7. september 2007

UKA 2007/33

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

 

Nalinginnaasumik nassuiaatit

 

1. Inatsisissatut siunnersuummmut tunuliaqutaasoq

Naalakkersuisut isumaqarput katissimallutik aappariinnik akileraartarnermut tunngasutigut naligiissitsinerup eqqunneqarnissaanut piffissanngortoq, taamaammallu siunnersuutigineqarpoq, katissimallutik aappariinnik ataatsimut akileraarusersuisoqartarnera atorunnaarsinneqartariaqartoq. Naalakkersuisulli isumaat naapertorlugu tamanna ilaatigut ullumikkumut naleqqiullugu akileraarutitigut inissisimanermut ajornerulersitsinnginnissaanik iliuuseqarnikkut pissasoq. Naalakkersuisullu aamma isumaqarput, siunissami selskabinik akileraarusiisarnissaq siunissamut isumannaarsaaviginiarlugu akileraartarnermik atornerluiniartarnernut illersuutissanik pilersitsinissaq pisariaqartoq, taamaaliornikkut selskabit peqatigiiffiit il.il. namminneerlutik Kalaallit Nunaannut selskabit akileraarutaannik akiliuteqarnissaminnik namminneerlutik aalajangersaasaqqunagit. Taamaaliornikkut siunissamut selskabit akileraaruserneqartarnissaannik isumannaarsaviginiarlugu Naalakkersuisut siunnersuuteqarput, nuussinermi akeqartitsineq (selskabit piginneqatigiissut iluminni nuutsinerinut akeqartitsineq), annikitsumik aningaasannguisarneq (selskabit imminnut pigisut aningaasanik attartortarnerinut) kiisalu CFC-mik akileraarusiisarneq (selskabit iluminni niueqatigiillutik akitigut nuussisarnerinut atatillugu) akileraarusersuisarnerup iluarsaassivigineqartariaqarneranik atuutilersinneqartariaqarnerannillu iliuuseqarnissamik.

2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisai

2.1. Katissimallutik aappariit ataatsimut akileraaruserneqartarnerata atorunnaarsinnera.

Aaappariit immikkut akileraarusigaanissaannik siunnersuut saqqummiunneqartoq naatsumik imatut oqaatigineqarsinnaavoq:

1) Aappariit tamarmik immikkut ikittuinnartigut pinngitsoorfissaqartumik isertitaminnik aningaasartuutiminnillu nammineerlutik nalunaaruteqartassapput aappariinneq pillugu inatsiseqartitsinermi tamanna pillugu aalajangersakkat naapertorlugit.

2) Aappariit tamarmik immikkut namminneq ilanngaatissarisatik pigiinnassavaat.

3) Aappariit tamarmik immikkut aallaaviusumik namminneq isertitarisatik naapertorlugit akileraassapput. Akileraarutilli naatsorsorneqarneranni ataatsimut akileraaruteqaataasussat arlaqartut ingerlatiinnarneqarput.

4) Ataatsimut akileraaruteqaataasussat arlaqartut, aappariit ukiup aningaasarsiorfiu-sup naanerani inooqatigiippata, atorneqassapput, t.i. ukiumi aningaasarsiorfiusu-mi katiffiusumi atorneqassallutik, ukiumili aappariinnerup atorunnaarfigisaani atorneqassanatik.

Ataatsimut akileraaruteqaataasussat allat aatsaat atorneqassapput, aappariit ukioq aningaasarsiorfiusoq tamaat inooqatigiissimappata, tamannalu qaammatini aqqaneq marlunni pisimassalluni. Taamaattumillu malittarisassat ukiumi aningaasarsiorfiusumi aappariilerfiusumi aviffiusumiluunniit atorneqarsinnaanatik, taamaattorli ukiormi pineqartumi katinneq 1. januarimi pinngippat avinnerluunniit 31. decemberimi pin-ngippat. Kiisalu aamma ataatsimut akileraaruteqaataasussat ataasiakkaanut tunngatil-lugu malittarisassanut atuuttuusunut atatillugu piffissami pisoqarfiusup nalaani aap-pariit inooqatigiinnersut apeqqutaatinneqarluni.

Aappariinnik akileraarusiinermut malittarisassat aamma nalunaarsukkamik inooqatigiinneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atuutilernissaa pillugu peqqussut nr. 320, 26. april 1996-imeersoq naapertorlugu, Kalaallit Nunaannut inatsit atuuttoq nalunaarsukkamik inooqatigiinnut atuupput.

Aappariit tamarmik immikkut isertitaminnit akileraassappata, isertitat aningaasartuutillu aappariit akornanni qanoq agguaanneqarnissaannik aalajangiisuusunik malittarisassaqarnissaq pisariaqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq, pisuussutitigut isertitat, aapparisami, aappariinneq pillugu inatsiseqartitsineq malillugu, pisuussummut oqartussaassuseqartup akileraarutaasussanik isertitaanik naatsorsuinermi ilaatinneqassasut, pisuussutitigullu aningaasartuutinut tunngatillugu, akiliinissamut pisussaaffeqartumi. Pisuussutitigut isertitat imaluunniit pisuussutitigut aningaasartuutit, aappariinni sorlermut tunngasuunersut aalajangerneqarsinnaanngippat, aappariit tamarmik immikkut tamakkua affaat naatsorsuinerminni ilanngutissavaat.

Isertitat inuussutissarsiummik suliffimmut tunngasuuppata, aapparisaasumi suliffimmik inuussutissarsiutigalugu ingerlatsisuusumi akileraarutaasussanik isertitat naatsorsorneqarneranni ilanngunneqassapput, aappariinni sorliup kiap suliffeqarfik pigineraa apeqqutaatinnagu. Aappariit marluullutik tamarmik suliffimmik ingerlatseqataappata, isertitat aappaasumi annertunerpaamik inuussutissarsiutigalugu suliffimmik ingerlatsisuusumi ilanngunneqassapput.

Siunnersuutigineqarpoq aappariit akissarsiat pillugit imminnut isumaqatigiissuteqarfigisinnaassasut. Taamatut akissarsiat pillugit isumaqatigiissuteqartoqarpat, aappaasoq, inuussutissarsiummik suliffeqarfimmut atatillugu isertitanik ilanngussisussaq, sulisitsisutut isigineqassaaq, akileraartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi nalinginnaasunik malittarisassat malillugit, pisussaaffeqartuusoq. Aappaasumullu tamatumani pineqartumut aappaasoq akissarsiortutut isigineqassalluni. Taamatut isumaqatigiissummik isumaqatigiissuteqarsinnaanermut tunngaviusumik piumasaqaataavoq aappariit tamarmik marluullutik suliffeqarfiup ingerlanneqarneranut peqataanissaat. Akissarsiat qaffasinnerpaaffigisassaannik aningaasanik annertussusiliineqanngilaq, akissarsialli aapparisap suliffeqarfimmi sulineranut naapertuuttuussapput. Tamatuminnga naliliinermi aallaaviussapput aappaasup sulisitsisumi aapparisarinngisamini assingusumik suligaluaruni akissarsiarisinnaasaanut.

Suliffeqarfimmi "ingerlatsinermi pisortaq" sulisitsisutut isigineqaraangat, tamatuma nassatarisarpaa, akileraarutinik A-nik ilanngaassinissamut akilernissaannullu aammalu sulisoqarnermut akitsuutip akilernissaanut pisussaaffiit eqqortinneqarnissaannik piumasaqaateqarneq.

Aappariit aningaasaqarnikkut peqatigiinnerminnik akileraartarnermi atornerluiniarsinnaanerannut illersuutitut aalajangerneqarpoq, akileraartarnermi nalikilliliinerit pigisallu, katissimasut arlaannit ingerlanneqartumik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmi atorneqartut, pineqartumut atatinneqassapput, pigisaq taassuminnga imaluunniit inooqatigalugu aapparisaanit pigineqarnersoq apeqqutaatinnagu. Pigisanik akilersillugit akilersinnagilluunniit nuussinerit, nuussisumut nalinginnaasumik iluanaarutit akileraartarnermi kingunerisartagaannik nassataqanngillat, pissarsisuusoq nuus-sisup akileraartarnermi inissisimaneranik ingerlatitseqqittuummat.

Aappariit marluullutik suliffeqarfimmik ingerlatsinerat assigiissumik inissisimappat aamma aappariit suliffeqarfiup pisussaaffiinut assigiimmik akisussaassuseqarpata, taava qinnuteqaateqarnikkut suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani angusaasup akunnerminni avinneqarnissaat piumasarisinnaavaat, avitsineq inuussutissarsiuummik suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani tunngavissaqartinneqarnera tunngavigalugu.

Aappariit akileraarutaannik naatsorsuinermi ataatsimut akileraarusigassaasut arlaqartut ingerlatiinnarneqarput, siunnersuutigineqarmat, aappariit arlaanni amigartoorutit sapinngisaq tamaat amigartooruteqartumut aappaasup isertitaanit ilanngaataassasut, aappariit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani inooqatigiippata. Aammalu siunner-suutigineqarpoq, inummut ilanngaat aappariit arlaanni atorneqanngitsoq, atuinngitsup aapparisaata akileraarutaanut appaatissatut nuunneqartassasoq, aappariit ukiup ani-ngaasarsiorfiusup naanerani inooqatigiippata. Kiisalu aamma siunnersuutigineqarpoq aappariinni toqukkut qimagaasoq akileraarusigaanngitsunik marloriaammik annertus-suseqartumik isertitanik B-mik isertitaqarsinnaatinneqassasoq aammalu aalajangersi-masumik ilanngaammik marloriaammik ilanngaateqartinneqarluni, ukiumi aningaa-sarsiorfiusumi, aappaasup toqukkut qimaguffigisaani, aappariit pisimasup nalaani inooqatigiissimappata.

Aappariittut inooqqatigiit ataatsimut akileraarusigaasarnerata atorunnaarsinneqarnerata kingunerisaanik aammattaaq siunnersuutigineqarpoq, aappaasoq aapparisami isertitaanit akileraarutaanut akiliisussaatinneqassanngisoq, tartaasutulluunniit.

Kiisalu siunnersuutigineqarpoq, akileraartarnermi oqartussaasut toqukkullu qimaguttoqarnerani pigisanik qimatanik suliaqarnermi inaarutaasumik akileraarusiinermik piumasaqaateqarsinnaanerannut aningaasat killigitinneqartut 10.000 aammalu 2.000 koruuninut qaffanneqassasut.

2.2. Nuussinernik akeqartitsineq.

Oqariaaseq nuussinernik akeqartitsineq tassaavoq akinik aalajangersaaneq aamma selskabit suliffeqarfissuartut aaqqissuunneqartut iluini aningaasatigut kaavigiaartitsinerisa iluini aaqqissuussinerit suulluunniit selskabit akunnerminni aaqqissuussinnaasaannut attuumassuteqartut pineqarput, taakkua nunani assigiinngitsuni angerlarsimaffeqaraangata isertitatigullu nunanut akileraarnikinneruffigisinnaasaminnut nuussiniarnermikkut siunertaqartunut.

Malittarisassani siunnersuutigineqartuni siunertaq tassaavoq, akileraartarnermi oqartussaasut akinik eqqortumik aalajangiisinnaanermut periarfissaqarnerisa annertusaaviginissaa tamatumuunalu suliffeqarfissuup iluani nunanut killeqarfiit apeqqutaatinnagit iliuuseqarnermi akileraarutaasussanik isertitanik eqqortumik naatsorsuinermut.

Siunnersuutigineqarpoq nammineerluni nalunaarusiornissamut aammalu suliffeqarfissuup iluani iliuutsini akinut piumasaqaatinullu uppernarsaasiornissamut toqqortaqarnissamullu pisussaaffiit annertusineqassasut.

Malittarisassat kinguneraat, akileraartussaatitaasut soqutigisatigut nunani allani selskabinut atasuusut, inunnut il.il., nammineerluni nalunaarusiornermi niuernikkut imalunniit ingerlatseqatigiiffinni aningaasatigut iliuutsit (nakkutigisaasumik iliuutsit) suuneri annertussusaallu pillugit paasissutissanik tunniussinissaat. Naatsumik inernerusunik paasissutissat taamaallaat tamatumani pineqartuussapput. Nammineerluni nalunaarsuinermi immersugassami paasissutissat tamakkua allaffissaannik immikkut inissaqartitsineqassaaq.

Aammalu nakkutigisaasunik iliuuseqarnerni, akit piumasaqaatillu qanoq aalajangerneqarnerat pillugu uppernarsaammik sananeqassaaq. Allaganngorlugu uppernarsaasiaq imatut iluseqassaaq, akit piumasaqaatillu, iliuutsit illuatungeriit attaviitsuusut akornanni pisimagaluarunik angusarineqarsimasinnaagaluartunut naapertuuttuunersut naliliiffigineqarnerannut tunngavissaasinnaassani. Nakkutigisaasumik iliuutsini minnerpaamik akit piumasaqaatillu qanorpiaq aalajangerneqarsimanerat suliffeqarfiit nassuiaateqarfigissavaat.

Malittarisassat annertunerusumik uppernarsaasernissat suut pisariaqartuunersut aallaavittut akileraartussaatitaasumut naliliiffigisassanngortippaat. Taamatut naliliinermi akileraartarnermi oqartussaasut akileraarusiinerminni OECD-p (Organisation for Economic Cooperation and Development) nuussinernik akeqartitsineq pillugu najoqqutassiai atussagaat eqqarsaatigineqartariaqarpoq. Akileraartarnermi oqartussaasut ilassutaasumik uppernarsaasiinissamik paasissutissanilluunnit piumasaqarsinnaapput, akileraartussaatitaasup uppernarsaasiinera, nakkutigisaasunik iliuutsinik naliliiniarnermut tunngavigissallugit naammanngitsutut nalilerneqarpat.

Akileraartussaatitaasoq uppernarsaammik allaganngorlugu suliaqarsimanngippat, akileraartussaatitaasup nakkutigisaasunik iliuutsinut atatillugu isertitai missiliuinikkut annertussusilerneqarsinnaaput.

Nuussinernik akeqartitsinerup ajornartorsiutaaneranut oqariaatsimut "armslængde"-imut attuumassuteqarpoq. "armslængde"-imut periutsit tassaapput periutsit suleqatigiissut soqutigisaqaqatigiissut akileraaruteqaatissaminnik naatsorsuinerminni niuffatigisaminnut atatillugu assigiissunik akinik aamma piumasaqaatinik aalajangersaasimanissaat, taakkualu aalajangersarneqartut tassaassapput akinut aammalu piumasaqaatinut tunngatillugu soqutigisaqaqatigiiunngitsumut allamut niuernermi ingerlatsinissaraluamut assingulluinnaqqissaartumik tunngaveqartinneqartussat. Taamaasilluni ingerlatseqatigiiffiit imminnut attuumassuteqanngitsut niueqatigiikkaangata il.il. periutsimut "armslængde"-mut naleqqutinngitsutut, taava iluanaarutaasut taamalu akileraaruserneqarnissaq nunamit allamiit nunamut allamut nuunneqartarluni.

2.3. Annikitsumik aningaasannguineq.

Siunnersuutigineqarpoq, selskabit pigisat nunami allamiuusut ingerlatseqatigiiffiuti-gisaanni maaniittuni akiitsut namminerisanillu aningaasaatit imminnut naapertuutin-nginnerisa kingunerisaannik (annikitsumik aningaasannguineq), Kalaallit Nunaanni akileraarutissanik, amerlavallaanik ernianik ilanngaateqalernikkut, Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut nalinginnaq nuussinernut akornutaasussanik malittarisassanik aalajangersaaneqassasoq.

Selskabi pigisaq pigineqartoq aningaasalerneqarsinnaavoq namminerisanik aningaasaatinik aningaasaliinikkut allanillu aningaasaliissutaasunik (akiitsut). Tamatuma saniatigut assigiinngitsutigut allanik periarfissaqarpoq, akuleriissitsilluni aningaasaliissutinik taaneqarsinnaasunik (hybride finansieringsformer). Aningaasaleeriaatsimik toqqaaneq aningaasaqarnikkut inatsisitigullu, tamatumani aamma akileraartarnermut tunngasutigut, isumaliutersuuterpassuarnik tunngaveqartarpoq.

Selskabi annikitsumik aningaasaliiffigisaaguni imaluunniit annikippallaamik aningaasaliiffigisaaguni, tamatuma nunat tamat akornanni akileraartarneq pillugu inatsiseqartitsinermi nassatarisarpaa, selskabip aningaasatigut pisariaqartitaasa, namminerisanik aningaasaatit amerlassusiannut naapertuutinngitsumik allanit aningaasaliiffigineqarneratigut, pissarsiarineqartarnerat.

Siunnersuummi malittarisassat erseqqinnerusumik aalajangersakkat malillugit siunertaavoq, selskabip annikitsumik aningaasaliivigineqarsimasup atukkanut ernianik nalitigullu annaasaqaatinik ilanngaatiginnissinnaaneranik annikilliliivigineqarnissaa. Taamaasilluni siiunnersuutip nassataraa, selskabi (pigineqartoq) tamakkiisumik akileraartussaasoq, inummit inatsisitigulluunniit akisussaasuusumit (selskabi piginnittuusoq) nunami allamiumit aqunneqartoq, nakkutigisaasumik atukkanut, t.i. selskabimut piginnittuusumut akiitsunut aammalu tamatumani suliffeqarfissuarmut atasuusunit imaluunniit inatsisitigut akisussaasuusunit imaluunniit inunnit ataasiakkaanit qanigisanit atukkanut ernianut aningaasartuutinik nalitigullu annaasaqaatinik ilanngaateqarsinnaanngitsoq, selskabip pigineqartup akiitsuisa namminerisanillu aningaasaataasa imminnut naleqqiunneranni annertussutsimit 2:1-imik sinniisumik, ukiup isertitsiviusup naanerani naatsorsuinermi, nikingappata. Siunnersuummi selskabinut kalaaliinnarnit pigineqartut pineqartunut ilaanngillat, tamatumani akileraaruserinikkut atortut atortitsisullu tunngaviusumik illuatungeriisillugit pineqartussaammata. Suliffeqarfissup iluani akiitsunut erniat nalitigullu annaasaqaatit ilanngaataasinnaanersut, ukiuni aningaa-sarsiorfiusuni ataasiakkaani ukiup naanerani akiitsut namminerisanillu aningaasaatit sanilliunnerisigut aalajangerneqartarpoq. Ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani naleq-qiussinermi annertussutsimit 2:1-imik annikinnerusumilluunniit nikingappata, nam-minerisanik aningaasaatit minnerpaamik 33 1/3 procentimik annertussuseqarlutik, akiitsunut erniat nalitigullu annaasaqaatit malittarisassat nalinginnaasut malillugit ta-makkiisumik ilanngaatigineqarsinnaapput. Taamaattoqarpallu atornermut pissutsit at-tuumassuteqartut piumasaqaatillu soqutiginaateqanngillat.

