14-08-2007

UKA 2007/49

 

Siunnersuummut oqaaseqaatit

Oqaaseqaatit nalinginnaasut

1. Aallaqqaasiut:

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 28 30. oktober 1992-imeersoq atuuttoq, pingaarnernik marlunnik tunngaveqarpoq: nakkutilliinermut tunngavik paasinartuutitsinermullu tunngavik.

Nakkutilliinermut tunngavimmiippoq isumaqatigiissuut ilioriaaserluunniit unammilleqatigiinnermik killiliisoq aatsaat inerteqqutaalissasoq unammilleqatigiinnermut oqartussaasoqarfik akuliutereerpat.

Paasinartuutitsinermut tunngavik imatut paasineqassaaq nioqqutissiortut, nioqquteqartut atuisullu akit niuernermi piumasaasut unammilleqatigiinnermullu tunngasut allat pillugit paasissutissat ajornaannerpaamik akikinnerpaamillu pissarsiarisinnaassagaat. Isumaqartoqarpoq unammilleqatigiinnermik aqutsilluni akuliuttarneq minneruleriartussasoq niuerfinni paasinartuutitsineq alliartortillugu.

Oktober 2006-imi Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq aalajangerpoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsisartut inatsisaat misissuataarneqassasoq nutarterneqarlunilu. Nutarternissaanut patsisaasut ilagaat maannakkut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisaasoq nakkutilliinermik tunngaveqarmat nunani avannarlerni allani EU-milu inerteqquteqarnerup atorneqarfiini unammilleqatigiinnermut malittarisassat akerliannik. Nutarterinermut akisussaanerpaasimapput Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup ataani suleqatigiissitat. Suleqatigiissitap aqutsisup ataani pilersinneqarsimapput suleqatigiissitat pingasut inuiaqatigiit soqutigisaat, innutissarsiutinik ingerlatsisut soqutigisaat atuisartullu soqutigisaat pillugit inassuteqarlutik saqqummiussaqarsimasut.

Suliaq tamanna tunngavigalugu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik unammilleqatigiinnermut nutaamik Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuusiorsimavoq. Siunnersuummi taamaallaat tunngavigineqarpoq inerteqquteqartarneq isumaqatigiissutinut, suliffeqarfiit kattuttut iluanni akuersissutinut periutsinilu ataqatigiissunut unammilleqatigiinnermik killiliisunut salliullunilu inissisimanerup atornerlugaaneranut tunngasut. Taamaalilluni siunnersuutigineqarpoq nakkutilliinermut tunngavik atorunnaarsinneqassasoq, peqataanillu paasinartuutitsinermut tunngavik atorunnaarsinneqarluni. Kattunnermik nakkutilliinerup eqqunneqarnissaa siunnersuutigineqanngilaq, kisianni kattunnerit, suliffeqarfinnik tigusinerit aamma suliffeqarfiit kattunneri ingerlanneqartut nalunaarutiginissaat pisussaaffiussallutik.

Matuma kinguliini 2-mi inatsisit atuuttuut naatsumik allaaserineqassapput, 3-mi siunnersuummi anguniagaq sakkussallu nassuiaatigineqassapput, 4-mi pisortaqarfinnut allaffissornikkut aningaasatigullu kingunerisinnaasaa nassuiaatigineqassapput, 5-imi siunnersuutillu inuussutissarsiutitigut aningaasaqarnikkut kingunerisinnaasai nassuiaatigineqassapput, 6-imi avatangiisitigut kingunerisinnaasai nassuiaatigineqassapput, 7-imi innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisinnaasai nassuiaatigineqassapput, 8-mi kommuninut kingunerisinnaasai nassuiaatigineqassapput, 9-mi Naalagaaffeqatigiinnerup namminersornerullu ataqatigiinnerannut kingunerisinnaasai nassuiaatigineqassapput kiisalu 10-mi oqartussaasut kattuffiillu soqutigisaqartut tusarniaaffigineqarsimasut allaaserineqassallutik.

2.Inatsisit atuuttut:

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 28 30. oktober 1992-imeersoq 1993-imiilli Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulineranut qitiusumik tunngaviusimavoq. Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat taaneqareersutut nakkutilliinermik tunngaveqartumi siunertaavoq unammilleqatigiinnerup siuarsarnissaa taamalu nioqqutissiornermi nioqqutisanillu tunisisarnermi naammassisaqarsinnaassutsip nukittorsarnissaa kiisalu niueqatigiiffigisami salliulluni inissisimanerup atornerlunneqannginnissaa unammilleqatigiinnermut tunngasutigut paasinartuutitsineq aqqutigalugu aamma unammilleqatigiinnermik killilersuutaasut sunniutaasa ajoqutaasut pinnginnissaannut iliuuseqarnerit aqqutigalugit.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani inuussutissarsiornermik ingerlatsinerit tamarmik ilaapput, taamaattoq Inatsisartut inatsisaata akuliussinnaatitaanera inuutissarsiornernut pisortaneersunut pisortanillu aqunneqartunut atorneqassanngilaq, aammalu suliffeqarfinnut taamaattunut tuniseqqittarnermut akinut pituttuutaasunut inerteqqut atortuunani.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni akissarsiat sulinermullu tunngasut ilaanngillat.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit arlaannaalluunniit pituttoqanngitsumit aqunneqarpoq siulittaasoq ilaasortallu arfinillit ilaasortaallutik. Siulittaasoq ilaasortallu pingasut allat inuussutissarsiuteqarnernik soqutigisaqartuneersuussanngillat. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaapput inuussutissarsiornermut tunngasunik tamatigoortumik ilisimasaqartut, tamatumani ilanngullugit inatsilerinermut, aningaasaqarnermut, aningaasalersuinermut atuisuunermullu tunngasut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiiffigisarpai suliat tunngaviusut imaluunniit allatigut pingaaruteqartut. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut ilaavoq allattoqarfik ataatsimiititaliap aalajangiinissaanik piareersaasartoq aalajangikkanillu piviusunngortitsisartoq, kiisalu ataatsimiititaliap ingerlatai pillugit innuttaasunut ataavartumik ilisimatitsisartoq. Ataatsimiititaliap aalajangigaasa amerlanersai Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqarsinnaapput.

Inatsisartut inatsisaanni sakkusat pingaarnerit tassaapput paasilertoruminassuseq aamma unammilleqatigiinnermut akuliulluni aqutsisinnaatitaaneq. Tamatumunnga ilaapput inerteqqutit pillugit malittarisassaq tuniseqqittarnermi akinut pituttuutaasunut inerteqquteqarnermut tunngasoq, kiisalu salliulluni inissisimanerup nakkutilliilluni tunngaviusoq malillugu aqunneqartoq, tassa isumaqatigiinniarneq kingornatigullu akuliulluni iliuuseqarneq.

Paasilertoruminassuseq pillugu aalajangersakkanut ilaapput isumaqatigiissutit il.il. pillugit nalunaartussaatitaaneq, tamatumuunakkut salliulluni sunniuteqarneq ingerlanneqarluni ingerlanneqarsinnaalluniluunniit, akit, iluanaarutit, akikilliliissutit, bonusit niuernermilu piumasaasut il.il. nalunaarutigisussaatitaanerannut peqqussuteqarsinnaaneq kiisalu akilikkanik allattuineq, ilisarnaasiineq takoqqusaaruteqarnerlu pillugut malittarisassiorsinnaaneq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulinera pisortat aqutsinerata tamanut ammasuunissaa pillugu Inatsisartut inatsisaannut ilaavoq.

Naammattumik paasilertoruminartoqanngippat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq arlalitsigut akuliussinnaavoq sunniutit unammilleqatigiinnermut ajoqutaasut unitsinniarlugit. Piumasaasut tunngaviusuni pineqarput niuerfimmi unammilleqatigiinnermik killilersuisoqartoq, tassanilu naammassisaqarsinnaassutsimut kaaviaartitanullu ajoqutaasunik kingunilimmik kinguneqarsinnaasumilluunniit kinguneqartitsisoqarluni, aammalu salliulluni sunniuteqartoqartoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq tamakkiisumik nalileereerluni isumaqarpat akuliunnissamut piumasaasut naammassineqarsimasut, ataatsimiititaliaq aalajangissaaq suliffeqarfik suliffeqarfiilluunnit pineqartut isumaqatiginialerniarlugit. Isumaqatigiinniarnerni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineq piumassuseqarneq atorlugu unammilleqatigiinneq qulakkeerniasavaa.

Unammilleqatigiinneq qulakkeerniarlugu isumaqatigiinniarneq naammanngippat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqatigiissutit aalajangikkallu atorunnaarsinnissaat pillugu peqqussuteqarsinnaavoq tunisinissamullu peqqussuteqarsinnaalluni. Aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq akinut toqqaannartumik akuliussinnaavoq.

3. Siunnersuummi anguniagaq sakkussallu:

a) Anguniagaq

Siunnersuut manna suliarineqarsimavoq anguniagaq pingaarneq manna aallaavigalugu unammilleqatigiinnermut Inatsisartut inatsisaatigut naqisimaneqarani unammilleqatigiilluarnissaq sapinngisamik annerpaamik qulakkeerneqassasoq. Tamatuma kinnguneranik siunnersuut ilusilersorneqarsimavoq unammilleqatigiinnermut killiliissutit unammillernermik niuerfinnilu pitsaasumik ingerlanissamik noqitsisuusartut sapinngisamik annerpaamik eqqorniarlugit. Siunnersuummi suliffeqarfiit niuerfimmeereersut akornanni unammilleqatigiinneq siuarsarniarneqarpoq aammalu suliffeqarfinnut nutaanut niuerfimmut naqisimaneqarani isernikkut unammilleqatigiinneq qulakkeerumallugu. Aamma ilaavoq atuisut mianerinerat unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi pisuussutinik inuiaqatigiinnut atuinerup anguniakkami nalinginnaasumi siuarsarnissaa mianerisassat amerlasuut ilagimmassuk. Atuisut mianerinerat assigiinngitsorpassuit atorlugit isumagineqarsinnaavoq, ilaatigut sullissineq pitsaassutsillu qaffasinnerusut, agguaassisarnerup pitsaanerulernera aamma aningaasartuutit apparneqarnerat aqqutigalugit.

Siunnersuummi anguniagaavoq Kalaallit Nunaata iluani niuernermi suliffeqarfiit akornanni pitsaanerusumik unammilleqatigiinnissap qulakkeernissaa. Unammilleqatigiilluarnikkut suliffeqarfiup ilaatigut iluanaarujussuartarnera appartikkiartorsinnaavaa atuisunut tamatigoortumik iluaqutassumik. Iluanaarutit appartikkiartornerisa aningaasartuutit millisinnerat aamma/imaluunniit nioqqutissiornerup ineriartortinnera aqqutigalugit inuussutissarsiuteqartut suliffeqarfiutitik sakkortusarsinnaalissavaat, tamannalu kalaallini inuiaqatigiinni pisuussutinik atorluaanerulernermik kinguneqassaaq.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu unammilleqatigiinneq naammattumik sunniuteqarsimanngippat imaluunniit akinut tunngatillugu paasinartuutitsineq pilersinniarlugu akinut iluanaarutinullu akuliuttoqarsinnaavoq. Europami nunani misilittakkat takutippaat, akinut iluanaarutinillu nakkutilliinerit allaffissornikkullu akinik aalajangersaanerit aallaavigalugu pinngitsoortariaqartut, tassami akinut akuliunnerit unammilleqatigiinermut suliffeqarfiillu sakkortussusaannut akornutaasinnaammata. Tassunga ilaavoq akinik nakkutilliineq allaffissornerujussuummat aqukkuminaallunilu, kisiannili iluatinnaateqarsinnaalluni. Taamaammat unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut malillugu akinut iluanaarutinullu akuliussinnaanissamut periarfissaqassaaq, soorlu arlaatigulluunniit unammillerfiusoqanngitsuni, taakkunani niuerfinnut erseqqissumik ataavartumillu qalliusoqartarmat niuerfiup immikkut ilusilersorneqarnerata malitsigisaanik imaluunniit akinut suleqatigiinnissamik isumaqatigiittoqartarluni.

Siunnersuutip aamma malitsigissavaa nassuiaatit nalinginnaasut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tamanut saqqummiussinnaassammagit, taakkununnga ilanngullugit akinut iluanaarutinullu tunngatillugu nioqquteqarfinnik misissuinerit (brancheundersøgelser) aamma aaqqissuulluakkanik assersuusiorfiusumik misissuinerit ilanngullugit. (assersuutissatut tunngaviit).

b) Tunngaviup allanngornera

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata anguniagaata pingaarnerup angunissaanut sakussaq pingaarnerpaaq tassaavoq inerteqquteqarnermik tunngaveqarnerup eqqunneqarnera. Tamatuma peqatigisaanik siunnersuummi anguniagaasimavoq kalaallit niuerfianni pissutsit immikkut ittut isigiumallugit Inatsisartut inatsisaata Europami nunani allani unammilleqatigiinnermut malittarisassanut naleqqussarnissaa, tamatumani pingaartumik ilanngullugit nunat avannarliit. Siunnersuutikkut nakkutilliinermik tunngaveqarneq atorunnaarpoq.

Inerteqquteqarnermik tunngaveqarneq siunnerssuummi aalajangersakkani qitiusuni arlalinni oqaasertaliugaavoq.

c) Isumaqatigiissutit il.il. unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerat

Siunnersuutigineqarpoq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut, suliffeqarfiit akornnanni aaqqissoqatigiisssamik periuseqarneq kiisalu suliffeqarfiit kattuttut iluanni aalajangikkat nalinginnaasumik inerteqqutanerat eqqunneqasasoq. Isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut nalunaarsornerat siunnersuummi tamakkiisunngortinneqanngilaq. Tamatumuunakkut qulakkeerneqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumatatigiissutinut unammilleqatigiinnermik killiliisunut ullumikkut ilisimaneqanngitsunut siunissami akuliussinnaanissaa.

Isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut nalinginnaasumik inerteqqutaanerannut ilaanngillat isumaqatigiissutinik annikitsualunnik taaneqartartut (bagatelaftaler) niuernermi peqataassutinit kaaviiaartitanillu killiligaasut. Pineqarpata siumaqatigiissutit akit aalajangersimasut aamma niuernikkut isumaqatigiit ("hardcore-imik isumaqatigiissutit") inerteqqut tamakkiisumik atuuppoq suliffeqarfiit niuernikkut peqataassutai kaaviaartitaallu apeqqutaatinnagit.

Inerteqqut pillugu aalajangersakkami unioqqutinneqarnerit paasineqartut unitsikkumallugit siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaassasoq, aammalu suliffeqarfiit neriorsuuteqarsinnaatitassasut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pituttuisunngortissinnaasaanik.

Siunnersuummi tunngavissinneqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaaruteqartoqareerneratigut inerteqqummik atortitsinngissinnaanera, aammalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaaruteqartoqareerneratigut nalunaarutigisinnaavaa pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilisimasai malillugit isumaqatigiissut inerteqqutip iluaniinngitsoq. Siunnersuummi Naalakkersuisut isumaqatigiissutit eqimattakkaartut inerteqqummit ilaatinngitsoornissaannut aamma tunngavissinneqarput, taaneqartartut eqimattakkaat ilaatinngitsoornerat.

Inerteqqummik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

d) Salliulluni inissisimanerup atornerlunnissaata inerteqqutaanera

Siunnersuummiippoq kalaallit niuerfianni taassumaluunniit ilaani salliulluni inissisimanerup atornerlunnissaata suliffeqarfinnut inerteqqutaanera. Aalajangersakkap pingaarnerusutigut salliulluni inissisimanerup atornerlunnerata inerteqqutaanera pillugu § 13-imi aalajangersagaq atuuttoq pingaarnerusutigut assigaa.

Inerteqqummik unioqqutitsinerit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit illuatungilerneqarsinnaapput unioqqutitsineq unitsinniarlugu peqqussuteqarnikkut, aammalu siunnersuummiilluni neriorsuuteqarsinnaaneq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit pituttuisunngortinneqarsinnasoq. Tamatuma saniatigut siunnersuummi tunngavissiisoqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaartoqareerneratigut nalunaarutigisinnaagaa pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunngisai malillugit suliffeqarfiup pissusilersornera inerteqqummut ilaanngitsoq. Aamma siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq apeqquteqartoqareerneratigut pituttuisumik nalunaaruteqarsinnaasoq suliffeqarfik salliulluni inissisimanngitsoq.

Inerteqqummik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

e) Kattunnermik nakkutilliineq

Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup aaqissorneqariaasia suliffeqarfinnik mikisunik akunnattumillu angissusilinnik amerlasuunik ilisarnaateqartoq mianeralugu siunnerssuummi kattunnernik nakkutilliineq eqqunneqanngilaq. Akerlianik siunnersuummi kattunnerit, suliffeqarfinnik tigusinerit kattussuunnerillu pillugit suliffeqarfiit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamik ilisimatitsisussaatitaanerat eqqunneqarpoq. Nalunaartussaatitaanermut tassunga patsisaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik Kalaallit Nunaanni eqiternerit annerusut pillugit ilisimatinneqartariaqarmata suliffeqarfiit tamakku siunissami niuernikkut pissusilersuutaat malinnaaffigisariaqarnerata nalilersornissaa siunertaralugu. Nalunaaruteqarnerli aatsaat pissaaq kattunneq, suliffeqarfimmik tigusineq imaluunniit kattuteqatigiinnerit pereerpata, nalunaarullu immini kattunnermut, suliffeqarfimmik tigusinermut imaluunniit kattuteqatigiinnernut tunngatillugu aalajangiinermut Unammilleqatigiinnermulluunniit Ataatsimiititaliamit akuliunnermut tunngaaviusinnaanngilaq.

f) Tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtitsisut

Siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaalerpoq inuussutissarsiorluni suliffeqarfiit aalajangersimasut iluaqutissaannik pisortat aningaasaat atorlugit tapiissutit unitsinneqarnissaannut utertillugilluunniit akilerneqarnissaannut. Peqqussuteqartoqarsinnaavoq tapiissutit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit siunertarippassuk imaluunniit kingunerissappassuk kalaallit niuerfianni ilaaniluunniit unammilleqatigiinnerup equtinneqarnera aamma pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsineruppata.

Siunnersuut malillugu tapiissutit unioqqutitsisut unitsinneqarnissaat imaluunniit utertillugit akilerneqarnissaat pillugit unioqqutitsinerit imaluunniit peqqussummik malinnikkumannginnerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.

Tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtitsisut pillugit aalajangersakkanut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq kommunit inuussutissarsiutinut aningaasaliiniarlutik pilersaaruteqartut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit siusinaartumik neriorssuummik pissarsisassasut. Tamatumuunakkut qulakkeerneqassaaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu aamma inuussutissarsiorluni suliffeqarfinnut aningaasaliinertigut kommunit inuussutissarsiornerup inerniartortinneranut ikiuussinnaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aningaasaliineq inatsisinik eqqortitsisuusoq.

Tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtitsisut pillugit malittarisassanik unioqqutitsineq akiliisitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

g) Pisortat namminersortulluunniit suliffeqarfiutaasa naligiissitaanerat

Ilaatigut inuiaqatigiinni ineriartorsimanerup kingunerisaanik pisariaqarsorineqarpoq pisortat namminersortullu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaasa sapinngisamik annerpaamik naligiissitaanerisa qulakkeernissaat. Tassalu Inatsisartut inatsisaata atuuttup paarlattuanik siunnersuummi inerteqqutit pillugit aalajangersakkat pisortat namminersortullu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiinut atuupput. Taamaattoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup unammilleqatigiinnikkut killiligaanera inerteqqutit pillugit Inatsisartut inatsisaani aalajangersakkanut ilaanngilaq pisortat aqutsinerata allap kinguneranik toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit malittaaguni. Tamatumuunakkut qulakkeerneqassaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumaqatigiisssut iliuuserluunniit unammilleqatigiinnermik killiliisoq akuliuffigisinnaanngikkaa politikkikkut aalajangiinerup inernerippagu.

Siunnersuut malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisortaqarfimmut pineqartumut saaffiginnissinnaavoq unammilleqatigiinnermik killiliineq Inatsisartut inatsisaani kapitali 2-mut 3-mulluunniit ilaanngippat, kisiannili taamaaliortoqarsinnaalluni unammilleqatigiinnermik killiliineq Inatsisartut inatsisaata anguniagaa pillugu malittarisassamut akerliuppat.

Pisortat oqartussaasoqarfiat nammineq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsisuuppat pisortat oqartussaassuata malittarisassiaasa immikkut nalunaarutigeqqusaanerat eqqunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Nalunaarutit tamanit takuneqarsinnaassapput.

Pisortat namminersortullu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiisa naligiissitaanissaat pillugu siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq periarfissarissaarnerulerpoq nalilersussallugu soorlu sullissinissamik isumaqatigiissutit tamanut neqeroorutigineqarsimanngitsut unammilleqatigiinnermik killiliisumik aalajangersagartaqarsinnaanersut siunnersuummi § 6, imm. 1-imi nalinginnaasumik inerteqqutip akerlianik.

h) Tamanut ammasuuneq

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu pisortat tamanut ammasumik aqutsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat sulianut atuuppoq. Tamanut ammasuuneq pillugu siunnersuummi aalajangersakkap kingunerissavaa aqutsinermi tamanut ammasuuneq pillugu Inatsisartut inatsisaata unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu sulianut atuutinngitsoq. Taamaattoq suliat unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu malittarisassiuunnissaannut tunngasut tamanut ammasuupput Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqartitsisussaatillugu, imaluunniit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nammineq malittarisassiortillugu. Aalajangersakkap kingunerissavaattaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangikkat tamanut saqqummiussinnaagai, kisianni ilai niuernikkut isertuussanut il.il. tunngasut ilanngunnagit. Peqatigiit pisinnaatitaaffii, tamatumani ilanngullugu peqatigiit tamanut ammasuunerat, taamaallaat aqunneqarpoq pisortat aqutsineranni suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni malittarisassat malillugit.

i) Inatsisartut inatsisaata aqunneqarnera

Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu periaatsip assinganik Inatsisartut inatsisaata aqunneqarnera Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit isumagineqassaaq. Naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliassat tunngaviusut immikkulluunniit annertuumik pingaarutillit suliarisassagai, kiisalu suliassat immikkut nalornisoorutaanerusut, naatsorsuutigineqarlunili inatsisip ulluinnarni allaffitsigut aqunneqarnera ataatsimiititaliaq sinnerlugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit isumagineqassasoq.

Siunnersuutip imaraattaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inuttalersugaanerata allannguuteqarnissaa. Tassalu nutaatut naatsorsuutigineqarpoq inuk pisortat inuutissarsiornerannik immikkut ilisimasaqartoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami sinniisuulissasoq Naalakkersuisut KANUKOKA-llu peqatigiillutik inassuteqarneratigut.

Siunnersuutigineqarpoq Nunatta Eqqartuussivia maalaartarfigalugu aaqqissuussineq ataannassasoq.

j) Eqqortumik atortitsineq

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu periaatsip assinganik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq paasissutissanik piumasaqarsinnaavoq. Aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisinnaatitaalissaaq nakkutilliilluni misissuinissamut, tamatuma kingunerissallugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik Nunatta Eqqartuussivianit eqqartuussummik pereerluni suliffeqarfiup illutaanut angallassissutaanullu isersinnaalissalluni, aammalu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik oqaasiinnartigut nassuiaatinik piumasaqarsinnaavoq. Aamma siunnersuutip kingunerissavaa Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup piumasarisinnaagaa inuit kaasarfimmiutik, taskitik aamma pigisat allat takutissagaat. Aammattaaq ajornarunnaassaaq paasissutissanik suliarinnittup avataaniittup allaffiinut isersinnaanissaq, qarasaasiatigut paasissutissat imarisaasa assilinissaat, init niuernermi atugaasut naqissuserlugit matunissaat paasissutisallu suliffeqarfimmiit ilanngullugit tigunissaat. Inatsisartut inatsisaat maannakkut atuuttoq assigalugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik inatsit malillugu pisinnaatitaaffianik isumaginninneranni politiit ikiuutissapput.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani atuuttumi pisinnaatitsissutaanngilaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik paasissutissanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisussaatitaaneranut ilaasunik nunani allani unammilleqatigiinnermut oqartussaasunut paasissutissanik paarlaateqateqarsinnaasoq. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq unamilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani aalajangersagaliortoqassasoq, taanna malillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik ilaatigut piumasaasut sukumiinerusut tunngavigalugit nunat marluk akornanni nunalluunniit arlallit akornanni pisussaatitaaffiit naammassiumallugit nunani allani unammilleqatigiinnermut pisortanut paasissutissanik taamaattunik paarlaateqateqarsinnaalluni.

k) Pineqaatissiinermut aalajangersakkat

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit atuuttoq assigalugu inatsisissatut siunnersuutip kingunerissavaa ullormoortumik sapaatip akunnermoortumilluunniit pinngitsaaliissummik akileeqqutitsisoqarsinnaasoq naammassineqarnissaannik piumasarineqarsinnaasunik.

Tamatuma saniatigut inatisissatut siunnersuutip kingunerissavaa piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit inatsimmi aalajangersakkat arlallit unioqqutinneqarnerannut, tamatumani ilanngullugit Inatsisartut inatsisaannik inerteqquteqarnermut malittarisassanik unioqqutitsinerit, pillaatitut akileeqqusisinnaaneq.

Siunersuummi aamma isumaqatigiillutik suleqatigiinnut pineqaatissiissutit oqilisarneqarnissaanut pilersaarut eqqunneqarpoq. Pilersaarutikkut ajornarunnaassaaq inuup suliffeqarfiulluunniit pineqaatissanik oqilisaavigineqarsinnaanera unnerluussaajunnaarnikkut imaluunniit pillaammik akiligassat ikilineqarnerannik taarsiullugu isumaqatigiillutik suleqatigiissut qulaajarneqarnerannut peqataasimaguni. Siullertut ilimagineqarpoq isumaqatigiillutik suleqatigiissut ingerlasut kinaassusersinissaanut pilersaarutikkut taamaattukkut pisortat oqartussaasui periarfissaqarnerulissasut. Aappaattut siunissami isumaqatigiillutik suleqatigiinnut isumaqatigiissuteqarnissamut kajuminnerat annikillisarneqassaaq.

4. Allaffitsigut aqutsinikkut aningaasatigullu pisortanut kingunissai:

Siunnersuummi aalajangersakkat malillugit inuussutissarsiornermik ingerlatsineq nutaarluinnarmik inissisimalersussaavoq. Kattuffinnut suliffeqarfinnullu ataasiakkaanut sammititamik annertuumik aalajangersimasunillu siunertalimmik paasisitsiniaaneq ilitsersuinerlu. Danmarkip inerteqqutinik inatsisiliornermut nuunnerani misilittakkat tunngavigalugit ilimagisariaqarpoq isumaqatigiissutit amerlangaatsiaqisut piffissap sivikitsup ingerlanerani nalunaarutigineqassasut, tassani nalilersikkumallugu Inatsisartut inatsisaanut ilaanersut taamaassimappallu ataasiakkaat pinngitsuutinneqarsinnaanersut. Tamatuma peqatigisaanik suliat ilai ullumikkut isumagineqartut piissapput imaluunniit inatsisinut allanut nuunneqarlutik.

Inatsisartut inatsisaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit nutaamit mannakkut ataatsimiititaliaasumi ilaasortat amerlaqataannik ilasortaqartumit aqunneqassaaq. Tamatuma peqatigisaanik allattoqarfik allanngortinneqassaaq pisortaqarfippianngorlugu – Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmik taaguuserlugu, taassuma – Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sullinnerat aamma unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allaffitsigut aqunnerata saniatigut – suliffeqarfiit, pisortat oqartussaaffeqarfiit atuisullu unammilleqatigiinneq pillugu inatsit pillugu siunnersorlugillu ilitsersugarissavai. Tamanna pissusissamisoortuussappat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nutaajusoq ilaatigut siunnersuisoqatigiit nakkutilliisoqarfiillu allattoqarfiinut allanut allaffissornikkut suleqatigiinnissamik aallartitsisinnaavoq. Taamaaliornikkut siunertaavoq annertuumik ingerlatsinerit pitsaaqutaannik atorluaanissaq, taamaaliornikkullu pisortaqarfinni pisuussutinik atorluaanissaq pissusissamisoortumik peqataaffigineqassammat. Maleruagassat nutaat ilitsersuutiginissaat pillugit oqalugiartarnerit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nutaatut suliassarilissavai. Taakku saniatigut suliassat nutaat takkutissapput, soorlu nalunaaruteqarnernut, inerteqqutinut aalajangersakkanik unioqqutitsinerit maalaarutigineqarneri pillugit suliassat, nakkutilliilluni misissuinerit annertuumillu unioqqutitsisoqarsimatillugu Unnerluussisunik suleqateqarnissaq. Taakku saniatigut naatsorsuutigisariaqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nammineerluni misissuinernik annertuunik aallartitsisassasoq suliffinnullu nassuiaatinik sanalluni. Taakkuttaaq saniatigut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik ikaarsaariartornermini nalunaarutinut, ilitsersuutinut nalunaarutinullu immersuiffissanut assigisaannullu missingiutinik suliaqartussaavoq. Nunani allani tunngaviusunik allanngortitsiffiusuni misilittakkat aamma takutereerpaat isumaqatigiissutit amerlanerusut nalunaarutigineqartarumaartut, ikaarsaariarnissamut siunnersuutigineqartut qaammatit arfinillit qaangiutinnginneranni. Suliassat nukinnik atuiffiusussarujussuit suliarinissaat siunnertaralugu 2008-mut Aningaasanut inatisissatut siunnersuummut ilanngunneqarpoq, Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik ukiumut sulinernut 2,5-inut aningaasartuutissanut aningaasaliiffigineqassasoq.

5. Inuussutissarsiornikkut aningaasatigut kingunerisassai:

Kalaallit suliffeqarfiutaannut minnerusunut siunnersuut oqilisaataassaaq, tassami suliffeqarfiit tamakkua isumaqatigiissutaat inerteqqutinut aalajangersakkat ataaniilissanngimmata aqunneqanngilluinnarlutillu, Inatsisartut inatsisaatut siunnersuummi aalajangersakkanut annikitsuinnaasunut ilaatinneqarsinnaagunik. Tassalu suliffeqarfiit taakkua – inatsisip atuuttup paarlattuanik – nalunaaruteqaqqusaaneq pillugit malittarisassanik paasilertoruminaatsunik akornusersugaassanngillat.

Nakkutilliinermik tunngaveqartumut ullumikkut atuuttumut taarsiullugu inerteqquteqarnerup eqqunneqarneratigut suliffeqarfiit unammilleqatigiinnerup killilernissaanik isumaqatigiissuteqarusuttut suleqateqarusuttullu suliassaqarnerulissapput, tassami uppernarsartussaagamikku isumaqatigiissutit il.il. taamaattut pissusissamisoortuusut inerteqqummut ilanngunneqannginnissaq angujumallugu. Tassalu pissusilersuutit taamaattut unamilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerannut ilaatinneqannginnissaq taamaallaat anguneqarsinnaassaaq, isumaqatigiissutit suliffeqarfiit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigippatigit.

Isumaqatigiissutit il.il. nalunaarutigineqartut tamanut ammasussaaneq pillugu aalajangersakkat atuuttut aamma akit nalunaarutigineqarnerannut tunngasut siunnersuut malillugu atorunnaassapput. Tamanna pingaartumik pingaaruteqassaaq suliffeqarfinnut nunani allani suliffeqarfinnik takulertoruminarnissaq pillugu malittarisassanik taamaaqataanik atugaqanngitsunik unammilleqateqartunut.

Siunnersuutip kingunerissavaa sapinngisamik annerpaamik qulakkeerneqasammat inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit namminersortunit pisortanillu pigineqartut assigiimmik pineqarnissaat. Tassalu tamatuma kingornatigut Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaat namminersortut suliffeqarfiutaat assigalugit unammilleqatigiinermut malittarisassanut ilaalissapput.

6. Avatangiisitigut kingunerisassai:

Ilimagineqanngilaq siunnersuut avataangisinut kinguneqassasoq.

7. Allaffissornikkut innuttaasunut kingunerisassai:

Ilimagineqanngilaq siunnersuut allaffissornikkut innuttaasunut kinguneqassasoq.

8. Kommuninut kingunerisassai:

Inatsisissatut siunnersuut kommuninut toqqaannartumik aningaasartuuteqarnernik nutaanik kinguneqassanngilaq. Aamma naatsorsuutigineqanngilaq inatsisissatut siunnersuummut tunngatillugu akiliutigititat nutaat eqqunneqassasut. Kisianni kommunit inuussutissarsiornermut aningaasaleerusuttut siunissami Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit siusinaartumik neriorsuummik pisalissapput. Tamanna kommunit killilimmik suliaqarneruliitigisinnaavaat.

9. Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut namminersulernissarlu:

Ilimagineqanngilaq inatsisissatut siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut tunngasut namminersulernermullu tunngasunik kinguneqassasoq.

10. Pisortaqarfiit kattuffiillu il.il. tusarniaavigineqarnerat:

Inatsisissatut siunnersuut kattuffinnut pisortallu suliffeqarfiinut il.il. makkununnga tusarniaassutigalugu nassiunneqarsimavoq.

Namminersornerullutik Oqartussani pisortaqarfiit tamarmik, Nunatta Eqqartuussivia, Kalaallit Nunaanni Politimestereqarfik, Sulisitsisut, Nuna Advokater, Advokatfirmaet Malling & Co., Grønlands Revisiotionskontor, Deloitte, Ataatsimut Allaffeqarfik, Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiivi, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq, ILIK, GrønlandsBANKEN, KANUKOKA, Rigsombudet, NUSUKA, SIK, Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit.

Tusarniaavigineqartut makku Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfimmut akissuteqarsimapput:

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik Akileraartarnermi Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik, Nunatsinni Eqqartuussiveqarfik, Kalaallit Nunaanni Politimestereqarfik, Sulisitsisut, Nuna Advokater, Deloitte, Ataatsimut Allaffeqarfik, Kalaallit Nunaanni Atuisut Siunnersuisoqatigiivi, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq, ILIK, GrønlandsBANKEN, KANUKOKA, Rigsombudet, NUSUKA, SIK, Kalaallit Nunaanni Takornariaqarnermut Inuussutissarsiornermullu Siunnersuisoqatigiit aamma Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffik.

Tusarniaanermut akissutit teknikkikkut kukkunernik kiisalu oqaatsitigut kukkunernik oqaaseqaatinik imaqartut allanik oqaaseqaatitaqartinnagit siunnersuummut missingiummi iluarsineqarput.

Tusarniaanermut akissutit allat missingiutip imarisai pillugit akerliliinernik imaqartut pingaarnerusutigut ataani allaqqillugillu oqaaseqarfigineqarput. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup iluarnerusutut isigisimavaa siunnersuummut sanilliullugu tusarniaanermut akissutit tulleriaarlugit (equngasumik allannikut) oqaaseqarfigissallugit.

Siunnersuummut pingaarnersiorlugit

KIIIP, KANUKOKA aamma Nuup Kommunea oqaaseqarput siunnersuutip tamarmiulluni katitigaanera siunnersuut paasiuminaatsikkaa.

Siunnersuutip imarisaata kinguneraa nakkutilliinermut tunngaviimmiit inerteqquteqarnermut tunngavimmut allanngoriartoqarmat. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup siunnersuummi paragraffit arlalinngorlugit agguataareersimavai, massakkullu atuaruminarnerulersillugillu takujuminarnerulersillugit. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup isumaqatigaa siunnersuutip aaqqissugaanermigut siunnersuutip katitigaanera takujuminaassinnaammat. Pisortaqarfiup ilungersuutigisimavaa sapinngisaq malillugu siunnersuutip takujuminarlunilu atuaruminartuunissaa. Taakku saniatigut pisortaqarfiup pingaartissimavaa inatsisitigut isumannaatsuunissaa pillugu tunngavigineqartoq eqqortinneqassasoq. Siunnersuutip peqatigisaanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmik pilersitsisoqassaaq. Tassani anguniagaavoq Inatsisartut inatsisaata nakkutiginissaanut suliffeqarfiit ilisimatissallugit siunnersussallugillu nakkutilliisoqarfik suliaqalertussaammat.

Nuup Kommuneata oqaatigaa inuussutissarsiutit ineriartortinnissaannut tapiissuteqarnissamut kommunip periarfissaanut killileeqqittoqarnissaa kommunip isumaqatigisinnaanngikkaa, aammalu nalunaartussaatitaaneq pillugu piumasaqarneq arlalitsigut tamassumunnga nukissanik allanik ujartuinissamik kinguneqassammat.

Inuussutissasrsiornermut pisortaqarfiup oqaatigissavaa Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisissaanni imatut allassimasoqarmat suliassatut pilersaarutinut, suliffeqarfinnut, suliniaqatigiiffinnut peqatigiiffinnulluunniit aningaasaliisoqassanngilaq imaluuniit qularnaveeqqusiisoqassangilaq, aningaasaliineq qularnaveeqqusiinnerluuniit suliffeqarfinnut pioreersunut il.il. unammilleqatigiinnikkut equsoorutaassappat. Taamaalilluni siunnersuutip kingunerissanngilaa tassuunakkut immikkut sukaterisoqarnissaa.

Siunnersuummi § 2-mut

KIIIP § 2, imm. 6-imut oqaaseqarpoq, taassuma atuuffissaa akuersissuteqarnissamut piumasaqaatinut innersuussinerup saniatigut assersuusiorfigineqarmat.

Ataatsimut Allaffeqarfiup pitsaasutut isigaa inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit tamarmiusut, pisortanit namminersortunillu pigineqartut, massakkut immikkoortinneqalermata. Tamanna pingaruteqartutut isigineqarpoq kalaallit inuussutissarsiornerat annertuumik pisortanut piginnittuunernullu akulerunnermik ilisarnaateqarmat. Ataatsimut Allaffeqarfiup ilanngullugu oqaatigaa oqartussaasut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnik ingerlataqartut aaqqiissutinut aalajangiinernullu niuerfinni unammilleqatigiinnermut pingaaruteqarsinnaasunut siunnersuummi allanik pisussaaffeqalermata, tassuunakkullu Kalaallit Nunaanni niuernerup ineriartorneranut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasinninnerulernissaa qulakkeerneqassammat.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik siunnersuutip oqaaseqaataanut kiisalu Ataatsimut Allaffeqarfiup oqaaseqaataanut qulaani taaneqartunut innersuussuteqarpoq. Aammattaaq nalunaartussaatitaaneq taassumalu annertussusaa pillugit nalunaarummik sanasoqarumaarpoq, takuuk siunnersuummi § 2, imm. 7.

Siunnersuummi § 7-imut

Nuna Advokater aamma Deloitte oqaaseqarput, § 7, imm. 1 pissutsimigut minitaasoqarnissaanik kinguneqarnavianngitsoq, siunnersuutigalugulu procentinut kisitsisit annikitsunullu killissarititat malunnartumik qaffassasut. KANUKOKA aamma Nuup Kommunea nalorninartoqartippaat § 7, imm.1-imi nalinganut killissarititat aalajangersarneranni annikitsumik isumaqatigiissutit ilaatinneqannginnissaannut naammattumik naliliisoqarsimanersoq.

Pisortaqafiup isumaqatigaa pingaaruteqanngitsumik suliassat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup suliarisassanngikkai. Siunnersuut ilaatitsinnginnissamut maleruagassanik pingasunik allaanerusunik imaqarpoq. Siulliit marluk niuerfinni peqataassutinut tunngassuteqarput pingajuallu kaaviaartitanut tunngassuteqarluni. Siunnersuummi § 7, imm. 1-imi procentinut kisitsisit procentinut kisitsisinut nunani allani atuuttunut naapertuupput. Procentit kisitsisaasa qaffanneqarnerisa kingunerissavaat § 6-imi inerteqquteqarnissamut aalajangersakkat atuuffii millisinneqassammata kiisalu § 11-imi qalliunermik oqariaaseq qaninnerulissammat, tamannalu siunnersuummi siunertaanngilaq. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq § 7, imm. 1, nr. 1 aamma 2-mi aalajangersakkat allanngortinneqassanngitsut. Pisortaqarfiup isumaqatigaa kaaviaartitat aningaasartaat, takuuk § 7, imm. 1, nr. 3, ikippallaartut, taamaammallu aningaasartai 5 million kr.-inut qaffanneqarsimallutik. § 7-imi siunersuut aamma § 7-imut oqaaseqaatit taamaalillutik naleqqussarneqarput.

KANUKOKA oqarpoq § 7-p oqaasertaasa allanngortinnissaat eqqarsaatigisariaqartut, taamaalillutik inatsisitigut takussutissai suliffeqarfiit akornanni isumaqatigiissutitaanerat, suliffeqarfiit kattuteqatigiit iluanni akuersissutaanerat aammalu suliffeqarfiit akornanni ataqatigiissumik periusaanerat erseqqissumik takuneqarsinnaassammata.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup oqaatigissavaa § 6, imm. 3-mi aalajangersarneqarmat imm. 1 aamma suliffeqarfiit kattuteqatigiit iluanni akuersissutinut aammalu suliffeqarfiit akornanni ataqatigiissumik periutsinut atuummat. Erseqqissaaqqinnissaq pisariaqanngilaq.

Siunnersuummi § 8-mut

KIIIP-ip oqaatigereerpaa § 8, imm. 1-imi erseqqissumik takuneqarsinnaanngimmat allatut imaluunniit tulleriaarlugit katitigaanerat pineqarnersoq.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup oqaatigissavaa, inatsip allanneqarnerani takuneqarsinnaammat § 8, nr. 1-4-mi piumasaqaatit tulleriaarneri pineqarmata aammalu § 8, nr. 1-imi piumasaqaatit allat erseqqissarneqarlutik.

Siunnersuummi § 12-imut

Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffiup oqaatigaa kommunini inuussutissarsiutitigut suliniutit pillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffiup akornanni ataqatigiissaarinerit iluaqutaasumik eqqarsaatigeqqinneqarsinnaasut.

§ 12-ip atorneqarnerani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffiup akornanni ataqatigiissaarineq ilusilersorlugu nalunaarutissami suliarineqartussami aalajangersarneqassapput.

KANUKOKA pisortat oqartussaaffii annertuallaamik tapiissuteqarsimasut atorunnaarseqquneqartut uterteqquneqartulluunniit tamatuma kingunerisaanik inatsisitigut pingaartitsilluni utertitsinissamik pissuteqartumik taarseeqqusinermik piumasaqarfigineqarsinnaasut pillugit aalajangersakkanik ujartuivoq.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup oqaatigissavaa pisortat aaqqissuussinerat naapertorlugu tapiissutinut inerteqqutaasunut utertitsinissaq imaluunniit unitsitsinissaq pillugu tamaallaat inerteqquteqartoqarsinnaammat, takuuk § 12, imm. 2, nr. 2. Suliffeqarfiup tapiissut tiguneqarsimasoq inerteqqutaanersoq isummerfigisinnaasariaqarpaa. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik isumaqarpoq tapiissutinut aqutsineq aqqutigalugu tunniunneqarsimasunut utertinneqarsimasunullu taarsiiffigineqarnissamik piumaqarnissamut periarfissaq atorunnaarsinneqassappat, tamanna suliffeqarfimmut taassuminnga utertitsisussamut imaluunniit upperalugu tapiissutinik tigusaqarsimasumut aningaasatigut ajortumik kinguneqarsinnaanissaa. Tamanna tunngavigalugu taarsiiffigineqarnissamik piumasaqaataasinnaasut pillugit inatsimmi aalajangersakkamik ilanngussisoqarnissaa malinneqanngilaq.

