19. oktober 2007

UKA 2007/35

 

Pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaata allannguutissaatut Inatsisartut inatsisaattut siunnersuut.
(Nunamut tamarmut atuuttuusumik akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq)

pillugu

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA


siunnersuutip aappaaneerneqarneranut tunniunneqartoq


Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:


Inatsisartunut ilaasortaq Kristian Jeremiassen, Atassut (siulittaasoq)
Inatsisartunut ilaasortaq Juliane Henningsen, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Lene Knüppel, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Ole Thorleifsen, Siumut (sinniisussaq)
Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut (sinniisussaq)

UKA 2007-mi siunnersuutip siullermeerneqarnera tunngavigalugu inatsisissatut siunnersuut kiisalu inatsimmut nassuiaatit, tusarniaanermillu atortussat Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata misissuataarpai.

Tusarniaaneq.

Siunnersuut piffissami apriilip 26-aniit maajip 30-at 2007 ilanngullugu tusarniaassutitut nassiunneqarpoq. Tusarniaanermut akissutigineqartut nuutinneri oqaatsit allassimaneri atorlugit Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit tiguneqarput. Tusarniaanermi akissutigineqartut inatsimmut nassuiaatini nalinginnaasuni Naalakkersuisut oqaaseqarfigaat. Tusarniaanermut piffissaliineq tusaarniaaffigisassatullu toqqakkat ataatsimiititaliamit oqaaseqarfiginissaat pisariaqarsimannngilaq.

Siunnersuutip Inatsisartuni siullermeerlugu suliarineqarnera.

Inatsisissatut siunnersuut Inatsisartut siullermeermassuk partiit Siumut Inuit Ataqatigiillu tapersiipput, Kattusseqatigiilli Partiiat itigartilluni. Partiit Atassut Demokraatillu apeqqutinik assigiinngitsunik nalornissuteqarnermillu saqqummiipput.

Aningaasanut Nunanullu Allanut Naalakkersuisup oktobarip 16-ani 2007 allagaqarluni siunnersuutip siullermeerneqarnerani apeqqutit saqqummiunneqartut itisilerissutaasumik akissuteqarfigai. Naalakkersuisup allagai isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussaq 1-voq.

Tassunga atatillugu inatsimmut piffissaq atuutilerfissaq apriilip aallaqqataa 2008-mut kinguartinneqassasoq siunertaralugu allannguutissatut siunnersuuteqarnissartik Naalakkersuisut ilimasaarutigaat. Nuna tamakkerlugu qarasaasiaqarnikkut aaqqissuussamik ataatsimoorussamik atuinissaq aallaqqaataaniit taamaalilluni ajornarunnaassaaq kiisalu pisassat, akiligassat il.il. kommunit akiliisitsiniartutullu oqartussaasup akornanni qarasaasiakkut nuunneqarsinnaanissaat qulakkeerneqassalluni.

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit isumaliutigineqartut.

Siunnersuutip siullermeerneqarnerani ajornartorsiuteqarfiit ataasiakkaat saqqummiunneqartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit imaattunik oqaaseqarfigineqassapput.

Suliassaqarfiit kommuninit namminersornerullutik oqartussanut nuunneqarnissaannik, kommunit taakkulu soqutigisaqaqatigiittut kattuffiata KANUKOKA-p isumaqatiginngisaannik, Inatsisartut isummeqqullugit qinnuigineqarpata tamanna tunngaviusumik isigalugu pitsaasuunngilaq. Allannguutikkullu kommunit aningaasatigut pigisaminnik atuisinnaanerat, tassungalu ilanngullugit aningaasanik pisassanut kalluarneqarpat pisoq immikkut ernumassutissaqalersitsissaaq. Kommunit susassaqarfimminnik nammineerlutik aqutsisinnaatitaanerat kommunit aningaasalersuinikkut nammineersinnaaneranni tunngaviuvoq pingaartoq, taamatullu piginnaatitaaneq inatsisit tunngaviusut § 82-atigut kiisalu kommunit aqunneqarnerannut inatsisikkut qulakkeerneqarsimalluni.

KANUKOKA tusarniaanermut akissummini akiliisitsiniartarnermik aaqqissuussinnerup maanna atuuttup siunissami pitsaanerujussuarmik atuilersinnaaneranut tunngavilersuutinik pissutissaqarluartunik saqqummiussisoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataat-simiititaliaq isumaqarpoq. Siullermik kommunit nammineq kattuffeqarnerat atorlugu kommunini akiliisitsiniartutut oqartussaaffik nukittorsarneqassaaq, kommunerujussuarnummi sisamaannarnut ingerlatsiviit katersorneqassammata. Taakkuttaarlu pisassamaatinik qara-saasiat paasissutissanik qitiusumik katersuiviup pilersinneqarneratigut, IT-lu torlugu aaqqii-nermik atuutilersitsinikkut kiisalu namminersornerullutik oqartussani qitiusumik immikkut paasisimasallit ataatsimut qanimut suleqatiginerisigut patajaallisaqqinneqarsinnaapput.

