31. august 2007 UKA 2007/42
Peqqussutissatut siunnersuummut nassuiaatit
Nassuiaatit nalinginnaasut1. Aallaqqaasiut:
Allannguutissatut siunnersuutip siunertaraa avatangiisit pillugit inatsiseqartitsinerup nukittorsarneqarnissaa, taamaalilluni taanna eqqagassalerinermi ineriartornermut naapertuunnerulerniassammat. Inatsiseqartitsinerup maanna atuuttup eqqakkani mingutserisarnerup pingaartinniarneqarnera aallaavigigaluaraa, allannguutissatut siunnersuummi pinaveersaartitsiniarnissap pingaartinniarneqarnissaa siunniunneqarpoq.
1988-imi avatangiisit pillugit peqqussutip atuutilernerata kingorna, eqqakkanut taakkualu passunneqartarnerannut avatangiisinut tunngassuteqartuni ilisimasat annertusiartuinnarsimapput. Pingaartumik nunat tamalaat avatangiisit pillugit suleqatigiinnerisa eqqakkat pillugit aalajangersaasarneq pingaarutilimmik allannguuteqarsimavoq. Eqqakkat pillugit maleruagassat ilusilersorneqarneranni ilaatigut piujuaannartitsinissamik periaatsip isummerfigineqarnera qitiusutut erseqqissaavigineqarpoq. Pissamaatit maangaannartinneqartarnerisa killilersimaarneqarnissaat siunertaralugu stoffit atortullu ingerlaartarnerat tamarmiusoq pingaartinneqassaaq.
Allannguutissatut siunnersuut nalunaarusiaq "Kalaallit Nunaata eqqagassat pillugit inatsiseqartitsinerata misissuiffigineqarnera" (marts 2004) tunngavigalugu suliaavoq, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup, Danmarkimi Miljøstyrelsenip KANUKOKA-llu akornanni suleqatigiinnikkut saqqummiunneqartoq. Nalunaarusiaq professorimit, dr. jur. & jur. dr. (h.c.) Ellen Margrethe Bassemit aamma lektorimit, cand. jur. Birgitte Egelund Olsenimit suliarineqarpoq. Nalunaarusiaq suliaavoq danskit eqqagassalerinermut inatsiseqartitsineranniit, nunat tamalaat isumaqatigiissutaanniit pisussaaffiiniillu kiisalu kalaallit eqqagassalerinermut inatsiseqartitsineranni atuuttumit misilittakkat aallaavigalugit. Taamatuttaaq nalunaarusiami tunngavigitinneqarpoq "Kalaallit Nunaannut eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarummut missingiut – august 2003", iliuusissanik, Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup ukiuni tulliuttuni eqqagassalerinermut tunngatillugu pisariaqartutut naliligaanik, nassuiaatitaqartoq, tamatumani assigiissaarinissaq akuerineqarsinnaasoq anguneqarsinnaassappat.
2. Siunnersuutip immikkoortui pingaarnerusut:
Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik peqqussut maanna atuuttoq 1988-imi suliaavoq danskit avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik inatsisaat 1974-imeersoq tunngavigalugu. Avatangiisit pillugit peqqussummik 1993-imi, 1996-imi kingullermillu 2004-mi annikitsunik iluarsiisoqarpoq, tamatumani ilaatigut suliffeqarfiit immikkut mingutserisartut inatsiseqartinneqarneranni maleruagassanik ullutsinnut naleqquttunik tunngaviliisoqarluni, kingullermillu allannguuteqartitsinermi Kalaallit Nunaanni immiaaqqanik maqiinnartakkanik tuniniaasoqartalernissaanik periarfissiinissaq siunertarineqarluni.
Siornatigut allannguutigitinneqartut pingaarnertut siunertaraat pinartumik ajornartorsiutaalersut aaqqiivigineqarnissaat. Taamatuttaaq allannguutissatut siunnersuutigineqartut taamaattunut tunngatinneqassapput, peqatigitilluguli allannguutissatut siunnersuutip aallaavigai nunani tamalaani avatangiisinut tunngassuteqartut allannguuteqaleriartornerat.
Allannguutissatut siunnersuummi eqqakkat allatut eqqarsaatersorfigineqartarnissaat siunniunneqarpoq, tamatumani pinaveersaartitsineq nutaatut ilanngunneqassalluni. Eqqakkat pillugit inatsiseqartitsinermi nutaaliaasumi eqqakkat marloqiusatut nalilerneqarput, tamatumani eqqakkani ilaatigut pissamaateqarnermut tunngassuteqartut ilaatigullu mingutsitsinermut tunngassuteqartut ilanngunneqarlutik. Ukiuni kingullerni nunani tamalaani, tassunga ilanngullugu EU-mi, eqqakkanik nioqqutissiaasunik atoqqiinikkut iluaquteqaqqinnikkullu eqqakkat annertussusaasa annikillisinneqarnissaat pingaartinneqariartorput, tamatumani atortussiassat piukkunnartut pineqarlutik. Taamatuttaaq eqqakkat annikillisinneqarnissaat eqqarsaataavoq. Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi eqqagassalerinerlu pillugu nalunaarutini atuutsinneqartuni mingutsitsinermut tunngassuteqartut taamaallaat pingaarnerutinneqarput. Siunnersuummi pissamaatinut tunngassuteqartut Kalaallit Nunaanni eqqakkat pillugit inatsiseqartitsinermut ilassutissatut ilanngunneqassapput.
Avatangiisit pitsaanerulersinneqarnissaannut atatillugu pingaarnertut eqqarsaatersuutit
Siunnersuummi avatangiisit pillugit inatsiseqartitsinermi periaatsit arlallit pingaartinneqarput, nunani tamalaani eqqakkat pillugit inatsiseqartitsinermut ilanngunneqartartut, atoqqiisarnissamik, suussutsinut agguataarisarnissamik, eqqakkat annikillisinneqarnissaannik kiisalu teknologiimik mingutserinnginnerusumik periaatsinik aallaaveqartut pillugit eqqarsaatersuutit.Allannguutissatut siunnersuummi siunertarineqarpoq, mingutsisineq mingutsitsinermillu killilersimaarinninnissaq piujuaannartitsinissamik eqqarsartarnerit aallaavigalugit nalilerneqartassasut. Nioqqutissiat avatangiisinut tunngassuteqartortaat naliliiffigineqartassapput nioqqutissiornermiit igitsinermut ingerlaatsit tamaasa ilanngullugit naliliiffigisarlugit. Qularnaarneqassaaq, nioqqutissiap sapinngisamik sivisuumik piusinnaasarnissaa, sapinngisamik atoqqinneqartarnissaa iginneqarnerminilu mingutsitsinermik imaluunniit avatangiisinik akornusiinnginnissaa.Taamatuttaaq allannguutissatut siunnersuut suminngaanneersuunermik periaateq tunngavigalugu suliarineqassaaq, taamaalillunilu eqqakkat annertussusii suussusersiinermi killilersimaarneqarnissaat qularnaarneqassaaq, imaappoq eqqakkap nioqqutissiornermi, atorneqarnermini assigisaanniluunniit suminngaanneersuunera. Suliarinninnerni ataasiakkaani, inuiaqatigiinnilu stoffit, atortussiat nioqqutissiallu atorneqartut katinnerini, suliarinninnermi sapinngisamik nukissanik atortussianillu atuinerup annikitsuutinniarneqarnissaa, taamaalillunilu stoffit atortussiallu annertussusaat, avatangiisinut igitanut akuulersut, killilersimaarneqalersillugit.Taamatuttaaq atoqqiisarnissamut periaaseq siunnersuummi tunngaviutinneqarpoq. Periaatsip tamatuma eqqagassanik annikinnerusunik imaluunniit atortussiassanik ulorianaateqannginnerusunik pilersoqartarnissaanut stoffit nioqqutissiallu atorneqareersut taarteqaatissaannik siunnersuutigineqartunik toqqaasarnissaq periarfississavai. Periaatsimi isumassarsiap tunngavigisaa tassaavoq, atortussiassat nioqqutissialluunniit, inunnut avatangiisinullu ulorianaateqannginnerusut ulorianaateqarnerusut pinnagit toqqarneqartariaqartarnissaat, taakkua assigiimmik iluaqutaasinnaassuseqapajaaraangata.Taamatuttaaq allannguutissatut siunnersuummi BAT-imik periaaseq (teknologiip pitsaanerpaap atorneqarnissaanik periaaseq) ilanngunneqarpoq, tamatumani aalajangersakkani arlalinni pingaartinneqarluni, teknologiip pitsaanerpaap atorneqartarnissaa. Oqariaaseq siamasissutut nassuiarneqassaaq, teknologiillu pitsaanerpaap atorneqartarnissaa teknologiip piginnaasai kiisalu avatangiisit illersorneqarnissaat inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugit naliliiffigineqartarpoq. BAT-imik periaaseq sanaartukkap ilusilerneqarneranut, illutaanut, aserfallatsaalineqartarneranut, ingerlanneqarneranut atorunnaarsinneqarneranullu piumasaqaatigineqartartunut pingaaruteqarpoq.
Eqqagassat pillugit inatsiseqartitsinermi periaatsit nutaat taakkua aallaavittut tunngavigaat, avatangiisit akornuserneqarnerisa pilerseqqinneqarnissaasalu kingorna akiorneqarnissaanninngarnit pinaveersaartitsinerup sunniuteqarnerusarnera.
Eqqakkat pillugit pingaarnertut eqqarsaatersuutit
Eqqakkat pillugit inatsiseqartitsinermut tunngatillugu Inatsisartut peqqussutaata 1988-imiilli atuutilernerani avatangiisit pillugit peqqussummi allannguuteqartitsisoqarsimanngilaq. Avatangiisit pillugit peqqussummi maanna atuuttumi eqqakkat annertuumik pineqanngillat. Avatangiisit pillugit pieqqussummi maanna atuuttumi eqqakkanut tunngassuteqartut pingaartumik § 7, imm. 1, nr. 4-mi aalajangersaavigineqarput. Aalajangersagaq naapertorlugu Naalakkersuisut maleruagasssanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit eqqakkanik igitsinermut, tassunga ilaallutik uuliat akuutissallu eqqagassat pillugit, aningaasartuutit matussuserneqarnissaannut qularnaveeqqusiinissamullu aningaasartuutit matussuserneqartarnissaat. Ilaatigut aalajangersagaq taanna tunngavigalugu Igitassanik eqqaasarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 28, 17. september 1993-imeersoq aamma Oliakunit akuutissanillu eqqagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 29, 17. september 1993-imeersoq atuuttussanngortinneqarput.
Eqqakkat eqqakkanullu tunngassuteqartunik ajornartorsiutaasartut inuiaqatigiinni akuuleriartuinnarput, taamaattumik suliassaqarfiup sukumiisumik annertuumillu aalajangersaavigineqartarnissaa pisariaqarluni. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq eqqakkat eqqakkanillu igitsisarneq pillugu kapitalimik avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaat pillugu peqqussummi ilanngussisoqarnissaa.
Tamanut tunngatinneqartumik pinaveersaartitsiniummillu avatangiisit pillugit ingerlatsineq avatangiisit pillugit peqqussummi maanna atuuttumiittumi ingerlatsinermut sakkunut ilassutissanik ingerlatsinermut sakkunik nutaanik piumasaqaateqalersitsivoq. Eqqakkat pillugit pilersaarusiorneq suussusersiinerlu tassaapput allannguutissatut siunnersuummi nutaartaasut. Siunnersuummi piumasaqaatigineqarpoq, kommunit ataasiakkaat eqqakkat annertussusaannik suussusaannillu nassuiaateqartassasut, taamatuttaaq ullumikkut siunissamilu eqqagassalerisarneq nassuiaateqarfigisassagaat, tassunga ilanngullugit sanaartukkat nutaat. Taamaaliortoqarpoq eqqagassalerinerup avatangiisit inuiaqatigiillu aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugit pissusissamisoortumik pinissaa qularnaarniarlugu.Allannguutissatut siunnersuut aammattaaq kommunini eqqagassalerinermi inatsiseqartitsinerup erseqqinnerusumik tulluussarnerunissaanik kissaateqarnermut tunngatinneqassaaq, soorlu suliarinnittarnermi taamaaliortoqartartoq. Taamaalilluni maanna inatsiseqartitsinermi suussutsinut immikkoortiterisarnissamut piumasaqaatinik tunngavissaqartitsisoqanngilaq, soorluttaaq eqqakkat suussusaannik ikuallassinnaasunik ikuallassinnaanngitsunillu immikkoortiterisarnissamik piumasaqaateqarnissamut tunngavissaqartitsisoqarani. Ullumikkut illoqarfinni anginerusuni tamani eqqakkanik ikuallaavinnik tigooraavinnillu pilersitsisoqareerpoq, tamatumalu immikkoortiterisarnissaq pisariaqalersippaa, sanaartukkat taakkua siunertarineqartut naapertorlugit ingerlanneqarluassappata.Taakkua saniatigut allannguutissatut siunnersuut allannguutinik arlalinnik ilaqarpoq, suliassaqarfinnik aalajangersaavigineqanngitsunik, ulluinnarni ajornartorsiulersitsisartunik, iluarsiiviginnittussanik. Kommunit arlallit erseqqissaatigaat, umiarsuit, angallatit, biilit snescooterillu maaniinnarmiitinneqartartut ajornartorsiutaaleriartortut. Allannguutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq, suussutsit maaniinnarmiittut eqqagassatut naliliiffigineqartarnissaasa aalajangiiffigineqartarnissaannut kommunit piginnaatinneqalissasut, taakkualu inussarsiuunneqartarnissaannut iginneqartarnissaannullu maleruagassiisoqarpoq. Taamatuttaaq illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa avataanni, illuaqqat illullu aasarsiortarfiit amerliartorneri peqatigitillugit, eqqagassalerinerup aalajangersaavigineqarnissaanut tunngaviliisoqarnissaa pisariaqalerpoq.
Avatangiisinut aningaasartuutit pillugit pingaarnertut eqqarsaatersuutit
Siunnersuutip kingunerissavaa avatangiisinut aningaasartuutit allatut isigineqartarlernissaat. Siunnersuummi pingaartinneqarpoq, avatangiisinut aningaasartuutit nalinginnaasumik sanaartornermut ingerlatsinermullu aningaasartuutinut ilanngullugit naatsorsuuserneqartarnissaat. Maanna avatangiisit pillugit peqqussummi atuuttumi § 8, imm. 2 naapertorlugu akiliuteqaqqusisarnissamut maleruagassanik aalajangersaanissamut periarfissaqartitsisoqarpoq. Aalajangersakkap tamatuma erseqqissaavigineqarnissaa pisariaqalersimavoq, taamaattumik allannguutissatut siunnersuut aalajangersakkamik nutaamik § 35d-mi, allannguutissatut siunnersuummi nr. 10-miittumi, ilaqartinneqarpoq. Siunnersuutip § 35d, imm. 1-iani tunngaviliisoqarpoq, eqqagassanik katersuinernut kommunit akiliuteqaqqusisinnaanerat, aammali ingerlatsinermut, aqutsinermut pilersaarusiornermullu, eqqakkat annertussusaannik suussusaannillu paasissutissanik katersuineq nalunaarsuinerlu kiisalu tigooraavinnik, eqqakkanik ikuallaavinnik sanaartukkanillu allanik eqqakkanik atoqqiinermut, ikuallaanermut igitsisarnermulluunniit pilersitsinermut ingerlatsinermullu aningaasaliissuteqartarnissamut. Siunnersuutip kinguneqaatigissavaa, avatangiisinut aningaasartuutit nalinginnaasumik naatsorsorneqartarneri avatangiisinut sunniutinut akornutaasunut, nioqqutissiornerup nioqqutissialluunniit avatangiisinut akornusiinerisartagaannut, tunngaviutinneqartassasut Taamaalilluni siunnersuutip siunniussaraa, siunissami avatangiisitigut akuersissutini sanaartukkanut eqqakkanik uninngatitsiviusunut atorunnaarsitsinermut suliareqqiinermullu piumasaqaateqartoqartarnissaa. Siunnersuutip mingutserisup namminneerluni akiliisarnissaanut periaaseq malittaraa qularnaassallugulu, siunissami suliffeqarfinni taamaattuni atorunnaarsitsinermut suliareqqiisarnermullu aningaasartuutinik Naalakkersuisut akiliisarunnaarnissaat.
Nunat tamalaat isumaqatigiissutaat pillugit pingaarnertut eqqarsaatersuutit
Allannguutissatut siunnersuut aammattaaq Kalaallit Nunaata nunat tamalaat pisussaaffiinut tunngasortaqarpoq. 1994-imi Baselimi isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaannut piumasaqaatitaqanngitsumik, Danmarkimit atuuttussanngortinneqarpoq. Taamaalilluni Kalaallit Nunaat Baselimi isumaqatigiissummut ilaatinneqarpoq, eqqakkanut avatangiisinut ulorianaateqartunik eqqussuinissamik annissuinissamillu pinnittumut. Taamaattumik § 35f-imik siunnersuusiortoqarpoq, Baselimi isumaqatigiissutip kingunerisaanik Kalaallit Nunaata inatsiseqartitsinerani piviusunngortitsinissamik ilapittuisussamik. Eqqakkanik nunanut allanut assartuisarnissaq pillugu kingorna Baselimi isumaqatigiissut, Naalakkersuisut 7. januar 1998-imi isumaqatigiissutigisaannik, allannguuteqartinneqarpoq. Paarlattuanillu nunanut allanut eqqakkanik ulorianaateqartunik assartuinermut atatillugu ajoqusiinerit taarsiiffigineqartarnissaannut akisussaaffigineqarnissaannullu Baselimi isumaqatigiissummi ilassutip Kalaallit Nunaannut atuutilernissaa Kalaallit Nunaata suli isummerfiginngilaa.
Kalaallit Nunaata ullumikkut eqqakkat ulorianaateqartut Danmarkimut nassiussuuttarpai. Siunissami imaalerataannaavoq eqqakkat ulorianaatillit nunanut allanut nassiunneqartalernissaat. Taamaattumik siunnersuutip siunniuppaa, eqqakkanut taaguutit immikkoortullu nunani tamalaani atuutsinneqartut, Kalaallit Nunaanni inatsiseqartitsinermut ilanngunneqarnissaat. Tamatumani Kalaallit Nunaata nunallu tamalaat akornanni amigartumik assigiissaarisoqannginnera pissutigalugu pisuni aalajangersimasuni taaguutit taakkua atuuffiilu pillugit paatsoortoqartarsinnaanera pinngitsoortinniarlugu. Allannguutissatut siunnersuutip § 35a, imm. 2-ata pissutsit taakkua pivai.
Taamatuttaaq siunnersuutip suliarineqarnerani Århusimi isumaqatigiissummi isumassarsiortoqarpoq. Isumaqatigiissut Danmarkimit atuuttussanngortinneqarpoq, Kalaallit Nunaannut piumasaqaatitaqanngitsumik. Isumaqatigiissut kikkut tamat avatangiisit pillugit paasissutissanik pissarsiniarsinnaanerannik, avatangiisit pillugit aalajangiinernik naammagittaalliuuteqartarnissamillu naammagittaalliuutillu taakkua eqqartuussisutigut misilinneqartarnissaannut maleruagassanik aalajangersaaviuvoq. Isumaqatigiissutip imarisaa avatangiisit pillugit apeqqutinut tunngatillugu apeqqutinullu taakkununnga tunngalluinnartunut oqartussaasut "paasissutissiisarnissaattut" nassuiaasiinnarneqarsinnaalluarpoq. Isumaqatigiissutip aalajangersaavigaa, oqartussaasut avatangiisit pillugit paasissutissanik pisariaqartunik katersuisussaatitaanerat sulissutigissallugulu, paasissutissat kikkunnut tamanut pissarsiariuminarsarneqarnissaat, assersuutigalugu qarasaasiaq aqqutigalugu avatangiisit pillugit inatsiseqartitsinikkut, avatangiisit pillugit nalunaarusiatigut, kommunit pilersaarutaasigut eqqakkallu pillugit pilersaarutitigut.
Århusimi isumaqatigiissutip siunniussaraa, avatangiisit pillugit soqutigisaqaqatigiit pisortat naammagittaalliuuteqartarfiini eqqartuussisunilu naammagittaalliuuteqarnissamut periarfissinneqartarnissaat. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq, avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaanni isumaqatigiissutip kaammattuutaasa ilanngunneqarnissaat. Naammatittaalliuteqarsinnaatitaasut ilaneqarnissaat § 41, nr. 4-mik nutaamik ilanngussinikkut peqatigiiffinnik soqutigisaqaqatigiinnillu, sukisaarsartarfinnik pingaarutilinnik soqutiginninnermik isumaginnittussatut siunertaqartunik, amerlineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.
3. Pisortanut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu sunniuteqaataasussat:
Siornatigumut sanilliullugu allannguutissatut siunnersuummi eqqagassalerinermi pinaveersaartitsiniarnerunissaq siunniunneqarpoq. Avatangiisit akornuserneqarnerisa pilerseqqinneqarnissaat kingorna akiorneqarnissaanninngarnit pinaveersaartitsineq sunniuteqarnerusarpoq. Inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu illersorneqarsinnaanngitsumik passussinerit kingunerisaannik ajoqusiinerit kingunerisaasa iluarsineqartarnissaanninngarnit pinaveersaartitsineq akikinneruvoq.Avatangiisit pillugit peqqussut maanna atuuttoq killiliussaqarfittut inatsiseqartitsinertut ilusiligaanera pillugu, siunnersuummi allannguutit amerlanerit pingaartumik nalunaarummi sukumiisumik maleruagassanik aalajangersaanissamik tunngavissiiviginnittuupput. Nalunaarutinik suliaqarnermi aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu sunniuteqaataasussat tusarniaaffiginninnikkut qulaarneqassapput, tamatumani susassaqartut tamarmik, allannguutinik attuisussat, tusaaniarneqassallutik. Kingorna suliassaqarfimmi nalunaarut aningaasartuuteqarnerulernermik kinguneqartitsisussatut paasineqassagaluarpat, aningaasartuutaanerulersussat taakkua Naalakkersuisut nalinginnaasumik aningaasaqarnikkut tulleriiaarinerinut ilanngunneqarumaarput. Taamatuttaaq iliuutsit kommuninut aningaasaqarnikkut sunniuteqaateqartitsisussat ataatsimoortumik tapiissutit eqqarsaatigalugu Namminersornerullutik Oqartussat KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiinniutissaatinneqartassapput.
Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut siunnersuutip aningaasaqarnermut tunngasutigut naliliivigineqarnera pillugu allakkiamik 2005-imi suliaqartoqarpoq. Allakkiaq "Kalaallit Nunaanni eqqagassalerinermut tunngasunik aningaasaqarnikkut misissueqqissaarneq" (maj 2005) ilaatigut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup peqqusineratigut ingeniørit siunnersuisartut suliffeqarfiannit Carl Bromit suliaavoq.
Aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerup tunngavittut piumasaqaatitaa tassaavoq, iliuusissatut siunnersuutigineqartut tamarmik ukiuni qulini tulliuttuni akuersissutigineqarnissaat aallartinneqarnissaallu. Taamaalilluni siunnersuummi aningaasaqarnikkut sunniutaasussat qaffasinnerpaaffissaannut naatsorsorneqarput.
Aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerup tunngavia tassaavoq iliuusissat aqqanillit allannguutissatut siunnersuutip imarisaasa peqqissaartumik misissuiffigineqarnerat. Iliuusissat ataasiakkaarlugit, taakkua siunertaat, nassuiaataat piumasaqaataallu kiisalu iliuusissap aningaasaqarnikkut sunniutissaatut ilimagineqartut misissuiffigineqassapput. Aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerup sunniutissai ilaatigut pisortanut (Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataatsimoortillugit) namminersortunut inunnullu ataasiakkaanut (kalaallit inuussutissarsiutinik ingerlataqartut innuttaasullu) naatsorsuusiugaapput.
Misissueqqissaarnermi misissugassat pingaarutillit pingasut saqqummiuteqqaarneqassapput. Siullermik aallarniutitut aningaasartuutit, allannguutissatut siunnersuutip toqqaannartumik sunniutigisassaatut ilimagineqartut aningaasartuutillu, nalunaarutitigoortumik maleruagassat aalajangersarneqartussat kingunerisassaat, misissorneqassapput. Taamaalilluni misissueqqissaarnerup piffissaliussartaa soqutiginaateqalissaaq, aningaasartuutimmi siunnersuutip akuersissutigineqarnerata kinguninngua paasinarsissammata allallu aatsaat kalaallit inuiaqatigiivinut sunniutissartaat nalunaarutit suliarineqareerpata paasinarsissallutik. Misissueqqissaarnermi piviusunngortitsinissaq ukiunut qulinut piffissaligaavoq, aallaqqaasiummili erseqqissaatigineqarpoq, aningaasaqarneq aqutsinerlu eqqarsaatigalugit piffissaliussamik sivisunerulaartitsinissap iluaqutaanissaa. Aappaattut aningaasaqarnikkut misissueqqissaarnerup sunniutissai ilaatigut Namminersornerullutik Oqartussanut kommunillu ataatsimoortillugit namminersortunut kalaallit inuussutissarsiutinik ingerlataqartuinut innuttaasunullu paasiniarneqarput. Taamatuttaaq aningaasaqarnikkut sunniutissanut aningaasaliinerit, ingerlatsinermut aningaasartuutit aqutsinikkullu aningaasartuutit naapertorlugit naatsorsuusigaassapput.
Misissueqqissaarnerit inerneri ilanngussani marlussunni paasiuminarsarlugit saqqummiunneqassapput, tamatumani iliuusissanut ataasiakkaanut, assersuutigalugu pisortanut, sunniutissatut ilimagineqartut immikkoortinneqassallutik, iliuusissallu ullumikkut ukiullu qulit ingerlaneranni sunniutissaat takuneqarsinnaassallutik.
Avatangiisit pillugit peqqussitissatut siunnersuutip kingunerisaanik misissueqqissaarneq iliuusissanut aningaasaliinissamik siunnersuutinik imaqartinneqarpoq. Eqqagassat pillugit aaqqissuussinerit aallaavittut akiliuteqartitsisarnikkut, akileraartarnikkut, avatangiisit illersorniarlugit akitsuusiinikkut imaluunniit aalajangersimasunut akileeqqusisarnikkut tunisassiortunillu akisussaatitsinermut aaqqissuussinertigoortumik, tamatumani tunisassianik sanaartortut tunisassiat eqqagassartaasa iginneqartarnissaannut aningaasaliisarnerisigut, aningaasaliiffigineqarsinnaapput. Aningaasaliinerittaaq inuussutissarsiortuniit inunnillu ataasiakkaaniit nammineerluni akiliisarnikkut pisinnaapput, assersuutigalugu biilit iginneqarneranni imaluunniit suliffeqarfimmi avatangiisinik misissueqqusinermi.
Misissueqqissaarnikkut siunnersuummi aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu sunniutaasussat naliliiffigineqarnissaannut pisortanut inuussutissarsiuteqartunullu tunngavissanik patajaatsunik suliarinnittoqarpoq. Pisortanut sunniuteqaataasussat kinguliini eqikkarneqassapput.
Iliuuserineqartussat, Namminersornerullutik Oqartussanut kommunillu ataatsimoortumik aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat, tasssaapput pisortat ingerlataanni mingutserinerup killilersimaarneqarnissaanut iliuuserineqartut, eqqagassalerinermut tamarmiusumut tunngatillugu kommuninut siunnersuineq ilitsersuinerlu, kommunini suussutsinut immikkoortiterisalernissaq, eqqagassaleriffinni pisortanik sulisorisanillu pikkorissartitsinerit, eqqaaviit atorunnaakkat atorunnaarsinneqartarnerat, siunissami eqqaavinnik avatangiinut qularnaarinninnermi sillimmasiinerit, kommunini eqqagassalerinerup siuarsarneqarnissaa nunalu tamakkerlugu ukiunut sisamanut eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarusiorneq.
Pisortat ingerlataanni mingutsitsinerup killilersimarneqarnissaanut iliuuserineqartussat siunnersuutip § 4a-p aallaavigai. Aningaasaqarnermut sunniutissat misissoqqissaarneqarneranni iliuusissat erseqqissut arlallit eqqarsaatersuutigineqarput, eqqakkat pilersinneqartartut annertussusaannik annikillisitsisussanik, eqqakkat immikkoortiterneqartarnissaannik pitsaanerulersitsisussanik, eqqakkat uninngatinneqartartut ikilisinneqarnissaannik, kiisalu Namminersornerullutik Oqartussani kommuninilu avatangiisinut mingutsitsisuunngitsunik pisiniartarnerup siuarsarneqarnissaanut iliuusissat. Iliuusissat erseqqissut tassaapput immikkut suliaqartartunut sammititanik paasisitsiniaanerit, toqqakkanut toqqaannartumik suliffeqarfinnullu ataasiakkaanut angisuunut iliuuseqartarnerit, oqalugiartitsinerit isumasioqatigiissitsinerillu. Ukiumut ingerlatsinermut aningaasartuutit tamarmiusut 350.000 kr.-iussapput aqutsinissamullu 250.000 kr.-iussallutik.
Misissueqqissaarnermi sillimaffigineqarpoq, siunnersuummi atuarneqarsinnaasutut, iliuuserineqartussat saniatigut innuttaasunut inuussutissarsiuteqartunullu kiisalu pisortat oqartussaasuinut tunngatillugu paasisitsiniaanissanut aningaasanik immikkoortitsinissaq aamma pisariaqassasoq. Taamatuttaaq kommunit siunnersorneqartarnissaannut periarfissat annertusineqarnissaat pilersinneqartariaqarpoq. Iliuuserineqartussat nutaat taakkua piviusunngortitsinissaasa naammaginartuunissaannut pisariaqartitsineq nalilerneqarpoq, siunnersuummi annertuujuvoq innuttaasut, suliffeqarfiit kommunillu pisussaaffinnik arlalinnik nutaanik pisussaaffiliissammat.