Siunnersuummi § 13-imut

Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffiup oqaatigaa, pisusissamisuungitsoq, siumoorluni akuerineqarnissamik neriorsuummik itigartitaaneq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut maalaarutigineqarsinnaammat, tassami siumoortumik akuersissut taamaallaat iluaqutaasinnaasariaqarmat kommuunimut suliassaqarfiup pineqartup aalajangiinissaminut oqaaseqaatissamut siunersuutaasariaqarmat, ilumut aningaasaliisimaneq kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat il.il. pillugit inatsit malitsinneqarsimanersoq. Aammattaaq naleqqunneruvoq piginnaatitsinermik aalajangersakkami aallannguisoqassasoq kommunini nakkutilliisut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiatalu akornanni ataqatigiissaarineq ilusilersorlugu aalajangersarneqassarnissaat ilanngunneqarluni.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup Nunami Namminermi Pissutsinut Allaffiup oqaaseqaataanut isumaqataavoq. Aalajangersagaliaq allanngortinneqarpoq, tassa imm. 2 aamma imm. 1 2. pkt. peerneqarmata.

Nutaamillu imm. 2-imi ilanngunneqassapput § 13-imi:

"Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq kommunit sioqqutsisumik neriorsuummik piniarnissaanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfianiit pisussaaffeqarnerat pillugu aalajangersagaliussaaq, aalajangersagaliussallunilu kommuunini nakkutilliisut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiatalu akornanni suleqatigiinnissaap aaqqissuuneqarneranik."

Siunnersuummi § 14-imut

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup kajumissaarutigaa suliffeqarfinnut nalunaartussaatitaaneq eqquneqarnissaa pissusissamisoortuunersoq qulaajaqqullugu, suliffeqarfiit Inuussutissarsiutinik Ingerlataqartunik Nalunaarsiuffimmi (GER) nalunaarsorneqareersimassappata. AP-p tikkuarpaa nalunaartussaatitaanermi piumasarineqassappat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik Dansk Registertilsynimit akuerineqarsimassasoq, paarlattuanik erhversregisterimik suleqateqalernissaq isumaliutigisariaqarpoq. Nuna Advokater oqaatigaa suliffeqarfiit allanngoraangata, GER-mut suliffeqarfiit paasissutissiisarlutillu nalunaaruteqartarnissaannut pisussaaffeqarnerat innersuussutigalugu, atuisut tungaannit aammalu inuiaqatigiit aningaasaqarnerisa tungaasigut isigalugu, allaffissornikkut pisariaqanngitsoq suliffeqarfiit nammineerlutik unammilleqatigiinneq pillugu inatsit naapertorlugu nalunaaruteqartarnissaminnut pisussaaffeqarnissaat.

Qulaani taaneqartunut oqaatigineqassaaq § 14-imi anguniagaammat, niuerfinni eqiterinermik ineriartornerup Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit malinnaaffigineqarnissaa periarfissinniarlugu. Aalajangersakkami siunertaanngilaq paasissutissiissutit tiguneqarsimasut pisortat nalunaarsuiffiinut ilanngunneqarnissaat. Taamaalilluni Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aamma Dansk Registertilsynimut nalunaarsorneqarnavianngilaq. Aalajangersagaq malillugu paasissutissat nalunaarutigineqartut Inuussutissarsiutinik Ingerlataqartunik Naluaarsuiffimmi takuneqarsinnaasunit allaanerupput. Inuussutissarsiutinik Ingerlataqartunik Nalunaarsuiffik nalunaarsuiffiuvoq paasissutissanik tamanit aallerfiusinnaasoq. § 14 malillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut suliffeqarfiit paasissutissat tunniussassaat isertugaasinnaapput tamanit takoqqusaanngitsut, soorlu suliffeqarfiup nammineerluni isertugaatai. Siunnersuut malillugu nalunaartussaatitaaneq naammassineqarsimanngippat pineqaatissiissutaasinnaavoq.

Siunnersuummi § 15-imut

§13-ip allanngortinneratigut ilanngunneqassaaq "Unammilleqatigiinnermi Nakkutilliisut sioq-qutsisumik neriorsuut § 13, imm. 1, malillugu" § 15-imi imm.2, 1. pkt.-imi.

Siunnersuummi § 18-imut

KIIIP-p kajumissaarutigaa paragraffi agguataarneqassasoq.

Qulaani allassimasunut oqaatigineqarpoq § 18, imm. 2 § 17, imm. 3-imut ilanngunneqassasoq.

Nuup Kommuneata erseqqissarpaa KANUKOKA-p qanoq inissisimaneranik nalornisoqartillugu "KANUKOKA" pinnagu "kommunit" innersuussutigineqartariaqartut.

Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup isumaqarfigaa KANUKOKA massakkut Kalaallit Nunaanni kommunit tamarmiusut sinnerlugit sullissisuummat.

Siunnersuummi § 22-mut

Nuup Kommuneata erseqqissarpaa Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup pisussaaffii ernumanartoqartut, tassanilu innersuussutigalugu pisussaaffiit inatsisitigut illersorneqarnissaq eqqarsaatigalugu politiinut imaluunniit eqqartuussivinnut tunniunneqartariaqarnerat. Ilanngullugu erseqqissarneqarpoq innuttaasut inatsisitigut illersorneqarnissaasa tungaasigut ajornerusumik inissisimalissammata, pinerlunnermut inatsimmik unnerluunneqarnermik ajornerusumik.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisanni atuuttumi § 20 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq kalerriutigeqqaarnagu suliffeqarfinnut nakkutilliilluni misissuisinnaavoq, eqqartuussivimmit akuersissummik piniartoqareersimassappat. Taamaammat siunnersuummi § 22-mi aalajangersakkap atuuttup assinga ingerlatiinnarneqarpoq, taamaattorli allannguutigalugu siunissami Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nakkutilliilluni misissuisalissammat. Unammilleqatiginnermik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliilluni misissuinissamut § 22 malillugu pisussaaffii, § 22, imm. 3 naapertorlugu, taamaallaat pisinnaapput Nunatta Eqqartuussivianit akuersissummik piniartoqareerneratigut aammalu uppernarsaammik nassarnikkut. Taamaalillutik innuttaasut Inatsisartut inatsisitigut illersorneqarnissaat unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi atuuttoq assigalugu illersorneqarput.

Siunnersuummi (siusinnerusukkut) § 25-imut

Siunnersuummi tusarniaasutigineqartumi aalajangersagaqarpoq, § 25, tassani politiit piginnaatinneqarput Nunatta Eqqartuusivianit akuerineqareerneratigut, suliani inatsimmut unioqqutitsinermut tunngasuni, inummik imaluuniit inummik piginnaatitaasumik, tunngavissaqarluartumik patsiseqarnikkut, suliamut tunngatillugu upernarsaatit imaluuniit takussutissat, arsaarinnissutigineqarsinnaasut, misissuinermi nassaarineqarsinnaasut aammattaaq arsaarinninnissaq pillugu maleruagassani pinerluttaalitsinermut inatsimmiillutik.

Rigsombudip aalajangersakkamut tassunga oqaatigaa, rigombudip tamaat isigalugu eqqarsarnartoqartippaa arsaarinninnissaq pillugu eqqartuussinermi inatsimmi maleruagassat pisarneq malillugu innersuussutigineqanngimmata, kisiannili immikkut inatsit aqqutigalugu arsaarinninnissamut immikkorluinnaq tunngavissiisoqarmat. Ilanngullugu Rigsombudip immikkut eqqarsarnartoqartippaa, eqqartuussinermi inatsimmi arsaarinninnissamut maleruagassanik allanngortitsinermik tunngaveqartumik inatsisitigut illersorneqarnissap immikkut ittumik allanngortitsisoqarneratigut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip iluani sunniuteqarnavianngimmat, inatsisartut inatsisaata allanngortinneqaqqaarnissaa pereertinnagu. Rigsombudip nalilerpaa "aalajangersimasumik tunngavik" pillugu piumasaqaat allanngorlugu aalajangerneqarsinnaasoq, tassami Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik inatsisartut inatsisaat malillugu arsaarinninnissaq pillugu tamatigut qinnuiginnittartussaammat. Ilanngullugu oqaatigineqarpoq arsaarinninnissamut kredsdommeri pinnani Nunatta Eqqartuussivia akuersinissamut immikkut tunngaviliisuunissaa immikkut ittumik tunngaviliisuunnginneranut isigineqarneranut pissutaasoq, taamaalillunilu arsaarinninneq pillugu periuserineqartumit pioreersumit saneqqutinissaq pinngitsaaliilluni tunngavigineqarnissaatut isigineqarnani.

Inatsisini immikkut ittuni arsaarinninnissamut immikkut tunngaviliisarnerit ilaatigut danskit toldloviani, skattekontrolloviani, kildeskatteloviani, konkursloviani aamma miljøbeskyttelsesloviani ilisimaneqarput. Taamaalilluni nalilerneqarpoq immikkut inatsit aallaavigalugu eqqartuussisarnermi inatsimmi aalajangersakkat nalinginnaasut saneqqullugit immikkut tunngavissiisoqarsinnaanissaa. Siunnersuummi arsaarinninnissamut marloriaammik tunngavissiisoqarsinnaanera isummiunneqarpoq, taamaattorli siunnersuutigineqarluni uppernarsaatit tiguneqarnissaannut isumaqartoqarpat "aalajangersimasumik tunngavissaqarnissaa" piumasaqaataassalluni. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup Rigsombudi matumani isumaqatigaa, arsaarinninnissamut "aalajangersimasumik tunngavissaqarnissaa" qulakkeerneqassappat unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi tamanna iluarsisariaqanngitsoq, tassami arsaarinninnissamut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik qinnuiginnittussaammat.

Tamanna tunngavigalugu Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik naliliivoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi arsaarinninnissaq pillugu immikkut inatsisiliortoqarnissaanut utaqqisoqarnissaa pissusissamisoortuusoq. Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfiup arsaarinninnissamut immikkut tunngavissiisoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarnersoq naliliiffigissavaa, eqqartuussisarnermi inatsimmi nutaami tamanna pisariaqartinneqassappat. Tamanna tunngavigalugu tusarniaanermi siunnersuutip § 25-ertaa siunnersuummit peerneqarpoq. Siunnersuummi aalajangersakkat oqaaseqaatinilu aalajangersakkanut innersuussutigineqartut matumuuna taakku naapertorlugit iluarsineqarput.

Siunnersuummi § 27-imut (maannakkut § 26)

§ 13-ip aalajangersakkanit allanngortinneratigut §"13, imm. 2" peernaqarput.

Siunnersuummi § 29-imut (maannakkut § 28)

KIIIP erseqqissaavoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi § 1, imm. 2-mi taaneqannginnissaa pisortaqarfiup isumaqarfigigaa.

Qulaani taaneqartumut tunngatillugu oqaatigineqassaaq § 29, imm. 2 peerneqassammat, isummerfigineqarporlu unammilleqatigiinneq pilluguInatsisartut inatsisaat pisortanut akiitsut pillugit inatsimmi akiliisitsiniartarneq pitsaaliuinerlu pillugit inatsimmi ilaatinneqalissasoq. Siunnersuut oqaaseqaatillu taakku naapertorlugit matumuuna iluarsineqarput.

Sulisitsisut oqaatigaat isertitsivinnut inissiisinnaanerit pineqaatissiinermik aalajangersakkanut ilaasariaqartut.

Pissusissamisoortutut nalilerneqarpoq, isertitsivinnut inissiisarnissaq pineqaatissiissutigineqassanersoq isummerfigitinnagu unioqqutitsinernut akiliisitsisarnissamik pilersitsinissaq utaqqimaartariaqartoq. Akiliisitsinissamut periusissaq aalajangersarneqareerpat isertitsivimmut inissiisarnissaq pisariaqartinneqarnersoq nalilerneqarumaarpoq.

Siunnersuummi § 32-mut (maannakkut § 31)

Rigsombudip nalorninartoqartippaa akiliisitsisarnerup annertussusaata millisinneqarnissaanut inatsimmi toqqaannartumik aalajangersaasoqarnissaa, tassanililu ujartorlugu aalajangersakkap taassuma pisariaqanngitsumik oqaatigineqartumut atorunnaarsinnissaanut unnerluussisut periarfissaqarnerinut killiliinersoq erseqqinnerusumik misissorneqarnissaa aamma/imaluunniit eqqartuussisup naliliineranut pineqatissiissutillu sivisussusaanut naapertuunnersoq misissoqqullugu.

Qulaani taaneqartumut oqaatigineqassaaq akiliisitsinerup millisinnissaanut qinnuteqartoq procentitigut qanoq annertutigisumik tunineqassanersoq, qinnuteqartoq imm. 1-imi piumasaqaatit naammassinnissimassappat. Procentitigut kisitsisit aalajangersimasut illersorneqarnissaq eqqarsaatigalugu qinerneqarsimapput, aammalu sakkukillisaariaaseq sapinngisaq malillugu takujuminarnissaa siumullu takuneqarsinnaanissaa anguniarlugit. Tamaat isigalugu siunnersuut imaalillugu suliarineqarsimavoq, niueqatigiinnut peqataasut piaartumik pisortanut saaffiginninnissaannut pitsaasumik periarfissaqartinniarlugit. Aammattaaq siunnersuut imaalillugu suliarineqarsimavoq, suliffeqarfiit peqataasut inatsisitigut illersorneqarnissaannut anguniarlugu. Tamanna pisimavoq oqartussaasut eqqarsaatigalugit missingiineq sapinngisamik killilersorniarlugu, aammalu eqqartuussivinnut misiliinissaat periarfissinniarlugu. Kiisalu nalinginnaasumik eqqartuussivinnut qanoq isumaqarnersut eqqarsaatigineqarsimapput.

Periuseqariaaseq eqqarsaatigalugu paasinarpoq, akiliisitsissutip atorunnaarsinnissaanut imaluunniit akiliisitsissutip millisinnissaanut qinnuteqaat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqartussaammat. Suliani suliffeqarfik imaluunnit inuk unnerluunneqarsimatillugu qinnuteqaat Unnerluussisunut aamma tunniunneqarsinnaavoq. Oqartussaaffik qinnuteqaammik tigusaqarsimasoq akiliisitsinissap peerneqarnissaanut imaluunniit akiliisitsinissap millisinnissaanut neriorsuuteqarallarsinnaavoq. Neriorsuutaagallartoq atortussanngortinneqassaaq, kisiannili qinnuteqartoq pineqartoq suliap naanerani pineqatissiissumik millisaaffigineqarnissamik oqartussaasunit neriorsorneqarsinnaavoq qinnuteqartoq § 31, imm. 2-mi piumasaqaatit naammasisimappagit. Qinnuteqartoq § 31, imm. 2 malillugu pisussaaffimminik sumiginnaanermigut unnerluussutip sivikillinissaanut imaluunniit akiligassiissutit millisinnissaannut itigartinneqarsimappat, tamanna aamma pillugut suliap naammassinerani nalunaarfigineqassaaq. Itigartitsineq taamaattoq unnerluussinermik kinguneqartussaammat, oqartussaasut itigartitsinerat pissusissamisoortuunersoq eqqartuussiviit misilissinnaavaat. Aammattaaq siunertaavoq pineqaatissiinerup sakkukillinissaanut maleruagassat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit aamma Unnerluussisunit ataatsimoortumik aqunneqarnissaat aammalu eqqartuussiviit inaarutaasumik aalajangiinerat eqqarsaatigalugu.

Siunnersuummi § 36-mut (maannakkut § 35)

Ataatsimut Allaffeqarfiup pissusissamisoortuunngitsutut oqaatigaa inatsit 1. januar 2008 aallarnerfigalugu atuutilernisaa, Inatsisartut inatsisaat siunertani malillugu atulernissaannut annertuumik suliaqartoqarnissaa tamatumani tunngavigineqarnerpaajussammat.

Qulaani taaneqartumut oqaatigineqassaaq, inatsip atuutilerfissaa 1. marts 2008-mut allanngortinneqarsimammat, tassuunakkullu inatsisip piviusunngortinnissaanut suliniutit pisariaqartinneqartut naammassinissaannut piffissaqarluarnissaq naliliiffigineqarpoq.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit

§ 1-imut

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmut siunnersuutigineqartumut siunertaq pingaarneq tassaavoq unammilleqatigiinneq uummaarissoq aqqutigalugu pisuussutit inuiaqatigiinni pitsaasumik atorneqarnisaat. Pissuussutinik atorluaanermut tunngaviuvoq inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaasuunissaa. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaasuuneranik paasinninnermiipput pitsaassuseq taannaaginnartoq pitsaassuserlu sukkasuumik pitsanngoriartortoq, tunngaviullunilu imatut ilimaginninneq atuisartut atugarissaarnerat annerpaanngortartoq inuiaqatigiit pisuussutai tamakkiisumik iluaqutigineqaraangata.

Siunnersuutikkut erseqqissarneqarpoq pisuussutinik atorluanissamik siunertap angunissaanut sakkussaq pingaarutilik tassaasoq unammilleqatigiinneq uummaarissoq, unammilleqatigiinnerlu uummaarissoq suliffeqarfinnut atuisunullu iluaqutaassaaq. Unammilleqatigiinneq uummaarissoq sakkutut pitsaanerpaatut isigineqarpoq nioqqutissat sullissinerillu atuisut pileriginerusaasa neqeroorutiginissaannut, pitsaassutsimut akinullu tunngatillugu. Atuisartut mianerineqarnerat assigiinngitsorpassuartigut isumagineqarsinnaavoq, ilaatigut sullissinerup pitsaassutsillu qaffasinneruneratigut, siammaasarnerup pitsanngorsarneratigut, aningaasartuutit ikilisarneratigut aamma nioqqutissat sullissinerillu neqeroorutigineqartut assigiinngisitaarneratigut kiisalu nutartertuarnikkut.

Sakkoq taanna inuiaqatigiinni niuernermik ilisarnaatilinni pissusissamisoorpoq, tassa unammilleqatigiinneq uummaarissoq nalinginnaasumik pisuussutinik atorluaanermik kinguneqarajuttarmat. Kisianni aamma taamaattoqanngissinnaanera takorloorneqarsinnaavoq. Soorlu ippinnanngitsumik kisermaassisoqarnera, assersuutigalugu inuiaqatigiinni attaveqatigiinnermut aningaasaliissutit ilaannut tunngatillugu, pisuussutinik atorluaanerulernermik kinguneqarsinnaavoq, uummaarissumik unammilleqatigiinnut pitsaanerusumik. Pissutsinili taamaattuni qulakkeertariaqarpoq pissusissamisoortumik kisermaassinerup pisuussutit pitsaanerusumik atorneqarnissaannik anguniagaqarneq navianartorsiortissanngikkaa. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq attaveqatigiinnermut atortorissaarutit ataatsimoorussat naligiimmik atorneqarsinnaanerat qulakkeeraanni inuiaqatigiinni pisussaaffiit tamatumani atuuttut mianeralugit.

Oqariaaseq uummaarissumik unammilleqatigiinneq aaqqissuuseeriaatsimut pissusilersoriaatsimullu tunngasunut atuuppoq. Aaqqissuusseriaatsimut tunngasut niuernermut uummaarissumik unammilleqatigiiffiusumut ilisarnaataasussaq ilaatigut tassaavoq niuernermi peqataasut naammattumik amerlassuseqassasut annertuumik ingerlatsinerup pitsaaqutai niuerfimmullu isernerup killilerneqannginnissaa mianeralugit. Pissusilersoriaatsimiipput ilaatigut suliffeqarfiit niuernermi peqataasut allanut pituttorsimanatik aalajangiisarnerata naatsorsuutigineqarnera. Unammilleqatigiinneq taamaallaat pitsaasumik uummaarissumillu ingerlasinnaavoq suliffeqarfiit tunngaviusumik naqisimaneqaratik isumaqatigiissuteqarsinnaappata aningaasanullu tunngasut namminneq aqusinnaallugit. Taamatut aningaasatigut naqisimaneqarani aalajangiisinnaaneq aamma tassaavoq unammillertigisat niuerfimmi pissusilersornerannut naqisimaneqarani naleqqussarneq. Akerlianik unammilleqatigiinneq uummaarissoq nukillaarsarneqassaaq atorunnaarluniluunniit suliffeqarfiup niuerfimmut attaveqarnera taarserneqarpat isumaqatigiissutinik periutsinilluunniit ataatsimoortillugit aaqqitanik, taakkunani siunertaalluni imaluunniit kingunerissallugu maannarpiaq unammillertip unammillertigilersinnaasalluunniit pissusilersornerata sunniutigineqarfiginiarnera, imaluunniit siunertaalluni malitsigissalluguluunniit suliffeqarfiup siunissami niuernikkut pissusilersornissaa ilisimatitsissutigissallugu. Aatsaat unammilleqatigiinnikkut tatineqartuarunik suliffeqarfiit nioqqutissiornerup kaaviaartitaqarnerullu qaffasinnerpaamik inissisimanissaanut pinngitsaalineqartuarsinnaapput.

Siunnersuutip malitsigissavaa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siunnersuutip anguniagaanut aalajangersakkat innersuussutigalugit siunissami aamma assersuutigalugu akinut iluanaarutinullu tunngassuteqartut tamanut saqqummiussinnaassammagit. Tamassuma saniatigut siunnersuut malillugu akinut iluanaarutinullu akuliuttoqarnissamut periarfissaqassaaq, soorlu arlaatigulluunniit malunnartumik unammillerfiunngutsini, tassani niuerfinnut ataavartumik tatisimannittoqanngimmat, niuernikkut immikkut iluseqartitsisoqannginnerata malitsigisaanik imaluunniit akinut suleqatigiinniarluni unioqqutitsisumik isumaqatigiittoqarsimanerata malitsigisaanik.

§ 2-mut

Siunnersuummi § 2-kut pisortat namminersortullu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfii naligiissinneqarput unammilleqatigiinnermut Inatsisartut inatsisaata atuuttup akerlianik, tassanimi inerteqqutinut akuliunnernullu aalajangersakkat atuutinngimmata inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut naalagaaffimmit, Namminersornerullutik Oqartussanit kommunillu aqutsisoqarfiinit ingerlanneqartunut.

Imm. 1-imut

§ 2, imm.1-imi §§ 3 aamma 4 peqatigalugit siunnersuummi atuuffissaa killilersorneqarpoq. Inatsimmut siunnersuut malillugu inuussutissarsiummik ingerlatsineq tamarmut tunngaviuvoq. Tassalu siunnersuutip atuuffissaa tassaavoq inuussutissarsiornermik ingerlatsineq.

Oqartaaseq ""inuussutissarsiornermik ingerlatsineq"" siunnersuut manna malillugu silittumik paasineqassaaq, taamaalilluni anningaasatigut ingerlatsineq sunaluunniit nioqqutissanik sullissinernillu niuerfimmi ingerlanneqartoq Inatsisartut inatsisaanni ilaalluni. Aningaasanik iluanaarnissaq piumasarineqanngilaq. Taamaalilluni suliffeqarfik iluanaarniarfiunngitsoq, inuussutissarsiummik ingerlatsinermik oqariaatsimi aamma ilaassaaq. Selskabip qanoq ittuunissaanik toqqaaneq aktieselskab, andelsforening, brancheforening, suliffeqarfik imminnut pigisoq il.il. siunnersuutip atortinnissaanut pingaarnerunngilaq. Naatsorsuutigineqarpoq sumut killeqarnikkut ajornartorsiutaajunnartut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Inatsisasartut inatsaat atuuttooq malillugu periaasia nangillugu aaqqinneqasssasut. Tassalu maannamut periaaseq naapertorlugu inuussutissarsiornermik ingerlatsineq silittumik nassuiarneqarpoq inuussutissarsiornerup sukkasoorujussuarmik ineriartornissaa illuatungilerumallugu.

Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik oqarnermi pisortat namminersortullu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarneri pineqarput.

Pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarnerat imatut paasineqarpoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarneq naalagaffimmit, Namminersornerullutik Oqartussanit kommunilluunniit aqutsiviinit ingerlanneqartoq, tassaalluni nioqqutissat imaluunniit sullissinerit unammilleqatigiinnermut pingaaruteqartut neqeroorutigineqartarlutik pisiariniarneqartarlutilluunniit. Tamatuma kinguneraa pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaat nioqqutissanik sullissinernillu niuerfimmut neqerooruteqaruni pissarsiniaruniluuniit siunnersuummut ilaasoq. Pissarsiniarnermik oqarnermi eqqarsaatigineqarpoq pisortat inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfii pisiniartuusut, tamatumuunakkullu unammilleqatigiinneq sunnerlugu sunnersinnaalluguluunniit.

Pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaannut assersuutissat ilaatigut nassaarineqarsinnaapput ukunani: pisortat arlaannik piliorfii (soorlu innaallagissiorfik), pisortat angallassinerat, pisortat umiarsualivimmi ingerlatsinerat aamma eqqaaveqarneq. Suliffeqarfiit isertitatigut matusisartut pisortat suliffeqarfiinit arlalinnit ingerlanneqartut aamma pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiutigissavaat. Tamatuma saniatigut kommuninut allanut kommunit suliasaannik tigusinerat pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiutigissavaat.

Pisortatut ingerlatsineq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarnerup avataaniippoq taamaattumillu Inatsisartut inatsisaannut ilaassanani. Pisortatut ingerlatsinermut assersuutitut taaneqarsinnaapput aqutsinermut allakkiat, malittarisassanik saqqummiinerit, malittarisassanik nassuiaanerit, malittarisassanik atortitsinerit aamma Inatsisartut, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu sullinneqarnerat.

Pisortat inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiuteqarnerannik oqartarneq imatut paasineqassaaq, pisortat inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiutaat niuerfimmi nioqqutissanik sullissinernilluunniit neqerooruteqaratillu pisiniarneq ajortut inatsisip atuuffiata iluaniinngitsut. Tamatumunnga patsisaavoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit taamaattut inuussutissarsiutinik ingerlatsinermi unammilleqatigiinnermut toqqaannartumik sunniuteqarneq ajormata.

Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit ingerlataannut ilaapput Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit nioqqutissanik sullissinernilluunniit pilersitsisarnerat namminneq sulisutik atorlugit namminnerlu atugassaminnik pissarsiniarlutik.

Nammineq atugassanik nioqqutissiornermut assersuutitut taaneqarsinnapput kommunip nammineq naqitikkatigut assassornikkullu suliassanik kommunip nammineq atugassaanik suliaqartarneri.

Pisortat namminneq atugassaminnik nioqqutissiortarnerata ilanngunneqannginnera Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu pisarnermik nangitsineruvoq.

Namminersortut inuussutissarsiutigalugu suliffeqartarnerannut tunngatillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap periaasia nangillugu pineqarput inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiit suusulluunniit niuernermi ingerlatsisunit namminersortunit ingerlanneqartut.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi § 2, imm. 2 malillugu inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiup unammilleqatigiinnermik killiliineri pisortat aqutsinerata toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kingunerisai kapitali 2-mi 3-milu malittarisassanut ilaanngillat. Taamaattoqartillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisortaqarfimmut pineqartumut saaffiginnissuteqarsinnaavoq unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik sunniutaajunnartut tikkuarlugit. Saaffiginnissut tamanut saqqummiunneqarsinnaavoq.

"Pisortat aqutsineranni" pineqarput inatsisartut inatsisaat, inatsisartut peqqussutaat, nalunaarutit, missingersuusiornermut malittarisassat nalinginnaasut, allagaliat aalajangikkallu kommunit pisinnatitaaffiisa kiisalu kommunit ileqqoreqqusaasa killingisa iluaniittut. Kommunalbestyrelsimit aalajangikkanut naligititaapput kommunit ataatsimoorfiini siulersuisut aalajangigaat, tak. Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisaat.

§ 2, imm. 2-mi siunertaavoq qulakkeerneqassasoq inatsisit tunngavigalugit aqutsinerit aalajangikkallu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit atortussaatinnginneqarsinnaassanngitsut, tassami aqutsinerit aalajangiinerillu tamakkua unammilleqatigiinneq pinnagu inuiaqatigiinni mianerisariaqartunik allanik patsiseqarsinnaammata. Tunngavippiaavoq unammilleqatigiinnermut oqartussaasut aqutsinerit aalajangiinerillu taamaattut inatsisinik eqqortitsisuunersut misissorlugilluunniit misilissinnaanngikkaat.

Tassalu siunnersuutip kinguneraa inerteqqutit pillugit aalajangersakkat unammilleqatigiinnermik killiliinernut pisortat aqutsinerata toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit malitsigisaanut atuutinngimmata. Siunnersuut unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 2, nr. 1, 2. pkt-imi aalajangersakkamik assipaluanik erseqqissaaneruvoq.

Pisoq alla tassaavoq akuliuffiusinnaasut immikkorluinnaq ittumik inatsiseqarnerup malitsigisai, soorlu assersuutigalugu telemut tunngassuteqartut, ilaaginnassammata oqartussaaffimmiillu pineqartumit malitsinneqassallutik.

Naapertuuttutut isigisariaqarpoq akuliuttoqarsinnaaneranut atatillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap susassaqarfimmilu oqartussaasoqarfiup suliniutitik ataavartumik ataqatigiiaassagaat qaleriisitsineq immikkulluunniit assortuuttunik aalajangiinerit pinngitsoornissaat siunertaralugu.

Tassalu inatsisitigut tunngavissaqalersinnaasariaqanngilaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq susassaqarfimmilu oqartussaasoqarfik pissutsimut assigiimmut akuliunnissamut pisinnaatitaalerlutik.

Tamatuma saniatigut inatsisitigut inissisimaneq, susassaqarfimmi oqartussaasoqarfiup imaluunniit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akuliuffigisinnaanngisaa, pilersinnaasariaqanngilaq.

Tamatumani pisariaqarpoq pisortat aqutsinermik piviusunngortitsisinnaatitaanerat atortariaqartoq, unammilleqatigiinneq pillugu inatsit atuuttoq malillugu periutsip assinganik. Pisortaqarfiup malittarisassiorsinnaatitaannerata immini kingunerinngilaa inatsisitigut aqutsisussaatitaaneq naammassineqartoq.

Imm. 3-mut

§ 2, imm. 3-mi kommunit ataatsimoorfianni siulersuisut aalajangigaat aamma imm. 2 malillugu kommunabestyrelsip aalajangigai naligitinneqarput, Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisaa malillugu. Tamatumunnga tunngaviuvoq kommunit kattuttut ilisarnaatigimmassuk oqartussaanerup kommuninit peqataasuniit kattuffimmut nuunneqartarnera. Kommunit kattuttut Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni akuerineqartut taamaalillutik takutitsisuupput oqartussaaneq suliassallu agguaanneqarneranni inatsimmi aalajangigaasumi qimanneqartoq. Kommunit kattuttut suliat allamut ingerlateqqinneqarnerat naapertorlugu kommunit sinnerlugit ingerlatsinngillat, nammineerlutilli oqartussaatitaallutik.

Imm. 4-mut

§ 2, imm. 4-mi takuneqarsinnaavoq unammilleqatigiinnermik killiliineq pisortat aqutsinerisa toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kingunerisaanik aalajangiinerunersoq apeqqummi, naalakersuisut aalajangissavaat. Sulianillu agguaanerit naliginnaasut malillugit naalakkersuisup ingerlartsinissamik aalajangersagaliorsimasumiippoq. Kisianni Kalaallit Nunaanni inatsisini malittarisassat nalinginnaasut kinguneraat, inuussutissarsiummik ingerlatsisup unammilleqatigiinnermik killiliinera pisortat aqutsinerannik toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kinguneqarsimanersoq taamaalillunilu § 2, imm. 2, 1.pkt.-imik tassunga ilaanersoq, aalajangiiffigivinnissaa eqqartuussisut ataaniissammat.

Imm. 5-imut

Siunnersuummi § 2, imm. 5-imi erseqqissarneqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma pisortat tapiissuteqartarnerannut tunngatillugu tunngavilikkamik oqaaseqaateqarneq aqqutigalugu unammilleqatigiinnermut sunniutit ajoqutaasinnaasut imaluunniit inuiaqatigiit pisuussutinik pitsaasumik atuinerannut akornutaasut allat uparuarsinnaagai pitsaasumillu inassuteqarluni tamatumani unammilleqatigiinneq qanoq iliorluni siuarsarneqarsinnaanersoq. Oqaaseqaat tunngavilersugaq naalakkersuisunut tunniunneqassaaq. Sulianillu agguaanerit naliginnaasut malillugit naalakkersuiusumit pineqartumut akisussaasumit Inuussutissarsiornermullu naalakkersuisumit suliarineqassapput. Tamatumunnga tungatillugu naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq tunngavilikkanik oqaaseqaateqarsinnaasoq unamilleqatigiinnermi ajornartorsiutinut nalinginnaasunut annerusunut aammalu sulianut timitalinnut minnerusunut.

Aalajangersakkami erseqqisarneqarportaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisortat aqutsinerat sunaluunniit, sumilluunniit siunertaqaraluarpat, Kalaallit Nunaanni unammilleqatigiinnermi pissutsinut tuniluuttumik sunniuteqarsinnaappat tunngavilikkamik oqaaseqaateqarsinnaasoq. Naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq tamatumunnga tunngatillugu tunngavilikkamik oqaaseqaateqarsinnaasoq inatsisini malittarisassat piinnarnagit, aammali kommunit aalajangertagaat maleruagassiaallu pisortat aqutsinerannik tunngavillit pillugit.

Naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tunngavilikkamik oqaaseqaateqartinnani suliaq naalakkersuisunut naalakkersuisunullu ilaasortamut akisussaasumut kiisalu Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut oqaloqatigiissutigisassagaa. Tamatumuunakkut qulakkeerneqassaaq unammilleqatigiinnermi mianerisassat aamma inuussutissarsiornermut politikkimi mianerisassat silinnerusut ilanngunneqartassasut pisortat aqutsineranni tapiissuteqartarneranniluunniit unammilleqatigiinnermut ajoqutaasunik sunniuteqarsinnasut imaluunniit inuiaqatigiit pisuussutinik pitsaasumik atuinerannut allatigut akornusiisinnaasunut.

Naalakkersuisut aammalu Naalakkersuisup oqartussaasup Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisoq isumaqatiginiareerlugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataa tunngaviligaq akissuteqarfigissavaat. Naalakkersuisup oqartussap aamma Inuussutissarsiornermullu Naalakkersuisoq peqatigiillutik akissuteqarsinnaapput.

Assersuutigalugu akissut tassaasinnaavoq inatsit atuuttoq allanngortinniarlugu inatsisissamik saqqummiussisoqassasoq, Suleqatigiinnik ataatsimiititaliamilluunniit pissutsinik sukumiinerusumik misissuisussamik pilersitsisoqassasoq imaluunniit inatsisip akuersissutigineqarneranili unammilleqatigiinermi mianerisassat mianerisassanut allanut illuatungiliullugit nalilersorneqareersimasut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataata tiguneraniit akissuteqarnissamut piffissaatitaavoq qaammatit sisamat naalakkersuisunut ilaasortat akunnerminni oqaloqatigiinnissamut piffissaqartikkumallugit. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akinissamut piffissaq sivitsorsinnaavaa.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tunngavilersukkamik oqaaseqaataa pisortallu oqartussaasuisa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataanut akissutaa tamanut saqqummiunneqassapput, tak. § 15, imm. 2. Tamanut saqqummiussineq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aaqqiineratigut pissaaq. Tamatumani tunngavigineqarpoq pisortat oqartussaasuata akissummut atatillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inassutaa tunngavilikkamik isummerfigissagaa.

Inatsimmut siunnersuummi § 2, imm. 5 malillugu oqaaseqaatit pisortaqarfimmut pineqartumut innuttaasullu oqallinnerannut sapinngisamik kimittusuujoqqullugit naapertuuttutut isigineqarpoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsip atuuffiata tassunga tunngasortaa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut isumagitittassallugu, soorlu unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi taamaattoq, tassani aamma § 16-p malitsigisaanik pisortanit saaffiginnissutit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pisortat oqartussaaffiinut allanut ingerlateqqittartussaammagit.

Imm.6-imut

§ 2, imm. 6 malillugu pisortat kommunillu oqartussaaffeqarfiisa inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsisut tassanilu malittarisassanik aalajangiisartut aqutsineq aalajangiinerluunniit Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigissavaat. „Oqartussaasut"-ni aamma ilaassapput ingerlatsisut isumaqatigissut imaluunniit aallartitat naapertorlugit pisortani oqartussaaffillit. "Ingerlatsisut" imatut paasineqarput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu oqartussaasuisa taamaallaat pisortaaffigigaat inuussutissarsiummik ingerlatsivik imaluunniit inuussutissarsiummik ingerlatsiviup siulersuisuini sinniisoqarlutik. Piumasarineqanngilaq nalunaartussaatitaanerup atulernissaanut pisortaqarfik inuussutissarsiummik ingerlatsivimmi aalajangiisuussumik sunniuteqassasoq. Nalunaartussaatitaanermut ilaavortaaq akuersissummut piumasaasut. Nalunaartussaatitaanikkut qulakkeerneqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilisimassammagu pisortat oqartussaasui marloqiusamik ingerlatsissagaluarpata.

Oqartussaasut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiinik aqutsisut nalunaarutigineqarnerat imaluunniit oqartussaasut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsinerannut aalajangikkat aatsaat pisassapput inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik unammilleqatigiinnermut pingaaruteqarpat.

Imm. 7-imut

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu Naalakkersuisut nalunaartussaatitaaneq pillugu malittarisassiusapput, tak. § 2, imm. 7. Naatsorsuutigineqarpoq malittarisassat ima eqaatsigisunngortinneqassasut taamaallaat paasissutissat unammilleqatigiinnermut pingaarutillit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nassiunneqartarlutik.

Siunnersuummi § 15, imm. 2 malillugu pisutsit nalunaarutigineqartut tamanut ammasuussapput.

§ 3-imut

Aalajangersakkap unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut natsisaanni atuuttumi imarisamigut § 3 assigaa. Aalajangersakkap kinguneraa inuussutissarsiummik ingerlatsivinnut akissarsiat sulinermilu pissutsit sumut killeqarnerisa suliarinissaat. Naatsorsuutigineqarpoq aalajangersagaq maannamut periuaasoq naapertorlugu aqunneqassasoq. Tamatuma kingornatigut ilaatitaanngitsut tassaannanngussapput pissutsit akissarsiarpianut sulinermilu pissuserpianut tunngasut, aammalu tamatumunnga atatillugu taamaallaat sulisitsisup sulisuusullu akornanni pissutsit. Tamanna atuuppoq pissutsit ataatsimoorluni isumaqatigiissutinut ilaagaluarpataluunniit. Isumaqatigiissutini aalajangersakkat unammilleqatigiinnerup kililernissaanik siunertaqartut taamatulluunniit kinguneqartut, taamaattoq taamaallaat inatsimmut ilaatinneqassanngillat peqataasut kalluarneqartut uppernarsarsinnaappassuk malittarisassat pineqartut isumaqatigiissutip pineqartup toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kingunerigai. Oqaaserisami "kattuffiit" pineqarput assersuutigalugu sulisitsisut- aamma sulisut kattuffii, kiisalu immaqa soqutigisaqaqatigiit inuussutissarsiornerup iluani takkukkumaartussat.

§ 4-mut

Imm. 1-imut

Suliffeqarfiup koncernilluunniit taannarpiaap iluani isumaqatigiissutit, aalajangikkat ataatsimoortumillu periuseqarneq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerat pillugu § 4 imm. 1 malillugu inatsimmut siunnersuummi kapitali 2-mi ilaanngillat. Tamanna imatut paasisariaqarpoq suliffeqarfiit anaanaasumik sulifeqarneratigut allequtaasumillu suliffeqarfeqarneratigut suliffeqarfiup anaanaasup aalajangiiffiusumik sunniuteqarfigisaanik akornanni attaveqarneq tassaanngitsoq isumaqatigiissut imaluunniit ataatsimoortumik periuseqarneq, taamalu ilaatitsinnginnissamut ilaalluni. Tamatumani pisariaqarpoq suliffeqarfiit aningaasaqarnikkut ataasiussasut, taassumalu iluani suliffeqarfik allequtaasoq suliffeqarfiilluunniit allequtaasut niuerfimmi pissusilersornermik aalajangersarnerannut namminiivissinnaannatik. Suliffeqarfinnik anaanaasunik allequtaasunillu oqariaatsimi tunngaviuvoq tamatumani pineqartut koncernit (suliffeqarfissuit) taakkunani aningaasanik piginnittuunikkut taasisinnaatitaanikkulluunniit aalajangiisartumik sunniuteqartoqarluni.

Isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq assigiissoq suliffeqarfimmut imaluunniit koncernimulluuniit atatillugu isumaqatigiissutaanngippat, kapitali 2-mi inerteqqummut malerugassat tamakkiisumik atuutissapput.

Imm. 2-mut

Niuernermi peqataasut inatsisitigut inissisimanerat qulaajartariaqarsinnaammat malittarisassallu erseqqissartariaqarsinnaammata Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu imm. 1-ip atorneqarnissaa pillugu sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaavoq.

§ 5-imut

Imm. 1-imut

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu niuerfiit killilersornerat aamma atuutissaaq unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissutip inerteqqutaanera pineqarpat, § 6, imm. 1 malillugu, tamatumani ilanngullugit § 7, imm. 1, nr. 1-imi 2-milu annikitsualuit pillugit malittarisassamik taasaq, § 8, imm. 1 nr. 4-mi ataasiakkaarluni ilaatinneqannginnissamut piumasaasut ilaat imaluunniit § 11, imm. 1-imi suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit salliullutik inissisimanerata atornerloqqusaannginnera. Suliffeqarfiit ilaatigut inatsisitigut isumannaatsuunissaat pillugu niuerfiit sumut killeqarneri pillugit aalajangersagaq ersarissoq ilanngutissallugu pissusissamisoortutut isigineqarsimavoq.

Aalajangersakkami siunnersuutigineqarpoq isumannaatsumik tunngavilimmik atulersinneqassasoq niuerfiit pingaarutillit sumut killilersornerat pissasoq pisinissamut tapiissutit neqeroornermullu tapiissutit misissorneqarnerat tunngavigalugu. Aamma isumannaatsumik atulersinneqassaaq unammillersinnaaneq misissorneqassasoq niuerfiup pingaarutillip sumut killilernerata kingunerippagu suliffeqarfiit inissisimaneranni nalorninaateqarsinnaasoq inatsit unioqqutinneqarnersoq.

Tassalu Inatsisartut inatsisaat malillugu niuerfiit sumut killilersornerat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit imaluunniit eqqartuussivimmit pisinnaanngilaq pisiniarnermut neqeroornermullu tapiissutit misissorneqareertinnagit, uppernarsarneqartinnagit nalilersortinnagillu. Akerlianik aalajangersakkap kingunerinngilaa taagorneqartut saniatigut tunngavissat allat ilanngunneqarsinnaannginnerat.

Niuerfiit pingaarutillit sumut killilersorneranni siunertaavoq unammilleqatigiinnermik killiliisut suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit naapittagaat sorpiaanersut paasiumallugu, imaluunnit allatut oqaatigalugu misissorumallugu sullitat allanik pilersuiveqarnersut, nunap immikkoortuini nioqqutissiatigullu. Niuerfiup nioqqutissianik niuerfittut nunallu immikkoortuini niuerfittut killilersornissaani siunertaavoq nalorninaallisikkumallugu unammillertorpiaat suut suliffeqarfiit peqataasut killilersinnaanerat aamma unammilleqatigiinnermit pitsaasumit tatineqarlutik naqisimaneqaratik iliorsinnaanerat akornusersinnaaneraat.

