20. oktober 2007

UKA 2007/42

 

Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut peqqussutaattut siunnersuut.
(Igitanik maaniinnarmiititsinaveersaarneq, tassunga ilanngullugit avatangiisinut tunngassuteqartut eqqartuussisutigoortinneqartarneranni periaatsit nutaat kiisalu piginnaatitsissutit erseqqissaavigineqarnerat)

pillugu

Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA


Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq


Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini kingullertigut ukuninnga inuttaqarpoq:


Inatsisartunut ilaasortaq Jørgen Wæver Johansen, Siumut, Siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Emilie Olsen, Atassut, Siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Vittus Mikaelsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Josef Motzfeldt, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartunut ilaasortaq Marie Fleischer, Demokraatit

UKA 2007-p ulloq 28. september 2007-imi siullermeerneqarnerata kingorna Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap siunnersuut misissorpaa oqaaseqarfigalugulu.

Tusarniaanermit akissut

Siunnersuummik matuminnga ataatsimiititaliami suliarinninnermut atugassanik tusarniaanermit akissutigineqartut nuutinnerinik ataatsimiititaliaq pissarsiniarsimavoq.

Siunnersuut marloriarlugu tusarniaassutigineqarsimasoq ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Siullermik decembari 2004-mi aappassaanillu maj 2005-imi. Tamatuma kingorna siunnersuutip imarisaata pingaarnerup nalilernissaanut oqaaseqarfigineqarnissaanullu tusarniaaffigineqartut periarfissaqarfigilluarsimagaluaraat isumaqarfigineqarpoq.

Siunnersuummik siullermeerineq

Siunnersuummik siullermeerineq Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap innersuussutigissavaa, tamatumani siunnersuut naalakkersuinikkut sulialinnit annertuumik tapersersorneqarluni.

Apeqqutit

Aaqqissuinikkut naalakkersuinikkullu suliassanik arlalinnik apeqquteqarnissaq siunnersuummik siullermeerinerup takutippaa.

Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnerminut atatillugu atugassaminik Naalakkersuisut arlalinnik apeqquteqarfigai. Ataatsimiititaliap apeqqutaasa Naalakkersuisullu akissuteqaataasa nuutinneri isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussaq 1-itut ilanngunneqarput.

Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai

Avatangiisinut politikimik atasinnaasumik siuarsaataasinnaasumillu ilusilersinnaanermut siunnersuut pingaarnerusutigut pitsaasunik kissaatigineqartunillu tunngavissiisutut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq isigaa.

Naalakkersuisut akissuteqaataat tigugini Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap uppernarsassavaa, ataatsimullu isigalugu tusaatissatut tigullugu.

Akissutigineqartulli ilaanut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq ataasiakkaanik oqaasissaqarpoq.

Siunnersuummi § 4a-mi inernerit aalajangersimasut, taanna malillugu pisortat oqartussaasuisa, ingerlatsiviit suliffeqarfiillu avatangiisinut politikimik atasinnaasumik piviusunngortitsinissaat, taamaaliornikkullu inatsisip siunertaa malittarineqarnissaa ataatsimiititaliap qilanaaraa. Siunnersuummi avatangiisit pillugit anguniakkat siuarsarumallugit aalajangiusimajumallugillu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik sulisussat amerlineqartariaqartut ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Pisortat avatangiisinut eqqumanerulernerannut avatangiisinullu suliniuteqarnerannut atatillugu paasissutissiisarnikkut, ataqatigiissaarinikkut, ingerlatitseqqittarnikkut, malitseqartitsinikkut sullissinikkut naliliisarnikkut nalunaarusiortarnikkullu suliassat pingaarutillit sinnerupput.

