30. januar 2007

UPA 2007/30

 

Inatsisissatut siunnersuummut nassuiaatit

Nalinginnaasumik nassuiaatit

1. Inatsisissatut siunnersuummut tunuliaqutaasoq

Ullut 60-it pillugit malittarisassaq

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2, imm. 1. nr. 1, oqaaseqatigiit siulliit malillugit inuit, Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik akileraartussaatitaanngitsut, atorfeqarnermi Kalaallit Nunaanni sulinerminnut akissarsiaqarnerminni ullormit siullermiit killilimmik akileraartussanngussapput. Aalajangersakkamili tassani oqaaseqatigiinni tullerni immikkut aalajangersagaqarpoq, killilimmik akileraartussaaneq atuutilissanngitsoq, Kalaallit Nunaanni sulineq ataqatigiissumik ullut 60-it sinnernagit najugaqarallarnermi ingerlanneqarsimatillugu, inuullu pineqartup sulisitsisumi Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaanngitsumi atorfeqarnini ingerlatiinnarpagu.

Taamatut immikkut aalajangersakkap (ullut 60-it pillugit malittarisassaq) kinguneraa, inuit nunami maani sivikitsumik sulisut nunami allami sulisitsisuminni atorfeqarnerminnik ingerlatsiinnartut, Kalaallit Nunaanni akileraartussaanngitsutut isigineqartarnerat. Malittarisassaq 1979-imeersoq, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaannut nr. 5, 19. maj 1979-imeersumut nassuiaatit malillugit ima tunngaveqartinneqarpoq "sivikitsumik Kalaallit Nunaanniittarnerpassuit – assersuutigalugu atorfimmut atatillugu angalanerit – pissutigalugit, akileraartussaatitaanermut tunngavissatut ullunik 60-inik killiliineq ilanngunneqarpoq,…" tassalu ullut 60-it pillugit malittarisassaq taamanikkut atuutilersinneqarpoq, pingaartumik akissarsiaqartut Danmarkimit aallartitaasut atorfimminnut atatillugu angalanerminni assigisaannilu Kalaallit Nunaanni akileraartinneqannginnissaat qulakkeerniarlugu.

Ullumikkut atorfimmut atatillugu angalanerit ullunit 60-init sivikinneerarsuarmik sivisussuseqartarput amerlanertigut ullut 14-it qaangissanagit. Peqatigitillugulu assersuutissaqarpoq ullut 60-it pillugit malittarisassap atornerlunneqartarneranut. Tamanna pisarluni akissarsiaqartut angalatitaasut sulillutik Kalaallit Nunaaniinneri ataasiakkaat ullunit 60-init sivikinnerunissaat isumagineqarneratigut. Pingaartumik oliesiornermut, aatsitassarsiornermut tamakkunanngalu piiaanermut atatillugu annertusiartortumik ingerlataqarnerni atornerluinissamut periarfissat annertusipput, tamakkuninngalu sammisaqarnerni sulisorisat avataaneersuunissaat ilimagisariaqarmat aammalu sivikitsuunerusumik suliffeqarfimmiittartussaassallutik.

Akissarsiaqartut nunami allamiut piumasaqaatinik naammassinnittut, Kalaallit Nunaanni aki-leraartinneqanngippata, tamanna pisuni assigiinngitsuni kinguneqarsinnaasassaaq kalaallit suliffeqarfiutaasa maanimiunik sulisoqartut, unammilleqatigiinneq eqqarsaatigalugu suliffeqarfinnut nunami allamiuusunut assigisaannut sanillilliugit, kalaallit akissarsiaqartut akissarsiaannit akileraartitsinermut atasumik aningaasartuuteqarnermikkut, ajornerusumik inissisimanerannik.

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi malittarisassat saniatigut, aningaasarsianit akileraarusiisinnaanermut apeqqut ilaatigut marloriaammik akileraannginnissamik isumaqatigiissutitigut, Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqaatigisimasaasigut, aqunneqarpoq. Marloriaammik akileraannginnissamik Danmarkimut isumaqatigiissut assersuutigalugu ullut 60-it pillugit malittarisassamut assingusumik imaqarpoq. Marloriaammik akileraannginnissamik Savalimmiunut, Islandimut aamma Norgemut isumaqatigiissutini aamma taamatuttaaq aalajangerneqarpoq qanoq pisoqarnerani akissarsiaqartunit Savalimmiuni, Islandimi aamma Norgemi angerlarsimaffeqartunit akissarsianit Kalaallit Nunaat akileraarusiisinnaanermut pisinnaatitaanersoq. Marloriaammik akileraannginnissamut isumaqatigiissutinut naapertuutinngitsunik pisoqartillugu, ullut 14-it pillugit malittarisassaqarnissamik siunnersuut malillugu akileraarusiisoqartarnissaa, akileraaruseriffiup maleruagassaq nassuiartassavaa, inatsisit inuiaat akornanni atuuttut Kalaallit Nunaata aamma pisussaaffigisai naapertorlugit marloriaammik akileraannginnissamut isumaqatigiissutit saneqqullugit akileraarusiisoqannginnissaa anguniarlugu.

Suliareqqiinermi immikkut ilanngaatit

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 25-i malillugu Naalakkersuisut aatsitassat suliareqqinneqarnerannut toqqaannartumik aningaasaliissutinit 10 procenti angullugit immikkut ilanngaatit pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni nr. 1-imi, 18. april 1991-imeersumi atuutilersinneqartoq atorneqarsimanngilaq.

