissuussaannik aamma namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsisarnerit immikkoortinneqarput, kommunip aaqqissuussaanik angerlarsimafimmi paarsisartumut ilisarnaqutaalluni angerlarsimaffimmi paarsisartoq kommunimit atorfinitsitaammat, aamma angerlarsimaffimmi paarsisarneq kommunimit pilersitaallunilu innersuunneqartarmat. Namminerisaminik angerlarsimaffimmi paarsisartoq kommunimit akissarsiaqartinneqanngilaq, namminerlu angerlarsimaffimmi paarsisarnermik pilersitsillunilu meeqqanik paarisassarsiortariaqarluni.

Aammattaaq namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsisarneq namminerisamillu paarsineq immikkoortinneqarput. Aanaap akissarsiaqarani ernutsi paarippagu nammineq angerlarsimaffimmi paarsisarnertut isigineqassanngilaq, kisiannili namminerisamik paarsinertut. Tassani immikkoortitsinermut tunngaviusoq pingaarutilik akiliuteqartoqarneranut akiliuteqartoqannginneranulluunniit tunngavoq; tamatumalu saniatigut aamma paarsinerup qanoq sivisutiginera apeqqutaasinnaavoq. Taamaalilluni namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsinerunngilaq, meeraq unnuk ataaseq akilerneqarluni paarineqassappat.

Malugeqquneqarpoq kapitali 3-mi aalajangersakkat maleruarnissaannut apeqqutaanngimmat, kommunip aaqqissuussaanik namminerisamilluunniit angerlarsimaffimmi paarsineq pineqarnersoq.

§ 24-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 2, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq angerlarsimaffimmi paarsisartut aamma angerlarsimaffiit paarsisarfiit kommunalbestyrelsimit allakkatigut akuerisaassasut. Akuersineq qinnuteqartoqareerneratigut pisassaaq.

Aalajangersagaq taanna malillugu kommunalbestyrelsip aalajangiineri Inunnik isumaginninnermi Maalaaruteqartarfimmut maalaarutigineqarsinnaapput, tak. § 30, imm. 1.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq angerlarsimaffimmi paarsisartoq timikkut tarnikkullu pillorissuussasoq aamma sammisaqaatinik perorsaanikkut kaammattuutaasunik neqerooruteqarsinnaasuussasoq. Naalakkersuisut kikkut angerlarsimaffimmi paarsisartutut akuerineqarsinnaanerannut atatillugu ukiutigut killiliillutik aalajangersaanianngillat. Taamaattoq angerlarsimaffimmi paarsisartumik naliliinermut ilaavoq, taassuma naammaginartumik inuttut inerisimasuunissaa misilittagaqarnissaalu, angerlarsimaffimmi paarsisartutut ajornartorsiutaasarsinnaasut naammaginartumik pissuseqarfigisinnaanissaat siunertaralugu. Ilutigisaanik angerlarsimaffimmi paarsisartoq suliaminik isumaginninnissaminut timikkut tarnikkullu nukissaqartuussaaq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami tunngavigineqarpoq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 4, imm. 1, aalajangersarneqarlunilu angerlarsimaffimmi paarsisartoq akuerisaassappat piumasaqaatit. Tassunga atatillugu malugeqquneqarpoq aammattaaq angerlarsimaffimmi paarsisartup illoqataanit piumasaqaatit aalajangersakkamut ilaammata. Illoqataasunit piumasaqaateqarnermut pissutaavoq taakkua meeqqanut attaveqartartussaanerat.

Inunnik ulorianartorsiortitsisumik pinerluuteqarsimanermut taarsiullugu siunnersuutigineqarpoq pinerluttaalisitsinermi inatsisip taaguutaasa atornissaat, taakku erseqqinnerummata. Meeqqerivinnut inatsisiliorneq pillugu suleqatigiit eqqarsaatigigaluarpaat aalajangersakkami tassani "ukiut kingulliit sisamat" oqaasertaliunneqassanersut. Isumaqatigiissutaavoq angerlarsimaffimmi paarsisartut illoqataallu piumasaqaateqarfigineqassasut, ilutigisaanilli angerlarsimaffimmi paarsisartut pillugit inatsisiliorneq pinerluttaalisitsinermi inatsimmik sukaterinertut isikkoqassanngilaq. Taamaammat "ukiut kingulliit marluk" aalajangiunneqarpoq. Eqqarsaatersornermut ilaavortaaq Naalakkersuisut inatsisiliormata sulisunik meeqqanik 15-it inorlugit suliaqartunik atorfinitsitsinermi meeqqanik innarliisimannginnissaannik uppernarsaammik piumasaqaateqartarnissaq pillugu.

