1. august 2007

EM 2007/35

 

Siunnersuummut nassuiaatit

Nalinginnaasumik naassuiaatit

1. Inatsisissatut siunnersuummut tunuliaqutaasoq

UPA 2005/113-ip aappassaaneerutaasumik suliarineqarnerani Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tunngavigalugu Inatsisartut aalajangiipput Naalakkersuisut inassuteqarfigineqassasut akiliisitsiniartarnermi suliassat ataatsimut katersorneqarnissaannut pisariaqartunik siunnersuutinik saqqummiusseqqullugit.

Siunnersuummi matumani Inatsisartut aalajangiinerat, inatsiseqartitsinermi Namminersornerullutik Oqartussat oqartussaassuseqarnerannut tunngasortaanut tunngatillugu naammassineqarpoq.

Ataatsimiinnermi maanna ingerlanneqartumi aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsisip allannguutissaanut siunnersuummut Namminersornerullutik Oqartussat oqaaseqaataat pillugu Inatsisartut aalajangiiffigisassaattut siunnersuut (UKA 2007/xx) suliarineqassaaq. Tamatumani pineqarpoq eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kap. 7, § 19, imm. 1, siunnersuutigineqarmat allanngortinneqassasoq, akiliisitsiniartartoq siunissami Naalakkersuisunit ivertinneqartalissasoq ullumikkutut kommunalbestyrelsenit toqqarneqartarunnaarluni.

Akiliisitsiniartarnermut nunamut tamarmut atuuttumik oqartussaassuseqartumik pilersitsineq, pisariillisaanerup tamatumuunalu aningaasatigut iluaqutaasumik sunniutissat saniatigut, pisortani suliassat suliarineqartarnerannut suliassallu agguataarneqarnerannut allannguutissanik annertuumik nassataqassaaq tamatumuunalu kommunit Naalakkersuisullu aqutsinerannut sulisuinullu sunniuteqassalluni.

Taamaammat suliap piviusorsiortumik suliareqqissaarneqarnissaa siunertaralugu suliaq KANUKOKA-p kommuninilu ingerlatsiviinut sinniisaasut peqataaffigisaannik ingerlanneqarsimavoq. Suliap tamatuma ingerlanneqarnerani erseqqissarneqarsimavoq, akiliisitsiniartarnermi suliat Namminersornerullutik Oqartussani ataatsimuulernissaat kommunini akerliuffigineqartoq. Taamaakkaluartoq ataatsimoortitsilernissaq piviusunngortinneqassappat, kommunini akiliisitsinartarnermut tunngasut tamarmik Namminersornerullutik Oqartussanut nuunneqartariaqarput, tamatumalu kingorna akiliisitsiniarnermik suliap annertunersaata katersugaanissaata sulissutigineqarnera aamma ingerlateqqittariaqarluni.

Anguniakkat makku akiliisitsiniartarnermi suliat aaqqissuunneqarnerannut attuumassuteqarput:

• Akiliisitsiniarnermi periaatsinik assigiiaartumik ingerlatsineq tamatumuunalu inatsiseqartitsinermi isumannaatsuutitsinissaq pingaartinneqarluni.
• Akiitsulinnik akiligassaqarfigisanillu pitsaassuseqartumik kinguneqarluartumillu sullissineq.
• Akiligassalinnut akiliisinnaanerinik ilimanaateqarnerpaasunut akiligassanik kinguaattoorutinik akiliisitsiniarnermi aqutsineq tulleriissaarinerlu.
• Sunniuteqarnerpaamik akiliisitsiniariaatsinik atuinermi kingunerisassaannik pingaartitsineq.
• Akiitsunut kinguaattoorutinut ataqatigiissaagaasumik suliniuteqarneq.
• Aqutsinikkut suliassat sammineqarnerat.
• Allaffissornikkut sakkussat naleqquttut.
• Suleriaatsit naammassinniffiulluartut.
• Ingerlaavartumik sulisunik ilinniartitseqqiisarneq ilinniakkanillu ingerlateqqiinerit.

Anguniakkat anguniarsinnaajumallugit Naalakkersuisut paasinninnerat malillugu akiligassanik kinguaattoorutinik akiliisitsiniartarnermi oqartussaassuseqarnerup nunamut tamarmut atuuttuusumik ataatsimuulersinneqarnissaa pisariaqarpoq, pisortat pisassarisaannik kinguaattoorutaasunik akiliisitsiniartarnermi suliassat 1. januar 2008-miit akileraaruserivimmut nuullugit.

Aaqqissuussaanikkut naleqqussarnerup saniatigut pisassaqartuusut (kommunit, A/S Inissiaatileqatigiiffik INI, Nukissiorfiit, Namminersornerullutik Oqartussat il.il.) akiliisitsiniarnermilu oqartussaasup akornanni suleqatigiinneq eqaannerusumik ingerlasinnaaqqullugu malittarisassanik naleqqussaanernik pisariaqartunik pisariillisaanernillu siunnersuut imaqarpoq.

2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit

Nunamut tamarmut atuuttuussumik akiliisitsiniarnermut oqartussaasuseq.

Akiliisitsiniartarnermut nunamut tamarmut atuuttuusumik oqartussaassuseqartitsinermi. Nalakkersuisut isumaat malillugu maannakkut aaqqissuussaanermiit aammalu maanna kommunit 18-iusut kommuninut sisamanut katiterneranni aaqqissuussinermit anguniakkat ajornannginnerusumik anguneqarsinnaassapput.

Assersuutigalugu ullumikkut ilisimasanik paasissutissanillu taartigiissuteqartarneq suliap i-ngerlanerani pisussaannartut isigineqarluni pisarpoq, taamaammallu ilisimasanik paasissutissanillu suliamut attuumassuteqartunik ingerlatitseqqiisarneq sulisuusunillu tamanit atorneqarsinnaanissaat qulakkeerneqarsinnaanani. Tamannalu aamma atuutissaaq kommuninut sisamanut katiterereernermi. Tamatuma kinguneraa akiliisitsiniartarfiit ilisimasaasa suleriaasiisalu assigiinngissuteqartarnerat. Assigiinngissuteqarneq akiligassaqartunut akiligassaqarfigisanullu tunngatillugu inatsisitigut isumannaatsuutitsinissamik sanngiinnerulersitsisuuvoq. Nunamut tamarmut atuuttuussumik akiliisitsiniartarnermi oqartussaasoq sulisut tamarmik ingerlaavartumik attavigineqartarnissaannut pisussaaffeqassaaq, tamatumani soorlu pikkorissaanertigut, ajornartorsiutit assigiit assigiissumik suliarineqarnissaannut periarfissiilluni tamatumuunakkullu kommunit akornanni killeqarfiit apeqqutaatinnagit assigiissumik pinninnissamik tunngavigisaq qulakkiissallugu.

Akiliisitsiniartarnermut nunamut tamarmut atuuttuussumik oqartussaassuseqarnermi siunertarisaq pingaarneq tassaassaaq akiligassaqartut akiliisinnaassuseqartut, imaluunniit piaaralutik akiliisinnaajunnaarnermut periutsimik, toqqorternermik il.il. iluaquteqarniarsaralutik akiliinissaminnit qimaaniarsarisut sammineqarnerisa salliutinneqarnerulernissaa. Tamatumani aamma ilaavoq ilaatigut pisortat akiliisitsiniartarnerata ataatsimoortuulernissaa siunertaralugu aammalu suliat maskiinarsornikkut suliarineqarsinnaanerat akiliisitsiniarnermik pitsaanerulersitsisinnaaffigisaat annertusaaviginiarlugu It-kkut nutaamik periuseqalerneq.

Aaqqissuussaaneq

Akiliisitsiniarnermik nunamut tamarmut atuuttuussumik ataatsimoortitsilernerup 1. januar 2008-imiit atuutilernissaa siunnersuutigineqarpoq.

Ataatsimoorussilerneq pissaaq akiliisitsiniarnermi kommunit suliassaat, matuma kingulerisaanik suliassanik nalunaarsuinermik allaaserisaq naapertorlugu, akiliisitsiniartarnermut oqartussaassuseqartumut nuunneqarnerisigut. Suliassalli kommunit akiligassaqarfigineqarnerannut (akiligassiisutut oqartussaaffeqarfigisaat) attuumassuteqartut akiliisitsiniarnermi oqartussaasumut nuunneqassanngillat.

Akiliisitsiniarnermut oqartussaassutsimik aaqqissuussinissaq Naalakkersuisut suliassaannut tunngaviusumik, immikkut inatsisiliuuttariaqanngitsumut atasuuvoq. Taamaattumillu akiliisitsiniarnermut oqartussaassuseqarneq aallaavittut taamaallaat siunnersuummi § 11 a, imm. 1-mut tunngatillugu, takuuk siunnersuummi nr. 5, eqqartorneqarpoq.

Sulisut kommunini sulisorineqarnermiit akileraaruserivimmi sulilersut, aallaavittut najugarisartik qimasssanngilaat illoqarfimmilu ullumikkut suliaminnik ingerlatsivigisaminni allaffeqassallutik. Taamaammat sulisut pineqartut suliaminnik ingerlatsiinnarniarlutik illoqarfimmut allamut nuuttariaqassanngillat.

Taamatut ilusiliinermi sulisut sumi najugaqarnissamut suliffeqarnissamullu tunngatillugu kissaateqarnerat annertunerpaamik aallaavigineqassaaq. Tamatumunngalu peqatigitillugu ilu-siliinerup innuttaasut suliffeqarfiillu sumiiffimmi maannakkut attaveqarfigineqarnerat ingerlatiinnarneqassalluni.

Piffissap ingerlanerani suliamut tunngasutigut ilisimasaqarneq, suliallu suliarineqarneranni pisariillisaanermik kissaateqarneq aallaavigalugit sulisunik suliassanillu nunap immikkoortortaani allaffinnut assigisaannulluuunniit katersuineqarsinnaassagunarpoq. Nunap immikkoortortaani allaffiit taakkua pinngitsooratik ullumi akileraartarnermi nunap immikkoortortaani ingerlatsiviusuniittariaqassanngillat, attaveqatigiinnermut atortut nutaaliaasut ingerlalluartumillu suliffeqarfiup iluani iluarsiinerit periarfissallu assersuutigalugu suliffimmi avatangiisit naleqqulluartut, sulianut ilisimasaqassutsimik piginnaassutsimillu piumasaqaatit salliutinneqarnissaannut periarfissiimmata.

Akiliisitsiniartartut pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarnermik sulianut ataasiakkaanut atatillugu ullumikkutut kredsrettinut atasuussapput. Ilaatigut akileraaruserinermi pisortaasut akiliisitsiniartartoq pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarnermik suliassamik naammassinninnissamut tunngavissaqarneranik nalorninaateqarsinnaasunik suliakkeeqqusisinnaassanngillat. Taamatut pisoqartillugu akiliisitsiniartartup suliassaq eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit kredsrettimut misilinneqartussanngorlugu suliassiissutigissavaa. Suliassanut pin-ngitsaaliinikkut akiliisitsiniarnermut tunngasuunngitsunut, assersuutigalugu sulisunut tunngasumik suliani, suliat ingerlanneqarnerannut aaqqissuussinernut assigisaannullu tunngatillugu akiliisitsiniartartoq akileraaruserivimmi sulisut allat assigalugit ingerlatsivimmi aqutsisuusunit oqartussaaffigineqassaaq.

Akiliisitsiniarnermik nunamut tamarmut atuuttumik aaqqissuussineq suliffimmi akimmisaarutissaqannginnerussaaq, tamatumuunalu akiliisitsiniarnermut oqartussaasumi nukinnik sunniuteqarnerusumik atuinissamut periarfissiineqassalluni, sulisut elektronikkilu atorlugu atortorissaarutit eqqarsaatigalugit. Ilaatigullu immikkut suliassaqarfiusunik aqutsiviusunik pilersitsinissaq ajornannginnerulissalluni piffisamilu pineqartumi sulisunik atorfissaqartitsiviusunut inissiisarnissaq ajornannginnerulerluni.

Sulisut atorluarneqarnissaasa salliutinneqarsinnaaneranut periarfissaqarneq annertusaavigalugu nunalu tamaat eqqarsaatigalugu suliat assigiiaartumik suliarineqartussanngorlugit aammalu aaqqissuussaanermi sumiluunniit assigiiaartumik tunuliaqutaqarsinnaanermut periarfissiisumik aaqqissuussaaneq ilusilerneqassaaq.

Aqutsinermik ingerlatsiviusunik arlaqartunik, immikkoortortanut tamanut atuuttuussumik pingaaruteqartut qulakkeeriviginissaat siunertaralugu, tamatumani soorlu sulisunik ilinniartitsineq ineriartortitsinerlu, pilersitsineqassaaq.

Suliassat

Akiliisitsiniartarnermi oqartussaasup suliassaa tassaassaaq pisassarisanik akiliisitsiniartartup suliassani oqartussaaffigisaani akiliisitsiniarneq. Akiliisitsiniartartup sulianik oqartussaaffigisai Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7-imi § 1, imm. 2-mi aamma Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7-imi § 1, imm. 3 naapertorlugu pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 2-mi aalajangersagaapput, ilaatigullu pineqarlutik ineqarnermut, kiassarnermut, innaallagissamut, imermut, eqqagassalerinermut akiliutit, illuutigisami pigisanilu allani qularnaveeqqusiilluni pisortanit atukkanut erniaannullu akiliutit, akileraarutinik akiligassat, inuuniarnermut akilersuutinik pisassarisat, meeqqerivinnut ulluuneranilu paaqqinninnermut pujoorfiillu paaviarneqarnerannut akiligassat.

Akiliisitsiniarneq ilaatigut pisinnaavoq akissarnianit ilanngaassuinikkut, pigisanik akiliutigititsinikkut, akiligassaqarfigissaasumut taartaanikkut, pisassarisanik nuutsinikkut, akilii-sinnaajunnaartutut suliassiissutigininnikkut pinngitsaaliissutaanngitsumilluunniit akiliioraa-nernik aaqqissuussinertigut.

Pisassarisanut akiliisitsiniartartut sulianik oqartussaaffiginngisaannut taamaattumillu akilii-sitsiniartartup pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniutigisinaanngisaanut tunngatillugu akiliisitsiniarnermi oqartussaasup kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akiliinissamut tuavisaarutinik nassiussuinertigut, akilersuinissamut isumaqatigiissuteqarnertigut, eqqartuussivikkoortumik suliassiissuteqarnertigut assigisaasigullu akiliisitsiniartarnermi suliassatigut ikiorsersortassavai. Akiliisitsiniartartut suliassanik oqartussaaffigisaasa avataaniipput assersuutigalugu akissarsianik amerlanaarlugit tunniussat, kigutit nakorsaanut suliaritinnerit, sanaartorfikkuminarsaanermut akiliutit, aputaajaanermut akiliutit.

Aamma nunanit allanit piumasaqaatit Kalaallit Nunaanni akiliisitsiniartartumit akilersinniar-neqartartut aammalu Kalaallit Nunaanniit piumasaqaatit nunani allani oqartussaasunit akilersinniarneqartartut, siunnersuut malillugu akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumit suliarineqartussaapput.

Pisassaqartuusut namminneq akiliisitsiniarnermik suliamik aaqqissuussinissaq, akiligassaasut suuneri apeqqutaalluni inatsisitigut periarfissat suleriaaserlu atorneqartartoq tunngavigalugu akiligassanik naatsorsuinermik akiligassiissutinillu nassitsinermik akilersuinissamilluunniit isumaqatigiissuteqarnermik naafferartumilluunniit akilersuinissamik aaqqissuussinermik, akiliisarnermik nakkutilliinermik tuavisaarinermullu periuseqarnermik ilaqarsinnaasoq, suli isumagisassarissavaat.