Ukiulli aningaasarsiorfiusup naanerani selskabip pigineqartuusup akiitsui nammine-risanik aningaasaatinit marloriaammik amerlaneruppata, namminerisamik aningaa-saatit 33 1/3 procenti ataallugu annertussuseqarlutik, tamatuma aallaavittut kingunerissavaa suliffeqarfissuup iluani atukkanut ilanngaasinnaanerup atorunnaarsinneqarnera killiliivigineqarneraluunniit, kisiannili akiitsut sinnissutaasuinnarnut tunngatillugu. Taamaattumik Akiitsunut killissarititaasut 66 2/3-iusut iluanni akiitsunut ilanngaatiginnissinnaanermik atorunnaarsitsineq killiliinerluunniit atorneqanngisaannas-sapput. Akiitsunik namminerisanillu aningaasaatinik naleqqiussineq ukiut aningaasar-siorfiusut naaneri tamaasa, akiitsut namminerisanillu aningaasaatit naleqqiunneranni naleqqiussineq annertussutsip 2:1-iusup, ukiuni ataasiakkaani tamani, iluaniinnersoq naatsorsorneqartassaaq. Ilanngaassiissuteqarsinnaaneq ukiuni naleqqiussinerup anner-tussutsimik 2:1-imik ataassisimaffigisaanni piusarpoq, naleqqiussinerilli 2:1-imit annertuneruffigisaani ilanngaassiissuteqarsinnaaneq ilanngarneqassalluni.

Pisuni ataasiakkaani naleqqiussinermi killigititaq inatsiseqartitsinikkut aalajangerneqartoq (2:1) qaangerneqaraluartoq, selskabip ilanngaassiissuteqarsinnaanerup ilanngarneqarneratigut akileraartarnermi naqqiineq pinngitsoortissinnaavaa, selskabip qularnarunnaarsissinnaaguniuk, suliffeqarfissuup ilaatut atasut taamatut assingusumik aningaasalersorneqarsimassasut. Tassalu selskabip ersersitassaraa atukkiussat, nuna-mi allamiup piginnittuusup aalajangiisuusumik sunniuteqarneratiguinnaq piumasaqaatitaqartut, pineqannginnerat.

2.4. CFC-mik akileraarusiineq.

Siunnersuutigineqarpoq illersuutissamik eqqussineqassasoq, tamannalu malillugu kalaallit selskabiutaasa pigineqartut sinneqartoorutit ingerlatseqatigiiffimmi nunami akileraarutikitsumi pigisami iluanaarutit pissarsiarineqartut ilannguttassallugit. Malittarisassat suliffeqarfissuup Kalaallit Nunaanni nuunneqarsinnaasunik isertitatik nunanut appasinnerungaatsiartumik selskabinut akileraarusiisartunut, selskabinut akileraarutinik akileraaruserneqarnissamut tunngavissanik ilanngartuillutik, nuussisinnaaneranut illuatungiliuttuussapput. Malittarisassat taamaattut nunani allani arlaqartuni nassaassaapput. Malittarisassat tamakkuaa nalinginnaasumik CFC-mik malittarisassatut taaneqartarput, t.i. nunani allani selskabinik aqutaasunik (Controlled Foreign Companies) akileraarusiineq pillugu malittarisassat.

CFC-mik malittarisassat aammattaaq inunnut ataasiakkaanut aammalu kalaallit selskabiinut nunami allami aalajangersimasumik ingerlatsivilinnut atorneqartassapput.

CFC-mik malittarisassat isertitat nuunneqarsinnaasut nunamut allamut akileraartarnikkut iluaqusiiniutigalugit inissinneqarsinnaasarnerat pinngitsoortinniassavaat. Taamaammat CFC-mik isertitat tassaapput isertitat assigiinngitsut Kalaallit Nunaata avataanut ajornanngitsumik nuunneqarsinnaasutut isigineqartariaqartut. Ilaatigut tassaallutik erniat, pappiaqqanik nalilinnit nalitigut iluanaarutit, aktiatigut iluanaarutit, atuisinnaanermut akiliutit ilaat aammalu attartornernik aningaasaliiffiginninnikkut isertitat.

Siunnersuutigineqarpoq kalaallit selskabiutaat piginnittuusut, aningaasaateqarfiit inuillu ataasiakkaat, CFC-mik selskabini nunani allani pigineqartuni isertitanik akileraaruserneqartassasut, iluanaarutit kalaallit malittarisasssaat malillugit akileraarusigaanissaminnit annertuumik appasinnerusumi akileraaruserneqarpata, selskabip pigineqartup aningaasaliissutitigut pigisaat agguaqatigiissitsinermi selskabip pigisaanit tamanit 10 procenti sinnerlugu anertuususeqarpata.

Selskabi pigineqartoq nassuiarneqarpoq tassaasoq selskabi, kalaallit selskabiisa piginnittuusup toqqartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit selskabip pigineqartup aktiatigut aningaasaataanik minnerpaamik 50 procentimik piginniffigisaa imaluunniit taasisinnaassuseqarnerit 50 procentii sinnerlugit atuisinnaaffigisaa.

Aningaasanik kalaallit selskabiutaata piginnittuusup isertitanik naatsorsuinermini ilanngutassaanik naatsorsuinermi, kalaallit akileraartarnermi malittarisassaat nalinginnaasut atorneqassapput. Selskabi piginnittuusoq CFC-imik isertitanit taamaallaat akileraaruserneqassaaq. Selskabi pigineqartoq allanik isertitaqarpat, isertitat taakkua selskabimut piginnittuusup isertitaanut ilanngunneqassanngillat.

Piffissami selskabi piginnittuusup piffissami selskabimi pigineqartumi aalajangiisuuffigisaata imaluunniit annertuumik sunniuteqarfigisaata nalaani CFC-mik isertitat kisimik ilanngunneqassapput. Taamaattumik iluanaarutaasinnaasut, piffissaq aalajangiisuulerfiusoq imaluunniit annertuumik sunniuteqartuuffiulerfiusoq sioqqullugu, pissarsiaasimasut ilanngunneqassanngillat.

Selskabi piginnittuusoq nunani allani akileraarutinik, selskabip pigineqartup CFC-imik isertitaminit akiligaanik, appaaffigineqassaaq.

2.5. Atuuttuulerfia.

Siunnersuutigineqarpoq nuussinermik akeqartitsineq, annikitsumik aningaasannguineq aamma CFC-mik akileraarusiineq pillugit maleruagassat 1. maj 2007 aallarnerfigalugu atuuttuulersinneqassasut. Matumani akileraarutitigut atornerluisinnaanermut maleruagassat illersuutitut eqqartorneqarmata, tulluartinneqarpoq siunnersuutigissallugu maleruagassat ullormi tusarniaassutigineqarneraniit atuuttussanngortinneqassappata.

3. Aningaasat tungaasigut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissai

Aappariinnik ataatsimut akileraarusiisarnerup atorunnaarsinneqarnerata nassatarissavaa aappariit tamarmik immikkut nammineerluni nalunaarusiamik ataasiinnarmik immersuinermut taarsiullugu marlunnik immersuisalernissaat, tassalu aappariikkuutaartut tamarmik. Tamatuma nassataraa akileraaruseriviup nammineerluni nalunaarusiat 7.600-nik amerlanerusut akileraarusersortalissagai, tassalu nammineerluni nalunaarusiat amerlassutsimikkut 19 procentimik amerleriassallutik.

Taamaasilluni nammineerluni nalunaaruteqarfissat 7.600-t missiliorlugit qanganit amerlanerusut nassiussuunneqartalissallutik taamatullu amerlanerutigisut inaarutaasumik naatsorsuusiuunneqartalerlutik.

Naatsorsuutigineqarmat Akileraartarnermut Pisortaqarfiup nammineerluni nalunaaru-tit naqeriikkat 2008-mi atortilissagai, tamanna nammineerluni nalunaarutit amerleri-arnerannut illuatungiliuttuusinnaassaaq.

Ataatsimut isiginnilluni, aappariinnik ataatsimut akileraarusiisarnerup atorunnaarsin-neqarnera taamaasilluni nunap karsianut amerlanerusunik isertitsissutaananilu ani-ngaasartuutaanerussanngilaq.

Akileraarutaasussanik isertitanik naatsorsuinermi "armslængde princip"-imik taaneqartumik periutsip tamatumuunalu akileraaruserinikkut naqqiuteqarsinnaanerup inatsisitigut tunngavissinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Tamatumuunakkut akileraarutitigut isertitatigut annertussutsimik naliliiffigiuminaatsumik annaasaqarnissaq pinngitsoortinneqassaaq.

Annikitsumik aningaasannguineq pillugu aammalu CFC-imik akileraarusiineq pillugu malittarisassat siunnersuutigineqartunut tunngatillugu, kalaallit selskabii siunnersuutini pineqartunut qanoq annertutigisumik ilaajumaarnissaat pillugu naliliinissamut ajornarunnaarsitsisunik paasissutissanik peqanngilaq. Naliliutigineqarporli tamanna annikitsuararsuussasoq, taamaasillunilu siunnersuutip isertitat amerlassusaanut sunniutissaa taamatuttaaq annikitsuararsuussalluni. Piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu siunnersuutit kalaallit akileraarutaannut tunngavigisanik ilanngartuinermut illuatungiliuttuussapput tamatumuunalu siunertaanngitsumik isertitanik annaasaqarnissaq pinngitsoortissallugu.

Siunnersuutit allaffissornikkut pisortanut annertunerusumik sunniuteqarnissaat ilimagineqanngilaq.

4. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartuusunut sunniutissai

Inatsisissatut siunnersuummi "armslængde princip"-imik taaneqartumik isummap tunngaviusup inatsisitigut aalajangersarneqarnera inuussutissarsiuteqartuusunut annertunerusumik aningaasatigut allaffissornikkulluunniit sunniutinik nassataqassanngilaq. Inatsisissatut siunnersuummi annikitsumik aningaasannguineq pillugu malittarisassat CFC-millu akileraarusiineq selskabinut ikittuararsuit, nalinginnaasumik suliffeqarfissuarnut atasuusut nunat allat akileraartarneq pillugu inatsiseqartitsinerisigut annikitsumik aningaasaliinermut CFC-millu akileraarusiinermut tunngasunik ilisimasaqareersut, taamaallaat annikitsuararsuarmik attussagai ilimagineqarpoq. Taamaammat siunnersuutip allaffissornikkut suliffinnut nanertuutaanissaa annikitsuararsuussasoq ilimagineqarpoq.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissai

Inatsisissatut siunnersuut avatangiisinut pinngortitamulluunnit sunniuteqartussaanngitsutut nalilerneqarpoq.

6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutissai

Aappariit tamarmik siunissami nammineerluni nalunaarutit marluk immersortalissavaat. Inatsisip allannguutaani aappariit 7.600 missigisaat pineqarput. Aappariit siunissami pisuussutitigut isertitat pisuussutitigullu aningaasartuutit aappaasumut eqqortumik pisussaasumut tutsinneqartarnissaat qulakkiigassarilerpaat. Pisuussutitigut isertitat imaluunniit pisuussutitigut aningaasartuutit aappariinni sorlermut tunngasuunerat aalajangiiffigineqarsinnaanngikkaangat, aappariit tamarmik immikkut pineqartut affaat nalunaarusiornerminni ilannguttassavaat.

7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulivinnissamullu tunngatillugu

Siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersulivinnermulluunniit toqqaannartumik attuumassuteqanngilaq.

8. Pisortanit soqutigisaqaqatigiiffinnillu tusarniaaneq

Siunnersuut Namminersornerullutik Oqartussat pisortaqarfiinut tamanut, KANUKOKA-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut (GA), ILIK-mut, Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiannut (NUSUKA), Sulinermik inuussutissarsiuteqartut Kattuffiannut (SIK), Atorfillit Kattuffiat (AK), KNAPK, Savaatillit Peqatigiinnut, ASG-mut, Deloitte-mut aammalu Grønlands Revisionskontor aammalu Kalaallit Nunaanni naligiissitaanermut siunersuisoqatigiinnut tusarniassutigineqarsimavoq.

Tusarniaanermi akissutit siunnersuummi allannguutissanut tunngavissiisimanngillat.

Tusarniaanermi akissuteqaatit tiguneqartut Sulinermik inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK), KANUKOKA-mut, ILIK, Deloitte, Grønlands Revisions kontor, Atorfillit Kattuffiat (AK), Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiannut (NUSUKA), Ataatsitassaqarnermut Pisortaqarfik, Ilaqutariinnermut Pisortaqarfik, Kulturimut ilinniagaqarnermut ilageeqarnermullu ilisimatusarnermullu Pisiortaqarfik, Ineqarnermut attaveqaqatigiinnermullu Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfimmit, tiguneqartut Akileraartarnermut aamma akitsuusiisarnermut ataatsimiititamut ingerlatinneqarsimapput.

 

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit


§ 1-imut

Nr. 1-imut

Imm. 1-imi siunnersuutigineqarpoq aappariit isertitat akileraarusigaasussat tamarmik immikkut naatsorsortassagaat. Taamaasillutik aappariit tamarmik immikkut nammineerluni nalunaarsuiffissamik inaarutaasumillu naatsorsuummik tigusaqartassapput.

Imm. 2-mut

Aappariit nammineq akileraarusigaasussanik isertitatik tamarmik immikkut kisimiittunut malittarisassat atuuttuusut malillugit naatsorsussavaat, inatsiseqartitsinermi allamik malitassaqanngippat.

Aappariit akileraartarnermut tunngatillugu inooqatigiittut isigineqassanersut § 4, imm. 3-miit 6-imut isumasiornerisigut aalajangerneqassaaq. Aalajangersakkat taakkua apeqqut inooqatigiikkunnaarnerup akileraartarnermut tunngatillugu qaqugukkut pisarneranik allaaserinnillutik killiliipput, tassani allaaserineqarmat akileraartarnermut tunngatillugu qaqugukkut inooqatigiinneq atorunnaartutut isigineqassanersoq.

Imm. 3-mut

Averusernermi avinnermiluunniit inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu atorunnaartutut isigineqassaaq averusernerup avinnerulluunniit pineraniit, t.i. ullormi averuserfimmi imaluunniit eqqartuussinerup inaarneqarneranit allakkatigut nalunaarutigineqarneraniit. Aajangiineq eqqartuussinertigut pippat taava kredsretsimi ulloq eqqartuussiviusoq aalajangiisuussaaq, aalajangiineq isumaqatiginagu ingerlatiseqqiineqanngippat aamma Kalaallit Nunaata eqqartuussiviani averusernermik imaluunniit avinnermik akuersissuteqartoqanngippat. Tamatuma nassattaraa, aappariit akileraartarnermut tunngatillugu ukioq isertitaqarfiusoq tamaat inooqatigiissimanngitsutut isigineqarnerat, taamaammallu aappariit ukiumi isertitsiviusumi pineqartumi kingumoortumik sunniuteqartumik katissimanngitsutut akileraaruserneqassallutik ukiup isertitaqarfiusup aallaqqaataaniit.

Imm. 4-mut

Inooqatigiinneq averusernertaqanngitsumik avinnertaqanngitsumilluunniit atorunnaarsinneqarpat, inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu ukiup isertitaqarfiusup inooqatigiikkunnaarnerup piffigisaata naanerani pisutut isigineqassaaq. Taamaasilluni aappariit akileraartarnermut tunngatillugu ukiumi inooqatigiikkunnaarfiusumi ukioq tamaat inooqatigiissimasutut isigineqassapput.

Inooqatigiinneq avissaarnikkut atorunnaartutut isigineqassanersoq, pisut ataasiakkaat naliliiffigineqarneranni apeqqutaassaaq, aallaavittulli inooqatigiinneq aappariit akornanni isumaqatigiinnginnerup kingunerisaanik atorunnaarsinneqarsimassaaq. Taamaattumik aallaavittut inooqatigiinneq atorunnaartutut isigineqassanngilaq aappariit inuussutissarsiuteqarnertik pissutigalugu avissaaqqappata, avissaaqqaneq amerlanertigut avissaaqqagallarnerinnartut pisarmat. Tamannattaaq aamma atuuppoq aappariit arlaat sivisuumik eqqartuussanut inissiisarfimmiititaanermik pillagaasimappat.

Aappaasoq utoqqaat angerlarsimaffianniippat, inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu atorunnaartutut isigineqassaaq, utoqqaat angerlarsimaffiat aappariit siusinnerusukkut najugarisarisimasaannut ungasinngitsumiikkaluarpalluunniit. Aappariit tamarmik marluullutik utoqqaat angerlarsimaffianni ataatsimi najugaqarpata, akileraartarnermut tunngatillugu inooqagtigiittutut isigineqassapput, tamarmik immikkut ineqaraluarpataluunniit.

Imm. 5-imut

Averusernerup inooqatigiinnerulluunniit atorunnaarsimanerata kingornatigut inooqatigiinneq ingerlateqqilerneqarpat, inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu inooqatigeeqqilernerup aallartiffianiit atuuteqqilersutut isigineqassaaq.

Imm. 6-imut

Aappariit arlaata akileraartussaatitaanera nunamut allamut nuunneq pissutigalugu atorunnaarpat, inooqatigiinneq akileraartarnermut tunngatillugu akileraartussaatitaanerup atorunnaarneraniit atorunnaartutut isigineqassaaq.


Nr. 2-mut


§ 4a-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlatsinermut atatillugu isertitat, aappaasumi inuussutissarsiummik suliffeqarfimmik ingerlatsisuusumi tamatigut akileraaruserneqartassasut.

Taamaammat pigisat inuussutissarsiummik ingerlataq imaluunniit pigisat ingerlatsinermi atorneqartut aappaasup arlaata pigisaanut atasuunersut imaluunniit immikkut pigisarinerai apeqqutaatinneqassanngilaq.

Aappariit arlaannaalluunniit inuussutissarsiummik suliffeqarfiup ingerlanneqarnerani peqataanngippat, assersuutigalugu kommanditistinut piginneqataaneq imaluunniit neriniartarfiutigisamik attartortitsineq pineqarpat, inuussutissarsiummik ingerlatsivik taanna aqqutigalugu isertitat aappaasumi aappariinneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat malillugit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik oqartussaaffiginnittumi akileraaruserneqassapput, tak. § 4b.

