14. februar 2007 UPA 2007/42
Siusinaartumik pensionisiat pillugit
Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit
Nalinginnaasumik nassuiaatit1. Aallaqqaasiut
Utoqqalinermi pensionisiat pillugit malittarisassat aamma siusinaartumik pensionisiat pillugit malittarisassat avissaartinneqarnissaannik naalakkersuinikkut kissaateqarnerup nassatarisaanik Inatsisartut peqqussutaannik siusinaartumik pensionisiaannaat pillugit aalajangersaasumik suliaqarnissaq pisariaqalersimavoq.Utoqqalinermi pensionisiat aamma siusinaartumik pensionisiat manna tikillugu peqqussummi ataatsimi maleruagassiugaapput, tassalu pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 15. april 2003-meersoq.
Suleqatigiissitaliaq atorfilittanik inuttaqartoq pissutsinik nunami maani utoqqalinersiutillit atugaannik misissuigasuarlunilu nassuiaasiortussaq pissutsillu utoqqaat atugaasa qanoq iliorluni pitsanngorsaavigineqarnissaat pillugit siunnersuummik saqqummiussisussaq Naalakkersuisut 2006-imi upernaakkut pilersippaat.
Nassuiaat Inatsisartut 2006-imi ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq, utoqqalinermilu pensioneqartitseriaatsip siunissami qanoq ittuunissaa pillugu oqallinnermut tunngaviulluni. Naalakkersuisut tamanna tunngavigalugu pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut nutaaq suliarisimavaat.
Utoqqalinermi pensionisiat aamma siusinaartumik pensionisiat pillugit malittarisassat, malittarisassat atuuttut malillugit peqqussummi ataatsimi, pisortanit pensionisiat pillugit peqqussummi katersorneqarsimammata utoqqalinermi pensionisiat pillugit malittarisassat immikkoortinneqarnissaat, siusinaartumik pensionisiat pillugit malittarisassat piusut siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutaannut nutaamut aamma allanneqartariaqarnerat pisariaqartilerpaa.
Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi matumani siusinaartumik pensionisiat pillugit malittarisassat pioreersut ingerlateqqinneqarsimapput. Tamatuma saniatigut kommunit Naalakkersuisunut kommunimi siusinaartumik pensioniliallit pillugit paasissutissanik nassiussisarnissaat pillugu aalajangersakkamik ilanngussisoqarpoq. Tamatuma saniatigut inuit pineqartut allanngortinneqarsimapput, taamaalilluni 2010 aallarnerfigalugu peqqussut tamakkiisumik atuuttunngorpat inuit 18-iniit 65-it tunngaannut ukiullit, ullumikkumut mumingasumik inuit 18-it 63-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik tunineqarsinnaalissapput, ullumikkut atuuttumut sanilliullugu inuit 18-it 63-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik tunineqarsinnaanerannit allaalluni.
2. Siunnersuutip immikkoortui pingaarnerit
Siuliani taaneqareersutut siunnersuut pineqartumut tunngatillugu annertuumik malittarisassanik atuuttunik ingerlatsitseqqiffiuvoq. Tamatuma kinguneranik siusinaartumik pensionisiaqartitseriaaseq atuuttoq ingerlaannartussaavoq. Siusinaartumik pensionisiat pillugit siunnersuut malillugu pisartakkat tunngaviusumik aningaasartarissavaat ukiumut 88.812 kruunit, taakkulu isertitat allat kiisalu inummut tapiliunneqarsinnaasut meeqqanullu tapit tunuliaqutaralugit annertussutsimikkut iluarsiivigineqartassapput. Pisartakkat tunngaviusumik aningaasartaasa iluarsiivigineqartarnerat kiisalu inummut tapinik meeqqanullu tapinik tunniussinissamut tunngavissat ullumikkut malittarisassat atuuttut assigalugit ingerlassapput. Taamaalilluni pisartakkat tunngaviusumik aningaasartaat atorunnaassaaq isertitat tamakkiisut, siusinaartumik pensionisiat kisiisa pinnagit, siusinaartumik pensionisialimmut kisermaamut ukiumut isertitat 180.000 kruunit sinnersimappatigit kiisalu aappariinnut ukiumut 270.000 kruunit. Siunnersuut malillugu inummut tapinik tunniussisarneq ataasiakkaanik naliliinikkut pisariaqartitsineq tunngavigalugu pisalissaaq, ataavartumik pisartagaqartitsinikkut imaluunniit immikkut ittumik pisariaqartitat matussutissaannut ataasiartumik tunniussinikkut. Ullumikkut atuuttutut kommunit siusinaartumik pensionisiaqalernissamut qinnuteqaatinik suliaqarnerminni isummerfigisassavaat siusinaartumik pensionisialik inummut tapinik tunineqarnissamik pisariaqartitsinersoq. Siusinaartumik pensionisiallit meeqqaminnik 18-it inorlugit ukiulinnik pilersuisuusut meeqqanut tapinik pisartagaqarnerat ingerlaannassaaq, malittarisassat ullumikkut atuuttut malillugit.Malittarisassat ullumikkut atuuttut nutaartaraat siusinaartumik pensionisiat inunnut 18-it 65-illu akornanni ukiulinnut tunniunneqartalernissaat. Ullumikkut siusinaartumik pensionisiat tunniunneqartarput inunnut 18-it 63-illu akornanni ukiulinnut. Inuit pineqartut ukiuinik qaffaanissamut pissutaavoq naalakkersuinikkut kissaatigineqarmat utoqqalinermi pensionisianik tunniussisarnermi ukiut 63-iniit 65-inut qaffanneqarnissaat. Tamatuma pisariaqalersippaa siusinaartumik pensionisianik tunniussisarnermi ukiut killigititaasut taamaaqataannik amerlisariaqalernerat, taamaaliunngikkaanni inuit ilai pensionisiaarukkunik sulinermikkut pilersuisinnaanngitsut eqqorneqartussaammata. Inuit amerlanerusut pisartagaqalernissaat "eqaatsumik" ingerlasussaavoq 31. December 2008 tikillugu ilanngullugulu inuit 18-it 63-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisiaqarsinnaassammata. 1. januar 2009 aallarnerfigalugu ilanngullugulu kiisalu 31. december 2009 tikillugu ilanngullugulu inuit 18-it 64-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisiaqarsinnaassapput kiisalu 1. januar 2010 tikillugu ilanngullugulu inuit 18-it 65-illu ukiullit siusinaartumik pensionisiaqartitaassapput. Ikaarsaariarnermi aalajangersakkap assigaa utoqqalinermi pensionisiaqarnermut inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi siunnersuutigineqarsimasoq.
Malittarisassat atuuttut nutaartaasa ilagaat siunnersuummi aalajangersakkat, kommunit kommunimi siusinaartumik pensionisiallit pillugit kisitsisitigut paasissutissanik naalakkersuisunut nassitsisarnermi pisussaaffiinik erseqqissaanerit. Pisussaaffiulli tamatuma malippaa Namminersornerullutik Oqartussani Kontoliisarneq pillugu ilitsersuut atuuteersoq, siunertamullu tulluarnerusutut pisussaanermut tunngasut erseqqissarneqarput peqqussummullu ilanngunneqarlutik, misilittakkat takutimmassuk kommunit ilaasa pisussaaffiup taassuma atuunnera arajutsisaraat. Aalajangersakkamut tassunga atatillugu siunnersuummi § 28 aalajangersakkatut nutaatut ilanngunneqarpoq, tassani Naalakkersuisut periarfissinneqarlutik, attikkutigiissaarinermi tunngavissat najoqqutaralugit kommunit naatsorsuutinik tunniussinerminni, kukkunersiuinerminni imaluunniit kisitsisitigut paasissutissanik nalunaaruteqarnerminni pisussaaffimminnik naammassinninngitsut aningaasanik tigusassaraluannik uninngatitsisinnaaneq.
