18. januar 2008 UPA 2008/43
Peqqussutissatut siunnersuummut nassuiaatit
Nassuiaatit nalinginnaasut1. Aallaqqaasiut
Siunnersuutip piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 1, 31. oktober 1991-imeersoq taarsissavaa. Peqqussut maanna atuuttoq atuutilernerminiit sisamariarluni allanngortinneqarsimavoq.
Siunnersuut inuit amerlanerusut inissianik imminnut pilersulernissaannik ineqarneq pillugu Naalakkersuisut politikkikkut anguniagaanut tamakkiisumut naapertuuttunngorlugu annertuumik iluarsaataavoq. Aalajangersakkanut atuuttunut naleqqiullugu peqqussutissaq najoqqutassatigut annertuunik, inatsisitigut inissisimanerup allannguuteqarneranik kinguneqartussanik allanngortiteriffigineqarpoq. Tamatumani pingaartumik pisortanit taarsigassarsisarnermut aaqqissuussinerit, kiisalu inissiat attartortittakkat najugarisat piginneqatigiilluni inissiaatitut tiguneqarsinnaanerinut, imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa piginneqatigiilluni inissiaatiminnik inissiatut nammineq pigisatut tunisisinnaanerinut periarfissanik pitsannguinerit pineqarput. Aalajangersakkanut atuuttunut naleqqiullugu inigisamik allamut attartortitsisarnermut aamma piginneqatigiilluni inissiaatinik attartortitsisarnermut maleruagassat erseqqissarneqarput annertusineqarlutillu, taamatullu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqataasullu aserfallatsaaliuinissamut pisussaaffiinik agguaassisarneq ersarissumik immikkoortinneqarput. Atuutsitsisarnermi annertuumik pingaaruteqartutut aamma ilaasortaajunnaarsitsisarnermut maleruagassat aalajangersakkanut atuuttunut naleqqiullugu erseqqissarneqarmata annertusineqarlutillu matumani oqaatigineqassaaq.
Aammattaaq oqaasertatigut erseqqissaasoqarpoq aammalu inatsisitigut inissisimanerup najoqqutassatigut allannguuteqartinnissaa siunertarineqarani maleruagassiat ilusilersorneqarneranni allannguisoqarluni.
2. Siunnersuutip immikkoortui pingaarneritAtaatsimut isigalugu aalajangersakkat atuuttut tamakkiisumik iluarsaanneqarput. Tamatuma saniatigut siunnersuummi aallarniutigalugu piginneqatigiilluni inissiaateqarnermi aaqqiissutissat, Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsititsivigineqarsinnaasut sisamat assigiinngitsut nassuiarneqarput. Tamatuma kingorna maleruagassat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiffimmut tunngasorpiaat, taassuma ingerlanneqarnera, aserfallatsaaliuinermut maleruagassat, ilaasortat pisussaaffii aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianniit ilaasortaajunnaarsitsisarneq nassuiaatigineqarput. Kiisalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinik atorunnaarsitsisarneq aammalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsititsivigisinnaasaannik inissiat inissiatut nammineq pigisassatut tunineqartarnerat pillugu kapitali nutaaq ilanngunneqarput.
3. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissatSiunnersuummi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisortanit taarsigassarsiaritinneqartussat aningaasartaat allanngortinneqarput. Tassalu siunnersuut malillugu sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 25 %-iinut Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni tamarmik immikkut erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaalerput, taamaallaalli 110 kvadratmeterinut aammalu annerpaamik kvadratmeterimut 19.100 koruuninut annertussusilerneqartunik. Taamaattorli aningaasartaat eqqarsaatigalugit assigiinngissuteqanngilaq, Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsiarititassat suli annerpaamik 525.250 koruuninik annertussuseqarsinnaammata. Aningaasartalli allanngortinneqarnerisigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat annertunerusumik akisussaaffilerneqarpoq, annertunersaa aningaaserivik taarsigassarsititsiniartarfillu aqqutigalugit aningaasalersorneqartariaqartartussanngormat. Kisianni aningaasartanut allannguutit piginneqataalersussanut nutaanut aningaasaqarnikkut annertunerusumik artukkiissanngillat, nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissaq 7 %-imiit 5 %-imut allanngortinneqarmat. Taamatut appaanikkut aamma nammagassat Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsititsisartunut namminersortunut nuuneqarnerat erseqqissarneqarpoq. Taamaattumillu oqartoqarsinnaavoq, piginneqataasoq toqqaannanngitsumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsititsisartunut namminersortunut pisussaaffeqarnerata annertunerulerneratigut, annertunerusumik akiitsunut nammagassaqalissasoq.
Allaffissorneq eqqarsaatigalugu pisortanut allanik sunniuteqassanngitsoq naatsorsuutigineqarpoq.
4. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissatSiunnersuut inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq.
5. Innuttaasunut allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu sunniutissatSiunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqartussatut naliliiffigineqanngilaq.
Aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu siunnersuut inissianut, sananeqarnerminni qaffasissumik aningaasartuuteqarfiusunut annertuumik oqilisaassisussaavoq. Nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissaq sanaartornermut aningaasartuutit qaffasikkaluarpata appasikkaluarpataluunniit tamanut atuuttumik annikillissaaq.
Ataatsimut isigalugu siunnersuutip atuutilerneratigut, piginneqataasut maannamut naleqqiullugu taarsigassarsianut akilersuinerulissapput, nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissaq akilersugassat annertoqqataannik appartussaammata. Tamanna imminermini pitsaasutut isigineqartariaqarpoq, taamaattoqarnerani, tamatuma kingorna piginneqataassutip allamut tunniunnerani piginneqataasumut tuttussanik ileqqaagaqartoqartussaammat nalilinnillu katersuisoqartussaalluni.
Siunnersuummi peqqussummut siusinnerusukkut atuuttumut naleqqiullugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisinermut akiusup sinneranut imaluunniit sanaartornermut aningaasartuutinut qanoq amerlatigisunik allaniit aningaasalersuisinnaaneranut killiliussat peerneqarput.
6. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissatSiunnersuutip avatangiisinut pinngortitamulluunniit sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
7. Sunniutissat annertuut allatSiunnersuutip suniutaasinnaasunik annertuunik allanik kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
8. Naalagaaffeqatigiinnermut aammalu namminersornermut tunngasutSiunnersuutip naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
9. Oqartussaasunut kattuffinnullu il.il. tusarniaaneqSiunnersuut 2006-imi aggustip aallartinnerani Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut, Iserit A/S-imut, KANUKOKA-mut, Sparbank Vest-imut, GrønlandsBanken-imut, Grønlands Ejendomskontor-imut, Ejendomskontoret Igdlo-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut, Sulisitsisut Peqatigiiffiannut NUSUKA-mut, HST-mut, ILIK-mut, SIK-mut, A-Revision ApS-imut, PricewaterhouseCoopers Grønland A/S-imut (Kalaallit Nunaanni kukkunersiuisoqarfik) aamma Deloitte-mut tusarniaassutigineqarpoq.
Tusarniaarnermi akissuteqarput:
KANUKOKA, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI, Deloitte, SIK, A-Revision, Kalaallit Nunaanni kukkunersiuisoqarfik (oqaasiinnakkut tusarniaanermi akissuteqartoq), GrønlandsBanken, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, NUSUKA, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma ILIK.
Tusarniaaffigineqartut uku siunnersuutip imaanut oqaaseqaatissaqanngillat:
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, NUSUKA, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat aamma ILIK.
KANUKOKA-p tusarniaanermi akissutaa makkuninnga tunngavissaqalersitsivoq:
Tusarniaaffigineqartumit piginneqatigiilluni inissiaatillit illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit inissisimanera apeqqutaatillugu, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiani inissiat ikinnerpaaffissaasa assigiinnginnerat uparuarpaa. Isornartorsiuineq tunngavigalugu inissiat nunaqarfimmiikkaluarpata illoqarfimmiikkaluarpataluunniit ikinnerpaaffissannut piumasaqaatit assigiilersinneqarput.
Tusarniaaffigineqartoq isumaqarpoq, illut affarleriit marluk amerlanerusulluunniit allanngortinnissaannut pisinnaatitaaffiliisoqartariaqartoq, tamanna taamaallaat Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut qaqutiguinnaq pisinnaajunnaarlugu. Tusarniaanermi akissuteqaat allannguinissamut pissutissaqaleritsinngilaq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinik pilersitsinissamik aallaqqaataanili eqqarsaateqarnermi ilaatigut inuit akunnerminni ataqatigiilernissaat, ilaatigullu illut imminnut attuumassuteqalernerisigut ingerlatsinerup akikinnerulernissaa anguniarneqarmat.
Tusarniaaffigineqartoq isumaqarpoq, kvadratmeterit tapiiffigineqarsinnaatitaasut amerlassusaat 105 kvadratmeteriniit 130 kvadratmeterinut qaffanneqartariaqartut. Tusarniaanermi akissuteqaat tunngavigalugu kvadratmeterinut killissarititaasut 105 kvadratmeteriniit 110 kvadratmeterinut qaffanneqarput. Tusarniaaffigineqartup apeqqutigaa piginneqataasup toqukkut qimagunneratigut qitornat qimagaasut aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortalersinnaanerannut periarfissaat annertusineqarsinnaanersut. Tusarniaanermi akissut toqusoqarneranut atatillugu piginneqataassutinik tunniussisarnermut maleruagassiat killilersorneqarnissaannut, kisiannili piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa ataasiakkaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaanni tunniusseriaatsinik taamaattunik maleruagassiorsinnaanissamut annertunerusunik periarfissaqalernissaaannut pissutissaqalersitsivoq.
A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-p tusarniaanermi akissutaa makkuninnga pissutissaqalersitsivoq:
Attartortunut, illuummi piginneqataalernissamik kissaateqanngitsunut ineqarnermut akiliutip naatsorsorneqartarneranut tunngatillugu, tusarniaaffigineqartup oqaasertaliussani siunissami ineqarnermut akiliutissap naatsorsorneqarnissaanut tunngasut uparuarpai. Oqaasertaliussami "attartoriaatsimi taamaattumi ineqarnermut akiliutip naatsorsorneqartarneranut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit aalajangersarneqassapput", inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannut innersuunneqarpoq, tassanilu apeqqut ersarissumik isummerfigineqarpoq. Taamaattumik oqaasertaliussaq atatiinnarneqarpoq.
Inissiap attartortittakkap piginneqatigiilluni inissiatut tiguneqarneranut atatillugu attartortup inissiamut attartortittakkamut allamut innersuunneqarluni inissiamik attartukkaminik qimatsinerani, attartortup sumiginnarsimasai aamma Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimilluunniit akilerneqartassanersut pillugu isummertoqarnissaa tusarniaaffigineqartup ujartorpaa. Tusarniaanermi akissut allannguinissamut ilassuteqarnissamulluunniit pissutissaqalersitsinngilaq.
Deloitte-p tusarniaanermi akissutaa makkuninnga pissutissaqalersitsivoq:
Tusarniaaffigineqartup isumaa malillugu pisortanit taarsigassarsiarititassat amerlanerpaaffissaannik naatsorsuisarnermut maleruagassat allanngortinneqarnerat, innuttaasunut aningaasaqarnikkut sunniutissat allanngornerinik kinguneqartussaavoq. Taamaattumik tusarniaanermut akissut innuttaasunut allaffissornikkut aningaasaqarnikkullu sunniutissat pillugit itisiliiffiunerulluni nassuiaateqarnissamut pissutissaqalersitsivoq.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuisarnermiit naatsorsuutinik kingumut misissuisarnissamut allanngortitsinermi, ukiumoortumik naatsorsuutit annertuunik kukkuneqannginnissaannut isumannaatsuutitsinerup annikinnerulernissaa tusarniaaffigineqartumit uparuarneqarpoq, kisiannili oqariaatsip atorneqarnissaa ataatsimut isigalugu akuersaarlugu. Tusarniaanermi akissut allannguinissamut pissutissaqalersitsinngilaq, tassami isumannaallisaaneq pisariaqartinneqartoq atorneqarsinnaatikkumallugu, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuisarnerup amerlanertigut qaaginnarsiortorujussuarmik ingerlanneqartutut isikkoqartarmat, naatsorsuutit kingumut misissorneqartarnissat toqqarneqarmat.
§ 77, imm. 4-p tusarniaassutigineqarluni nassiunneqartup oqaasertaliorneqarnera kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat kukkunersiuisutullu nalunaarsorneqarsimasut pillugit inatsimmut uniuuppoq, taamaattumillu aalajangersagaq peerneqarpoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutit ataatsimeersuartunit akuerineqarneranni erngerluni pisortanut taarsigassarsititsisunut nassiussinissamik pisussaaffilerneqarneranik taarserneqarluni.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni kukkunersiuisup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarneranut atatillugu atorunnaarsitsisunut ilaasarnissaa tusarniaaffigineqartumit isornartoqartinneqarpoq. Tusarniaanermi akissut tunngavigalugu atorunnaarsitsisarnermut maleruagassat ataatsimut isigalugit oqaasertaliorneri allanngortinneqarput, taamatuttaarlu inuit atorunnaarsitsinermik isumaginnittuusussat ilaat eqqartuussissusserisumut akuersissummik pigisaqartumut allanngortinneqarluni. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kukkunersiuisuata atorunnaarsitsinermi naatsorsuutit inaarutaasut kukkunersiortussaavai.
SIK-p tusarniaanermi akissutaa makkuninnga pissutissaqalersitsivoq:
Piginneqatigiilluni inissiaatit aningaasalersorneqarnissaannut piginneqataasup 5 %-inik nammineerluni aallaqqaatissatut akiliuteqartarnissaa tusarniaaffigineqartumit isornartoqartinneqarpoq. Tusarniaanermi akissut procentimut annertussusiliunneqartup allanngortinneqarnissaanut pissutissaqalersitsinngilaq, taanna taarsigassarsititsisarnermi aaqqissuussinerup ataatsimut allannguutaanut ilaammat.
A-Revision-ip tusarniaanermi akissutaa makkuninnga pissutissaqalersitsivoq:
Naalakkersuisut piginneqataanermut uppernarsaatinik assigiissaakkanik suliaqarnissaat tusarniaaffigineqartumit inassutigineqarpoq. Tusarniaanermi akissut piginneqataanermut uppernarsaatit pillugit sukumiinerusunik maleruagassiornissamut pissutissaqalersitsinngilaq, taamaakkaluartorli Naalakkersuisut pinngitsooratik piginneqataanermut uppernarsaatinik assigiissakkanik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinit ataasiakkaanit atorneqarsinnaasunik suliaqassapput.
Akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi pitsanngorsaanissamut allanngortiterinissamullu taarsigassarsiat akilereernerini pisortat taarsigassarsiarititaat akilerneqartussatut inissinneqartassanersut pillugu maleruagassanik amigaateqartoqarnera tusarniaaffigineqartup uparuarpaa. Tusarniaanermi akissut, tamanna pillugu maleruagassanik ilanngussisoqarneranik pissutissaqalersitsivoq.
Piginneqataassutinik tunniussinermut atatillugu pitsanngorsatit nalinginik aalajangersaasarnermut tunngatillugu ikaarsaarnermut aalajangersakkanik amigaateqartoqarnera, tusarniaaffigineqartup uparuarpaa. Tusarniaanermi akissut ilassuteqarnissamut pissutissaqalersitsinngilaq, ikaarsaarnissamut aalajangersakkat atuuttut pineqartumut tunngareermata.
Kukkunersiuisup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisussaaffii pillugit tusarniaaffigineqartoq oqaaseqaateqarpoq. Deloitte-mit tusarniaanermi akissuteqaatigineqartoq tunngavigalugu maleruagassat ilaatigut atorunnaarsinneqarsimammata ilaatigullu allanngortinneqarsimallutik, tusarniaanermi akissut allanik allannguuteqartitsinissamut pissutissaqalersitsinngilaq.
Teknikkikkut oqaatsitigullu kukkunerit annikitsut tusarniaaffigineqartup uparuarpai. Uparuarneqartut aalajangersakkanut arlalinnut nassuiaatini allannguinikkut itisiliinikkullu siunnersuummut ilanngunneqarput.
Kalaallit Nunaanni kukkunersiuisoqarfiup tusarniaanermi akissutai pingaartumik teknikkimut oqaatsinullu tunngassuteqartut pisariaqarfiisigut ilanngunneqarput.
GrønlandsBanken-ip tusarniaanermi akissutaa makkuninnga pissutissaqalersitsivoq:
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut taarsigassarsiaasa akilerneqareernerini pisortat taarsigassarsiarititaasa akilerneqartussatut inissittariaqaraluarnerat uparuarneqarpoq. Tusarniaanermi akissut siunnersuutip tusarniaanermi akissummut naapertuuttunngorlugu allanngortinneqarneranut pissutissaqalersitsivoq.
Inigisamik allamut attartortitsinermut atatillugu attartornermut qanoq annertutigisumik akiliisitsisinnaanerup killilerneqarnera tusarniaaffigineqartumit isornartoqartinneqarpoq. Tusarniaanermi akissut allannguinissamut pissutissaqalersitsinngilaq, taamaattumillu suli killeqartitsisoqarpoq, tamannalu aamma piginneqatigiilluni inissiaatit ineqarnermut akiliummik qaffasissumik akiliisitsisarnikkut toqqaannartumik aningaasarsiutaanatik, najugaqarfissatut siunertaqarfigineqarnerannik eqqarsaateqarnermut naapertuuppoq.
Tusarniaaffigineqartup uparuarpaa, piginneqatigiilluni inissiaatip inissiatut nammineq pigisatut tiguneqarneranut atatillugu paarlaassinermut taarsigassarsiat pillugit nassuiaatigineqartut, inissianik niueruteqarnermi pissutsinik equngalersitsisussaasut. Tusarniaanermi akissutip kiisalu sukumiinerusumik isumaliutersuuteqarnerup kingunerisaannik paarlaassinermut taarsigassarsianut atugassarititaasut allanngortinneqarlutik maannakkutut ilusilerneqarput.
Teknikkikkut oqaatsitigullu kukkunerit annikitsut tusarniaaffigineqartup uparuarpai. Uparuarneqartut aalajangersakkanut arlalinnut nassuiaatini allannguinikkut itisiliinikkullu siunnersuummut ilanngunneqarput.
Siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit
§ 1-imut
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap oqaasertatigut allannguuteqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 2 assigaa.
Aalajangersakkami peqqussutip atuuffissai aalajangersarneqarput, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii piginneqatigiilluni inissianik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ilaasortaanit atugassanik sanaartornissamik, pisinissamik, pigisaqarnissamik aqutsinissamillu siunertaqartut pineqarput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat assersuutigalugu inissianik attartortitsinissamik siunertaqarluni inissianik pisisinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 3, imm. 1-imut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ikinnerpaamik arfinilinnik inissiartaqarnissaanik nunaqarfinnilu ikinnerpaamik sisamanik inissiartaqarnissaanik aalajangersaaffiusumut taartaalluni.
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni inissiat ikinnerpaaffissaat aalajangersarneqarpoq. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat ataaseq ikinnerpaamik sisamanik inissiartaqartussaavoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat nammineerluni inissialioraluarpat, inissianik nutaanik pisigaluarpat, inissiat sanatitsisumit namminersortumit sananeqarsimagaluarpata imaluunniit pisortat inissiaataat attartortittakkat pioreersut piginneqatigiilluni inissiaatitut tiguneqaraluarpata piumasaqaat taanna atuutissaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq ilaatigut nutaajuvoq. Oqaaseqatigiit siulliit piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 11 assigaat.
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa illuliaannut, illutut quleriiaatut imaluunniit illutut pukkitsutut imaluunniit eqimattatut sananeqartussanut piumasaqaatit aalajangersarneqarput. Tamatuma saniatigut piginneqatigiilluni inissiat ataasiakkaat namminerisaminnik isaariaqarnissaat, igaffeqarnissaat igasarfeqarnissaalluunniit kiisalu uffarfeqarnissaat perusuersartarfeqarnissaallu piumasaqaatigineqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illunik ataqatigiisitanik, eqimattanngorlugit imaluunniit pukkitsunngorlugit taamatullu quleriiaarlugit sananissaa aalajangersakkami ajornartinneqanngilaq, tassanili sanaartukkat pissusissamisoortumik ataatsimoortutut ilusiligaanissaat kisimi piumasarineqarpoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 11, oqaaseqatigiinni immikkoortut aappaat assigaa.
Aalajangersagaq malillugu imm. 3-mi aalajangersakkap saneqqunneqarnissaa Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaavoq, tassani pissutsit immikkut itsillugit piginneqatigiilluni inissiat illutut ilaqutariinnut ataatsinut inissiatut imaluunniit illutut affarleriittut sananeqarnissaat tiguneqarnissaalluunniit Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaalluni. Immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaanerup assersuutigalugu illunut eqimattanut, pissusissamisoortumik ataatsimoortutut iluseqalersillugit sananeqarsinnaasunut nunaminertanik tunniussisoqarsinnaatillugu atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq.
§ 2-mutAalajangersagaq tamarmi nutaajuvoq, tassanilu piginneqatigiilluni inissiami inigisap annertussusaanik naatsorsuisarnissaq nassuiaatigineqarpoq. Inigisap annertussusaata eqqortumik naatsorsorneqarnissaa pingaaruteqarpoq, tamanna assersuutigalugu ingerlatsinermut aningaasartuutit agguarnissaannut aamma taarsigassarsiarititassat killissaannik naatsorsuinermut pingaaruteqartussaammat. Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiami inigisap annertussusaanik naatsorsuisarnerup qanoq ingerlanneqartarnissaa sukumiisumik nassuiarneqarpoq. Naqqup ataani, inini quleriiaani nalinginnaasuni aamma qaliani inigisap annertussusaa immikkoortinneqarput.
Imm. 1-imi aamma imm. 2-imi nr. 1-imi aamma imm. 3-imi init suut naatsorsuinermut ilanngunneqassannginnersut aamma nassuiaatigineqarpoq. Inigisap annertussusaa sumut killissanersoq illup silammut iigaa aalajangiisuutinneqassaaq. Assersuutigalugu biilit unittarfii imaluunniit pequusiviit illup silammut iigaasa avataaniittut oqorsarlugit inigisassatut ilanngunneqarsinnaappata taakku inigisap annertussusaanut ilanngunneqarsinnaapput. Taaneqartullu taakkua oqorsarneqarlutik inigisassatut ilanngunneqariinngippata inigisap annertussusaanut ilaassanngillat.
Imm. 2-mi naatsorsueriaaseq eqqortoq nassuiarneqarpoq.
1-imut) Naqqup ataani uuttueriaasissaq uani nassuiarneqarpoq. Uuttuinermi naqqup ataata silammut iigaanniit uuttuisoqassaaq. Iikkat taamaalillutik naatsorsuinermi ilanngunneqassapput.
Tassani pineqanngilaq naqqup ataa tamakkerluni atorneqanngippat, assersuutigalugu illu qaarsumi sivinganermi sananeqarsimappat. Taamaattoqarpat ininut inigisamut ilaatinneqartunut iikkat killiliisut qeqqiniit inigisap annertussusaa naatsorsorneqassaaq. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq init naqqi tamakkerlutik cementimik betonimilluunniit qalligaanngitsut inigineqarsinnaasutut isikkoqaraluarpataluunniit naatsorsuinermut ilaatinneqarsinnaanngitsut.
2-mut) Inini quleriiaani nalinginnaasuniittoq tassaatinneqarpoq naqqup ataaqaranilu qaliaqanngitsoq. Inini quleriiaani nalinginnaasuniittuni silataani iikkamiit imaluunniit qaliata silataaniit uuttuisoqassaaq. Inissiaq akunnequteqarpat inini quleriiaani nalinginnaasuniittoq akunnequtip qeqqaniit uuttorneqassaaq. Periaaseq qalliutinik marlunnik taaneqartartoq atorneqarpat qisummit allermiit uuttuisoqassaaq.
Ilaqutariinnut arlalinnut inissiani illup isui inissiat akunnequtaasa affaattut isigineqassapput.
3-mut) Uani qaliani inigisamut uuttueriaaseq nassuiarneqarpoq. Takissusaa inini quleriiaani nalinginnaasuniittutut silataaniit uuttorneqassaaq, kisiannili silissusaa illup qaavata uinganera apeqqutaalluni allanngorarsinnaasoq qaliap naqqaniit 1,5 meterinik portussuseqartumi uuttorneqassaaq aammalu illup silataani qaliat qaavinit uuttorneqassalluni. Illup qaavata uingarnani aniinganeq, assersuutigalugu qaliani aniinganeq iikkat inimut killiliissutaasut silataannut uuttorneqassapput.
Imm. 3-imi pineqarpoq naqqup ataa qalialu inigisap annertussusaanut aatsat najugaqarfissatut suliarineqarsimappata ilanngunneqassasut. Taamaalilluni qaliarsuaq aamma naqqup ataani ini taamaallaat pilivittut assigisaatulluunniit atorneqartoq inigisap annertussusaanut ilanngunneqarsinnaanngilaq.
Imm. 4-imi pineqarpoq init aalaakkaasumik natillit kisimik inigisap annertussusaanut ilanngunneqarsinnaasut. Taamaalilluni soorlu qui imaluunniit biilinut oqquisitsivik naqqa nunaannaasoq inigisap annertussusaanut ilanngunneqarsinnaanngilaq.
Imm. 5-imi inissiami majuartarfiit pineqarput. Majuartarfiit inissiap ilaatut ilanngunneqassapput. Naliginnaasuuvoq majuartarfiit ataatsit inissianit arlallinnit atorneqartarnerat, majuartarfiillu annertussusaat inissiami ataatsimi annerpaaamik 11 kvadratmeterinik annertussuseqartussatut killilerneqarpoq.
§ 3-mutAalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata periaatsit assigiinngitsut sisamat atorlugit inissianik pisisinnaanera aalajangersarneqarpoq. 1. inissianik nutaanik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sanatitsisuulluni sanaartornikkut, 2. piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissialianik nutaanik sanatitsisumit namminersortumit pisineratigut, 3. piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissialianik nutaanik Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit pisineratigut, imaluunniit 4. pisortat inissiaataanni attartortittakkani attartortut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik pilersitsinerisigut, tamatumalu kingorna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissianik attartortittakkanik piginneqatigiilluni inissiatut tigusineratigut. Pisisarnermi periaatsit assigiinngitsut sisamaasut tamarmik kapitalinut immikkoortiterlugit maleruagassiorneqarput.
§ 4-mutAalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut, periaatsit sisamat peqqussummi maleruagassiorneqartut arlaannik atuillutik inissianik piserusuttumut Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaanerinut ataatsimut isigalugu inatsisitigut tunngavissanik imaqarluni. Taarsigassarsiarititassanut maleruagassat sukumiinerusut kapitalini ataasiakkaani, pisisarnermi periaatsinut assigiinngitsunut maleruagassiorfiusuni allassimapput.
§ 5-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 5, imm. 2 assigaa.
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni taarsigassarsititsisuuguni, peqqussummi matumani maleruagassani allassimasut saniatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaanut ingerlatsinermulluunniit sunniuteqarnissamik Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsi piumasaqarsinnaanngitsoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 5, imm. 1 assigaa.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasup nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutaanut, sanatitsisup namminersortup piginneqatigiilluni inissianik sanaartorneranut imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ingerlanneqarneranut aningaasaliisoq peqqussummi matumani maleruagassani allassimasut saniatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaanut ingerlatsinermulluunniit sunniuteqarnissamik piumasaqarsinnaanngilaq. Aalajangersakkap atuutilerneratigut assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulersuisuini ilaasortaatitaqarnissamik, imaluunniit aqutsinermik ingerlatseqatigiiffiup aalajangersimasup atorneqarnissaanik aningaaseriviup piumasaqarsinnaanera inerteqqutaalerpoq.
§ 6-imutAalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu kapitalimut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sanatitsisuulluni nutaanik inissialiortiternissaannut maleruagassiornermut nassuiaataalluni. Tassalu aalajangersakkami matumani suliassaqarfimmik nutaamik maleruagassiortoqanngilaq, kisiannili kapitalip taassuma atuuffissaanut erseqqissaataalluni.