Nioqqutissianik niuerfik pingaarutilik tassaatinneqarpoq nioqqutissianik sullissinernilluunniit niuerfik nioqqutissiat sullissinerillu sunik piginnaasaqarnerat, akii imaluunniit atornissaannut anguniakkat patsisigalugit atuisartut tapiiffigineqarsinaasutut isigisaat.

Nunap immikkoortuani niuerfik tassaatinneqarpoq nunap immikkoortua suliffeqarfiit peqataasut nioqqutissiaminnik sullissinerminnilluunniit tunitsivigisartagaat pisiffigisartagaalluunniit, unammilleqatigiinnermut naammattumik assigiissunik atugassaqartitsisoq, aammalu sumiiffimmit saniliminit immikkoortinneqarsinnaasoq, tassani unammilleqatigiinnermut atugassarititat allaalluinnarmata.

Pisininermi tapiissutit misissorneqarneranni nioqqutissiat arlallit atuisartut tapiiffigineqarsinnaasutut isigisaat aalajangersarneqassapput. Tamatumani pineqarpoq misissussallugu atuisartut qanoq qisuariassagunarnersut suliffeqarfiup nioqqutissiaasa akii ataavartumik annikitsumik qaffaateqarpata. Aallaaviussapput nioqqutissiat suliffeqarfiit peqataasut tunisagaat sumiiffiillu tunisivigisartagaat. Tamanna pissaaq aalajangerumallugu nioqqutissat sumiiffiillu amerlanerusut niuerfiup sumut killilersornerani ilanngunneqassanersut ilanngunneqassannginnersulluunniit. Nioqqutissat sumiiffiillu amerlanerusut tamakkua ilanngunneqassapput suliffeqarfiit nioqqutissiaasa akiisa aalajangersarnerat qaninnerusoq isigalugu naammattumik sunnerunikku killilerunikkulluunniit.

Aalajangerumallugu suliffeqarfiit sumiiffinni allaniittut atuisartunik pilersuivittut allatut igineqarsinnaanersut misissorneqassaartaaq suliffeqarfiit pisisartui sumiiffinni allani tunisisartunut imaaliallaannaq nuussinnaanersut nuukkumanersulluunniit aningaasartuutaaneroqisumik immikkut annertussusilinnik kinguneqanngitsumik. Isumaqatigiissutip pisisartoq piffissami pissutsit malillugit nalinginnaasumi pituttorpagu, apeqqutaalluni piffissaq taanna immini inatsimmi § 6 malillugu isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerannut akerliunnginnersoq, isumaqatigiissutip naareernerani pisisartup toqqaanissamut periarfissai tunngaviussapput pisinermut tapiissutit nalilersornerannut. Nunap immikkoortuini niuerfik sumiiffilersorlugu killilerneqassaaq nunap killeqarfii nunallu immikkoortuisa killingi apeqqutaatinnagit, unammilleqatigiinnermili atugassarititat aallaavigalugit.

Siunnersuutikkut siunniunneqarpoq tamatuma saniatigut misissorneqassasoq neqerooruteqarnermut tapiissuteqartarnersoq. Neqeroorutinut tapiissuteqartarnerup misissorneqarnerani ilanngullugu nalilerneqassaaq tunisisartut allat qaninnerusoq isigalugu akit pingaarutillit allannguutaannut ataavartunut annikitsunut qisuariaatitut nioqqutissiorneq nioqqutissianut pingaarutilinnut sullissinernulluunniit allanngortissinnaaneraat qaninnerusorlu isigalugu pilerisaarutigalugit immikkut ittumik annertuumik aningaasartuutaaqisunik aarlerinaatinillu kinguneqanngitsumik. Nioqqutissiat pingaarutillit tassaatinneqarput nioqqutissiat sullissinerillu suliffeqarfiit peqataasut nioqqutissiaralugillu neroorutigisagaat.

Misissuineq taanna immikkut pingaaruteqassaaq pisisarnermut tapiissutit misissorneqarnerata inernerissappagu allanik nassaassaqanngitsoq, patsisigalugu soorlu pineqarmat nioqqutissiaq immikkut ittoq immikkullu pitsaassusilik. Tamatumani suussutsit pitsaassutsillu assigiinngitsut nioqqutissanik niuerfiup annerusup ilaatut isigineqassapput apeqqutaatillugu tunisisartut assigiinngitsut suussutsit pitsaassutsillu assigiinngitsut ingerlaannaq tunisinnaaneraat siuliini allaaserineqartutut aningaasartuutinut annertuumik qaffaataanngitsumik.

Neqerooruteqarnermut tunngatillugu tapiiffigineqarsinnaanerup misissorneqarnerata takutippagu tunisisartut allat pigisareriikkatik nalillit timitallit timitaqanngitsullu, ilassummik aningaasaliissutit, periutsikkut pillugit aalajangiinerit assigisaallu annertuumik naleqqussassagaat, neqerooruteqartarnermut tapiissuteqartarneq niuerfiit sumut killilersugaaneranni naatsorsuutigineqassanngilaq.

Niuerfik pingaarutilik killilersugaareerpat – nioqqutissatigut sumiiffikkullu – suliffeqarfiit niuerfimmi tassani peqataasut inissisimanerat aalajangerneqarsinnaavoq. Inissisimaneq nalornissutigineqarpat, imaluunniit inatsit unioqqutinneqarnersoq nalornissutigineqarpat siunnersuummi erseqqissarneqarpoq misissorneqassasoq unammillersinnaanermik nassaassaqarnersoq. Tassani misissorneqassaaq suliffeqarfinnik maannarpiaq niuerfimmi pineqartumiittoqannginnersoq, ungasinnerumaarli isigalugu niuerfimmi aallarteratarsinnaasunik. Misissuinermi tamatumani nalilersorniarneqarpoq unammillersinnaasut ilumut niuerfimmut isersinnaanersut tamatumalu kinguneranik nalilersorneqassalluni unammillertut taakkua niuerfimmi peqataassuteqalersinnaanerat.

Neqeroornermut tapiissutit unammillersinnaanerullu piffissap qanoq ilinera assigiinngissutigaat. Neqeroornermut tapiissutit misissorneqarnerat suliffeqarfiit peqataasut niuernikkut suliniutaannut tunisisartut allat piaartumik qisuariarnerannik tunngaveqarpoq, akerlianilli unammillersinnaasut misissorneqarnerat tunisisartut allat ungasinnerumaaq isigalugu qisuariarnerannik tunngaveqarluni.

Neqeroornermut tapiissutit unammillersinnaasullu pillugit tunngaviit kingunerissavaat nioqqutissiaq nioqqutissianit allanit taamaallaat immikkut ittumik ilusiligaanermigut imaluunniit nioqqutissiamut atatillugu tusaamasaanermigut assigiinngissuteqartoq immikkut nioqqutissianik niuerfittut ilissanngimmat. Tamatumunnga patsisaavoq unammillernermi pitsaaqutit taamaattut isumaqarfigisariaqarmata suliffeqarfiit unammilleqatigiittut ajugaaffigisinnaasat namminneq ilusilersuinermik ineriartortitsinermikkut, pilerisaarinermikkut il.il.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi imm. 2-mi erseqqissarneqarpoq Unammilleqatiginnermut Ataatsimititaliamut periarfissaasinnaasoq niuerfiup pingaarutillip unammillersinnaasullu misissornerannut atugassatut paasisimasallit ilanngunneqarnerat, pingaartumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq imaluunniit Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisarialinnik akissaqanngippat imaluunniit suliaqarfimmut tunngasunik naammattumik suliamut tunngasunik ilisimasaqanngippat.

§ 6-imut

Imm. 1-imut

Inerteqqutit nalinginnaasut

§ 6-miipput isumaqatigiissutit, akuersissutit imaluunniit periutsit naligiissut unammilleqatigiinnermit killiliinermik nalinginnaasumik inerteqqutit. Aalajangersakkami aallaaviuvoq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut, aalajangiinerit periutsillu naligiissut tamarmik inertequtaasut, § 7, imm.1, nr. 1-3-mi amerlassusissanut tunngaviusunit ikinnerungikkunik. Aamma inerteqqummut ilaanngillat:

• Suliffeqarfiup koncernilluunniit taassumarpiaap iluani isumaqatigiissutit, akuersissutit periaatsillu assigiissut (§ 4, imm. 1),
• Isumaqatigiissutit il.il. § 8, imm. 1 imaluunniit § 10, imm. 1 malillugit ilaatinneqannginnissamik angusaqarsimasut, kiisalu
• Isumaqatigiissutit, akuersissutit periutsillu assigiissut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tunngavissat pigineqartut tunngavigalugit inerteqqutip avataaniittutut nalunaarutigisimasai, tak. § 9.

Suliffeqarfiit akornanni isumaqatigiissutit

§ 6-ip atuuffissaani pingaarnerupput isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killisiisut. Suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Piumasarineqanngilaq isumaqatigiissut inatsisitigut pituttuisuussasoq. Assersuutigalugu isumaqatigiissummik qilersorsimanngitsumik isumaqatigiisimaneq, eqqartuusivikkut malersorneqarsinnaangitsoq imaluuniit maleruagassat naliginnaasut malillugit malersorneqarsinnaanginnermik gentlemanŽs agreementimik taaneqartartoq isumaqatigiissummik paasinnittaatsimi ilaasinnaavoq. Isumaqatigiissuteqarnermi pineqarsinnaapput paaseqatigiilluni isumaqatigiissutit aamma qullersaasut isumaqatigiissutaat silittumik nassuiarneqartussat. Ilaatigut isumaqatigiissummik oqariaaseq naammassineqarsimassaaq oqartoqarsinnaappat peqataasut marluk assigiimmik piumassuseqartut. Pingaarnerunngilaq assigiimmik piumassuseqarneq qanoq saqqummernersoq peqataasut iliuusaasut iliuusaasigut takussaarpiaruni. Taamaattumik piumasaanngilaq allaganngorlugu oqaasiinnakkulluunniit isumaqatigiissuteqartoqarnissaa.

Siunnersuummi § 6-ip atortinneqarneranut pingaaruteqanngilaq isumaqatigiissut qanoq taaguuteqarnersoq qanorlu ilusilersugaanersoq.

Assersuutigalugu assigiimmik piumasaasut niuernermi pissutsinut nalinginnaasunut tunisisartup pisisartuisalu akornanni ilaasut pissutsit atuuttut malillugit § 6-imut ilaapput.

Atugassarititat fakturap (akiligassap) oqaasertaani ilaasoq isumaqatigiissutitut isigineqarsinnaavoq pisisartup oqaaseqarani akuerippagu, soorlu pisisartut atugaassarititaasut taaneqartut malippatigit, imaluunniit pisisartup maannamut atugassarititaasut akerliuffiginagit pisiariumasat nutaat akuerippagit.

Isumaqatigiissuteqartoqareersimappat aamma isumaqatigiissutip piviusunngortinnissa qulakkeerumallugu illuatungaannaata iliuusai isumaqatigiissutip tamarmiusup ilaattut isigineqarsinnaapput. Taamaalilluni suliffeqarfiup isumaqatigiinniaqqeriaatsip iluani unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiinniaqqinniarnikkut iliuusai § 6-imut ilaapput. Assersuutigalugu tunisisartup isumaqatigiinniarnernik immikkut tuniseriaaseqarnissamut piumasaasunik naammassinnissimagaluartunik itigartitsiniarluni aalajangernera, kisianni tunisinermut pituttuutinik nioqquteqartunut tunisisartup isumaqatiginiakkanut isumaqatigissutinik malinnikkumannginnera iliuusiussaaq § 6-imut atasoq, tassami itigartitsinermi siunertaammat tunisinermik pituttuisut tunisisartup nioqquteqartartullu akornanni isumaqatigiinnermut tunngaviusut malinneqarnissaata qulakkeernissaa.

Akerlianik suliffeqarfik namminersuutigalugu iliuuseqarpat isumaqatigiissutitut akuerisatulluunniit oqaatigineqarsinnaanngilluinnartumik, ersarissumik oqaatigalugu nipangiinnarluniluunniit, aammalu pissusiat allanngunngitsoq isumaqatigiissummut ilaasinnaanngorlutik § 6-imi isumaqatigiissutinik oqartarnermut ilaasinnaanngillat. Pissutsit qanoq innerat malillugu namminersuutigivillugu iliuutsit taamaattut salliulluni inissisimanerup atornerlugaanera pillugu kapitali 3-mi aalajangersakkanut ilaasinnaapput.

Suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit "joint venture", suliffeqarfik immikkoortoq, pilersinniarlugu isumaqatigiissuteqarpata, suliffeqarfik suliffeqarfinnit pilersitsisunit peqatigiilluni nakkutigineqartoq, aallaqqaatitut § 6-imi inerteqqummut ilaassaartaaq. Danskit unammilleqatigiinnermut malittarisassai malillugit joint venturet ilai kattunnertut isigineqarput kattunnermik nakkutilliineq pillugu malittarisassat malillugit suliarineqartarlutik. Inatsimmut siunnersuut kattunnerup nakkutigineqarnera pillugu aalajangersakkanik imaqanngimmat siunnersuutigineqarpoq jonit venturet suusulluunniit tamarmik § 6-imut ilaassasut. Taamaattorli periarfissaqarpoq § 8 malillugu ataasiakkaarluni ilaatinneqannginnissamut imaluunniit § 9 malillugu akuliutinnginneq pillugu oqaaseqaammik pissarsisinnaanissaq.

Suliffeqarfiit kattuttut iluanni aalajangikkat

§ 6-imut ilaapputtaaq suliffeqarfiit kattuttut iluanni aalajangikkat oqartussaasuinit aalajangigaasut. Aalajangikkanik oqartarnermi ilaasinnaapput malittarisassat, aalajangikkat aamma peqqussutit. Piumasarineqanngilaq aalajangigaq ilaasortanut inatsisitigut pituttuisuussasoq. Suliffeqarfinnik kattuttunik oqariaatsimut ilaapput brancheforeningit suusulluunniit aamma suliffeqarfiit akornanni aaqqissukkamik suleqatigiinnerit allat suusulluunniit, tak. § 6, imm. 3.

Aalajangikkanut assersuutitut taaneqarsinnaapput brancheforeningit aalajangigaat ilaasortanut pituttuisuuppata najoqqutassaappataluunniit.

Periutsit ataatsimut aaqqissukkat

Periaatsip ataatsimut aaqqissukkap kinguneraa suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit pissusilersornitik ataqatigiiaaraat isumaqatigiissuteqavinngikkaluarlutik. Taamatut pissusilersorneq inerteqqummit eqqorneqassaaq, tak. § 6, imm. 3. Taamaattorli naatsorsuutigineqarpoq suliffeqarfiit akornanni arlaatigut attaveqaqatigiittoqarsimassasoq, soorlu ataatsimiilluni paasissutissalluunniit paarlaateqatigiillugit.

Suliffeqarfiit niuerfimmi assigiimmik pissusilersortut, "parallel adfærd"-imik taaneqartartut – piumassutsimik naleqqussanngikkaluarlutik – inerteqqummit eqqorneqassanngillat.

Akerlianik periaatsimut ataatsimut aaqqissukkamut aamma ilaasinnaapput suliffeqarfiit akornanni toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit attaveqarnerit suusulluunniit, tassani siunertaalluni malitsigissalluguluunniit maannarpiaq unammillertip unammillertigilersinnaasalluunniit niuernermi pissusilersornera sunnissallugu imaluunniit niuernermi pissusilersorneq aalajangiussimasaq – imaluunniit eqqarsaatigisaq – pillugu unammilleqat taamaattoq ilisimatissallugu. Soorlu taamaattoqarsinnaavoq suliffeqarfiit ataatsimiinnerni akit nioqqutissiallu amerlassusiat imaluunniit niuernermi isertukkat taamaaqatai pillugit paasissutissanik paarlaateqatigiippata, tassanilu siunertaasimalluni kingusinnerusukkut niuernermi pissusilersornerup ataatsimut aaqqissornissaa.

Periaatsip ataatsimut aaqqissukkap inerteqqummut ilaanerata ulluinnarni pingaarutaa pingaartumik

uppernarsaateqarnermut tunngavoq, tassami tamatumuunakkut pissusilersornerup piunera isumaqatigiissutivimmik peqarnikkut uppernarsarneqarsinnaanngitsoq eqqorneqarsinnaammat.

Suliffeqarfimmik oqartarnerup suussusia.

Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup suussusia pillugu § 2, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Unammilleqatigiinnermik killiliinermik oqartarneq.

Unammilleqatigiinnermik killiliineq sunaluunniit § 6-imi inerteqqummit eqqorneqassaaq. Aalajangersakkami ilaapput unammilleqatigiinnerup akornuserneqarnera, killilerneqarnera equtinneqarneralu, aammalu ilaallutik isumaqatigiissutit, tak. § 6, imm. 3, akuersissutit periaatsillu ataqatigiissut "toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit siunertaqartut kinguneqartussalluunniit" unammilleqatigiinnerup killiligaaneranik. Oqariaaseq "siunertaqartoq kinguneqartussarluunniit" tunngavimmikkut assigiinngitsuupput. Tassalu inerteqqutip eqqortarpai isumaqatigiissutit il.il. killiliinermik siunertaqartut taamatut sunniuteqanngikkaluarlutik, aamma isumaqatigiissutit il.il. taamatut sunniuteqartut siunertaasut apeqqutaatinnagit. Tassalu § 6-imi piumasarineqanngilaq ilumut sunniuteqartoqarsimanersoq.

Unammilleqatigiinnermik killiliisutut isigineqanngilaq suliffeqarfiit arlallit branchip iluani kaaviaartitaqarfimmi assigiimmiittut peqatigiillutik suliassaq aalajangersimasoq suliariniarlugu qinnuteqarpata, suliffeqarfiit pineqartut kisimiillutik suliassaq naammassisinnaassanngippassuk soorlu ilisimasaqassutsimik (knowhow), piginnaasaqassutsimik aningaasanilluunniit sillimmateqassutsimik piumasaasut patsisaallutik.

Imm. 2-mut

Unammilleqatigiinnerk killiliissutit inerteqqutaasut.

§ 6, imm. 2, nr. 1-7-imi isumaqatigiissutinut unammilleqatigiinnermik killiliisunut assersuutissat arlallit taaneqarput. Nr. 1-7-mi nalunaarsukkat tamakkisuunngillat, taamaallaalli assersuutaallutik.

§ 6, imm. 2, nr. 1-imi ilaapput ilaatigut isumaqatigiillutik niuertut (karteller) unammilleqatigiinnermik annertuumik killiliisinnaasut, assersuutigalugu patsisigalugu akitigut unammilleqatigiinneq nalinginnaasoq peerneqarmat imaluunniit annertuumik killilerneqarmat isumaqatigiissutitigut imaluunniit nioqqutissiortut siammaaqqittartullu akornanni periaaseq ataatsimut aaqqissugaq atorneqarmat. Tamanna atuupportaaq brancheorganisationip, indkøbsorganisationip assigisaasaluunniit iluanni akit aalajangersarneqartillugit, tak. imm. 3. Aamma inerteqqummut ilaapput nioqqutissiortut akit aalajangertarnerat imaluunniit akikilliliissutinik isumaqatigiissusiornerit atorlugit imminnut unammillertut akunnerminni isumaqatigiissutaat.

Akit pillugit suleqatigiinnerit ilisersuutitut pissusillit, tamatumani ilanngullugit akit qummut killingi assigiissut allattorsimaffii, ilaatigut brancheorganisationinit nassiunneqarajuttartut inerteqqummut ilaapput. Paasinarsisimavoq akit allattorsimaffii tamakkua akinik aqutsisuugajuttartut.

Inerteqqummi ilaapputtaaq soorlu akit aalajangernerat, tamatumani ilanngullugit akikilliissutit bonusillu pillugit isumaqatigiissutit, pillugu nioqqutissiortup tuniniaasartullu akornanni kaaviaartitaqarfimmut tullermut tuniseqqittarnermi qummut killiligaanngitsumik isumaqatigiissutaat.

Oqariaatsip "niuernikkut piumasaasut allat" ataaniipput ilaatigut peqatigiilluni tunisinermut piumasaasut unammilleqatigiinnermik killiliisut, akiliinermut, qularnaveeqqusiinermut aamma akikilliinermut piumasaasut.

§ 6, imm. 2, nr. 2-mi ilaatigut ilaapput imminut killilerneq pillugu isumaqatigiissutit nioqqutissiap neqeroorutigineqarnerata killilernera aqqutigalugu akit qaffasittuarnissaannik siunertaqartoq. Ilanngullugu suliffeqarfimmut ataatsimut ataatsimoorluni mattussinermik aaqqissuussinerit inerteqqutaapput.

Suliffeqarfiup tunniunneqarneranut atatillugu unammilleqatigiinnermut immikkut isumaqatigiissutit inerteqqummut ilaatinneqassapput, immikkut isumaqatigiissut piffissaq tunisassiornerlu eqqarsaatigalugit aammalu nunap sortaaniinneranut sunniuteqassappat.

Taamaattoq isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut ilai tamatuma ataaniittut ajortuinnavinnik sunniuteqanngillat. Tamatumani pineqarput soorlu siammaaqqittarnermut immikkut isumaqatigiissutit, immikkut ilisimasaqarnissaq pillugu isumaqatigiissutit, ilisimatusarneq ineriartornerlu pillugit isumaqatigiissutit aamma akuersissutit pillugit isumaqatigiissutit. Oqimaalutaareernikkut isumaqatigiissut pigineqartoq allanut tunngatillugu ima pitsaatigisunik sunniuteqassappat allaat tamanna akuerineqartariaqarluni, taava isumaqatigiissummut ataasiakkaarluni ilaatinneqannginnissaq akuerineqarsinnaavoq, tak. § 8.

§ 6, imm. 2, nr. 3-mi ilaapput ilaatigut unammilleqatigiit akornanni niuerneq pillugu isumaqatigiissutit qaffaseqatigiissut, soorlu nunap immikkoortui, pissarsiassat killilikkat imaluunniit pisisartut assigiinngitsut agguarnerat aqqutigalugit. Aamma niuerfiup agguarnera pillugu isumaqatigiissutit qaffaseqatigiinngitsut, amerlanertigut nioqqutissiortut siammaaqqittartullu akornanni isumaqatigiissutit, soorlu nunap immikkoortuini tunitsiviit sumut killilersukkat, pisartut agguarnerat il.il. inerteqqutaapput.

§ 6, imm. 2, nr. 4-mi ilaagajupput isumaqatigiissutit qummut assigiimmik killeqanngitsut unammilleqatigiinnermik killiliisut, soorlu pineqarlutik akitigut immikkoortitsineq, akiliinerit il.il. pisisartunik assigiinngitsunik immikkoortitsisut. Akikilliinerit assigiimmik qaffaseqatigiit pillugit isumaqatigiissutit § 6, imm. 2, nr. 1-imut toqqaannartumik ilaassapput, tassami akikilliinerit pillugit unammileqatigiit akunnerminni isumaqatigiissutaat toqqaannanngitsumik akinik aalajangiinerummata imaluunniit akit qaffasissusiannik aqutsinerullutik. Suliffeqarfiup ataatsip namminiinnaq pissusilersornera immikkoortitsinermik kinguneqartoq § 6, imm. 2, nr.4-mut ilaassanngilaq, tassami § 6, imm. 1-imi piumasaasut nalinginnaasut naammassineqarsimassammata. Pissutsilli malillugit taamatut pissusilersorneq § 10, imm. 1-imi inerteqqummut ilaasinnaavoq suliffeqarfik salliulluni inissisimappat.

Malittarisatut pingaarnertut akikillileeriaatsit bonusileeriaatsillu aningaasartuutaaqisunik patsisillit, tassa tunisisup aningaasartuutinut sipaarutaanik tunngaveqartut unammillernermut ajoqutaasumik sunniuteqartussatut isigineqanngillat. Akerlianik unammilleqatigiinneq pitsaasoq siuarsarsinnaavaat arlaannulluunniit pitussimanngitsunik naapertuuttunillu tunngaveqartunik pisisartunillu ilisimaneqartunik.

Akikilleeriaatsinut bonusisitseriaatsinullu tunisisup aningaasartuutaaqisunik sipaaruteqarneranik illuatungilerneqanngitsunut, kisiannili tunisisartup tuniniaanikkut politikkianut nalinginnaasumut ilaasunut tunngatillugu akikilleeriaatsit arlallit suliffeqarfiit akornani unammilleqatigiinneq sunnersinnaavaat, taamalu niuerfimmut isernermut sunniisinnaallutik pitsaassuseq aaqissuussinikkullu naleqqussarnermut ajoqutaasumik. Tamanna pingaartumik atuuppoq akikilliissutinut pisisartunik tigumminniinnarniarnermik siunertaqartunut, taaneqartartut akikilliissutit upperineqarnermik patsisillit.

Akikilleeriaatsimi bonusisitseriaatsimilu unammilleqatigiinnermik killiliineq suli sakkortusissaaq "engelsk klausul" atorneqarpat. Den engelske klausulip siunertaraa tunisisartup tigusisartuninngaanniit paasissutisseqqissaarneqarnissaa sulifffeqarfiit unammillertuusut neqeroorutai orniginarnerpaat pillugit akit unammillertuusut akigititaannit appasinnerpaanit qaffasinnerunngitsut tamatigut neqeroorutiginissaat siunertaralugu.

Suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup ataatsip tuniussiumannginnera allatulluunniit immikkoortitsinera inerteqqummit matuminnga eqqorneqassanngilaq, kisiannili salliulluni inissisimanerup atornerlunneqarnera pillugu inatsimmut siunnersuummi kapitali 3-mi aalajangersakkat malillugit nalilerneqassalluni.

§ 6, imm. 2, nr.5-imi ilaapput ilaatigut isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut, niueqatigisaq, isumaqatigiissuteqarnissamut piumasaqaateqarnermigut pisussaaffinnik annerusunik tigusinikkut, qanoq ittuunertik niuernermilu periaatsit malillugit isumaqatigiissummi pineqartunut tunngassuteqanngitsunik.

Inerteqqummut salliutillugu ilaapput suliffeqarfik orniginartumik nioqqutissiaateqartoq taamaallaalli tuniumallugu pisisup nioqqutissat sullissinerilluunniit allat suliffeqarfimmiit ilanngullugit pisiariumappagit, naak taakkua allani pitsaanerugaluartut akikinnerusumillu pisiarineqarsinnaallutik.

§ 6 imm. 2, nr. 6-imi erseqqissarneqarpoq suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit akornanni joint venture suliffeqarfiit pissusilersuutaannik ataatsimut aaqqissuussisoq § 6, imm. 1-imi inerteqqummut ilaavoq, § 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortinneqarsinnaalluni.

Siunnersuut kattunnerup nakkutigineqarneranik imaqanngilaq, tak. siunnersuummi kapitali 5, taamaattumillu nammineerluni nammineeraniluunniit joint venturet massakkut atuuttut aalajangersakkami matumani naligiissinneqarput.

Nammineq ingerlasumik joint ventureliornerup ilaatigut kingunerisinnaavaa suliffeqarfiit aallartitsisuusut unammilleqatigiinnermi pissusilersuutaasa ataatsimut aaqqissornerat. Joint venturep nammineq ingerlasup pilersinnerani aamma siunertaappat kingunerissappaguluunniit suliffeqarfiit pilersitsisut unammilleqatigiinnermi pissusilersuutaasa ataatsimut aaqissornissaat, isumaqatigiissut § 6, imm. 1 aamma § 8, imm. 1 malillugit nalilerneqassaaq.

Nammineq ingerlasumik joint ventureliortoqarpat niueqatigiinnerup immini kattunnermut tunngasortai, tassa joint venture immini pilersinniarlugu isumaqatigiissut, periuseq nalinginnaasoq malillugu kattunnermik nakkutilliineq pillugu maleruagassaasinnaasunut ilaassanngilaq, taamaalillunilu § 6, imm. 1-imi missingiummi inerteqqummut ilaassanani. Aalajangersakkap siunnersuutigineqartup niueqatigiinnerup taamaattup ataatsimut aaqqissuussinermut tunngasortaasa nalornissutigineqarnera peerpaat, suliffeqarfiit pilersitsisut unammilleqatigiinnermi ataatsimut aaqqissuussinerat nammineq ingerlasumik joint venturemik pilersitsinissamik isumaqatigiissutip malitsigisaa § 6, imm. 1 malillugu nalilerneqassaaq, aammalu § 8, imm. 1 malilugu ilaanngitsoortitsoqarsinnaalluni.

Namminiinngitsumik joint ventureliorneq pillugu isumaqatigiissut suliffeqarfiit pilersitsisut ikiuutissaannaattut isigisariaqarpoq § 6, imm. 1 malillugu isumaqatigiissutit unammilleqatigiinermik killiliisut pillugit isumaqatigiissutit inerteqqutaanerat pillugu aalajangersakkat aallavigalugit nalilerneqartariaqassalluni

Siunnersuummi § 6, imm. 2, nr. 1-ip, §62, imm. 2 –mut sanilliullugu aamma siunnersuummi § 7, imm. 2, nr. 1-imut oqaaseqaatit malitsigaat akit pillugit isumaqatigiissutit qummut killileriigaanngitsut – tassa isumaqatigiissutit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit siunertaqartut imaluunniit kingunerissallugu tuniseqqinnermi akit aalajangersimasut minnerpaalluunniit aalajangernissaannik imaluunniit akit qaffasissusiat aalajangersimasoq minnerpaamilluunniit aalajangernissaannik pisisup nioqqutissamik tuniseqqinnermini malitassai - § 6-imi isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerannut ilaavoq. Siunnersuummi erseqqissarneqarpoq tuniseqqinnermi akit pituttuutaasut inerteqqutaanerata qanoq annertutiginera.

Atuupportaaq isumaqatigiissut qummut killileriigaanngitsoq imaluunniit ataatsimoortumik aaqqissukkamik periuseqarneq sunaluunniit niueqammut ataatsimut arlalinnulluunniit tuniseqqinnissamut akinik aalajangersaaviusoq § 6-imi inerteqqummut ilaammat, akit pituttuisuusut isumaqatigiissummi aalajangersakkani toqqaannartumik aalajangigaanerat imaluunniit tunisaqartup allatut iliorluni niueqat ataaseq arlallilluunniit tunisinermi akit ilitsersuutaasut saneqquteqqunagit iliorniarsarippat.

Aalajangersakkami pineqaannanngilaq tunisisartup qulakkeeriniarsarinera niueqatit akit ilitsersuutaaasut saneqqutissanngikkai, aammali tunisisartup qulakkeerniarsarippagu niueqatip ataatsip arlallilluunniit akinit annerpaanit tunisisartup nalunaarutigisaanit appasinnerusunik atuissanngitsoq niueqatit tuniseqqinnermi ataqqisassaannik.

"Allatulluunniit" oqarnermi erseqissarniarneqarpoq § 6-imi inerteqqummut ilaatigut ilaammat imatut pisoqarnera, tunisisartoq immikkut ittumik akililliilluni allatulluunniit ilunaarutissiilluni akit ilitsersuutaasut malitsikkumallugit. Tassalu tuniniaasartup nioqquteqartunut akinut ilitsersuutinut tuniniaasartup nalunaarutigisimasaanut akigititaminnik naleqqussaasimasunuinnaq akikilliinerit il.il. atorpagit, taamalu nioqquteqartup tunisisartup pissusilersornera nipangiinnarluni akuerippagu unammilleqatigiinnermik killiliisumik akit pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpoq.

Tassalu akitigut pituttuisoqarsinnavoq tunisisartup akit qaffasissusiannut aalajangersimasumut sanilliullugu nioqquteqartup iluanaarutissai imaluunniit annerpaamik akikilliinerit nioqquteqartup akiligassai aalajangerpagit. Assersuut alla tassaasinnaavoq tuniniaasartup nioqquteqartup akissajaataanut akilliliissutit allatulluunniit iluanaarutissiissutit utertitsinerilluunnit niuernini siuarsarniarlugu atorpagit, piumasaraluguli tunisisartup akit qaffasissusiat aalajangersimasoq malissagaa. Toqqaannanngitsumik akinut pituttuineq aamma pisinnaavoq tunisisartup nioqquteqartumut sioorasaarutigippagu mianersoqqussutigippaguluunniit tunisisarnini kinguartinniarlugu unitsinniarluguluunniit imaluunniit tuniseqqittarnermut isumaqatigiissut atorunnaarsinniarlugu nioqquteqartup tuniseqqinnermi akit qaffasissusissaat aalajangersimasoq malinngippagu. Tunisisartup akinut pituttuineq angujumallugu toqqaannanngitsumik aaqqissuusinerit taamaattut atorsimanerai, suliassani ataasiakkaani tamani uppernarsaatit nalilerneqarnerannik tunngaveqarpoq.

Tamatuma kinguneraa nioqquteqartup – arleriarluni ataasiaannarluniluunniit – niueqatip ataatsip arlallilluunniit akinik ilitsersuutaasunik unioqqutitsinginnissaa anguniarlugu kajumissaarutigippagu, apeqqutaatinnagu kajumissaarineq tunisisartut akinik eqqortitsisut iluanaarutissikkumallugit imaluunniit pineqaatissiineq, soorlu tunisakkat unitsillugit imaluunniit akinik malinninngitsut pineqaatissiinissamik siorasaarneqarnissaat, inerteqqutaavoq.

Oqarnermi "niueqat ataaseq arlallilluunniit" erseqqissarniarneqarpoq § 6-imi inerteqqqutip atortinnissaanut pingaarnerpaanngitsoq tunisisartup aaqqissuussineri nalinginnaasumik politikkerisap piviusunngortinnissaanut ilaagaluarpata. Aaqqissuussinerit ataasiakkaat, soorlu nioqquteqartumut ataatsimut, kingunerissavaat nioqquteqartup akeqartitsinini allanngortissagaa akillu qaffasissusiat aalajangersimasoq atuinnarlugu, aamma § 6-imi inerteqqummut ilaasinnaavoq. Tassalu piumasaanngilaq inerteqqutip unioqqutinneqarnera sioqqullugu unioqqutitsineq aalajangersimasumik arlaannik annertussuseqassanersoq. Atuupportaaq tunisisartup sulisuata ataatsip aaqqissuussineq aallartissimagaluarpagu, soorlu sioorasaarinikkut mianersoqqusinikkulluunnit, tamannalu pisortaasut ilisimanngisaannik pisimagaluarpat pisortaasunillu akuerisaanani.

Oqaasiliami "pissarsiariumallugu" inaarutaasumik erseqqissarneqarpoq naammattoq tunisisup tuniniaasullu pissulernerat § 6-mi isumaqatigiissummik paasinninnermik naammassinnittut, tassalu tuniseqqittarnermi akit pituttuisut pillugit isumaqatigiissuteqartoq. Piumasarineqanngilaq nioqquteqartup ataatsip arlallilluunniit tunisisartup tuniseqqinnermi akit aalajangersimasut malinneqarnissaannik kissaataa malissimaneraat.

Imm. 3-mut

§6, imm. 1-imi aalajangerneqarpoq inatsit aamma atuummat isumaqatigiissutit suliffeqarfiit kattuteqatigiinnut aamma suliffeqarfiit assigiimmik ingerlatsiveqarfiusunut.

Oqaatsit pineqartut " isumaqatigiissutit suliffeqarfiit kattullutik aalajangersaassarnerat" aamma "periutsillu naligiissut" pillugit § 6, imm. 1-imut oqaaseqaatini saqqumipput.

10-mi aalajangersarnerqarpoq Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqaammik piniareernermigut immikkut ittunik eqimattakkaanut ilaanngitsoortitsinnaanera, tassanilu isumaqatigiissutit, akuersissutit aamma periutsit ataqatigiissut assigiiaaniittut siunnersuummi § 6, imm. 1 malillugu inerteqqummit ilaanngitsoortinneqassallutik.

Imm. 4-mut

Peqqussutit neriorsuutillu

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap naammagittaalliortoqarneratigut nammineerluniluunniit paasippagu § 6, imm. 1-imi inerteqqut unioqqutinneqarsimasoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq allaganngorlugu peqqussuteqarsinnaavoq. Peqqussummiissaaq § 6, imm. 1-ip akerlianik unammilleqatigiinnermik killiliisoqartoq, aammalu unammilleqatigiinnermik killiliineq unitsinneqassasoq, tak. siunnersuummi § 6, imm. 4, aamma § 19, imm. 1.

Imm.1-imut tunngatillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalornisoorutai akuersaarumallugit suliffeqarfiup neriorsuutai ataatsimiititaliap pituttuisunngortissinnaavai, tak. § 6, imm. 4 aamma § 20, imm. 18, imm. 1. Tassalu Unammilleqatigiinermut Ataatsimiititaliap suliaq naammassisinnaavaa suliffeqarfiup neriorsuutaasa pituttuisunngortinnerisigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq inerniliisariaqarani § 6, imm. 1 unioqqutinneqarsimasoq.

Tamatuma saniatigut pineqarsinnaavoq inatsimmik unioqqutitsinerup § 29, imm. 1, nr.1 malillugu pineqaatissinneqarnermik.

Imm. 5-imut

Atorsinnaannginneq

Atorsinnaannginnermik apeqqut unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani § 5-mi nalunaartussaanermut tunngatillugu ilisimaneqarpoq. Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsaanni § 5, imm. 3 malillugu isumaqatigiissutit aalajangiinerillu inatsimmi § 5, imm. 1 malillugu nalunaarutigineqartussaagaluit atorsinnaanngillat ullut 14-it ingerlaneranni nalunaarutigineqarsimanngikkunik. Atorsinnaannginneq atuutilissaaq peqataasut akornanni aamma allamut tunngatillugu.

Siunnersuummi § 6, imm. 5 malillugu isumaqatigiissutit aalajangiinerillu unammilleqatigiinnermik killiliisut § 6, imm. 1 malillugu inerteqqutaasut atorsinnaanngillat § 7 malillugu ilaatinneqarsimanngikkunik, § 8 malillugu ilaatinneqarsimanngikkunik, imaluunniit § 9 malillugu oqaaseqaammut ilaanngikkunik imaluuniit § 10 malillugu ataatsimoortumik ilaanngitsoortitaanissamik akuerineqarsimappat.

Isumaqatigiissummi aalajangersakkat unammilleqatigiinermik killiliisut kisimik atunngitsuussapput, tak. atunngitsuutsitsineq taamaallaat atorsinnaasoq atunngitsuutitsinermut tunngavia pillugu nalinginnaasumik tunngavineqartoq. Isumaqatigiissut tamarmi taamaallaat atorsinnaanngilaq unammilleqatigiinermik killiliineq pillugu aalajangersakkat isumaqatigiissummi aalajangersakkanit allanit immikkoortinneqarsinnaanngippata. Aamma atorsinnaannginnerup sunniutai kalaallit inatsisaanni aalajangersakkat nalinginnaasut malillugit aalajangersarneqartussaassapput. Aamma taamaattoqarsimappat ajoquserneqartoq taarsiiffigisariaqarsinnaavoq.

§ 7-mut

Imm. 1-imut

§ 7-imi takuneqarsinnaapput qaqugukkut § 6-imi inerteqquteqarnermut maleruagassat unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissutinut atortinneqarnissaannut amerlassutsikkut tunngaviit, taamaattorli akit aamma neqerooruteqarnermut suleqatigiissut pillugit isumaqatigiissutit aammalu isumaqatigiissutit assingusut ataatsimoortumik sunniutai isiginiarneqarlutik. § 7, i.. 1, nr. 1-imi 2-milu takuneqarsinnaavoq § 5, imm. 1-imi inerteqqut atuutissanngitsoq isumaqatigiissummi peqataasut katillugu niuernermi peqataassutaasa 10 procent qaangersimanngippassuk, isumaqatigiissummi peqataasut tassaappata unammeqatigiissuiit taamaalisinnaasullunniit, imaluunniit isumaqatigiissummi peqataasut ataasiakkaat niuernermi peqataassutaasa 15 procent qaangersimanngippassuk, isumaqatigiissut isumaqatigiissutaappat peqataasut unamilleqatigiittuiunngitsut taamaaleratarsinnaanngitsulluunniit akornanni.

Niuernermi peqataassut naatsorsorsinnaajumallugu niuerfik pingaarutilik arlaannut killilertariaqarpoq. Taanna tassaavoq nioqqutissianik niuerfik pingaarutilik aamma nunap immikkoortuini niuerfik pingaarutilik. Nioqqutissianik niuerfimmi ilaapput nioqqutissiat imaluunniit sullissinerit isumaqatigiissummut, akuersissummut imalunniit periutsimut ataqatigiissumut ilaasut, aamma nioqqutissiat allat tamarmik assigiissut imaluunniit atuisunit assigiissutut naligiissutullu isigineqartut. Tassalu nioqqutissiat pineqartut tapiiffigineqarsinnaasuussapput. Taamaannersoq nalilerneqassaaq atuisut isumaat aallaavigalugu. Tamatumani ataatsimut nalilerneqassaaq nioqqutissiat akimikkut, atorsinnaassutsimikkut pissutsimikkullu allatigut atuisut pisariaqartitaannut assigiinnut naammaginartuusiinaagunik.

Nunap immikkoortuani niuerfik tassaavoq Kalaallit Nunaanni sumiiffik isumaqatigiissutip il.il. sunniuteqarfigisaa. Tassalu nunap immikkoortuani niuerfimmut ilaasinnaapput nuna tamarmi imaluunniit nunap ilaa. Nunap immikkoortuani niuerfiup sumut killilerneranut pingaarutillit tassaasinnaapput siammaanermut periarfissat pisut, nioqqutissiap pineqartup angallannikkut aningaasatigullu isumalluuteqassusia, aammalu pisisut tunisisartut assigiinngitsut atornissaannut periarfissaat. Nioqqutissiamut aalajangersimasumut tunngatillugu nunap immikkoortuani niuerfik tassaasinnaavoq Kalaallit Nunaata ilaa minnerusoq, soorlu nunaqarfik, tamaani pisisartut sumiiffimmi nioqqutissiaq pisiariumaneruppassuk. Aamma siunnersuummi § 5-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Aamma § 7, imm. 1, nr. 3-mi ilanngunneqarpoq "annikitsunut killissaq"-p appasinnerpaaffia kaaviaartitanik tunngaveqartoq. Annikitsunut killissap taassuma kinguneraa isumaqatigiissummut peqataasut kaaviaartitaat tamarmiusut 5 million kr.-init ikinneruppata isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut, niuernermi peqataassutit apeqqutaatinnagit, § 6, imm. 1-imi inerteqqummut ilaassanngimmata.

Kaaviaartitat tamarmiusut naatsorsorneqassapput koncernip kaaviaartitai aallaavigalugit suliffeqarfik koncernip ilagippagu. Koncernip kaaviaartitai koncernip ukiumoortumik kaaviaartitaattut paasineqassapput koncernip suliffeqarfiisa akornanni kaaviaartitat ilanngaatigalugit, tak. imm. 6.

Suliffeqarfik niuerfimmi suliffeqarfinnut allanut assipaluinik isumaqatigiissuteqarsimappat suliffeqarfiit peqataasut kaaviaartitaat tamarmiusut naatsorsuinermi tunngaviussapput.

Brancheforeningit kaaviiaartitaat tassaapput peqatigiiffimmi ilaasortanut tamanut kaaviaartitat tamarmiusut peqatigiiffiup nammineq kaaviaartitai ilanngullugit.