Tamatumunnga atatillugu Naalakkersuisut naliliipput, akileraartussaatitaasunik, aatsitassanik, tamakkunatigut iluaqutiginninniarnermi pineqartumi nalinginnaasumik annertunerusumik, annertuumik suliareqqiinikkut suliffeqarfinnik ingerlatsisunik iluaqutissiinissamut periarfissaqarnermik ingerlatseqqinnissaq, inuussutissarsiutinik tunisassiornermik ingerlatsisunik assigiimmik pinninnissamut tunngatillugu tamanna akerliusoq.

Suliffeqarfinnik piginnittuunermi kinguaariit nikinneranni akileraarusiinerup kinguartinneqarnerani killissarititat qaffasinnerusut

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 57 naapertorlugu, aktiat anpartilluunniit tunngavigalugit ingerlatsivimmi sulisuusup akissarsiaasa ilai "piginnittuunermi kinguaariit nikinneranni aktianik anpartinillunniit" pissarsinermut atorneqartut akileraaruser-neqarnissaasa ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut kinguartinneqarnissaanut, aamma nalimik ataassinermi nalerititap sulisuusup "piginnittuunermi kinguaariit nikinneranni aktianik anpartinilluunniit" pissarsinerani atorneqartup akileraaruserneqarnissaata ukiumut aningaasarsiorfiusumut kingusinnerusumut kinguartinneqarnissaanut akuersissummik pisoqarsinnaavoq.

Taamatut akuersissuteqarnermi aningaasat annertussusiligaasarneranni ukiumut aningaasarsiorfiusumut ataatsimut tunngatillugu 50.000 koruunit maannamut qaangerneqarsinnaanngillat.

Aalajangersagaq Inatsisartut inatsisaanni nr. 9, 11. November 2000-imeersumi atuutilersinneqartumi pisimasuni ikittuaraannannguani atorneqarsimavoq. Tamanna 50.000 koruuninut killeqartitsinerup piginnittuunermi kinguaariit nikinnissaat piffissap sivisoorsuunngitsup ingerlanerani pisussatut pilersaarutigineqartillugu appasippallaarneranut atasutut isumaqarfigineqarpoq.

Piffissaliussat sivikillisat

2006-imi ukiakkut ataatsimmiinnermi inatsisissanut siunnersuutinik pingasunik saqqummiussinermi (Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaannut siunnersuut UKA 2006/29, Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisissaannut siunnersuut UKA 2006/30 aamma Inatsisartut akitsuutit il.il. pillugit inatsisaasa ilaasa allanngortinnerat pillugu siunnersuut UKA 2006/32) naatsorsuutigineqarsimavoq sulisitsisut akileraarutinut A-nut atatillugu nalunaaruteqartarnerat taakkunanngalu akiliuteqarnermikkut isumannaarisarnerat, akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersummut, UKA 2006/29-imut nalinginnaasumik nassuiaatini "Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartunut sunniutaasut" pillugit immikkoortoq naapertorlugu, siuartinneqassasut.

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni atorunnaarsinneqartumi nalunaarutikkut akileraarutit A-t akiliuteqarnikkut isumannaarneqartarnerat pillugit malittarisassanik aalajangersaanissamut piginnaatitsissut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni 1. januar 2007-imi atuutilersumi ajuusaarnartumik kukkunikkut ilanngunneqarsimanngilaq.

Akileraartarneq pillugu allatigut inatsiseqartitsinermi, matumani assersuutigalugu nioqqutissanik eqqussuinermi aamma annissuinermi Inatsisartut inatsisaanni aamma eqquiniaasitsisarnermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni, akiligassanik isumannaarinissamut piffissarititaasut il.il. inatsisini ataasiakkaani aqunneqarput, taamaattumillu Naalakkersuisut isumaqarput eqqortuunerussasoq taamatulli akileraarutinik A-nik, iluanaarutinit atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutinik nalunaarnissamut isumannaarinissamullu piffissaliussat, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi ilanngunneqarpata.

Piffissanik sivikillisaanerit nalunaarsuinissamut atuisunut pisariillisaanernut attuumassuteqarput annaasaqarnissamullu pitsaanerusumik pinngitsoortitsinaveersaarutaallutik.

Aningaasarsianit unerartitsineq

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 101 maannakkut taamatut isikkulersorneqarnermini imatut paasineqarsinnaavoq, akileraaruseriffik kisimi akileraarutinit akiitsut matussuserneqarnissaat siunertaralugu aningaasarsianit unerartitsinissamut peqqusisinnaasoq. Taamaalilluni sumiiffinni akiliisitsiniartartut pisinnaasaqarluartut akileraarusiisarnermi akiliisitsiniut pitsaasoq taanna atorsinnaanngilaat. Akileraarutinit akiitsut akiitsut tamarmiusut 20 procenterimmatigit aningaasarsianit unerartitsinissamik peqqusineq akileraarutinit akiitsut akilersinniarneqarnissaannut akuttunngitsumik atorneqartarpoq.