Marloriaammik sulianik suliaqartarnerit killilersimaarniarlugit, piffissaq kommunit pisassarisaasa akilisitsiniartarnermi oqartussaasumut nuunneqarnissaannut piffissaq pisassarisat nalinginnaasumik akiliinissamut piffissarititaasup naannginnerani akilerneqanngitsut paasineqarnerannut siuartinneqassasoq siunnersuutigineqarpoq,. Tamatumuuna peqatigitillugu eqqarsaatigineqarpoq akilisitsiniartarnermi suliassat ataatsimoortinneqalernerata nassatarissagaa, kommunimi sulisut ullumikkut eqqaasitsissuteqarnermik periutsimik assigisaannillu ingerlataqartuusut akileraaruserivimmut nuunneqarnissaat.

Pisassassarisat akileraaruserivimmut akilersinniarneqarnissaannut nuunneqarnissaasa tungaanut kommunit pisassaqartuusullu allat naafferartumik akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarsinnaapput akiliinissalluunniit kinguartinneqarallarnissaanik akuersisinnaallutik. Pisassarisat akileraaruserivimmut nuunneqareerneranni akiliisitsiniartarnermi oqartussaasoq kisimi naafferartumik akilersuinissamut akuersissuteqarsinnaasuulissaaq imaluunniit akiliinissamik kinguartitsigallarsinnaassalluni. Taamatut killiliineq tamakkuninnga ingerlatsisut nalorninnginnissaannik qulakkeerinissamik siunertaqarpoq.

Akiliisinnaassusseqarnermik naliliinermik imaluunniit nukinnik pisariaqartitsisumik assersuutigalugu akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarnernik suliaqarnerni Kommunit allallu pisassaqartuusut sulinerisa ilaatinneqarnissaat siunertaanngilaq, akerlianilli periutsit pisariinnerusut atorneqassallutik.

Siunnersuutip illuatungaatigut akiliisitsiniarnermik suliami allaffissornikkut oqilisaanerit pisariillisaanerillu peqatigitillugulu illuatungaatigut suliat suliarineqarneranni qeratannginnerulerneq akiligassaqartullu ataasiakkaat inuttut atugarisaasa aallaviginerunissaat periarfissippai

Akiitsoqartuusoq pisassaqartumit ilisarisimaneqareertuuppat, assersuutigalugu kommunimi ikiuisarfimmit sullinneqartutut, akiitsoqartuusup aningaasatigut inuuniarnerminilu atugarisai soorunami kommunip pisassaqartuussutut pisassarisat akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut akilersinniagassanngorlugit nassitsinissamut taarsiullugu naafferartumik akiliioraanissamik akiliinissamilluunniit kinguartitsigallarnissamik akuersisinnaaneranik naliliinermi tunngavissanut ilaatinneqarsinnaapput. Illuatungaatigulli siunertaanngilaq pisassaqartuusut ataasiakkaat akiligassaqartuusut pissutsit atugarisaat pillugit uppernarsaatinik piumasaqarfigisassagaat imaluunniit oqaatigineqartutut naafferartumik akilersuinissamik imaluunniit akiliinissamik kinguartitsigallarnissamik akuersisinnaajumalluni paasissutissanik annertunerusunik pissarsiniartassasut. Periarfissat pisassaqartuni ataasiakkaani nukinnik annertunerusumik atuiffiunngitsutut sakkussatut aammalu nammineq piumassuseq aallaavigalugu atorneqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarput.

Tamatumalu saniatigut pilersuiffiusumut attartukkamulluunniit akiliinngitsoqarneqarnerani kiassagaanermik innaallagissamilluunniit matusisoqassanersoq imaluunniit akiitsoqartoq attartukkamit anisinneqassanersoq pisassaqartuusup aalajangiisuusarnerata ingerlaannarnissaa siunnersuutigineqarpoq, taamatullu aamma pisassaqartuusoq aalajangiinermik piviusunngortitsinissamik isumaginnittussaalluni. Iliuutsit immikkut ittuusut pineqarput, piviusunngortinneqarnissaanni amerlanertigut isumaginninnermi oqartussaasunik qanimut suleqateqarnissamik nassataqartut imaluunniit tamatuminnga piumasaqaatitaqartinneqartut.

Piumasaqaataasup ilumut piunera annertussuseqarneraluunniit nalorninaateqartillugu, aallaaviusumik isumaqatigiinngissutigineqartoq pisassaqartuusup iliuuseqarneratigut paasiniaavigineqartassaaq.

Pissutsit allanngorneri

Pisassaqartuusut pisassarisaminnik akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut tunniussereernerminni akiitsoqartuusup pissutsit atugarisaasa annertuumik allannguuteqarsimanerannik ilisimasaqalerunik, pisassaqartuusup akiliisitsiniarnermik oqartussaassuseqartoq tamanna pillugu ilisimatissavaa. Akiligassaqartuusup atugarisai pitsaanerulerpata, pisassaqartuusup tamatumunnga atatillugu akiliisitsiniarnermut oqartussaasuusoq akiliisitsiniarnerup pimoorunnerulerneqarnissaanik qinnuigisinnaavaa. Tamatumani pisassaqartuusup akiligassaqartumik ilisarisimanninnera akiliisitsiniarnermi aalajangiisuusinnaavoq.

Utertitsineq

Aallaaviusumik pisassaqartuusut pissassarisaat akileraaruserivimmut tunniunneqarsimasut akornuteqanngitsumik utertissinnaavaat. Pisassarissalli nunap karsianit taarsiivigineqarnissamut pisinnaatitaaffiusut, pisassaqartumut, taannaluunniit sinnerlugu akiliisitsiniarnermik ingerlatsisimasumut, utertinneqassanngillat, tamatumani Namminersornerullutik Oqartussanit aningaasartuutaasut pineqarmata.

Pisut ilaanni utertitsineq akiliisitsiniartarnermut oqartussaasup sulineranut toqqartumik akornusersuutaasinnaassaaq. Assersuutigalugu akiliisitsiniartarnermut oqartussaasup akissarsianit ilanngaassuineq aallartissimappagu, akilersuinissamut isumaqatigiissuteqarsimalluni imaluunniit akiitsunik aaqqissuussiffigineqarnissamik suliamik suliaq aallartissimappagu. Taaamatut assigisaanillu pisoqartarnera eqqarsaatigalugu siunnersuutigineqarpoq utertitsinissamik qinnuteqaatit akileraaruseriviup itigartissinnaassagai.

Suliap tunniunneqarnera

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasumut tunniussinermi piumasaqaataavoq pisassaqartumiit allakkatigut tunniussineq pillugu akiligassaqartoq ilisimatinneqassasoq. Nalinginnaasumik ilisimatitsissuteqarneq akiliisitsiniarnermik ingerlatsinermi periutsimut ilaatillugu pisinnaavoq, assersuutigalugu akiligassiissummi imaluunniit – tuavisaarisarneq atorneqarpat – tunniussinnginnermi eqqaasitsissut kingulleq aqqutigalugu. Taamatuttaaq pisassarisaq assersuutigalugu akiliinissamik kinguartitsigallarnissamik akuersissuteqarnissaq siunertaralugu pisassaqartuusumut utertinneqarpat, pisassaqartuusup akiligassaqartuusoq ilisimatissavaa.

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq suliami aatsaat peqataalissaaq, pisassaqartuusup pisassarisat akilersinniarneqarneranni periarfissat tamaasa atoreerpagit, tassa imaappoq akiligassaqartup akiliinissamut piffissaliunneqartoq malinngippagu imaluunniit naafferartumik akilersuinissamik isumaqatigiissutaasoq ataasiarluni arlaleriarluniluunniit eqqaasinneqartaraluarluni malinneqanngippat. Suliap tamatumunnga killinnerani aatsaat pisassarisaasoq akiligassanik kinguaattoorutinngorsimassaaq, pisassaqartuusup akiliisitsiniarnermi oqartussaasumut akilerneqarnissaanik siunertaqartumik tunniussaatut.

Kommuninut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq akiligassaqartup nalinginnaasumik akiliinissamut piffissaritinneqartup naannginnerani akilersimanngikkai paasineqaraangata pisassarisat akilersinniarneqarnissaannut akileraaruserivimmut tunniunneqartassasut, matuma qulaani suliassat allaaserineqarneranni oqaatigineqarneratut.

Pissutsit immikkut ittut inassutiginartippassuk pisassarisaq siusinnerusukkut akiliisitsiniarnermi oqartussaasumut tunniunneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq, piuma

saqaat akilersinniarneqartoq assersuutigalugu inuuniarnermut tapiissutinut ulluuneranilu paaqqinnittarfimmut akiliutinut tunngasuuppat peqatigitillugulu akiligassiissut alla arlaqartulluunniit akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut akilersinniagassatut tunniunneqarsimappata. Taamatut pisoqartillugu akiligassaqartuusoq ataatsimoortumik akilersuinissamik soqutiginnissinnaavoq, siunissami akiligassiissutigineqartussat isumaqatigiissummut ilaatillugit, taamaasiornikkut akilersuinissamik aaqqiinermi akiitsut tamarmiusut pineqarlutik. Tamatumunnga peqatigitillugu – pisassaqartuusup soqutigisai eqqarsaatigalugit – ingerlaavartumik pisassaqaqatigiinnermut attuumassuteqartut ataatsimoortillugit akilersinnissaat qulakkeerneqassalluni.

Erniat

Arlaqartutigut pisassarisat, siunnersuut malillugu akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut aki-lersinniagassanngorlugit tunniunneqarsinnaasussat, ernialersorneqartarput. Pisassarisat ilaannut tunngatillugu erniat inatsisitigut aalajangigaasunik annertussusiligaapput. Ilaannullu ernialersuinermi erniat pillugit inatsimmi malittarisassat, tunniussinermi piumasaqaatit assigisaalluunniit malillugit ernialiineqartarluni.

Pisassaqartuusunut akiliisitsiniartarnermilu oqartussaasumut suliakkersuutaasorujussuussaaq, pisassaqartuusut ernialiunneqartut pillugit ingerlavartumik nalunaaruteqartassappata. Suliakkersugaaneq malunnaatilimmik annikinnerussaaq tamatuminnga suliaq akileraaruseriviup akiliisitsiniartarnermut periusaanut atasumik aaqqiivigineqarpat.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq pisassarisat akileraaruserivimmut akilersinniarnissaannut nuunneqartunik suliaqarnermut malittarisassanik nalunaarutikkut aalajangersaanissamut Naalakkersuisut pisinnaassuseqartinneqassasut.

Aalajangersakkap nassataraa pisassaqartuusut qaammatip pisassarisat akileraaruserivimmut tunniunneqarfigisaata tulliata aallaqqaataaniit pisassarisaminnik sulissutiginninnissamik piumasaqaateqarsinnaajunnaarnerat, nalunaarummi taaneqartumi malittarisassat malillugit ingerlassinnaasamik saniatigut.

Malittarisassanik aalajangersaanermi ernianut annertussutsit pisassaqartuusup pisassarisanut ataasiakkaanut atugarisai aallaavigineqassapput, akiligassaqarfigineqartup akiligassaqartuusullu inissisimaneri annertunerusumik allannguuteqartinnagit, pisassarisat akileraaruserivimmut akilersinniarneqarnissaminnut nuunneqarneranni. Allannguutilli naatsorsueriaatsit assigiinngitsut atorneqarnerata kingunerisaanik pisarsinnaassapput.

Akiligassaqartut aningaasaqarniarnikkut atugarisaat ilaanni imaasinnaasarput pineqartup erniat ingerlaavartumik ilanngunneqartartut akilersinnaasarnagit pingaartumillu akilersinnaalernissaannut periarfisaqanngilluinnarsinnaasarlutik, taamaattumillu ernialersuinermik ingerlatsiinnarneq taamaattoqartillugu siunertaqassanani taamaallaallu naatsorsuuserinermit tunngasumik tunngaveqartarluni. Tamanna eqqarsaatigalugu siunnersuutigineqarpoq akileraaruserivik ernialersuinermik unitsitsisinnaanissamut pisinnaatitaassasoq. Akiligassaqartup aningaasaqarniarnikkut atugarisai ajunnginnerulerpata imaluunniit paasinarsippat, ernianik unitsitsineq pillugu aalajangiinerup nalaani akileraaruserivik paasissutissanik attuumassuteqartunik pigisaqarsimanngitsoq, akileraaruserivik ernialersuinerup ingerlateqqinneqalernissaanik aalajangiisinnaavoq.

Akiligassaqarfiusup pisinnaatitaaffii

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasup piumasaqaatip akilersinniarnerani atugassamisut akiligassaqarfigisap akiligassanut ataasiakkaanut il.il. atasunik pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu tamaasa tigussavai. Tamanna atuuppoq ilaatigut akiliisitsiniarnermi sakkussat pisassarisanut ataasiakkaanut tunngatillugu inatsisitigut akuerisaasut eqqarsaatigalugit, imaluunniit akiligassaqarfiusup pisinnaatitaaffii allat, pisarneq malillugu atuuttuusut. Tamatumani ilaatigut pineqarlutik pigisanik qularnaveeqqusiutiginninneq, akissarsianit ilanngaassineq, pisassarisanik ilanngaassineq, pisassaqartuusumut taartaasinnaanermut pisinnaatitaaneq, matusassat tulleriiaarneqarnerat, agguagarsiassanik akuersissuteqarneq akiitsunillu iluarsaaqqinnermik siunnersuuteqarneq, eqqartuussivikkoortumik suliassiissuteqarneq, akiliisinnaajunnaartutut suliassiissuteqarneq, akiliinngikkallarnissamillu nalunaaruteqarneq.

Akileraaruseriviulli akiliisinnaajunnaartarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortussanngortinneqarneranik peqqussutip avataatigut isumakkeerinninnermut tunngasunik suliani akiligassaqarfiit pisinnaatitaaffiinik tigusaqassanngilaq, tamatumani eqqarsaatigineqarluni suliat tamakkua immikkut sulianik ilisimasaqarnermik paasisimasaqarnermillu piumasaqaateqakkajunnerat. Tamatumani assersuutigalugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfiup aamma A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-p, boligstøttemut akiligassanik kinguaattoorutit isumakkeerneqarnissaannik, boligstøtte pillugu inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu suliarineqartunik suliarinnittarnertik ingerlatiinnassavaat.

Akiliisitsiniartarnemi oqartussaasoq pisassarisanut tunniunneqartunut piginnittuulissanngilaq. Taamaammat pisassaqartuusut aningaasanik akilersinneqartunik pissarsisuunissaat allanngussanngilaq.

Pisassaqartuusut pisassarisap akilersiniagassanngorlugu tunniutinnginnerani, pisassarisanilli ilanngaanissamut taartaanissamullu piumasaqaatit nammassineqarsimatillugit pisassarisanit ilanngaasinnaanermut taartaasinnaanermullu periarfissaqarnerannik killiliiniarneq siunertaanngilaq,

Paasissutissat

Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq akiligassaqartup aningaasatigut, suliffeqarnikkut, najugaqarnikkut il.il. pissutsit atugarisaanut paasissutissanik, pisortani oqartussaasut nalunaarsuusiaat pillugit inatsimmi aammalu pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni sinaakkusiussat iluanni, paasissutissat akiliisitsiniarnermik suliamik ingerlatsinermut pisariaqartuutillugit, pissarsiniarsinnaassasoq. Siunnersuut malillugu paasissutissat, ingerlaannartumik suliamik misissuinermi ilaanissaat siunertaralugu, elektronikkimik atortorissaarutit atorlugit pissarsiarineqarsinnaassapput.