Suliffeqarfiup nalorniguniuk isumaqatigiissut, suliffeqarfiit akornanni imaluunnit periutsini ataqatigiissuni akuersissutit § 6-imi inerteqqut pillugu aalajangersakkanut ilaatitaannginnissamut piumasaasunik eqqortitsisuunersut, Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisortatigoortuunngitsumik oqaaseqaqqullugu qinnuigisinnaavaa.

Kisianni § 7, imm. 1, nr. 1-3-mi annikitsunut killissatut atuuffissaat § 7, imm. 2-mi killilerneqarpoq taassuma nr. 1-imi 2-milu imarimmagit akit isumaqatigiillunilu neqeroorutit sanileriissillugit assigiit qummullu killileriigaanngitsut pillugit ("hardcore" pillugu aalajangersakkani) unammilleqatigiinnertigut inatsisini aalajangersakkat.

Imm. 2-mut

§ 7, imm. 2, nr. 1 malillugu imm. 1, nr. 1-3-mi ilaatitaanngitsut atuupput suliffeqarfiit suliffeqarfiilluunniit kattuttut isumaqatigiissutaanni, ataatsimut aaqqissuussaanni, imaluunniit nioqqutissat sullissinerillu tunineranni tuneqqinneqarneranniluunniit akit, iluanaarutit assigisaallu aalajangikkanut. Akititigut pituttuinerit nalinginnaasumik isumaqatigiissutitut isigineqartarput aallaqqaatitut inerteqqutaasut, ilaanngitsoortitaanissamut pissutsit immikkut ittut naammassineqarsimanngippata ("hardcore"-imi). § 6, imm. 1, nr. 1-p kingunereerppaa pisiat tunisallu akiisa aalajangersarnerat inerteqqutaammata. Inerteqqut taanna isumaqatigiissutinut sanimut isigalugit assigiissunut qummulluunnit killileriigaanngitsunut atuuppoq suliffeqarfiup niuernermi peqataassutai kaaviiaartitaalu apeqqutaatinnagit. Ilanngullugu § 6, imm. 2, nr. 7-imi takuneqarsinnaavoq tuniseqqittarnermut akit pituttuutaasumik aalajangerneqarnerat imaluunniit niueqat ataaseq arlallilluunniit akissatut inassutaasunik saneqqusseqqunagit arlaatigut inassuteqarfiginissaat inerteqqutaasoq.

Tassalu inerteqqummi ilaavoq nalunaarut sunaluunniit pineqarpat kaaviaartitaqarfiup tulliuttup akit iluanaarutilluunniit minnerpaaffissaat malissagai, nalunaarut allaganngugaagaluarpalluunniit, tamatumani ilanngullugu akit allassimaffii, naqissusiineq imaluunniit akip poortuutaata ilisarnaasigaanera, pilerisaarutini (annoncer) reklaminilu, imaluunniit oqaasiinnakkut, tamatumani ilanngullugit tunisisup sinniisaa aqqutigalugu nioqqutissalluunniit tunniunnerani nalunaarutit. Nalunaarutit nalinginnaasumik kaaviaartitaqarfimmut tullermut sammisut aamma suliffeqarfinnut ataasiakkaanut nalunaarutit inerteqqummi ilaapput.

Suliffeqarfiit unammilleqatigiinnermik killiliisunik isumaqatigiissuteqartut, soorlu akinut tunngasut pillugit, inerteqqummut naliginnaasumut ilaatitaajumanatik qinnuteqarsinnaapput, tak. inatsimmi § 8. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ilaanngitsoortitsisinnaavoq suliffeqarfiit uppernarsarsinnaappassuk isumaqatigiissummi § 8, imm. 1-imi piumasaasut tamarmik naammassineqartut.

Annikitsut pillugit malittarisassat atuuttuassapput suliffeqarfiit minnerusut akunnerminni peqatigiilluni pilerisaarineq, peqatigiilluni siammaasarneq isumaqatigiissutillu assipalui pillugit isumaqatigiissutinut, isumaqatigiissutit akinut tunngasut ataqatigiiaarnerannik imaqanngippata.

§ 7, imm. 1, nr. 1-3 pillugu aalajangersakkat atuuffissaat aamma imm. 2, nr. 2-mi suleqatigiilluni neqerooruteqartarneq pillugu killeqartumik atuupput ("hardcore" pillugu aalajangersakkani), tamannalu suliffinnut tamanut illuliortiternermut sanaartornermullu taamaallaat suliariumannittussiuussisarneq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 4-mi immikkut inerteqqummut ilaapput.

Imm. 2, nr. 2 malillugu imm. 1-imi ilaanngitsoortitsinerit atuutinngillat suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit isumaqatigiissutit assigisaallu aqqutigalugit piviusunngortitsinerinut imaluunniit neqeroorutit sioqqutsisumik aqulerniarsarippatigit, neqeqoorutinut piumasaasut ammarpatigit ammarniarsarippatigilluunniit, neqeroorutit kinguartippatigit kinguartinniarsarippagilluunniit, neqeroorutit siusinaartumik nalunaarutiginerannut pisussaatippata imalluunniit neqerooruteqarneq sioqqullugu allatigut suleqatigiinnissamik pisussaatippata.

Tassalu suleqatiilluni neqerooruteqartarnerup inerteqqutaanera unammilleqatigiinneq pillugu inatsisimmi § 6, imm. 1-ip kinguneraa. Isumaqatigiilluni neqerooruteqartarnerit uummaarissumik unammilleqatigiineq pillugu tunngavisunut tunngaviorpiartunut akerliummata naapertuunnerpaatut isigineqarsimavoq § 7, imm. 2, nr. 2-mi aalajangersagaq ersarissoq ilanngutissallugu, taanna malillugu isumaqatigiillutik niuertut taamaattut § 7, imm. 1-imi annikitsut killissaannik iluaquteqarsinnaajunnaarsillugit.

Neqeroorutit ataatsimut aaqqissugaanerata kingunerigajussinnaavaa neqeroorutit qaffasinnerpaat appartinneqarnerat pisiniartoq neqeroorutit aningaasartaannik assigiinngisitaarpallaanik tunineqaqqunagu. Taamatut akit assigiinngippallaarnerata peerneqarnera neqerooruteqartut ilaannut "akisuallaartutut" isigineqartunut illersuutaavoq, kingusinnerusukkut soorlu nerriviup ataatigut isumaqatigiissuteqarnertigut isumaqatigiissuteqarnissamut sioqqutsisumik mattussaaratarsinaanermut. Akerlianik neqerooruteqartut ilaat ataaseq salliutinneqarpat peqataasut sinnerisa inaarutaasumik neqeroorutimik aningaasartaat qaffassinnaavaat, taamaalilluni neqeroorutit pisiniartumut tunniunneqartut akiisa assigiinngissutaat neqerooruteqartunut salliutinneqartunut iluaqutaassalluni. Taakkunani tamani aqqissuusseriaaseq pisisartup naqisimaneqarani toqqaasinnaaneranut sunniuteqassaaq toqqaanermullu tunngavii nikisissallugit. Neqerooruteqarnermi aningaasat ataatsimut aaqqissuussat naatsorsuutigeriikkalluunniit pisiniartoq akit qaffasissusiat pillugu eqqunngitsunik paasitissavaa aammalu niuerfimmi neqerooruteqarnermilu pissusiviusunik puullaaqinartunik paasissutississallugu, eqqunngitsumik paasinnitsitaaneq siunissami suliariumannittussarsiuusisarnermut neeriviulluunniit ataatigut neqeroorummi akinut sunniuteqarsinnaalluni. Taamatut neqerooruteqartut akornanni inerteqqutaasumik ataatsimoortumik aaqqissuussinermut aamma ilaasinnaapput akit akillu ilaasa pinerat piinnarnagu niuernermi piumasaasut allat, soorlu suliaq inerlugu tunniussinissamut piffissarititaasut neqeeroorummi taaneqartut.

Siunnersuutip kinguneraa neqeroorutit ataatsimut aaqqissornerannik isumaqatigiissut sunaluunniit inerteqqutaammat, aammali isumaqatigiissummut peqataasut ataasiakkaarlutik inatsimmi § 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortitaanissamik qinnuteqarsinnaanerat mattunneqanngilaq.

Suliariumannittussiuussisarneq pillugu inatsit illuliortiternermut sanaartornermullu immikkut inatsisitut (lex specialis) isigisariaqarpoq. Tamatuma kinguneraa suliarinnittussarsiuussisarneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu illuliortiternermut sanaartornermullu atuummat. Unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi § 8, imm. 1 malillugu, neqeroorutit assigisaallu ataatsimut aaqqissugaanerannut ilaanngitsoortinneqarnissaata kingunerisaanik illuliortiternerup sanaartornermullu inatsisit atuuttut allanngortinneqanngillat.

Imm. 3-mut

§ 7, imm. 3-mi siunertaavoq qulakkeerumallugu § 6, imm. 1-imi inerteqqut pillugu aalajangersakkap saneqqutaarneqannginnissaa § 7, imm. 1, nr. 1-3-mi annikitsunut killissat atorlugit, aammalu ajornassanani isumaqatigiissutit pissuseqatai katillutik unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik kingunillit eqqornissaat. "Isumaqatigiissutit pissuseqatai"-nik oqarneq imatut paasineqassanngilaq isumaqatigiissutit assigiilluinnassasut. Naammassaaq uppernarsassallugu isumaqatigiissutit ataqatigiissut sanilliunneqarsinnaasumik unammilleqatigiinnermik killiliinermik sunniuteqarnerat.

Imm. 4-mut

Isumaqatigiissut unammilleqatigiit unammilleqatigiinngitsulluunniit akornanni isumaqatigiissutaanersoq sunaassusersiuminaappat imm. 4 malillugu nalimut killissarititaq 10 procent atuuppoq.

Imm. 5-imut

Imm. 5 malillugu imm. 1-imi ilaanngitsoortitsinerit atuupputtaaq nr. 1 aamma 2-mi niuernermi peqataassutit killissartitat 10 procentit aamma 15 procentit ukiuini tulleriinni marlunni 2 procentpointit sinnerlugit qaangersimanngippatigit.

Imm. 6-imut

§ 7, imm. 6 malillugu Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu imm. 1, nr. 3 malillugu kaaviaartitat naatsorsornerat pillugu sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaavoq kiisalu imm. 1, nr. 1-2-mi, tak. imm. 5, niuernermi peqataassutinik qaangiinerit annikitsut ilaatinneqannginnissaannut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaalluni.

§ 8-mut

Imm. 1-imut

§ 8, imm. 1-imi § 6, imm. 1-imi inerteqqummut ilanngitsoortitaanissamut piumasaasut sukumiinerusut aalajangersagaapput. § 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortitaasinnaanermut piumasaavoq isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq ima pitsaatigisumik sunniuteqartut akuerisariaqarlutik, naak unammilleqatigiinnermik killiliisoq § 6, imm. 1-imut ilaagaluartoq. Ilaanngitsoortitaaneq aamma inatsisip suliffeqarfinnut atuisartunullu iluaqutaasumik inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaasuunnerata siuarsarnissaanut inatsisip nalinginnaasumik anguniagaanut naapertuutissaaq.

§ 8, imm. 1 malillugu imm. 2 malillugu ilaanngitsoortitaaneq taamaallaat anguneqarsinnaavoq peqataasut isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq ilaanngitsoortitaanissaq qinnutigalugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigisimappatigit. Nalunarutiginninnerup kinguneraattaaq pissutsit nalunaarutigineqartut nalunaarutigineqarnerminniit pillaatissiissutaasinnaajunnaarnerat. Kisianni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpat ilaanngitsoortitsisoqarsinnaanngitsoq pillarneqarsinnaaneq atuuteqqilissaaq, tak. § 29, imm. 2.

Aallaqqaatitut peqataasut namminneq isumagissavaat paasissutissanik naammatunik pissarsinissaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangersinnaaniassammagu § 8, imm. 1-imi piumasaasut naammassineqarsimanersut ilaanngitsoortitsinissaq akuerissaguniuk. Aammali Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineerluni paasissutissat annertunerusut peqataasunit kalluarneqartunit pissarsiarisinnaavai, tak. § 21.

Imm. 1 malillugu piumasaasut naammassineqarsorineqarpata Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisussaavoq isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq ilaanngitsoortinnissaannut aalajangiiffigissallugit.

Isumaqatigiissut § 6, imm. 1-imut akerliusoq § 6, imm. 5 malillugu atorsinnaanngilaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq § 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortitsinissamik aalajangiitinnagu. Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliaq aalajangiippat isumaqatigiissut § 6, imm.1-imi inerteqqummut ilaatinngitsoortinneqarsinnaasoq isumaqatigiissut nalunaarutigineqarnerminiit atorsinnaalissaaq.

Ilaanngitsoortinneqarnissaq angussagaanni isumaqatigiissutit, akuersissutit imaluunniit periuseq ataqatigiissoq § 8, imm. 1, nr. 1 aamma 2 malillugit unammilleqatigiinnermik killiliisut nioqqutissiornermut aamma siammaasarnermut tunngatillugu imaluunniit teknikkikkut aamma aningaasatigut ineriartornerup siuarsarneranut tunngatillugu, taaneqartartut piumasat allat pitsaasut pitsaaqutinik kinguneqassapput, tamatumalu peqatigisaanik qulakkeerneqassalluni atuisartut naammaginartumik pitsaaqutinik taakkuninnga pissarseqataanissaat, taaneqartartut piumasaasut pitsaasut pinngitsuugassaanngitsut.

Aamma § 8, imm. 1, nr. 3 aamma 4-mi takuneqarsinnaavoq isumaqatigiissutit, akuersissutit imaluunniit periuseq ataqatigiissoq isumaqatigiissummi peqataasut pisariaqanngitsumik unammilleqatigiinnikkut killilersussanngikkaat, aammalu suliffeqarfiit nioqqutissat pineqartut pingaarutillit ilai pillugit unammilleqatigiinnermut mattutissanagit, taaneqartoq piumasat pitsaanngitsut allanngorsinnaasullu.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ilaatigut missingiisinnaavoq nalilersorlugu § 8, imm. 1-imi piumasaasut naammassineqarsimanersut.

§ 8, imm. 1, nr. 1 malillugu ilaanngitsoortitaanissap angunissaanut piumasaavoq isumaqatigiissutit, akuersissutit imaluunniit periutsit ataqatigiissut unammilleqatigiinnermik killiliisut nioqqutissiornerup siammaasarnerulluunniit nukittorsarneranut imaluunniit teknikkikkut aningaasatigullu ineriartornerup siuarsarneranut iluaqutaassasut.

Pitsaassutsip nalilerneqarnerani ingerlatsinikkut aningaasaqarnerup pitsaassusia kisimi naatsorsuutigineqassanngilaq, aammali inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaassusia ilaassalluni. § 1-imi anguniakkamut aalajangersagaq malillugu inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaassusia pingaarnerutinneqassaaq. Nalunaaruteqarnermi ersarissumik takuneqarsinnaassaaq qanoq iliorluni isumaqatigiissut, akuersissut imaluunnit periuseq ataqatigiissoq nioqqutissiornerup siammaasarnerulluunniit imaluunniit teknikkikkut aningaasatigullu ineriartorneranut ikiuutaasinnaassanersoq. Aamma pineqassapput isumaqatigiissutit il.il. avatangiisitigut ineriartornermik siuarsaasut, soorlu avatangiisitigut teknologip nutaap ineriartortinneratigut, avatangiisit ataannarnissaannut aaqissuussinertigut assigisaasigullu.

Immikkut ilisimasaqarnissamik isumaqatigiissutit nioqqutissiornerup siammaasarnerullu pitsaanerulernerat kingunerisinnaavaat soorlu annertuumik ingerlatsinerit atorluarunikkit, nioqqutissiornermi aningaasartuutit millisinneqarpata imaluunniit nioqqutissat neqeroorutigineqartut assigiinngisitaarnerusut imaluunniit pitsaassuseq qaffasinnerusoq kingunerigunikku. Pisinermut immikkut isumaqatigiissutit tunisinermi isumannaatsuuneq uneqattaartarnerlu pitsanngortissinnaavaat taamalu nioqqutissiornerup pilersaarusiornera. Aamma kisimiilluni nioqquteqarnissamik isumaqatigiissutit siammaasarneq pitsaanerulersissinnaavaat kisimiilluni nioqquteqartup pilerisaarinermini tunisinerit aalajangersimasut sammineruppagit. Kiisalu immikut siammaariaatsit kingunerisinnaavaat atuisartunik sullissinerup pitsaanerulernera.

Ataatsimoortumik ilisimatusarneq ineriartortitsinerlu pillugit isumaqatigiissutit imaluunniit teknologip nutaap atornissaanut akuersissutit pillugit isumaqatigiissutit, patentit ilisimaqassuserlu pillugit isumaqatigiissutit, teknologiikkut ineriartorneq siuarsarsinnaavaat. Aamma naammassisaqarsinnaavallarneq aaqqissugaanermik patsisilik annikillisarlugu ikilisaanerlu pillugit peqatigiilluni isumaqatigiissutit aningaasatigut ineriartortitsineq siuarsarsinnaavaat. Ilaanngitsoortitaanissamulli piumasaavoq suliffeqarfiit pissutsit immikkut ittut patsisigalugit naammassisaqarsinnaassutsip pisariaqartumik naleqqussarnera namminneerlutik naammassisinnaasssanngikkaat. Assersuutigalugu aningaasaliissutit siuarsanerata imaluunniit avatangiisinut teknologip atugaanerata inuiaqatigiit aningaasaqarnerata pitsaassusianiit isigalugu pisuussutit pitsaasumik atorneqarnerannut tunngatillugu avatangiisilluunniit ajoquserneqarnerata annikillinissaanut tunngatillugu kingunerisinnaavaa isumaqatigiissutit anguniakkat taakkua angusinnaanissaannut pisariaqartut ilaanngitsoortinneqarnerat. Ilaanngitsoortitsioqarsinnaanngilarli pineqarpat isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq unammilleqatigiinnerup killilernissaanik siunertaqartoq, naak peqataasut isumaqatigiissutit il.il. avatangiisit illersugaanerat innersuussutigalugu patsisilersorniaraluaraat.

§ 8, imm. 1, nr. 2. Atuisartunik oqarneq silittumik paasineqassaaq. Eqqarsaatigineqaannagillat naggataatigut atuisartut, aammali siammaasarnermi akornanniittut.

Atuisartunut iluaqutaasinnaapput aningaasartuutit ikilinertat, siammaanerup pitsaanerulernera, avatangiisit pitsaanerulernerat imaluunniit sullissinerup pitsaanerulernera. Aamma pitsaassutip qaffasinnerulernera atuisartunut iluaqutaasinnaavoq, akit allanngunngitsut allaalli milliartortut anguneqarsinnaappata.

Branchit ilaannut unammilleqatigiinnermut iluaqutaalluarsinaapput nioqqutissiorfiit angisuut, nuna tamakkerlugu siammarsaasarneq assigisaalu. Suliffeqarfiit minnerusut marluk arlallilluunniit niuerfimmi suliffeqarfinnut anginerusunut unammillersinnaanerumallutik suleqatigiikkusuppata tamatumuunalu branchimi pineqartumi unammilleqatigiinneq pitsaassuserlu qaffappata imm.1, nr. 1-imi 2-milu piumasaasut naammassineqartutut isigisariaqarput. Kisianni imm. 1, nr. 3 aamma 4 malillugit piumasaasut sunniutinut pitsaasunut isumaqatigiissutit siammaanikkut nioqqutissiornikkullu pitsaassuanut nukittorsaataasut atuisartunullu iluaqutaasut naleqqussarneqartariaqarput.

Nalinginnaasumik maannarpiaq siunissamiluunnit unammilleqatigiinnikkut naqitsineq pingaaruteqarluinnartussaavoq isumaqatigiissutini, akuersissutini imaluunniit periutsini ataqatigiissuni pitsaaqutit atuisartunut iluaqutaanissaannut, tassami isumaqatigiissummi peqataasut niuerfimmi pineqartumi sakkortuumik unammillertoqarnerani pinngitsaalineqarsinnaammata pitsaaqutit, soorlu aningaasartuutit annikillinerat, atuisunut iluaqutissanngortissallugu akit appasinnerulerneratigut. Taamaattumik unammilleqatigiinnerup killilerneqarnerata atuisartunut pitsaaqutinik kinguneqassanersoq naliliiffiginerani ilaalluinnarpoq, maannarpiaq siunissamiluunniit unammilleqaatigiinnerup naammattup nalilernernissaa, tak. nr. 4-mi tamatumunnga piumasaasoq.

§ 8 , imm.1, nr. 3. Unammilleqatigiinnermik killiliisut pisariaqartut kisimik § 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortinneqarsinnaapput. Tamatuma kinguneraa piumasarineqarmat isumaqatigiissummi peqataasut anguniakkat assigiit angusinnaanngikkaat annikinnerusumik akuliuttumik aaqqissuussinertigut, proportionalprincippet malillugu. Tassalu naammanngilaq unammilleqatigiinnermik killiliisut nr. 1 malilugu pitsaaqutinik kinguneqarnissaat, killiliissutilli aamma pisariaqartutut isigineqarsinnaassapput isumaqatigiissut imaluunniit suliffeqarfiit immini taakkuninnga iluaqutissartaqassappata.

Attikkutigiisaarinermi periutsiq (proportionalitetsprincippip) atorneqarnerata kingunerisinnaavaa ilaanngitsoortitaanissaq itigartinneqartoq imaluunniit isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq arlalitsigut allanngortittariaqartut unammileqatigiinermut killiliissutit isumaqatigiissutip anguniagaata pisariaqartiligaanit anneruppata. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq naammassisaqarsinnaassutsip annikillinera pillugu isumaqatigiissutit peqatigiilluni akinik aalajangersakkanik nioqqutissiornerulluunniit killilersornera pillugu aalajangersakkanik imaqaqqusaanngimmata.

§ 8, imm. 1, nr. 4. Piumasaasoq kingulleq malillugu unammilleqatigiinnerup minnerpaaffeqarnissaa attatiinnassallugu pisariaqarpoq. Isumaqatigiissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup unammilleqatigiinneq nungutissaneraat pillugu naliliinermi naatsorsuutigisariaqarput isumaqatigiissummi peqataasut akornanni unammilleqatigiinneq qanoq atsigisoq sinnerutissanersoq, aammalu niuerfimmi suliffeqarfiit allat unammillersinnaanerat. Isumaqatigiissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup kingunerissappagu isumaqatigiissummi peqataasut akunnerminni unammilleqatigiinnerat pingaarnerusutigut peerneqassasoq, ilaanngitsoortitaaneq taamaallaat akuerineqarsinnaavoq niuerfimmi sulifeqarfinnit allaniit unammillernermi naqitsineq annertooq ilimagineqarsinnaappat. Akerlianik isumaqatigiissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup isumaqatigiissummi peqataasut akornanni unammilleqatigiinneq annikitsuinnarmik killilerpagu, niuerfimmi annertuumik peqataassuteqarneq immini ilaatitaannginnissamut akornutaassangilaq. Pissusilersornerup unammilleqatigiinnermik killiliisup peqataassuteqaleriartornera ilutigalugu ajornarsiartuinnassaaq isumaqatigiissummi peqataasut tunngavimmik tamatuminnga naammassinnissaat taamalu § 8, imm. 1 malillugu tunngaviusunik atunngitsoortitsisoqassalluni.

§ 8, imm. 1 malillugu ilaanngitsoortitsisoqassappat isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqarsimassaaq, tak. § 8, imm. 2.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani atuuttumi § 5-imi isumaqatigiissutit akuersissutillu unammilleqatigiinnermik killiliisut nalunaarutigineqartarnerat pillugu aalajangersagaqarpoq. Kisianni unammilleqatigiinneq pillugu inatsit atuuttoq malillugu nalunaartussaatitaaneq allamik aallaaveqarpoq, tassalu paasinartuutitsinissaq, inatsimmullu siunnersuummi § 8, imm. 2-mi nalunaartussaanermit allaasumik anguniagaqarluni.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu taamaallaat isumaqatigiissutit, akuersissutit niuernermi pissutsinut salliullutik sunniutillit nalunaarutigineqaqqusaapput, kisianni inatsimmut siunnersuummi § 8, imm. 2-mi, § 6, imm. 1 ilanngullugu, isumaqatigiissut, akuersissut imaluunnit periuseq ataqatigiissoq sunaluunniit unammilleqatigiinnermik killiliisoq amerlassusissamut tunngaviusunik inatsimmut siunnersuummi § 7, imm. 1-imi aalajangikkanik naammassinninngitsoq ilaalluni. Aamma assigiinngissutaavoq unamilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani atuuttumi § 5 malillugu pineqarmat nalunaartussaatitaanerpiaq pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaasoq, kisianni inatsimmut siunnersuummi § 8, imm. 2 malillugu immini pisussaaffiunngilaq, § 6, imm. 1-imi inerteqqummut nalinginnaasumut ataasiakkaarluni ilaanngitsoortinneqarnissap angunissaanut piumasaalluni.

Imm. 2-mut

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nalunaaruteqarnermut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaavoq, tamatumani ilanngullugu nalunaarnermut immersugassat immikkut ittut atorneqarnissaat, tak. imm. 2.

Imm. 3-mut

§ 8, imm. 3 malillugu ilaanngitsoortitsinissaq § 8, imm. 1 malillugu qaquguminngaanniit ilaanngitsoortitsinissaq atuutissanersoq allassimassaaq. Ilaanngitsoortitsinissaq aatsaat piffissami nalunaarutigineqarfianit atuutilissaaq. Nalunaartoqareerneraatigut akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq allannguuteqartinneqarsimappata Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaanngitsoortitsinermut pingaartissimasaanik ilaanngitsoortitaaneq aatsaat atorsinnaalissaaq isumaqatigiissutip allanngortinneqarneraniit. Isumaqatigiissut il.il. piffissaq nalunaarutiginniffik sioqqullugu atortussanngortinneqarsinnaanngilaq.

Aamma § 8, imm. 3-mi takuneqarsinnaavoq ilaanngitsoortitsineq piumasaqaateqarnikkut nalunaarutigineqarsinnaasoq. Aallaqqaatitut piumasaqaatit suliffeqarfinnut nanertuutaajunnaariartussapput piffissaq ilaanngitsoortitaaffik sivikkilliartortillugu. Piumasaqaatit amerlassusiannut pingaartumik piffissap ilaatitaanngiffiup sivisussusia apeqqutaavoq.

Imm. 4-mut

§ 8, imm. 4-mi takuneqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaanngitsoortitaaneq sivitsorsinnaagaa § 8, imm. 1-imi piumasaasut suli atorpata. Tamatumanili pisariaqarpoq isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periutsip ataqatigiissup nutaamik nalunaarutigineqarnissaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangersinnaassappagu § 8, imm. 1-imi tunngaviusut tamarmik suli atuunnersut, aammalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap piumasaasut ilaanngitsoortitaanermut siusinnerusukkut atasimasut allanngortissinnaavai tamanna pisariaqarpat. § 8, nr. 4 malillugu ilaanngitsoortitaanerup sivitsornerani nalunaarneqassaaq ilaanngitsoortitaaneq qaqugumiit atuunnersoq qanorlu sivisutigisumik atuutissanersoq.

Imm. 5-imut

§ 8, imm. 5. Inatsisitigut isumannaatsuunissamik eqqarsaatit aallaavigalugit naapertuuttutut isigineqarsimavoq § 8-mi utertitsinissamik aalajangersagaq ilanngutissallugu. Ataasiakkaarluni ilaanngitsoortitaanermik aalajangiineq imaluunniit sivitsuineq aqutsinikkut iliuusiuvoq pitsanngorsaataasoq suliffeqarfiup inatsisitigut inissisimaneranut pingaaruteqarluinnartoq. Taamaattumik § 8, imm. 5-imi erseqqissarneqarpoq qaqugu pissutsit immikkut ittut utertitsinermut patsisaasinnaasut atuutissanersut.

Nr. 1 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaanngitsoortitaaneq utertissinnaavaa pissusiviusut aalajangiinermut pingaaruteqartukkut allanngorsimappata. Piumasaasoq taanna pissutsinut ilimagereerneqarsinnaanngitsunut aammalu peqataasut sunniuteqarfigisimanngisaannut tunngavoq.

Pingaaruteqarnermut piumasaasumiippoq pissusiviusut minnerusumik allanngorneri ilaanngitsoortitaanerup utertinneranut patsisaasinnaanngimmata, pingaartumik ilaanngitsoortitsineq piffissamut sivikinnerusumut tunniussaappat. Ilaanngitsoortitaaneq ukiunut arlaqarnerusunut tunniussaappat niuernermilu pissutsit allanngornerisa kingunerippassuk maanna ilaanngitsoortitaaneq unammilleqatigiinnermut annertuumik akornusiilissasoq, utertitsineq pisariaqarsinnaavoq. Kisianni pissusiviusut minnerusumik allanngorneri ilaanngitsoortitaanermut piumasaasut allanngornerannut patsisaasinnaapput, kisianni naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap periarfissaq taanna tunuarsimaartumik aqussagaa. Pissusiviusut allanngornerat patsisigalugu utertitsinissaq pisariaqarsorineqarpat peqataasut periarfissaqartinneqassapput isumaqatigiissummik, akuersissummik imaluunniit periutsimi ataqatigiissumik allanngortitsinissaminnut, taamaalillutik inatsimmut siunnersuummi § 6-imi inerteqqummit eqqorneqaqqunagit.

Nr. 2 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaanngitsoortitaaneq allanngortissinnaavaa utertilluguluunniit isumaqatigiissummi, akuersissummi imaluunniit periutsini ataqatigiissuni peqataasut piumasaasut malinngippatigit. Aqutsinermut inatsisini nalinginnaasuni atsikkutigiisaarineq (proportionalitet) pillugu malittarisassat malillugit piumasaqaatit nalunaarutigineqartut minnerusumik unioqqutinnerisa kingunerissanngilaat ilaanngitsoortitaanerup utertinneqarsinnaanissaa.

Suliffeqarfiit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq eqqunngitsunik puullaaqinartunilluunniit paasissutissippassuk nalinginnaasumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaanngitsoortitaaneq utertissinnaavaa, tak. nr. 3. Taamaattoqarpat aalajangiinermut tunngaviusoq kukkusuusimassaaq, pineqanngippata paasissutissat ilaanngitsoortitsinermut piumasaasut naammassineqarnersut naliliinermut pingaaruteqanngitsut.

Paasissutissat eqqunngitsut puullaaqinartulluunnit suliffeqarfiit Unammilleqatigiinnernut Ataatsimiititaliap atugassaatut pissarsiarisimasaat kisimik aalajangiinerup utertinneranik kinguneqarsinnaapput. Paasissutissat eqqunngitsut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap peqataasuunngitsunit taakkualu sinniisorinngisaannit nammineerluni pissarsiarisimasai pineqarpata

aalangiineq nr. 3 malillugu utertinneqarsinnaanngilaq kisiannili nr. 1 malillugu.

§ 9-mut

§ 9 atorlugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq periarfissinneqarpoq nalunaaruteqartoqareerneratigut paasissutissat pigineqartut tunngavigalugit periuserineqartoq § 6, imm. 1 malillugu inerteqquteqarnermut aalajangersakkanut ilaanngilluinnartoq nalunaarutigissallugu.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliffeqarfimmit nalunaaruteqartoqareerneratigut ajortunut uppernarsaammik (negativattest) imaluunniit ilaanngitsoortitaanissamut saqqummiussisinnaavoq, tassani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangerlugu pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilisimasai malillugit siunnersuummi § 6, imm. 1 malillugu patsisissaqarsorinanngitsoq isumaqatigiissut, aalajangigaq imaluunniit ataqatigiimmik periuseqarneq iliuuseqarfigissallugit, taamaattumillu aamma inatsimmut siunnersuummi § 6, imm. 4 malillugu peqqussuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq.

§ 9 malillugu nalunaaruteqarnermut pisariaqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunnaruteqartoqarnissaa. Piumasarineqarpoq suliffeqarfik imaluunniit suliffeqarfiit kattuteqatigiissut § 9 malillugu nalunaaruteqarsimappata Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisussaasoq aalajangiissalluni. § 9 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaaruteqarnerata kinguneraa akiliisitsisoqarsinnaannginnera, tak. inatsimmut siunnersuummi § 29-imut oqaaseqaatit, tassani takuneqarsinnaalluni § 29, imm. 1-imi akiliisussaatitaanerup kingunerigaa suliffeqarfiit § 9 imaluunniit § 11, imm. 4 malillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaarutaanik tigusaqarsimasut akileeqquneqarsinnaanngitsut. Akuliutinnginnissamik nalunaarutip kinguneraa piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsineq naammassineqarsimasutut isigineqarsinnaanngitsoq.

Suliffeqarfimmiit isigalugu ajortunut uppernarsaammik qinnuteqarnerup pitsaaqutigaa qulaajarneqarsinnaammat, immaqa sioqqutsisumik, inerteqqutip atorneranut piumasaasut pingaarutillit ilumut piunersut. Nalunaarutip Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pituttugaatippaa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinermut tunngavia allanngunngippat, imaluunniit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilisimasimanngisaanik pisoqarpat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpat § 9 malillugu nalunaaruteqartoqarsin-naanngitsoq taava periuserineqartoq pineqartoq § 6-imi inerteqqummut ilaassaaq. Suliffeqarfik § 8 malillugu ilaanngitsoortitaanissaq pillugu nalunaaruteqanngippat akiliisitsisoqarsinnaavoq aammalu isumaqatigiissut atorsinnaajunnaarluni.

Suliffeqarfiup isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq nalunaarutigippagit § 9 malillugu nalunaarummik pissarsinissaq kisiat siunertaralugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineerluni misissorsinnaanngilaa § 8 malillugu ilaanngitsoornissamut piumasaasut piunersut. Nalunaaruteqarnissamut inatsisitigut malittarisassanut tunngatillugu § 8, imm. 2-mut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

§ 10-mut

Imm. 1-imut

§ 10-mi aalajangersarnerqarpoq Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqaammik piniareernermigut immikkut ittunik eqimattakkaanut ilaanngitsoortitsinnaanera, tassanilu isumaqatigiissutit, akuersissutit aamma periutsit ataqatigiissut assigiiaaniittut siunnersuummi § 6, imm. 1 malillugu inerteqqummit ilaanngitsoortinneqassallutik.

Eqimattakkaat ilaanngitsoortinneqarnerannut tunngavilersuutaavoq unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissutit il.il. ilaat inuiaqatigiinnut iluaqutaasinnaammata unammilleqatigiinnermik killiliissutit malitsigisaannik ajoqutaasunut iluaqutaanerullutik.

Isumaqatigiissutit, akuersissutit aamma periutsit ataqatigiissut eqimattakkaarluni ilaanngitsoortitsinissamut nalunaarummi piumasaqaatinut naammassinnittut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassanngillat. Taakkua ingerlaannartumik § 6, imm. 1-imi inerteqqummit ilaanngitsoortinneqassapput. Taamaattorli nammineerluni nalunaaruteqarsinnaaneq mattunneqanngilaq suliffeqarfiit attorneqartut eqimattakkaarluni ilaanngitsoortitsinissap pineqartup annertussusaanut imaluunniit paasineqarnissaanut nalornisigippassuk.

Imm. 2-mut

Isumaqatigiissut il.il. § 8, imm. 1-imi piumasaqaatinut iluaqutaanngitsumik arlalitsigut sunniuteqarsinnaassappat, suliffeqarfiit eqimattakkaanut ilaanngitsoortitsinissamut peqataasut ilaanngitsoornissaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap atorunnaarsissinnaavaa.

§ 11-mut

Imm. 1-imut

§ 11-p ilusilersorneranut isumassarsiorfiusimapput danskit unammilleqatigiineq pillugu inatsisaanni atuuttumi § 11-mi aalajangersakkat. § 11, imm. 1-ip atornerani naatsorsuutigineqarpoq suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit salliullutik inissisimasut tamannalu atornerlunneqartoq. Salliulluni inissisimalerneq § 11, imm. 1-imi inerteqqummut akerliunngilaq.

Inatsisip sumi atuuffissaata kingunerani imm. 1-imi inerteqqut taamaallaat salliulluni inissisimanerup atornerlugaaneranut atorsinnaavoq atornerluineq Kalaallit Nunaanni sunniuteqarpat. Sumi atuuttussaanerata kinguneraa suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni avataanilu inissisimasut inerteqqummit eqqorneqarsinnaanerat.

Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni niuerfimmi, taassumaluunniit ilaani, imaluunniit niuerfimmi Kalaallit Nunaannit annerusumi salliullutik inissisimasut, atornerluisimagunik § 11, imm. 1-imi inerteqqummit eqqorneqarsinnaapput.

Inatsisartut inatsisaanni § 6-imut tunngasut

§ 11, imm. 1-imi inerteqqut suliffeqarfiit salliullutik inissisimasut nammineerlutik pissusilersornerannut tunngavoq. Salliulluni inissisimanermik atornerluineq suliffeqarfiit pituttorsimanngitsut arlallit peqatigiillutik piumassusiannik tunngaveqarpat, soorlu isumaqatigiissut imaluunniit ataatsimoortumik periuseqarneq, nalilersorneqarsinnaavoq § 6, imm. 1-mi isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerat aamma § 11, imm. 1-imi inerteqqut malillugit. Inerteqqutini aalajangersakkat marluusut unioqqutinneqartutut oqaatigineqarpata immikkut uppernarsarniarneqartuassaaq inerteqqutit pillugit aalajangersagaq ataaseq unioqqutinneqarnersoq.

Suliffeqarfimmik paasinnittaaseq

Suliffeqarfimmik paasinnittaaseq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup paasineqarnera naapertorlugu nassuiarneqassaaq inatsimmi § 2, imm. 1-imut oqaaseqaatit malillugit, imatut paasineqarluni aningaasanik ingerlataqarneq sunaluunniit nioqqutissanik sullissinerilluunniit niuerfimmi ingerlanneqartoq.

Salliulluni inissisimanermik paasinnittaaseq

Salliulluni inissisimaneqarpoq suliffeqarfik aningaasatigut piginnaaneqalerpat niuerfimmi pingaaruteqartumi pitsaasumik unammilleqatigiinnerup ataannarnissaa pinngitsoortissinnaalerlugu, tassami suliffeqarfik annertuumik nammineerluni unammillertiminut sullitanullu naggataagullu atuisartunut pissusilersorsinnaammat. Salliulluni inissisimanerup ilaatigut malunnaatigisinnaavaa suliffeqarfiup neqeroorutit killilersinnaagai akillu qafassinnaallugit niuerfimmi pitsaasumik unammilleqatigiinneq qummut akimorlugu aammalu unammillertit peqataasullu nutaat niuerfimmut isersinnaajunnaarsillugit.

Aalajangersagaq atuutissaaq suliffeqarfiup pisisartutut tunisisartutullu salliulluni inissisimanera apeqqutaatinnagu.

Piumasarineqanngilaq suliffeqarfik kisermaassisuussasoq. Akerlianik kisermaassineq, inatsisitigut pisutigullu, immini paasisariaqarpoq unammilleqatigiittoqanngitsoq, taamaammallu suliffeqarfiup salliulluni inisssisimanermut piumasaasut naammassigai.

Aamma suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit peqatigiillutik salliullutik inissisimappata § 11, imm. 1-imi inerteqqut atorneqarsinnaavoq apeqqutaalluni atornerluinermut piumasaasut aamma naammassineqarsimanersut. Peqatigiilluni salliulluni inissisimasoqarsinnaavoq suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit niuerfimmi nammineertuusut aningaasatigut imatut pituttorsimalersinnaallutik niuerfimmi assigiimmik pissusilersorsinnaallutik.

Suliffeqarfiit sullitaminnut unammillertiminnullu sanilliullugu salliullutik inissisimassapput. Peqatigiilluni salliunermi naatsorsuutaavoq niuerfimmi pingaartumi suliffeqarfiit akornanni pitsaasumik unammilleqatigiittoqannginnissaa. Peqatigiilluni salliulluni inissisimasoqanngilaq suliffeqarfiit koncernimut ataatsimut ilaappata taamalu aningaasatigut ataasiullutik.

Salliulluni inissisimanermut piumasaavoq sivisuatsiamik sunniuteqarsimanissaaq. Suliffeqarfik nalinginnaasumik salliusutut isigineqarsinnaavoq naammattumik sivisussusilimmik naammattumik niuerfimmi nukissaqarsimaguni unammilleqatinik sullitanillu isumalluuteqarani ingerlasinnaalluni suliffeqarfiullu taamatut inissisisimanini atorlugu aningaasatigut iluaqutissarsisinnaalerpat. Akerlianik niuerfimmi nutaami isernermut aporfiit annikiffianni annertuumik niuerfimmi peqataaneq salliulluni inissisimanerup uppernarsaatissaatut naammassanngilaq.

25 procentimik inorluguluunniit niuerfimmi peqataassuteqarneq naammassagunanngilaq salliulluni inissisimanerup takutinnissaanut. Taamak killeqartigisumik niuerfimmi peqataassuteqarnikkut suliffeqarfiup niuerfimmi inissisimanini atorlugu pitsaasumik unammilleqatigiinneq qaqutiguinnaq pinngitsoortissinnaavaa. Niuerfimmi 25 aamma 40 procentimik peqataassuteqarneq kisimi naammassagunanngilaq niuerfimmi niuerfinniluuniit pingaartumi salliunerup ersersinnissaanut. Taamaattumik salliulluni inissisisimaneq tunngavissat ilassutaasut atorlugit uppernarsarneqartariaqarpoq. 40 procent sinnerlugu niuernermi peqataassuteqarnikkut ilimagineqarsinnaavoq suliffeqarfiup/suliffeqarfiit niuerfimmi salliullutik inissisimalernissaat. Qanorluunniit pisoqaraluarpat tamanna atuuppoq niuerfimmi peqataassut sivisunerusumik aalajangiusimaneqarsimappata. 50 procentimik sinnerluguluunniit peqataassuteqarneq immini uppernarsaataasinnaavoq salliulluni inissisimanermut. Salliulluni inissisimanermut piumasaavoq sunniuteqarneq sivisuatsiaamik atuussimassasoq. Taamaattumik niuernermi pingaarutilimmik peqataassuteqarallarneq immini salliulluni inissisimanermut uppernarsaatitut naammanngilaq.

Kisianni niuernermi peqataassuteqarneq sunniisut misissugassat amerlasuut ilagiinnarpaat, nalilersorneqarpat suliffeqarfik salliulluni inissisimanersoq. Ilassutitut tunngavissani ilaatigut pingaartinneqartussat ilagissavaat niuerfiup aaqqissugaanera, unammilleqataasut inissisimanerat amerlassusiallu, niuerfimmut pineqartumut iserniarnermut aporfiusut, tamatumani ilanngullugit inatsisilerinikkut allaffissornikkullu aporfiit, suliffeqarfiup teknikkikkut pisinnaasaasa annertussusiat, aningaasaliissutit annertuumik piumasaqarfiusut, qummut killeriigaanngitsumik peqataanerup annertussusia.

Suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup immikkut pisussaafigaa iliuuseqarnermigut unammilleqatigiinnerup pitsaasup equtinneqanngitsullu ajoqusinnginnissaa. Tamanna imatut paasisariaqarpoq ilaatigut suliffeqarfiup salliusup patsisiginiarsinnaanngimmagu ileqqoq assortuussutaasoq niuernermi ilioriaatsit nalinginnaasut ilagiinnaraat. Taamaattoq suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup niuernikkut soqutigisani saassunneqarpata illersorsinnaavai.

