17. august 2007 11. marts 2007

UKA 2007/12 UPA 2007/50

 

Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit

Nalinginnaasumik oqaaseqaatit

1. Siunnersuummut tunuliaqutaasut

Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffiup qanoq inissisimanera pillugu inatsit nr. 439, 31. maj 2000-imeersup Folketingimi ataatsimoorfigineqarluni akuerineqartup malitsigisaanik, Kalaallit Nunaata tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffeqarnikkut apeqqutit aaliangersaaffigisinnaanngorpai. Inatsimmilu aamma erserpoq, danskit tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffiup qanoq inissisimanera pillugu inatsisaat, Kalaallit Nunaannut atortussanngortinneqartoq peqqussut nr. 39, 20. januar 1997-imeersoq atuutiinnassasoq, danskit inatsisaata aaliangersagaannik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat inatsisiliornermikkut atortussaajunnaartitsinissaasa tungaanut.

Folketingip pisinnaatitsissummik inatsisiliorneranut tunngaviuvoq, 1996-imi Inatsisartut Naalakkersuisunik pisinnaatitsimmata, tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffiup Namminersornerullutik Oqartussanut nuutinneqarnissaanik isumaqatiginninniarnissamut. Tusagassiuuteqarnerup iluani aaliangersaasinnaanerup Kalaallit Nunaannut tunniunneqarneraniilli ukiut 6 qaangiutereermata, Naalakkersuisut isumaqarput piffissanngortoq, Kalaallit Nunaat pineqartup iluani nammineq Inatsisartutigut inatsiseqalernissaa. Ilutigisaanik ukiuni kingullerni tusagassiuuteqarnerup iluani annertuumik allannguuteqartoqarsimavoq, tassa radiukkut tv-kkullu ingerlatsineq pillugu inatsit ullumikkut atuuttoq ammaassimmat, KNR-iinnaanngitsup nuna tamakkerlugu radiukkut tv-kkullu ingerlatsisinnaanissaanut, soorluttaaq qarasaasiaq atorlugu paasissutissiiviit arlaqartut assigiinngitsunik imaqartut siunertaqartullu pilersinneqarsimasut.

Inatsimmi pisinnaatitsissummi erserportaaq, Inatsisartut maanna Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffiup qanoq inissisimanera aaliangersaaffigissallugu oqartussaalersut, Danmarkimi Folketingip aaliangersaanissamut oqartussaanerasuulli, taamaalilluni Inatsisartut aaliangertussaavaat tusagassiuuteqarnermi akisussaaneq qanoq iluseqassanersoq. Aamma inatsimmi pisinnaatitsissummi ersippoq, Inatsisartut malittarisassaliorsinnaasut innuttat akissuteqarsinnaatitaanerinut, tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut aamma tusagassiuutit pillugit aalajangiisartoqarnermut tunngasut pillugit – Europami Inuit Piginnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutip naqisimaneqanngitsumik oqaaseqaateqarsinnaaneq il.il. pillugit malittarisassaasa iluanni.

Uunga siunnersuummut atasumik Naalakkersuisut isumaliortersuutaat aallaaveqarput, tusagassiuutit akisussaaffii pillugit pisinnaatitsinikkut aaliangersaanerit oqimaaqatigiissaartariaqarmata kiffaangissuseqarluni oqarsinnaatitaaneq, innuttaasut paasitinneqarnissamik pisinnaatitaanerat, oqartussaaqatigiinnermilu aaliangiiniarnernut tusagassiuutit atuuffiat, illuatungaanilu inuit ataasiakkaat innarlerneqarsinnaanerinit illersornissaat. Naalakkersuisut isumaqanngillat, eqqumaffissat taaneqartut ataasiakkaarlugit immikkut isiginiarneqarsinnaasut, inuiaqatigiinnulli aammalu piorsarsimassutsikkut attuumassuteqarfigisai qissimigaarneqartariaqartut, tusagassiuutit suliamut tunniusimasumik, apersuusersuisumik inuiaqatigiinnilu kiffaanngissuseqartumik inissisimasut aallaavigalugit.

Naqisimanerqarani oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup ilaatigut imaraa, tusagassiuutit naqisimaneqaratik paasissutissanik pissarsisinnaanerat, tamanut ammasumik allaaserinninnissaq, issuaanissaq imaluunniit oqaaseqarfiginninnissaq siunertaralugu. Kalaallit Nunaanni piviusut naqisimaneqanngitsumik oqaaseqarfigisinnaaneri naqisimaneqanngitsumik oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup iluaniippoq, naqisimaneqanngitsumilli oqaaseqaaseqarsinnaatitaaneq atortariaqarpoq inuit ataasiakkaat namminiussusiat inuttullu innarlineqaratik inuusinnaatitaanerat annertuumik ataqqillugit, naammaginanngitsumillu innarlineqannginnissaat qularnaarlugu. Tusagassiuutit inuit tamarmik oqartussaaqataaneranni inissisimanerat aammattaaq isiginiartariaqarpoq, tusagissuutit nukittussusiat innuttaasut ataasiakkaat tamanut amassumik innarlineqannginnissamut illersorsinnaanerannut naleqqiullugu. Taamaasilluni pineqarpoq naqisimaneqarani oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup aamma inuit ataasiakkaat akuerisaanngitsumik tusagassiuutitigut saqqummiunneqarnissaasa oqimaaqatigiissinnissaat, malittarisassat sanileriit marluk atorneqarsinnaanerinut tunngaviusoq, tassami innuttaasoq kinaluunniit tusagassiuuteqarnermi akisussaassuseqarnermik aaqqissuussinerup saniatigut eqqartuussiviit aqqutigalugit pinngitsuutitaaniarsinnaammat; periarfissat imminnut mattutinngillat.

Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnermi inatsisitigut aaqqissuussineq aaqqissuussineq, tusagassiuuteqarnermi akisussaaffeqarneq pillugu danskit inatsisiliaannit aallaaveqarpoq, taannalu 1. januar 1992-imi atuutilerpoq, tassuunakkullu Danmarkimi inatsisitigut immikkut suleqatigiissitaliortoqarpoq, tusagassiuutit pillugit naammagittaalliuutinik suliaqartartussamik. Nunarsuarmioqatigiit eqqarsaatigalugit, taama aaqqiineq immikkuullarissuuvoq, tassami tusagassiuutit soqutigisaqaqatigiiffittut nalinginnaasumik namminneq tusagassiornikkut ileqqorissaarnissamut maligassiisarmata naammagittaalliorfissaqartitsillutillu, soorlu Danmarkimi pissutsit aallaqqaammut aamma taama issimagaluartut. Taamaattumik una siunnersuut oqaluttuarisaanikkut ineriartornermut attuumassuteqarpoq, tassami siunnersuut aamma takutitsimmat, Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnikkut aaqqissuussaaneq namminerisamik piorsaavigineqalersoq.

Tusagassiornermi ileqqorissaarnissamik piumasaqaateqarnerup saniatigut, eqqartuussivitsigut kinguneqartitsiviginneqqusilluni, taarsiivigeqqulluni matussuseeqqusillunilu suliassanngortitsisoqarsinnaavoq. Tamatumunnga nassuiaat tassaaginnanngilaq tusagassiuutit kiffaanngissuseqarnissaasa isumassorneqarnerat, aammali eqqarsaatigineqarlutik innarlineqarsimasut arlalitsigut tunuartilertarmata, angerlarsimaffiup innarligaasimanera pillugu eqqartuussisulersuussinerup nassatarisinnaasaanik imminnut ilaquttaminnullu artukkerumanatik. Eqqartuussivitsigut suliap ingerlanneqarneranut atasumik avammut saqqummiunneqaqqissinnaaneq ima nanertuutaatigisinnaavoq, allaat pineqartup tusagassiuummik pineqartumik eqqartuussivinnut tunniussinissi unitsiinnarsinnaallugu. Tassunga sanilliullugu tusagassiuutit ileqqorissaarnissaannik piumaffiginninnerup iluani suliassanngortitsisinnaaneq periarfissiivoq eqaannerusumik naammagittaalliorsinnaanissamut, kiisalu akeqanngitsumik amerlasuutigullu sukkanerusumik saqquminnginnerusumillu suliat ingerlanneqarsinnaanerinut, taamalu periarfissatut orniginarnerusinnaalluni. Eqqartuussivitsigut suliakkiinermut sanilliullugu taamanna periarfissaq atorlugu piumasaqaatitut kinguneqartitsisinnaanerit annikinnerugaluartut, naammagittaalliortumut tapersiisumik inerniliineq, tamakkiisuunngikkaluamik naammagisimaarinninneq anguneqarsinnaavoq. Allatut oqaatigalugu tusagassiornermi ileqqorissaarnissamik maleriuaqqusat atorlugit innuttaasoq tamakkiisuunngikkaluamik salinneqarsinnaavoq, aammalu malittarisassat ulluinnarni tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut sunniuteqarsinnaaneri ilimanaateqarsinnaalluni. Kiisalu aamma isumaavoq, tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut maligassaqarnikkut, tusagassiuutit sulinerat pillugu nalinginnaasumik eqqartuussivitsigut suliassanngortitsisarnerit pakkersimaarneqarsinnaasut.

Oqaatigineqareersutuut siunnersuut una, inatsisitigut periarfissaareersunik annertuumik ingerlatitseqqiineruvoq, Naalakkersuisulli neriuutigaat, pineqartup iluani immikkut inatsi-seqalernikkut, Kalaallit Nunaanni piviusut tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnerup avammullu siammarteriveqarnikkut maleruagassaqarneq, inerikkiartortinneqarsinnaanngussasoq.

2. Inatsisissatut siunnersuummi qitiusut

a) Inatsit atuuttoq:

Ullumikkut inatsit atuuttoq tassaavoq danskit tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisaat, Kalaallit Nunaannut atuuttussangortinneqartoq kunngikkormiut peqqussutaat nr. 39, 20. januar 1997-imeersoq aqqutigalugu.

Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisip erseqqissarpaa, tusagassiuutit aqqutigalugit innuttaasut innarlerneqarpata kina akisussaanersoq, aammalu qulakkeerlugu akisussaaffik akisussaasumut tutsinneqarsinnaajuassasoq. Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisip aaliangersaaviginngilaa, oqaatsit, allatat, assilissat ilaalu ilanngullugit sorliit avammut saqqummiunneqarpata iliuuseqarfigineqarsinnaanersut imaluunniit suut taarsiivigitinnermik kinguneqarsinnaanersut, tamanna pillugu apeqqut assersuutigalugu pinerluttaalititsinermi inatsisip iluani pasilliinermut aammalu angerlarsimaffiup eqqissisimatinneqarnerani innarliinermut malittarisassatigut aalajangersaaffigineqarmata, kiisalu piginnittussaatitaanermut aaliangersakkaniimmata.

Tusagassiuutit naqisimaneqanngitsumik oqaaseqaateqarsinnaaneri paasissutissiisinnaanerilu killiligaapput, inatsiseqarnermi naqisimaneqarani oqaaseqaateqarsinnaatitaanerup killissaatut aalajangersakkani. Pinerluttaalisitsineq pillugu aaliangersakkat unioqqutinneqarsimanerinik naliliineq eqqartuussiviit ataanniippoq. Pinerluttaalisitsinermut inatsip iluani inuup eqqissisimatinneqarnissaanik innarlerneqannginnissaanillu qulakkeerinninnermut tapertatut pingaarutillit tassaapput, tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut innersuussutit, taagorneqartut tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut malittarisassat, Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunit suliarineqarsimasut.

Tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut malittarisassat ilitsersuutaasut saniatigut, pinerluttaalisitsinermi inatsisip naqisimaneqanngitsumik oqaaseqaateqarsinnaanermik ullumikkut killiliinerinut tapertaavortaaq, tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisikkut tusagassiuutit pisussaaffilerneqarneri, kissaateqartoqartillugu tamanut ammasumik paasissutissanik tigussanik naqqiinissaannik. Periarfissaq tamanna taagorneqarpoq akissuteqarsinnaatitaanermik. Akissuteqarsinnaatitaanermik apeqqutit pillugit aaliangiisinnaanerit ullumikkut Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunit isumagineqarput. Akissuteqarsinnaatitaaneq pillugu malittarisassat isumaqarput, atuagassiat naafferartumik saqqummersartut tamarmik assigiimmik, akissuteqarsinnaatitaanermik malittarisassat ataanniimmata, taakkununnga ilaallutik aviisit, atuagassiat sapaatip-akunnikkaartumik saqqummersartut, atuagssiat suliamut aaliangersimasumut tunngasut, kiisalu radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviit tamarmik.

Aammalu tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisip tusagassiuutit periarfissippai paasissutissiisut kinaassusilerneqanngitsut atorlugit saqqummiisinnaanerinut, peqqutigalugu nutaarsiassaamut saqqummiussamut sumulluunniit tamatigut akisussaasoqartuassammat.

Inatsit maanna atuuttut imarivaat tusagassiuuteqarnermut tunngatillugu inatsisiliornikkut akisussaanermik aaqqissuussineq, ilaatigut nassataqartoq inuit akisussaatinneqarsinnaasut killiligaanerannik, akerlianilli tusagassiuutit imarisaannut inaarutaasumik akisussaasussamik tamatigut toqqaasoqarsinnaalluni, tassalu aaqqissuisoq.

Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsimmi pineqarput qangaaniit tusagassiuutitut atorneqartut, tassalu atuagassiat, radio aamma tv. Kisianni tusagassiuutit nutaajunerusut soorlu qarasaasiatigut paasissutissiiviit, aamma tusagassiuuteqarnerup iluani akisussaaffiup qanoq inissisimanera pillugu malittarisassat ataanniissinnaapput, piumasaqaatit aaliangersimasut eqqortinneqarpata. Qarasaasiat atorlugit nutaarsiassiivik nutaarsiassaqartitsivittut nammineertutut, allanut attuumassuteqanngitsunik aaqqissukkanik nutaarsiassaqartitsisutut saqqummertussaanermi saniatigut, qarasaasiakkut nutaarsiassiivik Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut nalunaartussaatitaavoq, inatsisit iluanniilissaguni. Tamatuma nassatarivaa innuttaasut, Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut tusagassiinermi ileqqorissaarnissamut akerliliisinnaanermullu tungasut misilitsinniarlugit suliassanngortitsisinnaannginnerat, qangaaniilli tusagassiuutit toqqaannartumik inatsisip ataaniittut eqqaassanngikkaanni. Aaqqissuusinerup maanna atuuttup aammattaaq nassatarivaa assersuutigalugu najugarisami arsaattartut peqatigiiffiata ilaasortaminut aviisia ingerlaannartumik inatsisip ataaniinniartoq, suliffiup anginerusup kommunilluunniit qarasaasiakkut nutaarsiassaqartitsinera tusagassiinermi inatsisitigut akisussaanermut tunngatillugu aaqqissuussinermut ilaatinneqarsinnaanngimmat. Taamaammat innuttaasut nutaarsiassaqartitsivinnit inatsisit ataaniinngitsunit innarligaasutut misigisut eqqartuussivinnut saaffiginnittariaqarput, naammagittaaliutit taamaattut Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut suliarisinnaanngimmatigik..

Saniatigut inatsimmi qitiuvoq, tusagassiuutit pillugit aaliangiisartut pilersinneqarnikuummata, ilaasortai inatsisinik atuutsitsinermut ministerimit ivertinneqartartut, aammattaaq tusagassiornermi ileqqorissaarnermik unioqqutitsinerit pillugit suliat aallaavigisarpaat, tusagassiornermi ileqqorissaarnermut innersuussutitut malittarisassiat, suleqatigiissitap nammineq oqaasertalersorsimasai.

b) Siunnersuut:

Oqaatigineqareersutut siunnersuut tassaavoq Kalaallit Nunaanni tusagassiuuteqarnerup malittarisassiuunneranut tunngasut imminerisamik inatsisiliuunniarlugit suliniutaasut siullersaat. Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut ilaasortaasa toqqarneqarnissaat pillugu malittarisassat nutaarsiassaqartitsiviillu qarasaasiakkoortut annertunerusumik ilaatinnealernissaannik periarfissiinerup saniatigutsaniatigut, siunnersuummi maannamut ileqquusut attanneqarput, taakkua siunertaraat tusagassiuutit namminneq aaliangersassagaat tusagssiornermi ileqqorissaarneq qanoq paasineqassanersoq, naak pisinnaatitsissummik inatsisip assersuutigalugu tusagassiuuteqarnermi ileqqorissaarnissaq akerliliisinnaatitaanissarlu pillugit malittarisassanik aaliangersaasinnaatitaaneq Inatsisartunut inissikkaluaraa..

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq, akerliliisinnaatitaanermut malittarisassat atuutereersut siunnersuummi ingerlateqqinneqassasut.

Taakkua saniatigut siunnersuutigineqarpoq siunissami Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut ilaasortaat Naalakkersuisuniit toqqarneqartassasut. Tassunga atasumik toqqaannginnermi oqaaseqartartussat allannguuteqartinneqanngillat.

Nutaarsiassaqartitsiviit digitaliusut nutaat saqummeralernerisa kingunerisaannik aammattaaq siunnersuutigineqarpoq, nutaarsiassaqartitsiviit digitaliusut ilanngunneqarnissaat pitsaanerusumik periarfissinneqassasoq. Tassunga tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tassaassasut tusagassiuutit suut, assersuutigalugu aviisit qarasaasiakkoortitat, allatat tv-kkoortitat (tekst tv) nittartakkallu, inatsimmut ilaatinneqarnissaannik inaarutaasumik aaliangiisussat. Taamaattoq suli piumasaqaataavoq, nutaarsiassaqartitsivik pineqartoq nutaarsiassaqartitsivittut namminersortutut saqqummissasoq, arlaannulluunniit attuumassuteqanngitsumik aaqqissukkanik nutaarsiassaqartitsisoq, kisianni siunissami tusagassiuutip digitaliusup naammagittaalliutigineqarnerata suliarinissaanut piumasaqaataajunnaassaaq, tusagassiuutip pineqartup Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imminut nalunaarutigisimanissaa. Taamaaliornikkut ullumikkut aaqqissuussinerup assigiinngisitsisarnera pinngitsoorneqarsinnaalissaaq, tassami innuttaasoq tusagassiuutip digitaliusup imminut pissusilersorsimanera pillugu aatsaat Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliorsinnaavoq, tusagssiuut pineqartoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imminut nalunaarutigisimappat, innuttaasorli assersuutigalugu qarasaasiakkut nutaarsiassaqartitsiviup imminut pissusilersorsimanera pillugu naammagittaalliorsinnaani, tusagassiuutip pineqartup Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imminut nalunaarutigisimannginnera pissutigiinnarlugu.

Aammattaaq siunnersuummi qitiuvoq, malittarisassani pingaartinneqartoq tassaammat akisussaaffiup inissinneqarnissaa pillugu apeqqut, tusagassiuuteqarnerlu pillugu inatsisiliornikkut aaqqissuusinermi tassani immikkut ittoq tassaavoq, aaqqissuisoq imaluunniit aallakaatitamut akisussaasoq annerusumik minnerusumilluunniit toqqaannartumik inaarutaasumik tusagassiuutip iliuusaanut akisussaassammat. Allatut oqaatigalugu malittarisassat qularnaarpaat, qaqugukkulluunniit nalornissutaassanngimmat, kina tusagissiuummut akisussaanersoq, tusagassiuutini naqisimaneqanngitsumik oqariartuuteqarsinnaanerup pitsaanerpaanik atugassaqartitaanissaata qularnaarniarneranut tunngatillugu. Tamatumunnga pissutaavoq aaqqissuisup allaaserisap atertaqartinneqanngitsup saqqummiunnera akisussaaffigisinnaammagu, aaqqissuisoq isumaqaruni imarisai saqqumilaartariaqartut, allaaserinnittoq nammineq atimigut taaneqarluni saqqummerusussanngikkaluarpalluunniit. Aammattaaq malittarisassat periarfissiipput paasissutissiisut atertaqartinneqanngikkaluartut atorneqarsinnaanissaannut, tassami tusagassiuutikkut saqqummiunneqartut imarisaannut aaqqissuisoq inaarutaasumik akisussaavoq.

Ilutigisaanik tusagissiuinermi ileqqorissaarnissamik malittarisassat tusagassiuutit pillugit inatsitigut akisussaaffeqarnermik aaqqissuussinermi pingaaruteqartumik inissisimapput, taamatuttaaq ilisarnaqutaavoq malittarisassat immikkuualuttukkaartut taakua inatsisissatut siunnersuummi imminermi inissinneqanngimmata, tamatumunnga pissutaavoq, ileqqorissaarnissamik malittarisassat ilaatigut tassaammata suliap qaffasissusissaatut isigisat ersiutaat, tusagassiuutit namminneq sulinerminni maleruartagassatut aaliangiussaat. Qiviaannarlugu inatsisiliornikkut nangaanartoqarsinnaavoq tusagassiuinermi ileqqorissaarnissamik malittarisassat inatsimmut imminermut ilanngullugit allanneqannginnerat, taakkua unioqqutinneqarneranni kinguneqartitsisoqarsinnaanera eqqarsaatigalugu. Tassungali tunngatillugu eqqaaneqassaaq, oqartussaaffik Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartutut ilusilik, ileqqorissaarnissamik malittarisassanik unioqqutitsineq pillugu aaliangiisartoq, tassaanngimmat eqqartuussivik, aammalu kinguneqartitsineq tassatuaavoq, aaliangiisartut isornartorsiuisinnaanerat, taamatullu aaliangiisartut aaliangiinerisa piviusunngortinnissaannut pinngitsaaliissutaasinnaasunik ilaqartitsisoqanngilaq. Taakkua saniatigut tusagassiuinermi ileqqorissaarneq tassaanngilaq inatsisitigut malittarisassaliorneq, kisiannili ileqqorissaarnissamut tunaartarisassaliornerulluni. Taamaalilluni tusagassiuinermi ileqqorissaarneq tassaalerpoq, tusagassiuuteqarnerup iluani pitsaasumik iliuuseqarnertut isigineqartut atuuttut aallaavigalugit nalinginnaasumik iliuuserineqartartussatut isigineqartoq. Ileqqorissaarnissamut malittarisassat taamaattut, inatsisiliornikkut malittarisassat aqqutigalugit ersarissumik tamakkiisumillu oqaatiginissaat ajornakusoorput. Tamatumunnga ilannguttariaqarpoq nutaanik pisoqarsinnaammat, uuttuutaasartut atuuttut malillugit allaaserineqarsinnaanngitsunik imaluunniit nalilerneqarsinnaanngitsunik, soorluttaaq ileqqorissaarnissamik malittarisassat imminerminni tassaanngitsut aaliangiussat allanngujuitsut, tassaallutilli piffissap ingerlanerani ileqqorissaarnertut imaluunniit ileqqorissaannginnertut isiginneriaaseqarnermik sunnerneqartuartut. Kiisalu erseqqissarneqassaaq ileqqorissaarnissamik malittarisassat, imminerminni ilusertik kisiinnaalluunniit pissutigalugu, tassaasariaqarmata tusagassiortutut sulinermi pissusilersornermilu tunaartarisassat nalinginnaasumik maleruarniarneqarsinnaasut tassaanatik pinngitsoorani maleruagassat.

