30. august 2007

UKA 2007/36

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nassuiaatit nalinginnaasut

1. Inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutaa

Inatsisissatut siunnersuutip tunuliaqutitut siunertaraa kalaallit kinaassusaanni oqaluttuarisaanerannilu pingaarutilittut Kalaallit Nunaanni qallikkut kulturikkut kingornussap isumannaarnissaa saqqumilaartinnissaalu, aammalu kulturikkut kingornussap ataatsimut pissarsiviusinnaanissaata salliutilernissaa. Tassani kalaallit imminnut paasinninnerannut, ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut aammalu inuutissarsiornermik ingerlatsinermi, soorlu takornariaqarnikkut atorluaanissamut periarfissaqartoq.

Inuiaqatigiit sukkaqisumik ineriartornerata nalaani qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik illutoqqanillu eqqissisimatitassanngortitsinissamik inatsisiliorneq ukiuni arlaqartuni uninngasimavoq. Qanganitsat eriagisassat ataavartumik pitsaanngitsumillu sunnerneqarput ukiut ingerlaneranit, silap pissusaanit inuiaqatigiillu allanngoriartornerannit. Sanaartorfissatut aammalu inuutissarsiornermut sunngiffeqarnermullu nuna atugassatut naatsorsuussaq annertusiartorpoq. Kulturikkut eriagisassat innimigineqarnissaat inatsi-sartut inatsisaata qulakkeertussaavaa, qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqat pingaarutillit piuinnarnissaat, taamatullu suliniutinik allanik ingerlatsisinnaanissamut periarfissiiniarluni qanganitsat eriagisassat ilaasa piiarneqarsinnaanissaat. Inatsisissatut siunnersuummi uani Naalakkersuisut siunertaraat nalitsinnut naapertuuttumik inatsisiliornissaq, siunissami ineriartortitseqqinnissamut periarfissiisumik.

Nunarsuarmioqatigiit eqqarsaatigalugit Malta-mi Europaråd-ip isumaqatigiissutaa (European Convention on the Protection of the Archaelogical Heritage CETS no. 143, 16. januar 1992-imeersoq) atuuppoq. Malta-mi isumaqatigiissut Danmarkip atsiorsimavaa Kalaallit Nunaannulli atuuttilersinnagu. Isumaqatigiissutip 2004-mi Naalakkersuisunut saqqummiunneqarneranut atatillugu nalilerneqarpoq Kalaallit Nunaat inatsisillu isumaqatigiissummi piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsut.

Nunanut allanut sanilliuffigisartakkatta killiffiinut naapertuuttumik, nunami maani ulloq manna tikillugu inatsisiliortoqarsimanngilaq. Una inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq siunertaralugu inatsisit atuuttut iluarsiiviginissaat, uagut nammineq piumasaqaatitsinnut naammassinnittumik, aappaatigullu Malta-mi isumaqatigiissummut ilanngunnissamut periarfissiisumik.

Inatsisissatut siunnersuutip taarsissavaa Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu Landstingip inatsisaa nr. 5/1980, 16. oktober 1980-imeersoq.

2. Maleruagassat atuuttut

Inatsit atuuttoq tassaavoq Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu Landstingip inatsisaa nr. 5/1980, 16. oktober 1980-imeersoq, allanngortinneqartoq Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4, 20. oktober 1983-imeersukkut.

Inatsisartut inatsisaat ullumikkut atuuttoq ilusilerneqarpoq inatsisiliat ataatsimoortumik suliat ilaattut, tassanilu ataatsimut pineqarlutik kulturikkut kingornussat inuit pilersitaat, pinngortitamik innarlitsaaliineq aammalu uumasunik eqqissisimatitsineq. Taaneqartuni kingullerni marlunni inatsisiliornerit naleqqussarneqartuarsimapput, misilittakkat, paasisat nutaat pissutsillu allannguuteqarnerinut naapertuuttunik, kisianni qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peer-neqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqat eqqissisimatinneqarnerinik inatsit 1983-imili allannguisoqarmat inuit pilersitaannik kulturikkut kingornussat pillugit inatsit piorsaqqinneqarsimanngilaq.

Inatsisartut inatsisaaat ullumikkut atuuttoq, kapitalinik pingaarnernik pingasunik immikkoortoqarpoq: kapitali 1, qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit maleruagassiortumik, kapitali 2, illutoqqat, iliveqarfiit, illutoqqat immikkoortui aammalu inussuit, kiisalu kapitali 3, kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassanngortitaasarneri namminerisamik pisarpoq, takussaanerannut, pisoqaassusaanut il.il. piumasaqaatit naammassineqarsimatillugit. Illutoqqanik assigisaannillu eqqissisimatitassanngortitaanissaannik aalajangersaaneq pitinnagu, eqqissisimatitassanngortitaanissaannik suliniuteqarneq aallarteqqaarneqassaaq. Kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasuni aalajangersaaneq eqqarsaatigalugu illutoqqat pillugit maleruagassiat assigalugit ingerlatsisoqarpoq.

Inatsisartut inatsisaat ullumikkut atuuttoq, inuit pilersitaannik kulturikkut kingornussanik isumannaariniarnermut annikitsumik sinaakkusiivoq. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqat eqqissisimatitassangortitaaneranni pissutsit ilaat erseqqissumik maleruagassiuunneqarsimanngillat. Assersuutigalugu suliamik sumilluunniit killiliussap iluani ingerlatsineq inerteqqutaavoq, qanganitsanik eriagisassanik innarliiguni. Inatsimmilli imaluunniit allani nassuiaateqarfiusuni erseqqinnerusumik tikinneqanngilaq qanganitsanik eriagisassanik innarliineq suunersoq. Inatsisinik atuineq qiviaraanni eqqarsarnartoqarpoq, pingaartumik inatsisinik unioqqutitsineq kinguneqartinneqarsinnaammat.

Inatsisartut inatsisaata ullumikkut atuuttup 1. januar 1981 aallarnerfigalugu atuutilersup ki-ngorna, amerlasuutigut pisoqartarsimavoq, inatsimmi aalajangersaaffigineqanngitsunik. Suleriaatsit aalajangersimasut annikitsuinnarmik atuutilersimapput. Inatsisartut inatsisaata ullumikkut atuuttup aalajangersaavigaa assaanermut atasumik qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik naammattuuisoqartillugu sulineq unitsinneqassasoq, aalajangerneqarlunilu misissuineq aallartinneqassanersoq. Inatsisartulli inatsisaanni aalajangerneqanngilaq misissuineq Nunatta Katersugaasivianit ingerlanneqartoq kimit akilerneqassanersoq. Namminersornerullutik Oqartussat imaluunniit suliffeqarfik attuumassuteqartoq sanaartortitsisuutillugit, aalajangersimasumik suleriaasiuvoq qanganitsat eriagisassat isumannaarnerannut atasumik misissuinermi aningaasartuutit sanaartortitsisumit matussuserneqartassasut.

Inatsisartut inatsissaattut siunnersuut manna suliarineqarpoq suleriaasiulersimasut inatsisinngortinnissaat siunertaralugu kiisalu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illutoqqallu pillugit inatsisip pissutsinut malinnaatinneqalernissaa, misilittakkat, paasisat nutaat, nunarsuarmi suleriaatsit aammalu pissusiviusut eqqarsaatigalugit.

3. Siunnersuutip imarisaa

Inatsisissatut siunnersuut 5-inik kapitaleqarpoq.

• Kapitali 1: Siunertaa nassuiaatillu
• Kapitali 2: Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut
• Kapitali 3: Illutoqqat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaaru-tillit
• Kapitali 4: Pisortat arsaarinninnerat taarsiinertalik aamma naammagittaalliornisssamut periarfissat
• Kapitali 5: Pineqaatitsissutit
• Kapitali 6: Atortuulersitsineq il.il.

Kapitali 1-ip erseqqissarpai kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitassanngortitaanissaannik inatsisissatut siunnersuutip pingaarnertut siunertai. Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat tamarmik siunertanut taakkununnga tunngapput. Aammattaaq kapitalip imarai kulturikkut eriagisassat suunersut.

Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut kapitali 2-mi maleruagassiuunneqarput. Nutaatut taaneqassaaq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersimasumik pisoqaassusillit siornatigutut namminerisamik eqqissisimatitassaajunnaarmata. Qanganitsat eriagisassat erseqqinnerusumik suussusilikkat, ilaatigut nunasiaalernerup kingornatigut tupeqarfikuusimasut aammalu inussuit eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaapput eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliniuteqarneq aatsaat aallartinneqarpat. Ullumikkut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu massakkut periarfissaalerpoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassangortitaanerisa atorunnaarsinneqarsinnaanera, soorlu qanganisaq eriagisassaq aserorsimappat.

Nunamik assaanermut atasumik pilersaarusiornermi piareersarnermilu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarnissaat eqqarsaatigalugu ullumikkut Nunatta Katersugaasiviata aammalu nunap atorneqarneranut oqartussaasut allallu susassaqartut nunap pisuussutaanik atuisut akornini suleqatigiinneq ilusilerneqassaaq. Kiisalu pingaartinneqarpoq sanaartortitsisup nunamik assaaneq annertooq pilersaarusiortillugu Nunatta Katersugaasivianik akulerutsitsisarnissaa.

Siunertaavoq qanganitsat eriagisassat piuinnarnissaat aammalu ilisimasatigut katersuivigineqarnissaat qitiutinneqassasoq, saniatigut nunamik assaanerit sanaartornerillu periarfissinneqarnissaat. Inatsisissatut siunnersuutip qanganitsanik eriagisassanik misissueriaatsit 3 immik-koortippai. Allagaateqarfitsigut nakkutilliineq, qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut sumiiffiup iluani sumiinnerannik takutitsisoq. Attakusiornermik ilinniarsimasut ornigullutik sumiiffinnik takusaaneri. Takusaaneq tamanna pinngitsaaliissutaanngilaq, sanaartortitsisumit qinnutigineqartarlunilu akilerneqartussaq. Kiisalu attakusiuunit misissuineq, ilaatigut qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik nassaanik assaaneq. Attakusiuunit misissuineq sanaartortitsisumit akilerneqassaq imaluunniit nunamik assaatitsinermik akiliisissusamit akilerneqassalluni. Aammattaaq inatsisissatut siun-nersuut pinngitsuuisinnaanermik imaqarpoq, taanna malillugu attakusiuut misissuinerannut aningaasartuutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisunit akilerneqarsinnaalluni.

Kapitali 3-p erseqqissarpaa, sanaartukkat kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasuni eq-qissisimatitassanngortitsinissamik siunertaqarluni suliniutit qanoq ingerlanneqartarnissaat. Ullumikkut aalajangersakkanut sanilliullugu, illuttoqanik eqqissisimatitassanngortitsisoqar-sinnaalissaaq tamatumani illuttoqaq tamarmi, illuttoqap isikkua imaluunniit illuttoqap sannaasa ilai ataasiakkaat pineqarsinnaallutik. Tamatumuuna periarfissaqalerpoq aalajangersimasunik eqqissisimatitassanngortitsisinnaaneq, taamalu eqqissisimatitassanngortitsinerup naapertuutinngitsumik killiliisinnaanera pinngitsoortillugu.

Kapitali 4-p imarai pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq aamma inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangiinerit naammagittaalliuutigineqarnissaannut periarfissat.

Kapitali 5-ip erseqqissarpaa aalajangersakkat assigiinngitsut unioqqutinneqarneri akiliisitaasussanngortinneqaataasinnaasut.

Kapitali 6-ip imaraa atortuulersitsineq pillugu aalajangersakkat.

Inatsisissatut siunnersuummut atasumik pingaarutilittut malugineqassaaq siullertut aalajangiisussaq tassaammat Nunatta Katersugaasivia apeqqutini pineqartuni qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqanut kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasuni ilisimasaqarfiummat. Aalajangiinerit tamarmik Naalakkersuisunut naammagittaalliutigineqarsinnaassapput. Naammagittaalliuutit ulluinnarni Kultureqarnermut Pisortaqarfimmit suliarineqartassapput.

4. Allaffissornikkut aamma aningaasaqarnikkut pisortanut sunniutaasut

Allaffissornikkut sulianik ingerlatsinerup annerpaartaa Nunatta Katersugaasivianiit ingerlanneqassaaq, kiisalu Kultureqarnermut Pisortaqarfik naammagittaalliuuteqarfiusinnaalluni.

Inatsisissatut siunnersuutip pisortat, ilaatigut nunamik aatsitassanillu atuinermut oqartussat, Nunatta Katersugaasivianik suleqatiginninnerat ilusilersuiffigaa, pingaartumik nunamik assaanerit aamma qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqarsaatigalugit. Suleqatigiinneq tamanna ullumikkut ingerlareermat, naatsorsuutigineqanngilaq allaffissornikkut annertuumik kinguneqarnissaa.

Inatsisissatut siunnersuut malillugu suliassanut immikkut atugassanik 2008-mut aningaasanut inatsisip suliarineqarneranut atatillugu konto pingaarnermi 40.14.11 Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut malillugu suliassat makkuupput:

• qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut nalunaarsorneqarnissaat, tak. § 8, imm. 1,
• qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut inatsisissatut siunnersuut tunngavigalugu eqqissisimatitassanngortitaasimasut nakkutigineqarnissaat, tak. § 8, imm. 2,
• aningaasanut inatsimmi aningaasaliissutit iluini qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut pingaarnersaasa aserfallatsaalineqarnissaat, tak. § 8, imm. 3,
• attakusiuut misissuinerinut aningaasartuutit akilerneqarsinnaanerat pillugu immikkut aalajangersagaq, tak. § 10, imm. 4,
• illutoqqami eqqissisimatitasassanngortitami aserfallatsaaliuinermut imaluunniit sa-naartornermut imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffimmi pingaarutilimmik sanaartornermut aningaasartuutit aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutit iluanni aningaasartuuteqarsinnaaneq, tak. § 14, imm. 3,
• illutoqqat eqqissisimatitasassanngortitat aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit nalunaarsorneqarnerat, tak. § 15, imm. 1, aamma
• illutoqqat eqqissisimatitasassanngortitat aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutit iluanni nakkutigineqarnerannut.

