25. januar 2007 UPA 2007/32
Inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaatit
Nalinginnaasumik oqaaseqaatit1. Inatsisissamut siunnersuummut tunuliaqutaasoq
Siunnersuummi matumani inatsisit taaguutaasa il.il. allanngorneri, pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 2. maj 1996-imeersup akuersissutigineqarneraniilli pisarsimasut eqqarsaatigineqarsimapput (akiliisitsiniartarneq pillugu inatsit), taamaasilluni akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffigisai nutarteriffigineqarsimallutik.
2. Inatsisissamut siunnersuutip imarisai
Pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsartut inatsisaanni nr. 3-mi, 2. maj 1996-imeersumi (akiliisitsiniartarneq pillugu inatsit) § 1, imm. 2-mi Inatsisartut inatsisaat peqqussutaallu suut, akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi malittarisassat atuuffigineraat aalajangersarneqarpoq.Akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip akuersissutigineqarneraniilli Inatsisartut inatsisaat peqqussutaallu akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffigisaasa ilai nutaanik taaguuteqalersimapput. Tamatumani soorlu ilaatigut umiarsualivimmiinnermut aamma umiarsuit takornarianik angallassissutit ilaasunik angallassinerannut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat, siusinnerusukkut umiarsualivimmiinnermut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaannik taaguuteqartoq, taamatut pisimasoq. Siunnersuutigineqarpoq allannguutit tamakkua akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi ilanngunneqassasut.
Pisuni allani inatsit inatsisinut immikkoortunut marlunnut avinneqartarsimavoq, takuuk inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanermi pikkorissarnerit pillugit Inatsisartut inatsisaat manna atuuttuusoq, allatut ateqarluni siusinnerusukkut aamma ilinniarnersiutinut atuuttoq. Siunnersuutigineqarpoq allannguutit taakkua sunniutaat akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi ilanngunneqassasut.
Kalaallit Nunaannut, Kalallit Nunaannit Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut assartuineq pillugu Inatsisartut peqqussutaat imatut allanngortinneqarpoq, inatsit taanna tunngavigalugu pisortanut akitsuummik akiliisoqartarunnaarlugu. Tamatuma kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsit peqqussummut tassunga atatillugu atorunnaassasoq.
Tamatuma saniatigut inatsisit nutaat akuersissutigineqarsimapput, innuttaasut suliffeqarfiillu pisortanut akiligassanik kinguaattooruteqalernerannik kinguneqarsinnaasut. Tamanna ilaatigut atuuppoq akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaannut aammalu meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaannut atatillugu aamma takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi nunamilu inuussutissarsiuteqarnermi inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnissaanut tapersiinermut atatillugu. Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffigisai inatsisit taakkua ilanngullugit annertusineqassasut.
Akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi § 2-p nassataraa pisortat pisassarisaat arlaqartut kommunini akiliisitsiniartartunit pinngitsaaliinikkut akilersinniarneqarsinnaalernerat, pisassarisat tamakkua Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi nr. 271, 14. juni 1951-imeersumi kapitali 7, § 1, imm. 2-mi taagorneqartunut ilaanngikkaluartulluunniit. Siunnersuutigineqarpoq aalajangersagaq pisassarisanut meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu pilersunut aamma atuuttunngorlugu annertusineqassasoq aamma Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik ingerlataqarneq pillugu Inatsisartut inatsissaanni Takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma nunami inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartut.
Sulisitsisut ilinniartitseqqiisarnermut akiliutaat pillugu Inatsisartut inatsisaata atorunnaarsinneqarnerata kingunerisaanik akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi § 7, imm. 1-imi oqaaseq "inuussutissarsiutinut ilinniartitaanermut sulisitsisup akiliutai" peerneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq.
3. Aningaasat allaffissornerullu tungaasigut pisortanut sunniutissat
Siunnersuut pisortanut allaffissornikkut aningaasalluunniit tungaasigut annertunerusumik sunniuteqartussatut ilimagineqanngilaq.
4. Aningaasat allaffisornerullu tungaasigut inuussutissarsiuteqartunut sunniutissat
Siunnersuut inuussutissarsiuteqartunut allaffissornikkut aningaasalluunniit tungaasigut annertunerusumik sunniuteqartussatut ilimagineqanngilaq.