Apeqqutit 6) aamma 7) naapertorlugit siunnersuummi tunngavissat naammassineqarnissaat sukumiisumik maleruagassiorniarlugit Naalakkersuisut suliaat pillugit Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq tusarniaavoq. Paasissutissiissutigineqartut malillugit siunnersuutip saqqummiunneqarnera nalunaarummullu missingiusiorneq Naalakkersuisut ataqatigiississimanngilaat. Maleruagassanik sukumiinerusunik aalajangersaanissap sulissutigeqqinnissanut Naalakkersuisoqarfik sukannersumik pilersaarusiussasoq Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit naatsorsuutigineqarpoq. Pilersaarut suliassanut allanut ataqatigiissaarneqassaaq, taamaalilluni pilersaarut malinneqarsinnaaqqullugu. Inatsisissatut sinaakkusiussap maleruaqqusanik aalajangersimasunik ataqatigiissaakkanillu immerneqarnissaa pingaaruteqarpoq taamaaliornikkut naalakkersuinikkut anguniakkat atuutsinneqalernissaat taamaalillunilu piviusunngortinneqarnissaat qulakkeerneqarluni. Suliap ingerlaqqinnerata siuariartornera pillugu ingerlaavartumik ilisimatinneqartarnissani ataatsimiititaliap naatsorsuutigaa.

Siunnersuummut allannguutissatut siunnersuummik Naalakkersuisunut ilaasortaq saqqummiussaqarmat, taanna malillugu 2009 aallarnerfigalugu avatangiisit pillugit ukiumoortumik nalunaarusiamik Naalakkersuisut tunniussaqartalernissaat naammagisimaarlugu ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Ukiumoortumik nalunaarusiaq, taamaalillunilu Namminersornerullutik Oqartussat avatangiisinut suliniutaat avatangiisinullu politikiat ersarinnerulernissaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit qilanaarineqarpoq. Avatangiisit pillugit oqallinnernik kinguneqarluartumik siumullu isigisumik inuiaqatigiinnit tamanit assigiinngitsutigut nassuiaat tunngaviliisinnaasoq ataatsimiititaliap ilimagilluinnarpaa. Apeqqutinut 8)-mut aamma 20)-mut Naalakkersuisut akissuteqaataat innersuussutigineqarput.

Nunatsinni eqqakkat pillugit nassuiaatit sapinngisamik annertunerpaamik aalajangiusimaneqarnissaat assigiiaartumillu ingerlanneqartarnissaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap inassutigissavaa. Eqqagassalerinermi paasinnittaatsip assigiiaarnerulersinneqarneratigut avatangiisinillu annertunerusumik sammisaqarnerulerneq iluaqutitaqarsinnaavoq avatangiisinillu eriaginninnerup eqqagassanik mingutsitsinerullu aningaasarsiutigineqarsinnaaneranut pinaveersimatitsisinnaalluni.

Avatangiisit pillugit peqqussutip iluarsaanneqarnissaanut avatangiisinut tunngassutilinnut siunnersuisunik pilersitsinissamut periarfissat Naalakkersuisut isumaliutigeqqissagaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap qinnutigissavaa.

Avatangiisit pillugit politiki

Siunnersuummik siullermeerinninnermi apeqqutit 21 a-g) avatangiisit pillugit politikimi oqaatigineqartut ataqqillugit Naalakkersuisut avatangiisinut politikiat pillugu Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut arlalinnik apeqquteqarpoq.

Naalakkersuisut akissuteqaataat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap pingaarnerusutigut naammagisimaarluarpaa, avatangiisinullu politikerineqartutut allassimasut ersarinnerulernissaat piviusunngortinneqarnissaallu Naalakkersuisut sulissutigissagaat ataatsimiititaliap kaammattuutigaa, taamaaliornikkut akissutigineqartup kissaatigisatut naammassineqarsimanngitsutut isikkoqaqqunagu. Avatangiisit pillugit politikimi tunngavissat ataasiakkaat qanoq piviusunngortinneqassanersut aalajangersimaqqissaartumik piaartumik Naalakkersuisut nassuiaateqassasut ilimagineqarpoq. Naalakkersuisut apeqqummut 21 a-g)-mut akissuteqaataat Inatsisartunut ilaasortanit maluginiarneqarnissaa kaammattuutigineqarpoq, taamaaliornikkut avatangiisit pillugit politikimi allassimasut naalakkersuinermik sulialinnit ilisimasaqarnerulersinnaaqqullugu. Atuisunut politikikkut, inuussutissarsiornermut politikikkut, ineqarnermut politikikkut assartuinermilu politikikkut annertunerusumik avatangiisit sammineqarnerulernissaannik Naalakkersuisut anguniagaqarnerat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit taperserneqarsinnaavoq.

