19. oktobari 2007

UKA 2007/46

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu inissiaataannik attartortittakkanik inissiatut imaluunniit illutut nammineq pigisatut tigusisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq, Vittus Mikaelsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Esmar Bergstrøm, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Simon Olsen, Siumut
Inatsisartunut sinniisussaq Ole Thorleifsen, Siumut
Inatsisartunut sinniisussaq Emilie Olsen, Atassut

Siullermeerinerup kingorna Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut nassuiaatitaalu misissorpai.

1. Siunnersuutip imarisai ataatsimiititaliallu taakkununnga oqaaseqaatai.

Peqqussut atuuttoq naapertorlugu inissiami attartortut minnerpaamik 75 %-iisa inissiaminnik tigusinissaq kissaatigippassuk inissiami attartortittakkami inissiamik Namminersornerullutik Oqartussat aatsaat tunisisinnaapput. Peqqussulli atuuttoq naapertorlugu kommunit inissiat ataasiakkaarlugit tuninissaannut periarfissaqarput. Siunnersuut aqqutigalugu Namminersornerullutik Oqartussat kommuninut naligiisinneqassapput.

Taamaalilluni inissiami attartortittakkami najugallit allat pisinissamik kissaateqarnersut apeqqutaatinnagu Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataanni attartortittakkani attartortut iniminnik attartukkaminnik pisarinninnissamut periarfissaqalernerat siunnersuutip kingunerissavaa.

Kiisalu siunnersuutip kingunerisaanik teknikikkut aningaasaqarnikkullu naliliineq tunngavigalugu akigititaq aallaavigiunnaarlugu niuernermi akigititat aallaavigalugit inissiat attartukkat tunineqarsinnaalissapput.

Niuernermili akiusoq ilanngaaserneqartassaaq, attartortup qanoq sivisutigisumik attartortuusimanera, tassa attartortitsisup inissiaataani ataannartumik qanoq sivisutigisumik najugaqarsimanera, apeqqutaatillugu annertussusilerneqartussamik. Taamaalillunilu attartortoq Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataannit allamit Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataannut allamut nuukkuni attartortutut piffissaq katersiviusoq annaassanngilaa. Aamma taamaappoq attartortoq kommunip ataatsip iluani kommunip inissiaataanit allamit kommunip inissiaataanut allamut nuuppat. Attartortorli kommunimini attartukkaminit inissiamut kommunip allap pigisaanut nuuppat – attartortup piffissaq katersiviusoq annaassavaa. Aamma taamaappoq kommunip inissiaataanit Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataannut imaluunniit Namminersornerullutik Oqartussat inissiaataannit kommunip inissiaataanut attartortoq nuuppat.

Inissiat attartortittakkat minnerpaamik pingasunik attartortittakkanik inissiartaqarunik aatsaat ilanngaaserneqarsinnaapput.

Iluanaarniapilussinnaaneq annikillisinniarlugu niuernermi akigititamut ilanngaatigineqartup annertoqataanik tunisisup (Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit pineqartup) illu akit nikingassutaannut qularnaveeqqusissavaa. Akit nikingassutaannut qularnaveeqqusiissut ukiuni qulini nalikilliartuaartinneqassaaq. Tamatuma kingunerisaanik pisisoq minnerpaamik ukiut qulit qaangiunnerisigut inissiamik aatsaat tunisiguni ilanngaatigineqartoq tamakkiisoq pissarsiarisinnaavaa.

Attartortoq, pisortat illuutaanik attartukkaminik pisinissamik isumaliutiginnikkuni, tamanna pillugu qinnuteqaammik attartortitsisumut nassiussisinnaavoq. Tullertullu attartortitsisoq allakkatigut neqeroorummik, paasissutissanik aalajangersimasunik arlalinnik ilaatigut niuernermi akigititamut paasissutissanik ilanngussartalerlugu, attartortumut nassiussissaaq. Tassunga atatillugu Inatsisartut peqqussutissaat nutaaq naapertorlugu paasissutissat attartortup pissarsiarissallugit piumasarisinnaasai inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut sanilliullutik ikinnerummata eqqumaffigineqartariaqarpoq.