5. Avatangiisit pinngortitallu tungaasigut sunniutissat
Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissaqanngilaq.6. Allaffissornikkut innuttaasunut sunniutissat
Siunnersuut allaffissornikkut innuttaasunut sunniutissaqanngilaq.7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamulluunniit tunngatillugu
Siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamulluunniit attuumassuteqanngilaq.8. Pisortanit soqutigisaqaqatigiiffinnillu tusarniaanerit
Siunnersuut pisortaqarfinni tamaginni, KANUKOKA-mi, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffianni (GA), ILIK-mi, Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffianni (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffianni (SIK) KNAPK-milu tusarniaassutigineqarpoq.Tusarniaanermut akissutit Akileraartarnermut akitsuusiisarnermullu ataatsimiititaliamut ingerlatitaapput.
Tusarniaanermut akissutit allannguutinik malitseqanngillat.
Aalajangersakkanut ataasiakkaanut oqaaseqaatit
§ 1-imutnr. 1-mut
Aalajangersakkap Inatsisartut inatsisaat Inatsisartullu peqqussutaat, Inatsisartut pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinngitsoortinniarnissaallu pillugit inatsisaata (akiliisitsiniartarnermut inatsit) atuuffigisaanut ilaatinneqartut arlaqartut taagorpai. Akiliisitsiniartarnermut aalajangersakkat, inatsisini taakkunani aalajangersarneqartut akiliisitsiniartarnermilu inatsimmi malittarisassat akornanni imaappoq akiliisitsiniartarnermi inatsimmi malittarisassat Inatsisartut inatsisaanni Inatsisartullu peqqussutaanni malittarisassat tapertariinnerat, akiliisitsiniartarneq pillugu inatsimmi malittarisassat inatsisini taakkunani malittarisassanut naapertuutinngiffigisaasigut. Nalorninartoqartillugu Inatsisartut inatsisaasa Inatsisartullu peqqussutaasa ataasiakkaat namminneq akiliisitsiniarnermut malittarisassartai akiliisitsiniartarnermut inatsisip malittarisassartaanit salliusarput.
Siunnersuutip kinguneraa, maannakkut eqqartorneqartumut umiarsualivimmiinnermut aamma umiarsuit takornarianik angallassissutit ilaasunik angallassinerannut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut, siusinnerusukkut umiarsualivimmiinnermut akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaannik taaneqartartumut tunngasumik, eqqortumik taaguummut innersuussineqarnera.
Siusinnerusukkut Inatsisartut inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq, ilinniarnersiutit inuussutissarsiutinullu ilitsersuussineq pillugit peqqussutaat Inatsisartut peqqussutaannut marlunnut immikkoortunut avinneqarpoq, Inatsisartut ilinniarnersiutit pillugit peqqussutaannut aammalu Inatsisartut inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu ilinniartitaanermi pikkorissarnerit pillugit peqqussutaannut. Siunnersuutigineqarpoq siusinnerusukkut peqqussummut innersuussut piissasoq peqqussutinullu marluusunut maannakkut atuuttunut innersuussinermik taarserneqarluni.
Kalaallit Nunaannut, Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaannilu usinik imaatigut angallassineq pillugu peqqussutaat siusinnerusukkut akitsuummik akiliisitsiniarnermut tunngavissamik imaqarpoq. Aalajangersagaq tamanna Inatsisartut peqqussutaatigut nr. 13, 18. December 2003-meersukkut atorunnaarsinneqarpoq. Tamatuma kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsit peqqussummut tassunga atatillugu atorneqartarunnaassasoq.
Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffigisai annertusineqassasut pisassarisanut akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu, sulisoqarnermut akitsuut pillugu, imigassat ethanolimik akullit Kalaallit Nunaanni sananeqarsimasut akitsuutaat pillugit, meeqqanut ileqqaakkat pillugit, aalisarnermik, piniarnermillu inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugu, nunalerinermi tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat aamma takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma nunami inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartut.
Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugit pinngortut atuuffigisaanut ilanngullugit.