Pisortat namminersortulluunniit pilersuinikkut angallassinikkullu suliffeqarfiinut il.il. niuernermi salliullutik inissisimasunut tunngatillugu niuerfimmi nioqqutissianik sullissinernilluunniit neqerooruteqartunut maannarpiaq siunissamiluunniit unammillertunngorsinnaasunut salliulluni inissisimanermik atornerluisoqarsinnaavoq, suliffeqarfiup pineqartup ajornakusoortunngortippagu imaluunniit akornuserpagu sullissinermik pisarisariaqartumik neqeroortut allat pilersuinermut angallassinermulluunniit suliffeqarfiit attaveqarnerat ilanngullugit. Allat taakkua tassaasinnaapput sullissinernik neqerooruteqareersut nutaamilluunniit neqerooruteqartut niuerfimmullu iserusuttut.

Niuerfik pingaarneq

Siunnersuummi § 5, imm. 1-imi takuneqarsinnaasutut suliffeqarfiup salliusutut inisssismanerata misissugaanerani ilaasariaqarput pisiumasut tapiiffineqarnerat, neqeroortut tapiiffineqarnerat unammillersinnassullu misissorneqarnerat ilaasariaqarput. Tamatumunnga ilaanngilaq salliulluni inissisimanerup nalilerneqarnerani tunngavissat allat ilanngunneqarsinnaannginnerat.

Salliulluni inissisamasoqarnersoq nalilersinnaajumallugu niuerfik pingaarneq sumut killeqarnersoq aalajangertariaqarpoq. Niuerfiup pingaartup sumut killilernerata siunertaraa unammilleqatigiinner-mik killiliisut suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit naammattoortagaasa sunaassuserserpiarnissaat, imaluunniit allatut oqaatigalugu misissorumallugu pisisartut allanik pilersuisoqarnersut, nunap immikkoortuani nioqqutissiatigulluunniit.

Niuerfiup pingaartup sumut killilernerata assigaa isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut nalilerneqarnerat. Siunnersuummi § 5, imm. 1-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Imm. 2-mut

§ 11, imm. 2-mi atornerluinermut assersuutit arlallit erseqqissarneqarput. Nr. 1-4-mi nalunaarsuineq tamakkiisuunngilaq assersuusiorfiinnaallunili. Assersuutit ilitsersuutitut pissusiugajuttunut takussutissaapput § 11, imm. 1 malillugu atornerluinernut.

§ 11, imm. 2, nr. 1-imi ilaasut ilagaat atornerluineq, tassani akit qaffasippallaat aalajangerneqarnerat nioqqutissat sullissinerillu piumaneqarnerannut ajoqutaasumik. Kisianni immikkuualuttulersorlugu uppernarsartariaqarpoq akit qaffasippallaat aalajangerneqarsinnaannerat. Tamanna pisinnaavoq nioqqutissap pineqartup tunineqarnermini akiata nioqqutissiarineqarnermini akianut sanilliunneratigut taamalu iluanaarutissap aalajangerneratigut. Tamanna tunngavigalugu nalilerneqarsinnaavoq aningaasartuutaasoqiviit tunisinermilu akigitinniarneqartut imminnut naapertuutinnginnersut. Taamaattoqarsimappat misissortariaqarpoq akeq immini pinngitsaaliissutaanersoq imaluunniit nioqqutissanut unammillertunut sanilliullugu naapertuutinnginnersoq. Periutsit allat atorneqarsinnaapput qaqugu nioqqutissanut sullissinernulluunniit akit naapertuutinnginnerannut tunngavisatut.

Unammilleqatigiiffimmi eqeersimaartumi akit pilersinneqarsinnaasut naliliinermi tunngaviussapput.

Siunnersuutip kingunerissavaa nioqqutissat ataasiakkaat naatsorsorneqartarnerat aallaaviujuassammat. Tamanna imatut paasineqassaaq aningaasartuutit nioqqutissianut ataasiakkaanut ilaasut naatsorsorneqarneranni misissueqqissaarnermut aningaasartuutaasoqeqariaatsip misissoqqissaarnissaa. Suliffeqarfik amerlanerusunik sullissippat nioqqutissiorpalluunniit nioqqutissianut ataasiakkaanut tamanut naatsorsuusiortoqassaaq.

Suliffeqarfimmi teknikkikkut niuernikkullu naapertuuttumik ingerlaneqartumi niuernermut pissutsit tunngavigalugit nalilerneqassaaq. Naatsorsueriaatsimi nalilersuinermut tunngaviit branchimi suliffeqarfimmiluunniit atugaasut aallaaviussapput. Tamatuma nalinginnaasumik kingunerissavaa akerpiaat tunngavigineqarnerisa atorneqarnissaat. Pingaarneq tassaavoq piffissami nalilerneqartumi tamarmi tunngavigisap taassuma atorneqarnera.

Nioqqutissat ataasiakkaarlugit naatsorsueriaaseq saneqqunneqarsinnaavoq pissutsit pingaarutillit, tamatumani ilanngullugit ilisimatusarnermut nioqqutissiornerillu ineriartortitsiviulluartut malillugit tamanna pisariaqarsorinarpat.

Pisinermi tunisinermilu akit ingasannersut nalilerniarneranni aalajangertariaqarpoq annertussutsimut sivisussutsimullu tungatillugu akeq iluanaarutissarlu niuerfimmi uummaarissumik unammilleqatigiiffiusumi anguneqarsinnaagaluamit anneruneruppata. Akit iluanaarutissallu aalajangernerat pisariaqarpoq niuerfimmi unammilleqatigiiffiusumi qanoq innissaraluata nalilerneratigut. Isertitap naapertuuttup nalilernerani niuernermi pissutsit aallaaviusariaqarput. Suliffeqarfiup ammasumik akinik pilersitsinerup unammilleqatigiinnerullu ataaniittup akip qaffasissusia aalajangersimasoq attatiinnarsinnaappagu akeq naapertuutinngitsuunavianngilaq.

Akit appasissut pitsaassuseq sullissinerlu ilanngullugit unammilleqatigiinnermi uuttuutaagajuttarput suliffeqarfiit niuernermi peqataassutinik pissarsiniarnerminni atortagaat. Tunngaviusumik isigalugu sakkortuumik akitigut unammilleqatigiinneq inuiaqatigiinnut kissaatiginartuuvoq, akillu appasinnerungaatsiartut annertuumik ingerlatsinerup annertuumik aningaasartuutitigut pitsaassusiata inernerippagu tamanna unammilleqatigiinnikkut akuersaarnartuinnaanngilaq, kisiannili pitsaassutsikkut anginaakkamut unammilleqatigiinneq pillugu inatsisiliornermut tamarmut tunngaviusumut naapertuutivissuulluni.

Suliffeqarfiulli salliulluni inissisimasup niuerfimmi salliulluni inissisimanini atornerlussinnaavaa sivisuatsiaamik akit appasippallaat atorunigit, taaneqartartoq akitigut toqutsiniutit (predatory pricing), unammillertut sanngiinnerusut sivisunerusumik appasissunik akeqartitseriarsinnaanngitsut inangernissaat siunertaralugu. Kisiannni akit appasippallaarsinnaannerannut tungaviussaaq annertuumik ingerlatap pitsaassusia akip appasinneranut patsisaanngitsoq, taamaallaalli akissaqassuseq patsisaalluni. Taamaappammi malunnarsissaaq unammillertut niuerfimmit tunuartitaaniariarpata suliffeqarfiup akit qaffannissaat siunertarigaa.

Aalajangersakkamut aamma ilaavoq atornerluineq imatut pissuseqarpat, suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup piumasaralugu isertitaqarfimmut tullermut tuniseqqinnermi akit iluanaarutilluunniit minnerpaaffissaat malinneqassasut. Inerteqqummi ilaapput aalajangersakkat nalinginnaasumik kaaviiartitaqarfimmut tulliusumut sammisut aamma aalajangersakkat aalajangersimasut suliffeqarfinnut ataasiakkaanut tunngasut. § 11, imm. 2, nr. 2-mut ilaavoq tunisiumannginneq, tassa suliffeqarfik assersuutigalugu pisisartunut tunisiumanngitsoq suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup piumasat aalajangigai naammassineqanngippata.

Tunisiumannginnermut aallaaviuvoq tunisisartup nammineq aalajangersinnaagaa kikkut niueqatigiumanerlugit. Taamaattumik naammagittaalliortup inuussutissarsiornikkut pisinissamut soqutigisai tunisisartup nammineeerluni niueqatissaminik toqqaanissamik piumasaanut sanilliullugit oqimaalutarneqassapput. Tunngaviuvortaaq unammilleqatigiinnermik killiliineqartoq ajortumik kingunilimmik ajortumilluunniit kinguneqarsinnaasumik.

Taamatut oqimaalutaanerit kinguneraat tunisisartoq aallaqqaatitut tunisiumanngissinnaanngitsoq imaassimappat:

1) tunitsivigineqarsinnaaneq tunitsivigeqqusumut annertuumik pingaaruteqartoq,

2) tunisisartoq niuerfimmi salliulluni inissisimasoq, aamma

3) tunisisartoq tunisiumannginnerminut, aalajaatsumik aqunneqartumut arlaannut atanngitsumik, suliamut tunngasumik naapertuuttumillu patsisilersuuteqanngippat.

§ 11, imm. 2, nr. 3-mi soorlu ilaavoq atornerluineq imatut pissusilik, suliffeqarfik nioqqutissanik sullissinernillu pisisartuminut akikilliliiissutinik bonusinillu neqerooruteqarluni pisisartunut pissutsit taamaaqatai amerlassutsillu taamaaqatai atorlugit pisisartunut atuutinngitsumik.

Malittarisatut pingaarnertut akikilliisarnerit bonusiliisarnerillu aningaasartuutaasoqinik patsisillit, tassa akikilliinerit aningaasartuutitigut sipaakkanik patsisillit, akinut unammilleqatigiinnermullu ajoqutaasunik kinguneqartartutut isigineqanngillat. Akerlianik unammilleqatigiinneq pitsaasoq siuarsarsinnaavaat arlaannaannulluunniit atanngitsunik naapertuuttunillu tunngaveqarunik pisisartunillu ilisimaneqarlutik.

Akikilleriaatsit bonusileriaatsillu piserusussutsimik tunngavillit aamma tunisaqarusunnermik patsisillit, tassa akikilliinerit taamaallaat tunisaqarnissamik tunngavillit, soorlu akikilliinerit upperineqarnermik tunngavillit, akerlianik suliffeqarfiit akornanni unammilleqatigiinneq taamalu niuerfimmut iserneq pitsaassutsimut aaqqissugaanikkullu naleqqussarnermut ajoqusiisumik sunnersinnaavaat. Taamaannerussaaq niuerfinni uummaarissumik unammilleqatigiinnerup annikiffiini, ilaatigut patsisaallutik suliffeqarfiit unammilleqatigiinnermut piumasaasunut salliullutik sunniutillit.

Suli sakkortusaataanerussaaq akikilliineq bonusilu pillugit isumaqatigiissummut ilaappat, taaneqartartoq engelsk klausul-imik taamaalilluni suliffeqarfik salliulluni inissisimasoq pisisartuminiit suliffeqarfiit unammillertut neqeroorutaannik orniginarnerpaanik ilisimatinneqaqqissaarluni akit unammillertut neqeroorutaasa akii appasinnerpaat qummut akimornagit akinik neqerooruteqarnissani siunertaralugu.

Kisianni pisuni ataasiakkaani tamani sukumiinerusumik misissuinerit tunngavigalugit timitalimmik nalilertariaqarpoq akilliinerit bonusiliinerillu pineqartut naapertuutinngitsunik sunniuteqarnersut, tamatumani ilanngullugu unammillertut allat taamaaqataanik rabatiliisut bonusiliisullu illuatungilerniarlugit tunniunneqarunik.

§ 11, imm. 2, nr. 4-mi soorlu ilaavoq suliffeqarfiup nioqqutissiamut ataatsimut sakkortuumik inissisimasup pissaanini atoraa nioqqutissiamik tassannga pisisartut peqqullugit nioqqutissianik allannik niuerfimmi unammilleqatigiiffioqisumiittunik pisiuaqqullugit (tying).

Imm. 3-mut

§ 11, imm. 3-mi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq tunngavissinneqarpoq imm. 1-imi unioqqutinneqartoq unitsinneqarnissaannik peqqussuteqarnissamut, tak. § 19.

Unitsitsinissamik peqqussuteqartoqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paasiniariarpagu imm. 1-imi inerteqqut unioqqutinneqartoq. Peqqussut aallaqqaatitut killilimmik piffissaligaassanngilaq, kisianni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap atuuffissaa kilillersinnaavaa. Aamma suliffeqarfiup peqquneqartup qinnutigisinnaavaa peqqussut atorunnaarseqqullugu allanngorteqqulluguluunniit pissutsit allanngornerat patsisaappat. Pissusilersorneq inerteqqutaasoq unitseqqullugu peqqussut aallaqqaatitut ullormit peqqussuteqarfimmiit malinneqassaaq. Pissutsinili immikkut illuinnartuni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq piffissaliisinnaavoq piffissap taassuma iluani pissusilersorneq inerteqqutaasoq unitsinneqassalluni. Piffissaliussaq aalajangerneqassaaq aallavittut oqimaalutarlugit suliffeqarfiup pissusilersornermik unammilleqatigiinnermik killiliisumik unitsitsilertorsinnaanera, illuatungaatigullu unammilleqatigiinnerup pitsaasup atuleqqinnissaa, tamatumani pingaartumik ilanngullugit suliffeqarfiit unammilleqatigiinnerup killilerneranit sunnigaasut.

Aamma peqqussut immikkut piumasaqaatinik imaqarsinnaavoq. Tamatumunnga assersuutitut taaneqarsinnaapput suliffeqarfiup niuernikkut piumasaqaatini allanngortissagai, aammalu suliffeqarfik piumasaqaatit assigisaaluunniit sukumiinerusumik aalajangersakkat tunngavigalugit suliffeqarfimmut aalajangersimasumut tunisissasoq. Piumasaqaat unammilleqatigiinnermik killiliissutip qanoq pissuseqarneranut naleqquttuussaaq.

Imm. 3 malillugu peqqussummik unioqqutitsineq aamma imm. 1 malillugu inerteqqummik unioqqutsitsineq pineqaatitsissutaasinnaapput, tak. siunnersuummi § 29 aamma § 28.

Peqqussutip saniatigut § 11, imm. 3-mi aalajangersagaq periafissiivoq Unamilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap neriorsuuteqarnissaanut suliffeqarfiup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalornissoorutaanut akuersaartoq pituttuisunngortissallugu, tak. siunnersuummi § 20.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap neriorsuummik pituttuisunngortitsisinnaanini atorpagu imaanngilaq inerniliisoqassasoq § 11, imm. 1 malillugu unioqqutinneqarsimanissaa pillugu.

Suliap neriorsuutitallip inaarneqarnera aalajangiineruvoq siumut isiginnittoq, imatut paasillugu, aalajanangiinermi takuneqarsinnaassaaq suliffeqarfik siunissami sulerissanersoq imaluunniit sulerissannginnersoq.

Siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq neriorsuutip qanoq paasineqarnissaa isumaqatigiinngissutaatillugu aalajangiisinnaassasoq suliffeqarfik aalajangersimasumik iliussasoq piffissarititallu aalajangersimasup iluani suliffeqarfiup siusinnerusukkut neriorsuutigisimasaata eqqortumik piffissarlu eqqorlugu naammassineqarnissaa qulakkeerumallugu.

Suliffeqarfiup § 20 malillugu neriorsuut pituttugaasoq eqqortinngippagu siunnersuummi § 29 imaluunniit § 28 naapertorlugit pineqaatisitsisoqarsinnaavoq.

Imm. 4-mut

§ 11, imm. 4-mi periarfissiisoqarpoq suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit, apeqquteqareernikkut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaarutaanik pissarsinissaannut, tassa pissusilersuut aalajangersimasoq pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilisimasai malillugit § 11, imm. 1 malillugu atornerluinerunngitsut, taamaattumillu imm. 3 malillugu peqqussuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq.

Suliffeqarfik § 11, imm. 4 malillugu nalunaaruteqarsimappat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiinissamut pisussaavoq.

Imm. 5-imut

§ 11, imm. 5-imi suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit, ataatsiarluni arlaleriarluniluuniit aalajangersimalluinnartunik apeqquteqaateqareernikkut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaarutaa pissarsiariniarsinnaavaat, tassa niuerfimmi niuerfiilluuniit pingaartumi salliulluni inissisimasoqarnersoq.

Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliaq qinnuteqartup pissusilersornera pillugu aalajangiissanngilaq, taamaallaalli atuinerlunnermut tunngaviusoq, salliulluni inissisimaneq, atuunnersoq pillugu.

Nalunaarut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut pituttuisuuvoq, nalunaarutip Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit utertinneqartineqarnissaata tungaanut. Taamaattumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imaaliallaannaq akuliutinnginnissaanut suliffeqarfimmut qulakkeerutitut isigisariaqarpoq.

Imm. 6-imut

§ 11, imm. 6. Imm. 4 aamma imm. 5 malillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimititaliaq sukumiinerusumik malittarisassiussaaq atortussat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimititaliap suliffeqarfinniit pissarisariniarsinnaasaanik, nalunaarutiginnittup imaluuniit apeqquteqaateqartoq imm. 4 aamma imm. 5 malillugu aammalu imm. 4 aamma imm. 5 malillugit aalajangiinissamut atugassaamata tunninneqassapput.

Aalajangersagakkami § 9, 2.pkt.-imi pineqartup annertunerpaatigut nalunaarutiginnittarnermut tunngasut assigaat taamaattumillu § 9-mut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

§ 12-imut

Siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaalerpoq pisortat aningaasaatai atorlugit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut aalajangersimasunut tapiissutit unitsinnissaannut utertillugilluunniit akilernissaannut. Peqqussuteqartoqassaaq tapiissutit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit siunertarippassuk kingunerissalluguluunniit kalaallit niuerfianni ilaaniluunniit unammilleqatigiinnerup equtinneqarnissaa, aamma pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinut akerliuppat.

Taamaattoq peqqussuteqarnermut aalajangersagaq, unamilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkatut allatuulli, pisortat aqutsinerannit allanit tunulliutittariaqarpoq. Tamatuma kinguneraa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaanngimmat tapiissutigineqartoq pisortat aqutsinerannik tunngaveqarpat, tak. § 2.

Siunnersuutikkut siunniunneqarpoq tapiissutit maannakkornit pitsaanerusumik aqunneqarsinnaalissasut, pingaartumik pisortat inuussutissarsiornikkut suliffeqarfiannut tapiissut unammilleqatigiinnernik equtitsisuunersoq, tamatumani pingaartumik ilanngullugu pisortat inuussutissarsiornikkut suliffeqarfiannut toqqaannanngitsumik tapiissut imatut pissulilik inuussutissarsiornikkut ingerlatat pisortat ingerlataannut allanut atatillugu ingerlanneqartut ilaatigut aningaasartuutit aalajangersimasut tamakkiisumik matuneqaratik. Tassalu inatsimmut siunnersuummi § 21 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq paasissutissarsisinnaalissaaq, tamatumani ilanngullugit naatsorsuutit, naatsorsuutinut atortussat, allattuiffiit assilineri, niuernermi nalunaarutit allat aamma paasissutissat qarasaasianut toqqugaasut sulineranut pisariaqartutut isigineqartut. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tamatumunnga atatillugu misimisissorsinnaavaa tapiissut unammilleqatigiinnermut qanoq sunniuteqarnersoq. Aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq § 22 aamma 23 malillugit pisariaqarpat pisortaqarfinni akuusunilu allani nakkutilliilluni misissuisinnaavoq.

Pisortat inuussutissarsiornermik ingerlatsinermut tapiissutaat niuernermi piumasaasut atorlugit tapiissutaaguni taamaallaat inatsisinik eqqortitsinerussammat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tapiissutip unammilleqatigiinnermik equtitsisuunera pillugu naliliinera pissutsini arlalinni susassaqarfimmi oqartussaasut tapiissutip inatsisinik eqqortitsinerannik naliliinerannut ilaasinnaavoq. Tassalu aalajangersagaq peqataasinnaavoq pisortat inuussutissarsiummik ingerlatsinernut aalajangersimasunut tapiissutaasa unammilleqatigiinnikkut sunniutaasa sammineqarnerulernerannut.

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliamut tunngavissiivoq peqqussusiornisssamut inuussutissarsiornikkut suliffeqarfinnut aalajangersimasunut pisortat aningaasaat atorlugit tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtsitsisut unitsinneqarnissaannut. Peqqussummi aamma ilanngunneqarsinnaavoq tapiissutip utertillugu akilerneqarnissa. Tapiissut taamaatereersoq aamma tapiissut misiligummik piffissaliinerup nalaani atuuttooq uterteqqullugu peqqussutigineqarsinnaavoq.

Tapiissutit suunerat.

Tapiissutit suunerannut ilaaginnanngillat aningaasanngorlugu tapiissutit, aammali toqqaannanngitsumik tapiissutit. Tapiissutinut ilaavoq aningaasatigut pitsaaqut sunaluunniit kalaallit niuerfianni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut nioqqutissianullu allanut sanilliullugu inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnik aalajangersimasunik pitsaaqusiinerusoq. Pitsaaqutit tamakku soorlu tassaasinnaapput erniatigut oqilisaatit, qularnaveeqqusiissutit, tapiissutit, akileraaruteqartitaannginneq imaluunniit akitsuutinut oqilisaatit.

Ingerlataqarfimmiit selskabinut koncernimulluunniit allamut akilersinnaasup akilersinnaanngitsunut akiliussisarnera tapiissutit suunerannut ilaasinnaavoq. Allanut akiliussisarneq tassaavoq suliffeqarfiup niuerfimmi ataatsimi ingerlatsinerminut aningaasartuutit niuerfimmi allami isertitatigut matugai. Kisianni akiliussisarnerup immini pinngitsoorani kingunerinngilaa unammilleqatigiinnerup equtinneqarnera. Aatsaat taamaalisoqarsinnaavoq aningaasat unammillerfiunngitsumiit unamillerfiulluartumut atorneqarpata, niuernerup aningaasaqarnerani aningaasaliinermut tunngaviusumut naapertuutinngitsumik.

Pisortat suliffeqarfiata niuerfimmi unammilleqatigiiffiunngitsumi ingerlataqartup aamma selskabip allequtaasup niuerfimmi unammilleqatigiifiusumi ingerlatsisup akornanni pisortat aningaasaat atorlugit ingerlatsineq pisortat aningaasai atorlugit tapiissutitut isigineqarsinnaavoq.

Kisianni akiliussisarneq atuutinngilaq unammilleqatigiiffioqisuni ingerlatanut tunngatillugu akit imatut aalajangerneqarpata, taakkununnga aningaasartuutit unammilleqatigiiffioqisup ingerlanneranut aningaasartuutit ingerlatsinernit allanit immikkoortillugit matuneqarlutik. Tamatumali aamma kinguneraa piumasaammat suliffeqarfik unammilleqatigiiffioqisumi ingerlataqartoq akeqanngitsumik niuernermiluunniit akiusut ataallugit isersinnaanngimmat, allaffinut, nioqqutissiornermi atortunut, siammaanermut tunisisarnermullu atortorissaarutinut il.il. pigineqartunik piginnitoq imaluunniit suliffeqarfik peqatigalugu piginnittoq niuerfimmi unammilleqatigiiffiunngitsumi ingerlasunik sammisaqartoq.

Aamma akiliussisoqanngilaq suliffeqarfiup unammilleqatigiiffioqisumi unammilleqatigiiffiunngitsumilu ingerlataasa akornanni aningaasanut aningaasartuutaasa toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu aningaasartuutaasa akornanni agguarsimanerat naatsorsuutitigut uppernarsaaserluakkamik uppernartumillu tunngaveqarpat. Aningaasartuutaasoq toqqaannartuussaaq ingerlatamut pineqartumuinnaq tutsinneqarsinnaaguni, akerlianilli toqqaannanngitsumik aningaasartuutaasoq ingerlatamut ataatsimut toqqaannartumik tutsinneqarsinnaanani. Tamatuma kingunerissavaa aallavittut pineqarmat akiliussineq akinik aalajangiineq ingerlatami pineqartumi isuani aningaasartuutaaqisunik tunngaveqarpat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq tapiissutit peqqussuteqarnerup nalaani tunniuttakkat pillugit peqqussuteqarsinnaavoq, kiisalu tapiissutit tunniunneqareersut pillugit peqqussusiorsinnaalluni.

Tassani pineqarput tapiissutit tunniuteriikkat imaluunniit suliffeqarfimmut ataatsimut arlalinnulluunniit tunniunneqartut.

Pisoqalisoorfissalli ukiut tallimaasut, tak. §11, imm. 5, killilerpaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq imm. 1 malillugu peqqussisoruni qanoq sivisutigisumik kingumoortunngortitsisinnaanersoq.

"Pisortat aningaasaataat".

Oqariaaseq "pisortat aningaasaataat" silittumik paasineqassaaq. Tassani ilaapput Namminersornerullutik Oqartussat tapiissutaat aamma pisortat oqartussaasut allat tapiissutaat, soorlu kommunalbestyrelsip. Aamma aningaasat aningaasaateqarfimmit pisortalluunniit suliffeqarfiannit agguaanneqartut aqutsiveqarfik qulliusoq tapiissutit tunniunnissaannik aalajangernermut sunniuteqarani pisortat aningaasaataattut isigineqarput, pisortat oqartussaasuisa aningaasaateqarfik taanna pisortalluunniit suliffeqarfiat tapiissutinut aqutsisussatut toqqarsimappassuk. Tamatuma kinguneraa pisortat aningaasaataat pineqarmata, pisortat oqartussaasut pisortat ingerlatsiviat pilersippassuk imaluunniit toqqarpassuk pisortat namminersortulluunniit ingerlatsiviat tapiissutinik aqutsinissaq siunertaralugu. Pingaaruteqarluinnarpoq pissussilersornerup pisortat oqartussaasuisa pissussilernerata inerneratut tapiissut tiguneqarnersoq.

"Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut aalajangersimasunut pitsaaqusiiseq".

Oqariartaaseq "inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik" § 2, imm.1-imut oqaaseqaatit malillugit silittumik paasineqassaaq. Tamatuma kinguneraa oqariaatsimi ilaammata aningaasatigut ingerlatsinerit suusulluunniit nioqqutissanut sullissinernullu niuerfimmi ingerlanneqartut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq § 12, imm. 1 malillugu peqqussusiorsinnaassappat inuutisssarsiutigalugu suliffeqarfinnut iluaqutissanngorlugu tapiissuteqartoqarsimassaaq. "Iluaqutissanngorlugu" tapiisut imatut paasineqassaaq, tapiissut aningaasatigut aningaasaqarnikkullu tigusisumut nalinginnaasumik niuernermi piumasaasut ataanni taamatut angusaqarsinnaassanngikkaluartumut iluaqutaassaaq.

Pisortat tapiissutaata niuernermi piumasaasut tunngavigalugit tunniunneqarsimanerata nalilernerani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap niuernikkut aningaasaqarnermi aningaasaliisarnermut tunngaviusut malissavai. Tamatuma kinguneraa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap misissussammagu pisortat oqartussaaffiat tapiissuteqartoq tapiissuteqarsimanersoq aningaasatigut uuttuutit malillugit aningaasaliisup namminersortoq aningaasaliisoqarnerani, taarsigassarsititsisoqarnerani il.il. malitassat malillugit iliorsimanersoq. Tassalu imminnut sanilliussuunneqassapput pisortat aningaasaliisut aningaasatigut angusaqarniarlutik suliniutigiligaat aamma periaaseq aningaasaliisut namminersortut malitaat.

Pisortat oqartussaafiat piginnittuuneq sakkugalugu nammineq suliffeqarfiutinut aningaasaliisoq niuernermi aningaasaqarnermi aningaasaliisartunut tunngaviusut malillugit nalilerneqassaaq.

Naliliinermi, tapiissutit „iluaqutitut" isigineqassanersut tapiissutit unammilleqatigiinnermut akornutaanersut naliginnaasumik niuernernikkut aningaasalersuisarnermut naliliisarnermut sanilliussineqassaaq.

Tapiissut aamma inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut "aalajangersimasunut" tapiissutaassaaq, tassa immikkut ittumik toqqakkanut.

Imm. 2-mut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 12, imm. 2 malillugu peqqussuteqarsinnaaneranut piumasaavoq, siullertut tapiissummi pineqartumi toqqaannartumik toqqaannangitsumilluunnit siunertarineqartoq kingunerisinnaagaaluunniit unammilleqatigiinnerup equtinneqarnera. Aappaattut piumasaavoq tapiissut pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsinerunersoq. Piumasaasut marluusut tamarmik naammassineqarsimassapput.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nr. 1 malillugu nalilertussaava unammilleqatigiinnermik equtitsisumik pisortat tapiissuteqarnersut, kisiannili tapiissut pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik eqqortitsinersoq nr. 2 malillugu naliliisussaallutik naalakkersuisut, imaluuniit kommunip nakkutilliisoqarfia, tak. § 12, imm. 3. Naalakkersuisut naliliinerat pineqartumi naalakkersuisunut ilaasortamit suliarineqassaaq.

Tapiissut § 12, imm. 2-mut ilaappat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma soorlu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup tapiissutip unitsinneqarnissaa peqqussutigisinnaavaat. § 12, imm. 2, nr. 1 malillugu piumasaasoq kisimi naammassineqarsimappat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaanngilaq. Taarsiullugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq siunnersuummi § 2, imm. 5-imi periarfissaq atorlugu naalakkersuisunut, naalakkersuisumullu pineqartumut imaluunniit Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut saaffiginnissinnaavoq tapiissutip kingunerisaanik unammilleqatigiinnermik equtitsisinnaasunut sunniutaasinnaasut uparuarlugit.

§ 12, imm. 2, nr. 1. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 12, imm. 1 malillugu peqqussuteqarsinnaaneranut piumasaq naammassineqartussaq siulleq tassaassaaq tapiissutigineqartuni siunertaasoq kingunerissagaalluunniit kalaallit niuerfianni ilaaniluunniit unammilleqatigiinnerup equtinneqarnera.

Pisortat tapiissutaanni pineqartumi siunertaassaaq kingunerissalluguluunniit unammilleqatigiinnerup equtinneqarnissaa. Tamatuma kinguneraa tapiissut unammilleqatigiinnermik equtitsivissoq aamma tapiissut unammilleqatigiinnerup equtinnissaannaanik siunertaqartoq ilaassammata. Allatut oqaatigalugu piumasaanngilaq kalaallit niuerfianni ilaaniluunniit tapiissutip kinguneranik unammilleqatigiinnerup equtitaaneri malugineqavissimanersut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalileruniuk tapiissummi siunertaasoq kingunerissaneraaluunniit kalaallit niuerfianni ilaanniluunniit unammilleqatigiinnermik equtitsinissaq, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap kisiisa nalilissanngilai imaaliinnaq siunertaasut imaluunniit tapiissutip imaaliinnaq kingunissai, aammali pisortat tapiissutaanni toqqaannanngitsumik unammilleqatigiinnermik equtitsineq siunertaanersoq toqqaannangitsumilluunniit kinguneqassanersoq.

Tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtitsisut:

Paasinnittaaseq danskit periaasiannit isumataajuvoq, taanna malillugu piumasaasut ilagalugu pisortaqarfik inatsisit uniorlugit tapiissuteqartoq, tapiissutip unammilleqatigiinnermi piumasaasut equtikkai equteratarsinnaagaaluunniit. Tassalu naammappoq tapiissut patsisaalluni unammilleqatigiinni equtinneqaratarsinnaasoq. Taamaalilluni paasinnittaaseq inatsimmut siunnersuummi § 6-imit allaaneruvoq, tassanimi unammilleqatigiinnermik killiliineq inerteqqutaammat. Taamaatumik tapiissuteqariaatsip unammilleqatigiinneq equtissinnaavaa unammilleqatigiinneq killilerneqartutut oqaatigineqarsinnaatinnagu.

Akerlianik tapiissut aallaqqaatitut unammilleqatigiinnermik equtitsisutut isigineqassanngilaq piumasaasut takulertoruminartut, arlaannaalluunniit illersuinerunngitsut immikkoortsiterisuunngitsullu tunngavigalugit neqeroorutaaguni.

§ 12, imm. 2, nr. 2. § 12, imm. 1 malillugu peqqussuteqarnissamut piumasaavortaaq pisortat tapiissutaat unammilleqatigiinnermik equtitsisoq pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsinerusoq. Pisortat aqutsinerannut tunngavissaqarneranik naliliisuussapput naalakkersuisut, suliariaatsimilu naalakkersuisoq pineqartoq imaluunniit kommunimi nakkutilliisoqarfik, tak. § 12, imm. 3.

"Pisortat aqutsinerat".

Oqariaaseq "pisortat aqutsinerat" inatsimmut siunnersuummi § 2, imm. 2 naapertorlugu paasineqassaaq. Tamanna imatut paasisariaqarpoq paasinnittaatsimut ilaasut inatsisartut inatsisaat, inatsisartut peqqussutaat, nalunaarutit, missingersuusiornermut malittarisassat nalinginnaasut, uppernarsaatitut allakkiat aamma kommunit pisinnaatitaaffiata iluani aalajangikkat kommunillu malittarisassiaat. Kommunalbestyrelsit aalajangigaannut naligititaapput kommunit ataatsimoorfianni siulersuisut aalajangigaat, tak. Kommunit inuussutissarsiutini il.il. aningaasaliinermikkut inuussutissarsiutinik ineriartortitseqataanissaminnut periarfissaat pillugit Inatsisartut inatsisissaat.

Imm. 3-mut.

Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq naalakkersuisut pisortat aqutsinerat naapertorlugu tapiissutip inatsisinik eqqortitsisuuneranik oqartussaaffeqarfik sorleq aalajangiisinnaassuseqarnersoq.

Namminersornerullutik Oqartussat iluanni aallaqqaatitut naalakkersuisoq pineqartoq aqutsinermik pilersitsisimasoq aalajangiisuussaaq. Kommuninut tunngatillugu kommunimi nakkutilliisoqarfik apeqqummi tassani aalajangiisinnaassuseqarajussaaq. Siunnersuutigineqarpoq aalajangiinerup qaqugu pinissaanut piffissaliisoqassasoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sapaatip akunnerinik sisamanik piffissaqartitaaffiup iluani aalajangiinissaq qinnutigisinnaavaa. Aalajangiineq pissaaq ataatsimiititaliap qinnuiginninnerata tiguneraniit kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Piffissarititaq sivitsorneqarsinnaavoq.

Imm. 4-mut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tapiissutit utertillugit akilernissaannut peqqussut sammitissinnaavaa inuussutissarsornermi suliffeqarfimmut namminersortunit pigineqartumut, suliffeqarfimmut imminut pigisumut kiisalu suliffeqarfinnut selakabitut ingerlanneqartunut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit pigineqartunut. Tassalu utertillugu akiliinissamik peqqussuteqarfigineqarsinnaapput akiteselskabit interesentselskabillu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit pigineqartut.

Aalajangersakkami aamma Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput qulaajassallugu suliffeqarfinnut allanut qanoq ittunut utertitsillugu akiliinissamik peqqussut sammitinneqarsinnaanersoq. Oqarnermi "selskabitupajaaq" soorlu pineqarput suliffeqarfiit imminut aquttut.

Siunnersuummi periarfissiisoqanngilaq pisortat oqartussaasut inuussutissarsiummik oqartussat ingerlatsinerannit aallaanerungaanngitsumik ingerlataqartut utertillugit akiliinissamik peqquneqarnissaannut. Tamatumunnga tunngaviuvoq pisortat aningaasaliisartut pinngitsooratik aningaasaliissammata aningaasat uterteqquneqartut amerlaqataannik. Taamaattumik taamaattoqartillugu pisortat tapiissummik utertillugu akileeqqusinerit pillugit aalajangersagaliorneq sunniutissaqanngilaq.

Imm. 5-imut.

Utertillugu akiliinissamik piumasaq aallaqqaatitut tapiissutit akilerneqarnerata kingornatigut ukiut tallimat qaangiunneranni pisoqaavallaalisaaq. Tassalu qaqugukkut tunniunneqarnerat pisoqalisoornerup naatsorsornissaanut pingaarnerpaajuvoq. Piffissaliussap naatsorsorneranut pingaaruteqanngilaq suliffeqarfimmut aalajangersimasumut tapiissuteqarniarluni aalajangerneq, tapiissutip tunniunneqarnera sioqquteqalugu pisimanersoq. Tapiissutit kittaarlugit tunniunneqartarpata pisoqalisoornissamut piffissarititaasoq tapiissutit kittaakkat ataasiakkaat tunniunneqarneranniit naatsorsorneqassapput.

Pisoqalisoornermut piffissarititaasoq atorunnaarsinneqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineerluni imaluunniit naammagittaalliuut tunngavigalugu suliassaq suliarilerpagu ataatsimiititaliap aalajangiinissaata tungaanut atunngikkallassalluni. Tassalu piffissaliussaq atorunnaarsinneqassanngilaq imm. 6 imaluunniit imm. 7 malillugit nalunaaruteqartoqarpat.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap erniat naatsorsussavai piffissamit tapiiffigineqartup inatsisit uniorlugit tigusisinnaanngorfiannit utertillugit akiliinerup tungaanut. Erniap angissusia aalajangerneqassaaq erniat kingusinnaarluni akilerneqartut il.il. (morarenter) pillugit inatsit malillugu.

§ 12, imm. 1 naapertorlugu peqqussutip unioqqutinneqarnera akiliisitaanermik kinguneqartinneqarsinnaavoq, tak. § 29, imm. 1, nr. 4, aammalu § 12, imm. 1 malillugu peqqussutip malinneqannginnera pinngitsaaliissummik akiliisitsissutaasinnaalluni, tak. inatsimmi § 28.

Imm. 6-imut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nalunaaruteqartoqareerneratigut oqaaseqaateqarsinnaavoq pisortat tapiissutaat aalajangersimasoq pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunngisai malillugit unammilleqatigiinnermik equtitsisuunngitsoq paasippagu, tak. § 12, imm. 2, nr. 1. Tapiissut tunniunneqartinnagu pisortat oqaartussaasui imaluuniit tapiissutinik pissarsiaqartunit nalunnaruteqarsinnaapput.

Imm. 6 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaruteqarnerata immini kinguneraa tapiissutip unitsinneqarnissaa tapiissutillu utertillugu akilerneqarnissaa pillugu peqqusisoqarsinnaajunnaarnera.

§ 12, imm. 6 malillugu nalunaarut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut pituttuisuuvoq, kisianni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinerat tunngavianit annerunngitsumik, imaluunniit pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinermi nalaani ilisimasimanngisai atuuppata. Akuliutinnginnissamik nalunaarutip sunniutigai siunnersuummi § 29, imm. 1, nr. 4 malillugu pineqaatissiisoqarsinnaanginnera, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap kingusinnerusukkut taannarpiaq pillugu naliliinini allanngortikkaluarpaguluunniit. Akiliisitaannginnissami piumasaavoq pisortat nalunaaruteqarnerminni eqqunngitsunik puullaaqinartunilluunniit paasissutissiisimannginnissaat.

§ 13-imut

Imm. 1-imut.

Siunnersuutikkut periaasissaliortoqarpoq qulakkeerniarlugu kommunit inuussutissarsiornermut aningaasaliissanngitsut niuerfimmi unammilleqatigiinnermut ajoqutaasunik. Kommunit suliffeqarfimmut kommunimi pilersinneqareersimasumut unammillertumut aningaasaliiffigisaminnik aningaasaliiffiginnissinnaanngillat, qularnaveeqqusiisinnaanatik imaluunniit ikiorsiissuteqarlutillu tappiissuteqarsinnaanatik, tak. Inatsisartut inatsisaat kommunit inuussutissarsiutinut ineriartortitseqataanissaannut periarfissaat pillugit il.il.

Inuussutissarsiornermut aningaasaliissuteqannginnerani kommunit peqquneqassapput Inatsisartut inatsisaat kommunit inuussutissarsiutinut ineriartortitseqataanissaannut periarfissaat pillugit il.il.

aningaasaliissut pilersaarutigineqartoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiuteqqullugu.

Unammilleqatigiinnermi Nakkutilliisut

Sioqqutsisumik neriorsuut § 13, imm. 1, malillugu Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisut pituttuisuuvoq, taamaattorli Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinerminut tunngavigisaanik allannguutaanngitsumik, imaluunniit pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinermini ilisimasimanngisai atuussimappata.

Sioqqutsisumik neriorsuutip pituttuisuunera isumaqarpoq, Unammilleqatigiinermi Nakkutilliisoqarfik piginnaatitaaffeqanngilaq inassuteqarnissaminut § 12 imm. 2 malillugu, aatsaallu taamaasiortoqarsinnaalluni immikkut ittumik pisoqarsimapat, Unammilleqatiigiinermut Nakkutilliisoqarfiup ilisimalersimasai tunngavigalugit, Unammilleqatigiinermi Nakkutilliisoqarfiup sioqqutsisumik neriorsuutip tunniunneqannginnerani ilisimaneqarsimanngitsunik.

Sioqqutisumik akuersissut atorneqassaaq kommuuninut aningaasaliinginnermi oqaaseqaateqarnissamut, tassani kommune pisortaqarfimmiit sukumiisumik suliamut tunngatillugu naliliivigineqarsimanissaannik immikkut piginnaaneqartumit unammilleqatigiinnermut apeqqutini tunngasuni pissarsissammat.

Unammilleqatigiinnermi Nakkutilliisoqarfimmit siusinaarluni akuersissut najoqqutassiaavoq, kisiannili suliamut tunngatillugu oqartussaasup aalajangiinissaminut, Inatsisartut inatsisaat malillugu inuussutissarsiutinut aningaasaliinikkut ineriartortitseqataanissaannut periarfissaat pillugit il.il. aningaasaliissut inatsisinik malititsinersut. Akuersissutip allanngortinngilaa, suliamut tunngatillugu oqartussaasup naggataarutaasumik akuersisussaammat kommuunit inuussutissarsiutinut aningaasaliisinnaanera pillugu inatsit malillugu.

Aalajangersakkami allanngortinneqanngilaq kommuuninut tunngatillugu nakkutilliisussaatinermik pisussaaffeqarnermik.

Imm. 2-mut.

Aalajangersakkami naalakkersuisut piginnaatinneqarput maleruagassaliussallutik kommunit Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfimmiit nalunaartussaanermik sioqqutsisumik neriorsuummik piniarnissaannut tunngasunik kiisalu kommuunit, Nakkutilliisoqarfik allaffeqarfialu Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiullu suleqatigiinissamut tunngavissaq pillugu maleruagassaliussallutik. Piginnaatitsissummut ilaapput, nalunaarutiliortoqarsinnaasoq suut nalunaarutigineqassanersunik nalunaarsuiffittalimmik Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisut suut tunngaviaglugit sioqqutsisumik neriorsuumik tunniussinissaaminut. Naalakkersuisut piginnaatinneqarput aamma maleruagassaliussallutik skemalilussallutillu kommunit immersortagassaanik, Unammilleqatigiinermut Nakkutilliisut sioqqutsisumik neriorsuumik tunniussinnginnerminni najoqqutassaanik.