Soorlu akileraaruserivimmi sulisutut allatuulli akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumi sulisut ingerlatsiviup IT-mik atugarisaani paasissutissanik tamanik nalinginnaasumik alakkarterisinnaanermut akuerisaassanngillat. Paasissutissanut suliap suliarineqarneranut attuumassuteqartunut isersinnaaneq tamatumunngalu akuerisaaneq sulinermik aqutsisuusut pisariaqartitsinermi siumoortumik suliani ataasiakkaani nalileereerneranni pisassaaq.

Suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi malittarsisassat nalinginnaasut aamma nassataraat, akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumi sulisut paasissutissanik isertuussassaasunik suliap ingerlanneqartup suliarineqarneranut pingaaruteqanngitsunik pissarsissanngitsut.

Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq malittarisassat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit akiligassanut kinguaattoorutinut tunngasunik paasissutissat ilaat akiligassaqarfigisanut tunniussinnaassagaat. Paasissutissanilli ingerlatitseqqiinermi pineqartut taamaallaat tassaapput nalunaarsuutit akiliisitsiniarnermi oqartussaasumi suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi aammalu pisortani oqartussaasut nalunaarsuusiaat pillugit inatsimmi inummut tunngasunik paasissutissanik katersineq, nalunaarsuineq ingerlatitseqqiinerlu pillugit malittarisassat naapertorlugit pissarsiarineqarsimasut.

Aammalu tunngavissaatinneqarpoq attaveqaqatigiinneq, tamatumani aamma pisassaqartuusup pineqartup aammalu akiligassanik akiliisitsiniarnermi oqartussaasup akornanni nalunaarsukkanik taartigeeqatigiinneq annertunerpaamik elektronikkimik atortut aqqutigalugit pisassasoq.

Akiliisitsiniarnermi periuseq

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasup sulinermi periuseqarnissaani aallaaviusumik eqqarsaataavoq suleqatigisanut akerlerisanullu periuseqarnerit assigiinngissitaartumik ingerlanneqartassasut. Taamaasilluni akiliisitsiniarnermi oqartussaasup anguniagassaa tassaalerpoq akiligassanut kinguaattoorutit nukinnik atuinikinnerpaajusumik naleqqunnerpaamillu periuseqarluni akilersinniarnissaat.

Inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu siunertaavoq akiliisitsiniarnermi iliuusissanik qinerlernermi toqqaanermilu, naafferartumik akilersuinermik aaqqiinermi akissarsianillu ilanngaassinermi, akiligassaqartuusup qanoq annertutigisumik isertitaqarnerata isiginiarneqarnissaa, nukinnillu annertunerusumik atuiffiusunik pigisanik akiliuteqartitsinerit akiligassanut kinguaattoorutini annertunerusuni taamaallaat atorneqartarnissaat ilimagineqartariaqarluni, akiligassaqartoq qularnaatsumik tunineqarsinnaasunik pigisaqarpat imaluunniit akiitsut pisoqalivallaartuulernissaat pinngitsoortinniarneqassappat.

Suliffeqarfiup akiitsui pineqartillugit akissarsianik ilanngaassuineq annikitsuararsuarmik atorneqarsinnaavoq, taarsiullugu suleqataasunut naafferartumik akilersuisitsineq pingaartinneqarnerulluni, akerlerisanulli akiliisitsineq pigisanik akiliuteqartitsinikkut pissalluni. Akiligassanut kinguaattoorutit amerlasoorsuit pineqartillugit aamma pigisanik akiliuteqartitsineq pisassarisanik qulakkeeriniarnermi atorneqartassalluni.

Akiliisitsiniarnermi iliuusissamik toqqaanermi aamma akiitsut ingerlaavartumik amerliartornissaannik annilaanganartoqarnersoq ilanngullugu eqqarsaatigineqassaaq. Taamaattoqartillugu iliuuseq tamatumunnga killiliisuusoq toqqarneqartussaasalluni.

Akiliisinnaassuseqarnermik naliliinerit assigiiaartuulersinnerat, akiligassaqartut pisuussutinik pigisaqaratillu isertitaqanngitsut imaluunniit annertugisassaanngitsunik isertitaqartut, akiliisitsiniarnermi oqartussaasumit, isertitaqaqqilinngikkallartillutik akiliisinnaassuseqalinngikkallarnerminnilu, annikitsuaraannarmik saaffigineqartarnissaannik qulakkeerinermut ilapittuutaassaaq.

Sulinerup aaqqissuunneqarnerani qitiusumik pingaaruteqartussaq tassaassaaq akiliisinnaassuseqarnermik naliliinerit sapinngisaq tamaat periuseq aalajangersimasoq atorlugu ingerlaannartumik pisalernissaa. Periuseq aalajangersimasoq atorlugu ingerlaannartumik akiliisinnaassutsimik naliliineq sulisunut suliakillisaataassaaq, taarsiullugu innuttaasunik suliffeqarfinnillu akiliisinnaassuseqartunik, imaluunniit piaaralutik akiliisinnaajunnaarnermik periutsimik atornerluinikkut, akiligassanik qimarratiginninniarnikkut il.il. akiliinaveersaartunik samminninnerulernissamut periarfissiisumik.

Agguaassisarneq pillugu aalajangersakkat

Akiliisitsiniarnermi sulianik akiliisitsiniarnermi oqartussaasumi ataatsimoortitsilernissaq oqaatigineqartutut 1. januar 2008-mi pissasoq siunnersuutigineqarpoq. Tamanna ilaatigut kinguneqassaaq akiliisitsiniarnermik suliat ingerlanneqartut kommuniniit akiliisitsiniarnermi oqartussaasumit suliarineqartussanngorlugit piffissami tamatumani tunniunneqarnissaat.

Tamatumani naatsorsuutigineqarpoq akileraaruseriviup pisassaqartuusut ataasiakkaat sulianik tunniussinermut atatillugu sulinikkut periusissanik isumaqatigiissuteqarfigissagai.

Siunnersuutigineqarpoq akileraaruserivik akiliisitsiniarnermik suliassap ingerlannerani atugassanik illuutinik ilaannaannilluunniit, allaffimmi atortunik assigisaannillu kommuninit attartornissamut pisinnaatitaassasoq. Taamaasiornikkut attartortitsisut illuutigisaq pineqartoq il.il. pigiinnassavaat, peqatigitilluguli akiliisitsiniarnermi suliassat tunniunneqarnerannut atatillugu sulisut sumiiffissinneqarnissaata aaqqissuulluakkamik ingerlanneqarnissaa periarfissinneqassalluni.

1. januar 2008-mi ataatsimoortitsilernissaq sioqqullugu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu suut kommuniniit akileraaruserivimmut nuunneqarnissaat, sulisut sorliit nuutsinneqassanersut aammalu attartornermut isumaqatigiissutit suut isumaqatigiissutigineqassanersut isummerfigineqassapput.

Kommunit edb-nik atortui ilaatigut akiliisitsiniarnermi sulianik aqutsinermut atortunik imaqarput. Taamaattumik akiliisitsiniarnermik oqartussaasup 1. januar 2008-p kingornatigut tamakkuninnga ulluinnarni sulinermi paasissutissanillu pissarsiniarnermut atatillugu atuisinnaanissaa pisariaqartuuvoq. Taamatuttaaq akileraaruserivik kommunit naatsorsuuserinerannut naatsorsuutaannullu tunngasunik paasissutissanik takusaqarsinnaanissamik pisariaqartitsissaaq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq inatsisissap saqqummiunneqarneraniit atuutilersumik akiliisitsiniarnermut atortunik paasissutissanillu taaneqartunik kommunit pigisaminnik akileraaruseriffik takusaqarsinnaanisaannut ammaatissagaat.

Aammalu siunnersuutigineqarpoq suliassanik sulisunillu kommuniniit Namminersornerlutik Oqartussanut nuussinermik ingerlatsinermi malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaanissamut pisinnaatinneqassasut.

Sulisunut tunngasut

Inatsisissamut siunnersuut malillugu kommunini tjenestemandit akiliisitsiniarnermi sulianik taamaallaat imaluunniit annertunerpaamik suliaqartuusut, ullumikkut atorfeqarnerminni atugassarititaasut assinginik tunngaveqartumik Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqarnermut nuussapput.

Tamanna isumaqarpoq nuunnermik kingornagut tjenestemandit pillugit inatsiseqartitsinermi ataatsimoorussanillu isumaqatigiissutini, inatsit taanna naapertorlugu isumaqatigiissutaasuni, pineqartunut ilaatinneqartut.

Inatsisissatut siunnersuutip kingunerissavaa akileraaruserivik atorfinitsitsisuussasoq, atorfinitsitaanerlu akileraaruserivimmi tjenestemandit allat atorfinitsitaanerattut issalluni.

Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitaaneq immini nuutsitsinerussanngilaq. Tjenestemandit nuunneqartut taamaasillutik siunnersuummi § 11 d, imm. 2 malillugu Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqalernermut nuunneq kisiat tunngavigalugu taarsiissutitut akissarsianik, utaqqiisaasumik akissarsianik soraarnerussutisianilluunniit tunineqarlutik soraarsitaanissaminnik piumasaqaateqarsinnaanngillat.

Inatsisissatut siunnersuutip aamma nassataraa, tjenestemandit pineqartut siunissami nutaamik atorfinitsitaaffiusumi atorfimmik allamik naleqquttumik atorfeqalersinnaanermut pisussaaffeqalersinnaanissaat. Tamatumani Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu tjenestemandit pillugit, Inatsisartut inatsisaat atuuttuusoq, periutsillu aaliangersimasut innersuussutigalugit. Atorfiup allap naleqquttuusutut isigineqarsinnaaneranik naliliinermi atorfiup qanoq ittuussusiata maannamullu atorfigisamut ataqatigiisuunerata naliliiffiginerata saniatigut aamma eqqarsaatigineqassaaq atorfeqarfigisamik allannguineq pisortat suliffeqarfiutaasa nalinginnaasumik allanngortiterneqarnerannut atatillugu pisinnaanera. Aammattaaq naliliinermi ilinniagaqarnermut, ukioqqortussutsimut, peqqissutsimut, nalinginnaasumik atorfigisami isigineqarnermut tunngasut eqqarsaatigalugit naleqquttumik atorfimmut innersuunneqartutut oqaatigineqarsinnaassanersoq eqqarsaatigineqassaaq. Tamanna isumaqarpoq tjenestemandip pineqartup atorfeqarfigilikkami nutaami naleqquttumik atorfimmik, maannamut atorfeqarfigisamini atorfigilissallugu pisussaaffiginngisamini, atorfeqalersinnaanissamut pisussaaffeqarsinnaanissaa.

Tamannali atuutinngilaq nutaamik atorfeqalerfigisami sinaakkutaasut iluanni atorfimmik allamik atorfeqalerneq immikkut inummut pineqartumut allannguutaasunik nassataqarpat.

Sulisut tjenestemandiunngitsut, akiliisitsiniarnermik tamakkiisumik imaluunniit akiliisitsiniarnerinnangajammik suliaqartut, maannamut atorfeqarnerminni atugassarissaat ajorseriartinnagit akileraaruseriffimmi 1. januar 2008 aallarnerfigalugu atorfininnissaannut neqeroorfiginneqarput. Maannamut akiliisitsiniarnermi suleqataasut amerlanerpaartaat akileraaruserivimmi atorfinitsitaanissamut neqeroorut akuersaarpaat imaluunniit ilaasa kommune sulisitsisortik kommunimi atorfimmi allami atorfeqalernissaminnik isumaqatigiissuteqarfisimallugu. Sulisorineqartut ikittuinnaat akileraaruserivimmi atorfininnissamut neqeroorut akuersaarsimanngilaat, ullumikkut kommune sulisitsisorisartik kommunimi atorfimmik allamik neqeroorutissaqanngikkaluartoq. Taamatut pisoqartillugu aalajangersakkat atuuttut malillugit soraarsitsisariaqalerneq pisariaqalersinnaavoq, tassami ullumikkut atorfiit 1. januar 2008 allarnerfigalugu atorunnaartussaammata.

Akiliisarnerit

Akiliisitsiniartarnerup ataatsimoortinneqalernerata nassatarissavaa akiitsoqartut akileraaruserivimmut pisassarisat akilersinniagassanngorlugit tunniunneqartunik akiliisarnissaat. Akiliisarnerit amerlanerpaartaat aningaaseriviit (netbankit aamma) allakkeriviilluunnit aqqutigalugit ingerlanneqartassapput.

Akiliisitsinniarnermik suliaqarnermi sakkussat pingaarnerit ilaat tassaavoq akiligassaqartunik akilersuinissamut isumaqatigiissutit. Pisut ilaanni akiligassaqartuusut annikitsuinnarmik akiliisarnissamut isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissaqartarput.

Taamaammat pisoqarsinnaasarpoq, aningaaseriviit allakkeriviulluunniit akiliinermik suliaqarnerminnut atasumik aningaasartuutigisaat, akiliutip annertussusianut naaapertuutinngitsut. Assersuutigalugu akiligassaqartoq akiligassanut kinguaattoorutinut qaammatit tamaasa 200 koruuninik akiliisarnissamik isumaqatigiissuteqarsimaguni, 21 koruuninik allakkerivimmut akiliinerit tamaasa sullissinermut akiliisarneq naleqqutinngitsumik annertuvallaartutut akiliisup misigisimasinnaavaa.

Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut akiliutinik ingerlatsisartunik (ani-ngaaserivinnik, allakkerivimmik KNI-millu) 300 koruunit ataallugit akiliisoqartillugu akiitsoqartunik akiliuteqartitsisannginnissaannik isumaqatigiissuteqarsinnaanermut pisinnaatinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Illuatungiliullugu akiutinik ingerlatsisartut tamakkuninnga suliaqarnerminnut aningaasartuutaat nunap karsianit akilerneqartassallutik.

Pineqaatissiinerit

Siunnersuutigineqarpoq inatsimmi pineqaatissiinermut malittarisassat nutarterneqassasut aki-leraartarnermut akitsuusiisarnermullu tunngatillugu malittarisassanut atuuttuusunut assersuunneqarsinnaasunngorlugit.

Taamaasiornikkut Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanik unioqqutitsinerit, pasineqartoq nalunaarummi allaaserineqartumi pisuunerminik nassuersimatillugu, akiliisitaassutissallu oqaatigineqartup akilernissaanut pisussaaffilerluni, suliat allaffissornikkut aalajangigaasumik akiliisitsinermik naammassineqarsinnaalernissaat ammaanneqassaaq. Pasineqartup allaffissornikkut akiligassiinermik akuersinera akisussaassusermut apeqqummut suliap inaarutaasumik naammassinninneruvoq, taamaasilluni akiliisitaanermik akuersineq suliap eqqartuussivimmi suliarineqarnissaraluanut taarsiulluni.

Aammattaarlu nalunaarutini Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu pilersinneqartuni najoqqutassiani (nalunaarutini) malittarisassanik unioqqutitsinermut akiliisitsineq pillugu malittarisassaliorsinnaaneq periarfissinneqarluni.

Kiisalu aamma aalajangersarneqarpoq Inatsisartut inatsisaannik unioqqutitsineq pillugu akiliisitaanermi akiliutit nunap karsianut nakkassasut.