Inatsisartut akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu inatsisaata, 1. Januar 2007-imi atuutilersup, akileraaruseriffiup aaqqissuussaaneranut, sulianik maalaarutinillu il.il. suliarinninnermut tunngaviisigut aqutarai. Inatsit akileraartarneq akitsuusiisarnerlu pillugit inatsiseqartitsinermi, tamatumani ilaatigut nammineerluni nalunaaruteqartarneq, akileraarusiisarneq inaarutaasumillu naatsorsuisarneq pillugit, malittarisassat tunngavigalugit suliaavoq. Inatsisartut akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu inatsisaata nassatarisaanik assersuutigalugu akileraarutissat sinnerinik, ernianik, akiliisitaassutinik assigisaannillu akiligassanik kinguaattoorutinik pinngortoqarsinnaasassaaq.
Inatsisartut sulisoqarnermut akitsuut pillugu inatsisaata 1. Januar 2007-imiit atuutilersumik inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata taarserpaa. Inatsisartut sulisoqarnermut akitsuut pillugu inatsisaat naapertorlugu sulisitsisut akissarsiat katinnerisa 0,9 procentianik akiliisarput. Sulisitsisoq Inatsisartut inatsisaat malillugu akitsuutinut akiliisitsissutinullu akiligassanik kinguaattooruteqalersinnaavoq.
Imigassat ethanolimik akullit Kalaallit Nunaanni sananeqarsimasut akitsuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaata kinguneraa, imigassat ethanolimik akullit maani nunami sananeqarsimasut akitsuummik akiliuteqaataanissaat. Peqqumaatinik pigisaqartoq nalunaarsugaasoq Inatsisartut inatsisaat malillugu akitsuutinik, ernianik akiliisitsissutinillu akiligassanik kinguaattooruteqalersinnaavoq.
Inuussutissarsiutitigut ilinniagaqarnermut sulisitsisut akiliutaat pillugit inatsit malillugu akitsuutinik akiliisitsineqartarunnaaraluartoq, tamatumani suli akiligassanut kinguaattoorutinik peqarpoq. Kinguaattoorutit tamakkua akilersinniarnissaannut tunngavissap killiliivigineqannginnissaa qulakkeerniarlugu siunnersuutigineqarpoq maannakkut inatsimmut tassunga innersuussutaasoq allanngortinnagu atatiinnarneqassasoq.
Meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaat 1. Januar 2007-imi atuutilerpoq. Inatsit ilaatigut meeqqanut ileqqaakkanik inuusuttunut 18-inik ukioqalersunut, siunertanut erseqqinnerusumik aalajangikkanut tunngatillugu tunniussineqartillugu, tunniussinernut tunngavoq. Pinngitsoorsinnaassagunanngilarlu kukkusumik tunniussineqartarsinnaanissaa, utertillugit akilerneqartussaasussanik. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaat akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffissaanut ilanngunneqassasoq.
Aalisarnerup, piniarnerullu inuussutissarsiutitut siuarsarneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaat 1. Januar 2007-imi atuutilerpoq. Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffissaa annertusineqassasoq Inatsisartut peqqussutaat nutaaq atuuffissaanut ilanngullugu.
Inatsisartut ukiakkut 2006-imi ataatsimiinneranni aalisarnermut, piniarnermut aamma nunalerinermut taapiissuteqartarneq pillugu peqqussutaata taagorneqarnera allannguuteqartinneqarpoq, nunalerinermut tapiissuteqarneq pillugu inatsisartut peqqussutaatut taallugu, peqqussut siunissami taamaallaat nunalerinermut tunngassuteqalermat. Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffissaa annertusineqassasoq Inatsisartut peqqussutaat nutaaq atuuffissaanut ilanngullugu, tamatumalu saniatigut aalisarnermut, piniarnermut aamma nunalerinermut tapiissuteqarneq pillugu inatsisartut peqqussutaannut innersuussineq attatiinnarneqassasoq.
Takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnerup aamma nunami inuussutissarsiutit siuarsarneqarnissaat pillugit Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2002-mi atuutilerpoq. Inatsit naapertorlugu suliffeqarfimmik pilersitsinermik qularnaveeqqusiissutinik tapersiisoqarsinnaavoq, kinguaariit nikinneranni ajornartoortunik ingerlatitseqqiinernut, tunisassiat ineriartortinnerinut aamma pilersinneqarnerinut, unnuiffiusinnaasullu allilerneqarnerinut aamma pitsanngorsaavigineqarnerinut pillugit tapersiisoqarsinnaalluni. Taamatuttaaq takornariaqartitsinermi unnuiffiusinnaasunut pilersitsinermi taarsigassarsisitsisoqarsinnaavoq atukkat erniaqartinneqarnerisigut imaluunniit erniaqaratillu taarsersugassaanngitsutut attartukkat akuleriisillugit attartukkallu erniaqartinneqartut periarfissaarititaallutik. Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartarneq pillugu inatsisip atuuffissaa annertusineqassasoq Inatsisartut takornariartitsisarnermik inuussutissarsiuteqarnermi nunamilu inuussutissarsiuteqarnermi inuussutissarsiutit ineriartortinneqarnissaannut inatsisaata atuuffissaanut ilanngullugu.
nr. 2-mutAalajangersakkap pisortat § 3, imm. 4 aamma 5-imit pinngortunit, meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaannit, ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannit, inuussutissarsiutinut ilinniartitaaneq inuussutissarsiutinullu pikkorissaanerit pillugit Inatsisartut peqqussutaannit, pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaannit, atuakkanik atorniartarfeqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaannit, kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu meeqqerivinnut pujoorfiillu paaviarnerinut, pisassarisaasa eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 1, imm. 2 tunngavigalugu pinngitsaaliinikkut akilersinneqarsinnaanissaat qulakkeerpaa.
Aalajangersagaq aamma pisassarisanut meeqqanut ileqqaakkat pillugit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu pilersunut atuuttussanngorlugu annertusineqassasoq siunnersuutigineqarpoq.
Aalajangersakkami pisassarisat pineqartut akiliisitsiniarneq aqqutigalugu pinngitsaaliinikkut akilersinneqarsinnaapput. Tamatuma nassataraa pisassarisanik, akiligassaanerisa paasineqarnerinnaalluunniit tunngavigalugu, pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarsinnaaneq. Taamaasilluni pinngitsaaliinikkut akiliisitsiniarnerup aallartisannginnerani eqqartuussummik, eqqartuussivik aqqutigalugu isumaqatigiissummik allatulluunniit immikkut inatsisitigut tunngavissamik pisassarisat pisassarineqarnerannik uppernarsaataasussamik pissarseqqaarnissaq pisariaarulluni.
Eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi malittarisassanut innersuussinerup kingunerisaanik pisassarisat taamatut eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi killiliinerit najoqqutaralugit akilersinneqarsinnaalissapput, assersuutigalugu aningaasanik tunniunneqartunit akiitsoqartuusup, pissutsit qanoq ikkaluarpataluunniit, akileraarutit unerartereerneranni pisassarisat pingajorarterutaat sinnerlugit unerartitsisoqarsinnaanngilaq.
Pinngitsaaliinikkut akiliisitsinermi qularnaveqqutitut sillimmasiisitsineq ilaatinneqarsinnaavoq, eqqartussisarneq pillugu inatsimmi kapitali 7, § 6 naapertorlugu, aningaasanillu akiitsoqartup pisassarisaanit tunniunneqartunit ilanngaassineq, eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi Kapitali 7, §12 naapertorlugu.
nr. 3-mutInatsisartut sulisoqarnermut akitsuut pillugu inatsaata akuersissutigineqarnerata kingunerisaanik siunnersuutigineqarpoq oqaaseq "inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanermut sulisitsisut akiliutaat" atorunnaarsinneqassasoq.
§ 2-mutSiunnersuuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. Juli 2007-imi atuutilissasoq, Inatsisartut inatsisaannilu pineqartunut atuutissalluni pisassarisat 1. juli 2007 sioqqullugu tamatumaluunniit kingorna pinngorsimanersut apeqqutaatinnagu.
Pisassarisat inatsisip atuutilernissaata siorna aamma pinngorsimasut inatsisip malittarisassaanut ilaatinneqarnissaat taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq, tassunga ilanngullugu pisassarisat eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi eqqartuussutit il.il. naammassiniarneqartarnerannut malittarisassat malillugit akilersinneqarsinnaanerat.