§ 7-imutAalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu najoqqutassatigut allannguuteqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 10, imm. 1, 5 aamma 6, aamma § 11, imm. 2 assigalugit.
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissianik nutaanik sanaartorneranut aningaasalersuutissat tamarmiusut nassuiaatigineqarput.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu najoqqutassatigut allannguuteqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 10, imm. 1 assigalugu.
Aalajangersagaq naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni tamarmik immikkut sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 25 %-iinik, angissusissatut aningaasassarititaasutullu killiliussat imm. 2-mi aalajangersarneqartut iluanni erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaapput. Taarsigassarsititsisoqassappat pisortat taarsigassarsiarititassaannit katillugit 50 %-iusunit Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni tamarmik immikkut amerlaqatigiinnik, tassalu 25 %-inik taarsigassarsititsissapput. Taamaalilluni Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni kisimiillutik pisortat taarsigassarsiarititassaannik, aningaasalersuinissamut aningaasartuutit tamakkiisut 50 %-iinik tamakkiisunik taarsigassarsititsisinnaanngillat. Namminersornerullutik Oqartussat § 12, imm. 2 naapertorlugu taarsigassarsititsinissaanni kommunalbestyrelsip taarsigassarsititsisimanissaa piumasaqaataavoq, tassalu pineqartumi matumani kommunalbestyrelsi kisimi apeqqutaassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, najoqqutassatigullu allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 11, imm. 2 assigalugu.
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititassaannut, tamarmik immikkut sanaartornermut aningaasartuutissat tapiiffigineqarsinnaasut 25 %-iinik annertussuseqartussanut killissarititaasut aalajangersarneqarput. Annertussutsimut taarsigassarsititsiviusinnaasumut annerpaaffissaq 110 kvadratmeterinut killilerneqarpoq, aammalu sanaartornermut aningaasartuutinut taarsigassarsititsiviusinnaasunut annerpaaffissaq kvadratmeterimut 19.100 koruuninut killilerneqarluni. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip killissarititaasut taakku iluanni sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 25 %-iinik taarsigassarsititsisinnaapput.
Killiliinerup kingunerisaanik Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni tamarmik immikkut annerpaamik kvadratmeterimut 4.775 koruuninik (19.100 koruunit 25 %-iinik), aamma annerpaamik 110 kvadratmeterinut taarsigassarsititsisinnaapput. Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni piginneqatigiilluni inissialiornermut annerpaamik 525.250 koruuninik (4.775 koruunit 110 kvadratmeterinik amerlisillugu) taarsigassarsititsisinnaapput. Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi killissarititaasut 105 kvadratmeterinut aamma kvadratmeterimut 15.000 koruuninut aalajangersarneqarsimapput, taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaasa annerpaaffissaat 525.000 koruuniullutik ((15.000 koruunit 105 kvadratmeterinik amerlisillugit) 33 1/3 %-iinik).
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, najoqqutassatigullu allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 10, imm. 5 assigalugu.
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisortanit taarsigassarsiarititassat akuerineqarnissaannut piginneqataasup nammineerluni sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 5 %-iinik aningaasanngorlugit aallaqqaatissatut akiliisinnaanissaa piumasarineqartoq. Piginneqataasup assersuutigalugu aningaasaliissutissat 5 %-ii aningaasanngorlugit akiligassani aningaaserivimmit taarsigassarsinermigut akilersinnaavai. Aalajangersakkami allassimanera malillugu 5 %-it taakku sanaartornermut aningaasartuutit imaluunniit § 49, imm. 2 naapertorlugu inissiamut atuisinnaatitaaffiusumut naligitinneqartoq naleqqussagaq tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piginneqataassutit nalinginik naleqqussaasimanngippat, inissiallu angeqqatigiippata nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissaq piginneqataasunut tamanut assigiimmik annertussuseqassaaq. Kisiannili naleqqussaasoqarsimappat, nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat annertussusaat assigiissanngillat.
Matuma kinguliani assersuut tamatumunnga takussutissiivoq:
Piginneqataassut 1 = inissiamut naligititaasoq 1,2.
Piginneqataassut 2 = inissiamut naligititaasoq 0,8.
Sanaartornermut aningaasartuutit kvadratmeterimut = 17.500 koruunit.
Piginneqataassummut 1-imut kvadratmeterimut nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 5 %-iusut = (17.500x1,2x0,05= 1.050 koruunit).
Piginneqataassummut 2-mut kvadratmeterimut nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 5 %-iusut = (17.500x0,8x0,05=700 koruunit).
Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 7 procentinut aalajangerneqarsimapput, taamaalillunilu nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 2 procentpointinik appartinneqarput. Taamaaliortoqarpoq amerlanerusut nammineerlutik inissiaateqalernissaminnut akissaqalerniassammata.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 10, imm. 6 assigaa.
Alajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasalersuutissat sinnerinik taarsigassarsinikkut akiliinissaa aalajangersarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat nalinginnaasumik pisarneq malillugu realkredittimit taarsigassarsissaaq. Peqqussummut siusinnerusukkut atuuttumut naleqqiullugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornermut aningaasartuutissanik sinneruttunik qanoq annertutigisunik aningaasalersuisinnaaneranut killissarititaasut peerneqarput.
§ 8-mutAalajangersakkami aningaasartuutissat suut, agguaqatigiissitsilluni naatsorsuisarneq naapertorlugu kvadratmeterimut akiusumik naatsorsuisarnermut ilaatinneqassanersut erseqqissarneqarpoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 11, imm. 4-mut ilaatigut assingusuuvoq.
Aalajangersakkami agguaqatigiissitsilluni naatsorsuisarneq, piginneqatigiilluni inissiap kvadratmeterimut akianik naatsorsuinermi atorneqartartoq nassuiarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiap kvadratmeterimut akia, agguaqatigiissitsilluni naatsorsueriaaseq malillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornermut aningaasartuutaasa tamakkiisut piginneqatigiilluni inissiani kvadratmeterinut ataatsimoortunut agguarnerisigut nassaarineqassaaq.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa ilaasa inissianik assigiinngitsumik angissusilikkanik sananissartik aalajangertarpaat. Agguaqatigiissitsilluni naatsorsueriaaseq tunngavigalugu piginneqatigiilluni inissiat ataasiakkaat akii naatsorsorneqarpata, inissiat ataasiakkaat sananeqarnerini inissiani tamani kvadratmeterimut akiusoq assigiittussaavoq. Assersuutigalugu inissiat 95 kvadratmeterinik angissusillit arfinillit aamma inissiat 120 kvadratmeterinik angissusillit sisamat, katillugit 1050 kvadratmeteriusut, aammalu katillugit 15.487.500 koruuninik akeqartut sananeqarpata, kvadratmeterimut akiusoq agguaqatigiissillugu 15.487.500 / 1050 = 14.750 koruuniussaaq. Taanna malillugu piginneqatigiilluni inissiaq 95 kvadratmeterinik angissuseqartoq 1.401.250 koruuninik akeqassaaq, aammalu piginneqatigiilluni inissiaq 120 kvadratmeteriusoq 1.770.000 koruuninik akeqassalluni.
Assersuusiornermi piginneqataassutinut ataasiakkaanut naligititaasunik naleqqussaasoqarsimanersoq ilanngunneqanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi §13, imm. 1-imut aamma 2-imut ilaatigut assingusuuvoq.
Aalajangersakkami sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut naatsorsorneqarnerannut aningaasartuutissat suut minnerpaamik ilaatinneqassanersut aalajangersarneqarpoq. Assersuutigalugu allaffissornermut aningaasartuuteqartoqartussaanngippat, tassunga aningaasartuutissat sanaartornermut aningaasartuutinut ilanngunneqassanngillat.
Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaannut nr. 1-imut, 31. oktober 1991-imeersumut, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumut naleqqiullugu aningaasartuutissat minnerpaaffissaat sukumiinerusumik nassuiarneqarpoq.
§ 9-mutAalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 10, imm. 2-mut, 3-mut aamma 4-mut assingusuulluni.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititassaasa siusinnerpaamik inissiat naammassineranni, aammalu aatsaat atuilernissamut akuersissumik, sanaartornermut naatsorsuutinik inaarutaasunik, suliamut attuumassuteqanngitsumit uppernarsarneqarsimasunik aamma qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap naqeqqaarneranik uparuaanertaqanngitsumik naqissuserneqarsimasumillu, kiisalu sillimmasiissummik takutitsinikkut tunniunneqartarnissaat aalajangersarneqarpoq.
Inuup allap attuumassuteqanngitsup sanaartornermut naatsorsuutinik, inaarutaasumik akuerisanik suliaqarnissaa atsiuinissaalu taarsigassarsisup akisussaaffigaa. Sanaartornermut naatsorsuutit assersuutigalugu aningaasalersuinermi siunnersortimit, kukkunersiuisumit, sanatitsisumut siunnersortimit entreprenørimilluunniit sanaartornermik isumaginnittuusimasumit atsiorneqarsinnaapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineq imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata eqqartuussissuserisuata, aningaaseriviata allanulluunniit siunnersortaata qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap suliarineqarnissaa isumagissavaa, tassunga ilanngullugu qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut, tamatuma kingorna taarsigassarsiassanik tunniussisussanut nassiunneqannginnerani Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit naqissuserneqarnissaa aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqarnissaa isumagissallugu.
Nutaatut pisortat taarsigassarsiarititaasa siusinnerpaamik qaqugukkut tunniunneqartarnissaat imm. 1-imi erseqqissarneqarpoq. Kommunalbestyrelsi 2009-mi akilerneqartussanik taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisimappat, kiisalu Naalakkersuisut 2008-mi akilerneqartussanik taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisimallutik, inissiaq 2008-mi naammassineqarsimagaluartoq inatsisillu malillugit atorneqalersimagaluartoq, taarsigassarsinissamik qinnuteqartup kommunip taarsigassarsiarititassaasa 2009-mi akilerneqarnissaat utaqqisariaqassavaa.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititaat piginneqatigiilluni inissiaatillit illuutaat qularnaveeqqusiullugu akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi ingiaqatigiittussanngorlugit inissillugit qularnaarneqassasut. Taarsigassarsianut qularnaveeqqut illu qularnaveeqqusiullugu sanaartornermut aningaasartuutinit tamakkiisunit sinneruttunut, tak. § 7, imm. 4, aningaasalersuutissatut taarsigassarsiat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqassapput.
Qularnaveeqqusiisarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit aamma qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut atuutinneqassapput. Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni.
§ 10-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata § 7, imm. 1 naapertorlugu piginneqatigiilluni inissianik sananissamut taarsigassarsinissamik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimut nassiutissagaa erseqqissarneqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq una naapertorlugu uppernarsaatit arlallit qinnuteqaammut ilanngunneqassapput.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersitsinermut isumaqatigiissut malitassiaq Namminersornerullutik Oqartussanut piniarsinnaavaa.
Pilersaarusiamut nassuiaat nalinginnaasumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siunnersortaanit suliarineqartarpoq, tak. § 12, imm. 2.
Sanaartornermi aningaasartuutissanut tamakkiisunut missingersuusiami, nalinginnaasumik sanaartornermi aningaasaqarnermut takussutissiat, entreprenørip sanasussap pigisai aallaavigineqartarput. Aamma kisitsisitigut takussutissiat taakkununnga assingusut eqqortullu allat missingersuusiornermut tunngavigineqarsinnaassapput.
Piginneqataasut namminneerlutik aningaasalersuutissaannut uppernarsaat amerlanertigut tassaasarpoq piginneqataasup aningaaserivianit, piginneqataasup nammineerluni aningaasalersuutissaminik akiliisinnaaneranut uppernarsaat, tak. § 7, imm. 3. Tamatuma saniatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat allaniit aningaasalersuutissanik siumoortumik akuersinissamik neriorsuummik peqartussaavoq, tak. § 7, imm. 4, taannalu nalinginnaasumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaaserivianit suliarineqartarpoq.
§ 11-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 13, imm. 2 aamma 3, aamma § 16, imm. 2 ilaatigut assigalugit.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut qinnuteqaat kommunalbestyrelsip siulliulluni suliarisussaavaa. Tassalu kommunalbestyrelsi najoqqutassat tunngavigalugit suliarinnissaaaq, aammalu taarsigassarsititsinissamik neriorsuutip nalunaarutigineqarnissaanut atugassarititaasut piumasaqaatillu naammassineqarsimanersut misissussallugu.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami kommunalbestyrelsip taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussinnginnerani piumasaqaatit naammassineqarsimasussat arlallit pineqarput. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat qinnuteqaatip nassiunnerata nalaani sanasussanut akigitinneqartussat pillugit pisussaaffiliisumik isumaqatigiissuteqarsimassanngilaq, taamatullu sanaartorneq aallartissimassanagu. Tamannali piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersaarusiornermik aallartitsinissaanut akornutaanngilaq, tassungalu aamma ilaavoq sanaartornerup pilersaarusiorneqarneranut nassuiaat.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piffissami qinnuteqarfigisamini sanatitsisutut suliassamut siunnersortimik piginnaanilimmik atorfinitsitsisimassaaq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nalinginnaasumik piginneqatigiilluni inissianik sanaartornissaq suliariumannittussarsiussavaa, taamaalillunilu entreprenørimik inissianik sanaartornermik isumaginnittunngortitsissalluni.
Kiisalu sanaartornermi sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsit, piffissami sanaartorfiusumi atuuttoq malinneqassaaq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartorneq sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsit malillugu ingerlanersoq nakkutigissallugu suliassarinngilaa. Suliassaq taanna kommunalbestyrelsip taarsigassarsiarititassanik qinnuteqaammik suliarinninnerminnut atatillugu isumagisassaraa.
§ 12-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 9, imm. 3-p immikkoortua siulleq assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommunalbestyrelsip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsinissamik qinnuteqaataanik akuersinermini, tamanna pillugu Naalakkersuisut nalunaarfigissavai. Taanna taarsigassarsinissamik qinnuteqaatit suliarineqarnerisa ingerlanneqartarnerat pillugu erseqqissaataavoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna malillugu kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisimatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat Naalakkersuisunit taarsigassarsitinneqarnissamut neriorsuummik tunineqarnissamik piginnaatitaavoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taamaalilluni taarsigassarsiarititassanik tamakkiisunik (50 %) akuerineqarnissaa itigartinneqarnissaaluunniit qulakkeerneqarpoq. Aalajangersakkami aammattaaq erseqqissarneqarpoq kommuni taarsigassarsititsisimanngippat Namminersornerullutik Oqartussanit taarsigassarsititsisoqarsinnaanngitsoq.
§ 13-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu immikkoorlutik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut neriorsuummik allakkiussapput, tassanilu taarsigassarsiarititassat angissuserigallagassaat taarsigassarsinissamullu atugassarititaasut allassimassapput. Taarsigassarsinissamik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimit akuerineqarpat, aamma Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsititsissapput, tak. § 12, imm. 2.
Imm. 2-mut
Aatsaat sanaartornermut naatsorsuutit inaarutaasut uppernarsarneqarsimasut pigineqalerpata, taarsigassarsiarititassat annertussusissaat inaarutaasumik naatsorsorneqarsinnaalissapput. Inuup allap attuumassuteqanngitsup sanaartornermut naatsorsuutinik, inaarutaasumik uppernarsarneqarsimasunik suliaqarnissaa atsiuinissaalu taarsigassarsisup akisussaaffigaa. Sanaartornermut naatsorsuutit assersuutigalugu aningaasalersuinermi siunnersortimit, kukkunersiuisumit, sanatitsisumut siunnersortimit sanasumilluunniit sanaartornermut isumaginnittuusimasumit atsiorneqarsinnaapput.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq taarsigassarsinissamik qinnuteqartup aningaasartuutinut missingersuutaasa, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu taarsigassarsinissamik neriorsuuteqarnerannut tunngaviusimasut aammalu sanaartornermut aningaasartuutit inaarutaasut tamakkiisullu akornanni assigiinngittoqarneranut tunngasuuvoq. Taarsigassarsisup assigiinngissut tunngavissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik taarsigassarsititsisumut nalunaarutigissavaa. Taarsigassarsisoq taamaalilluni qisuariaateqarnissamut pisussaaffilerneqarpoq, taannalu tunngavigalugu taarsigassarsisoq aningaasartuutissanut missingersuutit aningaasartuutissarpiaallu tamakkiisut akornanni assigiinngittoqarneranik paasisaqarnerminiit qaammatip ataatsip iluani tamanna taarsigassarsititsisumut nalunaarutigisariaqassavaa. Piginneqatigiillunili inissiaatillit peqatigiiffiat aningaasartuutissat taarsigassarsitinneqarnissamut pisinnaatitaaffigineqartut 50 %-ii sinnerlugit taarsigassarsitinneqarnissamik piumasaqarsinnaanngilaq.
§ 14-imut
Aalajangersakkap tamarmiusup piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 9, imm. 3-p immikkoortua tulleq pingajuallu aamma § 9, imm. 4 aamma 5 assigai.
Naammassinninnissamut atuilernissamullu piffissaliussat eqqarsaatigalugit piffissaliussamik naatsorsuinissamut Namminersornerullutik Oqartussat neriorsuutitut allakkiaat tunngavigineqassaaq, Namminersornerullutik Oqartussat neriorsuutaat kingulliulluni tunniunneqartarmat.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiat atorneqarnissaasa atorunnaarsinneqarnissaasaluunniit qulakkeerneerneqarnissaa siunertarineqarpoq. Naalakkersuisut neriorsuutitut allakkiorneranni, taarsigassarsiarititassatut akuerineqartut Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut nuunneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiat naammassineqarnerini Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsiarititassaat tunniunneqassapput. Sanaartorneq naammassineqanngippat, taarsigassarsiarititassatut akuerisat aningaasaateqarfimmit peerneqarnissaat siunertanullu allanut atorneqarsinnaalernissaat pingaaruteqarpoq. Kommunip Namminersornerullutik Oqartussatulli aningaasat piginneqatigiilluni inissialiortiternissamut aallartinneqanngitsumut taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarnikkut immikkoortinneqarsimasut atorsinnaanissaat soqutigisaraa.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornerup, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiffigisimasaata aallartinneqarsimanera piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata Naalakkersuisunut uppernarsartussaavaa. Tamanna uppernarsarneqarsinnaanngippat siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik taarsigassarsiarititassat atorunnaassapput, tak. imm. 1.
Paasissutissat nassiunneqartut eqqortuunerinut Naalakkersuisut qularnaveeqqutissaat, uppernarsaatip nassiunneqartup kommunalbestyrelsimit uppernarsarneqarneratigut anguneqassaaq.
Tassani sanaartornerup aallartinneqarsimanerata aallartinneqarsimannginnerataluunniit uppernarsarneqarnissaa pingaarneruvoq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut neriorsuutitut allakkiap ullulerneqarneraniit ukiut pingasut qaangiutsinnagit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atuilernissamut akuersissutip assilineranik Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiussissaaq. Atuilernissamut akuersissut nassiunneqanngippat siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik taarsigassarsiarititassat atorunnaassapput, tak. imm. 1.
Aalajangersagaq sanaartukkap taarsigassarsititsivigineqarsimasup unittuunnginnissaanut tapertaassaaq. Imm. 2 peqatigalugu aalajangersagaq sanaartornerup ingerlaannarnissaanut kajumissaataavoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut sanaartornermik kinguartoortoqartillugu, kommunalbestyrelsip inassuteqarneratigut imm. 1-imi piffissaliussanik uniuisinnaanermut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaanerat erseqqissarneqarpoq. Immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaaneq piginneqatigiilluni inissialiorneq sanaartornerup naammasingajalereerneranut killissimatillugu aammalu atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnissaa taamaallaat utaqqineqartillugu atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq. Aalajangersakkami siunertaq pingaarneq tassaavoq, aningaasat Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut nuunneqarsimasut, sanaartukkamut piffissamik annikitsumik uniuuttuuffiulaarsimasunut, taamaakkaluartorli naammassineqartussanut atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa. Kommunalbestyrelsip Naalakkersuisutulli kommunip aningaasaataasa piginneqatigiilluni inissialiornissamut immikkoortinneqarsimasut, siunertamut tassunga atorneqarnissaat soqutigisaraa. Sanaartorneq aallartinneqarsimappat aatsaat sanaartornermik kinguaattoortoqarsinnaavoq, kisiannili sanaartorneq aallartinneqarsimanngippat neriorsuut siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik atorunnaarsinneqassaaq.
§ 15-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 1, nr. 3 assigaa.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut sanatitsisoq namminersortoq nammineerluni inissianik nutaanik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqartussanik sanaartornissamik aallartitsisinnaavoq. Sanatitsisup namminersortup inissianik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussinnginnermini sanaartornermik aallartitsinissani piumanerusinnaavaa, sanatitsisup namminersortup taamaaliornermigut sanaartornerup aallartinnerani piginneqataasut ataasiakkaat kissaatigisaanik eqqarsaatiginninnissaminut naleqqiullugu sanaartornermut aningaasartuutissat appartissimaarsinnaagamigit.
§ 16-imut
Aalajangersagaq najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 10, imm. 1 aamma § 11, imm. 2 assigai.
Aalajangersakkami sanatitsisup namminersortup piginneqatigiilluni inissianik sanaartorneranut aningaasaliissutissat tamarmiusut nassuiarneqarput.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq naapertorlugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu tamarmik immikkut inissianik sanaartornissamut angissusissatut aningaasartassatullu killissarititaasut, imm. 2-mi aalajangersarneqartut iluanni sanaartornermi aningaasartuutissat tamarmiusut 25 %-iinik erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsinissamik sanatitsisumut namminersortumut toqqaannartumik neriorsuuteqarsinnaapput.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami matumani Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu sanaartornermut aningaasartuutissat tamarmiusut 25 %-iinik taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarnissaannut killissarititaasut aalajangersarneqarput. Inissiap annertussusaata tapiiffigineqarsinnaatitaasup annerpaaffissaa 110 kvadratmeterinut killilerneqarpoq, aammalu sanaartornermut aningaasartuutissat tapiiffigineqarsinnaatitaasut annerpaaffissaat kvadratmeterimut 19.100 koruuninut killilerneqarluni. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu killissarititaasut taakku iluanni sanaartornermut aningaasartuutissat tamakkiisut 25 %-iinik taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarsinnaapput.
Tassalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunilu tamarmik immikkut annerpaamik kvadratmeterimut 4.775 koruuninik (= 19.100 koruunit 25 %-iinik), aamma annerpaamik 110 kvadratmeterinut taarsigassarsititsisinnaapput. Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni piginneqatigiilluni inissiamik ataatsimik sananermut annerpaamik 525.250 koruuninik (4.775 koruunit 110 kvadratmeterinut amerlisillugit) taarsigassarsititsisinnaapput. Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi killiliussat 105 kvadratmeterinut aamma kvadratmeterimut 15.000 koruuninut aalajangersarneqarsimapput, taamaattumillu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititassaasa annerpaaffissaat 525.000 koruuniullutik ((15.000 koruunit 105 kvadratmeterinut amerlisillugit) 33 1/3 %-iinik).
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, taassumalu atuutilerneratigut imm. 1 naapertorlugu neriorsuummik tunniussinissamut sanatitsisup namminersortup sanaartornermut aningaasartuutissanit tamakkiisunit sinneruttunik nammineerluni aningaasalersuinissaa piumasarineqarluni.
Imm. 4-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik atuisussarpiaasoq erseqqissarneqarpoq, sanatitsisup namminersortup inissiat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunnerini Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu taarsigassarsinissamik neriorsuutaat tunniutissallugu pisussaaffigimmagu.
§ 17-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut sanatitsisup namminersortup inissianik sanaartornissamut taarsigassarsititsinissamut neriorsuummik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimut nassiuttussaavaa.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami taarsigassarsitinneqarnissamik qinnuteqaammut suut ilanngunneqassanersut aalajangersarneqarpoq. Pilersaarusiamut nassuiaat, inissiat amerlassusissaannik inissiallu annertussusissaannik tamakkiisunik paasissutissartalik taarsigassarsinissamik qinnuteqaammut ilanngunneqassaaq. Taassuma saniatigut sananermi sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut takussutissiornerat qinnuteqaammut ilanngunneqassaaq. Aamma kommunalbestyrelsimit nunaminertamik tunineqarnissamut neriorsuutaagallartoq, kiisalu sanatitsisup namminersortup nammineerluni sanaartornermut aningaasartuutinit tamakkiisunit sinneruttunut akiliisinnaaneranut uppernarsaat ilanngunneqassaaq. Sanatitsisup namminersortup nammineerluni aningaasaliissutissaanut uppernarsaat assersuutigalugu tassaasinnaavoq sanatitsisup namminersortup aningaaserivianit uppernarsaat.
§ 18-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 13, imm. 3-mut aamma § 16, imm. 2-mut ilaatigut assingusuulluni.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommunalbestyrelsip taarsigassarsinissamik qinnuteqaat siulliulluni suliarisussaavaa, taamaattumillu taarsigassarsiassatut qinnuteqaatigineqartut akuerineqassanersut isummerfigisussaallugu.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piffissami sanatitsisup namminersortup qinnuteqaammik kommunalbestyrelsimut nassiussiffigisaata nalaani sanasussanut akigitinneqartussat pillugit pisussaaffiliisumik isumaqatigiissusiortoqarsimanngippat, imaluunniit sanaartorneq aallartissimanngippat aatsaat kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarsinnaavoq. Taamatuttaaq sanaartornermi sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsit, piffissami sanaartorfiusumi atuuttoq malinneqarnersoq kommunalbestyrelsip misissussavaa.
§ 19-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommunalbestyrelsip taarsigassarsinissamik qinnuteqaammik akuersinermini, tamanna pillugu Naalakkersuisut nalunaarfigissavai.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq malillugu kommunalbestyrelsi taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarsimatillugu sanatitsisoq namminersortoq Naalakkersuisunit taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsuuteqarfigineqarnissaminik pisinnaatitaaffeqarpoq. Sanatitsisup namminersortup taamaalilluni taarsigassarsiarititassanik tamakkiisunik (50 %) akuerineqarnissaa itigartinneqarnissaaluunniit qulakkeerneqarpoq, tak. § 16 imm. 1.
§ 20-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, najoqqutassatigullu allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 9, imm. 2 assigalugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilu tamarmik immikkut sanatitsisumut namminersortumut neriorsuummik allakkiussapput, tassanilu taarsigassarsiarititassat angissuserigallagassaat taarsigassarsinissamullu atugassarititaasutt allassimassapput. Taarsigassarsinissamik qinnuteqaat kommunalbestyrelsimit akuerineqarpat, aamma Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsititsissapput.
Imm. 2-mut
Aatsaat sanaartornermut naatsorsuutit inaarutaasut uppernarsarneqarsimasut pigineqalerpata, taarsigassarsiarititassat inaarutaasumik annertussusissaat naatsorsorneqarsinaalissaaq. Inuup allap attuumassuteqanngitsup sanaartornermut naatsorsuutinik, inaarutaasumik uppernarsarneqarsimasunik suliaqarnissaa atsiuinissaalu taarsigassarsisup akisussaaffigaa. Sanaartornermut naatsorsuutit assersuutigalugu aningaasalersuinermi siunnersortimit, kukkunersiuisumit, sanatitsisumut siunnersortimit sanasumilluunniit sanaartornermut isumaginnittuusimasumit atsiorneqarsinnaapput.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq taarsigassarsinissamik qinnuteqartup aningaasartuutinut missingersuutaasa, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu taarsigassarsinissamik neriorsuuteqarnerannut tunngaviusimasut aammalu sanaartornermut aningaasartuutit inaarutaasut tamakkiisullu akornanni assigiinngittoqarneranut tunngasuuvoq. Taarsigassarsisup tunngavissaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik assigiinngissut taarsigassarsititsisumut nalunaarutigissavaa. Taarsigassarsisoq taamaalilluni qisuariaateqarnissamut pisussaaffilerneqarpoq, taannalu tunngavigalugu taarsigassarsisoq nalinginnaasumik aningaasartuutissanut missingersuutit aningaasartuutissarpiaallu tamakkiisut akornanni assigiinngittoqarneranik paasisaqarnerminiit qaammatip ataatsip iluani tamanna taarsigassarsititsisumut nalunaarutigisariaqassavaa. Sanatitsisorli namminersortoq aningaasartuutissat taarsigassarsitinneqarnissamut pisinnaatitaaffigineqartut 50 %-ii sinnerlugit taarsigassarsitinneqarnissamik piumasaqarsinnaanngilaq.