Aappariit tamarmik inuussutissarsiummik ingerlatsiviup ingerlanneqarnerani peqataappata, aapparisaq inuussutissarsiummik ingerlatsivimmik annertunerpaamik ingerlatsisuusoq, inuussutissarsiummik ingerlatsivik taanna aqqutigalugu isertitanik akileraaruserneqassaaq. Tamatuminnga aalajangiinermi eqqarsaatigineqassaaq, aappariinni kina sulinermigut aamma iliniagaqarsimasinnaanermigut, ingerlatsiviup ingerlanneqarneranik isumaginnittuunersoq.

Imm. 2-mut

Aappariit akissarsiaqarneq pillugu akunnerminni isumaqatigiissuteqarsinnaapput, aappaasup suleqataasup piukkunnaatiminut sulinerminulllu naapertuuttumik akissarsiaqartinneqarnissaanik qulakkeerisuusumik.

Akissarsianik annertussusiliinermi aappariit nalinginnaasumik suliffeqarnermi pissutsit atugassaritinneqartullu atuuttuusut aallaavigisinnaavaat.

Aappariit tamatumunnga atatillugu tunngavigisassat makkua aallaavigisinnaavaat:

1) Suliaqarfimmut isumaqatigiissutit naapertorlugit akissarsiaat

2) Aappariit siusinnerusukkut suliffimmi allami assingusumik suliaqarnermini akissarsiaqartitaasimanerat.

3) Suliaqarfimmut pineqartut nalinginnaasumik suliffissaqarnikkut periarfissarisaat. Assersuutigalugu sulisut    pineqartut nalinginnaasumik amigaataappata, qaffasinnerusumik akissarsiaqarneq aamma aapparisap suliffeqarfiutaani akuerineqarsinnaavoq.

4) Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmi sulisunik allanik akissarsiaqartitsineq.

Akissarsianik isumaqatigiissuteqarnermi aappaasoq annertunerpaamik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsisuusoq sulisitsisutut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu inatsisartut inatsisaanni pisussaaffeqarneq malillugu inissisimavoq. T.i. sulisitsisutut unerartitsisussaanermik pisussaaffeqarneq aammalu ukiut tamarluinnaasa piumaffigineqaqqaarani akissarsiaritissimasanit aammalu akileraarutinik unerartitsisimanermik, ajunngitsorsianik, iluanaarutisianik il.il. aamma akissarsiortup kinaassusaanik paasissutissanik Akileraaruseriffimmut takussutissiisarnernik. Akissarsianik isumaqatigiissut akileraaruserinikkut sunniuteqartinneqarsinnaavoq taamaallaat, aapparisaq sulisitsisutut inissisimasoq A-mik akileraarutinik ilanngaassisarluni akiliisarpat sulisoqarnermullu akitsuut ilanngullugu akilertarlugu. Aapparisap sulisartutut inissisimasup aappaanit unerartitsinngitsoornerit imaluunniit akiliuteqanngitsoornerit pisimassappata ilisimasimassanngippagu apeqqutaassanngilaq.

§ 101 malillugu akissarsianik ilanngaassinermut atatillugu aningaasat akissarsianit ilanngaataasut, aappaasup akissarsiaqartuusup pisassarisaanik pisassaqalersitsisinnani, akilerneqaqqaarsimassapput.

Aappaasoq sulisitsisutut inissisimasoq aapparisami akissarsiaanut paasissutissanik ukiup naanerani nassitsisussaavoq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami siunertarineqartoq tassaavoq, inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup aappariit ataatsimoorlutik ingerlatarisaata angusarisaasa, inuussutissarsiummik peqatigiilluni, soqutigisatigut ataatsimoorussiviunngitsumik peqataaffigineqarluni, ingerlanneqartutut, akileraartarnikkut sapinngisaq tamaat pineqarnissaannik aappariit toqqaasinnaanerat ajornarunnaarsinniarneqarmat.

Nammineq avitseqatigiissinnaanermik atuisinnaanermut piumasaqaataavoq aappariit tamarmik inuussutissarsiutigalugu ingerlatap ingerlanneqarneranut marluullutik peqataasuunissaat. Aappariit tamarmik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmi peqataanngippata, sinneqartoorutit amigaartoorutilluunniit aappaasumi inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik oqartussaaffiginnittumi akileraaruserinermi inissinneqassapput.

Aammattaaq piumasaqaataavoq aappariit tamarmik assigiimmik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup ingerlassap pisussaaffiinut assigiimmik akisussaassuseqartuussasut. Tamatumuuna aappariit tamarmik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut tunngatillugu aningaasatigut akiliisuusinnaapput, aappariit akornanni piginnittooqatigiinnerannik erseqqissaataasumik. Taamatuttaaq tamanna aamma inuit marluk ingerlatamik inussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatseqatigiinneranni atuuppoq. Assersuutigalugu soqutigisaqaqatigiilluni inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatami soqutigisaqaqatigiit (piginneqatigiissut), pisarneq tamatumunngalu tunngasunik atuarneqarsinnaasut malillugit, inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup ingerlatap pisussaaffiinut assigimmik toqqaannartumillu inuttut pisussaaffeqarput – akiliisussaasuupput.

Aappariit matumani pineqartutut inuussutissarsiutigalugu ingerlatamik ataatsimut ingerlatsisuuppata, tamatuma kingunerissavaa – ataatsimut soqutigisaqaqatigiinngikkaluartunit inuussutissarsiutigalugu ingerlatamik ingerlatseqatigiittoqartillugu pisartutut, soqutigisaqaqatigiinneq pillugu assigisaanilluunniit isumaqatigiissusiortoqartarnerata tamatigut pisannginnera, inuussutissarsiutigalugulu suliffeqarfik ataatsimoorluni pigineqartariaqarani.

Aappariit ataatsimoorlutik erseqqissumik akunnerminni isumaqatigiissuteqanngikkaluarlutik aammalu ataatsimoortumik piginnittuunngikkaluarlutik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlatsinissamik kissaateqartut aalajangersakkamik atuisinnaanermut periarfisssaqartinneqarnissaasa mattunneqannginnissaa siunertaralugu, suleqatigiinnerup soqutigisaqaqatigiinneq pillugu isumaqatigiissummik assigisaanilluunniit peqarnissamik imaluunniit aappariit tamarmik inuussutissarsiutigalugu ingerlatamik piginnittuunissaannik piumasaqaateqanngilaq.

Akerlianilli – angusarisaasumik naligiittut avitsisinnaassagunik – soqutigisaqaqatigiiffimmi assigisaaniluunniit ataatsimut peqataanerup saniatigut naligiimmik peqataasutut akisussaaffiginnittuussapput. Tamatuma kinguneraa, aappariinni aappaasup kisimi inuussutissarsiutigalugu ingerlataq pigisarippagu aalajangersakkap atorneqarsinnaannginnera, aappaasoq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup pisussaaffiinut aapparmisut annertussuseqartumik akisussaassuseqartuunngippat, assersuutigalugu akiliisussaasutut inissisimaqataanikkut.

Iliuutsit taamatut itsillugit pilersuisuusunut il.il. pisuni tamani aappariinnut tamarmik assigiimmik akiliisussaassuseqarnerminnik oqaatiginnittarnissaat ajornakusoortussaammat, piumasaqaatip naammassinissaanut naammassaaq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup tigoriaannaasunik aningaaserivimmit atukkanut aningaaserivimmiillu il.il. allatigut atukkanut pilersuisuusunullu pingaarnernut assigiimmik akiliisussaasuunermik pigisaqartuunissaat.

Inuussutissarsiutigalugu ingerlatap pisortanut akiitsui pilersuisunut pingaarnernut akiitsunut naligititaapput, taamaasilluni aalajangersakkap atornissaanut piumasaqaataalluni, aappariit tamarmik inuussutissarsiutigalugu ingerlatamut tunngatillugu akileraarutinik A-nik unerartitanut sulisoqarnermullu akitsuummik akiliinissamut akisussaasuunissaat. Aappariit aningaasanut tamakkununnga assigiimmik akiliisussaatitaariinngitsut, akiliisussaanermut piumasaqaat naammassisinnaavaat akileraaruseriffimmut marluullutik inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut tunngatillugu akileraarutinik A-nik sulisoqarnermullu akitsuummik akiliisussaanerminnik nalunaarummik allagaqarnermikkut.

Nalunaarut aappariinnit tamanit atsiugaasussaq siusinnerusukkut GER-mik (Kalaallit Nunaanni namminersorluni inuussutissarsiuteqartut nalunaarsorsimaffiat) nalunaarsugaanermut uppernarsaatip assilineranik ilaqartinneqassaaq, Inuussutissarsiummik ingerlataqartunik nalunaarsuiffik pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu.

Akiliisussaanerup allanngugaasup nalunaarsugaaneranut uppernarsaataasumik nalunaarsugaanermut uppernarsaammik sananeqassaaq GER-normu atoriigaq atorlugu, § 4a, imm. 3 malillugu akiliisussaaneqarneranik ilassutaasumik paasissutissiissummik imaqartillugu. Aappariit akiliisussaanermut pisussaaneq atorunnaarsinniarunikku, tamanna taamatuttaaq akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassaaq. Tamatumanilu nutaamik nalunaarsugaanermut uppernarsaasiorneqassaaq GER-normu atoriigaq atuinnarlugu, ilassutaasumilli paasissutissiissutit piiarlugit.

Nammineq avitsisinnaanermut malittarisassaq, aappariit ukioq isertitaqarfiusoq tamaat inuussutissarsiutigalugu ingerlatap pisussaaffiinut annertoqatigiimmik akiliisussaappata, aatsaat atorneqarsinnaavoq. Taamaammat naammanngilaq nammineerluni nalunaarummik sananerup nalaani kingusinnerusukkulluunniit aappariit malittarisassamik imm. 4 naapertorlugu atuinissaminnik qinnuigineqarnerisa nalaani annertoqatigiimmik akiliisussaatitaasuuppata. Ukiumili inuussutissarsiutigalugu ingerlatap pilersinneqarfiani atorunnaarfianiluunniit, piffissami ingerlatap ingerlanneqarfigisaani taamaallaat akiliisussaaneq atuutissaaq.

Akiliisussaaqatigiinnermik malittarisassaq ukiup isertitaqarfiusup aallartinnerani naammassineqarsimassaaq. Taamaammat naammanngilaq aappariit ukiup isertitaqarfiusup aallartinnerata kingornatigut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup ingerlatap ukiup isertitaqarfiusup aallaqqaataaniit pisussaaffiinut kingumoortumik assigiimmik akiliisussaassuseqalernissaat. Inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfiup ataatsimut ingerlanneqartup pisussaaffii taamaallaat aappariit assigiimmik akiliisussaaffigisaraat. Aappariinni aappaasoq inuussutissarsiutigalugu suliffimmik allamik saniatigut ingerlataqarpat – assersuutigalugu illumik attartortittakkamik – aappariit ingerlatamut tassunga atatillugu assigiimmik akiliisussaanissaat piumasaqaataanngilaq, illu pineqartoq inuussutissarsiutigalugu suliffimmut ataatsimoorluni ingerlanneqartumut attartortinneqarsimagaluarpalluunniit. Attartortitsinermilli ingerlataq inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut ataatsimut ingerlatamut ilaasuuppat, aappariit aamma illuutigisamut atatillugu annertoqatigiimmik akiliisussaatitaassapput.

Imm. 4-mut

Aappariit toqqaanertik allanngortissinnaavaat, tamanna aappariit marluullutik qinnuteqaateqarnikkut akileraaruseriffimmut ukiup isertitaqarfiusup naannginnerani tamanna nalunaarutigigunikku.


§ 4 b-mut

Aappariit isertitaannik naatsorsuinermi pigisanik akiitsunillu taakkununngalu atatillugu isertitat aningaasartuutillu, agguaanneqarnerat soqutiginaateqarnerpaajupput.

Aalajangersakkap nassataraa, aappaasoq aappariinneq pillugu inatsiseqartitsineq malillugu pisuussummik piginnittuusoq imaluunniit – pisuussutinut ilanngaatigineqarsinnaatitaasunut atatillugu aningaasartuuteqarnermut tunngatillugu akiliisuusussaq – akileraarusigaasussanik isertitaminik naatsorsuinermini isertitanik aningaasartuutinillu taakkununnga atasunik ilanngussisuussaq.

Aappaasoq aappariinneq pillugu inatsiseqartitsineq malilllugu pigisanut piginneqataassutsimik immikkulluunniit pigisanik pigisaqartuuvoq, tassaasoq:

1) piffissami aappariilernermi pigisarisai,

2) aappariinnermi kingornussarsiatut, tunissutitut imaluunniit inuuniarnerminut atugassatut pissarsisimasoq, imaluunniit

3) aappariinnerup nalaani isertitaqarsimasoq isertitaminilluunniit atuilluni pissarsisimasoq.

4) tamatumunngaluunniit atatillugu taarsiutaasunut.

Aappaasoq pigisanut piginneqataanerminut immikkulluunniit pigisarisinnaasaminut – immikkut pigisap suunera apeqqutaatinnagu – akisussaasuuvoq, pineqartup pisussaaffiinut, tamakkua aappariilernerup siornatigut nalaaniluunniit pinngorsimanerat apeqqutaatinnagu.

Taamasilluni aappariinni sorleq piumasaqaammut aalajangersimasumut akiliisussaatitaanersoq, aappariinni sorleq akiligassaqarfigisamut isumaqatigiissuteqarnikkut, imaluunniit akisussaassuseqarnermik nassataqartumik pissutsit pissutigalugit, akisussaassuseqarnersoq apeqqutaavoq.

Aappariit nammineerlutik nalunaarutaanni pigisat akiitsullu agguaanneqarnerat akileraartarnermuinnaq pingaaruteqanngilaq, aammali innuttaasut akornanni pissutsit pillugit inatsiseqartitsinermi piginnittuunermik aalajangiiniarnermi, assersuutigalugu akiligassaqarfigineqartunut pigisanillu avitsinerusinnaasunut tunngatillugu.

Tamannali isumaqanngilaq akileraartarnermi oqartussaasut aappaariit avitsinerannik misissuisinnaanngitsut, aappariit ukiumiit ukiumut pigisanik akiitsunillu, tamakkununngalu atasunik isertitanik aningaasartuutinillu annertuumik allanngortiteriuarneranni. Taamatut pisoqartillugu amerlanertigut oqartussaasut aningaasaatitigut isertitat aappaasumit arlaannit nammineerluni nalunaarutigineqartarnissaat, ilanngaataasinnaasutullu aningaasaliinertigut aningaasartuutit aappariinni tamani ilanngunneqannginnissaat qulakkiissallugu pisariaqartassaaq.

Aammali aappariit pisuussutitigut isertitanik annertuumik allaanerusumik avitsisillugit, taamatullu avitsineq akileraartarnermi pingaaruteqartillugu, akileraartarnermi oqartussaasut nammineerluni nalunaarummi avitsinermik allannguinissamut pisinnaatitaassapput, tamanna § 4b-mut naapertuuttunngorlugu.

Pigisaq aappariinni sorliup piginneqataassutaanut imaluunniit immikkut pigisarisanut ilanngunneqassanersoq naliliineq pissutsinik immikkut toqqaannartumik naliliinermik tunngaveqassaaq, makkua naliliinermi ilanngunneqassallutik:

1) Pigisamik kina piginnittuittut inissisimava?

2) Illunut, biilimut angallatinullu tunngatillugu apeqqutaavoq, kina piginnittutut nalunaarsugaanersoq.

3) Pigisat allat eqqarsaatigalugit kina piginnittuiunersoq assersuutigalugu pisinermut allagartami takuneqarsinnaasassaaq.

4) Pigisap pissarsiarinera kiap aningaasaliiffigineratigut akilersimavaa?

Piginnittuiunermut uppernarsaatissaqanngippat, imaluunniit piginnittuunermut, aappaasup pineqartup pisariaqartumik akissaqarsimannginneranik peqquteqartumik akerliusumik ilimanartoqarpat, akileraartarnermi oqartussaasut, pissarsiarineqarnerata qanoq aningaasaliiffigineratigut akilerneqarsimaneranik misissuisariaqassapput. Assersuutigalugu imaassinnaavoq pigisaq kingornussarsianik atuuttuusumilluunniit tunissutinik akilerneqarsimasoq.

Aappariit pigisanik akiitsunillu avitsinerannik misissuinermi akileraartarnermi oqartussaasut sianigissavaat, aappariit aappariinneq pillugu inatsiseqartitsinermi malittarisassat malillugit inatsiseqartitsinermi imminnut pituttuisuusumik iliuuseqarfigisinnaasuunerat.

Taamaasilluni aappariit atukkiussanut tunngatillugu imminnut isumaqateqarfigisinnaanerannut, atukkiussallu taakkua erniaqartinneqarsinnaanerannut akornutissaqanngilaq.

Isumaqatigiissummik taamaattumik akileraartarnermi oqartussaasut qaangiinnaasinnaanersut, isumaqatigiissummik imarisaanillu toqqartumik naliliinermik tunngaveqartariaqarpoq. Akileraarusigaasussanik isertitat aappariinni sorlermut atasuunersut aalajangerneqarsinnaanngippat, aappariit isertitat avissavaat, oqaaseqatigiit aappaat takuuk. Malittarisassaq tamanna aappariit pigisaq pineqartoq kimit pigineqarnersoq, imaluunniit akiitsoq pineqartoq kimut tunngasuunersoq nalornippassuk aamma atuutsinneqassaaq.

Aappariit akileraarutaasussanik isertitaat aallaaviusumik akileraartussaatitaasunut kisimiittunut malittarisassat atuuttuusut assigisaannik malittarisassat malillugit naatsorsorneqassapput.


Nr. 4 c-mut

Imm. 1-mut

Aappaasoq § 4a naapertorlugu isertitanik pissarsisussaasutut taasap, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsornerini inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmik ingerlassaminit isertitani ilanngutissavai. Tamannalu peqqutigalugu aammattaaq aappaasoq taanna akileraarutitigut nalikilliliissuteqarsinnaatitaassaaq.

Imm. 2-mut

Aappaasup pigisamik inuussutissarsiornermi atorneqartumik, aapparisami inuussutissarsiummik suliffeqarfimmi ingerlataani inuussutissarsiornermi atugassatut pigisanik nuussinerani, aappaasup pigisamik tunniussisuusup, iluanaarutaasinnaasut annaasaqaataasinnaasulluunniit akileraarutaasussanik nammineq isertitaminik naatsorsuinermini ilanngutissanngilai.