Nalilerneqarpoq, pingaartumik eqqagassalerinermut suliassaqarfik eqqarsaatigalugu, kalaallit kommuniinik siunnersuisarnissap ilitsersuisarnissallu annertusineqarnissaat pisariaqarnerulissasoq. Kommunit eqqakkat pillugit pilersaarutinik eqqakkallu pillugit ileqqoreqqusanik, eqqakkanik pitsaanerusumik immikkoortiterneqartalernissaannik eqqakkanillu ikuallaavinnik pitsaanerusumik ingerlatsisalernissaannut eqqaavitoqqallu atorunnaarsinneqarneranni suliareqqinneqartarnerannilu mianersornerunissamik suliniuteqalernissaannik siunnersuut imaqartinneqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq, ilitsersuisarnissat taakkua isumagineqarnissaannut Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmi sulisorisassamik ullup affaani atorfinitsitsisoqarnissaa. Aningaasartuutissat ukiumut katillugit ingerlatsinermut 50.000 kr.-iussapput aqutsinermilu allaffissornermut 250.000 kr.-iussallutik.
Eqqakkat suussusiinik immikkoortiterisalerneq kommunini arlalinni tigooraavilinni allanillu pilinni pilersinneqareerpoq. Piumasaqaatigineqarpoq, ikinnerpaamik eqqakkanik ulorianaatilinnik, qarasaasianik eqqagassanik aamma nillataartitsivinnik qerititsivinnillu immikkoortiterisalernissaq.
Suussutsinut immikkoortiterisarnissami aningaasartuutit qulaarneqarnerat kommuninut angisuunut, immikkoortiterisarnermik aallartitsisimasunut, kommuninut mikisunut akunnattunullu nunaqarfinnullu aningaasartuutinut agguataagaapput. Ingerlatsinermut aningaasartuutit kiisalu aningaasaliissutissat amerlassusaat innuttaasut amerlassusaasa kiisalu sanaartukkat atuuttut pisinnaasaat apeqqutaatillugit naatsorsugaapput. Erseqqissaatigineqarpoq, kommunini suussutsinut immikkoortiterisalernissap aningaasaqarnikkut sunniutissai nunami maani Danmarkimilumi suliniutini misilittakkat kisitsisaat tunngavigitinneqarmata, kisitsisilli eqqoqqissaannginnerat eqqarsaatigineqassaaq.
Piumasaqaatigisassat misissueqqissaarnermi saqqummiunneqartut eqqarsaatigalugit nalilerneqarpoq, kommunini angisuuni suussutsinut immikkoortiterisalernissamut 82.500 kr.-inik aningaasaliisoqartassasoq ingerlatsinermullu 660.000 kr.-inik aningaasaliisoqartassalluni, kommunini mikisuni akunnattunilu 500.000 kr.-inik aningaasaliisoqartassasoq maannamiillu ingerlatsinermut 200.000 kr.-inik, aaqqissuussinerullu tamakkiisumik inerisarneqareerpat ukiut qulit qaangiuppata 1.900.000 kr.-inik aningaasaliisoqartarnissaa. Nunaqarfinnut aningaasartuutissat ukiumut 60.000 kr.-inik aningaasaliisarnissat ingerlatsinermullu sanaartugassamut pilersaarut saqqummiunneqartoq naapertorlugu 30.000 kr.-it. Aaqqissuusineq ukiut qulit qaangiuppata piorsarneqareerpat, ukiumut ingerlatsinermut aningaasartuutit katillugit 270.000 kr.-iusassapput.
Siunnersuummi § 7, imm. 1, nr. 17 naapertorlugu avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissamik taakkuninngalu tamanut saqqummiussisarnissamik Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq avtangiisinik ar-tukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalersinnaanissaq periarfissinniarlugu Inatsi-sartut 2006-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni (UPA 2006/42 aamma 56) aalajangigaat naapertorlugu.
Aningaasatigut kingunerisassat pillugit misissueqqissaarnerit 2005-imi ingerlanneqarmata avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissap aningaasatigut kingunissai ilanngunneqarsimanngillat. Nunatsinnili pilersaarut naammassineqarsimasoq Danamarkimilu kisitsisitigut misilittakkat aallaavigalugit avatangiisinik artukkiinnginnissaq pil-lugu naatsorsuutinik suliaqartalernissami Namminersornerullutik Oqartussanut kommuninul-lu aningaasatigut ataatsimut kingunerisassat ersersinniarneqarsimapput.
Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissaq pillugu peqqussutissamik suliaqassaaq, avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissamut ilitsersuutinik ilalerlugu. Suliassanut pineqartunut aningaasartuutissat missingersuutaareersut iluanni tiguneqarsinnaanissaat naatsorsuutigineqarpoq. Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissamut kommunit annertunerusumik ilitsersorneqarlutillu siunnersorneqartarnissaat ili-magisariaqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissaq pillugu kiisalu avatangiisinit pillugit aqutsineq pillugu ukiumut marloriarluni isumasioqatigiisitsisoqartassasoq Ingerlatsinermut aningaasartuutissat ukiumut 200.000 kr.-iunissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartalernissap eqqunneqarneratigut kommunit arlalitsigut nutaanik suliakkerneqassapput. Kommunit isumagisarilissavaat kommunit paaqqinnittarfii, pisortat illuutai, tassunga ilanngullugit timersortarfiit, atuakkanik atoniartarfii piorsarsimassutsikkullu illuarsuisa nukissamik atuineri pillugit paasissutissanik katersisarnissaq. Paasissutissat katersorneqartut avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqarnissami tunngavigineqassapput, takkulu sakkutut atorneqassapput kommunit avatangiisit pitsanngorsarniarlugit sulineranut atatillugu nakkutilliinissami aqutsinissamilu kiisalu avatangiisit pillugit kommunini innuttaasunik oqallinnernik aallartitsinissani.
Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik kommunini suliaqartalernissaq naatsorsuutigineqarpoq agguaqatigiisillugu 250 tiiminik sivisussuseqassasoq, taakkulu suliffeqarfiit marluk avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaqartarnerisa annertoqatigaat. Taamaasilluni ingerlatsinermut ukiumut aningaasartuutissat 30.000 kr.-iunissaat naatsorsuutigineqarpoq. Piffissami ungasinnerusumi pisariaqarsinnaavoq uuttortaanermut atortutigut, ingerlaavartumik nukissatigut aserfallatsaaliinermut aamma nukissaqarnermut pitsanngorsaasoqassasoq.Sisimiut Qaqortullu kommuuniisa avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik suliaasali siulliit takutippaat aningaasatigut ileqqaarnissamut periarfissaqartoq pimoorullugu sulissutigigaanni soorlu innaallagissamik, imermik kiassarnermillu atuinerit appartinnissaat. Kommunit pineqartut aappaanut avatangiisinik artukkiinnginnissamik naatsorsuutinik suliaqartalerneq annertunerusumik aningaasartuuteqalernermik kinguneqanngilaq paarlattuanilli naatsorsuutigineqarluni ukiut 3-5 ingerlanerani ileqqaarfiusinnaalissasoq.
Siunnersuummi § 7, imm. 4 naapertorlugu sanaartukkani mingutseriffiusartuni ingerlatsinermi pisortaasut sulisorisallu ilinniartinneqartarnissaat pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. Aningaasaqarnikkut sunniutissat misissoqqissaarneqarneranni eqqakkanik ikuallaavinni eqqaavinnilu kiisalu tigooraavinni sulisorisani ingerlatsinermullu pisortanik ilinniartitsinerit naatsorsuusiugaapput. Sulisorisat ataasiakkaat inuup atuuffianut ulluinnarnilu suliaanut sammititamik pikkorissarnissamik neqeroorfigineqartassapput. Pikkorissartitsisarnernut aningaasartuutit maanna ilisimaneqartut aallaavigalugit siunnersuummi nalilerneqarpoq, ukiumut ingerlatsinermut 530.000 kr.-inik allafffissornikkullu aqutsinermut 100.000 kr.-inik akeqassasut.
Siunnersuutip § 23, imm. 6-ianni eqqaaviujunnaartut atorunnaarsinneqartarnerannik pinnippoq. Erseqqissaatigineqassaaq, atorunnaarsitsinissanut suliareqqiinissanullu maleruagassanik erseqqissunik suli oqaasertaliussisoqanngimmat, taamaattumillu atorunnaarsitsinissat aningaasaqarnikkut sunniutissaat nalorninalaarput. Misissueqqissaarnermi piumasaqaatigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni tamarmi eqqaaviit 25-t missaat atorunnaarsinneqassasut, ukiumullu eqqaavimmik ataatsimik atorunnaarsitsisoqartartoq. Suliassanut ilaapput eqqakkanik mingutserisartunik piiaaneq, saviminernik sanaartornermilu eqqagassanik immikkoortiterineq ittujaarsaanerlu, eqqakkanik ikuallajasunik immikkoortiterineq kiisalu ujaqqat allallu atorlugit matoorineq pisariaqarfiatigullu kuuffissiorneq. Taamaalilluni illoqarfimmut nunaqarfimmullu qanittuniittunut minguttalinnik seersisarneq annikillisinneqassaaq. Eqqaavimmik atorunnaarsitsineq agguaqatigiissillugu akigisassaa 500.000 kr.-inut nalilerneqarpoq.
Siunnersuummi § 23, imm. 7 naapertorlugu, ingitserisarnernut atortunut eqqaavinnullu nutaanut aningaasaqarnikkut qularnaveeqqusiisarnissaq piumasaqaataavoq, pisariaqartumik saliinissaq, avatangiisinut tunngatillugu atorunnaarsitsineq suliareqqiinerlu eqqortumik ingerlanneqartarniassammata.
Allannguutissatut siunnersuummi § 23, imm. 6-8 naapertorlugit, suliffeqarfinnut kapitali 5-imiittunut, sanaartukkanut eqqakkanik uninngatitsivinnut tunngasunut, siunissami atorunnaarsitsinissamut suliareqqiinissamullu piumasaqaateqartoqartassaaq. Taamaalilluni ingerlatat taamaattut atorunnaarsitsinermut atatillugu ullumikkumut naleqqiullugu aningaasartuutaanerusalissapput. Tamatuma aningaasaqarnikkut sunniutissai suliffeqarfiup suussusianut annertussusianullu apeqqusiissapput.
Taamatuttaaq suliffeqarfinnut kapitali 5-imiittunut qularnaveeqqusiisarnissaq pillugu Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. Qularnaveeqqusiisarnissap piumasaqaatigissavaa suliffeqarfimmik aallartitsinermut imaluunniit annertunerulersitsisinnaanermut nammineq aningaasaateqarluarnissaq. Qularnaveeqqusiisarnissamut aningaasat piumasaqaataasartussat qanoq amerlatiginissaasa apeqqutaatissavaat, suliffeqarfiup suussutsit ataasiakkaat uninngatitai suliffeqarfiullu annertussusia. Tamatumani suliffeqarfiit eqqakkanik uninngatitsisut kapitalilu 5 naapertorlugu akuersissuteqartussaatitaasut pineqarmata, suliffeqarfik kiisalu sullissiviit allat taamaatunik soqutigisaqartut qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaateqarnermut atatillugu tusarniarneqarumaarput.
Eqqaavinnut qularnaveeqqusiisarnissap qularnaassavaa, atorunnaarsitsereernermi pineqartumi sillimaffigineqanngitsumik pisussanut, atorunnaarsitsinernut, avatangiisit misissuiffigineqartarnissaannut aningaasartuutinut matussutissaqartoqarnissaa. Qularnaveeqqusiinissap qanoq annertutiginissaanut naatsorsuinerit danskit eqqaaviini qularnaveeqqusiinissat naatsorsorneqarneranni Miljøstyrelsenip paasissutissanik suliaasa naatsorsorneqarnerannut atatillugu ajutooratarsinnaanernut aningaasartuutinut tunngassuteqartillugit suliaapput.
Eqqaavimmut qularnaveeqqusiinissamut piumasaqaataasussat 1.860.000 kr.-iusussatut nalilerneqarput. Taakkua ataatsimoortumik immikkoortitanut aaqqissuussinermut ataatsikkut akilerneqartarnissaat, aningaaseriviit qularnaveeqqusiussaattut imaluunniit pinngitsoorani sillimmasiinikkut akiliisoqartarnissaa suli isumannaarneqanngilaq. Eqqaavimmik nutaamik pilersitsinermi ukiut marlukkuutaarlugit qularnaveeqqusiisoqartarnissaanik piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, taamaalillunilu suliniutissamut aningaasaqarnikkut sunniutaasussat ukiumut 930.000 kr.-iussapput.
§ 35c, imm. 2 aamma 4-mi allassimavoq, kommunit eqqakkat pillugit pilersaarusiussasut sumiissusersiisasullu, kommunip eqqagassalerinermik pilersaarutaanut ilanngunneqartussanik. Aningaasaqarmermut sunniutissat naatsorsorneqarnissaanni piumasaqaataavoq, suliap siullermeerluni aallartinneqarneranut eqqakkat pillugit ileqqoreqqusap eqqakkallu pillugit pilersaarutip imarisassaanik najoqqutassiortoqassasoq. Eqqakkat pillugit pilersaarut ukiut sisamakkuutaarlugit suliarineqartassaaq, agguaqatigiissillugulu ukiumut aningaasartuutissat 275.000 kr.-iussangatinneqarput.
Ukiuni tulliuttuni qulini kommunit ilimagisariaqassavaat eqqagassalerinermik suliassaqarfimmi nukittorsaanissartik pimoorutilissagaat, oqartussaasutut suliassani, pisortat/inuit ataasiakkaat suliffeqarfiinik ilitsersuinermik ikorfartuinernillu kiisalu kommunini piumasaqaatit aaqqissuussinerillu nutaat piviusunngortinneqalernissaannut. Piumasaqaatigineqarpoq kommuninut tamanut nukissanik tunniussuinissamik pisariaqartitsisoqassasoq, eqqagassalereriaatsip ineriartortitseqqinnissanut, ileqqoreqqusat allallu nutarterneqarnerinut ullup affaa sulisorisassamut naapertuuttussamik. Aningaasartuutissat tamarmiusut ukiumut 4.500.000 kr.-iussangatinneqarput.
Kommunit eqqagassanut akiliutigisartagassaasa imarisassaat allannguutissatut siunnersuummi imaalillugit immikkoortortaligaassapput, tassani erseqqissumik allassimassalluni, kommuninut ataasiakkaanut akiliuteqartitsisarmi aningaasartuutit sorliit matussusiivigineqartarnissaat. Nalilerneqarpoq, kommunit siornatigornit ilimagisaagaluartutut katersuisarnissamik aaqqissuussinermut aningaasartuutiviit piinnarnagit, aammali ingerlatsinermut, aqutsinikkut allaffissornermut sanaartukkallu pilersinneqarnerinut, matussusiisarnissaat. Tamatuma kinguneraa, kommunit eqqagassalerinermut eqqakkanillu igitsisarnermut atatillugu aningaasartuutiviinik matussusiisalernerunissaq. Taamatuttaaq eqqagassanut akiliuteqartitsisarneq aningaasartuutit nutaat ilaannik, sanaartukkat atorunnaarsinneqarnernanut suliareqqiinernullu paasissutissanik katersuinermi nalunaarsuinermilu kommunit akilertaligassaannik matussusiissutaasinnaassasoq.
§ 36b naapertorlugu siunnersuutigineqarpoq, Naalakkersuisut ukiut sisamakkuutaarlugit eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarusiortassasut. Piffissassaliussassatut pilersaarut, aningaasaqarnikkut sunniutissanut tunngaviutinneqartoq, naatsorsuinernik nalorninartunik kinguneqartitsisimasoq siuartinneqarpoq. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup ilimagaa, eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarut siulleq 2009-mi piariissasoq, taamaalilluni kommunit sumiissusersiinermik pilersaarusiornermillu suliaqarnertik aallartissinnaalissallugu.
Nuna tamakkerlugu eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarusiornissaq naqiterisitsinernut 6.250 kr.-inik ingerlatsinermut aningaasartuutinut 87.500 kr.-inik allaffissornikkullu aqutsinermut 31.250 kr.-inik akeqassangatinneqarpoq (eqqagassat pillugit iliuusissatut pilersaarummik suliaqarnermut ataatsimut Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmi qaammatini pingasuni suliaqarneq). Aningaasartuutit ukiut sisamakkuutaarlugit takkuttassapput, aningaasartuutissanut 500.000 kr.-inut naapertuuttussat. Taamaattumik ukiumoortumik ataatsimut aningaasartuutissat agguaqatigiissinnerat 125.000 kr.-iussaaq.
Iliuusissat tamarmisut piviusunngortinneqassappata pisortanut aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat katinneri:
Ingerlatat Ukiumoortumik aningaasartuutissat
Sanaartukkanut Ingerlatsinermut allaffitsigullu aqutsinermut Mingutsitsinaveersaartitsineq 0 600 Kommunit siunnersorneqarnerinut 0 300 Suussutsinut immikkoortiterineq, kommunit angisuut 82,5 660 Suussutsinut immikkoortiterineq, kommunit mikisut akunnattullu 500 1.900* Suussutsinut immikkoortiterineq, nunaqarfiit 60 270* Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit 0 200 Pikkorissartitsinerit 0 630 Eqqaaviit atorunnaarsinneqarnerat 500 0 Kommunit eqqagassalerineq pillugu pilersaarutaat 0 275 Kommunit allaffitsigut aqutsinerat 0 4.500 Nuna tamakkerlugu eqqakkanut iliuusissatut pilersaarut 6,25 118,75 Katillugit 1.148,75 9.453,77 Aningaasat tamarmiusut 1.000-inngugaapput. * Aaqqissuussinermut tamakkerlugu ineriartortitamut ingerlatsinermut aningaasartuutit tamarmiusut takussuserneqarput.
Allakkiami ilaatigut kommunini tamani iliuusissatut siunnersuutigineqartut piviusunngortinneqarnissaannut ukiunilu quliusuni suliniuteqarnermi aningaasaqarnikkut sunniutaasussat eqikkarneqarput. Misissueqqissaarnermi atuarneqarsinnaavoq, siunnersuutip aningaasatigut sunniutissai tamarmiusut Namminersornerullutik Oqartussanut 1.000.000 kr.-iussasut tamatumanilu kommunimut ataatsimut ukiumoortumik agguaqatigiissillugu 600.000 kr.-iussallutik (kommunit aaqqissuussaaneranni kommunit 18-it).
Misissueqqissaarnermi ukiuni quliusuni siunnersuutip aningaasaqarnikkut sunniuteqaatissai nassuiarneqarput. Piumasaqaataasoq tassaasimavoq, iliuusissat siulliit 2006-iuinnalerpat aallartinneqarsinnaassasut, taamaattumik misissueqqissaarnerup inerneri nalorninartoqalaassapput. Siunnersuutip aningaasaqarnikkut sunniutissai tamakkiisut ukiumut 7.040.000 kr.-it aamma 13.165.000 kr.-inut nalilerneqarput. Takussutissiami atuarneqarsinnaavoq, kalaallinut inuiaqatigiinnut aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat piffissaliussatut pilersaarummi saqqummiunneqartumi iliuusissat aallartinneqareerneranni ukiut arfineq pingasuni annertunerpaaffimminniissasut.
Naggasiutigalugu sanaartornermut aningaasartuutissat, ukiuni qulini siunnersuutaasut tamarmiusut piviusunngortinneqarneranni ingerlatsinermut allaffitsigullu aqutsinermut aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat katinnerisa naatsorsorneqarneri naatsorsuusiorneqarput.
Allannguutissatut siunnersuutip nr. 10a-vani, § 35a, imm. 3-mi eqqakkat pillugit aqutsinermut tunngatillugu paasissutissiisussaatitaaneq pineqarpoq. Aalajangersagaq kommuninut, inunnut ataasiakkaanut, suliffeqarfinnut Naalakkersuisunullu sunniuteqaateqarnissaa nalilerneqarpoq. Aalajangersakkami tamatumani Naalakkersuisut eqqakkat pillugit aqutsinermut pingaaruteqartunik suliffeqarfiit paasissutissanik pissarsiniarfigineqartarnissaannik periarfissinneqassapput. Tamatuma kinguneraa, suliffeqarfiit peqquneqarsinnaasut assersuutigalugu eqqakkat takkussuuttut eqqakkallu annertussusaat uuttortaanermilu annertussutsinut sanilliulugu pisariaqartumik inernernik eqqakkat pillugit oqartussaasut pisariaqartitaannik pissarsiniarnissamut paasissutisseeqquneqarsinnaalernissaat. Aalajangersagaq assersuutigalugu kommunit eqqakkanut sanaartugaannut atorneqarsinnaalluassaaq. Aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat eqqoqqissaartumik nalilerneqarnissaat ajornakusoorpoq, tamatumanimi suliffeqarfiup suussusia aalajangersakkallu qanoq annertutigisumik atorneqarnerat apeqqutaassammata. Naalakkersuisut, aalajangersakkap atorneqarnerani, allaffisigut aqutsinermi aningaasartuuteqarnerulissapput.
4. Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut aningaasaqarnikkut allaffitsigullu aqutsinermut sunniuteqaataasussat:
Allannguutissatut siunnersuummi aningaasaqarnikkut sunniutissanik misissueqqissaarneq aammattaaq allannguutissatut siunnersuutip malitsigisaanik iliuusissanik ataasiakkaanik imaqartinneqarpoq. Iliuusissat ilaat taakkua arlallit kalaallit inuussutissarsiutinik ingerlataqartuinut aningaasaqarnikkut allaffitsigullu aqutsinermut sunniuteqaataanissaat ilimagineqarpoq.
Allanngutissatut siunnersuummi § 35c aamma § 35 d naapertorlugit, allannguutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq, innersuussinissamut igitsiviusussanillu kommunit akisussaaffilerneqarnissaat, biilinillu, umiatsiaanik snescooterinillu avatangiisit eqqarsaatigalugit eqqortumik igitsisarnissani aningaasartuutivinnik atuisut ataasiakkaat inuussutissarsiortulluunniit akiliuteqartarnissaat.
Misissueqqissaarnermi siunniussaavoq, ukiumut biilit 300-t, aammalu umiatsiaaqqat umiarsuaaqqallu ukiumut 40 tonsinut naapertuuttut iginneqartarnissaat. Avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik biilimik igitsineq 2.000 kr.-inut umiatsiaaqqanut umiarsuaaqqanullu tonsimut 4.000 kr.-inut nalilerneqarput. Akigititat Danmarkimiit misilittakkanit tunngaveqarput, Kalaallit Nunaannullu naleqqussaanissaq qularnaarniarlugu marloriaatinngugaallutik. Atuisartunut inuussutissarsiuteqartunullu iliuusissanut sunniuteqaataasussat katillugit ukiumut 760.000 kr.-iunissaat ilimagineqarput.
Pinaveersaartitsineq eqqarsaatigalugu allannguutit arlallit suliffeqarfinnut sunniuteqaataassapput. Sunniuteqaataasussat taakkua aningaasartaat aalajangeruminaatsuupput, pisunummi apeqqutaatitsisussaammata. Taamaattumik tamatumani aalajangersakkat taamaallaat, pisut ilaanni suliffeqarfimmut ataasiakkaamut sunniuteqaataasinnaasut, taamaalillunilu aningaasartuutaanerulersitsisussat, erseqqissaavigineqassapput.
Inatsisartut peqqussutissaannut siunertaanut § 4a-mik ilanngussisoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Aalajangersagaq naapertorlugu suliffeqarfiup atortulersuutaasa pisatsersorneqarneranni ingerlatsinerullu piareersaavigineqarnerani qularnaarneqassaaq, atortussianik atuinerup, mingutsitsinerup eqqakkanillu pilersoqartarnerata sapinngisamik killilersimaarneqarnissaat. Tamatuma kingunerissavaa, suliffeqarfiit ataasiakkaat taamaalillunilu sullissiveqarfiit taamatut ittut pisatsersuinerminni pinaveersaartitsinermik ilanngussaqarnissaat. Suliffeqarfiup pilersaarusiorfigineqarnerani pinaveersaartitsinissap tamatuma kingunerissavaa, suliffeqarfimmi ataasiakkaami maannakkorpiaq pissutsit erseqqissut naliliiffigineqarnissaat apeqqutaatinneqassasoq. Atortussiassanilli eqqakkallu pilersut killilersimaarniarneqarneranni, ileqqaarnermik pilersoqassaaq siunissaq eqqarsaatigalugu suliffeqarfimmut ataasiakkaamut aningaasaqarnikkut iluaqusersuutaasussamik.
Aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussanik misissueqqissaarnermi saqqummiussani § 4a-mi siunertarisassanut oqariartuutit erseqqissaavigineqarput, misissueqqissaarnermilu siunnersuutigineqarpoq, avatangiisit sulisarnermullu tunngassuteqartut eqqarsaatigalugit avatangiisinut pitsaassutsimullu aqutseriaatsinik eqqakkanik passussisarnerup illersorneqarsinnaasumik pinissaata qularnaarneqarnissaanut pilersitsisoqassasoq. Taamatut aaqqisuussinerup suliarineqarnissaanut piviusunngortinneqarnissaanullu aningaasartuutissatut suliffeqarfimmut ataatsimut 500.000 kr.-it missaannut nalilerneqarpoq. Danmarkimi kisitsisit takutippaat, taamatut aningaasaliissuteqarnissaq, ingerlatsinermut toqqaannartumik ileqqaaruteqarnerup kingunerisaanik, imminut akilepallattussaavoq taamaalillunilu siunnersuut suliffeqarfinnut aningaasartuuteqarnermut sunniuteqaataassanani.
§ 13a-p Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 12 erseqqissaavigaa. § 13a-mi suliffeqarfiit ataasiakkaat peqquneqarput, mingutsitsisoqarneranik pasitsaassisoqartillugu, siornatigumut sanilliullugu uppernarsaasiisarnissamut pisussaaffeqarnerunissaat. Allannguutissatut siunnersuutikkut suliffeqarfiit ullumikkornit namminneerlutik nakkutilliisarnissamut pisussaaffeqartinneqarnerulissapput. Taamaalilluni oqartussaasuunngitsut, kisiannili suliffeqarfiup, mingutsitsisimanerup peqqutaanik qulaajaasarnissaq isumagisarilissavaa, taamatuttaaq suliffeqarfiup mingutsitsinerup kingunerisaasa qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat pinaveersaartinneqarnissaallu qulaarinniffigisalissallugit. Siunniunneqarportaaq, ullumikkornit suliffeqarfiup atortunik allanillu, taassuma atortagaanik kiisalu pisariaqarpat stoffit igitassat misiligutaannik tunniussiinnartarani, aammali suliffeqarfiup stoffinik avatangiisinut aniatinneqartartunik kiisalu nipiliortitsineq sajuppilutsitsisarnerlu pillugit misiligutissanik, misissueqqissaarnernik uuttortaasarnernillu suliaqartarnissaa.
Aalajangersakkami tamatumani siunertaavoq, mingutserisimasoq tassaatinneqassasoq mingutsitsinerup kingunerisaasa pisariaqartumik pinngitsoortinniarneqarnissaannut iliuuseqartuusussaq, taamatuttaaq taakkununnga atatillugu aningaasartuutinik matussusiisartussaq. Aalajangersakkap suliffeqarfimmut ataasiakkaamut aningaasaqarnikkut qanoq sunniuteqarnissaa nalilersoruminaappoq. Mingutsitsinerup qanoq ittuunera apeqqutaatillugu tamatumani mingutsitsinermik misissuinissamut misiligutinik ataasiakkaat misissorluagassat pineqassapput. Misiligummik ataasiinnarmik misissueqqissaarnissami aningaasartuutit aalajangiiffigineqarnissaat periarfissaqanngilaq, tamatumanimi apeqqutaassammat, stoffit suut misissoqqissaarneqarnissaat kissaatigineqassanersoq. Tamanna aamma mingutserinermik misissuinissamut tunngatillugu atuuppoq.
Ukiumut aningaasartuutissat katillugit 50.000 kr.-iussangatinneqarput, ukiumiilli ukiumut annertuumik nikerangaatsiassangatinneqarlutik, ajornartorsiutit inissisimarngi erseqqissut tamatumani apeqqutaassallutik.Siunnersuummi § 23, imm. 7 naapertorlugu ingitserinermik ingerlatalinnut eqqaavinnullu nutaanut aningaasatigut qularnaveeqqusiinissaq pillugu piumasaqaateqartoqarsinnaavoq, taamaalilluni avatangiisit eqqarsaatigalugit eqqortumik saliineq, atorunnaarsitsineq sulareqqiinerlu pisariaqartoq ingerlanneqartarniassammat.
Ingitserinermi sanaartukkat pisariaqarpat salinneqarnissaannut aningaasartuutissat, taamaalillunilu aningaasat qularnaveeqqusiissutissat, 500.000 kr.-inut nalilerneqarput. Taamatuttaaq mingutserinermut ilimagisaanngitsumut sillimmasiisoqarnissaa pillugu piumasaqaateqartoqarsinnaavoq. Taamaattut ukiumut 5.000 kr.-inut nalilerneqarput. Misissueqqissaarnermi ilimasaarutigineqarpoq, ukiut marlukkuutaarlugit ingitserissutinik pilersitsisoqartarnissaa.
Allannguutissatut siunnersuumi § 7, imm. 1 nr. 17-imi pineqarput pisortat suliffeqarfiinni kommuninilu avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik atuilernissaq. Aalajangersagaq tassunga tunngasoq siunnersuumut ilanngunneqarpoq avatangiisinik artukkiinginnissaq pillugu naatsorsuutinik atuilernissaq Inatsisartut kissaataat malillugu periarfissinniarlugu, takuuk UPA 2006/42 aamma 56.
Aningaasatigut kingunerisassat 2005-imi suliarineqarput taamaattumillu avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik atuilernissami aningaasatigut kingunissat ilanngunneqarsimanngillat. Nunatsinnili pilersaarummik ingerlatsisimanermit kiisalu Danmarkimi kisitsisitigut paasissutissat naapertorlugit namminersortunut aningaasatigut kingunerisassat ersersinneqarsinnaasimapput.