Akiliisitsiniartartut pisortat pisassaannik assigiinngitsunik arlalinnik akiliisitsiniarnermut atatillugu aningaasarsianit unerartitsinissamik peqqusisarput, taassuma ataani assersuutigalugu meeqqanut akilersuutit (akilersuisussaatitaaneq), ineqarnermut akiliutit il.il.

Akileraarutinik akiitsullit ilaat aammattaaq pisortat pisassaannik allanik akiitsoqartarput. Taassuma kingunerisinnaavaa akileraarutinut aningaasarsianik unerartitsinissamik akileraaruseriffiup kisimi peqqusisinnaaneranik aaqqissuussisoqartillugu akileraaruseriffiup akiliisitsiniartartullu aningaasarsianik unerartitsinissamik peqqusisinnaanerisa ataqatigiissarneqarnissaata amigaataanera. Taamatut pisoqartillugu akiitsullit suliffeqarfiisalu paatsuungalersinnaapput toqqissisimanatillu.

Ernialersuineq

Akileraartitsisarneq januarip aallaqqaataaniit 2007-imiit akileraaruseriffimmut nuunneqaraluartoq, kommunit siunissami ukiuni arlalinni innuttaasuniit suliffeqarfinniillu akileraarutinik kinguaattoorutinit pisassaqassapput. Tassani ilaatigut pineqarput akileraarutit sinneri ukioq aningaasarsiorfik 2005 tikillugu akileraarutillu A-t 2006 tikillugu akilerneqarsimanngitsut.

Akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 43, imm. 1 malillugu akileraarutit piffissaq eqqorlugu akilerneqanngitsut qaammatip aallartinnerani 1 procentimik ernialerneqassapput, erniallu landskarsimut nakkartinneqassapput. Taamaalilluni aalajangersakkap kinguneraa kommunit akileraarutinit pisassaannit erniat landskarsimut nakkartinneqartarnerat, tamannalu Naalakkersuisut pissusissamisuunngitsutut isigaat.

2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisai

Ullut 60-it pillugit malittarisassaq

Siunnersuutigineqarpoq ullut 60-it pillugit malittarisassaq atuuttuusoq ullut 14-it pillugit malittarisassamut allanngortinneqassasoq, malittarisassarlu atuutsinneqartassanngitsoq sulisitsisoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqarpat.

Siunnersuutip kinguneraa atorfeqarnermi Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartumik sulinermut atatillugu akissarsisartut killilimmik akileraartussatut isigineqarnerat, sulineq ataqatigiissumik ullut 14-it sinnernagit sivisussuseqartumik maani nunamiinnermi ingerlanneqarsimappat, inullu pineqartoq sulisitsisumi Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaanngitsumi atorfeqarnerminik ingerlatsiinnarluni imaluunniit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni namminersorluni inuussutissarsiummik ingerlataqartuusumi.

Suliareqqiinermi immikkut ilanngaatit

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 25, tunisassiornermik inuussutissarsiutini assigiimmik atugassaqartitsinissaap qulakkeernissaa siunertaralugu, atorunnaarsinneqassasoq.

Suliffeqarfinnik piginnittuunermi kinguaariit nikinnerannut atatillugu akileraarusiinerup kinguartinneqarnerannut killissarititat qaffasinnerusut

Siunnersuutigineqarpoq piginnittuunermi kinguaariit nikinnerannut atatillugu akileraarusii-nerup kinguartinneqarnerani ukiumut aningaasarsiorfiusumut ataatsimut tunngatillugu killissarititaasoq 50.000 koruuniniit ukiumut aningaasarsiorfiusumut ataatsimut tunngatillugu 100.000 koruuninut qaffanneqassasoq.

Piffissaliinerit sivikillisat

Siunnersuutigineqarpoq akileraarutinik A-nik unerartitat, iluanaarutinit atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutit pillugit paasissutissanik tunniussinissamut piffissaliussaq aammalu taakkunannga akiliuteqarnikkut isumannaarinissamut piffissaliussaq siuartinneqassasoq aammalu aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi aalajangersarneqarlutik.

Paasissutissanik nalunaaruteqartarneq

Akissarsiat amerlanerpaartaat ullumikkut edb atorlugu suliarineqartarput, sulili sulisitsisoqarpoq akissarsianut allagartat il.il. suliarinerannut atatillugu edb-mik atuinngitsunik. Taamatuttaaq iluanaarutinik atuisinnaanermullu akiliutinik isumannaarinnillutik akiliisartut edb-mik atuisuupput.

Sulisitsisup sulisut akissarsiaasa allagartaannik sanareernerani, pineqartut paasissutissanik akileraarutinut A-nut tunngasumik nassuiaasiornissamut tunngavissatut atortussanik peqareertarput. Taamatuttaaq ippoq atuisinnaanermut akiliisartunut selskabinullu iluanaarutinik isumannaarinnillutik akiliisartunut tunngatillugu.

Suliffeqarfiup suliat aaqqissuunnissaannut periarfissaqarnissaata naleqquttumik sianigineqarnissaa eqqarsaatigalugu paasissutissanik taamaattunik tunniussinissap siuartinnissaa akornutissaqanngilaq.

Paasissutissanik siusinnerusumik tigusaqartalernissaq akileraaruseriffimmut annertuumik iluaqutaassaaq, tamatumuuna akileraaruseriffik paasissutissiissutinik pineqartunik amerlaqisunik pissarsiarineqartartunik nalunaarsuinermik suliarinninnermillu sulianik aaqqissuussinissamut ajunnginnerusujussuarmik periarfissaqalissammat.