Akerlianilli aapparisap pigisamik nuussivigineqartup tunineqartulluunniit, aapparisami akileraartarnermut tunngatillugu inissisimaneranik ingerlatsiteqqiisuuvoq. Taamaattumik aappariitt arlaataluunniit tunniussinermi aningaasartuutaasinnaasut ilanngaatigisinnaanngilai.

Imm. 3-mut

Aappariilli nioqqutissanik inuussutissarsiutitut suliffeqarffimmit pinngortunik imminnut tunniussinerat pippat, illuatungeriit attaviitsuusut akornanni nalinginnaasumik pisinertut tuniniaanertullu assigitillugu isigineqassaaq.

Imm. 4-mut

Ingerlatsinermi atortuutinik imaluunniit umiarsuarnik tunniussinermi nuussinermiluunniit atuineq allanngortinneqarpat, nuussineq tamanna pigisamik pineqartumik tunisinermut naligitinneqassaaq. Taamatuttaaq atuutissaaq inuussutissarsiornermut imaluunniit ilaannakuusumik inuussutissarsiornermi pigisanik atuinernik allanngortitsinerni.

Tunisinertut aki imaluunniit pissarsiarinera naliusoq tassaassaaq pigisap atorneqarneranit allanngortinneqarnerata nalaani niuerutigineqarnerani nalit. Ilaatigut innersuussutigineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat akileraarutitigut nalikilliliinerit il.il. pillugit nalunaarutaat nr. 30, 1. december 2006-imeersoq.


§ 4 d-mut

Imm. 1-mut

Aappariit akileraarutissaat aallaaviusumik immikkut naatsorsuiffigineqassapput, taakkua aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat tunngavigalugit naatsorsorneqarsimassallutik.

Imm. 2-mut

Siunnersuutigineqarpoq, aappaasup akileraaruteqaataasussanik isertitai amigartoorutaappata, aappariillu ukiup isertitaqarfiusup naanerani inooqatigiippata, amigartoorutit taakkua sapinngisaq tamaat aapparisaata akileraaruteqaataasussanik isertitaanit ilanngaatigineqassasut. Ilanngaaneq pissaaq, aapparisaasup ukiut siuliini nammineq amigaartoorutaasa atorneqanngitsut ilanngaatigereerneranni. Taamatut ilanngaateqareernermi amigartoorutit suli atorneqanngitsut sinneqarpata, taakkua § 30, imm. 1-mi malittarisassat malillugit ukiunut tulliuttunut ilanngaatissanngorlugit naatsorsorneqassapput.

Amigaartoorutit aappariit akornanni nuunneqarneranni, aappariit akileraarusigaasussanik isertitaannik naatsorsuinermi, isertitat nunami allami nunamilu maaniunngitsoq akileraarusigaasut, imm. 2, oqaaseqatigiit siulliit tullii naapertorlugit, ilanngunneqassanngillat. Aalajangersagarli isertitanut, isertitanit akileraarutit § 69 naapertorlugu ilanngaaserneqarnerisigut appagaappata, atuutinngilaq.


§ 4 e-mut

Katissimalluni aapparisaminik ukiup isertitaqarfiusup naanerani inooqateqartoq, inummut ilanngaammik ilanngaatissani tamakkiisumik atorsinnaanngippagu, inummut ilanngaatip atorneqanngitsortaa aapparisaasumut nuunneqarsinnaavoq.

Tamatuma kingornatigut inummut ilanngaat atorneqanngitsoq taassumaluunniit ilaa ukiumi isertitaqarfiusumi tulliuttumi atorneqartussanngorlugu nuunneqarsinnaanngilaq.


Nr. 3-mut

Aappariit inooqatigiittut ataatsimut akileraaruserneqartarnerata atorunnaarnissaanik siunnersuutip kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq, ukioq isertitaqarfiusoq toqukkut qimaguffiusoq tamaat akileraartussaatitaaneq aappariinni toqukkut qimagaasumut tamakkiisumik nuunneqarnissaanik malittarisassaq atorunnaarsinneqassasoq.

Atorunnaarsitsinerup kinguneraa, aappariinni toqukkut qimagaasoq aamma ukiumi isertitsiviusumi, aapparisap toqukkut qimaguffigisaani, nammineq isertitaminit taamaallaat akileraaruserneqassasoq, toqukkut qimagaasoq pigisanik qimatanik kingornussiassanik agguaassinertaqanngitsumik pigiinnaraluarpagilluunnit.

Aappaasup toqukkut qimagaasup toqukkut qimaguttup akileraartarnermi inissisimaneranut taartaanissaanik malittarisassaq allanngortinnagu atuutitiinnarneqassaaq. Aappaasoq toqukkut qimagaasoq taamaasilluni toqukkut qimaguttup akileraartarnermi inissisimaneranut ingerlatsiinnassaaq, aamma pigisanik nalilinnik ilanngaasiissutigineqarsinnaasunik tigusilluniittaaq, aamma akileraarutitigut nalikilliliissutigisimasinnaasat toqukkut qimagaasumit naatsorsuunneqartutut isigineqassapput.

Aappaasup toqukkut qimaguttup inuussutissarsiornerminut imaluunniit iluanaarniarnermut atatatillugu pigisanik nalilinnik pissarsisimappat, taava aappaasup toqukkut qimagaasup aningaasarsiamini akileraaruteqaataasussani naatsorsuinermini tunisinermi iluanaarutit imaluunniit amigartoorutit (ajunaarutit) ilanngutissavai, toqukkut qimaguttup pigisat nalillit tunisimasuugaluarpagit aningaasarsiamini akileraaruteqaataasussani naatsorsuinermini iluanaarutitut amigartoortutitulluunniit naatsorsuissanerata assigisaanik inerneqartumik.


Nr. 4-mut

Aappariinnik inooqatigiittunik ataatsimut akileraaruserneqartarnerisa atorunnaarnissaanik siunnersuutip kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq, toqukkut qimaguttup ukiumi isertitsiviusumi toqukkut qimaguffiusumi akileraarutai, toqukkut qimagunnermut atatillugu kingornussassat agguaanneqarpata, akileraarutaagallartuusimasut akilerneqarnerisigut inaarutaasumik akileraarusigaanermik aalajangiivigineqartutut isigineqarnissaannik aalajangersagaq, qimagaasup pigisanik qimatanik kingornussassanik agguaassinertaqanngitsumik piginniinnarneranut aamma atuutilissasoq.

Pingaarnertut maleruagassaq tassaavoq, toqukkut qimaguttup ukiumi isertitaqarfigisamini piffissami toqukkut qimaguffigisaata sioqqullugu akileraarutinik B-inik akiliutigisimasaminik imaluunniit isertitaminit toqukkut qimagutinnginnermini isertitarisaanit akileraarutinik A-nik unerartitsivigineqarsimanerata inerneri, inaarutaasumik akileraarutitut naatsorsuunneqartariaqarnerannik.


Nr. 5-mut

Siunnersuutigineqarpoq, akileraaruserinermi oqartussaasut toqukkut qimaguttoqarneranut atatillugu inaarutaasumik akileraarusiinissamik piumasaqaateqarsinnaanerannut killiliussaq 4.000 koruuniniit 10.000 koruuninut qaffanneqassasoq, pigisanillu qimatanik suliaqarnermi inaarutaasumik akileraarusiinissamik piumasaqaateqatoqarsinnaaneranut killiliussaq 500 koruuniniit 2.000 koruuninut qaffanneqarluni, killissarititaasut taakkua 1975-imiit qaffaavigineqarsimanngimmata.


Nr. 6-mut

Ataatsimut akileraarusigaasarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerisaanik, aappariinni toqukkut qimagaasup aningaasaqarnikkut atugarisaasa ajorseriaateqarnissaat pinngitsoortinniarlugu, siunnersuutigineqarpoq ukiumi isertitaqarfiusumi aappaasup toqukkut qimagunneratigut aappariinnerup atorunnaarfigisaani qimagaasoq akileraarusigaasussaanngitsunik B-nik isertitanik akileraaruserneqartussaanngitsut killissarititaasa marloriaataannik annertussuseqartunik isertitaqarnissamut akuerineqassasoq.


Nr. 7-mut

Ataatsimut akileraarusigaasarnerup atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerisaanik aapparisap toqukkut qimagaasup aningaasaqarnikkut atugarisaasa ajorseriaateqarnissaat pinngitsoortinniarlugu, siunnersuutigineqarpoq ukiumi isertitaqarfiusumi aappaasup toqukkut qimagunneratigut aappariinnerup atorunnaarfigisaani qimagaasoq aalajangersimasumik ilanngaammik marloriaammik annertussuseqartunik atugassaqartinneqassasoq.


Nr. 8-mut

Aappariit ataatsimut akileraartussaanerat siunnersuutigineqarmat atorunnaassaneranik, siunnersuutigineqarpoq aappariit aningaasarsiamik akileraaruteqaataassussat naatsorsorneranni aappariittut inooqatigiittut imminnut tunissutinik tunniussinerat ilanngullugit naatsorsuunneqassanngitsutut ilanngunneqassanngippata, taava aappariittut inooqatigiittut nalunaaqqanissaannik piumasaqaateqartariaqartoq.


Nr. 9-mut

Malitseqartitsinikkut allannguut pineqarpoq, nuusinermik akeqartitsineq pillugu malittarisassaq il.il. § 36a-mi nutaami siunnersuutigineqarmata.


§ 36a-mut

Imm. 1-mut

Akileraarusigaasussanik isertitat naatsorsorneranni, aqutaasunik iliuutsini akinik piumasaqaatillu, iliuutsit attaviitsuusut illuatungeriit akornanni pisimagaluarpata angusarisimasinnaasaasa, atorneqarnissaannik piumasaqaateqarnermi akileraartussaatitaasut pineqartut tassaapput:

1) inuinnarmit imaluuniit inummit inatsisitigulluunniit akisussaasumit aqunneqartut, imaluunniit

2) inatsisitigut akisussaassuseqartumik aqutsisuusut, imaluunniit

3) inatsisitigut akisussaassuseqartukkut suliffeqarfissuarmut atasuusut, imaluunniit

4) nunami allami aalajangersimasumik ingerlatsiveqartuusoq, imaluunniit

5) inuk inatsisitigulluunniit akisussaassuseqartuusoq nunami allamioq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqartuusoq,

Aalajangersakkami pineqarput inuinnaat inatsitigullu akisussaasuusut, tassalu inuit ataasiakkaat, aktianik anpartiniluunniit pigisaqartut, inuttut namminneq pigisamik inuussutissarsiutitut ingerlatsivimmik ingerlatsisut. Taamatuttaaq atuuppoq, soqutigisaqaqatigiittut ingerlataqartut (interessenter) kommanditistillu, tamakkua tamarmik immikkut angusaqaatinik piginneqataassutigisaminnik akileraaruserneqartagermata. Inatsisitigut akisussaassuseqartuusunut tunngatillugu pineqartut tassaapput aktiat, anpartilluunniit tunngavigalugit selskabit, piginneqatigiiffiit aammalu peqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit il.il.

Taagorneqartuni nalinginnaasumik inuussutissarsiuteqarnermi soqutigisaqaqatigiiffiit tamarmik ilaatinneqarnissaat siunertarineqarpoq. Pisoqarsinnaassaarli, assersuutigalugu naliliinerit imminnut attaveqanngitsunit marlunniit aqunneqartoq, atunngasunik akileraarutit tungaasigut akerleriiusunik soqutigisaqartunit. Pisarneq malillugu taamatut pisoqartillugu akileraartarnermi oqartussaasut assersuutigalugu, peqataasut erseqqissumik soqutigisaqaqatigiinnerannit tunngaveqartinneqartumik naliliinermut, naqqiuteqarsinnaapput, imaluunniit sinneqartoorutinik agguaanermik peqataasut soqutigisaqaqatigiinnerannit tunngaveqartinneqartumik. Taamatut periuseqarnerup allanngortinneqarnissaa inatsisissatut siunnersuummi siunertaanngilaq.

Nakkutigisaasunik iliuutsini aalajangersakkami pineqartuni ilaatinneqarput peqatigiit akornanni attaveqarnerit tamarmik, assersuutigalugu oqaatigineqarsinnaavoq sullissinerit, atukkiinernut tunngasut, pigisanik nuutsinerit tigussaasuunngitsunik pigisat atugassanngortinneqartut il.il.

Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiviup nunamilu allami qitiusumik allaffiup akornanni imaluunniit nunami allami aalajangersimasumik ingerlatsivik Kalaallillu Nunaanni qitiusumik allaffiup akornanni, nakkutigisaasunik iliuutsinut tunngatillugu, taamaallaat iliuutsit aalajangersimasumik ingerlatsiviup isertitaanik naatsorsuineq pillugu malittarisassat malillugit "armslængde"-mik taaneqartartumik periutsimi piumasaqaatit, ilaatinneqassapput.

Soqutigisatigut imminnut atasuusut marluk akornanni ernialigaanngitsunik atukkiineqarpat, illuatungeriit attaviitsuugaluarpata atukkiinerusinnaanngitsumik, akileraartarnermi oqartussaasut nalinginnaasumik atukkiisarnerni erniat amerlaqataannik ernialiinermik aalajangiisinnaapput. Atukkiisorlu tamatumuuna ernianik isertitanik tamatumani pineqartunik akileraaruserneqassalluni aningaasanillu atortoq aamma taamatuttaaq ernianik ilanngaassisinnaanermik pissarsissalluni. Atugaqartuusorli tamatumani erniatigut iluaqusigaassaaq ernianik akiliissannginnermigut. Assersuutigalugu selskabit marluk akornanni atukkiineq pineqarpat, selskabi piginnittuusoq atukkiisuulluni, taamatut erniatigut iluaquteqarneq tapiissutitut akileraarusigaasussatut isigineqassaaq.

Selskabit peqatigiiffiillu aamma aningaasaateqarfiit il.il. kalaallit nunaanni akileraartarnermut inatsit naapertorlugu akileraartussaatitaanngitsutut immikkut taaneqartut, kisiannili selskabit ingerlatsinerinut maleruagassanut ingerlatsinerisa aaqqissuunneqarsimatillugit, selskabit isumaqatigiissutaasigut imaluunniit peqatigiiffiit maleruagassaasigut, inuinnaat inatsitigullu akisussaasuusunut assingusumik pineqassapput.

Aalajangersakkami siunertaq tassaavoq, katuuffiit, avammut ataasiusutut takutittartut, aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqassapput. Aalajangersakkalli pisut, imminnut atasuunngitsut peqatigiinnermi peqataasut (pigisaqaqatigiillutik), inatsisitigut akisussaassuseqartoq pigisaripassuk, ilaatinneqassanngillat, peqataasut tamarmik immikkut immikkoorlutik avammut takutittarpata peqataasullu immikkut toqqaannartumik inatsisitigut akisussaassuseqartumik piginneqataassutinik piginneqataappata.

Selskabit pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassanik pineqarput soorlu inatsisitigut malittarisassat soorlu aktiaselskabet pillugit inatsimmi kommanditaktieselskabit pillugit malittarisassat inatsisitigut malittarisassat inatsisilerinermi isumaq tunngaviusoq tunngavigalugu sanaajusut (eqqartuussiveqarnermi ileqquusoq tunngavigalugu, assersuutigalugu kommanditselskabet interesentselskabillu pillugit malittarisassat.) Selskabit pillugit inatsiseqartitsinermi malittarisassat aamma nunani allani inatsisitigut malittarisassat assersuutigalugu tuluit inatsisaat "The Limited Partnerships Act 1907", Limited Partnership-imut sinaakkusiisuusoq, arlaqartutigut qallunaat inatsiseqartitsineranni kommanditselskabimut assingusoq.

Selskabit inatsiseqartitaaneranni inatsiseqartitsiviunngitsuni, selskabip isumaqatigiissutaa peqatigiiffiullu malittarisassai selskabini peqataasut akornanni pissutsinik ingerlaavartumik aqutsinermut tunngaviupput. Aammalu nalinginnaasuuvoq avatangiisinut, isumaqatigiissuteqarfigisanut pisortanullu tunngasutigut aalajangiisuusumik aallaavittut tunngaviullutik.

Selskabinut il.il. aalajangersakkami pineqartunut ilaavoq, selskabimi isumaqatigiissut allagaappat oqaasiinnartigulluunniit isumaqatigiissutaalluni. Taamaasilluni selskabimi isumaqatigiissutip qanoq iluseqarnissaa pillugu piumasaateqanngilaq.

Aalajangersakkap nassataraa, partnerselkabet, kommnaditselskabet interessentskabellu aammalu kalaallit nunamiluunniit allamiut assingusunik selskabii aalajangersakkami pineqartunut ilaapput, selskabilluunniit akileraartussatut isigineqanngikkaluarpata. Peqatigiiffiit namminneq akileraartussaanngitsut, aamma aalajangersakkami pineqartunut ilaassapput, peqatigiiffik inatsisitigut akisussaassuseqartumuk aalajangiisuusumik sunniuteqartuugunik.

Imm. 2-mut

Piumasaqaataavoq akileraartussaatitaasoq inummit inatsisitigulluunniit akisussaasuusumit aqutaanissaa imaluunniit inatsisitigut akisussaassuseqartuusunik aqutaqarnissaa. Aqutaqarnermik oqarneq paasineqassaaq pigisaqartuunermik imaluunniit taasisinnaanernik pigisaqarnermik atugaqarsinnaanermilluunniit.

Selskabi piginnittuusoq matumani selskabimik pigineqartumik nakkutiginnilluni aqutaqartutut isigineqarpoq, toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit selskabimi pigineqartumi aktiatigut aningaasaatit 50 procentii sinnerlugit piginnittuuguni, selskabimi pigineqartumi taasisinnaanerit 50 procentii sinnerlugit toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit atuisinnaasuuguni. Taamaammat apeqqutaanngilaq nunami allami selskabiutigisami selskabi piginnittuusoq aktiatigut aningaasaliinermigut selskabimik taassuminnga piginnittuuneranik. Aalajangiissuseqarsinnaanermut piumasaqaatit atuutsinneqarsinnaapput selskabimi piginnittuusup iluani suliffeqarfissuit selskabimit ataatsimik arlalinnilluunniit aningaasaliissutigineqartunit pilersitsiffigineqarpata, aamma selskabimit CFC-mik akiliuteqartinneqartussaasumit.