Atuutilerneq

Aallaavittut siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2008-mi atuutilissasoq. Akileraaruserinerulli qitiusumik ingerlanneqalernerani misilittakkat takutippaat kommunit edb-mik atortuisa atorneqarsinnaanerisa nalunaarutillu siusinnerusukkut, tassalu inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarneraniit, atuutilernissaannik pisariaqartinneqarsinnaasoq.

Taamaammat siunnersuutigineqarpoq siunnersuummi § 11 e aamma 11 f, Inatsisartunut, Naalagaaffiup Sinniisaanut, Politiinut, kommuninut eqqartuusivinnullu nassiunneqartut nassiunneqarneraniit sapaatit akunnerisa marluk qaangiunneranni atuutilissasut. Tamatumani suliassaqarfiit nuunneqarnissaasa piareersarneqarnerat 1. januar 2008 sioqqullugu aallartinneqarsinnaanissaannut inatsisitigut tunngavissaqarnerup nalorninaateqarsinnaanera illuatungilerneqassalluni.

Nunamut tamarmut atuuttuusumik akiliisitsiniarnermi oqartussaasumik pilersitsinerup kingunerisaanik akiligassiisarneq pisassarisanillu akiliisitsiniartarnermi kommunit suleqatigiinnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat atorfissaarutissaaq. Taamaammat Inatsisartut inatsisaata taassuma piunermini atorneqarsimanngitsup atorunnaartinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.

3. Aningaasat tungaasigut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissai:

Akiliisitsiniartarnermi suliassat allanngortinneqarnerat ataatsimoortunngortinneqarnerallu suliassaavoq annertooq, nutaamik aaqqissuussaaneq tamakkiisumik inissinneqarpat aatsaat tamakkiisumik sunniuttussaasoq.

Tamatuma 2009/2010-ip ingerlanerani aatsaat pinissaa naatsorsuutigineqarpoq, matumalu ataatungaani ataatsimoortitsilernermi kommuninut Namminersornerullutik Oqartussanullu aningaasat tungaasigut sunniutissaanik naliliinermi ataatsimoortumik aaqqissuussinerup 2009/2010-mi tamakkiisumik atuutilernissaa aallaavigineqarpoq.

Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akiliisitsiniartarnermi suliassanik ataatsimoortitsi-lernermi siunertaq tassaavoq, naammassinnissinnaanerulernikkut pisariillisaanertigullu pisortat pisassarisaannik suliaqarnermi ullumikkumiit 10 %-imik pitsanngoriaateqartitsissasoq. Tamanna piviusunngortinneqarsinnaassanersoq pissutsit assigiinngitsut apeqqutaapput. Pitsaanerusumik aaqqissuussaanikkut siunertaqarnerusumillu iliuuseqarnertigut piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu akiligassanut kinguaattoorutit amerlanerusut pinngitsoorani akilersinneqassapput.

Tamanna imaanngilaq pinngitsoorani akiligassanut kinguaattoorutit ikileriarnerannik kinguneqassasoq, aningaasarsiornikkut sumiiffimmi inuiaqatigiinniluunniit pissutsit atuuttuusut akiligassanut kinguaattooruteqarnermut annertuumik sunniuteqartuusarmata.

Aningaasat tungaasigut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissat immikkoortunut pi-ngaarnernut arlaqartunut immikkoortiterneqarsinnaapput.

1. Sulisut atorfeqarnerminni kommuniniit Namminersornerullutik Oqartussanut nuunnerisa, tamatumani aamma sulisunut aningaasartuutit nassatarineqartut, assersuutigalugu sulisut inaannut aningaasartuutinut, sulinngiffeqarluni akiliunneqarluni angalanernut, atorfinitsitsinerni aningaasartuutinut, pikkorissaanernut aningaasartuutinut, pequtinut, atorfimmut atatillugu angalanernut il.il., aningaasartuutit kingunerisaannik sunniutit.

Akiliisitsiniarnermik suliassat qitiusumik ingerlanneqalernerata suliassat suut ingerlaavartumik tiguneqarnissaat apeqqutaalluni akileraaruserivimmi sulisut inunnik 25-35-inik amerleriaateqassapput. Amerleriaateqarneq sulisunik kommuneniit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanut nuussinerup nutaanillu atorfinitsitsinerup kingunerisussaavaa. Nutaamik atorfinitsitsinerit, siullermik akiliisitsiniartartunik, allaffimmi sulisunik inatsisilerituunillu atorfinitsitsinerussapput. Siullermik 2008-mi inunnik 25-inik 2009-imiillu suli allanik qulinik sulisut amerleriarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, taamaasilluni amerleriaatsit katillugit inuit 35-ussallutik. Tamatumuuna 2008-p pingaartumik kommuninut ikaarsaariarfiunissaa eqqarsaatigineqarluni, sungiunniagassanik nutaanillu suleriaatsinik pilersitsiviusussaq, taamaattumillu akiliisitsiniartarnermik suliassanik ataatsimoortitsilerneq sulisoqarnikkut sunniutissai 2009-mi aatsaat tamakkiisumik malunniutissallutik.

Namminersornerullutik Oqartussanut akiliisitsiniartarnermik 1. januar 2008-mi tigusinermi amerlanerusunik aningaasartuutaasussat 13 millionit kroninut missiliuunneqarput, 9 million kronit missigisaat akissarsianut aammalu 4 million kronit missigisaat allatigut sulisunut aningaasartuutinut. 2009-miit atuutilersumik kisitsisit katillutik suliaqarfiusumi 18,0 mio. kroniussapput, 12,5 mio. kronit akissarsianut aammalu 5,5 mio. kronit allatigut sulisunut aningaasartuutit.

Amerlanerusunik aningaasartuutit kommuninut ataatsimoortumik tapissutit amerlaqataannik ikileriartinneqarnerisigut illuatungilerneqassapput.

Taamatuttaaq kommunit ataatsimut isigalugit sulisut amerlassusilersugaanerinik inuit 25-35-it missigisaannik ikileriartitsisinnaapput aammalu taamatuttaaq allatigut sulisunut tunngasutigut aningaasartuutitigut. 2009-mi siunissamilu kommunit ukiumut sipaarutissaat ataatsimoortillugit 18,0 million kroniussasut naliliissutigineqarpoq.

Naatsorsuutigineqarpoq 2008-mi pikkorissaanernut sulisullu piukkunnaataanik qaffassaanermut aammalu akiliisitsiniarnermik sulianik toqqorsivimmut inissitsiterinermut aningaasartuutinik atuineqarnissaa. Tamakkununnga atatillugu aningaasartuutit Inatsisartut aningaasanut inatsisaanni Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut aningaasaliissutaasut iluanni aningaasartuutigineqassapput.

2. Aningaasat ingerlaarnerisa, siunissami aningaasat nunap karsia aqqusaarlugu kommuninut pisassaqartuusunullu allanut ingerlasunngorlugit, ullumikkutut kommunit aqqusaarlugit nunap karsianut pisassaqartuusunullu allanut ingerlajunnaartillugit, allanngortinneqarnerata kingunerisaanik aningaasanik tigoriaannaatinit erniasiat.

Aningaasat ingerlaarnerannik allannguinikkut kommunit annaasaqartitaanissaat naatsorsuutigineqanngilaq.

3. Akiliutinik suliaqarnermut aningaasartuutit (aningaasaeriviit, allakkerivik KNI-lu), 200 koruunit ataallugit akiliuteqarnermi akiligassaqartuusut sullissinermut akiliisinneqartussaajunnaarlugit.

Akiliinerit qanoq amerlatigisarnissaat maannakkut eqqoriarneqarsinnaanngikkallarpoq. Amerlassusissaannut ilaatigut akiligassaqartuusut qanoq amerlatigisut girokortit atornagit, soorlu PBS, net aqqutigalugu akiliinernik, kreditkortit assigisaallunniit atortassaneraat apeqqutaavoq. Taamatut isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu aningaasartuutit aningaasanut inatsimmi Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut aningaasaliissutaasut iluanni aningaasartuutigineqassapput.

4. Akiliisitsiniartarnermi periutsip naleqqussarneranut ineriartorteqqinneqarneranullu ani-ngaasartuutit.

Akiliisitsiniartarnermut tunngasut ataatsimoortinneqalernerisa aningaasatigut sunniutigisai tamakkiisumik sunniuteqartinniarlugit akiliisitsiniartarnermi periutsimik nutaamik ineriartortitsineqassaaq, 2007-imut aningaasaqarnermut inatsimmi 1,0 mio. kroninut missingiunneqartumik ukiunut 2007-imut 2008-mullu avillugit.

Ingerlatsinermut, aserfallatsaaliinermut akiliisitsiniartarnermilu periutsimik ineriartortitsinermut ukiumut aningaasartuutit 50.000 kroninut missiliuunneqarput.

Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat akiliisitsiniartarnermik suliassanik tigusineranni kommunit maannakkut atuuttumik akiliisitsiniartarnermi periutsimik ineriartortitseqqiisariaarutissapput.

Akilisitsiniarnermi periutsimut aningaasartuutit Inatsisartut aningaasaqarnermut inatsisaanni Akileraaruserivimmut aningaasaliissutaareersut iluanni aningaasartuutigineqassapput.

5. Akiliisitsiniartarnerup ataatsimoortilerneratigut ungasinnerusoq isigalugu annertunerusumik ataatsimut pisortanut isertitaqarnerulernissaq anguniarneqarpoq.

Isertitsinikkut amerlanerussutissat sunniuteqarnerusumik akiliisitsiniarnikkut pissarsiarineqarnissaat ilimagineqarpoq, ataatsimoortumik akiliisitsiniarnermut oqartussaasoq, maannakkut mikisualukkuutaartunut aggugaanngitsoq, sunniuteqarluartumik akiliisitsiniartoqarsinnaanissaanut sulianut tunngasunik ilisimasaqarnermik qaffasissumik annertunerusumik pinngitsoorani pilersitsisinnaallunilu piuginnartitsinnaassammat.

6. Kiisalu ataatsimoortitsinerlerneq 2007-imi 2008-ilu aallarnisaanernut ikaarsaariarnermullu arlaqartunik aningaasartuutitaqartussaassaaq.

Naatsorsuutigineqarpoq tamakkua aningaasanut inatsimmi aningaasat atorneqartussatut akuersissutit iluanni konto pingaarnermi 24.01.01.-mi, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, allaffissorneq, atorneqassasut,

Aningaasartuutit tamakkua aningaasaqarnermut inatsimmi kontomi pingaarnermi 24.01.01.-imi Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut, allaffissornermut, aningaasaliissutaareersut iluanni aningaasartuutigineqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

4. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartuusunut sunniutissai:

Akiliisitsiniartarnermik suliassat ataatsimoortinneqalernerat immini inuussutissarsiuteqartuusunut allaffissornikkut nammatassiinissaa ilimananngilaq, siunissamili akerlianik allaffissornikkut oqilisaassuteqartitsisinnaasariaqassalluni, akiliisitsiniartarnermi edb-kkut periuseq nutaaq anguniarneqartoq atuutilerpat akissarsianit ilanngaataasut assigisaallu elektronikkimik atortut aqqutigalugit tunniunneqarsinnaalissammata.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissaai:

Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamulluunniit sunniuteqartussaassangatinneqanngilaq.

6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutissai:

Akiliisitsiniarnermik sulianik suliaqartunik kommunit allaffiini ataatsimik arlaqartunilluunniit sulisoqassasoq aallaavigineqarpoq.

Taamaattoqanngippat kommunip allaffiani sulisumik ataatsimik arlaqartunilluunniit innuttaasunik ikiorsiisoqarsinnaasoqassaaq immersugassanik assigisaannillu tunniussisinnaasunik akiliisitsiniarnermilu oqartussaasumut attaveqartitsisinnaasussanik.

Pisariinnerunissaa pissutigalugu amerlanertigut innuttaasup illoqarfiani akiliisitsiniarnermi oqartussaasup allaffianut innuttaasoq atatinneqassaaq. Aallaavittulli allaffiit arlaannut sorlermulluunniit innuttaasoq saaffiginnissinnaassaaq, assersuutigalugu allaffimmut innuttaasup suliffianut qaninnerpaajusumiittumut. Taamaasilluni innuttaasoq akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq attaveqarfiginiaruniuk "angerlaqqaartariaqassanngilaq".

Avaqqunneqarsinnaanngilarli naammassinnissinnaanerussuteqartumik sulianullu tunngasunik ilisimasaqanerusumik akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumik pilersitsinissamik kissaateqarnerup nassatarissammagu innuttaasut ilaasa akiliisitsiniarnermi oqartussaasumut qaninnerpaamut ungasinnerulernissaat. Innuttaasunik sullissinerup ilaa siunissami ullumikkut periutsinit ilisimaneqartunit allaanerusumik periuseqarnikkut ingerlanneqalissaaq, assersuutigalugu kommunit allaffiini saaffiginnittarfitsigut, nunamut tamarmut atuuttumik oqarasuaatikkut sullissinikkut, telefax-ikkut computerillu atorlugit.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulivinnissamullu tunngatillugu

Siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersulivinnermulluunniit toqqaannartumik attuumassuteqanngilaq.

Siunnersuulli akiliisitsiniartarnermik pisortat ingerlatsineranni pisariillisaanermik, piuminarsaanermik pitsanngorsaanermillu siunertaqarpoq tamatumuunalu namminersulivinnissamik ineriartortitsinermi tunngavigisanik nakussassaalluni.

8. Pisortanit soqutigisaqaqatigiiffinnillu tusarniaaneq

Siunnersuut pisortaqarfinnut tamanut, KANUKOKA-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut (GA), ILIK-mut. Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiannut (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiannut (SIK), KNAPK-mut, Savaatillit Peqatigiit Suleqatigiisunut (SPS), Atorfillit Kattuffiannut (AK) aamma Ilinniagartuut Kattuffiannut/Kalaallit Nunaanni Akademikernes Sammenslutning-imut (ASG), tusarniaassutigineqarsimavoq.

KANUKOKA-p oqaatigisimavaa, pingaarnerutillugu kommunit isumaqartut, akiliisitsiniartarnermut tunngasut tamarmik kommunini nutaaniiginnartariaqartut. Akileraartarnermut Pisortaqarfiup maannakkut pissutsit qitiusumik aaqqissuussinermut assersuuttuaannarmagit naleqqutinngitsoq, kommunit kattussuunnerat immini sumiiffinni inukinnerpaajusuni akiliisitsiniarnerup nukittorsarneqarnissaanik nassataqartussaammat, tamatumuuna sumiiffinni innuttaasunik ilisimasaqarneq attaveqarnerlu annaasaqarfiginagit. Naammassinniffiulluarsinnaasumillu IT-mik atortunik aaqqeeriaraanni qitiusumillu pisortat pisassarisaasa tamarmik nalunaarsorneqarfigisaannik katersuivilerlugu, siammasissumik aaqqiineq suliaqarfiusoq kommunerujussuarni sisamaniitiinnarlugu, allaffissornikkut akikinnerpaamik naammassisaqarnarnerpaajusumillu aaqqiinerussaaq.