Aammattaaq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illutoqqallu eqqissisimatitassanngortinneqarnerinut atasumik taarsiisoqarnissaa piumasarineqarsinnaavoq. Suliat taama ittut pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu inatsimmi maleruagassaqartitaapput. Tamanna eqqissisimatitsinissamik inatsit 1980-imeersoq eqqarsaatigalugu allannguinngilaq.

Kulturikkut kingornussat pillugit siunersuisoqatigiinnut aningaasartuutit Illunik eqqissisimatitsinermut isumasioqatigiissitanut ullumikkut aningaasartuuteqartarnertulli aningaasartuutigineqassapput. Taamaattumik Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit pilersinneqarnerat aningaasatigut sunniuteqassanngilaq.

5. Allaffissornikkut aamma aningaasaqarnikkut inuutissarsiuteqarnermut sunniutaasut

Inatsisissatut siunnersuutip ammaappaa, assaanissamik pilersaarusiornerni Nunatta Katersugaasiviata akulerutsinneqartarnissaa. Akulerutsinneqarneq pisinnaavoq allagaateqarfitsigut nakkutilliinermi, aammali sanaartortitsisup kissaatigippagu attakusiornermik ilisimasalinnik takusaatitsinikkut.

Inatsisit maannakkut atorneqartut sanaartortitsisut namminersortut misissuinermut atatillugu aningaasartuutinik akiliisussanngortissallugit tunngavissaqartitsinngillat. Namminersornerullutik Oqartussat susassaqarfigisaanni, tamatumunnga ilanngullugit suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartut, ileqquuvoq, misissuineq sanatitsissumut akiligassanngortinneqartarluni. Inatsisissatut siunnersuutip inatsisitigut atortuulersippaa ullumikkut suleriaatsitut periusaareersoq, tassani sanaartortitsisut namminersortut ilanngunneqaratik. Inatsisissatut siunnersuutikkut sanaartortitsisut namminnersortut pisortatigoortumik sanatitsisutulli pineqarput tamatumalu kingunerisaanik attakusiornikkut misissuinernut akiliisalissallutik. Inatsisit malillugit maannakkut periarfissaasut eqqarsaatigalugit naatsorsuutigineqanngilaq siunnersuutip aningaasatigut immikkut annertuumik inuutissarsiornerup iluani sunniuteqarnissaa.

Takornariaqarnerup iluani naatsorsuutigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuut pitsaasumik kinguneqarumaartoq. Qanganitsat eriagisassat, illutoqqat eqqissisimatitassanngortitat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasuni qularnaarinikkut saqqumilaartunngortitsinikkullu kulturi qitiutillugu takornariaqartitsinerit pilerinartut tunngavilerneqassapput.

6. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutaasut

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqarsinnaavoq, tassami siunnersuutip kingunerimmagu nunat minnerusut annerusulluunniit allanngutsaaliorneqarsinnaaneri.

7. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutaasut

Inatsisissatut siunnersuutip innuttaasut inatsisitigut illersugaanerat nukittorsassavaa, tassami inatsisikkut periarfissaalissammat eqqissisimatitassanngortitsinissamik aalajangikkat, allannguinerit imaluunniit atorunnaarsitsinerit naammagittaalliuutigissallugit, taassuma iluaniillutik qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aammalu illutoqqat kulturikkullu oqaluttuarisaanermut tunngasut.

Inatsisit maannakkut atorneqartut sanaartortitsisut namminersortut misissuinermut atatillugu aningaasartuutinik akiliisussanngortissallugit tunngavissaqartitsinngillat. Inatsisissatut siunnersuutikkut sanaartortitsisut namminersortut pisortatigoortumik sanatitsisutulli pineqarput tamatumalu kingunerisaanik attakusiornikkut misissuinernut akiliisalissallutik. Aammali inatsisissatut siunnersuummi § 10, imm. 4-kkut immikkut akuersissuteqartoqarsinnaanera periarfissaavoq, tassuunakkut sanaartortitsisut namminersortut naapertuutinngitsumik aningaasartuutitigut artukkerneqarnissaat pinaveersaarneqassalluni.

Tamatuma saniatigut illutoqqami eqqissisimatitanngortitami aserfallatsaaliuinermut imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffimmi pingaarutilimmi sanaartornermut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarsinnaaneq periarfissaalerpoq, tak. inatsisissatut siunnersuummi § 14, imm. 3.

8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut

Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaata kulturikkullu kingornussat timitallit isumannaarneqarnerat Kalaallit Nunaata imminut paasinninneranut tamatumalu kingunerisaanik namminersornissamut ingerlariaqqinneranut pingaaruteqarpoq.

9. Pisortanut soqutigisaqaqatigiinnullu tusarniaanerit

Pisortaqarfiit tamarmik	KANUKOKA
Nunatta Katersugaasivia	Kalaallit Nunaata eqqartuussiveqarfia
Kulturarvsstyrelsi	SIK
Kal. Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat	KNAPK
Nunalerinermut Siunnersorteqarfik	Katersugaasiveqarnermut ataatsimiititaliaq
NUKAKA	Danmarks Nationalmuseum
Kulturministeria	Sanaartukkat eqqissisimatinneqartarnerat pill. Isumalioqatigiissitaq
Nunatsinni Takornariaqarnermi Inuussu-tissarsiornermilu Siunnersuisoqatigiit	Avatangiisit eqqissisimatitsinerlu pillugit isumalioqatigiissitaq
Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut	ILIK Sulisitsisut Kattuffiat

Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik

Nassuiaatini § 9, imm. 2 naapertorlugu Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup tikkuarpaa tassani pineqartut tassaasut misissueqqaarnissanut, ujaasinissanut atuinissamullu akuersissutit.

Ilanngullugu oqaatigineqassaaq misissueqqaarnissanut ujaasinissanullu akuersissutit nuutinneri Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup Nunatta Katersugaasivianut nassiuttarai. Aatsitassarsiorfissatut pilersaarutinut pineqartunut tunngatillugu avatangiisinut sunniutissat naliliivigineqarnerinut atatillugu atuinissamut akuersissutit tunniunneqarnerini Nunatta Katersugaasivia akuliutsinneqartartoq.

§ 9, imm. 2-mut nassuiaatit allanngortinneqarput taamaalilluni taaguut eqqortoq ilanngunne-qarluni.

Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik

§ 10, imm. 4-mut nassuiaatinut Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfiup kaammattuutigaa inuit namminneerlutik annikinnerusumik nunami assaaneranni aamma pineqartunut ilaatittariaqartut piginneqatigiilluni inissiat pillugit inatsisartut peqqussutaat malillugu namminersortut piginneqatigiilluni inissialiortiternerat aamma inissialiornermut tapersiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu nammineq 10/40/50 malillugu sanaartornerit.

Oqaaseqaatit ilanngunneqarput.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq attakusiorluni misissuinerni Nunatta Katersugaasivianit aallartinneqartuni inaarneqarnissaannut qaammatinut 18-inut piffissaliineq, tak. § 10, imm. 2, sivisuallaarsorinartoq. Misissuinerit taama sivisutigisumi ingerlanneqartut innuttaasunut, kattuffinnut, soqutigisaqaqatigiiffinnut, suliffeqarfinnut taamaaqataannullu sunniutissaat aningaasatigut annertuumik kinguneqarsinnaasut, Aningaasaqarnermullu Pisortaqarfik isumaqarpoq tamakku piffissami sivikinnerusumi, soorlu arfinilinni, qulingiluani imaluunniit aqqaneqmarlunni, Nunatta Katersugaasivianut ajornassagunanngikkaluartoq.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup naatsorsuutigaa kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiissitap ingerlatsinerminut atatillugu aningaasartuutai amerliartuaassasut. Siunnersuisoqatigiinnut taamaattumut aningaasartuutit amerlassusissaat nassuiaatini nalinginnaasuni erseqqissarneqartariaqarput ilanngullugulu oqaatigineqartariaqarluni aningaasartuutissat taamaattut qanoq ililluni aningaasalersorneqassanersut.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik ilanngullugu isumaqarpoq inatsisartut inatsisaata nutaap kingunerisaanik inatsisartut inatsisaata atortuulereerneratigut innuttaasut, kattuffiit, soqutigisaqaqatigiit, suliffeqarfiit taamaaqataalluunniit aningaasat tungaasigut amerlanerusunik pisussaaffeqalersitaallutik misigisimassasut. Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup kaammattuutigaa inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasat tungaasigut kinguniusussat qulaajarneqartariaqartut tamannalu pillugu nassuiaatit nalinginnaasut iluarsineqartariaqartut.

Qanganisarsiornikkut misissuinissanut qaammatinik 18-inik piffissaliineq, tak. § 10, imm. 2, ilanngunneqarpoq assaanerup piffissami sivisunerusumi akornuserneqannginnissaa tunnga-vigalugu, tamatumali peqatigisaanik qanganisarsiornikkut misissuinissamut periarfissaq ata-tiinnarlugu. Piffissaliinermi pingaaruteqarsimavoq Kalaallit Nunaanni silaannaap pissusaata kingunerisaanik qanganisarsiornikkut misissuinissamut piffissap sivikitsuinnaasarnera. Ilanngullugu erseqqissaatigineqassaaq § 10, imm. 2-imi taaneqarmat qanganisarsiornikkut assaanerit qaammatit 18-nit iluanni pisassasut, taamaaliornikkut qaammatinik 18-nik piffissaliineq sivisunerpaaffiulluni. Ilanngullugu § 10, imm. 2-mut nassuiaat innersuutigine-qarpoq. Naggataatigut oqaatigineqassaaq § 10, imm. 5-ikkut periarfissiisoqarmat assaanerup aallartinneqarnissaa, tamanna qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsin-naanngitsunik imaluunniit qanganisar-siornikkut misissuinermik attuisussaanngippat.

Kulturikkut kingornussat pillugit isumalioqatigiissitamut aningaasartuutissat aamma inuussu-tissarsiutinik ingerlataqartunut sunniutissat pillugit Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup oqaatigisaasa kinguneraat nassuiaatini nalinginnaasuni iluarsiineq.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata maluginiarpaa qanganisarsiornikkut misissuisoqarnerani suliamik unitsitsinermi aningaasartuutit ullumikkut pisortanit akilerneqartartut siunnersuut malillugu sanatitsisumit namminersortumit imaluunniit pisortanit akilerneqartartussanngorlugit allanngortitsineq. Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata maluginiaqquaa tamanna ilaqutariinnut namminneerlutik inigisassaminnik sananiartunut annertuumik kinguneqarsinnaasoq. Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat isumaqarpoq qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut atatillugu aningaasartuutit pisortanit akilerneqartariaqartut, akornutissaqartinneqanngilarli § 10, imm. 1 malillugu sanatitsisup qanganisarsiornikkut takusaanernut akiliuteqarnissaa.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata kajumissaarutigaa siunnersuutip § 10, imm. 2-ani qaammatinut 18-inut piffissaliussaq sivikillineqassasoq akissaajaatit killiliivigineqarniassammata.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata erseqqissarpaa ilaqutariit namminneerlutik inigisassaminnik sananiartunut qanganisarsiornikkut misissuinerusinnaasunut sanatitsisup akiliisussaanera annertuumik kinguneqarsinnaasoq. Inatsisissatut siunnersuut pinngitsuui-nissamik ilaqarpoq pisut taamaattorpiaat eqqarsaatigalugit. Atuutsitsinnginneq § 10, imm. 4-mi atuarneqarsinnaavoq, taanna malillugu assaanerni annikitsuni qanganisarsiornikkut misissunernut aningaasartuutit Naalakkersuisunit akilerneqarsinnaallutik, aningaasartuutit nammineq sanatitsisumut naleqqutinngitsumik artukkiissappata.

Qanganisarsiornikkut misissuinerit ingerlanneqarnissaannut qaammatinik 18-inik piffissalii-neq pillugu Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup tusarniaanermut akissutaa tassungalu oqaa-seqaatit innersuutigineqassapput.

Nunalerinermut siunnersorteqarfik

Nunalerinermut siunnersorteqarfiup oqaatigaa nunalerinikkut ingerlatat suussusilernerisa kingunerigaa nunaminertat nunalerinermi siunertanut atorsinnaannginnerat allatullu nassuiarneqarnissaa siunnersuutigalugu.

Nunalerinermut siunnersorteqarfiup ilanngullugu oqaatigaa nunaminertat naatitsivissatut qinnutigineqartut takusarneqarnissaannut akisussaasup erseqqissaavigineqarnissaa amigaataasoq apeqqutigalugulu nunalerineq siunertaralugu nunaminertanut naatitsivissanut qinnuteqaat im-mikkuutaarlugit nalilersorneqartassanersut.

Nunalerinermut siunnersorteqarfiup uparuarpaa § 10, imm. 4-mi atuutsitsinngissinnaaneq aamma nunalerinermik ingerlatalinnut atuutsinneqartariaqartoq.

Nunalerinermut siunnersorteqarfiup naggasiullugu kaammattuutigaa Kujataani nunaleriffiit sukumiinerusumik misissuiffigineqarnissaat periarfissaasariaqartoq, nunaminertat savaateqarfinnut ataasiakkaanut atagajummata savaateqarfiullu annertusarnissaata pilersaarusiornera pillugu sukumiisumik misissuisoqarlunilu paasinarsaasoqassasoq.

Nunalerinermut siunnersorteqarfiup nunalerinikkut ingerlatat pillugit suussusiliinerat § 5, imm. 4-mi ilaannakortumik ilanngunneqarpoq.