Selskabip piginnuttuusup selskabimit pigisaminik nakkutiginnilluni aqutaqartutut isigineqarnissaanik nalilersuinermi, ilanngullugit nalilersuutigineqassapputtaaq aktiatigut aamma taasisinnaassuseqarnerit suliffeqarfissuarnit selskabiusunit pigineqartut (matumani naligiissumik selskabiutigisat ilanngullugit), inunnit aktianit pigisalinnit taakkualu qanigisaannit imaluunniit aningaasaateqarfimmit imaluunniit selskabimit piginnittuusumit katusseqatigiilluni aningaasaateqarfilianit imaluunniit suliffeqarfissuit selskabit taaneqartunit taakkualu qanigisaannit il.il. imaluunniit aningaasaateqarfinnit imaluunnit katusseqatigiilluni aningaasaateqarfilianit taakkunanngalu pilersitanit.

Kalaallit Nunaata avataani selskabiutigisamik nakkutiginnillni aqutaqartutut nalilersuinermi taamaallaat inunnit aktiatigut aningaasaliissuteqarsimanermit aktianut aamma taasisinnaanernut pisinnaatitaanerit, taakkua kisimiilluni imaluunniit arlariiulluni aningaasaateqarfimmit imaluunniit katussilluni aningaasaateqarfimmit inunnit taakkunannga pilersinneqarsimasumit imaluunniit aningaasaateqarfik imaluunniit siullullugu taaneqartunit aningaasaateqarfimmit kalaallit nunaanni selskabimik piginnittuusumik nakkutiginnilluni aqutsisuuneranik nalilersuinermi ilanngunneqassapput.

Kalaallit nunaata avataani selskabimi D1-imi nakktugalugu aqutsineqassaaq, selskabip piginnittup M-p piginneqataassusaanit, M-mi kisimiilluni imaluunniit selskabip pigisap D2, D1-imi aktiatigut piginneqatigiissutsit 50 procentit taakkualuunniit sinnerlugit piginneqataassuseqaruni.

Taamaallaat isiginiarneqassapput selskabimi pigisami aktiatigut piginngisat annertussusaat. T.i. selskabip pigisap aktiatigut uninngasuutaanit tamakkiisunit isiginninniartoqassanngitsoq.

M-p D2-mi aktiatigut piginneqataassutsit tamakkiisut piginngikkunigit, D2-p D1-imi aktiatigut piginneqataassutiginngisaasa annertoqqataat tassaassapput M-ip piginneqataassusai ilanngutassaasut. T.i. M-p D2-imi aktiatigut piginneqataassusai 80 procentinik annertussuseqarpata aamma D2-p D1-imi aktiatigut piginneqataassusai 80 procentinik annertussuseqarpata, taava M-mi, D1-imut nakkutiginnilluni aqutsisutut nalilerneqassaaq, D1-imi aktiatigut piginneqataassutsimi 64 procentii tunuliaqutaralugit (80 procentip 80 procentia).

M-p D2-mi aktiatigut piginneqataassutsit 70 procentii pigigunigit, D2-llu D1-imi aktiatigut piginneqataassutigisai 70 procentiuppata taava M-ip piginneqataassutsini tunngavigalugit D1-imik nakkutiginnilluni aqutsisutut taaneqassanngilaq tassa aktiatigut piginneqataassutsit 49 procentii anguneqaannassammata, t.i. 70 procentip 70 procentia.

Taasisinnaassutsit tunuliaqutaralugit selskabimik nakkutiginnilluni aqutsisinnaaneq pisarpoq, selskabi piginnittoq kisimiilluni imaluunnit selskabitigut nakkutiginnilluni aqutamigut imaluunniit selskabinik allatigut nakkutiginnilluni aqunneqartunik ilaqarlutik taasisinnaassutsit 50 procentiinik peqartut.

Pisuni M-ip toqqaannanngikkaluamik taasisinnaassutsit D1-imi pigineqartut, tassa pisuni M-ip aamma D1-ip akornanni selskabimik pigisamik D2-imik piginneqataassutsimik ilanngussisoqarsimanerani, aalajangiisuuvoq M-ip D2 nakkutigalugu aqutarineraa qulakkiissallugu, taamaasilluni D2-p D1-imi taasisinnaassutsimik atuisinnaanera aalajangersinnaallugu. D2-imi taasisinnaassutsit M-mimit 50 procentit sinnerlugit pigineqarpata, taava D2-p taasisinnaassusai M-ip D1-imik nakkutiginnilluni aqutsisuuneranik nalilersuinermi tamakkiisumik ilanngunneqassapput.

Pisuni M-ip D2-imi taasisinnaassutsit 70 procentiinik pigisaqartillugu aamma D2-p D1-imi taasisinnaassutsit 70 procentiinik peqartillugu, taava M D1-imi taasisinnaassutsit pigisanik tunuliaqutaralugit nakkutiginnilluni aqutsisutut atuisinnaanerminik taaneqassaaq.

Taasisinnaassutsit atorsinnaanerinut nalilersuinermi aktiatigut aningaasaliissutinik piginnittut allat killilerneqarsinnaanerinik isiginiarneqassapput. Assersuusiukkaanni aktiatigut aningaasaliissuteqartut piginnittut akunnerminni isumaqatigiissusiorsimanerannik, piginnittut allat taasisinnaanerannik killiliisumik, imaluunniit aktiatigut piginneqataassutsinut arlaannut taasisinnaaneq atorunnaarsinneqarsimappat, taava tamanna M-ip D1-imi taasisinnaanerminik 50 procentinik sinnerlugilluunnit peqarnersoq nalilersuinermi ilanngunneqassapput.

Assersuutigalugu M-mi taasisinnaassutsimini naliusoq, tak. D1-imi maleruaqqusat taamaallaat taasisinnaassusaa 45 procentiuppat, aamma D1-imi aktiatigut piginneqataassusilik ataaseq arlallilluunniit ilaannakuusumik tamakkiisumilluunniit piginnittut akunnerminni isumaqatigiissusiornermikkut taasisinnaassutsiminnik atuisinnaanerminnik atorunnaarsitsisimappata, taava M-mi D1-imik nakkutiginnilluni aqutsisuusutut isigineqarsinnaavoq. Taamaasilluni aalajangiisoq tassaavoq taasisinnaassusiviit pigineqarnerisa amerlassusaat.

Toqqaannartuunngitsumik oqaatigineqarpoq, aktienik piginneqataassutsit taasininnaanerillu kalaallit nunaniluunniit allamiut selskabii il.il. aqqutigalugit pigineqartut, nakkutiginnittuunerup naliliiviginiarnerani aamma ilaatinneqartut.

Aalajangersagaq atorneqassaaq assersuutigalugu aningaasaateqarfik ingerlatsisuniluunniit assigiinngitsunik ingerlanneqaraluarpat, ingerlatsisut ataatsimoorussamik ataatsimut pigineqartumik selskabimik siulersuinissamik isumaqatigiissuteqarsimappata. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, aningaasaateqarfik selskabimi aalajangiisuusumik nakkutiginnilluni sunniuteqartuunersoq naliliiffigineqassatillugu, piginneqataassutsit taasisinnaassuseqarnerillu, selskabinit allanit, aningaasaateqarfimmit aalajangiisuusumik nakkutiginnilluni sunniuteqarnissamik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasunit, pigineqartut ilanngunneqassasut. Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutigineqarpoq, aalajangersagaq immikkut akileraartussaasunut soorlu aktieslskabenut aammattaaq atuutissasoq. Taamaattumik Transfer Pricing pillugu malittarisassat, selskavit marluk, selskabimi, (50/50)-imik pigisaminni ataatsimoorussamik aalajangiisuusumik nakkutiginnillutik sunniuteqarnissamik isumaqatigiissuteqarsimappata, atuutilissapput.

Tamanna ataatsimoorussamik aalajangiisuusumik nakkutiginnilluni sunniuteqarnissamik isumaqatigiissummik toqqaannartumik naliliinermik tunngaveqassaaq. Tamatumani naliliinermi ilaatinneqarsinnaapput isumaqatigiissut nassataqarnersoq:

Ataatsimoorussamik aningaasaliinermi peqataasut, sammisaqarfigisanut arlaqartunut ataatsimoorussanik najoqqutassanik isumatigiissuteqakkajuttarput, assersuutigalugu aktianik pigisaqartut akornanni isumaqatigiissummik. Tamanna tassaasinnaalluni:

Aktiaateqartut akornanni isumaqatigiissut immini, ataatsimoorussamik aalajangiisuusumik nakkutiginnilluni sunniuteqarnissamik isumaqatigiissuteqarsimanermut aalajangiussinissamut naammanngilaq. Aktiateqartut isumaqatigiissutaasa ilaanni assersuutigalugu tuniniaanermi pisisussatut salliutinneqarnissaq pillugu aalajangiinernik aamma qularnaveeqqusiisinnaanermik killiliinernik imaqartarput. Aalajangersakkat tamaattut imminni ataatsimoorussamik aalajangiisuusumik nakkutiginnilluni sunniuteqarnermik kinguneqarneq ajorput.

Imm. 3-mut

Malittarisassatut siunnersuutigineqartuni aamma akileraartussaatitaasut, suliffeqarfissuarmut inatsisitigut akisussaassuseqartuusoq aqqutigalugu atasuusut pineqartunut ilaapput.

Selskabit suliffeqarfissuarmut atasuusutut isigineqarput selskabit peqatigiiffiillu il.il.:

1) aktiaateqartunit taakkuusunit toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit selskabini tamani aktiatigut aningaasaatit 50 procenti sinnerlugu pigisaqarfigineqartut,

2) toqqaannartumik toqqaannartuungitsumilluunniit selskabini tamani taasisinnaanerit 50 procentii sinnerlugu atuisinnaasut.

50 procenti sinnerlugu nakkutiginninnikkut sunniuteqartuuneq assersuutigalugu aktiaatillit akornanni isumaqatigiissummut atatillugu piusinnaavoq.

Toqqaannartuunngitsumik pigisaqarneq tassaavoq, selskabit allat, aktiateqartut taakkuusut aktiatigut aningaasaatit 50 procent sinnerlugu piginniffigisaat aqqutigalugu piginnittuuneq. Taamatuttaaq toqqaannartuunngitsumik taasisinnaaneq tassaavoq selskabit allat, aktiaateqartut taakkuusut taasisinnaanerit 50 procentii sinnerlugit atuisinnaaffigisaat, aqqutigalugu taasisinnaassuseqarneq.

Taasisinnaanermik piginneqataanerup naatsorsornerani taasisinnaanerit, aktianik qularnaveeqqusiilluni taasisinnaanermik nuussinikkut, pissarsiarineqartut, naatsorsuutigineqassaanngillat. Selskabip selskabimi allami pisassarisani akiligassaqartumi aktianik qularnaveeqqusiilluni qulakkeersimappagit, selskabi tamatumuuna suliffeqarfissuarmut atasuusutut, taasisinnaaneq, akiligassaqarfigisap qularnaveeqqusiinermut atatillugu pissarsiarisimasinnaasai, kisiat tunngavigalugu, suliffeqafissuarmut atasuututut isigineqanngillat.

Erseqqissarneqassaaq taasisinnaassutsit naatsorsorneranni, aktianik qularnaveeqqusiilluni taasisinnaassutsinik pissarsinerit taasisinnaassutsit naatsorsornerini ilanngunneqassanngimmata, tassa qularnaveeqqusiisoq taasisinnaagaluarluni aktianik piginnittuunnginnera peqqutigalugu.

Peqatigiiffik soorunami inuinnarmit imaluunniit inatsisitigut akisussaasuseqartuusumit pigineqarsinnaanngilaq, inuulli imaluunniit inatsisitigut akisussaassuseqartuusup peqatigiiffik peqatigiiffiup malittarisassaani aalajangersakkat imaluunniit ilaasortanik allanik isumaqatigiissutit aqqutigalugit nakkutiginnilluni aqutarisinnaavaa. Taamatut nunami allami peqatigiiffimmik aqutaqarnerup CFC-mik akileraarusigaanermik kinguneqarsinnaaoq. Inatsisitigut akisussaasuseqartuusut, kalaallit malittarisassaat malillugit immikkut akileraarsinnaasutut isigineqarsinnaasut tamarmik, CFC-mik akileraarusiinermik nassataqarsinnaapput.

Imm. 4-mut

Inuup selskabimik nakkutiginnilluni aqutsisuuneranik nalilersuinermi aamma aktiatigut aamma taasisinnaassutsit amerlassusaasa, matumani aningaasaateqarfiit imaluunniit katusseqatigiilluni aningaasaateqarfiit taakkuusunit pilersinneqartut amerlassusaannik naatsorsuutigineqassapput.

Imm. 5-mut

Inuk inatsisitigulluunniit akisussaassuseqartuusoq nunami allamiutut isigineqassaaq, inuk nunami allami, Danmarkimi Savalimmiuniluunniit nunaqarpat, tamatumani aamma marloriaammik akileraarusigaannginnissamik isumaqatigiissummi aalajangersakkat malillugit, soorlu assersuutigalugu kalaallit nunaanni akileraarusiisoqassannginneranik, nunami selskabip aqutsisuisa angerlarsimaffigisaani akileraarusiineqartillugu , t.i. selskabip ulluinnarni aqunneqavilluni ingerlanneqarnerani akileraarusiineq.

Imm. 6-mut

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat angissusiliivigineqarnerata imm. 1 naapertorlugu allanngortinneqarnerini, akileraartussaatitaasup annertunerusumik malitseqartitsinikkut allannguinerit (malitsigisatut iluarsiinerit) pinngitsoortissinnaavai, imm. 1-imi akit piumasaqaatillu naapertorlugit akiliinissamut pisussaalernermigut. Imm. 1 taamaallaat atorneqassaaq nakkutigisaasumik iliuutsini § 36 b-mi pineqartumik pisoqartillugu, akileraartarnermut oqartussaasoq nunami allamioq pineqartoq akileraarusiissappat, isertitanik akileraarutaasussanik imm. 1 naapertorlugu annertussusilerneqarneranni akit piumasaqaatillu tunngavigineqartut naapertorlugit.

Selskabip piginnittuusup selskabi pigisani erniaqanngitsumik taarsersugassanik aningaasanik atukkersimappagu, imm. 1-lu naapertorlugu ernianik „armslængde"-imik taasamik periuseqarluni angissusilerneqarsimappat, taava imm. 1 naapertorlugu naqqiuteqarnerup kingunerissavaa, selskabi piginnittuusup ernianit taakkunannga akileraaruserneqarneranik, selskabilu pigineqartoq erniatigut annertoqqataanik ilanngaasiineqartinneqassalluni. Aammattaarli selskabi pigisaq kalaallit maleruagassaat naapertorlugit selskabimit piginnittumit tapiiffigineqartutut periutsit malillugit akileraaruserneqassalluni. Tapiissut taanna erniatigut sipaarutaasut annertoqqatigissavaat, erniat selskabimut piginnittuusumut akilerneqanngimmata. Selskabi pigineqartuusoq malitseqartitsinikkut aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi allannguuteqartitsineq pinngitsoorsissaguniuk, taava malittarisassaq malillugu imm. 1-imi erniatigut naliliussaq aalajangiunneqartoq assigalugu selskabimut piginnuttumut akiliuteqarnissaminik pisussaaffilerneqarsimassaaq.

Selskabi piginnittuusoq nunami allaminngaanneersuuppat, taava nakkutigisamik iliuuseqarneq § 36b naapertorlugu iliuusaasimassaaq. Kalaallit Nunaanni selskabip pigisap tapiiffigineqarnermigut malitseqartitsinikkut allannguuteqartitsinissamik pinngitsoortitsissaguni, taava selskabip piginnittuusup nunagisaani pisortat akileraarusiisartut selskabi piginnittuusoq imm. 1-mi erniatigut nali aalajangiunneqartoq naapertorlugu akileraarusiisimanissaa qulakkeerneqarsimassaaq.

Malitseqartitsinikkut allannguuteqartitsinissamik iliuuseqarneq isumaqarpoq „armslængde"-mik taasap periutsip naapertorlugu akiliuteqartitsinermik pisoqarsimanngitsillugu, pissutsini taasami akit naapertorlugit akiliuteqarsimanermi naqqiuteqarnerit. Oqariaaseq „malitseqartitsinikkut allannguuteqartitsinerit" transfer pricing (Transfer Pricing Guidelines for Multinational Enterprices and Tax Administrations) pillugu maleruaqqusat OECD-p aalajangersagaanut aammattaaq naapertuuttuupput.

Imaappat akileraartussaatitaasup imm. 1-imi akit aamma piumasaqaatit aalajangiunneqartut naapertorlugit akiliuteqarnissaminut pisussaaffilerneqarsimalluni atuinissaminik kissaateqarpat, imm. 1 naapertorlugu naqqiuteqarnermut atatillugu akiliuteqarnissamut pisussaaffik taanna ingerlanneqarsimasussaavoq. Naqqiuteqarnermut maalaaruteqarnerup kingunerisaanik akiliuteqarnissamut pisussaaffeqarnermi piffissarititaasoq innarlissanngilaa. Akiliuteqarnissamut pisussaaffeqarnerup tunngaviusumik nakkutigisaasumik iliuuseqarnerup piffissap nalaanit atuutsinneqalissaaq, taamaammallu assersuutigalugu piffissamit tassangaanniit ernialersuinermik naatsorsuisoqalissalluni.


§ 36b-mut

Imm. 1-mut

Nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi tamaginni paasissutissanik tunniussisussaatitaanermut piumasaqarneq, akileraartussaatitanut imatut:

1) nunami allamiumit inummit imaluunniit inatsisitigut akisussaasumit (selskabimit) nakkutigisaasumik aqunneqartut,

2) inatsisitigut akisussaasumit nunami allamiittumit nakkutigisaasumik aqunneqartut,

3) suliffeqarfissuarmut atassuteqaqatigiilluni inatsisitigut akisussaasumut nunami allameersumut,

4) nunami allami aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni, imaluunniit

5) nunami allamiumit inummit imaluunniit inatsisitigut akisussaasumit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni.