§ 21-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 9, imm. 3-p immikkoortuata aappaa pingajuallu, aamma § 9, imm. 4 aamma imm. 5 assigai.
Naammassinninnissamut atuilernissamullu piffissaliussat eqqarsaatigalugit piffissaliussamik naatsorsuinissamut Namminersornerullutik Oqartussat neriorsuutitut allakkiaat tunngavigineqassaaq, Namminersornerullutik Oqartussat neriorsuutaat kingulliulluni tunniunneqartarmat.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami taarsigassarsititsinissamik neriorsuutitut allakkiat atorneqarnissaasa atorunnaarsinneqarnissaasaluunniit qulakkeerneerneqarnissaa siunertarineqarpoq. Naalakkersuisut neriorsuutitut allakkiorneranni, taarsigassarsiarititassatut akuerineqartut Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut nuunneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiat naammassineqarnerini aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisinissamut isumaqatigiissutip atsiorneqareernerani Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsiarititassaat tunniunneqassapput. Sanaartorneq naammassineqanngippat, taarsigassarsiarititassatut akuerisat aningaasaateqarfimmit peerneqarnissaat siunertanullu allanut atorneqarsinnaalernissaat pingaaruteqarpoq. Kommunalbestyrelsip Naalakkersuisutulli aningaasat piginneqatigiilluni inissialiortiternissamut aallartinneqanngitsumut taarsigassarsititsinissamik neriorsuuteqarnikkut immikkoortinneqarsimasut atorsinnaanissaat soqutigisaraa.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut sanatitsisup namminersortup sanaartornerup, sanatitsisup taarsigassarsiffigisimasaata aallartinneqarsimanera sanatitsisup namminersortup Naalakkersuisunut uppernarsartussaavaa. Tamanna pisimanngippat siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik taarsigassarsiarititassat atorunnaassapput
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut neriorsuutitut allakkiap ullulerneqarneraniit ukiut pingasut qaangiutsinnagit sanatitsisoq namminersortoq atuilernissamut akuersissutip assilineranik Naalakkersuisunut nassiussissaaq, tamannalu pinngippat siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik taarsigassarsiarititassat atorunnaassapput.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut Naalakkersuisut sanaartornermik kinguartoortoqartillugu, imm. 1-imi piffissaliussanik uniuisinnaanermut immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaapput. Immikkut ittumik akuersissuteqarsinnaaneq piginneqatigiilluni inissialiorneq sanaartornerup naammassingajalereerneranut killissimatillugu aammalu atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnissaa taamaallaat utaqqineqartillugu atorneqartarnissaa eqqarsaatigineqarpoq. Aalajangersakkami siunertaq pingaarneq tassaavoq, aningaasat Sanaartugassanut Iluarsagassanullu Aningaasaateqarfimmut nuunneqarsimasut, sanaartukkamut piffissamik annikitsumik uniuuttuuffiulaarsimasunut, taamaakkaluartorli naammassineqartussanut atorneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa. Kommunalbestyrelsip Naalakkersuisutulli kommunip aningaasaataasa piginneqatigiilluni inissialiornissamut immikkoortinneqarsimasut, siunertamut tassunga atorneqarnissaat soqutigisaraa. Sanaartorneq aallartinneqarsimappat aatsaat sanaartornermik kinguaattoortoqarsinnaavoq, kisiannili sanaartorneq aallartinneqarsimanngippat neriorsuut siumut ilisimatitsinertaqanngitsumik atorunnaarsinneqassaaq.
§ 22-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Sanatitsisup namminersortup kingusinnerpaamik atuilernissamut akuersissutip suliarineqarnerani inissiat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ataatsimut pisinermut akiusumik, sanatitsisumit namminersortumit aalajangerneqartumik tamakkiisumik akilersillugit tunniussimassavai. Taamatut pisoqanngippat aammalu Naalakkersuisut allamik aalajangiinngippata, taarsigassarsititsinissamik neriorsuut atorunnaassaaq. Ajornartoortoqartillugu, assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngortussat katersorneqarsimagaluarlutik atuilernissamut akuersissutip suliarineqarneraniit aatsaat sapaatit akunnerata ataatsip qaangiunnerani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik pisortatigoortumik pilersitsisimappata, Naalakkersuisut allamik aalajangiisinnaapput.
Sanatitsisup namminersortup inissiat pisiarineqarnerinut akigititassaq tamakkiisoq, taamaalillunilu kvadratmeterimut akiusoq aalajangersimasoq aalajangissavaa. Taamaalilluni tassani piginneqataassutit ataasiakkaat akiisa, inissiat angissusaasa allanngorarnerat peqqutaalluni aammalu piginneqataassutinut ataasiakkaanut naligititaasunik naleqqussanerup kingunerisaanik, allanngorarsinnaanerat isummerfigineqanngilaq.
Piffissami, inissiat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqarfianni, sanatitsisup namminersortup inuillu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik pilersitsiniartut inissianillu tunniussivigineqartussat akornanni, sananerup ingerlanneqarneranili attaveqaqatigiittoqalereersimanissaa ilimagineqarsinnaavoq. Taamaalilluni aamma piginneqataassutinut ataasiakkaanut naligititaasussanik naleqqussaasoqassanersoq isummerfigineqareersimasinnaavoq, piffissami pilersitsiviusumi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa inissiaataasa ataasiakkaat ilusissaat inissaallu eqqortumik ilisimaneqalereersimasussaammata.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut pisinissamut akiusumut tamakkiisumut minnerpaamik pisinermut atatillugu aningaasartuutissat tamarmik ilaatinneqassapput. Piginneqataasut ataasiakkaat illersorneqarnissaat tassaniippoq, tassuunakkut pisinissamut akiusoq paasinartumik isummerfigisinnaalereersimassagamikku, taamaalillutillu akiusoq appasittutut isumaqarfigineqarsinnaagaluartoq, sanatitsisup piginnittuunermut uppernarsaatip naqissuserneqarneranut, aningaasaqarnermut aningaasalersuinermullu siunnersorteqarnermut il.il. aningaasartuutinik ilassuteqarnissamut imminut pisinnaatitaaffilerluni akiusumut ilassuteqarniarnera pissutigalugu tupaallaatigisussaanagu.
Kisiannili pisinermut akiusumit tamakkiisumit aningaasartuutinit qanoq annertutigisut sanaartornerpiamut aattuumassuteqarnersut nassuiaatigissallugu sanatitsisoq pisussaatitaanngilaq. Sanatitsisup sanaartornermi iluanaarutissanik pisinermut akiusumut ilanngussisimanera tamatumunnga pissutaavoq, sanatitsisullu taakku annertussusaasa ilisimatitsissutiginissaat pisussaaffiginngilaa. Assersuutigalugu allaffissornermut aningaasartuuteqartoqarsimanngippat, taakku sanaartornermut aningaasartuutinut ilanngunneqassanngillat.
§ 23-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami piffissami tunniussiffiusumi piginneqataassutsit tamarmik piginneqataasunit atsiorneqarsimanissaat, taamaalillunilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissianut aningaasalersuutissanik realkredittimit taarsigassarsinissamut periarfissaqarnissaat qulakkeerniarneqarpoq.
Taamaattumik aalajangersakkami neqeroorfissat arlaliutinneqarput, taakkununnga Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni kiisalu sanatitsisoq namminersortoq ilaatinneqarlutik. Taamaalilluni aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni inissianut piginneqataassutit atsiorneqanngitsut sinneqarnissaat pinngitsoorniarneqarpoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami inissiat sanatitsisumit namminersortumit sananeqartut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanit amerlaneroriataarnissaat maleruagassiuunneqarpoq. Taamatut pisoqartillugu kommunip piginneqataassutinik inuttaqanngitsunik tigusinissaa kommunalbestyrelsimut neqeroorutigineqassaaq.
Imm. 2-mut
Kommunip piginneqataassutinik inuttaqanngitsunik tigusaqarnissani kissaatiginngippagu, aalajangersakkap atuutilerneratigut Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataassutinik inuttaqanngitsunik tigusinissamik neqeroorfigineqassapput.
Imm. 3-mut
Tassanissaaq Namminersornerullutik Oqartussat piginneqataassutinik inuttaqanngitsunik tigusaqarnissartik kissaatiginngippassuk, aalajangersakkap atuutilerneratigut sanatitsisoq namminersortoq nammineerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut piginneqataalissaaq.
§ 24-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu kommunip, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisup namminersortup piginneqataassutinik inuttaqanngitsunik tigusisarnerat maleruagassiuunneqarpoq. Piginneqataasussanik naammattunik pissarsisoqarsinnaanngippat aatsaat taamatut pisoqarsinnaavoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisoq namminersortoq piginneqataalernerminni, peqqussummi allassimasut saniatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ingerlanneqarneranut sunniuteqarnissamut piumasaqarsinnaanngillat. Taamaattumik pingaarnertut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ataatsimeersuartitsinerani aalajangiisoqassatillugu kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisoq namminersortoq piginneqataassutit amerlaqataannik taasisinnaatitaapput.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisoq namminersortoq piginneqataassutinut atuisinnaatitaaffigisaminnut ineqarnermut akiliummik akiliisartussaapput. Kisiannili kommunip, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisup namminersortup inissianik attartortitsisarneq pillugu maleruagassat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit inissianik attartortitsinissaq pisinnaatitaaffigaat. Kommunalbestyrelsip Naalakkersuisullu, imaluunniit sanatitsisup namminersortup illuutini attartortittakkanik inissiartaqartuni, namminersortunit pigineqartuni aningaasartuutit tunngavigalugit ineqarnermut akiliutissamik naatsorsuisarnermut maleruagassat naapertorlugit ineqarnermut akiliut naatsorsussavaat.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kommuni, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit sanatitsisoq namminersortoq pisussaapput, piginneqataassutit inunnut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akuersineratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngortinneqarsinnaasunut tunniunneqarnissaat anguniassallugu.
§ 25-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu taarsigassarsititsinissamik neriorsuutaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqassapput. Tamatumuunakkuttaaq taarsigassarsitinneqartussavik tassaammat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat, aammalu sanatitsisup namminersortup tunngaviatigut piffissami sanaartorfiusumi taarsigassarsinissamik neriorsuummik paarisaqaannarsimanera erseqqissarneqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami pisortanit taarsigassarsiarititassat akuerineqarnissaannut piginneqataasup nammineerluni sanaartornermut aningaasartuutit tamakkiisut 5 %-iinik aningaasanngorlugit akiliisinnaanissaata piumasarineqarnera erseqqissarneqarpoq. Piginneqataasup assersuutigalugu aningaasaliissutissat 5 %-ii, aningaasanngorlugit akiligassani aningaaserivimmit taarsigassarsinermigut akilersinnaavai. Aalajangersakkami allassimanera malillugu 5 %-it taakku pisinermut akiusoq, imaluunniit § 49, imm. 2 naapertorlugu inissianut ataasiakkaanut naligititaasoq naleqqussarneqartoq tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat piginneqataassutinut ataasiakkaanut naligititaasunik naleqqussaasimanngippat, inissiallu angeqqatigiippata, piginneqataasup nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissai piginneqataasunut tamanut atuuttumik assigiimmik annertussuseqassaaq. Kisiannili naleqqussaasoqarsimappat, nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat annertussusaat assigiissanngillat.
Matuma kinguliani assersuut tamatumunnga takussutissaavoq:
Piginneqataassut 1 = inissiamut naligititaasoq 1,2.
Piginneqataassut 2 = inissiamut naligititaasoq 0,8.
Sanaartornermut aningaasartuutit kvadratmeterimut = 17.500 koruunit.
Piginneqataassummut 1-imut kvadratmeterimut nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 5 %-iusut = (17.500x1,2x0,05= 1.050 koruunit).
Piginneqataassummut 2-mut kvadratmeterimut nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat 5 %-iusut = (17.500x0,8x0,05=700 koruunit).
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasalersuutissanit sinneruttunik taarsigassarsinikkut akiliinissaa aalajangersarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat nalinginnaasumik realkredittimit taarsigassarsissaaq. Peqqussummut atuuttumut naleqqiullugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornermut aningaasartuutissanit sinneruttunik allanit pissarsilluni aningaasalersuisinnaaneranut aningaasatigut killissarititaasut atorunnaarsinneqarput.
§ 26-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami sanatitsisup namminersortup inissianik tunniussisimanera pillugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu nalunaarfigineqarnissaat aalajangersarneqarpoq. Sanatitsisup namminersortup piginneqatigiilluni inissianik sanaartornissaanut taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tunniussisoqarsinnaanersoq Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsip isummerfigereersimavaat. Taamaattumillu piginneqataasut aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasalersuutissanit sinneruttut isumannaareersimappasigit taarsigassarsiat tunniunneqarsinnaanersut Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsip isummerfigissanngilaat.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami nalunaarummut pilersitsinermi isumaqatigiissutip, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaasa, pisinissamut isumaqatigiissutip atsiorneqarsimasup aamma nammineerluni aningaasalersuutissanut uppernarsaatip ilanngunneqarnissaat taaneqarpoq.
§ 27-mut
Aalajangersakkap najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 10, imm. 3 aamma imm. 4 assigai.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami pisortat annertussusissatut aningaasartassatullu aalajangersarneqartut iluanni sanaartornermut aningaasartuutit tapiiffigineqarsinnaatitaasut tamarmiusut katillugit 50 %-iinut taarsigassarsiarititassaasa, siusinnerpaamik inissiat naammassineqareerpata aammalu aatsaat atuilernissamut akuersissummik, pisinissamik isumaqatigiissummik atsiorsimasumik, qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap naqeqqaarneranik nalunaarsorsimasumik naqissuserneqarsimasumillu, kiisalu sillimmasiissummik saqqummiussaqarnikkut tunniunneqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineq imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata eqqartuussissuserisuata, aningaaseriviata allanulluunniit siunnersortaata qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap suliarineqarnissaa isumagissavaa, tassunga ilanngullugu qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap Namminersornerullutik Oqartussanut kommunimullu, taarsigassarsiassanik tunniussisussanut saqqummiunneqannginnerani Akileraartarnermut Pisortaqarfimmit naqissuserneqarnissaa aamma Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi nalunaarsorneqarnissaa isumagissallugu.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaasa piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa qularnaveeqqusiullugu akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi ingiaqatigiittussanngorlugit inissillugit qulakkeerneqarnissaat aalajangersarneqarpoq. Taarsigassarsianut qularnaveeqqut, illu qularnaveeqqusiullugu pisinermut akigititaasumit tamakkiisumit sinneruttunut aningaasalersuutissatut taarsigassarsiarititaasimasut akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassapput, tak. § 25, imm. 3.
Qularnaveeqqusiisarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit aamma qularnaveeqqusiisinnaatitaarnermut maleruagassat nalinginnaasut atorneqassapput.
§ 28-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 23-imut taartaalluni.
Aalajangersakkami agguaqatigiissitsilluni naatsorsueriaaseq, piginneqatigiilluni inissiap kvadratmeterimut akianik naatsorsuinermi atorneqartartoq nassuiarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiap inigisap annertussusaanut kvadratmeterimut akia, agguaqatigiissitsilluni naatsorsueriaaseq malillugu piginneqatigiilluni inissiat tamakkerlugit pisinermut akiusup piginneqatigiilluni inissiami inigisap kvadratmeterinngorlugu annertussusaanut ataatsimoortumut agguarneqarneratigut nassaarineqassaaq.
Piginneqatigiilluni inissiat ataasiakkaat kvadratmeterimut akiisa agguaqatigiissitsilluni naatsorsueriaaseq atorlugu naatsorsorneqartarnerisigut, inissiani tamani kvadratmeterimut akiusup assigiinnissaa qulakkeerneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa ilaat, piginneqatigiilluni inissianik assigiinngitsunik angissusilinnik sanatitsisumit namminersortumit pisisarput. Assersuutigalugu inissiat 95 kvadratmeterinik angissusillit arfinillit aamma inissiat 120 kvadratmeterinik angissusillit sisamat, katillugit 1050 kvadratmeteriusut, katillugit 15.487.500 koruuninik akeqartut sananeqarneranni, kvadratmeterimut akiusoq agguaqatigiissillugu 15.487.500 / 1050 = 14.750 koruuniussaaq. Tamatuma kingorna piginneqatigiilluni inissiaq 95 kvadratmeterinik angissuseqartoq 1.401.250 koruuninik akeqassaaq, aammalu piginneqatigiilluni inissiaq 120 kvadratmeteriusoq 1.770.000 koruuninik akeqassalluni. Assersuusiornermili assersuutigalugu inissiat illuummi inissisimaffii pissutigalugit, piginneqataassutit ataasiakkaat nalingisa nalimmassarneqarsinnaaneri eqqarsaatigineqanngilaq.
Piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguteqartinneqartumi pisinermut akiusoq teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naligititaasoq tunngavigalugu aalajangersarneqarpoq.
§ 29-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut kapitali 3-mi maleruagassat, sanatitsisup namminersortup piginneqatigiilluni inissianik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqartussanik sananeranut tunngasut, aamma Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissianik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussinissaq siunertaralugu sanarusussappata atorneqassapput.
Imm. 1-imut
Namminersornerullutik Oqartussat taamatullu kommuni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinik, kapitali 3-mi maleruagassat naapertorlugit inissianik sanaartortussanik pilersitsisinnaapput. Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit piginneqataasutut ataatsimeersuarnermi aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersinneqartup siulersuisuini inatsisitigut killissarititaasut iluanni pisinnaatitaaffimminnik pisussaaffimminnillu atuissapput.
Namminersornerullutik Oqartussat taamatullu kommuni tamanna tunngavigalugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ataani sanaartornermut aningaasaliissutissanik taarsigassarsiniarnermut peqataassapput, taarsigassarsinissamik neriorsuummut atsiussallutik, sanasussanut isumaqatigiissusiussallutik aammalu aningaasalersuutissat inaarutaasut pillugit aningaaserivimmut realkredittimulluunniit isumaqatigiissuteqassallutik.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni suliassaminnut annertussusissatut aningaasartassatullu aalajangerneqartut iluanni sanaartornermut aningaasartuutit tapiiffigineqarsinnaatitaasutut aalajangersarneqarsimasut tamarmiusut katillugit 50 %-iinut erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaapput. Aalajangersagaq Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissianik attartortittakkanik isaterillutik piginneqatigiilluni inissianik nutaanik sanaartornissaq aalajangiuppassuk aatsaat atorneqartussatut eqqarsaatigineqarpoq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami killissarititaasut suut iluini taarsigassarsititsisoqarsinnaanera nassuiaatigineqarpoq.
§ 30-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi § 1, nr. 2, § 3, aamma § 20, imm. 1 taarserlugit.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi attartortut, inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamik kissaateqartut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik pilersitsisinnaapput, aammalu inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusisinnaallutik. Tassani attartortut inissianik najukkaminnik kapitali 5-imi killissarititaasut iluanni piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamut inatsisitigut pisinnaatitaanerat pineqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami attartortut inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusisinnaanermut pisinnaatitaaffiinut killiliussat nassuiarneqarput, tassalu attartortut inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamik kissaateqartut minnerpaamik illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi attartukkat tamarmiusut 55 %-erissavaat. Inissiami attartortut attartortitsinermut isumaqatigiissummi allassimasut qanorluunniit amerlatigigaluarpata, inissiami ataatsimi attartortoq ataaseq kisimi naatsorsuutigineqassaaq. Illuutip piginnittua, tigusinerup kingorna inissianik suli attartortunit, inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamik kissaateqanngitsunit najugaqarfigineqartunik aqutsisuusussaq eqqarsaatigalugu piumasaqaat ikkunneqarpoq.
55 %-inik piumasaqaateqarnerup naatsorsuiffigineqarnerani ammut qummulluunniit akunnaallisaasoqassanngilaq. Assersuutigalugu 13-iusunit arfineq marluk 53,84 %-inik naatsorsorneqassapput, taamaattumillu 55 %-inik piumasaqaateqarnermut naammannatik. Aqqaniliusunit arfinillit 54,54 %-inik naleqarput, taamaattumillu 55 %-inik piumasaqaateqarnermut naammannatik.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut illuummi attartortittakkanik inissiartaqartumi attartortut tamarmik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngornissamut allakkatigut neqeroorfigineqassapput. Tamatumuunakkuttaaq piginneqataassutit, Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit aqunneqalersussat ikilisinniarneqarput. Suliniut nalinginnaasumik attartortumit ataatsimit amerlanerusunilluunniit, aallaqqaammut attartortunut allanut attaveqarlutik inissianik attartukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissamik soqutiginninnersut tusarniaasimasunit aallartinneqartarpoq. Suliassamik aallarniisut amerlanerussuteqarnissaq pisariaqartoq anguniarlugu attartortunut tamanut aperinissaq soqutigisarissavaat.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkami inissiat qanoq ittut piginneqatigiilluni inissiatut tiguneqarsinnaannginnersut taagorneqarput.
§ 31-mut
Aalajangersakkap ilaa nutaajuvoq, imm. 1-ip aamma imm. 3-ip piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 19, imm. 1 aamma imm. 3 tamakkiisumik assigai.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami illuutip allanngortinnagu tiguneqarnissaa aalajangersarneqarpoq. Illuut tamarmiusoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunineqassaaq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat assersuutigalugu illuummi inissiat affaannut piginnittussaatitaalersinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami imm. 1-mi pineqartunik ilaatinneqanngitsoorsinnaasunik imaqarpoq, tassanimi inissiat ilaat illutut immikkoortuuppata taakku tiguneqarsinnaapput.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutit arlallit ataatsimoortutut inissisimappata, illuutinik immikkoortunik arlalinnik pisisinnaanera aalajangersarneqarpoq. Illuutit inissisimaffimminni ungasissusiat kiisalu assersuutigalugu torsuusanik atassusigaanerat imm. 1-imi pineqartumik saneqqussisinnaanermik naliliiniarnermut pingaaruteqassapput.
§ 32-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassanilu piginneqataalersussat sumut qinnuteqartarnissaat erseqqissarneqarpoq.
Aalajangersakkami inissiat attartortittakkat piginneqatigiilluni inissiatut tiguneqarnissaannut qinnuteqaatit, illuutip arlaannit pigineqarnera apeqqutaalluni, Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit kommunimut nassiunneqartarnissaa nassuiarneqarpoq. Tamatuma saniatigut qinnuteqaammut suut ilanngunneqartassanersut nassuiarneqarpoq. Ilanngussassat tamarmik ilanngunneqartarnissaat pingaaruteqarpoq, tassami taamaattoqanngippat Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilluunniit qinnuteqaatip suliarineqarnissaa itigartissinnaavaat, aammalu tamatumunnga taarsiullugu qinnuteqartoq ilanngussassat eqqortut ilanngullugit qinnuteqaammik nassiusseqqinnissaanik qinnuigisinnaallugu.
§ 33-mut
Aalajangersakkap najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni ilaatigut piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 22 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat taamatullu aamma kommuni pisussaapput, imm. 1 naapertorlugu qinnuteqaatip tigunerani illuut attartortittakkanik inissiartaqartoq ornillugu misissussallugu. Taamatut misissuineq teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliissutip suliarineqarnissaa siunertaralugu ingerlanneqassaaq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffia akigititassamik aalajangiinermi oqimaaqatigiissitsinissaq siunertaralugu, tassungalu ilanngullugu illuutip qanoq issusia aalajangerniarlugu sanaartukkanik ilisimasalimmik, illuutip qanoq issusianik nalunaarusiortussamik atorfinitsitsissaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami akiusussamik aalajangiinissarpiaq, teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliineq illuutillu qanoq issusianut nalunaarusiaq tunngavigalugit aalajangerneqartussaq nassuiaatigineqarpoq. Akigititassap aalajangerneqarnerata kingorna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisinissaanut allakkatigut neqeroorut pisariaqanngitsumik kinguarsaanertaqanngitsumik nassiunneqassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami pisinissamut neqeroorutip, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut nassiunneqartup aamma illuummik tuniniarneqartumik qularnaveqqusiiffiusimasut pisinnaatitaaffigisinnaasaannut imaluunniit piginnittumut immikkut piumasarisat pillugit paasissutissanik imaqarnissaa nassuiaatigineqarpoq.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuummik pisinerminut atatillugu, pisinermut akiusup tamakkiisup ilaatut, illuut qularnaveeqqusiullugu akiitsunik tigusinissani akuerisariaqarpaa.
§ 34-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami sanaartukkanik ilisimasallip sanaartukkanik misissuisarnermik sanaartukkanillu pilersaarusiornermik misilittagaqarsimanissaa aalajangersarneqarpoq. Taamatuttaaq sanaartukkanik ilisimasallip illuummut immikkut ittumik attuumassuteqannginnissaa piumasarineqarpoq, tamannalu ilaatigut paasineqassaaq sanaartukkanik ilisimasalik sanaartukkap suliarineqarnerani ingerlanneqarneraniluunniit piginnittutut, entreprenøritut, siunnersortitut imaluunniit nakkutilliisutut attuumassuteqartuusimassanngitsoq attuumassuteqassananiluunniit. Aamma sanaartukkanik ilisimasalik illuummi attartortutut inissisimassanngilaq. Kisiannili sanaartornermik ilisimasallip sanaartukkap suliarineqarnerani ingerlanneqarneraniluunniit piginnittutut, entreprenøritut, siunnersortitut imaluunniit nakkutilliisutut attuumassuteqartuusimasumi attuumassuteqartumiluunniit atorfeqartuusimanissaa akornutissartaqartinneqanngilaq.
Sanaartukkanik ilisimasallip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata soqutigisai isumagissavai. Sanaartukkanik ilisimasalik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat sinnerlugu suliassap suliarineqarnerani kukkunernut sumiginnaanernullu taarsiisussanngortitaasarnermut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit akisussaasuuvoq, taamaattumillu sanaartukkanik ilisimasalik inuussutissarsiornermi akisussaassuseqarnermut sillimmasiisimassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aningaasalersuinermi siunnersortimik, allannguinissap ingerlanerani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ikiuuttussamik atorfinitsitsinissamut pisussaaffilerneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa siunnersorneqarnissaannut allaffissornikkut isumalluutissarpassuarnik atuisariaqannginnerat, taamatullu suliassamut ilisimasalimmik akuutitsinikkut suliassarpiaap eqaannerusumik ingerlanneqarsinnaanissaa naatsorsuutigineqarmat piumasaqaat ilanngunneqarpoq.
§ 35-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 20, imm. 4 taarserpaa.