Imm. 3-mi oqaaseqatigiit kingulliit nalunaarummi qulaani pineqartumi § 3, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq, aalajangerlugulu imm. 2 aamma 3 taamaallaat angerlarsimaffimmi paarsisartumut atuutissasut, paarsineq tamanut ammasumik katersuuttarfimmi pisassappat.

Naggatip siulliup iluaniittut Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 65-imut, 29. december 1994-meersumut naleqqiullugit nutaajupput.

Naggatip aappaata iluani aalajangerneqarpoq, angerlarsimaffimmi paarsisartup illoqataasalu peqqissutsimut uppernarsaat qaammatinik pingasunik pisoqaanerunngitsoq takutissinnaasariaqaraat.

Naggatip aappaata iluaniittut nalunaarummi qulaani pineqartumi § 3, imm. 1-imik ingerlatsitseqqinnerupput.

Naggatit pingajuata iluaniittut aalajangerpaat, angerlarsimaffimmi paarsisartoq illoqataalu ukiut kingulliit marluk iluanni inunnut ulorianaatilimmik pinerluuteqarsimasutut eqqartuussaasimassanngitsut.

Naggatit pingajuata iluani aalajangersakkat nalunaarummi qulaani pineqartumi § 4, imm. 2-mik ingerlatitseqqinnerupput.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 5-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

Aalajangersakkap nassataraa kommunalbestyrelsip angerlarsimaffimmi paarsiffissat illutaannik naliliisarnissaat. Naliliinermi tassani pingaartinneqarsinnaapput inissaqassuseq - meeqqat amerlassusaannut naleqqiullugu, pujortartoqarnersoq, peqqinnisakkut eqqiluisaarneq, silami sammisaqarsinnaanermut periarfissat, tassunga ilanngullugu ulorianarsinnaasunut uumasunullu pituttaanngitsunut naleqqiullugu isumannaassuseq, kiassarneq, meeqqat qasuersaarnissamut periarfissaat inuillu illumiittut ulluinnarni qassiusarnerat.

Imm. 6-imut

Aalajangersagaq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 14, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq.

§ 25-mut

Aalajangersakkamut tunngaviuvoq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 7, taamaattoq immikkoortoq 1 Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi § 24, imm. 1-imi ingerlateqqinneqarpoq, nalunaarummilu § 7, imm. 3 peerneqarluni, angerlarsimaffimmi paarsisartup sulinermini atugassai akissarsiassaalu ullumikkut kattuffik attuumassuteqarfigineqartoq isumaqatigiissuteqarfigalugu aalajangerneqartarmata.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsititsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 65, 29. december 1994-meersumi § 7, imm. 2-mik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 2-mut

Qulaani nalunaarummut pineqartumut naleqqiullugu aalajangersagaq manna nutaajuvoq, kisiannili ullumikkut isumaqatigiissummut tamatumunnga attuumassuteqartumut ilaareerluni.

Angerlarsimaffimmi paarsisartoq imm. 1-imi piumasaqaataasut sinnerlugit piffissami killilimmi paarisaqarsinnaavoq. Meeqqanik qassinik amerlanerutitsisinnaaneq qanorlu sivisutigisumik taamaaliorsinnaaneq Namminersornerullutik Oqartussat kattuffiullu pineqartut pillugit isumaqatigiinniarsinnaatitaasup akornanni isumaqatigiinnikkut aalajangerneqassapput.

§ 26-mut

Imm. 1-4-mut

Naak siusinnerusukkut angerlarsimaffimmi paarsinermut naleqqiullugu angajoqqaanik siulersuisoqartarsimanngikkaluartoq, Naalakkersuisut isumaqarput angerlarsimaffimmi paarsinermut naleqqiullugu atuisut ataatsimoorfiannik pilersitsineq iluaqutaassasoq, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut aalajangeeqataasinnaanissaat oqartussaaqataanissaallu siunertaralugit. § 21-mut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Malugeqquneqarpoq angerlarsimaffimmi paarsisarfinnut naleqqiullugu atuisut ataatsimoorfiisa suliassarinngimmassuk perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiorneq, illup aaqqissuunnissaanik allannguutissanillu siunnersuuteqarneq imaluunniit meeqqeriviup pisortaata atorfinitsinnissaanut inassuteqarneq, naak tamakkua meeqqerivinni atuisut ataatsimoorfiisa suliassaannut ilaagaluartut, tassami taakku angerlarsimaffimmi paarsinermut naleqqiullugit pisariaqartinneqanngillat.

Kommunimi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni ingerlatsinerminni malittarisassaannik tamanut atuuttussamik kommunalbestyrelsi suliaqarsinnaavoq, tak. § 21, imm. 3.