Kalaallit selskabiisa il.il. kalaallit selskabiinut il.il. allanut nakkutigisaasumik iliuuseqarnermikkut assingusumik periuseqartut, t.i. kalaallit suliffeqarfissuaataanni (kalaallit nunaanneersuinnarnit) nakkutigisaasumik iliuuseqarnerit, selskabit aningaasarsiaasa angissusiliivigineqarneranni uppernarsartussaavaat, nakkutigisaasumik iliuuseqarnerminni akit aamma piumasaqaatit „armslængde"-mik taasami periutsini piumasaqaatit naapertorlugit aalajangersarneqarsimanerisa iliuusaasimaneri. Kalaallit selskabiutaat taamaattuusut maleruagassani siunnersuutigineqartuni ilaatinneqanngillat, taamaammallu nammineerlutik nalunaarusiornerminnut atatillugu paasissutissanik assingusunik tunniussisussaatitaanatik, aammalu tunngaviusumik nakkutigisaasumik iliuuseqarnermikkut periutsini allaganngorlugit uppernarsaasussaatitaanatik.

Nammineerluni nalunaarusiortussaatitaaneq (aamma paasissutissanik tunniussisussaatitaaneq ilanngullugu) akileraartussaatitami nakkutigisaasumik iliuuseqarsimasumi pisussaaffiuvoq.

Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni, nunamilu allami qitiusumik allaffeqarfeqartuni, imaluunniit nunani allami aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni Kalaallit Nunaannilu qitiusumik allaffeqartuni, nakkutigisaasumik iliuuseqarnerit eqqarsaatigalugit, taamaallaat nakkutigisaasumik iliuutsit aalajangersimasumik ingerlatsiveqarluni „armslængde"-mik taasap periutsip malinneritigut naatsorsuinerit taamaallaat siunnersuutigineqartumi § 36b-imi maleruagassanut nakkutigisaasumik iliuuseqarnerit ilanngunneqassapput.

Nammineerluni nalunaarusiornermut atatillugu nakkutigisaasumik iliuuseqarnerit suussusaannik aamma annertussusaannik paasissutissat nalunaarutigineqassapput. Matumani paasissutissat kisitsisit ilivitsunngortitat pineqarput. Nammineerluni nalunaarusiorfinni paasissutissanik pineqartunik allattuiffissianik pilersitsisoqassaaq. Paasissutissat eqqarsaatigineqarput eqimattakkaarlugit nalunaarutigineqassasut soorlu assersuutigalugu nioqqutissat suuneri, sullissigasuarnerup suussusaa, aningaasalersuineq il.il..

Paasissutissat tunniunneqartut akileraaruserisunut suliffeqarfinnik immikkoortiterinissamut taakkua ersarinnerusumik misissuivigineqarnissaat siunertaralugu kissaatigineqartunut, ikiorsiutaasinnaanissaannut naatsorsuutigineqarput. Imm. 2 naapertorlugu suliffeqarfiit nammineerlutik aalajangertussaavaat paasissutissanik allanik ilanngussillutik nalunaaruteqarusunnerlutik. Akileraaruserisunit paasissutissat allat pineqartut nalilersuuteqarnissamut naammagineqarpata, taava tulliusumik misissuivigineqarnissaq pisariaarutinngikkuni pinngitsoortinneqavissinnaavoq.

Imm. 2-mut

Nakkutigisaalluni iliuuseqarnermi akit piumasaqaatillu aalajangersarneqarsimanerannut paasissutissat, imm. 1 naapertorlugu akileraartussaatitaasunut maleruagassat malilllugit suliarineqarlutillu allanganngorlugit paasissutissiissutigineqartussaapput.

Allaganngorlugit paasissutissat imatut suliarineqarsimasussaapput, akit piumasaqaatillu nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi imminnut atassuteqaateqanngitsunut iliuuseqarnermut sanilliullugit assersuutitut angusaasunut nalilersuutigineqarsinnaasunngorlugit („armslængde"-mik taasap periutsip).

Maleruagassani toqqaannartumik taaneqanngilaq akileraartussaatitaasup uppernarsaatitut suut suliarissanerai. Suliffeqarfiit aaqqissuussaanerisa aamma suliaqarfiisa assigiinngitsuunerisa tamatuma ajornakusoortippaa. Aammattaaq „armslængde"-mik taasap periutsip naapertorlugu akit piumasaqaatillu tunngaviusumik akileraartussaatitaasumit namminermit nalilersoruminarnerupput paasissutissat suut taakkununnga takussutissiarissallugit pitsaanerunersoq.

Akileraartussaatitaasut minnerpaamik akit piumasaqaatillu nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi tunngaviusumik angissusilerneqarsimaneri paasissutissiissutigisussaavaat. Assersuutigalugu akit piumasaqaatillu aalajangerneqarsimaneri allamut soqutigisaqaqatiginngisamut tunisinermi akit piumasaqaatillu assigalugit annertussusilerneqarsimaneri pillugit pisimappat, taava tamanna nalunaarutigineqassaaq, nikingassutaasimasinnaasullu tunngavilersukkamik paasissutissiissutigineqassallutik. Akileraartussaatitaasoq allamut soqutigisaqaqatigiinngisamut tunisaqarsimanngikkuni aammalu nioqqutigineqarsimasunut assingusinnaasunik peqartoqanngippat, taava periarfissatut allatut suliffeqarfissuup ilanngaaseereernermi angusaa nalilersuutigalugu qiviarneqarsinnaavoq. Ilanngaaseereernermi angusaq suliffeqarfissuup iluani suliat suussusaannut tunngatillugu agguarneqartarpoq. Nioqqutissaq pineqartoq pillugu akileraartussaatitap suliffeqarfissuarmi iluanaarut pissarsiarisaa, allatut oqaatigalugu suliat sussusaannut nioqqutissap pineqartup akileraartussaatitamit suliarineqarsimasumut illua’tungiliisussaavoq.

Qulaani assersuutit taaneqartut OECD-p akit nikerarnerisa periusaannut aamma iluanaarutinik agguagarsisitsisarnermi periutsinut maleruagassiaanut naapertuuttuupput.

Maleruagassanut pineqartunut sanilliullugu ilimanaateqarpoq naatsorsuisarnerit, ullumikkut akinik pilersitsisarnerit isumannaarisarnerillu pillugit annertuumik taasarialimmik nikingassuteqarunannginnerinik. Siunnissamili naatsorsuinerit taamaallaat allagaatigineqalissapput.

Aammattaaq naliginnaasumik ilaatigut siunertaalluassaaq paasissutissanik ukuninnga tunniussisoqartarpat:

1) Nakkutigisaasumik iliuuseqarnerni suliffeqarfiit peqataatinneqartut pillugit,

2) Nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi suussutsip nalunaarutiginera,

3) Suliffeqarfinnit ataasiakkaanit suliat suliarineqarnerisa suussusaat (soorlu assersuutigalugu sumi suliarineqarfii,  piseqqusaarutit, tuniniaanertigut siammarteriffiit, pisiniarnerit il.il.) aamma uku pillugit

4) Akileraartussaatitaasoq imaluunniit suliffeqarfit atassuteqaqataasoq suliffeqarfinnut atassuteqarfiginngisanut iliuuseqarnerini assersuutigineqarsinnaaneri (nakkutigisaasumik iliuuseqarnerit pinnagit)

Qulaani pissutsinut pineqartunut paasissutissiineq akinik aalajangersaanernut naliliissutigissallugit tunngavissiinissamut naammaginanngippata, taava pisariaqassaaq saniatigut paasissutissiinissaq. Soorlu assersuutigalugu aningaasalersuineq eqqaaneqarsinnaapput, niueqatigiinnissamut piumasaqaatit pillugit allannguuteqartitsinernut paasissutissiinerit imaluunniit isumaqatigiissutaareersunik atuutsinneqartunik isumaqatigiissuteqaqqinnerit, nunani allani suliffeqarfiit pillugit nakkutigisaasumik iliuuseqarnerinik suliffeqarfittut atassuteqaqatigisamut paasissutissiineq, suliffeqarfiit assersuutigineqarsinnaasut nakkutigisaasumik iliuuseqarlutik assersuutigineqarsinnaasut nalunaarusiorneri.

Nuussinerni akeqartitsinermik sulianik pitsaaqutaasinnaasoq suliffeqarfik arlaannaalluunniit pillugu nakkutigisaasumik iliuuseqarneq pillugu paasissutissiigaanni. Paasissutissat taakku ukuusinnaapput:

1) suliffeqarfiit pillugit nalunaarusiornerit

2) aaqqissuussaanerup ilusilernera

3) suliffeqarfissuup iluani piginnittunut pissutsit

4) tunisat annertussusaat aamma nakkutigisaasumik iliuuseqalersigani ukiuni siuliini angusat aamma

5) akileraartussaatitap nunami allami suliffeqarfinnut nakkutigisaasumik iliuuseqarnerata annertussusaa.

Aammattaaq pitsaaqutaassaaq akit aalajangersarneqarnerisa paasissutissiissutigisarneri, matumanilu nakkutigisaasumik iliuuseqarnerup isumaqatigiissutip annertuup iluaniitsinneqarneranik paasissutissiineq.

"armslængde"-mik taasap periutsip atorneqarneranut atatillugu pisuni amerlanerpaani peqqutissaqarluarpoq taakku pillugit aammalu iliuusitut periutsit suunerinik paasissutissiissalluni. Naliginnaasumik tunngaviusumik ileqquusumik nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi periutsit aalajangersarneqarnerisa suunerinik eqqartuisoqartarpoq (akit tunngavigalugit niuernermi periutsit tamatigoortut, tuniseqqittarnermi akinik aalajangersaasarnerni periutsit aamma tunisaqarnermi akinik aammalu iluanaarutit ilanngullugit periutsinik), periutsilli allat aamma atuutsinneqarsinnaasarput. Tunngaviusumik suliffeqarfiit ataasiakkaat namminneq naliliineri, periutsit suut suliffeqarfiup ingerlassaanut peqqutissiilluarnerunersut eqqaassallugit aamma pissutsit allat ilanngullugit.

Akileraaruserisut taamaallaat paasissutissat pisariaqartitatik kisiisa pissarsiariniartariaqarpaat aamma ilaatigut qulakkiissallugu, paasissutissiisussaatitaanermikkut atuutsitsiniarnermi suliffeqarfiit niueqatigiissutigisartakkallu isumaqatigiissutaat isortortut inuiaqatigiinnut saqqummiutinnginnissaat. Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit sulianik ingerlatsinermut maleruagassani nipangiusimasussaatitaanermit maleruagassanit illersugaapput. Peqqutissaqarluassaaq akileraaruserisut aamma akileraartussaatitaasut nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi pissutsit atorneqartut "armslængde"-mik taasap periutsip maleruagassaanut naapertuuttuunersut paasiniarnerini suleqatigiissutigigunikkik.

Akileraartussaatitap nakkutigisaasumik iliuuseqarnermi akit peqqussutillu aalajangersarneqarnerinik suliaqarlunilu aamma allaganngorlugit uppernarsaasiinissani isumagissavai. Uppernarsaasussaatitaanermut peqqusineq taanna ukiuni tallimani atuuttussaavoq. Tamanna naatsorsuuserisussaatitaanermut maleruagassanut uppernarsaasussaatitaanermut peqqusinermut naapertuuppoq.

Imm. 3-mut

Nakkutigisaasumik iliuuseqarnermut atatillugu akileraartussaatitap imm. 2-mi uppernarsaasusaatitaanermik maleruaagani suliaqarsimanngippat taava imm. 3-mi aalajangersakkat atuutsinneqalissapput. Akileraartussaatitap nammineerluni nalunaarumminut ilanngullugu uppernarsaasiissutissani allaganngukkani ilanngutinngippagu taava nammineerluni nalunaarummik tutsiuiginanngitsumik tunniussisutut isigineqassaaq akileraarutissallu qaffaavigineqarsinnaassallutik taamaattorli annerpaamik 2.000 kr.-inut, akileraaruserineq pillugu ingerlatsinermut inatsisartut inatsisaanni § 19 naapertorlugu.

Tamatuma saniatigut akileraaruserisut selskabip aningaasarsiai akileraaruteqaataasussat missangersuinikkut angissusiliivigisinnaavaat.


§ 36c-mut

Imm. 1-mut

Annikitsumik aningaasalersuinerup maleruagassiuunneqarnerata siunertarivaa Kalaallit Nunaannit nunanut allanut akileraarutissanik piumasamik nuussuisoqannginnissaata illua’ tungilersimaarneqarnissaa, nunatta avataani suliffeqarfissuit selskabet nunatsinniittut pigisatik, suliffeqarfissuup iluani suliffeqarfiit ingerlanneqartut allat assiginagit aningaasaliiffigineqarnerisa allaanerunnginnissaat. Tamanna nunatsinni selskabiutigisap erniatigut ilanngaaserneqarsinnaanerata killilerneqarneranik aamma nunani allani piginnittuusunut akiitsut naliisa nikerarneranit annaasaqaatinik killiliinikkut imaluunniit suliffeqarfissuup iluani selskabinut tunngatillugu atuutsinneqassaaq.

Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq pillugu maleruagassanik atuutsitsinnginnermi, piumasaqaatit arlallit atuutsinneqarsimassapput. § 1, imm. 1, nr. 3-14 maleruagassat naapertorlugit selskabiussaaq imaluunniit peqatigiiffik, nunani allani suliffeqarfissuartut selskabitut atassuteqaqatigisamut aningaasanik taarsigassarsianik attartortoq, taassuma ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani akiitsui nammineq aningaasaatigisanut naleqqiullugu pissutsinut 2:1-imit annertunerusumik akiitsulinnut.

Nr. 1-imi siunnersuutigineqartutut maleruagassanut ilaatinneqarput akileraartussaatitat killilerneqarneri. Tamatuma kingorna maleruagassanut ilanngunneqarput aktiatigut aamma anpartitigut selskabet Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartut aamma peqatigiiffiit § 1, imm. 1, nr. 3-14 taasat (matumani selskabet pigisat) § 1 malillugu tamakkiisumik akileraartussaatitaasut.

Nr. 2-imi selskabinut pigisanut maleruagassaq atuuppoq taakkua nakkutigisaasumik iliuuseqarnerup piginnittuisa iluini imaluunniit selskabet suliffeqarfissuit iluini soqutigisaqaqatigiinnit aningaasanik taarsigassarsiaqarsimasunut. Nakkutigisaasumik iliuuseqartut piginnittui § 36 a-mi ersarissarlugit taaneqarput. Aningaasanik taarsigassarsisitsisuusartut pineqartut tassaasarput nunani allamiut inuinnaat, selskabet, aningaasaateqarfiit, ataqatigiilluni aningaasaateqarfiit aamma toqusut pigisaasa agguargarsiaanit, taakkua inuit ataasiakkaat imaluunniit inatsisitigut akisussaassuseqartumik piginneqatigiittut il.il.Kalaallit Nunaanni selskabimut piginnittuuneri eqqarsaatiginagilluunniit nakkutigisaasumik iliuuseqarnerup maleruagassaanut sanilliullugit. Piginnittuunernut peqataaneq naammappoq.

Inuit imaluunniit inuit inatsisitigut akisussaassuseqartut pillugit paasinninniarnermi § 36a, imm. 5-imi oqaaseqaatigineqartunut innersuussineqassaaq. Apeqqutaanngilaq nunani allani selskabip kalaallit nunaanni selskabi nakkutigisarineraa, taanna aammaarluni kalaallimit aktiatigut pigineqaraluarpalluunniit. Aammattaaq apeqqutaanngilaq nunani allaniit aningaasanik taarsigassarsisitsisoq qanorluunniit selskabimi aningaasanik attartortumik piginneqataassuseqarneranik, taakkua selskabet suliffeqarfissuup iluanni pigisaagaluarpataluunniit.

Naggasiisumik imm. 3-mi piumasaqaateqarpoq, selskabimit pigisamit akiitsut (suliffeqarfissuup iluani akiitsut aamma akiitsut allat ataatsimut isigalugit) annertussusaasa aamma taassuma namminerisamik aningaasaaliissutigineqarsimanerata ukiup isertitaqarfiusup naanerani pissutsinut 2:1 qaangerneqarsimannginnissaannik.

Ilanngaasiisinnaanermik killiliinerup malitsigissavaa, suliffeqarfissuit iluini nunanit allanit attartukkat erniatigut aningaasartuutigineqarnerisa aamma aningaasaliissutit nikerarnerannit annaasaqaatitigut ilanngaasiisoqarsinnaannginneranik, taakku pissutsit selskabip pigisap akiitsuisa taakkualu namminerisamik aningaasaataasa, aningaasat attartukkat suliffeqarfissuup iluani attartugaatillugit ukiup isertitaqarfiup naaneranut naatsorsuullugit pissutsit 2:1-imut qaangiisimannginneranni. Aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataaffigisaat, aningaasat nikerarnerisa iluanaaruteqaataaffigisaanit attartukkanit ukiumi tulliusumi taamaattoq ilanngaatigineqarsinnaassallutik, tak. Imm. 2.

Imm. 2-mut

Ukiumi isertitaqarfiusup tulliani attartukkanut pineqartunut atatillugu siunnersuutigineqarpoq aningaasat nikerarnerannit annaasaqaatit aningaasat nikerarnerisa iluanaaruteqaataaffigisaanit ilanngaatigineqarsinnaasariaqarnerannik. Aningaasat nikerarnerisa annaasaqaatigineqarneri ukiuni tulliusuni ilanngaatigineqarsinnaannginneri peqqutigalugit, ilanngaasiisinnaaneq annaaneqavissaaq.

Aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataanerisa ilanngunneqarnerisigut ernianut arlalitsigut akileraaruserinerup inatsisaani ernianut attuumatinneqanngitsunut, soorlu assersuutigalugu (sinneqartoorutit tunngavigalugit) erniat, maleruagassanut ilanngunneqarsinnaassapput. Maleruagassanuttaaq ilanngunneqarsinnaassapput akiitsunik pilersitaareersunik tigusinikkut ernialersuinerit, kurs 95-imut soorlu akilersillugit tiguneqarsimasut, piffissami aalajangikkami kurs 100-imik akilerneqartussanngortut. Aningaasalli nikerarnerisa nalingisa annaasaqaataanerat ukiumi tulliusumi attartukkanut taakkununnga attuumassuteqarpata aningaasat nalingisa qaffariaataannut ilanngaasiissutaasinnaassapput.

Akiitsut namminerisamillu aningaasaatit, ilanngaasiinissamut killiliinermi naatsorsuinermi ukiumi tulliusuni naatsorsuinermut ilanngunneqartussat, tassaapput ukiumi isertitaqarfiusup naanerani akiitsut aningaasaatigisallu annertussusaat, illua’tungaani ukiumi pineqartumi ernianut aningaasartuutit aamma aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataanerat tassaallutik ernianut aningaasartuutiviit aamma aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataavinneri. Taamaammat ukiut tamarluinnaasa ilanngaasiisinnaanermut killiliisinnaanissaq tunngavissaqarnersoq nalilersortuaannagassaavoq. Selskabip pigisap akileraaruserisunut ukiuni kingusinnerusukkut takussutissiissutigisinnaappagu, selskabip avataanit aningaasaliissutigineqarnerata aammalu namminerisamik aningaasaatigisat pissutsit 2:1 qaangersimajunnaaraa, ukiumi tassanerpiaq ilanngaasiisinnaanermut killiliineq atortikkunnaarneqassaaq.