Nunaqarfinni ikuallaaviit

Nunaqarfinni ikuallaaviit pillugit oqaluttuarineqartartut ajoraluartumik ajuusaarnartorujussuupput, apeqqutinullu 28)-mut aamma 29)-imut Naalakkersuisut akissuteqaataanni eqqartorneqartumi aamma atuarneqarsinnaalluni. Nunaqarfinni eqqagassanik passussinermut tunngatillugu siunnerfilimmik aaqqiissuteqarnissamillu kinguneqarluartumik siunnerfeqartumillu Naalakkersuisut suliaqarnerminnik ingerlatitseqqinnissaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassaaq, taamaalilluni pisimasut uteqqinneqannginniassammata.

Aningaasaqarneq

Avatangiisinut nassuiaammut tunngatillugu allannguutissatut siunnersuut ukiumut 200.000 kr.-inik aningaasartuutaaneruneranik kinguneqassasoq Naalakkersuisut oqaaseqaamminni naatsorsuutigigaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliap maluginiarpaa.

Siunnersuutip aalajangersimasup saniatigut avatangiisinut- aamma eqqagassanik passussisarnermut ataatsimoortumik annertuumik pilersaarummik Naalakkersuisut suliaqarput. Iliuusissatut pilersaarut eqqagassanut tunngasunut tamarmiusunut suliniutinik ilalik. Pilersaarutigineqartumi suliniutigineqartut kaammattuutigineqartullu malinneqassappata, ukiumut ingerlatsinermut aningaasartuutit 70 mio. kr.-isut annertutigisut saniatigut, 300 mio. kr.-inik sanaartornermut aningaasartuuteqarnissamik kinguneqarsinnaasoq 2008-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi nalinginnaasumik nassuiaatini Naalakkersuisut missiliorpaat. Kommuninut tunngasumi aningaasartuuteqarnerussutinik ukiumut 10 mio.kr.-nik aningaasartalimmik, isumannaannerusumik eqqagassalerinermut suliniutinut sammititamik sillimmatinit aningaasanik atuisinnaaneq naatsorsuutigalugu, Naalakkersuisut aningaasaliinerisa saniatigut aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi siunertamut tassunga sillimmatinik aningaasaliisoqaqqinnissaa pingaarnersiukkanut ilaatinneqanngilaq

Aningaasaqarniarnermut atatillugu pilersaarut Naalakkersuisunit Inatsisartunillu salliutinneqarsimatinnagu tamanna piviusunngortinneqarsinnaanngilaq. Avatangiisinut tunngasuni pilersaarut pillugu Inatsisartut Naalakkersuisunit sukumiinerusumik paasissutissiivigineqarnissaat pilersaarummilu aningaasatigut tunngavissarititaasut piaartumik naalakkersuinermik suliaqartunit oqallisigineqarnissaat Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassaaq, taamaaliornikkut pilersaarutip piviusunngortinneqarnissaanut alloriarnerit siulliit piviusunngortinneqarsinnaaqqullugit.

Inassuteqaat

Siuliani allassimasutut oqaaseqarluni allannguutissatut siunnersuut Naalakkersuisunit saqqummiunneqartoq Inatsisartunit akuersissutigineqassasoq Eqqissisimatsitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliamit inassutigineqarpoq.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaata siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

Jørgen Wæver Johansen
Siulittaasoq
 

Emilie Olsen

 

Vittus Mikaelsen

 

Josef Motzfeldt

 

Marie Fleischer

 

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2