Danmarkimi avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik siusinnerusukkut misissuisimanernit, pinngortitamik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit nalilersorneqarnerat pillugu nalunaarusiaq, Miljøstyrelsen, 1999, takuneqarsinnaavoq suliffeqarfiit naatsorsuutinik atuisussaatitaasut naatsorsuutit siulliit suliarinerannut agguaqatigiisillugu 125 tiimit atortarsimagaat tullissaatali suliarineranut 95 tiimit. Naatsorsuutit suliarineqarsimasut pitsaasusaat allanngoraqaat, naatsorsuutilli pitsaanerit takutippaat suliffeqarfiit 110 tiimit atortarsimagaat siunnersortinillu avataaneersunik ikiorteqarnerminnut 15.000 – 20.000 kr.-it atortarsimallugit.
Suliffeqarfiit oqaatigaat avatangiisinik artukkiisinnaaneq ilisimasaqarfiginerulerlugu, nukissat annikinnerusut atorneqartalersimasut atortussallu pitsaanerit atortarnerisigut aningaasartuutaasartut appartinneqarsimasut. Suliffeqarfiilli ataasiakkaat naatsorsuutinik nalilersuisarnerat assigiinngissuteqaqaat. Suliffeqarfiit nalilerpaat naatsorsuisalernikkut aningaasatigut 75.000 kr.-inik ilunaartalersimallutik, suliffeqarfiilli affaasa missaat nalilerpaat avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuusiortalernermikkut iluanaaruteqarsimanatik.
Siuliani saqqummiunneqartut tunngavigalugit siunnersuut nalilerneqarpoq ataatsimut isigalugu namminersortunut tamanna aningaasartuutaanerunanilu isertitaqaataanavianngitsoq, nukissanilli atuivallaarani tunisassiortoqarneratigut ukiut arlaqanngitsut ingerlanerani ileqqaarfiusinnaasasoq.
Allannguutissatut siunnersuummi § 35a. imm. 3-mi pineqarpoq eqqakkat aqutsivineqarnerannut tunngatillugu paasissutissiisussaatitaasarnissaq. Taamatut aalajangersagaliornikkut eqqakkat aqutsivigineqarnerannut paasissutissanik pingaarutilinnik suliffeqarfiit paasissutissanik pissarsiniarfigineqartarnissaannut periarfississavai. Tamatuma kingunerissavaa, suliffeqarfiit peqquneqarsinnaasut assersuutigalugu eqqakkat takkussuuttut eqqakkallu annertussusaat pillugit paasissutissiinissaannut, eqqakkat pillugit oqartussaasut eqqakkat pillugit pilersaarusiornissamut uuttuinerillu nalunaarneqartut nalilersuiffiginissaannut pisariaqartutut naliligaannik.
Aalajangersakkap aningaasaqarnikkut sunniutissai eqqoqqissaartumik nalileruminaapput, suliffeqarfiummi suussusia aalajangersakkallu qanoq annertutigisumik atuutsinneqarnera apeqqutaassammata.
Allannguutissatut siunnersuummi § 35f-imi siunniunneqarpoq eqqakkanik nunanit allaniit eqqussuisarnissap inerteqqutaanissaa. Atoqqiinissarli siunertaralugu eqqakkanik ulorianaateqanngitsunik nunanit allaniit eqqussuisinnaanissaq periarfissaqassaaq. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq pingaartumik Baselimi isumaqatigiissummi piumasaqaatit eqquutsikkumallugit. Naalakkersuisut ullumikkut ilisimaaraat, nunanit allaniit eqqakkanik annikitsunik eqqussuisoqartarnera. Nalilerneqarporli, atoqqiinissaq siunertaralugu eqqakkanik ulorianaateqanngitsunik nunanit allaniit eqqussisarneq tamatumani pineqartoq, taamaattumik siunnersuutip ullumikkut inussutissarsiutinik ingerlataqartunut annertuumik sunniuteqaataanissaa nalilerneqanngilaq. Inuussutissarsiutinilli ingerlataqartut siunissami suliffeqarfinnik uninngatitsinissaq siunertaralugu pilersitsiniartut eqqakkanik avatangiisinut ulorianaateqartunik eqqussuisarnissaat pinaveersaartinneqassaaq.
Inunnut ataasiakkaanut inuussutissarsiuteqartunullu, iliuuseriniakkat tamarmik piviusunngortinneqassappata, aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat katinnerat:
Ingerlataq Ukiumut aningaasartuutit
Sanaartukkanut Ingerlatsinermut allaffitsigullu aqutsinermut Umiarsuarnik biilinillu atorunnaakkanik passussineq 0 760* Avatangiisinik pitsaassutsinillu aqutsineq 0 0 Avatangiisinik misissuineq 0 50 Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit 0 0 Isumannaallisaaneq, ingitserisarnermik ingerlatat 250 2,5 Katillugit 250 812,5 Aningaasat tamarmiusut 1.000-inngugaapput. * Aaqqissuussinermut tamakkerlugu ineriartortitamut ingerlatsinermut aningaasartuutit tamarmiusut takussuserneqarput.
Inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut inunnullu ataasiakkaanut avatangiisit pillugit peqqussutip allannguutissaatut siunnersuummi aningaasaqarnikkut sunniuteqaataasussat 1.062.500 kr.-iussangatinneqarput.
Allannguutissatut siunnersuummi § 13a naapertorlugu avatangiisinik pitsaassutsinillu aqutseriaatsit piviusunngortinneqarnissaat avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinillu eqqussinissat piffissami sivikitsunnguami aningaasartuutissanik sunniuteqaataassanngilaq, taamaattumik aningaasartuutit umiarsuarnik, biilinik eqqagassanillu igitassanik assigisaannillu passussinermut, avatangiisinik misissuinermut, kiisalu suliffeqarfinnik immikkut mingutserisartunik, pingaartumik ingitserinermik ingerlatsivinnik, pilersitsinermi qularnaveeqqusiinissaq pillugu piumasaqaatinut, tunngasuunerussapput. Iliuuseriniakkat tallimat taakkua nammineq akiliuteqarnikkut aningaasaliiffigineqarnissaat siunnersuutigineqarpoq.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqaataasussat:
Allannguutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq eqqakkat allatut isigineqartalernissaat, tamatumani pinaveersaartitsisarnissaq nutaatut ilanngunneqassalluni. Eqqakkat pillugit inatsisiliortarnerni nutaaliaasuni eqqakkat marloqiusatut isiginiarneqartarnissaat pineqarpoq, tamatumani ilaatigut eqqakkani pissamaateqarsinnaassuseq ilaatigullu mingutsitsinermut tunngassuteqartut ilaatinneqartarlutik. Avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik peqqussummi maanna atuuttumi kingornalu Igitassanik eqqaasarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 28-mi, 17. september 1993-imeersumi aammalu Oliakunit akuutissanillu eqqagassat pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 29-mi, 17. september 1993-imeersumi atuutsinneqalersuni mingutsitsisarnermut tunngassuteqartut sammineqarnerupput, tamannalu allannguuteqarteqquneqarpoq. Tamanna pivoq avatangiisit innarlikkat ajoqutaasa kingorna akiorniarneqartarnerannit pilersitseqqinneqartarneranniillu pinaveersaartitsineq iluaqutaanerusarmat.
Inuiaqatigiit kalaallit eqqaavinnik pilersitsinerni eqqakkanillu igitsisarnermi aaqqissuussinerit ineriartortinneqarneranni aningaasarpassuarnik aningaasaliisarsimapput. Avatangiisit pillugit peqqussutip atuuttup nutarterneqarnerani qularnaarneqassaaq, eqqagassalerinermi maanna aningaasaliissutaareersut tamakkiisumik iluaqutigineqartalernissaat. Eqqakkanik igitsisarneq pillugu kapitali 7a-mi nutaajusumik siunnersuusiortoqarpoq Kalaallit Nunaanni tamarmi eqqaaveqarfinni avatangiisinut tunngassuteqartuni pitsaanerusumik ingerlatsisarnissaq ilanngunneqarluni. Eqqakkanik ikuallaavinni pitsaanerusumik mingutserinnginnerusumillu ikuallaasarnissaq anguneqassaaq, eqqakkat ikuallanneqalinnginneranni eqqakkanut ikuallassinnaasunut ikuallassinnaanngitsunullu immikkoortiteqqaartaraanni, avatangiisilli pillugit peqqussummi maanna atuuttumi taamatut immikkoortiterisarnissamut tunngaviliisoqarsimanngilaq. Eqqakkat immikkuualuttut allat, assersuutigalugu eqqakkat sivisuumik atugaasartut, elektronikit, nillataartitsiviit, qerititsiviit assigisaallu stoffinik avatangiisinut ulorianaateqartunik akoqartarput. Eqqakkat suussusaannik eqqakkallu immikkuualuttortaannik immikkut aalajangersakkanik maleruagassiornissamut tunngavissiinermi qularnaarneqassaaq, tigooraaviit pilersikkiartuaarneqarneranni allilerneqartarnerannilu eqqakkanik avatangiisinut immikkut ulorianaateqarsinnaasunik eqqagassalerinermi Naalakkersuisut maleruagassiortarnissaat. Taamatuttaaq eqqakkanik ikuallaavitsigoorlugu igitsisarneq atoqqiisarnerluunniit nunami tamarmi eqqaavinni eqqakkat annertussusaannik killilersimaarinnilernissaq alloriarnerussaaq pingaarutilik.
Avatangiisit pillugit peqqussummik maanna atuuttumik allannguuteqartitsineq mingutserereernermi saliinissaminngarnit pinaveersaartitsisarnissaq pingaaruteqarpoq. siunnersuuteqarnikkut kommuninut, ulluinnarni eqqagassalerinermik isumagisaqartunik, siunnersuisarnerunissaq ilitsersuisarnissarlu siunniunneqarput. Kalaallit pinngortitaat eqqiluitsuutinniarlugu, aamma kingulissatsinnut, siunnersuummi siunniunneqarpoq, Naalakkersuisut eqqakkat pillugit pilersaarusiornissaat ukiullu sisamakkuutaarlugit eqqakkat pillugit iliuusissatut pilersaarusiortarnissaat. Maannali pequssummi atuuttumi eqqakkat annertussusaannik suussaannillu nalunaarsuisarnissamut nalunaaruteqartarnissamullu piumasaqaateqarnissamik tunngaviliisoqanngilaq, taamaalillunilu Kalaallit Nunaanni eqqagassalerinermi siunissaq eqqarsaatigalugu ilioriusissanik tunngaviliinissamut paasissutissanik amigaateqartoqarluni.
Tamanna pissusissamisoortuuvoq, inuiaqatigiimmi aningaasarsiorneranni avatangiisit eqqarsaatigalugit eqqagassalerinerup illersorneqarsinnaanngitsup kingunerisaanik ajoqusiinerit isumagineqarnissaanninngarnit pinaveersaartitsinerit akikinnerujussuusussaammata.
6. Innuttaasunut allaffitsigut aqutsinermut sunniuteqaataasussat:
Allannguutissatut siunnersuummi siunniunneqarpoq, kinaluunniit mingutsitsinermik pilersitseqataasoq akiligassiissummik pissarsisinneqartarnissaa. Taamaalilluni innuttaasoq eqqagassalerinermi eqqakkanillu igitsinermini kiisalu nammineq mingutserinermini siornatigornit aningaasartuutivinnik akiliuteqartalernissaa.
Siunnersuut pingaartumik eqqagassalerinermut akiliuteqarnerusalernissap innuttaasunut ataasiakkaanut aningaasaqarnikkut sunniuteqaataanissaa ilimagineqarpoq. Tamatumunnga peqqutaavoq siunnersuutip erseqqissaavigimmagu, allannguutissatut siunnersuummi § 35d naapertorlugu kommunit qanoq annertutigisumik akileeqqusisalernissaat. Siornatigut nalinginnaasuusimagunanngilaq sanaartukkat aqunneqarnerannut pilersinneqartarnerannullu aningaasartuutaasartut akiliuteqartitsinermut ilanngunneqartarnerat. Taamatuttaaq ilimagisariaqarpoq, allannguutissatut siunnersuummi tunngavissalerneqartumik, eqqagassalerinermut akiliutaasartup qaffaavigineqarnissaani suussutsinut immikkoortiterisalernissamik piumasaqaateqartoqarnissaa. Taamatuttaaq eqqagassalerinermut akiliuteqartitsisarnerit sanaartukkat atorunnaarsinneqarnerannut suliareqqinneqartarnerannullu tunngatillugu eqqakkat pillugit kommunit paasissutissanik katersuinerannut nalunaarsuinerannullu peqquneqarnissaanni aningaasartuutinut matussusiissutaasinnaassapput.
Mingutserisup namminneerluni akiliisarnissaanut periaatsip innuttaasunut ataasiakkaanut erseqqissaavigitippaa, eqqakkat iginneqartartut annertusiartortut aamma akeqartarnerat.7. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngassuteqartut:
Ullumikkut eqqagassalerineq pingaartumik kommunit akisussaaffigaat. Taamaalilluni kommunit eqqakkanik passussineq igitsisarnerlu isumagisaraat, taamatuttaaq kommunalbestyrelsit eqqagassalerinermik nakkutilliisuusarlutik. Taakkununnga ilaatinneqanngillat suliffeqarfiit immikkut mingutserisartut nakkutigineqartarnerat, avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik peqqussummi kapitali 5-imi maleruagassanut ilaatinneqartut, taakkuninnga nakkutiginnittarneq Naalakkersuisunit isumagineqartarmat. Taamaaattumik suliassaqarfiup maleruagassiuuteqqinnissaa kiisalu maleruagassat pisariinnerulersinneqarnissaat ajornakusoorput.
Allannguutissatut siunnersuutip siornatigumut sanilliullugu mingutserisup akiliuteqartarnissaanut periaaseqarnissap pingaartinneqarnerunissaa siunniuppaa. Mingutserisup nammineerluni akiliisarnissaanut periaaseqarnerup Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat inassuteqaataannut tulluuttuuvoq, tassalu kikkut tamarmik inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut ilapittuisuunissaat. Taamatuttaaq pinaveersaartitsinermik tunngaviutinneqartoq tamatumani eqqarsaatigineqassaaq, siunissarmi eqqarsaatigalugu siusinaartumik pitsaanerusumillu pinaveersaartitsinissap inuiaqatigiit aningaasarpassuarnik ileqqaartissammagit.
Aningaasaqarnikkut imminut napatissinnaanermut tunngatillugu avatangiisit pimoorunneqarnissaat pingaaruteqarpoq. Ullumikkut suliffeqarfiit arlallit nunani allani nittarsaassisarnerminni nunanullu allanut niuernerusalernissami aningaasarsiornerullu annertusineqarnissaani Kalaallit Nunaata pinngortitarsua assissaqanngitsoq iluaqutiginiartarpaat. Naalakkersuisup Josef Motzfeldtip Nuummi 2. april 2004-mi nittarsaassineq pillugu isumasioqatigiinnermi oqalugiaataani tamanna atuarneqarsinnaavoq: "Pinngortitaq minguitsoq aalisakkanillu pissamaativut nungusaataanngitsumik iluaqutigalugit nioqqutissaatitta nittarsaanneqartarneranni iluaqutaangaarnavianngilaq, peqatigitigillugu avatangiisinik amigartumik illersuiniarnerput nunanit allaniit annertuumik isornartorsiorneqaatigisarallartillugu."
Namminersulernissap tungaanut sulisoqassappat, pingaaruteqarluinnarpoq aningaasaqarnermik imminut napatittumik pilersitsinissaq. Tamatumunnga tunngatillugu takornariaqarnerup inuussutissarsiutitut ineriartorluarsinnaanera taakkartorneqartuartarpoq. Takornariat ilaatigut Kalaallit Nunaannukartarput pinngortitamik innarlerneqanngitsumik misigisassarsiorniarlutik. Taamaattumik siunissami pingaaruteqarluinnarpoq eqqagassalerinermik illersorneqarsinnaasumik pimoorussinissaq qularnaarlugulu, eqqaaviit atorunnaartut eqqaaveqarfiillu siunissami avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik atorunnaarsinneqartarnissaat.
Siunnersuutip Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu sunniuteqaataanissaa ilimagineqanngilaq.8. Pisortat oqartussaasuinik, soqutigisaqaqatigiinik allanillu tusarniaaneq.Siunnersuut una ukununnga tusarniaassutigineqarpoq: KANUKOKA, kommunit, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Ikummatissanut Aatsitassanullu Pisortaqarfik, Nunanut allanut Pisortaqarfik, Namminersorneq pillugu Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Pisortaqarfik, Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik, Naatsorsueqqissaartarfik, Nukissiorfiit, Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, Sulisitsisut kiisalu ILIK.Tusarniaanernut marluusunut tunngatillugu ukunannga tusarniaanermi akissuteqaateqartoqarpoq: Namminersorneq pillugu Pisortaqarfik, Nunanut allanut Pisortaqarfik, Ikummatissanut Aatsitassanullu Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, Inuussutissarsiornermut, Nunalerinermut Sulisoqarnermullu Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Ammassallup Kommunia, Qeqertarsuup Kommunia, Sisimiut Kommuniat, Nuup Kommunia, Ilulissat Kommuniat, Maniitsup Kommunia, Uummannap Kommunia, Upernaviup Kommunia, KANUKOKA, Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik, Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi, Nukissiorfiit, Sulisitsisut, ILIK aamma Naatsorsueqqissaartarfik.
Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Ineqarnermut Attaveqarnermullu Pisortaqarfik, Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Ikummatissanut Aatsitassanullu Pisortaqarfik, Nunanut allanut Pisortaqarfik, Upernaviup Kommunia, Nukissiorfiit, ILIK aamma Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi siunnersuummut oqaaseqaateqanngillat.Oqaaseqaatini pissarsiarineqartuni ilaatigut assuarliuteqartoqarpoq, tassalu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup pingaarnerutitamik nutaamik inatsisiliorani allannguutissatut inatsisiliornissaq toqqarsimammagu. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup assuarliuteqarneq tamanna isumaqatigaa periarfissarlu siulleq atorlugu pingaarnerutitamik nutaamik inatsisiliorniarluni. Ilimagineqarpoq, tamanna ukioq ataaseq marlulluunniit ingerlanneranni pissasoq, imikoortarnermummi maleruagassanik nutaanik maanna suliaqartoqarmat.Imikoortarnermut suliassaqarfik tassaavoq pingaartumik kommunit tusarniaanermi akissuteqaatiminni erseqqissaatigisimasaat, inatsisitigut tunngavissanik pitsaanerusunik amigaateqartutut. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup tamanna ilisimaaraa, suliniullu suliassaqarfimmi nutaamik inatsiseqartitsilernissamik kinguneqartussaq 2008/2009-p ingerlanerani aallartissallugu.
Suliassaqarfik alla kommunit oqaaseqarfigisaat tassaavoq eqqaavinnik atorunnaarsitsisarneq eqqaavinnillu nutaanik pilersitsinermut tunngatillugu qularnaveeqqusiisarnissaq. Taamaalilluni Nuup Kommunia isumaqanngilaq, eqqaavinnut qularnaveeqqusiisarnissaq pissusissamisoortuunngitsoq, taakkuami pisortat aqutaannik pilersitaammata. Allannguutissatut siunnersuummi aalajangersakkap tamatuma ilanngunneqarneranut peqqutaasoq tassaavoq, avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik ullumikkut eqqaavinnik atorunnaarsitsisoqartarnera, kommunimmi tamatumunnga aningaasassaqanngimmata. Taamaattumik pissusissamisoortutut nalilerneqarpoq, eqqaavinnik nutaanik pilersitsereernermi kingorna eqqaaviup atorunnaarsinneqarnissaanut aningaasaliissuteqarnissaq ilanngunneqartaleriissammat, taamaalilluni siunissami illersorneqarsinnaanngitsumik avatangiisit eqqarsaatigalugit atorunnaarsitsineq pinngitsoortinneqartalissalluni.
Uummannap Kommunianiit erseqqissaatigineqarpoq, eqqaavimmik atorunnaarsitsineq nuna tamakkerlugu pilersaarusiornermi iliuuseqarnermik nunaqarfimmik matusineq peqqutaasimassappat, atorunnaarsitsinermut aningaasartuutit Nunatta karsiata akilertariaqarai. Taamatuttaaq eqqarsaatigineqassaaq, kommunit ilaat nunaqarfippassuaqarmata, kommunilli ilaat ikittunnguanik nunaqarfeqarlutik, taamaattumik eqqaavinnik atorunnaarsitsineq kommuninut ataasiakkaanut isumagisassanngortinneqartariaqanngitsoq.
Tusarniaanermi ilaatigut Nuup Kommuniata siunnersuutigaa, biilinik, umiatsiaanik annertuunillu assigisaannik avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik igitsisoqartarnissaanut akitsuuteqartitsisalernissaq. Akitsuutit pisinermi akiliutigineqartassapput avatangiisillu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik igitsisarnissamut akiliutitut utertinneqartassallutik. Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup akkumulatorinut aqerlortallinnut taamatut ittumik aaqqissuussisarnissamut periarfissat misissuleruttorpai, maannakkulli inernerugallartut ersersippaat, taamatut aaqqissuussinissaq akisuallaarsinnaasoq. Taamatuttaaq igitsisarnissamut akitsuuteqalersitsinissaq akiliisalerrnissarlu pisortaqarfiup oqartussaaffiata avataaniippoq.
Kommunittaaq erseqqissaatigaat, isumaqaratik, eqqagassalerinermi igitsisarnermilu aningaasartuutaanerulersussat akiliuteqartitseqqusisalernikkut aningaasaliiffigineqarsinnaanerat. Kommunit ilisimatitsissutigaat, maannakkorpiaq ataatsimut isigalugu eqqaasarnermi akiliutissanik annertuunik akiligassaqartoqarlutik tamatumalu saniatigut isumaginninnikkut sullitat amerlavallaat eqqaasarnermut akiliuttarlugit. Ingeniørilli siunnersuisartut suliffeqarfiannit Carl Bromit kommuninut tusarniaanerup ersersippaa, kommunini ataasiakkaani akiligassiissutit annertussusaat ataatsimut isigalugu annikitsuusut. Naatsorsuinerilli takutippaattaaq, kommunit akornanni assigiinngissuteqartoqarnera. Isumaqarfigineqarportaaq, kommunit arlallit maanna akiliuteqartitsisarnermut aaqqissuussineq atorluanngikkaat, tamatumalu ilaatigut pissutigaa eqqagassalerinermi amigartumik atortulersuuteqarnera aqutsisoqartarneralu.
Tusarniaavigineqartunit arlalinnit erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuut annertoorujussuusoq, nalornisoorutigineqarporlu, siunnersuummi pisussaaffiliussatut suliassat kommunit mikisut qanoq isumagisinnaassaneraat. Tamanna tunngavigalugu Sulisitsisut siunnersuutigaat, kommunit iluarsartuuteqqinneqarnerisa kingorna siunnersuut atuutilersinneqassasoq. KANUKOKA-p kommunilluunniit tusarniaanermi akissuteqaateqarnissamik toqqaasimasut ajornartorsiut tamanna erseqqissaavigisimanngilaat, taamaattumillu tamatuma ajornartorsiutaarujussuannginnissaa nalilerlugu.
Avatangiisit pillugit inatsiseqartitsinerup piujuaannartitsinissamik periaaseqartoq arlallit tapersersorpaat, isumakuluutigaluguli mingutserisup nammineq akiliisarnissaanut periaatsimi Naalakkersuisut kommunalbestyrelsillu annertuunik pisussaaffilerai. Mingutserisup nammineq akiliisarnissaanut periaaseq mingutserinermut pilersumut tungatillugu periaasiuvoq ajunngitsoq, erseqqissaatigineqarporli, nalinginnaasumik eqqagassalerinerup, siunnersuinerup, misissueqqissaarnerup nakkutilliinerullu nalinginnaasumik ingerlanneqarnerat akileraarutitigoorlugu aningaasalersorneqarnissaa. Sulisitsisut erseqqissaatigaat, nunami maani aalisakkeriviit niuerfinnut tunngassuteqartuni ajornartorsiuteqarlutik ingerlasut aningaasartuutinillu allanik artukkerneqarsinnaanngitsut. Suliffeqarfinnut aningaasartuuteqarnerulernermi unammillersinnaassuseq ajorseriangaatsiassaaq.
Allannguutissatut siunnersuummut § 35-mut akiliuteqartitsisarnissap aalajangersaanissamik pinnittumut tunngatillugu arlalinniit tamanna qularutigineqarpoq. Sulisitsisut kaammattuutigaat, assersuutigalugu siunnersuisartunik, akiliutinik akiliuteqartitsisarnermillu aalajangersaasartunik ataatsimiititalianik pilersitsisoqarnissaa, taamaalilluni sulianik suliarinnittarneq nalerisarsiunngitsoq qularnaarneqarniassammat. Erseqqisaatigineqassaarli, § 35d ullumikkut suliassaqarfimmi maleruagassanut atuuttunut annertuumik allaassuteqarnerunera nalilerneqanngimmat. Aalajangersagaq taamaallaat Inatsisartut peqqussutaata maanna atuuttup imarisaanik qulaarinnittuuvoq. § 41 naapertorlugu Inatsisartut peqqussutaannut matumunnga imaluunniit taanna tunngaviutillugu maleruagassiissutinut tunngatillugu aalajangiinerit Inatsisartut Eqqissisimatitsinermut Avatangiisinullu Ataatsimiititaliaannut, aamma avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfimmik taaneqartartumut, ingerlateqqinneqarsinnaapput. Taamaalilluni innuttaasut, suliffeqarfiit taamaaqataallu allat matumuuna akiliuteqartitsinissat pillugit aalajangiinernik maalaaruteqarsinnaalerput. Taamatuttaaq allannguutissatut siunnersuummut nassuiaatini atuarneqarsinnaavoq, kommunalbestyrelse qaqugumulluunniit uppernarsaasiisinnaasoq, akiliuteqaatigeqqusat taamaallaat eqqagassalerinermut tunngasut aningaasartuutiviit pineqassasut. Taamaalilluni tamatumani akiliuteqaataasussat aalajangersimalluinnartut pineqanngillat.
Taamatuttaaq Sulisitsisut siunnersuutigaat, piffissap ilaani eqqarsaatersuutigineqarsinnaasoq, Kalaallit Nunaanni avatangiisinut tunngassuteqartuni ajornartorsiutit isumagineqartarnissaannut eqqagassalerinermut avatangiisinullu tunngassuteqartunut "siunnersuisartunik" pilersitsinissaq – tassunga ilaalluni eqqagassalerineq. Siunnersuut tunngavilersorluakkatut siunissamullu ajunngilluinnartussatut nalilerneqarpoq.
Tusarniaanernut taakkununnga marlunnut atatillugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut oqaaseqaatit pissarsiarineqartut pingaartumik akuersaarpaluttuupput. Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu maanna Inatsisartut peqqussutaata allannguuteqartinneqarnissaa isumaqataaffigineqarluarpoq, pingaartumik eqqakkanut maleruagassat erseqqissaavigineqarnissaat eqqarsaatigalugu.
Tusarniaanermi akissuteqaatit arlallit peqqussutip oqaasertaanut nassuiaataanullu nassuiaatinik peqqissaartunik siunnersuutinillu erseqqissunik imaqartinneqarput. Tusarniaanermi akissuteqaatit oqaluuserineqarput pisariaqarfiatigullu siunnersuummut ilanngunneqarlutik.
Peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakaanut aalajangersakkanut oqaateqaatit.
§ 1-imutNr. 1-imut.
Ataatsimut isigalugu avatangiisit pillugit peqqussutip ilagisaatut nungusaataannginnissamik eqqarsartaaseq pingaartillugu erseqqissartariaqarpoq. Avatangiisit pillugit peqqussummi maannakkut atuuttumi eqqakkanik igitsisarneq salliullugu sammineqaraluartoq anguniakkatut nalunaarummi nutaami matumani nukissat maangaannartinneqartarnerat killilerumallugu akuutissat atortussallu ingerlaarnerminni aqqusaartagaasa tamarmik pingaartinnissaat kissaatigineqarpoq. Inuunerup aallaqqaataaniit naggataanut ingerlariaasiani tunngavigineqarpoq nioqqutissiaq avatangiisit tungaanniit isigalugu nalilersorneqartassasoq nioqqutissiornermi aqqusaagassat tamaasa ilanngullugit eqqakkatut iginneqarnissaata tungaanut.
§ 1, imm. 1 naapertorlugu, Inatsisartut peqqussutaata pinngortitap avatangiisillu illersorneqarnissaat ilapittuiffigissavaa qularnaassallugulu, kalaallini inuiaqatigiinni ineriartorneq nungusaataannginnissamik tunngaveqarluni pissasoq. § 1, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu, Inatsisartut peqqussutaata anguniassavaa silaannarmik, imermik, sikumik, qaqqanik nunamillu mingutsitsinerup pinaveersaartinneqarnissaa akiorniarneqarnissaalu. Maanna peqqussummi oqaasertanut tunngatillugu oqaasertaliussat allannguuteqartinneqarput, taamaalilluni qaqqat illersorniagassatut ilanngunneqarlutik.
Taamaalilluni Inatsisartut peqqussutaata erngup, tassunga ilaallutik nunap iluani imeq, nunap qaani imeq, Kalaallit Nunaata imaaniit erngup tarajullip aamma tatsiniit kuunniillu erngup, sialuup erngata erngullu aamma apummit iminngortup mingutsinneqarnerat pivaa. Sikumik illersuinermi sermersuaq, immap sikua qaqqallu sermitallit, nuna imerlu ilanngunneqarput. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaata qaqqaasa, nunap qaavata, nunap iluata silaannaallu nungujartornissaasa, avatangiisit kissaatigisaanngitsumik sunniivigineqaatissaat illersussavai.
§ 1, imm. 1, nr. 2 naapertorlugu, Inatsisartut peqqussutaata nipiliortitsinerit pinaveersaartinneqarnissaat akiorniarneqarnissaallu anguniagarissavai.