Imm. 1-imut
Attartortut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortanngornissamik kissaateqanngitsut periarfissaat marluupput: Inissiami najukkaminni attartortunngorsinnaapput, imaluunniit inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni tamanna periarfissaqartinneqarpat, illoqarfimmi najukkami inissiamik allamik neqeroorfigineqarnissamik qinnuteqarsinnaapput. Kingulliullugu taaneqartumi ilaatigut innersussisarnermut maleruagassat naammassineqarsimanissaat piumasarineqarpoq. Attartortut ilaasa inissiamik najukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusinissaq imaluunniit inissiamut allamut najukkaminnut assigusumut nuunnissaq kissaatigineq ajorpaat. Attartortoq sooq inissiaq najugartik piginneqatigiilluni inissiatut tigorusunnginnerlugu imaluunniit nuukkusunnginnerluni tunngavilersuutinik saqqummiussisariaqanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip inissianut, attartortunit najugaqarfigineqaannartussanut atuisinnaatitaasutut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataalernissaat nassuiaatigineqarpoq. Tamanna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuummik tamakkiisumik tigusisussaaneranut naapertuuppoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni inissiani atuisinnaatitaaffigisaanni ineqarnermut akiliummik akiliisittassavai.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami attartortunit sinneruttut ineqarnermut akiliutissaasa inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu aalajangerneqartarnissaat aalajangersarneqarpoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkami torersaarnissaq pillugu malittarisassani aalajangersakkat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit aalajangersarneqarsimasut aamma attartortunut, illuummi najugaqaannartunut atuuttussaanerat aalajangersarneqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni torersaarnissaq eqqarsaatigalugu, attartortut attartortitsisuminnit, tassaasumit piginneqataasutut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni, pitsaanerusunik pisinnaatitaaffeqalersinnaanngilaq. Torersaarnissamut maleruagassanik unioqqutitsineq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit ilaasortaajunnaartitsinermik kinguneqartussaassappat, tamanna taamaalilluni attartortumut toqqaannartumik atuutsinneqarsinnaavoq. Tassalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit piginneqataasutut ilaasortaaginnarnissartik kissaatigisunikku, ilaasortaajunnaarsinneqarnissamut pissutaasoq peertariaqarpaat. Tamanna taamaallaat inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq naapertorlugu attartortup attartornissamik isumaqatigiissutaata atorunnaarsinneqarneratigut pisinnaavoq. Tamatumunnga tunngavigineqartoq tassaavoq najugaqarfimmi siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatinut allanngortitsinermut atatillugu atorunnaarsinneqartussaanerat, aammalu tamatuma kingorna attartortitsisup najugaqarfimmi siulersuisunut suliassanngortitaasimasunik isumaginnittunngortussaanerat, tak. illuutinik ineqarfissatut attartortitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 2-mi, 6. marts 2007-meersumi § 19, imm. 2, tassanilu inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi, 12. maj 2005-imeersumi § 50, imm. 2 naapertorlugu torersaarnissamut maleruagassanut ilassutissanik aalajangersaasinnaatitaaneq ilaavoq.
§ 36-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami attartortut, illuummi allanngortinneqartumi attartortuuginnartut piffissap qanorluunniit ilinerani inissiamik najukkaminnik piginneqatigiilluni inissiaatitut tigusisinnaatitaanerat periarfissinneqarpoq. Tassalu Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni attartortut kajumissaarineratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataassutsiminnik attartortumut tunniussinissaq pisussaaffigaat. Taamatut tunniussinissaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit akerlilerneqarsinnaanngilaq. Attartortut arlallit suliniutip aallartinnerani piginneqataalernissamut aningaasaqarnikkut periarfissaqannginnissaat naatsorsuutigineqartariaqarmat aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Ilaqutariit ataatsit aningaasaqarnikkut atugaat allannguuteqarsimasinnaapput, taamaattumillu aamma taakku ajornarunnaarnerani inissiamik najukkaminnik piginneqatigiilluni inissiatut tigusisinnaanissaat pingaaruteqarpoq.
§ 37-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut imaluunniit kommunalbestyrelsip inissiamut attartortittakkamut allamut innersuussinissamut pisussaaffeqarnerisa annertussusaa naassuiaatigineqarpoq. Aalajangersakkami inissiap inoqutigiinni inuit amerlassusaannut naapertuuttuunissaa aalajangersarneqarpoq. Innersuussinermi inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni inissianik tunniussisarnermut tunngavissat nalinginnaasut malinneqassapput.
Nutaatut attartortup nuunneranut aningaasartuutissanut naleqquttunut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip akiliisarnissaa aamma aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Nuunnermut aningaasartuutinut naammaginartunut assersuutigalugu nuussisartutut sulisunut aammalu inissiap qimanneqartup nalinginnaasumik iluarsaanneqarnissaanut aningaasartuutit ilaapput. Inissiaq aalajangersakkat malillugit iluarsaanneqarpat, attartortup inissiamut qularnaveeqqusiissutigisimasaa tamakkerlugu utertinneqattussaavoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami inissiap attartortittakkap, allannguinissap inaarutaasumik pinissaa sioqqullugu inuerussimasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata utaqqisunut allattuiffiani siulliusumut neqeroorutigineqarnissaa aalajangersarneqarpoq. Tamannali utaqqisut allattorsimaffianni allatsissimasup inissiamik neqeroorfigineqarnissamut piumasaqaatit naammassisimappagit aatsaat pisinnaavoq. Inuit utaqqisut allattorsimaffiannut allatsissimasut, inissianik inoqanngitsunik neqeroorfigineqartut, ilaatigut inoqutaanni inuit amerlassusaat piginneqatigiilluni inissiaatip annertussusaanut naleqquttuussasoq, ilaatigullu pisortat inissiaataannik attartortittakkamik atuiunnaassasut piumasarineqarpoq.
Attartortut, piginneqatigiilluni inissiamut innersuunneqartut, inissianut attartortittakkanut utaqqisut allattorsimaffianni nalinginnaasumi siullertut inissisimasariaqannginnerat maleruagassamut tunngavigineqarpoq. Attartortoq pineqartoq taamaalilluni piginneqataassummik tunineqarnermigut utaqqisunit allanit siulliusinnaavoq. Taamatut salliutitsinissaq taamaallaat attartortup pineqartup inissiamik atuiunnaarneratigut akuerineqarsinnaavoq. Taamaalillunilu inissianut attartortittakkanut utaqqisut allattorsimaffianni nalinginnaasumi siulliulluni allassimasup piginneqataalersup inissiaq atorunnaagaa nuuffigisinnaavaa. Tamanna assersuutigalugu utaqqisut allattorsimaffianni allatsissimasoq piginneqatigiilluni inissiamik pingasunik initalimmik atuisinnaatitaalersinnaasoq, inissiamik attartortittakkamik taamaallaat marlunnik initalimmik tunniussinerani atorneqarsinnaavoq. Taamatut pisoqartillugu utaqqisut allattorsimaffianni tulliulluni allatsissimasumut tunngatillugu periaaseq pineqartoq atorneqassaaq. Tamannattaaq pingajuusumut, sisamaasumut appasinnerusumullu atorneqassaaq, piginneqataassutip tunniunneqarnissaata tungaanut atorneqassalluni. Aatsaat utaqqisut allattorsimaffianniittut arlaannaalluunniit piumasaqaatinik naammassinnissinnaanngitsoq paasineqarpat, innersuussisinnaatitaaneq Naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu tunniunneqassaaq.
§ 38-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inunnut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataalernissamut kissaateqartunut allattuiffimmik pilersitsinissamik pisussaaffeqarnera aalajangersarneqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatit inuttaqanngitsut, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip atuisinnaatitaaffigisaat, taamaallaat inunnut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata utaqqisunut allattuiffianut allatsissimasunut neqeroorutigineqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq.
§ 39-mut
Aalajangersakkap najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguteqartinneqartumi § 25, imm. 1, 3 aamma 4 assigai.
Procentit, nutaanik sanaartornermi atorneqartartut tassani atorneqarsimammata takuneqarsinnaavoq, tamannalu aaqqissuussinerup matuma aaqqissuussinertulli taarsigassarsititsivigineqarsinnaasutut allatulli atorneqarnissaata kissaatigineqarnera tunngavigineqarpoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisortat inissiaataannik attartortittakkamik pisinissaanut Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip qanoq iliorlutik taarsigassarsititsisinnaanerat nassuiarneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni pisinermut akiusup tamakkiisup 50 %-iinut erniaqanngitsunik akilersugassaanngitsunillu taarsigassarsititsisinnaasut aalajangersakkami allassimavoq. Illuutip piginnitaa 50 %-inik taarsigassarsititsisussaavoq taamaalillunilu Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit ataatsikkut taarsigasarsititsisoqarsinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami pisortanit taarsigassarsiarititassat tunniunneqarnissaannut piumasaqaatit nassuiarneqarput, tassanilu piginneqataasut ataasiakkaat inissiamik atuisinnaatitaaffigiligassaminnik pisinissamut akiusup 5 %-ii namminneerlutik akilissavaat.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami aningaasaleersuutissat tamakkiisut akunnaallisarneqarput, tassanilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat pisinermut akiusumut aningaasalersuutissanit sinneruttunik, tassalu pisinermut akiusup tamakkiisup 45 %-inik nammineerluni pissarsinissaanik pisussaaffilerneqarpoq. Tamanna nalinginnaasumik aningaaserivimmit imaluunniit kreditforeningimit taarsigassarsinikkut pisarpoq.
§ 40-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 23, imm. 1 aamma 4, aamma § 25, stk. 2 taarserpai.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami illuummik attartortittakkanik inissiartaqartumik pisinermut akiusup qanoq iliorluni aalajangerneqartarnissaa nassuiarneqarpoq. Tassani illuutip teknikkikkut aningaasaqarnikkut nalinga aallaavigineqassaaq, taannalu illuutip pisiareqqinnerani akiusup, nalikilliliinerit aserfallatsaaliorneqarsimanngitsullu ilanngaatigalugit angeqqatigissavaa. Kisiannili teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliissutaasut 2 %-inik ilaneqassapput, tigusinermut atatillugu aningaasartuutinut matusissutissanik. Tamatumanili qanoq issutsimut nalunaarusiap, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartukkanik ilisimasalimmut suliaritissimasaata, teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliinermut oqimaaqatigiissinneqarsinnaanissaa pingaaruteqarpoq. Suliamik ingerlatseriaaserineqassaaq illuut ataatsimoortumik misissorneqassalluni, aammalu illuatungeriit assersuutigalugu naliliissut, aserfallatsaaliuisimannginnerup amigaaterpianillu ilanngaaserneqarsimasinnaasoq isumaqatigiissutigissallugu. Taamaalilluni teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliineq aamma illuutip qanoq issusianik nalunaarut assigiimmik pingaaruteqassapput, taakku ataatsimoortillugit pisinermut akiusoq aalajangerneqartussaammat.
Aalajangersagaq naapertorlugu illuut aserfallatsaaliorneqarnermigut amigaateqartoq ilusia allanngortinnagu tunniunneqarsinnaavoq, tamatumalu kingorna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuut iluarsaassinnaallugu. Amigartumik aserfallatsaaliuisimaneq paasineqassaaq illuut ataavartumik tulleriiaaraluni aserfallatsaaliorneqarsimanngitsoq, taamaakkaluartorli tamakkiisumik iluarsaassinissaq pisariaqarani. Taamaattumik amigartumik aserfallatsaaliuisimaneq aappaatigut iluarsaassinerup aappaatigullu tamakkiisumik iluarsaassinerup akornanniittutut paasineqassaaq. Iluarsaassineq nalinginnaasumik inissiat najugaqarfigineqarnerini suliarineqarsinnaapput, tassanilu pingaartumik pinnersaanerit, taarsersuinerit annikitsut nutarterinerillu suliarineqartarput.
Illuummik amigartumik aserfallatsaaliorneqarsimasumik pisineq, nalinginnaasumik illuummik ingerlaavartumik nalinginnaasumillu aserfallatsaaliorneqarsimasumik pisinermut naleqqiullugu akikinnerusussaavoq. Kisiannili teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersuisoqarnermut, eqqartuussissuserisumut, allaffissornermut, aningaasalersuinermi siunnersorteqarnermut aningaasartuutit illuummi amigartumik aserfallatsaaliugaasimanngitsumi aningaasartuutitut amerlatigiinnarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutip pisortanit pigineqarnermi nalaani aserfallatsaaliorneqarsimanngitsunik suliaqarnissamut aningaasartuutinut matusissutissanik taarsigassarsisinnaaneranut periarfissat nassuiarneqarput. Namminersornerullutik Oqartussat taamatullu aamma kommunip taarsigassarsiarititaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiaat taamaattut akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissisimalernissaat pisussaaffiliunneqarpoq.
Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata najugaqarfimmi, inissiat attartortittakkat attuumassuteqarfigisimasaanni sillimmatissatut illuartitatut ileqqaakkanik pissarsisinnaannginnera erseqqissarneqarpoq, aningaasat taakku teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naligititaasumut ilanngunneqarsimasussaammata, tak. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliiffigineqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 12. maj 2003-meersoq.
§ 41-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 23, imm. 2 taarserpaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami illuutip nutaap sananeqarneraniit ukioq ataaseq qaangiutsinnagu tunniussineq pitillugu pisinermut akiusoq tamakkiisoq aalajangersarneqarpoq. Akiusoq sanaartornermut naatsorsuutit akuerisat malillugit sanaartornermut aningaasartuutit, tigusinermut atatillugu aningaasartuutinik matusissutissanik 2 %-inik ilassuserneqartut nalingannut aalajangerneqassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami § 40, imm. 3-mut naleqqiullugu najugaqarfimmi, inissiap attartortittakkap attuumassuteqarfigisimasaani sillimmatissatut illuartitanit illuummut tuttussat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqartussaanerat allaassutaavoq. Aalajangersakkami pisinermut akiusup qanoq iliorluni aalajangersarneqartarnissaa nassuiaatigineqarmat tamatumunnga tunngaviuvoq, taamaattumillu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliinermi, tamatumani atorneqartussaanngitsumi sillimmatissatut illuartitat ilanngunneqarsinnaanatik. Taamaattumik najugaqarfimmi, inissiat attartortittakkat attuumassuteqarfigisimasaani sillimmatissatut illuartitanit pisassat ilanngunneqassapput, taakkuli annerpaamik inissianit sillimmatissatut illuartitassanut akiliutit annertoqatigissavaat.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami § 33-p illuutinik nutaanik tunniussinermi atorneqartussaannginnera aalajangersarneqarpoq, tamatumunngalu aalajangersakkap pisinermut akiusup annertussusissaanik imaqarnera pissutaavoq. Tassalu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliisoqartussaanngilaq, taamatullu illuutip qanoq issusianik nalunaarusiornissaq siunertaralugu sanaartukkanik ilisimasalimmik atorfinitsitsisoqartussaanani.
§ 42-mut
Aalajangersakkap ilaa nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imi, kingusinnerusukkut allannguuteqartinneqartumi § 23, imm. 3 taarserlugu.
Aalajangersagaq naapertorlugu pisinermut akiusup, §§ 40 aamma 41 naapertorlugit aalajangersarneqarsimasup appartinneqarnissaa Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, tassanili pisinermut akiusup niuernermi naligititaasoq qaangersimassanngilaa. Niuernermi naligititaasoq tassaavoq aki, neqeroorutissat piumanninnerlu tunngavigalugit tamanut ammasumik niueruteqarnermi anguneqarsinnaasoq.
Pissutsit tunngavigalugit tamanna pissutissaqarpat, matumanilu assersuutigalugu illuut, soorlu toqqavimmi pissutsit, aningaasat nalingisa nikerarnerat imaluunniit sanaartornermi suliaqarpallaarneq pissutigalugit immikkut qaffasissumik akeqartinneqarluni sananeqarsimappat aalajangersagaq atorneqarsinnaavoq. Tassalu suliami aalajangersimasumi pissutsit immikkorluinnaq issimappata, aatsaat akimik appaasoqarsinnaavoq, taamaattumillu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliineq niuernermi naligititaasumit qaffasinnerutillugu tamanna akimik appaanissamut naammanngilaq.
§ 43-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip illuummik attartortittakkanik inissiartaqartumi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniussinerannut atatillugu innaallagissamut, imermut kiassarnermullu atuinermut akiligassanullu uuttuusersuinissap isumaqatigiissutigineqarsinnaanera aalajangersarneqarpoq. Tamatumani isumaqatigiissuteqarnissaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pinngitsaaliissutaanngilaq. Pilersuinermi aqqusersuutit ikkuffiillu annertusaaffigineqarnerisa kingunerisaanik tamanna pillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut isumaqatigiissuteqarsinnaaneq periarfissaqarmat aalajangersakkap ilanngunneqarnissaa pisariaqarsimavoq. Assersuutigalugu imermik kiassarnermilluunniit pilersuinermut aqqusersuummit pingaarnermiit ikkuffimmut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersorneqarfianut atuinermut uuttuummik ikkussinissaq isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Atuinermut uuttuutinik ikkussuinermut aningaasartuutit, tunniussinermut atatillugu aningaasartuutinut ilaatinneqassapput, aammalu isumaqatigiissuteqarnermi piumasaqaatinut ilaatinneqassallutik. Aningaasartuutit naggataagut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit akilerneqartussaassapput.
§ 44-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
§ 43-mi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineerluni toqqaasinnaanera pineqarpoq, aalajangersakkamili matumani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuummik tigusinermi kingorna ungasianiit kiassarnermik pilersuinermik, ataatsimut pilersuivinnit pilersuinermik kuuffeqarfinnullu attaveqarnermik ingerlatitsiinnarnissamut piusussaaffilerneqarput. Illuatungaatigut piginnittut nikikkaluarpataluunniit pilersuisut pilersuinerminnik ingerlatsiinnarnissamut pisussaaffilerneqarput.
Ataatsimut pilersuinermut aqqusersuutit taaneqartut inissisimanera imaaliallaannarlutik nuunneqarsinnaanngimmata, imaluunniit allanik toqqagassaqartoqanngimmat aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat kommunilu pisortani oqartussaasuni akisussaasutut avatangiisinut tunngatillugu akisussaaffeqarput, tamannalu ilaatigut illuutit tunineqartut aamma tiguneqareernermik kingorna naammaginartumik ataatsimut pilersuivinnut atassuteqartinneqarnerisigut qulakkeerneqarsinnaavoq.
Pilersuisup aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akornanni pilersorneqarnissamut isumaqatigiissutaat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi illuutinut nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqassaaq.
§ 45-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piffissami tigusiffiusumi tigusinermut atatillugu aningaasartuutaasinnaasunik akiliisussaanerat aalajangersarneqarpoq. Matumani teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermut siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit eqqarsaatigineqarput. Suliap pisariinnerunissaa eqqarsaatigalugu taamatut aaqqiissuteqarnissaq toqqarneqarpoq, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni suliap suliarineqarnerani akuusussaammata. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartukkanik ilisimasalittut siunnersortimut, illuutip qanoq issusianik nalunaarusiortussamut aningaasartuutissai Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit susassarineqanngillat.
Kisiannili aningaasartuutissat naggataagut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nammineerluni akilertussaavai, pisinermut akiusumut aningaasartuutissanut siuliani taaneqartunut matusissutissatut 2 %-it ilanngunneqartussaammata.
§ 46-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 25, imm. 1-ip immikkoortuani tulleq aamma imm. 4 ilaatigut assigai.
Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip taarsigassarsiarititassaannut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa qularnaveeqqusiunneqartussaavoq. Taarsigassarsianut qularnaveeqqusiussat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi pisinermut akiusup tamarmiusup 45 %-ianik sinneruttumik aningaasalersuutissatut illuut qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiat akilerneqareernerini, akilerneqartussatut inissisimassapput, tak. § 39, imm. 3. Taarsigassarsianut qularnaveeqqutitut qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap naqeqqaarnera nalunaarsorneqarsimasoq uparuaaffigineqarsimanngitsorlu aammalu aalajangersagaq manna naapertorlugu akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi inissinneqarsimasoq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmit tiguneqarpat aatsaat taarsigassarsiassat tunniunneqassapput. Qularnaveeqqusiisarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit aamma qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut atorneqassapput.
Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni.
§ 47-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 5, imm. 4 assigaa.
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tigusineranut atatillugu ininik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit attartornissamut pisinnaatitaaffeqarnissamik piumasaqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Piginneqataasut inissiani najugaqartussaatitaasarmata, aalajangersagaq manna taamaallaat init najugaqarfigineqarnissaminit allaanerusumik atorneqartussat pineqarput. Illuut tiguneqartoq errorsisarfeqarsinnaavoq, naqqup ataani ataatsimoorussamik sikkiliisiveqarsinnaalluni assigisaannilluunniit peqarsinnaalluni.
Aammattaaq aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tigusineranut atatillugu illuummi atuisinnaatitaaffioreersut, soorlu inuussutissarsiornermut tunngatillugu, atuutiinnarnissaannik piumasaqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Taamaattumik inuussutissarsiutinut atuinissamut inerteqquteqarneq, tak. § 54, illuummi inuussutissarsiornikkut pisinnaatitaaffioreersunut atuutinngilaq.
§ 48-mut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 4, imm. 1-ip immikkoortuani tulleq ilaatigut assigalugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami allassimavoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani piginneqatigiilluni inissiat amerlaqatigissagaat. Piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqatigiilluni inissianut marlunnut amerlanerusunulluunniit atuisinnaatitaalersinnaanngilaq. Taamaattumik tassani piginneqataasut assigiinngitsuunissaat pineqarpoq. Piginneqataasoq piginneqataasussamit nutaamit taarserneqartinnani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaajunnaarsinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqataassutip inummit ataasiinnarmit pigineqarsinnaanera, taamaalillunilu assersuutigalugu piginneqateqataaffigineqarsinnaannginnera erseqqissarneqarpoq. Taamaattorli allatut pigisaqarnissaq iluminni isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq. Taamatut isumaqatigiittoqarsimassappat, tamanna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit susassarineqanngilaq, taamaattumillu illuatungeriit akunneranni taamaallaat atuuttussaalluni. Isumaqatigiissut taamaattoq soorunami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu pilersitsiviussaanngilaq.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kina assersuutigalugu akiligassanut, nalunaarutinut, peqqussutinut tunngatillugu saaffigisassaneraa qularnarunnaarsinniarlugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq, aammalu ataatsimeersuarnermi taasisinnaatitaanermut, piginneqataassutillu tunineqarneranut tunngatillugu kina pisinnaatitaanersoq ersarissumik ilisimassallugu pingaaruteqarpoq.
Aappariit piginneqatigiilluni inissiaammut nuunnissamik kissaateqartut kina arlartik piginneqataassanersoq, taamaalillunilu assersuutigalugu ataatsimeersuarnermi pisinnaatitaassanersoq pillugu isumaqatigiissuteqartariaqarput. Tamatuma kingorna aappariit akunnerminni piginnittuunermut tunngasunik allanik isumaqatigiissuteqarsinnaapput, assersuutigalugu piginneqataassutip 50 %-ianik tamarmik piginnittunngorsinnaallutik. Taamatut isumaqatigiissuteqarneq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit susassarineqanngilaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami inuinnaat aammalu inuit namminersorsinnaatitaasut kisimik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginnittunngorsinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Taamaattumik tassani peqatigiiffiit, ingerlatseqatigiiffiit allallu piginnaatitaasut pisussaatitaasullu pineqanngillat.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni aamma sanatitsisoq namminersortoq imm. 1-imi aamma 3-mi pineqannginnerat aalajangersarneqarpoq, tamatumunngalu ilaatigut inissiamik ataatsimit amerlanerusunik atuisinnaatitaallutik piginnittunngorsinnaanerat, ilaatigullu Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni inuinnaannginnerat pissutaavoq.
§ 49-mut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 32, imm. 1-ip immikkoortua tulleq aamma § 32, imm. 3 tamakkiisumik assigai, aammalu § 32, imm. 1-ip immikkoortuata tulliup ilaa assigalugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqataasut ataasiakkaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaannut tamakkiisunut piginneqataassutaasa nalingi naatsorsorneqartussaapput. Pisuussutinit piginneqataassutit aggorninngorlugit naatsorsorneqassapput, piginneqataasut ataasiakkaat inigisaasa annertussusaat kvadratmeterinngorlugit naatsorsukkat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataanni inigisap annertussusaannut tamakkiisunut naleqqiunneqassallutik.
Assersuut: Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaatai arfinillit 90 kvadratmeterisut annertussuseqarput aammalu arfinillit 110 kvadratmeterisut annertussuseqarlutik. Inigisap annertussusaa katillugit 1.200 kvadratmeterisut annertussuseqarpoq. Taamaattumik inissiaq 90 kvadratmeterinik annertussusilik 90/1200-tut imaluunniit 7,5 %-itut aggornilerneqassaaq, aammalu inissiaq 110 kvadratmeterinik annertussusilik 110/1200-tut imaluunniit 9,16 %-itut aggornilerneqassalluni.
Assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutai 5 millioner koruuninik naleqarpata, piginneqataasullu ataasiakkaat piginneqataassutinit qanoq annertutigisoq piginneqataaffigalugu paaserusuppassuk, aallaqqaammut peqatigiiffiup inissiaataanni inigisap tamakkiisumik kvadratmeterinngorlugu angissusaa naatsorsorneqassaaq. Tulliullugu piginneqatigiilluni inissiani ataasiakkaani inigisap annertussusaa naatsorsorneqassaaq. Inigisat annertussusaassa uuttuutaat peqatigiiffiup pisuussutaannut tamakkiisunut, 5 millioner koruuniusunut amerlisinneqassaaq. Tassani kisitsit nassaarineqartoq tassaavoq piginneqataasup ataatsip pisuussutinit tamakkiisunit piginneqataassutaa.
Assersuut:
Pisuussutit katillugit: 2,5 millioner koruunit
Inigisap katillugu annertussusaa: 800 kvadratmeter
Piginneqatigiilluni inissiani arfineq pingasuni tamani inigisap annertussusaa 100 kvadratmeterisut annertussuseqarpoq, tassalu inissiami ataatsimi aggorniliissut 1/8-iuvoq.
Tassalu inissianut ataasiakkaanut naligititaasoq peqatigiiffiup pisuussutaasa tamarmiusut 1/8-eraat, piginneqataassut ataaseq 312.500 koruuninik naleqarluni.
Piginneqatigiilluni inissianut ataasiakkaanut naligititaasoq tunngaviusumik tamanut assigiippoq. Sananeqarnerminni inigisap annertussusaanut kvadratmeterimut ataatsimut akiusut assigiillutik.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami pineqarpoq naligititaasussanik allatut aalajangersaanissaq pisariaqartinneqarsimasoq. Tamanna assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illunik immikkoortunik, kujammut avannamullu sammisunik sananerani pisinnaavoq. Piginneqataareersut tunngavissaasa isasoorsinnaanerat pinngitsoorniarlugu taamatut naleqqussaanissaq kingusinnerpaamik inissiat piginneqatigiilluni inissiatut atorneqalernerini taamaallaat pisinnaavoq, tamannalu ataatsimeersuarnermi aalajangerneqassaaq.
Piginneqatigiilluni inissiat kujammut sammisut assersuutigalugu inissianit avannamut sammisunit seqernup tungaanut isikkiviginnerujussuusinnaapput. Taamaattumik inissiat kujammut sammisut kvadratmeterimut akii assersuutigalugu 500 koruuninik akisunerusunngortinneqarsinnaapput, avannamullu sammisut akii 500 koruuninik appartinneqarsinnaallutik. Tamanna aamma illuni portusuuni, inissiat alliit inissianut qullernut naleqqiullutik isikkivilunnerusumiippata atorneqarsinnaavoq.
Tassalu piginneqataassutinut ataasiakkaanut naligititaasut tunisinermut akiusumut pingaaruteqarpoq, tak. matuma kinguliani assersuusiaq:
Sanaartornermi aningaasartuutit inigisap kvadratmeterimut annertussusaanut akiusoq assersuutigalugu 15.300 koruuniuvoq.
Piginneqataassut ataaseq inissiap inissisimaffia pissutigalugu 1,16-imik nalilerneqarpat, kiisalu piginneqataassut alla 0,96-imik nalilerneqarluni, inissianik tunisinermi, inigisap kvadratmeterimut annertussusaanut akiusoq piginneqataassummut siullermut 17.748 koruuninik aamma piginneqataassummut tullermut 14.688 koruuninik naatsorsorneqassaaq. Tassani erseqqissaatigineqassaaq, ingerlatsinermut akiliutissaq inigissap annertussusaani kvadratmeterit amerlassusaat tunngavigalugit naatsorsorneqartarmat, taamaattumillu inissianut ataasiakkaanut naligititaasoq tassunga tunngatillugu pingaaruteqartussaanani.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqataasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pisuussutaanit piginneqataassutaat qularnaveeqqusiunneqarsinnaanngillat eqqartuussisutigoortitsissutaasinnaanatilluunniit.
Imm. 4-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqataasoq tunisinermi ilanngaatissat peereerlugit iluanaarutigisinnaasaminik tigusisinnaatitaasussamik piginnaatitsisinnaavoq, tassanili tigusisinnaatitaasup piginneqataassutip tunineqarnissaa piumasarisinnaanngilaa.
Aammattaaq aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tunisinermi iluanaarutissaasinnaasut akiligassanut matussutigitissinnaavaa, tamatumani tigusisinnaatitaanissamik piginnaatitsisimaneq apeqqutaatinnagu.