Ataatsimut isiginnilluni Naalakkersuisut naliliipput, akileraarutit A-t unerartitat, iluanaarutinit akileraarut aammalu atuisinnaanermut akiliutinit akileraarut pillugit paasissutissanik tunniussisarnermut piffissarititaasumik siuartitsinerup pitsaaqutai ajoqutissaasunit annertuumik amerlanerussasut, paasissutissanillu tunniussinissamut piffissaliunneqartup sulisitsisut il.il. naammaginartumik asattuukkai.

Akiliinissamut piffissaliinerit

Akiliuteqarnikkut isumannaarinissamut piffissaliunneqartumik siuartitsinissamut siunnersuut akileraaruserinerup qitiusumik ingerlanneqalernissaata tamatumanilu akiliutit allaanerusumik takkussuuttalernissaasa kingunerisaraat.

Akileraaruserinerup qitiusumik ingerlanneqalernerata kingornatigut akileraarutinik akiliutit tamarmik Akileraartarnermut Pisortaqarfimmut akilerneqartalissapput. Akileraarutit kommunit agguagarsiatut pisassarisaat, kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni isumannaarneqartussanut allanut ilanngullugit qaammatip tulliuttup aallartinnerani akileraarutinik akilerneqartunik tiguneqartut tunngavigalugit isumannaarneqartalissapput. Kommunit Namminersornerullutik Oqartussallu akornanni pisassarisanik isumannaarisarneq qaammammut ataasiaannarluni pisarnissaa ilaatigut tunngaveqarpoq allaffissornikkut aningaasartuutinik killilersimaarinninniarneq.

Sulisitsisunut il.il. piffissaliussat atuuttuusut naapertorlugit sulisitsisup il.il. akiligassanik isumannaarinissamut piffissaliunneqartunik ullormik ataasiinnarmilluunniit qaangiineri, kommunit aningaasanik akilerneqartunik tigusassaminnik tigusaqarnissaat qaammammik ataatsimik kinguaattoortassaaq. Aningaasat amerlanerusut pineqartillugit tamanna kommuninut mikinerusunut annertuumik malunnaateqartassaaq.

Sulisitsisut il.il. akiligassanik isumannaarinissaannut piffissaliussat ullut qulit missiliorlugit siuartinnerisigut annikikkaluartunik piffissamik qaangiinertigut kommuninut kingunerluutaasartut killilersimaarneqarput ilaatigullu akileraaruseriffik sivisunerulaartumik qaangiisoqartillugu akileeqqussutinik ingerlatsilernissaanut piffissarissaarnerulissalluni.

Aningaasarsianit unerartitsineq

Siunnersuutigineqarpoq akiliisitsiniartartut pisinnaasaqarluartut akileraarutinit akiitsut matussuserneqarnissaat siunertaralugu aningaasanik unerartitsinissamut peqqusisinnaassasut.

Taassuma kingorna siunertaavoq akileraarutinik pinngitsaaliilluni akiliisitsiniartarneq annertunerusumik kommunini akiliisitsiniartartunut katersorneqassasoq. Akileraaruseriffiup aningaasarsianit unerartitsinissamik peqqusisinnaanerata ingerlatiinnarneqarnissaata siunnersuutigineranut pissutaavoq ilaatigut kommunit aggornerisa avataanni taassuma atorneqarsinnaanissaa, aammalu akileraaruseriffik akuliussinnaassammat sumiiffinni atorneqarsinnaasumik pitsaasumik akiliisitsiniartartoqanngiffiusuni.

Ernialersuineq

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi januarip aallaqqaataata 2007-ip tungaanut atuuttumi (aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 5, 19. maj 1979-imeersoq) § 68 atorunnaarsinneqassanngitsoq. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi atuunnikuusumi § 68 taamaasilluni pisassarisanut ukiumit aningaasarsiorfimmiit 1980-imiit ukioq akileraaruseriffik 2006 ilanngullugu suli atuutissaaq.

Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi januarip aallaqqaataata 2007-ip tungaanut atuuttumi § 68, imm. 1 malillugu akileraarutit akileraartussaatitaasup akiligassai akileraartussaatitaasup piffissaq eqqorlugu akilersimanngisai ullormiit akiliiffissamiit qaammatit aallartinnerini 1 procentianik ernialerneqartassapput. Erniat kommunimut akileraarfiusumut nakkartinneqartarput. Aalajangersakkami tassani imm. 2 malillugu unerartitsisussaatitaasoq akileraarutit piffissaq eqqorlugu akilersimanngippagit ulloq akiliiffissamiit qaammatit aallartinnerini 2 procentimik ernialerneqassapput. Erniat kommunimut suliffeqarfigineqartumut nakkartinneqassapput, kisiannili pissarsianit akileraarutit erniaat eqqarsaatigalugit suliffeqarfiup kommuni akileraarfianut.

Atuutilerfissaq

Siunnersuutigineqarpoq inatsit 1. maj 2007 atuutilissasoq.

Kisiannili siunnersuutigineqarpoq siunnersuummi nr. 3-7 (piffissarititat siuartitat) aatsaat januarip aallaqqaataani 2008-mi atuutilissasut, taamaalilluni suliffeqarfiit allanngortiterinissamut piffissaqarniassammata.