3. Aningaasarsiornikkut aqutsinikkullu pisortanut kingunissat3.1. Aningaasarsiornikkut pisortanut kingunissat
Allannguutip kinguneraa suli amerlanerusut siusinaartumik pensionisiaqalersinnaasut tassami 63-nik 64-nillu ukiullit siusinaartumik pensionisiaqalersussaammata.Ilimagineqarsinnaavoq siusinaartumik pensionisiallit ukiullit 380-inik amerlinerunissaat, taakku tamarmik immikkut ukiumut pensionisiaqarsinnaapput 88.812 kr.-nik. Siusinaartumik pensionisianut ukiumut katillugit aningaasartuutaanerussa-ngatinneqarput 35 mio. kr.-it missaanniittut, utoqqalinermi pensinisiaqalernissamut ukiut killigititaasut qaffattussaallutik. Aningaasartuutiginerusassat aningaa-salersorneqassapput 50/50 % atorlugu Nunap Karsiata kommunillu akornanni.
Siusinaartumik pensionisiallit 380-nik amerlinissaannik angissusiliineq saqqummerpoq Nunatta Naatsorsueqqissaartarfiata innuttaasut pillugit missiliuineratigut, ukiuni 2012-ip tungaanut ilimagineqarmat inuit 900-t 63-inik 64-inillu ukiullit akornanni amerlassuseqartassasut ukiut tamaasa. Taakkunannga 40 aamma 45 %-it siusinaartumik pensionisiaqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.
Naatsorsuutigineqarpoq siusinaartumik pensinisianut aningaasartuutit 2009-mi 9 mio. kr.-inik qaffariarnissaat 2010-milu 26 mio. kr.-inik, ukiunilu tulluiuttuni ukiumut 35 mio. kr.-inik aningaasartuuteqarnerusarnissaq naatsorsuutigineqarluni, utoqqalinermi piumasaqaatit allannguutaasa kingunerannik. Aningaasartuutissat suli aningaasaliiffigineqanngitsut pineqarput, taakkulu annertussusissaannut aalajangiisuussaaq KANUKOKA-mik isumaqatiginninniarnissap qanoq inerneqarumaarnera. 2007-imi februarip qaammataani suli oqaatigineqarsinnaasimanngilaq isumaqatiginninniarnerit qaqugu naammassineqarumaassanersut.
Ilanngullugu taaneqassaaq siunnersuummi nutaatut ilanngunneqarsimammat erseqqissumik aalajangersaaneq erseqqissaatigineqarluni, siusinaartumik pensionisiat atorunnaartassasut piumasaqaatit naammassineqanngikkaangata. Maanna malittarisassani atuuttuni suli taanna atuuppoq, kisiannili peqqussummi erseqqissumik tamanna taaneqarsinngimmat, kommuninut tamanna nalornissutaasarsimavoq, taamaalillunilu ullumikkut siusinaartumik pensionisiallit akornanni pensionisianik pisartagaqartoqarpoq naak tamatumunnga piumasaqaatit naammassineqarsimanngikkaluartut.
Innuttaasup inuussutissarsiorsinnaanngoqqissimasup ullorlu naallugu suliffeqalersimasup siusinaartumik pensionisiaqaannarnissani naatsorsuutigisinnaanngilaa. Aalajangersakkap nutaap kinguneranik naatsorsuutigineqarsinnaavoq siusinaartumik pensionisiallit ikileriaateqalaarnissaat, taamalu aningaasartuutit ullumikkut aningaasartuutaasartunut naleqqiullutik ikilerialaarsinnaapput. Naatsorsuutigineqarpoq ukiumut siusinaartumik pensionisiallip ataatsip siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarunnaarnissaa.
3.2. Pisortanut aqutsinikkut sunniutissat
Soorlu siuliani taaneqareersoq pensionisisitsisarneq allanngortinneqarpat ilimagineqarpoq siusinaartumik pensionisiallit 380-inik annertussusilikkanik amerliumaartut, taamalu allannguut tamakkiisumik atulersinneqarpat tamatuma kingunerinngitsoornaviarnagu siusinaartumik pensionisianik suliaqarnermi kommunit nukinnik annertunerusunik sulianik aqutsinermut atuilernissaat. Paarlattuanik naatsorsuutigineqarpoq kommunit nukiit annikinnerusuut atorumaaraat utoqqalinersiat pillugit sullissinermi, tassami 63-inik 64-inillu ukiullit utoqqalinersisinnaassanngimmata siunnersuut tamakkiisumik atulersinneqarpat. Siusinaartumik pensionisiallit utoqqalinermilu pensionisiallit katillutik amerlassusaasa appariaallalaarnissaat ilimagineqartariaqarpoq ullumikkut malittarisassat malillugit utoqqalinermi pensionisiallit ikileriartussaammata ilutigitillugulu siusinaartumik pensionisiallit amerlassutsimikkut taamaaginnassangatinneqarlutik. Taamaattumik siunnersuutip kommuninut allaffissornikkut annertunerusumik kinguneqarnissaa ilimagineqanngilaq.Taassuma saniatigut siunnersuutip § 27-ata kommunit pisussaatippai Naalakkersuisunut naatsorsueqqissaarnermi paasissutissanik kommunimi siusinaartumik pensionisiallit pillugit nassiussisarnissaannik. Pisussaaffik taanna maannamut Namminersornerullutik Oqartussat Kontoliisarneq pillugu ilitsersuutaanni atuutereerpoq. Taassuma saniatigut paasissutissat pineqartut kommuninit pigineqareerput, taamaattumillu aalajangersagaq kommuninut allaffissornikkut annertunerusumik malunnaateqarnaviarani.
4. Inuussutissarsiornermut aqutsinikkut aningaasaqarnikkullu kingunerisassai
Siunnersuutip inuussutissarsiornermut aqutsinikkut aningaasaqarnikkulluunniit arlaatigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Siunnersuulli utoqqalinermi pensionisiaqarnermut malittarisassat allannguuteqarnissaannut naleqqersuunneqartariaqarpoq, tassami utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut ukiorititaasut ukiunik marlunnik ilaneqarnikuummata, 63-iniit 65-inut qaffanneqarlutik, ilutigitillugulu naatsorsuutigineqarluni 63-inik 64-inillu ukiullit 40-45 %-ii siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarumaartut, taamalu 63-inik 64-inillu ukiullit ilaat sivisunerusumik sulissallutik, tamannalu inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut pitsaasumik sunniuteqartussatut isigisariaqarpoq.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu kingunerisassai
Siunnersuutip avatangiisinut pinngortitamullu arlaatigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
6. Innuttaasunut aqutsinikkut aningaasarsiornikkullu kingunerisassai
Siunnersuutip innuttaasunut aqutsinikkut aningaasarsiornikkullu arlaatigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.Siusinaartumik pensionisialinnut ikittunnguanut pisinnaatitaanngikkaluarlutik siusinaartumik pensionisiaqartinneqarnut siusinaartumillu pensionisiaqarnermut siunnersuut malillugu pisartagaqarunnaarsitaasussanut, siunnersuut aningaasarsiornikkut kinguneqartussaavoq. Siunnersuutip tamanna siunnerfigaa, imaassanngimmammi siusinaartumik pensionisiaqaatigaluni sulinermi atugassarititaasut nalinginnaasut malillugit ulloq naallugu suliffeqarnissaq. Siusinaartumik pensionisiallit taakkuupput sulisinnaajunnaarsimasut tamannalu pissutigalugu taamatut isertitaqalersimasut.