Tullinnguullugu qulequtakkaartumik oqaaseqaatit saqqummiunneqassapput, ullumikkut inatsisitigut ilusiliisimanermit allaanerussuteqangaanngitsut:

1) Siunnersuummi tusagassiuutit suut pineqarpat:

Siunnersuutip iluaniippoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tassaasut Kalaallit Nunaanni atuagassiat naafferartumik saqqummersartut, soorlu aviisit, atuagassiallu allat aammalu radiukkut tv-kkullu aallakaatitat pillugit suliani kisimiillutik aaliangiisinnaasut. Tamatuma saniatigut siunnersuutigineqarpoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut suliarisinnaassagaat suliat qarasaasiakkut nutaarsiassaqartitsivinnut tunngasut, taakkua nutaarsiassiisarnertut iluseqarpata, ingerlatsivinnillu Aaliangiisartut inatsimmut ilaasutut aaliangiussaannit ingerlanneqarpata. Nutaarsiassaqartitsiviit elektroniskiusut tusagassiuinermi akisussaaffeqarneq pillugu inatsisip ataaniinngitsut, pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu akisussaatinneqarsinnaajuaassapput. Radiukkut tv-kkullu piseqqusaarutit imaluunniit aningaasaliisuusarnerit pillugit naammagittaalliutinut tunngatillugu, tusagassiuinermi akisussaaffeqarneq pillugu inatsimmut paarlaallugu radio aamma tv pillugit inatsisit atuupput.

Tusagassiuutinutt naqitanut, soorlu ullormut saqqummersartut, sapaatip-akunneranut saqqummersartut aamma aviisit, tunngatillugu piumasaqaataavoq tusagassiuutit allakkatigut nalunaarutinik imaluunniit oqariartuutinik assilissatut allatigulluunniit takusassiatut ilusilikkanik imaqarnissaat, soorluttaaq piumasaqaataasoq tusagassiuutit amerlasuunngortinneqartassasut, inunnut killilinnut naatsorsuussaasinnaallutik, assersuutigalugu peqatigiiffiit saqqummersittagaattut. Aammattaaq tusagassiuutit ikinnerpaamik ukiumut marloriarlutik saqqummersinneqartassapput, aaliangersimasunik piffissalersugaanngikkaluamik. Kiisalu saqqummersitsisup ingerlatsinera Kalaallit Nunaanni pissaaq.

2) Siunnersuummi innarliinerit suut pineqarpat:

Innarliinerit suut inatsisimmut ilaatinneqarnissaat pillugu malittarisassat maanna atuuttut ingerlatiinnarneqassasut siunnersuutigineqarpoq. Nalinginnaasumik tassaagajupput pasilliinikkut ajuallatsitsinerit, angerlarsimaffimmik innarliinerit imaluunniit piginnittussaatitaanermik innarliinerit, aammalu malittarisassani pineqarlutik saqqummiussap allakkatigut aammalu assilissatigut imarisai.

Kisianni malittarisassat innarliinernut tamanut tusagssiuutinit, tusagassiortunit assiliisunilluunniit piliarineqartunut atuutinngillat. Nalinginnaasumik akisussaaneq pillugu malittarisassat atuupput, innarliineq ima annertutigippat, immikkut erseqqissarneqarluni.

3) Aaqqissuisup akisussaaffii:

Siunnersuutigineqarpoq nammineerluni iliuuseqartuunngikkaluarluniluunniit akisussaatitaasarneq (objektiv ansvar), akisussaalluni aaqqissuisunut pisut ilaanni atuuttartoq, attatiinnarneqassasoq. Tamatuma nassatarivaa aaqqissuisoq akisussaatinneqassammat, allaaserisaq imaluunniit asseq ilisimasaqarfigisimanngikkaluarunigilluunniit. Nammineerluni iliuuseqartuunngikkaluarlunilunniit akisussaatitaanermut ilaapput allaaserisat assillu, allaaserinnittup assiliisulluunniit aqqanik ilaqaratik saqqummiunneqartut, tak. siunnersuummi § 11, imm. 1. Aammattaaq taamaassaaq, tusagassiortoq assiliisorluunniit atiatigut taasaq akisussaatinneqarsinnaatinnagu, taassuma nunai allani najugartuunera imaluunniit tarnikkut naatsorsuutigineqarsinnaannginnera pissutigalugit, tak. siunnersuummi § 11, imm. 2, taamatuttaaq nammineerluni iliuuseqartuunngikkaluarluniluunniit akisussaanermut ilaassapput allaaserisanik, assinik oqaaseqaatinilluunniit tusagassiuummi allami atertaqartillugit saqqummiunneqarsimasuni ingerlatitseqqinneq. Taamaattoq eqqaaneqartumi kingullermi tusagassiortoq imaluunniit assiliisoq akisussaassaaq saqqummiinissamut akuersisimaguni, tak. siunnersuummi § 12.

Malittarisassat aammattaaq nassatarissavaat, aaqqissuisoq akisussaassammat, qulequttanut allanulluunniit, aaqqissuinermi allattoqarfiup tusagassiortoq allaaserinnittoq akuersiteqqaarnagu ikkussaanut.

Tamakkua saniatigut malittarisassat nassatarivaat, aaqqissuisoq ilaanneeriarluni, assersuutigalugu assiliisoq imaluunniit allaaserinnittoq atertaqartinneqartoq peqatigalugu, akisussaaqataatinneqarsinnaammat, tak. § 13. Tassani pineqarpoq, allaaserisaq assilisarluunniit aaqqissuisup ilisimasaanik tusagassiuummi aalajangersimasumik suleqataasumit suliarineqarsimappat, imalunniit aaqqissuisoq peqataasimappat, soorlu allaaserisap assilisalluunniit suliarinissaanut saqqummiunneqarnissaanullu kaammattuinermigut, tamannattaaq atuutissaaq, aaqqissuisup ilisimasimappagu, allaaserisaq asserluunniit eqqunngitsuusoq imaluunniit angerlarsimaffiup innarlineqannginnissaanik unioqqutitsisuusoq. Kiisalu malittarisassaq atuuppoq pilersaarutit inatsisinik unioqqutitsisunik imaqartut saqqummiunneqartillugit, aaqqissuisup tamanna ilisimasimappagu ilisimasariaqaraluarpagulunniit, aamma aaqqissuisoq qularutigineqartussaanngitsumik akisussaavoq pineqartup pilerisaarisuusup kinaanera naluppagu oqaatigiumanagulunniit, tak. siunnersuummi § 27.

4) Tusagassiortup aamma assiliisup akisussaaffii:

Tusagassiortut assiliisullu akisussaaffii pillugit ullumikkut aaliangersakkat atuuttut ingerlateqqinneqaannarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Tamatuma nassatarivaa, tusagassiortut allallu allaaserinnittut imarisamut akisussaammata, taassuma akuersineratigut aqqa taallugu allaaserisaq saqqummiunneqarpat. Taamatuttaaq ippoq assiliisup akuersineratigut aqqa taallugu asseq saqqummiunneqarpat.

Malittarisassat erseqqissarpaattaaq, tusagassiortoq assiliisorluunniit aamma akisussaammata, ateruseq ilisarnaallunniit atorlugu saqqummiussisoqarnissaa akuerisimagunikku, nalinginnaasumillu ilisimaneqarpat, kia suliarineraa, tak. siunnersuummi § 10, imm. 1. Allaaserisamut allaaserinnittutut arlallit taaneqarpata, akisussaaffik taakku akornini avinneqassaaq, takuneqarsinnaanngippat immikkoortut sorliit tamarmik immikkut allassimaneraat, tak. siunnersuummi § 10, imm. 3.

Soqutigisaqaqatigiiffik, peqatigiiffik allatulluunniit ataatsimoorfik allaaserinnittutut taaneqarpat, akisussaaffik aqutsisunut tutsinneqassaaq, tak. siunnersuummi § 10, imm. 4. Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, aaqqissuinermi allatsit allallu atuagassiap aaqqissornerani suliarineranilu peqataajunnartut, imarisamut akisussaanngimmata. Taamatullu tusagassiortoq akuersiteqqaarnagu ilassutinut, soorlu qulequttanut allatigulluunniit allanit ikkussanut akisussaanngilaq, aammalu tusagassiortoq aqqatigut taasamik issuaasoq akisussaatinneqassanani, sammisaq inuiaqatigiinnut soqutiginaateqarpat, innarligaasorlu akerliliinissaminut periarfissinneqarsimappat.

5) Naqiterisitsisup akisussaaffii:

Siunnersuummi takuneqarsinnaavortaaq, naqiterisitsisoq nammineerluni iliuuseqartuunngikkaluarluniluunniit pisut ilaanni akisussaatinneqarsinnaasoq, tak. siunnersuummi § 15. Tamatuma nassatarivaa, naqiterisitsisoq akisussaatinneqassammat, allaaserisaq imaluunniit asseq ilisimasaqarfigisimanngikkaluarunigilluunniit. Malittarisassa taanna taamaallaat atuutissaaq, akisussaaffik aaqqissuisumut tutsinneqarsinnaanngippat, tusagassiuutip naqitap akisussaalluni aaqqissuisup kinaaneranik nalunaarsuisimannginnera pissutigalugu, imaluunniit akisussaalluni aaqqissuisoq nunami allami najugaqarpat, imaluunniit akisussaalluni aaqqisuisoq tarnikkut naatsorsuutigineqarsinnaanngippat.

Pineqartut saniatigut siunnersuutip nassatarissavaa, tusagassiortut, assiliisut akisussaallunilu aaqqissuisup akiliisussanngortitaanerinut, taarsiinissamik piumasaqaateqarfiginerinut suliamullu aningaasartuutinik akiliisussanngortitaanerinut, aallaqqaammut naqiterisitsisoq akisussaassammat, tak. siunnersuummi § 26, imm. 1 aamma § 30. Siunnersuummi § 26, imm. 2-mi saqqummerportaaq, akiligassiissutip annertussusaanut apeqqutaammata unioqqutitsinerup suussusaa qanorlu annertutiginera, saqqummiussap qanoq siammaanneqartiginera unioqqutitsinermilu iluanaarutit qanoq amerlatigineri. Kiisalu siunnersuutip nassatarivaa, akisussaasutut tusagassiortoq, assiliisoq imaluunniit akisussaasutut aaqqissuisoq, akiligassiissutit eqqarsaatigalugit naqiterisitsisumiit utertitsiniarfigineqarsinnaammata. Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq, naqiterisitsisutut akisussaaneq aamma atuutissasoq, naqiterisitsisoq pisortaneersuuppat imaluunniit namminersortutut soqutigisaqaqatigiiffiuppat, tak. siunnersuummi § 15, imm. 2.

6) Paasissutissiisut akisussaaffii:

Siunnersuutip nassatarivaa, paasissutissiisut oqaaseqaatinut issuaanertut saqqummiunneqartunut ilaanneeriarluni akisussaaqataatinneqarsinnaanerat, tak. siunnersuummi § 14. Siunnersuutigineqarpoq malittarisassaq taanna atorneqartassasoq, oqaaseqaat eqqortumik issuarneqarsimappat, paasissutissiisullu atimi ilanngunneqarnissaa akuerisimappagu.

3. Aningaasatigut allaffissornikkullu pisortanut sunniutaasut

Siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu Namminersornerullutik Oqartussanut imaluunniit kommuninut sunniuteqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.

4. Aningaasatigut allaffissornikkullu suliffeqarfeqarnermut sunniutaasut

Siunnersuutip aningaasatigut allaffissornikkullu suliffeqarfeqarnermut sunniuteqarnissaa naatsersuutigineqanngilaq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutaasut

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqassanngilaq.

6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutaasut

Siunnersuutip allaffissornikkut innuttaasunut sunniuteqarnissaa naatsorsutigineqanngilaq.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut

Namminersuleriartorluni ineriartornerup kingunerisaanik, una siunnersuut pisuuvoq.

8. Pisortanik soqutigisaqaqatigiinnillu tusarniaaneq

Inatsisissatut siunnersuut ukununnga tusarniutigineqarsimavoq:

Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut
KNR
STTK
Sermitsiaq
AG
Radio aamma tv pillugit Aaliangiisartut
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik
Ilaqutariinnermut Inatsisinillu atortitsinermut Pisortaqarfik
Kalaallit Nunaanni Tusagassiortut Peqatigiiffiat
Kalaallit Nunaanni Politimesteri
Kalaallit Nunaanni Naalagaaffiup Aallartitaa
Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivik
KANUKOKA

Tusarniaanermi piffissaliussap qaangiunnerani ukunannga akissuteqartoqarsimavoq:

KANUKOKA-mit oqaasertaliussat:

Tusagassiuuteqarnerup silarsuaata paasiuminaassiartortup, saniatigullu paasissutissiinermut teknologiip sukkasuumik ineriartorfiani, pitsaasuuvoq tusagasiuisarnerup iluani akisussaaffilersuinikkut naapertuuttumik paasinartunik toqqammaveqarnissaq, atuisut aamma tusagassiuutit eqqarsaatigalugit. KANUKOKA-p pissusissamisoortippaa, Kalaallit Nunaata namminerisaminik inatsiseqalernissaa.

KANUKOKA-p siunnersuut tusagassiuutinik nakkutilliiniutitut isiginngilaa, kisiannili tusagassiuutit silarsuaanni, sukkasuumik paasissutissiinissamut suleqatigiinnissamullu annertusiartuinnartumik periarfissiisumi, nalornisoornernik akisussaaffiilu pillugit qulaajaanermi tigussaasumik sakkussatut isigalugu.

Taamaattumik aamma siunertamut naapertuuppoq, tusagassiornermi ileqqorissaanissamut malittarisassat inatsimmi imminermi allaqqanngimmata, kisiannili innersuussatut ilanngunneqarlutik, malittarisassatut tunngaviusutut ilitsersuutaasutullu iluseqarlutik. Tamatuma akisussaanermi periutsinut tunngasut ileqqorissaarnermullu tunngasut avissaartinneqarnissaasa pisariaqartuunerat ersersippaa.

Sumiiffinni oqartussaaqatigiit suleqatigiiffiinut, Kalaallit Nunaanni kommuninut, kattuffittut KANUKOKA-p soqutigisarivaa ineriartornermi demokratiskiusumi peqataasunik kiffaanngissuseqartunik tusagassiorfeqarnissaq, Pineqartup iluani akisussaaffeqarnermik aaqqissuussineq pillugu siunnersuutigineqartutut inatsisip qularnaassavai ersarissunik aaqqissuulluagaasunillu sinaakkuteqarnissaq, tusagassiornermilu ileqqorissaarnissaq pillugu ilitsersuutaasumik malittarisassat inatsimmut atasut qularnaarinneqataasinnaallutik, tusagassiuutit paasissutissiinermik naqisimaneqaranilu oqaaseqaateqarsinnaanermik ingerlatsinerisa pitsaasumik qitiutinneqartuarnissaannut.

Kalaallit Nunaanni politimesteri ilaatigut ima oqaasertaliussaqarpoq:

Siunnersuummi § 28-mi ersippoq, Kalallit Nunaanni Politimesterip aaliangertassagaa, tusagassiuutip inatsisimmi pineqartup imarisai peqqutigalugit suliassanngortitsisoqassanersoq. Tusagassiuisarnermi akisussaassuseqarneq pillugu danskit inatsisaanni allaqqavoq, Naalagaaffiup unnerluussisuunera (Rigsadvokat), pineqartuni suliassanngortitsisinnaaneq pillugu aaliangiisartuusoq. Malittarisassaq taanna – eqqartuussisaaseq pillugu inatsimmi malittarisassanik sanioqqutitsiffiusoq, unnerluussinermi periutsinik assigiissaarinissamik kissaateqarneq tunuliaqutaralugu aaliangiunneqarpoq.

Politimesterip ilisimatitsissutigaa, Naalagaaffiup unnerluussisuunerata eqqarsaatigiumagaa, tamatumalu kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni politimesteri pisussaaffilerneqassaaq – maanna oqaasertaliussat attatiinnarneqassappata - Kalaallit Nunaanni tusagassiuinermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsit unioqqutinneqartillugu suliassat Naalagaaffiup unnerluussisuuneranut saqqummiuttaqqullugit.

Tamanna tunngavigalugu Politimesterip siunnersuutigaa, aaliangersagaq oqaaseqatigiiliorneqassasoq, danskit inatsisaanni oqaaseqatigiiliorneq naapertorlugu.

§ 28-mi oqaaseqatigiit allanngortinneqarput, taamaasilluni Naalagaaffiup unnerluussisuunera aaliangiisussaatinneqarluni, tusagassiuutit inatsisip ataani ittut imarisaat peqqutigalugit suliassanngortitsisoqassanersoq.

Radio aamma tv pillugit Aaliangersaasarfik ilaatigut ima ittunik oqaasertaliussaqarpoq:

Radio aamma tv pillugit Aaliangersaasarfiup pitsaasutut nalilerpaa, tusagassiuinermi akisussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaat inatsiseqalissammat.

Aammattaaq Radio aamma tv pillugit Aaliangersaasarfiup maluginiarpaa, siunnersuut naapertorlugu naammagittaalliutit allaganngorlugit tunniunneqartarnissaat. Siunnersuutigineqassaaq aamattaaq erseqqissarneqassasoq, e-mailikkut allakkat atorlugit naammagittaalliutip Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut apuunnissaa periarfissaasoq, ullumikkummi taamatut attaveqaqatigeeriaaseq tassaavoq allakkatigut attaveqariaaseq nalinginnaanerpaajusoq.

Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut inuttalerneqarnerat pillugu siunnersuutigineqarpoq, siulittaasoq tullersortaalu inatsisilerituujussasut. Radio aamma tv pillugit Aaliangersaasarfik isumaqanngilaq taaneqartut marluk immikkut inatsisilerituujunissaat, nunaqavissut inatsisilerituutut ilinniarsimasut amigaataanerat peqqutigalugu.

Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut oqaatigiumavaat Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliutit allakkatigut ingerlanneqarnissaannik piumasaqaat, tak. § 44, peqquteqarmat naammagittaalliortup kinaassusersineqarnissaanik. Allakkatigoortitsinissamik piumasaqaatip taamaallaat pivaa, naammagittaalliutip allagaasimanissaa, qanorli nassiunneqarnissaa pineqarani, taamalu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliummik apuussineq pisinnaammat email faxilu atorlugit. Nassiussinermi periusaasinnaasut erseqqinnerusumik nassuiarnissaat pisariaqarsorineqanngilaq.

Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut inuttaligaanerisa,, tak. § 41, siulittaasup tullersortillu inatsisilerituujuffigisaasa ullumikkut inatsisitigut pissutsit nangeqqinnerivaat, tamatuma ingerlaannarnissaa kissaatigineqarluni, tassuunakkut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut suliassariligaanni pitsaasumik suliamillu ilisimaarinnilluarluni suliarinninnissaq tamatigut qularnaarneqassaaq.

KNR-ip ilaatigut makku oqaasertaliuppai:

Ataatsimut isigalugu pineqartoq tassaavoq inatsisiliornerup ilisimaneqareersup pisinnaatitsinerinik tigusineq, tassunga atasumik kingusinnerusukkut aaqqiinissamut periarfissaqartoq. Tamanna tunngavigalugu KNR-ip qilanaaraa, tusagassiuutit tusagassiuuteqarnerlu pillugit inatsisit inerisaqqinnissaannut tunngaviliisoqarnissaa, Kalaallit Nunaanni pissusiviusunut naleqqiullugu. Pissusiviusut arlalitsigut annertuumik allaassuteqartut, inuiaqatigiit mikinerusut milliuunikkaanik inuttarfiunngitsut pineqarnerat pissutigalugu.

Tusagassiornermi ileqqorissaarnikkut pissusiviusut Kalaallit Nunaanni allaanerunerat ersersikkumallugu, tusagassiornermi ileqqorissaarneq pillugu KNR ilumini immikkut aaliangersagaqarpoq tusatsiakkat tusatsiakkallu pilersarneri pillugit.

KNR-ip maluginiarpaattaaq, tusagassiuutit nutaat – soorlu telefoni - ilanngullugit eqqarsaatigineqanngimmata. SMS aamma MMS teknikkullu periarfissaasinnaasut allat aqqutigalugit kiffartuussinerit inuit amerlasuut ullumi atulereerpat ungasissorsuungitsukkullu kikkut tamarmik atulersimassallugit. Kiffartuussiviit tamakku aamma paasissutissanik nutaarsiassanut, timersornermut il. il. tunngasunik imaqartassapput. Taamaammat kiffartuussiviit nutaat taamaattut pillugit aaliangersaanerit, siunnersuummi ilanngunneqarsimasariaqaraluarput.