Siunnersuutigineqarpoq ullut 60-it pillugit malittarisassamut allannguut inatsisip saqqummiunneqarnerani atuutilissasoq, tamatumuunakkut malittarisassamik atornerluisinnaanerit pinngitsoortinniarlugit, kisiannili kommunit akileraarutinit pisassaasa erniaasa siusinnerusukkut malittarisassat malillugit kommuninut nakkartinneqartarnissaanik siunnersuut januarip aallaqqaataaniit 2007-imiit atuutilissasoq siunnersuutigineqarpoq, taamaasilluni ernianit isertitat kommuninut ingerlaannartumik unitsitsineqanngitsumik pisinnaalissalluni.

3. Aningaasat tungaasigut allaffissornikkullu pisortanut sunniutissai
Ullut 60-it pillugit malittarisassap ullut 14-it pillugit malittarisassamut allanngortinnerata kingunerisaanik ukiumut 3 mio. koruuninik annertunerusumik isertitaqarnissamik kinguneqarnissaa.

Kinguaariit nikinnerannut atatillugu akileraarusiinerup kinguartinneqarnerani killissarititaasunik qaffaaneq isertitat maannamut amerlassutsit tunngavigalugit annertunngitsumik sunniuteqarnissaanik kinguneqassasoq naatsorsuutigineqarpoq.

Piffissaliinerit sivikillineqarnissaannut siunnersuutip erniatigut isertitat landskarsimut 1,5 mio. koruuninik pitsanngoriaateqarnissaanik kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Piffinni akiliisitsiniartartut akileraarutinut akiitsulinnut aningaasarsianit unerartitsisinnaanissaannut siunnersuummut atatillugu, pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqaateqarnissaanik missangiisoqanngilaq.

Kommunit akileraarutinit pisassaasa erniaat kommuninut nakkartinneqartarnissaannik siunnersuut missingersorneqarpoq 2007-imi annerpaamik 8 mio. koruuninik kommuninit pissarsissutigineqarnerussasoq, taakkunannga unerartitsisussaatitaasup 2 procentimik ernialiiffigineqartussaanerata kinguneranik annerpaamik 3 mio. koruunit, 2011-p tungaanut 0 koruuninut ikiliartussallutik, tassani akileraarutinit A-nit akiitsut il. il. ilimagineqartariaqassallutik tamakkerlugit akilerneqarsimassasut imaluunnit akiligassaajunnaarsinneqarnerisigut nalikilliliiffigineqarsimassasut. Kisiannili pissarsiat annertunerusutigut ilimagineqartariaqarput kommunit missingersuutaannut ilanngunneqarsimassasut. Ilimagineqartariaqarpoq ernianit isertitat taakku annertunersaat akiliisinnaajunnaarnerit kingunerinik kommuninut akilerneqassanngitsut. Landskarsi eqqarsaatigalugu siunnersuut pissarsissutaananilu annaasaqaataassanngilaq, tassa ernianit isertitat taakku missingersuutinut ilanngunneqarnikuunngimmata.

4. Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu inuussutissarsiuteqartuusunut sunniutissai
Naatsorsuutigineqarpoq ullut 60-it pillugit malittarisassap allanngornera nunami maani inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut iluaqusiissutaasunik annikinnerusunik sunniuteqassasoq. Inuussutissarsiutilinnut nunani allaneersunut siunnersuut allaffissornerulernermik annikitsuinnarmik kinguneqassaaq.

Piginnittuunermi kinguaariit nikinnerannut atatillugu akileraarusiinerup kinguartinneqarnerani killissarititaasunik qaffaaneq piginnittuunermi kinguaariit nikinnerata piviusunngortinneranik oqinnerulersitsisinnaavoq tamatumuunalu aningaasaqarnikkut inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut iluaqusiissutaasunik sunniuteqarluni.

Sulisitsisut akileraarutit A-t pillugit nassuiaatinik tunniussisarnerannut piffissaliunneqartumik siuartitsinerup aammalu akiligassanik isumannaarinissaannut piffissaliunneqartup ullut qulit missigisaannik siuartinneqarnerata kingunerissavaa, sulisut akileraarutinut akiliutaannik maannakkumiit sivikinnerusumik sulisitsisut tigumminnittalernissaat. Inuussutissarsiutinik ingerlatsisunut namminersortunut akiliisinnaassuseqarnikkut amigaatigineqalersutigut ani-ngaasartuutit 5 procentimik erniaqartitsineqartillugu ukiumut 600.000 aamma 800.000 koruunit akornanniissasut missiliuutigineqarpoq.

Iluanaarutinit atuisinnaanermullu akiliutinit akileraarutit isumannaarneqarnissaannut piffissaliunneqartup ullut qulit missigisaannik siuartinnera, 5 procentimik erniaqartitsineqartillugu namminersorlutik inuussutissarsiummik ingerlataqartunut akiliisinnaassuseqarnikkut amigaatigineqalersutigut 100.000 koruuninik nammagassiissuteqartussatut missiliuutigineqarpoq.