Nunaminertanik nunalerineq siunertaralugu naatitsivissanik qinnuteqaatit ataasiakkaat immikkuutaarlugit nalilersorneqartassanersut Nunalerinermut siunnersorteqarfiup apeqqutaannut oqaatigineqassaaq inatsisissatut siunnersuutip taamaallaat imarigaa qanganisarsiornermi misissuinissamut periarfissaqartoq tamanna sanatitsisup/savaatillip kissaatigippagu, tak. § 10, imm. 1. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuut naapertorlugu nunaminertanik nunalerineq siunertaralugu naatitsivissanik qinnuteqaatit ataasiakkaat immikkuutaarlugit nalilersorneqartassanngillat.

§ 10, imm. 4-mut nassuiaatini erseqqissarneqarpoq nunaatillit pineqartunut aamma ilaasinnaasut.

NUKAKA – Kalaallit Nunaanni Katersugaasiviit kattuffiat

Allannguutit kinguliiniittut NUKAKA’p siuariaallannerujussuartut isigai

1) Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsit Nunatta Katersugaasiviata piginnaatitaaffiinik annertusaassaaq. Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsisip atortinneqarnerata sulianut tunngasunik ilisimasalinnit siunissami isumagineqalernissaa siuaallaataavoq pingaarutilik.

2) Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsisikkut aalajangersarneqarpoq ajoqusiisoq sanaartugassani annertunerni qanganisarsiornikkut misissuinernut siunissami akiliisalissasoq.

3) Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsisikkut oqaatigineqarpoq sumiiffiit oqaluttuarisaanikkut qanganitsanut immikkut pingaarutillit Nunatta Katersugaasiviata toqqartorlugillu nakkutigissagai, taamaalillutik taakku aserorneqassanngimmata piuinnartinneqassallutilli kikkunnilluunniillu tikinneqarsinnaalissallutik paasineqarsinnaa-lissallutillu.

4) Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsisikkut illutoqqat eqqissisimatitassanngortitat nalunaarsorneqassapput qanoq issusiallu nakkutigineqassalluni.

5) Eqqissisimatitassassanngortitsinerit pillugit inatsit periarfissiivoq qanganitsap eriagisariallip eqqaani nunaminertat allanut atortinneqannginnissaanut tamatumuunalu kulturikkut oqaluttuarisaanermi eqqissisimasassanngortitsinikkut isumannaarneqassalluni.

6) Eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit inatsit inuussutissarsiornermi, niuernermi inuiaqatigiillu soqutigisaasa allat kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasuni assigiimmik pinninniarpoq.

Siunnersuutikkut qanganisarsiornermi kulturikkut kingornussat illersorneqarnissaat pillugu europami isumaqatigiissut, Malta-mi isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaata ilannguffigisinnaalissavaa. Tamanna Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaminut akisussaassuseqarluni isumaginnittutut nunat tamalaat akornanni tusaamaneqarneranut iluaqutaassaaq.

Kulturikkut eriagisassat eqqissisimatitassanngortinnissaat pillugu inatsisissamut nutaamut siunnersuut nassiunneqartoq siuariaallannerujussuuvoq, tamatumanili tunngavissaatitaalluni Nunatta Katersugaasivianut aningaasaliissutit taamaaqataanik annertusaavigineqarnissaat, taamaalilluni qanganitsat eriagisassat illutoqqallu nakkutigineqarnerat suliatigut piginnaasaqarfiunerulissalluni, siunnersuisoqarsinnaalissalluni atuisullu, ingerlatsisut sumiiffinnilu katersugaasiviit oqaloqatigineqartalersinnaallutik minnerunngitsumillu takusaasoqarsinnaalerlunilu misissuisoqarsinnaalissalluni. Nunatta Katersugaasivianut aningaasatigut atugassaqarnerulersitsisoqanngippat inatsit siunertarineqartutut Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaanerata piuinnartinneqarnissaanut iluaqutaassanngilaq.

Nunatta Katersugaasivia

Nunatta Katersugaasiviata malugeqquaa inatsisartut inatsisaata nutaanngitsup qangalilu nalitsinnut naleqqukkunnaarsimasup allaqqinnerani Nunatta Katersugaasivia Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmut qanittumik suleqatigiissimasut.

Eqqissisimatitassanngortitsisarnerit pillugit inatsimmut nutaamut siunnersuut Nunatta Katersugaasiviata isumalluarneranut naammassinnippoq.

Nunatta Katersugaasivia isumaqarpoq siusinnerusumut naleqqiullugu aqutsineq sulianik ilisimasaqartunit ingerlanneqarnerulernissaa pitsaasuusoq, kiisalu pisortaqarfik naammagittaalliortarfittut atornerulissasoq.

Nunatta Katersugaasiviata erseqqissarpaa qanganitsanik eriagisassanik misissuinermi ajoqusiisup akiliisussaanissaanik isumap atorneqalernera inatsisissatut siunnersuummi siuariaatit pitsaasut ataasiakkaat annersaattut oqaatigisariaqartoq. Tamatuma saniatigut inatsisissatut siunnersuutikkut siunniunneqarpoq nammineq annikinnerusunik sanatitsisut naleqqutinngitsumik artukkerneqassanngitsut, tamannalu oqimaaqatigiissaarinerusoq.

Qanganitsat eriagisassat immikkoorutillit aamma illuttoqqat eqqissisimatitassanngortitat nakkutigineqarnissaannik siunnersuummi piumasaqaataanera – taamaattoq aningaasat atugassari-titaasut iluanni – nutaajuvoq siuariaataasoq pingaarutilik.

Siunnersuut akuersissutigineqarpat siuariaataangaatsiassaaq Kalaallit Nunaanni kulturikkut eriagisassat ingerlatsivigineqarnerannik ullutsinnut naleqqussaasoq.

Kulturarvsstyrelsi

Kulturarvsstyrelsi aamma Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilagee-qarnermullu Pisortaqarfik 21. december 2006-imi ataatsimiipput inatsisissatut siunnersuut oqaluuserineqarluni. Ataatsimiinnermi isumaqatigiissutigineqarpoq Kulturarvsstyrelsip aqu-tsisoqarfiup inatsisissatut siunnersuummut oqaatigiumasani nassiutissagai.

Kulturarvsstyrelsip inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaatigiumasani nassiuppai.

Kulturarvsstyrelsip ilaatigut oqaatigaa eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu suliamik aallartitsinissamut pisinnaatitaasut, tak. § 7, assigiinngitsut amerlasuujusut. Tamanna allaffissornikkut nukissanik atuinermut sunniuteqarsinnaavoq. Illuttoqanik Danmarkimi eqqissisimatitassanngortitsisarnermut tunngasuni illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitsinissamut oqartussaasut aammalu nuna tamakkerlugu peqatigiiffik kisimiillutik eqqissimatitassanngortitsinissaq pillugu suliamik aallartitsisinnaatitaapput. Allat tamarmik, piginnittut, atuisut, saniliu-sut, sumiiffinni peqatigiiffiit, oqartussaasullu il.il. eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu isumassarsiamik siunnersuuteqarsinnaapput illuttoqqanik eqqissisimatitanngortitsinissamut oqartussaasut isumassarsiorfigisinnaasaannik eqqissisimatitassanngortitsinissamilli suliassamik aallartitsinissamut pisussaaffiunani.

Kiisalu Kulturarvsstyrelsip siusinnerusukkut paasisimalikkat tunngavigalugit illutoqqani immikkuualuttut ataasiakkaat illutoqqami immikkoortutut ilaasut, eqqissisimatitassanngortinneqarnissaat § 13, imm. 2 nr. 3-kkut siunnersuutigineqartoq nangartaatigaa. Taamaattoq illutoqqap ilai immikkuullarissut, soorlu naatsiiviup ungalui qarmagaq taamaaqataallu, eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaanerat periarfissaqarpoq. Ilaannakortumik taamatut eqqissisimatitassanngortitsisinnaaneq, soorlu assersuutigalugu illup saava, malitsikkuminaatsuuvoq ki-ngunerlussinnaallunilu. Taarsiullugu kaammattuutigineqarpoq illutoqqat sukumiisumik nassuiarneqassasut eqqissisimatitassanngortitsinissamillu aalajangernermi pineqartumi sukumiisumik nassuiarneqassasoq eqqissisimatitassanngortitsinissami pingaartinneqartut suunersut.

Eqqissisimatitsineq pillugu inatsisip atuuttup atortinneqarnerani paasisimalikkat takutissimavaat atuisut nunaminertamik atuinissamut akuersissutaatillit eqqissisimatitassanngortitsinermut kiisalu taassuminnga allannguinermut atortuujunnaarsitsinermullu sunniuteqarsinnaannginnerat erseqqissumik pitsaanngequtaasoq.

Tamatuma saniatigut arajutsisimaneqanngilaq § 7-imi taaneqartut, tassaasut atuisut nunaminertamik atuinissamut akuersissutaatillit, kommunalbestyrelsit, pisortat oqartussasui sumiiffinnilu katersugaasiviit akuerineqarsimasut assigiinngisitaartunik soqutigisaqarmata sumiiffimmut nunamullu tamarmut atuuttunik. Tamanna tunngavigalugu eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliamik aallartitsisinnaatitaasut assigiinngitsut amerlasuut inatsisissatut siunnersuummi pineqartunut ilaapput.

Illutoqqat immikkuualuttui ataasiakkaat eqqissisimatitassanngortinneqarnissaannut periarfissaq, tak. § 13, imm. 2 nr. 3, ilanngunneqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinerup illutoqqamik piginnittumut artukkiisinnaanera minnerpaatinniarlugu.

KANUKOKA

KANUKOKA-p oqaatigaa tusarniaanermut akissuteqarnissamut piffissaliussap qaangiutereerneratigut kommunimit ataatsimit oqaaseqaat tiguneqarsimasoq.

Kommunimit oqaatigineqarpoq § 10, imm. 2, taanna malillugu sanaartukkap naammassineqarnissaata assigiinngitsutigut misissuisoqarnissaa pissutigalugu qaammatit 18-it tikillugit kinguartinneqarsinnaanera annertuunik kinguneqarsinnaasoq. Siunnersuutigineqarpoq misissuinerit taakku qanganisarsiuuinnarnit naammassineqarsinnaasariaqartut. Kommunip oqaatigaa piniarnermut aalisarnermullu atatillugu aammalu sunngiffimmi periarfissanut tunngatillugu sanaartugaasinnaasunik attuisinnaasunik inuit eskimologiimik etnografiimillu ilisimasallit piniartut kattuffiinik suleqateqarnermi ilanngutsinneqarnissaannut inatsit periarfissiisariaqartoq. Taamaattumik sanaartornermi ingerlatanut qanganitsanik kulturikkullu eriagisassanut eqqissisimatitassanngortitanut attuisunik qanganisarsiornikkut inulerinikkullu misissuinerit naammassineqarnissaannut qaammatit 18-it naleqquttutut naammattutulluunniit isigineqarnersut kommunimit apeqquserneqarpoq. Aammattaaq suliatigut allatigut ilisimasallit allat ilaatinneqartariaqarsorineqarput, kulturikkut kingornussanik, oqaasiinnakkut ingerlateqqinneqartartunit kalluarneqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarsinnaasunik – piniarnilersaarutinik, piniarnermi periutsinik passussisarnernillu kiisalu suliarinnittarnernik kiisalu inunnik pineqartunik atuinermut attuumassuteqartut ilanngutsinneqarsinnaasariaqarlutik.

Tamatuma saniatigut kommunip nangartaatigaa qanganisarsiornikkut misissuinernut aningaasartuutit sanatitsisumit akilerneqarnissaat. Tamanna suliatigut aningaasatigullu Nunatta Katersugaasivianit susassaqarfigisariaqarnerarlugu.

Kommunip oqaatigaa qanganisarsiornikkut misissuinernut atatillugu eskimologiimik, etnografiimik allatulluunniit immikkut ilisimasalinnik ilaatitsinissat pitsaaquteqarsinnaasut. Tassunga oqaatigineqassaaq misissuinernut atatillugu ilinniagaqarnikkut assigiinngitsunik tunuliaqutalinnik inunnik ilaatitaqarnissaq Nunatta Katersugaasivianit naliliivigineqartariaqartoq.

Inatsisissatut siunnersuutip § 10, imm. 2-a naapertorlugu qaammatinik 18-inik piffissaliineq pillugu tusarniaanermut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut akissutini oqaatigineqartut innersuussutigineqassapput.

Taakku saniatigut kommunip nangartaatigaa qanganisarsiornikkut misissuinernut aningaasartuutit sanatitsisumit akilerneqarnissaat. Tassunga oqaatigineqassaaq tamanna Namminersornerullutik Oqartussat sanatitsissuutillugit tamatigut periusioreersoq, taamaalilluni kommunit sanatitsissuutillugit periusiusartunut naleqqussaaneruinnarluni. Taamaaliornikkut aamma inatsisitigut periarfissat qularnartoqarsinnaanerat peerneqarpoq sanaartukkat Namminersornerullutik Oqartussanit kommuninillu ataatsimoortumik sanaartortitaagaangata. Kiisalu inatsisissatut siunnersuut atuutsitsinnginnermik § 10, imm. 4-mi imaqarpoq, taanna atuutsinneqarsinnaavoq inuit annikinnerusumik assaatitsinerinut, tassa aningaasartuutit sanatitsisumut namminersortumut naleqqutinngitsumik artukkiissappata.

Illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqatigiissitat

Illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqatigiisitap Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfimmik ataatsimeeqateqarnermini inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaatigiumasani saqqummiussimavai. Oqaatigiumasat ilaatigut tunngassuteqarput oqariartaatsit teknikimut tunngasut nutserneqarnerannut. Oqaatigiumasat taakku naleqquttuunerat naapertorlugu ilanngunneqarput.