§ 14-imut

Pingaaruteqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup niuerfinni ataasiakkaani kattutaarnerup ineriartornera malinnaaffigisinnaassagaa, taamaattumik siunnersuutip § 14-iata imaraa suliffeqarfiit pisussaatitaasut kattunnerit, suliffeqarfinnik tigusinerit suliffeqarfiillu ataatsimuulernerat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigissallugit. Nalunaaruteqanngitsoorneq akiliisitaanermik pillarneqarsinnaavoq, tak. inatsimmut siunnersuummi § 29, imm. 1, nr. 5.

Imm. 1-imut

Inatsimmut siunnersuummi § 14, imm. 1-imi pisussaaffinngortitaavoq kattunnerit, suliffeqarfinnik tigusinerit suliffeqarfiillu ataatsimuulernerisa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunnarutigisarnissaat. Nalunnaarutip immini kingunerissanngilaa salliulluni inissisimanerup atornerlunneqarnerata misissuiffigineqalernissaa. Aalajangersakkamut patsisaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaani kattussornerit annerusut pillugit ilisimatinneqartariaqarmat, suliffeqarfiit annerusut siunissami niuernikkut pissusilersuutaat malinnaafigalugit nalilersuisinnaaneq siunertaralugu.

Nalunaartussaatitaaneq aamma ikiuutissatut eqqarsaataavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap branchit assigiinngitsut iluanni suliffeqarfiit kattussornerat ataatsimoortumik takussutissaqartinniassammagu. Kattunneq, suliffeqarfimmik tigusineq imaluunniit ataatsimuulersut pereeraangata aatsaat nalunaaruteqartoqartassaaq.

Kattunnermik oqariaatsimut ilaapput kattunniviunngitsunik taaneqartut, tassani selskabi ataaseq arlallilluunniit allamut kattullutik, aamma kattunniviit tassani selskabit marluk arlallilluunniit selskabimut nutaamut kattullutik.

Joint venturenik taaneqartartunut, suliffeqarfik immikkoortoq suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit peqatigiillutik aqutaannut tunngatillugu kapitali 2-mi malittarisassat malillugit suliarineqassaaq. § 6-imut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Suliffeqarfiit tiguneqarnerannut tunngatillugu aalajangersakkami matumani imatut paasineqarpoq, suliffeqarfiup aningaasaataanik taasisinnaassusianillu ima annertutigisumik tigusisoqartoq, suliffeqarfiup suliffeqarfiilluunnit imaluunniit inuit peqatigiissut aningaasanik taasisinnaatitaanerniluunniit tigusisut selskabip ilioriarsinnaaneranut aalajangiisuusumik sunniuteqalerlutik.

Tamatumunnga tunngatillugu suliffeqarfiit kattunnerat tassaatinneqarpoq suliffeqarfiit allat kattussornerannut katersuiffiusoq selskabit pillugit inatsisitigut kattunnertut imaluunniit suliffeqarfinnik tigusivinnertut taaneqarsinnaanngitsoq. Assersuutaasinnaavoq andelsselskabit marluk kattunneqarnerat.

Siunnersuutigineqarpoq koncernip iluani selskabit anaanaasut allequtaasullu akornanni kattunnerit kiisalu selskabit allequtaasut akornanni kattunnerit ilaatinneqassanngitsut. Kattunneq koncernip iluani kattunnertut isigisariaqarpoq selskabit kattuttut arlaat kattusseqataasunut allanut aalajangiisutut sunniuteqarpat, imaluunniit kattunnermi peqataasut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit suliffeqarfimmit tassanngaaniit aalajangiisumik sunniuteqarnerup ataaniippata. Taamaattoqartillugu sunniutip annerusumik kattunneqarnera niuernermi peqataassutinut sunniuteqassanngilaq, taamaattumillu kattunnerit taamaattut nalunaartussaatitaanermut ilaanngillat.

Kattunnerit, sulifffeqarfinnik tigusinerit kattuteqatigiinnerillu Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni ilaanngillat, taamaammallu paasissutissanut nalunaarutigineqartunut takunnissinnaatitaasoqarnani. Tamatuma akerlianik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap kattunnernut, suliffeqarfinnik tigusinernut kattuteqatigiinnernullu paasissutissat tamanut saqqummiussinnaasavai paasitinneqarsinnaatitaanermi ilaanngitsoortitaanissamut aalajangersakkami § 15, imm. 4 malillugu. § 15-imut oqaaseqatit innersuunneqarput.

Imm. 2-mut

Siunnersuummi § 14, imm. 2 malilugu Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereeerlugu piginnaatitaapput § 14, imm. 1 naapertorlugu nalunaartussaatitaanerup annertussusia pillugu nalunaarusiornissamut.

Piginnaatitsineq atorneqarsinnaavoq, nalunaartussaatitaanerup annertussusiata ammut killinga, soorlu tunngavigalugit kattuteqataasut kaaviaartitaat imaluunniit nalunaartussaatitaanerup killiligaaneri allat kiisalu qanoq isikkulimmik kattuteqatigiittoqarnersoq, Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqartussat.

§ 15-imut

Imm. 1-imut.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi tamanut ammasuuneq pasinartuutitsinerlu tunngaviupput pingaarnerit. Siunnersuutip kinguneraa paasinartuutitsinerup tunngaviunerata atorunnaarsinnera. Imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi suliassat nalinginnaasumik tamanut sqqummiunneqartassanngitsut Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu. Taamaattoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu suliassat aalajangerneqartarnerat pillugu suliassat tamanut saqqummiunneqartassasut, tassani Naalakkersusisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartittassavaat, imaluunniit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nammineq malittarisassiussalluni. Malittarisassaq taanna malillugu paasitinneqarsinnaatitaanermut inatsit taamaallaat atorneqassaaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsit malillugu suliassat aalajangersagaliuuffigineranni.

Ataatsimut tamaat isigalugu tamanut ammasuunissamik atuutitsinnginnissamik aalajangersagaqarneq nassuiarneqarpoq, suliffeqarfimmut pineqartumut annertuumik aningaasatigut ajunaarsinnaanera aamma tamanut takusassiinikkut imaluuniit tunniussinikkut suliffeqarfiit allat unammilleqatigiinikkut pisariaqanngitsumik iluaqusiinikkut.

Siunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit suliamut pineqartumut ilaanngikkaluarlutik imminnut tunngasunik paasissutissinneqarsinnaanissaat. Pisortat aqutsinerat pillugu Inatsisartut inatsisaani § 4, imm. 2 malillugu naminermut tunngasunik periarfissap tunngaviunera (egen access), sulianut tamanut unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangiiffigineqartussanut atuuppoq.

Aamma siunnersuutigineqarpoq paasissutissat Unammilleqatigiinermut Ataatsimiititaliap unammilleqatigiineq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu pissarsiai aqutsisoqarfimmullu allamut ingerlateqqinneqartut paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu pisortat aqutsinerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangikkanik ilisimasaqarnissap ataaniissanngitsut.

Imm. 2-mut.

Imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq pisortat aalajangiineri oqaaseqaataallu tamanut saqqummiutissallugit pisussaaffiusoq. Inuiaqatigiit nalinginnaasumik suliffeqarfinnut soqutigisaqarnerannut innuttaasunullu allatigut soqutiginninnerannut pingaarsorineqarpoq, aalajangiinerit oqaaseqaatillu tamakkua ilisimassallugit innuttaasut oqallinnerannut tunngaviusinnaasut. Ulluinnarni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap isumagisinnaavaa imm. 2 malillugu tamakkiisumik tamanut saqqummiussinissaq.

 

Tamanut saqqummiussinissaq pillugu pingaarnertut malittarisassaq § 28 malillugu aalajangikkanut aamma atuuppoq, tassani Inatsisartut inatsisaat malillugu paasissutissat pillugit piumasaqaatinut amigartumik malinninngitsoqartillugu imaluunniit piumasaqaatinut imaluunniit peqqussutinut amigartumik malinninngitsoqartillugu ullukkaartumik imaluunniit sapaatip akunnikkaartumik pinngitsaaliissummik akiliisitsisoqarsinnaassalluni, tassami § 28 malillugu pinngitsaaliissummik akiliisitsinerit oqariaatsimut "inatsit malillugu aalajangiinerit" ilaammata, tak. § 15, imm. 2, 1. pkt.

Suliffeqarfiit allat innuttaasulluunnit ilisimagajunngimmassuk suliffeqarfik unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaannik unioqqutitsisimanerminut akiliisussanngortinneqarsimanersoq, patsisaalluni suliassat taamaattut akileeqqusaanermik akuersineratigut imaluunniit eqqartuussisut akileeqqusineratigut nassineqarajuttarmata siunnersuutigineqarpoq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi § 29 malillugu akiliisussaanngortitaanerit eqqartuussumi, akiliisussanngortitaanermi naalisarneraniluunniit tamanut saqqummiunneqartassasut. Suliffeqarfiit suliami akuliunneqartut aqqi ilaatigut tamanut saqqummiussinermi ilaasinnaapput

Suliffeqarfinnut inunnit ataasiakkaanit ingerlanneqartunut eqqartuussutit akiliisussanngortitsinerillu tamanut saqqummiunneqartarnerannut atatillugu atimik saqqummiussinermi tunngavigineqartassaaq, suliffeqarfimmut ateritinneqartoq, tamanit ilisimaneqartuusoq, piginnittuata aqqa piginnittulluuniit aqqi atunngikkaluarlugu naak taanaagaluartoq taakuugaluartulluuniit akiliisitaasut. Tamanut saqqumiussineq pissaaq, tamanit paasineqarsinnaangorlugu aamma tamanut saqqummiussinermi taamaallaat suliffeqarfiup akisussaasuusup atia, pisaq assigisaaluuniit, Inatsisartut inatsisaanik unioqqutitsisimasoq aamma koncernimut ilaasimappat, kommunimi assigisaaniluunniit. Periuseq tamanna periarfissiisaaq suliffeqarfiit atuisullu aalajangernissaminnut, taarsiivigineqaranissamik piumasaqarnissamut.

Imm. 3-mut

Siunnersuummi § 15, imm. 3-p kinguneraa Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pisortaqarfiit allat assigalugut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sammisai imaluunniit nassuiaatit nalinginnaasumik paasissutissiisut tamanut saqqummiussinnaavai.

Imm. 3 malillugu tamanut paasissutissanik saqqummiussinermi imm. 4-mi aalajangersagaq taamaaqataanik atuutissaaq. Aamma nipangiussisussaatitaaneq paasissutissanillu allamut tunniussineq pillugit malittarisassat Pisortat ingerlatsineranni suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatisartut inatsisaanni, kingusinnerusukkullu Inatsisartut peqqussutaatigut allanngortinneqartoq, atorneqarsinnaapput.

Imm. 4-mut

Imm. 2-mit 3-millu ilaassanngitsutut imm. 4, 1. pkt-imi siunnersuutigineqarpoq paasissutissat teknikkimut aamma ingerlatsinermut niuernikkullu isertukkanut tunngasut inummut suliffeqarffimmulluunniit paasissutissani pineqartumut aningaasatigut annertuumik pingaaruteqarpata unammilleqatigiinnermut tamanut saqqummiussisinnaaneranut ilaassanngitsut.

Imm. 4, pkt. 1-imi siunertaavoq paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu pisortat aqutsinerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 12, imm. 1, nr. 2-mi ilaanngitsunut naapertuussaaneq, taamaattorli "ingerlatsineq niuernikkullu isertukkat" qumartinnerullugit oqaasiliugaallutik. Tamatumunnga patsisaavoq aalajangikkat tamanut saqqummiunneqartarneranni siunertaq suujunnaassammat niuernermut tunngasut tamarmik paasitinneqarsinnaatitaanermut ilaanngippata. Aalajangikkap paasineqarneranut atorneqarneranullu annertuumik pingaaruteqarpoq ingerlatsineq niuernermullu tunngasut pillugit paasissutissat suliamut tunngasut ilaatigut nalunaarutigineqarsinnaanissaat.

Tamatuma peqatigisaanik siunnersuutigineqarpoq ataatsimut isigalugu pisisartut ataasiakkaat suliffeqarfinni Finanstilsynimit nakkutigineqartuni pissusii pillugit paasissutissat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangikkanik tamanut saqqummiussisarneranut ilaassanngitsut, tak. imm. 4, 2. pkt.

Imm. 5-imut

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq naapertorlugu imm. 5-imi Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami siulittaasoq piginnaatinneqarpoq aalajangissallugu paasissutissat taamaassappallu qanoq ilusilerlugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortanut ingerlatinneqassanersut. Taanna immikkut piginnaatitaaneruvoq inaarutaallunilu.

§ 16-imut

Pisortat aqutsineranni suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni, pisortat aqutsineranni suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaatigut , peqataasut tusarniaavigineqartarnerat pillugu malittarisassanut ilassutitut siunnersuutigineqarpoq unammilleqatigiinnermut Inatsisartut inatsisaani peqataasut tusarniaavigineqartarnerat pillugu aalajangersagaq immikkut ittoq ilanngunneqassasoq. Siunnersuut malillugu peqataasut tusarniaavigineqarneranni Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinissamut tunngavissamut missingersuut tamarmiusoq ilaassaaq, aamma peqataasut tusarniaavigineqarnerannut piffissarititaq sivikinnerpaaq sapaatip akunneri pingasut iluanniittoq inatsimmut ilanngunneqassaaq.

Siunnersuut malillugu tusarniaanermut tunngaviusumi suliaq aalajangersimasoq pillugu aalajangiinissamut missingersuut tamarmiusoq ilaassaaq. Tamatuma kinguneraa peqataasup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap naliliinera suliamullu inassutaa oqaaseqarfigisinnaalermagit. Taamaalilluni peqataasut tusarniaaviginerannut aamma ilaalissapput suliap inatsisinut tunngasortai.

Pisortanit suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisanni § 19, imm. 1, 2. pkt.-ip kinguneraa peqataasut taamaallaat pinngitsooratik tusarniaavigineqartassasut suliap aalajangiivineqarnerani paasissutissat peqataasumut pineqartumut pitsaanngippata. Tunngavik taanna siunnersuummi ingerlateqqinneqarpoq. Tassalu pisortanit suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisananni peqataasut pinngitsooratik tusarniaaviginissaat atuuppat aatsaat peqataasut tusarniaavigineqarnerannut ilaatigut aalajangiinissamut missingersuut tamarmi ilaassaaq, ilaatigullu piffissaq sivikinnerpaaq malinneqassalluni.

Pisortanik suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu peqataasut oqaaseqarnissaannut piffisaliussaq oqartussaasut aalajangersinnaavaat. Siunnersuut malillugu piffissaliussaq taanna sivikinnerpaamik tassaassaaq sapaatip akunneri pingasut. Sapaatit akunnerinik pingasunik piffissaliinermi naatsorsuutigineqarput atortussat amerlagajuttarnerat suliallu pisariusarnerat. Aamma sapaatit akunnerinik pingasunik piffissaqarnikkut peqataasumut ajornarunnaassaaq suliaq immikkut ilisimasalimmut sukumiisumik nalilersissallugu. Peqataasup tusarniaanermut atatillugu piffissap sivitsornissaa qinnutigippagu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap maannamut periaaseq naapertorlugu piffissaq sivitsorsinnaavaa.

Peqataasunut tusarniaaneq aallartissaaq suliaq naammattumik qulaajarneqareerluni aalajangiiffigineqarsinnaalerpat. Tusarniaanermi peqataasut oqaaseqaateqartariaqarpata taakkua misissorneqassapput, taamaassappallu aalajangiinissamut missingiummut ilanngunneqarlutik, taannalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiunneqassaaq.

Aallaqqaatitut aalajangiinissamut missingiut allannguutilik peqataasup missingiummut siullermut oqaaseqartariaqalerneranut patsisaasoq tusarniaassutigineqaqqissanngilaq. Aatsaat aalajangiinissamut missingiummut peqataasumut pitsaanngitsumik annertuunik allannguuteqartariaqarsimappat aalajangiinissamut missingiut tusarniaassutigeqqittariaqarsinnaavoq. Taamatut aappassaanik peqataasunik tusarniaanermi peqataasoq oqaaseqarnissaminut aallaqqaatitut sapaatip akunnerinik pingasunik piffissalerneqassaaq, suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19, imm. 2-mi piffissaatitap allaasinnaanera atorneqanngippat.

Suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19, imm. 2 malillugu pissutsit ilaanni pinngitsoorani tusarniaasoqartariaqanngilaq. Tamanna soorlu atuuppoq isumaqartoqarpat peqataasup suliap aalajangiiffinissaata kinguartinnissaanut soqutigisai pisortat namminersortullu soqutigisaannit pingaartunit tunulliutittariaqartut taamatut kinguartitsisoqaqqunagu, tak. suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19, imm. 2, nr. 3. Taamaattumik siunnersuutip kinguneraa pissutsini suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 19, imm. 2-mut ilaasuni peqataasut tusarniaavigineqanngitsoorsinnaanerat, imaluunniit peqataasunut tusarniaanermut piffissaliussap sivikinnerusinnaanera.

§ 17-imut

Imm. 1-imut

§ 17, imm. 1 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut inatsisaata matuma taannalu malillugu aalajangersakkat eqqortumik atortinnissaat nakkutigissavaa, taamaattoq tak. § 2, imm. 4.1.pkt aamma § 12, imm. 3, 1.pkt. taakkunani takuneqarsinnaalluni unammilleqatigiinnermik killiliineq pisortat aqutsinerata il.il. toqqaannartumik pisariaqartumillu kingunerineraat pillugu aalajangiisussaasoq naalakkersuisut, suleriaatsimilu naalakkersuisunut ilaasortaq aqutsinermut tamatumunnga akisussaavoq.

§ 17, imm. 1, pkt 3-mi oqaasiliorneratigut "Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangissavaa suliaq misissussallugu aalajangiiffigissalluguluunniit naammattumik patsisissaqarnersoq" erseqqissarneqarpoq naammagittaalliuut pinnngitsoorani suliarissallugu pisussaaffiunngitsoq. Tassalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliassaasa tulleriiaarnerat tunngavigalugu, aalajangersinnaavaa naammagittaalliuutit pingaaruteqannginnerusut suliariumanagit. Tassalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliat suliariumannginniissaannut annertuumik pisinnaatitaavoq. Tassalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliap suliarineqarnerani sukkulluunniit naammagittaalliortup naammagittaaliuutai tamaasa ilaannaaluunniit suliariumanngissinnaavai. Tassalu pingaaruteqarpoq eqqumaffigissallugu assigiinngissuteqarsinnaammat naammagittaalliuutip isumaa aallaavigalugu pisortat nukissaat qanoq annertutigisut suliamut atorumaneqarnersut, inatsisillu malinneqarnissaanut pisortat soqutigisaat aallaavigalugu, kingumoortumik siumoortumillu, nukiit atugassat suut naapertuuttuunersut.

Tassalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangersinnaavaa suliamut aalajangiiumanani. Soorlu taamaattoqarsinnaavoq suliassaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiunneqarpat, paasinarsippallu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aatsaat aalajangiisinnaasoq suli nukinnik atuiffiunerusumik misissuinerit aallartereertinnagit. Tamanna pingaaruteqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Unammilleqatigiinermik Nakkutilliisut nukiisa sapinngisamik pitsaasumik atornissaannut naapertuuttumillu tulleriiaarinissamut.

Aamma naapertuuttuunngilaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nukiit atussappagit suliap suliareqqinnissaanut suliffeqarfiup neriorsuineratigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akuerisaatigut naammasseriikkamut. Taamaattumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliaq suliffeqarfiit kalluarneqartut § 20 malillugu neriorsuuteqarneratigut inerneqarsimasoq suliariumanngissinnaavaa. Suliffeqarfiup allap niuerfimmiittup aalajangiineq taanna naammaginngikkuniuk taarsiullugu eqqartuussisunut nalinginnaasunut suliassanngortittariaqarpaa.

Kisianni § 8 malillugu ilaanngitsoortitaanerit kiisalu § 9 aamma §11, imm. 4 malillugit akuliutinnginnissami nalunaarutit pillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliaq suliarissallugu aalajangiiffigissallugulu pisussaatitaavoq

Maannamutut naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitaliap pisortanut saaffiginnissutit pillugit suliassat suliarissagai inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup unammilleqatigiinnermik killiliinera pisortat aqutsinerata toqaannartumik pisariaqartumilluunnit kingnerippagu, tak. inatsimmut siunnersuummi § 2, imm. 2. Kiisalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisinnaatitaavoq allaffissornikkut maleruagassiat pillugit Naalakkersuisunut oqaaseqaateqarnissamut.

Imm. 2-mut

Imm. 2 malillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut allattoqarfiussaaq ulluinnarnilu Inatsisartut inatsisaata aqunneqarnera isumagisaralugu.

Unammilleqatigiineq pillugu Inatsisartut inatsisaata aqunneqarnerani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aamma Unammilleqatigiinermik Nakkutilliisoqarfik unammilleqatigiinneq pillugu inatsip aqunneqarnerani Inuussutissarsiornermut Naalakkersuisumut attuumassuteqanngillat. Tamatuma kinguneraa Naalakkersuisunut ilaasortaq suliat suliarineqartarnerannut tunngatillugu ilitsersuinissamut pisinnaatitanngimmat, aammalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imaluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup aalajangigai allanngortissinnaanagit. Tassalu aalajanngikkat timitallit Naalakkersuisunut ilaasortamut suliassanngortinneqarsinnaangillat, taamaallaalli Nunatta Eqqartuussivianut.

Naatorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliassat tunngavigisanut tunngasut imaluunniit immikkut pingaarutillit aammalu suliat immikkut nalornisoorfiusut suliarisassagai, kisiannili naatsorsuutigineqarluni inatsisip ulluinnarni aqunneqarnera Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq sinnerlugu isumagineqassasoq.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suleriaasiata aalajangersarnissaanut, aammalu Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup sulineranut sukumiinerusunik malittarisassiussalluni. Ataatsimiititaliamut ilaasortat Inatsisartut Naalakkersuisullu il.il. akissarsiaat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akissarsiaqartinneqassapput. Aalajangersakkap naalakkersuisut piginnaatippai sukumiinerusumik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inuttalersornissaannut inassuteqarnissamut malittarisassaliussallutik. Siunnersuummut tunngaviuvoq, nalunaarummi erseqqissarneqarsinnaammat, kattuteqatigiit sorliit, ilaasortassanik toqqaasinnaanersut, innersuuneqartullu pillugit naalakkersuisut aamma periarfissaqassapput innersuuneqartunik allannguisinnaallutik, pisariaqalersillugu. Naalakkersuisut taama siunnersuuteqartoqaraluartoq piginnaatitsissut atorlugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilusilerneqarnera allanngortissinnaangilaat, tassalu ilaasortat qanoq agguataarneqarneranut amerlassusiinullu tunngatillugu suliffeqarfiit- aamma atuisut kattuffiiniit inassuteqaatigineqanngikkaluarlutik toqqarneqartartut aamma ilaasortat aalajangersimsumik amerlassusillit suliffeqarfiit aamma atuisut kattuffiiniit inassuteqaatigineqartut, kiisalu allannguisoqarsinnaangilaq ilaasortani inuussutissarsiutilinnit toqqakkani ilaasortallu kattuteqatigiit allat toqqagaasa akornanni.

§ 18-imut

Siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat amerlassusiat unammilleqatigiineq pillugu inatsimmut atuuttumut sanilliullugu allanngussanngitsoq. Illuatungatigulli siunnersuutigineqarpoq inatsimmut atuuttumut sanilliullugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap katitigaanera allanngussasoq, tassami inuussutissarsiutinik ingerlatsinerat pisortallu inuussutissarsiutinik ingerlatsinermut aqutsinerat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulineranut pingaaruteqarlutik ilaammata. Tamanna tunngavigalugu naapertuuttutut isigineqarsimavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq pisortat namminersortullu ingerlatsinerannut tamatigoortumik ilisimasaqassasoq. Aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq inuiaqatigiinni sulianik ilisimasalinnik amerlanerusunik sinniisuutitaqartariaqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat inassutigineqarlutillu toqqarneqartassasut inuussutissarsiornermik ingerlatsinermut, atuisartunut tunngasunut, aningaasanut tunngasunut pisortallu ingerlatsinerannut tunngasunut piginnaasaqarnertik tunngavigalugu kiisalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami sulinerminnut pituttugaanatik sulissasut.

Aalajangersagaq sukumiinerusoq malillugu naalakkersuisut toqqassavaat, suleriaatsimi Inuussutissarsiornermut naalakkersuisumit, ilaasortaq ataaseq inuussutissarsiuteqartut kattuffiisa inassuteqarneratigut, tassa Sulisitsisut, ILIK aamma NUSUKA peqatigiillutik; ilaasortaq ataaseq atuisartut kattuffiisa inassuteqarneratigut ilaasortarlu ataaseq pisortat inuussutissarsiornermik ingerlatsinerannik ilisimasaqarluartoq Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA—lu peqatigiillutik inassuteqarnerisigut. Taamaalilluni inatsimmut siunnersuut malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat pingasut siulittaasorlu inuussutissarsiutinut atuisartunullu soqutigisaqarnermut pituttorsimassanngillat. Aamma siunnersuutigineqarpoq siulittaasoq ilaasortallu ukiut sisamat tikkillugit sivisutigisumik toqqarneqartassasut. Kattuffiit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitaliamut ilaasortassanik toqqaanerminni patsisilersortassavaat inuit pineqartut sooq inassutigineqarnersut.

§ 19-imut

Imm. 1-imut

§ 19-imi nalunaarsimapput pisinnaatitaaffiit ilaatigut § 6, imm. 4, aamma § 11, imm. 3

malillugu peqqussutinut atatillugu atorneqarsinnaasut. § 19-imi peqqussutit pillugit aalajangersakkat pisinnaatitaaffiupput naligisitaasut allat suliniutinut unammilleqatigiinnermut ajoqutaasunut assigiinngitsunut atorneqarsinnaasut. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap peqqussutikkut akuliussinnaaneranut atatillugu nalunaarsuineri tamakkiisuunngillat. Unammilleqatigiinnermik killiliinerup suunera sunniutaalu apeqqutaallutik timitalimmik isummerfigisariaqarpoq qanoq iliorluni unammilleqatigiinnermik killiliineq naapertuunnerpaamik unitsinneqarsinnaanersoq. Taamaattoq § 19, imm. 1. nr. 1 aamma 5-imi peqqussutit pissusii nalinginnaasumik atugaanerusut nalunaarsorsimapput.

Imm. 1, nr. 2-mi aalajangersakkap imaraa isumaqatigiissutit, aalajangikkat niuernermiluunniit piumasaasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit unitseqqullugit peqqussuteqarsinnaatitaaneq.

Akit iluanaarutillu nalunaarneqartut qummut qaangerneqannginnissaat pillugu peqqussusiorsinnaatitaaneq imm. 1, nr. 2-miippoq. Akip iluanaarutillu sukumiinerusumik aalajangernera pissutsit niuerfimmi unammilleqatigiiffiusumiikkunik qanoq issagaluarnerata nalorninaraluamik nalilerneratigut pisariaqarpoq. Taamaattumik akip iluanaarutillu qanoq issagaluarnera uppernarsaveqqullugu piumasarineqarsinnaangilaq, kisianni taamaassangatitsineq piumasaavoq.

Peqqussut pisinnaavoq akit iluanaarutillu qummut qaangeqqusaanngitsut aalajangernerisigut, naatsorsuinermut malittarisassat akit iluanaarutillu naatsorsorneranni atoqqusaasut aalajangernerisigut. Tamatumani akit iluanaarutillu pillugit sapinngisamik eqaatsuunnissaq siunniutaavoq, tassani akit iluarsineqartuarsinnaallutik suliffeqarfiit pitsaassutsip pitsanngorsarnissaanut periarfissaqarlutik kajumissaarneqarsinnaallutillu.

Imm. 1, nr. 3 malillugu suliffeqarfik peqquneqarsinnaavoq suliffeqarfiup taamaaqataanik tunisinermi piumasarisartagai atuuttut atorlugit pisisartunut sukumiinerusumik nalunaakkanut tuniseqqullugu. Taamaattoq suliffeqarfiup aningaasanngorlugu akilerneqarnissaq imaluunniit isumannaatsumik qularnaarinissaq piumasarisinnaajuassavaa.

Imm. 1, nr. 4 malillugu peqataanngitsut (tredjeparter) suliffeqarfiup attaveqarnikkut atortorissaarutaanut atuuttunut nioqqutissat sullissinerillu neqeroorutiginnissaannut pisariaqartunut isersinnaanissaat pillugu peqqussusiortoqarsinnaatitsisoqarpoq. Tamatumani soorlu pineqarsinnaapput innaallagissap aqqutaanut, umiarsualivimmut mittarfimmulluunniit isersinnaanerit. Peqataanngitsut suliffeqarfiup attaveqarnermut atortorissaarutaanut isersinnaanerat pillugu peqqussusiorsinnaatitaanermut taamaallaat ilaavoq imaassimappat, suliffeqarfiit unammillileratarsinnaasut namminneq atortorissaarutinik pisariaqartunik piorsaasinnaanatik.

Telep tungaatigut attaveqarnikkut atortorissaarutinut isersinnaaneq ersarissumik malittarisassiuuneqareerpoq tele nalunaarasuartaateqarnermut nalunaarasuarnermullu kiffartuusinerit aqqutigalugit. Tassunga tunngatillugu innersuussutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat innaallagissamut, imermut, kiassarnermut, qatserisartoqarnermut, umiarsualiveqarnermut, aqqusineqarnermut, nalunaarasuartaateqarnermut il.il. pillugit. Nalunaarasuartaatitigut attaveqarneq sullissinerillu pillugit Inatsisartut peqqussutaat innersuussutigineqarpoq, Inatsisartut inatsisaat nalunaarasuartaateqarneq pillugu immikkut piumasat pillugit, kiisalu Inatsisartut inatsisaat nalunaarasuartaateqarneq pillugu.

Umiarsualivinnut tamanit iserfigineqarsinnaasunut tunngatillugu nalinginnaasumik tunngaviuvoq umiarsualivik pisussaasoq umiarsuit tulatsissallugit umiarsualivimmi inissaqarpata. Pisortat umiarsualiviinut tunngatillugu peqataanngitsut umiarsualivimmi atortorissaarutinut isersinnaanerannut peqqussusiortoqarsinnaavoq inissaqassutsikkut pissutsit patsisaallutik ingerlatsisut nutaat isersinnaanngippata, peqqussutillu imarisinnaallugu allatut aaqqiisinnaanerit, tassa attaveqaat annertusisariaqarpoq imaluunniit ingerlatsisooreersut inissamik tunniussisariaqarlutik.

Imm. 1, nr. 5 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap soorlu suliffeqarfik salliulluni inissisimasoq peqqusinnaavaa niueqatigiinnermut piumasaasut nalinginnaasut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigeqqullugit, niuernermut tunngasunik immikkut ittunik peqarpat, pissutsillu tamakkua patsisigalugit immikkut pisariaqarpat Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup annertunerusumik ilisimassagaa suliffeqarfiup salliulluni inissisimasup qanoq iliorluni akit, akikilliissutit il.il. aalajangertarnerai. "Niueqatigiinnermut piumasaasut" tassaatinneqassapput sukkulluunniit tunngaviusoq, tassa suliffeqarfiup nalinginnaasumik aalajangertarlugit akigititani, akilliliissutini, pilerisaarinermut tapiissutini akeqanngitsumillu tunniuttakkani, kiisalu suliffeqarfiup aningaasatigut pitsaaqutit taakkua niueqatiminut tunniunnissaannut piumasaqaatit.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aalajangersakkami oqaatigineqarpoq imm. 1, nr. 5 malillugu peqqussut piffissamit aalajangiiviffimmiit ukiuni marlunni atuutissasoq.

§ 20-mut

Siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ersarissumik tunngavissinneqarpoq suliap naammassinissaanut suliffeqarfiup neriorsuutaata pituttuisunngortinneratigut. Peqataasut isumaqatigiinniarnerisigut suliat naammassineqartarnerisa pitsaaqutigaa eqaatsuugami, sukkasuujulluni nukissanillu sipaarfiulluni. Aamma neriorsuutit atorneqarneqarnerat siumut tikkuartuussaaq niuerfillu ingerlalluarnerusoq qulakkiissallugu. Soorlu maannamut pissusilersuutit naammagittaaliuutigineqarnerata siunissami pissusilersuutip allanngortinnissaanik neriorsuuteqarnikkut naammassineqarsinnaanera pitsaaquteqarpoq. Tamatuma saniatigut pitsaaqutaavoq suliffeqarfiit ajornartorsiutit namminneq isumaqatigiissutimikkut pissusilersornermikkulluunniit pilersut aaqqinnerannut peqataatinneqarnerulernerat. Amerlanertigut aaqqissuteqarsinnaalissaq unammilleqatigiinnermut pisortaasut timitalimmik nalornissutigiunnagaasa naapertuunnerusumik aaqqinnissaannut, tassami suliffeqarfik niuernermi pissutsinik namminerlu aningaasatigut inissisimanerminik ilisimasaqarluarnermigut unammilleqatigiinnermi ajornartorsiutit pilersinneqartut aaqqinnissaannut peqataasinnaammat. Neqerooruteqarnikkut suliap naammassineqarnera siumut tikkuartuuvoq, tamatuma kinguneralugu aalajangiinermi oqaatigineqarmat siunissami suliffeqarfik qanoq iliussanersoq qanorluunniit iliussannginnersoq.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap neqeroorut unammilleqatigiinnermut ajoqutaasumik ingerlatsinermik unitsitsisoq unammilleqatigiinnermillu pitsaasumik pilersitsisoq pilersitseqqittorluunniit, imaluunniit uummarissumik unammilleqatigiinnikkut inuiaqatigiinni pisuussutit pitsaasumik atornissaata siuarsarnissaanik inatsimmi siunertaasup naammassineqarneranut allatut peqataasoq akuerisinnaavaa.

Suliap neqerootutip pituttuisunngortinneratigut inerneqarsinnaanera sakkutsialaavoq unamilleqatigiinnermi ajornartorsiutit pitsaasumik sukkasuumillu aaqqinnissaata qulakkeerneranut, taamaattumillu imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq Unamilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq taamaattumik periarfissinneqassasoq. Tamatumuunakkut qulakkeerneqassaaq suliffeqarfiup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut neriorsuutigisimasani naammassinngitsoorsinnaanngikkai. Suliffeqarfiup neriorsuutai piffissami killilimmi atuuttussanngortinneqarsinnaapput.

Suliffeqarfiup neriorsuut pituttuisunngortitsisoq unioqqutikkunik § 29, imm. 1, nr. 7 naapertorlugu akiliisitaanissamik pillarneqarsinnaavoq. Suliffeqarfiup neqeroorut pituttuisunngortitaasimasoq malinngippagu aamma § 28, nr. 3 naapertorlugu ullormut sapaatip akunneranulluunniit pinngitsaaliissummik akiliisussanngortinneqarsinnaavoq.

Suliffeqarfik neriorsuuteqarsimappat Unammilleqatigiinnermullu Ataatsimiititaliap suliaq inersimappagu pituttuisunngortillugu, suliffeqarfiup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pituttuisunngorlugu aalajangiinera Nunatta Eqqartuussivianut naammagittaalliuutigisinnaanngilaa, tak. § 26, imm. 2, nr. 2. Taamatut kinguneqartitsisoqarneranut patsisaavoq suliffeqarfik nammineq aaqqiissummut anguneqartumut isumaqatigiinniarsimammat. Tassalu pisortanut nukissanik sipaarutaananilluunnit unamilleqatigiinnermut siuarsaataanavianngilaq suliffeqarfik illuatungaatigut neriorsuuteqarnermigut suliaq naammassisinnaappagu, tamatumalu peqatigisaanik aalajangiineq nammineq pisortat peqatigalugit peqataaffigisimasani suliffeqarfimmut pituttuisuulersoq naammagittaalliuutigisinnaappagu. Killiligassatut taamaallaat siunnersuutituaavoq aalajangiinerup pituttuisuusup Nunatta Eqqartuusivianut naammagittaalliuutigineqarsinnaanera. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinera inatsisinik malinninnerunersoq eqqartuussivinni misilitsissinaajuassaaq.

Taamaattumik imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq neqeroorutip qanoq nassuiarnissa pillugu suliffeqarfimmik isumaqatigiinngissuteqaruni aalajangersinnaassagaa suliffeqarfik aalajangersimasumik piffissallu aalajangikkap iluani iliussasoq suliffeqarfimmiit neqeroorutip eqqortumik naammassineqarnissaa qulakkeerumallugu. Aamma taamatut peqqusisoqarsinnaavoq neqeroorutip naammassineqarnissaanut piffissaliussaq suli naasimanngikkaluarpalluunniit.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 20, imm. 2 malillugu peqqussutaani, tassani suliffeqarfik aalajangersimasumik pissusilersussasoq piffissaliussallu iluani neriorsuummut tunniunneqartumut eqqortumik piffissarlu eqqorlugu naammassinnissimassasoq, tamanna Nunatta Eqqartuussivianut tunniunneqarsinnaassaaq, tak. § 26, imm. 2. Nunatta Eqqartuussiviata neqeroorutip eqqortumik piffissarlu eqqorlugu naammassineqarnissaanik misiliinermini suliffeqarfiup neqeroorutigisimassaasa annertussusiat naatsorsuutigalugulu paasineqarnissaa nassuiassavaa. Tassalu Nunatta Eqqartuussiata peqqussutip misilinneranut atatillugu suliffeqarfiup pineqartup Unammilleqatigiinnermullu Ataatsimiititaliap akornanni neriorsuutip peqqussummut pingaaruteqartup isumaqatigiinngissutaanera isummerfigisinnaavaa.

§ 20, imm. 3, nr- 1-3 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imm. 1 malillugu aalajangiineq utertissinnaavaa. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap unammilleqatigiinnermi pissutsit allanngorsimatillugit isumaqatigiissutip inatsisinik eqqortitsisuunera nalilersinnaasaria-qarpaa, suliffeqarfiit neriorsuutaasa akuerisimanerat pillugu siusinnerusukkut aalajangiisimanerminut pituttorsimanani.

Utertitsineq isumaqarpoq Unammilleqatigiinnermut Atatsimiititaliap suliaq suliareqqittariaqaraa immaqalu peqqussut pillugu aalajangiisariaqarluni. Taamatut aalajangiineq nutaamik allanullu atanngitsumik aalajangiinerussaaq allanut atanngitsut tunngavigalugit aalajangiinerussalluni. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangikkap § 20, imm. 3 naapertorlugu utertinnerup kingornatigut isumaqatigiissut inerteqqutiginiaruniuk, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap uppernarsarsinnaasariaqarpaa isumaqatigiissut pissusilersuulluunniit § 6-imut imaluunniit § 11-mut akerliunersoq. Tamanna pillugu aalajangiineq Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqarsinnaassaaq.

§ 21-imut

§ 21 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliffeqarfinnit suliffeqarfinnillu kattuttunit paasissutissarsisinnaavoq suliassat Inatsisartut inatsisaanni tassani, § 17 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut suliassiissutaasut suliarinissaat siunertaralugu. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nammineq nalilersussavaa paasissutissat suut suliaminut pisariaqarnersut. Iliuutsit inatsisinik unioqqutitsisut Pinerluttarneq pillugu inatsit malillugu iliuuseqarfigineqarsinnaasut pineqartillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap taamaattoq politiinut nalunaarutigissavaa eqqartuussisoqarneq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit misissueqqinnissamik ingerlatitseqqittussanut. Tamanna tunngavilersorneqarpoq imminut illersorniarluni inatsisinik

sanioqqutitsiniarluni iliuuseqarneq inertseqqutaaneranik, tamatumanilu kinaluuniit ilisimasanik ingerlatitseqqiniissamut pisussaaffeqarnera illersorneqarmat, tamatuma kingunerisaanik pinerluttaalitsinermut inatsit malillugu pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaasunut, Den Europæiske Menneskerettighedskonventionip inatsisaat malillugit kinguneqataasinnaasut. Tamatumani Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paasissutissanik piumasaqarnera eqqortuunersoq pillugu apeqqut siunnersuummi § 26 malillugu Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqarsinnaanngilaq, akerlianilli suliassanngortitsisarneq pillugu malittarisassat malillugit innuttaasut pillugit suliassanngortitsisarnertut eqqartuussivinnut tunniunneqarsinnaalluni eqqartuusiveqarneq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsit malillugu.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangersagaq malillugu pisortat namminersortullu suliffeqarfiinit, kattuteqatigiinnit aamma pisortat oqartussaasuinit paasissutissanik pissarsisinnaavoq inatsisini aalajangersakkanut ilaasoqarnersoq nalilerumallugu. Aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq taamatut naliliiumalluni niuerfimmi unammilleqatigiinnermut tunngasut pillugit annertunerusumik misissuilersinnaavoq.

§ 22-imut

Imm. 2-mut

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat atuuttoq malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sinniisai pisarialimmik kinaassutsimut uppernarsaateqarlutik eqqartuussisunit akuerineqarlutik nakkutilliillutik misissuisinnaapput, tamatumalu kingunerissallugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliffeqarfiup illuutaanut (allaffiinut) angallassissutaannullu isersinnaalernissaa, tassani paasissutissat inatsit malillugu nakkutilliinermut pingaaruteqarsinnaasut, tassani ilanngullugit naatsorsuutit, naatsorsuutinut atortut, atuakkat, pappiaqqat niuernermut atortut allat kiisalu paasissutissat elekroniskimik toqqortat ilisimalerlugillu assilisinnaanissat anguniarlugu. Siunnersuummi § 22 unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsaat atuuttoq assigingajalluinnarlugu oqaasiliugaavoq, kisianni siunnersuutigineqarluni nakkutilliilluni misissuisinnaatitaaneq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut isumagisassanngortinneqassasoq. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik isumaqaruni suliap qanoq ittuunera patsisaalluni paasissutissat pisariaqartut tamaaliornikkut pissarsiarisariaqartut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik eqqartuussisunit pisinnaatitaariarluni ilisimatitseqqaarani nakkutilliilluni misissuisinnaavoq.

Siunnersuummi Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik ersarissumik pisinnaatitaavoq oqaasiinnakkut nassuiaaneq piumasarissallugu kiisalu inuit nakkutilliilluni misissuinermi ilaasut kaasarfimmiutik, taskimiittuutitik imaluunniit allat pigisaatitik takutissagaat piumasarissallugu. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aamma avataani paasissutissanik suliaqartut allaffii iserfigisinnaavaat.Tamatuma saniatigut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup allaffik ataaseq arlallilluunniit, qarasaasiat il.il. suliffeqarfimmi naqissuserlugit matusinnaavai atortut uppernarsaataasinnaasut peerneqannginnissaat qulakkeerumallugu. Siunnersuutikkut aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nakkutilliilluni misissuinermini paasissutissat qarasaasianiittut assilisinnaavai, soorlu qarasaasiap harddiskia.

Suliffeqarfiup ingerlanera pisariaqartoq sinnerlugu akornusersorumanagu nakkutilliilluni misissuineq pisarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmi atorfillip suliffeqarfimmi atortussat ujartarlugit assilisarlugillu. Kingornatigut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmi atortussat sukumiinerusumik misissuataarneqassapput. Sukumiinerusumik misissuinermi paasinarsippat atortussat misissuinermut tunngassuteqanngitsut, taakkua suliffeqarfimmut utertinneqassapput imaluunniit suliffeqarfik isumaqatigiissuteqarfigalugu aserorterneqassallutik.

Nalinginnaasumik nakkutilliilluni misissuinermi oqaasiinnakkut nassuiaatit allakkiarineqartassapput, tak. § 6, imm. 1 pisortat aqutsinerat pillugu inatsisartut inatsisaat. Allakkiaq taamaattoq tamanit pineqarsinnaanngilaq, tak. siunnersuummi § 15, imm. 1.