Akileraarutinit kommunit pisassaannit erniat kommuninut nakkartinneqartarnissaannik siunnersuut ilimagineqarpoq inuussutissarsiortunut 2007-imi 3 mio. koruuninik aningaasartuutaanerusussaq, 2011-imi 0 koruuninut ikilisimassallutik, tassani ilimagineqartariaqarluni akileraarutinit A-nit akiitsut tamakkerlugit akilerneqareersimanissaat imaluunniit akiligassaajunnaarsinneqarnermikkut nalikillilerneqarsimassasut. Ilimagineqartariaqarpoq ernianit isertitat taakku annertunersaat akiliisinnaajunnaarnerit kingunerinik kommuninut akilerneqassanngitsut.

5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissai
Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamulluunniit tunngasutigut sunniuteqartussaanngilaq.

6. Innuttaasunut allaffissornikkut sunniutissai
Siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqartussaanngilaq.

7. Nalagaaffeqatigiinermut namminersulivinnermulluunniit tunngasut
Siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut namminersulivinnermulluunniit attuumassuteqanngilaq.

8. Pisortanit soqutigisaqaqatigiiffinnillu tusarniaaneq
Siunnersuut KANUKOKA-mut, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiannut (GA), ILIK-mut. Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiannut (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiannut (SIK), KNAPK-mut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut, Sulisoqarnermut Pisortaqarfimmut, Selskabinut allattoqarfimmut, Sulisoqarnermut Inuussutissarsiutinullu Pisortaqarfimmut, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfimmut, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfimmut, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmut aammalu Inuussutissarsiutinut Pisortaqarfimmut tusarniassutigineqarsimavoq.

Tusarniaanermut akissutit Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititalimut ingerlatinneqarput.

Tusarniaanermi akissutit siunnersuummut allannguuteqartitsinissamut pissutissaqarsimanngillat.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

§ 1-imut

nr. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq ullut 60-it pillugit killissarititaq ullut 14-inut allanngortinneqassasoq, taamaasilluni atorfeqarnermi Kalaallit Nunaanni ingerlanneqartumik sulinermut atatillugu akissarsisartut killilimmik akileraartussatut isigineqalerlutik, sulineq ataqatigiissumik ullut 14-it sinnernagit sivisussuseqartumik maani nunamiinnermi ingerlanneqarsimappat, inullu pineqartoq sulisitsisumi Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaanngitsumi atorfeqarnerminik ingerlatsiinnarluni aamma Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni ingerlataqarpat.

Ullut 14-it kisinneranni ulloq tikiffik aallarfillu ilanngunneqassapput. Aammalu ullunik taakkunannga 14-inik qaangiinermut suna peqqutaasimasinnaanersoq apeqqutaanngilaq.

Oqaaseq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik sumiiffeqarluni ingerlatsiveqarneq matumani aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 2, imm. 1, nr. 10-imut assigiissumik paasineqassaaq.

Qaqugukkut aalajangersimasumik ingerlatsiveqartutut isummerfiginnittoqarnissaanik aalaja-ngiinermi aammattaaq pingaartillugu isiginiarneqassaaq taaguummik marloriaammik akile-raannginnissaq pillugu isumaqatigiissutinut (DBO) atatillugu erseqqissaasimaneq, tamatumani aamma OECD-p tunngaviusumik isumaqatigiissutaa, tassungalu oqaaseqaatit.

Aalajangersimasumik ingerlatsiveqarneq taamaalilluni tamatigut pisarpoq suliffeqarfik immikkoortortakkut, allaffikkut, tunisassiorfikkut, sannavikkut qaarusukkulluunniit, gasseqarfikkut uuliaqarfikkulluunniit, ujaqqerivikkut allakkulluunniit nunamit piiagassat sumiiffiannit aalajangersimasumit piiaaffiusukkut ingerlanneqarpat.

Aalajangersimasumik ingerlatsivittut taaguummi qitiusoq tassaavoq aalajangersimasumik ingerlatsiveqarnera, ingerlatap suliaata tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit ingerlanneqar-figisaanik.

Marloriaammik akileraannginnissaq pillugu isumaqatigiissutit kingunerissavaat Kalaallit Nunaat suliffeqarfimmik sanaartornermik suliaqartumik nunami maaniittumik aatsaat akileraarusiisinnaatitaassammat ingerlataq taanna piffissami aalajangersimasumik sivisussuseqartumi ingerlanneqarsimappat, amerlanertigut sivikinnerpaamik qaammatinik arfinilinnik sivisussuseqartumik.

Suliffeqarfik sinniisumit piukkunnaatilittut isigisariaqartumit, nunami allami ingerlatsivimmit sinniisuuffigisaminit ingerlatsivimmut pisussaaffiliinertaqartunik niueqatiginnissinnaanermut pisinnaatitaasumit sullinneqarpat, nunami maani aalajangersimasumik ingerlatsineqarpoq.

Suliffeqarfik nunami maani attaveqaatitut inissisimasumit, tassa imaappoq tuniniaanermi sullissisumit, piumasarisanut tigusaminut suliffeqarfimmit nunami allami inissisimasumit akuersissummik peqqaartussamit, ingerlanneqarpat, tamanna aalajangersimasumik ingerlatsi-veqarnertut isigineqassanngilaq.

Immikkoortortaqarfik nunami maani peqqumaasivittalik aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni nunanilu allani pituttuisuusumik tunisineqartarpat, Kalaallit Nunaanni nunanilu allani tuni-niaanikkut iluanaarutit killilimmik akileraartarnermut tunngatitanut ilaapput.