Imm. 3-mut

Inummit pingajuusumit aningaasanik attartorneq maleruagassat malillugit nakkutigisaasumik piginnittunit imaluunniit suliffeqarfissuit soqutigisaqaqatigiiffiinit selskabet ilanngullugit toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit qulakkeerinninnertut isigineqassaaq, nakkutigisaasumik attartornermut sanilliullugu. Toqqaannartumik qulakkeerinninnermut atugassaqartitsineq pisuni attartortitsinermut atatillugu selskabi piginnittuusoq assersuutigalugu attartukkanut taarsiisinnaanissamut imaluunniit attartornernut allatigut taarsiinissamut qulakkeerinnissuteqarsimanerni pisarpoq. Naliginnaasumik aningaaseriviusinnaavoq aningaasanik attartornermut aningaasaliissutigineqartoq. Oqariaaseq toqqaannanngikkaluarmik qularnaveeqqusiineq attartornerni back-to-back-inik (attartukkani utertitassanit/taarsigassarsiat annertoqqataannik pisassaqartitsilernerni) taasani pigajuttarpoq, soorlu selskabi piginnittuusoq inummut pingajuusumut assersuutigalugu isumaqatigiissuteqarpat taanna selskabimut pigisamut aningaasanik attartortitsissasoq taavalu selskabi piginnittuusoq inummut pingajuusumut aningaasanik atortitsilluni. Back-to-back-imik taasamik attartortitsineq assersuutigalugu pisinnaasarpoq selskabet piginnittuusup aningaaserivik atassuteqarfigisaata selskabimut pigisamut attartortitsinerani, tassungalu atatillugu selskabi piginnittuusoq aningaaserivimmut attartortitsisumut aningaasat attartukkat annertoqqataanik uningasussanik nuutsitsinermigut. Apeqqutaanngilaq aningaasanik attartortitsisoq Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunatta avataani angerlarsimaffeqartuunera.

Aalajangersakkanut attuumatinneqanngillat inummut pingajuusumit atassuteqaqatigineqanngitsumit aningaasanik attartortitsinerit. Suliffeqarfissuit iluini attartortitsineqarpat aamma inummit pingajuusumit atassuteqaqatigineqanngitsumit attartortitsineqarpat aamma ilanngaasiisinnaanermut killiliineq atuutsinneqalissappat, taamaallaat suliffeqarfissuit iluini attartortitsinernit pisut kisimik killiliivigineqassapput taamaasilluni ilanngaasiinissamut killiliineq naatsorsugaq taamaallaat suliffeqarfissuup iluani attartornernit killiliissalluni. Ilanngaasiisinnaanermik killiliinerni apeqqutaatinneqanngilaq, annertunerusumik minnerusumilluunniit nakkutigisaasumik iliuuseqarnerni nakkutiginninneq. Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq atuutsinneqalissappat, taava ilanngaasiinissamut killiliineq nunatta avataani suliffeqarfissuit atassuteqarfigisat iluini selskabit erniatigut aningaasartuutinit aamma aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataaneranit pigaluarpataluunniit, apeqqutaatinnagu selskabip piginnittuusup selskabimi pigisami piginneqatigiissutaa 60 procentinik imaluunniit 100 procentinik annertussuseqarnerat. Ilanngaasiisinnaanermut killiliineq ukiumi attartorfiusumi aamma ukiuni tulliusuni pissaaq, attartortornerit pisuni 2:1-imit annertunerussuteqarfianni.

Imm. 4-mut

Suliffeqarfissuilli iluanni attuumassuteqarfiusuni aningaasanik taarsigassarsianik attortornernut ilanngaasiisinnaaneq atorunnaarsinneqassanngilaq, selskabip takussutissiissutigippagu, aningaasalersorneqarneq assingusoq suliffeqarfissuup iluani peqataasunit imaluunniit piginnittuusut tamarmik atugassarititaat assigippatigit.

Imm. 5-mut

Siunnersuutigineqarpoq ilanngaasiinissamut killiliisinnaaneq taamaallaat atuutsinneqartassasoq nakkutigisaasumik akiitsut 5 mio. koruunit qaangerpatigit aammalu ilanngaasiinissamut killiliineq atuutsinneqarpat taamaallaat nakkutigisaasumik akiitsunut attuumatinneqartut taakkua namminerisamik aningaasaatigisanut nuunneqarsinnaappata, aningaasaliissutit avataaneersut (akiitsut) aammalu ukiumi isertitaqarfiusup naanerani namminerisamik aningaasaatit pissutsit 2:1 assigippatigit.

Ilanngaasiinissamut killiliinerup kingunerivaa nakkutigisaasumik akiitsoqarnermut atatillugu ernianut aningaasartuutinik aamma aningaasat nikerarnerisa annaasaqaataaneranik ilanngaasiisinnaannginneq, selskabip imaluunniit peqatigiiffiup namminerisamik aningaasaatai nul-iuppat imaluunniit amigartoorutaappata. Illua’tungaanili (ilaannakortumik) nakkutigisaasumik akiitsup namminerisamik aningaasaatinut nuutsinneqarpat, pissutsit taamaasillutik avataanit aningaasalersorneqarnerup (akiitsup) aamma namminerisamik aningaasaatigisat ukiup isertitaqarfiusup naanerani pissutsinut 2:1 qaangiinnginnerani (t.i. selskabip namminerisamik aningaasaataasa akiitsut tamakkiisut minnerpaamik 33, 1/3 procentiinut assingulerpata), taava nakkutigisaasumik akiitsunut atatillugu sinneruttunut taakkunannga ilanngaasiinissamut killiliisoqassanngilaq.

Ilanngaasiinissamut killiliineq taamaallaat atuutsinneqassaaq nakkutigisaasumik akiitsunut tunngatillugu namminerisamik aningaasaatinut nuunneqarsinnaasortaanut, ilanngaasiinissamut killiliineq atuutsinneqassanngikkaluarpat. T.i. selskabinut atugassarititat assigiipput, apeqqutaatinnagu (ilaannakortumik) nakkutigisaasumik akiitsup namminerisamik aningaasaatinut nuunneqaraluarpat nuunneqanngikkaluarpalluunniit.

Suliffeqarfissuup iluani nakkutigisaasumik akiitsut eqqarsaatigalugit ilanngaasiinissamut killiliisinnaaneq atuutsinneqaqqaassaaq aamma tamatuma kingorna inummut pingajuusumut nakkutigisaasumik akiitsoqarsinnaaneq tulliullugu.

Imm. 6-mut

Aalajangersakkani akiitsut eqqartorneqartut ilaatigut akiitsut § 17, imm. 1 aamma § 18, imm. 1 naapertorlugit pisassarisanut akiitsut ilanngunneqarput aamma obligationit nikisinneqarsinnaasut. Akiitsuni selskabip akiitsui tamakkiisut naatsorsuunneqarput, taakkua selskabip iluani pisuuppata aamma inummut pingajuusumut atassuteqaqatiginngisamut pisuuppata. Tunngaviusumik aallaavik tassaavoq aningaasanut akiitsut pisassarisat suulluunniit ilaatinneqarmata. Aalajangiisuusorli tassatuaavoq inatsisitigut aningaasanik akiliuteqarnikkut piumasaqaateqartinneqarneq. Ilanngunneqarputtaaq aningaasanik pisassarisat suulluunniit apeqqutaatinnagu suunerinik, matumani ilanngullugit obligationit, pappiaqqat nalillit naqissuserneqarneri, aningaasanillu pisassarisat allat. Aamma erniaqanngitsumik aningaasanik taarsigassarsiat aamma pisassarisat akiitsortitsilluni tunisinermit aamma piffissamik naatsumik qularnaveeqqusiinngikkaluarluni aningaasanik attartortitsinerit il.il. aalajangersakkani ilaatinneqarput.

Akiitsut aamma namminerisamik aningaasaatit pillugit akiitsut pillugit naatsorsuusiornermut attuumassuteqartut pineqarnerini, tassaavoq akiitsut, selskabip pigisap ukiup aningaasarsiorfiup naanerani takussutissiinikkut akiitsorisai. Oqaaseqatigiit aappaat malillugit akiitsut naatsorsorneqassapput ukiup naanerani aningaasat nikerarnerisa nalinganit. Akiitsut avataanit aningaasat nalingannit pisuuppat, danskit aningaasanngortinneqarnerannut nuutsinneqarnerisa selskabip pigisap ukiup isertitaqarfiusup naanerani aammattaaq naatsorsorneqassaaq.

Ukiumoortumik naatsorsuutini illikartitsinerit, akileraarutissat aamma iluanaarutisiat pillugit ilanngunneqanngillat ilaatigut akiitsut § 17, imm. 1 aamma § 18, imm. 1 naapertorlugu aningaasatut pisassatut taaneqanngimmata

Imm. 7-mut

Maleruagassap namminerisamik aningaasaatit naatsorsorneqarnissaat pillugu erseqqinnerusumik aalajangersarpaa.

Namminerisamik aningaasatit ukiup aningaasarsiorfiup naanerani naatsorsorneqassaaq pigisat nalillit tamakkerlugit niuffatigineqassasuugunik nalinginut nalilerlugit tunngavigalugit naatsorsorneqarnerannik, akiitsullu ilanngaatigalugit.

Ukiumoortumik naatsorsuummi akiitsut pillugit naatsorsuinermi illikartitat ilanngunneqanngillat, akileraarutinut illikartitat aamma iluanaarutit, naatsorsuutit taakkua aningaasat nikerarnerisa iluanaarutigineqartarnerannit inatsimmi aningaasanit pisassatut ilanngunneqannginneri peqqutigalugit.

Nunani allanit nakkutigisaasumik piginnittunit pigisat nalillit toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit aningaasaliissutitut atorneqartut, namminerisamik aningaasaatinut taamaallaat ilanngunneqassapput, aningaasaliineq selskabimi ukiuni minnerpaamik marlunni atuunnermigut piussaguni. Maleruagassap illua’tungilersimaassavaa, nunani allanit nakkutigisaasumik piginnittut akiitsunit pissutsit aamma namminerisamik aningaasaatit pissutsinut 2:1 annertoqqataannut ataallugilluunniit pinnginnissaannut, taakkua selskabip ukioq isertitaqarfigisaata naanngitsiarnerani namminerisamik aningaasaliissuteqarfigippatigik, ukiullu tullissaata aallartinnerani utertillugit iliuuseqaqqunagit.

Kingusinnerusukkut paasinarsippat nunani allanit piginnittuusut namminerisamik aningaasaatinut akiliutaat selskabimi ukiut marluk inorlugit atuutsinneqarlutik piusimasut, tamannalu akiitsut pillugit pissutsini aamma namminerisamik aningaasaatit pissutsinit 2:1-init qaffariaateqarnerusimasut, taava ilanngaasiisinnaanermut killiliineq atuutsinneqalissaaq. Ukiumi pineqartumi akileraarutitigut angissusiliineq qaqileqqinneqartariaqarpoq, taamaattorli imm. 4 naapertorlugu selskabi periarfissinneqassalluni takussutissiissuteqaqquneqarnissani, suliffeqarfissuup iluani aningaasanik taarsigassarsianik tunngaviusumik assingusumik aningaasalersuisoqarnera.

Imm. 8-mut

Piginnittuusut kalaallit nunaanni selskabit pigisat suliffeqarfissuarmut ataqatigiissumik nakkutigisarippatigit, taava maleruagassani 1-3-mut aalajangersakkat kalaallit nunaanni selskabit pigisat suliffeqarfissuarmut ataqatigiissumik tamanut atuutsinneqassapput (isumannaallisaaneq). Kalaallit Nunaanni selskabit pigisat suliffeqarfissuarmut ataqatigiissuunersut § 36a imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq. Selskabit suliffeqarfissuit ataqatigiissuunersut paasissagaanni, taava selskabit imaluunniit peqatigiiffiit il.il. piginnittui taakkuusut pisassarisap pilerfiani imaluunnit piffissami kingusinnerusumi toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit aktiatigut aningaasaatigisat 50 procentiinik taakkualuunniit qaangerlugit pigisaqartut imaluunniit selskabini ataasiakkaani taasisinnaanerit 50 procentiinik amerlanerusunilluunniit pigisaqartut.

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfissuit selskabit ataqatigiissut selskabit pigisaasa isumannaallisarneqarnerat isumaqarpoq, akiitsut pillugit aamma namminerisamik aningaasaatit imm. 1 naapertorlugu ataatsimoortillugit naatsorsorneqassasut.

Imm. 1 naapertorlugu akiitsut pillugit aamma namminerisamik aningaasaatit pissusaanni, kalaallit selskabiisa selskabini allani aktiatigut aningaasaliissutigisimasaat ilanngunneqassanngillat, taakkua tamakkiisumik naatsorsuinermi ilanngunneqartillugit, aammalu akiitsut pillugit taakkualu akunnerminni pisassarisaat pillugit. Imm. 4-imi maleruagassamut tapertaliisumik maleruagassaqanngippat, suliffeqarfissuaq selskabinik aningaasaliissuteqarluni pilersitseqqiinermigut namminerisamik aningaasaatinik akullatserissaaq, taassumalu saniatigut akiitsut pillugit aamma namminerisamik aningaasaatit pillugit pissutsit selskabini pigisaasuni ataasiakkaani allannguuteqaratik (tissaluttuliatut pissuseqalernermik taasaq/kaskade effekt). Soorlu assersuutigalugu nunani allani selskabi piginnittuusoq Kalaallit Nunaanni selskabi D1 aningaasalersorsimaguniuk namminerisamik aningaasaatai 1.000-inik aamma suliffeqarfissuup iluani taarsigassarsisitsinikkut 2.000-inik, selskabi taanna selskabimik allamik D2 pilersitsisinnaavoq namminerisamik aningaasaatai 3.000-iutillugit, taassumalu suliffeqarfissuup iluani aningaasanik taarsigassarsinissi 6.000-inut periarfissaqalersillugu, aammalu selskabimik allamik D3 pilersitsisinnaalluni namminerisamik aningaasaatai 9.000, taassumalu suliffeqarfissuup iluani aningaasanik taarsigassarsinissi 18.000 periarfissaqalersillugu. Aningaasat taarsigassarsiat tamarluinnarmik selskabimit nunatta avataanit atukkiussaapput. Ataqatigiissuni tamani pissutsinut 2:1-imut piumasaqaatit tamarluinnarmit selskabit ataasiakkaat atuutsippai.

Imm. 9-mut

Maleruagassanut siunnersuutaasumi siunnersuutigineqarpoq annikitsumik aningaasannguisarnerup pakkersimaartinneqarnissaanut aamma nunani allamiut selskabiutaasa nunatsinni aalajangersimasumik ingerlatsivimmik pilersitsineranni aamma peqatigiiffiit il.il. pissasoq. Taamaaliornikkut akileraaruserinermut tunngatillugu erniatigut ilanngaasiinikkut aamma aningaasat nikerarnerisa nalingisa annaasaqaataasinnaanerannut kalluinaveersaarneqassaaq, taakkua annikitsumik aningaasalersuinikkut pinerisigut, qanorluunniit ingerlatsiveqarfik Kalaallit Nunaanni ingerlanneqaraluarpat Kalaallit selskabiutaannit aqunneqarluni imaluunniit aalajangersimasumik ingerlatsivimmit pisuugaluaruniluunniit.

Aalajangersimasumik ingerlatsiviup namminerisamik aningaasaataasa naatsorsornerani taamaallaat pigisat akiitsullu, aalajangersimasumik ingerlatsivimmut attuumassuteqartut ilanngunneqassapput.

Erseqqissarneqarpoq, nunani allanit selskabit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik ingerlatsiviutillit pillugit annikitsumik aningaasalersuineratigut, taava nunani allanit selskabip qitiusumik allaffeqarfiat inummit pingajuusumit aningaasanik taarsigassarsinermi qularnaveeqqusiisimassammat, qitiusumik allaffeqarfik taarsigassarsianut taarsiisussatut taaneqarsimappat. Aningaasanik taarsigassarsineq taamaattoq taamaammat nakkutigisaasumik attartornermik taasariaqarpoq.


§ 36d-mut

Imm. 1-mut

Siunnersuutigineqarpoq illersuutaasumik maleruagassamik pilersitsisoqassaneranik, isertitat nikisinneqarsinnaasut akileraarutitigut pitsaaqutigisinnaasaasa peernerisigut, soorlu assersuutigalugu ernianut aamma iluanaarutisianut attuumassuteqartut nunani akileraarnikiffiusuni selskabini pigisani inissinneqarsimasunut atatillugu. Nunanit allanit pisup selskabip aningaasaliissuteqartuusup aningaasalersuinermigut isertitarisai taamaammat Kalaallit Nunaanni selskabimi piginnittuusumi isertitanik naatsorsuinermi ilanngunneqassapput, selskabiutigisap nunani allani akileraarnikinnerusuni kalaallit nunaanni akileraartarnermut malittarisassanut sanilliullugu appasinnerungaatsiartumik akileraartinneqartillugu imaluunniit Kalaallit Nunaanni maleruagassanut sanilliullugu kinguartinneqangaatsiarsimatillugu. Akileraarusiineq taaneqarpoq CFC-mik akileraarusiineq "CFC-beskatning (Controlled Foreign Company)"

Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq CFC-mik akileraarusiineq ingerlanneqarsinnaassasoq selskabip pigisap aningaasaliissuteqarnermigut pigisani ukiumi isertitaqarfiusumi agguaqatigiissillugu selskabip tamakkiisumik pigisaasa 10 procentii taakkualuunniit sinnerlugit pigippatigit. Ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani pigisat annertussusaannik agguaqatigiissitsinikkut naatsorsuisoqassaaq. Taamaasilluni naammaginartutut taasaanngilaq, selskabip pigisap ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani pigisanit aningaasanik naleqanngitsunit pisut aningaasaliissutitut pissarsiarippagit taamaasiornermigullu ukiup aningaasarsiorfiup naanerani pigisat aningaasaliissutaasinnaasut nalingi 10 procentinit minnerulersillugit.