Tamatumunnga oqaatigineqassaaq akilisitsiniartarnermut tunngasunik Namminersornerullutik Oqartussani ataatsimoortitsilerneq Naalakkersuisut paasinninnerat malillugu pisortanut akiliutissanik kinguaattoorutinik akiliisitsiniarnermik naleqqunnerpaamik aaqqissuussinermik angusaqaataassasoq. Siunnersuummi pingaarnerutillugu siunertaasoq tassaavoq annertunerusumik sulianik nammassinnissinnaanissaq, nukinnik sipaagaqarnissaq aammalu – minnerunngitsumik – akiligassaqartut akiligassaqarfigisallu inatsisitigut isumannaatsumik atugaqarnissaat. Kommunerujussuit sisamat qularnanngitsumik anguniagassatut eqqartorneqartut pingasut tamaasa pillugit suliat ullumikkumit ajunnginerusunik naammassisinnaassavaat. Naalakkersuisulli naliliipput, nuna tamakkerlugu atuuttuusumik akiliisitsiniatarnermut oqartussaasumik pilersitsineq sulianik naammassisaqarnerusinnaanermut, nukinnik sipaaruteqarnissamut suliallu suliarineqarneranni inatsisitigut isumannaatitsinissamut pitsaanerpaamik aaqqiinerusoq.

KANUKOKA-p erseqqissaatigisimavaa, siunnersuut tusarniaassutigalugu nassiunneqarsimasoq allaffissornikkullu kingunerisassatut allaaserineqartut ilanngullugit nassiunneqartut imminnut attaqatigiissuteqanngitsut.

KANUKOKA-p tamatumunnga oqaatigisai, suleqatigiissitat ingerlatamut atatillugu pilersinneqarsimasut suliaat, siunnersuummut (matuma qulaani imm. 3) allaffissornermut aningaasanullu tunngasunut oqaaseqaatinik allannguinermik kinguneqarsimapput.

KANUKOKA-p aamma oqaatigisimavaa, inatsisissatut siunnersuut akiliisitsiniarnermik akiligassiinermillu immikkoortitsilernissamik kaammattuuteqartoq, kommunit akiligassiissutinik, tuavisaarutinik assigisaannillu nassitsisarnermut atasumik sulianik ingerlatsiinnarnissaannik nassataqartussamik Akileraartarnermullu Pisortaqarfik pinngitsaaliinikkut, eqqaasitsissummut kingullermut qisuariartoqanngikkaangat, akiliisitsiniartarnermik tigusilluni. Kommunit isumaqarput taamatut immikkoortitsineq allaffissornikkut periutsinik nutaanik pilersitsiinnassasoq. Suliaq Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut tunniunneqassatillugu, kommunit piareersaanermut tunniussinermullu piffisarujussuaq atortassavaat, ataatsimullu isiginnilluni allaffissornikkut suliakkersuutaanerussalluni sulianullu aningaasartuutit qaffassallutik. Qitiusumik ingerlatsilerneq annikininnerusumik allaffissornermik naammassinniffiulluarnerusumillu akiliisitsisarnermik nassataqassappat, suliassat ataatsimut inissinneqarnissaat pingaartuuvoq. Kommunit isumaqarput taamatut suliassanut inissiiviusoq kommunerujussuarniittariaqartoq, Inatsisartulli qitiusumik ingerlatsinissaq aalajangiusimassappassuk, kommunit suliassaat tassatuaasariaqarpoq akilgassanut kinguaattoorutinut allattuiffimmik Akileraaruserivimmut nassitsisarnissaq, malitsigitillugu akiligassiissutinik, eqqaasitsissutinik nassiussuinermut, akissarsianik ilanngaassinernut, naatsorsuuserinermut pinngitsaaliinikkullu akiliisitsinernut allaffissornikkut suliassanik tamakkiisumik suliaqartussamut.

Siunnersuut kommunit kissaatigisaat naapertorlugit, siunnersuummi § 11 a, imm. 3, oqaaseqatigiit aappaat naapertorlugit, sapinngisamik allanngortinneqarpoq. Tamatuma saniatigut isumaqatigiissutigineqarpoq suleqatigiisitaliat pisortat akiligassiissusiortarnerata, kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akiligassiissutaat tamarmik piffimmit ataatsimiit nassiunneqartartussanngorlugit, ataatsimoortinneqalernissaanut periarfissanik ukiup 2007-ip affaata kingulliup ingerlanerani misissuissasut.

Atorfillit Kattuffiata (AK) oqaatigaa, kommunini atorfeqartitaanermiit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani atorfeqartitaanermut nuunneq nuutsitaanerusoq, Namminersornerullutik Oqartussani kommunenilu tjenestemandit pilluguit Inatsisartut inatsisaanni § 42 naapertorlugu. Aammattaaq tjenestemandi inatsimmi tassani § 33 naapertorlugu ukiuni pingasuni suliartoqquneqariataarsinnaanermut akissarsianik/utaqqinermi akissarsianik akissarsiaqarluni soraarsitaasinnaavoq, tjenestemanditut atorfik ingerlatsiviup aaqqissuussaanerata suleriaasiataluunniit allanngortinneqarneranut atatillugu atorunnaarsinneqarpat. Tasamaattumik AK isumaqarpoq siunnersuutip § 11 d-mut nassuiaatit ilai allatigut inatsiseqartitsinermik atorunnaarsitsisuusut taamaammallu allanngortittariaqarlutik.

Tamatumunnga oqaatigineqassaaq, siunnersuummi § 11 d, imm. 2-mut siunnersuutip nasataraa ilaatigut AK-mit uparuaatigineqartut Namminersornerullutik Oqartussani kommunenilu tjenestemandit pillugit inatsimmi aalajangersakkat matumani akiliisitsiniartarnermi suliassanik ataatsimoortitsilernissamik siunnersuummut atatillugu atorneqassanngitsut.

Siunnersuummi § 11 d, imm. 2 akiliisitsiniartarnermi suliassanik ataatsimoortitsilernissamut taamaallaat atatillugu atorneqassaaq. Taamaasilluni ataatsimoortitsilernissap saniatigut § 11 d, imm. 2 sunniuteqarani, taamaammallu Namminersornerullutik Oqartussani kommunenilu tjenestemandit pillugit Inatsisartut inatsisaanni malittarisassanik allannguinissamik kinguneqassanani.

Tamakkua saniatigut siunnersuummut allanik oqaaseqaateqarsimanngilaq.

Tusarniaanermi akissuteqaatit Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliamut ingerlatinneqarsimapput.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

Nr. 1-imut

Siunnersuutikkut Inatsisartut inatsisaata atuuffissarisai aamma pisassarisat unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu pilersimasunut atuuttus-saasut annertusineqarput. Ilassutaasup tamatuma nassataraa, inatsimmi § 1 mi imm. 2, nr. 23-mi oqaaseq "aamma" kommamik taarserneqarnissaa taarsiullugulu "aamma" nr. 24-mi inissinneqarluni.

Inatsisartut ataatsimiinnermi tamatumani unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut, unammileqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaannut atuuttuusumut taartaasussaq, suliarissavaat. Akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmik allannguut, unammileqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat sorlerluunniit atuutissagaluarpat, atuutissaaq.

Nr. 2-imut

Inatsisartut inatsisaat akiliisitsiniarnermi suliassat ataatsimoortinneqalernissaannut aamma atuuttussatut siunnersuutigineqarnerata kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq, Inatsisartut inatsisaat atuuttuusoq kapilalinut qulequttanullu pingaarnernut qulequtaaqqanullu aggornilersorneqassasoq.

Nr. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartartup sulisitsisuni allanilu akiligassanut kinguaattoorutit akilersinniarnerannut pingaaruteqartunik paasissutissanik qinnuteqarsinnaanermut pisinnaatitaanera akileraaruserivimmut nuunneqassasoq.

Nr. 4-mut

Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq, nalunaarsuutit pisortat pigisaat pillugit inatsisip aamma pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi sinaakkusiussat iluanni, pisortani oqartussaasuni allani, nalunaarsuiffinni aamma Pappiaqqanut nalilinnut Centralimi, akiligassaqartup aningaasatigut, tamatumani aamma pappiaqqanik nalilinnik pigisaqarneq pillugu, suliffeqarnikkut, najugaqarnikkut il.il. pissutsinut atugarisaanut paasissutissanut isersinnaassasoq, paasissutissat akiliisitsiniarnermik suliamik ingerlatsinermut pisariaqartuutillugit.

Inatsiseqartitsinermi atuuttuusunik erseqqissaateqarneq pineqarpoq. Aammalu nali-nginnaasumik nassuiaatini inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit pillugit allaaserisami punkt 2-mi immikkoortumut "paasissutissat"-nut innersuussineqarpoq.

Aalajangersakkap akileraaruserivik, Kalaallit Nunaanni pisortat oqartusaasuini aammalu Danmarkimi Pappiaqqanik nalilinnut centralimi paasissutissanik ujarlernissamut tunngavissippaa. Imm. 2-mi nalinginnaasumik paasissutissanut tunngavoq, Imm. 3-li

pisortani nalunaarsukkani paasissutissat, tassa paasisutissat, nalunaarsuiviit pisortanit pigineqartut pillugit inatsimmi pineqartuinnaat pineqarlutik. Imm. 3 Danmarkimi, Savalimmiuni nunani allaniluunnit nalunaarsuivinnut pisortat pigisaannut atuutinngilaq.

Aalajangersakkap immini oqartussaasut paasissutissanik piniarfigineqartut, paasissutissanik kissaatigineqartunik akileraaruserivimmut tunniussinissamut pisinnaatinnagilluunniit pisussaaffilinngilai, nalunaarsuinermi oqartussaasoq qaqugukkulluunniit malittarisassat atuuttuusut, tamatumani aamma nalunaarsuivimmut pineqartumut nalunaarsuinermut malittarisassat atuuttuusut, naapertorlugit erseqqinnerusumik naliliisussaammat aalajangiillunilu. Nalunaarsuivinnut malittarisassat maannamut kommunini akiliisitsiniartartut akiliisitsiniartarnermilu allaffiit nalunaarsukkanut isersinnaanerat tunngavissaqartissimavaat, ilimagisariaqarporlu akileraaruserivik isersinnaanermut tamatumunnga taartaassasoq, nalunaarsuivinnut malittarisassat allannguuteqarnissaannik, § 11c, imm. 1 aamma § 11 d naapertorlugit, nassataqan-ngitsumik.

Kalaallit Nunaanni oqartussaasunut tunngatillugu, akileraaruseriviup nalunaarsukkanik takusaqarnissamik qinnuteqaataa ilaatigut suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi §§ 27-31 tunngavigalugit nalilerneqassaaq. Tamatuma ilaatigut nassataraa, ingerlatsivimmi oqartussaasoq, paasissutissanik ingerlatiteqqiisinnaanini naapertorlugu, aamma paasissutissanik ingerlatsinermi oqartussaasumut taassuma qinnuteqarnera naapertorlugu tunniussisinnaanera. Tamatumanili piumasaqataavoq paasissutissat oqartussaasup allap suliamik ingerlatsineranut aalajangiinermulluunniit, oqartussaasup allap aalajangiiffigisassaanut pingaaruteqartuussasut, suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 30, imm. 1 naapertorlugu. Pisussaaffik, ingerlatsiteqqiineq oqartussaasumut naleqqutinngitsumik sulinerunissamik, suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsimmi § 30, imm. 2-mi eqqartorneqartutut, nassataqassappat, atuutinngilaq.

Akileraaruserivik akulikitsunik paasissutissanik eletronikki atorlugu atortorissaarutit atorlugit nalunaarsuivinnit pisortat pigisaannit aallertarnissamik pisariaqartitsippat, nalunaarsuivimmut ataavartumik attaviliinissamut periarfissaqarpoq.

Aalajangersakkap akiliisitsiniarnermi oqartussaasup akiliisitsiniarnermik suliap i-ngerlanneqartup suliarineqarneranut atatillugu paasissutissanik piffissami atuuttuusunik pissarsisinnaanissaa ajornarunnaarsissavaa.

Soorlu ullumikkut akileraaruserivimmi taamaattoq, paasissutissanik suliap suliarineqarneranut attuumassuteqartunik pissarsisinnaaneq tamatumunngalu akuerisaaneq sulisunik aqutsisut toqqartumik siumoortumik nalileereerneratigut pisassaaq.

Aammalu pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 33-imi nalinginnaasumik malittarisassat malillugit akiliisitsiniarnermi oqartussaasumi sulisut paasissutissanik isertuunneqartussaasunik suliap suliarineqartup suliarineqarneranut pingaaruteqanngitsunik pissarsisussaanngillat.

Nr. 5-mut

§ 11 a

Imm. 1-imi aalajangersarneqarpoq akileraaruseriviup akiliisitsinniarnermi oqartussaasutut suliassat isumagissagai. Taamaasilluni akiliisitsiniarnermi suliassat akileraaruseriviup ataatsimut aaqqissuussaasumik suliffeqarfittut suliassaanut ilanngupput. Aaqqissuussaanermi nutaami tassani suliassat maannamut kommunit akiliisitsiniartarfiinit suliarineqartarsimasut taamaasillutik suliassanut ilanngupput.

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasup salliutillugu suliassaa tassaassaaq pisassarisat akiliisitsiniartartut suliassanik oqartussaaffigisaanut ilaasut akilersinniarnissaat. Akiliisitsiniartartut suliassanik oqartussaaffigisaat Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 1, imm. 2-mi aamma pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit inatsimmi § 2-mi, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 1, imm. 3 naapertorlugu, aalajangersagaapput.

Tulliullugu akiliisitsiniarnermut oqartussaasup suliassaa tassaassaaq kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu allatigut pisassarisaannik akiliisitsiniarnermi ikiorsiinissaq, pisassarisat akiliisitsiniartartut suliassani oqartussaaffiginngikkaluarpatigilluunniit. Akiliisitsiniartartup suliasatigut oqartussaaffiisa avataanniipput assersuutigalugu akissarsianik amerlanaarlugit tunniussat, kigutit nakorsaannut suliaritinnerit, sanaartorfikkuminarsaanermut akiliutit aputaajaanermullu akiliutit. Ikiorsiineq eqqaasitsissuteqartarnermi periutsikkut, akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarnertigut, eqqartuussivikkoortumik suliassiinertigut assigisaanillu akiliisitsiniarnermut tunngatillugu suliatigut pisarsinnaavoq.

Pingajuattullu aamma nunanit allanit piumasaqaatit Kalaallit Nunaanni akiliisitsiniartartunit akilersinneqartartut, Kalaallit Nunaanniillu piumasaqaatit nunani allani oqartussaasunit akilersinneqartartut, siunnersuut malillugu akiliisitsiniarnermi oqartussaasumit suliarineqalissapput.

Pisortat oqartussaasuisa akornanni pisassaqarfigeqatigiinnerit, assersuutigalugu kommunip kommunemit allamit piumasaqaatai imaluunniit kommunip Namminersornerullutik Oqartussanit piumasaqaataat, akiliisitsiniartarnermi oqartussaasup suliassaasa ilaginngilaat, pisassarisaq akiliisitsiniartartup suliassani oqartussaaffigisaanut ilanngippat. Taamaattoqartillugu pisassaqartuusup pisassarisaq allatut iliornikkut, assersuutigalugu eqqartuussissuserisumik ikiorteqarluni akilersinniartariaqarpai.

Aammalu nalinginnaasumik nassuiaatini inatsisissatut siunnersuutip imarisai pi-ngaarnerit allaaserineqarneranni immikkoortut aappaanni "suliassat"-ni allaaserisat innersuussutigineqarput.

Akiliisitsineq ilaatigut pisinnaavoq akissarsianit ilanngaassinikkut, pigisanik qularnaveeqqusiutsitsinikkut, taarteqarsinnaanikkut, ilanngaanertigut, akiliisinnaajunnaartutut suliarineqarnissamik qinnuteqarnikkut imaluunniit nammineq piumassuseq tunngavigalugu akilersuinissamut aaqqiinertigut.