7. Kingunerisinnaasai allat pingaarutillit
Siunnersuutip arlaatigut pingaarutilitsigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut
Siunnersuutip Naalagaaffeqatigiinneq namminersornerlu eqqarsaatigalugit arlaatigut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq.
9. Oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu il.il. tusarniaanerit
Siunnersuut tusarniaassutigalugu ukununnga nassiunneqarsimavoq:NUSUKA, KANUKOKA,SIK, Kalaallit-Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat,AK, IMAK, ILIK, PIP, ASG, PPK, KNAPK, APK
Namminersornerulutik Oqartussani Pisortaqarfiit tamaasa, Utoqqaat peqatigiiffiat kiisalu Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik.Oqartussaasut kattuffiillu makkua tusarniaanermit akissuteqarput: KANUKOKA, ILIK, KNAPK, SIK, IMAK, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, AK, Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik, KIIIP, Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartatitaanermut Pisortaqarfik, Peqqissutsimut Pisortaqarfik, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Aatsitassanut Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, Utoqqaat Peqatigiiffiat, PPK aamma PIP.
Peqqissutsimut Pisortaqarfik, KIIIP, ILIK, AK, KNAPK, Aatsitassanut Pisortaqarfik, SIK aamma Utoqqaat Peqatigiiffiat siunnersuummut oqaaseqaateqanngillat.
KANUKOKA tusarniaanermut akissuteqaammini oqaaseqaateqarpoq siusinaartumik pensionisiat aningaasartai utoqqalinermi pensioniassat annertussusissaattut qaffattariaqartut, siusinaartumik pensionisiallit taakkuugajuttarmata pilersuisussaatitaasut tamannalu pissutigalugu amerlanerusunik aningaasartuuteqartartut. Naalakkersuisut isumaqarput siusinaartumik pensionisiaqartitsinermut malittarisassat allanngortitsinnagit siusinaartumik pensionisiallit atugarisaat pillguit qulaajaasumik misissuisitsisoqaqqaartariaqartoq. Taamaattumik aallaqqaammut siunertamut tulluarnerutinneqarpoq malittarisassat atuuttut sapinngisaq naapertorlugu ingerlatiinnarneqarallarnissaat.
Aammattaaq siunnersuutip kommuninut pingaarutilitsigut allaffissornikkut suliassaqartitsilinnginnissaanik Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup naliliinera KANUKOKA-mit isumaqatigineqanngilaq, suliat siusinaartumik pensionisiaqartitsinermut tunngasut amerlasuutigut allaffissornikkut suliassartaqangaatsiartarmata sullissinermilu piffissamik atuiffiusarlutik. Taamatut isummersuuteqarneq Naalakkersuisut isumaqatigigaluarpaat, ilutigitilluguli nalilerlugu utoqqalinermi pensionisiallit ikileriarnissaasa malitsigiumaaraat kommunit ataatsimut isigalugu allaffissornikkut pingaarutilitsigit suliassaqarnerulinnginnissaat.
KANUKOKA-mit siunnersuutigineqarpoq allannguut aatsaat 1.1.2008-mi atortussanngortinneqassasoq ukiup missingersuusiorfiusup qeqqinnaani atortussanngortinneqarani. Naalakkersuisut kissaatigaat 1. juli 2007-imi atortussanngortinneqarfissaanik siunnersuut atuutiinnassasoq, tamanna Inatsisartut kissaatigimmassuk.
Aammattaaq KANUKOKAp oqaaseqaatigaa KANUKOKA-mit naatsorsuutigineqartoq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup nalunaartussaatitaanermi immersugassanik paasissutissanik siunnersuutip §-iisa 27-at naapertorlugu nalunaarutissanik suliaqarnissaa. Ilaqutariinnermut Pisortaqarfimmit maannakkorpiaq misissuiffigineqarpoq taamatut immersugassanik suliaqarnissaq siunertamut tulluartuunersoq.
Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiata (GA-p) tusarniaanermut akissuteqaammani oqaaseqarfigaa eqqarsaatigineqartariaqartoq siunnersuutaaqqaartup § 13-ianni imm. 1-imi nr. 3-mi aalajangersagaq meeqqanut tapimut tunngasup piiginnarneqarnissaa, meeqqap sulinermini isertitaqarnera siusinaartumik pensionisiallip akilersuisussaatitaaneranut attuumassuteqanngimmat. GA-p taamatut isiginninnera Naalakkersuisunut paasinarpoq, toqqarneqarporli malittarisassap taamatut isikkoqarluni atuutitiinnarnissaa, tassani allannguutaasinnaasut kingunissaasa sukumiisumik misissuiffiginissaat pisariaqartinneqartumik piffissaqarfigineqarsimanngimmata.
IMAKip tusarniaanermut akissuteqaammini oqaaseqarfigaa pensionisialimmut kisermaamut ukiumut annerpaamik 88.812 kruuninik kiisalu aappariinnut ukiumut 133.212 kruuninik pensionisiaqartitsineq ataqqinassusilimmik inuuneqarnissamik ajornakusoortitsisussaasoq. Tassunga atatillugu IMAK-ip Naalakkersuisunut Inatsisartunullu kaammattuutigaa inuiaqatigiit aningaasaataannik atuilluni pingaarnersiuinermut atatillugu inuiaqatigiinni kalaallini equngassutit ajornartorsiutillu aallaaviginerullugit ingerlatsinissaq. Tassunga atatillugu Naalakkersuisunit oqaatigineqassaaq siunnersuummi periarfissaqarmat siusinaartumik pensionisiallit aningaasaqarnermikkut pisariaqartitsisut eqqarsaatigalugit inummut tapeqartitsisinnaaneq.
Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik tusarniaanermut akissuteqaateqarpoq immikkut annertussusilimmik sukumiissusilimmillu, tassani oqaaseqaatit arlaqartut inatsisilernermi teknikkimut tunngasuullutik. Tassunga atatillugu Naalakkersuisut oqaatigissavaat siunnersuut tusarniaanerup kingorna Naalakkersuisut Allattoqarfianni Inatsisilernermut Allaffimmi inatsisilerinermi teknikkimut tunngasutigut misissorneqarsimammat iluarsartuunneqarlunilu. Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup oqaaseqaatai suliamik piareersaanermi iluaqutaalluarput Naalakkersuisullu isumaqarput Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatai attuumassuteqartut ilanngunneqarsimasut. Isiginninnerit inatsisilerinermut nalinginnaanerusumut tunngasut eqqarsaatigalugit tusarniaanermut akissummi aamma ilanngunneqarsimasut pillugit oqaatigineqassaaq Naalakkersuisut malittarisassat Naalakkersuisut Allattoqarfianni Inatsilernermut Allaffimmit suliaasut tunngaviginiarsimammatigik.