Immikkoortortamik pisiniartarfiuinnartumik nunami maaniittoqarnera aalajangersimasumik ingerlatsiveqarnertut isigissallugu naammanngilaq.

Ullut 14-it pillugit malittarisassaqarnissamik siunnersuut aamma marloriaammik akileraannginnissamut isumaqatigiissutit pisussaaffiliinerinut tunngasut Nalinginnaasumik nassuiaatini imm. 1-imi qulequttap ullut 60-it pillugit malittarisassap ataaniittut innersuussutigineqarput.

nr. 2-mut

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsartut inatsisaanni § 25 atorunnaarsinneqassasoq.

Atorunnaarsitsinerup kinguneraa, akileraartussaatitaasut aatsitassanik, tamakkunannga iluaqutiginninniarnermi pineqartumi nalinginnaasumik annertussutsimit annertunerusumik, suliareqqiinermut suliffeqarfimmik ingerlatsisut, ingerlatanut aalajangersakkami ilaatinneqartunut aningaasaliissutaasut sinnerlugit ilanngaammik pisinnaannginnerat. Akileraartussaatitaasut tamanna malillugu ingerlatanut "taamaallaat" nalikilliliissuteqarsinnaapput malittarisassat atuuttuusut malillugit, annertunerpaamik pissarsiarineranni akiusup 100 procentip annertoqataanik.

nr. 3-mut

Siunnersuutigineqarpoq, piginnittuunermi kinguaariit nikinnerannut atatillugu akileraarusiinerup kinguartinneqarnerani killissarititaasut 50.000 koruuninit 100.00 koruuninut qafanneqassasut.

Aalajangersakkap kinguneraa, aningaasat kingusinnerusukkut akilerneqartussanngorlugit kinguartinneqartut, ukiumut aningaasarsiorfiusumut ataatsimut tunngatillugu 100.000 koruunit sinnersinnaanngikkaat. Atorfeqartoq taamaasilluni 100.000 koruuninik, akissarsiaminit aktianik anpartinilluunniit pisissutigisani, aammalu tamatuma saniatigut 100.000 koruunit allat, aktianik anpartinilluunniit nalingi ataallugit pisinermini pissarsiarisimasaanut naliusunik, katillugit ukiumut 200.000 koruuninik kinguartitsinermik angusaqarsinnaavoq.

Aktiat anpartilluunniit ukiup aningaasarsiorfiusup ingerlanerani ataasiartumik arlaleriarluniluunniit pisinikkut pissarsiaanersut apeqqutaanngilaq.

Kinguartitamik akileraarusiineq pissaaq ukiumi aningaasarsiorfiusumi, pineqartup aktianik anpartinilluunniit pissarsiaminik taakkualuunniit ilaannik tunisaqarfigisaani, imaluunniit ukiumi aningaasarsiorfiusumi tamakkiisumik akileraartussaanerup atorunnaarfigisaani, pissaaq.

nr. 4-mut

Siunnersuutigineqarpoq aningaasat unerartitsisussaatitaasup qaammammi unerartissimasaasa piffissaagallartillugu akiliuteqarnikkut isumannaarneqarnissaannut piffissaliunneqartoq inatsisikkut aalajangersarneqassasoq qaammammilu akiliiffissaasumi ulluinnaasumit kingullermiit ullut 20-nianut siuartinneqassasoq. Qaammammi akiliiffissaasumi 20-ni arfinngorneruppat, sapaataappat nalliuttuuppalluunniit, piffissaliunneqartoq ulluinnaasumut tullermut kinguartinneqassaaq. Ulloq akiliiffissaq (qaammatisiutit malillugit qaammatip tulliuttup ulluisa siulliat allanngortinnagit ingerlatiinnarneqassasut siunnersuutigineqarput.

Akiliuteqarnissamut piffissaliussaq qaangerneqarpat ernialiisoqassaaq soorluttaaq unerartitsisussaatitaasoq pineqaatissinneqarsinnaatitaassasoq, qaangiineq imaluunniit akiliuteqanngitsoorneq piaaraluni mianersuaalliornikkut soqqusaatsumillu iliuuseqarnikkut pippat.

nr. 5-imut

Siunnersuutigineqarpoq qaammammi unerartitanut tunngatillugu nalunaarummik tunniussinissamut piffissaliunneqartoq qaammatip unerartitsiviusup tulliata qulinganut ullulerlugu aalajangersarneqassasoq. Qaammammi nalunaarusiorfiusumi ullut qulingat arfininngorneruppat, sapaataappat nalliuttuuppalluunniit, piffissalliunneqartoq ulluinnaasumut tullermut kinguartinneqassaaq.

Aalajangersakkap kingunerissavaa, Naalakkersuisut Nalunaarutitigut unerartitsisussaatitap unerartitaminut nalunaarusiornissaanut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassasut. Tassunga ilanngullugit, assersuutigalugit nalunaarusiornerit akileraaruseriffimmit nalunaarusiornermi allattuiffissat immersoriikkat atorlugit tunniunneqartarnissaat.

nr. 6-imut

Siunnersuutigineqarpoq, ilunanaarutisianit akileraarutinik akiligassanik isumannaarinissamut piffissaliunneqartoq ulluinnaasut kingullersaanniit qaammatip akiligassanik isumannaarinissamik iluanaarutinilluunniit pisassanngortitsinermik aalajangiinerup qaammataata tulliata ulluisa 20-annut siuartinneqassasoq. Qaammatip akiliiffissaasup ulluisa 20-at arfininngorneruppat, sapaataappat nalliuttuuppalluunniit piffissaagallartillugu ulloq akiliiffissaq ulluinnaasumut tullermut kinguartinneqassaaq.