Akiliisitsiniartarnermut oqartussaaffiup kommuniniitinneqarnerani iluaqutissat KANUKOKA-p eqqortumik tikkuaavigai, minnerunngitsumik akiligassallit akiliisinnaassuseqavinnerannik naammaginartumik naliliínissamut kommunit ilisimasanik peqarlutillu najukkani inuiaqatigiinnut attaveqarnerat. Inatsisip allanngortinneratigut sukaterinikkut iluaqutissanik Naalakkersuisut naatsorsuuteqarnerat KANUKOKA-mit qularutigineqarpoq, ilaatigut taanna ingerlatsiviit suleqatigisallu nutaamik aggulunneqarnerannik pilersitsissammat. Ingammillu sulisorisat ikililikkat atorlugit namminermut tunngassuteqanngitsunik akiliisitsiniarnernik suliassarpassuarnik kommunit isumaginnittariaqartuarnissaat ernumassutigineqarpoq. KANUKOKA soorunami isumaqarpoq ataatsimoorussamik kommunerujussuanngortussani inissisimaffilimmik akiliisitsiniartarfinnik peqarnissaq aaqqiinerussasoq imminut akilerluarsinnaanerpaasussaq.

Isummanut taakkununnga illua tungiliuttuupput akiitsunut kinguaattoorutinik akiliisitsiniartarnerup piaartumik pisariillisaavigineqarnissaanik, kiisalu innuttaasunut sullivinnullu akuleruffiginnittarnerit oqimaatsorsiutaagajoqisut eqarsaatigalugit akiligassallit inatsisitigut illersugaanerisa pitsanngorsarnissaanik Namminersornerullutik Oqartussaat kissaataat.

Akiligassanik kinguartoorutit katillugit aningaasartaat kommunit ukiuni kingullerni akilersissinnaasimanngisaat amerliartuinnarsimapput ernumanartorujussuarmillu annertussuseqqalersimallutik. Akiligassanik kinguaattoorutinut takussutissiaq kingulleq isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussaq 2-tut ilanngunneqarpoq, naatsorsuutigineqarmammi kisitsisit eqqornerusut ukiup ingerlanerani kingusinnerusukkut pissarsiarineqassasut. Soorlu takuneqarsinnaasoq katillugit kommuninut akiligassanik kinguaattoorutit piffissami 1997-miit 2005-mut marloriaataat sinnerlugu amerlillutik 600.000.000 kr. qaangersimavaat. Tamanna tunngavigalugu akiliisitsiniartarfeqarnerup qitiusumut inissinneqarnissaanik Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap kaammattuuteqarneranut tunngaviusimavoq, tassungalu atatillugu ilaatigut oqaatigalugu:

"Akiliisitsiniartarnermik suliassaq
Akiliisitsiniarnermik suliassat tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit piffimmut ataatsimut eqiterneqarnissaannut periarfissaq Naalakkersuisut akissuteqaamminni isummerfigisimanngilaat. Akiliisitsiniartarnermut tunngasut akileraartarnermik suliassat eqiterneqarnerannut ilanngunneqarnissaat tulluartuusoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaq maannakkuugallartoq isumaqarpoq. Tamanna tunngavigalugu akiliisitsiniartarnermut pisassarisanullu tunngasut akileraarusiisarnerup eqiterneqarneranut ilanngunneqarsinnaanerannut periarfissanik sukumiisumik misissueqqullugit Naalakkersuisut Akileraatarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit kaammattorneqassapput. Tamanna pisinnaavoq UPA 05/18-ip, tassalu kommunit akiligassiissutinik akiligassiisarneq akiliisitsiniartarnerlu pillugit suleqatigiinnissaat pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuutip sunniutissaanik 2005/2006-imi naliliinikkut. Siunnersuut kingullertut taasaq pisassarisanik akiliisitsiniartarnerup pitsanngorneranik kinguneqanngippat akileraartarnermut tunngasunik eqiterinissap aggersup ilaatut akiliisitsiniartarnermik suliassat eqiteriffigineqarnissaannut siunnersuutinik pisariaqartunik Naalakkersuisut saqqummiussinissaat Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa."