Suliffeqarnermut Inuussutissarsiutitigullu Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup naammagisimaarpaa siusinaartumik pensionisianik pisartagaqartitsilersigani kommunip piginnaanngorsaaqqiiniarluni misiliinissaanik piumasaqaatip ingerlatiinnarniarneqarnera.
PPK-mit maluginiarneqarpoq siunnersuummi § 14, imm. 1, nr. 2 (maanna §15, imm. 4) inummut tapit tunniunneqarsinnaanngitsut siusinaartumik pensionisialimmut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsumut, erseqqarluttumik allassimasoq siunnersuutip §-iisa 22-annut naleqqiukkaanni, tassani allassimammat pensionisianik pisartagaqartitsineq unitsinneqassasoq piumasaqaatit naammassineqarsinnaajunnaaraangata, tassunga ilanngullugu Kalaallit Nunaanniit nuunnermi. Tassunga atatillugu Naalakkersuisuniit oqaatigineqassaaq pisut ilaanni siusinaartumik pensionisianik tunniussinermi pisartakkat tunngaviusumik aningaasartaat tunniunneqarsinnaasartut inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsunut, inuillu taakkuupput Inunnut Isumaginninnikkut isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pensionisiaqartitaasut . § 15-imi taamaallaat erseqqissarneqarpoq inummut tapit inunnut Kalaallit Nunaanni najugaqavissuunngitsunut tunniunneqarsinnaanngitsut, taamatuttaarlu inunnut Inunnut Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pensionisialinnut.
PIP isumaqarpoq ukiut pingasut sisamalluunniit qaangiunneri tamaasa naliliiffigineqartariaqartoq siusinaartumik pensionisiat annertussusaasa Kalaallit Nunaanni nioqqutissat akitsoriartornerannut qanoq naleqqutsiginerat. Tassunga atatillugu Naalakkersuisunit oqaatigineqassaaq siunnersuummi sapinngisamik ingerlateqqinniarneqarsimasut siusinaartumik pensionisianut malittarisassat maanna atuuttut, tassanilu akit qaffakkiartornerat ilutigalugu akinik iluarsiisarnermut aalajangersakkat ilanngunneqarsimanngillat. Nioqqutissat akii qaffakkaangata nalinginnaasumik siunnersuut malillugu periarfissaqarpoq siusinaartumik pensionisiallit inummut tapinik tunineqarnissaannik. Aammattaaq PIP-mit isumaqartoqarpoq siusinaartumik pensionisiaqalernissamut qinnuteqaatit sukkanerusumik suliarineqartariaqartut. Tassunga atatillugu erseqqissarneqassaaq siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsitsilinnginnermi piginnaanngorsaaqqinneq misilinneqaqqaarsimasussaammat, tamannalu pissutigalugu qinnuteqaatip tunniunneraniit itigartitsinermik akuersissuteqarnermilluunniit nalunaaruteqarneq arlalitsigut piffissap ingerlareersimanerani aatsaat pisarluni.
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq oqaaseqaatini erseqqissarneqartariaqartoq siunnersuutip aningaasaliissutitassaanik nassaartoqarsimannginnera, taamalu aamma eqqaaneqartariaqarlutik 2007-imiit 2012 ilanngullugu aningaasartuutaanerusussanut aningaasaliissuteqartoqarsimannginnera. Taakku oqaaseqaatini nalinginnaasuni immikkoortoq 3.1.-imi aningaasarsiornikkut pisortanut kingunissani allanneqarsimapput.
Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup aammattaaq siunnersuutigaa siunertamut tulluartussaagaluartoq immersugassamik ilanngussinissaq, tassani siunnersuutip malitsigisaanik ani-ngaasaqarnikkut allannguutissat paasiuminarnerusumik takussutissiorneqarsinnaammata. Tassunga atatillugu oqaatigineqassaaq aningaasaqarnikkut allannguutissat immikkoortoq 3.1.-imi aningaasarsiornikkut pisortanut kingunissani allassimasut naammattumik takussutissaasorineqarmata.
Taamatuttaaq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmit taasariaqartutut tikkuarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiallit ikileriartussaanerat, tamatumani utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalernissamut killigititaasup ukiunik marlunnik, 63-iniit 65-inut qaffaaffigineqarnissaa pissutaassalluni, ilutigisaanillu 63-inik 64-inillu ukiullit akornanni 40-45 %-iinnaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqartussaanerat naatsorsuutigineqarmat. Ataatsimut isigalugu 63-inik 64-inillu ukiullit akornanni amerlanerusut suliffeqaannarnissaat tamatuma kingunerisussaavaa. Tamanna siunnersuummi pitsaaqutitut ilanngunneqassaaq. Tamanna inuussutissarsiornermut aqutsinikkut aningaasarsiornikkullu kinguneqaatissat pillugit nalinginnaasumik nassuiaatit immikkoortuanni 4-mi taaneqarpoq.
Naalakkersuisunut kommunimi utoqqalinermi pensionisiaqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik, naatsorsueqqissaarnermi kisitsisinik atorneqarsinnaasunik nassitsinissamut aalajangersakkami ilanngussisoqarsimanera iluarisimaarpaa, tassungalu tunngatillugu isumaqarluni, KANUKOKA suliassamut tassunga tapiissanngitsoq, siusinnerusukkut bloktilskudit pillugit isumaqatigiinniarnermi pineqareersut erseqqissaassutigineqartariaqartoq. Tamannalu aalajangersakkamut oqaaseqaammi erseqqissarneqarpoq.
Naggataatigut siunnersuutip atortussanngortinneqarnissaata kommuninut angujuminaannissaa innersuussutigiitigalugu, siunnersuutip atortussanngortinneqarnissaata 1. januar 2008-mut kinguartinneqarnisasaa Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup inassutigaa. Ilumoorpoq siunnersuutip atortussanngortinneqarnissaanut piffissaliunneqartoq sivikitsuararsuummat. Tamatuma kommunit malittarisassanut nutaanut atuilersinnaanerat kiisalu Naalakkersuisut nalunaarutinik, ilitsersuutinik kommunillu sulianik suliarinnittartuinik ulloq 1. juli 2007 nallertinnagu pikkorissartitsinissaat ajornakusoortilersussaavaa. Tamaakkaluartoq atortussanngortitsinissaq 1. juli 2007-imi pissasoq Naalakkersuisunit kissaatigineqarpoq, tamanna Inatsisartut kissaatigisimammassuk.
Aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit
§ 1-imutImm. 1-mut
Aalajangersakkami malittarisassatut pingaarnertut aalajangersarneqarpoq, utoqqalinermi pensionisisinnaatitaanermi piumasaqaataassasoq danskisut innuttaassuseqarnissaq. Inuk danskisut innuttaassuseqarnersoq, danskit inuttaassuseqarnermut inatsisaat malillugu nalimmassarneqartassaaq.