Aammattaaq siunersuutigineqarpoq, iluanaarutisianik tunniussinerit pisassanngortitsinerilluunniit pillugit paasissutissiissutinik tunniussinissamut piffissaliussaq, iluanaarutinik tunniussinissamik pisassanngortitsinermilluunniit aalajangiinerup, imaluunniit nalunaaqqusissummi nalunaarnissamut piffissaliunneqartup qaangiunnerata ulluata qaammataata tulliani ullut qulissaannut kinguartinneqassasoq. Ullut qulingat arfininngorneruppat, sapaataappat nalliuttuuppalluunniit ulloq paasissutissanik nalunaarnissamut piffissaliunneqartoq ulluinnaasumut tullermut kinguartinneqassaaq. Paasissutissat akileraaruseriffimmut nassiunneqassapput, allaffissaq "iluanaaruteqartitsinermut nalunaarut" atorlugu. Ataatsimeersuarnerup aalajangiinera iluanaarummik agguaassinermik nalunaaruteqartoqannginnissaanik aalajangiineruppat, taamaakkaluartoq iluanaaruteqartitsinermut nalunaarummik nassiussisoqassaartaaq.

Selskabi iluanaaruteqartitsinermut nalunaarummik nassiussigumassuseqanngippat, paasissutissanik tunniussinissaq ullormoortunik akiliisitsissutinik pineqaatissinneqarsinnaavoq. Periaaseq tunngavigalugu naatsorsuutigineqarpoq akiliisitsinerit aamma akiliisitsiniartarnerit akileraaruseriffiup suliaqarneratigut atuutsinneqassasut.

Aalajangersakkani nalunaarnissamut piffissaliunneqartup qaangiunnerani eqqaaneqartoq atuuffigissavaa, iluanaarutinit agguagarsisitsinikkut ataatsikkut pisoqartillugu, selskabit inatsisitigut tunngavilersorneqarneranni maleruagassat aammalu nalunaarnissamut piffissaliunneqartut aalajangersarneqarnerannut assingusunik selskabit aningaasaatimikkut appaasitsineranni atuuttussanngorlugu.

nr. 7-imut

Atuisinnaanermut akiliutinit akileraarutinik tunniussineq pillugu paasissutissanik tunniussinissamut piffissaliunneqartoq, akileraarutit A-t pillugit nalunaarusianik tunniussinissamut piffissaliinerup assigisaanik aalajangerneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

nr. 8-mut

Siunnersuutigineqarpoq sumiiffimmi akiliisitsiniartartoq piginnaasaqarluartoq sulinermi aningaasarsianit taamatullu akiliutinik allanik aammalu akileraaruseriffimmitut annertutigisumik unerartitsinissamik peqqusinissamut pisinnaatinneqassasoq.

nr. 9-mut

Aalajangersakkap kinguneraa akiitsulik aningaasarsiaanit unerartitsinissamik peqqussuteqarfigineqarsimasoq piffissami peqqussutip tiguneqarfiani sulisitsisumi pineqartumi sulinngippat, ullut tallimat qaangiutsinnagit sulisitsisup peqqussummik nalunaaruteqartoq nalunaarfigissagaa. Taamatuttaq suliunnaarnermiit ullut tallimat qaangiutsinnagit sulisitsisup nalunaarummik nalunaaruteqartoq nalunaarfigissavaa, sulisitsisoq taanna nallertinnagu unerartitsinissamik peqqussummik tigusaqarsimappat, suliunnaarnermilu akileraarutinit akiitsut pineqartut tamakkerlugit akilerneqarsimanngippata.

nr. 10-mut

Siunnersuutigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi januarip aallaqqaataata 2007-ip tungaanut atuuttumi (aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsisartut inatsisaat nr. 5, 19. maj 1979-imeersoq) § 68 § 115, imm. 3-mit peerneqassasoq. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi siusinnerusukkut atuuttumi § 68 ukiumit aningaasarsiorfimmiit 1980-imiit ukiumut aningaasarsiorfimmut 2006-imut taamaalilluni suli atuutissaaq.

§ 2-mut

Siunnersuutigineqarpoq Inatsisartut inatsisaat 1. maj 2007-mi atuutilissasoq. Kisiannili siunnersuutigineqarpoq siunnersuummi nr. 3-7 (piffissarititat siuartitat) 1. januar 2008-imi atuutilissasut.

§ 1, nr. 1-imi allannguut, siunnersuutigineqarpoq inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarnerani atuutilissasoq, siunnersuutigineqarporlu malittarisassat siornatigut atuuttut malillugit kommunit akileraarutinit pisassaasa erniaat kommuninut nakkartinneqartarnissaat pillugu siunnersuummi § 1 nr. 10, 1. januar 2007-imi atuutilissasoq.

Ulloq nassiussivittut naatsorsuunneqassaaq siunnersuut Inatsisartut siulittaasoqarfiannut allakkatigut nalunaarutigineqarfia ulluliullugu.