Tassunga atasumik Naalakkersuisut oqaasertaliutissavaat, § 8, imm. 1 naapertorlugu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangertussaammassuk, tusagassiuutit sorliit § 1, nr. 3-mut ilaatinneqassanersut. Aaliangersakkap taassuma aammaappaa, tusagassiuutit allat, soorlu KNR-ip taasai, inatsisissatut siunnersuutip ataaniitinneqalersinnaanerat.

AGp aamma Sermitsiap ataatsimoorlutik tusarniaanermut akissumminni ilaatigut makku oqaasertaliuppaat:

AG-p aamma Sermitsiap § 8 isumaqataaffiginngilaat, taanna naapertorlugu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut kisimiillutik aaliangersinnaammassuk, tusagassiuutit allat inatsisip aaliangersagaasa ataaniissanersut. AG aamma Sermitsiaq isumaqarput, ullumikkut aaqqiisimaneq atuuttoq, tusagassiuutit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut nalunaartussaatitaaffigisaat, ingerlaqqittariaqartoq. Aaqqissuussinerup kingunerisussaassagaluarpaa ilaanneeriarluni nutaarsiassaqartitsiviup qarasaasiakkut saqqummersitasa tusagassiuuteqarmut inatsisinut ilaannginnerat, naak nutaarsiassaqartitsivik taanna naafferartumik nunap iluani saqqummersartutut malittarisassanut ilaagaluartoq.

Tusagassiuutit namminneq soqutigisarilluinnarpaat, tusagassiuutit pillugit inatsisitigut malittarisassat ataanni inissisimanissartik, ilaatigut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarneq pillugu inatsisip ataani paasissutissiisup illersorneqarnissaaa pillugu malittarisassat atorsinnaajumallugit, taakkualu taamaallaat tusagassiuutinut tusagassiuinermi akisussaaffeqarneq pillugu inatsimmi pineqartunut atuupput.

Taamaalilluni tamanna aaqqissuisup akisussaanerata naapertuutinngitsumik mangiarneqalerneranik nassataqarsinnaavoq, suliffeqarfiup nittartagai il.il. nutaarsiassanik annertunngitsumik taamaallaat imaqartut, tusagassiuuteqarnikkut inatsiseqarnerup silarsuaanut, suliffeqarfiup nammineq peqataaffigisamitut isiginngilluinnangaanut, pinngitsaalillugit ilanngunneqassappata.

§ 8-mut atatillugu allaqqaasiullugu oqaatigineqassaaq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut ilaatigut tusagassiuutit soqutiginnitaanneersunik ilaasortaatitaqarmata. Aammattaaq Naalakkersuisut maluginiarpaat § 8-p nassatarimmagu, ingerlatsiviup ingerlatitseqqiinermut § 1, nr. 1-imi taaneqartumut sanilliunneqarsinnaanera pillugu naliliisoqarnissaa. Taamaalilluni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangersinnaanngilaat, ingerlatsivik nutaarsiassanik teknikkikkut ingerlatitseqqiinerinnarmik, ingerlateqqitanut naleqqiullugu minnerpaamilluunniit namminerisamik suliarineqanngitsunik allatulluunniit aaqqissugaanngitsunik ingerlatsisoq, malittarisassat iluanniitinneqassasoq..

Aaliangersakkap kingunerissavaa, ullumikkut aaqqiinermi assigiinngitsuliortarneq atorunnaassammat, massakkummi innuttaasoq tusagassiuutip digitaliusup imminut pissusilersornera pillugu taamaallaat Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliorsinnaavoq, tusagassiuut pineqartoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imminut nalunaarutigisimappat, innuttaasorli assersuutigalugu qarasaasiakkut nutaarsiassaqartitsiviup assingusumik pissusilersornera naammagittaaliutigisinnaanagu, tusagassiuutip pineqartup Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imminut nalunaarutigisimannginnera piinnarlugu.

Ilaqutariinnermut Inatsisinillu atortitsinermut Pisortaqarfik oqaasertaliussassaqanngilaq.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik oqaasertaliussassaqanngilaq.

 

Inatsisissatut siunnersuutip immikkut aaliangersagaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut

Aaliangersakkap inatsisip atuuffia erseqqissarpaa, taamalu tusagassiuutit immikkut akisussaaffitsigut aaliangersaavigineqartut sorliit pineqarneri killilerlugu, tak. inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik oqaaseqaatit.

Nr. 1-imut

§ 1, nr. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, inatsit atorneqassasoq atuagassianut nunap iluani naafferartumik saqqummersinneqartartunut, assilissat assigisaallu naqinneqartut allatulluunniit siammarterneqartut ilanngullugit. Siunnersuutip tamatumani ullumikkut malittarisassaasut assingaat. Siunertamut naapertuuttut isigineqanngilaq "allatat naqitat" ersarinnerusumik nassuiaasernissaat, taamaalilluni nassuiaat tassaalerpoq maanna siunissamilu saqqummiussanut, tusagassiuuteqarnikkut inatsisinut ilaatikkumasanut nassuiaat. Siunnersuutip taamaasilluni inatsisinik eqquutitsiniarnermi ileqquusunut aamma allaffissornikkut suleriaatsinut tunniuppaa, "allatat naqitat" suussusilernissaat. Sooq allatap naqitap qanoq suliarineqarnera, allatap tusagassiuuteqarnermi inatsisitigut malittarisassat ataaniitinneqarnissaanut aaliangiisuunissaa, annertunerusumik patsisitalersorneq ajornarmat, siunnersuutigineqarpoq "naqiterneqarlutik allatulluunniit amerlisarneqarlutik" allaaserisanut siunnersuummut ilaatikkumasanut atatillugu oqaasertaliussatut atorneqassasut, soorluttaaq tassuunakkut teknikkikkut amerlisaariaatsit nutaat ingerlaannartumik ilaatinnissaat periarfissaqalissasoq.

Oqaatsit "nunap iluani" aamma "naafferartumik" pillugit § 2-mut oqaasertat innersuussutigineqassapput.

Nr. 2-imut

§ 1, nr. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, inatsit atortussanngortinneqassasoq nipit assilissallu atorlugit KNR allallu aqqutigalugit aallakaatitanut, radio tv-lu pillugit peqqussut naapertorlugu aallakaatitsinissamut akuerineqarsimasunut. Siunnersuutigineqarpoq tusagassiuutit taakku killelersorneqassasut, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu inatsisip assinganik, taamaalilluni allatanut nunap iluani naafferartumik saqqummersartunut atatillugu naqiterisitsisoq pillugu tunngaviusumik naligiittoqaleqqullugusmmitulli killilersorneqaqqulu. Tamatuma nassatarissavaa tv-kkut aallakaatitassiat nunap avataaneersut, qaammataasat atorlugit Kalaallit Nunaanni siammarterneqartut, siunnersuummi immikkut akisussaafilersuineq pillugu malittarisassat ataanniissanngimmata, tamatumalumi allatat naafferartumik saqqummersartut nunap avataaneersut pillugit malittarisassat assigissavai. Tusagassiuutit taakkua paarlaallugu inatsiseqarnermi malittarisassat nalinginnaasut iluanniipput.

Aaliangersaanerup aammattaaq nassatarissavaa, sumiiffinni ataasiakkaani aallakaatitsivittut peqatigiiffiit siunnersuutip ataani inngimmata, peqqutigalugu radiukkut tv-kkullu ingerlatsinissamut akuerisaasut kisimik pineqarmata.

Nr. 3-imut

Kiisalu siunnersuummi § 1, nr. 3-p nassatarivaa, siunnersuummut aammattaaq ilaammata allatat, assilisat nipilu atorlugu aallakaatitat allat, naafferartumik tamanut siammarneqartartut, nr. 1-imi 2-milu taaneqartunut naleqqersuuttumik nutaarsiassaqartitsivittut isikkoqarpata. Taamaalilluni naatsorsuutaavoq, pineqartut tassaasut paasissutissanik nutarfasissunik, aallakaatinneqannginnerminni aaqqissorneqarsimasunik siammaassinerit, tamatumalu erseqqissumik nalileereerneratigut naatsorsuutigineqartariaqarpoq tusagassiornikkut annikinnerpaagaluamilluunniit suliarineqarsimassasut, taamaanngippat pineqartoq tassaassammat allat oqaaseqaataannik issuaaneq, tak. issuaanerit pillugit aaliangersagaq ataaniittoq. Aaliangersakkap annermik nutaarsiassaqartitsivinnut digitaliusunut naleqqiullugu atorneqarsinnaanera takorloorneqarpoq, soorlu assersuutigalugu qarasaasiakkut nutaarsiassanut, tekst tv-mut nittartakkanullu il.il. § 1,nr. 3-p atorneqarnissaanut piumasaqaataavoq – soorlu naqitanut aamma radiukkut tv-kkullu ingerlatsivimmut tamannattaaq atuuttoq – inuk Kalaallit Nunaanniittoq akisussaatinneqarsinnaassasoq.

Saqqummersinniakkap avammut siammarterneqarnissaanik piumasaqaat isumaqarpoq, tunngaviusumik kikkulluunniit, immaqa akiliillutik, saqqummersitap imarisaa takusinnaassagaat. Taamaalilluni suliffeqarfiup iluani paasissutissiiviit aaliangersakkap avataaniipput, naak nutaarsiassaqartitsivittut isikkoqarsinnaagaluarlutik, tassami sulisorisat kisimik takunnissinnaapput.

Aammattaaq piumasaqaataavoq, tamanut siammarterineq naafferartumik pisassasoq, soorluttaaq ersertoq oqaatsip "naafferartumik" § 1, nr. 3-mi atorneqarnera § 1, nr. 1-imi atorneqarneraniit allaasoq, , tak. § 2, imm. 3. § 1, nr. 3-mi piumasaqaataavoq akuttoqatigiiaassuseqarnissaq, taamaalilluni naafferartumik siammarterisarnissamik piumasaqarneq isumaqarpoq, allanngorartuartumik imaluunniit ataasiartumik siammarterinerit, tusagassiuteqarnermi akisussaanermut inatsisitigut aaqqissuussinerup ataaniinngimmata, tamatumalu assingaa dvd-mik, videomik saqqummersitsisoq immikkut akisussaanermik aaliangersakkat ataaniinngitsoq, taamatullu atuakkat elektroniskiusumik siammarterneqarunnartut taamaassanatittaaq. Kingulliullugu taaneqartup soorunami aamma assingaa, naqitatigut tusagassiornermi malittarisassat atuakkanut atuutinngimmata.

Nutaarsiassaqartitsinerup tusagassiuutinut naqitanut imaluunniit radikkut tv-kkullu siammaassinernut sanilliunneqarsinnaanissaanik § 1, nr. 3-mi piumasaqaat aqqutigalugu, nutaarsiassaqartitsilluni ingerlatsiviit qanoq ilusillit tusagassiuuteqarnikkut inatsisitigut malittarisassaliornermut ilaasutut isigineqarsinnaanerat killilerneqarpoq. Aammattaaq piumasaqaat isumaqarpoq matumani pineqarmat illuatungaannaanut nalunaaruteqarneq, soorlu tamanna aammattaaq naqitatigut tusagassiuutinut imaluunniit radiumik tv-millu ingerlatsinermut atuuttoq, tassami nutaarsiassaqartitsinermi akisussaaffimmik inissiineq taamaallaat inunnut aaliangersimasunut killilerneqarsinnaavoq, tigusisoq imarisaasunut sunniuteqarsinnaanngikkaagat.

Nutaarsiassanik siammarterinerup pineqartussaaneranik apeqqummut atatillugu oqaatigineqassaaq, qulequttanut imaluunniit pitsaasutsimut tunngatillugu killilersuisoqarnissaa piumasaqaataanngimmat. Pingaaruteqartoq tassaavoq, tusagassiuummut ilisarnaqutaanersoq imarisaani paasissutissiinerit paasissutissiisunit assigiinngitsuneersut amerlanerunersut.

Nutaarsiassaqartitsinerup tusagassiuutinit naqitanit aamma radiukkut tv-kkullu siammaassinermut sanilliunneqarsinnaanissaanik piumasaqaatip nassatarivaa, tusagassiuutip siammaatassat nammineerlunisuliarisariaqarmagit, taamaalillunilu aaqqissuinikkut toqqartorsimasariaqarmagit. Tusagassiassaqartitsineq taamaallaat nutaarsiassanik teknikkikkut siammaassinerusoq, tamanna pissutigalugu aaliangersakkamut ilaassanngilaq. Aammattaaq apeqqut aaliangiivigineqassaaq ataatsimoortumik naliliinikkut.

Taamaattoq tusagassiuutit§ 1, nr. 3-mi piumasaqaatinik toqqaannartumik naammassinnittutut isigineqarsinnaasut ingerlaannartumik siunnersuummut ilaanngillat, tassami ilassutaasumik piumasaqaataasussatut siunnersuutaavoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tusagassiuutup pineqartup ilaatinneqarnissaa aaliangersartassagaat, tak. siunnersuummi § 8, imm. 1.

§ 2-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 2, imm. 1-mi naqiterisitsisoq suussusilerneqarpoq, tassaasoq allakkanik saqqummersitsinermi aningaasartuutinik matussusiisoq, ima paasineqarluni tusagassiinermik ingerlatsivimmik aningaasalersuisuusoq. Aaliangersagaq sunniuteqarpoq imm. 2-mi "nunap iluani"-k suussusiliinermi.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi § 2, imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, allataq nunap iluaneersutut isigineqassasoq, naqiterisitsisup ingerlatsinera Kalaallit Nunaanni pippat. Allataq ilumut Kalaallit Nunaanni naqitaanersoq pillugu apeqqut taamaasilluni soqutiginaateqanngilaq. Allatat toqqaannartumik nunap iluaneersutut isigineqartut, nunap avataani naqinneqarsinnaapput, taamalu qarasaasianik il. il. atuinerit "nuna naqitsivik" nalorninarsisissinnaammassuk. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, aalajangiisuussasoq naqiterisitsisoq, tassaasinnaasoq inuk ataaseq, ataatsimoorfik, aningaasaateqarfik, suliffik namminerisamik ingerlasoq il. il., ingerlatsivimminik nunami sumi ingerlatsinersoq. Sumi najugaqarneq aaliangiinermi tunngavittut atuisinnaanissaq ilimananngilaq, allatat tunngaviusumik Kalaallit Nunaanni saqqummersinneqarsinnaammata, naqiterisitsisumit nunami allami najugalimmiit. Naqiterisitsisup ilumut nunami maani ingerlatsineranik apeqqut, ataatsimut isiginnilluni nalilerneqartariaqarpoq, taamaalillunilu nuna naqiterititsiviusoq tikkuussisutut atorneqarluni, soorlu suliffeqarfiup sumi najugaqarfeqarneranik apeqqut, pilersinneqarfia, nalunaarsorneqarfia aaqqissuinermillu ingerlatsinerup sumiiffia nalilersuinermi ilanngunneqarsinnaasut.

Imm. 3-mut

Siunnersuummi imm. 3-mi allataq naafferartoq tassaatinneqarpoq allataq ikinnerpaamik ukiumut marloriarluni saqqummertussatut aaliangiunneqarsimasoq, taamalu ukiumut marloriarluni saqqummertarnissamik piumasaqaat annikinnerpaaffiliinerinnaalluni. Saqqummersittagaq aallarterlaaq ataasiaannarluni saqqummereersorlu ilanngussaa Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliutigineqarpat, naafferartumik saqqummersartutut isigineqassaaq, pilersaarutaappat ukiup ataatsip ingerlanerani ikinnerpaamik ataasiarluni saqqummersinneqaqqissasoq.

§ 3-mut

Imm. 1-imut

Taaguut "akisussaasutut" aaqqissuisoq atorneqarpoq pissutigalugu allatat naafferartumik saqqummersartut arlaqartut paasissutissiinerminni aaqqissuisut arlaqartut taasarmatigik, nalinginnaasumillu taaneqartut arlaat akisussaalluni aaqqissuisutut taaneqartarluni. Aaliangersakkap erseqqissarpaa, inatsisip oqaasertaasa sinnerini, taaguut aaqqissuisoq kisimi atorneqartoq.

Imm. 2-mut

§ 3, imm. 2-mi oqaaseqatigiit erseqqissarniarpaat, qitiunngitsoq kina aaliangiinersoq imaluunniit kina aaliangiisimanersoq suliami aaliangersimasumi, taamaalilluni aaqqissuisoq naafferartumik saqqumersitap imarisaanut tamarmiusumut akisussaavoq, apeqqutaanani saqqummersitap immikkoortuini assigiinngitsuni immikkut aaqqissuisoqarsimanersoq, soorlu piorsarsimassuseq pillugu immikkoortumi imaluunniit timersorneq pillugu immikkoortumi. Erseqqissarneqarportaaq aaqqissuisoq ataasinnaasinnaammat.

Imm. 3-mut

Aaliangersakkami imm. 3-mut tunngatillugu oqaatigineqassaaq, aaqqissuisumik kinaassusiliineq eqqortuunngimmat, inuk taaneqartoq imm. 2 naapertorlugu oqartussaassuseqanngippat, taamaalillunilu taaneqartoq allatap imarisai pillugit inaarutaasumik aaliangiisinnaassuseqarani. Tassunga tunngatillugu akunnermiliuttumik taasaqarneq siunnersuummi § 53 naapertorlugu pineqaatissiissutaasinnaavoq, akerlianilli kukkusumik aaqqissuisunngortinneqarsimasoq allatap imarisaanut akisussaanani, akisussaaffimmi taamaallaat aaqqissuisuvimmiippoq. Taaneqartoq kingulleq aammattaaq akisussaassaaq, , siunnersuummi § 3, imm. 1 unioqqutillugu allatamut aaqqissuisutut nalunaarutigineqarsimanngikkkaluaruniluunniit.

§ 4-mut

Aaliangersakkap qularnaassavaa, inuup innarlerneqarsimasutut misigisup takusinnaassagaa unnerluussinerujunnartoq kimut tutsinneqassanersoq, tak. § 10 atuakkiortut pillugit, § 14 paasissutissiisut pillugit aamma § 27, imm. 1 pilerisaarisut pillugit.

§ 5-imut

Siunnersuutigineqarpoq radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviit – allaassutit tusagassiuutit taakkua immikkut ilusaasa nassatarisaat ilaatillugit - allatatut naafferartumik nunap iluani saqqummersartutuulli, § 3 naapertorlugu pisussaaffeqassasut.

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi piumaffiginninneq peqquteqarpoq, innuttaasunut paasiuminaassinnaammat, radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviit iluini kina akisussaasuulluni aaqqissuisuunersoq, taamaattumillu aaqqissuisut pisussaapput Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut nalunaarutiginnissallutik.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisoq nassuiarneqassasoq tassaatillugu, aallakaatitassiap imaluunniit ilanngussap saqqummiunneqarnissaanut inaarutaasumik aaliangiisinnaasoq. Taaguut aaqqissuisoq allatanut naqitanut atuuttut assigannik killilerneqarpoq,, tak. siunnersuummi § 3, imm. 2 aamma aaliangersaanermut tassunga oqaasertat qulaaniittut. Taamaalilluni piumasaqaataavoq, assersuutigalugu KNR-ip pisortaanera KNR-imut aaqqissuisuussasoq.

Imm. 3-mut

Aaliangersakkami imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, innuttaasoq kinaluunniit radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviit inatsisip ataaniittunut saaffiginninnermigut piumasarisinnaagaa paasissallugu, ingerlatsivimmut kina aaqqissuisuunersoq. Piumasaqaat akuerineqanngippat, innuttaasoq paarlaallugu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunit paasitinneqarsinnaavoq, imm. 1-imi nalunaartussaatitaaneq tunngavigalugu.

Imm. 4-mut

Aaliangersakkami imm. 4-mi erseqqissarneqarpoq, amigartumik imaluunniit eqqunngitsumik aaqqissuisoq pillugu ilisimatitsinermi, kina akisussaanersoq. Allatanut naafferartumik saqqummersartunut tunngatillugu aaqqiisimanermut assinguvoq, allaassutigiinnarlugu radiumik tv-millu ingerlatsiviup naqiterisitsisuusoq taarsermagu.

§ 6-imut

Aaliangersagaq immikkut radiumut tv-mullu piumaffiginninneruvoq, tunngaveqarlunilu tusagassiuutit taakku tigussaannginnerunerannik. Tusarnaartup imaluunniit isiginnaartup aallakaatitap ilanngussalluunniip imaanit innarligaasutut misigisisup, aaliangersagaq naapertorlugu ajornanngikannersumik paasisinnaavaa, kikkut akisussaasutut inissisimasuusinnaanersut, taamalu unnerluussineq kimut tutsinneqarsinnaanersoq. Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, aaqqissuisup paasissutissiisussaatitaanera, taamaallaat inunnut paasissutissanik pineqartunik piniarnissaminnut inatsisitigut soqutigisaqartuusunut atuummat. Innarlerneqarsimasup uppernarsartussaavaa, inatsisitigut soqqutigisaqartuunissamik piumasaqaat eqquutillugu; taamaattumik pineqartup aallakaatitaq imal. ilanngussaq pineqartoq pillugu tamakkiisuunngikkaluamik erseqqissaasinnaasariaqarpoq. Taamaattorli aaliangersakkap iluaniinngilaq, innarligaasup piumasarisinnagaa aallakaatitap nuutinneranik tunineqarnissani.

Ilanngussamik oqarnermi pineqarput, aallakaatitassiamut atasumik ilaannakortumik ilanngussat.