Imm. 2-mut
Nr. 1
Inuit danskisut innuttaassuseqanngikkaluarlutik utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalersinnaapput Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni aalajangersakkat naammassisinnaagunikkit.Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaanissamut, Kalaallit Nunaani sivikinnerpaamik ukioq ataaseq najugaqarsimanissaq sulisimanissarlu piumasaqaataavoq. Qinnuteqaateqarnerup nalaani nunami Isumaqatigiissummut ilaatitaasumi aalajangersimasumik najugaqartoqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaat Qallunaat Nunaannilu nunami pingajuattut nunagisaq pillugu akuersaanngillat, tassa imaappoq taakku kalaallisut utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaatitaanngillat. Taassuma saniatigut soorunalimi piumasaqaataavoq, utoqqalinermi pensionisiaqarnissamut piumasaqaatit allat naammassineqarsimanissaat. Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat tunngavigalugit utoqqalinermi pensionisiat pillugit aqutsineq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup akisussaaffigivaa.
Nr.2
Pineqartoq soraarninngunnginnermini ukiuni kingullerni pingasuni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanersoq aalajangiisuussaaq. Piumasaqaataavoq, piffissaq kipitinneqarani pisimassasoq. Piumasaqaataavoq, inuit allattorsimaffiannut nalunaarsimanissaq kiisalu taassuma saniatigut "aalajangersimasumik najugaqarnissaq" tak, § 2-mut oqaaseqaatit.
§ 2-mutAalajangersimasumik najugaqarneq ima paasineqassaaq, najugarisaq siniffigineqartartoq, feeriarneq patsisigalugu, atorfik patsisigalugu angalanermi, napparsimanermi imaluunniit assigisaanni qimaqqagallarneqartartoq, aamma pigisanik tassaniititaqarfigisaq.
Utoqqalinermi pensionisianik qinnuteqaateqarnerup siorna, pineqartoq qanoq sivisutigisumik aalajangersimasumik najugaqarsimanissaa piumasaqaataanngilaq.
Aalajangersakkap naqissuserpaa utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaaneq aammattaaq inunnut nunani avannarlerni allaniittunut nunanilu EØS-imik isumaqatigiissummut atasunut atuuttoq. "EØS-imik isumaqatigiissummut" pineqarput, nunat EF-fororningimut 1408/71-imut ilaatinneqartut. Tassaapput inuit Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu siusinaartumik pensionisiaqarsinnaasut. Isumaginninnermut Sillimmasiisarneq pillugu isumaqatigiissummi pingaarnerusumik aalajangersarpaa, EF-forordning 1408/71 nunani avannarlerni atuutsinneqassasoq isumaqarpoq, pineqartut Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu Kalaallit Nunaannit utoqqalinermi pensionisiaqartinneqarsinnaasoq, tassa nunani EØS-ini aalajangersimasumik najugaqaraanni (aamma tassunga tunngatillugu piumasaqaatit naammassisimagaanni). Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni takuneqarsinnaavoq inatsisip sorliup atorneqarnissaanut aalajangiisuusoq nuna najugarisaq, taamaattumillu siusinaartumik pensionisiat tamakkiisut ataatsikkut nunani arlalinnit pisartagarineqarsinnaanngillat.
Nunat Avannarliit saniatigut nunat EØS-imik isumaqatigiissutillit tassaapput: Belgia, Cypern, Estland, Finland, Frankrig, Grækenland, Holland, Irlandi, Islandi, Italia, Letland, Litauen, Liechtenstein, Luxembourg, Malta, Norge, Polen, Portugal, Slovakiet, Slovinien, Spanien, Tuluit Nunaat aamma Irland Avannarleq (kiisalu Gibraltar), Sverige, Tjekkiet, Tyskland, Ungarn, Østrig aamma Schweiz.
Nunat avannarliit tassaapput: Qallunaat Nunaat, Finland, Savalimmiut, Kalaallit Nunaat, Island, Norge aamma Sverige.
§ 3-mutKalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni Savalimmiunilu ukiuni pingasuni najugaqarsimanissamik piumasaqaat maannamut aalajangersakkanik atuuttunik nangitsineruvoq. Allaassutaali tassaavoq ukiunut killigititaasup ukiunik marlunnik qaffasinnerunera, taamaasilluni utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalernissami 15-it 65-illu akornanni ukioqarnerup nalaani ukiuni pingasuni najugaqarsimanissaq. Piumasaqaataanngilaq, aalajangersimasumik ukiuni pingasuni kipitinneqanngittumik najugaqarsimanissaq imaluunniit nunami aalajangersimasumiissimanissaq. Ukiut marluk Kalaallit Nunaanniissimagaanni ukiorlu ataaseq Qallunaat Nunaanniissimagaanni utoqqalinermi pensionisiassanik pissarsisoqarsinnaavoq.
§ 4-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap assigaa utoqqalinermi pensionisiallit, aappallit, utoqqalinermi pensionisiallit, inooqatigiittut katissimasullu imaluunniit nalunaarsorneqarluni inooqatigiittut, matumani eqqarsaatigineqarmat najugaqaqatigiinnerup iluaqutissartai aammalu najugaqatigiinnerup sipaarutissartai.
Inuit aqqisa allattorsimaffianni paasineqarsinnaavoq, utoqqalinersiutilik katissimanngitsoq inersimasumik allamik najugaqateqartuunersoq, taamaattumillu tunngavissaqarsinnaavoq misissussallugu taakku aappariittut inooqatigiittuunersut. Ilumut taamatut inooqatigiittoqarnersoq imaluunniit tamatuma eqqunngitsuunera aalajangerneqassaaq utoqqalinermi pensionisianik pisartagallip nammineq paasissutissiineratigut, assersuutigalugu aningaasaqarnerup ataatsimoortuuneranik, meeraqaqatigiinnermut, sulinngiffeqarnermi angalaqatigiittarnermut il.il tunngasut pillugit. Utoqqalinermi pensionisianik pisartagalik inummik allamik najugaqateqaannarpat inooqatigiinnermut nalinginnaasumut tunngasuunngitsumik, assersuutigalugu ilaquttaminik, taava utoqqalinersiutilik pensionisialittut kisermaatut pisinnaatitaaffeqassaaq. Utoqqalinermi pensionisialik katissimallugu inooqatigisalik imaluunniit nalunaarsorneqarluni inooqatigisalik, najugaqatigiinnersut apeqquttaanngilaq, imminnut pilersueqatigiinnissamut pisussaatitaaneq atuutissammat.
Imm. 2-mut
Utoqqalinermi pensionisialik katissimasoq/inooqateqartoq, utoqqalinermi pensionisialimmut kisermaamut naligiissinneqassaaq, aappaasoq/inooqatigisaq inunnik isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut nuutsinneqarpat. Naak utoqqalinermi pensionisialik suli katissimagaluarpat, nalunaarsorneqarluni inooqateqaraluarpat imaluunniit inooqateqarpat, utoqqalinermi pensionisialik aningaasatigut inooqateqarnera iluaqutaajunnaarsimassammat. Taamaattumik naleqqunnerpaavoq, utoqqalinermi pensionisialik kisermaatut utoqqalinermi pensionisialik naligitinneqassaaq, nuutinneqartoq najugaqarnermini taamaallaat utoqqalinermi pensionisiat kisermaamut 20%-ii tunniunneqartartussaammata (soorunalimi pineqartoq utoqqalinermi pensioninik tunineqartarsimappat).