§ 50-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 31, imm. 1 aamma 3 assigai, aammalu najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni § 31, imm. 2 assigalugu.
Imm. 1-imut
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat peqatigiiffiuvoq, illuummik ataatsimik amerlanerusunilluunniit pigisaqartoq, tassanilu piginneqataasut ataasiakkaat taamaallaat inissiamut aalajangersimasumut ataatsimut atuisinnaatitaaffeqarput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat namminerisaminik inatsisit malillugit niuernissamut pisinnaatitaaffeqarpoq, tamannalu tunngavigalugu pigisani tamakkiisut qularnaveeqqusiissutigisinnaallugit. Aalajangersakkami piginneqataasut ataasiakkaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqatigiissummik pisinerminni aningaasanngorlugit akiliutigisamik nalinginut pisussaatitaaffeqartut aalajangersarneqarpoq. Tassalu aningaasanut, piginneqataasup nammineerluni aningaasaliinermini akiliutaasa amerlaqataannik. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akiitsoqarfigisaasa piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akiitsui pillugit piginneqataasut ataasiakkaat eqqartuussisutigoortumik suliakkiissutigisinnaanngilaat.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu imm. 1-imi piginneqataasut ataasiakkaat killilimmik akiitsunut pisussaaffeqarnerannut killiliiffiusumik maleruagassaq pingaarneq saneqqunneqarsinnaavoq, taarsigassarsititsisup taarsigassarsinissamik isumaqatigiissummut ilaatillugu piginneqataasut namminneerlutik inuttut nammaqatigiillutillu akilersuinissamut pisussaaffilerneqarnissaat piumasaqaatigisimappagu, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsinissaq ataatsimeersuarnermi aalajangerneqarpat. Imm. 1-imi maleruagassaq pingaarneq saneqqunneqassappat atugassarititaasut allakkatigut isumaqatigiissutigineqassapput.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata soorlu aserfallatsaaliuinerup amigarnera iluarseqqinniarlugu taarsigassarsinissaq kissaatigippagu, aalajangersagaq pingaaruteqalersinnaavoq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqataalersussap nutaap ilaasortanngornissaata tungaanut, piginneqataasoq ilaasortaajunnaartoq taassumaluunniit qimatai akiitsunut akiliisussaanerat aalajangersarneqarpoq. Piginneqataasup nutaap piginneqatigiilluni inissiaq tiguguniuk, piginneqataasup ilaasortaajunnaartup pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu tigussavai.
Piginneqataasup taarsigassarsinissamut isumaqatigiissummi allamik ersarissumik allassimasoqanngippat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaajunnaarnermini nammineerluni akiligassani atorunnaartussaanngimmata tamanna immikkut eqqumaffigissavaa.
§ 51-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 6, imm. 1-ip immikkoortua tulleq taarserlugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq ataatsimeersuarneq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni qullersaatut oqartussaasuusoq . Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata peqatigiiffimmi inissititernermi tulleriittarneq nalinginnaasoq malippaa, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasut tamarmik najuuffigisinnaasaannik ataatsimeersuartitsisarluni. Piginneqataasut tamarmik immikkut ataatsimeersuarnermi ataatsimik taasisinnaapput. Ataatsimeersuarnermi taasisinnaatitaasoq tassaavoq, inuk piginneqataanermut uppernarsaammi allassimasoq. Ataatsimeersuarnermi aalajangiinerit nalinginnaasumik amerlanerussuteqarnikkut pisassapput, tamatumani peqqussummi matumani, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaanni imaluunniit peqatigiiffimmi suleriaatsimut malittarisassani nalinginnaasuni allamik aalajangiisoqarsimanngippat. Nalornissuteqartoqarnerani peqqussutip matuma, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaasa aamma peqatigiiffimmi suleriaatsimut malittarisassat nalinginnaasut siuliani tulleriinneqarnerat pingaartinneqartassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna malillugu ataatsimeersuarnermi ukiumoortumik ineqarnermut akiliutissaq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsianut akilersuutaanut, kiisalu ingerlatsinermut aserfallatsaaliuinermullu aningaasartuutaanut matusissutissatut piginneqataasunut akilersinneqartussaq aalajangerneqassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaasa minnerpaamik ilanngussaq 1-imi allassimasunik imaqarnissaat aalajangersarneqarpoq. Tamatumani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa tamarmik minnerpaamik malittarisassanik malinneqartussanik ataatsinik peqarnissaat qulakkeerniarneqarpoq.
Aalajangersakkami malittarisassat maleruagassanik, imm. 1-imi aalajangigassat tamarmik nalinginnaasumik amerlanerussuteqarnikkut aalajangiiffigineqartarnisaannut aallaaviusunik saneqqutsiviusinnaasut iluaqutaasussatut isummerfigineqarpoq. Taamaalilluni malittarisassat nalinginnaasut assersuutigalugu piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissaq imaluunniit peqatigiiffimmik atorunnaarsitsinissamik aalajangiinissaq pillugu taasisarnermut immikkut maleruagassanik ilaneqarsinnaalerput. Taamatuttaaq piginneqataassutit tunniunneqartarneri pillugu maleruagassanik alajangersaasoqassasoq iluaqutaasussamik isummerfigineqarpoq. Aalajangersakkap atuarneqarnerani aamma § 75 tapunneqassaaq, taannalu malillugu §§ 70-74-imi taaneqartut saniatigut allanik pisoqartillugu piginneqataassutinik tunniussisarneq maleruagassat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaani aalajangersarneqartut malillugit pisussaavoq. Taamaattumittaaq aatsaat §§ 70-74-imi taaneqartunit allaanerusunik pisoqartillugu piginneqataassutinik tunniussisarneq malittarisassat nalinginnaasut malillugit pisassaaq.
Aalajangersakkap naggataani piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaa pillugu maleruagassanik aalajangersaanissaq iluaqutaasussatut isummerfigineqarpoq.
§ 52-imut
Aalajangersakkap ilaa nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 6-ip immikkoortuisa pingajuata ilaa assigalugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulersuisuisa ataatsimeersuartunit qinerneqartarnissaat erseqqissarneqarpoq. Siulersuisut katitigaanerannut suliassaannullu maleruagassat sukumiinerusut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaani aalajangersarneqassapput. Peqatigiiffimmi ilaasortat kisimik siulersuisunut qinnigaasinnaassuseqarput.
Ataatsimeersuarnermi aqutsisussamik, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ulluinnarni ingerlanneqarneranik isumaginninnermi ikiuuttussamik toqqaasoqarsinnaavoq. Aqutsisussamik toqqaasoqanngippat ulluinnarni aqutsineq siulersuisunit isumagineqassaaq. Aammattaaq peqatigiiffimmi ilaasortat kisimik siulersuisunut qinigaasinnaassuseqarput.
Imm. 2-mut
Nutaatut siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani ulluinnarni ingerlatsinermut isumaginnittuutillugit, siulersuisunut ilaasortat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut aningaasaqarnikkut akisussaaffiinut isumannaallisaatitut siulersuisut akisussaanermut sillimmasiinissaat aalajangersakkami matumani erseqqissarneqarpoq. Pingaartumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiini mikinerusuni siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa aqunneqarnerinik isumaginnittuusut takuneqartarput. Siulersuisut amerlanertigut inuinnarnik, illuutinik aqutsinermik misilittagaqanngitsunik, taamaattumillu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut aningaasaqarnikkut annaasaqaataasumik aalajangeeriataarsinnaasartunik ilaasortaqartarput. Sillimmasiissut taamaattoqaratarsinnaaneranut matussutissaavoq.
§ 53-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 32, imm. 2 tamakkiisumik assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiani siulersuisut piginneqataanermut uppernarsaatinik sananissamut oqartussaasuupput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqataasullu akornanni piginneqataanermut uppernarsaat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortaanermut aamma inissiamik aalajangersimasumik atuisinnaatitaanermut uppernarsaataavoq. Piginneqataanermut uppernarsaammi inuk ataasiinnaq allassimasinnaavoq, inuinnaat marluk amerlanerusulluunniit akornanni allatut isumaqatigiissuteqartoqarsimagaluarpalluunniit. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu inummit, piginneqataanermut uppernarsaammi allassimasumit taamaallaat atorneqarsinnaapput. Piginneqataasup pisinnaatitaaffini naammassiniarlugit piginnaatitsissuteqarnissamik isumaqatigiissuteqarnissamut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit allamut isumagisassanngortissinnaavai.
Imm. 2-mut
Piginneqataasup piginneqataanermut uppernarsaatini annaasimappagu, aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut nutaamik, tammartumut taartaasussamik tunniussisinnaapput.
§ 54-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 8, imm. 2 taarserlugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiap inuussutissarsiornermut atoqqusaannginnera erseqqissarneqarpoq, taamatut atuineq tunngavimmigut ineqarfissatut piginneqatigiilluni inissiaateqariaatsimik eqqarsaateqarnermut tunngaviusumut uniuuttuummat.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami inissiamit najukkamit inuussutissarsiummik namminersortumik annikitsumik ingerlatsisinnaanerup ataatsimeersuarnermi akuerineqarsinnaanera periarfissinneqarpoq, tassalu inuussutissarsiummik ingerlatsiviusoq inissiap najugaqarfigineqarneranut naleqqiullugu annertunerussanngilaq. Assersuutigalugu piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiap initaasa ilaanni fax-imik, qarasaasiamik allaffimmillu inissiinikkut siunnersorteqarfimmik imaluunniit naatsorsuuserisoqarfimmik ingerlatsisinnaavoq. Kisiannili inuussutissarsiummi sullitat piginneqatigiilluni inissiamut akulikitsumik saaffiginnittarnerannik nassataqassappat, tamanna inerteqquteqarnermut ilaatinneqassaaq, tassami inissiaq assersuutigalugu ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfittut, nujalerisarfittut, nerisassianik ineriikkanik pisiniartarfittut, nerisassianik ineriikkanik amerlasuukkaanik pisiniartarfittut, isikkanik passussisarfittut assigisaattullu atorneqaruni inuussutissarsiorfinngorluni allanngortussaammat.
§ 55-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmasiisussaavoq. Tamatumunnga pissutaavoq piginneqatigiilluni inissiat soorlu nungullutik ikuallassagaluarpata, aammalu illut sillimmaserneqarsimanngippata, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu qularnaveeqqutaat naleqassaanngimmata.
§ 56-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 39, imm. 1, imm. 2, imm. 3 aamma imm. 4, aamma § 6-ip immikkoortuisa sisamaat assigai.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaa aammalu inissiat ataasiakkaat naammaginartumik aserfallatsaalineqartussaapput. Pisussaaffik eqqumaffigineqarnersoq ataasiakkaatigut naliliisarnikkut pissaaq. Ataatsimut isigalugu ingerlaavartumik aserfallatsaaliuinikkut illuutip aserfallannginnissaa, taamaalillunilu nalimigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsititsisimasunullu, illuummi qularnaveeqquteqartunut annaasaqaataannginnissaa qulakkeerneqassaaq. Tassalu aserfallatsaaliuisussaatitaanermik naammassinninnissami tunngaviatigut suut tamarmik pineqarput, assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiaammi ingerlaavartumik naternik lakkerisarnermiit ruujorinillu ussiitsunik taarsersuisarnermiit qaliat qalliutaannik taarsersuisarnermut illullu silataata qalipanneqartarneranut.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ilanngussaq 2 tunngavigalugu piginneqatigiilluni inissiaatilinnut aserfallatsaaliuinissamut ilitsersuut, aserfallatsaaliugassat sanasut suliaattut pitsaassuseqarlutik eqqortumik suliarineqarnissaannik qulakkeerisussaq suliarissavaa.
Imm. 2-mut
Inissiap iluani pequtit aalaakkaasut tamarmik aserfallatsaaliorneqarnissaat piginneqataasut ataasiakkaat isumagisassaraat, taakkulu akiligaannik suliarineqartussaallutik. Tassalu piginneqataasut aserfallatsaaliuisussaatitaanerannut ilaatigut qalipaaneq, qaqortorterineq, tapetilersuineq, naternik, illup iluani matunik, igaffimmi nerriviusanik, sikaavinnik aalaakkaasunik uffarfimmilu atortunik taarsersuineq ilaapput. Piginneqatigiilluni inissiami aserfallatsaaliugassat allat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata isumagisassarai, taassumalu akiligaanik suliarineqartussaallutik.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami ataatsimeersuartut aserfallatsaaliuinissamut maleruagassanik, piginneqataasut ataqqissallugit pisussaaffigisaannik akuersisinnaanerat aalajangersarneqarpoq. Aserfallatsaaliuinissamut maleruagassat aserfallatsaaliugassanut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit akisussaaffigineqartunut aamma piginneqataasunit akisussaaffigineqartunut tunngasinnaapput. Tamatuma saniatigut aamma illup iluani silataanilu suliassanut tunngatillugu aserfallatsaaliuinissamut maleruagassanik akuersisoqarsinnaavoq.
Aserfallatsaaliuinissamut maleruagassat imarisassaat sukumiinerusut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit namminermit aalajangersarneqassapput, taamaattumillu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiini assigiinngitsuni allanngorarnissaat naatsorsuutigineqarluni.
Aserfallatsaaliuinissamut maleruagassat akuersissutigineqarnerini nalinginnaasumik imm. 4 naapertorlugu aserfallatsaaliuinissamut pilersaarusiortoqartassaaq, tassanilu illup iluani silataanilu aserfallatsaaliuinissamut tunngatillugu suliassat ataasiakkaat qanoq akuttutigisumik suliarineqartarnissaat nassuiaatigineqartassalluni.
Imm. 4-mut
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulersuisuisa aalajangersakkami piumasaqaatit naammassiniarlugit aserfallatsaaliuinissamut pilersaarusiussapput, tassanilu aserfallatsaaliugassat assigiinngitsut suliarineqarnissaat qanoq akuttutigisumik pisassanersoq allassimassaaq.
Aamma pilersaarummut illup silataata eqqaatalu, illut ataatsimoorussat assigisaasalu aserfallatsaaliorneqarnissaat ilaassapput. Aserfallatsaaliuinissamut pilersaarut aamma piginneqataasut ataasiakkaat aserfallatsaaliugassanik akiliisinneqarnissaannut tunngavigineqarsinnaavoq. Taamatuttaaq aserfallatsaaliuinissamut pilersaarut aserfallatsaaliuinissamut malittarisassat, imm. 3 naapertorlugu aalajangersarneqarsimasut naammassineqarnissaannut atorneqarsinnaavoq.
Aserfallatsaaliuinissaq naatsorsuutigineqareersinnaatillugu aammalu akuttoqatigiinnik pisariaqalertartillugu aammalu ajutoornerup, ajoqusernerup imaluunniit tassanngaannartumik illup iluani silamiluunniit sunniutit kingunerissannik pisussaatinnagu, pilersaarutaasarpoq ataavartuusarlunilu. Pigisap pioreersup atorsinnaassusia isumannaarneqarpat/allanngutsaalineqar-pat tassaassaaq aserfallatsaaliuineq.
Aserfallatsaaliugassat piffissami naatsorsuusiorfiusumi suliarineqassappata, aserfallatsaaliuinerup nalaani aningaasartuutissat toqqaannartumik akilerneqassapput. Kisiannili aserfallatsaaliugassat assersuutigalugu ukiut imaluunniit piffissat naatsorsuusiorfiusut tallimakkaarlugit suliarineqartarpata, ukiut imaluunniit piffissat naatsorsuusiorfiusut sisamat qaangiuttut ingerlanerini ingerlatsineq aqqutigalugu aserfallatsaaliugassanut sillimmatissatut illuartitsisoqartassaaq, tamatumalu kingorna aserfallatsaaliugassat naammassineqarnerini aningaasartuutissat akilerneqassallutik.
Oqariaatsip pilersaarutaasumik uani atorneqarnera taamaallaat suliassap piffissalerneqarneranut tunngatinneqarpoq. Aserfallatsaaliuinissaq ukiut x-ikkaarlugit suliarineqartartussatut pilersaarusiugaappat, taaguut taanna atorneqassaaq. Taamaattumik ukiut tamaasa pilersaarutaasumik aserfallatsaaliuinissamut aningaasanik sillimmatissatut illuartitsisoqartarpoq.
§ 57-imut
Aalajangersagaq piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 41-mut taartaavoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani aserfallatsaaliuinnginnerup kingunerisaanik qularnaveeqqutaasup ajorseriannginnissaa qulakkeerniarneqarpoq. Taamaattumik Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piffissap naammaginartup iluani aserfallatsaaliuisarnissamik peqqusisinnaavoq imaluunniit taarsigassarsiat atorunnaarsissinnaallugit. Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni
Imm. 2-mut
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit pingasoriarluni allakkatigut peqquneqarsimagaluarluni aserfallatsaaliugassat suliarinngippagit, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni aserfallatsaaliugassat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akiligaanik suliaritissinnaavai.
Peqqussut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulittaasuata najukkamut allakkanik tigusiffigisartagaanut allakkatut nalinginnaasutut aamma tammatsaalisatut nassiunneqassaaq. Tamanna Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akiligaanik aserfallatsaaliugassanik suliaqartitsisinnaanerata atuuttussaatinneqarnissaanut piumasaqaataavoq. Tamatumanili Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut peqqussummik nassiussinnginnerminni pisortatiguunngitsumik saaffiginnissimanissaat naatsorsuutigineqartariaqarpoq.
§ 82, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu aserfallatsaaliuinnginneq aamma Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaasa erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu akiligassanngortinneqarnerinik kinguneqarsinnaavoq. Taamaattumik aserfallatsaaliuinnginnermut qisuariaatitut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni qisuariaateqarnissamut marlunnik periarfissaqarput. Qisuariaateqarnissamut periarfissap arlaanik atuinissamut maleruagassiornissaq ajornarpoq. Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu ataasiakkaat pisuni ataasiakkaani namminneerlutik naliliisariaqartassapput. Tamatuma kingorna Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsit taamaallaat inatsisini ingerlatsinermut tunngassuteqartuni maleruagassanit killilersimaarneqalissapput.
Kommunalbestyrelsinut tunngatillugu taarsigassarsiarititat akiligassanngortinneqassanersut imaluunniit aserfallatsaaliugassat suliarineqassanersut kommunini ataasiakkaani isummernerit assigiinnginnissaat aamma naatsorsuutigineqartariaqarpoq. Tamatumunnga aalajangernissamut assersuutigalugu kommuni angisuujunersoq mikisuunersorluunniit, aammalu ineqariaatsit qanoq ittuunersut apeqqutaasassaaq.
§ 58-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 39, imm. 5-imi maleruagassaq erseqqissarneqarpoq annertusineqarlunilu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami aserfallatsaaliugassat piffissap naammaginartup sukumiinerusumik aalajangerneqartup iluani suliarineqarnissaat pillugu siulersuisut piginneqataasunut peqqussuteqartarnissaannut pisussaaffilerneqarput. Piffissaliussap sivisussusaanut aserfallatsaaliugassat qanoq isikkoqarnersut apeqqutaassaaq. Tassalu pissutsinut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani tassanngaannartumik ajoqusiisinnaanngitsunut tunngatillugu piffissaliussaq sapaatit akunnerinik marlunniit sisamanut sivisussuseqartariaqarpoq, kiisalu pissutsit nukinginnartillugit sapaatip akunneranik ataasiinnarmik piffissaliisoqartariaqarluni. Suliassarli siulersuisunit piffissaliunneqartup iluani suliaritissallugu ajornassappat, tamanna soorunami piginneqataasumut ajoqutaasinnaassanngilaq. Tamanna assersuutigalugu sanasussamik pissarsisinnaannginnermik pissuteqarsinnaavoq imaluunniit silamik pissuteqarsinnaalluni.
Piffissaliussap qaangiunnerani siulersuisut aserfallatsaaliugassat suliarineqarsimanersut paasiniarlugu inissiamik takuniaanissamut pisinnaatitaapput. Siulersuisut misissuinissamut piffissamik isumaqatigiissuteqarniarlutik piginneqataasumut attaveqassapput.
Piginneqataasoq misissuisoqarnissaanut akerliuppat, aserfallatsaaliugassat suliarineqarsimanngitsut ilimanaateqartoq siulersuisut isumaqarnissaminnut pissutissaqarsinnaapput. Tamatuma kingorna ataatsimeersuarnikkut § 79, imm. 2 naapertorlugu ilaasortaajunnaarsitsinissamut tunngavissaqalertoqarsinnaavoq.
Tamatumunnga taarsiullugu siulersuisut aserfallatsaaliugassat piginneqataasup akiligaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit suliaritissinnaavaat, tak. imm. 2.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq imm. 1-imut tapertatut atuuppoq, tassanilu piginneqataasup pingasoriarluni allaffigineqarsimagaluarluni aserfallatsaaliugassat suliarisimanngippagit, siulersuisut aserfallatsaaliugassanik piginneqataasup akiligaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut suliaqartitsisinnaanerat periarfissinneqarpoq. Tamatumunngali pingaarutilittut allatut iliuuserineqarsinnaasoq tassaavoq ataatsimeersuartut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni oqartussaasunut qullersaasutut piginneqataasup pineqartup tamatumunnga taarsiullugu ilaasortaajunnaarsinneqarnissaanik aalajangiisinnaanerat. Ataatsimeersuartut ilaasortaajunnaarsitsisinnaanerat aatsaat siulersuisut pingasoriarlutik piginneqataasumut peqqusereernerisigut, piginneqataasullu aserfallatsaaliugassat suliarinissaannut peqqussutit naammassisimanngippagit atorneqarsinnaavoq. Siulersuisut piginneqataasup akiligaanik aserfallatsaaliugassanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut aserfallatsaaliugassanik suliarinnittussanngortitsisinnaanerat, nalinginnaasumik imaluunniit immikkut ittumik ataatsimeersuarnissamut aggeqqusissutip,§ 79, imm. 2 naapertorlugu piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissamik oqaluuserisassanngortitsiviusup tigunerani atorunnaassaaq.
Piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsinneqarpat, taamaalillunilu piginneqatigiilluni inissiamit nuuppat, piginneqatigiilluni inissiami aserfallatsaaliugassat, iluarsagassat il.il. piginneqatigiilluni inissiamit anisoqarnerani maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit suliarneqassapput.
§ 59-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 40 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqataasoq inissiap iluani nalinginnaasunik annikinnerusunik allanngortiterissalluni pisinnaatitaavoq, tamatumanilu matunik, igaffimmi atortunik, sikaavinnik aalaakkaasunik, uffarfimmi atortunik ikkussuineq piaanerluunniit pineqarput, kisiannili allanngortiterinerit sanasut suliaattut pitsaassuseqarlutik eqqortumik suliarineqarnissaat piginneqataasup akisussaaffigaa. Allanngortiterinerit taaneqartut saniatigut pisariunerusunik allanngortiterisoqarsinnaavoq, tamannali aatsaat siulersuisut akuersinerisigut pisinnaavoq. Tassani assersuutigalugu illup iluata sannaanik allanngortiterinerit, imaluunniit teknikkikkut atortulersuutinik immikkut ittunik, soorlu silaannarissaatinik aalaakkaasunngorlugit ikkussanik ikkussuinissaq eqqarsaatigineqarput.
Silataani allanngortiterinissat tamarmik ataatsimeersuartunit akuerineqarsimanissaat piumasaqaataavoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami suliassat pitsaassusaasa minnerpaaffissaat aalajangersarneqarput, tassanilu sanaartornermut pilersaarusiornermullu inatsisit ataqqineqarnissaat malinneqarnissaallu piumasarineqarpoq.
§ 60-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 10, imm. 4 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveeqqutaasa akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut taarsigassarsiaasa, kiisalu pitsanngorsaatissatut allanngortitigassatullu kissaatigisaminut taarsigassarsiaasa akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqarnissaat ajornarunnaarsinneqarpoq. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip taarsigassarsiarititaasa piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata pilersaarutaasumik ataavartumillu aserfallatsaaliuinissamut taarsigassarsiaasa akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqarnerannut, aningaasat sillimmatissatut illuartinneqartut, assersuutigalugu sillimmatissatut illuartitassat annertussusilerneqarnerini naatsorsuutigisamit aserfallatsaaliuinissap pineqartup akisunerunera pissutigalugu naammanngeriataarnissaat tunngaviuvoq.
Kisiannili Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip taarsigassarsiarititaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi inissisimanerat nikisinneqassappat, qularnaveeqqusiiffigisat kingornani inissisimasut taamatuttaaq inissisimanerminnik nikisinneqarnissartik akuerisariaqassavaat. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveeqqutaasa ajorseriannginnissaat qulakkeerniarlugu aalajangersagaq manna ilanngunneqarpoq.
Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni
Imm. 2-mut
Aalajangersakkamili uani aalajangersarneqarpoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutiminik aserfallatsaaliuisimannginnini iluarseqqinniarlugu taarsigassarsiaanit, tassalu piginneqatigiilluni nissiaatillit peqatigiiffiata nalinginnaasumik aserfallatsaaliuisussaatitaanera unioqqutinneqarsimappat, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu qularnaveeqqutaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi kingusinnerusumut inissinneqassanngitsoq. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiuni arlalinni, assersuutigalugu illuutip igalaavinik aserfallatsaaliisussaatitaanini sumiginnarsimappagu, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveeqqutaa igalaat iluarsaateqqinnissaannut taarsigassarsinit kingusinnerusumut inissinneqassanngilaq.
Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat taarsigassarsiaminik allanngortitsiniarluni taarsigassarsissappat, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip qularnaveqqutaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi kingusinnerusumut inissinneqassasut, tamatumanili aatsaat taarsigassarsiat nutaat iluanaarutit tunniunneqarnissaat siunertaralugu amerlanerulissanngippata. Piumasaqaat taanna naammassineqarpat, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu qularnaveeqqutaata akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi inissisimanerat ajornerulersinneqassanngilaq, taamaattumik allanngortitsinissaq akuerineqarsinnaalluni.
Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni
§ 61-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiami atuisinnaatitaaffigisamini piffissap sivisunersaani najugaqarnissaa. Piginneqataasup inissiami pinngitsoorani nammineerlunilu ineqarnissaa piumasaqaatigineqarpoq. Taamaattumik piginneqataasup najukkami najugaqartutut nalunaarsorsimaannarluni inissiaq najugaqarfiginngikkuniuk najugaqartussaatitaaneq naammassisimassanngilaa. Najugaqartussaatitaaneq naammassineqarsimanngippat piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortaajunnaarsitsisinnaavoq. Piginneqataasoq inulluunniit piginneqataasup inoqutigisaanut ilaasoq ukiup ataatsip ingerlanerani sivikinnerpaamik katillugit qaammatini arfinilinni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni unnuisimappat, najugaqartussaatitaaneq naammassineqarsimassaaq.
Piginneqataasup inoqutaanut naatsorsuunneqarput aappaasoq, inooqataasoq, qitornat angerlarsimaffimmi najugaqartut inuillu allat, piginneqataasumut inooqatigiinnertut ittumik attumanngikkaluarlutik inoqutaasut.
Taamaattumik inuit suliffitik aqqutigalugit aamma piffissap ilaani nunani allaniittartut, soorlu timmisartortartut inissiami najugaqartussaatitaanerannut piumasaqaammik naammassinninnissaannut, pineqartup ukiup ataatsip ingerlanerani sivikinnerpaamik qaammatini arfinilinni inissiami unnuisimanissaat aalajangiisuussaaq. Piffissami pineqartup aallaqqanerata nalaani aallaaviatigut inissiamik allamut attartortitsinertut taaneqartartumik attartortitsisoqarsinnaanngilaq. Tassalu inissiaq piffissap ilaani allanit atorneqassappat, tamanna taamaallaat inissiamik najukkamik allamut attartortitsisarnermut maleruagassat malillugit pisinnaavoq. Inissiami isumannaallisaanissaq nakkutilliinissarlu eqqarsaatigalugit inissiamik nakkutilliisoq ullormi ataatsimi marlunniluunniit inissiami unnuisariaqassappat, nakkutilliisoq pineqartoq assersuutigalugu illoqarfiup avataaneersuuppat tamanna akuerineqarsinnaavoq. Tamatumanili atuinerpiaap allamut tunniunneqarsimaneratut taamaallaat ilusiligaassanngilaq.