§ 1, imm. 1, nr. 3-p aamma § 1, imm. 1, nr.4-p oqaasertaasa allannguuteqartinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Aalajangersakkat taakkua marluk oqaasertaasa paasiuminarnerulersinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, aalajangersakkalli imarisaat allannguuteqartinnagit. Taamaalilluni avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannik Inatsisartut peqqussutaata suli anguniassavaa inuit peqqissuunissaat mingutsitsinerullu iliuuseqarfigineqarnissaanik pilersaarusiornissamut tunngavissiuissalluni. Anguniakkatut paragraffip § 1, imm. 5-imi 6-milu allanngortinneqarneratigut mingutsitsinermut tunngasortaa nioqqutissiamut tunngasumik ilaneqassaaq, taamaalilluni eqqakkanut naalakkersuinikkut anguniakkani aqunneqarneranilu nioqqutissiap atasarnera tamaat pillugu piumasaqaat eqqakkat amerlasusiata annertussusiata killilernissaanut periarfissattaaq ilanngunneqartillugit. Ullumikkut nunani tamani anguniagaavoq igitassavittut nalunaarneqartut ikilisarnissaat. Nioqqutissioriaatsip pitsanngorsarnissaa siunniunneqarpoq tamatumuunakkut igitassat amerlassusiat avatangiisitigullu ajornartorsiutit eqqakkanut tunngasut ikilisarumallugit. Eqqakkanut siumut isiginninneq nutaaq aalajangersakkamut matumunnga tunngatillugu takusariaqartoq nioqqutissiat sinnerisa atorsinnaanerannut nukissanullu aammalu eqqakkat akuisa assigiinngitsut nunani tamani sunniuttaasa takuneqarnissaannut tunngavoq.
Nr. 2-mut§ 2, imm. 1-imi pissutsit Inatsisartut peqqussutaannut tunngasut sukumiinerusumik suussusilerneqarput. Mingutsitsissutit suuneri illersugassallu tassunga tunngasut suut Inatsisartut peqqussutaannut ilaanersut aalajangersakkami allaaserineqarput. Illersugassaatinneqartut § 2, imm. 1, nr. 1-imi nassuiaasigaapput tassaatinneqarlutik silaannaq, imeq, siku, qaqqat nunallu kiisalu naasut uumasullu.
Mingutsitsineq akuutissanut, sajuppilunnernut nipiliornernullu, nioqqutissiamut tunngatillugu mingutsitsineq tamarmi pineqarpoq, nioqqutissiarineranut imaluunniit nioqqutissiat kingusinnerusut piunerat apeqqutaatinnagu. Aamma angallassissutit atortullu angallattakkat allat paasinneriaatsimi tamatumani pineqarput, aammalu pissutsit peqqissutsimut ajornartorsiutaalersinnaasut mingutsitsinermik oqarnermi ilaallutik.
§ 2, imm. 1, nr. 1-2-p imarisaata Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 2, imm. 1 assigaa. Allannguutissatut siunnersuummi § 2, imm. 1, nr. 3-mi siunnersuutigineqarpoq nioqqutissiat nioqqutissallu nioqqutissiarineqarnerminnut, uninngatinneqarnerminnut, angallanneqarnerminnut iginneqarnerminnulluunniit atatillugu mingutsitsinermik kinguneqarsinnaasut Inatsisartut peqqussutaannut ilaassasut. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi malittarisassatut pingaarnertut nioqutissat nioqqutissiallu atorneqarnerisa aqunnissaannut tunngavissaqanngilaq. Nutaamik pilersitaq tamanna piunerup sivisussusiata naammassinissaanut tunngavittut pingaartut isigisariaqarpoq, tamatumani ilanngullugu teknologip minguinnerusup atorneqarnerata siuarsarnissaa.
§ 2, imm. 1, nr. 4-mi angallassissutit atortullu angallanneqarsinnaasut allat mingutsitsinermik kinguneqarsinnaasut Inatsisartut peqqussutaata atuuffissaanut ilanngunneqarput. Angallassissutinut ilaapput aaqqissuussinerit inunnik usinilluunniit nunakkut, imaatigut, sikukkut imaluunniit silaannakkut angallassinermi atorneqartut. Atortut angallattakkat tassaapput nutaamik aqqusinniornermi sanartukkalluunnit piiarneranni atorneqartut atorneqareerunillu sumiiffimmut nutaamut nuunneqartut, soorlu asfalterinermi atortakkat angallattakkat imaluunniit ujaqqanik aserorterinermut sanartornermiluunniit atortut.
Angallassissutit atortullu angallattakkat Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkanut ilanngukkumanerannut patsisaavoq atortut tamakkua aamma atugaanerminni igitassanik pilersitsisinnaammata aammalu silaannaap, nunap, qaqqat, erngup sikullu mingutsinneqarnerannik kinguneqarsinnaallutik. Taamaattumik Inatsisartut peqqussutaata aalajangersagaanut ilaasariaqarput soorlu mingutsitsinerup killilernissaanut aamma atorneqareernerminni passunnissaannut eqqakkallu iginneqarnissaannut tunngatillugu.
()Kiisalu § 2, imm. 1, nr. 5-imi siunnersuutigineqarpoq uumasut, uumasut ajoqutaasut assigisaallu peqqinnermut ajoqutaasinnaasut imaluunniit avatangiisinut annertuumik avatangiisinut akornutaasinnaasut Inatsisartut peqqussutaannut ilanngunnissaat. Ullumikkut savat, tuttut nuitsut nersutillu immuiartakkat Kujataani pigineqarput, ilimagisariaqarporli nersutaatit allat misiligutigalugu pigineqalernissaat aamma nunatsinni neqinik nioqqutissanillu immummeersunik kiisalu amminik nioqqutissiorneq annertusarumallugu. Aamma ilimagisariaqarpoq nersutaatit pigineqartut ukiut ingerlaneranni amerliartussasut. Kissaatigineqarpoq ingerlatat tamakku avatangiisit illersornissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni allajangersakkatigut aqunneqarnissaat, tassami avatangiisnut ajornartorsiutinik tamatumunnga atatsunik arlalinnik ilaqarmata. Ullumikkulli nersutit toqusut isumannaatsumik iginneqartarnerat ajornartorsiutaareerpoq, Kalaallit Nunaatalu avataani misilittagajornartorsiutaqarfigineqarpoq nagorissaanermi akuutissat atugaasut nunamut imermullu kivisarnerata ajornartorsiutaanera kiisalu nersutaateqarfiit inuit najugaasa qanittuinut inissitaasarneranni tipiliornermit ajoqusersugaaneq.
Nr. 3-mut.§ 4, imm. 4-mi aalajangersagaq siunnersuutaavoq qulakkeerumallugu piumasaqartoqarsinnaanera, tamatumani ilanngullugu Inatsisartut peqqussutaanni § 5 malillugu akuersissutip suliarineqartarneranut tunngasoq, tassani pineqarluni igitat amerlassusiat igitallu suunertat naatsorsuutigalugit nioqqutissiornerup ingerlanerata aaqqissugaanera. Minanersornermik tunngaveqarneq malinneqassaaq, tassa pisortat pinaveersimatisiniarnermi mingutsitsinermilu naliliinerminni avatangiisut qanoq innerat mingutsitsinerullu sunnitigiummagai pingaartissallugit.
Aalajangersakkakkut ikiorfartugaavoq ilaatigut periusioreersoq suminngaanrsuumermik tunngavik, tamatumuuna igitat amerlassusiat pinngorfianniit killilerumallugu, tassa igitat pinngorfiat nioqqutissiornerup atuinerulluunniit ilagisaatut.
Tamatuma saniatigut siunniunneqarpoq tapiissuteqariaatsip malinneqarnissaa nioqqutissianik toqqaanermi nioqqutississiat nioqqutissiassaluunniit nioqutissiassat nioqqutissialluunniit avatangiisinut ajoqutaannginnerusut toqqaqqullugit, iluaqutaassusiata nalinga assigiippat.
Nr. 4-mutAllannguutissami § 4a naapertorlugu pisortat oqartussaasut, pisortat suliffeqarfiisa, suliffeqarfiisa kiisalu umiarsualiviit pisortat suliffearfiinik pilersitsinerminni ingerlatsinerminnilu kiisalu pisisarnerminni atuinerminnilu Inatsisartut peqqussutaanni anguniagaasut malinneqarnissaat peqataaffigissavaat.
Aalajangersakkatut siunnersuummi ilaapput Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu ataanni oqartussaasut, suliffeqarfiit pisortat aningaasaatai atorlugit ingerlanneqartut, suliffeqarfiit Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu piginneqataaffigisaat umiarsualiviillu pisortanit pigineqaraluarlutik suliffeqarfimmit allamit ingerlanneqartut. Pisortat oqartussaasui, suliffeqarfii, suliffeqqrfiit umiarsualiviillu ulluniirni ingerlatsinerminni avatangiisit pillugit tunngavigisanut nalinginnaasunut atasussaapput, tamatumani ilanngullugit atanerup tamarmi ingerlanera, sumiiffimmeerneq, mianersornissaq, sumiiffimmeerineq, pimaveraartitsineq tapiiffigineqariaaserlu.
Pisortat oqartussaasui, suliffeqarfii, ingerlataat umiarsualiviillu Inatsisartut peqqussutaata anguagaata malinneqarnissanut peqataasinnaapput nioqqutissianik arlalinnik pisinissamut malittarisassiaarersut pitsaasut malinneratigut, pisortat ingerlatsinermi teknologimik minguinnerusumik toqqaasarneratigut kiisalu kommunit igitanik passussinerat immikkoortiterisarnerallu pillugit pilersaarutinut tapersersuinikkut.
Pisortat oqartussaasui, suliffeqarfii, ingerlatseriveqarfii umiarsualiviillu innuttaasut aningaasaataannik pitsaanerpaamik aqutsinissamut immikkut pisussaaffeqarput, tamatumani ilanngullugu nioqqutissat sullissinerillu pitsaanerpaamik akilerlugit pisiarinissaannut. Nioqqutissiat immikkut toqqakkat akiisa, pitsaassusiisa avatangiisinullu naleqqunnerisa imminnut sanilliullugit misissorneqarnerata malunnarsisippaa nutaanik pitsaasunik pisineq pinngitsoorani akisuujusariaqanngitsoq, pisortallu pisisarnerata sukumiinerusumik misissuataarneranni akuttunngitsumik malugisassaavoq avatangiisit pillugit peqqussutip anguniagaanut ikorfartuisoqartoq tamatumalu peqatigisaanik aningaasat pitsaanerpaamik aqunnissaannut pisussaaffeqarneq eqqortinneqartoq.
Nr. 5-imut.Avatangiisit pillugit peqqussutip pilerneraniilli § 7, imm. 1 arlaleriarluni allannguuteqartinneqartarsimavoq, taamaattumillu aalajangersagaq tamakkerlugu issuarneqarpoq. Allannguutissatut siunnersuummi § 7, imm. 1 allanngortinnagu ingerlateqqinneqarpoq, pinnaguli § 7, nr. 4 eqqagassat iginneqartarnerannut tunngasoq. Siunnersuutigineqarpoq § 7, imm. 1 nr. 4 kapitel 7a-mik taarserneqassasoq, tassani eqqakkat iginneqartarnerallu toqqaannarnerusumik pineqarlutik. § 7, imm. 1, nr. 4-p imarisaa § 35b-mi ilaassaaq. Tamatuma kingunerisaanik § 7, imm. 1, nr. 5-16-ip normulersorneri allanngortinneqarput, § 7, imm. 1, nr. 5 maannakkut tassaalerluni § 7, imm. 1, nr. 4 tulliilu taamatut.
Maanna avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaat pillugu peqqussummi atuuttumi avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik tamanut saqqummiussisarnissaq pillugu § 7, imm. 1, nr. 17-imik nutaamik aalajangersagaliortoqarnissaanik ilanngussisoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Taamatuttaaq § 7, imm. 1, nr. 8 aamma 9-p oqaasertaasa allannguuteqartinneqalaarnissaat siunnersuutigineqarpoq.
§ 7, imm. 1-imi inatsisitigut tunngavissinneqarpoq Naalakkersuisut nr. 1-16-mi malittsigitillugu taaneqartuni pissutsinut pineqartunut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaasut, tamatumani ilanngullugu akissaajaataajunnartunut qularnaveeqqusiinissaq. Pisinnaatitaaffikkut aalajangiusimaneqarpoq mingutsitsisuusup saliineq pinngortitallu pissuserisimasaminut utertinneqarnera akilissagaa, soorlu assersuutigalugu suliffeqarfik ingerlajunnaarpat suliassaq tamanna akissarunneqassagaluarluni. Qularnaveeqqusiissutit inatsisartut avatangiisit illersornerat pillugu peqqussutaanni taannaluunniit tunngavigalugu malittarisassat malillugit akuerineqarsinnaanermut pisinnaatitaasinnaanermulluunniit tunngaviusinnaapput. Assersuutigalugu immiaaqqat sodavandillu puuisa utertinneqariaasiata ineriartortinneqarneranut atatillugu aaqqissuussinerup akuerineqarnissaanut qularnaveeqqusiinissaq piumasarineqarsinnaavoq.
§ 7, imm. 1, nr. 1 naapertorlugu suliffeqarfinniit, atortorisaniit, maskiinaniit, sulinermi sakkuniit, kiassaavinniit angallassissutiniillu kiisalu taakkua sannaanniit, ingerlanneqarneranniit aerfallatsaalineqarneranniillu mingutsitsinerup killilernissaa siunertarlugu malittarisassiortoqarsinnaavoq. Namminersornerullutik Oqartussat Oqartussat suliffeqarfinnit avatangiisit pillugit immikkut innerusumik akuerineqarsimanngitsunit mingutsitsinerup killilernissaa pillugu nalunaarutaat nr. 35 30. august 1994-imeersoq § 7, imm. 1, nr. 1 tunngavigalugu pilersitaavoq.
Silaannaap mingutsitaanera minnerpaalersikkumallugu suliffeqarfinnut, kiassaavinnut angallassisutinullu il.il. qinngornertigut sunniisarneq pillugu malittarisassiornissamut pisinnaatitaaneq atorneqassaaq. Qinngornertigut sunniisarneq pillugu malittarisassat eqqorluartumik immikkuualuttortalersukkamillu aalajangersagaassapput, taamaalilluni pisortat timitalimmik peqqussuteqanngikkaluartut malinneqarsinnaassallutik. Aamma qanoq ilisukkulluunnit teknikkikkut ilisimatuussutsikkullu misilittagaalersut tunngavigalugit qinngornertigut sunniisarneq pillugu malittarisassat nutarterneqartuassapput.
Erngup immallu tarajuusup imerneqariaannartut il.il. pissarsiarineqarnerat kiisalu erngup sillimmatip qulakkeernissaa pillugu malittarisassiornermut § 7, imm. 1, nr. 2-mi tunngavissiisoqarpoq. Ullumikkut ermup saligaatsunngortinneranut atortorissaarutit inriartortinneqareermata imaq tarajuerullugu imerlugu atorneqarsinnaalersillugu immap imaa tarajulik erngup imigassatut sillimmatip ilaatut isigisariaqarpoq. Imermik saligaatsunngortitsiviit ataasiakaannguit kisimik pilersinneqarsimagaluartut misilittakkat pitsaasuupput naatsorsuutigineqarsinnaavorlu siunissami immap imaata tarajullip iminngorlugu salinneqartarnera annertusiartussasoq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq aamma inatsimmik tunngavilimmik qulakkeerneqassasoq immap sinerissap qanituaniittup pisariaqanngitsumik mingutsinneqannginnissaa, aammalu imeqarfiit qulakkeernissaat tunngaviligaalluni. Ulluinnarni sinerissap ilai eqqakkanik kuufigineqarnikkut assigisaasigulluunniit mingutsinneqassanngillat. Imeqarfiit illersugaanerat erngullu imeriaannanngorlugu pissariarinera pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9 15. april 1993-imeersoq peqqussut pisinnaatitsinermi atuuttuassaaq.
Erngup igitap aniatinneqarneraniit, ikuallaasarfinniit, eqqaveqarfinniit atortuniillu assigisaanniit mingutsitsinerup killilernissaa pillugu malittarisassiornermut § 7, imm. 1, nr. 3 inatsisitigut tunngaviussaaq. Atortut tamakkua sannai, ingerlanneqarnerat aserfallatsaalinerallu pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq. Soorlu ikuallaasaarfiit qinngornertut aniatitsinerannut malittarisassiornermut kiisalu erngup igitap aniatinneqarneranut malittarisassiornermut pisinnaatitsissut atorneqassaaq. Igitat ikuallanneranni ilaatigut dioxin silaannarmut aniasarpoq ullumikkullu ilisimaneqarpoq dioxin inuit uumasullu orsuannut katersuuttartoq peqqissutsikkut ajornartorsiutinik kinguneqartumik. Naalakkersuisut ilaatigut dioxinimik aniatitsinerup killilernissaanik aalajngiisinnaanissaat aammalu ilisimasat misilittakkallu nutaat pisariaqartilerpassuk nutarterisinnaanissaat pingaaruteqarluinnarpoq.
Erngup igitap avammut kuutsinneqartarnera avatangiisinut ajornartorsiutaajartortutut isigineqarpoq. Imeq suliffeqarfiit nioqqutissorneranniit inuillu angerlarsimaffimmi atuinerannit igitaq minguiarneqarani ingerlaannaq imaanut kuulluni siaruartarpoq, akugisai pinngortitamut ajoqutaasut annikillisarneqaqqaaratik peerneqaratilluunniit. Erngup igitap eqqaaveqaarfinniillu aniasut illoqarfiit nunaqarfiillu sinerissamut qanittortaanni mingutsitseqataasarput. Taamaattumik erngup igitap aniatitsineratigut mingutsitsinermut ilaapput innuttaasut aamma suliffeqarfiit pisortallu oqartussaasui, suliffeqarfii, ingerlatsiveqarfii, suliffiit ingerlataat umiarsualiviillu.
§ 7, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu ineqarfiit atuuttut atuutilerumaartullu eqqaaviit kuuffiinut attavilerneqarnissaat pillugu malittarisassiortoqarsinnaavoq, tamatumani ilanngullugu eqqaavinnut pioreersunut attavilernissaq. Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq ilaatigut KANUKOKA-p kissaateqarneratigut. Malittarisassakkut qulakkeerneqassaaq eqqaaviit kuuffiisa annertusartuarnissaat anartarfiillu iginneqariaasiata annikilliartornissaa aningaasatigut avatangiisitigullu pitsanngorsaataasumik.
Avatangiisinut Pinngortiamullu Pisortaqarfiup imermut igillugu kuutsitamut tunngatillugu ajornartorsiutit aaqiissutissallu pillugit pilersaarut aallartisimavaa.
§ 7, imm. 1, nr. 5 tunngavigalugu ikummatissanut kiassarnermi angallassienrmilu atorneqartartunut piumasaqaasiortoqarsinnavoq. Aalangersagaq mingutsitinikkut ajornartorsiutinut nukissamik atuiartuinnarnerup pilersitaanut atatillugu isigineqassaq. Ikummatissat, tamatumani ilanngullugu minguitsuunissamik piumasaq imaluunniit akugisat aalaganersimasut peerneqarnissaat pillugu Naalakekrsuisut malittarisassiussapput peqqinnisamut avatangiisinullu tunngatilugu akugisat tamakku pillugit ilisimasat nutaat pigineqalissappata.
§ 7, imm. 1, nr. 6 naapertorlugu atortut qanoq ittuunerata akuerineqarnera, maskiinat, sulinermi sakkut angallassissutillu pillugit malittarisassiortoqarsinnaalissaaq. Atortut qanoq ittuunerata akuerineqarnerat pillugu malittarisassatigut teknologip atoriaannaap pitsaanerpaap atorneqarnisaanik tunngaveqarneq timitalimmik piviusunngortinneqarpoq. Pisinnaatitsissut atorneqassaaq piumasat tamakkua aalajangersarnissaannut avatangiisinut tunngasut tunngavigalugit, soorlu atortuliuutit, maskiinat, sakkugisat angallassissutillu atorneqarneratigut nipiliorneq, mingutsitsineq nukissallu atorluarneqarnerunerat.
§ 7, imm. 1, nr. 7-imi tunngavissinneqarpoq ingerlatsinerit aarlerinaateqarsinnaasut § 2, imm. 2-mi taaneqartut, akuutissat ulorianaatillit toqqortarinerat angallannerallu pillugit malittarisassornissamut aalajangersaanissaq. § 2-mut oqaaseqaatini taaneqareersutut pissutsit taamatut ittut pillugit maleruagassiornissaq kisimi siunniussaavoq isumannatsuunissamut maleruagassiat pisariaqartut atorlugit inatsisitigut allatigut ajornarpata.
Inatsisartut peqqussutaanni anguniakkamut naapertuuttumik § 7, imm. 1, nr. 8 tunngavigalugu imermik isumalluutit, immamik isumalluutit, sikup, qaqqat, nunap silaannaallu kiisalu nipiliorpallaannginnissap illersornissaat pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq. Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi siku qaqqallu illersorneqartussatut aalajangersaavigineqanngillat, naak § 2, imm. 1, nr. 1-imut ilaatinneqaraluarlutik. Tamatumani anguniakkanut paatsuuinnginnissarlu pillugit aalajangersakkap oqaasertai tamatumunnga naapertuuttunngortinniarlugit aalajangersakkami siku qaqqallu ilanngunneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Malittarisassaq atorneqassaaq aniatitsinerup killissaasa aalajangernerannut, tassa nunap qaavani erngup, imermik isumalluutit, pitsaassusiannut, silaannarmi nunamilu akuutissat mingutsitsisut killissaat kiisalu nipiliornerup sakkortussusiata killissaa pillugit piumasaqaatit. Imermik isumalluutit illersornerat aamma imermik imeriaannanngortitamik pissarsisarneq pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9 15. april 1993-imeersoq malittarisassaq tunngavigalugu pilrsitaavoq, Kalaallit Nunaannilu imermik isumalluutit illersornerata qulakkeernissaanut aalajangersagaq atorneqassaaq.
§ 7, imm. 1, nr. 9 naapertorlugu inerteqqutigaluguluunniit killilersinnaavaat akuutissanik aalajangersimasunik, nioqqutissianik imaluunniit uumassusilinnik eqqussineq, annissineq, nioqqutissiorneq, tunisisarneq atuinerluunniit, inerteqqut killiliinerluunniit taamaattoq avatangiisinut navianartuuneranik patsiseqarpat. § 7, imm. 1, nr. 9 imaalillugu allannguuteqartinneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, uumassusillit uumassusilinniillu pisut aalajangersakkap susassaqarfianut ilanngunneqassallutik. Uumassusilinnit pisut tassaatinneqarput planktonit uumassusillit toqungasullu, uumasut naasulli toqungasut suujunnaalersullu kiisalu uumasuniit annat.
Aalajangersagaq inatsisartut avatangiisit illersornerat pillugu peqqussutaanni 1988-imeersumili ilanngunneqarpoq, kisianni taamanikkut Naalakkersuisut taamaallaat pisinnaatitaapput akoorutissat uumassusillillu ilai avatangiisinut navianarunnartut eqqunnissaat atornissaallu pillugit malittarisassiorsinnaatitaapput. Maanakkut aalajangersagaq tunngavigalugu aamma aanissuineq, nioqqutissiorneq allanullu tunisisarneq iluarsiissusertarlugit aqunneqarsinnaapput. Ilanngullugu aalajangersakkami periarfissinneqarportaaq nioqqutissiornerup annertussusiata aqunnissaa, tassami nunani tamani isuaqatigiissutini amerlasuuni immikkoortinneqarmata akoorutissat kemimit pisut (pinngoqqaartutut attaviisullu nassuiarneqartut) aamma kemi atorlugu nioqqutissiat (akoorutissat kemimit pisut marluk arlallilluunniit atorlugit manngertunngortitat, imerpalasunngortitat silaannartulluunniit pissusilikkatut nassuiarneqartut).
Aalangersakkamut tunngaviuvoq Kalaallit Nunaata avatangiisit tungaasigut nunani tamani isumaqatigiissutit arlallit akuerisimammagit, tamatumani ilanngullugit igitanik navianartunik killeqarfiit aporfiginagit angallassinerup nakkutigineqarnera pillugu Baselimi isumaqatigiissut, akoorutissat ozoneqarfimmik mangiaasartut pillugit Montrealprotokolli aamma avatangiisini toqunartut uumassusilinnit pisut atajuartut nioqqutissiarinerat, atugaanerat piiarnerallu pillugit POP-protokolli (POP). Namminersornerullutik Oqartussat akoorutissat ilaasa ozoneqarfimmik mangiaasartut atornissaata inerteqqutaanera pillugu nalunaarutaat nr. 30 10. august 2001-imeersoq § 7, imm. 1, nr. 9 tunngavigalugu pilersitaavoq.
§ 7, imm. 1, nr. 10-mi ilaapput mingutsitsinerup akiorneqarneranut atatillugu atugassatut sanaat, aaqqissugaanerat atortullu. Taanna tunngavigalugu qanoq ittuunerata akuerineqarnissaa pillugu Naalakkersuisut piumasaqarsinnaapput ikiuutit mingutsitsinerup akiorneranut naleqqunnerpaatut isigineqartut atugaanerat qulakkeerumallugu.
§ 7, imm. 1, nr. 11 tunngavigalugu nunatat pissusai, naasui il.il. ajoqusikkat iluarseqqinnissaat pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Ilaatigut assaanikkut, eqqaaveqarfiit matuneqarneratigut aqqusinniaagallartullu peerneratigut ajoqusikkat pillugit malittarisassiornissamut pisinnaatitsissut atorneqassaaq.
§ 7, imm. 1, nr. 12 malillugu inatsisartut peqqussutaata anguniagaa naapertorlugu uumasuuteqarneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Avatangiisitigut ajornartorsiutit misilittakkat malillugit uumasuuteqarnermut atasartut aqunneqarnissaat pillugu malittarisassiornermut pisinnaatitsissut atorneqassaaq, tamatumani ilanngullugit uumasut toqusut peerneqarnerat, nersutaatinik toqoraanermi igitat uumassusilinneersut peerneqarnerat, inuutissanut akuutissat naggorissaasersuinermit pisut nunamut kiviorartut piiarnerat kiisalu nipiliornermi tipiliornermilu akornutaasut.
§ 7, imm. 1, nr. 13 tunngavigalugu peqqinnermut akornutaasut, avatangiisinut tunngasut imaluunniit avatangiisinut annertuumik akornutaasut pinaveersimatinnissaat pillugit pisariaqarpat Naalakkersuisut uumasupiluit pillugit malittarisassiorsinnaapput. Teriarsuit, aammali teriannissat, tulukkat, naajat sullernillu ilai assersuutigalugu passussinermi, uninngatitsinermi imaluunniit eqqagassanik igitsisarnermi ajornartorsiutaasut akiorneqarneri pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq.
Assersuutigalugu teriarsuit ikilisarnissaat pillugu malittarisassortoqarsinnaavoq, aammali teriannissat, tulukkat, naajat sullernillu ilaasa toqqorsivinnut assigisaannullu ajornartorsiutinik pilersitsisut ikilisarnissaat pillugu malittarisassiortoqarsinnaavoq.
§ 7, imm. 1, nr. 14-imi Naalakkersuisut tunngavissinneqarput immiaaqqanut imeruersaatinullu kusyrilinnut puussat pillugit malittarisassiorsinnaanermut, tamatumani ilanngullugit puussat aalajangersimasut atorneqaqqusaanerat kiisalu utertitsisarnissamut aaqqissuussinermik pilersitsisussaatitaaneq. Puussat akuerisaasut atorlugit utertitsisarnermik aaqqissuussinikkut qulakkeerneqassaaq tamakkiisumik atueqqissinnaaneq tamannalu avatangiisit illersornerannut malunnaatilimmik ikorfartuutaavoq. Immiaaqqat imeruersaatillu kulsyritallit puui pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 16 28. maj 2002-meersoq tamatuminnga tunngaveqarluni pilersitaavoq, aalangersagarlu Kalaallit Nunaanni uppernarsaateqarluni utertitseriaatsip ataannarnissaanut atorneqartuassaaq.
§ 7, imm. 1, nr. 15-imi tunngavissinneqarpoq Naalakkersuisut sanaartukkat annertuut avatangiisinut sunniutaasa naliliiffigineqartarnerat (VVM) pillugu malittarisassiorsinnaanerat. Sanaartukkat killeqarfiit aporfiginagit avatangiisinut sunniuteqassangatinneqartut avatangiisinit isigalugu nalilerneqartarnerat pillugu isumaqatigiissut Espoo aalajangersakkakkut piviusunngortinneqarpoq, taamaalilluni avatangiisinut sunniinerluutit pinaveersimatitsiniarluni avatangiisit pillugit suliniutitigut ikisarlugit akiorlugilluunniit. Espoomik isumaqatigiissummi piumasarineqarpoq sanaartukkat immikkut allattorneqartut, ilaatigut kemi atorlugu sanaat, nukissiorfiit annerusut, aatsitasarsiornerup imaannarmilu nioqqutissiornerup avatangiisinut summiutaasa nalilersorneqarnissaat. Isumaqatigiissutip imaraattaaq sanaartukkat tamakkua avatangiisinut sunniutaasa tamanut saqqummiunneqarnissaat tamanullu ammasumik oqallisigineqarnissaat. Isumaqatigiissut Espoo 1993-imi Kalaallit Nunaata akueraa aalajangersagarlu isumaqatiissut naapertorlugu malittarisassiornermut atorneqartuassaaq. Malittarisassamili aamma Kalaallit Nunaanni namminermi suliffeqarfiit sanaartukkallu avatangiisinut sunniutai pillugit nalileeqqusinissamut periarfissiisoqarpoq.
Sanaartukkat annerusut pilersaarusiorneranni avatangiisinut sunniutissat nalilersornerat pinngortitamut kingunissaasa nalilersornerannik ilasariaqarpoq pinngortitap illersornera pillugu Inatsisartut inatsisaanni 18. december 2003-meersumi § 43 malillugu. Naalakkersuisut maannarpiaq suliaraat nalunaarusiornissaq tassani sanaartukkat annerusut avatangiisinut pinngortitamullu sunniutaasa ataatsimoortillugit nalilernissaannut malittarisassiornissaq siunertaalluni.