§ 11 a-mi attaveqarnermik ilusiliineq aammalu pisassaqartuusut akiliisitsiniarnermilu oqartussaasup nutaap akornanni oqartussaassuseqarnerup inissisimanera aalajangersarneqarpoq.

Tassalu imm. 2-mi siunnersuutigineqarpoq pisassaqartuusut ataasiakkaat maannamutut nalinginnaasumik akiligassiinermik suliaqarneq, tamanna pillugu malittarisassat periutsillu atorneqartut malillugit, ingerlatissagaat.

Piumasaqaatip, akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut tunniunneqarsimasup tunniunneqarnerata kingornatigut, ilumut piunera nalornissutigineqalerpat, akerliliineq pisassaqartuusup iliuuseqarneratigut aaqqiiviginiarneqassaaq, eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 22 naapertorlugu eqqartuussivimmut akerliliissut saqqummiutassaassanngippat.

Siunnersuummi imm. 3 naapertorlugu, pisassarisat akileraaruserivimmut akilertinniarneqarnissaannut tunniunneqassapput piffissaagallartillugu akiliiffissaq qaangerneqarpat pisarnerlu malillugu eqqaasitsissuteqartarneq naammassineqareerpat. Akiliisitsiniarnermi suliamut ilaapput ilaatigut naatsorsuineq akiligassiissummillu nassitsineq, akiliisoneqarsimaneranik nakkutilliineq eqqasitsissutinillu nassitsineq. Akileraaruserivimmut nuussineqassaaq, akiligassaqartuusoq akiliinissamut piffissaliineq nalunaarutigineqartoq kingulleq qaangiutsinnagu akiliisimanngippat.

Kommuninut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq pisassarisanik akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniussinissamut piffissaq, akiligassaqartuusup nalinginnaasumik akiliinissamut piffissaasup qaangiunnerani akiliisimannginnerata paasineqarneranut siuartinneqassasoq. Tamatumani akileraaruseriviup kommunip pisassarisaanut tunngatillugu nalinginnaasumik eqqaasitsissuteqarnermik suliassaq i-ngerlatissavaa. Tamatumani marloriaammik suliaqartarneq killilersimaarniarneqarpoq aammalu kommuneni sulisut ullumikkut eqqaasitsissuteqartarnermik il.il. suliaqartuusut akileraaruserivimmut nuunneqarnissaannut atatillugu isigineqassalluni.

Pisassaqartuusup pisassarisanik akileraaruserivimmut tunniunneqartunut pigisaqartuuneq attatiinnassavaa. Tunniussinerullu nassatarissavaa akileraaruseriviup akiligassaqarfiusup pisinnaatitaaffiinik atuisinnaalersinneqarnera, matuma ataani siunnersuummi § 11 c-mut erseqqinnerusumik allaaserisaq takuuk.

Akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniussinissami piumasaqaataavoq, akiligassaqartoq tunniussineq pillugu pisassaqartuusumit allakkatigut ilisimatinneqarsimanissaa. Tamanna suliap ingerlanneqarneranut atatillugu eqqaasitsissummut kingullermut imaluunniit naafferartumik akilersuinissamik aaqqiinermik assigisaanilluunniit akuersissuteqarnermut atatilugu pisinnaavoq. Taamatuttaaq pisassarisaq utertinneqarpat aamma pisassaqartuusup akiligassaqartuusoq tamanna pillugu nalunaarfigissavaa.

Imm. 4-mut siunnersuummi erseqqissaatigineqarpoq, pisassaqartuusoq pisassarisap akilersinniarnissaanut akileraaruserivimmut tunniunneqarnissaata tungaanut, akiligassaqartuusup qinnuteqarneratigut akiliisitsiniarnermi suliamut ilaatillugu naafferartumik akilersuinissamik akuersissuteqarsinnaasoq. Pisassarisap akileraaruserivimmut tunniunneqareernerani akiliisitsiniarnermi oqartussaasoq kisimi naafferartumik akilersuinissamut imaluunniit akiliinngikkallarnissamut akuersissuteqarsinnaasuulissaaq. Taamatut killiliinermi siunertarineqarpoq allaffissornermi suliani paatsuunganartoqannginnissaata qulakkeerneqarnissaa.

Eqqarsaataavoq akiligassat annertussusiat eqqarsaatigalugu pisassaqartuusup nammineq akiligassaqartuusoq akiliinissamut piffissamik sivisunerusumik (akiliinngikkallarnermik) akuersissuteqarfigisinnaassagaa, assersuutigalugu aningaasanik tigoriaannaateqarnermi qaangiuttussamik ajornartorsiorneqarpat. Aamma imaassinnaavoq akiligassaqartuusoq akilersuinissamut isumaqatigiissuteqateqarfigineqartoq, assersuutigalugu aningaasat akiligassanngorsimasut naafferartumik akilersorneqartussanngorlugit.

Siunnersuummi pisassaqartuusup akilersuinissamik isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu akiliisinnaassuseqarnermik naliliinermik suliaqannginnissaa siunnerfigineqarpoq.

Pineqartuni akiliisitsiniarnermut malittarisassaqareerfiusuni malittarisassaliorfineqartussaasuniluunniit akilersuinissamut akiliinngikkallarnissamulluunniit aaqqissuussinermik imm. 4-mi siunnersuutigineqartup assigisaanik imaluunniit taamatulli eqaatsumik akiliisitsiniarnermi periuseqarfiusunik, malittarisassat taakkua, immikkut pineqarnissamut tunngasumik isummaq malillugu, taarsiullugit atorneqassapput, malittarisassat taakkua inatsisikkut inatsimmiluunniit erseqqissumik pisinnaatitaaneq naapertorlugu aalajangersagaappata.

Akiliisitsiniarnermi periarfissat tamarmik misilinneqareerpata aatsaat, tassalu akilersuinissamut isumaqatigiissut sumiginnarneqarsimappat imaluunniit akilersuinissamut isumaqatigiissut akuerineqarsimanngippat, akiitsut sinneri tamakkerlutik tigujumaneqarsinnaalissapput akiliisitsiniarnermullu oqartussaasumut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqarlutik, akiitsut piaartumik akilerneqanngippata.

Pissutsilli immikkut ittut tamanna inassutigippassuk, pisassarisat akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut piffissaq tamanna sioqqullugu tunniunneqarsinnaassapput. Tamanna pisinnaavoq assersuutigalugu piumasaqaatit ineqarnermut akiliutinut, inuuniarnermut tapiissutinut ulluuneranilu meeqqerivinnut akiligassanut tunngasuuppata tamatumunngalu peqatigitillugu pisassarisaq alla arlaqartulluunniit akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniunneqareersimappata. Taamatut pisoqartillugu akiligassaqartuusoq ataatsimoortumik akilersuinissamik soqutiginnissinnaavoq, siunissami akiligassiissutigineqartussat isumaqatigiissummut ilaatillugit, taamaasiornikkut akilersuinissamik aaqqiinermi akiitsut tamarmiusut pineqarlutik. Tamatumunnga aamma peqatigitillugu – pisassaqartuusup soqutigisarisinnaavaa – ingerlaavartumik pisassaqaqatigiinnermut attuumassuteqartut ataatsimoortillugit akilersortinnissaat qulakkiissallugu.

Aammalu nalinginnaasumik nassuiaatini inatsisissatut siunnersuutip imarisai pi-ngaarnerit allaaserineqarneranni immikkoortut aappaanni "suliassat"-ni allaaserisat innersuussutigineqarput.

Imm. 5-mi siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniussinermut piumasaqaatitut akiligassaqartoq pisassaqartuusumit tunniussineq pillugu allakkatigut ilisimatinneqassasoq. Nalinginnaasumik ilisimatitsissuteqarneq akiliisitsiniarnermik ingerlatsinermi periutsimut ilaatillugu pisinnaavoq, assersuutigalugu akiligassiissummi imaluunniit – eqqaasitsissuteqartarneq atorneqarpat – tunniussinnginnermi eqqaasitsissut kingulleq aqqutigalugu. Ilisimatitsissuteqarnissamut pisussaaffik naammassineqarsinnaavoq, pisassarisat, tamakkiisumik ullormi siumut taaneqartumi akilerneqarsimanngippata, akilersinniagassanngorlugit tunniunneqassasut nalunaarugineratigut. Akerlianilli ilisimatitsissuteqarnissamut imm. 5 malillugu pisussaaffik naammassineqarsimassanngilaq, pisassaqartuusup pisassarisat akilersinniagassanngorlugit kingusinnerusukkut nassiunneqarsinnaanerat ilisimatitsissutigiinnarsimappagu.

Imm. 6-imi siunnersuutigineqarpoq, pisassaqartuusut ataasiakkaat pisassarisaminnik akiliisitsiniartarnermi oqartussaasumut tunniussereernerminni akiitsoqartuusup pissutsit atugarisaasa annertuumik allannguuteqarsimanerannik ilisimasaqalerunik, pisassaqartuusup akiliisitsiniarnermik oqartussaassuusoq tamanna pillugu ilisimatissagaa. Pisassaqartuusut tamatumunnga atatillugu akiliisitsiniarnerup pimoorunneqarnerulernissaanik akileraaruserivik qinnuigisinnaavaa.

Annertuumik allannguuteqarnertut isigineqarpoq assersuutigalugu, pisassaqartuusup ilisimalersimappagu, akiitsoqartuusoq suliffeqanngitsoq suliffittaarsimasoq, akiligassaqartuusoq annertuumik kingornussarsisimasoq, akiligassaqartuusoq nunamut allamut nuunnissamik pilersaaruteqartoq paasissutissallu allat akiliisitsiniartarnermi oqartussaasup akiliisitsiniarnermik suliamik ingerlatsineranut pingaaruteqartut.

Ataatsimut isigalugu akiliisitsiniarnermi oqartussaasup pisassaqartuusullu ataasiakkaat akornanni suleqatigiilluarnissap pingaartinneqarnissaa siunertaavoq. Taamatut suleqatigiinnermi pissusissamisuuginnaassaaq, akiliisitsiniarnerup pitsaanerpaamik ingerlanissaa siunertaralugu pisassaqartuusup paasissutissanik suliamut attuumassuteqartunik akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniussinissaa, tamannalu pisassaqartuusut siunnersuummi oqaatigineqartutut pisussaaffigalugu. Taamatut suleqatigiinneq akiliisitsiniarnermi periutsimik nutaamik, nalinginnaasumik nassuiaatini imm. 3-mi aningaasat tungaasigut allaffisornikkullu pisortanut sunniutissaanik eqqartuinermi eqqartorneqarnera naapertorlugu, ineriartortitsinermut atatillugu suli tapersiivigineqassaaq.

Imm. 7-imi siunnersuutigineqarpoq pisassaqartuusup akiligassiissummik akilersinniarneqarnissaanut tunniunneqareersimasumik tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit utertitsisinaassasoq. Aallaaviusumik pisassaqartuusut pisassanik akilersinniagassanngorlugit tunniunneqarsimasunik akornutissaqanngitsumik utertitsisinnaanerat pineqarpoq.

Pisassaqartuusulli pisassarisanik akileraaruserivimmiit utertitsisinnaanerat killilerneqassasoq siunnersuutigineqarpoq, akiligassaqartuusumut tunngasut akileraaruserivimmi suliarineqarnerat ingerlanneqarpat. Taamaatoqartillugu akileraaruseriviup utertitsinissamik qinnuteqaat itigartitsissutigisinnaavaa. Akiligassaqartumut tunngasut suliarineqarnerattut isigineqarpoq assersuutigalugu pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarneq ingerlanneqarpat, akilersuinissamut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, akiliisinnaajunnaartutut suliarineqarnissaq suliassiissutigineqarsimappat, akiitsunik aaqqissuussivigineqarnissaq pillugu suliaq aallartinneqarsimappat eqqartuussivikkoortumilluunniit suliassiineqarsimappat. Akileraaruserivillu akiitsoqartuusumut suliaq ataaseq arlaqartulluunniit pillugit attaveqarnermik aallarniisimappat (oqaasiinnartigut allakkatigulluunniit), tamatuma kingunerisinnaavaa akiitsoqartuusumut tunngasumik suliamik ingerlatsinertut isiginninneqarnera.

Pisassarisanik akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqarsimasunik utertitsisinnaanermut killiliineq, utertitsinerup akileraaruseriviup sulineranut akornutaasinnaanissaata eqqarsaatigineqarneranik patsiseqarpoq.

Pisassarisanik akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqarsimasunik utertitsisinnaaneq pingaartumik naleqquttuusinnaavoq pisassarisat akiliisitsiniartartup suliatigut oqartussaaffigisaanut ilanngippata. Taamaattoqartillugu pisassaqartuusoq allanit, assersuutigalugu eqqartuussissuserisumit, ikiorserneqarnissamut periarfissaqassaaq. Naggataatigullu pisassarisanik pineqartunik akiliisitsiniarneq eqqartuussisarneq pillugu inatsit atuuttuusoq malillugu politiinit suliarineqassalluni.

Aalajangersakkami killiliinerup, pisassarisanut taarsiissutissap annertussusia apeqqutaatinnagu nunap karsianit taarsiiffigisassanut tunngasunut atuutinnginnera tun-ngaveqartinneqarpoq pisassarisat (annertunerusumik annikinnerusumilluunniit) nunap karsiata aningaasaataanut tunngasuunerat, taamaammallu –aamma allaffissornermik tunngaveqartumik – pisassaqartuusut taakkuninnga utertitsisinnaanissaat naleqqutsinneqarani.

Imm. 8-imi siunnersuutigineqarpoq, pisassarisanik akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniussinermi, tamatumani aamma piumasarisat naafferartumik akilersoneqarnissaannut imaluunniit akiliinngikkallarnissamik akuersissuteqarfiusinnaasut annertussusiinut, akilersuinissamullu akiliinngikkallarnissamillu aaqqiinerit sivisussusissaat pillugit, ileqquusumik eqqaasitsissuteqartarnermik periutsimut minnerpaamik piumasaqaatit pillugit, kiisalu pisassarisanik utertitsisarneq pillugu, erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut.

Aammattaaq pisassarisat akiligassat kinguaattoorutaalinngikkaluartut akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniunneqarsinnaanerannut erseqqinnerusumik najoqqutassanik aalajangersaaneqarsinnaassaaq.

Tamanut tunngatillugu pingaartinneqassaaq pisassarisanik akiliisitsiniarnermut oqartussaasumut tunniussinerit sapinngisamik malittarisassat naligisarsiortuunngitsut malillugit pisassasut, elektronikkimik atortut atorlugit nuunneqarsinnaasunngorlugit –assersuutigalugu akiligassaqartuusoq akiliinikkut saaffiginninnikkulluunniit pisassaqartuusumit akiligassiissummut eqqaasitsisummulluunnit qisuariaateqanngippat.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq pisassarisat elektronikki atorlugu atortorissaarutitigut tunniunneqartarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut. Pisinnaatitsissut atorneqarsinnaassaaq pisassaqartuusup akiliisitsiniarnermullu oqartussaasup akornanni elektronikki atorlugu attaveqaatinik attaveqarnerannut tunngasunut. Tamatumunnga atatillugu immikkut anguniagaavoq nalunaarsuutinik nalinginnaasumik taartigeeqatigiittarnerit tamarmik elektronikki atorlugu atortutigut pisassasoq. Akiliisitsiniarnermi aaqqissuussinerup nutaajusup atorneqalernissaataa tungaanut, pisassaqartuusut akiliisitsiniarnermut oqartussaasullu akornanni elektronikki atorlugu atortorissaarutitigut taartigeeqatigiittarnerit IT-mik atortut maanna pigineqartut aallaavigalugit pisassaaq.