Assersuutigalugu illuutip/inissiap aserfallatsaalineqarnerata qanoq issusia pillugu paasissutissinneqarnissamik, illup sananeqaataasa ukiut 15-it 30-illu akornanni suli atasinnaanerannut takussutissiamik kiisalu tamatumani aningaasaliissutissatut pisariaqartinneqartussatut naatsorsuutigineqartunut missingiummik attartortoq piumasaqaateqarsinnaanngilaq (naak Inatsisartut peqqussutaanni attuuttumi § 7, imm. 1, nr. 1 aamma 4 malillugu taamaakkaluartoq). Illuutip aserfallatsaaliineqarnerata qanoq issusia niuernermi naligitinneqartukkut soorunami ersersinneqassaaq, taamaalillunilu attartortoq pisinissamik neqeroorummik akuersissaguni peqqusersusaarfigineqarsinnaassanani. Taamaakkaluartoq assersuutigalugu illup qalia kingusinnerpaamik ukiut qulit qaangiunneranni taarserneqartariaqartoq tamatumunngalu aningaasartuutissat 700.000 kr.-it sinnerlugit amerlassuseqartussatut naatsorsuutigineqarsinnaasut pisinermini ilisimasimanngikkuniuk attartortoq nuanninngitsumik pakasarneqarsinnaavoq. Paasissutissaq taamaattoq illup pisiarinissaanik aalajanginnginnermi attartortut amerlanerit aningaasaateqarfimminnut oqaloqatiginnissutigerusussagaat ilimanarpoq. Taamaattumillu pisortat inissiaataasa attartortittakkat ilaasa aserfallatsaaliineqarsimanngissusiat pisortallu tuniniaanerminni paasissutissiissutigissallugit pisussaaffigisaannik annikillisitsineq eqqarsaatigalugit piserusussinnaasunut mianersoqquteqassalluni tunngavissaqarsinnaavoq.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Inuit Ataqatigiinneersup tunisinermut paasissutissiinermullu tunngatillugu immikkut maluginiaqquaa: Tunisinermut inatsisiliornermi teknikkikkut illup qanoq issusaanik nalunaarut pinngitsoorani ilaatinneqartarnissaa piumasaqaataassasoq, taamaalilluni tunisinermi pisisoq illuutip qanoq issusaanik nalunaarut pillugu ilumoortumik, naapertuilluartumik piviusumillu paasissutissanik pisinnaaqqullugu, tassanilu inissiami amigaataasinnaasut siunissami nutarterinissami aserfallatsaaliinissamilu suliassat missingiusiorneqarnera ilanngullugu. Tamatumani pisisup pisinerup nalaani ilisimaneqanngitsunik tassanngaannaq naatsorsuutiginngisamik annertuunik akisuunillu nutarterinnginnissaa siunertarineqarpoq.

Illumittaaq pisisumut pisinermi isumannaallisaaneq ilanngunneqassaaq, Namminersornerullutik Oqartussat kommuniluunniit illup ingutserneqarnissaanut aalajangertoqassagaluarpat, ajornerusumik inissisimasoqaqqunagu.

Kiisalu attartortunut Inatsisartut peqqussutissaata nutaap atuutilereernerani ininik attartukkaminnik tigusisunut taarsigassarsinermi atugassarititaasut pitsanngoriarnerat peqqussutissatut siunnersuutip kingunerissavaa. Attartortut Inatsisartut peqqussutaat atuuttoq naapertorlugu inissiamik attartukkaminnik tigusisimasut tunisinermi akiusup 40 %-ia pisortanit taarsigassarsiarisinnaasimavaat; - taarsigassarsiat ukiuni 15-ini ernialersugaanatillu akilersugassaanngitsut, tamatumalu kingorna ukiut qulit ingerlaneranni taarsersorneqartussat. Aammattaaq attartortut Inatsisartut peqqussutaat nutaap atuutilernerata kingorna inissianik attartukkaminnik tigusisut tunisinermut akiusup 40 %-ianik pisortanit taarsigassarsisinnaassapput. Taarsigassarsinerli tamanna ukiuni 20-ni ernialersugaananilu akilersugassaanngilaq, tamatumalu kingorna ukiuni 15-ini taarsersorneqassalluni.

2. Ataatsimiititaliap inassuteqaataa

Siuliani allassimasunik oqaaseqaateqarlutik ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut Siumumeersut, Atassummeersut Demokraatineersullu siunnersuut akuerisassanngorlugu inassutigaat.

Ikinnerussuteqarluni oqaaseqaatimini allassimasut oqaaseqaatigalugit ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup Inuit Ataqatigiinneersup siunnersuut itigartitsissutigineqassasoq inassutigaa.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Attaveqaqatigiinnermut Ineqarnermullu Ataatsimiititaliaata peqqussutissatut siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Jørgen Wæver Johansen, Siulittaasup tullia
Emilie Olsen		Esmar Bergstrøm
Marie Fleischer		Ole Thorleifsen