§ 22, imm. 1 malillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik suliffeqarfiup kattuttulluunnit allaffiinut angallassinermulluunniit atortuinut isersinnaavoq nakkutilliilluni misissuinissaq siunertaralugu. Nakkutilliilluni misissusoqassaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik misissorumappassuk suliffeqarfiup unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsaanik unioqqutissimaneraa imaluunniit suliffeqarfiit allat unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsaanik unioqqutitsinerannut peqataasimanersoq.

Nakkutilliilluni misissuinermut atatillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussat suliffeqarfimmiittut misissuataarlugillu assilisinnaavai. Tamatumani soorlu ilaapput isumaqatigiissutit, naatsorsuuserinermi atortussat, niuernermi nalunaarsukkat aamma pappiarat niuernermut tunngasut, sukkut ingerlanersut apeqqutaatinnagu. Paasissutissat sukkut ingerlanneqarnerannut ilaatigut ilaapput dikettet, cd-rom-it, eqqaamanninnisamut kortit, qarasaasiat paasissutissanillu katersuiffiit allat. Aalajangersakkami aamma periarfissiisoqarpoq qulakkeerutinut suliffeqarfiup pigeriigaanik assiliinissamut (back-up). Paasissutissat suliffeqarfiup it-qarfiini uninngatitaappata, soorlu qarasaasiami serverimiluunniit, suliffeqarfiup sulisuisa paasissutissat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut tigusinaatissavaat. Tamanna aamma atuuppoq it-qarfik paasissutissanilluunniit katersivik suliffeqarfiup avataaniikkaluarpataluunniit, edb-mik ingerlatsineq allamut suliassanngortitaasimanerat patsisaalluni, imaluunniit patsigigalugu paasissutissanik katersiviit koncernip taassumarpiaap iluani suliffeqarfimmi allamiimmata. Taamatut pisoqartillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliilluni misissuiffigisaani it-qarfiit avataaniittut edb-mi atortorissaarutit suliffeqarfimmi inissisimasut aqqutigalugit attavilerneqassapput.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nalunaarsuiffiit, pappiarat niernermut tunngasut aamma paasissutissiisarnermut tunngasut imarisai apeqqutigisinnaavai misissunnginnerini, misissornerini misissoreernerinilu, aammalu nalunaarsuiffinnut, niuernikkut pappiaranut aamma paasissutissiinermut tunngasunut atatillugu piviusut pillugit apeqquteqartoqarsinnaavoq. Akerlianik apeqquteqartoqaqqusaanngilaq Inatsisartut inatsaanni inerteqqutit pillugit aalajangersakkat unioqqutinneqarnerat naatsorsuutigineqarpat. Aalajangersakkami aamma tunngavissinneqanngilaq nakkutilliilluni misissuinerup nalaani pissutsit pillarneqaataasinnaasut nassuiaqqunissaannut. Pissutsit taamaattut misissuiffiginerat politiinut suliassanngortinneqassapput.

Aalajangersakkami Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik ersarissumik tunngavissin-neqarpoq nakkutilliilluni misissuinerup nalaani suliffeqarfimmi oqaasiinnakkut nassuiaaqqusinissamut. Inuit nakkutilliilluni misissuinerup nalaani oqaasiinnakkut nassuiaaqquneqarsinnaasut tassaapput suliffeqarfimmut nakkutilliilluni misissuiffigineqartumut sinniisuussut. Oqariaaseq suliffeqarfimmut sinniisuussut silittumik paasineqassaaq. Tamatuma kinguneraa piginnittoq, piginneqataasoq sulisorisarluunniit kinaluunniit suliffeqarfimmut sinniisuusiinnasoq oqaasiinnakkut nassuiaaqquneqarsinnaammat.

Oqaasiinnakkut nassuiaanermut atatillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit apeqqutigineqarsinnaatitaasut ersarissuussapput nakkutilliillunilu misissugaasumut tunngasuussallutik. Pineqarnerpaassapput apeqqutit qulaajaataasut nalunaarsuiffiit pappiarallu niuernermut tunngasut sumiinnersut, qanoq tulleriiaarluarlugit aaqqissugaanersut, imaluunniit sooq pappiarat uppernarsaatit ilai amigaataanersut.

Siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik nakkutilliilluni misissuinermut atatillugu periarfissinneqarpoq piumasarissallugu suliffeqarfimmi siulersuisunut ilaasortat, ulluinnarni aqutsisunut ilasortat sulisullu allat kaasarfimmiutik, taskimiittuutitik pigisallu allat imaluunniit ilitsiviit takutissagaat. Inuk taamaaliorumangippat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nammineerluni pineqartup kaasarfii, taskii assigisaallu imaarsinnaanngilai, politiilli ikiuuteqqullugit qinnuigineqassallutik.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup pisinnaatitaaffia killeqarpoq, taamaallaat pineqarmata inuup pigisai, tamatumani pingaartumik ilanngullugit atisat, kaasarfiit, taskit pigisallu assigisaat. Naapertuuttuunngilaq nalunaarsussallugu pigisat suut misissorneqarsinnaanersut. Taamaattoq erseqqissarneqassaaq Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik periarfissaqassanngimmat inuup timaanik, tassunga ilanngullugit putuusinnaasut sukumiinerusumik misissuiffigissallugit. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nakkutilliilluni misissuinermi killissani qaangissanngilaa, aammalu nakkutilliilluni misissuisoqartillugu pinngitsoorani inuup tarnikkut timikkullu illersorneqarnissaa eqqarsaatigissallugu.

Teknologiikkut ineriartorneq ilutigalugu ullumikkut paasissutissat elektroniskimi toqqornissaannut periarfissarpassuaqarpoq. Soorlu paasissutissat toqqorneqarsinnaapput usb-nøglenut, mobiltelefoninut aamma ullorsiutinut qarasaasianiittunut. Aamma atortut paasissutissanik toqqorsiviusinnaasut sannamikkut milliartuinnarput. Nakkutilliilluni misissuineq sioqqullugu misissuinerullu nalaani imaattoqarsinnaavoq, uppernarsaatitut atortussat pisortanut toqqorniarsarineqartut, soorlu usb-nøgle assigisaaluunniit kaasarfinnut imaluunniit taskinut assigisaannullu toqqornerisigut. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup piumasarsinnaagaa suliffeqarfimmi sulisuusut kaasarfimmik, taskimik imarisaat takutissagaat. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup tamakkua imarisinnaasaat misissuataassavai assilinissaat siunertaralugu, tamatumani ilanngullugu qarasaasiakkut assilinerat, kiisalu atortussat nakkutilliilluni misissukkamut ilaasut nassassallugit.

Aalajangersakkap atorneqarnera sulisuusup paasissutissanik toqqorsineratigut kaasarfimminullu imaluunniit taskiminut ilisineratigut nakkutilliilluni misissuineq killeqassanngilaq.

Aalajangersagaq aamma allatigut atorneqarsinnaavoq nakkutilliilluni misissuinermi anguniagaasoq angujumallugu pisariaqarsorineqarpat. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfimmi atorfillit kaasarfimmik, taskimik assigisaasalu imai takuteqqullugit piumasaqarsinnaanera pissaaq qanoq pingaartiginermut tunngaviusut nalinginnaasut mianeralugit. Suliffeqarfimmi najuunnerup nalaani aatsaat qulaarneqassaaq suliffeqarfimi atorfillit sorliit misissorneqartumut ima attuumassuteqartigisut misissuinermut ilannguttariaqarlutik. Amerlanertigulli atorfillit qitiusumik inissisimasut ikittuinnaat nakkutilliilluni misissuinermut ilanngunneqarsinnaapput, taamalu qinnuigineqarlutik kaasarfimmik, taskimik assigisaasalu imarisaanik takuteqqullugit.

Misissuinissamut periusissaq imaasaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup sinniisaasa, politiinik ilaqarluniluuniit, atorfilik qinnuigissagaat kaasarfini, taskini assigisaallu imaaqqullugit. Tamanna sapinngisamik pisassaaq suliffeqarfimmi sulisut sinnerisa isiginngisaannik.

Politiit nakkutilliiluni misissuinerup ilagisaatut kaasarfiit, taskit assigisaasalu imaarnerannut Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfimmut ikiuunnerat pissaaq unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup pisinnaatitaaffii malillugit. Tassalu tunngaviusoq advokatip arlaannut atanngitsup sullitaatalu akornanni allaffigeqatigiittarnerannut illersuutaasoq aamma atuutissaq pappiaranut il.il. atorfillit kaasarfiini, taskiini assigisaanilu nassaarineqartunut, soorlu aamma atuuttoq uppernarsaatinut il.il. allanut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliilluni misissuinerani nassaarineqartunut.

Nakkutilliilluni misissuinermut pingaartutut ilaavoq pissarsiarissallugit paasissutissat sulifeqarfiup it-qarfiani paasissutissanilu toqqortaniiittut, soorlu qarasaasiami serverimiluunniit. Imm, 1-imi siunnersuutigineqartumi takuneqarsinnaasutut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik paasissutissanik taamaattunik pissarsisinnaatitaavoq. Ulluinnarni Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup toqqassavaa suliffeqarfiup paasissutissanut toqqorsiviisa, soorlu serverip assilineratigut paasissutissat pissarsiarinissaat.

Imm 2-mut

Ilaatigut suliffeqarfiit atortarpaat paasissutissanik suliarinnittut avataaneersut suliffeqarfiup qarasaasiatigut paasissutissaataanik suliarinnittartut toqqorsisartullu. Suliffeqarfiup Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup sulisui paasissutissanik tamakkuninnga pissarsinissamut periarfissittarpai paasissutissanik suliarinnittumut avataaneersumut attaviliinikkut. Ulluinnarnili teknikki allalluunniit patsisaallutik edb-kut paasissutissanut avataaniittunut attaviliineq ajornarsinnaavoq.

Taamaattumik siunnersuut imm. 2-mi periarfissiivoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliilluni misissuineri annertusineqarsinnaasut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik – eqqartuussisunit akuerineqarluni pisariaqartumillu kinaassutsi ilisaritillugu, tak. imm. 3 – suliffeqarfiup paasissutissanik suliarinnittartut avataaneersut allaffiinut isersinnaalersillugu, tassani suliffeqarfimmut tunngatillugu paasissutissat ilisimalissallugit assilissallugillu, tassani ilanngullugit isumannaatsuutinniakkat assilineri. Tamatumani tunngaviuvoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat suliffeqarfimmi namminermi pissarsiarisinnaasimassanngikkai.

Paasissutissanik suliarinnittartumut avataaneersumut pulaarneq aatsaat pisinnaavoq Unammilleqatigiinermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfimmi suliffeqarfinniluunniit kattuttuni nakkutilliilluni misissuermini paasippagu paasissutissat avataani inissitat suliffeqarfimmit kattutunilluunniit toqqaannartumik pissarsiarisinnaanagit. Taamaattumik pisarneq malillugu suliffeqarfik kattuttulluunnit tammaattoqartillugu tamatigut ilanngunneqartassapput ilimasaarneqarlutillu paasissutissanik suliarinnittartut avataaneersut pulaarneqartinnagit.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik edb-mi paasissutissanik avataani inissitanik pissarsisinnaalerpat suliffeqarfik najuuteqqullugu neqeroorfigineqassaaq. Aamma paasissutissanik suliarinnittartumut avataaneersumut iseriaannaaneq ingerlanneqassaaq paasissutisanik avataaneersunik suliaqartartup ulluinnarni ingerlatsinera sapinngisamik akornusernaveersaarlugu, aammalu atortussat assilineqartut ilanngullugilluunniit tiguneqartut, tak. imm. 3, suliffeqarfinnut allanut nakkutilliilluni misissuiffigineqanngitsunut kinguneqassanngippata, kisiannili attaveqaammi tassanerpiaq soorlu atortussanik toqqortarineqartut ilanngunneqarnerisigut.

Imm. 3-mut

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani atuuttumi § 18-misut imm. 3-mi aalajangersakkami aalajangerneqarpoq nakkutilliilluni misissuineq eqqartuussivimmit akuerineqarneq tunngavigalugu pissasoq. Tamanna atuuppoq apeqqutaatinnagu nakkutilliilluni misissuineq suliffeqarfimmut ataatsimut tunnganersoq, imaluunniit kissaatigineqarnersoq suliffeqarfiup paasissutissaataanut paasissutissanik suliarinnittartumi avataaneersumiinnersut. Eqqartuussivimmit akuerineqarnissamik qinnuteqaat Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqassaaq.

§ 23-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuummi § 23, imm. 1-imi aajornarunnaarsinneqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat qarasaasiani assigisaannilu toqqortat assilinissaannut, tamatumani ilanngullugit filet piiakkat, atortussat toqqortat nakkutilliilluni misissuinerup kingornatigut imarisaasa misissuataarnissaat siunertaralugu. Tamatumuuna qulakkeerneqassaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat nassaarineqartut itinerusumik misissornissaannut piffissaqassasut suliffeqarfimmut akornutaasumik suliffeqarfiup allaffiini suliarineqartariaqarnerannut. Ulluinnarni assilisat qarasaasianut il.il. atorneqartunut nakkutilliiluni misissuermut pingaaruteqartunut misissuineq killeqassaaq. Oqaatigineqassaaq Europami unammilleqatigiinnermut pisortaqarfiit allat assiliisinnaammata nakkutilliilluni misissuineq ingerlakkunikku.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik ullumikkut periaatsit assigalugit qarasaasianik assigisaannillu qarasaasiakkut assiliisinnaareerput suliffeqarfiup allaffiini assilisap imai misissuataarsinnaajumallugit, kisianniliUnammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup assilisani angerlaassinnaannagit. Taamaatumik siunnersuutikkut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik atortussat assilineqarsimasut misissuataarneranni suliffeqarfinni ullumikkornit annerusumik periarfissaqassanngilaq. Siunnerssuumi nutaajuvoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup assilisat tigusinnaagai nammineq allaffimmini imaasa misissornissaat siunertaralugu, maannakulli tamanna ajornarpoq suliffeqarfik akuersiseqqaartinnagu. Atortussat assilineqartut naqissuserlugit toqqorneqassapput Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfiup allaffii qimappatigit. Toqqorsineq aatsaat atorunnaassaaq nakkutilliilluni misissuinerup nanginneratut atortussat misissuataarneqassappata.

Naakutlliilluni misissuiffigineqartup piumasarisinnaavaa nammineq sinniisorluunniit toqqakkani atortussat assilineqarsimasut missuataarneranni najuunnissaa. Tassalu nakkutilliilluni misissuiffigineqartoq nakkutilliilluni misissuinermisut qaraasiap mississorneqarneratut inissisimassaaq.

Nakkutilliilluni misissuiffigineqartup siunnersuut malillugu piumasarisinnaavaa atortussat assilineqartut kingusinnerpaamik nakkutilliinnuni misissuiernup kingornatigut ulluinnaat 25-t qaangiunneranni peeerneqarnissaat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik isumaqarpat atortussat unammilleqatigiinnermut malittarisassanik unioqqutitsinernik imaqanngitsut. Suliap ingerlateqqinnissaanut tunngavissaqarpat, tamatumani ilanngullugu suliap Unnerluussisunut ingerlateqqinnissaa, atortussat assilisat naqissuserlugit toqqortarineqassapput suliap naammasineqavinnissaata tungaanut. Tamanna pissaaq uppernarsaatit isumannaatsuunissaannut tunngatillugu. Tamanna pisinnaavoq suliami peqataasup nalornisoorpagu paasissutissaq aalajangersimasoq atortussanit assilineqartunit pisuunersoq. Taamatut pisoqartillugu naqissuserlugu toqquineq atorunnaarsinnaavoq unnerluussullu misileqqinneqarsinnaalerluni. Paasissutissat assilisat pisortaqarfimmit suliamik suliarinnittumit paarineqassapput, suliarlu naammassineqavippat aatsaat atortussat naqissuserlugit toqqortat peeerneqarsinnaapput.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisussaavoq nakkutilliilluni msissuinerup kingornatigut kingusinnerpaamik ulluiunnaat 25-t qaangiuppata atortussat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit suliap suliareqqinnissaanut tigusimasat assilineri nakkutilliilluni misissuiffigineqartumut tunniutissallugit. Pineqartup qinnutigisinnaavaa assilinerit pappiaranngorlugit qaraasiakkulluunnit tunniunneqassasut.

Imm. 1, 4-mi piffissarititat pissutsini immikkut ittuni sivitsorneqarsinnaapput, tak. imm. 4-imut oqaaseqaatit matuma kinguliiniittut.

Siunnersuutip allanngortinngilaa paasissutissat illersugaanerat ilisimaneqanngitsullu atorneqannginnissat pillugit aalajangersakkat atuuttuarnerat, atortussat misissuataarneranni tamatumunnga tunngasunik saqqummersoqarpat, takuuk Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsit.

Ilitsersuusiortoqassaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup assiliisinnaanera sukumiinerusumik allaaserineqarluni, aammalu suliffeqarfiit tamatumunnga atatillugu pisinnatitaaffiisa pisussaatitaaffiisalu annertussusiat pillugu.

Imm. 2-3-mut

Suliffeqarfiit mianeralugit nakkutilliilluni misissuineq nalinginnaasumik naammassineqartassaaq ullormi aallartinneqarfiani. Siunnersuummi imm. 2-imi Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik periarfissinneqarpoq niuernermi allaffiit paasissutissallu pingaarutillit naqissuserlugit matunissaannut. Naqissuserlugu matusineq atoneqarnerusassaaq nakkutilliilluni misissuinermut atatillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut ajornartillugu ullup nakkutilliilluni misiisuinerup aallartiffiani paasissutissanik assiliisinnaneq, tak. § 22, imm. 1 aamma 2, aamma § 23, imm. 1. Soorlu imatut pisoqarsinnaavoq, nakkutilliilluni misissuinermut atatillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussat paasisaqarfigerusunnerusani kingusissukkut nassaarisimappagit. Imaluunniit suliffeqarfiup maskiinai assiliissutit ajoquteqalersinnaapput ulloq taanna iluarsineqarsinnaanngitsumik. Aamma imaassinnaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik imaaliinnarluni qarasaasiamut isersinnaanngitsoq suliffeqarfiup atorfilittaasa arlaannit atorneqartumut, soorlu inuup pineqartup najuutinnginnera patsisaalluni. Taamaatoqartillugu naapertuuttuussaq suliffeqarfimmi allaffiit, qarasaasiat assigisaallu naqissuserlugit matunissaat, tamatumuuna qulakkeerneqassammat atortussat uppernarsaatit peerneqannginnissaat.

Naqissuserlugu toqquisinnaatitaaneq atortussanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup misissuernimi atugassanik tigususisinnaanera pillugu malittarisassanut atuuttunut tapertaasinnaavoq. Tamatumuunakkut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik suliffeqarfik kalluarneqartoq isumasioqatigereerlugu periarfissaqalissaaq sakkussaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup naleqqunnerpaasorisaa toqqassallugu.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nalinginnaasumik suliffeqarfimmut nakkutilliilluni misissuiartorluni pulaarnermini paasissutissat kissaatigineqartut assilisarpai. Suliffeqarfiit mianeralugit nakkutilliilluni misissuinerup ulloq aallartinneqarfia eqqorlugu naammassisussaammat, piffissaliussap iluani paasissutissat kissaatigineqartut assilinissaat (kopi) ajornarsinnaasarpoq. Soorlu imaassinnaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup qarasaasiaq angallattagaq suliffeqarfimmi atorfilimmit nakkutilliilluni misissuinermut tunngatillugu qitiusumik inissisimasumit atorneqartoq iserfigisinnaanngikkaa, inuup pineqartup angalalluni peqannginnera pissutigalugu aammalu suliffeqarfimmi arlaannaataluunniit qarasaasiap iserfiginissaanut naqittakkap ilisarnaata (password) tunniussinnaanaguluunniit tunniukkumanngikkaa. Aamma imaattoqarsinnaavoq atorfillip Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit misissorneqalinnginnermini qarasaasiamini filit tamaasa nunguterai. Taamatut immikkut ittumik pisoqartillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup pisariaqartissinnaavaa qarasaasiap pineqartup angerlaannissaa atortorissaarutit immikkut ittut atorlugit qarasaasiaq iserfigisinnaajumallugu paasissutissalluunniit piiarneqarsimasut saqqummerseqqikkumallugit. Aamma suliffeqarfiup kopimaskiinaasigut ajornartorsiuteqalersinnaa-voq, pissutsini immikkut ittuni pisariaqalersillugu atortussat ilaasa nassarlugit angerlaannissaat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmi assilinissaat siunertaralugu.

Tamanna tunngavigalugu imm. 3-imi siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussat angerlaassinnaassagai, paasissutissanut atortorisaq ilanngullugu. Tamakkununnga isersinnaaneq pissutsinut immikkut ittunut killeqarpoq, tassa suliffeqarfimmi pissutsit patsisaallutik iserneq ajornarpat imaluunniit atortussat aasilineqarsinnaanngippata imaluunniit sumiffimmi paasissutissanut atortorisaq iserfigineq ajornarpat. Pissutsini immikkut ittuni tamakkunani atortussat angerlaassinnaatitaanerannut ilaapputtaaq paasissutissat paasissutissanullu atortorissaarutit paasissutissanik suliarinnittartunit avataaneersuneersut, tak. aalajangersakkap § 22, imm. 2-mut innersuussinera. Kisianni tunngaviuvoq paasissutissat suliffeqarfimmut nakkutilliilluni misissuiffigineqartumut tunngassasut.

Suliffeqarfik kattuffiilluunniit nakkutilliilluni misissuiffigineqartut aamma paasissutissanik suliaqartoq avataaneersoq atsiukkamik pissapput uppernarsarlugu atortussat suut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup angerlaassimanerai suliffeqarfiullu suatungaaneersuunersut. Nakkutilliilluni misissuisoqareerpat kingusinnerpaamik ulluinnaat pingasut qaangiunneranni atortussat utertinneqassapput.

Aalajangersakkap aqunneqarnerani naatsorsuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfik nakkutilliilluni misissuiffigineqartoq aamma paasissutissanik suliarinnittoq avataaneersoq § 22, imm. 2 malillugu najuutequllugit neqeroorfigissagai, Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussanik misissuinerani assiliineranilu. Atortussat utertinneqarneranni aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfimmut nakkutilliilluni misissuiffineqarsimasumut tunniutissavai assilineqartut tiguneqarsimasut nalunaarsuiffiat kiisalu taakku assilineri.

Paasissutissat paasissutissiiviilluunniit angerlaanneqarsimasut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmit tigumiarneqartillutik ajoquserneqarsimappata paasissutissalluunniit ilai annaaneqarsimappata Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik kalaallit inatsisaanni taarsiissuteqarnissamut malittarisassat nalinginnaasut malillugit taarsiissuteqarnissamut akisussaavoq.

Imm. 4-mut

Imm. 1-34-mi, tak. imm. 4, piffissarititaasut sivitsorneqarnissaat pingaaruteqalersinnaavoq, assersuutigalugu teknikkikkut pissutsit patsisaallutik atortussat assileriikkat misissuataarnerat ulluinnarnik 25-nik piffissarititaasup iluani naammassissaat ajornakusuulerluni , imaluunniit nakkutilliilluni misissuinermi paasissutissat katersukkat amerlavallaarpata.

§ 24-mut

§ 22, imm. 1 aamma § 23, imm. 1-3 malillugit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup pisussaaffiinut ingerlatsineranut politiit ikiuutissapput.

§ 25-mut

Siunnersuummi § 25-mi siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tunngavissinneqassasoq paasissutissat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisussaatitaaneranut ilaasut nunat allat nakkutilliinermut pisortaqarfiinut ingerlateqqissinnaassagai paarlaateqatigiinneq piumasaralugu.

Aalajanersagaq pisariaqarsinnaavoq nunani tamani isumaqtigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut akiornerata salliullunilu inissisimanerup atornerlunneqartarnerata akiugaanerisa pitsanngorsarnerannut. Suliffeqarfiit nunagisap killeqarfii akimorlugit ingerlatsiartuinnarput, tamatumalu pisariaqalersippaa isumaqatigiissutit, suliffeqarfiit kattuteqatigiit periutsillu ataqatigiissut iluanni akuersissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut pitsaasumik nakkutigineqarnissaat. Nakkutilliineq taamaattoq taamaallaat pisinnaavoq unammilleqatigiinnermut pisortat suleqatigiinnerulernerisigut paasissutissanillu paarlaateqatigiittarnerisigut.

Kalaallit Nunaat maannakkut nammineerluni Naalagaaffeqatigiinnerulluunniit iluani nunanut marlunnut arlalinnulluunniit unammilleqatigiinnermut paasissutissat ingerlateqqittarnerannut isumaqatigiissuteqarsimanngilaq. Danmark, Norge, Island Sverigilu nunat avannarliit suleqatigiinnissaannik isumaqatigiissuteqarput ilaatigut kartellet akiornissaanut suleqatigiinnissaq siunertaralugu. Kalaallit Nunaat suleqatigiinnermik isumaqatigiissummut tassunga ilanngussinnaavoq.

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi aalajangersagaq malillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisussaaneranut ilaasut taamaallaat ingerlateqqissinnaavai nunani paasissutissanik ingerlatitseqqiffiusuni unammilleqatigiineq pillugu inatsisit atortinneqarnerata siuarsarnissaanut pisariaqarpata, tamatumani ilanngullugu pisussaaffik nunat marluk arlallilluunniit isumaqatigiissutaata kingunerisaa. Tamatuma pissuseqataanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisinnaatinneqarpoq Kalaallit Nunaani unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata atortitaaneranut paasissutissanik pissarsinissamut, tassami tunniussinermi piumasarineqarmat paarlaateqatigiinnissaq. Tassalu paasissutissanik nunani allani unammilleqatigiinnermut pisortanut ingerlatitseqqinneq taamaallaat pisinnaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nunani allani unammilleqatigiinnermut pisortanit paasissutissanik taamaaqataanik pissarsisinnaappat.

Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisussaatitaaneranut tunngassuteqarput paasissutissat pisortat aqutsisoqarfiini suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 27-imi ilaatinneqartut.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi aalajangersakkami aalajangerneqarput piumasaasut naammassereersimassat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat nunap allap unammilleatigiinnermut pisortaanut ingerlateqqissinnassappagit. Tamatuma kingorna piumasarineqarpoq paasissutissanik ingerlateqqitanik tigusisoq aamma nipangiussisussaatitaasoq, paasissutissat taamaallaat atorneqarsinnaasut siunertamut nunat marluk arlallilluunniit isumaqatigiissutaanni nalunaarsimasunut, isumaqatigiissut taamaattoq paasissutissanik tunniussinissamik qinnuteqaammut tunngaviuppat, tigusisullu ingerlatitseqqinnera taamaallaat pisinnaappat Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup ersarissumik akuersineratigut aamma taamaallaat siunertanut akuersinermut ilaasunut.

Paasissutissanut ingerlateqqinnissaannut pisariaqarsinnaasut tassaapput niuernermut tunngasunut paasissutissat, tamanut saqqummiunneqannginnissaat unammilleqatigiinnermut pingaaruteqarluni, kiisalu pasitsaassinermut imaluunniit unammilleqatigiinnermut inatsisip unioqqutinneqarsimaneranut naammagittaalliuutit pillugit paasissutissat.

Nunami allami unammilleqatigiinnermut oqartussaasoqarfiup kissaatigippagu paasissutissat pisortaqarfimmut allamut tunniukkumallugit tamanna taamaallaat pisinnaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nutaamik akuersisinneqarpat aamma siunertamut akuersinermi pineqartumuinnaq. Tamatuma kinguneraa immikkorluinnaq aatsaat akuerineqarsinnaasassammat nunap allap unammilleqatigiinnermut oqartussaasuisa saniatigut paasissutissat nunanut allanut ingerlateqqinneqarsinnaanerat. Taamaattoqassappat piumasaavoq nunap allap unammilleqatigiinnermut oqartussaasoqarfiata paasissutissanik ingerlatitseqqinnera unammilleqatigiinnermi inatsisitigut siunertamut iluaqutaasoq paasissutissallu ingerlateqqitat allanut matoqqanerat attatiinnarneqartoq.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersagaq malillugu Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissanik Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisussaatitaaneranut ilaasunik nunani allani oqartussaasunut ingerlatitseqqittarnera pillugu sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaaput. Malittarisassani taakkunani pingaartumik pineqassaaq § 25, imm. 2-mi aalajangersakkat atortinneqarnerat.

§ 26-mut

Siunnersuummi § 26-mi siunertaanngilaq unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni atuuttumi § 17-imut sanilliullugu allanngortitsisoqassasoq. Aallaavik maannakkutut tassaasaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiineri tamarluinnarmik Nunatta Eqqartuussivianut naammagittaaliuutigineqarsinnaanerat

Imm. 2-mut

Imm. 2 malillugu aalajangiinermi pineqartoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiineranut Nunatta Eqqartuusivianut suliassanngortitsinermigut naammagittaalliorsinnaavoq. Tamanna aamma atuuppoq avataaniittumut suliami annertuumik soqutiginnittumut. Taamaattoq aalajangersakkatut siunnersuutip kinguneraa suliffeqarfiup unammilleqatigiinnermut pisortanut neqeroorutaa pituttuisunngortitaasoq pillugu aalajangiineq, tak. § 20, imm. 2 aamma 3, inummit aalajangiiffigineqartumit imaluunniit inummit avataaniittumit naammagittaaliuutigineqarsinnaanngimmat.

Suliffeqarfiup neqeroorut pillugu aalajangiiffigineqartup aalajangiinermik naammagittaalliuu-tiginnissinnaannginneranut patsisaavoq suliffeqarfiup nammineq aaqqiineq anguneqartoq isumaqatigiinniutigisimammagu. Tassalu pisortaqarfinnut nukissanik sipaarutaanavianngilaq imaluunniit unammilleqatigiinnermut siuarsaataanavianngilaq suliffeqarfik illuatungaatigut periarfissinneqarpat suliaq neqerooruteqarnermigut inersinnaagaa, tamatumalu peqatigisaanik aalajangiineq nammineq peqataalluni pisortat peqatigalugit inississimasani taavalu suliffeqarfimmut pituttuisunngortitaasoq naammagittaalliuutigisinnaappagu. Pituttuisunngortitsinermut aalajangiinerup Nunatta Eqqartuussivianut naammagittaaliuutigineqarsinnaanera kisimi killilerneqassasoq siunnersuutaavoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinerata inatsisinik eqqortitsisuuneranik apeqqut eqqartuussisunut misilitassanngortittuarneqarsinnaavoq.

Inuup avataaniittup aamma suliffeqarfiup neriorsuutai suliffeqarfimmut pituttuisunngortinneqarsi-masut pillugit aalajangiinerit naammagittaalliuutigisinnaanngilai, tak. § 20-mut oqaaseqaatit. Aalajangiineq siumut tikkuartuuvoq, tassani pineqarluni suliffeqarfik siunissami qanoq iliussanersoq. Inulli avataaniittoq eqqartuussisunut nalinginnaasunut suliassanngortitsisinnaassaaq. Soorlu inuup avataaniittup suliffeqarfik neriorsuuteqarsimasoq suliassanngortissinnaavaa unammilleqatigiinneq pillugu inatsimmi inerteqqutinik unioqqutitsisimasutut pasillerlugu, immaqalu taarsiissutinik piumasaqarluni pisoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit pituttuisunngortitsitineq akuerineqartinnagu pisimappat.

Imm. 3-mut

Siunnersuummi imm. 3-mi erseqqissarneqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 15, imm. 1 malillugu naammagittaalliuutip suliarinerata ingerlateqqinnissaanik itigartitsinera Nunatta Eqqartuussivianut naammagittaaliuutigineqarsinnaanngitsoq.

Imm. 4-mut

Tamanut saqqummiussinermut ilaatitaannnginneq pillugu aalajangiinerup naammagittaaliuutigi-neqarnera ingerlaannaq kinguartitsinermik kinguneqassaaq, tak. imm. 4. Aalajangiinenrit allat suliassanngortinneqarnerat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Nunatta Eqqartuussiviata kinguartitsinermik kinguneqartissinnaavaat. Kinguartitsinermik kinguneqartitsineq Nunatta Eqqartuussivianut qinnutigineqarpat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Nunatta Eqqartuussiviata qinnuteqaammut aalajangiinera utaqqissavaa.

§ 27-mut

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit atuuttoq assigalugu suliassanngortitsineq Nunatta Eqqartuussivianut tunniuneqassaaq aalajangiinerup nalunaarutigineqarneraniit kingusinnerpaamik sapaatip akunnerisa sisamat qaangiunneranni, tak. imm. 1.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inatsisip unioqqutinneqarnera pillugu unnerluussinissamik qinnuteqarnera aalajangiinerunngilaq, taamaattumillu Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqarsinnaanani.

§ 28-mut

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsiartut inatsisaanni atuuttumi § 18 ingerlateqqinneqassaaq taanna malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut paasissutissiinngitsoortoq pillaammik akiliisinneqarsinnaalluni. Tamatuma saniatigut siunnersuutip kinguneraa piumasaasup peqqussutilluunniit malinneqannginnera pinngitsaaliissumik akiliisitaanermik pineqaatissinneqaataasinnaanera. Siunertaavoq pilersikkumallugu pineqaatissiineq § 29 malillugu pineqaatissiinissaq siunertaralugu eqqartuussisunut tunniussinissamik qunusaarummit angusaqaataanerusumik suliffeqarfinnik peqqussummik maleruaatitsisinnaasoq. Siunnersuut malillugu tamatuma saniatigut ullormut sapaatip akunneranulluunniit pillaammik akiliisitsisoqarsinnaavoq suliffeqarfiup neriorsuut § 20 malillugu pituttuisunngortitaasoq malinngippagu.

Aalajangersakkat atuuttut malillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq piginnaatitaavoq aalajangissallugu suliffeqarfik pillaammik akiliisussanngortitaassanersoq. Siunnersuut malillugu Naalakkersuisut soorlu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aalajangiisussanngortissinnaavaat ullormut sapaatip akunneranulluunniit pinngitsaaliissummik akiliiitsisoqassanersoq.

§ 29-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1 malillugu piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit nr. 1-10-mi pineqartunik unioqqutitsisoq akiliisussanngortinneqarsinnavoq. Suliffeqarfiit § 9 imaluunniit § 11, imm. 4 akuliutinnginnissamik nalunaarut malillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit nalunaarummik tigusaqarsimasut akileeqquneqarsinnaanngillat. Akuliutinnginnissamik nalunaarutip kinguneraa piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsisimanermut piumasaasoq naammassineqarsimanngitsutut isigineqassanngimmat.

Inatsimmi § 6, imm. 1-imi isumaqatigiissutit, suliffeqarfiit kattuteqatigiit iluanni akuersissutit imaluunniit periutsit ataqatigiissut unammilleqatigiinnermik killiliisut inerteqqutaanerisa pitsaasuunissaat qulakkeerumallugu imm. 1, nr.1 malillugu inatsimmi § 6, imm. 1-imik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsineq akiliissutissanngortinneqarsinnaavoq, tak. § 6, imm. 3.

Pinngitsaaliissummik akiliutit pillugit siunnersuummi § 28-miittut ilaanngitsoortitaanerup sivitsornissaanut atatillugu inatsimmi § 8, imm. 3, 2.pkt. imaluunniit imm. 4, 2. pkt. malillugu piumasaasut naammassineqarnissaat qulakkeerumallugu sakkussat pingaarnersarissavaat. Tassalu pinngitsaaliissummik akileeqqusisoqarsinnaavoq piumasaasoq naammassineqarserlugu. Pinngitsaaliissummik akiuliutissanut aamma ilaavoq taarsiullugu arsaarinnissinnaaneq.

Pissutsilli immikkut ittut imaassinnaapput inatsimmi § 8, imm. 5 malillugu ilaatinneqanngitsoor-nermik utertitsineq peqqussummik piaaraluni mianersuaalliorujussarluniluunniit unioqqutitsinermut akiliisitaanermik ilallugu niuerfimmi unammilleqatigiinnermut sakkussat pitsaanersarissagaat.

Tamanna tunngavigalugu imm. 1, nr. 2-mi siunnersuutigineqarpoq tunngavissiineqassasoq suliffeqarfik § 8 malillugu ilaanngittitaanermut atatillugu piumasaasup malinneqannginneranut akiliisitaanermik pineqaatissinneqarsinnaavoq.

Inatsimmi § 11, imm. 1-imi inerteqqutip pitsaasuunera qulakkeerumallugu imm. 1, nr. 3 malillugu salliulluni inissisimanerup atornerlugaanerata inerteqqutaaneranik unioqqutitsineq piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutsitsinertut akiliisussanngortitaanermik kinguneqarsinnaavoq.

Taamaalilluni piumasaasinnaavoq uppernarsaqqullugu suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit salliullutik inissisimasut tamannalu atornerlullugu. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tamanna aalajangiiffigereersimappagu eqqartuussisut aalajangiineq taanna annertuumik tunngavigissavaat. Akerlianilli eqqartuunneqarsinnaanermut tunngatillugu apeqqutaavoq iliuuseqarnerup nalaani piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunnit naatsorsuinerup nalaani iliortoqarsimanersoq. Tassalu uppernarsartariaqarpoq suliffeqarfiup nalunngikkaa – imaluunniit nalunngittariaqaraa – salliulluni inissisimalluni uppernarsarsinnaallugulu suliffeqarfiup tamanna atornerlunniaraa imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni iliuuseqarsimalluni.

Imm. 1, nr. 4-mi aalajangersakkap kinguneraa peqqussummik unioqqutitsinerup imaluunniit § 12, imm. 1 naapertorlugu peqqussutip maleqqunera pinngippat akiliisitsisoqarsinnaanera. Unioqqutitsinerup iliunnginnerullu kinguneraat unammilleqatigiinnermik unioqqutitsisoqarmat unissimanngitsumik utertilluguluunniit akilerneqanngitsumik.

Imm. 1, nr. 5-imi siunnersuutigineqarpoq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni § 14, imm. 1 malillugu kattunnernik, suliffeqarfinnik tigusinernik suliffeqarfinnillu kattunneqartunik nalunaarutiginittussaq naammassinninngitsoortoq akiliisinneqarsinnaammat.

Unammileqatigiinnermut Ataatsimiititaliap inatsit mallilugu peqqussutigisinnaasaasa naammassineqarnissaat qulakkeerumallugu imm. 1, nr. 6 malillugu peqqussutip malinneqannginneranut akileeqqusisinnaavoq. Tamatumani pineqarpoq unammilleqatigiinnermik killiliineq pillugu isumaqatigiissutit inerteqqutaasut unitsinnissaat, kiisalu salliulunni inissisimanerup atornerlugaanerata unitsinnissa, tak. inatsimmi § 19, imm. 1.

Imm. 1, nr. 7-imi aalajangersakkap kinguneraa neqeroorutip § 20, imm. 1 malillugu piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsisoq imaluunniit neriorsuummik pituttuisunngortinneqartumut malinninngukusunngitsoq akiliisussanngortitaasinnaapput.

Suliffeqarfiit peqqussummik § 20, imm. 2 malillugu pituttuisunngortitaasumik suliffeqarfiup piffissaq eqqorlugu eqqortumillu neriorsuummik naamassinninnissaata qulakkernissaanut pisariaqartumik unioqqutitsisoq peqqussummilluunniit malinninngitsoq imm. 1, nr. 8-mi aalajangersagaq malillugu akiliisussanngortinneqarsinnaavoq piaaraluni mianersuaalliorujussaurluniluunniit unioqqutitsineq pineqarpat.

Imm. 1, nr. 9-mi aalajangersakkatut siunnersuutikkut § 21 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paasissutissat pillugit piumasaanik malinninninngeq akiliisitsinermik kinguneqarsinnaavoq.

Unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip atuuttup pissuseqataanik imm. 1, nr. 10 malillugu akiliisitseqqusisoqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut imaluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut paasissutissanik eqqunngitsunik puullaqinartunilluunnit tunniussisoqarpat imaluunniit suliamut pineqartumut pingaarutillit nipangiunneqarpata.

Akiliutissat annertussusilerniarneranni nalinginnaasumik aallaavigineqartarpoq aningaasatigut iluanaarutaasimasoq iluanaarutaaniartorluunniit naatsorsorneqarsinnaappat, kiisalu unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu. Kisianni nalinginnaasumik unioqqutitsinermi iluanaarutit uppernarsarniarnerat assut ajornakusoortarpoq. Arsaarinninneq ajornassappat unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata unioqqutinneranut akiliissutissap naatsorsorneqarnerani aamma pisuunnguutit naatsorsortariaqarput, taamaalilluni taamaallaat pissutsini immikkut ittuni unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata unioqqutinnera pillugu suliassat arsaarinnittariaqarnermik tunngaveqalersillugit.

Iluanaarutigineqarsimasup annertussusia aalajangerneqarsinnaanngippat akiliutissap naatsorsornerani unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu kisimik aallaavigineqassapput. Akiliutissap unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu tunngavigalugit naatsorsorneqarnerata inernerissavaa akiliisitsissut imatut annertutigissasoq tamatumuuna akiliisitsilluni pineqaatissiineq pitsaasutut sunniutilittullu oqaatigineqarsinnaalluni, unioqqutitsinermut naapertuuttuussalluni unioqqutitsinnginnissamullu sunniuteqarluni.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata atuuffissaata iluani iluanaarutip naatsorsornissaa qaqutiguinnaq ajornassanngilaq, tassami iluanaarutip naatsorsornerani missingertariaqarmata niuernermi pissutsit unammilleqatigiinnermilu pissutsit pingaarnerusussaagaluartut unammilleqatigiinnermi malittarisassat unioqqutinneqarsimanngitsuuppata. Taamatut eqqoriaaneq ajornakusoorpoq amerlanertigullu ima nalorninartoqartigissalluni, akiliutissap naatsorsornerani atorneqarnissaanut piukkunnarani.

Tamanna tunngavigalugu ilimagisariaqarpoq suliani ataasiakkaani akiliutissap naatsorsorneqarnera, pingaartumik § 29, nr. 1-3-p aamma nr. 5-10-p unioqqutinneqarneranut tunngatillugu, aallaaveqassammat unioqqutitsinerup annertussusia sivisussusialu tunngavigalugit aningaasanik tunngaviusunik kiisalu pissutsinik sakkortusaataasunik sakkukillisaataasunilluunniit.

Unioqqutitsinerup annertussusiata nalilernerani pisusissamisuusaaq naliliinermi isiginiarneqassasut nioqqutissat sullissinerillu unioqqutitsinermut ilaasut amerlassusiat nalingallu, kiisalu suliffeqarfiit peqataasut amerlassusiat angissusiallu tamatumalu kinguneranik isumaqatigiissutip, akuersissutip imaluunniit periutsip ataqatigiissup unammilleqatigiinnermik killiliisup imaluunniit salliulluni inissisimanerup atornerlugaanerata niuerfimmut aningaasatigut kingunerisimasai. Unioqqutitsinerup annertussusiata nalilernerani aammattaaq pisussissamisuusaaq aalajangiineq unioqqutitsinermik annikitsuunersoq, unioqqutitsineq annertooq imaluunniit unioqqutitsineq annertoqisoq pineqarnersut.

Unioqqutitsinerup sivisussusia pineqartillugu pissusissamisuusaaq immikkoortinneqarpata unioqqutitsinerit sivikitsut, ukioq ataaseq, ukiut 1-5 sivisussusillit, imaluunniit sivisuut, ukiut tallimat sinnerlugit.