§ 11 b

Imm. 1-ikkut siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut nalunaarutikkut akiligassiissutinik akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqartunik ernialiisarnermut malittarisassanik aalajangersaanissamut pisinnaatinneqassasut.

Aalajangersakkap kinguneraa, pisassaqartuusut pisassarisat akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqarnerisa kingornatigut qaammammit siullermiit pisassarsisaminnik ernialersuinissamut, nalunaarummi pineqartumi malittarisassat malillugit ernialiunneqarsinnaasut saniatigut, piumasaqaateqarsinnaannginnerat, takuuk imm. 2. tamannalu atuuppoq pisassaqartuusut inatsit naapertorlugu allatulluunniit, assersuutigalugu pilersuinermut piumasaqaatinut ilaatillugu, pisassarisanik ernialersuinissamut pisinnaatitaagaluarpataluunniit.

Malittarisassanik aalajangersaanermi erniat annertussusilerneri, pisassaqartuusup pisassarisanut ataasiakkaanut atugarisaat aallaavigineqassapput, taamaasilluni akiligassaqarfigisap akiligasssaqartullu inissisimaneri annertunerusumik allanngortinneqassanatik, pisassarisap akileraaruserivimmut akilertinniagassanngorlugu tunniunneqarnerani. Allannguinerilli pisarsinnaassapput naatsorsueriaatsit assiginngitsut atorneqarnerisa kingunerisaanik.

Erniat pisassaqartuusunut nakkassapput, akiligassaqartuusup akiliuteqarnera malillugu tunniunneqarlutik. Paasineqarpat akiligassaqartup erniat akilersinnaanngikkai, pisassaqartuusut erniat ilaannik akileraaruserivimmut piumasaqaateqarsinnaassanngillat.

Aalajangersagaq naapertorlugu ernialiunneqartut, akileraarusigaasussanik isertitat naatsorsorneqaranni ilanngaataasinnaanngillat, pillaataasumik erniat pineqarmata.

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq akileraaruserivik pisassarisanik akileraaruserivimmut akilersinniagassanngorlugit tunniunneqartunik ernialersuinermik unitsitsisinnaanermut pisinnaatinneqassasoq, akiligassaqartuusup akiitsunut pisussaaffimminik naammassinnissinnaanngippat ukiunilu qaninnermi tulliuttuni naammassinnissinnaalernissaa ilimanaateqarani. Akileraaruseriviulli akileraarutinut kinguaattoorutinik ernialersuineq ingerlateqqilersinnaavaa, akiligassaqartup aningaasatigut atugarisai pitsaanerulerpata imaluunniit paasineqarpat akileraaruserivik, ernialersuinerup unitsinneqarnissaanik aalajangiinerup nalaani, paasissutissanik suliamut attuumassuteqartunik tamakkiisumik pigisaqarsimanngitsoq.

Siunnersuummi eqqarsaatigineqarpoq, akiligassaqartuusup aningaasatigut atugarisani pissutigalugit akiliisinnaanngissinnaanera pingaartumillu akiliisinnaalernissaa ilimanaateqarani, taamaattumillu ernialersuiinnarnissaq taamatut pisoqartillugu siunertaqassanani taamaallaallu naatsorsuuserinermut tunngasuuginnassalluni.

Akiligassaqartuusup aningaasaqarnikkut atugarisaanik naliliinermi aamma eqqarsaatigineqarsinnaavoq akilersuinissamut isumaqatigiissutaasinnaasup akiligassaqartuusup akiligassanut kinguaattoorutinut akiliuteqarsinnaanerminut peqatigitillugu ingerlaavartumik ernialersuinermut malinnaasinnaanera.

Akileraaruseriviup ernialersuinermik unitsitsinissamik ernialersuinnginnissamilluunniit aalajangiineri akiitsoqartup akiitsuinik isumakkeerinissamik suliaasinnaasumut piumasaqaateqarsinnaanermik nassataqarsinnaanngillat.

Akileraaruseriviup akiligassaqartup aningaasaqarnikkut atugarisaanik misissuinera annikinneruvoq, isumakkerinissamik suliaqarnermi misissuinerminngaanniit, akileraaruseriviup ernianik unitsitsinermik aalajangiinera allanngortinneqarsinnaammat, akiligasssaqartup aningaasaqarnikkut atugarisai pitsaanerulerpata imaluunniit paasineqarpat suliami paasissutissat aalajangiinerup nalaani tamakkiisuusimanngitut. Taamaasilluni akileraaruserivik qaqugukkulluunniit ernialersuinerup ingerlateqqinneqalernissaanik aalajangiisinnaavoq.

Ernialersuinermik unitsitsineq pillugu aalajangiineq akiligassaqartup qinnuteqarneratigut imaluunniit akileraaruseriviup nammineq naliliinera tunngavigalugu pisinnaavoq.

Imm. 4-mi siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq inuinnarnut tunngatillugu taamaallaat atorneqarsinnaassasoq.

Imm. 5-imi siunnersuutigineqarpoq pisassarisanik akileraaruserivimmut akilersinniagassangorlugut tunniunneqarsimasunik ernialersuinermik unitsitsisinnaanermut ernialersueqqilersinnaanermullu tunngatillugu erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaanermut Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut. Nalakkersuisut ilaatigut akileraaruseriviup immikkoortua sorleq taamatut aalajangiisinnaanermut oqartussaassuseqassasoq aalajangersinnaavaat, taamatullu Naalakkersuisut aamma qanoq pisoqarnerani akileraaruserivik ernialersuinermik unitsitsinissamik ernialersueqqilernermilluunniit aalajangiisinnaaneranut sinaakkutissat aqusinnaassallugit.

§ 11 c

Siunnersuutigineqarpoq pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pisassarisanut ataasiakkaanut atasut, piumasaqaatit akilersinniarneqarneranut atugassatut akileraaruseriviup tamaasa pisinnaatitaaffigilerlugillu pisussaaffigilissagai. Tamannalu ilaatigut imaappoq, akiliisitsiniarnermi sakkut, pisassarisanut ataasiakkaanut inatsiseqartitsinermi tunngatinneqartut, akiligassaqarfiusulluunniit pisarneq malillugu pisinnaatitaaffii allat, akiliisitsiniarnermi oqartussaasumit atorneqarsinnaasut. Tamatumani ilaatigut pineqarlutik taarteqarsinnaanermik qinnuteqarnissamut pisinnaatitaaneq, akiliutinik tulleriiaarinissaq, eqqartuussivikkoortumik suliassiineq, akiliisinnaajunnaartutut suliarineqarnissamut tunniussineq, agguagarsiassanik akuersineq, akiitsut iluarsaassiffigineqarnissaannik siunnersuuteqarneq aammalu akiliinngikkallarnissamik akuersissuteqarneq. § 11 a, imm. 6-imut siunnersuummut tunngasumik matuma qulaani oqaatigineqartutut pisassaqartuusut aallaavittut pisassaq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertissinnaassavaat, assersuutigalugu piumasaqaammut nuutsinissaq siunertaralugu.

Akileraaruseriviulli akiliisinnaajunnaartarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atortussanngortinneqarneranik peqqussutip avataatigut isumakkeerinninnermut tunngasunik suliani akiligassaqarfiit pisinnaatitaaffiinik tigusaqassanngilaq, nalinginnaasumik nassuiaatini inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit pillugit allaaserisami "Akiligassaqarfiusup pisinnaatitaaffii" pillugit immikkoortumi punkt 2-mi oqaatigineqartutut. Assersuutigalugu Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik aamma A/S Inissiaatileqatigiiffik INI, boligstøttemut akiligassanut ki-nguaattoorutit isumakkeerneqarnissaannik, boligstøtte pillugu Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu sulianik suliaqartarnerat ingerlatiinnassavaat.

Akiliisitsiniarnermi oqartussaasup sulinermi periuseqarnissaani aallaaviusumik eqqarsaataavoq suleqatigisanut akerlerisanullu periuseqarnerit assigiinngissitaartumik i-ngerlanneqartassasut. Taamaasilluni akiliisitsiniarnermi oqartussaasup anguniagassaa tassaalerpoq akiligassanut kinguaattoorutit nukinnik atuinikinnerpaajusumik naleqqunnerpaamillu periuseqarluni akilersinniarnissaat. Taamaattumik akilisitsiniarnermi oqartussaasup aamma akiliisitsiniarnermi iliuutsit piareersarlugillu tulleriiaartussaassavai akiligassaqartut pisortanut akiligassaminnik akilersuinissamut piumassuseqarnerat pisinnaanerallu tunngavigalugit. Taamaammat annertunerusumik pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarnermi iliuutsit soorlu akissarsianit ilanngaassuisitsinerit aamma pigisanik qularnaveqqusiisitsinerit aallaaviusumik akiligassaqartunut akiligassanut kinguaattoorutinik naammassinnissutaasinnaasumik akilersuinissamik isumaqatigiissuteqartunut tamatuminngalu malinnittunut atorneqassanngillat. Pigisanik qularnaveqqusiussisitsineq maannamutut assersuutigalugu akiligassanut kinguaattoorutinut, akiliinissamik kinguartitsigallarnermi qularnaveqqutitut atorneqarsinnaavoq.

Tamatumalu saniatigut nalinginnaasumik nassuiaatini punkt. 2-mi inatsisissatut siunnersuutip imarisai pingaarnerit pillugit allaaserisami immikkoortoq akiliisitsiniarnermi periutsimik allaaserisaq innersuussutigineqarpoq.

Malittarisassat, nalinginnaasumik pisuussutit pillugit inatsiseqartitsinermi tunngavigisanik aallaaveqartut, maanna atuuttuusut malillugit, akiligassaqartup akiliutini sumut atorneqarnissaannik aalajangiisarpoq girokortip aalajangersimasup atorneratigut, kontomut aalajangersimasumut netbankikkut akiliuteqarnikkut allatulluunniit akiligassaqarfittut oqartussaassuseqartumut aalajangersimasumut akiliuteqarnikkut. Akiligassaqarfigisaasullu taava akiliut akiligassaqartup kontoani, akiligassaqartup akiliutit piumasaqaammut sorlermut matusissutissanut atorneqarnissaannut toqqartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit innersuussinera malillugu, ilanngaatigissavai. Sumut atuinissaq taamatut nalunaarsimanngippat, assersuutigalugu akiliutaagallartunik akiliineqarsimappat, akiligassaqarfigisap aallaavittut akiligassaqartup akiligassaanut amerlanerpaajusunut akiliutigineqartut ilanngaatigissavai. Immikkut nanertuutaasumik akiligassatut taaneqarsinnaapput akiligassat erniaqartitaasut, erniaqartitaanngitsunut sanilliullugit. Taamatut periuseqarneq atorneqartassaaq inatsiseqartitsinermi matussutissiinermut tulleriiaarinermik aalajangersagaqanngippat. Inatsisitigut aalajangigaasumik matussutissiinermut tulleriiaarineq eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 12, imm. 3-mi takuneqarsinnaavoq, tassani inuinnaat inuuniarnermut tapiissutinik piumasaqaataat siulliullugit akilerneqassasut aalajangersarneqarmat.

Imm. 2-mut siunnersuummi erseqqissarneqarpoq, akiliisitsiniarnermi oqartussaasup naafferartumik akilersuineq akiliinngikkallaarnissarluunniit akuerisinnaagaa. Akiliisitsiniarnermi oqartussaasup suliassat suliarineqartarnerat pillugu, aammalu nalunaarsuiffiit pisortanit pigineqartut pillugit, inatsisit najoqqutaralugit akiligassaqartoq pillugu paasissutissanik suliassap sapinngisaq tamaat aallunneqarnissaanut pisariaqartunik pissarsisinnaavoq, tamatumani naafferartumik akilersuinissamik aaqqiinermi akilinngikkallarnissamillu akuersissuteqarnerni, eqqarsaatigineqassallutik inuttut pissutsinik atugarisat aningaasaqarnikkullu atugarisat.

Inatsisikkut nalunaarutikkulluunniit naafferartumik akilersuinermut akiliinngikkallarnissamilluunniit akuersissuteqarnermut tunngasunik malittarisassanik aalajangersagaqarpat, akiliisitsiniarnermi oqartussaasup malittarisassat taamaattut malitassarai.

Imm. 3-mi siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniarnermut oqartussaasup akiligassanut kinguaattoorutit pillugit paasissutissat ilaannik pisassaqartuusunut tunniussisinnaanera pillugu malittarisassanik Nnaalakkersuisut aalajangersaasinnaasut. Ingerlatitseqqiinermili pineqartut taamaallaat tassaapput nalunaarsuutit akiliisitsiniarnermi oqartussaasumi suliassat suliarineqartarnerat pillugu aamma pisortani oqartussaasut nalunaarsuusiaat pillugit inatsisini inunnut tunngasunik paasissutissanik nalunarsuineq ingerlatitseqqiinerlu pillugit malittarisassat malillugit akiliisitsiniarnermi oqartussaasumit katersorneqarsimasut. Paasissutissanik elektronikki atorlugu atortorissaarutit aqqutigalugit ingerlatsitseqqiineq siunnersuut malillugu taamaallaat pisinnaavoq pisassaqartuusunut pisortanilu oqartussaasunut allanut akiligassanullu kinguaattoorutit pisassaqartuusumut pineqartumut tunngatillugu amerlassusaannut, aammalu pisassaqartunut allanut tunngatillugu akiligassanut kinguaattoorutinik peqarneranut tunngasunik, tassalu tamatumani pisassaqartuusunut allanut tunngatillugu amerlassusiinik erseqqissaatitaqanngitsumik.

Najoqqutassiat pisinnaatitsineq tunngavigalugu pilersinneqartut, datatilsyn-imut tusarniassutigalugit nassiunneqassapput.

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq, akiliisitsiniarnermut oqartussaasup oqartussaassuseqarfiinut akiliisitsiniarnermillu suliassat aaqqissuunneqarnerannut il. il. erseqqinnerusumik malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassasut. Pisinnaatitaaneq ilaatigut atorneqarsinnaassaaq akiliisitsiniarnermut oqartussaasup akiligassaqarfiit pisinnaatitaaffiinik atuisinnaanera pillugu malittarisassanik aalajangersaanermut aammalu matuma qulaani oqaatigineqartutut akiitsoqartut isertitaqarnerannut, inuttut atugarisaannut, pisuussutinik pigisaqarnerannut najugaqarnikkullu il.il. atugarisanut tunngasunik paasissutissanik pissarsisinnaaneranut.

Aammattaaq akiliutinik aningaasanillu akilersinneqartunik pisassaqartuusunut isumannaarinermut tunngasunik malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaassapput.

§ 11 d.

Imm. 1-imi aalajangersakkami kommuneni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu akileraaruseriviup pisinnaatitaaffigilerlugillu pisussaaffigiligassai aalajangerneqarpoq. Tamatumani pineqarlutik pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu akiliisitsiniarnermi suliassat isumagineqarneranut atasuusut taamaallaat.