§ 7-imut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisoq pisussaafilerneqassasoq aallakaatitat nuutinnerinik toqqorsisarnissaanut, tassuunakkut aallakaatitap aaliangersimasup imarisaa pillugu uppernarsaasoqarsinnaaqqullugu. Aaliangersagaq radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu peqqussummi § 17-imut ilaatigut assinguvoq.

Imm. 2-mut

Toqqorsinissamik pisussaaffik qaammatinut pingasunut killiligaavoq, piffissaliussarli taanna qaangiutsinnagu aallakaatitaq pillugu naammagittaalliortoqarpat, aallakaatitap nuutinnera toqqorsimaneqassaaq suliap naammassinissaata tungaanut, tak. aaliangersakkami imm. 2. Suliaq inaarutaasumik naammassisimasutut isigineqassaaq, radiumik tv-milluunniit ingerlatsiviup naammagittaalliummut akissutaa, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut imaluunniit eqqartuussivinnut apuunneqanngippat, radiumik tv-milluunniit ingerlatsiviup akissutaata naammagittaaliortumit tiguneqarneraniit qaammatit pingasut qaangiutsinnagit. Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, naammagittaaliornissamut piffissaliussaq sapaatip-akunnerinik sisamanik sivisussuseqarmat, naammagittaalliortup naammagittaalliutimi itigartinneqarnera imaluunniit akerliliiniarnermi itigartinneqarnera Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut tunniukkumappagu, tak. siunnersuummi § 34, imm. 3, aamma § 40. Kisianni aamma naammagittaalliortup itigartitaanini eqqartuussivimmut tunniussinnaammagit, eqqortuunerusutut isigineqarpoq malittarisassamik nalinginnaasumik aalajangersaanisaaq, toqqortarinninnissamik piffissaliussaq radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviup itigartitsinerata naammagittaalliortumut anngunneraniit imaluunniit akerliliinerup naammagineqanngitsumik saqqummiunneqarneraniit qaammatit pingasunngorlugit. Toqqortarinninnissamik pisussaaffik ingerlaannassaaq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunit imaluunniit eqqartuussivinnit suliaq ingerlanneqartillugu. Naammagittaalliortoq una aaliangersagaq tunngavigalugu aammattaaq aallakaatitap nuutinneranik pinissaminik piumasaqarsinnaanngilaq.

§ 8-mut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkap, tusagassiuutit digitaliusut nutaarsiassaqartitsinermik ingerlatsisut, tusagassiornermi aaliangersakkat ataannut inississannut periarfissat annertusivai, soorlu qarasaasiakkut nutaarsiassat, tekst-tv aamma nittartakkat, tassami siunnersuutigineqarpoq siunissami Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangertassagaat, ingerlatsiviit taama ittut malittarisassat ataanniissanersut.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunit aaliangerneqarsimappat tusagassiuinermik ingerlatsivik pineqartoq inatsisip ataaniissasoq, tamatuma assigingaa tusagassiuutip §§ 5-6-mi malittarisassat ataaniilernera, taamaalilluni tusagassiuutip pineqartup Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut nalunaarutigissavaa kina aaqqissuisumut pisariaqartumik oqartussaassuseqarluni inissisimanersoq. Ingerlatsivinni taakkunani aaqqissuisutut inissisimasoqaannarsinnaavoq, taamaalilluni kialluunniit tusagassiuinermi ingerlatsivimmut saaffiginninnermigut piumasarisinnaavaa, aaqqissuisup kinaaneranik paasitinneqarnissani, soorluttaaq aaqqissuisup kinaaneranik eqqunngitsumik paasissutissiinermut akisussaaffik ingerlatsivimmut aaqqissuisumullu tutsinneqartussaasoq. Kiisalu inuk eqqunngitsumik aaqqissuisutut nalunaarutigineqarsimasoq akisussaatinneqassaaq, nalunaarutiginninneq pineqartup akuersineratigut pisimappat.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut assersuutigalugu qarasaasiakkut nutaarsiassaqartitsiviup inatsisip ataaniinneranik aaliangiisinnaanissamik pisinnaatitaaffeqarneranni piumasaqaataassasoq, tusagassiuinermik ingerlatsiviup pineqartup § 1, nr. 3-mi qallikkut piumasaqaatit eqquutissagai. Taamaalilluni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangersinnaanngilaat, ingerlatsivik nutaarsiassanik teknikkikkut ingerlatitseqqiinerinnarmik, ingerlateqqitanut naleqqiullugu minnerpaamilluunniit namminerisamik suliarineqanngitsunik allatulluunniit aaqqissugaanngitsunik ingerlatsisoq, malittarisassat iluanniitinneqassasoq.

§ 9-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, akisussaatinneqarsinnaasut pingaarnertut allaaserinnittumut, aaqqissuisumut naqiterisitsisumullu killilerneqassasut. Taamaalilluni aaliangersakkap nassatarivaa, pinerluttaalisitsinermut inatsisip § 9-ani peqataanermut akisussaaneq pillugu nalinginnaasumik malittarisassat atorneqannginnerat. Aaliangersakkap nalunaarsunngilaa, inuit pineqartut pingasuusut ilaata ataatsip amerlanerilluunniit akisussaatinneqarnissaannut piumasaqaatit ersarinnerusut suunersut, taakkununnga atillugu §§ 10-15 innersuunneqarput.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq, allatat pillugit malittarisassat aammattaaq assilisanut saqummiusanullu taakkununnga assingusunut atuummata.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aaliangersakkap nassatarivaa, agguaattakkat, nivinngagassat il. il. akisussaanermut aaliangersakkanut allatamut attuumassuteqarfigisaminnut atuuttunut ilaammata, naafferartumik saqqummersartutut isigineqarsinnaanngikkaluarunilluunniit,. Taamaalilluni aviisip ullormut saqqummersartup imarisani pillugit saqqummiussaani, atertaqartinneqanngitsumik nalunaarut inatsisinik unioqqutitsisoq, aviisip aaqqissuisuanut akisussaaffigitinneqarsinnaavoq.

§ 10-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi oqaaseqatigiit malitsigivaat, utoqqatsissutigineqarsinnaasut inummut tunngasut, soorlu inummut tutsitsisinnaanngissuseq imaluunniit inuup naatsorsuutigineqarsinnaannginera allatup akisussaatinneqannginneranik nassataqarsinnaammata. Pinerluttaalisitsinermi tunngaviusumik malittarisassat nalinginnaasut naapertorlugit, aamma akisussaannginnissamut qallikkut peqqutaasinnaasut allaaserinnittumit tunngavigineqarsinnaapput. Taamatuttaaq suliassanngortitsineq pineqaatissinneqannginnermik kinguneqarsinnaavoq tamanna uppernarsarneqarpat, imaluunniit unioqqutitsisoq ajortumik isumaqarani iliuuseqarsimappat, aammalu nalornaatsumik nalinginnaasumik innuttaasunut soqutiginaateqarpat. Taamatuttaaq nalunaarummik imaluunniit assilisamik allanit susassarineqanngitsutut isikkulimmik avammut saqqummiineq peqqutissaqarsinnaappat, siammaaneq pineqaatissiinermik kinguneqassanngilaq.

Inatsisitiliornermi nalinginnaasumik malittarisassat tamarmik tassaapput inatsisiliornermi malittarisassat Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartut. Pingaarnertut pineqarput pinerluttaalisitsinermi inatsimmi aaliangersakkat, aammali piginittussaatitaanermut tunngatillugu malittarisassat, kiisalu taarsissuteqartarneq pillugu nalinginnaasumik malittarisassat.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, allaaserisaq atertaqartinneqartutut isigineqassasoq, allaaserinnittoq atini assiniluunniit ilaatillugit allaaserisap saqqummiunnissaanut isumaqataasimappat. Taamatuttaaq ippoq, allaaserisaq saqqummiunneqarpat allaaserinnittup aterusia ilisarnaataaluunniit atorlugu, aammalu nalinginnaasumik ilisimaneqarpat, ateruseq ilisarnaalluunniit inuup kia atortarneraa.

Atimik taasineq ima erseqqitsigissaaq, atuartoq annertunerusumik misissueqqaanngikkaluarluni allaaserinnittumik kinaassusersisinnaassalluni. Allaaserinnittup atia najugaqarfialu tamakkiisoq allassimappat, atertaqartitsinissamik piumasaqaatit naammassineqarsimassapput. Taamatuttaaq ippoq, sumi najugaqarneq ilaanngikkaluartorluunniit, assersuutigalugu ateq immikkut ittuuppat aammalu allaaserisap imarisaa imaluunniit pissutsit allat paasissutissiippata, allaaserinnittoq ajornaquteqanngitsumik kinaassusersineqarsinnaanngorlugu. Taamaanngippat, aterlu nalinginnaasuuppat, allaaserisaq atertaqartinneqanngitsutut isigineqassaaq, allatigut pissutsit immikkut ittut ajornaquteqanngitsumik kinaassusiliinissamut periarfissiinngippata, tamannalu allaaserinnittumut aamma ersarippat. Immikkut ittumik takussutissat tassaasinnaapput atorfimmut taaguut, soorlu tusagassiortoq C.B., arsartartoq M.D. imaluunniit ilisimatooq C.N. Tamanna aamma atuuppoq nalinginnaasumik inuit ilisimaneqartut nalinginnaasumillu ateqartut atorfimmik taaguuserneqanngitsut, imarisaa ersarissumik inummut tassunga tikkuussippat.

Allaaserisaq atimut sumilu najugaqarnermut taarsiullugu allaaserinnittumik assitaligaq, atertaqartinneqartutut isigineqassaaq, allaaserinnittup naatsorsuutigisinnaammagu ajornaquteqanngitsumik kinaassusersineqarnissi.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq, atertaqartinneqartitsinissamik piumasaqaat naammassineqartutut isigineqassasoq, allaaserisaq ateruseq ilisarnaalluunniit atorlugu atsiorneqarpat aammalu nalinginnaasumik ilisimaneqarpat, kia ateruseq ilisarnaalluunniit atortarneraa. Tassani aamma allaaserinnittup kinaassussuserneqarsinnaani ersarissumik paasisimasariaqarpaa, tamannalu pillugu allaaserinnittoq akisussaatinneqartariaqarluni. Naapertuuttuunavianngilaq inuit ateruseq atugartik nalinginnaasumik ilisimaneqartilersimasartik atorlugu, akisussaassuseqanngitsumik eqqissisimatinneqartussaanikkut ataqqinassusikkulluunniit innarliippata, soqutiginagu tamarmik ilisimagaat innarliineq kimit piliarineqartoq. Taama pisuni naammappoq, innuttaasut amerlasuut ilisimappassuk kina allaaserinnittuusoq.

Allaaserisap atertaqartillugu il.il. saqqummiunnissaanut akuersineq pissusissamisuuginnartutut isigineqarpoq, tamatumanilu piumasaqaatit pisuni allanisut paasineqassallutik, taamaammat akuersinerup ilusissaa pillugu immikkut piumasaqaateqartoqanngilaq, soorlu allakkatigoortinnissaanik piumasaqartoqarani. Taamaalilluni aamma oqaasertaqanngitsumik akuersineq naammassinnaavoq. Allaaserisaq kukkunikkut imaluunniit allaaserinnittup kissaataa uniorlugu atertaqartinneqarpat assitalerneqarluniluunniit, allaaserisaq atertaqartinneqartutut isigineqassanngilaq, taamalu allaaserinnittoq akisussaatinneqassanani.

Atertaqartitsinerup nassuiarneqarnera naapertorlugu, ilaanneeriarluni ima pisoqarsinnaavoq inuup innarligaasutut misigisup, toqqaannartumik allaaserinnittoq ilisarisinnaanagu, allaaserinnittumik eqqartuussisunut tunniussinisaaminut imaluunniit pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu suliassanngortitsinissaminut atorsinnaasaminik. Taamaammat § 10-mi aaiangersakkat siunnersuummi § 4-mi malitarisassanut sanilliutariaqarput, taakkua malillugit aaqqissuisup qinnuigineqaruni inuit § 10-mi pineqartut kikkuunerat ilisimatitsissutigisussaammagu.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, allaaserisamut atertaqartitamut akisussaaffik allaaserinnittunut tamanut tutsinneqassasoq, takuneqarsinnaanngippat allaaserisap immikkoortui sorliit kimit allataanersut. Pisuni taama ittuni akisussaatitsineq tamanut atimikkut allaaserinnittutut ilanngunneqarnissaminnut akuerseqataasunut atuuttariaqarpoq. Allaaserisanut arlalinnit allanneqarsimasunit ateq ataaseq kisimi atorneqarpat, allaaserinnittoq atikkut taaneqartoq allaaserisap imarisaanut tamakkiisumik akisussaassaaq. Taamatuttaaq allaaserinnittoq atikkut taasaq allaaserisaminut assilisaq kimit tigusaaneranik taaneqanngitsoq ilanngukkuniuk, taannalu eqqissisimatinneqarnissamik innarliippat, allaaserisamut assitaliisoq saqqummiinermut akisussaatinneqassaaq.

Pinerluttaalisitsinermi aaliangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit unioqqutitsinermut tunngatillugu inummut tutsitsisinnaanissamik piumasaqaat taamaalilluni aamma allaaserinnittup akisussaaneranut atuuppoq, taannalu aaliangersagaq aqqutigalugu allaaserinnittutut, assiliisunut ilaalu ilanngullugit toqqartumik pinerluttaalisitsinermi akisussaaffiliineq eqqunneqanngilaq.

Imm. 4-mut

Siunnersuummi § 10, imm. 4-mi pineqarpoq, allaaserisap inatsisitigut inuttut isigineqartumeernera, soorlu peqatigiiffimmit, taassuma siulersuisuinit, ataatsimoorfinnit allatulluunniit suleqatigiinnit. Ullumikkut inatsisitigut inuttut isigineqartut akiliisussanngortitaasarnerisa nalinginnaasuunerata ataatsimoorlutik suleqatigiit pinerluttaalisitsinermi inatsisit aqqutigalugit akisussaatinneqarsinnaanissaat illersorneqarsinnaavoq. Tassunga atasumik imm. 4-mi siunnersuutigineqarpoq, inatsisitigut inuttut isigineqartup aqutsorisai pisuni taama ittuni akisussaatinneqartarnissaat, kisiannili aamma ataatsimoorlutik suleqatigiit akisussaatinneqarsinnaanissaat periarfissaqartillugu.

Inatsisitigut inuttut isigineqartut allaaserisanik, atuatartut allagaannik il.il. allaaserinnittuusinnaasut assigiinngitsuusinnaapput. Ilaanneeriarluni tassaasarput inuutissariutinik ingerlatsiviit imaluunniit suliamut atatillugu kattuffiit, tusagassiuutit aqqutigalugit isummaminnik saqqummiussiumasut, allatigulli tassaasarlutik peqatigiiffiit mikinerusut, soorlu inissiaatileqatigiiffik, siulersuisut taakkununngalu ilaasortaasut saniatigut toqqaannartumik allaffissornikkut aqunneqangitsut. Taaguut "inuup inatsisitigut oqartussaasup pisortai" imm. 4-mi atorneqartoq tamanut atuuppoq. Taamaalilluni akisussaaffiup siulersuisuni ilaasortanut ataasiakkaanut aamma/imaluunniit qullersaasunut inissinneqarnissaanut pissusiviusut apeqqutaassapput. Oqaatigineqassaaq aaliangersakkami, allaaserinnittutut akisussaaffeqarnertuulli, tak. siunnersuummi § 10, imm. 1, piumasaqataammat siulersuisunut ilaasortat aamma/imaluunniit qullersat inummut tutsitsisoqarsinnaanissaanik piumasaqaat naammassisimassagaat.

imm. 5-imut

§ 10, imm. 5-imi siunnersuumi aaliangersagaq isumaqarpoq, allataq nutaarsiassaqartitsivik paasissutissiisoralugu saqqummersinneqartoq, allatatut atertaqartinneqartutut isigineqanngimmat, tusagassiuineq pillugu inatsiseqarneq naapertorlugu. Taamaammat aviisip ullormut saqqummersartup allatamik taamaattumik saqqummiineranut akisussaasua tassaavoq aviisip aaqqissuisua. Nutaarsiassaqartitsiviup aaqqissuisuata allatap atuagassiamut ullormut saqqummersartumut ingerlateqqinnera akisussaaffigaa, aammalu nutaarsiassaqartitsiviup saqqummiinerata toqqaannartumik tamanut saqqummiinertaa akisussaaffigalugu, soorlu telegrammit imaluunniit telefonikkut nutaarsiassaqartitsinerit. Aaliangersagaq tunngaveqarpoq, nutaarsiassaqartitsivinnit nutaarsiassat massakkut tusagassiornermi akisussaafitsigut aaliangersaanerit ataaniilermata, inatsisissatut siunnersuummi § 1, nr. 1-imi, tak. § 8, imm. 1 aamma 3, piumasaqaatit eqqortinneqarsimappata.

§ 11-imut

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 11, imm. 1-ikkut aaliangersakkap nassatarivaa, allaaserisamik atertaqartinneqanngitsumik atuagassiatigut saqqummiussap imarisaanut aqqissuisoq akisussaasuusoq, aaqqissuisoq piaarisutut eqqumanianngitsutulluunniit oqaatigineqarsinnaanngikkaluarpalluunniit. Aaqqissuisoq taamaalilluni nammineq pisuussuteqanngikkaluarluni akisussaatinneqarpoq. Amerlasuutigut aaqqissuisut allattaat tassaasarpoq allaaserisap atertaqartinneqanngitsup saqqummiunissaanik ersarissumik aalajangiisuusoq, kisianni § 9, imm. 1-imi malittarisassap aaqqissusut allattaata akisussaatinneqarsinnaannginnera ersersippaa. Allaaserisat atertaqartinneqanngitsut tassaapput allaaserisat sunnguamilluunniit allaaserinnittup kinaassusaanik paasissutissartaqanngitsut, aamma allaaserisat allaaserinnittup aqqanik, assinganik imaluunniit innuttaasunit ilisimanilimmik aterusianik ilisarnaasigaagaluarlutik, allaaserinnittoq akuersiteqqaarnagu saqqummiunneqartut. Atuartartumit allaaserisaq ilanngussaq salluliuut tassaasoq, kinaassusersineqanngitsumit nassiussaq, taassumanngalu inuup allap aqqa atorlugu atsiorneqarsimasoq, ateq taanna atorlugu saqqummiunneqaruni allaaserisatut atertaqartinneqanngitsutut isigineqassaaq. Tamannattaaq atuuppoq atuartartup allagaanut atimik piunngitsumik atertaqartinneqartutut apuussamut saqqummiunneqartumullu.

Qulequttat, saqqaani quppernernut innersuussutit, allaaserisap imarisaa pillugu takussutissiat assigisaallu, tunngaviusumik amerlanertigut allaaserisap atertaqartinneqanngitsup ilaatut isigineqartariaqarput. Allaaserisamulli atertaqartinneqartumut saqqummiunneqartumullu allaaserinnittup qulequtaq nammineq allassimappagu, qulequtaq allaaserisap atertaqartinneqartup ilaatut isigineqassaaq, taamalu § 10-p ataaniissalluni. Taamatuttaaq ippoq, allaaserisamut atertaqartinneqartumut qulequtaq allaaserinnittumit allataanngippat, allaaserisalli imarisaanut tamakkiisumik naapertuulluni. Erseqqissarneqartariaqarpoq, aaqqissuisup akisussaatinneqarnera killilerneqarmat nammineq pisuutinnani akisussaatitaannginnissamut patsisiliunneqarsinnaasunik, § 10, imm. 1-imut oqaaseqaatini eqqaaneqartutut allaaserinnittup akisussaatitaannginneranik nassataqarsinnaasunik. Taamaasilluni aaqqissuisoq nalinginnaasumik ataqqinassusiiaasumik saqqummiinermut akisussaassanngilaq, ilumoortuunera uppernarsarneqarsimappat, imaluunniit nalunaarummik imaluunniit assilisamik inuit allat susassarinngisaannik tunngavissalittut isigineqartumik saqqummiiguni.

§ 11, imm. 1 naapertorlugu aaqqissuisup akisussaaneranut ilaavortaaq, allaaserisaq atertaqartinneqartoq atertaqartinneqanngitsorluunniit imminermini tigussaasumik ajuallatsitsinngikkaluartoq, assersuutigalugu assitaa imaluunniit atuagassiami tassani allaaserisaq alla allaaserinnitumit allamit suliaasoq, akisussaatitsisinnaasumik unioqqutitsinertaqarpat. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq pinerluuteqarnermi suliamut atasumik eqqartuussivik peqqusippat, unnerluussap aqqa, atorfia najugaaluunniit avammut saqqummiunneqassanngitsut. Kingunerisaani tusagassiortoq allaaserinnikkuni unnerluussaasup kinaassusaanik qulaajaanngitsumik, kisiannili atuagassiap ilaani assersuutigalugu unnerluutigisap assinga takuneqarsinnaalluni, allaaserisap assilissallu ataatsimut paasissutissiinerat tunngavigalugit kinaassusersineqarsinnaalluni. Taama pisoqartillugu § 11, imm. 1 naapertorlugu kinaassutsimik saqqummeeqqusinnginnermik unioqqutitsisutut aaqqissuisoq akisussaatinneqassaaq.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi § 11, imm. 2-mut atasumik oqaatigineqassaaq, aaqqissuisup akisussaaffiinut ilaanngimmata, allaaserinnittup piaarinermik imaluunniit eqqumanianngippallaarnermik akisussaatitaaffigiginngisai.

§ 12-imut

§ 12-mi pisoq pineqartoq tassaavoq, tusagassiuutikkut allaaserisamik allamilluunniit tusagassiuummit allameersumit issuaasoqarpat. Aaliangersaaneq isumaqarpoq, issuaaneq atertaqartinneqanngippat, aaqqissuisumut tutsitsisinnaaneq atuummat § 11 naapertorlugu.