§ 27-mut

Sammisaqartitsinissanik allanik neqerooruteqarnissaq pillugu aalajangersakkat inatsiliornerup maanna atuuttup § 1, imm. 2-anik erseqqissaanerupput, tassani aalajangersarneqarmat meeqqat tamarmik atualernissaminnut piareersarnissamut periarfissaqassasut meeqqerivimmiittarunik meeqqerimmiittanngikkunilluunniit, tak. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 1, imm. 2.

Siunertarineqartoq pingaarnerpaaq tassaavoq meeqqat meeqqerivinniittanngitsut imaluunniit angerlarsimaffimmi paarineqartanngitsut inerikkiartornissaminnut periarfissinneqarnissaat. Suleqatigiit inassutigaat sammisaqartitsinissamik neqerooruti allat perorsaanikkut ilinniagalinnit ingerlanneqartassasut.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap kommunalbestyrelsip meeqqanut suli atualinngitsunut allatigut sammisaqartitsinissamik pisussaaffiligaaneranik aalajangersagaq ingerlateqqippaa. Tassunga atatillugu malugeqquneqarpoq allatigut sammisaqartitsinerit sumiiffinni ataasiakkaani kissaatigisanut pisariaqartitsinermullu naleqqussagaassammata. Maanna inatsisiliornermi atuuttutut aalajangersakkami aalajangerneqarpoq sammisaqartitsinerit allat akeqassanngitsut.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat nassuiarneqarput, tassaatillugit piffissap ilaa neqeroorutit, meeqqanut suli atualinngitsunut inersimasumik ilaqartunut saaffiginnittut, meeqqap inerikkiartorfissaasa ataatsip arlallilluunniit iluanni anguniagaqartumik sammisaqartitsinermik imaqartut. Meeqqap inerikkiartorfissaanut tunngatillugu § 15, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq kommunini tamani sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat pilersinnissaat aallartinnissaallu siunertaralugit ataqatigiissaarisoqassasoq. Aalajangersakkap oqaasertaasigut aalajangiunneqanngilaq ataqatigiissaarisoq piffissaq tamaat piffissalluunniit ilaa atorfeqartuussanersoq imaluunniit ataqatigiissaarineq assersuutigalugu kommunimi perorsaanikkut siunnersortit assigisaasaluunniit isumagissaneraat. Tamatumani kommunalbestyrelsip pingaarnersuiunera apeqqutaavoq.

Ataqatigiissaarisumik toqqaanissamik pisussaaffik ilanngunneqarpoq imm. 1 malillugu kommunalbestyrelsip pisussaaffii erseqqissarumallugit.

Aammattaaq malugeqquneqarpoq ataqatigiissaarisup najukkami peqatigiiffiit, inuit isumalluutaasinnaasut suliamillu ingerlataqartut allat suleqatigissammagit. Taamaaliornikkut najukkami nukissaqarluartut atornissaat periarfissinneqarpoq. Tamatuma saniatigut inassutigineqarpoq sammisaqartitsinerit allat suliaqarfiit assigiinngitsut akimorlugit ataqatigiissarneqassasut. Tassunga atatillugu inuit isumalluutaasut tassaasinnaapput perorsaasut, pinaveersaartitsisut, meeqqerisoq isumaginninnermilu ikiortit.

§ 28-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq peqqussutip maanna atuuttup § 6, imm. 1-ianik ingerlatitseqqinneruvoq, tassani aalajangiunneqarpoq kommunit meeqqerivinnut, angerlarsimaffimmi paarsinernut il.il. aningaasartuutit tamaasa akilissagaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq peqqussutip maanna atuuttup § 6, imm. 2-anik ingerlatitseqqinneruvoq. Aalajangersagaq periarfissiivoq, Namminersornerullutik Oqartussat meeqqerivinnik pilersitsinermut tapiissuteqarsinnaanerannut. Malugeqquneqarpoq aalajangersakkap Namminersornerullutik Oqartussat meeqqerivinnik pilersitsinermut tapiissuteqarnissamut pisussaaffilinngimmagit.

§ 29-mut

Imm. 1-3-imut

Aalajangersagaq peqqussutip maanna atuuttup § 7-ianik ingerlatitseqqinneruvoq, taamaattoq Naalakkersuisut kissaatigaat kommunalbestyrelsit misileraalluni aaqqissuussinernik atuinissaq eqqarsaatigissagaat.

Misileraalluni aaqqissuussinerit tassaasinnaapput meeqqeriviit, angerlarsimaffimmi paarsisarfiit sammisaqartitsinerillu allat taakkunanngaluunniit akuleriissitsinerit, tak. imm. 1, tassaasinnaallutillu allaffissornermut, aaqqissugaanermut perorsaanermulluunniit tunngasut, annerpaamillu ukiuni pingasuni ingerlanneqarsinnaallutik, tak. imm. 2.