§ 7, imm. 1, nr. 16 tunngavigalugu Naalakkersuisut avatangiisit pillugit paasissutissanik katersineq nalunaarutiginnittarnerlu pillugit aalajangersagaliorsinnaapput. Avatangiisit illersornerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni ilaareerpoq pissutigalugu Kalaallit Nunaata akuerisimammagit igitat navianartut angallanneqarnerat pillugu Baselimi isumaqatigiissut, akuutissat ozoneqarfimmik mangiaasut pillugit Montrealimi protokolli aamma avatangiisini toqunartut uumassusilinnit pisut atajuartut pillugit Stockholmimi isumaqatigiissummi POP-mut protokoli. Isumaqatigiissutit akuerineqartut tamarmik paasissutissiinissaq pillugu aalajangersagartaqarput, aamma § 7, imm. 1, nr. 16 atorlugu Naalakkersuisut suliffeqarfinniit, kommuniniit ignerlatsisunillu allaniit paasissutissanik pisariaqartunik katersuinermut sukumiinerusunik tunngavissiorsinnaapput. Aalajangersagaq atorneqassaartaaq paasissutissanik avatangiisit illersornissaat pillugu paasissutissanik Naalakkersuisut pilersaarusiornerannut ingerlatsinerannullu annertuumik pingaaruteqarsorinartunik katersuinerup qulakkeernissaanut.
Malittarisassaq malillugu paasissutissanik katersuineq nalunaaruteqartarnerlu pillugit malittarisassat killiligaapput nammineq pinerluttuutinnerup inerteqqutaanera pillugu malittarisassanit nalinginnaasunit Europami Inuit pisinnaatitaaffi pillugit isumaqatigiissummi artikel 6 malillugu. Maalakkersuisut paasissutissanik piumasaqarsinnaanngillat, paasissutissat avatangiisinut tunngasut, pasitsaanneqarpat malittarisassat malillugit avatangiisit pillugit nalunaaruteqartussaq eqqartuunneqaatissamik pinerlussimasoq paasissutissallu sukumiinerusumik naliliinissamut pingaaruteqarsinnaappata.
§ 7. imm. 1, nr. 17-imik nutaatut siunnersuuteqarnermi Naalakkersuisut tunngavissinneqarput avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik tamanut saqqummiussisarnissaq pillugu aalajangersagaliornissamut, tassunga ilanngullugit avatangiisininik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutinik kikkut pisussaaffeqarnersut saqqummiinissamut, naatsorsuutit piffissalersorneqarnerat, ilusissaat, imarisassaat aammalu avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit tamanit takuneqarsinnaanissaat pillugu. Aalajangersakkat isumannaassavaat, avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit saqqummiunneqartut, tamanit takuneqarsinnaasarnissaat, tassunga ilanngullugit assigiissaartumik naleqqersuinissamullu tunngatillugu allagaassallutik, avatangiisinillu innarlitsaaliuinissamut iliuuserinninnissamut atorneqarluarsinnaanissaat.
Maanna inatsiseqartitsinermut aalajangersakkap ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuuteqartitsisalernissamut piviusunngortitsinissap Inatsisartut aalajangiinerannut naapertuuttup periarfissinneqarnissaa (UPA 2006/42 aamma 56). Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit siunertaraat avatangiisitigut unammillerniagassat ilisimaarineqalernissaat siuarsarniarlugu kiisalu pisortat suliffeqarfiillu namminersortut suliffeqarfiisa avatangiisit pillugit aqutsisarnisaannut kajumissaarneqarnissaat.
Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit suliffeqarfimmi, sullissivimmi, kommunimi assigisaannilu nukissat atukkat pillugit avatangiisinik artukkiinnginnissamut ukiumoortumik naatsorsuutaapput. Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit siunertaraat aqutsisut ingerlaavartumik siunertalimmillu avatangiisit pillugit iliuuseqartarnissaannut kiisalu sanilerisat, inuiaqatigiit tamallu suliffeqarfiit avatangiisinut sunniisarnerisa naliliisarnissaannik periarfissiinissamut sakkussalerneqarnissaat. Avatangiisinik artukkiin-nginnissaq pillugu naatsorsuutini ilaatigut ingerlatseqatigiiffiup kommunilluunniit avatangiisinut sunniisarneri, tassunga ilaallutik nukissanik, imermik, nioqqutissiassanik stoffinillu mingutserisartunik kiisalu aniatitanik eqqagassanillu pilersunik sunniutinik nassuiaasoqartassaaq. Avatangiisinik artukkiinnginnissamut naatsorsuutit aammattaaq avatangiisinik pitsan-ngoriaateqartitsinissamut iliuusissat pillugit imaqartinneqarsinnaavoq, assersuutigalugulu sulisorisat suliffeqarfiup ataatsimoortumik aningaasaqarnikkut avatangiisinullu artukkiisumik iliuusissaasa nukissatigut ileqqaartarnissakkut iliuuserisartagaanit.
Avatangiisinik artukkiinnginnissaq pillugu naatsorsuutit pillugit inatsisiliornermi ilitsersuummilu siunertarineqassaaq, sulisussat akornanni oqimaaqatigiissitsisoqalissasoq avatangiisit pillugit paasissutissanik katersinermut saqqummiinermullu aningaasaliissuteqartarnermi aammalu aningaasaqarniarnikkut avatangiisitigullu iluanaarutissat naatsorsuutinit ilimagalugit pissarsiarineqartussaasunit. Avatangiisitigut pitsanngorsaataasinnaasussatut naatsorsuutigisat annertunersaat ingerlatseqatigiiffinnit akunnattumik angissusilinnit aamma angisuuneersuunissaat naatsorsuutigineqarput avatangiisit pillugit peqqussummi kapitali 5-imut ilaatinneqartuni, ingerlatseqatigiiffiit, suliniutaat imermik, atortussanik imaluunniit nukissamik annertuumik atuiffiusut, kiisalu Namminersornerullutik Oqartussat aamma kommunit, taakkununnga ilanngullugit ikuallaasarfiit igitassanillu tigooraaviit, pisortat allaffii suliffeqarfiutaallu.
Inatsisartut peqqussutaanni ilaatigut anguniagaavoq inuit peqqissutsikkut pilersitsinikkullu atugarisaasa qulakkeernissaat, tak. § 1, imm. 2. Avatangiisinut oqartussaaneq 1988-imi Namminersornerullutik Oqartussat tigummassuk peqqinnermut kommissionit atorunnaarsinneqarput Kalaallit Nunaannilu peqqinnermut kommissionit pillugit nalunaarut atorunnaarsitaalluni. Tamatumunnga tunngavissaqavinngikkaluarpoq, ulluinnarnili kommunalbestyrelsit nalunaarut atorunnaarsitaq peqqussummilu peqqussumilu anguakkatut paragrafi § 7, imm. 2 tikillugu malillugu aqutsiuarput Inatsisartut peqqussutaannut atuuttumut 1993-imeersumut ilanngunneqartumik.
§ 7, imm. 2-mi nalunaarneqarput inuup peqqinnikkut atugarisaanut pingaarutillit arlallit Naalakkersuisut sukumiinerusumik malittarisassiuussinnaasaat. Aalajangersagaq allannguuteqartinnagu ingerlatiinnarneqassaaq § 7. imm. 2, nr. 3 aamma 7-ip oqaasertaasa annikitsumik allannguuteqartinneqalaarnerat eqqaassanngikkaanni.
§ 7, imm.2, nr. 1 naapertorlugu erngup imeriaannanngorlugu pissarineqartartup inuussutissalerinermilu atorneqartartup pitsaasusaa pillugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput, aammalu Naalakkersuisut erngup nakkutigineqarnera pillugu malittarisassiorsinnaapput. Nakkutilliinerup annertussusia timitalimmikku ingerlataanera pillugit sukumiinerusunik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
§ 7, imm. 2, nr. 2 naapertorlugu tunngavissiisoqarpoq erngup imeriaannartut pitsaassuseqarnera pilersuiviit ilusilersornerat atortussallu toqqarneqartut pillugit malittarisassiorsinnaaneq. Pisinnaatitsissut atorneqassaaq imermik imeriaannarmik pilersuiviit teknologip atoriaannaap pitsaanerpaap atorneqarnissaanik tunngaveqarneq naapertorlugu pilersinneqarlutillu ingerlanneqarnissaat qulakkeerumallugu. Aalajngersagaq malillugu malittarisassiortoqarsinnaavoq soorlu imermik pilersuivinni ruujorit imermik imeriaannarmik pilersitsinermi atorneqartut tassunga atortussatut akuerineqarsimanissaatigut, taamaalilluni toqunartullit imermut roojoriniit anianerat piaartumillu qupisoornerit pinngitsoorumallugit.
§ 7, imm. 2 nr.3 tunngavigalugu Naalakkersuisut anartarfeqarnermi uffarfeqarnermilu pissutsit pillugit malittarisassiorsinnapput. Inatsisartut peqqussutaannut maanna atuuttumut sanilliullugu, tassani anartarfeqarnermi uffarfeqarnermilu pissutsit atorneqarmata, anartarfinnut, uffartarnernut asattarnenullu atortulersuutit pissutsillu taakkununnga ilaatinneqarsinnaasut taaguuttit allatut oqaasertalerneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq. Anartarfiit puui imaartakkat imerlu peqqinnissaq pillugu peertagaq pillugit pisinnaatitstissut nalunaarummut nr. 27-imut 17. september 1993-imeersoq tunngavissatut atorneqartuassaaq.
§ 7, imm. 2, nr. 4 naapertorlugu sissani naluffiusartuni, naluttarfinni uffariartarfinnilu erngup pitsaassusia nakkutigineqartarneralu pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq. Aamma erngup naluffiusartup nakkutigineqarnera pillugu malittarisassiortoqarsinnaavoq. Pingaartumik naluttarfiit nalukkiartarfiillu erngup naluffiup kemimik atortoqarluni salinneqartarfiini pingaaruteqarpoq kemimik akullit killernissaata piumasarineqarnissaa innuttaasut tamakkuninnga toqqissillutik atuisinnaaqqullugit.
§ 7, imm. 2, nr. 5 tunngavigalugu ulluunerani unnuunnuaaneranilu anartarfilerinermik aaqqiasuussinerit pillugit Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput, tamatumani ilanngullugit aaqqissuussinernut taamaattunut akissaajaatit akilerneqartarnerat. Anartarfiit tassanilu erngup igitap igittarnera pillugu nalunaarummi nr. 27-imi 17. september 1993-imeersumi ilaatigut § 7, imm. 2, nr. 5 tunngavigalugu pilersitaasumi ulluunerani unnuaaneranilu anartarfilermik aaqqissuussinerit killissaat aalajangigaavoq. Pisinnaatitsissut atorneqassaaq qulakkeertuarumallugu ulluunerani unnuaaneranilu anartarfilerinermi katersuineq, angallassineq igitsinerlu peqqinnissakkut avatangiisitigullu isumannaatsumik ingerlassasoq.
§ 7, imm. 2, nr. 6-imi Naalakkersuisut tunngavissinneqarput anartarfinniit allaniillu imikoorutit nunamut, sukumut, tatsinut, kuunnut imaanullu kuutsinneqartarnerat pillugu malittarisassiornissamut. Namminersornerullutik Oqartussat anartarfiit aamma quisarfiit erngullu peqqinnermut ajoqutaasup peerneqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 27 17. september 1993-imeersoq tassanngattaaq tunngveqarpoq. Pisinnaatitsissut atorneqassaaq erngup igitap peerneqartarneranut peerneqartullu peerneqartarnerannut, avatangiisinut imaluunniit peqqisutsimut tunngasut tamanna immikkut pisariaqartippassuk, tamatumani ilanngullugit ilisimatuutut ilisimalikkat nutaat, avatangiisit pillugit paasissutissat nutaat imaluunniit imermik imeriaannanngortitsinermi mianerisassat.
Avatangiisinut Pinngortitamullu Pissotaqarfiup imikoorutip ajornartorsiutaanerata qulaajarnissaa pillugu pilersaarut aallartissimavaa.
§ 7, imm. 2, nr. 7 tunngavigalugu tupersimaartarfiit, kulturimut, sunngiffimmut timersornermullu aaqqissuussinerit sumiiffiillu inuit amerlasuut katersuuffii pillugit malittarisassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq. Peqqussummi maanna atuuttumi aasivissiornerit timersortitsinerillu taaneqarput, Naalakkersuisulli kissaatigaat ullumikkut nunami tamarmi aaqqissuussinerit tamarmiusut takussuserneqassasut ilanngunneqassallutillu, erseqqissaatigalugulu qangatut aasivissiortarnerit tusarnaartitsinerillu annertuut aalajangersakkamut ilaatinneqarnissaat. Inuit amerlasuut katersuunneranni minguisaarnermut, peqqissutsimut avatangiisinullu immikkut tunngasoqarsinnaavoq, pisinnaatitsissullu atorneqassaaq anartarfinnut uffartarfinnullu, eqqakkat peernerannut assigisaannullu malittarisassiornissamut inunnut avatangiisinullu ajoqutit pinngitsoorumallugit.
§ 7, imm. 2, nr. 8-mi pineqarpoq imaani nunamilu uumasut pilanneqartarnerat. Aalangersagaq malillugu Naalakkersuisut pisinnaatitaapput sumiiffinni sukumiinerusumik killikkani imaani nunamilu uumasut pilanneqaqqusaannginnerannut malittarsariiornissamut. Inerteqqummut taamaatumut tunngaviussaaq inuit inuunerminni peqqissutsikkut atugarisaat, tamatumani ilanngullugit silaannaap, erngup, sikup, qaqqat nunallu mingutsitaanerat. Aajangersagaq malillugu aamma piumasarineqarsinnaavoq sumiiffiit immikkut toqqakkat uumasut pianneqarnerannut aaqqissugaassasut atorneqrlutillu. Uumasunik pilareernermi igitat uumassusilinneersut iginneqarneranni immikkut ittumik mianerisassaqarpoq, tassami issittumi avatangiisini nungujartorneq arriitsuinnaasarmat.
§ 7, imm. 2, nr. 9 tunngavigalugu toqusut inaat iliveqarfiillu pillugit aalangeragaliortoqarsinnaavoq. Toqusut inaasa iliveqarfiillu pilersitaanerat, aaqissugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq inuit peqqissusiat avatangiisillu mianeralugit.
§ 7, imm. 2, nr. 10-mi Naalakkersuisut napparsimmaviit eqqagassaannik igitsisarneq pillugu aalajangersagaliorsinnaapput. Pisinnaatitsissut atorneqassaaq peqqinnermut navianaatilinnik aamma timip sananeqaataasa ilaasa iginneqartarnerat pillugu malittarisassiornermut, tamatumani ilanngullugit nalunaarsuinermut, nalunaarutiginninnermut, immikkoortiterinermut, toqqortarinninnermut, poortuinermut angallassinermullu malittarisassat.
§ 7, imm. 2, nr. 11 tunngavigalugu Naalakkersuisut pissutsinut matuma siuliiniitunut atanngitsunut, kisianni inuit tamat eqqiluisaarnerannut peqqissusiannullu pingaaruteqarsorineqartunut malittarisassiorsinnaapput. Piginaatitsissut atorneqassaaq pissutsit ullumikkut ilisimaneqanngitsut, kisianni kingusinnerusukkut inuit peqqissuannut avatangiisinullu mianerinninnissamik takutitsiut.
§ 7, imm. 3-mi Naalakkersuisut periarfissinneqarput nalunaarusiornikkut umiarsuit atorunnaartut passunissaanut malittarisdassiornissamut. Tassa umiarsuit atorunnaartut avatangiisinut isumannaatsumik iginneqarnerat qulakkeerumallugu. Ullumikkutut tamatumunnga tunngatillugu ersarissunik malittarisassaqartinnagu angallatit amerlasuut umiarsualivimmi qimanneqarajuttarput kivigunik oliamik ngutsitseratarsinnaallutik. Umiarsuit/angallatit atorunnaartut mingutsitsinikkut ajornartorsiutivipput tamanna pillugu sulisoqanngippat. Siunniunneqaarpoq kommunit aallaqqaatitut akisussaatinneqassasut umiarsuit atorunnaartut iginneqarnissannut periarfissanik ilitsersuinissamut. Kommunit suliassamik nutaamik tassannga piumaffigineqarpata aningaasatigut taarsiinissaq oqallisigineqassaaq. § 7, imm. 3-mi Naalakkersuisut pisinnaatitaapput umiarsuit atorunnaartut ikililernissaannut atoqqinneqarsinnaanerannullu malittarisassiornissamut.
§ 7, imm. 4-mut siunnersuut nutaaq atorlugu Nalakkersuisut tunngavissinneqarput sanartukkani aalajangersimasuni mingutsitsisartuni pissutsit pillugit ilisimasatigut ilinniartitaanikkullu malittarsassiornissamut aamma § 7, imm. 4, nr. 3-mi suliffeqarfiit annertuumik mingutsitsisartut ilanngullugit. § 7, imm. 4, nr. 1 aamma 2-imi sanaartukkat siunnersuummi innersuussutigineqartut, suliffeqarfiit annertuumik mingutsitsisartut pillugit inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkanut ilaasut, immikkoorutigaluguli igitassat passunneqartaramik peerneqartarlutillu.
§ 7, imm. 4, nr.1-imi pineqarput inuit sanaartukkanik mingutsitsisartunik aalangersimasunik aqutsisuussut. Aalajangersakkakkut Naalakkersuisut tunngavissinneqarput inuit taakkua teknikkimik paasisimasaqarnisaannik piumasaqarnissamut. Ilimagineqarpoq piginnaatitsissut atorneqassasoq pisortaasut ilisimasaqarnissaannik ilinniarsimanissaannillu piumasaqarnikkut, assersuutigalugu anguneqarsinnaalluni isumannaatsumik ingerlatsineq avatangiisinut ajoqusiisumik ajutoornernik kinguneqannginnissa imaluunniit ingerlatsineq BAT-imi tunngavigianut naleqqunnerusoq. Avatangiisinut tunngasut annertuumik ilisiimatuutut misissuataarneqarput, ilisimasallu atoriaannaat inuiaqatigiinnut kalaallinut iluaqutaasariaqarput sanaartukkat pilerlsinneqarnerminni, ingerlataanerminni matuneqarnerminnillu sapinngisamik annerpaamik avatangiisinut qajassuussisunngortillugit.
§ 7, imm. 4, nr. 2 naapertorlugu Naalakkersuisut sanaartukkani mingutsitsisartuni sulisuusut ilinniartinnissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput. Tamatumani eqqarsaatigineqarnerupput sulisut ikuallaasarfinnik stationinillu tigooraavinnik ingerlatsisut. Sulisut ilinniartinnissaannik piumasaqarneq isumannaatsuunissaq aamma inuiaqatigiit aningaasaqarnerat pillugit aaqqissuussinertut isigisariaqarpoq. Ikuallaasarfiit ullumikkut sanaartorneqartut imatut tenikkikkut pissuseqarput piumasarineqarluni ingerlatsinermi sulisorisat sulilertigatik sannaartukkap passunneranut ilinniartinneqarsimassasut tamatumunngalu uppernarsaateqarlutik. Aamma sulisut stationinik tigooraavinnik isumaginnittut ilinniartinneqartariaqarput, tassami sulisut igitat ulorianartut tigusarmatigit, immikkoortiterlugit ingerlateqqillugillu. Sulisut ilisimareertariaqarpaat eqqakkat assigiinngitsut taamaattut qanoq passunneqassasut isumannaannissamullu malittarisassat suut pisariaqarnersut.
Stationip tigooraaviup avatangiisitigut akuernineqarnissaanut ullumikkut piumasanut ilanngunneqarpoq ingerlatsinermi sulisuusut ilinniartinneqarsimassasut sanaartugaq teknikkimut avatangiisinullu tunngatillugu naammaginartumik ingerlassinnaanngorlugu. § 7, imm. 4, nr. 2-mi aalajangersakkatut siunnersuutigineqartukkut taamatut piumasaqarnissamut tunngavissaq naatsorsuutigineqartoq qulakkeerneqassaaq.
Ullumikkut MOKANA, Jyllandip avannarpasissuani kommunit arlallit ataatsimoorullugu selskabiat, stationini tigooraavinni ingerlatsinermi sulisunik pikkorissartitsillattaarpoq. Kalaallit kommunii igitat avatangiisinut ulorianartut pillugit peqataanissamik suleqatigiinnissamillu MOKANA-mut isumaqatigiissuteqarsimapput.
Nunaqarfinni ikuallaasarfinnut tunngatillugu ingerlatsinermut ilitsersuut kiisalu video/dvd ilitsersuusiaq suliarineqarsimapput atorfininnermut atatillugu sulisunut ilisimalersinneqarsimasussaq.
Ungasinnerusorli isigalugu aaqqissugaanerusumik pikkorissartitsisarnissaq pisariaqarpoq eqqaasarnermut tamarmut tunngasumik eqqaasarnerullu iluani immikkoortunut ataasiakkaanut sammisititamik. Soorlu Danmarkimi perlukuiaanerup iluani AMU-mi pikkorissarnerit arlallit piginnaasaqalersitsisut ingerlanneqartarput.
Sulisut sanaartukkanik aalajangersimasunik mingutsitsisartunik ingerlatsisut ilinniartinnissaannut piumasat sukumiinerusut, teknikkikkut ilisimasassanut pisariaqartunut uppernarsaateqaqqusaaneq ilanngullugu nalunaarutikkut aalajangersarneqassapput.
Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut § 7, imm. 4, nr. 3 malillugu suliffeqarfiit annertuumik mingutsitsisartut avatangiisit pillugit sulinermi suleqataasunik peqataatitsisarnissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput. Minnerpaamik suleqataasut tamarmik suliffeqarfiup avatangiisitigut akuerisaanerata imarisaa ilisimassavaat, pineqarpat suliffeqarfik suliffeqarfiit il.il. annertuumik mingutsitsisuusut avatangiisitigut akuerineqarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 11-mut 20. august 2004-meersumut bilagini ilaasoq. Naalakkersuisut nalunaarutikkut suliffeqarfiit annertuumik mingutsitsisut allat ilanngullugit qanoq iliorlutik avatangiisit pillugit sulinermi suleqataasunik peqataatitsinissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput.
Nr. 6-imut.§ 10-mi malittarisassani nutaani pisortaqarfiup nakkutilliisup inatsisinik unioqqutitsinermik paasisaqaruni peqqussuteqarsinnaanera pillugu malittarisassat itisilerneqassapput. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi malittarisassat ersarinngillat aammalu peqqussuteqarnissaq, inerteqquteqarnissaq akuliunnerillu artornartut assigisaat sakkortusisamik tunngavissiinissaq pillugu piumasaasut nalinginnaasut naammassineqaratik. § 10, imm. 1 allannguutissatut siunnersuummi allanngortinnagu ingerlateqqinneqarpoq. Siunnersuutigineqarpoq § 10, imm. 2 ersarissarneqassasoq aamma § 10, imm. 3 nutaaq inatsisartut peqqussutaannut ilanngunneqassasoq.
§ 10, imm. 1 naapertorlugu pisortaqarfiup nakkutilliisup isumagissavaa inatsisinik unioqqutitsinerit unitsinnissaat. Pisortaqarfik nakkutilliisoq pisariaqarpat inerteqquteqarsinnaavoq imaluunniit peqqussutigisinnaallugu mingutsitsineq annikillisarniarlugu pinngitsoortinniarluguluunnit aaqqissuussisoqarnissaa. Inatsisinik unioqqutitsinermi suliffeqarfik immikkut annertuumik mingutsitsisoq ilaappat pisortaqarfiup nakkutilliisup toqqarsinnaavaa inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 24 malillugu peqqussuteqarneq imaluunniit §§ 25 26-lu malillugit inerteqquteqquteqarnissaq.
Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 11 tunngavigalugu pisortaqarfiup nakkutilliisup iliuusissat peqqussutaasut akisussaasumut akiligassanngorlugit suliaritissinnaavai. Aalajangersagaq taamaallaat atorneqassaaq aaqqissuussinernut peqqussutaasunut piffissaliussaq qaangerneqarpat imaluunniit annertuumik mingutsitsineq pinngitsoorniarlugu ingerlaannaq iliuuseqarnissaq pisariaqarpat.
§ 10, imm. 2-mi aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisortaqarfiup nakkutilliisup suliffeqarfiit kapitali 5-imiittut kisiisa pinnagit aamma suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut il.il. avatangiisitigut akunerineqartarnerat pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 11-mut 20. august 2004-meersumut ilaanngitsut peqqussuteqarfigisinnaagai peqqinnikkut ajornartorsiutinik imaluunniit annertuumik mingutsitsinermik kinguneqarpata. Peqqinnermut ajornartorsiutaasutut isigineqarput ungasinnerusoq isigalugu sunnigaanikkut inuit peqqissusiannut akornutaasussatut ilimagineqartut.
Inatsisartut peqqussutaanni atuuttimi § 25 malillugu ullumikkut ajornanngereerpoq suliffeqarfiit nalunaarsorsimasut inerteqquteqarfigissallugit. § 10, imm. 3-mut siunnersuummi siunniunneqarpoq aamma suliffeqarfiit ingerlatarluunniit inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5 tunngavigalugu akuerineqarnissamut pisussaatitaanngitsuttaaq inerteqquteqarfigineqarsinnaanerat, ingerlataq suliffeqarfilluunniit annertuumik mingutsitseratarsinnaappat peqqinnermulluunniit akornuseeratarsinnaappat. § 10, imm. 3, okt. 2-mi aalajangersagaq atorneqarsinnaassaaq malugineqarpat peqqussut arlaleriarluni ataavartumilluunniit sumiginnarneqartoq. § 10, imm. 3, pkt. 2 malillugu suliffeqarfimmut ingerlatamulluunniit inerteqquteqarneq aalangersagaavoq imaannaanngitsoq eqqarsaataavorlu allat suut tamarmik ajornarpata aatsaat atorneqarsinnaassasoq. Suliffeqarfiup matunissaa taamatut peqqussutigineqartinnagu ajornartorsiummut aaqqiissutit ilisimaneqartut tamarmik ujartorneqarsimassapput.
Avatangiisit illersorneqarnissaat pillugu Inatsiartut peqqussutaanni anguniagaavoq pinngortitap avatangiisillu illersornissaat, tamatumanili ilanngulluguttaaq malittarisassat peqqinnissamik patsisillit avatangiisinut pingaarutillit pilersinnissaat. Tassalu § 10, imm. 2-mi allanngortitami aamma § 10, imm. 3-mi nutaami pineqarput peqqinnermut ajornartorsiutaasut imaluunniit peqqinnermik akornuseeratarsinnaanerit mingutsitseratarsinnaanerlu. Peqqinnermik ajoqusiinermi pineqarput inuit timikkut tarnikkulluunniit ajoqusigaaneri. Inuit peqqissutsikkut ajoquserneqariataarsinnaappata, peqataanikkut ingerlatamiluunniit avatangiisinut ilaanikkut, oqartussaaffik nakkutilliisoq ingerlatamut inerteqquteqarsinnaatitaavoq. Ajoqutit peqqussuteqarnikkut iluarsineqarsinnaanngippata nakkutilliinermut oqartussaasoq suliffeqarfimmut imaluunniit inerlatamut inerteqquteqarsinnaavoq, tak. § 10, imm. 3.
Tusarniaanermi embedslægeqarfiup kissaatigaa Inatsisartut peqqussutaata allannguutaani erseqqissarneqassasoq embedslægeqarfik peqataatinneqartassasoq sulianut ilaagaangata peqqinnikkut ajornartorsiutit nalilerneqarnerat imaluunniit inuit ajoqusigaanerat, apeqqutaatinnagu innuttaasut, inuit ataasimoortut inuilluunniit ataasiakkaat ajoqusigaanerat. Avatangiisit illersornissaat pillugu inatsisartut peqqussutaat malillugu embedslægeqarfiup peqqussutit inerteqqutillu pineqartillugit ilaatinneqartarnissaa aalajangersagaavoq peqqussummi §§ 37-39-mi. Taamaattumik embedslægeqarfik § 10, imm. 2 3-lu malillugit suliat aalangiiffgineqartarnerannut peqataatitaasaaq suliat tamakkua peqqinnikkut ajoquseeratarsinnanerat tunngaviuppat.
Nr. 7-imut.Siunnersuutip imaraa aalajangersagaq nutaaq, § 13a; avatangiisit pillugit peqqussummi atuuttumi § 12-imut tapertaasoq. § 12-ip paarlattuatut § 13a pisunut, nakkutilliisussaatitaasut erseqqissumik, mingitsisisoqarlerneranut imaluunniit mingutsitsisoqaratarsinnaaneranut oqartussaasut paasissutissanik pisariaqartitaannut tunngasuuvoq. Suliffeqarfinnit inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5-imut ilaasuinnarnit avatangiisinut tunngasutigut paasissutissat piumasarineqarsinnaanngillat, aammali suliffeqarfinnit allatut ittunit tamanit, tassunga ilanngullugit sullissiviit, umiarsualiviit, umiarsuit, prammit, umiatsiaat ingerlatallu taakkununnga assingusut pillugit.
Paasissutissat avatangiisinut tunngasut pingaaruteqarluinnarput pinngitsoortitsiniarnerit aallartinnissaannut, aammalu ajoqusiineq pereerpat, aaqqissuussinerit ikiorsiissutit aallartinnissaannut. Aalajangersakkakkut pisortaqarfik nakkutilliisoq periarfissinneqarpoq paasissutissat avatangiisitigut suliniutinut pingaarutillit tamarmik pissarsiarinissaannut. Pisortaqarfiup nakkutilliisup nalilerpagu pillarneqaataasinnaasoq pineqartoq paasissutissallu sukumiinerusumik nalilerneranut pingaaruteqarsinnaasut taamaattoq pisortaqarfiup nakkutilliisup paasissutissat taakkua saqqummiuteqqusinnaanngilai, imminut pinerluuteqartunngortinnerup inerteqqutaanera pillugu inatsisini tunngaviusut nalinginnaasut malillugit.