Tusagassiuummi nutaami saqqummiuteqqinnerani allaaserisaq atertaqartinneqarpat, § 12-p malitsigissavaa imarisaanut aaqqissuisoq akisussaavoq, allaaserinnittup tusagassiuutikkut nutaakkut allaaserisap saqqummiunneqarnissaa akuersisimanngippagu. Allaaserinnittoq atertaqartinneqartoq siammartereqqinnermut toqqaannartumik akisussaatinneqaannarsinnaanngilaq. Malittarisassaq isigineqassaaq siunnersuummi § 10, imm. 5-imut atatillugu aammalu § 11-imut taputartuullugu, tassuunakkut tusagassiuummut nutaamut aaqqissuisoq, allaaserisanut nutaarsiassaqartitsivinniit aqqatigut taasaneersuunerarlugit saqqummiunneqartunut akisussaassaaq, nutaarsiassaqartitsiviulli aaqqissuisua akisussaassalluni nutaarsiassaqartitsiviup nammineq allaaserisaanut atertaqartinneqanngitsunik saqqummiunneqartunut.

§ 13-imut

Aaliangersakkap sammivaa, allaaserisat atertaqartinneqartut imarisaannut aaqqissuisup akisussaaqataanera, tassami siunnersuutigineqarpoq aaqqissuisoq akisussaaqataassasoq allaaserisap atertaqartinneqartup atuagassiakkut saqqummiunneqartup imarisaanut, aaqqissuisup ilisimasaanik sulisumit atorfilittamit allanneqarsimappat, aaqqissuisup kaammattuineragut allatulluunniit aaqqissuisup peqataaffigisaanik, imaluunniit aaqqissuisup ilisimasimappagu imarisai eqqunngitsuusut. Taamaalilluni aaliangersakkami pineqanngillat, ajuallatsitsimasutut unnerluussinerit eqqortuuneri eqqortuunngineriluunniit aaqqisuisup ilisimanngisai. Allaaserinnittoq taannaavoq siulliulluni uppernarsaasussaq, allaaserisami atertaqartinneqartumi innarliissutaasut pillugit.

§ 14-imut

Aaliangersakkap sammivaa apersuinerni, imaqarniliornerni il. il. oqaaseqaatit issuarneqartarnerat. Pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu, akisussaatitsisoqarsinnaavoq oqaaseqaatit aaliangersimasut oqaatigineqarnerpiaannut atasumik. § 14-imi aaliangersaq isumaqarpoq, pinerluttaalisitsinermi inatsisip ataanut atasumik oqaaseqartoq, piumasaqaatit aaliangersimasut iluini aamma tusagassiornermi akisussaaneq pillugit aaliangersakkat ataanni ingerlatitseqqiinermut akisussaatinneqarsinnaasoq.

Siunnersuutip taamaalilluni imaraa, nalunaaruteqartoq imaluunniit paasissutissiisoq aqqatigut taasaq tusagassiornermi aaliangersakkat naapertorlugit akisussaatinneqarsinnaasoq, taamaappallu oqaaseqaatinut avammut saqqummiussanut akisussaaqataatinneqassasoq, allaaserisamut atertaqartinneqartumut oqaaseqaatinik ilanngussisutut allattoq peqatigalugu, tak. § 10-mi malittarisassat, imaluunniit allaaserisaq atertaqartinneqanngippat aaqqissuisoq akisussaaqatigissallugu, tak. § 11. Innarlerneqartutut misigisimasup nammineq aaliangiinini tunngavigalugu inuttut eqqartuussivimmut tunniussisinnaanermut aaliangersakkat naapertorlugit saqqummiussisoq aamma allaaserinnittoq imaluunniit aaqqissuisoq imaluunniit taaneqartut arlaat eqqartuussivimmut tunniussinnaavaa.

Akisussaaqataatinneqarsinnaanermulli piumasaqaataavoq, oqaaseqaat eqqortumik issuarneqarsimassasoq, aammalu oqaaseqaatip aallaaviata akuerisimassagaa, oqaaseqaatip atertaqartillugu saqqummiuteqqinneqarnissaa. Kingulliullugu taaneqartoq isumaqarpoq, pineqartup saqqummiiniarneq akuerisimassagaa. Piumasaqaatit taakkua eqqortinneqarsimanerisa uppernarsinissaat allaaserinnittup imaluunniit aaqqissuisup pisussaaffigaat. Uppernarsaaneq pisinnaanngippat, akisussatinneqarsinnaapput allaaserinnittoq aaqqissuisorlu kisimik imaluunniit taakku arlaat.

Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, naak inatsisissatut siunnersuummi § 10-mi allaaserinnittup atertaqartinneqartup akisussaaffia pillugu malittarisassaq pingaarneq naapertorlugu, tusagassiortoq akisussaagaluartoq, ilanneeriarluni akisussaatinneqanngitsoorsinnaammat, oqaaseqaatip nutaarsiassatut paasissutissatullu pingaaruteqarnera pillugu, tamannalu pillugu tassa ilaatigut pineqartoq akisussaanngitsutut isigineqarsinnaalluni. Taanna akisussaatitsinngissinnaaneq allaaserinnittuinnarmut tunnganngilaq, tassa tusagassiortumuinnaq, pisulli apeqqutaallutik aaqqissuisumut imaluunniit oqaaseqaammik issuaavigineqartumut atorneqarsinnaalluni.

§ 15-imut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkap naqiterisitsisoq atuagassiap imarisaanut akisussaatippaa, §§ 11-miit 13-imut aaliangersakkat naapertorlugit aaqqissuisoq akisussaatinneqarsinnaatinnagu.

Siunnersuutigineqarpoq, naqiterisitsisoq aaqqissuisumut taarsiullugu akisussaatinneqartuaannassasoq, aaqqissuisoq akisussaatinneqarsinnaatinnagu, amigartumik imaluunniit kukkusumik aaqqissuisoq nalunaarutigineqarsimatillugu, imaluunniit aaqqissuisup Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarnerata killeqarnera peqqutigalugu imaluunniit tarnikkut naatsorsuutigiuminaatsuunera pillugu. Tamanna tunngavilersorneqarpoq, pissutsit tamakku naqiterisitsisumit pinaveersaartinneqarsinnaammata.

Imm. 2-mut

Naqiterisitsisoq inatsisitigut inuttut isigineqarpat, taanna taamaatut akisussaatinneqassaaq.

§ 16-imut

Qulaani nalinginnaasumik oqaasertani nassuiarneqarput pingaarnertut akisussaaffiit pillugit malittarisassat assigiinngitsut immikkoorutaat, tassa naafferartumik atuagassiat saqqummersartut eqqarsaatigalugit, aammalu radiukkut tv-kkullu aallakaatitanut atasumik eqqunneqartussatut siunnersuutaasut.

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 16, imm. 1-imi killiliineq pivoq, § 9, imm. 1-imi killiliineq assigalugu kikkut akisussaatinneqarsinnaanersut erseqqissarneqarpoq. Kisianni radiukkut tv-kkullu aallakaatitat imaanut tunngatillugu allaaserinnittumik suussusiliineq annikippallaartutut isigineqarsorineqarnera qissimillugu killiliisoqarpoq. Taamaattumik inuit akisussaatinneqarsinnaasut amerlineqarput, naafferartumik atuagassiat saqqummersinneqartartut assigalugit allatamik allaaserinnittoq pineqarluni, aammali oqaaseqaammik saqqummiisoq pineqarluni. Radiukkut tv-kkulu aallakaatitat imaannut akisussaaneq taamaasilluni assinguvoq, tusagassiornermi inatsisinik unioqqutitsinermi tigussaasumik suussusiliinernut, allakkat oqaaseqaatillu eqqarsaatigalugit. Akisussaatinneqarsinnaasut aammattaaq naafferartumik atuagassiani saqqummersartunisut ippoq, tassa aaqqissuisoq, aammalu naqiterisitsisumut taarsiullugu radiukkut tv-kkullu ingerlatsivik. Aaliangersakkap imaraa, pinerluttaalisitsinermik inatsit naapertorlugu nalinginnaasumik peqataanikkut akisussaatinneqartarnerit atuutinngimmata, siunnersuummi § 20, imm. 2-mi pissutsit taaneqartut pinnagit. Aaliangersakkap qaqugukkut akisussaatitsisoqartarnissaanut piumasaqaatit erseqqissanngilai, tassanilu innersuussutigineqassapput §§ 17-imiit 23 ilanngullugu.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi § 9, imm. 2 naapertorlugu § 16, imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, radiukkut tv-kkullu aallakaatitani allatat oqaaseqaatillu pillugit immikkut akisussaaneq pillugu malittarisassat, filminut, assilisanut assigisaannullu atuutissasut.

Atuagassiat nunap iluani naafferartumik saqqummersartut eqqarsaatigalugit, siunnersuummi § 9, imm. 3-p erseqqissarpaa, agguaattakkat, nivinngartakkat assigisaallu, innersuussinermikkut imaluunniit iluaniinnermikkut atuagassiap ilaatut isigineqartut. Aaliangersagaq taanna siunnersuutigineqarpoq ilanngunneqassasoq, agguaattakkat ilaalu ilanngullugit taaneqartut, naafferartumik atuagassianut atasumik akisussaaffitsigut maleruagassanut ilaatinneqassasut, amerlasuutigut naafferartumik atuagassiatut isigineqartarnavianngimmata. Radiukkut tv-kkullu aallakaatitat eqqarsaatigalugit pisariaqarsorineqanngilaq, taakkunani imarisaq pinerit tamaasa radio tv-lu pillugit akisussaaffik pillugu aaliangersaanerit ataanni ittuassammat. Tassani pineqarputtaaq qilanaartuutitut pilerisaarutitulluunniit aallakaatitamit siammarterneqartussamit tigulaarinninnerit.

§ 17-imut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkap pivaa allatanut akisussaaneq taamalu naafferartumik atuagassiat saqqummersartuni allaaserinnittup akisussaanera pillugu siunnersuummi § 10-mut naapertuulluni.

Radiukkut tv-kkullu aallakaatitanut atasumik oqaatigineqassaaq, taakku pisinnaammata radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviup avataaniit toqqaannartumik aallakaatitsinertut, soorlu naalakkersuineq pillugu ataatsimiinnernit, naalagiarnernit, timersornerniit assigisaanillu, imaluunniit ingerlatsiviup iluani aallakaatitsivimmiit apersuinerit aammalu oqaloqatigiinnerit, soorluttaaq aallakaatitat avammut siammarneqanerat sioqqullugu immiunneqarsimasut imaluunniit atortorissaarutit sarfatortuusut atorlugit toqqortarineqarsimasut, taamalu aallakaatitatut toqqaannartuunngitsut.

Radiukkut aallakaatitani allatat atuarnerisigut saqqummiunneqartarput, tamannalu nalinginnaasuullunittaaq tv-kkut aallakaatitani, tassanilu aamma pisinnaasarpoq, allatat saqqummiunneqartarlutik isiginnaartartunit atuarneqarsinnaasunngorlugit.

Allataq atuarneqartoq allanneqarsimasinnaavoq tamanna siunertaralugu, taakkuukkajuttarpullu tusagassiornermi najoqqutassiatut allatat, aallakaatitsivimmi sulisuusup atuartagai, ilanngussanik assigiinngitsunik uiguleriisitsisuusut imaluunniit ilanngussassamut tullermut nalunaarutaasut. Kisianni aamma allataq allanneqarsimasinnaavoq siunertanut allanut atugassatut. Taamaasilluni aallakaatitaq imaqarsinnaavoq atuakkamit atuaanermik, soorluttaaq taallat, tusarnaagassiat ilaalu ilanngullugit aallakaatitsinermi toqqammaviusinnaapput eqqumiitsuliornerup iluani.

Siunnersuummi § 17, imm. 1-ip taaneqartuni tamani malitsigaa, allaaserinnittoq akisussaammat imarisaanut, nalinginnaasumik malittarisassat naapertorlugit, tak. siunnersuummi § 10, imm. 1, tassungalu oqaasertat, allatap aallakaatinneqarnissaanut allaaserinnittoq akuersisimappat. Tamannali atuutinngilaq, allaaserinnittoq neriorsorneqarsimappat kinaassusaa saqqummiunneqassanngitsoq. Aaliangersagaq sunniuteqarnerpaassaaq allakkianut radiukkut tv-kkullu aallakaatitani atuarneqartussatut allatani. Tamakkunani aaliangersakkap malitsigissavaa, allatap allaaserinnittua inatsisitigut inissisimassammat, naafferartumik atuagassiat saqqummersartuni ilanngussamut allaaserinnittutuulli, tak. pingaartumik § 10. Atuakkiat, taalliat, tusarnaagassiat, ilinniarsimanermut ilisimatusarnermulluunniit tunngasunik imallit ilaalu ilanngullugit nalinginnaasumik immikkooruteqassapput, taamaalillutik minnerusumik annerusumilluunniit radiukkut imaluunniit tv-kkut aallakaatitamut attuumassuteqaratik. Atuakkamut unioqqutitsisumik imalimmut atuakkiortoq imarisaanut nalinginnaasumik akisussaatinneqarsinnaavoq, radiukkut tv-kkulluunniit aallakaatinneqarnera apeqqutaatinnagu. Radiukkut imaluunniit tv-kkut aallakaatitsinikkut atuagaq innarligaasumit imaluunniit pisortanit eqqumaffigineqalernerata namminerisamik malitsiginavianngilaa, tusagassiorneq pillugu akisussaaffitsigut malittarisassat imarisaata ataaniilernissaa. Kisianni atuagaq ilisimaneqarpiarsimanani radiukkut tv-kkulluunniit aallakaatitsinerup kingunerisaanik, atuakkap imarisaa unioqqutitsinertalik annertuumik innarliinerulersippagu, atuakkiortoq akisussaatinneqarsinnaavoq § 17, imm. 1-imi pisut taaneqartut iluini.

Qulaani taaneqartutuut allataq saqqummiunneqarsinnaavoq tv-kkut atuarneqarsinnaasunngorlugu. Assersuutigalugu nutsikkani aammalu tusilartunut naatsersuussamik allagartani, tv-kkut allagartat aammalu allatamut aaliangersimasumut qanillisitsinerit atuarneqarsinnaasunngortitsisut. Allatani tamakkunani akisussaasoq nalinginnaasumik aaliangiunneqartassaaq siunnersuummi § 17, imm. 1 naapertorlugu.

§ 17, imm. 1-imi allatat pillugit aaliangersaaneq, taputartuunneqassaaq § 20, imm. 2-mut, tassani pineqarlutik tamanut ammasumik ataatsimiinnernik imaluunniit pisunik allatigut soqutiginaatillinnik toqqaannartumik aallakaatitani akisussaasunik erseqqissaaneq. Aallakaatitani tamakkunani pinerluttaalisitsinermi inatsisitigut akisussaatitsisoqarsinnaavoq inatsimmi malittarisassat nalinginnaasut naapertorlugit. Pingaartumik tamanna isumaqarpoq, kinaassutsimik saqqummiinnginneq akisussaatitaannginnissamut tunngaviusinnaanngitsoq aammalu pinerluttaalisitsinermi malittarisassat peqataanermut tunngasut atuummata.

Imm. 2-mut

Radiumik tv-millu ingerlatsivik allatamik allaaserinnittumut kinaassutsimik saqqummiinnginnissamik isumaqateqarsimatillugu, allatap imarisaanut aaqqissuisoq akisussaassaaq, unioqqutitsineq piaarinertut imaluunniit eqqumanngippallaarnermik taallugu aaqqissuisumut tutsinneqarsinnaanngikkaluarpaluunniit, tak. siunnersuummi § 17, imm. 2. Aaqqissuisulli toqqaannartumik akisussaanera atuutinngilaq, qulaani taaneqartutuut, tamanut ammasumik ataatsimiinnernit ilaalu ilanngullugit toqqaannartumik aallakaatitsinerni, tak. siunnersuummi § 20, imm. 2.

Takuneqarsinnaasutuut siunnersuutigineqarpoq, imm. 1-imi aamma imm. 2-mi akisussaaneq pillugu malittarisassat allatat imarisaannut atorneqassasut, apeqqutaatinnagu allatat toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik aallakaatinneqarnersut. Allatat toqqaannanngitsumik aallakaatinneqartut pillugit imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisoq aamma allatap imarisaanut akisussaasoq, allaaserinnittoq akuersisimanngippat allatap aallakaatinneqarnissaanut, imaluunniit atuagassiat naqitat pillugit malittarisassat naapertorlugit, tak. § 11, imm. 2, allaaserinnittoq akisussaatinneqarsinnaatinnagu Kalaallit Nunaannut attuumassuteqannginnera imaluunniit tarnikkut atukkat peqqutigalugit naatsorsuutigiuminaannera pillugit.

Kiisalu siunnersuummi § 17, imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisup akisussaanera taperlugu aaliangersaasoqassasoq, allaaserinnittup aqqata piunnginnera imaluunniit salloqittaataanera peqqutigalugit allataq ateqanngitsillugu, aaqqissuisoq akisussaatinneqassasoq.

§ 18-imut

Aaliangersakkap sammivaa oqaaseqaatit toqqaannanngitsumik aallakaatinneqartut imarisaanut akisussaaneq.

Siunnersuummi §§ 18-imiit 20-mut oqaaseqaateqartoq ima paasineqassaaq, inuk namminerisaminik saqqummiussisoq. Taamaammat inuk allap allagaanik atuaaginnartoq, allatulluunniit allap allagaanik oqaaserisimasaanilluunniit ingerlatitseqqiisoq, oqaasertaliussani pineqanngillaq, tak. aamma siunnersuummi § 22, taanna malillugu allap allagaanik oqaaseqaataanilluunniit ingerlatitseqqiisoq, allatap oqaaseqaatilluunniip imarisaanut akisussaanngilaq

Aammattaaq takorloorneqarsinnaavoq, oqaaseqaat ataaseq inuit ataatsikkut arlaqarlutik saqqummiukkaat. Imaassinnaavoq, apeqqarissaarnermi aallarniutitut tusagassiortoq akisussaaffilikkamik oqaaseqaateqartoq, apeqqarissaarfigineqartullu issuarpagu immaqalu itisilerlugu, taava tusagassiortoq apeqqarissaarfigineqartorlu oqaaseqaammik saqqummiussisimapput, taamalu oqaaseqaatip imarisaanut marluullutik akisussaatinneqarsinnaallutik.

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 18, imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, toqqaannanngitsumik oqaaseqaammik saqqummiussisoq, inatsisit nalinginnaasut maleruagassartaat naapertorlugit, tak. § 10, imm. 1-imut oqaasertat, oqaaseqaatip imarisaanut akisussaassasoq. Pineqartorli akisussaanngilaq, aallakaatitsinermi kinaassusaa saqqummiunneqanngippat, imaluunniit pineqartoq akuersisimanngippat oqaaseqaatip aallakaatinneqarnissaanut. Taamatut pisuni oqaaseqaat naleqqersuunneqarpoq, atuagassiani naafferartumik saqqummersartuni allakkiatut atertaqartinneqanngitsutut, tak. § 10, imm. 2. Radiukkut tv-kkullu allakaatitat immikkuullarittuunerisa akisussaatitaanngissinnaanermut periarfissat pingatsernissaat pisariaqalersippaa, atuagassiani naafferartumik saqqummersartuni pisariaqartinneqanngitsumik. Takorloorneqarsinnaavoq inuk radiukkut tv-kkullu oqaaseqaammik saqqummiinissaminut periarfissinneqartoq, aallakaatitakkut kinaassutsimi saqqummiunneqarnissaa pillugu sunniuteqanngitsoq. Taamaammat immaqa inuk taanna oqaaseqaammik saqqummiivoq, naatsorsuutigalugu aallakaatitakkut kinaassutsi saqqummiunneqassanngitsoq, taamalu oqaaseqaatini atertaqartinneqanngitsutut pinerluttaalisitsinikkut inatsit naapertorlugu akisussaatinneqarnermik nassataqarsinnaanngitsoq. Kisianni radiukkut tv-kkulu aallakaatitsinerni kinaassutsimik isertuussisinnaaneq, atuagassianut naafferartumik saqqummersartunut sanilliullugu allaavoq. Allakkiaq kinaassuseqassanngilaq, allaaserinnittup atia ilanngunneqarsimanngippat. Kisianni radiukkut imaluunniit tv-kkut oqaaseqaat imaanngilaq kinaassuseqanngitsoq, oqaaseqartup aqqata taaneqannginnera piinnarlugu. Pineqartoq kinaassusersineqarsinnaavoq, nipaa aqqutigalugu, imaluunniit inuup kiinaata timaataluunniit takutippassuk, kina oqaaseqaateqarnersoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, aallakaatitakkut toqqaannanngitsukkut oqaaseqaateqartoq, oqaaseqaatip imarisaanut akisussaassanngitsoq, pineqartoq neriorsorneqarsimappat kinaassusersineqarsinnaassanngitsoq aammalu tamanna anguniarlugu naapertuuttumik iliuuseqartoqarsimappat. Piumasaqaatit taakku eqqortinneqarpata, siunnersuutigineqarpoq pineqartoq kinaassusersineqaraluaruniluunniit oqaaseqaammut akisussaatinneqassanngitsoq.

Peqataasup kinaassusersineqannginnissaa anguniarlugu iliuutsit suusinnaanerannut apeqqutaassapput pisorpiaat. Radiukkut aallakaatitsinerni inuup nipaa ilisarnarunnaarsarneqarsinnaavoq. Tv-kkut aallakaatitsinerni inuk tunuaniit assilineqarsinnaavoq imaluunniit ilusaa kisiat saqqumitillugu, nipaa ilisarnarunnaarsaatigalugu allallu ilisarnarunnaarsaanerit atorlugit. Tunngaviusumik imaassorinarpoq, peqataasoq ilisimaneqarnerujartortillugu, kinaassusersineqannginnissaa anguniarlugu iliuutsit annertunerujartussasut, akisussaatinneqanngissinnaanissaq anguneqassappat.