§ 62-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 42-mi aalajangersakkamut erseqqissaataalluni.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq siunnersuummi kisiartaalluni piginneqatigiilluni inissiamik attartortitsinermut tunngasuuvoq. Taanna malillugu attartortitsinissaq taamaallaat pisinnaavoq, inissiami init ataasiakkaat attartortinneqarpata, aammalu piffissaq attartortitsiviusoq qaammatinit pingasunit sivikinnerunngippat. Tassalu illuatungaatigut aamma piffissami killiligaanngitsumi attartortitsinissamik isumaqatigiissuteqarnissaq periarfissaqarpoq.
Aalajangersakkap siunertaa eqqarsaatigalugu piginneqatigiilluni inissiaq tamarmiusoq ataasiinnarmik initaqarpat, inimik ataatsimik attartortitsinissaq pisinnaanngilaq. Taamaaliornikkummi piginneqatigiilluni inissiaq tamarmiusoq attartortinneqassaaq, tamannalu ilaatigut piginneqataasup najugaqartussaatitaaneranut akerliuvoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut attartortitsinermut isumaqatigiissutini piumasaqaatit siulersuisunit akuerineqartussaapput. Tassalu attartortitsinermut isumaqatigiissummi atugassarititaasut siunnersuummi aalajangersakkanut naapertuuppata, siulersuisut akuersinissamut akerliusinnaanngillat. Taamaalilluni aalajangersagaq siulersuisunut, piginneqatigiilluni nissiaatillit peqatigiiffiata ulluinnarni aqunneqarneranut akisussaasuusunut, aammalu piginneqatigiilluni inissiat ataasiakkaat kikkunnit najorneqarnerannik ilisimannittussaasunut paasissutissiisussaatitaanertut iluseqarneruvoq.
Piginneqataasut aningaasaqarnikkut iluanaaruteqarnissaq anguniarlugu ininik ataasiakkaanik attartortitsisarnissaasa pakkersimaarneqarnissaa siunertaralugu aalajangersakkami ineqarnermut akiliut, piginneqataasup akilersissinnaasaa annerpaaffissalerneqarpoq. Attartornermut akiliut annerpaamik ineqarnermut akiliummut naleqqiullugu annertussusilerneqassaaq, tassalu piginneqatigiilluni inissiami kvadratmeterit tamakkiisut amerlassusaat inimi kvadratmeterit amerlassusaannut agguarneqassapput. Aamma annerpaamik qanoq annertutigisumik attartornermut akiliisitsisinnaanerup naatsorsorneqarneranut init ataatsimoorussat, soorlu perusuersartarfik, uffarfik, igaffik, torsuusaq il.il. agguaqatigiissitsilluni naatsorsorsuinermut ilaatinneqassapput.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqataasup (attartortitsisup) attartortullu akornanni aningaasaqarnikkut iluarsisassat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit susassarineqanngillat, ineqarnermut akiliut piginneqataasumut toqqaannartumik akilerneqartartussaammat.
Imm. 4-mut
Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tungaanut attartortitaminut nammineerluni akisussaaffeqarnera erseqqissarniarlugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Tassalu aalajangersakkap atuutsinneqarneratigut piginneqataasup iliuusai ilaasortaajunnaarsinneqarnissamut piumasaqaatinut naapertuuppata, piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaajunnaarsinneqarsinnaavoq.
Ilaasortaajunnaarsitsisoqarnerani attartortitsinermut isumaqatigiissummi attartortorunnaarsitsinissamut aalajangersakkat siunnersuummilu matumani ilaasortaajunnaarsitsinissamut aalajangersakkat imminnut akerleriippata, tamanna piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit susassarineqanngilaq. Siunnersuummi matumani ilaasortaajunnaarsitsinissamut piumasaqaatit naammassineqarsimappata, attartortitsisarnermut inatsimmi attartortitsinermut isumaqatigiissummik atorunnaarsitsinissamut piumasaqaatit naammassineqarsimanersut apeqqutaatinnagu ilaasortaajunnaarsitsisoqarsinnaavoq.
§ 63-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 42, imm. 1-ip ilaa assigalugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq § 61-imi najugaqartussaatitaanermut maleruagassamik pingaarnermik saneqqutsineruvoq. Aalajangersagaq naapertorlugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni siulersuisut piginneqataasoq inigisaminik inunnut namminersorsinnaatitaassunut attartortitsinissaa akuerisinnaavaat. Piginneqataasoq napparsimappat, nappaataalu illoqarfimmi najukkamini katsorsarneqarsinnaanngippat, taamaattumillu piginneqataasoq katsorsartiffissaminut nuukkallarsimappat, tamanna assersuutitut taaneqarsinnaavoq. Piginneqataasoq sulisitsisuminit piumaffigineqarluni imaluunniit teknologiip ineriartornerata kingunerisaanik ilinniaqqittussaappat, ilinniagarlu illoqarfimmi piginneqatigiilluni inissiap inissisimaffigisaani ingerlanneqarsinnaanngippat tamanna aamma assersuutigineqarsinnaavoq. Kiisalu peqqissarnerit, allamut ilinniaqqinnerit, peqquneqarluni suliartornerit, peqquneqarluni allamut nuutinneqarallarnerit eqqaaneqarsinnaapput. Aamma peqannginneq piginneqataasup aappaata, inooqataata qitornaasaluunniit taamatut atugaqarnerinik pissuteqarsinnaavoq. Peqannginnissamut tunngaviusut unioqqutitsiviunngitsut taaneqartut tamakkiisuunngillat.
Inigisamik allamut attartortitsinissaq sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik sivisussuseqassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq malillugu piginneqatigiilluni inissiamik allamut attartortitsinissaq sivisunerpaamik ukiunut pingasunut akuerineqarsinnaavoq. Aalajangersagaq aqqutigalugu piffissami sivisunerusumi inigisamik allamut attartortitsinikkut najugaqartussaatitaanermik pingaarnertut maleruagassap ingalassimaarneqarnissaa pinngitsoortinniarneqarpoq.
§ 64-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq manna malillugu inigisap allamut attartortinneqarnerani attartortitsinermut akiusup annertussusissaa atugassarititaasussallu allat siulersuisunit akuerineqartussaapput. Attartornermut akiliut akilersinneqartussaq annerpaamik ineqarnermut akiliutip, piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilertagaata annertoqatigissavaa. Taamaattumik, soorlu nungullarnernut il.il. matussutissanik akiliutissaq ilaneqarsinnaanngilaq.
Inissiarli pequtitaqartillugu attartortinneqarpat, piginneqataasup tamatumunnga akiliutissatut ineqarnermut akiliutip annerpaamik 10 %-ii naatsorsuutigissavai. Taamaattumik piginneqataasoq inigisaminik pequteqartillugu allamut attartortitsissaguni, ineqarnermut akiliut 10 %-imik ilallugu attartornermut akiliisitsisinnaavoq. Aalajangersakkami piginneqataasup inigisaminik allamut attartortitsinermigut iluanaaruteqarnissaa pakkersimaarniarneqarpoq.
Piginneqataasoq inigisamillu najukkaminik attartortitaa akunnerminni attartornermut isumaqatigiissuteqarsimasuummata, ineqarnermut akiliutip piginneqataasup inigisamillu attartortup akunnerminni ineqarnermut akiliummik iluarsiisarnissaat eqqornerpaatut isigineqarpoq, taamaalilluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat inigisamik attartortinneqartup ineqarnermut akiliisinneqartarnerani suliakkersorneqassanngilaq. Tamaattumik ineqarnermut akiliut piginneqataasumut toqqaannartumik akilerneqartassaaq. Taamaalilluni piginneqataasup aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata akornanni pissutsit inigisamik allamut attartortitsinermit sunnerneqassanngillat. Taamaattumik piginneqataasup inigisaminik allamut attartortitsinini tamakkerlugu ineqarnermut akiliut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilertassavaa. Taamaaliornikkut inigisaq allamut attartortinneqarsimagaluarpat attartortinneqarsimanngikkaluarpalluunniit, ineqarnermut akiliutip akilerneqannginneranut tunngatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqataasumut peqqusisinnaanera allannguuteqassanngilaq. Matumani pingaartumik ilaasortaajunnaarsitsinissamut piginnaatitaaneq pisussaaffeqarnerlu eqqarsaatigineqarput.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu inigisamik allamut attartortitsinissamut attartortinneqartup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut allanik isumaqatigiissuteqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaanngilaq. Tassalu inigisamik allamut attartortitsinissamik isumaqatigiissuteqarnermi inigisamik attartortinneqartup, soorlu sanilip biilianik pisinissaa, piginneqataasup qamuteralaanik attartornissaa imaluunniit piginneqataasup pequtaanik pisinissaa piumasaqaatigineqassappat, tamanna inerteqqutaavoq. Taamatut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, isumaqatigiissut taanna, inigisamik allamut attartortitsinissamut piumasaqaataasoq atortussaassanngilaq. Inigisamik allamut attartortitsinissamik isumaqatigiissut atuutiinnassaaq. Kisiannili piumasaqaataasoq ilanngunneqartoq atuutissanngilaq. Isumaqatigiissutit, inigisamik allamut attartortitsinermut atasut, soorlu innaallagissamik, imermik, kiassarnermik, eqqaavilerinermik assigisaannillu atuisunngornerit aalajangersakkami ilaatinneqanngillat. Aalajangersagaq atituumik, aammalu isumaqatigiissutinut qanorluunniit ittunut atuuffeqartutut paasineqassaaq. Tamanna tunngavigalugu isumaqatigiissut alla, inigisamik allamut attartortitsinissamut piumasaqaataasoq, assersuutigalugu immikkut allakkiatut oqaluinnarnikkulluunniit isumaqatigiissutaasimanersoq apeqqutaajunnaassaaq.
Aammattaaq erseqqissarneqassaaq, inigisamik allamut attartortitsinissamut isumaqatigiissutinik allanik piumasaqaateqarnissamik inerteqquteqarnermut sanilliullugu, allanik isumaqatigiissusiornissaq inerteqqutigineqanngimmat, tamatumanili taamaallat pineqarpoq isumaqatigiissutit allat inigisamik allamut attartortitsinissamut piumasaqaatinik nassataqassanngimmata.
"Nerriviup ataatigut aningaasat" ajornartorsiutaasarnerata unitsinneqarnissaa kissaatigineqarpoq. Inigisamik allamut attartortitsineq atortussaajunnaarsinneqassanngippat maleruagassap taassuma unioqqutinniarneqarnerani inigisamik attartortinneqartup tamanna nalunaarutigerusunnerusinnaassavaa.
Kisiannili piginneqatigiilluni inissiaatip tigunerani pitsaassusiatut itsillugu utertinneqarnissaa isumaqatigiissutigineqarsinnaavoq.
Imm. 3-mut
Inigisamik attartortinneqartup siulersuisut akuersisimagaluarpata akuersisimanngikkaluarpataluunniit imm. 3 naapertorlugu attartukkamik atuinini allanut tunniutissanngilaa.
§ 65-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 4, imm. 2 assigaa.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni inigisamik allamut attartortitsisarnermut maleruagassanut ilaatinneqanngillat, attartornerit ingerlareersut siulersuisunit akuerineqarnissaat pisariaqanngitsoq tassunga ilaalluni. Attartornermik ingerlareersumik ingerlatsiinnarnissamut pisinnaatitaaffik atuutiinnassaaq.
§ 66-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq inissiami piginneqataasut atuisinnaatitaaffigisaani, kisiannili piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit pigineqartumi najugaqarnerminut atatillugu pisinnaatitaaffimminik killilersugaavoq. Taamaattumik aalajangersakkap atuutilerneratigut, piginneqataasup attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq attartornermi piginneqataasunik ilaasortaajunnaarsitsisarneq pillugu killilersuutaasunik allakkatigut ilisimatittussaavaa. Tassalu piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsinneqarpat, tamatuma peqatigisaanik inissiamik piginneqataaffiusumik attartortumut imaluunniit inigisamik attartortinneqartumut isumaqatigiissut atorunnaartussaavoq. Tamatumani attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq isumaqatigiissummik unioqqutitsisimannginnersoq apeqqutaatinneqanngilaq. Tamanna siunnersuummi § 81, imm. 1-imi sukumiinerusumik sammineqarpoq. Attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq piginneqataasumut naleqqiulluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tungaanut pitsaanerusunik atugassaqartinneqalersinnaanngilaq.
Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip attartortumut ilisimatitsisussaatitaanera illuutit attartortittakkanik inissiartaqartut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut tunniunneqarnerisa nalaanni atuutilissaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq piginneqataasumut, imm. 1 naapertorlugu ilisimatitsisussaatitaanerminik sumiginnaasumut pineqaatissiissutaasinnaasutut aalajangersagaavoq. Piginneqataasup ilisimatitsisussaatitaanini sumiginnarpagu, piginneqataasoq attartortup imaluunniit inigisamik attartortinneqartup attartorunnaarnerup kingunerisaanik annaasassaanut taarsiinissamut akisussaasunngortinneqassaaq. Annaasassat taarsiisussanngortitaasarnermut maleruagassat nalinginnaasut malillugit naatsorsorneqassapput.
§ 67-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqataasup piginneqataassutimi inummut allamut tunniunneqarnissaanik siulersuisut qinnuigalugit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaajunnaarsinnaanera aalajangersarneqarpoq. Tunniussinissap tungaanut pineqartoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaaginnarluni pisussaaffinnik pisinnaatitaaffinnilu ingerlatsiinnassaaq.
Siulersuisut suliassamisut pingaarnertut aammalu siulersuisuni suliassanik ilumoorussillutik isumaginnittussaanerminnut atatillugu piginneqataassutip tunniunneqarnissaata sulissutiginissaa pisussaaffigaat. Iliuuseqannginneq aammalu piginneqataasup saaffiginnissutaanik isiginninngitsuusaarneq siulersuisut ataatsimeersuarnermi tunuartinneqarnerannik, aammalu siulersuisutut akisussaaffimminnut pisussaaffilerneqarnerannik kinguneqarsinnaavoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqataassutip tassanilu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu piginneqataasumut nutaamut tunniunneqarnissaasa tungaanut piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortaaginnarnissaa aalajangersarneqarpoq. Aalajangersakkakkut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiat amerlaqataannik ilaasortaqaannarnissaa qulakkeerniarneqarpoq. Piginneqataasut arlaalluunniit nammineerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut pisussaaffimminik unitsitsinerminik nalunaaruteqarsinnaanngilaq. Piginneqataassutip piginneqataalersussamut tunniunneqarnissaa pillugu isumaqatigiissuteqartoqarpat, aammalu piginneqataalersoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataasimasup pisussaaffiinik tigusippat, aatsaat piginneqataasoq pisussaaffeerutsinneqassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut piginneqataasup piginneqataassutimi tunineqarnissaanik qinnuteqaataanik tigusinerminni, piginneqataasumut aappaasup tamatumunnga akuersisimanissaa qulakkiissavaat, tamanna pisimanngippat allamut tunniussinissamut suliaq aallartinneqarsinnaanngimmat.
§ 68-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 33 taarserlugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqataassummut tunniunneqartussamut akigititassap annerpaaffissaa aalajangersarneqarpoq. Tassani akigititassap annerpaaffissarpiaata naatsorsorneqarnissaa pineqarpoq, taamaattumillu akigititassap annerpaaffissaa anguneqarsinnaanersoq ilimagineqarsinnaanani. Taamaattumik naggataagut piginneqataassummut akigititassamut pisiassaqarneq piumannittoqarneralu apeqqutaassapput, taamaattorli akigititassaq aalajangersakkami naatsorsuinermit qaffasinnerutinneqarsinnaanngilaq.
1-mut) Piginneqataasup aallaqqaatissatut akiliutai.
2-mut) Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatit pigisarilernerannut atatillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsiaanut akiliutigisimasai.
3-mut) Piginneqatigiilluni inissiaammi pitsanngorsaatit nalingi, tak. § 69.
4-mut) Piginneqatigiilluni inissiaatip illuutillu aserfallatsaaliorneqannginnerata nalinga.
5-mut) Piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ingerlatsinermi sinneqartoorutitut naatsorsorneqartunit aamma sillimmatissatut illuartitanit atorneqarsimanngitsunit pisassai.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami allaaserineqarput aningaasartuutissat suut qaffanneqassanersut aammalu qanoq annertussusilerneqassanersut. Qaffaanerit tamatigut januaarip ulluisa aallaqqaataanni pisassapput. Piginneqataassummut akigititaasumut ukiup qanoq ilinerani tunniussinerup pisimanera apeqqutaanngilaq.
Tassani erniat erniaannut qaffaasarneq pineqarpoq, taamaattumillu qaffaanermi tamatigut piffissami pineqartumi aningaasartaliussatut qaffanneqarsimasut naapertorneqartassapput. Taamaattumik qaffaanermut aningaasartaliussaq ukiut tamaasa qaffattassaaq. Assersuut:
Aningaasat qaffanneqartussat = 100.000 koruunit.
Qaffaanermi aallaaviusussaq = 6,5 %.
Ukiumi siullermi qaffaaneq: 100.000 koruunit / 100 x 6,5 % = 6.500 koruunit.
Ukiup aappaani qaffaaneq: 106.500 koruunit / 100 x 6,5 % (tassanili qaffaanermi aallaaviusoq allanngorsimasinnaavoq) = 6.922,50 koruunit.
Taamatullu ingerlaqqissaaq.
Piginneqataassutip akiata annerpaaffissaanik naatsorsuisarnermut maleruagassanut atuuttuusimasunut naleqqiullugu aalajangersakkami matumani pineqartut makku pingaartumik allannguuteqartinneqarput:
Imm. 3-mut
Piginneqataassummut akiusut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataanik atuilernissamut akuersissutip sananeqarnissaata tungaanut piginneqataasut akiliutaat naapertorlugit naatsorsorneqartussaanerat aalajangersakkami allassimavoq.
§ 69-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami pitsanngorsaanerit naatsorsuinermut ilaatinneqassappata, pitsannguinerup piviusunngorsimanissaa nalunaarneqarpoq. Iliuuserineqartoq pitsannguinertut isigineqassanersoq aalajangiinermi, ilaatigut iliuuserineqartup piginneqatigiilluni inissiap atorneqarnerata nalinganut qaffaataasinnaanersoq, imaluunniit tassani taamaallaat aserfallatsaaliuineq nalinginnaasoq allannguinerilluunniit pineqarnersut naliliinermi pingaartinneqassaaq.
Tassalu assersuutigalugu piginneqatigiilluni inissiap aalamik milluaaserneqarnera, aalamik milluaammik atorluarsinnaasumik pioreersumik taarsiinermut naleqqiullugu atuinerup nalinganut qaffaataassaaq. Kisiannili aalamik milluaammik aserorsimasumik taarsiineq aserfallatsaaliuineruvoq nalinginnaasoq.
Allanngorsaaneq pitsannguinertut isigisariaqanngilaq. Tamatumani pingaarutilik tassaavoq allanngorsaaneq pineqartoq atuinerup nalinganut qaffaataasimanersoq.
Pitsanngorsaanerup nalinga taamatuttaaq pissarsinermut akiusoq, pisoqaassuseq nungullarnerillu eqqarsaatigalugit aalajangersarneqassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami pitsannguinerup tunisinermi ilaatineqarnissaanut, pitsannguinerup siulersuisunit allakkatigut akuerineqarsimanissaa piumasarineqarpoq. Pitsannguinerup suliarineqarneraniit kingusinnerpaamik qaammatit arfinillit qaangiunnerini allakkatigut akuersissut tunniunneqassaaq. Tunisinermi pitsannguinermut allakkatigut akuersissummik takutitsisoqarsinnaatinnagu, aningaasartuutit taakku naatsorsukkanut ilaatinneqarsinnaanngillat. Qaammatinik arfinilinnik piffissaliineq siusinnerpaamik peqqussutissap matuma atuutilerneraniit naatsorsorneqarsinnaavoq. Piffissaq manna sioqqullugu iliuuserisat pitsannguinertut naatsorsuutigineqarsinnaanersut, iliuuserisat suliarineqarnerini maleruagassat atuuttut naapertorlugit aalajangiiffigineqassapput.
§ 70-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 35, imm. 1 aamma imm. 2 assigai.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq naapertorlugu piginneqataasumut aappaasup qimagaasup piginneqataasumik tigusinissaq, aammalu atugassarititaasut allanngortinnagit piginneqataasutut nutaatut ingerlaannarnissaq pisinnaatitaaffigaa. Aappaasoq qimagaasoq tamatumunnga atatillugu piginneqataassummik, nammineq aterminik allassimasumik tunineqassaaq. Aalajangersagaq aqukkuminartuuvoq, aappaasup qimagaasup erniinnaartumik pisinnaatitaaffigiligaanut tunngasuugami. Taamaattumik piffissap qanorluunniit ilinerani naliliisoqartussaanngilaq.
Piginneqataassummut akiusoq § 68 naapertorlugu akiusumik naatsorsuisarneq malillugu naatsorsorneqartunit qaffasinnerutinneqassanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq imm. 1-imut tapertatut atuuppoq, tassani inuk piginneqataasup toqunissaa sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni marlunni piginneqataasumut inoqutaasimasoq, imm. 1 naapertorlugu aappaasumut qimagaasumut atugassarititaasut assiginik atugassaqartinneqarluni piginneqataasutut ingerlaqqinnissamut pisinnaatitaaffilerneqarami. Tassalu inooqataasutut atugaqarsimanersoq tassani piumasarineqanngilaq, inoqutaasimaneq kisimi piumasarineqarluni. Pineqartup piginneqatigiilluni inissiami najugaqartutut inuit allattorsimaffianni nalunaarsorsimanissaa piumasarineqarpoq.
§ 71-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 35, imm. 5 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqataasoq, assersuutigalugu utoqqalinini imaluunniit napparsimanini pissutigalugu illumut paaqqinnittarfimmut assigisaanulluunniit nuuppat § 70-ip tamatumunngattaaq atorneqarnissaa aalajangersarneqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut tamatumunnga tunngavissaqarluarunik akerliusinnaapput. Tamanna immikkut pisoqarsimatillugu, tassalu piginneqataalersussap piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata torersaarnissamut maleruagassaanik arlaleriarluni unioqqutitsisimanera uppernarsaatissaqarpat, imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata katitigaanerata eqqarsaatigineqarnissaa tamatumunnga tunngaviuppat pisinnaavoq.
Tunngavilersuutit taamaattut naleqquttuussapput piviusunillu tunngaveqassallutik.
§ 72-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 35, imm. 3 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq piginneqataasup averusersimaneranut, avissimaneranut aappaqarnerataluunniit atorunnaarsinneqarsimaneranut tunngasuuvoq. Taamatut pisoqartillugu aappariinni arlaat piginneqataasutut ingerlannarnissaanik aalajangiiniarnermi, pisariaqassappat akuersissut eqqartuussulluunniit atorneqassaaq. Tunniussisoqassappat, piginneqataassummut akiusoq § 68 naapertorlugu akiusumik naatsorsuisarneq malillugu naatsorsorneqartunit qaffasinnerutinneqassanngilaq. Tassani akigititassap annerpaaffissaata naatsorsorneqarnissaa pineqarpoq, taamaattumillu akigititassap annerpaaffissaa anguneqarsinnaanersoq qulakkeerneqarsinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut tamatumunnga tunngavissaqarluarunik akerliusinnaapput. Tamanna immikkut pisoqarsimatillugu, tassalu piginneqataalersussap nutaap piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata torersaarnissamut maleruagassaanik arlaleriarluni unioqqutitsisimanera uppernarsaatissaqarpat, imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata katitigaanerata eqqarsaatigineqarnissaa tamatumunnga tunngaviuppat pisinnaavoq.
Tunngavilersuutit taamaattut naleqquttuussapput piviusunillu tunngaveqassallutik.
§ 73-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 36 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqataasoq piginneqataassutiminik inooqatiminut tunniussinissamut pisinnaatitaaffilerneqarpoq, tassani inooqataasoq inooqatigiinnerup taamaatinneqarnissaa sioqqullugu sivikinnerpaamik ukiuni marlunni inoqutaasimappat. Piginneqataassummut akiusoq § 68 naapertorlugu akiusumik naatsorsuisarneq malillugu naatsorsorneqartunit qaffasinnerusinnaanngilaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut tamatumunnga tunngavissaqarluarunik akerliusinnaapput. Tamanna immikkut pisoqarsimatillugu, tassalu inooqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata torersaarnissamut maleruagassaanik arlaleriarluni unioqqutitsisimanera uppernarsaatissaqarpat, imaluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata katitigaanerata eqqarsaatigineqarnissaa tamatumunnga tunngaviuppat pisinnaavoq.
Tunngavilersuutit taamaattut naleqquttuussapput piviusunillu tunngaveqassallutik.
§ 74-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 37 tamakkiisumik assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqataassut kingornussinikkut inummut inissiami najugaqanngitsumut tunniunneqassappat, tunniussinissap siulersuisunit akuerineqarnissaa aalajangersarneqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami tamatumunnga tunngavissaqarluartillugu aatsaat akuersinissap imm. 1 naapertorlugu akerliuffigineqarsinnaanera aalajangersarneqarpoq. Akuersinissaq akerlilerneqarpat, siulersuisut piginneqataassummik tunisinermi pissarsiarineqartut kingornussisumut tunniutissavaat. Piginneqataassummut akiusoq § 68 naapertorlugu akiusumik naatsorsuisarneq malillugu naatsorsorneqartunit qaffasinnerusinnaanngilaq.
§ 75-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 38 assigaa.
Aalajangersakkami §§ 70-74-mi taaneqartunit allaanerusunik pisoqartillugu, tamannalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaanni aalajangerneqarsimatillugu piginneqataassutit tunniunneqarsinnaanerat aalajangersarneqarpoq.
§§ 70-74-mi tunniussisarnerni pisartut takussaanerpaasartut taagorneqarput.
Aalajangersakkamili piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat pisuni allani qanoq iliorluni atugassarititaasullu suut tunngavigalugit tunniussisarnissamik maleruagassani aalajangersaanissamut pisinnaatitaaffilerneqarpoq. Tamatumanili pineqanngitsuni pingaarutilik tassaavoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata tunniussinermut atatillugu atugassarititaasussatut piginneqataassutip tunniunneqarnerani akigititassaq, § 68-imi akiusup naatsorsorneqarneranit qaffasinnerusumik aalajangersarsinnaanngikkaa.
§§ 70-74-imi taaneqartut saniatigut pisuni allani piginneqataassutinik tunniussinermut tunngatillugu maleruagassani nalinginnaasuni, Naalakkersuisunit suliarineqarsimasut ilaanni aalajangersagaasimasinnaasut, aamma aalajangersakkami matumani pineqarput.
§ 76-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu siulersuisut piginneqataajunnaartussallu inissiamit nuunnissamut piffissaq kiisalu inissiap misissorneqarnissaanut, piginneqataasup ilisimasalimmik ilaqarluni peqataasinnaatitaaffigisaanut piffissaq, akunnerminni isumaqatigiissutigissavaat.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nalinginnaasumik immersugassaq assigiissaagaasoq, krydsilersuinikkut piginneqatigiilluni inissiap qimanneqarnerani qanoq issusianut tamakkiisumik takutitsisussaq atussavaa. Illuatungeriit illersorniarlugit immersugaq siulersuisut sinniisaannit taamatullu piginneqataasumit atsiorneqartariaqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatip qanoq issusia, kiisalu suliassat, piginneqataajunnaartussap akiligaanik suliarineqartussat pillugit nalunaarusiussapput. Piginneqataasup suliassat suut piginneqataasup akiligaanik suliarineqassanersut pillugit siulersuisut akerlerippagit, tamanna nalunaarummi allanneqassaaq.