§ 5-imutImm. 1-imut
Siusinaartumik pensionisiat aallaavittut isigalugu taamaallaat inunnut 18-it 65-illu akornanni ukiulinnut tunniunneqarsinnaatitaasut aalajangersakkap aalajangersarpaa. § 29-mi, imm. 2-mi aalajangersakkamut innersuussinerup naqissuserpaa, ukioqassutsimut piumasaqaat ikaarsaariarnermi aalajangersakkanut malinnaasoq. Tamanna isumaqarpoq 31. december 2008 tikillugu inuit 18-it 63-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik tunineqarsinnaasut. 1. januar 2009 aallarnerfigalugu kiisalu 31.december 2009 tikillugu inuit 18-it 64-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaassasut kiisalu 1. januar 2010 aallarnerfigalugu inuit 18-it 65-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaalissallutik. Tamanna malittarisassanik atuuttunik allannguineruvoq, aallaavittut isigalugu inuit 18-it 63-illu akornanni ukiullit siusinaartumik pensionisianik kisimik pisartagaqarsinnaatitaammata.
Imm. 2-mut
Imm. 2. immikkut ittumik pisoqartillugu aalajangersakkap 18-it inorlugit ukiullit siusinaartumik pensionisiaqartinneqarsinnaanerannut tunngasup annikitsuinnarmik ator-neqarsinnaanera ilimagineqarpoq.
§ 6-imutImm. 1-imut
Siusinaartumik pensionisiat taamaallaat inunnut inuussutissarsiorsinnaassusiat timikkut, inooqatigiinnikkut eqqarsartaatsikkulluunniit pissutsinik pissuteqartumik ataavartumik annikilleriarsimasunut pisartagarilersinneqarsinnaasut aalajangersakkap aalajangersarpaa.
Inuup sulisinnaanngissuseqarnerata "ataavartuunera" ima paasillugu qaquguluunniit inuussutissarsiorsinnaassuseq pitsanngortinneqarsinnaanavianngitsoq. Inuup sulisinnaassusiata qularnaatsuunera erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngippat inuk siusinaartumik pensionisiaqalersinneqarsinnaanngilaq. Taarsiullugu inuk malittarisassat allat malillugit ikiorneqartariaqarpoq. Nalinginnaasumik pisortanit ikiorsiissutit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat malillugit inuk ikiorsissallugu piariaqassaaq. Tamatuma saniatigut inuussutissarsiorsinnaassuseq ima annikilleriarsimatigissaaq, inuk tapersersorneqarluni isumaginninnikkut inatsisiliornerup iluani allatigulluunniit periarfissinneqaraluarluniluunniit tassunga nikerartumik suliffeqartinneqarnera ilanngullugu, isertitaqarluni sulinermigut imminut pilersorsinnaassanngitsoq. Timikkut, tarnikkut inooqataanikkulluunniit patsisit taakkuluunniit ataatsimut pigineqarneri, inuussutissarsiorsinnaanerup ataavartumik appariaateqartitsisarnerat pineqarmat erseqqissarneqassaaq.
Timikkut tarnikkulluunniit patsisit nalinginnaasumik tassaasinnaapput nappaatit innarluuteqarnerilluunniit. "Inooqatigiinnermik peqqutillit" assersuutigalugu tassaasinnaapput atornerluinermi ajornartorsiutit imaannaanngitsut sivisuumillu atuussimasut. Ilimagineqarpoq inooqatigiinnermik peqqutillit taamaallaat tunngavigalugit aatsaat qaqutiguinnaq siusinaartumik pensionisianik pisartaqartitsisoqalersinnaasoq. Peqqutit allat assersuutigalugu
najukkami suliffeqarnissamut periarfissat, siusinaartumik pensionisiaqalersitsinermut tunngavilersutaasinnaasussaanngillat.
Imm. 2-mut
Pineqartup piginnaanngorsaqqinneqarnissaata ilumut ajornannginneranik aalajangiineq piginnaanngorsaaqqinneq pillugu peqqussut tunngavigalugu kommunalbestyrelsimit aalajangerneqartassaaq. Pineqartup piginnaanngorsaqqinneqarnermi kingornatigut suliffimmik, assersuutigalugu suliffimmik nikerartumik, paarsisinnaanera ilimananngippat pineqartoq tamatuma kingornatigut siusinaartumik pensionisiaqalersinneqarsinnaavoq. Assersuutigalugu taamaaliortoqarsinnaavoq inummut ajutoornermit annertoorujussuarmit eqqugaasimasumut, sunut tamanut inunnit allanit ikiorneqarnissamik pinngitsoorsinnaanngilluinnartunut.
§ 7-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkap taassuma Nunani Avannarlerni allani malittarisassat ilusiligaanerat malippaa, protata-temporismillu tunngavik pensionisiat isumannaallisaatitut piffissap najugaqarfiusup siviusussusia tunngavigalugu tunniuttagaasutut isigineqarnerannut attuummassuteqarluni.
Kalaallit Nunaata Nunat Avannarliit Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Isumaqatigiissummik 1. januar 1994-imi akuersineratigut pro-rata-temporisimik tunngaviup aamma pensionisiat brøkinngorlugit naatsorsorneqartarnerat pillugu isumaqatigiissummi malittarisassat inunnut Naalagaaffeqatigiinnerup killeqarfiisa iluanni nuuttunut atorneqarnissaat siunertaasimanngilaq.
Taamaalillutik inuit Danmarkip, Savalimmiut Kalaallillu Nunaata akornanni nuussinnaapput, ukiunilu killigaanngitsuni Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunani ataasiakkaani najugaqarsinnaallutik, taamaakkaluartorli nunami najugaqarfigisaminni/namminersorneruffiusumi tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaatitaallutik, pensionisiaqalersinnaassagaanni piumaqaatit eqqortinneqaannarpata. Piffissat Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu najugaqarfiusut katinneqassapput, Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pensionisiaqalerumalluni qinnuteqaateqartoqarnerani piffissaq najugaqarfiusoq tamarmiusoq naatsorsorneqassalluni.
Pensionisianik tamakkiisunik pisinnaatitaaneq piffissaq najugaqarfiusoq ukiunik 40-nik sivisussuseqarpat anguneqassaaq, naak 15-inik ukioqalernermit 65-inik ukioqalernermut ukiut 50-iugaluartut. Taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq, inuit assersuutigalugu ilinniagaqarnermut atatillugu ukiuni arlalinni nunani allaniittut, suli Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik pensionisiaqarsinnaarnermik katersinissaat anguneqarsinnaavoq.
Assersuut 1:
Inuk 50-inik ukiulik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaavoq. Taanna ukiuni 30-ni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq. Piffissaq najugaqarfiuvissoq tassaavoq ukiut 30-t/qaammatit 360-it (30x12=360). Pappialarsornikkut piffissaq najugaqarfigisaa 15-inik ukioqalernerminiit 50-inik ukioqalernissaminut imaappoq (50-15)=Ukiut 35-t/qaammatit 420-t (12x35=420).Fyrretyvendedelit pisinnaatitaaffigisat amerlassusii imatut kisinneqarput:
360(piffissaq najugaqarfiuvissoq) x 48 (15-inik ukioqalernerup kingorna ukiut katersat amerlanerpaaffissaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalernissaq tikillugu, ukiut 63-it – ukiut 15-it= ukiut 48-t =17280
17280:420=41,4
Siusinaartumik pensionisianik tamakkiisunik pisartagaqalernissaq anguneqartoq 41/40-uvoq, taannalu brøkimit tamarmiusumik qaffasinneruvoq. Taamaattumik pensionisiat tamakkiisut tunniunneqarsinnaanngussapput.