Oqaaseqaammik saqqummiussisumut akisussaatitsisinnaanermut oqaatigineqareersutuut piumasaqaataavoq, oqaaseqaateqartup oqaaseqaatip aallakaatinneqarnissaa akuerisimassagaa. Taamannattaaq piumasaqaataavoq, atuagassiakkut naafferartumik saqqummersartukkut aqqa taallugu allaaserisamik saqqummiussisup akisussaatinneqarsinnaaneranut. Allanisuulli akuersinernut immikkut ittunik piumasaqaatitaqanngitsunut akuersinertut paasineqassaaq, soorlu allaganngorlugu pinissaa piumasaqaataanani. Nipeqanngitsumik akuersineq taamaalilluni naammassinnaavoq.

Imm. 2-mut

Oqaaseqaatip imarisaanut akisussaanermik tutsitsinissamut piumasaqaatit naammassineqanngippata, siunnersuummi § 18, imm. 2 naapertorlugu, oqaaseqaatip imarisaanut aaqqissuisoq akisussaasuuvoq, unioqqutitsineq piaarinertut eqqumanngippallaarnertulluunniit aaqqissuisumut tutsitsinneqarsinnaanngikkaluarpaluunniit.

Toqqaannanngitsumik aallakaatitakkut oqaaseqaatip atertaqartinneqartup imarisaanut taamatuttaaq aaqqissuisoq akisussaavoq, kinaassuseq pillugu eqqunngitsunik paasissutissiisoqarpat, Kalaallit Nunaannut attuumassuteqannginneq imaluunniit tarnikkut naatsorsuutigineqarsinnaannginneq peqqutigalugit, oqaaseqaammik tunniussisoq akisussaatinneqarsinnaanngippat.

§ 19-imut

Aaliangersakkap sammivaa tusagassiuutit allat aqqutigalugit allatap oqaaseqaatilluunniip atilerlugu saqqummiunneqarsimasup imarisaanut akisussaaneq. Nutaarsiassaqartitsivimmiit telegrammimik atuaanerusinnaavoq, imaluunniit aviisini allatatut ilanngussaasinnaavoq, imaluunniit allatamik saqqummersinneqarsimasumik ingerlatitseqqiinerusinnaalluni, imaluunniit oqaaseqaat radiumik tv-milluunniit ingerlatsivinniit aallakatitakkut saqqummiunneqarsimasinnaalluni.

Malittarisassami pkt. 1-imiit 3-mut pineqartut assigaat, § 12-imi atuagassiat naafferartumik saqqummersartut pillugit aaliangersakkat; aaliangersagaq tassungalu atasumik oqaasertat innersuussutigineqassapput.

Pkt. 4-mi aaliangersarneqarpoq, allataq saqqummiunneqartoq nutaarsiassaqartitsivik ataaseq kisiat paasissutissiisoralugu, atertaqartinneqanngitsutut isigineqassammat, tak. § 10, imm. 5, tassungalu oqaasertat.

§ 20-mut

Toqqaannartumik aallakaatitani oqaaseqaatit saqqummiunneqartut malittarisassap sammivai. Oqaaseqaat saqqummiunneqarsimasinnaavoq radiumik tv-millu ingerlatsivimmiit aaqqissukkamik apeqqarissaarnermi imaluunniit oqallitsitsinermi imaluunniit assigisaanik ittuni, tak. imm. 1, imaluunniit naalakkersuineq pillugu ataatsimiinnerup nalaani oqaaseqaataasinnaavoq, naalagiarnermi imaluunniit aaqqissuinermi allami, toqqaannartumik aallakaatinneqartumi, tak. imm. 2.

Iliuuseq pissusilersuut, isikkulersuut assigisaanilluunniit iliuuseq, isummamik saqqummersi-tsinerusinnaavoq, tak. assersuutitut pinerluttaalisitsinermi inatsisip aaliangersagai suusupaginninniarluni "ajuallatsitsiniutitut iliuutsit" pillugit, taakkua "oqaaseqaatip" suussusilernerata iluaniipput.

Oqaaseq "oqaaseqaammik saqqummiisoq" § 18 pillugu oqaasertani taaneqarpoq, taakkulu innersuussutigineqassapput.

Imm. 1-imut

Aaliangersakkami imm. 1-imi erseqqissarneqarpoq, toqqaannartumik aallakaatitsinermi oqaaseqaammik saqqummiussisoq, inatsisip nalinginnaasumik malittarisassai naapertorlugit akisussaasuusoq. Aamma takukkit § 10, imm. 1-imut oqaasertat, malittarisassat nalinginnaasut naapertorlugit akisussaanermut tunngasut. Toqqaannartumik aallakaatitami oqaaseqaammik saqqummiisoq akisussaanngilaq, pineqartoq neriorsorneqarsimappat peqataanermigut kinaassusersineqarsinnaassanngitsoq, tamannalu anguniarlugu naapertuuttunik iliuuseqartoqarsimappat. Kingullermi pisumi, oqaaseqaatip imarisaanut aaqqissuisoq akisussaasuuvoq, piaarineq imaluunniit eqqumanngippallaarneq tunngavigalugit, unioqqutitsinermut akisussaatitsisoqarsinnaanngikkaluarpalluunniit.

Kinaassusersineqannginnissamik siunertaqarluni iliuuserineqarsinnaasut pillugit, erseqqinnerusumik § 18-imut oqaasertani taaneqartut innersuussutigineqarput.

Imm. 1, pkt. 3 naapertorlugu, toqqaannartumik aallakaatitsinermi oqaaseqaatip imarisaanut aaqqissuisoq tamakkua saniatigut akisussaasuuvoq, oqaaseqaammik tunniussisoq akisussaatinneqarsinnaanngippat, taanna kinaassutsi pillugu eqqunngitsumik paasissutissiisimappat, Kalaallit Nunaannut attuumassuteqanngippat imaluunniit tarnikkut atugai pillugit naatsorsuutigineqarsinnaanngippat.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkap sammivaa radiukkut tv-kkullu toqqaannartumik tamanut ammasumik ataatsimiisitsinernit allalluunniit pisut soqutiginaatillit aallakaatinnerini allatanut oqaaseqaatinullu akisussaaneq. Aaliangersagaq pingaartumik tunngaveqarpoq radiumik tv-millu ingerlatsiviit aaqqissuisua sulisuilu nalinginnaasumik sunniuteqarsinnaaneq ajormata, aallakaatitani taama ittuni allatat oqaaseqaatillu imarisaannut. Aammalu akuttunngitsumik ilisimaneq ajorpaat, aallakaatitami kikkut "takutitsilernersut". Tamanna peqqutigalugu, aallakaatitassioriaatsinillu taama ittunik atornerluisoqarsinnaanera pakkersimaarniarlugu siunnersuutigineqarpoq, aallakaatitani taama ittuni, pinerluttaalisitsinermi inatsisip akisussaaneq pillugu malittarisassai, ilaatigut peqataanermut malittarisassat nalinginnaasut, atuutsinneqassasut

§ 21-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi aaliangersakkap erseqqissarpai, § 17, imm. 1-imi, § 18, imm. 1-imi aammalu § 20, imm. 1-imi taaneqartut naapertorlugit, allatap imaluunniit oqaaseqaatip imarisaanut aaqqissuisup sutigut akisussaanera. Aaliangersakkap assigai, § 13, imm. 1-imi atuagassiat naafferartumik saqqummersartut pillugit aaliangersakkat. Taamaattoq radiukkut tv-kkullu aallakatitat immikkut ittuuneri peqqutigalugit, toqqaannartumik aallakaatitsinernut akisussaaqataanermut piumasaqaatit taperneqarput imaasillugu, aaqqissuisup ilisimassagaa allataq saqqummiunneqassasoq, imaluunniit oqaaseqaat suaarutigineqassasoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkap siunertaraa qulakkiissallugu, ilumut oqaaseqaateqartup, kinaassusaatalu isertuunneqarnissaanik neriorsorneqarsimasup kisimi akisussaaffigissanngikkaa, radiumik tv-millu ingerlatsiviup naapertuuttumik kinaassutsip isertuunnissaanut iliuuseqarsimanissaa. Imm. 2-mi pisuni taama ittuni siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisup akisussaaqataatinneqarnissaa toqqaannartumik takussutissat toqqammavigalugit, aallakaatitat toqqaannartut toqqaannanngitsullu eqqarsaatigalugit.

§ 22-mut

Aaliangersakkap pivaa, ingerlatitseqqiisarneq, soorlu allatanik aamma oqaaseqaatinik atuaanertut ilusilik. Tamanna peqquteqarpoq radiukkut tv-kkullu aallakaatitat atuagassianit naafferartumik saqqummersartunit allaanerulluinnarnerannik. Aallakaatitsinerni amerlasuuni aqqusaagassat marluukkajupput, tassa allaaserinnittoqarpoq atuaasoqarlunilu allatulluunniit ingerlatitseqqiisoqarluni, tusagassiortup allagaa oqaluttup nalunaarutitut atuassavaa, isiginnaartitsisartup taallaq, atuakkiaaraq atuakkiarluunniit allap allagaa atuassavaa, soorlu erinarsortartup erinarsuummik allat oqaasiinik tunngaveqartumik atuisartoq, imaluunniit radiukkut "isiginnaartitsisarfik" imaluunniit tv-kkut isiginnaartitsisarfik isiginnaagassiortup suliaanik saqqummiisartoq. Radiukkut tv-kkullu aallakaatitat immikkoorutigaattaaq, amerlasuutigut oqaaseqaatit saqqummiunneqartarmata oqaloqatigiinnerup imaluunniit oqallinnerup nalaani. Siulleq pisoq eqqarsaatigalugu taaneqarsinnaapput tusagassiortup qinikkamik, ilisimatuumik, atorfilimmik, piorsarsimassutsikkut saqqumilaartumik allanilluunniit oqaloqatiginninnera, oqallinnerli kikkut tamarmik oqaaseqarfigisinnaassaattut ilisarnaatitaqarluni, oqaaseqartarnerit isummersornerillu assigiinngitsut amerlasuujusinnaallutik. Akisussaaneq pillugu malittarisassat § 16-imiit 21-mut siunnersuutigineqartut malitsigaat, allatat atuarneqartut allatulluunniit ingerlateqqinneqartut allaaserinnittumit imaluunniit aaqqissuisumit akisussaaffigineqarmata, apeqqarissaarnermilu imaluunniit oqallinnermi oqaaseqaatit saqqummiunneqartut, annitsisumiit imaluunniit aaqqissuisumit akisussaaffigineqarlutik. § 22-imi siunnersuutigineqarpoq, ingerlatitseqqiisoq atuaasuuguni, oqaluttuuguni, erinarsortartuuguni, isiginnaartitsisartuuguni, tusagassiortoq apeqqarissaartuuguni, oqallinnermik aqutsisuuguni taamaaqataaluunniit, allatap imaluunniit oqaaseqaatip imarisaanut akisussaanngitsoq. Akisussaatitaanngissinnaanerli atuutinngilaq, ingerlatitseqqiisoq namminerisaminik oqaaseqaammik pinerluttaalisitsinermi malittarisassat naapertorlugit akisussaaffittalimmik imalimmik anitaqaruni. Tassani aaliangersakkat §§ 18-imi aamma 20-miittut naapertorlugit apeqqutaavoq, ingerlatitseqqiisoq imaluunniit aaqqissuisoq oqaaseqaatip imarisaanut akisussaanersoq. Killuinikkut allatulluunniit allannguinikkut oqaaseqaatip imarisaa allanngorpat, akisussaatitsinermut apeqqutaassaaq, allannguutit oqaaseqaatip imarisaanik akisussaaffittalikkanik allannguinersut. Tamatuminnga allannguisoqanngippat, oqaaseqaammik annitsisoq imarisaanut akisussaassaaq. Allannguutit peqqutigalugit oqaaseqaat akisussaaffittalinnik imaqalerpat, inuk imaluunniit inuit allannguisut taakkuupput, pissusiviusut naapertorlugit oqaaseqaammik akisussaaffittalikkamik annitsisuusut, pisorlu taama ittoq taamaasilluni §§ 18-imi aamma 20-mi akisussaaffik pillugu aaliangersakkat naapertorlugit naliliivigineqassaaq. Pisoq sanillersuunneqarsinnaavortaaq, atuagassiaq naafferartumik saqqummersartoq allatamik atilimmik saqqummiussippat, aaqqissuisut allattaata allanngortitaanik, taamalu inatsisit unioqqutillugit imaqalersillugu, imaluunniit allakkiaq atilik unioqqutitsinngitsumik imalik unioqqutitsisumik qulequtserneqarpat. Tassunga atasumik § 11-mut oqaasertat innersuussutigineqassapput.

Tassunga atasumik oqaatigisariaqassaaq, KNR aammalu radiukkut tv-kkullu ingerlatsinissamut akuersissummik pigisaqartoq, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu peqqussummi atuuttumi § 16 naapertorlugu, pisussaammat sillimaniarnermi innuttaasunut pingaarutilinnik aallakaatitsinissaminut, Naalakkersuisut maleruaqqusiaat naapertorlugit. KNR aammalu aallakaatitsinissamut akuersissummik piginnittoq, nalunaarutit sillimaniarnermut pingaarutillit imarisaannut akisussaatinneqarsinnaanngillat. Radiukkut tv-kkullu ingerlatsiviit pineqartut taama pisuni isigineqassapput ingerlatitseqqiisutut, tamatumalu malitsigaa - § 22-mi aaliangersagaq malillugu - akisussaatinneqarsinnaannginnerat. Akisussaatitaannginnerli atuutinngilaq, ingerlatsivik pineqartoq namminerisaminik imarisamigut akisussaaffittalimmik nalunaaruteqarpat.

§ 23-mut

Aaliangersakkap assigaa § 15, allaassutigiinnarlugu, naqiterisitsisumut taarsiullugu radiumik tv-millu ingerlatsivik pineqarmat.

§ 24-mut

Aaliangersakkap sammivai tusagassiuutit siunnersuummi § 1, nr. 3-mi taaneqartut. § 1, nr. 3-mut oqaasertani erseqqissarneqarpoq, tusagassiuutit pineqartut piumasaqaatit suut naammassisimassagaat tusagassiiveqarnerup iluani akisussaaffitsigut aaliangersakkat ataani inissisimassagunik. Ilaat nunap iluani atuagassianut naafferartumik saqqummersartunut pingaarutilimmik assigiissuteqarmata, allallu radiukkut tv-kkullu aallakaatitanut assingunerullutik, § 24-kkut siunnersuutigineqarpoq, tusagassiuutit imarisaannut akisussaaneq aaliangersarneqassasoq malittarisassat §§ 9-miit 15-imut imaluunniit §§ 16-imiit 23-mut allaqqasut naapertorlugit, tusagassiuutip qanoq ittuunera apeqqutaatillugu.

§ 25-mut

Siunnersuutigineqarpoq inatsisit nalinginnaasut iluini akisussaanermut malittarisassat atorneqassasut, unioqqutitsinerit sakkortunerit aaliangersakkami taaneqartut eqqarsaatigalugit. Taaneqartut tassaapput pinerluttaalisitsinermi inatsimmi § 11 nunamut killuussineq pillugu, § 12 isertortumik paasiniaanerit, § 13, imm. 1 nunamut akornutaasumik ingerlatsinerit, § 14, imm. 1 eqqissiviilliortitsinerit, § 15, imm. 1 qinersinermik innarliinerit, § 34 aningaasaasaliorluni peqquserlunnerit, § 37 meqqinik peqquserlunnerit, § 39 ikuallatsitsinerit, § 40 ingerlatsinernut akornusiinerit, § 40a silaannakkut angallatinik tiguaanerit, § 41 pinngitsaaliinerit, § 53 suiaassutsikkut meeqqanik atoqateqarneq, § 57, imm. 1 toqutsineq, § 61 inuup inuuneranik sumiginnaaneq aammalu § 64 illersorneqarsinnaanngitsumik navianartunik suliaqarneq.

Aaliangersagaq isumaqarportaaq, allaaserinnittup aqqissuisullu saniatigut allat akisussaatinneqarsinnaammata. Saniatigut ataatsikkut inuit arlaqartut akisussaatinneqarsinnaapput, pinerluttaalisitsinermi inatsisip iluani peqataaneq pillugu nalinginnaasumik malittarisassai atorneqassammata, taamalu kinaassutsimik isertuineq akisussaatitsisoqannginneranik kinguneqassannani.

Aaliangersagaq isumaqarportaaq, unioqqutitsinerit sakkortunerit ilaat pinerluttaalisitsinermi inatsisip aaliangersagai naapertorlugit nalilerneqassammata, naak unioqqutitsinerit tusagassiuutit imarisaat aqqutigalugit pigaluartut.

Malittarisassatut siunnersuutigineqartup sammivai tigussaasumik tusagassiornermi unioqqutitsinerit, tunngaviusumik tusagassiuteqarnerup iluani akisussaaffiit pillugit malittarisassat ataanniikkaluartut, unioqqutitsinerulli sakkortussusaa peqqutigalugu nalinginnaasumik inatsisit ataanniitinneqartut akisussaatitsisinnaaneq anguniarlugu. Inatsisilerinerup iluani "tigussaasumik tusagassiornermi unioqqutitsineq" nalinginnaasumik tassaavoq, atuagassiap naafferartumik saqqummersartup imarisaagut unioqqutitsineq, atuagassiamik atuartartunut saqqummiunneqartoq imaluunniit atuartartunut amerlasuunut (amerlassusilerneqanngitsunut), unioqqutitsinerlu takuneqarsinnaalluni atuagassiap atuarneragut. Taamaalilluni piumasaqaataavoq unioqqutitsineq atuagassiaq aqqutigalugu oqaaseqarnikkut pissasoq. Taaguutip iluaniipput unioqqutitsinerit aamma innarliinerit piliarineqartut, tusagassiuutitigut saqqummiinikkut. Kisianni tigussaasumik tusagassiornermi unioqqutitsinerunngilaq unioqqutitsineq pereersoq, kingusinnerusukkut atuartartunut siammarterneqarpat, tamannalu unioqqutitsinertut isigineqanngippat. Aammattaaq oqaatigineqassaaq, unioqqutitsinerit qallikkut ilutsimut tunngasut, imaluunniit atuagassiaq piumasaqaatinik naammassinninngitsoq, soorlu naqiterneqarfianik erseqqissaasoqanngippat, tusagassiuteqarnermi akisussaaffik pillugu malittarisassat ataani issanngimmata.

§ 26-mut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkap siunnersuutigaa tusagassiuutinut tamanut atuuttumik akisussaatitsisinnaanermik maleruagassiisoqassasoq, akiligassiinerit suliamullu aningaasartuutit inatsisissatut siunnersuutip matuma akisussaanermik agguaasineq pillugu malittarisassaanut ilaasut tamaasa ilaatillugit. Aaliangersakkamut tunngavigineqarput inuup eqqissisimatinneqarnissaata ataqqinassusaatalu illersornissaa aammalu inuiaqatigiit naammattumik inatsisitigut illersuinissamut pisussaaffeqarnerat.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, akiligassiinermi akisussaaffiup erseqqissarnerani pingaartinneqassasoq, unioqqutitsineq pisimanersoq immikkut sakkortuutut taaneqarsinnaalluni, aammalu innuttaasut nalinginnaasumik soqutigisaannik kiffartuussinerussanngitsoq, taamalu unioqqutitsinermi aningaasarsiornikkut iluanaaruteqarsimaneq imaluunniit iluanaaruteqarnissaq siunertarineqarsimanersoq.

§ 27-mut

Aaliangersakkap erseqqissarpaa takoqqusaarutinut aamma pilerisaarutinut akisussaaneq, taamaalilluni taakkua tusagassiornermi akisussaaffiit pillugit immikkut aaliangersakkanit avissaartillugit, tassami mianerisassat allaammata takoqqusaarutit imarisaat eqqarsaatigalugit. Paasissutissiissutigineqarsinnaanngippat kina akiliilluni takoqqusaarummik ilanngussisimanersoq, aaqqissuisoq tigussaasumik tunngaveqartumik akisussaassaaq.

Imm. 1-imut

§ 27, imm. 1-imi erseqqissarneqarpoq, takoqqusaarummik ilanngussisoq, tassungalu ikiuuttoq, taakkuusut takoqqusaarutip imarisaanut inatsimmi nalinginnaasumik malittarisassat naapertorlugit akisussaasut, tamatuma ataaniillutittaaq akisussaatitsineq peqataanerlu pillugit malittarisassat. Takoqqusaarut ilanngussisup aqqanik imaqarpat imaqanngippalluunniit. Aammattaaq tamanna atuuppoq, takoqqusaarut akeqanngippat, imaluunniit ilanngunnera akeqarpat. Takoqqusaarutip ilanngunnissaanut ikiuuttoq unaagajuppoq takoqqusaarutinik imaluunniit pilerisaarutinik ingerlatsivik.

Imm. 2-mut

Imm. 2 naapertorlugu, inatsisip nalinginnaasumik malittarisassai naapertorlugit takoqqusaarutip imarisaanut aaqqissuisoq akisussaaqataavoq. Tassaniippoq tusagassiuummut attuumassutillit allat, pinerluttaalisitsinermi inatsimmi peqataaneq pillugu malittarisassat naapertorlugit akisussaatinneqarsinnaanngitsut. Inatsisip nalinginnaasumik malittarisassai naapertorlugit aaqqissuisup akisussaanerata malitsigaa, aaqqissuisoq tigussaasumik tunngavilikkamik akisussaanngitsoq, soorlu aaqqissuisutut ilanngussat ilaat eqqarsaatigalugit taama ittoq.