Aalajangersakkami pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu, akiliisitsiniarnermik suliassat tunniunneqarnerata nalaani kommunemut akiliisitsiniarnermik suliassamik tunniussisumut atasuusut tamarmik pineqarput. Tamannalu atuuppoq pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pineqartut qanoq ittuunerat, inatsisitigut tunngavigisaat qangalu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu piulersimanerat apeqqutaatinnagu. Taamaasilluni aalajangersakkami pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu pisortat inuinnaalluunniit pillugit inatsiseqartitsinermik tunngaveqartumik pilersinneqarsimasut pineqarlutik.Taamatut i-ngerlatseqqiinermik tunngaviusumik tamakkiisumik periuseq inatsisitigut aalajangersagaasoq kinguneqassaaq, assersuutigalugu akiitsoqartuusup kommunenilu akiliisitsiniartarfiit naafferartumik akilersuinissamik imaluunniit akiliinngikkallarnissamik akuersissutinut qularnaveeqqusiinneq pillugu piumasaqaatit kommunip akuerisimasaanik isumaqatigiissutini akileraaruseriviup taartaalernera.

Aalajangersakkami pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu, akiliisitsiniarnermi suliassat tunniunneqarnerisa nalaani piusut pineqarput. Aalajangersakkami taamaasilluni pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu 31. december 2007-ip kingornatigut pilersinneqartut pineqanngillat.

Aalajangersakkami pigisat aammalu pisinnaatitaaffiit pisussaaffiillu taamaallaat akiliisitsiniarnermi suliassat isumaginissaannut atasuusut pineqarput. Tamatumunnga atatillugu pisinnaatitaaffiup pisussaaffiulluunniit aalajangersimasup pigineqalerneranut aalajangiisuuvoq, kommunip akiliisitsiniarnermi suliassanik isumaginninnerminut atatillugu pisinnaatitaaffigineraa pisussaaffigineraaluunniit. Akiliisitsiniarnermik suliassamik tunniussinerup nalaani atuutitsineq akileraaruseriviup taartaalerneranut aalajangiisuuvoq, siusinnerusukkut pisinnaatitaaffiup pisussaaffiullu sumut atuutsinneqarsimanera pinnani.

Aammattaaq aalajangersakkap nassataraa, pisortanik inuinnarnillu, akiliisitsiniarnermik suliassap suliarineqarneranut taamaallaat attuumassuteqartunik suleqateqarnermut tunngatillugu akileraaruseriviup nalinginnaasumik kommunemut taartaanera.

Imm. 2-mut siunnersuut malillugu kommuneni tjenestemandit sulinerminni akiliisitsiniarnermi suliassaannarnik annertunerpaamilluuniit suliaqartut akileraaruseriviup 1. januar 2008-mi atorfeqartitarilissavai. Tjenestemandit Namminersornerullutik Oqartussanut, maannakkumut atorfeqarnermi atugassarititaasut assinginik atugassaqartitaallutik, nuussapput.

Aalajangersagaq kommuneni tjenestemandit atorfeqartut sorliit akiliisitsiniarnermik suliassanut malinnaallutik Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsinneqarnissaannik aqutsisuuvoq. Sulisut nuunneqarnissaata erseqqissumik killiliivigineqarnissaa, akileraaruseriviup kommunalbestyrelsillu ataasiakkaat akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangiivigineqassaaq.

Naatsorsuutigineqarpoq oqartussaasut attorneqartuusut taamatut sulisunik nuussinerup naammassineqarnissaanut pisariaqartunik paasissutissanik pissarsillutillu nalunaarutiginnissasut, allagaatinik tunniussillutik allatigullu aamma ikiuullutik.

Atorfillit pineqartut tjenestemanditut atorfinitsinneqassapput tjenestemandit pillugit inatsiseqartitsineq ataatsimoorussanillu inatsit taanna naapertorlugu isumaqatigiissutaasut tunngavigalugit.

Aalajangersakkap nassataraa akileraaruseriviup atorfinitsitsinermi oqartussaanera, atorfinitsitsinerlu Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussani tjenestemandinut allanut atorfinitsitsinertut illuni.

Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitaanermut ikaarsaariarneq immini nuutsitsinerussanngilaq. Tjenestemandit pineqartut taamaasillutik taarsiissutinik/utaqqinermi akissarsianik akissarsiaqarlutik soraarnerussutisiaqarlutilluunniit Namminersornerullutik Oqartussani atorfinitsitaanermut nuunnerup kisimi nassataarisaanik soraarsitaanissamik piumasaqaateqarsinnaassanngillat.

Aaammalu aalajangersakkap kinguneraa, tjenestemandit pineqartut siunissami atorfinitsitaaffimmi nutaami atorfimmut naleqquttumut allamut nuunneqarsinnaanissamut pisussaaffeqarsinnaassasut.

Atorfiup allap naleqquttuusutut isigineqarsinnaaneranik naliliinermi atorfiup qanoq ittuussusiata maannamullu atorfigisamut ataqatigiisuunerata naliliiffiginerata saniatigut aamma eqqarsaatigineqassaaq atorfeqarfigisamik allannguineq pisortat suliffeqarfiutaasa nalinginnaasumik allanngortiterneqarnerannut atatillugu pisinnaanera. Aammattaaq naliliinermi ilinniagaqarnermut, ukioqqortussutsimut, peqqissutsimut, nalinginnaasumik atorfigisami isigineqarnermut il.il. tunngasut eqqarsaatigalugit naleqquttumik atorfimmut innersuunneqartutut oqaatigineqarsinnaassanersoq eqqarsaagtigineqassaaq. Tamanna isumaqarpoq tjenestemandip pineqartup atorfeqarfigilikkami nutaami naleqquttumik atorfimmik, maannamut atorfeqarfigisamini atorfigilissallugu pisussaaffiginngisamini, atorfeqalersinnaanissamut pisussaaffeqarsinnaanissaa.

Tamannali atuutinngilaq nutaamik atorfeqalerfigisami sinaakkutaasut iluanni atorfimmik allamik atorfeqalerneq immikkut inummut pineqartumut allannguutaasunik nassataqarpat.

Imm. 3 malillugu akileraaruserivik akiliisitsiniarnermik suliassassat ingerlanneranni atugassanik illuutinik ilaannaannilluunniit, allaffimmi atortunik assigisaannillu kommunenit attartornissamut periarfissaqartinneqassaaq. Taamaasiornikkut sulisut akiliisitsiniarnermillu suliassat ingerlanneqarnissaata sumiiffissinneqarnissaa eqqarsaatigalugu aaqqissuulluakkamik ingerlanneqarnissaa periarfissinneqassalluni. Taamatut periarfissaqarnermi aamma ilaavoq kommunip illuutigisaata ilaanik attartorsinnaaneq, assersuutigalugu kommunip allaffiani init ilaannik, maannamut kommunip akiliisitsiniartarnermik ingerlatsinermini atorsimasaanik, akileraaruseriviup akiliisitsiniarnermik suliaqarnermi atuinnarusutaanik. Taamatut attartornermut isumaqatigiissuteqarnissamut periarfissaq atorneqassappat naatsorsuutigineqarpoq akileraaruserivik tamakkununnga nalinginnaasumik akiusut malillugit akiliisassasoq. Sivikinnerusumik sivisunerusumilluunniit attartornermut isumaqatigiissutit pisariaqarsinnaasassapput.

§ 11 e

Kommunit edb-nik atortui ilaatigut akiliisitsiniarnermi sulianik aqutsinermut atortunik imaqarput. 31. december 2007-ip kingornatigut aamma akileraaruseriviup paasissutissanut tamakkununnga ingerlaavartumik ulluinnarni sulinermi aammalu siusinnerusukkut nalunaarsugaasunik paasissutissanut isersinnaanissaa pingaaruteqarpoq. Tamatuma qulakkeerneqarnissaanut siunnersuutigineqarpoq, akileraaruserivik kommunit akiliisitsiniarnermut moduliinut inatsisip saqqummiunneqarneraniit, siunnersuummi § 2 naapertorlugu, isersinnaalissasut, taamatullu akileraaruserivik paasissutissanik taakkunani immiunneqarsimasunik atuisinnaanermut pisinnaatitaassalluni.

Akiliisitsiniarnermik ingerlatsineq arlalitsigut kommunit naatsorsuuserinerannut naatsorsuutitigullu suliaannut attuumassuteqarpoq. Paasissutissanik taarsiivigeqatigiittarnerup annikillisinnaaneranut annilaanganartuusinnaasut illuatungilerniarlugit siunnersuutigineqarpoq kommunit akileraaruserivik kommunit naatsorsuuserinikkut suliaannut, naatsorsuutinut assigisaannullu pisariaqartitsineq naapertorlugu isersinnaanissamut pisinnaatissagaat, tamatumani aamma assersuutigalugu sulianik aaqqissuussinernut assigiinngitsunut, akileraaruseriviup naliliinera naapertorlugu akiliisitsiniarnermi suliassat ingerlannissaannut pisariaqartinneqartunut.

Isersinnaannermi aamma terminalimut pisariaqartitsineq naapertorlugu isersinnaanissaq pineqarpoq.

§ 11 f

Aalajangersagaq malillugu sulisut, suliassat, suliani allagaatit il.il. kommuneniit akileraaruserivimmut nuunneqarnerisa ingerlanneqarnerannut malittarisassanik aammalu kommunini innuttaasunik akiliisitsiniartarnermut tunngasutigut sullissinermut tunngasunik aalajangersaanissamut Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput. Assersuutigalugu soorlu kommunit innuttaasunik akiliisitsiniartarnermut tunngasutigut sullissinerisa akilerneqartarnerat pillugu, nuussinermi immikkoortut ataasiakkaat ingerlanneqarnissaannut piffissaliinerit pillugit aammalu allagaatinik toqqortaatit tunniunneqarnissaannut malittarisassanik.

§ 11 g

Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut akiliutinik ingerlatsisartunik (aningaaserivinnik, allakkerivimmik KNI-millu) 300 koruunit ataallugit akiliisoqartillugu akiitsoqartunik suliamut aningaasartuutinut akiliuteqartitsisannginnissaannik isumaqatigiissuteqarsinnaanermut pisinnaatinneqarnissaat. Illuatungiliullugu akiliutinik ingerlatsisartut tamakkuninnga suliaqarnerminnut aningaasartuutaat nunap karsianit akilerneqartassallutik. Siunnersuut nalinginnaasumik nassuiaatini akiliisarnerit pillugit immikkoortumi tunngavilersorneqarpoq.

Nr. 6-imut

Siunnersuutigineqarpoq kapitali 3 nutaaq ilanngunneqassasoq qulequtaqartillugu -pineqaatissiissutit, atuutilerneq il.il.

Nr. 7-imut

§ 12 a

Aalajangersakkami imm. 1-mi, § 12 naapertorlugu akiliisitsissutit aalajangiivigineqarnerannut tunngasumik suliat, allaffissornikkut aalajangiivigineqarsinnaanerat inatsisitigut tunngavissinneqarpoq.

"Akiliisitaanermit sakkortunerusumik" pineqaatissiinermik oqarnermi ilaatigut unioqqutitsinerit inissiisarfimmiititsinermik pineqaatissiissutigineqarsinnaanerat pineqarpoq.

Suliaq allaffissornikkut akiliisitsinermik naammassineqarsinnaavoq aatsaat pasineqartoq nalunaarummi allaaserineqartumik pisimasumi pisuunerminik nassuerlunilu akiliisitaassutissap taaneqartup akilernissaanut pisussaaffilerpat. Assersuutigalugu pasineqartoq suliap sukkasuumik naammassineqarnissaa eqqarsaatigalugu akiliisitsissummik akiliiniarluni akuersippat, pisuuninili nassuerutiginagu, suliap naammassineqarnissaanut piumasaqaataasut naammassineqassanngillat.

Allaffissornikkut akiliisitaanermik aalajangiineq tassaavoq akileraaruseriviup pasineqartullu akornanni isumaqatigiissut. Pasineqartup taamatut isumaqatigiissuteqarnissaq kissaatiginngippagu imaluunniit akileraaruseriviup tamanna pillugu saaffiginninnerinut qisuariaateqanngippat, suliaq Kalaallit Nunaanni Politimesterimut unnerluussummik sananissaq suliallu eqqartuussiveqarfimmi aalajangiivigineqarnissaa siunertaralugit tunniunneqassaaq.

Akiliisitsissummik akiligassiissutip imm. 2 malillugu eqqartuussisarneq pillugu inatsit malillugu pinerluttulerinermi unnerluussutip imarisaanut qaqugukkulluunniit, maannakkumut takuuk eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 5, piumasaqaataasut naammassisimassavai. Eqqartuussisarneq pillugu inatsit maannakkut unnerluussutip ilusilerneranut imarisaanullu erseqqissumik piumasaqaatinik imaqanngikkaluartoq, nalunaarummi pasineqartup erseqqissumik kinaaneranik taasaqarnerup saniatigut pisimasoq qanga sumilu pisimaneratigut immikkoortinneqarsinnaanngorlugu allaaserineqassaaq. Nalunaarut aamma imaqassaaq aalajangersakkat unioqqutinneqarsimasut erseqqissumik oqaatigineqarnerannik aammalu unioqqutitsinerit taamaattut pineqaatissiinnermut aalajangersakkani sorlerni ilaatinneqarnersut oqaatigalugu.

Imm. 3 malillugu pasineqartup akileraaruseriviup akiliisitsissummik saqqummiussaanik akuersineranik isumaqarpoq, akisussaassutsimut tunngasumik apeqqutip aalajangiiffigineqartoq, akiliisitsummillu akuersinerup eqqartussiveqarfimmi suliarineqarnissaraluanut taamaasilluni taarsiulluni.

§ 12 b

Aalajangersakkami imm. 1-ip nassataraa, Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu suliaasunik nalunaarutini aalajangersakkanik unioqqutitsinermut akiliisitaassutinik aalajangiinernut malittarisassanik aalajangersaaneqarsinnaanera.

Imm. 2 malillugu inatsisit malillugit akisussaassuseqartuusut taamaattuusutut najoqqutassianik unioqqutitsinermut akiliisitaassutinik pineqaatissinneqarsinnaapput.

§ 12 c

Aalajangersakkap nassataraa, akilisitaassutit, allaffissornikkut aalajangerneqartut eqqartuussivimmiluuunniit §§ 12-12 b naapertorlugu eqqartuussutaasut, nunap karsianut nakkassapput.

 

§ 2-mut

Imm. 1

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2008-mi atuutilissasoq.

Imm. 2

Siunnersuutigineqarpoq pisassat akileqquneqartarnerat akiliisitsiniartarnermillu kommunit suleqatigiinnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat atorunnaarsinneqassasoq, nunamut tamarmut atuuttuusumik akiliisitsiniarnermut oqartussaasumik pilersitsinerup kingunerisaanik atorfissaarummat.

Imm. 3

Siunnersuutigineqarpoq § 11 e aamma § 11 f, Inatsisartunut, Naalagaaffiup Sinniisaanut, Politiinut, kommuneinut eqqartuussivinnullu inatsisissatut siunnersuutip nassiunneqarneranniit sapaatit akunerisa marluk qaangiunneranni atuutilissasut.

Aalajangersagaq inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 25, imm. 1-imi atuutilernermut malittarisassanut nalinginaasunut naapertuuppoq. Nalakkersuisut tamatumuuna inatsimmut allannguutissatut inatsisip ilisimatitsissutigineqarneraniit atuutilersitsinissamut aalajangersakkat atuutilersinnissaannut periarfissaqalissapput, § 11 e naapertorlugu. Kommunillu aamma piffissaq taanna aallarnerfigalugu akileraaruserivik pisariaqatitsineq naapertorlugu akiliisitsiniartarnermi atortuminnut il.il., § 11 d naapertorlugu, isersinnaatinnissaanut pisussaaffeqalissapput.