Tusarniaaffigineqartut allat

Tusarniaaffigineqartut kinguliini taagorneqartut inatsisissatut siunnersuummik oqaaseqaatiminnik saqqummiussaqanngillat: Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfik, Nunanut allanut tunngasunut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Akileraartarnermi Pisortaqarfik, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, KANUKOKA, ILIK, KNAPK, SIK, Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiissut, Danmarks Nationalmuseum kiisalu Kulturministeriaqarfik, taamaattoq kingulleq taaneqartoq Kulturstyrelsip tusarniaanermut akissuteqaatigiumaagaanik tunngaveqarniarluni.

 

Siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut siullermut sanilliullugu, aalajangersakkatut nutaatut inatsisartut inatsisaata pingaarnertut siunertaa erseqqissaavigaa. Aalajangersakkamut oqaasertaliussat pingaartippaat, Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussai imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut tassaasut Kalaallit Nunaata kulturikkut oqaluttuarisaaneranut aammalu Nunarsuarmiut oqaluttuarisaanerannut ilaasut. Aalajangersakkap erseqqissarpai inatsisartut inatsissaata tunngaviusumik isumai.

Oqaatigineqassaaq Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussai inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu kulturikkut eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut saniatigut assersuutigalugu aamma pineqarmata kulturikkut kingornussat timitaqanngitsut.

§ 2-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap imaraa kulturikkut eriagisassat suunerinut nassuiaat. Taaguusiussaq ataatsi-mut taaguusiineruvoq, tassani pineqarlutik qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut, illutoqqat aammalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasut.

§ 4-mi tassungalu nassuiaatini atuarneqarsinnaavoq qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut suut ilaanersut, § 13-imi tassungalu nassuiaatini atuarneqarsinnaasoq illutoqqanut sumiiffinnullu kulturikkut oqaluttuarisaanermut pingaaruteqartunut suut ilaanersut.

Imm. 2-imut

Aalajangersakkap nunasiaalernerup qanga pisimanera aalajangersarpaa, tamanna pingaaruteqarpoq § 5, imm. 1-mut atatillugu.

Ukiut assigiinngitsut taaneqartut isumaqarput, nunasiaalernerup qanga pisimaneranik aalajangikkat piffissalu taakku kinguninnguaniittut ilanngunneqarlutik. Taamaaliornikkut periarfissanngorpoq eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinaanngitsut aqqutigalugit inuiaqatigiit nalinginnaasut nunasiaalernerup atuutilernerani allannguutaasimasut ilaannik takunnissinnaanngornissaq. Kiisalu aamma tamanna isumaqarpoq sumiiffiit najugarineerulluinnarsimasut ingerlaannartumik eqqissisimatitassanngortarlutik. Tassani pineqarpoq Tasiilamiit Kalaallit Nunaat avannaqqullugu Washington Land ilanngullugu nuna tamaat, tamanna nuna ukiut 1700-kkut qiteqqukkiartorneranni inuerulluinnarsimasoq.

§ 3-mut

Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit kapitali 2-mi maleruagassani pineqartunut ilaapput qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illutoqqallu ukiunit 100-nit pisoqaanerusut atorneqanngitsullu. Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu pisoqaassusiliineq allanngortinneqarpoq aalajangersimasumik kisitsisitalernagu. Illutoqqat atorneqanngikkallartut aamma inuerunnikuni illutoqqat aasaanerinnaani sapaatip-akunnerataluunniit naanerinnaani atorneqartartut suli atortutut isumaqarfigineqarput.

Oqaatigineqassaaq takussaasuunissamik piumasaqaat, eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi piusimasoq, siunnersuummi ilaatinneqarunnaarmat. Siunnersuummi uani takussaasuunissamik piumasaqaateqanngilaq, atituumik paasinninneq tunngaviummat, naliliisarnissanilu ilinniakkat sorliit nalilersuinerat annertuumik apeqqutaaqataasussaammat.

Ilanngullugu oqaatigineqassaaq qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut ilaammata qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut imartatsinniittut. Eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 6 naapertorlugu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut imartatsinni nunamik assaanermi nas-saarineqartut misissuiffigineqarsinnaapput. Siunnersuutip § 3-ani qanganitsanut eriagisassanut imartatsinniittut ilaatinneqarput, taamaattumik taakku pillugit immikkut aalajangersakkamik peqarnissaa pisariaqartinneqarani. Angallatit amiakkui, angallatit usii nassaallu (atortuusima-sut) katersugaasiveqarneq pillugu inatsimmi pineqartunut ilaapput.

§ 4-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 1-imi qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut tamakkiisuunngitsumik assersuusiorfigineqarput. Siunnersuummi matumani qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut ataatsimut nas-suiaasersorneqarnerat piulerpoq.

Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut tassaapput inuit suliaqartarsimanerinut takussutissat qangali qimanneqarsimasut. Nassuiaasiinermi pineqartunut ilaatigut ilaapput illukut, najugaqarfikut, iliveqarfiit atorunnaarnikut, tupeqarfikut, attakut, ilerrit, narsaasiat, ujaqqanit qarmakkat, inussuit aamma ujaqqanit qarmakkat taamaatsillugillu inissinneqarsimasut.

Qanganitsat eriagisassat akunnerminni imminnut ataqatigiinnerat annertuumik pingaaruteqarpoq, tassa tamanna takussutissaammat qanganitsap eriagisassap oqaluttuassartaanut tassungalu atatillugu suliaasimasunut. Qanganitsat eriagisassat akunnerminni imminnut ataqatigiinnerat tassaavoq qanganisaq eriagisassaq immikkooqqissaartillugu isigineqassanngimmat taassumali avatangiisai kiisalu oqaluttuarisaanikkut atuuffia ilanngunneqassammata. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq nunaqarfik taassumalu eqqaani ilerrit akornanni immikkut ataqatigiinneq.

§ 5-imut

Aalajangersaanerup nassataraa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut qanoq ittuunerat naapertorlugu immikkoortiterneqarneri. Qanganitsat eriagisassat aalajangersimalluinnartut aallaavittut eqqissisimatitassaanngillat, kisiannili imm. 1 naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitaasinnaallutik, kiisalu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut allat imm. 2 naapertorlugu namminerisamik eqqissisimatitassanngortitat.

Imm. 1-imut

Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami taaneqartut eqqissisimatitassanngortinneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata nammineq aalajangiiffigissavaa. Tassunga atatillugu pingaartinneqarpoq Nunatta Katersugaasivia tassaammat ilisimasaqartutut naliliisussaq qanganitsap eriagisassap piuinnartinneqassanersoq oqaluttuari-saanikkut annertuumik naleqartinneqarnini pissutigalugu.

Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami uani immikkut taaneqartut eqqissisimatitassanngortitsisinnaanermik qinigassiipput, taakkumi qanganitsat eriagisassat assigiinngitsorpassuummata. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami taaneqartut oqaluttuarisaanikkut annertuumik naleqar-tinneqarnertik pissutigalugu piuinnartinneqartariaqarsorineqarpata eqqissisimatitassanngortin-neqarnissaat Nunatta Katersugaasivianit aalajangerneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Matumani isumagineqartoq tassaavoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaasut assersuutigalugu Kalaallit Nunaata sumiiffiulluunniit kulturikkut oqaluttuassartaanut kulturikkulluunniit kingornussassanut paasisitsissutaaqataasinnaaguni.

Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiniarnermini paasisimasalittut nalilersinnaavaa qanganitsanut eqqaassutissap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup qanoq innera, pisoqaassusia, qanganitsanut eqqaassutissanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut allanut attuumassuteqarnera, immikkut oqaluttuassartaa, nunaminertamik maannakkut atuineq pilersaarutaasullu aammalu inuussutissarsiornikkut soqutigisat.

Iliveqarfiit pillugit aqutsineq, tamatumunnga ilanngullugit iliveqarfinnik atorunnaarsitsineq, tunngaveqarpoq iliveqarfiit pillugit Inatsisartut Peqqussutaannik. Ajornaquteqanngilarli iliveqarfiup atorunnaarsimasup imm. 1 naapertorlugu eqqissimatitassanngortinneqarnissaata aalajangiivigineqarnissaa.

Tupeqarfikut ataatsimut imm. 2-mi pineqartunut ilaapput, kisiannili tupeqarfikut nunasiaalernerup kingornaneersut imm. 1-imi pineqartunut ilaallutik. Kalaallit Nunaat nunasiaalernerup piffissami sumi eqqunneqarnera eqqarsaatigalugu immikkoortunut marlunnut avitaavoq, tak. § 2, imm. 2. Taamatut avitsisimanerup kinguneraa, tupeqarfikoq kitaaniittoq, tak. § 2, imm. 1, nr. 1, ukiut 1800 sioqqullugit nutaanngissusilik ingerlaannartumik eqqissisimatitassanngussammat, tak. imm. 2. Tupeqarfikoq 1800-meerpat imaluunniit nutaanerulluni imm. 1-imi pineqartunut ilaavoq. Kalaallit Nunaata sinneranut ukioq 1900 avitsiviuvoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut allat § 4-mi pineqartunut ilaasut namminerisamik eqqissisimatitassaatitaasut. Matumani pineqarput ilaatigut illukut, najugaqarfikut, ilerrit, iliveqarfiit il.il..

Imm. 3-mut

Eqqissisimatitassanngortitsinerup inatsisitigut sunniutigaa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut ajoquserneqannginnissaat, allanngortinneqannginnissaat imaluunniit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nuunneqannginnissaat. Tamatuma kinguneraa qanganitsani eriagisassani imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsuni taakkulu eqqaanni aamma sanaartortoqarsinnaanani, nunamik assallatsitserisoqarsinnaanani, ikumatitsisoqarsinnaani, tupertortoqarsinnaanani imaluunniit igitassanik igitsisoqarsinnaanani.

Imm. 4-mut

Imm. 4-mi aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 3, imm. 1-imut naleqqiullugu tigussaasumik allannguuteqanngilaq.

Imm. 4-mi aalajangersakkap qularnaarpaa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassanngortitat qanittuini assersuutigalugu sanaartukkanik aqqusinernillu annertunerusumik sanaartortoqannginnissaa. Ungasissutsip 20 meterip iluani ingerlanneqarsinnaasutut akuerisanut ilaapput nunalerinikkut ingerlatsineq aqqusineeqqanillu pilersitsineq. Aqqusineeqqanik pilersitsinissaq akuerisaavoq qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut inuit pisuinnarlutik ornigussinnaallutillu qimagussin-naanissaat siunertaralugu.

Nunalerinikkut ingerlatsinermut ilaapput nunap qaavaniit 15 cm tikillugu itissusilimmut nunap qaavanik nalimmatserineq, naggorissaasiineq, naasussaliineq kiisalu nunatap ivigartortitsivittut atorneqarnera, ilaanngillat assaanerit, assallatserinerit, 15 cm ataallugit nalimmatserineq, imaarsaaneq aamma ujaraajaaneq.

Nunalerinikkut ingerlatanut allanut Nunatta Katersugaasivia akuersissuteqarsinnaavoq. Tamakku tassaasinnaapput 15 cm-mit itinerunngitsumi nunap qaavani nalimmatserineq, imaarsaaneq aamma ujaraajaaneq. Aammattaaq Nunatta Katersugaasivia akuersissuteqarsinnaavoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut pillugit paasissutissanik nivinngaavinnik, eqqaavinnik allanillu ikkussinissamut qanganitsanut eriagisassanut imaaliin-narlugit peerneqarsinnaanngitsunut kikkulluunniit ornigussinnaanerannut iluaqutaasinnaasunik.

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 3-mi aalajangerneqarpoq suliffeqarfimmik sumilluunniit qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut annertuumik takussunarsaataasinnaasunik peqarnissaa inerteqqutaasoq. Siunnersuummi inerteqquteqarneq erseqqissuliorfigineqarpoq taaneqarluni nunalerinikkut ingerlatsinerinnaat akuerine-qarsinnaasut. Nalilerneqarpoq oqaasertaanik allannguinerup sunniutigissanngikkaa pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqarsinnaaneq imaluunniit allatut oqaatigalugu atuisinnaanermut pisinnaatitaaffiusinnaasunik akornutaassanani. Sumiiffinni pineqartuni nunaminertanik atui-neq qangaaniilli annikippoq, oqaasertaanillu allannguinerup siunertaraa inatsiseqarnikkut erseqqissaaneq aalajangersagaq killilersuissutaatinngikkaluarlugu. Aammattaaq § 6-imi sanioq-qutsisinnaatitaanissamut periarfissaqarpoq atuisut ataasiakkaat artukkerulunneqarsinnaanerat pinngitsoortinniarlugu.

Imm. 5-imut

Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaangitsup saniani 2 meterit iluani sumilluunniit iliuuseqartoqaqqusaanngitsoq. Aalajangersakkap nunalerinikkut, inuussutissarsiornikkut, sunngiffimmut tunngasunik allanillu ingerlatamik suliaqarnermi qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup mianersuaalliornikkut ajoquserneqannginnissaa siunertaraa, kisianni takuuk § 12. Taamaattoq aalajangersagaq qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup allanngutsaaliorneqarnissaanut, assersuutigalugu 2 meterit iluani naanikut killorneqarsinnaanerannut, akornutaassanngilaq.

Qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup saniani 2 meterit iluani iliuuseqartoqaqqusinnginneq pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqarnertut taaneqarsinnaanngitsoq nalilerneqarpoq. Qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqaanni nunaminertamik atuisinnaatitaaneq qangali killilersugaavoq. 2 meterit iluani iliuuseqartoqaqqusinnginneq qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup eqqaaniittumik nunamik atuisinnaatitaasunut tamanut atuuppoq. 2 meterit iluani iliuuse-qartoqaqqusinnginneq tamanut atuuppoq killilimmillu annertussuseqarluni.