Tassunga atasunik oqaatigineqassaaq, siunnersuummi § 6 naapertorlugu kimulluunnit malittarisassat naapertorlugit soqutiginnissinnaasumut aaqqissuisoq pisussaammat paasissutissiissalluni, takoqqusaarutit pineqartut kinaassusersineqarnissaannut, taamalu takoqqusaarummik ilanngussisup kinaassusersineqarnissaanut. § 6 naapertorlugu aaqqissuisoq paasissutissiisussaatitaanerminik eqqortitsinngippat, taanna takoqqusaarutip imaanut akisussaassaaq, aaqqissuisoq unioqqutitsinermi piaarisutut eqqumanngippallaartutulluunniit akisussaatinneqanngikkaluaruniluunniit.

§ 28-mut

Aaliangersakkap peqqussutigaa, Naalagaaffiup unnerluussisuunerata aaliangertassagaa, inatsisissatut siunnersuutip ataani ittuni tusagassiuutip imarisai tunngavigalugit, pisortanit suliassanngortitsisoqassanersoq. Tamatuma uparuaateqarnissamut oqartussaaffiup eqqartuussiveqarneq pillugu inatsimmi nalinginnaasumik uparuaateqarsinnaanermi malittarisassat assiginngilai, pingaartumillu siunertaralugu uparuaateqarnermik suleriaatsit assigiimmik ingerlanneqarnissaat. Tamannali ullumikkut aaliangersakkanik atuuttunik nangitseqqinneruvoq.

§ 29-mut

Aaliangersakkap erseqqissarpaa, nunap iluani atuagassiap naafferartumik saqqummersartup imarisaanut kina taarsiisussatut akisussaaanersoq.

Aaliangersakkap malitsigaa, nunap iluani atuagassiap naafferartumik saqqummersartup imarisaanut taarsiisussatut akisussaasut tassaasut, pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu akisussaatinneqarsinnaasut, taamaasilluni akisussaatinneqarsinnaasut taakkuuinnarlutik, taamalu akisussaatinneqarsinnaasup imaluunniit -sut kikkuuneri pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu akisussaatinneqarsinnaasut pillugit malittarisassat assigalugit pisassaaq. Aaliangersakkamiinngilaq pinerluttaalisitsineq naapertorlugu iliuutsit pineqaatissiissutaasinnaasut kisimik taarsiisussanngortitsissutigineqarsinnaasut. Atuagassiami naafferartumik saqqummersartumi allaaserisap assigisaatalluunniit taarsiisussanngortitsissutigineqarsinnaaneranik apeqqummut aaliangiisuuvoq, kalaallit taarsiisussaatitaanermut aaliangersagaat nalinginnaasut naapertorlugit imarisamigut unioqqutitsiviunersoq.

Qulaani malittarisassat taaneqartut naapertorlugit taarsiinissamut akisussaaneq isumaqarpoq, akisussaaffik tamarmi aaqqissuisumut aammalu allaaserinnittumut tutsinneqassasoq, taamaasilluni soorlu naqiterisitsisoq sulisitsisutut tunngaviusumik akisussaatinneqassanngitsoq, kisiannili aaqqissuisup taarseeqqusaaneranut akiliisussanngortinneqarsinnaasoq.

§ 30-mut

Aaliangersagaq isumaqarpoq, atuagassiamut naafferartumik saqqummersitap imarisai pillugit aaqqissuisumit taarsiissutigeqqusanut aammalu suliamut aningaasartuutinut akiliisussanngortinneqartunut, naqiterisitsisoq akiliisussanngortinneqassasoq, piviusunngortitsiniartoqarsinnaallunilu naqiterisitsisup akiliigallartinneqarneragut, aaqqissuisumut eqqartuussinikkut aaliangiineq tunngavigalugu. Tamanna atuuppoq, naak naqiterisitsisoq taarsiisussatut akisussaaneq pillugu eqqartuussinermi akulerutsinneqarsimanngikkaluarpalluunniit. Taama naqiterisitsisumut akiliinissamik pisussaaffiliinerup aamma iluaniipput, allaaserinnittumit aammalu nalunaarutiginnissimasinnaasumit taarsiisoqarnissaanik suliamullu aningaasartuutit matussusernissaannik eqqartuussinikkut aaliangiinerit eqqarsaatigalugit, atuagassiami sulisuuneri sulisuunnginneriluunniit apeqqutaatinnagu. Aaliangersakkap erseqqissarpaa, naqiterisitsisoq toqqaannartumik akiliisussanngortinneqassasoq, tamannalu isumaqarpoq naqiterisitsisup pisussaaffilerneqarnera assigimmagu atorniartumut uppernarsaasutut inissisimanertut. Nalinginnaasumik aaliangersakkat tunngaviusut naapertorlugit, naqiterisitsisoq pisinnaavoq akiliutimi utertinnissaanut, inatsisissatut siunnersuummi § 29 naapertorlugu taarsiisussatut akisussaatinneqartumit.

§ 31-mut

Aaliangersakkap ingerlaqatigisutullusooq ippaa § 29 aammalu erseqqissarlugu, radiukkut tv-kkullu aallakaatitanut taarsiisussanngortinneqarsinnaasut taakkuusut, aallakaatitap imarisai pillugit pineqaatissinneqarsinnaasut. Akisussaatinneqarsinnaasut aammalu erseqqinnerusumik inummik inunnilluunniit taarsiisussanngortitsisinnaanermut piumasaqaatit taamaasillutik naapertuupput, siunnersuummi radiukkut tv-kkullu aallakaatitat tunngavigalugit pineqaatissiisinnaanermut aaliangersakkanut.

§ 32-mut

Aaliangersagaq isumaqarpoq, KNR imaluunniit ingerlatsiviit radiukkut tv-kkullu aallakaatitsinissaminnut radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu akuersissummik peqartut, tusagassiortup aqqatigut taasap, allaaserinnittup, assiliisup il. Il. taarsiinissamik akisussaaffilerneqartup, akiligassaanut toqqaannartumik akisussaatinneqassasut.

Imm. 1-imut

Aaliangersakkami imm. 1-ip § 30-mi taarsiisussanngortitsineq pillugu malittarisassaq assingaa, oqaaserli naqiterisitsisoq taarserneqarluni KNR-mik aammalu ingerlatsiviit, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu akuersissummik peqartunik.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-mi taarsiisussaatitaanermut akisussaaffik killilerneqarpoq, tamanut ammasumik ataatsimiinnernit allaniluunniit soqutiginaatilimmik pisunit toqqaannartumik aallakaatitsinerit eqqarsaatigalugit, tamannalu peqquteqarpoq, radiumik tv-millu ingerlatsiviup aallakaatitsinerit pineqartut tamakkiisumik aqussinnaanngimmagit imarisamikkut qanoq ineriartussanersut, taamalu ingerlatsivik periarfissaqanngimmat imarisamikkut akisussaaffilikkat toqqaannartumik aallakaatitsinerni piiassallugit.

§ 33-mut

Aaliangersagaq siunnersuummi § 24-mut sanilliunneqassaaq, tamannalu malillugu pinerluttaalisitsinermi inatsit naapertorlugu tusagassiiuutit § 1, nr. 3-mi taaneqartut imarisaannut akisussaaneq §§ 9-miit 15-imut malittarisassat naapertorlugit imaluunniit §§ 16-imiit 23-mut taaneqartut naapertorlugit, inissinneqassaaq, tusagassiuutip qanoq ittuunera apeqqutaatillugu. § 33-p nassatarivaa tusagassiiuutit pineqartut imarisaat aammalu siammarterneri tunngavigalugit taarsiinissamut akisussaaneq tutsinneqarmat, malittarisassat taakkorpiaat naapertorlugit.

§ 34-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 34, imm. 1 imaqarpoq piumasaqaammik ataatsimoorussamik, taannalu malillugu tusagassiiuutit imarisaat iliuusaallu tusagassiornermi pissuserissaarnermut naapertuuttuussaaq. Aaliangersakkap sammivai inatsisissatut siunnersuummi § 1, nr. 1-imiit 3-mi tusagassiiuutit taaneqartut.

Inatsisit nutaanerusut allatigut atuuttut naapertorlugit, ataatsimoorussamik piumasaqaat taamaattoq anguniagassaannaanngilaq, aammali tigussaasutigut malittarisassaalluni, inatsisiliornikkut ineriartortitsinermut tunngavissatut naapertuuttoq. Piumasaqaat isigineqassaaq inatsisitigut najoqqutassatut, pisut assigiinngitsut ataatsimut eqikkarlugit tamanut atuuttumik malittarisassiornertut immikkut ilisarnaateqartutut, malittarisassanik immikkut iittuunerusunik tapertaasinnaasoq aaqqiissutaasinnaasorlu imaluunniit kisimi inissisimasinnaasoq.

Najoqqutassap taassuma – ersarinnerusumik "tusagassiornermi pissuserissaarneq"-mik suussusiliinngitsup – inissisimanera isumaqarpoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut – naammagittaalliortarfittut pissusiserissaarnissamik malittarisassanik eqquutitsinermik atuutitsisussatut – maleruartakkat sinaakkusiussaasa iluanni missingissagaat, pisuni aaliangersimasuni tusagassiuinermi ileqqorissaarnissamik maliitarisassat unioqqutillugit tamanut saqqummiisoqarsimanersoq. Aammattaaq sinakkusiussat taakkua iluanni missingiineq pituttorneqanngilluinnartuussanngilaq, tassami ilitsersuutaasumik pissuserissaarnissamik malittarisassat tassaassapput "tusagassiornermi ileqqorissaarnerup" imarisassaanut ersarinnerusunut tunngaviusussat. Matuma kingorna naammagittaalliortarfiup suleriaasia, tunngavissat nalinginnaasut – tamanut piumasaqaatit "tusagassiornermi ileqqorissaarneq" pillugu maleruartagaliaanut tunngaviusut - imassaannik annertusaanermut erseqqissaanermullu pingaaruteqartumik tapertaassaaq. Oqaasertanut ilanngussatut tusagassiornermi ileqqorissaarnissaq pillugu malittarisassat ilitsersuutaasut issuarneqarput.

Tusagassiornermi ileqqorissaarnerup pitsaassusaanik aaliangersaanerup oqaasertalernera aammattaaq tusagassiuutit imarisaannut pissusilersuutaannullu attuumassuteqarpoq. Tassani ippoq, ataatsimut naliliineq tunngavigalugu tusagassiuutit pissusilersorsimassasut tusagassiornermi ileqqorissaarnermut naapertuuttumik. Oqaatsimi "imarisaq"-mi taamaasilluni pineqaannanngilaq imarisaasoq imaluunniit oqaaseqatigiit imaluunniit assilisap "piviusumik" oqariartuutaa, aammali pineqarlutik imarisaata qanoq saqqummiunneqarnera, saqqummiussinerullu ilusaa. Allaaserisap imaluunniit taassuma qulequtaata saqqummiunneqarnera, saniatigut allatat imarisaata sinneranut imaluunniit assilisat imarisaat tusagassiornermi ileqqorissaarnermut naapertuutissapput. Oqaatsip "pissusilersuutit" pingaartumik sammivaa, tusagassiornerup iluani paasissutissanik piniarnermi periuserineqarsimasut, oqaatsilli "imarisaq"-mut taputartuunneragut, qulaani oqaatigineqartut naapertorlugit pineqarput, saqqummiussinermi pissusilersuutit ataatsimut isigalugit qanoq ittuuneri. Maluginiarneqassaaq, imarisaq aammalu iliuuseq, maleruagassani qitiusumik inissisimammata, aammali attuumassutilinni allani maleruagassat atorneqarsinnaallutik.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkap malitsigaa, tamanut aaliangersakkat nunap iluani atuagassiamit naafferartumik saqqummersartumit, radiumik tv-millu ingerlatsivimmit imaluunniit § 1. nr. 3-mi tusagassiuutinit taaneqartunit unioqqutinneqarnerat pillugu naammagittaalliuutit, tusagassiuummut pineqartumut saaffiginnissutigineqarsinnaasut, imaluunniit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut toqqaannartumik tunniunneqarsinnaasut, taamaattorli tak imm. 3. Tusagassiuummut naammagittaalliut tassunga tunniunneqarsimassaaq, kingusinnerpaamik saqqummiussinermiit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Tusagassiuutip naammagittaalliuut pillugu aaliangernera Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut tunniunneqarsinnaavoq, aaliangernerup naammagittaalliortumit tiguneqarneraniit kingusinnerpaamik sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Naammagittaaliortoq toqqaannartumik Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliorniarpat, saqqummiussineq sap. akunneri sisamat periarfissarineqassapput.

Imm. 3-mut

Tamanut aaliagersakkat KNR-imit unioqqutinneqarsimaneri pillugu naammagittaalliuutit eqqarsaatigalugit, imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq, naammagittaalliuutit taama ittut siullermik KNR-imut tunniunneqassasut, tamannalu pissasoq saqqummiussinermiit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Naammagittaalliuut pillugu KNR-ip aaliangiinerata kinguneratigut, aaliangiinerup tiguneraniit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliutigineqassaaq. Tassunga peqqutaavoq, maleruagassat atuuttut naapertorlugit KNR pisussaaffeqarmat naammagittaalliutit apuunneqartut suliarissallugit, taamalu KNR pisortat ingerlatsivigimmassuk. Naatsorsuutigineqarsinnaavoq naammagittaalliornissamik periarfissatut siunnersuutip qulakkiissagaa, naammagittaalliortut naammaginartumik sullinneqarsinnaanissaat, taamalu suliat Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliutitut apuussat amerlassusaat killilersimaarneqarsinnaalluni.

§ 35-mut

Aaliangersakkap erseqqissarpaa, radiukkut tv-kkullu pilerisaarutit pillugit ileqqorissaarnissamik malittarisassat ingerlaqqittumik isumagineqassasut Radio tv-lu pillugit suleqatigiissitamit, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq naapertorlugu, kiisalu radiukkut tv-kkullu pilerisaarutit aamma aningaasalersuineq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu.

§ 36-mut

Aaliangersakkap pivaa, naammagittaalliortup akerliliisinnaanermut periarfissaa, paasineqassalluni naammagittaalliortup tusagassiuutit aqqutigalugit suliaq pillugu isummaminik oqarsinnaanissaatut. Tassa tusagassiuummut peqqusinerunngilaq, akerliliineq namminneq ilusilissagaat, tassami piumasaqaataavoq, nalinginnaasumik akerliliineq naammagittaalliortumit nammineq ilusilerneqassasoq, tassani pineqarmat paasissutissat saqqummiunneqartut pillugit naammagittaalliortup naqqiuteqarnissaminut periarfissaa.

Imm. 1-imut

Siunnersuummi imm. 1 isumaqarpoq, akerliliisinnaatitaaneq taamaallaat pisinnaasoq, tusagassiuutikkut saqqummiussat paasissutissaappata tigussaasut aningaasaqarnikkut allatulluunniit pingaarutilimmik ajoqusiisinnaasut, paasissutissallu pineqartut eqqortuunerat nalornginarpat. Siunnersuummi imm. 1 naapertorlugu akerliliineq tusagassiuummit immiunneqassasoq piumasarissallugu periarfissaq killilerneqarpoq, tusagassiuutikkut saqqummiunneqarsimassasut paasissutissat tigussaasut kisimik. Piumasaqaat pillugu paasissutissat tigussaasuussasut isumaqarpoq, naammagittaalliortoq akerliliinissamik piumasaqarsinnaanngitsoq allaaserisap imaluunniit aallakaatitap naliliineri imaluunniit isummersuutai tunngavigalugit. Ajoqusiisinnaassuseqarnissamik piumasaqaat siunnersuutigineqarpoq suli tassaassasut aningaasaqarnikkut ajoqusiinerit imaluunniit allatut pingaarutilimmik ajoqusiinerit. Oqaaseqatigiiliornerup erseqqissassavaa, ajoqusiinerit soqutaanginnerusutut taaneqarsinnaasut, akerliliinissamik pisinnaatitsinngitsut. Aaliangersakkap iluani ipportaaq, akerliliinissamik piumasaqaat malinneqassanngitsoq, paasissutissat saqqummiunneqartut eqqortuunerat nalornaappat. Taamaasilluni piumasaqaataavoq, saqqummiunneqartut eqqortuusimassanngitsut.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-p naammagittaalliorsinnaasoq toqqarpaa taannaasoq, paasissutissat apeqqusernartut pisaat, taamatullu naammagittaalliorsinnaatitaasup ilaqutai qaninnerpaat nangitsisinnaasut naammagittaalliorsinnaasup toqukkut qimaguttup pisinnaatitaaffianik. Qanigisaasutut taaneqartut tassaapput naammagittaalliorsinnaatitaasup katissimasaa, meerai, angajoqqaavi imaluunniit qatanngutai.

Imm. 3

Siunnersuummi § 36, imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq qisuariarnissamut periarfissat, tassa akerliliinissamut qinnuteqaat allakkatigut aaqqissuisumut apuussimassasoq, paasissutissani tigussaasunik naqqiuteqarfigerusutanik saqqummiussinermiit sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit.

Imm. 4-mut

Aaliangersakkami imm. 4-p erseqqissarpaa, radiukkut tv-kkullu pilerisaarutinut aningaasalersuinernullu akerliliinerit suliarineqartassasut, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut pequssutaat naapertorlugu.

§ 37-mut

Siunnersuutigineqarpoq akerliliinerup saqqummiunneqarnissaanut akisussaaffik tusagassiuutip pineqartup aaqqissuisuaniissasoq, akerliliinissamillu qinnuteqaat tassunga apuunneqassasoq, ullumikkut aaqqiineq atuuttoq assigalugu. Tamanna atuutissaaq apeqqutaatinnagu, inatsisissatut siunnersuutip imarisaasa sinneri naapertorlugit, paasissutissamut akerliliiffiginiarneqartumut aaqqissuisoq akisussaanersoq. Akerliliinissamut itigartitaaneq pillugu, siunnersuummi § 40 innersuussutigineqassaaq.

§ 38-mut

Aaliangersakkap sammivai akerliliinerup imarisaa aammalu ilusaa.

Imm. 1-imut

Siunnersuummi imm. 1-imi piumasaqaataavoq, akerliliineq naammagittaalliortumit imminermit ilusilerneqassasoq, aammalu aaqqissuisoq pisussaanngitsoq naammagittaalliortoq ikiussallugu, taassuma naqqiummik ilusilersuinerani. Taassuma saniatigut erseqqissarneqarpoq, akerliliineq sapinngisamik puffaammerpalaartuussanngitsoq, taamalu akerliliineq unioqqutitsinertaqassanngitsoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2 naapertorlugu atuutereersutuut aaqqissuisoq piumasaqarsinnaavoq, akerliliisup nammineq akerliliinini ilusilissagaa, aaliangersakkamulli piumasaqaataavoq, tusagassiuutip aamma nammineq akerliliissut ilusilersinnaagaa. Pingaartumik tusagassiuut elektroniskiuppat naapertuutissaaq, tusagassiuut pingaarutilimmik akerliliinerup ilusaanut sunniuteqarsinnaaguni, tusagassiuutit elektroniskiusut immikkut ittumik paasiuminaassinnaaneri atortorissaaruteqarfiunerilu peqqutigalugit.

§ 39-mut

Imm. 1-imut

Ullumikkut atuuttut assigalugit, akerliliissut naammagittaalliortumut aningaasartuutaanngitsumik saqqummiunneqassaaq, tusagassiuutillu qanoq ittuunera apeqqutaalluni sapinngisamik piaartumik. Tamanna isumaqarpoq, soorlu atuagassiat naafferartumik saqqummersartut eqqarsaatigalugit, akerliliissut normumi siullermi ilanngunneqarsimassasoq imaluunniit ullormut saqqummersartut eqqarsaatigalugit, kingusinnerpaamik saqqummersumi tullermi, ilanngussinissamik piumasaqartoqarneraniit. Imm. 1-imi oqaaseqatigiiliat akerliliissutsip pisariaqanngitsumik kinguarsarnagu saqqummiunneqarnissaa pillugu, elektroniskiusumik tusagassiuutit qissimigaarneqarput, taamalu naapertuuttutut isigineqarani siunnersuummi piffissalersuinissat.

Akerliissutip, pissutsit tunngavigalugit naammaginartumik piumasaqaatigineqarsinnaasoq tunngavigalugu, paasissutissat saqqummiunneqaqqaarneranni akerliliinermullu aallaaviusuni saqqumisimatiginerisut ersaritsigisumik, saqqummiiniunneqarnissaa piumasarineqarpoq. Taamaattumik aaliangersakkamut naapertuuttuussanngilaq, akerliliissut soorlu ullormut saqqummersartup quppernerisa kingullersaanni annikitsumik ilanngunneqarpat, naak paasissutissat akerliliinermut aallaaviusut saqqaani allannerit angisuut atorlugit saqqummiunneqarsimaniartut. Aaliangersakkap siunertaatut isiginiarneqassaaq, akerliliissutip saqqummiunneqarnera illuatungaanilu paasissutissat eqqunngitsut saqqummiunneqarneri, imminnut oqimaaqatigiissasut.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq, aaqqissuisuniit akerliliinermut atasumik ilanngussisinnaaneq killilerneqassasoq, peqqutigalugu akerliliinerup saqqummiunneqarnermini paasiuminaatsunngortinneqannginnissaa, taamalu paasissutissat tigussaasut allanngortinneqannginnissaat siunertaammat.