§ 13a, imm. 1 naapertorlugu nakkutilliisussaatitaasut suliffeqarfimmik piginnittoq ingerlatsisorluunniit, ingerlataq sullissiveqarfilluunniit, tassunga ilaallutik assersuutigalugu umiarsualivik tankeqarfilluunniit, peqqussinnaavaat mingutsitseratarsinnaanermut mingutsitsinerulluunniit pilereernerani pinngitsuinissaq pillugu paasissutisseeqqullugit. Aalajangersagaq naapertorlugu nakkutilliisussaatitaanut paasissutissanik pissarsiniarsinnaapput, piginnittup pineqartup ingerlatsisulluunniit pigeriigaanik, kiisalu paasissutissanik misissuinissami allanilu aningaasartuutaalersussanut.
Mingutsitseratarsinnaanermut tunngaviutinneqartup piumasaqaatitarinngilaa, mingutsitseratarsinnaanermik pilersoqarnera, tamannali naammassineqariissaaq, mingutsitseratarsinnaaneq pisinnaanngitsutut nalilerneqaraangat, assersuutigalugu oqartussaasut umiarsualiveqarfiit eqqaanni umiarsuarmi qimatami usit suunerinik imaluunniit sanaartukkami aniatitsinernik ilisimasaqannginnerat pillugu.
Aalajangersakkami tamatumani anguniagaavoq mingutsitsinerup kingunerisa pinngitsoortinnissaannut iliuusissat pisariaqartut mingutsitsisup salliulluni suliarissagai, aammalu akissaajaatit tamatumunnga tunngasut akilissallugit. § 13, imm. 2-mi pisortaqarfik nakkutilliisoq nalinginnaasumik tunngavissinneqarpoq suliffeqarfiit mingutsitsisut imminut nakkutiginissaannut peqqussallugit. Aalajangersakkamiipportaaq suliffeqarfiup uppernarsassagaa akuerineqarsinnaanngitsumik mingutsitsinermut pisuunnginnini.
§ 13a-mi tunngavissiissutip atorneqarnerani, pingaartumik misissuinerit akissaajaatitallit il.il. peqqussuteqarnermi, piumasaassaaq pisortat tunngavilimmik ilimagipilukkaat mingutsitsisoqarsimasoq, taamaalillunilu soorlu kuuffiit kuuffeqarfiillu misissorneqartarnerat pillugu § 13a malillugu imaaliinnarluni peqqussuteqartoqarsinnaanngilaq. Assersuutigalugu innaallagissap ledningiinut kappussiviit misissornissaannut peqqussuteqarnermi nalinginnaasumik piumasaassaaq kommunip ledningi pingaarnerusoq taamaaqataanik misissoreersimagaa pulaasoqarnera suminngaaneerneersoq paasilluarumallugu.
§ 13a-mut atuupportaaq avatangiisit pitsanngorsarnerat tamatumanilu atugaasut imminnut naleqquttuunissaat. Tassalu pisortat pisussaatitaapput ajornartorsiutaasinnaasup annertussusianut sanilliullugu naapertuutinngitsumik akisussusilimmik aaqqissuussinerup peqqussuteqarfiginissaata pinnginnissaanut. Miiligummik tigusisarnermut mississueqqissaarnermullu akissaajaatit avatangiisit pitsanngorsarnerannit annerussanngillat.
Nr. 8-mut.Eqqakkat pillugit paasissutissat Naalakkersuisut eqqakkat pillugit pilersaarusiornissaannut pingaaruteqarluinnarmata, tak. § 36b, siunnersuutigineqarpoq eqqakkat pillugit paasissutissanik kommuniit piumasaqarnissamut Naalakkersuisut tunngavissaat qulakkeerneqassasoq. Nuna tamakkerlugu avatangiisit pillugit paasissutissat assigiiaakkat aalajangersimasumillu siunertallit Naalakkersuisut sulinerannut tunngaviupput pingaartut.
§ 15, imm. 2-mi Naalakkersuisut periarfissinneqarput kommunalbestyrelsit nalunaarsuinertik nakkutilliinertillu pillugit nalunaarutinik nassiussisassasut, tamatumani ilanngullugit uuttuinerit misissuinerillu inerneri, kiisalu nalunaaruteqarnerup ilusissaa pillugu malittarisassiorneq, tak. § 35c, imm. 4 siunnersuutigineqartoq.
Aalajangersagassatut siunnersuutini siunertaavoq ilaatigut Naalakkersuisut eqqakkat pillugit pilersaarusiornermut qajannaatsumik tunngaveqarnissaata qulakkeernissaa, ilaatigullu Naalakkersuisut periarfissikkumallugit nakkutilliineq pillugu malittarisassamut, Naalakkersuisut nalilerpassuk kommunip nakkutilliinermut pisussatitaaffini naammattumik annertussusilimmik isumaginngikkaa. Aalajangersakkat aamma atorneqarsinnaapput suliffeqarfinnut immikkut pissusilinnut tunngatillugu ajornartorsiuteqartoq Naalakkersuisut ilisimalerpassuk. Tamannali qaqutigoortorujussuusussatut nalilerneqarpoq, tassami suliffeqarfiit avatangiisitigut ajornartorsiuteqalernermut patsisaasinnaasut amerlanersaat avatangiisit pillugit peqqussummi kapitali 5-imut ilaammata, taamaattumillu avatangiisitigut akuerineqartussaagamik Naalakkersuisut nakkutilliisussaatitaanerannut ilaareerlutik.
Nr. 9-mut.Avatangiisit pillugit peqqussutip pilerneraniilli § 23 arlaerliarluni allanngortinneqartarsimavoq, taamaammallu aalajangersagaq siunnersuummi tamakkerlugu ilanngunneqarpoq. § 23, imm. 1 aamma 2 siunnersuummi allanngortinnagit ingerlateqqinneqarput. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 23, imm. 3-mi ilanngunneqarpoq eqqakkat uninngatinneqartarfiinut immikkut tunngasoq. § 23, imm. 4 5-imilu allanngortinnagit ingerlateqqinneqarput. § 23, imm. 6, 7 aamma 8-mi aalajangersakkat nutaat ilanngunneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamaalillunilu inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 23, imm. 6 aamma § 23, imm. 7 siunnersuumi matumani tassaalissapput § 23, imm. 9, aamma § 23, imm. 10. Kiisalu § 23, imm. 9-p oqaasiliornera ersarissarneqassasoq siunnersuutigineqarpoq.
§ 23-p imarai peqqussummi atuuttumi §§ 16-20 malillugit suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut akuerineqartarnerat pillugu maleruagassiat. Akuersissutit suliarineqarneranni isummerfigineqassapput suliffeqarfimmiit mingutsitsinerit, tamatumani ilanngullugit imeq igitaq, imerpalasut kiviorartut annertussusiat aamma igitat manngertut, akoorutissanit silaannartut pissusilinnit mingutsitsineq kiisalu nipiliornerit ajoqutaasut. Suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut akuerineqarneranni suliffeqarfiup mingutsitsineranut pisariaqartunik piumasaqartoqassaaq, tamatumani ilanngullugit suliffeqarfiup inissitaanera, mingutsitsinerup suunera annertussusialu kiisalu suliffeqarfiup ingerlanneqarnera ingerlatsinerullu nakkutigineqarnera pillugit. Avatangiisitigut akuernineqarnissamik qinnuteqaammut ilanngullugu mingutsitsinerup killilernissaa pillugu suut suliniutiginiarnerlugit suliffeqarfiup ilisimatitsissutigissavaa, tak. 23, imm. 1.
Erseqqissarneqassaaq akuersissummi timitalimmik killigaammat mingutsitsineq suna pissanersoq. Tamatuma kinguneraa akuutissat aniatinneqarnerat akuersissummi ilaanngitsoq inatsisinik unioqqutitsinertut isigisariaqarmat.
Allakkiami akuersissutip nalunaarutigineqarfiani tunngavigisat piumasallu erseqqissarneqartariaqarput akuersissutip annertussusiata paasineqarnissaa apeqqutillu kingusinnerusukkut saqqummersut suliarineqarnerat isigimallugu.
Immikkut malugisariaqarpoq § 23, imm. 2 malillugu suliffeqarfiup immikkut annertuumik mingutsitsisup akuernineqarnerani nalunaaruteqartussaatitaaneq suliffeqarfimmut piumasarineqarsinnaammat. Pisussaatitaanermi tassani pineqarajussapput suliffeqarfiup uuttuineri misissueqqissaarnerilu pillugit nalunaaruteqartuarnissaq. Aamma § 23, imm. 2 naapertorlugu aalajangersarneqarsinnaapput suliffeqarfiup avatangiisinik misissuijuarnissamut pisussaaffimminut akiliisarneranut piumasaasut. Tamatumunnga ilaapput suussullip suliffeqarfiup ingerlatsineranut ippinnanngitsumik ilaasup misissorneqarneri mingutsitsinerup killilernissaa siunertaralugu, ta. Inatsisartut peqqussutaanni § 12 nakkutilliinermut tunngasoq.
§ 23, imm. 3 malillugu akuersissummi suliffeqarfiup pilersinneqarneranut ingerlanneqarneranullu piumasaqaatit nalunaarsimassapput. Akuersilluni aalajangernerup nalinginnaasumik imarissavai suliffeqarfiup aallartinneranut, annertusarneranut allanngortinneranulluunniit piumasaqaatit. Immikkulli eqqarsaatigineqarsinnaapput pissutsit naggataagut piumasarpiaat aalajangersarnissaata kinguartinnissaata illersorneqaatigisinnaasai, soorlu aaqqissuussinerit ikiorsiissutit annertussusiat nalorninartillugu, tassami mingutsitsinerup annertussusia naammattumik isumannaatsumik siuningaanit nalilerneqarsinnaanngimmat.
Siunnersuutigineqarpoq avatangiisit pillugit peqqussummi § 23, imm. 3-mut ilanngunneqassasoq igitat toqqortarineqartarfiinut immikkut ittunik piumasaqarneq. Inatsisartut peqqussutaanni kapitali 5 malillugu avatangiisinut tunngatillugu akuersisarnermi sanaartukkat taamaattut matuneqartariaqarnerat suliareqqinneqartariaqarnerallu ilanngullugit eqqarsaatigisariaqarput. Suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut akuerineqarnissaannut suliffeqarfiup pilersinneranut ingerlannerannullu piumasaasut ilaareeraluartut igitanut uninngatitsiviit avatangiisitigut akuerneqarnissaannut piumasaqaatit sakkortusineqarput, aamma matusinermut suliareqqiinermullu piumasaqaatit aalajangersarneqarlutik. Sanaartukkat ingerlanneqarunnaarunik mingutsitsisinnaallutik uninngaannarnissata pinngitsoornissaata qulakkeernissaa pingaaruteqarpoq, soorlu siornatigut taamaattarsimasoq. Assersuutigalugu ilimagisariaqarpoq eqqaaveqarfiit atorunnaartut Kalaallit Nunaanni avatangiisitigut ajornartorsiutaassasut ilimagisariaqarlunilu ungasinnerusoq isigalugu isumannaatsuunissamut iliuusissanut akissaajaatit annertujumaartut.
§ 23, imm. 4 naapertorlugu suliffeqarfiit peqqussummi atuuttumi § 18 malillugu namminneerlutik akuerineqarnissamik qinnuteqaataat pituttuisuupput. Akuerineqarnissamik qinnuteqaat akuerineqarnerup nalunaarutigineqannginnerani utertinneqarsinnaavoq.
§ 23, imm. 5 malillugu suliffeqarfik immikkut annertuumik mingutsitsisoq piffissamut aalajangikkamut akuerineqarsinnaavoq. Aalajngersimasumik piffissaliinerit qaqutiguinnaq atorneqarsinnaapput akuersissuteqarnerup nalaani siunissami suliffeqarfiup inerlatsineranit ajoqusiinerit nalilerneqarsinnaanngippata. Malittarisatulli pingaarnertut piumasat inaarutaanerat aalajangersimasuunerallu pillugit piumasaqaateqarsinnaavoq, akuersinerillu pisinnaapput akuersinerup sivisussusissaanut malittarisassat Naalakkersuisullu piumasanik nalunaarutigineqartunik allanngortitsisinnaanerat pillugu malittarisassat malillugit, ta. § 27, imm. 2 aamma 3. Akuersinermi piumasaasut suliffeqarfimmut avatangiisaanullu annertuumik pingaaruteqarput. Akuersissutikkut suliffeqarfiit ersarissumik paasissavaat maleruagassat suut naammassineqassanersut piffissamilu aalajangersimasumi sulinissaat qulakkeerneqassaaq, suliffeqarfiullu avatangiisai ersarissumik tunngavissaqalissapput nalilersussallugu ingerlatat mingutsitsisut suut ingerlanneqassanersut aaqqissuussinerillu avatangiisinut illersuutaasut suut suliffeqarfiup inerlatsineranut atatillugu piumasarineqarsinnaanersut.
Aalajangersagaq sannartukkanut nutaanut tamanut atuuppoq kiisalu sanaartukkanut pilersinneqareersimasunut avatangiisitigut akuersissut nutarterneqassatillugu. § 23, nr. 6-imi aalajangersakkami nutaami aalajangerneqarpoq eqqakkanik uninngatitsiveqarfimmik ingerlatsisoq matusinissamut suliareqqiinissamullu pisussaatitaasoq. Matusisoqannginnerani tamanna pillugu Naalakkersuisut ilisimatinneqassapput. Matusisussaatitaaneq suliareeqqittussaatitaanerlu atuutilissapput sanaartugaq siunertaaqqaartumut atorneqarunnaarpat, aamma soorlu igitanik inunngatitassanik tigooraajunnaarpat.
§ 23, imm. 7-imi qularnaveeqqusiisarneq pineqarpoq. Qularnaveeqqusiinissamik piumasaqaatikkut qulakkeerniarneqarpoq igitat peerneqarnerat mingutsitsisup akilissagai aamma suliffeqarfik atorunnaarsimappat aamma pimasanut nutaanut akissaaruttoqaraluarpat. Sillimmasiinissamik piumasaq avatangiisit pillugit peqqussutip 2004-mi kingullermik allanngortinneqarnerani ilanngunneqarpoq ulluinnarnili suli atorneqarsimanani.
Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 7-imi periarfissiineqaraluartoq pissutsini arlalikasinni Naalakkersuisut qularnaveeqqusiinissamut malittarisassiorsinnaasut § 23, imm. 7-imi aalajangersakkatut siunnersuut immikkut ittunut tunnganeruvoq suliffeqarfiit eqqakkanik ingerlatallit nalunaarsorsimasut kisimik pineqarlutik. § 23, imm. 7-imi suliffeqarfik isaterisoq, tamatumani ilanngullugu biilinik umiarsuarnillu isaterineq, imm. 7, nr.2-mi suliiffeqarfiit mekanikkimi atortunik assigisaannillu atoqqinnissaat siunertaralugu piaasut, imm. 7, nr. 3-mi suliffeqarfiit saviminernit igitat mekanikkikkut imikkoortiternerannik suliaqartut, kiisalu siunnersuummi imm. 7, nr. 4, suliffeqarfiit igitanik uninngatitsiviinik ingerlataqartut.
Aalajangersakkap nutaap taassuma siunnersuutigineqarneranut tunngaviuvoq suliffeqarfinnut taaneqartutut pissusilinnut immikkut qulakkeertariaqarmat sukumiisumik saliinissaq suliffeqarfiit taakkua igitassanik amerlasuunik uninngatitsigajuttarma.
Sillimmasiineq aningaasatigut sillimmasiineruvoq siunissami sanaartukkamut akissaajaatissatut ilimagisanut sipaarnerulluni. Sillimmasiinerit nalinginnaanerpaat tassaassapput aningaasaateqarfimmit qularnaveeqqusiineq, imaluunniit qlanaveeqqusiilluni sillimmasiinermut selskabimit imaluunniit anigaasaateqarfimmi aningaasanik atoriaannarnik unerartitsineq, pappiarat aningaasanik nalillit assigisaallu. Aningaasat sannartukkamik piginnittup akilissavai. § 23, imm. 7 salliutillugu eqqarsaatigineqarpoq isaterivinnut eqqaaveqarfinnillu nutaanik pilersitsinermut atorneqassasoq. Suliffeqarfinnut isaterivinnut tunngatillugu qularnaveeqqusiinissaq missiorlugu 500.000 kruuninut tagginneqarpoq. Kisitsilli annertussusianut suliffeqarfiup annertussusia apeqqutaassaaq. Aamma Naalakkersuisut pimasarisinnaavaat mingutsitsinermut ilimagineqarani pilersumut sillimmasiissuteqarnissaq. Tamaanna mssingerlugu ukiumut 5.000 nalilerneqarpoq.
Isateriviit inuutissarsiorfeqarfinni pioreersuni inissinneqarajussapput, soorlu entreprenøreqarfinni, amutsivinni assigisaannilu. Taamaattumik sanaartukkat matuneqarneranni ingerlatassaq pingaarneq tassaassaaq suliffeqarfiup inissisimaffiata salinneqarnissaa.
Imm. 7-imi taaneqartutut qulakkeeerutit pisortaqarfiup nakkutilliisup aaqqissuussinernut akissaajaatai matussavai, tamatumani ilanngullugit ingerlatitseqqinnerit aserorterinerillu imaluunniit igitat § 11 malillugu, tak. allammguutissatut siunnersuummi § 23, imm. 8, imminut ikiornikkut. Sillimmasiisarnerup annertussusiata annertussusianik naatsorsuinermut tunngaviusoq annertuumik allanngortinneqassappat soorlu igitat imarisaat pillugu nutaaniik paasisaqartoqarsimammaat imaluunniit periaatsit nutaat akisunerusullu igitat isumannaatsumik passunnissaannut atugassat ajornarunnaarmata Naalakkersuisut sillimmasiinissap pisariaqartup annertussusiata iluarsiissuteqartinnissaanut. Kalaallit Nunaanni eqqaaveqarfik nutaaq agguaqatigiissillugu missingerneqarpoq 100x100 meterinik annertussuseqartoq immerlugulu 10 meterinik portussuseqartoq missingerneqarpoq. Ilimagineqarpoq inissisimaffia akuttunngitsumik assallugu qulaajagaasartoq, kiviorartullu katersuuttartut nakkutigineqarlutik taavalu imaanut aniatitaallutik. Naatsorsuutigineqarpoq eqqaaveqarfiup matuneqarnerata kingornatigut kiviorartut ukiuni 30-ni nakkutigineqartartut.
Sillimmasiineq matuma kinguliiniittutut naatsorsorneqarsinnaavoq akissaajaatit siuningaanit ilisimaneqarsinnaanngitsut akissaajaammut pisoqarsinnaaneranullu ilanngullugit uuttugaallutik. Ukiuni eqqaaveqarfiup ataffiini aningaasat katillugit pineqarput (piffissaq kingornatigut suliareqqiiffik ilanngullugu):
Sillimmasiineq, eqqaaveqarfiit:
Akissaajaatit siumut ilisimaneqarsinnaanngitsut. Eqqakkani ikuallanneq 10
Qaartoorneq 20
Imikkut igitakkut mingutsitsineq 30
Matusineq 300
Akissaajaatit ilimageriikkat Piffissami suliareqqiiffimmi kiviorartut nakkutiginerat 1.500
Sillimmasiineq katillugu 1.860
Aningaasat 1.000 kruuninngugaapput.
Qularnaveeqqusiinerup katillugu annertussusia naatsorsugaavoq akissaajaatit annertussusiat ajutoorsinnaanerillu Danmarkimi Miljøsstyrrelsip naatsorsugaanut danskit eqqaaveqarfiinut qularnaveeqqussiinermut tun ngavissatut naatsorsuinermut atatillugit, taamaattorli nunatsinni pissutsinut naleqqussarlugit.
Eqqaaveqarfiit immikkuualuttortai ilanngullugit pilersaarusiorneranni assingiisitaarutit annertusinnaapput sillimmasiinerup allanngorneranik kinguneqartumik.
Suli aalanangersarneqanngilaq sillimmasiinissa qanoq timitalimmik ilusilerneqassasoq. Tamanna pisinnaavoq immikkoortitsinermut aningaasaliinikkut aningaasaateqarfimmi uppernarsaatitut imaluunniit pinngitsaaliissummik sillimmasiinikkut.
Kiisalu siunnersuutigineqarpoq siunnersuummi § 23, imm. 9-p peqqussummi atuutumi § 23, imm. 6-imi aalajangersakkap ingerlateqqinnissaata nutaamik oqaasiliornissaa. Aalajangersakkami aalajangerneqarpoq peqqussut malillugu akuersineq illuliortiternermi sanaartornermilu atorneqarsinnaanngitsoq piffissaq naammagittaalliorfissaq naatinnagu, tak. § 42. Peqqusummi atuuttumi aalangersakkap qaqutigut atugassap ersarinngitsumik oqaasiligaanerata taarserneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq akuersinermut oqartussaasoq pisinnaatillugu maalaarfissaatitaasup naannginnerani illuliortiternermt sanaartornermullu atornissaanut akuiersisinnaatillugu.
§ 23, imm. 10 naapertorlugu Naalakkersuisut pisortanut suliffeqarfinnullu ilitsersuutitut qinnuteqaatip akuersisarnerullu piviusunngortinneqariaasianut sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput. Suliap suliarineqarneranut, paasissutissanut tamatumani saqqumisussanut aamma oqartussaasut allat ataqatigiiaarnissaannut malittarisassat ilaassariaqarput.
Nr. 10-mut.§ 35a-mut.
Eqqakkat ajornartorsiutillu eqqakkanut tunngasut inuiaqatigiinni pingaaruteqaleriartuinnarput, taamaattumik tamatuma immikkoortortagalersugaanerusumik annertunerusumillu aqunneqarnissaa pisaariaqarpoq. Tamanna tunngavigalugu avatangiisinut peqqussummi eqqakkat pillugit immikkut kapitalip ilanngunnissaa siunnersuutigineqarpoq.
§ 35a imm. 1-imi aalajangersakkami aalajangigaavoq kinaluunniit eqqakkanik uninngatitsisoq, suliarinnittoq piaasorluunniit tamatumuuna akisussaasoq silaanap, erngup, sikup qaqqap nunalluunniit mingutsinneqannginnissaannut. Aalajangersakkap kinguneraa inuit ataasiakkaat akisussaammata aaqissukkat pisariaqartut suliassaammata silaannaq, imeq, siku, qaqqaq nunaluunniit mingutsinneqarsinnaajunnaarsillugit.
Naalakkersuisut § 35a, imm. 2 malillugu eqqakkap suussuiata paaneqarnera pillugu malittarisassiortussaapput. Eqqakkap suunera eqqakkat assigiinngitsut immikkoortiternerannut atasuuvoq. Siunnersuummi siunniunneqarpoq eqqakkat taaguutai suussusiilu nunani tamani atugaasut kalaallit inatsisaannut ilanngunneqassasut. Kalaallit Nunaat ullumikkut eqqakkanik arlalinnik Danmarkimut ingerlatsisarpoq, taamaammallu pissusissamisuussaaq taaguutit suussutsillu nunani tamani atugaasut Kalaallit Nunaata atortarpagit taamaalilluni pisuni aalajangersimasuni paasinnittaatsit taakkua atorneqarnerallu assigiiaarinnginnerup kinguneranik nalornissutaasinnaajunnaarlugit.
Nunat sumiiffiillu allaniittut (OLT) Europami Ataatsmooqatigiiffimmut ilaalernerat, artikel 39, pillugu Rådip aalajangigaata 27.11 2001-imeersup malitsigaa EU-p Kalaallit Nunaatalu akornanni eqqakkat angallanneqarnerat aallaqqaatitut nakkutigineqassasoq Baselimi isumaqatigiissut EU-llu eqqakkat pillugit peqqussutaa naapertorlugit nakkutigineqassasut. Aammali aalajangikkap artikel 39-iata imm.7-ip malitsigaa Eqqakkat Kalaallit Nunaanniit Danmarkimut angallanneqarneranni nammineq nunagisami malittarisassat atorneqarsinnaasut. Sutigulli tamatigut ulluinnarni atugariuminarnerpaassaaq siunissamullu qulakkeerinerussalluni suussusilersuineq nunani tamani atorneqartoq malikkaanni. Tassalu eqqakkat navianartut suussutsillu pingaarnerit pillugit EU-p maleruagassiaa Baselimi isumaqatigiissummi aamma eqqakkat allamut ingerlatat EU-mi namminermi, EU-mut EU-miillu ingerlatat nakkutigineqarnerat pillugu Rådip peqqussutaa atorneqartoq (Eqqakkat pillugit peqqussut, Rådip peqqussutaa nr. 259/93/EØF 1997-imi 2001-imilu allannguuteqartoq).
Eqqakkat sukumiinerusumik suussusilersornerat eqqakkat pillugit nalunaarummi nutaami allannguutissatut siunnersuut manna tunngavigalugu suliarineqartussami bilagitut ilaassaaq.
Allannguutissatut siunnersuummi eqqakkat aqunneqarnerannut tunngatillugu paasissutissiisussaatitaaneq pillugu § 35a, imm. 3 ilanngunneqarpoq. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 12-mi periarfissaqareerpoq pisortaqarfiup nakkutilliisup piumasarisinnaagai paasissutissat mingutsitseratarsinnaanerup nalilerneranut imaluunniit aaqqissuussinerit ikiorsiissutissat nalilernissaannut tunngasut, aammalu atortussanit misiligutissat il.il. piumasarineqarsinnaallutik. Kisianni eqqarsaataaneruvoq § 35a, imm. 3 siunnersuutigineqartoq paasissutissat tunngavissat atorsinnaasut katersornerannut tunngatillugu atorneqassasoq. Piumasaalermat Naalakkersuisut eqqakkanut pilersaarusiussasut minnerunngitsumillu eqqakkat suliarinerannut pilersaarusiussasut eqqakkat amerlassusiat ingerlasarnerallu tamakkiisumik takusinnaassallugu pisariaqalerpoq. Anguniakkat nalunaarsukkat eqqortinneqassappata paasissutissat anguniakkat eqqortinnerinut takussutissatut ilaasinnaasut katersorsinnaanissaat pingaaruteqarpoq. Tassalu aalajangersakkami eqqakkanut aqutsivik periarfissinneqarpoq suliffeqarfinniit paasissutissat pingaarutillit tigunissaannut.
Naalakkersuisut § 35a, imm. 3-kkut periarfissinneqarput paasissutissap suusulluunnit eqqakkanut aqutsivimmut pingaarutillip pissarsiarinissaanut. Naalakkersuisut nalilerpassuk pissutsit pillarneqaataasinnaasut pineqartut paasissutissallu aalajangersakkami ilaasut pissutsip sukumiinerusumik nalilernissaanut pingaaruteqarsinnaappata Naalakkersuisut saqqummiuteqqusinnaanngilaat, tak. imminut pisuusunngortinneq pillugu inatsisitigut tunngavigisat naluninnaasut.
§ 35b-mut.
§ 35b-mi aalajangersakkat inatsisartut peequssutaanni atuuttumi atuuttumi § 7, imm. 1, nr. 4-mut taartaapput erseqqissaataallutillu. Malittarisassat tamatumani atuuttut erseqqissartariaqarput, tassami nalilerneqarmat avatangiisit pillugit peqqussummi atuuttumi eqqakkanut malittarisassiornissamut kiisalu eqqakkanik katersuinermut ilitsersuinermullu aaqqissuussineq pillugu ingerlalluartunik aaqqissuussinerup malittariassiortoqarsinnaaneranut naammattumik ersarissusilimmik tunngavissaqanngitsoq. Tamatuma kinnguneranik tamanna pillugu nalunaarusiortoqarpoq kommunillu tamangajammik eqqakkat pillugit maleruagassiorsimapput.
§ 35b, imm. 1, nr. 1-ip nutaap Naalakkersuisut suliassippai eqqakkat pillugit malittarisassiornissamut. Aalajangersagaq pilersitaavoq inatsit ulluinnarni ingerlatsinermut naleqquttunngortikkumallugu. Eqqakkat pillugit nalunaarutip nalinganik eqqakkat pillugit malittarisassiornissamut malittarisassiortoqarsimavoq. Eqqakkat pillugit maleruagassiat ullumikkut kommuninit ataasiakkaanit suliarineqartarput kommuninilu ataasiakkaani eqqakkat passunneqarnerannut malittarisassiortoqartarluni, aammalu akiliutit assigiinngitsut tamatumunnga tunngasut eqqakkat pillugit maleruagassianut bilagimi takussaapput.
§ 35b, imm. 1, nr. 2-mi erseqqissarneqarpoq Naalakkersuisut katersuinernut ilitsersuinernullu malittarisassiussasut. Katersuinerit pillugit aaqqissuussinerni eqqarsaatigineqarput soorlu ullukkut unnuakkullu igitassat katersorneqarnerat eqqakkallu annertuut katersugaanerat. Ullumikkut kommunit tamangajammik katersuinermut aaqqissuussinernik pilersitsereersimapput. Ilitsersuinermik aaqqissuussinerit imatut paasineqassapput immikkoortumi pineqartumi pinngitsoorani katersuinermut aaqqissuussinermik pilersitsisoqarsimassasoq, pisortalli akisussaasup igitamik pilersitsisoq ilisimatissavaa igitaq pineqartoq sumi peerneqarsinnaanersoq.
§ 35b, imm. 1, nr. 4 naapertorlugu Naalakkersuisut kommunlabestyrelsit eqqakkat peerneqarnissaat pillugu unnersuussinermut pisussaanerat pillugu malittarisassiornissamik malittarisamik aalangersaassapput. Malittarisassiaq ilanngunneqarpoq ullumikkut nalunaarutitut nalilimmik malittarisassiortoqarsinnaammat illoqarfinni nunaqarfinnilu tamani kommunalbestyrelsip qulakkiissagaa ulluunerani igitassat ulluuneranilu igitassat assingusut peerneqarnissaat pillugu ilitsersuinissamut pisussaaneq, kommunalbestyrelsili katersuinermut aaqqissuussinernik aallartitsisinnaalluni. Kisianni ulluinnarni kommunit tamangajammik illoqarfinni nunaqarfinnilu ulluunerani unnuaaneranilu igitassanik katersuinermut aaqissuussereersimapput.