Naalakkersuisut imm. 1-imi akuersinissaannik attassineq peqquteqarpoq kommunini misileraanernit paasissutissanik katersinissamik misilittagaalersunillu atuinissamik kisaateqarnermik. Taakkorpiaat pissutigalugit imm. 3-mi aalajangiunneqarpoq misileraalluni aaqqissuussinerit Naalakkersuisunut nalunaarusiorneqartassasut.

§ 30-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkamut tunngaviuvoq peqqussummi maanna atuuttumi § 8, nassataralugulu § 8 naapertorlugu tullerriiaarineq pillugu aalajangiussat aamma § 24 naapertorlugu angerlarsimaffimmi paarsisartunik angerlarsimaffinnillu akuersissuteqarnermi aalajangiussat Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfimmut maalaarutigineqarsinnaanerat.

Aalajangersakkap siunertaraa suliat eqaannerusumik sukkanerusumillu suliarineqartarnissaat, taamaalillunilu suliassat amerlanerpaat kommunalbestyrelsimit aalajangiiffineqartarlutik. Ilimagineqarpoq apeqqutit tunngaviusumik isummerfigisariallit kisimik Isumaginninnermi maalaaruteqartarfimmut anngunneqartassasut.

Allannguinerup aammattaaq tunngavigaa kommunit allatut iluseqalernissaat, kommunalbestyrelsit Namminersornerullutik Oqartussat suliarisartagaannik tigusiffigisassaat.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq kommunalbestyrelsip peqqussut manna naapertorlugu aalajangiineri ingerlatsinikkut oqartussaasunut allanut maalaarutigineqarsinnaanngitsut.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq peqqussut manna naapertorlugu malittarisassaliat naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiineri ingerlatsinikkut oqartussanut allanut maalaarutigineqarsinnaanngitsut. Tamatuma assersuutigalugu nassataraa kommunalbestyrelsip akiliutissat pillugit aalajangiineri Naalakkersuisunut maalaarutigineqarsinnaanngimmata.

§ 31-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut peqqussutaat atuuttuulissasoq 1. januar 2009.

Imm. 2-mut

Ilutigisaanik atorunnaarsinneqassaaq peqqussut maanna atuuttoq, ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 3, 21. maj 2004-meersukkut allanngortinneqartoq aamma ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 4, 12. maj 2005-imeersukkut allanngortinneqartoq.

Aammattaaq atorunnaarsinneqassaaq Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq, § 2 siulersuisunut tunngasoq kisiat pinnagu, taanna atorunnaarsinneqassaaq 1. marts 2009, tassuunakkut maanna siulersuisuusut ingerlataminnik inaarsaanissaannut periarfissikkumallugit. Aammattaaq atorunnaarsinneqassapput Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994 -meersoq, kiisalu Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq.

Imm. 3-mut

Siunertarineqarmat peqqussutissatut siunnersuutip matuma sunngiffik pillugu inatsisiliornermut naleqqussarnissaa, piffissami ikaarsaariarfiusumi pisariaqassaaq fritidshjemmit pillugit aalajangersaagallarnissaq.

Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersumi maanna aalajangersagaasoq meeqqat 6 inorlugit ukiullit ilaannikkut fritidshjemminut akuerineqarsinnaanerannut tunngasoq siunnersuumi ingerlateqqinneqanngilaq.

Kommunalbestyrelsi fritidshjemminut utaqqisut allattorsimaffiannik pilersitsissaguni meeqqat § 19, imm. 1, nr. 2-mi ataatsimoortunut b-nut inississavai.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkami aalajangiunneqarpoq Inatsisartut peqqussutaat imm. 2, nr. 1-imi taaneqartoq naapertorlugu aalajangersakkat pilersinneqarsimasut atuutsinneqartulluunniit atuutiinnarallassasut, Inatsisartut peqqussutaat manna allaluunniit tunngavigalugit malittarisassiornikkut atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut. Ersarinnerusumik pineqartut tassapput Meeqqat kommunip ulluunerani paaqqinnittarfiutaaniinnerinut kommunillu aaqqissugaanik ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffinniinnerinut akiliuteqartarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 18, 14. september 2006-imeersoq aamma Ulluunerani angerlarsimaffinni paaqqinniffinni ulluuneranilu paaqqinniffinni kiisalu meeqqanut ulloq unnuarlu paaqqinniffinni nappaatit tunillannartut sillimaffiginiarlugit malittarissasat pillugit Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 188, 21. marts 1988-imeersoq.

Aammattaaq ulluunerani neqeroorutit pilersinnerat, pisatsersornerat, aqunneqarnerat ingerlannerallu pillugit nutaamik ilitsersuusiortoqassaaq.