Assersuut 2:
Inuk 40-nik ukiulik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaatitaavoq. Taanna ukiuni tallimani Kalaallit Nunaanni najugaqarsimavoq ukiut 5/qaammatit 60-it (5x12=60) 15-inik ukioqalernerminiit pensionisianik pisartagaqalernissami tungaanut. Pappialarsornikkut piffissaq najugaqarfigisaa kisikkaanni 15-inik ukioqalereernerata kingorna imaassaaq ukiut 25-t/qaammatit 300-t (40-15=ukiut 25-t x 12=300).Fyrretyvendedelit pisinnaatitaaffigisai imatut kisinneqassapput:
60(piffissaq najugaqarfiuvissoq)x 48 (15-inik ukioqalernerup kingorna ukiut katersat amerlanerpaaffissaat siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalernissaq tikillugu, ukiut 63-it – ukiut 15-it= ukiut 48-t)=2880
2880:300=9,6
Siusinaartumik pensionisianik tamakkiisunik pisartagaqalernissaq anguneqartoq 9/40-voq, taannalu brøkimit tamarmiusumik qaffasinneruvoq.
Ukiunik naatsorsuinermi eqqarsaatigineqassapput ukiut amerlassusiisa qaffariarnerpaaffissaat, 15-inik ukioqareernerup kingorna katersaasimasut.
Imm. 2-mut
Utoqqalinermi pensionisiaqalersitsineq siusinaartumik pensionisiaqalersitsinertut piffissanik najugaqarfiusunik tunngaveqarpoq. Siusinaartumillu pensionisiaqalersitsinermit allaassutigalugu utoqqalinermi pensionisiaqalersitsinermut atatillugu piffissap najugaqarfiusup naatsorsorneqarnerani ukiunut ilivitsunut ammut akunnaalliliisoqartarnera. Siusinaartumik pensionisiat eqqarsaatigalugit piffissamik najugaqarfiusumik naatsorsuineq ullunik tunngaveqarpoq. Aalajangersakkakkut tassuuna siusinaartumik pensionisiaqartup utoqqalinermi pensionisianut ikaarsaariarnermini ikinnerusunik pensionisisalersoortannginnissaa qulakkeerneqarpoq.
§ 8-mutImm. 1-imut
Siusinaartumik pensionisiat kisermaanut kiisalu aappariinnut aappaannaa siusinaartumik pensionisialimmut 88.812 kr.-iussatut aappariinnullu 133.212 kr.-iussasut siunnersuutigineqarpoq, aappariit marluullutik siusinaartumik pensionisiaqartuuppata.
Isertitaqqortussuseq tunngavigalugu pensionisiat amerlassutsit taaneqartut tunngavigalugit tunniunneqartassapput, siusinaartumik tamakkiisumik pensionisiaqarnissamut katersineq pillugu piumasaqaatit eqqortinneqarpata. Taamaattoqanngippat aningaasat fyrretyvendedelii naatsorsukkat tunniunneqartassapput.
Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq aappariinnut aappaa siusinaartumik pensionisialimmut aappaalu utoqqalinermi pensionisialimmut pensionisiassat tamakkiisut tunniunneqartassasut – imaappoq utoqqalinermi pensionisiat tamakkiisut siusinaartumillu pensionisiat tamakkiisut - ukiumut 140.000 kruuninik aningaasartallit. Taamatut aappariinnik nalunaarsueriaaseq nutaajuvoq malittarisassanut atuuttunut naleqqiulluni, pisariaqalersimallunili siunnersuut akuerineqassappat aningaasat tunniunneqartartut assigiinngitsunik angissusilersornissaat eqqarsaatigalugu kiisalu siusinaartumik pensionisianik utoqqalinermilu pensionisianik iluarsiisarnermut killigititassat eqqarsaatigalugit. Siusinaartumik pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut kiisalu utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut "poortugaammata" imminnut ataqatigiissut aningaasartassat siusinaartumik pensionisiat kiisalu utoqqalinermi pensionisiat aningaasartassaat utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut ilanngunneqarumaarput, taamaaliornikkut pinngitsoortinniarlugit ingerlaqatigiissitsiniarnermi ajornartorsiutit.
§ 9-mutImm. 1-imut
Siusinaartumik pensionisiaqarnerup saniatigut allanik akileraarutaasussanik isertitaqarneq pissutigalugu siusinaartumik pensionisianik ilanngaassisoqartassaaq. Aningaasat siusinaartumik pensionisiallip isertitanut akileraarutaasussanut ilanngaatiginagit tigummisinnaasai siusinaartumik pensionisialimmut kisermaamut 28.000 kruuniussasut siunnersuutigineqarpoq. Aappariinnut aappaannaa siusinaartumik pensionisialimmut aappaalu utoqqalinermi pensionisialimmut siunnersuutigineqarpoq saniatigut isertitanut killiussaq ukiumut 70.000 kruuniussasoq. § 8-mi oqaaseqaatini taaneqareersutut agguaariaatsimi aappariinnut tunngasortaa nutaajuvoq, pisariaqalersimallunilu pensionisiassat annertussusissaasa isertanullu killissarititaasut siusinaartumik pensionisialinnut utoqqalinermilu pensionisialinnut assigiinnginneri pissutigalugit. Aappariinnut tamarmik siusinaartumik pensionisialinnut saniatigut isertitarisinnaasanut killiliunneqarpoq ukiumut 42.000 kruunit. Aammattaaaq siunnersuutigineqarpoq aappariinnut aappaa siusinaartumik pensionisialimmut aappaalu arlaannaatigulluunniit pisortanit pensionisiaqanngitsumut, tassa siusinaartumik pensionisiat utoqqalinermilu pensionisiat eqqarsaatigalugit, killiunneqassasoq ukiumut 42.000 kruunit.
Ilanngaassisoqartassaaq apeqqutaatinnagu isertitat sulinermit suliffeqarnermut imaluunniit tjenestemanditut pensionisiniaanersut.
Assersuutigalugu siusinaartumik pensionisialik saniatigut isertitaqarsinnaavoq ukiumut 20.000 kruuninik ilutigalugu katissimallugu aapparisaq utoqqalinermi pensionisianik ukiumut 70.000 kruuninik pisartagaqarpat saniatigullu ukiumut 10.000 kruuninik isertitaqarluni, tassanilu siusinaartumik pensionisiat ilanngaaffigineqartassanngillat. Utoqqalinermi pensionisiat ilanngunneqanngimmata katissimallutik aappariit ataatsimut isertitaat akileraarutaasussat 30.000 kruuniupput aalajangersarneqarsimasut 42.000 kruunit ataaniillutik taamalu siusinaartumik pensionisiat ikilisinneqartussaanatik.