Naalakkersuisut kommunit ataasiakkaat tikkussuinermut katersuinermullu aaqqissuussinernik pilersitsisussaatitaanerat pillugu malittarisassiortussaanerup peqatigisaanik Naalakkersuisut aamma eqqakkani pilersitsisut katersuinermut aaqqissuussinerit peersinissamullu periarfissat imaluunniit igitanut aaqqissuussinerit atuisussaatitaanerat pillugu malittarisassiussapput. § 35b, imm. 1, nr. 5-imi aalanganersakkami tamanna aalajangersarneqarpoq. Aalajangersagaq ilanngutaavoq akuttunngitsumik qitiusumit pisortaniit pisariaqartarmat igitanik pilersitsiut aaqqissuussinerit pilersinneqarsimasut atornissaannut pisussaanerat pillugu taamaattunik malittarisassironissaq. Naalakkersuisut tamanna pillugu malittarisassiortussaatitaanngippata tamanna imatut isumaqarsinnaavoq igitanik pilersitsisut igitat namminneq peerumagaat akissaajaatit komminip aaqqissuussineranut atajunnartut sipaarumallugit. Tamatuma ilaatigut kingunerisinnaavaa igitat naapertuuttumik passunneqaratillu peerneqannginnerat. Aamma pingaaruteqarpoq kommunit tigusisarnermut peersisarnermullu aaqqissuussinerisa annertussutsinut tunngatillugu tunngaveqarnerat taamaalilluni taakkua ingerlanneqarnerat ajornarneruleqqunagu.
§ 35b, imm.1,nr. 5 naapertorlugu eqqakkanik pilersitsisut katersinissamut aaqissuussinerit persinissamullu periarfissat tikkuartugaasut imaluunniit illoqarfinnut nunaqarfinnullu eqqakkat pillugit aaqqissuusinerit atornissaannut pisussaatitaanerat kisiat pinnagu aammali illoqarfiunngitsumut Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput. Illuaqqat amerlanerujartortut sananeqarnerat ilutigalugu nunami illoqarfiunngitsumi igitat peerneqartarnerat igitanullu aaqqissuussinerit malittarisassiornissartaaq pisariaqarpoq.
§ 35b, imm. 1, nr. 6 naapertorlugu igitat pillugit paasissutissiisussaatitaaneq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiussapput suliffeqarfiit kisiisa pinnagit, aammali innuttaasut, illutillit, pisortat suliffeqarfii umiarsualiviillu ilisimatitsisussaatitaanerat pillugu. § 35b-, imm. 1, nr. 6-imi aalajangersagaq atorneqassaaq innuttaasunut ataasiakkaanut tunngatillugu eqqakkat amerlassusiat illoqatigiit nalinginnaasumik atortagaannit annerusutut nalilerneqarpat. § 35b, imm. 1, nr 6-mi aalajangersakkami qulakkeerneqassaaq assassorlutik inuutissarsiortut inuutissarsiornermillu ingerlatsisut allat inuutissarsiornermut tunngasumik igitat kommunit igitsinermut aaqqissuussinerat illoqatigiinnut namminersortunut atuuttoq malilugu igissanngikkaat. Paasissutissiisutitsissussaanerup annertussusia qanoq annertuginernik tunngaveqartariaqarpoq. Pisortat paasissutissanik katersuinermut pisariaqartitat pissutsillu timitallit qulaajagaanerat ataasiakkaallu akissaajaateqarnerat imminnut ataqatigiittariaqarput.
§ 35b, imm. 2-mi aalajangersakkami siunniussaavoq eqqakkat uninngatinneqartarnerat, passunneqartarnerat, atoqqinneqartarnerat peerneqartarnerallu pillugit nalinginnaasunik malittarisassiornissaq mingutsitsinerup pinaveersimatinnera akiorneralu siunertaralugit.
§ 35b, imm. 2, nr. 1 malillugu Naalakkersuisut eqqakkat piiaarnerannut malittarisassiorsinnaapput, tamatumani ilanngullugu eqqakkanik suussusilersuineq, nalunaarutiginninneq immikkoortiterinerlu. Tamatuma saniatigut eqqakkat uninngatinnerat, katersornerat angallannerallu pillugit kiisalu eqqakkat stationini tigooraavinni, ikuallaasarfinni eqqaaveqarfinnilu passunnerat suliarinerallu pillugit malittarisassiortoqarsinnaavoq.
Aalajangersakkami ilaavortaaq pinngorfiit immikkoortiternerat pillugu malittarisassat. Pinngorfiit immikkoortiternerat imatut paasineqassaaq iiloqatigiit eqqagaasa immikkoortiternerat, igitat elektronikkimeersut, igitat ikumasinnaasut ikuallaavinnut, igitat ikumasinnaanngitsut toqqorsivinnut atoqqitassatulluunniit aamma igitat ulorinartut immikkut piigassatut. Pinngorfiit immikkoortiternerat pillugu aalajangersakkap tunngavigaa inatsisit eqqakkat kommunini ulluinnarni passunneqarnerannut naleqqunnerulernissaat kissaatigineqarmat. Tassami maannakkut inatsisini tunngavissaqanngilaq pinngorfiit immikkoortiternerata piumasarinissaanut, aammalu tunngavissaqarani eqqakkat ikumasinnaasunut ikumasinnaanngitsunullu immikkoortiternissaannut. Ullumikkut illoqarfinni annerusuni tamani ikuallaasarfiit tigooraaviillu stationit pilersinneqarsimapputimmikkoortiterinerunermik pisariaqalersitsisut sanaartukkat tamakku pitsaasumik siunertarlu malillugu atorneqassappata. Soorlu aamma igitat elektronikkimeersut igitallu immikkoortut allat avatangiisinut navianartunik akullit isumagineqarnissaat pisariaqarpoq. Ullumikkut kommunit tamarmik stationinik tigooraavinnik pilersitsisimanngimmata immikkut akuersisinnaanissaq pisariaqassaartaaq pinngorfiit immikkoortiternerat pillugu malittarisassiorsinnaatitaaneq nalunaarutitut nalilimmik iluaqutigineqassappat.
§ 35, imm. 2, nr. 2-mi pisinnaatitaaffik atorlugu igitanut immikkut pissusilinnut igitanullu assigiinngitsunut peerneranni ajornartorsiutit aaqqikkumallugit malittarisassiortoqarsinnaavoq. Aalajangersakkami igitat suusulluunniit pineqarput, tamatumani ilanngullugit igitat oliamit akoorutissanillu pisut, kiisalu igitat allat mingutsitsinermik kinguneqarsinnaasut.
§ 35b, imm. 2, nr. 3 4-lu periarfissiipput malittarisassiortoqarsinnaasoq suliffeqarfiit umiarsualiviillu igitanik aalajangersimasumik pissusilinnik immikkoortiterisut pilersitsisullu avatangiisit pitsaassutsillu aqunneqariaasiinik namminneq akilerlugu pillersitsissasut. Igitanik aalajangersimasumik pissusilinnik oqarnermi eqqarsaatigineqarput igitat aalajangersimasumik pissusillit inunnut pinngortitamullu peqqinnikkut avatangiisitigullu ajornartorsiuteqalersitsisinnaasut. Aalajangersagaq sammitinneqarneruvoq suliffeqarfinnut igitanik annertuunik imaluunniit igitanik navianartunik pilersitsisartunut.
§ 35b, imm. 2, nr. 4 malillugu Naalakkersuisut igitat peerneqarnerannut akissaajaatit akilernerat qularnaveeqqusiinerlu pillugit malittarisassiorsinnaapput. Avatangiisit illersugaanerat pillugu inatsisartut peqqussutaata 2004-mi allanngortinnerani qularnaveeqqusiineq pilersinneqarpoq. Taamanikkut aalajangersagaq pissutsinut § 7-imi taaneqartunut atatinneqarpoq. Siunnersuutit saqqummiunneqartut atorlugit eqqaaveqarnermut tunngasut namminerisamik kapitali 7a-qalermata akissaajaatit akilernissaannut sillimmasiinissamullu akissaajaatit akilernissaannut malittarisassiorsinnaatitaaneq tassanissaaq allassimasariaqarpoq.
Aalajangersagaq atorlugu tunngavissaqarpoq Naalakkersuisut malittarisassiornerminni igitat peerneqarnerannut akissaajaataajunnartut qularnaveeqqusernerat pillugu malittarisassiorsinnaasut, tamatumani ilanngullugit suussusilersuineq, nalunaarutiginninneq, immikkoortiterineq, pinngorfiit immikkoortiternerat, uninngatitsineq, katersuineq, angallassineq, eqqakkanik passussineq suliarinninnerlu. Qularnaveeqqusiinermut malittarisassat aalajangersarneqarsinnaapput igitanut immikkut pissusilinnut igitanullu assigiinngitsunut, soorlu igitat navianartut angallanneqarnerata qularnaveeqqusernissaa piumasaralugu.
§ 35b, imm. 3-mi pineqarpoq nioqqutissianik nakkutilliineq, atueqqittarneq il.il. Malittarisassatut siunnersuutigineqartuni aaqqissuussinerit Danmarkimi ilisimaneqartut aallaavigalugit oqaasiliugaasuni siunniussaavoq ersarissunik tunngavissiussallugu eqqakkat tunngavigalugit eqqakkanut politikkip eqqakkat amerlassusiinik killiliinermik siunertaqartoq pillugu Naalakkersuisut malittarisassiornissaat. Eqqakkat pilersarnerat atortussanol atuinermut tunngalluinnartuuvoq. Taamaattumik Naalakkersuisut oqartussaaffilerneqarput sukumiinerusumik malittarisassiussallugu nioqqutissiassat, akoorutissat akoorutillu ikiuutaasut suut eqqunneqassanersut aammalu atortussani nioqqutissianilu Kalaallit Nunaanniittuni atorneqassanersut.
§ 35b, imm. 3-mi malittarisassaq ilanngunneqarpoq igitat ajornartorsiutaanerat killilerniarlugu imaluunniit atueqqittarneq siuarsarniarlugu Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaalersikkumallugit. Taarsiisarrnermik tunngavigisaq aalajangersakkami matumani tunngaviuvoq. Tunngavigisamut tunngapput nioqqutissiassat mingutsitsinermik pilersitsinngitsigisut aamma/imaluunniit ajoqusiinnginnerusut toqqarsinnaanerat akoorutissanut nioqqutissianullu siunnersuutigineqartunut atoreersunulluunniit taarsiullugit. Tunngavissamik isumap tunulequtaraa nioqqutissiassat nioqqutissialluunniit inunnut avatangiisinullu ajoqusiinnginnerusut ajoqusiinerusunit salliutillugit toqqarneqarnissaat, ataatsimut isigalugu iluaqutitut nalingat assigiippat. § 35b, imm. 3, nr. 1-4-mi aalajangersakkat tamatumunnga atatillugu isigineqassapput.
§ 35b, imm. 3, nr. 1-imi Naalakkersuisut tunngavissinneqarput nioqqutissiassat, aakuliussassat akoorutissallu immikkut ittut eqqunneqarnerisa inerteqqutiginissaannut killilernissaannulluunniit, tamakkua eqqunneqarnerata aqunneqarneratigut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni eqqakkat ajornartorsiutaanerat killilerneqarsinnaasoq atueqqittarnerlluunniit siuarsarneqarsinnaasoq nalilerneqarpat.
Aalajangersagaq ilanngunneqarpoq Naalakkersuisut periarfissikkumallugit nioqqutissiat avatangiisinut peqqinnermulluunniit ajoqutaasunik akullit ikiliartortinnissaannut peerneqarnissaannullu. Tamatumunnga assersuutissaapput ikuallannaveeqqutit bromeerikkat fjernsynini computerinilu atorneqartut. Ikuallannaveeqqutini akoorutissat aalanngorlutik avatangiisinut aniasarput uppernarsarneqarsimavorlu inuit aavannii anaanallu immuanni nassaassaasut. Nersutit atorlugit ikuallannaveeqqutinik misileraanerup kingunerisimavai qaratsakkut ajoqusernerit, qinersit aammut akuisa ajoqusernerat kræftilu. Ikuallannaveeqqutit bromeerikkanik akullit aamma ajornartorsiutaasarput atorneqaqqissinnaajunnaarlutik peerneqassagaangata.
§ 35b, imm. 3, nr. 1 nutaaq atorlugu Naalakkersuisut periarfissinneqarput nioqqutissiat tamakkua atorneqarnerata killilernissaanut. Nioqqutissianut ilisimaneqartunut taartissat nutaat avatangiisinut akornutaannginnerusut ineriartortinneqartuarput. Kalaallit Nunaata inerirtornermut malinnaanissaa nunanilu allani pitsaalluinnassutsit assinginik atuinissaa pingaaruteqarpoq nioqqutissianut allani atoneqarsinnaanngitsunut tuneqqusaanngitsunulluunniit naggataagut niuerfinngussanngikkutta.
§ 35b, imm. 3, nr. 2-mi pineqarput nioqqutissiassat, akoorutissat akussallu ikiuutaasut atortussani nioqqutissianilu piusut. Aalangersagaq tunngavigalugu periarfissinneqarpoq Naalakkersuisut tamakkua atortussani nioqqutissianiluunniit Kalaallit Nunaanni sanaani atorneqartuniluunniit piunerat pillugu malittarisassiornissamut.
§ 35b, imm.3, nr. 3-mi 4-milu Naalakkersuisut periarfissinneqarputtaaq poortuutissat atorneqartut nioqqutissiallu ilisarnaaserneqarnissaat pillugu piumasaqarnissaqarnissaq pillugu malittarisassiornissamut. Poortuutissanut tunngatillugu arlalinnik ajornartorsiuteqarpoq. Siullerpaatut poortuutissat amerasoorsuit igitasanik amerlasuunik kinguneqartarput. Siunissami periarfissaasinnaavoq eqqakkat ikilisarnissaat akoorutillu avatangiisinut siuarsaataasut atoneqarnissaat poortuutip qanoq ittuunera pillugu piumasaqaateqarnikkut, soorlu poortuutissat PVC-mi akullit atunnginnerisigut. § 35b, imm. 3, nr. 4 tunngavigalugu nioqqutssiat nioqqutissallu sukumiinerusumut siunertallit akuerineqarnissaat pillugu malittarisassiortoqarsinnaavoq, tamatumani ilanngullugu poortuutissat, aamma nioqqutssiat, nioqqutissat poortuutissallu tamakkua immikkut ilisarnaasernissaat pillugu malittarisassat, tak. § 35b, imm. 3, nr. 5.
§ 35c-mut.
§ 35c-p oqaasertaliorneratigut eqqakkat passunnerannut tunngatillugu kommunalbestyresip pisussaaffii oqartussaaffiilu ersarissarneqarput.
§ 35c, imm. 1-imi kommunalbestyrelsi oqartussaaffiligaavoq stoffi arlaalluunnit suna igitassaanersut aalajangiiffigissallugit. Aalajangersagaq § 35a, imm. 2-tut siunnersuummit allaassuteqarpoq, tassani pineqarmat igitap nammineq qanoq paasineqarnera, § 35c, imm. 1-imi pineqarami atortut atoqqinneqarsinnaajunnaartutut uninngatitat timitalimmik nalilernerat tassalu igitat nunani tamani pitsaassutit, malittarisassat ulluinnarnilu atugaasut naapertorlugit nalinginnaasumik suussusiineq § 35a, imm. 2 malillugu aalajangigaq pineqarani.
Akuttunngitsumik ajornakusoorsinnaavoq innuttaasut ataasiakkaat suliffeqarfilluunniit atortunut atoqqissinnaajunnaartunut akisussaaffimmik tigusitissallugit, tamanna akuttunngitsumik peernissaanut akissaajaateqartarmat. Tamatuma kinguneranik sumiiffinni amerlasuuniipput biilit, umiarsuit, umiatsiat, snescooterit atortulluunniit allat atoqqissinnaanngitsut atorneerutivissullu igitatut isigisariaqartut. Siunnersuut manna atorlugu kommunalbestyrelsip piumasarisinnaanngorpaa umiarsuit, angallatit, biilit, snescooterit atortullu allat atoqqissinnaanngitsut suujunnaarsinneqarnissaat.
Umiatsiat atoqqissinnaanngitsut pillugit pissuseq immikkut ittoq atuuppoq, tassami umiarsualivimmut oqartussaaffik Namminersornerullutik Oqartussat umiarsualivinni maleruagassat pillugit nalunaarutaat malillugu umiarsuarnut sinnikunulluunniit qaqitanut, qimatanut kivisimasunut ikkarlissimasunulluunniit tunngatillugu immikkut oqartussaammat. Tassalu ullumikkut malittarisassaqareerpoq umiarsualivimmut oqartussaasup umiarsuit atorneerutuut ilimasaarereernikkut piginnittup akiligaanik peeqqunissaannut tuneqqunissaannulluunnit peqqusinissamut. Umiatsiat atorneeruttut umiarsuaiviit pillugit malittarisassiami malittarisassanut ilaasut malittarisassat taakkua malillugit suliarineqassapput. Aammali umiatsiat umiaarsuaiveqarfiup avataanut umiarsuailivimmut akisussaasup oqartussaaffiata avataanut qimanneqartarput. Taamaattoqartillugu § 35c, imm. 1siunnersuutaasoq atorneqarsinnaavoq.
Nunami kommunini assigiinngitsuni maaniinnarmiittunut suujunnaarsitsisarnermi periuseq. Nalinginnaasumilli kommuninit illoqarfimmiut nunaqarfiummullu ilisimatinneqartarput katersuisoqangajaleraangat, najugaqarfinni tusagassiorfiit aqqutigalugit imaluunniit biilinut, qamuteralannut umiatsiaanullu piginnittut ilisimaneqarsimatillugit saaffiginnissuteqartarnikkut. Katersuisoqalinnginnerani siumoortumik nalunaaruteqartoqartarpoq sapaatit akunneri 2-niit 6-inut sioqqutisumik, kommunillu amerlasuut erseqqissaatigisarpaat maanniinnarmiittut peerneqassasut piginnittumut akisussaaffigisassanngorlugit akiligassanngorlugillu. Kommunimi ataatsimi akuttunngitsumik biilinik piginnittut biilikuminnik tunniussinnaatittarpaat, piginnittunut naliginnaasumik suujunnaarsitsisarnermi akitsuummik akileeqqusinngikkaluarluni. Kingullermik ingerlatsinermi biilit suujunnaarsittariallit 40-it tunniunneqarput kommunip eqqakkanut tigooraavianut. Peqatigitilluguli kommunimi innuttaasunut naatsorsuutiginninnermik pilersitsisoqarpoq, aammaarluni biilinik suujunnarsitsisoqarsinnaassasoq suujunnaarsitsisarnermi akitsuuteqanngitsumik.
Umiarsualiveqarfinni umiarsualivinnut akisussaasut angallatikunut umiatsiakunullu atorunnaarsimasunut kiveriaannarnullu sumiiffiit soqanngitsinniartarpaat. Kommunit ilaanni ingerlaavartumik katersuisoqartarpoq, kommuninili allani akuttunngitsumik katersisoqarnissaa siumoortumik nalunaarutigineqartarluni. Umiarsualiviit ilaanni pingaartumik angallatinik nuannaariutinik umiatsianillu piginnittut akulerutsinneqartarput katersinermut, tassami tamakku umiarsualivinni oqartussaasunit nalunaaqutsiussatut tunniussanit umiatsiaatik nammineq pigisamittut nalunaaqutsersimasartussaagamikkit. Piffissap siumoortumik nalunaarfiusup kingorna umiarsualivinni oqartussaasunit angallatit umiatsiallu piginnittoqarneranik nalunaaqutaqanngitsut illuartinneqartarput umiarsualiviup ilaanut angallaffiuvallaanngitsumut.
Kommunit naliginnaasumik tunuarsimaartarput uninngaannartunik nalilinnik peersitsinissamut, kommuninilu amerlasuuni biilit, qamuteralaat umiatsiaallu kommunimi katersuivimmut katersortiinnarneqartarput. Umiarsualivinni oqartussaasunittaaq nukissat/sulisut atorneqar-tarput angallatikut umiatsiakullu puttasut imaarsaammik imaarsarneqartarnerinut.
Kommunimi suliarineqarsimavoq nammineq aaqqissuussilluni atortut maangaannaq qimatat, pingaartumik biilit umiatsiallu, inuttassarsiortarnerat, uninngatittarnerat peertarnerallu. Kommunip atortut maangaannaq qimatat inuttassarsiortarpai Nuummi ugeaviisimi assingat ilanngullugu allaaseralugit piginnittorlu kajumissaarneqartarpoq piffissarititap aalajangikkap iluani pigisani aaqqullugu. Ilisimatitsissutigineqartarpoq piffissarititap naanerata kingornatigut atortoq piginnittup akiligassaanik kommunip uninngatitsisarfianukaanneqassasoq qaammatillu aqqaneq marluk qaangiunneranni peerneqassasoq.
Avatangiisilli pillugit peqqussummi atuuttumi taamatut aaqqissuussinissamut tunngavissaqanngilaq, atortumik qimaannakkamik piginnittumut illoqarfimmilu innuttaasunut biilinik, angallatinik assigisaannillu maangaannaq qimatsiviunngitsumik illoqarfeqarusuttunut naapertuutuusorinaraluartoq.
Maanngaannaq inissinneqarsimasunik kommunit peersitsisarnerat naammagittaalliornernik kinguneqarsinnaavoq, pisunilu ataasiakkaani aamma eqqartuussivitsigut suliassanngortitsinernut taarsiiffigeqqusilluni piumasaqaateqarnernut. Naammagittaalliornerilli nalinginnaasumik piginnittumik oqaloqateqarnikkut iluarsiivigineqartarput. Taamaasilluni kommunip ataatsip biilit iluarsaatinneqarnerat akilersimavaa, katersinermi igalaava aserorneqarsimasoq, kommunilu alla taarsiiffigineqarnissaq pillugu isumaqatigiissuteqarsimavoq kommunip ilitsivigineqartup peersinneqarnerata kingorna. Ilanngullugu kommuni ataaseq marloriarluni piumaffigineqarnikuusimavoq akiligassat sinnerinik akileeqquneqarluni inummut allamut biilinik maangaannaq inissisimasunik peersitsereernerup kingorna. Peersitsinerli assersuutigalugu biilimik maanngaannaq inissinneqarsimasumik pisimappat inatsisiliorneq atuuttoq naapertorlugu, qularnaveeqqusiisimasup qularnaveeqqusiussaatillillu akornanni pissutsit kommunimit susassarineqassanngillat. Pissuserli taanna, tassunga ilanngullugu qularnaveeqqusikkamut ajornerulersitsinermik piumasaqaat imaluunniit annertuumik sumiginnaaneq, qularnaveeqqusiinermi allagartamik aamma qularnaaveeqquserneqarluni isumaqatigiissumik iluarsiivigineqartarpoq.
Naammagittaalliuutit aamma eqqartuussivitsigut suliassanngortitsinerit ataasiakkat tunngatilugit kommuninit amerlanerpaanit kissaataavoq, maanngaannaq inissinneqarsimasunik peersitsinermut assigiiaartunik maleruagassanik atortuulersitsisoqassasoq. § 35c, imm. 1-imi kommunalbestyrelsi tunngavissinneqarpoq stoffi imaluunniit atortoq maangaannaq inissitaq igitatut isigineqassanersoq aalajangiiffigissallugu. Atortup patsiseqanngitsumik igitatut taaneqarnera peerneqarneralu pinngitsoorumallugit kommunimi ataatsimi aaqqissuussineq Nuummi atorneqartoq kommunini allani atorneqartariaqaraluarpoq. Atortunut inatsisit malillugit piginnittuusoq imaaliinnaq sumiissusersineqarsinnaanngippat kommunit allagarsiineq, anonceliineq allaluunniit alla sumiiffimmi atugaasoq atorlugu tamanut nalunaarutigissavaa atortoq pineqartoq igitatut isigineqassasoq. Nuup kommuneani atortoq qimaannagaq qaammatini aqqaneq marlunni inuttassarsiorneqarlunilu uninngatinneqartarpoq. Siunnersuutikkut nunatsinni kommunini aaqqissuussineq taamaattoq eqqunneqassasoq kiisaatigineqarpoq, taamaattorli periarfissillugu qaammatini pingasuni inuttassarsiuereernikkut atortut maangaannaq qimatat peerneqarnissaat. Qaammatini pingasuni inuttassarsiuineq naammaginartumik sivisussusilittut isigineqarpoq piginnittup ajornartorsiummik paasinninnissaanut uninngatitsinerullu akuerineqanngitsup taartissaanik nassaarnissamut, tamatumalu peqatigisaanik kommunini saliiuartoqarsinnaalluni. Taamaattumik § 35c, imm. 1, 2. pkt.-ikkit siunnersuutigineqarpoq biilit, umiarsuit, angallatit, snescooterit pigisallu annerusut allat kommunimit peerneqartarnerannut tunngaviussasoq atortup minnerpaamik qaammatini pingasuni inuttassarsiorneqarsimanissaa.
Kommunalbestyrelsip atortoq aalajangersimasoq igitatut isigineqassanersoq pillugu aalajangernera ilaatigut tusarniaaneq tunngaviliinerlu pillugit inatsisinut nalinginnaasunut ilaavoq pisortat aqutsineranni suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni takuneqarsinnaasutut.
§ 35c, imm. 2-mi kommunalbestyrelsi pisussaaffilerneqarpoq peqqussummi malittarisassat malittarisassallu Namminersornerullutik Oqartussat igitat peerneqartarnerat pillugu nalunaarutaata malitsigisai naapertorlugit eqqakkat passunneqarnerannut maleruagassiornissamut, avatangiisilli pillugit inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi tunngavissaqanngilaq piumasarissallugu igitat pillugit taamaattunik maleruagassiortoqarnissaanut. Siunnersuutikkut matumuuna tamanna iluarsineqassaaq. Kommunalbestyrelsit ataasiakkaat eqqakkanut aaliangersakkanut malittarisassanut aaqissugaanerannullu aalajangiisarnissaat pisariaqarpoq, tassami eqqaanermut aaqqiassuussinerit ilitsersuussinermullu aaqqissuussinerit eqqakkat pitsaasumik ingerlanneqarneranni qitiullutik ilaalluinnarmata.
Eqqakkanut maleruagassiat inatsisit atuuttut naapertorlugit suliarineqartarnissaat qulakkeerumallugu § 35, imm. 2 ilanngunneqarpoq tassani aalajangigaalluni kommunit eqqaanermut maleruagassiaat Naalakkersuisut akuerissagaat. Ullumikkut malittarisassiat Avatangiisinut Pisortaqarfimmut ilisimatitsissutitut nassiunneqaannartarput akuerineqarnissaat piumasarineqarani. Misilittakkat malillugit tamatuma kingunerisimavaa komunit tamarmik ameruagassianik ilisimatitsissutitut nassiussisannginnerat kommunillu tamarmik oqaaseqarfigineqartannginnerat. Taamaattumik maleruagassiat ilai inatsisit paatssorneqarnerannik kukkusumillu paasineqarnerannik ilaqartarput.
Aalajangersakkami § 35c, imm. 3-mi tunngavissiineqarpoq kommunalbestyrelsit eqqakkat uninngatinneqarnerat, passunneqarnerat peerneqarnerallu pillugit peqqussuteqarnissamut inerteqquteqarnissamullunniit kommunalbestyrelsit pisussaatitaanerat. Kommunalbestyrelse periarfissaqassaaq ingerlatamut ingerlatiinnarneqartumut immikkut iliuuseqarnissamik peqqussuteqarnissamut inerteqquteqarnissamulluunniit, eqqakkat avatangiisit eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik kommunimit paasineqarpata uninngatiinnarneqartut, suliarineqarsimanngippata iginneqarsimanngippataluunniit.
§ 35c, imm. 4-mi siunnersuutigineqarpoq kommunit eqqakkanut pilersaarusiussasut nalunaarsuusiussasullu kommunip eqakkanut pilersaarutaanut atasumik. Nalunaarsuineq pilersaarusiornerlu pissaaq Naalakkersuisut tamakkiisumik eqqakkanik ingerlatsinissamut pilersaarutaat aammalu Naalakkersuisut maleruagasiaat aalajangersagaq inatsisartut peqqussutaanni takuneqarsinnaasoq naapertorlugu.
"Eqqakkat amerlassusiat eqqakkallu ingerlasarnerat" pillugu misililummik pilersaarut aallartinneqarpoq. Pilersaarummi qulaajarneqassaaq qitiusumik nalunaarsueriaatsip suliarineqarsinnaanissaa, taamaalilluni kommunit nalunaarutaat assigiilersillugit nunalu tamakkerlugu paasissutissanut tunngavissat imminnut sanilliussorlugit.
KOmmunip eqqakkanut pilersaarutaata suliarineqarnerata inernerissavaa eqqaaveqarfiit tamakkiinerusumik ingerlanneqarnerat eqqakkanillu piaanermik nakkutigineqanngitsumik annikillisaaqataalluni. Eqqakkat passunneqariaasiata siunertaqartumik ineriartortinneranut tunngaviit ilagissavaat eqqakkanik suliarinnittarfiit sumi inissinneqarnerat (eqqaaveqarfiit, ikuallaasarfiit, stationit tigusisarfiit il.il.) pissammat eqqakkat peerneqartariaqarnerata avatangiisillu maluttarissusiata nalilersornerat aallaavigalugu. Aamma eqqaaveqarfiit ataasiakkaat tigusisinnaassuseqarnissaat sukumiinerusumik nalilersortariaqarpoq. Tamatuma eqqakkat nalunaarsornissaat piariaqalersippaa. Aamma eqqakkat nalunaarsornerat kommunillu eqqakkanut pilersaarusiornera kommunit aningaasanik eqqaavilerinermut atorneqavittartunik tamakkiisumik takunnissinnaanerannut ikiuutaassaaq, kiisalu siunissami aningaasaliissutit eqqarsaatigilluarnissaannut, taamaalilluni aningaasat missingersuutini ilanngunneqartillugit.