Piginneqataajunnaartussap akiligaanik suliassat annertuussusaat akerleriissutigineqarpat, siulersuisut kingusinnerusukkut uppernarsaatissanik takutitsisinnaajumallutik pissutsit akerleriiffiusut uppernarsaatissatut assilisaqattaartariaqassavaat, taamaalilluni suliassat aaqqiagiinnginnerup aaqqinneqarnissaata tungaanut utaqqisinnagit suliarineqarniassammata. Pingaaruteqarporli uppernarsaatissatut assilisat tunngavigineqarnissaasa isumaqatigiissutigineqarnissaat, taamaattumik nalunaarusiaq tamatumunnga nalunaarummik imaqartinneqassaaq. Misissuinermi illuatungeriit peqataasimappata, misissuinermut nalunaarut tamakkiisoq illuatungeriinnit atsiorneqartariaqarpoq.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqataasoq misissuinissamut takkutinngippat, misissuinermi nalunaarusiaq siulersuisut piginneqataasup akiligaanik suliassanngortitsinissamut tunngavissanngortissinnaavaat. Piginneqataasup takkutinnginnera pissutigerpiarlugu misissuinermi nalunaarusiaq illuatungeriinnit atsiorneqarsinnaanngilaq. Taamaakkaluartoq misissuinermi nalunaarusiaq tunngavissanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu suliassanut, piginneqataasup akiligaanik suliaritinneqartunut aningaasartuutit tunisinermut iluanaarutinit ilanngaatigineqassapput. Aningaasartuutit matussuserneqanngitsut piginneqataasup inissiamit nuuttup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilissavai.
§ 77-imut
Aalajangersakkap najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 34 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqataassutinik tunniussineq piginneqataasunit ataasiakkaanik isumagineqarani siulersuisunit isumagineqartussaavoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami najoqqutassat, piginneqataasumut nutaamut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut ilaasortanngorneranut atatillugu tunniutissallugit siulersuisut pisussaaffigisai taagorneqarput.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu piginneqataassummik pisisup piginneqataassutip akiata nalinga piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut akilissavaa, taassanilu pissarsiassaasinnaasut aningaasartuutaasinnaasullu ilanngaatigereernerini aningaasat sinneri piginneqataajunnaartumut akilerneqassapput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat avataaniit pilersuisumit, ukiumoortumik naatsorsuusiortartumit imermik ataatsimoorussamik imaluunniit innaallagissamik ataatsimoorussamik pisisarpat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aningaasanik annikitsunik naammaattunillu, atuinermut naatsorsuutit saqqummiunneqarnerinut atatillugu tapiutaasinnaasunut matusissutissanik piginneqataajunnaartup pissarsiassaanit ilanngaassisinnaavoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersagaq manna naapertorlugu tunniussinermi piginneqataalersup piginneqataajunnaartumut allanik isumaqatigiissuteqarnissaa piumasaqaatigineqarsinnaanngilaq, tassanili taamaallaat pequtinik, immikkut piginneqatigiilluni inissiamut naleqqussarneqarsimasunik ikkunneqarsimasunilluunniit pisineq pineqanngilaq. Aalajangersakkami pineqartut suunerinut killiliinermi pequt pineqartoq aalaakkaasuunersoq aalaakkaasuunnginnersorluunniit tunngavigineqassaaq. Tassani pequtit aamma atortulersuutit teknikkimut tunngassuteqartut tunngassuteqanngitsullu, soorlu silaannarissaateqarfiit imaluunniit sikaaviit ikkussukkat eqqarsaatigineqarput.
Aalajangersagaq atituumik, aammalu isumaqatigiissutinut qanorluunniit ittunut tunngasutut paasineqassaaq. Tamatuma kingorna isumaqatigiissut alla, tunniussinermi piumasaqaateqarfiusoq, assersuutigalugu nammineerluni allakkiatut oqaluinnarnikkulluunniit isumaqatigiissutaasimanersoq apeqqutaajunnaassaaq.
Aammattaaq erseqqissarneqassaaq, tunniussinissamut isumaqatigiissutinik allanik piumasaqaateqarnissamik inerteqquteqarnermut sanilliullugu, allanik isumaqatigiissusiornissaq inerteqqutigineqanngimmat, tamatumanili isumaqatigiissutit allat taamaallat tunniussinissamut piumasaqaatinik nassataqassanngimmata.
§ 78-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 43, imm. 1-ip ilaa assigaa.
Aalajangersakkami pisut, siulersuisut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortamik ilaasortaajunnaarsitsinissaannut pisussaaffiliisut taagorneqarput.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut siulersuisuni nakkutilliisut piginneqataasup piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut aningaasatigut iluarsisassai aammalu piginneqataasup peqqussummik matuminnga malinninnersoq nakkutigissavaa.
Tassalu ilaasortaajunnaarsitsineq inatsisit malillugit atuuttussamik makkuninnga malitseqassaaq:
Piumasaqarnermi piffissarititaasup naatsorsorneqarneranut arfininngornerit sapaatillu, aammalu nalliuttut ilaatinneqassanngillat. Piumasaqarnermi piffissarititaasoq piumasaqaatip allakkatigut tiguneraniit qaammammi ulluinnaat arfineq aappaata, 14-ata 30-atalu naanerani naassaaq.
§ 79-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
§ 78 siulersuisut pisut ilaanni ilaasortaajunnaarsitsinissamut pisussaaffeqarnerannut tunngasuuvoq, aalajangersagarlu manna ataatsimeersuartut qaqugukkut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaasortamik ilaasortaajunnaarsitsinissamik pisussaaffeqarneranut tunngasuulluni. Piginneqataasup qaammatini tulleriinni aqqaneq marlunni siulersuisunit malinninnissamik allakkatigut pingasoriarluni peqquneqartarsimagaluarluni, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata torersaarnissamut maleruagassaanik malinnittussaanini sumiginnarsimappagu tamanna pissaaq. Aamma pissutsit ilaasortaajunnaarsitsinermut tunngavigineqartut attartortup, inissiami ilaasortap atuisinnaatitaaffigisaani inimik ataatsimik attartorsimasup pisuussutigippagit, ilaasortaajunnaarsitsinissamut pisussaaffik atorneqassaaq.
Tassalu ilaasortaajunnaarsitsineq inatsisit malillugit atuuttussanik makkuninnga malitseqassaaq:
Piumasaqarnermi piffissarititaasup naatsorsorneqarnissaa pillugu § 78-mut oqaaseqaatit innersuussutigineqarput.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqataasoq piginneqatigiilluni inissiap iluani aserfallatsaaliugassanik suliaqarnissamut siulersuisunit allakkatigut pingasoriarluni peqquneqartarsimagaluarluni suliassanik isumaginnissimanngippat, ataatsimeersuartut piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsisinnaanerat periarfissinneqarpoq. § 58 naapertorlugu siulersuisut aserfallatsaaliugassat suliarineqarnissaannut piffissaliillutik allakkatigut peqqussutinik pingasunik piginneqataasumut nassiussisussaapput. Peqqussutip pingajuani piffissaliussap naanerata kingorna ataatsimeersuartut ilaasortamik ilaasortaajunnaarsitsinissamik pisinnaatitaaffeqarput.
Aalajangersakkap atuutilerneratigut siulersuisut pingasoriarlutik allakkatigut peqqussuteqarsimanngippata, ataatsimeersuartut ilaasortap aserfallatsaaliuisimannginnera pissutigalugu ilaasortamik ilaasortaajunnaarsitsisinnaanngillat.
Aalajangersagaq aappaatigut ataatsimeersuartut qinigassinneqarnerannik imaqarpoq, taamaattumillu pisussaaffeqarneq tassani pineqanngilaq. Aalajangersagaq ilaasortanik peersitsinissamik kissaateqarneq tunngavigalugu malersuinermut atorneqaqqusaanngimmat, ataatsimeersuartut aatsaat aserfallatsaaliuinnginneq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani ataavartussamik ajoqusiisussanngorsimappat ilaasortamik ilaasortaajunnaarsitsisinnaassapput. Aserfallatsaaliugassat annikitsut pineqartillugit ataatsimeersuartut siulersuisut, aserfallatsaaliugassat piginneqataasup akiligaanik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut suliaritinnissaannut periarfissamik atueqqullugit peqqussavaat. Taamatut pisoqartillugu piginneqataasoq ilaasortaajunnaarsinneqassanngilaq.
Tamatumani pineqartoq ilungersunartuunersoq imaluunniit ilungersunannginnerunersoq naliliisarnissaq annertuumik pingaaruteqarpoq. Piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissaq akuliunnerummat annertooq, ataatsimeersuartut suliaminni tutsuiginartumik paasisaqarsimasariaqarput. Tassalu aserfallatsaaliuinissaq piginneqataasup suliaritikkusunngisaa, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata illuutaani toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit ataavartussamik ajoqusiisussanngortoq toqqaannartumik uppernarsaatissaqassaaq imaluunniit ilimatsaassisimaneq annertuujussalluni. Tassani pineqartoq assersuutigalugu tassaasinnaavoq imermut ruujori ussiitsoq piginneqatigiilluni inissiap ataaniittup natianik, toqqavianik imaluunniit qilaavanik ajoqusiisimasoq. Aamma siulersuisut aserfallatsaaliugassatut peqqussutigineqartoq suliarineqarsimanersoq suliarineqarsimannginnersorluunniit paasiniarlugu piginneqatigiilluni inissiamut iserniarneranni piginneqataasup itigartitsisimanera piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissamut tunngavigineqarsinnaavoq. Taamatut pisoqarsimappat, piginneqataasup aserfallatsaaliugassanik suliarinnitsissimannginnera ilimagineqarsinnaavoq. Taamaattumillu taamatut pisoqarnera qanorluunniit suliaq inerneqarsimagaluarpat ilungersuuttarialittut taaneqarsinnaavoq.
Pisut amerlanersaanni pissutsit ilungersuuttariaqannginnerit, taamattumillu ataatsimeersuartut piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsinissaannik pisussaaffiliinngitsut pineqartarput. Tamatumani allaat pissutsit utoqqatsissutissartallit pineqarsinnaapput, soorlu piginneqataasup aallarsimaneranik, taamaattumillu pingasoriarluni allakkatigut peqquneqartarsimagaluarluni nammineerluni aserfallatsaaliuinissamut periarfissaqannginneranik pissuteqartut. Taamaattoqartillugu tamatigut ataatsimeersuartut piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsisinnaassanngillat, siulersuisullu tassunga taarsiullugu piginneqataasup akiligaanik aserfallatsaaliugassat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut suliaritinnissaannut pisinnaatittaaffitsik atussavaat.
§ 80-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, tassungalu imm. 3-p piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 43, imm. 2 taarserpaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami ilaasortamik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannit ilaasortaajunnaarsitsisarnermi periaatsit malitassat nassuiaatigineqarput. Aalajangersakkami peqqussut inatsisitigut atuutsinneqassaguni qanoq iliorluni piginneqataasumut tunniunneqassanersoq allaaserineqarpoq. Tassalu allakkat nassiunneqartussat marluussapput. Pissutsini § 78, nr. 3-mi aamma 4-mi taaneqartuni, peqqussut aamma piginneqatigiilluni inissiamut piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut siulersuisunut ilaasortat marluk nammineerlutik tunniutissavaat. Piginneqataasoq pissarsiarineqarsinnaanngippat, siulersuisunut ilaasortat allakkap piginneqatigiilluni inissiamut, piginneqataasup atuisinnaatitaaffigisaanut tunniunneqarsimanera pillugu nalunaarut atsiussavaat. Nalunaarutip assilinera erngerluni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siulittaasuanut tunniunneqassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami paasissutissat, siulersuisut ataatsimeersuartulluunniit §§ 78 aamma 79 naapertorlugit nalunaarutaannut minnerpaamik ilaatinneqartussat taagorneqarput. Piginneqataasup ilaasortaajunnaarsinniarneqartup ilaasortaajunnaarsitsinissamut tunngavissanik tamakkiisunik, aammalu ilaasortaajunnaarsitsiniarneq akerlilerneqarsinnaanersoq pillugu misissuisinnaanissaa eqqarsaatigalugu aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Ilaasortaajunnaarsitsiniarnermik nalunaarut allagaassaaq, taamatullu paasissutissat ilaasortaajunnaarsitsiniarnermik nalunaarummut ilanngunneqartut allagaassallutik.
Attartortitsisup ilaasortaajunnaarsitsinissamut akerliliinerani Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmut nalunaarummi nr. 99-imi, 21. marts 1984-imeersumi kapitali 7, § 18 malinneqassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami atuisinnaatitaanerup kingusinnerpaamik qaqugukkut atorunnaarnissaa, tassalu piginneqataasoq qaqugu inissiamit nuussanersoq nalunaarneqarpoq.
Imm. 4-mut
Ilaasortaajunnaarsitsinissamik nalunaarutip nassiunneqarnerani suleriaaseq suna malinneqassanersoq ersarinnerulersinniarlugu, ilaasortaajunnaarsitsinissamik nalunaarutip atorsinnaassaguni tamatigut allakkatut nalinginnaasutut aamma tammatsaalisatut piginneqataasup najugaani allakkanik tigusisarfianut nassiunneqartarnissaa aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq.
§ 81-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni attartortut imaluunniit inigisanik attartortinneqartut peqqussut manna naapertorlugu piginneqataasumik ilaasortaajunnaarsitsisarnermut tunngatillugu piginneqataasumit pitsaanerusunik pisinnaatitaaffeqannginnissaat aalajangersarneqarpoq. Tamatuma nassatarisaanik ilaasortaajunnaarsitsineq attartortumut imaluunniit inigisamik attartortinneqartumut toqqaannartumik atuuttussanngortinneqassaaq. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni piginneqataappat, aammalu inuinnaq piginneqataappat, ilaasortaajunnaarsitsinermullu pissutaasoq suugaluarpalluunniit aalajangersagaq atorneqassaaq. Inissiamik attartortoq imaluunniit inigisamik attartortinneqartoq isumaqatigiissummik sumiginnaasimanngikkaluarpalluunniit, attartortitsinermut imaluunniit inigisamik allamut attartortitsinermut isumaqatigiissut atorunnaassaaq. Inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni sukkulluunniit atuuttumi maleruagassanut tunngatillugu, aalajangersakkap atuutilerneratigut Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip aalajangersagaq manna innersuullugu attartortumut attartornermut isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaavaat.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq piginneqataasumut ilisimatitsisussaatitaanermik imaqarpoq. Tassalu piginneqataasup ilaasortaajunnaarsinneqarneq pillugu attartortuni imaluunniit inigisamini attartortitani allakkatigut ilisimatittussaavaa. Ilisimatitsissummik nassiussinissamut pisussaatitaaffik aatsaat ilaasortaajunnaarsinneqarneq piviusunngorpat atuutilissaaq. Tassalu piginneqataasup peqquneqarnini naammassiniarnagu aalajangerpagu. Tunngaviatigut attartortup imaluunniit inigisamik attartortinneqartup peqqussuteqarnermut, ilaasortaajunnaarsinneqarnermik taamaalillunilu attartortitsinermut inigisamillu allamut attartortitsinermut unitsitsinermik kinguneqartussaanngitsumut tunngasorpiamik ilisimatinneqarnissaq soqutigisarinngilaat. Allakkatigut ilisimatitsissut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piumasaqaataani piffissaliussap naaneraniit kingusinnerpaamik ulluinnaat tallimat qaangiunnerini attartortup imaluunniit inigisamik attartortinneqartup najugaanut, allanik tigusisarfianut allakkatut naliginnaasutut aamma tammatsalisatut nassiunneqassaaq. Ilaasortaajunnaarsitsineq ingerlaannartumik pisimappat, allakkatigut ilisimatitsineq piginneqataasumut tunniunneqassaaq.
§ 82-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 44 taarserlugu.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami pisortat taarsigassarsiarititaasa akiligassanngortinneqartarnerannut tunngaviusut taagorneqarput. Tassani tunngaviuvoq, pissutsit aalajangersakkami taaneqartut pitillugit pisortat taarsigassarsiarititaat akiligassanngortinneqassasut, kisiannili pisuni aalajangersimasuni taarsigassarsiat akiligassanngortinneqanngiinnarnissaat aalajangissallugu Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni periarfissaqartut. Pisut ataatsimut isigalugit pisuni ataasiakkaani taarsigassarsiarititassat akiligassanngortinneqarnissaat iluaqutaanani artukkiinerusinnaavoq. Tamatumani pisup aalajangersimasup naliliiffigineqarnera tamatigut tunngavigineqartassaaq, aammalu pinngitsoorani immikkorluinnaq ittumik pisoqarsimassalluni. Aalajangersakkami qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut pissutsit maleruagassiuunneqarnissaat siunertarineqanngilaq, taamaallaalli taarsigassarsianut allanut aammalu pisinnaatitaaffinnut nalunaarsorsimasunut allanut naleqqiullugu qularnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissisimanerup erseqqissarneqarnissaa siunertarineqarluni
Nr. 1-4
Akiligassanngortitsisarnermut tunngaviusartut amerlanersaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik ersaripput, taamaattumillu taakkununnga atatillugu immikkut ittumik oqaaseqaateqartoqassanngilaq. Taamaattorli nr. 4-mut tunngatillugu oqaatigineqassaaq, tassani akiligassanngortitsisarnermut tunngaviusoq pisortat aningaasatigut isumannaatsumik aqutsinissaannik periarfissinniarlugit ilanngunneqarsimammat. Inuinnaat piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut pisortat ingerlatsinermut tunngatillugu tunngaviatigut sunniuteqarfigisinnaanngisaminnik aningaasarpassuarnik uninngasussanik aningaasaliisimapput aningaasaliisartussaallutillu. Tamatuma nassatarisaanik pisortat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni akisussaassuseqanngitsumik ingerlatsisoqarneratigut aningaasaqarnikkut annaasaqaratarsinnaapput.
Nr. 5-8
Tassanissaaq akiligassanngortitsisarnermut tunngaviusartut amerlanersaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik ersaripput, taamaattumillu tamatumunnga atatillugu immikkut ittumik oqaaseqaateqartoqassanngilaq. Taamaattorli nr. 8-mut tunngatillugu erseqqissaatigineqassaaq, aalajangersagaq marlunnut immikkoortitaammat. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutit kingumoortumik misissortinngippagit, kiisalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata ukiumoortumik naatsorsuutini pisortanut taarsigassarsititsisunut nassiutinngippagit, tamanna akiligassanngortitsinissamut tunngavigineqassaaq.
Nr. 9-12
Tassanissaaq akiligassanngortitsisarnermut tunngaviusartut amerlanersaat paatsoorneqarsinnaanngitsumik ersaripput, taamaattumillu tamatumunnga atatillugu immikkut ittumik oqaaseqaateqartoqassanngilaq. Taamaattorli nr. 9-mut tunngatillugu immikkut erseqqissaatigineqassaaq, suliat ingerlasarnerini aalajangersakkap pisariaqarnera paasinarsisimammat. Pisortat pisuni arlalinni paasisarsimavaat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ilaatigut aningaaserisup suliassaminik isumagisaqarnissamut piginnaanerisa amigarnerat, ilaatigullu aningaaserisup aamma piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kukkunersiuisuata akornanni attaveqatigiinnerup amigarnera pissutigalugit aningaasaqarnermik aqutsinerat naammattanngitsoq. Naatsorsuuserisarnermut maleruagassanut nalinginnaasunut naleqqiullugu naatsorsuusiorneq naammanngitsoq ataatsimut isigalugu uppernarsarneqarsinnaasumillu paasineqarpat, akiligassanngortitsisarnermut aalajangersagaq atorneqassaaq. Taamatut uppernarsaasariaqalerneq naatsorsuutinut najoqqutarisat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kukkunersiuisuanut saqqummiunneqartut amigaateqartorujussuunerini ikipallaarnerinilu pisinnaavoq, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata kukkunersiusisuata naatsorsuutinut najoqqutassat taaneqartut tunngavigalugit pissarsiariuminaannerat nalunaarutigippagu pisinnaalluni. Kukkunersiuisutut sulinermi kinaassusersiortuunnginnissaq naapertorlugu kinaassusersiunnginnissamut piumasaqaat, kukkunersiuisup nalunaaruteqarneratigut naammassineqassaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu taarsigassarsiat erniaqanngitsut akilersugassaanngitsullu taamaatinneqarnissaat sioqqullugu, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommuni pineqartoq iluarseqqullugu qaammammik ataatsimik piffissaliillutik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut peqqusissapput.
§ 83-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 45, imm. 1 taarserpaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piffissap naatsorsuusiorfiusup sivisussissaa, kiisalu ukiumi naatsorsuusiorfiusumi siullermi, imaluunniit piffissaq naatsorsuusiorfiusoq allanngortinneqarpat qaammatit 18-it tikillugit sivitsuinissamut periarfissiineq nassuiarneqarput.
Imm. 2-mut
Piginneqatigiilluni inissiat pillugit peqqussummut atuuttuusimasumut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata naatsorsuutaasa kukkunersiorneqarnissaannik piumasaqaateqarfiusumut sanilliullugu aalajangersakkami naatsorsuutit kingumut misissorneqartarnissaat aalajangersarneqarpoq, tamatumalu nassatarisaanik kukkunersiuisup pisussaaffii annikillineqarput, kisiannili piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasaqarnikkut inissisimanera pillugu paasissutissiisarnissaq pisariaqartinneqartoq qulakkeerneqarluni.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat kukkunersiuisutut nalunaarsorsimasumik imaluunniit kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisamik atorfinitsitsissanerluni toqqaasinnaavoq. Taamaattumik inuk taamaallaat naatsorsuuserinermik ilisimasaqartoq, imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsorneqartussatut kukkunersiuisutulluunniit naalagaaffimmit akuerisatut ilinniagaqarnerminik naammassinnissimanngitsoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni kukkunersiuisuutissallugu naammanngilaq. Inuit kukkunersiuisoqarfimmik ingerlatsinissamut akuersissummik arsaarneqarsimasut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni atorfinitsinneqassanngillat, pineqartoq suli kukkunersiuisutut imaluunniit kukkunersiuisutut naalagaaffimmit akuerisatut taaguuteqaraluarpalluunniit.
Kukkunersiuisoq kukkunersiuinermi allattaavinnut allattuisassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata siusinnerpaamik kukkunersiuisumik atuinissamut pisussaaffeqarnera taaneqarpoq, tassanilu piffissat marluk uku pineqarput: Piffissami pisinnaatitaaffiup nalunaarsorneqarnerani, imaluunniit piffissami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissiaataanik atuilerfiusumi.
Taamaattumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiini ataasiakkaani pisussaaffiup qaqugu atulernissaanut piffissarititaasut assigiinngissuteqarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaavoq.
Imm. 4-mut
Aalajangersakkami Naalakkersuisut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata missingersuusiornissamut, ukiumoortumik naatsorsuusiornissamut, oqaasertaliinissamut kisitsillu pingaarnerit allattornissaannut, taakkulu inissititernissaannut maleruagassanik aalajangersaasinnaanerat tunngavissiuunneqarpoq.
§ 84-imut
Aalajangersakkap piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 45, imm. 2 tamakkiisumik assigaa.
Aalajangersagaq naapertorlugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat, Namminersornerullutik Oqartussanit imaluunniit kommunimit taarsigassarsinermigut piginneqatigiilluni inissianik pisisimasoq, pisussaavoq ukiumoortumik naatsorsuutit ataatsimeersuartunit akuerineqarneranni erngerluni ukiumoortumik naatsorsuutit assilinerinik Namminersornerullutik Oqartussanut aamma kommunimut nassiussissalluni.
Namminersornerullutik Oqartusat kommunillu pisuni arlalinni piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ukiumoortumik naatsorsuutinik pissarsiniarneq ajornakusoortittarmassuk, aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Aalajangersakkap atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat ukiumoortumik naatsorsuutiminik tunniussinissamut pisussaaffilerneqarpoq, taamaalilluni pisortanit taarsigassarsititsisimasut sukkulluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata aningaasaqarnera ilisimasinnaassammassuk.
Taamatut paasissutissiinissamik kissaateqarneq Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip sulianut aningaasaliiffigisimasaminnut pissusissamisoortumik soqutiginninnerannik tunngaveqarpoq. Tassalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa, Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit kommunip aningaasaqarnikkut soqutigisaqarfigisaasa ingerlaavartumik tamakkiisumik malinnaaffigineqarnissaannik kissaateqarneq § 82, imm. 1, nr. 8-mit, pisunik pinartoqarfiunerusunik sammisaqarfiusumit allaaneruvoq.
Kapitali 13
Kapitali 13 ilaatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannik atorunnaarsitsisarnermut aalajangersakkanik nalinginnaasunik imaqarpoq, ilaatigullu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinik atorunnaarsinneqartunik, aammalu taamaattunut taarsigassarsititseriaaseq immikkut ittoq atorlugu inissiatut nammineq pigisatut tunineqartunut maleruagassanik immikkut ittunik imaqarluni.
§ 85-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni ataatsimeersuartut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaanik, aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataasa inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaannut aalajangiisinnaanerat.
Ataatsimeersuartut sukkulluunniit atorunnaarsitsinissamik aalajangiisinnaapput, tamatumunngalu maleruagassat nalinginnaasumik piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaani allassimasarput. Aamma ataatsimeersuartut sukkulluunniit piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaa, inissiaataasalu inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaat pillugu aalajangiisinnaapput.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerani inissianik ataasiakkaanik piginnittuuneq piginneqataasunut ataasiakkaanut tunniunneqassaaq. Piginneqataasut piginnittuulissapput aammalu illuutillit peqatigiiffianni ilaasortaalissallutik. Taamaalilluni piginnaatitaasumit pisussaatitaasumillu (piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianniit) inunnut aalajangersimasunik amerlassusilinnut tunniussineq pissaaq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaatiminik inissiatut nammineq pigisatut tunisinissani aalajangerpagu, tamatuma piginneqataasunit tamanit taperserneqarnissaa piumasarineqartoq. Piginneqataasut ataatsimeersuarnermi peqataasut tamarmik siunnersuummut akuersinissaat naammanngilaq. Assersuutigalugu piginneqataasut quliusimappata, qulit tamarmik akuersillutik taasisariaqarput.
Piginneqataasut aallaqqaammulli piginneqatigiilluni inissiamik pisiniarlutik aalajangersimasut, taakkulu tunngavigisaasa aserorneqannginnissaat illersorniarlugit aalajangersagaq ilanngunneqarpoq. Taakku piginneriaatsimut allamut nuunnissaannut, immaqalu aningaasanik amerlanerusunik inissiamut atuisussanngortinneqarnissaannik pisussaaffilerneqarsinnaassanngillat.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami atorunnaarsitsinerup inunnit marlunnik isumagineqarnissaa, taassumalu aappaata eqqartuussissuserisuunissaa akuersissummik pigisaqartoq, aappaatalu ataatsimeersuartunit toqqarneqarsimanissaa aalajangersarneqarpoq. Atorunnaarsitsinermi naatsorsuutit inaarutaasut piginneqatigiilluni inissiaatillit kukkunersiuisuanit kukkunersiorneqassapput, aammalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunilu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsititsisuusimappata, taakkununnga nassiutissallugit.
Imm. 4-mut
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerminut atatillugu, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnissaminik aalajangerneqarnerata nalaani pisuussutai ilanngaaseriikkat piginneqataasut akornanni angeqqatigiikkaarlugit agguarneqassapput. Aningaasanik agguaassinermi piginneqataasut ataasiakkaat peqatigiiffimmi piginneqataassutaannut naligititaasut tunngavigineqassapput.
Atorunnaarsitsinermut tunngaviusut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata malittarisassaanni, atorunnaarsitsinerup sunniutissaanik sukumiinerusumik nassuiaaffiusuni takuneqarsinnaapput.
§ 86-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami pisortat aningaasaleeqataassutissaat, inissianik nammineq pigisanik
nutaanik pisisut pisinnaatitaaffigisaat nassuiaatigineqarput. Aalajangersakkap
atuutilerneratigut pisisoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata
tiguseqqaarnermini sanaartornerminiluunniit aningaasartuutigisaanit inissiamut
piginneqataassutip akiata 40 %-anik taarsigassarsianik paarlaassinermut
taarsigassarsisinnaavoq, taakkuli annerpaamik inigisap annertussusaani kvadratmeterimut
5.400 koruuniussapput aammalu inigisaq annerpaamik annertussusaani 110
kvadratmeteriussalluni. Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommuni
taarsigassarsititsisuussapput, taasigassarsiallu tunniunneqarnerminni taarsigassarsiatut
taarserneqartut agguataarneqarsimanerat malillugu agguagaassapput.