Pissutsinut sakkortusaataasunut assersuutaasinnaapput suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit arlaleriarlutik assigiimmik unioqqutitsineri, misissuinermik akornusiiniarnerit aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamik aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmik suleqateqarumannginneq, unioqqutitsinermik pilersitsisuuneq peqataanerluunniit, suliffeqarfinnik allanik pinngitsaaliiniarneq imaluunniit inatsisit unioqutillugit iluanaaruteqarneruneq.

Sakkukillisaataasut ilaatigut tassaapput soorlu unioqqutitsinermut akerliliinani peqataaginnarneq, isumaqatigiissutip, akuersissutip, akuersissutip imaluunnit periutsip ataqatigiissup unammilleqatigiinnermik killiliisup unioqqutitsinerusup malinneqannginnera, unioqqutitsineq unitsinneqarsimasoq suliffeqarfiup nalornissutigimmagu unioqqutitsisoqarsimanersoq, mianersuaalliorneq imaluunniit suliffeqarfiup unammilleqatigiinnermut oqartussaasut suleqatigisimappagit, tak. siunnersuummi § 30 aamma 31.

Anguniartariaqarpoq, aaqqeeriaaseq matuma siuliiniittoq malillugu akiliutissap naatsorsornerata naggataatigut inernera suliffeqarfiup nunarsuaq tamakkerlugu kaaviiaartitaasa 10 procentiannit annerunnginnissaa.

Aningaasat tunngaviusut akiitsullip akiliisinnaassusia pillugu pinerlunnermut inatsimmi § 90, imm. 2 akuliullugu atortinnissaat siunertaralugu anguniartariaqarpoq qanoq atsigisumik akileeqqusinerup nalilernerani, aamma tassani ilaasariaqarmat suliffeqarfiup pineqartup akilersinnaaneraa. Tamatumunnga tunngatillugu ilimagisariaqarpoq suliffeqarfiup akiliisinnaassusia nalilerneqassasoq, tassuunakkut aalajangerumallugu suliffeqarfiup ataannarsinnaanera navianartorsiortinneqarnersoq. Akiliisitsinissamik pillaatissiinermi malugineqarsinnaanissaa aallaaviussaaq.

Imm 2-mut

Siunnersuutip imm. 2-ata kinguneraa, akiliisitsisoqarsinnaangimmat iliuutsinut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaaruteqareerneratigut aamma suli Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik suli akuersissuteqartinnagu§ 8, imm. 1 malillugu, iluutsit nalunaarummi allassimasut malissimatillugit. Maleruagassap siunertaraa, suliffeqarfiup unnerluusinissaminut annilaangassutissaqassanngimmat isumaqatigiissimanermut tunngasunik nalunaaruteqarnissaminut kiisalu isumakkeerfigineqarnissaminut qinnuteqarnissaminut. Aalajangersakkap aamma suliffeqaqarfiit illersugarai, tassa unammilleqatigiinnermut annikillisaanermut pineqaatissinneqarsinnaangimmat, suliffeqarfik peqataanginnissaminik qinnuteqarsimappat, sulilu Unammilleqatigiinermi Ataatsimiititaliap itigartitsinerminik nalunaaruteqarsimatinnagu. Unammilleqatigiinermilu Ataatsimiitialiaq ilaangitsoornissamut qinnuteqaaat akuerinngippagu, suliffeqarfiit periarfissagissaalissapput unammilleqatigiinermut annikillisaataasumik iliuuseqarnitsik unitsissallugu.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq maannamutut inatsisitigut pineqartut pillarneqarsinnaassasut, aammalu naalagaaffik, Namminersornerullutik Oqartussat, kommunimi ingerlatsivik imaluunniit kommunit kattuttut akiliinissamut akisussaassasut.

Imm. 6-imut

Imm. 1 aamma imm. 3-5-ilu malillugit akileeqqusissutit Landskarsimut nakkassapput.

Imm. 4-5-imut

Akiliisitsinissamut aamma akisussaatitsisoqarsinnaavoq inatsisartut inatsisaannik matuminnga maleruagassanik unioqqutitsisoqarsimatillugu, tak. imm. 4-5.

Imm. 7-imut

Imm. 7-mi siunnersuutigineqarpoq pisoqalisoornissamut killigititaasoq ukiut tallimaasasut. Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaani atuuttumi pisoqalisoonissamut killiliisoqanngimmat Kalaallit Nunaani pinerluttaalititsinermut inatsimmi pisoqalisoornissamut killiliussaq, tak. Inatsisit §83-i atuuttoq.

Pisoqalisoornissamut siunnersuummut tunngaviuvoq, akinik isumaqatigiissutit, niuerfinnik agguaasinerit aamma neqeroorutit annertuumik unammilleqatigiinermut inatsimmut unioqqutitsisuummata taamaatumillu inuiaqatigiinnut akornutaasinnaamata, ilaatigut pissutaalluni unioqqutitsinikkut pisariaqanngikkaluartumik iluanaaruteqartoqarsinnaammat suliffeqarfiit allat pisisartullu akiligaannik. Taamaatumik pisariaqartinneqarpoq, pisortat piffissaqarluarlutik periarfissaqarluarlutik paasiniaasinnaapput kingornalu suliffeqarfiit pineqaatississinnaallugit, inerteqqutaasumik kartellinut ilaasimasunut, unioqqutitsinerilluuniit unitsinneqarsimagaluarpata, pisortat suli tamatuma atuunneri paasisaqarfigisimmangikkaluarpatigilluuniit, imaluuniit suli atuuppata.

Pisoqalisoornissamut piffissaliussaq taamaallaat atuuppoq qanoq iliornernut unamilleqatigiinnermik killiliisunut, soorlu peqqussutip akerlianik salliulluni inissisimanerup atornerlugaanera, akerlianilli assersuutigalugu isumaqatigiissutip unammilleqatigiinnermik killiliisup ingerlatiinnarnera pisoqalisoorsinnaanngilaq.

Suliffeqarfiup unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat arlaat unioqqutippagu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup akisussaallutik aqutsisuisa aalajangersinnaavaat Unnerluussisunut saaffiginnittoqassanersoq Inatsisartut inatsisaa unioqqutinneqarsimanera suliassanngortikkumallugu.

Unnerluussisut isumaqarpata suliaq pineqartoq eqqartuussisunut suliassanngortissallugu piukkunnarnersoq unnerluussummik allakkiortoqassaaq akiliisitseqqusisoqarluni. Taava eqqartuussisut aalajangissavaat inatsit unioqqutinneqarsimanersoq tamannalu piaaraluni mianersuaalliorujussuar-nikkulluunniit pisimanersoq. Taamaattoqarsimappat aamma eqqartuussisut aalajangissavaat unioqqutitsinermut akiliutissaq qanoq ittuussanersoq.

Ima annertugisumik Inatsisartut inatsisaat unioqqutigillugu unammilleqatigiinissamik killersuisoqartigisimappat pineqartoq imaluuniit inatsit malillugu misissorneqarsinnaasoq annaasaqartinneqarsimappat, naliginnaasumik inatsisinik unioqqutitsinertut taaneqarsinnaasumik iliuuseqartoqarsimassaaq, tamannalu tunngavigalugu pineqartup eqqartuusivik aqqutigalugu taarsivigineqarnissaminik suliassaanngortitsinnaavoq. Eqqartuuseriaatsit naliginnaasut malinneqartussaammata, immikkut maleruagassaliortoqarsimannagilaq mannarpiaq pillugu.pisariuaqartinneqanngilaq.

§ 30-mut

Inatsimmut siunnersuummi § 30 aamma 34-mi siunnersuutigineqarpoq kartellimut peqataasut unnerluutigineqannginnissaat imaluunniit akiliutissap appartinnissaa anguniarlugu pineqaatissiissutit oqilisarneqassasut piumasaasut arlallit naammassippatigit. Pineqaatissat oqilisarnissaat angujumalugu malittarisassat takuneqarsinnaapput § 30, 31 aamma § 34-mi, ingerlatseriaatsimulli malittarisassat § 32 aamma § 33-mi takuneqarsinnaallutik.

Kartellit pillugit suliassat tassaatinneqarput isumaqatigiissutit imaluunniit unammillertut marluk arlallilluunniit akornanni ataatsimoortumik periuseqarneq, tamatumani siunertaalluni niuerfimmi unammilleqatigiinnermi iliuutsit ataqatigiiaarnissaat aamma/imaluunniit niuerfimmi unammilleqatigiinnikkut uuttuutit sunnernissaat, soorlu pisinermut tunisinermullu akit niuernermiluunniit piumasat allat aalajangerneratigut, nioqqutissiornermut tunisinermulluunniit killilersuinikkut, avataaniit pisinermut avammullu tunisinermut killilersuinikkut aamma niuerfiup agguataarneratigut, tamatumani ilanngullugu neqerooruteqartarnerup ataatsimut aaqqissuunnera.

Kartellit suliaanut tunngasut pisortanit paasilertoruminaatsorujussuupput, isumaqatigiissutit tamakku isertuuneqarlutik isumaqatigiissutaasarmata suliffeqarfinnit avataanersunit aamma isertuusaasarput aammalu pisortanut. Suliffeqarfiit, kartellinut inerteqqutaasunut peqataasut, naatsorsuutigisinnaavaat annertoorujussuarmik akiliisinneqarsinnaallutik, kisiannili siunnersuummi periarfissaqarput kartelli pillugu nassueruteqaruni pisortallu peqatigalugit paasiniaanermut peqataaguni, akiligassaminik isumakkeerfigineqarsinnaanermik imaluunniit akiligassanik annikilliliifigineqarnikkut. Kartellit inerteqqutaapput taamaattumillu unammilleqatigiinnermut akornutaasunik isumaqatigiissutinut akiuiniarnermut, isumaqatigiissutit aammalu assigiimmik ingerlatsinissamik isumaqatigiissutit Inatsisartut inatsisaanik annertoorujussuarmik unioqqutitsinerummata, siunnersuummi § 6, imm. 1 malillugu.

Pineqaatissat oqilisarnerannut siullertut siunertaavoq inatsisit uniorlugit kartellit ingerlatsinerat qulaajassallugu, inuiaqatigiinnut annertuumik akornutaammata, aappaatullu kingornatigut pillaatissiinissamut uppernarsaatit pisariaqartut pissarsiariuminarnerulersikkumallugit. Kiisalu aalajangersagaq pinaveersimatitsinermik siunertaqarpoq, tassami kartellimi peqataasut ilaata kartelli paasisoortippagu suliffeqarfiit kartelliornissamut qunulernerussammata, kiisali suliffeqarfiit kartellinut ilaasimasut annerusumik minnerusumilluuniit pineqaatissinneqarnissaminnik isumakkeerfigineqarsinnaapput, pisortat tamakkiisumik suleqatigilerunikku. Nunat allat arlallit misilittagaasa takutippaat oqilisaanermik pilersaaruteqarneq kartellit akiorneranni sakkuusoq pitsaasoq.

Oqilisaanissamut pilersaarutip unammilleqatigiinnermut Inatsisartut inatsisaatigut eqqunnissaani pilersaarutaasumi naatsorsuutigineqareerput unammilleqatigiinnerup tungaatigut pisortat aaqqissugaanerat aamma eqqartuussisarnikkut eqqartuusseriaatsikkullu aaqqissugaaneq atuuttoq.

Kallallit Nunaani eqqartuusissut annikillileriffgineqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni pinerluttaalisitsinermut inatsimmi § 88 malillugu, tamatumalu kingorna periarfissaqarluni annikinnerusumik pineqaatissiinermik imaluuniit pineqaatissiinngitsoornermik, inuk pineqartoq soorlu tamakkiisumik nassuersimatillugu. Kallaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit atuuttumi siunnersuummut taama ersaritsigisumik piumasaqaateqanngilaq. Pinerluttaalisitsinermut inatsimmi aammattaaq suliffeqarfiit pillugit ersarinngilaq, qanoq annertugisumik pineqaatissiinermik annikillilerisoqassanersoq. Siunnersuummi suliffeqarfiit piaartumik paasitinneqassapput qanoq annertutigisumik suliamut tunngatillugu annikillileriffigineqarsimanerminnik periarfissaminnik paasitinneqarnissaminnut, ullumikkut aatsaat tamanna eqqartuussineq pereerpat ilisimalerneqarsinnaalluni.

Siunnersuutigineqarpoq pilersaarut atuutissasoq siunissami kartellinut, kartellinut pilersaarutip atulerfiani atuuttunut kiisalu kartellinut pilersaarutip atuutilinnginnerani atuussimasunut, atuutilerneranili unissimasunut, ingerlatsineralli suli pisoqalisoorsimanani, tak. § 29, imm. 7. Tamatumunnga tunngaviuvoq tamatumuunakkut pisortanut saaffiginninnissap pilerinarnerpaanngortinnissaa.

§ 30, imm. 1 malillugu inuk inatsisitigulluunniit inuttaasoq katellimut peqataasimasoq unnerluutigineqassanngilaq piumasaasut arlallit naammassineqarpata.

Imm. 1-imi imm. 2 ilanngullugu oqaatigineqarput unnerluutigineqassanngikkaanni piumasat suut naammassineqarsimassanersut. Siullertut nalinginnaasumik qinnuteqartoq siullerpaalluni pissutsit pineqartut pillugit paasissutissanik pisariaqartunik pisortanut ilisimatitsissasoq. Tassani pineqassapput paasissutissat qinnuteqarnerup nalaani pisortat pigeriinngisaat. Piffissaq pisortanut tunniussiffik aalajangiisuussaaq qinnuteqartoq siullerpaatut isigineqarsinnaanersoq. Qinnuteqaat tunniunneqarsimasutut isigineqassaaq pisortanut pineqartunut takkussimaguni. Piffissaq taanna takuneqarsinnaassaaq qinnuteqaatip tiguneranut uppernarsaatitut pisortat atsiugaanni, tak. siunnersuummi § 32, imm. 2-mut oqaaseqaatit.

Tamatuma saniatigut piumasaavoq paasissutissat pitsaassusiat apeqqutaalluni pissutsit qinnuteqaammi pineqartut pillugit pisortat nakkutilliillutik misissuisimanersut ujarlersimanersulluunniit.

Siunnersuummi nakkutilliilluni misissuineq tassaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik unammilleqatigiineq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu nakkutiliillutik misissuinerat, tak. siunnersuummi § 22 aamma 24.

Qinnuteqartoq pisortat nakkutilliillutik misissuilinnginneranni ujarlilinnginneraniluunniit unnerluunneqannginnissamik qinnuteqarpat, qinnuteqartoq paasissutissanik saqqumiussissaaq pisortat timitalimmik patsisissaqalersillugit nakkutilliilluni misissuilernissamut, ujarlernernissamut imaluunniit pissutsit pineqartut pillugit politiinut nalunaaruteqarnissamut.

Pisortat naliliisinnaatitaapput paasissutissat saqqummiunneqartut naammannersut pisortat nakkutilliillutik misissuilernissaannut, qaqilerillutik ujarlernissaannut politiinulluunniit nalunaaruteqarnissaannut. Imm. 1, nr. 1-imi piumasaasoq naammassiumallugu qinnuteqartup paasissutissarigajussavai qinnuteqartup aqqa sumiiffialu, kartellimi peqataasut allat kikkuunerat, kartellit sukumiisumik allaaserinerat, nioqqutissiat pineqartut, niuerfiit pineqartut, kartellip sivisussusia pissusialu.

Pisortat nakkutilliillutik misissuereersimappata, qaqilerillutik ujarlereersimappata imaluunniit pissutit pineqartut pillugit politiinut nalunaaruteqareersimappata § 30, imm. 1, nr. 1 malillugu unnerluussaangitsoornissaq anguneqarsinnaanngilaq. Akerlianik taamaattoqartillugu qinnuteqartup unnerluunneqannginnissq angusinnaavaa paasissutissiiguni pisortat aalajangiisinnaalersillugit kartelleqarnikkut unammilleqatigiinneq pillugu inatsit unioqqutinneqartoq, tak. § 30, imm. 1,nr. 2-mi aalajangersakkamut siunnersuut. Taamatut paasissutissat pitsaassusiannut sakkortunerusumik piumasaqarnermut patsisaavoq pisortat pissutsini taamaattuni kartelli pineqartoq eqqumaffigeriissammassuk. Taamaattumik pisariaqanngilaq inatsit imatut aaqqissuutissallugu suliffeqarfiit paasissutissanik nassarlutik saaffiginnittut akilerneqarnissaat, soorlu taamaattartoq pisortat kartellimik ilisimasaqanngikkaangata. Taamaattoqanngippat imaaratarsinnaavoq suliffeqarfiit nalinginnaasumik aatsaat saaffiginnittassasut pisortat nakkutilliillutik misissuereerangata imaluunniit qaqilerillutik ujarlereeraangata.

Pisortat nakkutilliillutik misissuereerneratigut il.il. unnerluutigineqannginnissap angussaata naaggaavinneqannginnissaannut tunngaviuvoq suliffeqarfik kartelli pillugu pingaarutilinnik paasissutissaatilik kajumissarneqartariaqarmat pisortanut saaffiginninnissaanut.

Suliffeqarfiup paasissutissaatai imaappata imm. 1, nr. 2-mi piumasaasoq, pisortanut kartellikkut unioqqutitsineq takusinnaalersillugu, naammassineqarsimanani, suliffeqarfiup qinnuteqaataa § 31, imm. 1 malillugu pillaatip annikillinissaanik qinnuteqaatitut suliarineqassaaq.

Nakkutilliilluni misissuinerup qaqilerilluniluunniit ujarlernerup nalaani pineqaatissap annikinnerunissaannik qinnutigineqarpat paasissutissat qinnuteqartup saqqummiussai paasissutissanut nakkutilliilluni misissuinerup qaqilerilluniluunnit ujarlernerup naanerani pigeriigaanut sanilliullugit nalilerneqassapput. Tamatumunnga tunngaviuvoq suliffeqarfiit pileritsattinneqassanngimmata pisortat nakkuttiillutik missuilernissaat qaqileralutilluunniit ujarlernissaat utaqeqqaarlugu qinnuteqarnissaminnut.

Imm. 2-mi aalajangersakkami piumasat allat pingasut taaneqarput qinnuteqartup unnerluutigineqarumanani naammassisassai. Piumasaasut sakkortusiartorsinnaapput unnerluutigineqannginnissarlu pillugu imm. 1-imi piumasaasunut tapiliuttuullutik. Piumasaasut aamma atuupput § 31, imm. 14 malillugu akiliutissap appartinnissanik qinnuteqartunut. § 31, imm. 14 pillugu oqaaseqaatit matuma kinguliiniittut innersuunneqarput.

Piumasaq siulleq tassaavoq qinnuteqartup suliap suliarinera tamaat pisortat suleqatigissagai. Suleqateqarneq imatut paasineqarpoq pineqartup unneqqarilluni, tamakiissumik pitsaasumillu suliap suliarineqarnera tamaat pisortat suleqatigissagai. Tamatuma ilaatigut kinguneraa qinnuteqartup kartelli pillugu paasissutissat uppernarsaatissallu pissarsiarisinnaasani pigisanilu aamma akisunaarnagit pissarsiarisinnaasaani tamaasa saqqummiutissagai. Qinnuteqartoq aamma paasissutissanik eqqunngitsunik puullaaqinartunilluunniit tunniussissanngilaq, pissusivisut nipangiutissanngilai imaluunniit paasissutissat saqqummiunneqartut equtissanngilai mumingalersissanagillu. Qinnuteqartup aamma, soorlu saaffiginninnikkut imaluunniit tusagassiuutitigut tamanut nalunaaruteqarnikkut, kartellimi peqataasut sinneri ilisimatissanngilai pillaatip sakkukillisinnissa qinnutigisimallugu. Tamanna aamma atuuppoq misissuineq ingerlasoq pillugu imaluunniit kartellip ilumut piunera pillugu paasissutissanut. Tamanna suleqatiginninnissamik pisussaafimmik kipititsinertut isigineqassaaq, taamaattorli kartellimi peqataasut sinnerisa pisortat misissuinerannik ilisimatinneqarnerat tikiinnarlugu, soorlu nakkutilliilluni misissuinikkut. Pineqaatissiinerup sakkukillinissaanik pisortanut allanut qinnuteqarneq suleqatiginninnissamik pisussaaffimik kipititsinertut isigineqanngilaq. Unneqqarissumik suleqataanissamut pisussaaffeqarnerup kinguneraattaaq qinnuteqartoq sukkulluunniit pisortat apeqqutaannut akissuteqalertornissamut piareersimassammat. Siornatigut sulisuusimasut suleqatiginninnissamut pisussaaffimmik naammassinninnginnertaa suliffeqarfiup pineqaatissaata sakkukillisinnaaneranut pingaaruteqanngilaq, tassami inuit taakkua suliffeqarfiit ilitsersuisinnaatitaanerisa ataaniikkunnaarsimammata.

Piumasaasup aapparaa qinnuteqartup kingusinnerpaamik qinnuteqaammi nassiunnerani kartellimut peqataanini kipitissagaa.

Pineqaatissap sakkukillinissaanik sulianut tunngatillugu pisortat suliffeqarfinnut kartellimi peqataasorineqartunut iliuuseqarniarlutik piareersarnerata nalaani qinnuteqartoq kartellip ataatsimiinnerinut il.il. peqataasuarnera apeqqutaalersinnaavoq, pisortat suliniumminnik naammassinnissinnaalernissaata tungaanut. Kartellimut peqataajuarnerup akuerinerata pitsaaqutigaa kartellimi peqataasut pasitsassanngimmata qinnuteqartoq soorlu kartellimi ataatsimiinnernut ilaasarunnaariataarpat.

Siunnersutip kinguneraa qinnuteqartup kartellimut peqataanini unitsissagaa kingusinnerpaamik pineqaatissap sakkukillinnissaanik qinnuteqarnerani. Taamaattoq qinnuteqartoq suliniute-qanngikkaluarluni kartellimut peqataajuarsinnaavoq piffissami sivikitsumi pisortat kartellimi peqataasorineqartunut suliniutiminnik ataqatigiiaarinerisa nalaani, kartellimilu peqataasut sinnerisa pisortat misissuinerat pillugu pisortanit ilisimatinneqarnissaasa tungaanut. Qinnuteqartup iliuuseqanngikkaluarluni kartellimut peqataajuarnera akornutaassanngilaq qinnuteqartup pineqaatissaata sakkukillisinnaaneranut. Kisianni pisortat ingerlataq ingerlatiinnaqqullugu inatsisilerituumut imaluuniit inummut peqqusisinnaanngillat.

Tamatumani piumasaavoq pisortat sukkasuumik qisuariassasut kartellimut peqataasup pineqaatissap sakkukillinissaanik qinnuteqaataa tigugunikku.

Piumasaasut pingajoraat qinnuteqartup arlaannaatigulluunniit inuit inatsisilerituulluunniit kartellimi peqataaqqullugit pinngitsaalisimassanngikkai, tak. imm. 2, nr. 3-imi siunnersuutaasoq. Inuk inatsisileritoorluunniit inatsisit uniorlugit kartellimut peqataanissamik pinngitsaaliisimasoq pineqaatissaa sakkukillineqarsinnaanngilaq. Pinngitsaaliineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi § 66-imi killeqartitaavoq.

Qinnuteqartup unnerluunneqannginnissamut piumasaasut nammassisimangippagit qinnuteqaata akiliutissap aapartinnissaanik qinnuteqaatitut isigineqassaaq 31. imm. 1 malillugu, tak. § 30, imm. 3. Piffissaq qinnuteqarfioqqaartoq atuuttuassaaq apeqqutaatinnagu qinnuteqartup unnerluussaannginnissamik qinnuteqaataata piumasaasunik naammassinninnginnera qaqugu paasineqarnersoq.

§ 31-mut

Inuk imaluunniit inatsisileritooq kartellimi peqataasimasoq imm. 1 malillugu akiliutissamik apparsaavigineqassaaq, pineqartoq kartellimut pineqartumut tunngasunik paasissutissanik saqqummiussippat, paasissutissanik pisortat qinnuteqarnerup nalaani pigeriigaannit annertuumik naleqarnerusunik. Tamatuma saniatigut qinnuteqartup § 30, imm. 2-tut siunnersuutigineqartumi piumasaasut pingasut naammassisimassavai. Aalajangersakkamut tassunga oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Oqariaaseq "naleqarneruneq" ersersitsivoq uppernarsaatitut atortussat saqqummiunneqartut imminni aamma imaluunniit immikkuualuttortaqassutsimikkut qanoq annertutigisumik pisortat kartelliunerarneqartup piuneranik uppernarsaasinnaanerat nukittorsartigineraat. Taamaattumik paasissutissat pisortat kartellip pineqartup piuneranik uppernarsaasinnaassusiat nukittorsassavaat. Paasissutissat annertuumik naleqarnerunermik piumasaasoq naammassineraat pillugu suliani ataasiakkaani naliliinermik tunngaveqassaaq. Oqaatsimi "annertuumik" naleqarnerunermik oqarnermi erseqqissarniarneqarpoq, atortussat saqqummiunneqartut uppernarsaaatissanut pigineqareersunut naleqqiullugit naleqarnerunerisa nalilersorneranni killilersuineq annertooq atorneqassammat.

Imm. 2-imi aalajangersakkami taaneqarpoq akiliutissaq procentinngorlugu qanoq annertutigisumik appartinneqassanersoq qinnuteqartup § 31, imm. 1-mi piumasaasup naammassisimmappagit. Appartitsinissap annertussusianut suliani ataasiakkaani apeqqutaavoq qanga qinnuteqaat pisortanit tiguneqarsimanersoq. Qinnuteqartoq siulleq imm. 1-mi piumasaasunik naammassinnittoq kartellimut peqataanerminut akiliutissaralua 50 procentinik appartinneqarsinnaavoq. Qinnuteqartup tullia imm. 1-mi piumasaasunik naammassinnittoq 30 procentinik appaavigineqassaaq. Procentit aalajangersimasut 50 procent aamma 30 procent toqqarneqarsimapput inatsisitigut isumannaatsuunissaq pillugu aamma annikillisaariaaseq sapinngisamik takulertoruminartunngortikkumallugu.

Qinnuteqartut tulliuttut imm. 1-mi piumasaasunik naammassinnittut 20 procent angullugu appaavigineqarsinnaapput. Procentip qanorpiaq angitiginissaanut apeqqutaavoq pisortat naliliineranni qinnuteqartoq qanoq annertutigisumik misissuinermut peqataasimanersoq.

Qinnuteqartut qassit akiliutissamik appaavigineqarsinnaanerat killiligaanngilaq qinnuteqartut ataasiakkaat paasissutissanik annertuumik naleqarnerusunik saqqummiussisinnaatillugit.

Qinnuteqartoq pisuulluni nassuiinnartoq ikilisitsinissamut malittarisassanut siunnersuutigineqar-tunut ilaanngilaq, kisiannili eqqartuussisut naliliineratigut pinerluttulerinermi inatsimmi § 88 malillugu pineqaatissaa annikillisinneqarsinnaalluni.

§ 32-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersagaq periaatsimut malittarisassaavoq, tassani taaneqarluni pineqaatissamik annikillisitsinissamik qinnuteqaat sumut tunniunneqassanersoq. Malittarisatut pingaarnertut qinnuteqaatit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqassapput. Suliani inuit suliffeqarfiilluunniit pasillerneqartillugit imaluunniit Unnerluussisut kartelli pineqartoq eqqartuussinermut inatsisitigut misissuiffigilereersimappassuk, pineqaatissap sakkukillinissaanik qinnuteqaat aamma Unnerluussisunut tunniunneqarsinnaavoq.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami pineqaatissap annikillinissaanik qinnuteqaatit pisortanit suliarineqariaasiat aalajangersarneqarpoq.

Siunnersuut periaatsimik pingasunik immikkoortulimmik imaqarpoq. Suleriaaseq siulleq tassa qinnuteqarnerup nalaa, tassani pisortaqarfiup pineqaatissap appartinnissaanik qinnuteqaammik tigusisup tigunera uppernarsarlugu atsiussallugu. Atsiukkamiissapput qinnuteqartup kinaanera, atortussat tunniunneqartut, pasissutissat tunniunneqartut allat kiisalu ulloq nalunaaqutallu qassinngornerani tunniuneqarfia. Nalunaarut tamanna pingaaruteqarpoq qinnuteqartup tulleriiaarinermi inissisimaneranut. Taamaattoq atsiugaq immini qinnuteqartup qinnuteqartut tulleriiaarneranni sumi inissisimaneranik paasissutissiinngilaq. Tamatuma kingunereratarsinnaavaa isumaliutigineqalissammat paasissutissat suut tunniukkaanni naammassanersoq § 30, imm. 1 aamma 2, aamma § 31, imm. 1-mi piumasaasut naammassiumallugit. Ajornerpaamik kingunerisinnaavaa paasissutissat tunniunneqartut ataqatigiiaarneqarnissaat.

Periaatsini immikkoortup tulleraa qinnuteqartup neriorsuutaagallartumik pinissaa. Neriorsuutaagallartoq pituttuisuuvoq, kisianni pisortaniit neriorsuutigineqarallarluni qinnuteqartoq pineqartoq suliap naammassinerani pineqaatissamik oqilisaavigineqassasoq, tassanilu piumasaalluni qinnuteqartup piumasaasut § 30, imm. 2-mi taaneqartut naammassisimassagai.

Suliap suliarineqarnera naammasippat aatsaat pisortat nalilersinnaalissavaat § 30, imm. 2-mi pineqaatissap annikillinissaanut piumasaasut naammassineqarsimanersut. Taamaattumik neriorsuutaagallartumi siunertaavoq suliap ingerlanerani siusissukkut qinnuteqartumut erseqqissarneqassasoq pineqaatissaq qanoq annertutigisumik annikillineqassanersoq inatsimmi piumasaasut allatigut malinneqarpata.

§ 33-mut

Neriorsuutaagallartoq tunniunneqassaaq sapinngisamik piaartumik oqartussaasup piginnaasup, tak. imm. 1, nalileerpagu qinnuteqartup imm. § 30 imm. 1, nr. 2-imiluunniit unnerlluutigineqannginnissamut piumasaasut, imaluunniit § 31. imm. 1, 1-imi akiligassat ikilisinnissaannut piumasaasut naammassisimanerai. Tamatuma saniatigut oqartussaasup piginnaasup nalunaarutigissavaa suliaq tamaanga killiinnartoq qinnuteqaatip itigartinnissaanut tunngavissaqarnersoq § 30, imm. 2-mi piumasaasut naammassineqarsimannginnerat patsisigalugu. Neriorsuutaagallartumi aamma taaneqassaaq qinnuteqartoq tulleriiaarinermi sumi inissisimanersoq, aamma paasissutissat saqqummiunneqartut pineqaatissap pineqartumut annikillinissaanut naammannersut.

Oqartussaasup piginnaasup akiliutissap qanoq atsigisumik appartinnissaa nalilertussaavaa, tak. § 31. imm. 2, naliliinerli tamanna aatsaat inaarutaasumik nalilerneqarsinnaavoq suliaq naammassineqarsinnaalerpat. Aatsaat taamaalippat qinnuteqartup suliap qulaajarneranut peqataassutaa inaarutaasumik nalilerneqarsinnaavoq. Taamaattumik suliani taamaattuni neqeroorutaagallartumi takuneqarsinnaassanngilaq akiligassiissutip appaatigisinnaasaa qanoq atsigissanersoq.

Periutsip immikkoortuisa pingajoraat qinnuteqartoq unnerluussaannginnisamik akiligassalluunniit ikilinerannik nalunaarfigineqassasoq oqartussaasut suliaq naammassereerpassuk, akileeqqusissummik, eqqartuussisunut saqqummiussinermik imaluunniit unnerluunneqannginnissamik nalunaaruteqarnikkut. Tamatumani piumasaavoq qinnuteqartup suliap suliarineqarnera tamaat § 30, imm. 2-mi piumasaasut naammassisimassagai.

Unnerluunneqannginnissaq akiliutissalluunniit appartitaanera Unnerluussisunit nalunaarutigineqassaaq Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tusarniaavigereerlugu, tak. imm. 2. Ulluinnarni akiliutissap appartitaanera unnerluussutip imaluunniit akiliisitsinissamik aalajangernissamut missingersuutip Unnerluussisut suliarisaasa ilagissavaat. Tassani takuneqarsinnaassaaq akiliutissaq ikilineqarsimanngitsuuguni qanoq atsigissagaluarnersoq, qinnuteqartoq qanoq atsigisumik ikilisaavigineqarnersoq, taamalu inaarutaasumik akileeqqusissut inaarutaasoq qanoq atsigissanersoq. Tassalu akiliutissaq neriorsuutaagallartoq naapertorlugu annikillineqassaaq.

Unnerluunneqannginnissap akiligassalluunniit ikilineqarnerisa itigartitaanerat qinnuteqartup § 30, imm. 2 malillugu pisussaaffimminik naammassinnissimannginneranik patsiseqartoq aamma suliap inernerani nalunaarutigineqassaaq. Taamatut itigartitsinerup unnerluunneqarnissaq kingunerissammagu, eqqartuussisunut tunniussaaneq eqqartuussisut misilissinnaavaat itigartitsineq patsisissaqarsimanersoq.

§ 33, imm. 1 aamma imm. 2 oqartussaanermut malittarisassaapput. Imm. 1-mi aalajangersakkami taaneqarpoq oqartussaaffik sorleq unnerlluunneqannginnissamik akiliutissalluunniit appartinneranik neriorsuuteqarallassanersoq. Unammilleqatigiinermik Nakkutilliisoqarfik neqerooruteqarallartarpoq qinnuteqaat Unnerluussisunut tunniunneqarsimanngippat.

Aalajangersakkap kinguneraa Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aamma Unnerluussisut neqerooruteqarallarneq pillugu aalajangiinermut ilanngunneqassammata. Oqartussaasup suliami aalajangersimasumi neqerooruteqarallartup oqartussaasup aappaa tusarniaavigissavaa neriorsuutaagallartoq nalunaarutigitinnagu. Oqartussaasoq tusarniaavigineqartoq sukkanerpaamik akissuteqassaaq. Tamanna amerlanertigut ulluinnaat qulit ingerlaneranni pisinnaavoq. Unnerluunneqannginnissamik neriorsuutaagallartoq taamaallaat nalunaarutigineqassaaq oqartussaasut marluusut tamanna pillugu isumaqatigiippata.

Imm. 2-mut

Imm. 2-mi siunnersuutigineqartoq naapertorlugu Unnerluussisut unnerluunneqannginnisamik nalunaaruteqassaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tusarniaavigereerlugu, taannalu piaarnerpaamik tusarniaanermut akissaaq. Tamanna amerlanertigut pisinnaavoq ulluinnaat qulit ingerlaneranni.

Unnerluutigineqannginnissap kinguneraa qinnuteqartoq, nassuernini naapertorlugu, unamilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaannik unioqqutitsisutut isigineqassammat, kisiannili unioqqutitsinermut pineqaatissiisoqassanani. Aalajangiisoqassaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup ilanngunneqareerneratigut. Periaatsimi unnerluutigineqannginnissamut malittarisassat nalinginnaasut naapertorlugit Rigsadvokatimut taamaallaat naammagittaalliorsinnaapput qinnuteqartoq taassumaluunniit sinniisaa.

Pillaatissap appartitaanera aamma Unnerluussisunut tunniunneqassaaq, taakkulu Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tusarniaavigissallugu akiliutissap appartitaanera nalunaarutigitinnagu. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik sukkanerpaamik tusarniaanermut akissuteqassaaq. Tamanna nalinginnaasumik pisinnaavoq ulluinnaat qulit ingerlaneranni.

§ 34-mut

§ 34-mi aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq qaqugu qinnuteqaat qinnuteqaatinut arlalinnut ilaasinnaanersoq. Suliffeqarfiit arlallit pineqaatissamik appaavigineqarnissaq peqatigiillutik qinnutigisinnaanngilaat qinnuteqartut koncernimut atasuunngikkunik.

Aalajangersakkami pinngitsoorniarneqarpoq malittarisassat sanequnneqarnissaat kartellimi peqataasut peqatigiillutik qinnuteqarneratigut, taamalu angullugu peqataasut tamarmik unnerluutigineqannginnissaat.

Koncernip unammilleqatigiinnermi inatsisitigut sunaassusia pillugu siunnersuummi § 4-mut oqaaseqaatit innersuunneqarput.

Qinnuteqaammi qinnuteqartut amerlanerit peqataassappata, qinnuteqaammi immikkut nalunaarneqassaaq kikkut ilaassanersut. Suliffeqarfik sinnerlugu qinnuteqaat taamaallaat pisinnaavoq atsiorsinnaanermut pisinnaatitaanermullu malittarisassat atuuttut naapertorlugit.

Koncernimi selskabit peqatigiillutik pineqaatissap appartinnissaanik qinnuteqarunik, peqatigiillutik pisussaapput unnerluutigineqannginnissamut akiligassallu appartinnerannut piumasaasut naammassissallugit. Koncernimi selskabip ataatsip qinnuteqaammi pineqartumi piumasaasut tamaasa naammassinngippagit tamanna selskaninut qinnuteqarnermi ilaasunut tamanut kinguneqassaaq, tassami pineqaatissap appartitaanerata itigartitaanera selskabinut pineqartunut tamanut atuutissammat.

Pineqaatissap appartinneranut malittarisassat pitsaasumik sunniuteqarnissaannut akornutaassaaq suliffeqarfinni sulisuusut sulisuusimasulluunnit unnerluutigineqarsinnaasanngippata imaluunniit imminnut akiligassanngortitaasinaagaluaq appartissinnaassangippassuk.

Taamaatumik imm. 2-mi aalajangersakkap kingunerissavaa suliffeqarfimmi maannakkut sulisuusut sulisuusimasullu kartellimi peqataasimasut pineqaatissap millineqarneranut atatillugu suliffeqarfittulli inatsisitigut inissisimassammata. Tamanna pissaaq inuit pineqaatissamik annikillisaavigineqarnerisigut suliffeqarfittut annertutigisumik, inuit pineqartut inatsisitigut malersorneqalissagaluarpata. Soorlu suliffeqarfiup akiliutissaa 50 procentinik appartinneqarpat tamatuma kingunerissavaa inuk pineqartoq aamma 50 procentinik ikilisaavigineqassasoq. Maannakkut sulisuusup nalinginnnaasumik suliffeqarfik sinnerlugu atsiorsinnaatitaanngitsup sulisuusimasulluunniit pineqaatissap aanikillinissanik immikkut qinnuteqaataanni ilaanngilaq inatsisitigut inuttaasoq.

§ 35-mut

Imm. 1-imut

Imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. marts 2008-mi atuutilissasoq. Taamaattoq siunnersuutigineqarpoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami § 17, imm. 1 aamma § 18 ulloq 1. december 2007 atuutilissasut. Taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliamik nutaamik inatsip atuutilinnginnerani allaffissornikkut malittarisassanik ilassutinik suliaqarnissamut peqataasinnaasumik pilersitsisoqarnissaa. Piffissami 1. december 2007-mit 1. marts 2008-mut unammilleqatigiinnermut ataatsimiititaliaq ullumikkut atuuttoq nutaarlu peqatigiillutik ingerlasinnaassapput.

Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaata nr. 28, 30. oktober 1992-imeersup atorunnaarsitaanera peqatigalugu aalajangersakkat inatsit taanna tunngavigalugu pilersitaasut atorunnaassapput.

Taamaalilluni naatsorsuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaata akuersissutigineraniit atuutilernissaanut piffissaq sivisulaartoq ingerlajumaartoq. Piffissami tassani Inatsisartut inatsisaat pillugu pisariaqartumik paasititsiniaanissamut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik periarfissaqarumaarpoq. Piffissami tassani Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aamma § 8, imm. 2, § 9, 2. pkt., § 11, imm. 6 aamma § 12, imm. 6 naapertorlugit nalunaaruteqartarneq pillugu maleruagassanik piareersaasinnaassaaq, peqataanillu nalunaarutinut siunnersuutinik pisariaqartunik sanasoqarsinnaassalluni Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqaammik piniareernermigut § 2, imm. 7, § 4, imm. 2, § 7, imm. 6, § 10, § 12, imm. 4 aamma § 14, imm. 2 malillugit atortuulersikkumaagaanik.

Imm. 2-mut

Inatsisartut inatsisaata atuutilerfiani unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 28 30. oktober 1992-imeersoq malillugu naammasineqarsimanngitsunik suliaqarpat taakkua atorunnaassapput. „Naammassineqartut"-mik oqarnermi suliat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit imaluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkuatilliisoqarfimiit inaarutaasumik aalajangiiffigineqarnikut pineqarput. Tamannali atuutinngilaq sulianut naammagittaaliuut tunngavigalugu suliarineqartunut, tassami suliat taakkua Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nutaamut ingerlateqqinneqassammata Inatsisartut inatsisaanilu matumani aalajangersakkat malillugit naammassineqassallutik. Aamma suliat Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani Nunatta Eqqartuussiviani imaluunniit Østre Landsretimi ingerlasut unammilleqatigiineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 28 30. oktober 1992-imeersoq malillugu inerlugit suliarineqartussaassapput. Kisianni Nunatta Eqqartuussivia aamma Østre Landsret suliamut nalileereernerisigut aalajangerneqarsinnaavoq suliaq ingerlasoq inerlugu suliariumanagu Nunatta Eqqartuussivia aamma Østre Landsret isumaqarunik aalajangiineq inatsisitigut soqutiginaateqanngitsoq

Imm. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq imm. 3-mi, isumaqatigiissutit unammilleqatigiinnermik killiliisut, aalajangikkat aamma periutsit ataqatigiissut Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani atuuttut § 6-imilu inerteqqutit pillugit aalajangersakkanut atasut Inatsisartuit inatsisaata atuutilerneraniit qaammatit arfinillit ingerlaneranni suliassanngortinneqarsinnaasut § 8 malillugu pinngitsuutitaanissaq siunertaralugu.

Isumaqatigiissutit, akuersissutit aamma periutsit ataqatigiissut unammilleqatigiinnermik killiliisut § 6-imi inerteqqutinut ilaasut Inatsisartut inatsisaata atuutilerneraniit qaammatit arfinillit ingerlaneranni suliassanngortitaasut sunniutigissavaat atorsinnaassagamik aamma § 29, imm. 1, nr.1 malillugu unioqqutitsinermik kinguneqassannginnamik, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitaliap nutaap § 6 imaluunniit § 8 naapertorlugit qaammatit pingasut qaangiutereernerisigut aalajangeereernissaata tungaanut.

Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangiippat isumaqatigiissut § 8 malillugu pinngitsuutitaasinnaasoq, pinngitsuutitaaneq ullormit aalajangiiffimmiit atortuulissaaq.

Akerlianik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqarpat § 8, imm. 1 malillugu pinngitsutitsisoqarsinnanngitsoq, tassa isumaqatigiissut, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiissoq inerteqqutaasut, atorsinnaannginneq § 6, imm. 5-imi pineqartoq atuutilissaaq aalajangiinerup qaammatit pingasut qaangiutereernerisigut.

Isumaqatigiissut unammilleqatigiinnermik killiliisoq aalajangigarluunniit qaammatit arfinillit piffissarititaasut naatinnagit nalunaarutigineqanngikkunik, isumaqatigiissut aalajangigarluunniit atorsinnaajunnaassapput. Aamma inerteqqummik unioqqutitsinermut akileeqqusisoqarsinnaavoq inatsisip atuutilerfianiit.