Kommunip eqqakkanut pilersaarutaa eqqaaveqarfiup sumi inissinneranut pingaartumillu suliffeqarfinnut mingutsitsisunut akuerineqaqqusaasunut tunngassaaq, kiisalu allanut eqqakkanik aqutsinerup isumannaatsup tunngavissaanut. Pilersaarummi qulakkeerneqassaaq igitat ingerlasarnerata aqunneqarnera aaqutigalugu inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut pitsaanerpaamik aaqqissuussinissaq. Igitat pillugit maleruagassiat atuuttut misissuataarneranni paasinarsivoq eqqaasarnerup il.il. atuisunit akilerneqartarnera kommunit tamarmik atunngikkaat. Miljøstyrelsip nalunaarutaani "Kalaallit Nunaanni eqqakkat aqunneqarnerannut aningaasat atorneqartartut" oktober 2003-meersumi oqaatigineqarpoq nalilertariaqartoq kommunit eqqaanermut akiliutigitittagaat eqqakkat ikiliartortinnissaannut pisarialimmik kajumissaataanersut aamma avatangiisini ajornartorsiutit eqqakkanut atasut killilernisaat ilanngullugu, aammalu nalilertariaqarluni igitanut elektronikkimeersunut akiliteqartitsisarneq eqqakkat taakkua ajornartorsiutaasarnerannut aaqqiissutaasinnaasoq.
§ 35d-mut.
§ 35d-mi pineqarpoq igitat peerneqarnerannut atatillugu akissaajaatit matunissaannut kommunalbestyrelsip akiliutinik aalajangiisinnaatitaanera. Inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 8, imm. 2 ullumikkut akiliuteqaqqusinermut tunngaviusoq ersarinngitsorujussuuvoq. Ilaatigut nalornissutigineqartarsimavoq akiliuteqaqqusinermut ilaasinnaanersut. Siunnersuummi § 35d-p oqaasiliorneqarneratigut ajornartorsiut tamanna pitsanngorsarneqassaaq eqqaaveqarnerullu tungaatigut malittarisassat ersarinnerulerlutillu takulertoruminarnerulissapput.
Avatangiisit pillugit peqqussummut atuuttumut aalajangersakkap ilanngunneqarnissaa siunnersuutigineqarpoq, siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini allaaserineqartutut avatangiisinut aningaasartuutit allatut isigineqartalernerannut takussutissaassammat. Eqqakkanik uninngatitsinermut aningaasartuutinut ilaapput uninngatitsivimmik pilersitsineq ingerlatsinerlu, kiisalu sumiiffimmik saliinermut, nakkutilliinermut pilersitseqqiinermullu aningaasartuutit, ulloq taanna sanaartorfik atorunnaarsinneqarpat.
§ 35d-mi aalajangersakkani immini oqimaaqatigiinneq tunngaviuvoq. Tunngavigisami tunngavineqarpoq akiliutigeqqusat eqqakkat passunneranni akissaajaaterpianut takussutissaassasut. Tassalu imaappoq akissaajaatit kommunalbestyrelsit ataasiakkaat eqqakkanik passussinerannut peersinerannullu tunngasut tamarmik akiliummut ilanngunneqarsinnaanerat. § 35d, imm. 1, nr. 1-4-ip oqaasiliornisaanut maanna siunnersuutaasoq malillugu akiliutip aalajangernissaani inerlatsinermut aningaasaliinermullu akissaajaatit, kiisalu paasissutissat katersornerannut akissaajaatit kiisalu matuneqarsinnaapput kommunip eqqakkanik piiaaneranut toqqaannartumik tunngagunik.
Kommunalbestyresit namminneq aalajangissavaat eqqakkanut tunngasut qanoq annertutigisumik akiliutitigut aningaasalersugaanissaat kissaatiginerlugu. Taamaattoq kommunalbestyrelsip qaqugukkulluunniit akiliutit angissusiata naatsorsornera tunngavigisaalu nassuiarsinnaasariaqarpai. Akiliutigeqquneqartut taamaallaat takutissavaat kommunip igitanik peersinermut tunngatillugu akissaajaaterpiai, uninngatitsiviulli atorunnaarsinneqarneranut suliareqqinneqarneranullu aningaasartuutit ilanngunneqassagaluarpata, kommunip takutissinnaasariaqarpaa tamatuma naammaginartuunera. Kommunalbestyrelse igitat passunnerannut tassungalu tunngasunut akissaajaatit uppernarsarsinnaasani sipporlugit akileeqqusisinnaanngilaq.
Innuttaasup kialuunniit imaluunniit suliffeqarfiup qaqugukkulluunniit paasiumasinnaavaa ingerlatat suut akiliutikkut matuneqarnersut aammalu kommunalbestyrelsip tamatumunnga tunngatillugu akissaajaaterpiai paasiumasinnaallugit. Aalajangersakkatut allatuulli akiliutit pillugit aalajangiinerit Inatsisartut Avatangiisit illersorneqarnerat pillugu Maalaarnermut ataatsimiititaannut suliassanngortinneqarsinnaapput, tak. avatangiisit pillugit peqqussummi § 41.
§ 35d, imm. 2 naapertorlugu, eqqagassanut akiliuteqartitsinerit inummut, suliffeqarfimmut, sullissiveqarfimmut imaluunniit umiarsualivimmut nunaminertamik atuisussanngortinneqartunut imaluunniit nunaminertamik atuisussaatinneqartunut, eqqakkat pilerfiinut, isumagisassanngortinneqassapput. Aalajangersagaq taanna, pisumi aalajangersimasumi illuutimik piginnittup imaluunniit attartortup, kommunip eqqakkanut akiliuteqartitsinerinut akiliisussaatitaasunut nalornisoortoqarnissaa pillugu ilanngunneqarpoq.
§ 35e-mut
Inatsisartut peqqussutaanni § 34 malillugu imerpalasut akoorutillu mingutsitsisartut immamut imermullu akuliunneqarnissaat inertequtaavoq, kisianni igitat nunami mingutsitsinermik kinguneqarsinnaasut uninngatitaanerannut inerteqquteqanngilaq. Taamaattumik siunnersuutigineqarpoq silaannaap, erngup, sikup, qaqqap nunallu mingutsinneqarnissaat ataatsimoortillugit § 35e-mut ilaanngunneqassasut.
§ 35e-mi pineqarput akoorutit, nioqqutissiat atortussallu silaannarmik, imermik, sikumik, qaqqamik nunamillu mingutsitsisinnaasut. § 35e, imm. 1, nr. 1 malillugu tamakkua nunamut siumulluunniit assaateqqusaanngillat. § 35e, imm. 1, nr. 2 malillugu nunamut sikumulluunniit kuutsillugilluunnit uninngateqqusaanngillat aamma § 35e, imm. 1, nr. 3 malillugu nunap iluanut kuutseqqusaanngillat.
Inerteqqummi ilaatinneqanngilaq angerlarsimaffinniit imeq igitaq nalinginnaasoq § 34, imm. 2 –mi malittarisassat malillugit nuamut aniatinneqarsinnaasoq.
§ 35e malillugu mingutsitsinermut inerteqqut atorneqassaaq, eqqakkanik pilersitsioq igitassanik amerlasuunik uninngatitaqarpat uninngatitsinerlu mingutsitsinermik kinguneqaratarsinnaappat, soorlu eqqakkat uninngatinneqarfianniit aniasoqarpat imaluunniit oliap nappartatoqai oliamik imallit arriitsumik erngarpata imatullu inissisimallutik upperatarsinnaallutik.
§ 35e-tut siunnersuut aamma suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut akuerineqartarnerat pillugu § 16-imut ikorfartuutaavoq. Siunnersuummi erseqqissarneqarpoq malittarisassaq pingaarneq tassaasoq avatangiisit mingutsinneqarnerat inerteqqutaasoq, aammalu mingutsitsisunik ingerlataqartoqassappat §§ 16-20-mi malittarisassat malillugit Naalakkersuisut akuersinerat pisariaqartoq.
Eqqakkanut katersiviit uninngatitsiviillu, tamatumani ilanngullugit katersuisarfiit, eqqaaveqarfiit uninngatitsiviillu immikkut ittut imerpalasunut kiviorartunut sinnikunulluunnit atorneqartut kiisalu oliamit akoorutissanillu igitanik tigooraaviit suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut sanaartukkallu akuerineqartariaqartut nalunaarsorfianni ilaapput, tak. Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiit immikkut annertuumik mingutsitsisut il.il. avatangiisitigut akuerineqarnissaat pillugu nalunaarutaanni nr. 11-imi 20. august 2004-meersumi § 16, imm. 2 tunngavigalugu pilersitami malittarisassat. Akuerineqareermanissamik piumasamut ilaapput suliffeqarfiit nutaat imaluunniit suliffeqarfiit pioreersut allanngortinneri annertusinerilu, ksianni sanaartukkat pioreersut, soorlu eqqaavitoqqat, nalunaarummi malittarisassat malillugit akuerineqarnissamik qinnuteqarsinnaallutik. Peqqussummili § 17 malillugu Naalakkersuisut sanaartukkat pioreersut akuerineqarnissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput immikkut mianerisassaqarpat, tamatumani ilanngullugu mingutsitsisoqarsinnaanera.
§ 35f-imut.
§ 35f-imi pineqarpoq igitat eqqunneqarnerata inerteqqutaanera siunneqarporlu igitat uninngatitassat ikuallatassallu eqqunnerannut Kalaallit Nunaata illersugaanissaa. Igitat Kalaallit Nunaannut eqquuneqarnerannut inerteqqut igitanut assigiinngitsunut tamanut atuuppoq, pineqanngippata igitat atoqqinneqarnissaat siunertaralugu igitat navianaateqanngitsut eqqunneqarnerat.
Aalajangersagaq aamma Baselimi isumaqatigiissutp piviusnngortinnerata ilagaa, tassani pineqarluni igitat navianartut kalaallit inatsisaanni eqqunneqarnerat anninneqarnerallu. Baselimi isumaqatigiissut 1994-imi Danmarkimit akuerineqarpoq Kalaallit Nunaat immikkut piumasaqartinnagu.
Baselimi isumaqatigiissummi malittarisassat pingaarnerit tassaapput igitat navianartut suulluunniit illuatungerisammit illuatunerisamut ingerlateqqinneqrsinnaanngitsut taaneqartup kingulliup allaganngorlugu ersarissumillu nassiussap tigunissaa akuerisimanngippagu, tak. Baselimi isumaqatigiissummi artikel 4. § 35f, imm.2 siunnersuutaasoq malillugu igitanik eqqussineq taamaallaat pisinnaavoq igitat navianartuunngitsut atoqqinneqarnissaat siunertaralugu equnneqarnerat pineqarpat, eqqussinerlu Naalakkersuisunit akuerisaappat. Igitat navianartuunngitsut eqqunnissaata akuerineqarnissaanut qinnuteqaat Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmut ingerlatinneqassaaq. Qinnuteqaat allaganngugaassaaq ilanngunneqassappullu igitat katitigaanerat, annertussusiat atoqqinnissaanullu pilersaarut pillugit paasissutissat, tamatumani ilanngullugit igitamik atorneqaqqittussamik tigusisoq suliarinnittorlu pillugit paasissutissat.
§ 35f, imm. 3 siunnersuutigineqartoq Baselimi isumaqatigiissutip 1995-imi allanngortinneqarneranut Naalakkersuisut 7. januar 1998-imi akuerisaannut tunngatillugu isigineqassaaq. Baselimi isumaqatigiissutip allanngortinneqarneratigut inerteqqutaalerpoq igitat navianartut nunanit bilag VIImiittuniit bilag VII-iinngitsunut tunineqartarnissaat. Nunat bilag VII-miittut ilagaat OECD; nunat EU-miittut kiisalu Liechtenstein.
Nr. 11-mut.Igitat ajornartorsiutaanerata pitsaanerpaamik aaqqinnissaanut ataatsimoortumik takussutissaqarnissaq pilersaarusiornerlu tunngaviummata Naalakkersuisut inissisimanerat pillugu malittarisassaq ilanngunneqarpoq. Igitat nalunaarsornerallu pillugit pilersaarusiorneq qanoq iliorluni ineriartortinneqassanersut soqutigisariaqalerput. 1996-imi siullermeerutaasumik igitat suliarinissaannut pilersaarut pingaarneq nunamut tamarmut atuuttussaq suliarineqarpoq. Igitat suliarinissaannut pilersaarut taanna 2003-mi nalilersorneqarpoq, nalilersuinerlu taanna tunngavigalugu Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup igitat suliarineqarnerat pillugu siunnersuut nutaaq suliaralugu ingerlappaa. Igitat suliarineqarnerat pillugu pilersaarummi pingaarnermi maannakkut Kalaallit Nunaanni eqqakkat passunneqarnerat atuuttoq nalilersorneqassaaq tamatumalu peqatigisaanik siunissamut isigisuussalluni aammalu piffissami aggersumi anguniakkat suliassallu eqqakkanut pilersaarummiittut ilusilissallugit. Tamanna tunngavigalugu piffissamut ingerlatanullu pilersaarusiortoqassaaq. Taamaattumik Naalakkersuisut § 36b, imm. 1 naapertorlugu ukiut samanngorneri tamaasa eqqakkat suliarineqarnerannut pilersaarusiortassapput ukiuni aqqaneq marlunni tulliuttuni igigat passunneqartarnerat pillugu.
Aamma igitat suliarineqartarnerat pillugu pilersaarummi taamaattumi aaningaasatigut allafitsigullu aqutsinikkut kingunissat igitat suliarineqarnerannut pilersaarummi missingernerata piviusunngortinnissaata kommuninut Naalakkersuisunullu kingunissai nassuiaatigineqartariaqarput.
Kommunit igitanik nalunaarsuinerat peqataassaaq nunatsinni tamani tamaani igitat amerlassusiata, suunerata passunneqariaasiatalu tamakkiisumik takusinnaalernissaannut. § 36b, imm. 2 malillugu kommunit igitanut pilersaarutaasa suliarineqarnerat pillugu malittarisassiussapput. Naalakkersuisut pilersaarusiorfigissavaat kommunit igitat pillugit pilersaarutaasa imarisaat, piffissalersuinerit periaatsillu pilersaarutit suliarineqarnerannut tunngasut aamma kukkunersiuinermut malittarisassat. Aamma Naalakkersuisut malittarisassiorfigissavaat kommunini igitat pilersaarusiornerannut suut tunngaviussanersut. Kiisalu Naalakkersuisut malittrisassiorfigissavaat paasissutissat suut kommunit igitanik nalunaarsinermut pilersaarusiornermullu ilagitillugu katersussaneraat Naalakkersuisunullu nassiullugit.
Nalunaarsuinermi illoqarfinni nunaqarfinnilu ataasiakkaani katersuinermut ingerlatitseqqinnermullu aaqqissuussinerit ilaassapput, maannatuuttunut pilersaarutinullu tunngasut, tamatumani ilanngullugit atueqqinnissamut aaqqissuussinerit. Tamatuma saniatigut igitat amerlassusiat, suunerat atortussallu amerlassusiat pillugit paasissutissat ilaassapput.
Aamma pilersaarummi takuneqarsinnaassapput igitanik tigsuinissamut, passussinissamut atueqqinnissamullu, sanaartukkat pioreersut pilersaarutaasullu iniisimaffii, igitat tunniussat amerlassusiat, passussisinnaassuseq sanaartukkallu qanoq sivisutigisumik atasinnaanera. Sanaartukkap sullissinermut nunataa, tassa illoqarfiup ilai suut, nunaqarfiit il.il. ilaanerat allanngornissaanillu pilersaarutit nalunaarneqassapput. Sanaartukkap aningaasaqarnera, avatangiisitigut pitsaassusia sanaartukkallu avatangiisinut qanittunut sunniinera pillugit ilisimatitsisoqassaaq.
Nr. 12-imut.Avatangiisit illesorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni maanna atuuttumi § 40 tunngavissaqartillugu Inatsisartut maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamik pilersitsissapput pingasunik ilaasortalimmik, taamatuttaaq Inatsisartut ataatsimiititaliamut siulittaasumik ilaasortanillu marlunnik toqqaassallutik.
Siunnersuutigineqarpoq, maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaq siunissami avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamik taaguuteqalissasoq. Taagutip allanngortinneqarnissaanik siunnersuuteqarneq taamaallat pivoq taassuma oqartussaaffeqarfiinik ersiuteqassammat taamatuttaaq maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap ulluinnarni qanoq taagorneqartarnissaa naapertorlugu.
§ 40-p oqaasertaasa allannguuteqartinneqarnissaat siunnersuutigineqarpoq, taamaalilluni inatsiseqartitsineq avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiitaliap qanoq sulineranut naapertuuttunngorniassammat. Eqqarsaatersornarpoq Inatsisartut peqqussutaata siunertarimmagu, avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaq inatsisiliortartunit pilersinneqarmat, imaattaraluartoq, ataatsimiititaliaq oqartussaasunit pilersinneqartaraluartoq.
§ 40, imm. 1-imi siunnersuutigineqartumi tunngavissalerluni Naalakkersuisut avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamik pingasunik ilaasortalimmik pilersitsissapput. Inatsisartut inassuteqareernerisigut Naalakkersuisut ataatsimiititaliamut siulittaasumik ilaasortanillu marlunnik toqqaassapput, taakkunannga ataaseq KANUKOKA-mit inassuteqaatigineqassalluni.
§ 40, imm. 2 naapertorlugu, avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliami ilaasortaq kinaluunniit Naalakkersuisunut ilaasortaassanngilaq.
§ 40, imm. 3 naapertorlugu siunnersuutigineqarpoq, avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap Inatsisartut qinigaaffiisa piffissartaat malissagaa. Ataatsimiititaliaq atuutilissaaq Inatsisartut nutaat qinigaareerpata katersuutereerpatalu ataatsimiititaliamullu siulittaasussamik inassuteqareerpata. Qinigaaffiup nalaani Naalakkersuisut tunuarpata, Naalakkersuisut nutaat toqqarneqareerpata avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamik toqqaasoqassaaq.
Inatsisartunut nutaamik qinersisoqareerpat, avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap ilaasortaasa inissititerneri Inatsisartut piumasaannut naapertuuttariaqanngillat. Tamatuma kingunerissavaa, ataatsimiititaliap sulinini kinguartikkallassagaa ilaasortat nutaat toqqarneqareerpata. Allattoqarfimmili suli akissuteqaatinik sulianillu suliarinnittarnerit allat ingerlanneqaannassapput, soorluttaaq avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliap suliassat nukinginnartut suliarisinnaasassallugit, tamatumani tunngavissiuinerit pineqanngippata, assersuutigalugu maalaaruteqarfissap allallu piffissarititaasa qaangiunnerat peqqutigalugu maalaarummik itigartitsinerit.
§ 40, imm. 4 naapertorlugu avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamut immikkut ilisimasalimmik ilaatitaqartoqarsinnaavoq. Pissusissamisoortuuvoq avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliamut immikkut ilisimasalinnik aalajangersimasunik ilaatitaqartoqartarnissaa, ulluinnarnilu sulinissami najoqqutassiamut tamanna aalajangersaavigineqassalluni. Suliat ataasiakkaat suliarineqarneranni pisariaqarfiatigut immikkut ilisimasalinnik pisariaqartunik aggersaasoqarsinnaasassaaq.
Avatangiisit pillugit maalaaruteqartarfittut ataatsimiititaliaq § 40, imm. 5-imi tunngavissaqarluni, ulluinnarni suleriaasissamik, inatsisartut peqqussutaanni killissarititat iluanni, aalajangersaassaaq.
Nr. 13-imut§ 41, imm. 1, nr. 4 nutaaq peqqussummut atuuttumut ilanngunneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Tamatuma saniatigut § 41, imm. 3, nr. 3-p oqaasiliornera naapertuutinngitsoq iluarsineqassasoq siunnersuutigineqarpoq.
§ 41-mi pineqarpoq inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu imaluunniit taanna tunngavigalugu malittarisassiat. § 41, imm. 1-imi takuneqarsinnaavoq naammagittaaliuutit Inatsisartut naammagittaalliorneq pillugu ataatsimiititaannut peqqussummi atuummi § 40 malillugu pilersitaasumut ingerlatinneqartassasut.
Avatangiisit pillugit peqqussummi atuuttumi naammagittaalliorsinnaatitaasut ikittuinnanngorlugit killiligaapput. Naammagittaallirosinnaatitaasoq tassaavoq aalajangiinermi pineqartoq, tak. § 41, imm. 1, nr. 1, embedslægeqarfik, tak. § 41, imm. 1, nr. 2 aamma § 41, , nr. 1, nr. 3 malillugu kinaluunniit nammineq soqutigisaqarsorineqartoq imaluunniit suliap inerneranut annertuumik soqutigisaqartoq. Naammagittaalliorsinnaasut taaneqartut kingulliit peqqussut atuuttoq malillugu suliani aalajangersimasuni amerlasinnaapput killileruminaallutillu, taamaattumik siunnersuutigineqarpoq oqaaliliornera iluarsineqassasoq taamaalilluni suliap inerneranut soqutigisaqarneq soqutigisaqarnertut pingaarutilimmillu soqutigisaqarnertut nalilerneqassalluni.
Oqaatigineqassaaq inuit ataasiakkaat soqutigisaqaqatigiit kattuffii suliffeqarfiillu naammagittaaliorsinnaatitaasinnaammata.
Naammagittaalliorsinaatitaasunut maannakkut ilanngunneqarput peqatigiiffiit kattuffiillu sukisaarfiusartut pingaarutillit isumaginerannik soqutigisaqarnermik siunertaqartut, tak. § 41, imm. 4.
Aalajngersakkami siunniussaavoq peqatigiiffiit kattuffiillu maalaarsinnaatitaasut ikippallaassanngitsut. Peqatigiiffiit kattuffiilu pinngortitap avatangiisillu illersornisaannik siunertaqartut naamagittaaliorsinaatitaasunut ilaatinneqassapput. Peqatigiiffiit kattuffiillu anguniakkatik malillugit Kalaallit Nunaanni tamarmi ingerlatsisut aalajangersakkat nunamut tamarmut sumiiffimmullu sunniutillit naammagittaalliuutiginissaannut pisinnaatitaassapput. Peqatigiiffiit katufiilu sumiffinniittut anguniakkatik malilugit sumiiffimminniinnarminni suliniartut nunap immikkoortuanut suliffigisaminnut aalajangiinerit tunngasut pillugit naammagittaalliorsinnaatitaapput. Siunnersuummi siunniunneqarpoq sunngiffimmi soqutigisat silittumik paasineqassasut innuttaasut sunngiffimminni soqutigisaattut.
Siunnersuummi anguniakkap tunulequtigaa peqatigiiffiit kattuffiillu soorlu eqiingallutik pinngortitamik atuisut, kisianni pinngortitaq avatangiisillu pillugit kattuffittut taaneqarsinnaanngitsut aamma naamagittaalliorsinaatitaassasut inatsisartut peqqussutaat taannalu tunngavigalguu nalunaarutit naapertorlugit aalajangikkat pillugit.
Århusimi isumaqatigiissummi innuttaasut avatangiisitigut pisiinnaatitaaffii pillugit avatangiisinut suliassaqarfinni paasissutissanik, tusarniaanissamik sunniuteqaqataanissamillu assigiissaarutinik tunngaviliisoqarpoq. Maalaaruteqarsinnasut amerlineqarnissaannut siunnersuut Århusimi isumaqatigiissummi artikel 9 tunngavigitinneqarpoq naammagittaalliuteqarnissamut eqqartuussisutigullu misiliinissamut tunngasunik, isumaqatigiissutilli atuutilersinneqarnissaata piumasaqaatigissavaa kalaallit inatsiseqartitsineranni assigiissaarutinik allanik ilanngussisoqarnissaa.
Naammagittaaliuutit naammagittaaliornermut Inatsisartut ataatsimiititaannit suliarineqartassapput inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 40 malillugu. Naamagittaalliornermut ataatsimiititap suliami aalajangersimasumi aalajangissavaa naamagittaalorsinaatitaanermut piumasaasut naammassineqarsimanersut.
Nr. 14-imut.Maannakkut § 44, imm. 1 malillugu pingaarnertut naammagittaaliuut akuerineqarnermut, pisinnaatitaaenrmut, peqqussummut inerteqqummulluunnit kinguartitsisuussaaq naammagittaalliornermut ataatsimiititap aalajngiinissaata tungaanut. Immukkut peequsstuinut inerteqqutinullu tunngatillugu naamagittaaliuutip kinugartitsinermik sunniuteqarnissaa pingaaruteqarpoq, tassami taamaanngippat naammagittaaliuut akuttunngitsumik pingaaruteqanngissinnaammat peqqussut inerteqqulluunnit ingerlaannaq malinneqanngippat.
Naapertuuttuungilarli akuersissutit pisinnaatitsissutillu naamagittaaliortup kingursaanermik kingunilimmik malittarisassanut ilaanerat. Ulluinnarni kinguneraa pilersaarutit akuerisat, soorlu ruujorit pioreersut atorlugit imermik igitamik annerusumik aniatitsinissaq, piffissap nammagittalliorfissap naannginnerani naammagittalironermullu ataatsimiititap naamagittaaliuutaajunnartunut aalajangiinginnerani. Kinguarsaataasumik kinguneqarneq pingaartumik ajornartorsiutinik kinguartitsinernillu pilersitsissaaq suliffeqarfinnut aallartitsiniartunut sanartukkanilluunniit annertusaaniartunut §§ 16-20 malillugit suliffeqarfiup immikkut annertuumik mingutsitsisup akuerinissaa pillugu malittarisassanut ilaasumut.
§ 44-mut allanngortitamut ilanngullugu peqqussuteqarnermi inerteqquteqarnermilu naammagittaaliuut kisimi kinguartitsinermik sunniuteqarsinnaavoq. Tamatumuunakkut pisinnaatitsissutit, akuersissutit immikkullu akuersissutit ingerlaannaq atorneqarsinnaapput, naamagittaallironermut piffissarititap ingerlanerani naammagitaalliuutip takkunnera apeqqutaatinnagu. Taamaattoq psinnaatitsissut nalunaarutigineqartoq nammineq akiligassatut atorneqassaaq naammagittaaliuutip suliarineqarnerata inernera aarlerinaateqarsinnaakkuni, tak. § 44a.
§ 44, imm. 2 naapertorlugu oqartussaasoq peqqussuumik inerteqummilluunnit aalajangiisoq aalajangiisinnaavoq aalajgniineq inerlaannaq atorneqalissasoq naamagittaaliuutigineqarakuarluni. Aalajangersagaq atorneqassaaq pissutsit immikkut ittu pisariaqarttippassuk, tamatumani ilanngullugu mingutsitseriataarnissap killilernissaa.
§ 44-mi malittarisassat erseqqissarumallugit siunnersuutigineqarpoq § 44a inatsisartut peqqussutaannut nuaatut ilanngunneqassasoq. § 44a-mi erseqqissarneqarpoq pisinnaatitsitsissumut, akuerissummut immikkulluunniit akuersissummut naammagittaalliorneq kinguarsaammik kinguneqassanngitsoq Naalakkersuisut allatut aalajangiisimanngippata. Naalakkersuisut immikkut ittumik periarfissinneqarput akuersissutit ilaasa akuerinissaannut, soorlu suliffeqarfinnut assigiinnut tamanut akuersissutit imaluunniit sanaartukkanut aalajangersimasumik pissusilinnut akuersineq piffissap maallarfissap naannginerani atorneqassanngitsoq. Naalakkersuisut aamma pisinnaanitaapput malittarisassiuutissalugu maalaarut kinguartitsinermik kinguneqassasoq. Aalajangersagaq atorneqassaaq ajornartorsiutit immikkut ittu ilimagineqarsinnaappata, sanaartugaq aallarteriigaq ajornaartorsiutaalersinnaasoq ilimagineqarpat kingusinnerusukkut allanngortinnissa pisariaqarluni, soorlu sanaartukkat immikkut annertusussillit aakisoqisulluunnit pineqartillugit sanaartukkap avatangiisunut iluarseeqiineqqrsinnaangitsumik kinguneqarneratigut imaluunniit sanaartukkap sumiiffimmi pingaarutilimmik inneratigut.
§ 44a, imm. 1-mi aalajangersakkap kingunerissanngilaa naammagittaaliorsinnatitaaffiup pisinnaatitsissutip, akuersissutip immikkulluunnit akuersissutip allanngortitsisinnaaneranik imaluunniit atorunnaarnissanik piumasaqarnera.
Nr. 15-imut.Allannguut inatsisartut peqqussutaanni suliniutit pillugit malittarisassat ilassuteqarnisaata kingunissannut tunngavoq.
Pineqatissiissutissat ppillugit aalajangersakkat pisstunit Inatsisartut peqqussutaata atulereernerani pisunut tunngasuuvoq.
Nr. 16-imutSiunnersuutigineqarpoq § 47-mut atuuttumut ilanngunneqasasoq § 47, imm. 2 nutaaq tamatumuunakkut ersarissumik tunngavissaqalerluni ataqatigiinnut ataatsimoortunut pineqaatissiinissamik malittarisassiornissaq inatsisartut peqqussutaat malillugu.
§ 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq inatsisartut peqqussutaat 1. januar 2008-mi atuutilissasoq.
Namminerosrnerullutik Oqartussat eqqakkat peerneqarnerat pillugu nalunaarutaat nr. 28 17. september 1993-mimeersoq Namminersornerullullu Oqartussat oliamit akoorutissanillu igitat pillugit nalunaarutaat nr. 29 17. september 1993-imeersoq ilaatigut § 7, imm. 1, nr, 4 malillugit pilersitaapput.
§ 7, immikkortoq 1, normu 4 siunnersuummi matumani 35b-mik taarserneqassaaq. Aalangersakkat § 7, imm. 4, nr. 4-mi atuuttut siunnersuummi matumani § 35-mik taarserneqassapput. Nalunarutit inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 7, imm. 1 , nr. 4 malaiallugu pilersitaasut atuutiinassapput maanakkut imaluunnitt inatsisartut peqqussutaat allat tunngavigalugit allanngortinneqarigatik atorunnarsinneqqrigatilluunnit. § 35b siunnerssutigineqarpoq ilangunneqassasoq ersarinnerusumik tunnaveqalerumalluni ikkut 7, imm. 1, nr. 4-mit inatsisartut peqqusstaanni atuuttumit ersarinnerusumik tunngaveqalerumalluni. Eqqarsaataavoq siunnersuut manna atulerniariarpat eqqakkat pillugit nutaamik nalunaarusirotoqassasoq.