§ 40-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 40, imm. 1-ikkut piumasaqaatigineqarpoq, akerliliinissamik qinnuteqaammut itigartitsineq, naammassisassat - ilaatigut naammagittaalliorsinnaanermut periarfissat - pillugit imaqassasoq. Itigartitsissutip Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut ingerlateqqinnissaanut piffissaliussaq naatsorsorneqalersarpoq, aaqqissuisup akerliliinissamut itigartitsissutaata naammagittaalliortumit tiguneqarneraniit.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkami pineqarput, akerliinermik saqqummiineq naammagittaaliortup naliliinera naapertorlugu naammaginanngikkaagat pisartut. Pisumi tassani siunnersuutigineqarpoq, amigartumik akerliliinermik saqqummiineq pillugu naammagittaalliorneq, akerliliinerup saqqummiunneqarneraniit kingusinnerpaamik sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut apuunneqarsimassasoq. Aaliangersakkap iluani pineqarput akerliliinerup saqqummiunneqarnera amigarineqarpat, aammalu § 39, imm. 1 aamma 2-mi malittarisassat eqqortinneqannginneri pillugit naammagittaalliutit, tassa akerliliissut saqqummiunneqarpat, paasissutissat apeqqusernartut akerliliinermut aallaaviusut saqqummiunneqarneranniit piffissaq sivisooq qaangiutereersoq, imaluunniit akerliliissutsip inissinneqarnera naammagineqanngippat, paasissutissat akerliliinermut aallaaviusut saqqummiunneqarnerannut sanilliullugu.

§ 41-mut

Aaliangersakkap pivaa Kalaallit Nunaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut ilaasortassaannik toqqaasarneq, pissusissamisoortinneqarlunilu siunissami Naalakkersuisut toqqaasalernissaat, ullumikkut aaqqiisimaneq taarserlugu, tassa Justitsministeriamiit toqqaasarneq atorunnaarsillugu. Toqqaasarnermut oqartussaaffiup allanngortinneqarnerata saniatigut, ullumikkut aaliangersakkatut atuuttut allanngortinneqanngillat.

Imm. 1-imut

§ 41, imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq, pioreersutuut siulittaasoq tullersortilu inatsisilerituujussasut. Siunnersuutigineqarportaaq, Kalaallit Nunaanni Tusagassiortut Peqatigiiffianniit oqaaseqaateqartoqarnera tunngavigalugu ilaasortat marluk toqqarneqartassasut, taamalu ilaasortat marluk toqqarneqartassasut atuagassiat naqitat aammalu Kalaallit Nunaanni radiup aamma tv-p aaqqissuisoqarfiisa sinniisussaattut, taakku oqaaseqaataat aallaavigalugit, soorlu ullumikkut aaqqiineq taama ittoq. Kiisalu ilaasortat marluk pisortat sinniisaattut toqqarneqartassapput, piorsarsimassuseq aamma sunngiffimmi ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 8 naapertorlugu, soqutigisaqaqatigiit taperneqarsinnaasut oqaaseqaataat aallaavigalugit, taannalu ullumikkut aaliangersakkanik atuutereersunik ingerlatitseqqiineruvoq. Taamaalillutik tusagassiuutit aallartitaqartinneqassapput aaqqissuisut tusagassiortullu amerlaqatigiittussanngorlugit.

Imm. 2-mut

Aaliangersakkami imm. 2-mi aaliangersarneqarpoq, ullumikkutut ilaasortaasinnaaneq ukiuni sisamanik sivisussuseqassasoq, taamalu oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut sinniisunik toqqaasassammata, imm. 1-imi periutsit taaneqartut atorlugit. Pineqartut oqaaseqaataat toqqaanissamut innersuussinertut isigineqassapput. Imm. 1-imi taaneqartut marluusut sinnerlugit innersuussisoqartillugu, Naalakkersuisut aaliangertassavaat, sorliit toqqarneqassanersut. Kingulleq isumaqarpoq, soorlu Kalaallit Nunaanni Tusagassiortut Peqatigiiffiata inuit pingasut innersuussutigippagit, taava Naalakkersuisut kiffaanngissuseqarlutik pingasuusut akornannit toqqaasinnaapput, taamatullu aaqqissuisoqarfiit siuttuiniit , aammalu soqutigisaqaqatigiit piorsarsimassuseq aamma sunngiffimmi ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 8 naapertorlugu taperneqarsinnaasut eqqarsaatigalugit.

Tassunga atasumik siunnersuutigineqarpoq, ullumikkut Tusagassiorneq pillugu Suleqatigiissitaq ingerlaannassasoq, nutaamik inuttaliinissaq tikitserlugu, tak. § 55, pkt. 2.

§ 42-mut

Aaliangersakkap erseqqissarpaa, suleqatigiissitap suliaqarnermini qanoq katitigaanissaa. Oqaatigineqassaaq, malittarisassatigut mattunneqanngimmat Tusagassiornermut Suleqatigiissitaq marlunnik sisamanik inuttalikkamik immikkoortortaqarsinnaanera, naammagittaalliutit suliarineqartut amerlassusaasa pisariaqartilissappassuk. Tassuunakkut anguniarneqarpoq, suliat sukkasuumik isumagineqarsinnaanissaat, tamannalu kissaatiginartuuvoq naammagittaalliutit qanoq ittuunerat eqqarsaatigalugit.

§ 43-mut

Siunnersuummi § 43, imm. 1-ip Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut oqartussaaffigisaat aaliangersarpai. Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tusagassiuutit tusagassiornermi ileqqorissaarnissamik piumasaqaatinik saneqqutaarineri, tak. § 34, pillugit naammagittaalliutit aaliangiiffigissavai, aammalu tusagassiuutit akerliliinissamik itigartitsitsineri aaliangiiffigissallugit, imaluunniit amigartumik akerliliinermik saqqummiineri aaliangiiffigissallugit, tak. § 40. Pisut ilaanni Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut taamaallaat aaliangiisinnaatitaapput, naammagittaaliortup tusagassiuut pineqartoq saaffigeqqaarsimagaluarpagu, uani tamanut piumasaqaatinik KNR-ip unioqqutitsinera pineqarluni, tak. § 34, imm. 3 aamma § 40 - akerliliinerup tusagassiuutikkut saqqummiunnissaanik qinnuteqaatip itigartinneqarneranut tunngasut. Nunap iluani atuagassiap naafferartumik saqqummersartup, KNR-ip avataatigut radiumik tv-millu ingerlatsiviup, imaluunniit inatsisissatut siunnersuummi § 1, nr. 3-mi taaneqartut tusagassiuutit arlaata, tusagassiornermi ileqqorissaarnissamik piumasaqaatinik unioqqutitsinera pillugu naammagittaalliutit, suleqatigiissitamit isumagineqarsinnaapput, naammagittaalliortoq tusagassiuutip aaqqissuisuanut siullertut saaffiginneqqaarsimanngikkaluartoq, tak. § 34, imm. 2, tassungalu oqaasertat.

Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut § 43, imm. 1, nr. 1 aamma 2 napertorlugit aaliangigaat, allaffissornikkut oqartussaasumut allamut ingerlateqqissinnaanngimmata, kisiannili eqqartuussivinnut tunniunneqarsinnaallutik, tak. siunnersuummi § 50, ullumikkut aaliangersakkatut ittoq.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkap Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut siulittaasuat pisinnaatippaa, naammagittaalliutit pisuni arlaqartuni itigartissinnaassagai; aaqqiineq siunnersuutigineqartoq ataatsimut isigalugu, ullumikkut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut pillugit aaqqiinermut assingummat. Siulittaasup naammagittaalliutit utertissinnaavai, takuneqarsinnaappat naammagittaalliut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut oqartussaaffiisa avataanniittoq, tak. imm. 1, imaluunniit takuneqarsinnaasumik tunngavissaqanngippata. Aammattaaq siulittaasup inunnit, suliffeqarfinnit ilaalu ilanngullugit. naammagittaalliutit utertissinnaavai, naammagittaalliutigineqartup imarisamigut aaliangersakkanut soqutiginaateqanngippat. Tamanna pisinnaavoq soorlu tigussaasumik paasissutissat pillugit naak inummut tassunga tunngassuteqanngikkaluartut inuup akerliliinermik ilanngussinissaminut itigartitaanini naammagittaalliutigippagu, tak. § 36, imm. 2. § 34-mi saniatigut aaliangersakkap unioqqutinneqarnera pillugu naamagittaalliut, inummit imaluunniit suliffeqarfimmit ilaalu ilanngullugit innarligaanngitsumiillu aallaaveqarpat, naammagittaalliuut itigartinneqarsinnaassaaq imaluunniit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut suliassatut tigusinnaavaat, pisup nalinginnaasumik innuttaasunut soqutiginaateqarnera peqqutigalugu, soorluttaaq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut namminneq piumassusertik atorlugu pisoq taama ittoq suliassamissut tigusinnaagaat, tak. § 44, imm. 2 tassungalu aaliangersakkamut oqaasertat.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aaliangersakkap naammagittaalliornissamut piffissaliussat § 34, imm. 2 aamma imm. 3-miittut, aammalu § 40-miittut innersuuppai nassatarissallugulu siulittaasup piffissaliussat eqqaaneqartut qaangerneqaraanagata sulissat itigartissammagit.

§ 44-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1 naapertorlugu, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut taamaallaat suliarissavaat allakkatigut naammagittaalliutit, ullumikkut soorlu taama aaliangersagaqartoq. Tassuunakkut piumasaqaataavoq, naammagittaalliutip tunniunnerani, naammagittaalliortup kinaassusaa paasissutissiissutigineqassasoq. Allaffissornikkut ingerlatsivinni nalinginnaasumik aaliangersakkat tunngaviusut naapertorlugit, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut pisussaanngillat, suliat atertaqartinneqanngitsut suliarissallugit, taamaattoq tak. imm 2.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersakkap Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut nammineq piumassusertik atorlugu sulianik qaqitsisinnaanerannik pisinnaatippai, apeqqutit pingaaruteqarpata imaluunniit tunngaviusumik pingaaruteqarpata. Pissusiviusut naapertorlugit suliarineqarsinnaasutuaapput, tusagassiornermi ileqqoreqqusaq pillugu saniatigut aaliangersaanermut unioqqutitsinerit, aammalu innarlerneqartoq naamagittaalliuteqarsimanngippat, imaluunniit toqqaannartumik innarlerneqartumik tikkuaasoqarsinnaanngippat. Innarlerneqartumik tikkuaasoqarsinnaappat, suleqatigiissitaq innarligaasumit oqaaseqaammik piniassaaq. Piumasarineqarportaaq, innarligaasup aqqa taamaallaat oqaatigineqarsinnaasoq, tamatumunnga akuersisoqarsimappat aatsaat.

§ 45-mut

Imm. 1-imut

Aaliangersakkami imm. 1-imi siunnersuutigineqarput Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut sulinerminni najoqqutassaat. Pisortatigut sulianik ingerlatsineq pillugu inatsimmi tusarniaanerit pillugit malittarisassat naapertorlugit, aaliangersakkap siunertaraa qulakkiissallugu, naammagittaalliuummi tusagassiuutip pineqartup suliamik ilisimanninnissaminut periarfissinneqarnissaa aammalu paasissutissat tunngaviusut oqaaseqarfiginissaat, suliap aaliangiivigineqannginnerani. Aaliangersagaq naapertuuppoq ullumikkut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut pillugit aaliangersakkanut.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aaliangersagaq § 7-imut taputartuunneqassaaq, taanna naapertorlugu aaqqissuisup qulakkeersimasussaavaa radiukkut tv-kkullu aallakaatitat tamarmik nuutinnerinik qaammatini pingasuni toqqortaqarnissaq. Piffissaliussaq tamanna atorunnaassaaq, naammagittaalliornissamut piffissaliussaq qaangiutsinnagu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliortoqarpat, tak. siunnersuummi § 7, imm. 2. Imm. 2 naapertorlugu aaliangiisartut piumasaqaataanik eqqortitsinnginneq kinguneqartitsiviussanngilaq, eqqaassanngikkaanni eqqortitsinnginneq peqqutigalugu suliap ingerlanneqarnerata ajoquserneqarsinnaanera. Kinguneqartitsiviunnginneranut peqqutaavoq, aaliangiisartut eqqartuussivittut oqartussaassuseqanngimmata, sukumiinerusumik tak. § 49-mut oqaasertat.

§ 46-mut

Siunnersuummi § 46, imm. 1-imiit 3-mut taasat qulakiissavaat, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut sapinngisamik pilertornerpaamik suliat isumagissagaat. Tusagassiuutip suliaq taamaalilluni kinguarsarsinnaanngilaa, aaliangiisartunit saaffiginnissutit akinaveersaarnerigut. Taamaalilluni illuatungeriit arlaat ajoquserneqarsinnaavortaaq, oqaatsit atorlugit isumaqatiginiarnissamut aggersaanerit qisuariarfigineqanngippata.

Imm. 3 naapertorlugu illuatungeriit oqaatsit atorlugit isumaqatiginninniarnissamut aggersarneqarsinnaanerinik periarfissaq imaanngilaq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut uppernarsaatinik ujaasivigissagaat, aaliangersagarli atorneqarsinnaavoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut isumaat naapertorlugu suliap allakkatigut qulaajarneqarnera amigarineqarpat, imaluunniit isumaqatigiinnikkut aaqqiisoqarsinnaanera periarfissaappat.

§ 47-mut

§ 41, imm. 1 naapertorlugu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut katitigaanerisa, nunallu isorartunerata, inuttussutsinullu tunngasut peqqutigalugit pisinnaavoq, tusagassiuut naammagittaalliummi pineqartoq, ilaasortat ilaannit attuumassuteqarfigineqartoq. Pisuni taama ittuni siunnersuutigineqarpoq, ilaasortaq suliamut attuumassuteqarpallaarnini peqqutigalugu peqataassanngitsoq. Aaliangersagaq naapertorlugu aamma suliamut attuumassuteqarpallaartoqarpoq, ilaasortap suliamut immikkut soqutigisaqannginnera nalornginartoqartinneqarpat. Assersuutigalugu imaassinnaavoq, ilaasortaq suliamut tunniunneqartumut suliarineqartumulluunniit atasumik avammut isummersorsimasoq. Malittarisassaq eqqartuussiveqarnermi malittarisassanut atuuttunut naleqquppoq, soorlu pisortatigut sulianik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni taaneqartumi suliamut attuumassuteqarpallaarneq pillugu nalinginnaasumik periuseq malittaralugu.

§ 48-mut

Siunnersuummi § 42-p malitsigimmagu Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut naammagittaalliut pillugu aaliangiiniarnerminni minnerpaamik sisamaasussaanerat, siunnersuutigineqarpoq siulittaasup taasinera aaliangiisuussasoq, taasinermi naligiittoqarpat. Aaliangerneq isumaqatigiinngissutaappat, isumaqatigiinngissut tunngavilersugaq aaliangernermut ilanngunneqassaaq. Tassani piumasaqaataavoq, ilaasortat isumaqatigiinngitsut kikkuuneri allanneqassasoq.

§ 49-mut

Malittarisassaq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunik pisinnaatitsivoq aaliangiinissaannut, aaliangernerup saqqummiunneqarnissaa pillugu apeqqummut, tamatumalu qanoq sukumiitiginissaa pillugu. Aaliangersakkap ataani ipput tusagassiornermi ileqqorissaarnissamik unioqqutitsinerit, tak. siunnersuummi § 34, kiisalu tusagassiuummut peqqusisinnaaneq, akerliliinerup avammut saqqummiunnissaanik, tak. siunnersuummi § 40. Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tusagassiuut naammagittaalliutigineqartoq peqquppagu aaliangerneq saqqummiutissagaa, tusagassiiuut pineqartoq pisussaavoq peqqussut naalassallugu, taannalu saqqummiunneqassaaq oqaasertalersorneqarani, imalu saqqumitigissalluni naapertuuttumik piumasarineqarsinnaasut tunngavigalugit. Tusagassiuutip aaliangerneq saqqummiutinngippagu, pineqaatissiisoqarsinnaavoq siunnersuummi § 53 naapertorlugu, taamalu akiligassiisoqarsinnaalluni eqqartuussiveqarneq pillugu inatsit naapertorlugu.

Tassunga atasumik erseqqissarneqassaaq siunertaanngimmat Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut eqqartuussivittut pineqaatissiisinnaanissaat imaluunniit taarsiisussanngortitsisinaanissaat, suliani aaliangiisartunut apuunneqartuni. Uppernarsaanissamik apeqqutit saniatigut isiginiarneqassaaq, kingusinnerusukkut ingerlaqataanilluunniit eqqartuussiviit aqqutigalugit suliassanngortitsisoqarsinnaammat, sukkanerusumik akeqanngitsumillu suleqatigiissitamit aaliangiisitsisinnaanerup qaavatigut, tassami Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut siornatigutulli tusagassiuut pineqartoq pillugu naammagisimaarinninnginnertik oqaatigisinnaavaat. Siunnersuutigineqartutuut aaqqiineq ullumikkut aamma atuutereersoq malitseqarpoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut tusagassiuut naammagittaalliutigineqartoq peqqusinnaammassuk, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangernerat piaarnerpaamik saqqummiutissagaa, suliani naammagittaalliortoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumaqatigineqarpat. Taamaalillutik naammagittaalliuteqartut utaqqiisaasumik, akuttunngitsumillu immini naammagisimaarnartumik ammasumik atikkut salinneqarnerat pisinnaavoq, tusagassiuutip tungaanit innarliinerit eqqarsaatigalugit. Aammalu eqqartuussivittut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunik oqartussaatitsinnginnermut peqqutaavoq, apeqqutit inatsisitigut sillimaniarnermut tunngasut, tassami taarsiinissamut tunngaviit naammattut pigineqarnersut aammalu taarsiinermi annertussusiliinerit, nalinginnaasumik eqqartuussivinnit ingerlanneqartarput, piumasaqaataakkajullunilu sukumiisumik uppernarsaateqartoqarnissaa, eqqartuussivinni taamaallaat naammassineqarsinnaasumik. Aaqqiineq atuutereersunut assinguvoq.

§ 50-imut

Maanna suleqatigiissitamut ullumikkut atuuttut assigalugit, aammalumi Radio tv-lu pillugit suleqatigiissitamut ullumikkut atuuttut, radiumik tv-millu ingerlatsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni § 47 naapertorlugu siunnersuutigineqarpoq, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangiineri allaffissornikkut ingerlatsivimmut allamut ingerlateqqinneqarsinnaanngitsut. Akerlianilli akerliliinermi sulianut tunngasuni tusagassiornermilu ileqqorissarneq pillugu suliani Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut naliliineri, eqqartuussivinnut tunniunneqarsinnaapput, tak. inatsisit Tunngaviusut § 63. Akornutissaqanngilaq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut suliassanngortitsiutigaluni eqqartuussivinnut tunniussisoqarnissaa. Tusagassiuut pillugu aaliangiinerup eqqartuussivinnut ingerlateqqinneqarnera isumaqanngilaq, aaliangerneq kinguartinneqassasoq, avammut saqqummiussinissamik peqqusineq imaluunniit akerliliinerup saqqummersinneqarnissaannik peqqusineq eqqarsaatigalugit.

§ 51-imut

Aaqqiineq pioreersumut assinguvoq, taamaalilluni nalunaarusiaq ilusilerneqassalluni suliat ataasiakkaat imaqarniliornerannik imaqarluni. Tusagassiuutillu tusagassiornermi ileqqorissaarnissaanik piumasaqaatinik unioqqutitsinera pillugit aaliangiinikkut uparuaatit, aammalu innuttaasunut nalinginnaasumik soqutiginaatillit, naalisarnagit nalunaarusiarineqassapput.

§ 52-imut

Imm. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq, siunissami Naalakkersuisut taakkuusut, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut suleriaasissaanik aaliangersaasussat, taakkununnga isumaqatiginniuteqareernerit aallaavigalugit.

Imm. 2 aamma 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq, siunissami Naalakkersuisut aaliangiissagaat, Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut sulineranut atasumik aningaasartuutit, ilanngullugit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut allatseqarfeqarneranut aningaasartuutit, suleqatigiissitap suleriaasissaatut aaliangersaaneq naapertorlugu tusagassiuutinut pineqartunut agguakkamik akilersinneqartassanersut.

§ 53-imut

Aaliangersakkap imaraa, tusagassiornermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsimmik unioqqutitsinerit arlaqartut, kiisalu eqqartuussinermi aaliangikkanik saqqummiusseqqusinermi peqqusinernik eqqortitsinnginnerit, imaluunniit Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut aaliangigaannik ilaalu ilnngullugit eqqortitsinnginnerit akiligassiinermik kinguneqartitsivigineqarsinnaasut. Tassunga atasumik oqaatigineqassaaq, aaliangersagaq tunngavigallugu kinguneqartitsivigineqarnissamik aaliangiinerit, eqqartuussivinnit ingerlanneqassasut.

§ 54-imut

Aaliangersagakkut pisinnaatitsisoqarpoq, tusagassiuutip imarisaa peqqutigalugu kinguneqartitsiviginninnissamik aaliangiinerni, eqqartuussiviit aaliangersinnaagaat eqqartuussissutip tusagassiuutikkut pineqartukkut erngertumik saqqummiunneqarnissaa. Aaliangersaaneq assinguvoq Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartut piumasaqarsinnaanerat, suleqatigiissitap aaliangernerinik saqqummiussisoqarnissaanik, siunnersuummi § 49 naapertorlugu.

§ 55-imut

Siunnersuutigineqarpoq, inatsisissatut siunnersuut 1. juli 2007 atortuulersinneqassasoq, taamalu danskit tusagassiornermi akisussaassuseqarneq pillugu inatsisaat, ullumikkut atortuutinneqartup atorunnaarsinneqarnissaa.

§ 56-imut

Siunnersuutigineqarpoq, ullumikkut Tusagassiuutit pillugit Aaliangiisartunut naammagittaalliutaasimasinnaasut, una Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu suleqatigiissitap ilaasortaatut toqqakkat suliarissagaat, inatsit atuuttoq tunngavigalugu, tassaassallunilu piffissami tassani paasissutissat naammagittaalliornermut aallaaviusut saqqummiunneqarfiisa nalaani inatsit atuuttoq.

---

Ilanngussaq: Tusagassiornermi ileqqorissaarnissamut innersuussutit