§ 6-imut

Aalajangersakkap imaraa sanioqqutsinissamut periarfissaq annertooq pisunut assigiingitsunut arlalinnut sammitinneqarsinnaasoq. Qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup aalajangersimasup eqqissisimatitassanngortitaanera § 5, imm. 3-mut, tak. imm. 2, tunngatillugu atortuujunnaarsinneqarsinnaavoq qanganisaq eriagisassaq imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsoq assersuutigalugu aserorsimappat, imaluunniit nunami assaanermut atatillugu qanganisaq eriagisassaq nuunneqarpat. § 5, imm. 4 aamma 5-imut tunngatillugu Nunatta Katersugaasivia sanioqqutsinissamut akuersisinnaavoq eqqissisimatitassanngortitaasumi allatut iliuuseqartoqarnissaanut. Taamaattoq oqaatigineqassaaq sanioqqutsinissamut periarfissaq suugaluartunulluunniit atorneqarsinnaasutut eqqarsaataanngimmat, pisunulli immikkut illuinnartunut, tamatumani ilanngullugit inuussutissarsiornermut tunngasut, atorneqarsinnaalluni.

§ 7-imut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi aalajangersakkakkut aalajangerneqarpoq atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut, kommunalbestyrelsit, pisortani oqartussat sumiiffinnilu katersugaasiviit akuerisaasut qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik eqqissi-simatitassanngortitsinissaq pillugu suliassanik kiisalu tamakkuninnga allanngortitsinissamik atorunnaarsitsinissamilluunniit suliassanngortitsisinnaasut.

Atuisut ilaatinneqarput qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut aalajangersakkami matumani eqqissisimatitassaatitaasut nunaminertamik atuinissamut akuersissutip atorneqarnissaanut sunniuteqarsinnaammata. Taamaattumik nunaminertamik pineqartumik uppernarsaatissaqarnatik atuisut allat, taamaalillutillu eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliami soqutigisaqartuunnngitsut, akuusinnaatitaanngillat.

Kommunalbestyrelsit sumiiffinni oqartussani qaffasinnerpaatut sumiiffinnullu pilersaarusiortutut inissisimanertik pissutigalugu ilaatinneqarput.

Pisortani oqartussat ilanngunneqarput suliassanillu aallartitsisinnaatitaallutik mianerisassanut nunamut tamarmut atuuttunut, soorlu inuussutissarsiornermi mianerisassanut sanaartukkanullu annertunernut, timitalimmik pilersaarusiornermut il.il. mianerisassanut isumagisaqar-nertik pissutigalugu.

Sumiiffinni katersugaasiviit katersugaasiveqarneq pillugu inatsisiliat naapertorlugit akuerineqarsimasuussapput.

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq Nunatta Katersugaasivia nammineerluni suliniuteqarnermigut eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamik aallartitsisinnaassasoq.

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissaq pillugu inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajuvoq, tassa eqqissisimatitsinissamik inatsit atuuttoq imaqarmat aalajangersakkamik qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsunik eqqissisimatitassanngortitsissutaasussamik. Tamanna tunngavigalugu aalajangersagaqanngilaq eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu suliassamik kina aallartitsisinnaanersoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersarneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisimatitassanngortinneqarnissaat kiisalu taassuma allanngortinnissaa imaluunniit atorunnaarsinnissaa Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigissagaa.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersakkami Nunatta Katersugaasiviata eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamik suliarinninneranut atatillugu tusarniaasoqarnissaa piumasaqaataavoq. Atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerisaasut tassaapput innuttaasut, suliffeqarfiit allalluunniit nunaminertamik qanganitsap eriagisassap imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsup inissisimaffigisaani atuinissamut akuerineqarsimasut. Suliani ataasiakkaani pitsaanerpaassaaq inuit su-sassaqartut, soorlu sanilerisat, pilersaarusiornermi oqartussaasut, peqatigiiffiit il.il. tusarniaavigineqarnissaat.

Imm. 4-mut

Imm. 4-mi aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq aalajangersagaq taanna malillugu aalajangiineq tamanut saqqummiunneqassasoq. Tamanut saqqummiussineq ima paasineqassaaq aalajangersagaq elektroniskiusumik tamanut saqqummiunneqassasoq. Tamatuma saniatigut inassutigineqarpoq maannamut ileqquusut, tassa nutaarsiassaqarfinni naqitani takoqqusaarusiisoqartarnerup, kommunip pineqartup aammalu pilersaarusiornermi oqartussaasup pineqartup toqqaannartumik nalunaarfigineqartarnerat, ingerlatiinnarneqassasut.

§ 8-mut

Imm. 1-mut

Aalajangersakkap uuma ingerlateqqippaa Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsuinissaminut pisussaaffia. Paasissutissat nalunaarsukkat tamanit atorneqarsinnaanngussapput, katersugaasiveqarneq pillugu maleruaqqusat naapertorlugit.

Imm. 2-mut

Erseqqissaatigineqassaaq imm. 2-mi aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmut attuuttumut naleqqiullugu nutaajummat.

Imm. 2-p Nunatta Katersugaasivia qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik inatsit manna tunngavigalugu eqqissisimatitassanngortinneqarsimasunik nakkutilliinissamik pisussaaffilerpaa. Inassutigineqarpoq nakkutilliineq kommuunit, peqatigiiffiit, sumiiffinni katersugaasiviit allallu suleqatigalugit pisassasoq.

Imm. 3-mut

Erseqqissaatigineqassaaq imm. 3-mi aalajangersagaq eqqissisimatitassanngortitsisarnermut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu nutaajummat.

Aalajangersakkap Nunatta Katersugaasivia qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik pingaarnernik aserfallatsaaliinissamik pisussaaffilerpaa. Nunatta Katersugaasiviata aalajangissavaa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut suut pingaaruteqartuunersut. Aalajangiinermi tunngavigisanut ilaasinnaasut tassaapput qanganitsap eriagisassap qanoq issusia, oqaluttuarisaanikkut pingaassusia, qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut assingusut qassiunerat, sulissuteqarnissamut periarfissat il.il.. Aserfallatsaaliinissamulli pisussaaffik allanngujuitsuunngilaq, siunertamut tassunga aningaasaliissutit iluini sulisoqassammat. Aalajangersaanerup mattutinngilaa, aserfallatsaaliinernut, misissuinernut assaanernullunniit qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunut tunngasuni Nunatta Katersugaasiviata aningaasaateqarfinnut qinnuteqarsinnaanera, imaluunniit tamakkununnga avataaniit aningaasalersuisitsisinnaanera.

Nunatta katersugaasiviata qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik aserfallataaliinissamut pisussaaffia atituumik paasineqassaaq, tassa ilaatigut pineqarlutik ivikkanik killuineq, asiunaveersaartitsineq sinerissamillu isumannaarineq, ungalunik allagarsiivinnillu nappaanerit. Kiisalu aalajangersagaq § 6-imut, tak. § 5, imm. 3, atatillugu paasineqassaaq, taanna naapertorlugu immikkut ittuni qanganitsat eriagisassat piiarneqarsinnaammata imaluunniit nuunneqarsinnaallutik.

§ 9-mut

Imm. 1-imut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Aalajangersaanerup uuma siunertaraa qulakkiissallugu Nunatta Katersugaasiviata, pilersaarusiornermut aamma nunap pisuussutaanik atuinermut oqartussaasut allallu nunap pisuussutaanik atuinermik suliaqartut timitalimmik pilersaarusiornermut atatillugu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarnissaat siunertaralugu suleqatigiinnissaat.

Oqaatsip pilersaarusiornermut oqartussat iluaniipput nuna tamakkerlugu imaluunniit kommunit iluini nunaminertanik atuinermut pilersaarusiortartut. Nunap pisuussutaanut oqartussaasunut ilaapput suliaqarfiit suulluunniit Kalaallit Nunaata aatsitassanit ikummatissanillu pisuussutaanik suliaqartut tamarmik. Allat susassaqartut nunap pisuussutaanik atuiniarlutik suliaqartut tassaasinnaapput avatangiisit pillugit oqartussaasut, nunalerinermi oqartussaasut imaluunniit allat Kalaallit Nunaaniittut imaluunniit avataanittut.

Nunatta Katersugaasiviata oqartussat suliaqarfiillu qulaani taaneqartut suleqatigalugit sulissutigissavaa qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut taakkulu paasis-sutissat tunniussaat siunissamut qulakkeerneqarsimanissaat. Aalajangersakkakkut isumannaarniarneqarpoq qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut isumannaarneqarnissaannut atatillugu susassaqartut imminnut akunnerminni paasissutissiisarnissaat.

Imm. 2-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Imm. 2-kkut pilersaarusiornermut aamma aatsitassanut ikummatissanullu oqartussaasut pisussaaffilerneqarput qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik attuisussanik akuersissuteqarnissaq sioqqullugu pilersaarutinik suliassallu suliassartaasa suliarineqarneranni Nunatta Katersugaasivianik akulerutsitsisarnissaa.

Pilersaarutit pineqartut tassaapput nunap immikkoortuinut pilersaarutit, kommuninut pilersaarutit, illoqarfiit immikkoortuinut pilersaarutit pilersaarutillu allat.

Akuersissutit pineqartut tassaallutik misissueqqaarnissamut aammalu paasiniaanernut atuinissanullu akuersissutit.

Akulerutsinneqarneq pisinnaavoq Nunatta Katersugaasiviata tusarniaavigineragut. Akulerutsinneqarnerup siunertaraa, qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut ilisimaneqartut pilersaarusiornermi sunniuteqarsinnaasut siusissukkut paasineqarnissaat, taamalu qanganitsanut eriagisassanut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut eqqissisitassanngortitanut tunngatillugu kingusinnerusukkut nunaminertamik atuinissaq akerliusunngortikkumanagu.

Imm. 3-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Annertuumik assaanernik suliaqartoqassatillugu Nunatta Katersugaasiviata akulerutsinneqarnissaanik pisussaaffeqarneq aalajangersakkami imm. 3 naapertorlugu sanaartortitsisunut atuuppoq. Nunamik assaaneq annertuujunersoq nalilersorniartillugu qissimilaagassaapput nu-namik assaaneq illoqarfiup killeqarfiata iluaniinnersoq imaluunniit nunaannarmiinnersoq, aningaasaqarnikkut apeqqutit, kiisalu nunamik assaanermi siunertarineqartoq. Annertuumik assaanernut assersuutissaapput erngup nukissiorfiit, suluusalinnut mittarfiit, umiarsualiveqarfiit talittarfiillu aamma aqquserngit annertunerusut.

Imm. 4-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Aalajangersagaq naapertorlugu imm. 2 aamma 3 malillugit Nunatta Katersugaasiviata akulerutsinneqarnermigut qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarnera allagaateqarfiit aqqutigalugit nakkutigissavaa. Allagaateqarfiit aqqutigalugit nakkutilliineq pissaaq Nunatta Katersugaasiviata allagaatinik toqqorsivii atorlugit. Taamaalilluni qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut ilisimaneqartut pilersaa-rusiornermut oqartussanut allanullu ingerlateqqinneqarsinnaapput.

Allagaateqarfiit atorlugit nakkutilliineq qulakkeerutaanngilaq nunami aalajangersimasumi qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik ilumut allanik soqanngitsoq.

§ 10-mut

Una aalajangersagaq periarfissiivoq pilersaarusiat naapertorlugit nunamik assaaneq aallartitsinnagu, nuna pineqartoq qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik peqarneranik misissuinissamut. Suliat pineqartut tassaasinnaallutik nunap iluata qanoq ittuuneranik misissuinerit, akilersinnaassutsimik misissuinerit, nunap pineqartup ataatsimut qanoq issusianik misissuinerit, ajutooratarsinnaanerup naliliivigineqarnera assigisaallu. Qa-nganisarsiuunit naliliinerit immikkut soqutiginaateqartutut nalilerneqarput, illoqarfiit avataanni, pingaartumillu nunamik assaanerit annertuut pisussaatillugit, soorlu erngup nukissiorfiliorniarnerni, mittarfiliorniarnerni, tulattarfiliorniarnerni, aqqusernit annertuut suliariniarneqarnerini, aammalu aatsitassanik piiaaniarnermi.

Imm. 1-imut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Aalajangersakkap imaraa nunami assaanerup aallartinneqarnera sioqqullugu sumiiffiup qanganisarsiuunit takusarneqarsinnaaneranik neqeroorut.

Imm. 1-imi Nunatta Katersugaasiviata qanganisarsiuut aqqutigalugit naliliinissaa piffissakkut killilerneqanngilaq, katersugaasiviup misissuisinnaaneranut silap pissusai killiliimmata. Pitsaasuussaarli sanaartortitsisup Nunattalu Katersugaasiviata iluminni soqutigisatik naapertorlugit isumaqatigiissutigisinnaappassuk, tamanna qanoq aaqqiivigineqassanersoq.

Qanganisarsiornikkut takusaaneq katitigaavoq allagaateqarfiit aqqutigalugit nakkutilliinermik aammalu sumiiffiup pineqartup takusarneqarneranik, taamaalilluni periarfissaqalissalluni assaaneq aallartinneqarsimasoq unitsinngikkaluarlugu qanganitsat naleqartitat nalunaarsorneqarnissaat. Siunnersuutigineqarpoq qanganisarsiornikkut takusaaneq nunami assaanissap pilersaarutaasup piffissaani siusissumi pissasoq, assersuutigalugu assaanissap sumi ingerlan-neqarnissaata aalajangiiffigineqarnerani.

Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq sanatitsisoq imaluunniit misissueqqaarnermut assaanermulluunniit akiliisussaq aningaasartuutinut matussusiissasoq. Akiliinissamut pisussaaffik takussutissaavoq qanganisarsiornikkut takusaanissap nammineq toqqarneqarsinnaa-neranut taamaalillunilu sanatitsisumut imaluunniit akiliisussamut periarfissaasoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 4, imm. 1-ianik ineriartortitseqqinneruvoq, tassa taamaallaat aalajangersarneqarsimammat Nunatta Katersugaasivia aalaja-ngersinnaasoq nunami assaanerup nalaani qanganitsamik eriagisassamik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsumik nassaartoqarneranut atatillugu misissuinermik ingerlatsisoqarsin-naasoq.

Sumiiffimmi qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik ataatsimik arlalinnilluunniit peqartoq Nunatta Katersugaasivia naliliippat imm. 2-kkut aalajangersarneqarpoq tassani qanganisarsiornikkut misissuisoqassasoq. Nunatta Katersugaasivianut aalajangigassanngortinneqarpoq qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugu peerneqarsinnaanngitsunik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit assaalluni sukumiisumik misissuinissaq pi-sariaqarnersoq imaluunniit assersuutigalugu qanganisaq eriagisassaq imaaliinnarlugu peerne-qarsinnaanngitsoq allatut uppernarsaasiorneqassanersoq, tamatumalu kingorna qanganisaq eriagisassaq matoorunneqarsinnaalluni peerneqarsinnaalluniluunniit.

Qanganisarsiornikkut misissuineq nunaminertamut assaaffiusumuinnaq tunngavoq eqqaanilu nunaminertanut suliamik ingerlatsinermut atasumik qamutinik ingerlavinnut, tupeqarfinnut assigisaannullu.

Imm. 1 naapertorlugu qanganisarsiornikkut misissuinerup qanganisarsiornikkut naliliinermit allaassutigaa pineqarmata qanganitsamik eriagisassamik qulakkeerinninneq attakusiuinerlu, qanganisarsiornikkullu naliliineq tassaalluni nunamik pineqartumik nalunaarsuineq. Qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit qanganisarsiornikkut misissuinerit, tassaapput attakusiornerit, isumannaarinninne-rit, paasissutissanik katersinerit, nalunaarsuinerit il.il..

Imm. 2 ilallugu piumasaqaateqarpoq Nunatta Katersugaasiviata qanganisarsiornikkut misissuinissamik siunniussinera qaammatit 18-it qaangiutsinnagit piviusunngortinneqassasoq. Piffissaliinerup qulakkiissavaa, nunamik assaanerit sivisunerusumik unitsinneqannginnissaat. Qaammatinik 18-nik killissaqartitsineq qanganisarsiornikkut assaanissamut sivisunerpaaffiusinnaasutut aallaavigineqassaaq. Taamatuttaaq qaammatinik 18-inik piffissaliinerup periarfis-sippaa, qanganisarsiornikkut misissuinerup silap pissusaanit unitsinneqannginnissaa.

Aalajangersagarli aamma periarfissiivoq qanganisarsiornikkut misissuinerit qaammatit 18-it sinnerlugit ingerlanneqarsinnaanerinut, pissutsit immikkut ittut atuutsillugit. Pissutsit immikkut ittut tassaasinnaapput, silap pissusai qaangeruminaatsut, nunap annertuujunera, avinnga-rusimasumiinnera, pilersuineq akisooq assigisaallu.

Imm. 3-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq, tassa eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi isummerfigineqanngimmat qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik misissuinerit kimit akilerneqassanersut.

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq sanaartortitsisoq imaluunniit assaanerni matussusiisussaq qanganisarsiornikkut misissuinermut aningaasartuutinik matusissasoq.

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq qanganisarsiornikkut misissuinerit piviusunngortinnissaannut Nunatta Katersugaasivia missingersuusiussasoq. Nunatta Katersugaasiviata missingersuusiaasa imarissavai pineqartup katersugaasivimmi inissinnissasa tungaanut aningaasartuutissat, tassa imaappoq ilaatigut asiunaveersaartitsinermut aningaasartuutit ilanngullugit. Missingersuusiat misissuinerup aallartinnerani saqqummiunneqarsimassapput.

Kisiannili erseqqissaatigineqassaaq, sanaartortitsinissamik pilersaarut taamaatinneqarpat sanatitsisup akiliisussaanermut pisussaaffini malissanngimmagu sanaartortitsinissamik pilersaarut taamaatinneqarpat suli aningaasartuuteqartoqarsimanngippat.

Imm. 4-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Allanngortitassaanngitsumik nalunaarutiginnittussaanermik pisussaaffiup eqqortinneqarnissaa aammalu qanganisarsiornikkut misissuineq qulakkeerniarlugit, qanganisarsiornikkut misissuinerup matussuserneqarnissaa eqqarsaatigalugu sanioqqutsisinnaaneq periarfissiissutaavoq, tak. imm. 2. Sanioqqutsisinnaatitsinerup pissutsit naapertuutinngitsut pinaveersaarpai, soorlu sanaartortitsisoq namminersortoq, assaanermik annikitsumik suliaqartillugu. Sanaartortitsisoq namminersortoq tassaagajuppoq inuk ataaseq imaluunniit ilaqutariit.

Assaanerit annikitsut tassaapput illuaqqiornerit, nammineq illuliat assigisaallu, matumanittaaq nunalerinissamut piareersarneq. Matumani pineqartut aamma tassaasinnaapput namminersorluni piginneqatigiilluni inissialiornerit piginneqatigiilluni inissialiortarnerit pillugit inatsisartut peqqussutaat malillugu aamma inissialiortiternermut tapersiissuteqartarneq pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu inuit nammineq 10/40/50 malillugu inissialiornerat. Sanioqqutsisin-naatitsissutip pingaarnertut atuuffissai eqqarsaatigineqartut tassaapput nammineq atugassanik nunami assaanerit imaluunniit sanaartornerit, tamatuma illuatungeraa inuussutissarsiutitut ingerlatassatut suliffeqarfiit siunertaqartut.

Naatsorsuutigineqarpoq sanioqqutsinissamut periarfissaq annikitsuinnarmik atorneqassasoq, nunatsinni qanganitsanik eriagisassanik nalunaarsuineq tamakkiiartortillugu, aammalu pilersaarusiornermut oqartussaasut suleqatiginerat annertusiartortillugu. Suleriaatsit naapertorlugit imm. 4-p atorneqarnissaa pillugu Nunatta Katersugaasivia Kultureqarnermut Pisortaqarfimmut inassuteqaateqartassaaq.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 4, imm. 1-ianik ingerlatitseqqinneruvoq.

Imm. 5-ip qularnaarniarpaa nunami assaanerit pilersaarutaareersut suliamik paasisimasaqartut tunngaviliinerat pissutigalugu imaluunniit patsisissaqavinngikkaanni kinguartinneqannginnissaat. Taamaattumik nunami assaanerit qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik imaluunniit qanganisarsiornikkut misissuinermut attuisussaanngikkunik aallartinneqarsinnaapput.

Aalajangersagaq missingiinissamik imaqarpoq, taassuma imaralugit tunngavissat, soorlu qanganitsat eriagisassat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illersorneqarnissaat, qanganisarsiornikkut misissuinerit ingerlanneqarnissaasa isumannaarneqarnissaa, assaanerup aallartinneqarnissaanut periarfissat aamma inuussutissarsiornikkut soqutigisat pingaaruteqartut.

§ 11-mut

Aalajangersakkami matuma pineqarpoq § 10, imm. 1-imi periarfissaq sannaartortitsisumit atorneqarsimanngippat tassalu Nunatta Katersugaasivia siusissukkut akulerutsinneqarsimanngippat. Aalajangersakkami maleruagassat eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 4, imm. 1-ip ilaanik nangitsinerupput, allannguutigalugu Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigissammagu qanganisarsiornikkut misissuineq § 10, imm. 2-4 naapertorlugu pissaner-soq. Kiisalu erseqqissarneqarpoq nassaanik nalunaarutiginnittussaatitaaneq sanaartortitsisup akisussaaffigimmagu.

§ 12-imut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 7, imm. 1-ianik ingerlatsitseqqinneruvoq siunertaralugulu Danmarks Nationalmuseumip nunanilu allani katersugaasiviit ilisimatusarnermillu ingerlatsiviit (ilisimatusarfiit assigisaallu), Kalaalit Nunaanni qanganitsanik eriagisassanik imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsunik suliaqarnissamut akuerineqarsinnaanerat.

Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiniarnermini pingaartissavai nunatsinni qanganitsat eriagisassat siunissamut isumannaarneqarnissaannik innimigisassanngortitsineq pillugu inatsisip pingaarnertut siunertaanut naleqqiullugu assaavigineqarsinnaalersitsinissaq naleqquttuullunilu tulluartuunersoq, suliniutip ilisimatusarnikkut pitsaassusaa, qinnuteqartup suliatigut piginnaasaqassusia, suliffeqarfiup aningaasaqarnikkut patajaassusaa aammalu suleqatigiinnerup anguneqarsinnaasup qanoq ittuunera ilanngullugit. Nunatta Katersugaasivia piginnaatitaavoq Nunatta Katersugaasiviata anguniagai iliuusissatullu pilersaarutai eqqarsaatigalugit qinnuteqartut pingaarnersiornissaannut imaluunniit itigartinnissaannut.

Piumasaqaatit tassaasinnaapput misissuinermi inernerit, uppernarsaatissat tamarmiusut ilanngullugit Nunatta Katersugaasivianut atugassanngorlugit kiisalu nassaarineqartut pigisassanngorlugit tunniunneqassasut. Aammattaaq piumasaqaatigineqarsinnaapput aningaasaqarnikkut killissarititaasunik isumaqatigiissuteqarneq, aanaveersaaneq, ilisimatusarnikkut sulianik ingerlatsinissamut piffissaliineq, paasissutissanik ingerlatitseqqiineq il. il.

§ 13-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 9, imm. 1-imik ingerlatitseqqinneruvoq, allaassutigalugu siunnersuutigineqarmat eqqissisimatitassanngortitsinissat pillugit suliassani Nunatta Katersugaasivia aalajangiisuussasoq eqqissisimatitassanngortitsinissamilu tunngaviusinnaallutik illutoqqap imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut su-miiffiup pingaaruteqartup ilusilersueriaatsikkut naleqartitaanera.

Illuttoqqat kiisalu kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit eqqissisimatitassanngortinneqarnissaat pillugu Nunatta Katersugaasivia aalajangiissussaavoq, tak. § 17, imm. 4.

Illutoqqanik oqaraanni pineqarput illutoqqat, qanganitsatut eriagisassatut imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsutut taaneqarnissaminnut piumasaqaatinik naammassinninngitsut, tak. § 3. Tassa imaappoq illutoqqat atorneqartut aamma/imaluunniit ukiut 100-t ataallugit pisoqaassusillit. Tamatuma saniatigut illutoqqat suunerinik paasinninneq atituujusinnaavoq, taamalu illutoqqat suulluunniit pineqarsinnaallutik, soorlu oqaluffiit illutaat, illutoqqat nalinginnaasut, quit, illuaqqat, puilasuliat, tissaluttuliat, aqqusernit, ikaartarfiit, qaarusuit aatsitassarsiorfiusi-masut aammalu illersornissamut atortut il. il.

Kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit tassaapput nunap ilaani sumiiffiit ataatsimut isigalugit ataatsimut ilisarnaqutillit, imaluunniit sumiiffiit inuiaqatigiinni ineriartorsimanermut sivisuumik pisimasumut, soorlu Nuup saavani umiarsualivitoqaq ukiuni 1728-miit 1930-kkunnut atuussimasoq, takussutissat. Illoqarfiup nunaqarfiullu iluani sumiiffiusinnaapput imaluunniit qanga inoqarfiusimasut annertuut, qaarusuit aatsitassarsiorfiusimasut imaluunniit illersornissamut atortut, nunaleriveqarfiit il.il..

Aalajangersakkakkut illutoqqap imaluunniit sumiiffiup oqaluttuarisaanikkut imaluunniit illutoqqakanik ilusilersuinikkut kingornussat annertuumik pingaarutilittut nalilerneqartillugit suliatigut naliliinissa siunniunneqarpoq. Naliiliinermi pingaartinneqarsinnaapput pisoqaassuseq, aserfallassimaneq, atorneqarnera, ilusilerneqarnera aammalu nunamut tamarmut, nunap immikkoortuannut imaluunniit sumiiffimmi oqaluttuarisaanikkut pingaaruteqarnera.

Imm. 2-mut

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu aalajangersagaq nutaajuvoq.

Imm. 2 periarfissiivoq illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitsinermi sukannissutsit assigiin-ngitsut atorneqarsinnaanerat.

Nr. 1-imut

Nr. 1 malillugu eqqissisimatitassanngortitsinermi illutoqaq tamarmiusoq pineqarsinnaavoq. Tassa imaappoq illutoqqap ilua taamatullu silataa.

Nr. 2-mut

Nr. 2 naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinermi illutoqqap silataa pineqarsinnaavoq, imaalillugu piginnittut atuisullu periarfissaqarlutik illup silataata ilusaanut sunniuteqanngitsumik illup iluata allanngortiternissaanut.

Nr. 3-mut

Aalajangersagaq naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinermi illup sannaasa ilai ataasiakkaat pineqarsinnaapput. Nr. 3 malillugu eqqissisimatitassanngortitsinermi pineqarput pisut eq-qissisimatitassanngortitsinissaq eqqarsaatigalugu illutoqqap immikkoortui ataasiakkaat kisimik soqutiginaateqarlutik. Illutoqqap immikkoortui ataasiakkaat tassaasinnaapput isaariaq, init ilaat, qaliap sannaa, napasuliaq, iikkamut qalipagaq taamaaqataalluunnniit.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 19-imik ineriartortitseqqinneruvoq, erseqqissarneqarpoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaaruteqartut innimigisassanngortinneqarsinnaasut.