Oqaaseqaat UPA 2005/113-mut isumaliutissiissummi saqqummiunneqarpoq (Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisip sunniuteqarluarnerulluni malinneqalernissaanik Naalakkersuisut sulissuteqaqqullugit Inatsisartut aalajangernissaannik siunnersuut, taamaaliornikkut makku qulakkeerneqaqqullugit: Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsitsit naapertorlugit Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamarmik assigiimmik pineqarnissaat; Akileraarutit A-t sulisitsisunit aningaasatut tigoriaannartut atorneqarsinnaannginnerat naqissuserneqassasoq; Kommunet akileraaruserinermik suliaqartut suleriaasii assigiissaartunngortinneqassasut, Akileraarutitigut akiitsorineqartut ukiut tamaasa takussutissiaralugit suliarineqartassasut), Atassutip Inatsisartunut ilaasortaanit saqqummiunneqartoq.

Kommuninut akiligassanik kinguaattoorutit amerliartupiloornerujussuat pisassamaatit akilersinneqarsinnaanngitsut annertoorujussuarmik isumakkeerffigineqartarnerannik ilalik ingerlatiinnarlugu iliuuseqarfigineqartariaqartoq Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap aalajangiusimavaa. Qitiusumik akiliisitsiniartarfeqarnermik pilersitsinikkut pisariillisaanerup kinguneranik qanittukkut iluaqutissarsiassatut Naalakkersuisut naatsorsuutigisaasa, kommunerujussuanngortussanilu akiliisitsiniartarnerup aaqqissuuteqqinneqareerluni ukiualuit ingerlanerini naatsorsuutigineqarsinnaasumik pitsanngoriaatissatut nassatarisassai qularnarnerusutut isigineqarsinnaasut akornanni naliliisoqassappat Naalakkersuisut inatsisiliassatut saqqummiussaat salliutinneqartariaqartoq Ataatsimiititaliaq naliliivoq.

Taamaakkaluartoq qitiusumit aaqqiissutissap inaarutaasup ilusilerneqarnissaa kiisalu tassunga atasumik aqutsinikkut aningaasatigullu kingunerisassat naliliiviginissaat KANUKOKA-mut annertunerusumik isumaqatigiissutigineqarnissaat Naalakkersuisut iluatsisimanngimmassuk Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit ajuusaarutigineqarpoq.

Tunngavissat inatsisissatut siunnersuummut tunngaviutinneqartut ilumut malinneqarnersut ukiuni tulliuttuni Ataatsimiititaliamit malittareqqissaarneqassapput, ingammillu ukununnga tunngasut:

Tamatuma saniatigut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap ersarissumik naatsorsuutigaa iluarsaaqqinnermut attuumassuteqartumik sulisoqarnermut tunngassutilimmik apeqqutit, sulisorisat pineqartut atorfillillu kiisalu taakku sulisutut kattuffii pitsaasumik paaseqatigalugit tassungalu ilanngullugit nuunnerit, atorfillit allamut inissineqarneri suliassallu allanngorneri Naalakkersuisut aaqqissinnaajumaaraat.

Inatsisiliortut iluarsaasseqqinnermut naatsorsuutigisaat ulluinnarni piviusunngortinneqarsinnaanngitsut pasitsaanneqassagaluarpat akilersuiveqarnerup iluarsaateqqinneqarnera Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamit kingusinnerusukkut naliliivigineqarlunilu iluarsiivigineqarumasinnaavoq. Akilersuiveqarnikkut iluarsaasseqqinnerup iluatsinneqarnissaa qulakkeerumallugu Naalakkersuisut kommunillu qanimut suleqatigiissasut Ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa. Arlaannaannulluunniimmi iluaqutaanavianngilaq kommunit aningaasaqarnerat Kalaallillu Nunaata aningaasaqarnikkut nammineernerujartornermini aqqutaa akiligassatigut kinguaattooruteqarnermit ajornerulersinneqassappata.

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap inassuteqaataa.

Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq siuliani oqaaseqaatini tunngavigalugit inassuteqarpoq Naalakkersuisut allannguutitut siunnersuuteqarnissamik ilimasaarutaanni takuneqarsinnaasutut allannguutinik ilallugu siunnersuut aappassaanerinermi saqqummiunneqartoq Inatsisartut akuersissutigissagaat.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut Inatsisartuni aappassaaniigassanngortippaa.

 

Kristian Jeremiassen
Siulittaasoq
 

Ole Thorleifsen

  

Ruth Heilmann
 

Juliane Henningsen

  

Lene Knüppel

 

Ilanngussaq

Ilanngussaq

Ilanngussaq

Ilanngussaq

Ilanngussaq

Ilanngussaq

Ilanngussaq