Tamannalu imatut isumaqarpoq:
Inissianut nammineq pigisanut nutaanut aningaasalersuutissatut piginnittut tamarmik immikkut annerpaamik 5.400 koruunit x inigisap annertussusaa 110 kvadratmeterit = 594.000 koruuninik Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsisinnaassapput, taarsigassarsiat taarserneqartut agguarneqarnerisa assiginik agguarneqartunik.
Aallaqqaammut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat Namminersornerullutik Oqartussanit 40 %-imik aammalu kommunimit 26,66 %-imik taarsigassarsisimappat, paarlaassinermi taarsigassarsiarititat imatut agguarneqassapput:
Namminersornerullutik Oqartussanit: 5.400 koruunit x 110 x 40/66,66 = 356.436 koruunit.
Kommunimit: 5.400 koruunit x 110 x 26,66/66,66 = 237.564 koruunit.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat annerpaamik ukiunik 15-inik pisoqaassuseqarpat, taarsigassarsianik taarsiinissamut taarsigassarsititsisarnermi atugassarititaasut nassuiarneqarput. Tassalu paarlaassinermi taarsigassarsiat pisinermut isumaqatigiissutip atsiorneqarnerani ulluliussamiit ukiuni 15-ini erniaqartinneqassanngillat akilersugassaassanatillu, taarsigassarsiallu ukiumoortumik januaarip ulluisa aallaqqaataanni erniap kisitsisitaa 3 %-pointimik ilallugu ernialerneqartassapput, tamatumalu kingorna ukiuni qulini amerlaqatigiinnik aningaasartalerlugu akilersorneqassallutik. Ernialiisarneq ukiumut ataasiarluni januaarip ulluisa aallaqqaataanni pisassaaq, piffissami ernialiiffiusumi erniap kisitsisitaa 3 %-pointimik ilallugu annertussusilerneqartumik.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffii, piffissami atorunnaarsitsiviusumi ukiut 15-it sinnerlugit pisoqaassuseqartumi taarsigassarsianik taarsiinissamut taarsigassarsinermi taarsigassarsinermut atugassarititaasut pingaarnerit maleruagassiorneqarput. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa taamaattut taarsigassarsianik taarsiinissamut taarsigassarsiaat pisinermut isumaqatigiissutip atsiorneqarnerani ulluliussamiit ukiuni qulini erniaqartinneqassanngillat akilersugassaassanatillu, taarsigassarsiallu ukiumoortumik januaarip ulluisa aallaqqaataanni erniap kisitsisitaa 3 %-pointimik ilallugu ernialerneqartassapput, tamatumalu kingorna ukiuni qulini amerlaqatigiinnik aningaasartalerlugu akilersorneqassallutik. Ernialiisarneq ukiumut ataasiarluni januaarip ulluisa aallaqqaataanni pisassaaq, piffissami ernialiiffiusumi erniap kisitsisitaa 3 %-pointimik ilallugu annertussusilerneqartumik.
Imm. 4-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu aallaqqaammut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsiarititaasimasut aammalu taarsigassarsianik taarsiinissamut taarsigassarsiarititaasut aningaasartaasa assigiinngissutaat, inissiamik nammineq pigisamik pisisumit akilerneqassapput, taamatullu inissiamik nammineq pigisamik pisisup nammineerluni aningaasalersuutissat sinneri, soorlu aningaaserivimmit realkredittimilluunniit taarsigassarsinermigut isumagissallugit.
Siuliani imm. 1-imut nassuiaatini assersuusiarineqartumi, inissiamik nammineq pigisamik pisisup 456.000 koruunit (1.050.000 koruunit – 594.000 koruunit) aningaasanngorlugit akilertussaassavai. Aningaasalli taakku nalinginnaasumik realkredittimit aningaasalersorneqarsinnaapput, tamatumaniluunniit realkredit inissiap nammineq pigisap nalingata 60 %-iinnaannut taarsigassarsititsiniarluni aalajangeraluarpat.
Imm. 5-imut
Aalajangersakkami Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaasa piginneqatigiilluni inissiaatillit illuutaat qularnaveeqqusiullugu akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi naligiimmik inissillugit qulakkeerneqarnissaat aalajangersarneqarpoq. Taarsigassarsianut qularnaveeqqusiissut pisinermut akiusumut sinneruttumut aningaasalersuutissatut, matuma kinguliani killissarititassatut taaneqartut iluanni, inissiaq qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiat, akilereernerini akilerneqartussatut inissisimassapput. Taarsigassarsianut qularnaveeqqutitut qularnaveeqqusiussaqarluni taarsigassarsinermi allagartap naqeqqaarnera, aalajangersagaq manna naapertorlugu nalunaarsorneqarsimasoq uparuaaffigineqarsimanngitsorlu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmit tiguneqarpat aatsaat taarsigassarsiassat tunniunneqassapput. Qularnaveeqqusiisarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit aamma qularnaveeqqusiisinnaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut atorneqassapput.
Aalajangersagaq naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaat akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi taarsigassarsiat, aammattaaq inissiaq qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiaritinneqarsimappata aatsaat inissisimaffimminnit kingusinnerusumut inissinneqarnissaminnik akuersisinnaapput. Namminersornerullutik Oqartussat taarsigassarsiarititaat taarsigassarsiat allat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissittussatut akuersisinnaapput, aatsaat inissiap qularnaveeqqusiunneqarnerani niuernermut akiusup annerpaamik 90 %-ia, paarlaassinermut taarsigassarsiarititat annertussusaannik ilanngarneqarsimasut annertussusiliunneqarsimappat.
Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsiat qularnaveeqquserneqarnissaat qulakkeerniarlugu, pisisup taarsigassarsiaanut Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititaannit akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi sallinngortinneqartunik annerpaaffissatut killiliussaq ikkunneqarpoq.
Imm. 6-imut
Aalajangersakkami piginnittut nikinnerini taarsigassarsiat, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaanit salliutinneqartut annerpaaffissaat aalajangersarneqarput. Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaat taamaallaat taarsigassarsiat, aammattaaq inissiaq qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiarineqarsimasut akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissisimassapput.
Namminersornerullutik Oqartussanit aamma kommunimit taarsigassarsiat qularnaveeqquserneqarnissaat qulakkeerniarlugu, pisisup taarsigassarsiaanut Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunip taarsigassarsiarititaannit akilerneqartussanik tulleriinnilersuinermi sallinngortinneqartunik annerpaaffissatut killiliussaq ikkunneqarpoq
Piginneqatigiilluni inissiamiit inissiamut nammineq pigisamut allanngortitsinermut atatillugu niuernermi akiusoq pineqartoq apeqqutaatillugu, paarlaassinermut taarsigassarsiniarnermi inissiami akiitsut saniatigut inissiap nalinga qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsisoqarsinnaalissaaq. Paarlaassinermut taarsigassarsianut naleqqiullugu niuernermut naligititaasoq annertusiartortillugu, inissiami akiitsut saniatigut inissiap nalinga qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiarineqarsinnaasut amerliartussapput.
Assersuut:
Piginneqatigiilluni inissiaq 105 m2-nik annertussuseqartoq tapiiffigineqarsinnaatitaasut atorlugit 15.000 koruunit nalinginut sananeqarsimavoq, taamaattumillu inissiap sananeqarnerata akia tamakkiisoq 1.575.000 koruuniuvoq. Taakkunannga 1.050.000 koruunit pisortanit taarsigassarsiarineqarput. Piginneqataasup 7 %-it, tassalu 110.000 koruunit nammineerluni aallaqqaatissatut akilersimavai, aammalu peqatigiiffiup realkredittimut taarsigassarsinerani inissiamut 414.750 koruunit taarsigassarsiarineqarsimapput.
Niuernermi akigititaasoq 2.200.000 koruuninut nalilerneqarpat, taarsigassarsiat allat niuernermut naligititaasup tamakkiisup 90 %-iisa iluanniippata taakku akilerneqareernerini Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu taarsigassarsiarititaminnut qularnaveeqqusiissutaat akilerneqartussatut inissisimapput. Tassalu pisumi matumani inissiamut taarsigassarsiarititassat amerlanerpaaffissaat 1.980.000 koruuninut (2.200.000 koruunit 90 %-iinut) amerlassusilerneqarput.
Paarlaassinermut taarsigassarsiarititat siornatigut taarsigassarsiaasimasut (1.050.000 koruunit) aamma taarsigassarsiat nutaat (105*5400=567.000 kr.) assigiinngissutaannik annertussuseqassapput, katillugit 483.000 koruuniussallutik. Inissiamut piginneqataassummut aallaqqaammut realkredittimit taarsigassarsiaasimasut 414.750 koruuniniit 350.000 koruuninut apparsimappata, aammalu paarlaassinermut aningaasartuutit 150.000 koruuniuppata, taarsigassarsiassatut pisariaqartinneqartut katillugit (483.000 koruunit + 350.000 koruunit + 150.000 koruunit) 983.000 koruuniussapput. Taamaattumik inissiamut taarsigassarsinissamut annerpaaffissaq 1.980.000 koruuniummat, akiitsut nalingisa saniatigut (1.980.000 koruunit – 983.000 koruunit) 997.000 koruuninik taarsigassarsinissaq periarfissaqarpoq.
Imm. 7-imut
Inissiami akiitsut saniatigut inissiap nalinga qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsiat § 86, imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiarititat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqartussaannginnerat immikkoortumi erseqqissarneqarpoq. Illuliortiternernut aningaasalersuinermut aaqqissuussami inuit amerlanerusut namminneerlutik inissianik imminnut pilersorsinnaalernissaasa qulakkeerneqarnissaa siunertarineqarpoq. Taamaattumik aaqqissuussinermi pisortat taarsigassarsiarititaat taarsigassarsiatut uninngatikkallarneqartussatut, ukiuni 20-ni siullerni erniaqanngitsutut akilersugassaanngitsutullu tunniunneqartarput, siunertarineqarmat taarsigassarsisup taarsigassarsiai allat, tassalu aningaaserivimmit imaluunniit realkredittimit taarsigassarsiai ukiuni taakkunani 20-ini akilersorneqassasut. Tamatuma kingorna pisortat taarsigassarsiarititaat akiligassanngortinneqassapput, ukiunut 15-inut aningaasartaat amerlaqatigiinnut agguarlugit akilersorneqassallutik. Taarsigassarsianik akilersuinissap marluinngorlugit immikkoortinneqarneranni, akilersuinermi nammagassat annikinnerunissaat ingerlaavarnissaallu qulakkeerniarneqarpoq.
Taarsigassarsialik inissiamik illumilluunniit sanasimaguni, tamatumunngalu atatillugu pisortat aningaasaleeqataassutissaannik tamakkiisunik pissarsisimaguni, taamatullu 810.000 koruuninik realkredittimit ukiuni 20-ni akilersugassanik taarsigassarsisimaguni, realkredittimut taarsigassarsianut ukiumut akiligassat ilanngaaserneqanngitsut 60.750 koruuniussapput, tassalu qaammammut 5.062,50 koruuniussallutik. Assersuutigalugu ukiut tallimat qaangiunnerini inissiami akiitsut saniatigut inissiaq 375.00 koruuninik naleqartoq paasinarsissappat, aammalu pisortat taarsigassarsititsisuusimasut inissiami akiitsut saniatigut inissiap nalinga qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsisinnaaneq akuerisimappassuk, taarsigassarsiallip qaammammut akiliutai ilanngaasigaanngitsut 2.343,75 koruuninik ilasussaapput, tassalu qaammammut akiliutit ilanngaasigaanngitsut 46,3 procentinik qaffattussaallutik.
Aaqqissuussinermi mianersuunniarneqartoq pingaarneq eqqarsaatigalugu, pisortanit taarsigassarsititsisuusimasut akiitsut annertusineqarnissaannut peqataassappata akuersissappatalu, tamatumalu nassatarisaanik taarsigassarsiallip ukiut 21-ssaanniit pisortanit taarsigassarsiami saniatigut taarsigassarsianut allanut akilersuilissappat, tamanna mianersuunniarneqartumut uniuuttussaavoq.
Inissiami iluarsaassinernut, pitsanngorsaanernut alliliinernullu taarsigassarsiat akilerneqareernerini § 86, imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat akilerneqartussatut inissinneqarnissaat aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Tamanna tunngavigalugu inissiap nalinganut qaffaataasumik inuulluataarniutinik, soorlu uffarfinnik supoortulinnik, aalartitsivinnik (sauna), igaffimmi uffarfimmilu atortunik akisuunik nutaanik iluarsaassinernut pitsanngorsaanernullu taarsigassarsiarititat siulliullutik akilerneqartussanngussapput, kisiannili aatsaat inissiap nalingata qaffasinnerulerneranik kinguneqartumik annertussusilerneqarsimagunik. Taarsigassarsiallip assersuutigalugu uffarfimmik aalartitsivimmik 39.000 koruuninik akeqartumik ikkussinerani, inissiap niuernermi nalingata 5.000 koruunit, tassalu uffarfiup nalinginnaasup nalinga sinnerlugu qaffannissaa qulakkeerneqarsinnaanngilaq.
Tamatuma peqatigisaanik § 86, imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat aamma inissiami alliliinernut taarsigassarsiat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissinneqarnissaat aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq. Inissiap allilerneqarnera inissiami alliliissutissat kvadratmeterinngorlugit imaluunniit inissiap pisoqaassusaanut killiligaanngilaq.
Aalajangersagaq naapertorlugu § 86, imm. 1 naapertorlugu taarsigassarsiat inissiami aningaasartuutiviusut uppernarsarneqarsimasut tunngavigalugit iluarsaassinissamut, pitsanngorsaanissamut alliliinissamullu taarsigassarsiarititat akilerneqareernerini akilerneqartussatut inissisimapput, tassanilu inissiap nalimigut qaffaatissaatut missiliorneqartut pineqanngillat.
Imm. 8-imut
Aalajangersakkap atuutilerneratigut illuut minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmasersimassaaq. Tamatumunnga soorunami piginneqatigiilluni inissiat soorlu nungullutik ikuallakkaluarpata, aammalu illut sillimmaserneqanngippata Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu sillimmasiissutaasa naleqartussaannginnerat pissutaavoq. Inissiat tamarmik immikkut imaluunniit illuutillit peqatigiiffiat aqqutigalugu sillimmaserneqarsinnaapput.
§ 87-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Aalajangersakkami inissiamik nammineq pigisamik pisisup piginneqatigiilluni inissiap inissiatut nammineq pigisatut tiguneqarneranut atatillugu aningaasartuutinut akiliisussaanera aalajangersarneqarpoq, taakkununnga teknikkikkut aningaasaqarnikkullu siunnersorteqarnermut, inatsisilerituumik siunnersorteqarnermut, allaffissornermut, aningaasalersuinermut siunnersorteqarnermut, aningaasalersuinermut, piginnittuunermut uppernarsaatip aamma suliarineqarnerinut kiisalu naqissusiinermut uppernarsaatinut aningaasartuutit ilaallutik.
Aalajangersakkami pisisup illuummik niueruteqarnermut atatillugu aningaasartuutissanik nammineerluni akiliisussaaneranut tunngavissat nalinginnaasut malinneqarput, tassanili pisisup kisimiilluni piginnittuunermut uppernarsaatip suliarineqarneranut, kiisalu teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naliliinermut akiliinissaa pineqanngillat. Taamatut aaqqiinissaq aamma Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu iluaqutaasinnaasunik atugaqartitsillutik taarsigassarsititsisussaammata naammaginartutut isigineqarpoq.
§ 88-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami paarlaassinermut taarsigassarsiarititat piginnittut nikinneranni akiligassanngortinneqartannginnissaat aalajangersarneqarpoq, tamatumunngalu pisortanit taarsigassarsititsisut pigisanik aalaakkaasunik qilersorsimanngitsumik tunisisarnermut nalinginnaasumut soorunami akornutaasariaqannginnerannik pissuteqarpoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami imm. 1-imi ilaatinneqartussaanngitsoq aalajangersarneqarpoq, taannalu malillugu pisortanit taarsigassarsianik taarsiinissamut taarsigassarsiarititaassat tamatigut akiligassanngortinneqartarnissaat pineqarpoq:
1) Taarsigassarsianut erniat akilersuutillu akilerneqanngippata, aammalu tamanna pillugu allakkatigut akileeqqusissutip taarsigassarsialimmit tiguneqarneraniit kingusinnerpaamik ullut arfineq marluk qaangiutsinnagit taarsigassarsisup akiitsut akilinngitsuukkat akilersimanngippagit.
2) Taarsigassarsiallip inissiaq nammineq pigisaq naammaginartumik aserfallatsaalinngippagu, aammalu taarsigassarsititsisimasumut qularnaveeqqusiissut ajorseriarsinnaappat.
3) Inissiaq nammineq pigisaq inissianik attartortitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni sukkulluunniit atuuttumi piumasaqaatit uniorlugit attartortinneqarpat imaluunniit ineqartumit inummut allamut attartortinneqarpat.
4) Inissiaq minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranilu ajoqusernissamut sillimmaserneqarsimanngippat.
Imm. 3-mut
Aalajangersagaq naapertorlugu taarsigassarsiallip piffissap qanorluunniit ilinerani paarlaassinermut taarsigassarsiat ernialersorneqartut, erniaalli akilerneqanngitsut akilersinnaavai.
§ 89-imut
Aalajangersakkap najoqqutassatigut allannguuteqartinneqarluni piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 1-imi, 31. oktober 1991-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqartumi § 46, imm. 2 assigaa.
Imm. 1-imut
Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat atorunnaarsinniarlugu aalajangerpat, tamatumunngalu peqatigitillugu inissiat inissiatut nammineq pigisatut tunioqqarnissaat aalajangerneqanngippat qanoq pisoqarnissaa isummerfigineqarpoq. Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata inissiaataat tunniussinissaq sioqqullugu pisortat attartortittakkatut inissiaatigisimappatigit aalajangersagaq aatsaat atorneqassaaq. Taamaattumik piginneqatigiilluni inissiat, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata nutaatut sanatissimasaat pineqanngillat.
Aalajangersakkap ulluinnarni atorneqangaatsiarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Aalajangersakkami piginneqatigiilluni inissiaataasimasut piginnittuusimasunut, tassalu Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit kommunimut tunniunneqarlutik inissiatut attartortittakkatut nalinginnaasutut atorneqalernissaat aalajangersarneqarpoq. Piginneqataasut attartortutut inissiani najugaqaannarnissartik pisinnaatitaaffigaat. Attartortitsisup attartortitsinissamik isumaqatigiissusiornermut atatillugu qaammatini sisamani inissiamik attartornermut akiliutissap nalinganik (qaammammi ataatsimi attartornissamut siumoortumik akiliut, kiisalu qaammatini pingasuni attartornerup nalinganut qularnaveeqqusiissut) akiliisoqarnissaa piumasarisinnaavaa. Ikaarsaarnermut atatillugu apeqqutissaasinnaasut imm. 2-mi piginnaatitsissut naapertorlugu Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Imm. 2-mut.
Aalajangersagaq piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata atorunnaarsinneqarnerani peqatigiiffiup inissiaataasa inissiatut attartortittakkatut nalinginnaasutut atorneqalernerinut atatillugu Naalakkersuisut maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaanissaannut piginnaatitsissutaavoq. Aalajangersagaq piginnaatitsissutitut isumaqartinneqarpoq, tassanilu ilaatigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiannut taarsigassarsiarititaasimasut aammalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata piginnittunngortullu akornanni aningaasaqarnikkut iluarsisassat assigiinngitsut qanoq pineqarnissaat pillugu aalajangersaasinnaanissaq periarfissiissutigineqarpoq.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa atorunnaarsinneqartut tamatumunnga peqatigitillugu inissianik inissiatut nammineq pigisatut tunineqarnissaannik aalajagiingiitsut amerlanissaat naatsorsuutigineqanngimat, suliariaasissanut maleruagassat sukumiinerusut Inatsisartut peqqussutaannut naleqqiullugu allaffissornermi malitassaanerusutut isigineqarsinnaapput. Tamanna tunngavigalugu taamatut ilusilerneqarput.
§ 90-imut
Inatsisartut peqqussutissaata 1. juli 2008-mi atuutilernissaa siunnersuutigineqarpoq, atuutsitsilernermullu peqatigitillugu piginneqatigiilluni inissiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq, piginneqatigiilluni inissialiortiternermi akuersisarnerup ingerlasarnera pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 35, 27. august 1990-imeersoq kiisalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni malittarisassat nalinginnaasut pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 13, 25. juni 1992-imeersoq atorunnaarsinneqarnissaat siunnersuutigineqarluni.
Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataasa attartortittakkat teknikikkut aningaasatigullu nalilivigineqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 12. maj 2003-meersoq, Inatsisartut peqqussutissaat manna naapertorlugu aalajangersaanikkut allanngortinneqarnissami atorunnaarsinneqarnissamilu tungaanut atuutiinnassaaq.
§ 91-imut
Aalajangersagaq ikaarsaarnermut aalajangersagaavoq, tassanilu piginneqataassutit pioreersut akiisa annerpaaffissaasa naatsorsorneqartarnerat nassuiaatigineqarpoq.
Maleruagassat maannamut atuussimasut naapertorlugit akip annerpaaffissaatut naatsorsorneqartoq, siunnersuummi aalajangersakkat malillugit akit annerpaaffissaata nutaap kingusinnerusukkut naatsorsorneqarnerani siunnersuummi § 68, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu nammineq aallaqqaatissatut akiliutissamut naleqqiunneqassaaq. Maleruagassat maannamut atuuttuusimasut malillugit akip annerpaaffissaatut naatsorsorneqartoq, matuma kinguliani siunnersuummi matumani aalajangersakkat malillugit piginneqataanermut uppernarsaatip akiata annerpaaffissaanik naatsorsuinissamut assersuusiami, ukioq 1-imi aallaqqaammut aningaasartaliussatut ikkunneqassaaq:
Matuma kinguliani assersuusiaq taassumalu nassuiarneqarnera tamatuminnga takutitsissutaavoq:
Maleruagassat atuuttut naapertorlugit akip annerpaaffissaa imatut naatsorsorneqarpoq:
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffianni piginneqataassummik tunniussinermi akiusoq, piginneqataasup nammineerluni akiliutaanit, ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialersorneqartunit annertunerussanngilaq, taakkununngalu ilassutigineqassaapput:
1) inissiami pitsanngorsaanerup, ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialerneqartup nalinga.
2) aserfallannernut aserfallatsaaliuisimannginnermullu ilanngaatit,
3) piginneqataasup piginneqataassutaani inissiap sananeqarneranut pisiarineqarneranulluunniit taarsigassarsianut akilersuutit ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialerneqartut, aamma
4) illuummi piginneqataassutip nalimigut qaffaatai, Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit naapertorlugit piginneqataasup nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutai, akilersuutinut akiligai kiisalu 1) aamma 2) naapertorlugit naatsorsuinerup inerneri tunngavigalugit naatsorsorneqartut.
Aalajangersagaq pingaarnersiukkat uku malillugit agguarneqarsinnaavoq:
1) Piginneqataassut, ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialerneqartoq, aamma Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit naapertorlugit iluarsineqartoq.
2) Inissiami pitsanngorsaanerup, ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialerneqartup nalinga, Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit naapertorlugit iluarsineqartoq.
3) Piginneqataasup piginneqataassutaani inissiap sananeqarneranut pisiarineqarneranulluunniit taarsigassarsianut akilersuutit ukiumut erniap kisitsisitaanik 3 %-imik ilaqartinneqartumik ernialerneqartut aammalu Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit naapertorlugit iluarsineqartut.
4) Aserfallannernut aserfallatsaaliuisimannginnermullu ilanngaatit, Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit naapertorlugit iluarsineqartut.
Aalajangersakkat atuuttut naapertorlugit piginneqataassummut uppernarsaatip akiata annerpaaffissaata naatsorsorneqarnissaanut assersuut paasiuminarsagaq:
Nassuiaat: Erniat kisitsisitaat 3,25 %-inut aalajangerneqarpoq, aammalu sanaartornermut aningaasartuutinut tunngavilersuutit ukiumut 3 pointinik qaffattarput.
Piginneqataassutip akiata annerpaaffissaanik naatsorsuisarnermut maleruagassanut atuuttuusimasunut naleqqiullugu aalajangersakkami matumani pineqartut makku pingaartumik allannguuteqartinneqarput:
Siunnersuummi matumani aalajangersakkat naapertorlugit piginneqataassummut uppernarsaatip akiata annerpaaffissaata naatsorsorneqarnissaanut assersuut paasiuminarsagaq:
Nassuiaat: Erniat kisitsisitaat 3,25 %-inut aalajangerneqarpoq
Maleruagassanit nutaanngitsuniit nutaanut ikaarsaarnermi assersuut tamakkiisoq paasiuminarsagaq.
Nassuiaat: Erniat kisitsisitaat 3,25 %-inut aalajangerneqarpoq
Siuliani assersuummi takuneqarsinnaasutut 2007-ip naanerani (2008-p aallartinnerani) naligititaasoq iluarsiinissamut tunngavigineqassaaq.
§ 92-imut
Aalajangersagaq ikaarsaarnermut aalajangersagaavoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tigusaqareersimasut, kisiannili taarsigassarsiassaat suli akilerneqarsimanngitsut, Naalakkersuisunut qinnuteqarnermikkut aningaasaliissutissanit annerusut realkredittimit taarsigassarsinikkut aningaasalersorneqarsinaanerinut akuerineqarnissaannik qulakkeerisussaq.
Tassalu aalajangersakkap ulluinnarni atuutsinneqarnerani nammineerluni aallaqqaatissatut akiliutissat appartinneqassaapput, tassani aningaasalersuutissanit annerusut realkredit aqqutigalugu aningaasalersorneqartussaammata. Taamaattumik akiitsutigut nammagassat piginneqataasunit ataasiakkaaniit avataaniit taarsigassarsititsisumut, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata taarsigassarsivigisaanut nuunneqassapput.
§ 93-imut
Aalajangersagaq ikaarsaarnermut aalajangersagaavoq, taannalu malillugu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiisa Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsititsinissamik neriorsuummik tigusaqareersimasut, kisiannili taarsigassarsiassaat suli akilerneqarsimanngitsut, Naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu qinnuteqarnermikkut taarsigassarsitinneqarnissamik neriorsuut pissarsiartik Inatsisartut peqqussutaanni matumani maleruagassat malillugit taarsigassarsinissamik neriorsuummik taarsersinnaavaat.
Piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiinut arlalinnut tamanna aningaasaqarnikkut annertuumik sunniuteqarsinnaavoq, siunnersuutip matuma atuutilerneratigut aningaasalersuisarnermut aningaasartassarititaasut nutaat atorneqartussanngussammata.
Tamatuma nassatarisaanik piginneqataasoq sanaartornermut aningaasartuutit tapiiffigineqarsinnaasut 5%-iinnaannut nammineerluni aallaqqaatissatut akiligassaqalersussaavoq, piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat siunnersuummi annertussusissatut aningaasartassatullu aalajangerneqartut iluanni sanaartornermut aningaasartuutit tapiiffigineqarsinnaatitaasut tamakkiisut 20 %-iinik Namminersornerullutik Oqartussanit kommunimillu taarsigassarsisinnaalissaaq, kiisalu piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiata sanaartornermut aningaasartuutit tapiiffigineqarsinnaatitaasut sinnerinut aningaasatigut killiligaanngitsumik realkredittimit aningaasalersorneqarnissani angusinnaalissavaa.
Taamaattumik tassani taarsigassarsiarititassat amerlassusissaat taarsigassarsiarititassallu procentissaat kisimik atuutiinnassapput, peqqussutip atuutilerneratigut piginneqatigiilluni inissiaatillit peqatigiiffiat aalajangersakkani allani tamani pineqartunut ilaalertussaammat.