Peqatigiiffik pisut pinerisigut inummit imaluunniit inuttut inatsisitigut akisussaasuseqartumit pigineqarsinnaanngillat, kisiannili inuup imaluunniit inuttut inatsisitigut akisussaassusillip peqatigiiffik aqutsinikkut nakkutigisinnaavaa peqatigiiffiup malittarisassaasigut imaluunnit ilaasortanik allanik isumaqatigiissusiornikkut.

Nunatta avataanit pisut selskabet aamma peqatigiiffiit aqunneqarnerisigut nakkutiginninnerup taakkununnga, CFC-imik akileraartitsinermik pilersitsisinnaavoq. Namminersorlutik inuttut inatsisitigut akisussaatinneqarsinnaasunut tamanut, Kalaallit Nunaanni namminersortutut akileraartartutut taaneqartunut maleruagassat malillugit peqquteqartitsisoqarsinnaasoq CFC-imik akileraartitsinermut.

Naggataatigullu siunnersuutigineqarpoq CFC-imik akileraarusiineq ingerlanneqarsinnaassasoq, nunatta avataani selskabi appasissumik akileraartinneqarpat. Nunatta avataani selskabi appasissumik akileraartinneqarnersoq aalajangerniartillugu, tamanna isertitanik annertussusiliinermi ataasiakkaatigut naliliinermik tunngaveqassaaq.

Aalajangiiniarnermi siullertut naliginnaasumik nalilersuineq Kalaallit Nunaanni akileraaruseeriaaseq pineqartumut sanilliunneqarsinnaanersoq. Tamanna atuutsinneqarpat pisuni ataasiakkaani naliliinermik tunngavissiortoqassaaq selskabi pineqartoq isertitamigut immikkuullarissutsi tunngavigalugu aamma maleruagassat immikkuullarissooriataarsinnaaneri, kalaallillu maleruagassaanit allaanerussuteqarneri peqqutigalugu Kalaallit Nunaanni akileraarnissaraluanut sanilliullugu appasinneerarsuarmik akileraarnersoq.

Naliginnaasumik nunatta avataanit selskabi akileraartussaasutut isigineqartarpoq, nunatsinni maleruagassanit annertuumik appasinnerunngitsumik, selskabi 22,5 procentit taakkualuunniit qaangerlugit akileraartinneqaraangat, taannalu nunatsinni selskabet akileraarutaannit 30 procentiusumit pingajoraarterutaalluni.

Aammattaaq piumasaqaataavoq aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorneqarneranni nunatsinni maleruagassat malillugit allaanerussuteqangaassannginnerannik. Selskabi taamaammat maleruagassanit pitsaanerusunik atortinneqassanngilaq soorlu assersuutigalugu isertitat naatsorsornerannut maleruagassani.

Selskabit akileraarutaasa aaqqissuussaanerisa nalilersuutiginiarneranni, taakkua isertitaqqortussusaat aallaavigalugu tunngaveqartuni, isertitaqqussutsit allattorsimaffiat tamakkiisumik nalilersuutaassaaq, matumani procentip annertussusilerneqarnerata killilerneqarnera. Selskabi pigisaq taamatut akileraartinneqartarpat, isertitat nikerarneri peqqutigalugit "suussutsiminit" allannguuteqartinneqarnavianngilaq.

Nunatta avataani akileraartitsineq toqqaannartumik isertitanit akileraartitsinerunngippat taanna annertungaatsiartumik allannguuteqartitsinertut isigineqartariaqarpoq, illua’tungaanili assersuutigalugu akileraartitsineq akitsuusiinikkut imaluunniit assigisaasigut pippat, isertitat annertussusaannut ataqatigiissinneqarsinnaanngitsumik pippat. Aammattaaq atuuppoq akileraaruseriaaseq aningaasaatit tunngavigalugit procentimik akileraartitsinermi.

Nunatta avataani selskabet akileraarutaasa aaqqissuussaaneranik tamakkiisumik nalilersuinermi malitsigissavaa, nunatta avataani selskabip akileraaruserneqarnera, piffissami aalajangersimasumi taasami Kalaallit Nunaanni selskabip assinganit akileraaruserneqarneranit allaanerunngitsumik, taamaakkaluartoq akuerineqarsinnaanginneranik, nunani allani selskabinit akileraartitseriaaseq aalajangiisuulluinnartumik kalaallit akileraartitseriaasaannut allaanerussuteqarnera peqqutigalugu, taamaammallu qulliusutut isigalugu akuerineqarsinnaassannginneranik.

Nanatta avataani selskabet akileraarutaasa aaqqissuussaaneranit allannguuteqartitsinerni soorunalimi sunniuteqarsinnaavoq, selskabimit pigisamit iluanaarutit pissarsiat nunami allamiittumi tamatuma kingorna kalaallit maleruagassaanit allaanerungaatsiartutut nalilerneqarsinnaassaneranik.

Tunngaviusumik tamakkiisumik akileraartitseriaatsip pineqartup nalilersornerani kinguneqartitsissappat, tamakkiisumik kalaallit akileraartitseriaasaannut assingutillugu, taava selskabi pineqartoq pillugu pisuni ataasiakkaani akileraartinneqarnera naliliissutigineqassaaq.

Naliliineq tamanna aallaaveqassaaq selskabip immikkuullarissumik isertitamigut aaqqissuussaanerata aamma maleruagassat immikkuullarissuusinnaanerisa, taakkua kalaallit maleruagassaanut allaanerungaatsiarlutik, taava selskabimik pineqartumik taamaatsillugu kalaallit akileraartitseriaasaannit annertungaatsiartumik appasinnerutinneqassaaq.

Selskabip piffissami pineqartumi nunanut allanut akileraarutaa immineq aalajangiisuunngilaq, kalaallit maleruagassaanut allaanerungaatsiarneranut nalilersuuteqarnermi. Tamanna peqquteqarpoq selskabip piffissami pineqartumi maleruagassanit tunngaveqartumik soorlu assersuutigalugu akileraarutissaraluaminik kinguartitsigallarsinnaaneranik, kalaallit maleruagassaanut assingusumik pisoqarnerani, assersuutigalugu amigartooruteqaatinik nikisitsisinnaanermi, nalikilliliinertigut assigisaatigulluunniit. Taamaammat nalilersuisoqartariaqarpoq ukiuni aggersuni akileraarutitigut akiliutaasussaasut aallaavigalugit.

Nunatta avataani selskabi pigisaq ilaatigut assersuutigalugu ukiuni arlaqartuni nunami pineqartumi selskabet akileraartinneqartarnerisa aaqqissuussaanerat tunngavigalugu immikkut aaqqiissuteqarfigineqarsimasoq, kalaallit maleruagassaat malillugit selskabimut assingusumut naleqqiullugu selskabi pineqartup tamakkiisumik akileraarutaat annertungaatsiartumik appasinnerusutut taaneqassapput, piffissami taaneqartumi selskabi annikinaarlugu akileraaruserneqartutut nalilerneqassaaq.

Imm. 2-mut

Selskabi il.il. Nunanit allanit pisutut isigineqassaaq, kalaallit maleruagassaat malillugit maani nunaqavissutut isigineqanngippat. Selskabi il.il. Kalaallit Nunaanni maleruagassat atuuttuusut malillugit nunaqavissutut isigineqassaaq, Kalaallit Nunaatali nunat allat marloriaammik akileraannginnissaq siunertaralugu isumaqatigiissuteqarfigisaani nunami allami angerlarsimaffeqartutut isigineqartoq, aamma isigineqassaaq selskabi nunanit allanit pisutut.

Imm. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq selskabip pigisap pigisaasa aningaasaliissutigineqarneranit naatsorsuinerit naatsorsuutit malillugit nalit tunngavigalugit naatsorsorneqassasut. Tamatumunngali ilaatinneqanngillat pigisat tigussaasuunngitsut, taakkua niuffatigineqassasuugunik naliinut naatsorsuutigalugit ilanngunneqartussat. Tamanna tunngaveqarpoq pigisat tigussaasuunngitsut naliginnaasumik naatsorsuutini nalit tunngavigalugit naatsorsuunneqartanngimmata, tassa pigisat pilersikkiartuaarneqartutut taaneqartariaqarmata, soorlulu pigisat tigussaasuunngitsut nalingisa qaffariaataat pissarsiarisat naatsorsuutini ersersinneqartanngitsut.

Imm. 4-mut

CFC-mik akileraarusiinissamut piumasaqaatit atuutsinneqarpata, taava selskabip pigisap isertitai piffissami pineqartumi selskabip piginnittup annerpaamik toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik aktiatigut uninngasuutaasa annertoqqataanut naatsorsuutigineqassapput. Taamaattorli selskabip pigisap aningaasaliissuteqarnermigut isertitaanut attuumatinneqassapput piffissami taasami CFC-mik akileraarusiinissamut piumasaqaatit atuutsinneqarfiani, selskabip piginnittuusup isertitaasa naatsorsuiffigineqarneranut ilanngunneqartussat.

Taamaallaat selskabip piginnittuusup selskabimit pigisaminit inernerusup iluanaarutitaqarfigisaanit pisut ilannguttussaavai. Selskabimi pigisami amigartoorutaasimasinnaasut selskabimut piginnittumut nuunneqarsinnaanngillat. Amigartoorut taama ittoq kisimi selskabimi pigisami taamaallaat isertitaanit ilanngaasiinikkut atuinermi ukiuni tulliuttuni tallimani ilanngaatigineqarsinnaapput, tak. imm. 6.

Selskabip pigisap isertitaasa naatsorsuusiorfigineqarnerat selskabip piginnittup ukioq naatsorsuusiortussaatitaaffia malillugu naatsorsorneqassaaq. Selskabip piginnittup selskabimi pigisami aktiat tamakkerlugit piginngippagit, selskabip piginnittup ukiumi isertitaqarfiusumi selskabip pigisap annertoqataai naatsorsuutigalugit ilanngunneqassapput. Selskabi piginnittoq aktianik pissarsippat imaluunniit tunisaqarpat, piffissami pineqartumi pineqartuni annerpaaq ilanngunneqassaaq.

Selskabimi piginneqataassutsit CFC-imik akileraartitsinermik tunngaviusut toqqaannanngitsumik pigineqarpata, imaluunniit piginneqataassutsit toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluunniit ataqatigiissumik piginneqataassutaappata, piginneqataassutsit naatsorsornerani pissutsit piginneqataassutsit tunngavigalugit aqutsinikkut nakkutigisaasumik iliuuseqarnerni aalajangersakkat assigalugit atorneqassapput, tak. qulaani eqqartorneqarnera.

Aktiaatit tamaasa imaluunnit aktiaatit amerlanerpaat tunineqarpata selskabillu piginnittup selskabimik pigisamik nakkutiginnikkunnaarluni, taava selskabip piginnittup piffissami nakkutiginniffiani taamaallaat selskabip pigisap isertitani pissarsiani ilanngutissavai. CFC-mik akileraarusiinissamik piumasaqaatit selskabip piginnittup ukiumi isertitaqarfigisaata ilaannaani, piffissami tassani piffissami naatsorsuusiornermik ingerlatsineqassaaq.

Imm. 5-mut

CFC-mik akileraarusiineq taaneqareersutut pakkersimaassavaa, isertitat nikerartinneqarsinnaasut nunani allani akileraarutinit pitsaaquserneqannginnissaa anguniarlugu. Taamaammat isertitat suunerinik immikkoortiterineqassaaq taakkua Kalaallit Nunaata avataani ajornangitsumik inaalinneqaqqunagit. Erniat, pappiaqqat nalillit aningaasat nikerarnerisa iluanaaruteqaataat, nunani allani selskabinit iluanaarutit, aktiatigut pissarsiat, atuisinnaanermut iluanaarutit ataasiakkaat aamma aningaasanik attartortitsinermit isertitat pillugit. Aningaaseriviit aamma sillimmasiisarfiit tassaapput suliffeqarfiit naliginnaasut aningaasanik isertitat nikerartinneqarsinnaanerinnik ingerlatsisinnaasartut, isertitat taamaattut nunat akunnerini ajornangitsumik sullissigasuarnikkut isertitsiffigineqarsinnaasuummata. Aammattaaq selskabeqarpoq allanik isertitanik nikerartinneqarsinnaasunik ingerlassaqartunik, soorlu assersuutigalugu aningaasaliissuteqarnissamut aamma ileqqaaruteqarnissamut suliffeqarfiit selskabiusut aamma taarsigassarsisitsisarfiit. Selskabit tamakku aningaasanik attartortitsinikkut isertitaqartartut ersarissumik taaneqarput qulakkeerumallugu, Kalaallit Nunaanni isertitanit naatsorsuinermi aammattaaq illikartitanut ilanngaaserneqarsinnaanissaat siunertaralugu soorlu aamma CFC-mik akileraaruserneqarnissaannut akiliuteqarnissamut nalilersuuteqarnermi, soorlulu CFC-mik isertitanik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuinermi ilanngussinissaannik.

Siunnersuutigineqarpoq maleruagassamik ilanngussisoqassasoq suliffeqarfissuit iluini nakkutigisaasumik iliuusaanngitsunit pigisanik tigussaasuunngitsunit pisut, selskabet pigisat namminerisamik ilisimatusarnermut aamma ineriartortitseqqinnissamut ingerlatsineranut atatillugu pinngitsoortitsinissamik atorneqarsinnaasumik. Tassami pigisat tigussaasuunngitsunut piginnaatitaaffiit selskabinut pigisanut nuunneqartanngillat kisiannili selskabimit pigisamit ineriartortinneqarsimasarmata. Isertitat pigisanit tigussaasuunngitsunit pisut CFC-mik isertitatut isigineqartanngillat. Pinngitsoortitsinissamik maleruagassamut ilaatinneqanngillalli suliffeqarfissuit iluini atuisinnaanermut iluanaarutit, tassami pinngitsoortinneqartariaqarmat suliffeqarfissuit iluini akileraarutitigut eqqarsaateqartoqassanngimmat, ilisimatuussutsimut immikkoortortat nunanut akileraarfikinnerusunut nuunneqarnissaannik pilersaarusiortoqarnissaanik taakkunani atuisinnaanermut isertitat akileraaruteqaataaffiunngimmata aamma atuisinnaanermut akiliutit ilanngaatigineqarsinnaaffianni taakkua suliffeqarfissuit ataqatigiissunut atasut, tassunga atatillugu suliffeqarfissuit iluini ataqatigiissut atuisinnaanerinut akiliutit akitigut aalajangersaavigiuminaareeqimmata.

Pigisat tigussaasuunngitsut pillugit atuisinnaanermut piginnaatitaaffiit OECD-p marloriaammik akileraannginnissamik isumaqatigiissusiortarneranni maleruagassaasumi atorneqarputtaaq.

Imm. 6-mut

Siunnersuutigineqarpoq selskabinut pigisanut atatillugu CFC-mit isertitaanit amigartoorutaasimasinnaasut ukiumi amigartooruteqarfiusumi ukiunut aningaasarsiorfiusunut tulliusunut ilanngaatitut atugassanngorlugit nuunneqarsinnaassanerannik, taakku maleruagassap § 30-mi CFC-mik akiliuteqartussat naapertorpagit.

Imm. 7-mut

Siunnersuutigineqarpoq selskabinut pigisanut akileraarutitigut akiliutaanut appaasoqarsinnaaneranik (akiitsortitsinermi iluaqusiineq) isertitanit aningaasalersuinernit ingerlatsinikkut pilersitanut.

Imm. 11-mut

Allannguutip, aappariit katissimasut ataatsimut akileraartussaanerata atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip malitseqartinneratigut kingunerivaa.


Nr. 12-mut

Allannguineq aappariit inooqatigiittut ataatsimut akileraarusigaasarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerisaraa.


Nr. 13-imut

Allannguineq aappariit inooqatigiittut ataatsimut akileraarusigaasarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerisaraa.


Nr. 14-imut

Allannguineq aappariit inooqatigiittut ataatsimut akileraarusigaasarnerisa atorunnaarsinneqarnissaanik siunnersuutip kingunerisaraa.

 

§ 2-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat ukioq aningaasarsiorfiusoq 2008-miit atuutilissasoq, taamaattorli annikitsumik aningaasaliinermut, CFC-imik akileraarusiineq pillugu aamma akeqartitsinermut nuussinerni maleruagassat killilersimaarneqarnissaannut sukaterutaasumik aalajangersakkat pillugit, § 1, nr. 10 malillugit aalajangersakkat 1. maj 2007-imiit atuutilissasut, siunnerssutip pisortaqarfinnut aamma kattuffinnut tusarniaassutigalugu nassiunneqarneraniit, aamma siunnersuutip Akileraartarnermut Pisortaqarfiup nittartagaani tamanit takusassiarineqarneraniit atuuttussanngorlugit.

Taamaasilluni inatsimmi aalajangersakkat pineqartut tunngaviusumik Inatsisartut aalajangiinneraniit aammalu kinguneratigut pisortatigoortumik saqqummiunneqarneraniit sioqqutsilluni atuutsinneqalernissaat qulakkeerneqassaaq.

Taamatut iliuuseqarnikkut akileraartussaatitat, maleruagassat killilersimaarneqarnissaannut sukaterutaasumik eqqorneqartussaasinnaasunut atatillugu, siunnersuummik ilisimasaqareernertik tunngavigalugu tamannalu aallaavigalugu inatsisip 1. maj 2007-imiit atuuttussanngortinneqanngippat, siunnersuummi maleruagassat naapertorlugit aaqqissuussisinnaanissaat taamaasillutillu maleruagassat nutaat naapertorlugit akileraaruserneqarnissaminnik pinngitsoortitsinissaat pinngitsoortinneqassaaq.

Akileraartussaatitanut siunnersuummi aalajangersakkat avaqqullugit iliuuseqannginnissaat qulakkeerniarlugu taamaammat pisariaqarpoq inatsisip atuuttuulersinnissaa ullormi siunnersuutip saqqummiunneqarfianiit 1. maj 2007-imit pissasoq.

Inatsisip ullormi 1. maj 2007-imit atuutsinneqalernissaanut inatsisitigut illersuutaasunik isumaliuutersuutaasunut tunngatillugu, illua’tungilerneqarput, kikkunnilluunniit maleruagassat nutaat aamma killilersimaarneqarnissaannut sukaterutaasumik aalajangersakkat qulaani taaneqartumit tusarniaassutigineqarneranit aamma siunnersuutip Akileraartarnermut Pisortaqarfiup nittartagaatigut tamanit takusassiarineqarneraniit ilisimaneqalereernerannik.