Imm. 3-mi oqaatigineqarpoq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffinnut pingaarutilinnut ilaasut kulturikkut eriagisassat assigiinngitsut imminnut ataqatigiinneri, taassumalu iluani avatangiisit qaninnerit imminnut sunneeqatigiinnerat, soorlu umiarsualiviit, aqqusineeqqat, nasiffiit taamaaqataallu. Nunatta Katersugaasiviata kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiif-fiit pingaarutillit killilernerini, sumiiffiit qanganitsanik eriagisassaqarnerinik ilisimasaqarfigineqanngitsut ilanngussinnaavai, taamaattorli immikkut ittunik pisoqarfiusimanerinik oqalut-tuatoqqani oqaatigineqartut, soorlu angut Alummiu, iverfiusarsimasut, sumiiffiit kulturikkut naapiffiusimasut. Kulturikkut eriagisassat pinngortarput kulturip pinngortitallu kalluaqatigiin-nerigut, taamaattumik sumiiffiit annertuut eqqissisimatitassanngortinneqarsinnaanissaat periarfissaassaaq, taamalu kulturikkut eriagisassat sinaakkuserneqarsinnaanissaat, aammalu sumiiffimmik pineqartumik paasinninnerulersitsisumik.

Aammattaaq kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffinnut pingaaruteqartunut eqqissisimatitassanngortitsinermik aalajangersakkat Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat. Aalajangersakkani taakkunani pineqartunut ilaasinnaapput sumiiffiup nunap suatungaani killiliiffigineqarnera, matumanittaaq taassuma qanitai, eqqissisimatitassanngortitsinermi piumasaqaatit aalajangersarneqarnerat, paarineqarnerinut suliniutaasinnaasut naammassineqarnerat kiisalu eqqissisimatitassanngortitsinermut tunuliaqutaasut siunertaasullu.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq eqqissimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 9, imm. 2-mik nangitsineru-voq.

Imm. 4-mi aalajangersakkap nassataraa illutoqqanik imaluunniit sumiiffiinnik kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilinnik eqqissisimatitaassanngortitsineq illutoqqanut taamaallaat tunnganngimmat. Taamaalillutik nunaminertat, naatsiiviit, quit, ungallut ilaallu ilanngullugit eqqissisimatitassanngortitsinermi pineqartunut ilaasinnaapput. Ilanngunneqarnissaannili piumasaqaataavoq avatangiisit illersorneqartariaqartitamut tamarmiusumut ilaanissaat. Tamanna naliliineq pisassaaq imm. 1-imi naliliinermut atasumik.

§ 14-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap erseqqissarpaa, § 13 naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinerup inatsisitigut kingunissai. Illutoqqamik eqqissisimatitassanngortitamik imaluunniit sumiiffimmik kulturikkut oqaluttuarisaanermi pingaarutilimmik piginnittoq pisussaavoq taanna isumannaatsumik nakkutigissallugu. Tamaattumik taama pisussaaffeqarneq innuttaasuni ataasiakkaani, suliffeqarfinni, peqatigiiffinni, kommuneni aammalu pisortat suliffeqarfiini issinnaavoq.

Isumannaatsumik nakkutilliineq tassaavoq, illutoqaq atorneqarsinnaassammat, illutoqaq aserfallassanngitsoq aserfallatsaaliinnginneq peqqutigalugu, aammalu illutoqqap pingaarutaa imal. oqaluttuarisaanermut nunap pingaarutaa, kiisalu ilusaata pingaarutaa eriagineqassammata. Aserfallatsaaliineq eqqissisimatitassanngortitsinermut ataqqinnittumik pissaaq. Taman-na isumaqarpoq nalinginnaasumik aserfallatsaaliineq pissammat eqqissisimatitassanngortitsinerup atuutilernerani aserfallassimaneranut isikkuanullu naapertuuttumik. Soorlu illutoqap eqqissisimatitassanngortitap qalipaataa toqqaannartumik allanngortinneqarsinnaanngilaq. Taamaattorli illup qalipaateqataanik qalipaaniaraanni akuersissuteqaqqaarnissaq pisariaqanngilaq, taamaallaat qalipaatip suussusaa Nunatta Katersugaasivianit akuerineqarsinnaassaaq.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq imaqanngilaq eqqissisimatitsinissamik inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu piginnittup atuisinnaatitaaneranut killiliisunik. Akerlianilli aalajangersakkakkut piginnittup atuisinnaatitaanera aporfissakinnerulersinniarneqarpoq. Eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 18-ia naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinerup allanngortinneqarnissaani piumasaqaataavoq eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliap aallartinneqarnissaa, siunnersuutip taamaallaat nassatarissallugu allaffissornikkut aalajangiinissaq. Eqqarsaataavoq aalajangiinerit taamaattut suliassartaasa suliarineqarnerat tamatumuuna sivikinnerulersinneqassasoq.

Aalajangersakkami imm. 2-imi pineqarput nalinginnaasumik aserfallatsaaliinerup avataatigut illutoqqamik suliaqarnerit. Taamatut suliaqarniarnerit Nunatta Katersugaasivianit akuerineqassapput. Illutoqqamik eqqissisimatitassanngortitamik allannguiniarnerit tamarmik pineqarput, soorlu init aggornerinik allannguinerit, igalaanik matunillu taarsiinerit, illutoqqap qalipannera, qalianik allannguinerit, ruujorilersuinerit, alliliinerit, igaffiliinerit imaluunnit allanik atortuliinerit.

Aalajangersaanerup sunniuteqarsinnaanera eqqissisimatitassanngortitsinerup annertussusaanut sanilliunneqassaaq, tak. § 13, imm. 2. Illutoqqamik eqqissimatitassanngortitsinermi illup isikkuata ilusaa kisiat pineqartillugu, tak. § 13, imm. 2, nr. 2, taava sanaartornerit illup ilusaanut allannguisut kisimik akuerineqarsimasuusariaqarput. Sanaartornerit allat taamaasil-lutik imm. 1-ip ataaniilissapput, ingerlanneqarsinnaassallutillu eqqissisimatitassanngortitsinerup imarisaanut naapertuuttumik. Oqaatigineqassaaq illutoqqap eqqissisimatitassanngortitap ilai pingaaruteqarnerit isaterneqassappata eqqissisimatitassanngortitsinerup atortuujunnaarsin-neqarnissaa pillugu suliassatut suliarineqartariaqartoq.

Nunatta Katersugaasivia sanaartornermi suliamut akuersissummik tunniussinermi piumasa-qaateqarsinnaavoq. Piumasaqaatit tassaasinnaapput suliaq ingerlanneqassasoq eqqissisimati-tassanngortitsinermut naapertuuttumik, soorlu atortussat, illutoqqap isikkua allallu eqqarsaatigalugit.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersagaq periarfissiivoq Nunatta Katersugaasivia pisinnaatissallugu aningaasanut inatsisikkut aningaasaliissutit iluanni aserfallatsaaliinermik imaluunniit illutoqqami suliaqarnermik ingerlatsisoqassasoq. Aalajangersagaq illutoqqat eqqissimatitassanngortitat aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit kiisalu illutoqqami eqqissisimatitassanngortitami suliaqarnermi suliat tamarmik Nunatta Katersugaasivianit akuerineqaq-qaarsimanissaannik imm. 1-imi aamma 2-mi aalajangersakkanut atatillugu isigineqassaaq. Oqaatigineqassaaq aningaasartuutit tamakkiisumik ilannakortumilluunniit akilerneqarnissaannut Nunatta Katersugaasiviata aalajangiisinnaanera killilerneqarmat siunertamut tassunga aningaasaliissutit iluanni atorneqarsinnaasunut.

Nunatta Katersugaasiviata naliliinermini ilaatigut pingaartitarisinnaavai illutoqqap imaluunniit taassuma eqqaata qanoq ittuussusia, qanoq issusia, oqaluttuarisaanikkut pingaaruteqarnera aamma illutoqqanut allanut imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffinnut allanut assingussusia. Aammattaaq pingaartinneqarsinnaavoq qinnuteqartup aningaasaqarnikkut periarfissai aammalu atortussanik atuineq iluarsaasseriaatsillu.

§ 15-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq § 8, imm. 1-imut assinguvoq. Kaammattuutigineqarpoq Nunatta Katersugaasiviata aamma akuersissuteqartoqarsimaneranik apeqqut, § 14, imm. 2 naapertorlugu aammalu tassunga atasumik piumasaqaataasinnaasut ilanngullugit nalunaarsussagai.

Imm. 2-mut

Imm. 2-kkut Nunatta Katersugaasivia illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitaasunik sumiif-finnillu kulturikkut pingaarutilinnik nakkutilliinissaanut pisussaaffilerneqarpoq. Kaammattuutigineqarpoq nakkutilliineq kommunenik sumiiffinnilu katersugaasiviit suleqatigalugit ingerlanneqassasoq.

Imm. 3-mut

Imm. 3-kkut Nunatta katersugaavia illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitaasunik sumiiffinnilu kulturikkut pingaarutilinnik aserfallataaliinissaanut pisussaaffilerneqarpoq. Aserfallataaliinissamulli pisussaaffik pinngitsoorani malitassaanngilaq, killilerneqarlunili siunertamut tassunga aningaasaliissutit iluini ingerlanneqarsinnaasumut. Aalajangersagaq suliat ilaasa suliarineqarnerisa avataanit aningaasalersorneqarsinnaanerinut aporfiliinngilaq.

§ 16-imut

Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit Illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqatigiissitamik, eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 12-ia naapertorlugu ullumikkut pilersinneqartartumik, ineriartortitseqqiinneruvoq ilaatigut isumalioqatigiissitap oqartussaassuseqarfiisa annertusinerisigut aammalu Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiissitap sulinermini mianerisassatut aallaavigisassaasa tikkuarneqarnerisigut. Taakku ilaasortat paasisimasaqassusiisigut ersersinneqassapput.

Imm. 1-imut

Aalajangersakkakkut siunnersuutigineqarpoq kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit 3-nik ilaasortaqartoq Kultureqarnermut naalakkersuisumit pilersinneqassasoq. Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tamarmiullutik ilusilersuinermut, qanganisarsiornermut kulturikkullu oqaluttuarisaanermut, siunnersuisoqatigiit suliassaqarfiinut tunngatillugu naleqquttuusorineqartunik, ilisimasaqartuussapput.

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi § 12 naapertorlugu illunik eqqissisimatitsinermut isumalioqatigiissitamik 3-nik ilaasortalimmik pilersitsisoqarsimavoq. Isumalioqatigiissitaq illunik innimigisassanngortitsinissaq pillugu suliassani siunnersuisartuussaaq.

Nunatta Katersugaasivia kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit illutoqqanik aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaaruteqartut tamakkununngalu tunngassuteqartut eqqissisimatitassanngortinneqarnissaannut aammalu taassuminnga allannguinissamut atortuujunnaarsitsinissamullu siunnersuisuusartussaammat Nunatta Katersugaasiviani sulisut Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasinnaanngillat.

Imm. 2-mut

Siunnersuisoqatigiit siunnersuisartuupput, soorlu illutoqqanik aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffinnik pingaarutilinnik eqqissisimatitassanngortitsinerup imarisaanut annertussusaanullu tunngasuni suliassaqarfiit tamarmik pineqarlutik. Tamanna isumaqarpoq siunnersuisoqatigiit sunniuteqarnerat eqqissisimatitassanngortitsinissamik sulianut atuutiinnarani, illutoqqat kulturikkullu oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit eqqissisimatitassanngortinneqarnerat pillugu tamanut tunngatillugu ammasumik tamanut oqaaseqarsinnaatitaasoq. Tamatuma saniatigut Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiit illutoqqat § 14, imm. 1 aamma 2-mi taaneqartut aserfallatsaaliorneqarnerannut tunngatillugu aamma siunnersuisartutut inissisimavoq.

Imm. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq Kulturikkut kingornussat pillugit siunnersuisoqatigiissitamut Nunatta Katersugaasivia allatseqartitsissasoq.

§ 17-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap erseqqissarpaa illutoqqat kulturikkullu oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaarutillit eqqissisimatitassanngortitaaneri kiisalu taakkuninnga allannguinermik atorunnaarsitsinermilluunniit suliamik kina aallartitsisinnaanersoq. Eqqissisimatitsinermik inatsisaasimasumut naleqqiullugu piginnittut aammalu atuisut nunaminertamik atuinissamut akue-rineqarsimasut eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu sulianik aallartitsisinnaapput. Eqqissisimatitsinissamik inatsisaasimasup atorneqarnerani tamanna amigaataasimavoq. Taamalu at-tatiinnarneqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinissamik naalagaaffiup suliakkiisinnaanera, tassa Kalaallit nunaanni illutoqqat ilaannut naalagaaffik suli akuummat. Peqatigiiffiit, Nunatta Katersugaasivianit akuerineqarlutik suliakkiisinnaasut, tassaapput peqatigiiffiit eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliniutiginnittut imaluunniit aalajangersimaqqissaartut eqqissisimatitassanngortinnissaannik piuinnarnissaannilluunniit sulissutiginnittut. Taakku tassaasinnaapput nuna tamakkerlugu imaluunniit sumiiffinni atuuttut.

Aalajangersakkami pineqarput illutoqqanik aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermi sumiiffiit pingaaruteqartut eqqissisitassanngortinneqarnissaannik kiisalu taakkuninnga allannguinissamik imaluunniit atortuujunnaarsinnissaanik sulianik aallartitsinerit. Taamaattumik oqaasertaliussani atuarneqarsinnaavoq eqqissisimatitassanngortitsinerni, eqqissisimatitassanngortitsinerit allanngortinnissaanni atortuujunnaarsinnissaanniluunniit suleriaaseq ataaseq atorneqassaaq.

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq Nunatta Katersugaasivia eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassanik nammineerluni aallartitsisinnaassasoq.

Imm. 2-mut

Eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliat Nunatta Katersugaasivianit aalajangiiffigineqannginnerini innuttaasut tamat, piginnittut, atuisut nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasut, aamma kommuni illutoqqap imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiup pingaarutillip inissisimaffigisaa ilisimatinneqassapput. Innuttaasut tamat ilisimatinneqarnerat pisinnaavoq nutaarsiassaqartitsiviit atorsinnaasut aqqutigalugit oqaasertaliinikkut. Piginnittup, atuisup nunaminertamik atuinissamik akuerineqarsimasup kommunillu ilisimatinneqarneri, allakkat toqqartut aqqutigalugit pissapput.

Eqqissisimatitsinissamik inatsimmi atuuttumi nalunaartussaatitaanerup piffissaanut qaammatit 3-nik killilerneqarnikuunera atuutiinnarpoq, taamaalillutik attuumassuteqartut tamarmik suliamut naapertuuttumik oqaaseqaateqarnissaminnut periarfissinneqarput.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap qulakkiissavaa eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamut ingerlasumut imaluunniit eqqissisimatitassanngortitsinermik allannguinissaq imaluunniit atortuujunnaarsitsinissaq pillugu suliamut tunngatillugu illutoqqat imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffiit pingaarutillit allanngortinneqannginnissaat naleqqutinngitsumillu allanngortinneqannginnissaat. Tamanna peqqutigalugu erseqqissarneqarpoq, eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliamut eqqarsaataasumut akornutaasumik ajornakusuulersitsisumilluunniit allannguisoqassanngitsoq. Pingaaruteqarpoq maluginiassallugu, imm. 3-p piginnittoq atuisorluunniit illutoqqamik imaluunniit kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffimmik pingaarutilimmik nalinginnaasumik aserfallatsaalinissaannut mattunneqanngimmata.

Imm. 4-mut

Imm. 4-mi oqaatigineqarpoq illutoqqat aamma kulturikkut oqaluttuarisaanermut sumiiffinnik pingaarutilinnik eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassat kiisalu taakkuninnga allanngui-nerit atorunnaarsitsinerilluunniit tamaasa Nunatta Katersugaasiviata aalajangiiffigisassarigai. Nunatta Katersugaasiviata aalajangiineri Naalakkersuisunut naammagittaalliuutigineqarsinnaapput, tak. § 20.

§ 18-imut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkami piumasaqaateqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinerit kiisalu taakkuninnga allannguinerit atorunnaarsitsinerilluunniit pillugit Nunatta Katersugaasiviata aalajangiineri tamanut saqqummiunneqartassasut, tamanullu saqqummiussinerit pissapput aalajangiinerup kingorna ullut 14-it qaangiutsinnagit. Taamatullu piginnittoq, atuisoq nunaminertamik atuinissamut akuerineqarsimasoq kommunilu susassaqartoq toqqaannartumik ilisimatinneqassapput.

Tamanut saqqummiussinikkut siunertaavoq kikkulluunniit pisinnaatitaasuusinnaasut aalajangernermik ilisimanninnissaannut periarfissinnissaat. Tamanut saqqummiussinerpiaq pissaaq § 7, imm. 3 naapertorlugu ilisimatitsinertut ingerlanneqassaaq. Eqqissisimatitassanngortitsinissaq pillugu aalajangiineq pinngitsoorani malitassaavoq tamanna pillugu aalajangiineq piginnittumut apuunneqarpat.

Imm. 2-mut

Aalajangersaaneq naapertorlugu illutoqqanik eqqissisimatitassanngortitsinerit pillugit aalajangiinerit Nunatta Katersugaasiviata piumasaqaateqarneratigut Nunatta Eqqartuussiveqarfianit nalunaarsorneqassapput. Aalajangersakkap qulakkiissavaa eqqissisimatitassanngortitsinerup tamanit ilisimaneqarnissaa, taamalu piserusuttuusinnaasut allallu pisinnaatitaaffeqartut eqqissisimatitassanngortitsinerup piuneranik arajutsisinneqannginnissaat.

§ 15, imm. 1 naapertorlugu Nunatta Katersugaasiviata nalunaarsuinerisa eqqortunik paasissutissaqarnissaat siunertaralugu § 18, imm. 2 imaqarpoq illutoqqat eqqissisimatitassanngortitat pillugit piginittut nikinnerinik Nunatta Eqqartuussiveqarfiata Nunatta Katersugaasivianut nalunaarutiginissaannik pisussaaffiliisumik.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap erseqqissarpaa eqqissisimatitassanngortitsineq pisinnaatitaaffeqartunit tamanit ataqqineqassasoq. eqqissisimatitassanngortitsineq pisinnaatitaaffeqartunut tamanut inatsisiliornikkut sunniuteqarpoq pisinnaatitaaffiup pilersinneqarnera eqqissisimatitassanngortitsineq sioqqullugu kingoqqulluguluunniit pisimagaluarpalluunniit.

§ 19-imut

Tamanut saqqummiussinermut atatillugu eqqissisimatitsinissamik inatsisip atuuttup § 14, imm. 2-a aamma § 16-ia naapertorlugit taarsiivigineqarnissamik piumasaqaateqartoqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaataasinnaasut tamarmik Naalakkersuisunut saqqummiunneqassapput. Taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaat Naalakkersuisunit akuerineqarsinnaanngippat Kultureqarnermut Naalakkersuisoq pineqartumik suliassanngortitsisinnaavoq apeqqutip aalajangiiffigineqarnissaa siunertaralugu.

Aalajangersagaq taanna malillugu eqqissisimatitassanngortitsinerup naammassineqarnissaanut pisariaqarpat Naalakkersuisut piginnaatinneqarput tamanna pisariaqarpat illutoqqap pissarsiarinissaanut. Pisortat arsaarinnissinnaanerat pissaaq "Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni" maleruagassat malillugit.

Aalajangersakkat taakku malillugit illup pineqartup pigiunnaarnissaanut tunngasut nalinginnaasumik isumaqatigiissuteqarniarnikkut naammassiniarneqassapput arsaarinnissuteqarnissamik aalajangiisoqartinnagu. Arsaarinnissuteqarnissap annertussusissaa, taarsiiffigineqarnissaq piginnaatitaaffiunera imaluunniit taarsiissutissat annertussusissaat isumaqatigiissutigineqarsinnaanngippata suliassaq Pigisanik aalaakkaasunik arsaarinnissuteqartarneq pillugu inatsimmi ataatsimiititaliamit § 2-mi taaneqartumit suliarineqassaaq. Arsaarinniffigisassaq inatsisit tunngaviusut malillugit pisinnaatitaavoq arsaarinninniarnermik aalajangerneq naapertuuttuunersoq taarsiissutiginiakkallu annertussusaa eqqartuussivikkut misilinneqartissinnaallugit.

§ 20-mut

Imm. 1-imut

Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu Nunatta Katersugaasiviata aalajangiinerinut tunngatillugu Naalakkersuisunut naammagittaalliuuteqartoqarsinnaanera aalajangersakkakkut aalajangerneqarpoq. Ulluinnarni naammagittaalliuuteqarfiusinnaasoq tassaavoq Kultureqarnermut Pisortaqarfik.

Imm. 2-mut

Naammagittaalliuuteqarsinnaatitaavoq aalajangiinermi eqqorneqartoq. Tassa imaappoq § 7, imm. 1 imaluunniit § 17, imm. 1 naapertorlugit eqqissisimatitassanngortitsinissamik suliassamik aallartitsisimasoq. Nr. 2 aallaavigalugu naammagittaalliorsinnaatitaasutut killiligaanngillat inunnut § 7, imm. 1-imi aamma § 17, imm. 1-imi taaneqarsimasunuinnaq.

Imm. 3-mut

Naammagittaalliornissamut piffissarititaavoq aalajangiinerup aalajangiinermi pineqartumut ulloq nalunaarutigineqarfianiit sap. akunneri 4. Ilanngullugu oqaatigineqassaaq susassaqartut allat aalajangiineq pillugu nalunaarfigineqartussaasut aammalu aalajangiineq tamanut saqqummiunneqassammat, tak. § 7, imm. 3 aamma § 18, imm. 1.

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq piffissaliussap qaangiutinnginnerani naammagittaalliuut aalajangiinermut pineqartumut kinguartitsinermik sunniuteqassasoq, naammagittaalliuutinut oqartussaasoq allatut aalajangiinngippat.

Imm. 4-mut

Aalajangersagaq periarfissiivoq, Naalakkersuisut killissarititaasoq qaangerneqareersimagaluartoq immikkut illuinnartumik pissutissaqartillugu malinngitsoorsinnaammassuk. Eqqarsaataavoq aalajangersagaq immikkorluinnaq sunut tamanut naleqquttuunngitsunik pisoqartillugu atorneqartassasoq, tassa naammagittaalliorsinnaatitaasoq naammagittaalliornissamut piffissarititaasup qaangiutinnginnerani Nunatta Katersugaasiviata aalajangernerata ilisimalernissaanut periarfissaqarsimanngippat. Imm. 4-mi pineqartunut pisoqarsinnaaneranut assersuutaasinnaavoq, imm. 2-imi, nr. 2 malillugu naammagittaalliorsinnaasoq qallunaat nunaanni napparsimmavimmi uninngasimappat.

Imm. 5-mut

Naammagittaalliuuteqarfiusinnaasup saniatigut aalajangiinerit allaffissornikkut allanit suliarineqarsinnaanngillat.

§ 21-mut

Imm. 1-imut

Piuinnartitinissamut pingaarutillit pillugit, pingaartumik eqqissisimatitassanngortitsinerup ina-tsisitigut sunniutai pillugit aalajangersakkanik, tak. § 4, imm. 3-5 aamma § 14, imm. 1-2, kinaluunniit unioqqutitsisoq akiliisussanngortitaasinnaaneranut aalajangersagaq tunngavissiivoq. Aammattaaq assaanernut atatillugu sanatitsisup pinngitsoorani nalunaaruteqartussaatitaasoq, tak. § 11-mi oqaaseqatigiit siulliit, pillarneqarsinnaavoq, kiisalu § 17, imm. 3, kapitali 3 malillugu eqqissisimatitassanngortitsinissamik eqqarsaatigineqartumik akornusiisinnaasumik ajornakusoornerulersitsisinnaasumilluunniit iliuuseqartoq pillarneqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi pingaartinneqarpoq unioqqutitsisorpiavik tassaasoq akiliisussanngortitaanissamut akisussaasuusoq, aamma taanna inatsisit malillugit pisussaaffeqartuuppat. Innersuutigineqassaaq kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfinni aqutsisut pillugit inatsisartut inatsisaanni nr. 20, 3. november 1994-imeersumi § 64 kingusinnerusukkullu allannguutai. Inatsisip oqaasertaani aalajangersagaq taanna innersuunneqanngilaq, tassa aaqqissuussaanermik kommuninillu iluarsaaqqinnermut ingerlasumut atatillugu kommunalbestyrelsit, nunaqarfinni aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaanni allannguisoqassasoq naatsorsuutigineqarmat.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi siunertarineqarpoq unioqqutitsisoq unioqqutitsinermigut aningaasat tungaasigut iluanaaruteqassanngitsoq.

§ 22-mut

Siunnersuutigineqarpoq inatsisartut inatsisaat 1. januar 2008-mi atortuulissasoq.

Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq Qanganitsanut eqqaassutissat imaaliinnarlugit peerneqarsinnaanngitsut illullu eqqissisimatinneqarnerat pillugu landstingip inatsisaa nr. 5/1980, 16. oktober 1980-imeersoq, Kalaallit Nunaanni qanganitsanut eqqaassutissat innimigineqarnissaat pillugu malittarisassaq nr. 118, 1948-meersoq aamma qanganitsanut eqqaassutissat innimigi-neqarnissaat pillugu sysselrådinut kaajallaasitaq 11. november 1948-meersoq atortuujunnaarsinneqassasut.

Pineqartumi matumani siusinnerusukkut inatsisiliani Kalaallit Nunaanni qanganitsat eriagisassat eqqissisimatitassanngornissaat pillugu malittarisassaq atortuujunnaarsinneqarsimanngilaq, naak inatsit malittarisassamut taartaalluni atortuuleraluartoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq malittarisassaq maannakkut atortuujunnaarsinneqassasoq inatsisitigut tunngavik paatsoorneqarsinnaajunnaarlugu.

Paasissutissiinissaq siunertaralugu oqaatigineqassaaq kinguliini taaneqartut siunnersuutip akuersissutigineqarnerata kingorna suli atuutissasut: Sumiiffik nr. 556/36 eqqissisimatitassanngortitat pillugit Landsfogedinut allakkat 10. aprilimeersut, Sumiiffik nr. 556/36 eqqissi-matitassanngortitaq pillugu Angmagssalimmi Niuertorutsimut allakkat 10. april 1937-meer-sut, Qaqortumi oqaluffikup aamma Sigssarlugtoq-mi illukup eqqissisimatitassanngortinne-qarnerat pillugu kaajallaasitaq 20. maj 1950-imeersoq aamma Illuerunnerni sumiiffii ilaasa eqqissisimatitaanissaannik nalunaarut 14. juli 1971-imeersoq.

§ 23-mut

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq eqqissisimatitassanngortitsinerit inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu eqqissisimatitassanngortitsinernik taarsiisuunngitsut atortuujunnaarsinneqarnissamik tungaanut atortuutinneqassasut.

Tamatumuuna pinngitsoorniarneqarput iliveqarfiit atorunnaarnikut, tupeqarfikut nunasiaalernerup kingornaneersut, inussuit, narsaatit taakkununngalu ungaluusiat ujaqqat ataatsikkut atortuujunnaarsinneqarsinnaanerat, tak. § 5, imm. 1 aamma qanganitsat eeriagisassat pingaarutillit eqqissisimatitassanngortinnissaasa suliarineqarnissaasa aallartinneqarnissaannut piffissaalatsineq pissutigalugu annaaneqarnissaat.