Imm. 2-mut
Siunnersuutigineqarpoq pensionisiat aningaasartaasa peerneqarnissaannut isertitat qummut killissat kisermaanut 180.000 kr.-iussasut aappariinnullu 270.000 kr.-iussasut. Siusinaartumik pensionisiat annertussusissai ukiup naatsorsuusiorfiusup aallartinnerani pisassaaq, takuuk § 10 aamma § 11. Siusinaartumik pensionisiallip kisermaap isertitai akileraarutaasussat 180.000 kruuninik amerlaneruppata ukiumi tulliuttumi siusinaartumik pensionisialik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqarsinnaajunnaassaaq.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq siusinaartumik pensionisiallip kisermaap siusinaartumik pensionisiat aningaasartaasa 20 %-iat pisartagarissagaa aalajangiisuutinnagit isertitat akileraarutaasussat allat, tassunga ilanngullugu pisartakkatut tunniussat Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat tunngavigalugu pissarsiarisimasat.
Imm. 4-mut
Siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pisinnaatitaassasut killilersuinermi aalajangersakkat suut atorneqarnissaat pillugit. Siunertaavoq siusinaartumik pensionisianik iluarsiisarneq atorneqartoq atorneqaannassasoq, taamaaliornermi killersuinermi kisitseqqissaarneq tunngavigalugu iluarsiissuteqartoqarsinnaaqullugu. Siusinaartumik pensionisianik iluarsiissuteqartarnermut tunngasut siusinaartumik pensionisiat aningaasartassaannik isertitanullu killigititaasunik nalunaarummi takuneqarsinnaassapput.
§ 10-mutImm. 1-imut
Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq pensionisiaqalersitsinermi pensionisiassat aningaasartaasa naatsorsorneqarnerat akileraaruteqaataasussatut isertitat pensionisiaqartup pensionisiaqarnermut nuukkuni iseritarisassatut naatsorsuutigisai tunngavigalugit pisassasoq. Tamanna isumaqarpoq siusinaartumik pensionisianik pisartaqartitaalinnginnermi isertitat siusinaartumik pensionisiassat annertussusissaannut sunniuteqassanngitsoq.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq akileraaruteqaataasussatut isertitarissangasat pensionisiat imm. 1 malillugu naatsorsorneqarneranni tunngaviusut naatsorsorneqassasut pensionisiassat siulliit tunniunneqarnerisa kingornatigut ukiup tulliuttup naanerata tungaanut, taakkulu ukiumut isertitatut naatsorsornerisigut. Siusinaartumik pensionisialik ukiup ingerlanerani allanik isertitaqarsimappat naatsorsuinermi ilanngunneqarsimanngitsunik, siusinaartumik pensionisiat iluarsiivigineqassapput aalajangersakkami § 11 naapertorlugu, tassani pineqarpat pissutsit pingaarutilimmik ataavartumillu allannguuteqarnerat. Aalajangersakkami § 18 naapertorlugu siusinaartumik pensionisiallip pisussaaffigaa pissutsit inuttut aningaasarsiornermullu tunngasut allannguutaannik ilisimatitsisussaanini, taakku siusinaartumik pensionisiat annertussusaannut pingaaruteqarpata.
§ 11-mutImm. 1-mut
Siusinaartumik pensionisiat ukiut tamaasa iluarsiivigineqartassapput, taamaaliornikkut qulakkeerniarlugu siusinaartumik pensionisiat siusinaartumik pensionisiallip isertitaasa allat allannguutaat ilutigalugit allanngortinneqartarnissaat. Iluarsiinermut tunngaviussapput ukiumi isertitaqarfiusumi kingullermi ilisimaneqartumi isertitat akileraarutaasussat. Tamanna isumaqarpoq, siusinaartumik pensionisiat 1. januar 2008 aallarnerfigalugu 2006-imi isertinneqarsimasunit paasissutissat tunngavigalugit naatsorsorneqassasut..
Imm. 2-mut
Siusinaartumik pensionisiallip inuttut aningaasaqarnikkullu atugarisai pingaarutilimmik ataavartumillu ukiup ingerlanerani allannguuteqarpata, siusinaartumik pensionisiatut pisartakkat iluarsiivigineqassapput. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq pisortanit pensionisiat saniatigut isertitat allat allannguuteqarpata, katissimallugu aapparisap, aappariinnermut assingusumik inooqatigisap inooqatigisalluunniit toquneratigut imaluunniit avinnikkut aappariinneq appariinnermulluunniit assingusumik inooqatigiinneq taamaatinneqarpat. Malittarisassani § 10-mi allassimavoq siusinaartumik pensionisiallip pisussaaffigigaa inuttut aningaasarsiornikkullu atugarisat allannguuteqarnerat kommunemut nalunaarutigissallugu.
Imm. 3-mut
Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi, 31. oktober 1996-imeersumi § 19, imm. 3-mi takuneqarsinnaavoq inuit pisortani oqartussaasunit pensionisiaqartinneqartut erninermut atatillugu sulinngiffeqarnermi ullormusiaqartinneqassanngitsut.
Siusinaartumik pensionisialik ilaannakortumik suliffilik erninermut atatillugu sulinngiffeqarnermi sulisinnaanavianngilaq taamaattumillu erninermut atatillugu sulinngiffeqarnermini isertitanik amigaateqalersussaalluni. Taamaattumik pisariaqalersussaavoq siusinaartumik pensionisiat iluarsiisoqarnissaa pisartakkanik qaffaanikkut.
§ 12-imutImm. 1-imut
Utoqqalinermi pensionisiallit isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi aalajangersimasumik najugaqartussat pensionisiat 20 %-iinik pisartagaqarsinnaatitaapput. Pineqartoq aappaqarpat/inooqateqarpat, taannalu utoqqalinermi pensionisiaqarpat, taanna paarlattuanik kisermaatut pensionisiaqarsinnaatitaalissaaq, takuuk § 4. Tamanna aaqqiissutissatut pisariinnerpaatut isigineqarpoq, utoqqalinermi pensionisiallip angerlarsimaffimmut nuunnerani aappaasumullu pensionisialittut kisermaatut inissinnerani. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiallip pisartakkat 20 %-iinik pisartussaanera, aalajangiisuutinnagu pineqartup utoqqalinermi pensionisiat saniatigut allanik isertitaqarnera.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiallip pensionisiat saniatigut allanik isertitaqaruni najugaqarnerminut akiliisinneqartarnissaa. Annerpaamik isertitat akileraarusigassat 60 %-sa nalinganut akiliisinneqarsinnaavoq, utoqqalinermi pensionisiat saniatigut, akileraarutit akereernerisigut, tassunga aamma ilanngullugu Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu akilerneqarsimasut..
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap Naalakkersuisut piginnaatippai paaqqinniffinni allani najugaqarnermut aningaasartuutinik pisortat akiliuteqarfigisartagaanni najugaqalernermut atatillugu siusinaartumik pensionisiat iluarsiivigineqartarnerat pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissaannut. Najugaqarfiit allat assersuutigalugu tassaasinnaapput napparsimaviit, tarnimikkut napparsimasunut katsorsaaviit imaluunniit paaqqinniffiit pinerluttunik isumaginninnermut atasut. Assersuutigalugu attuumassuteqarsinnaavoq kaasarfimmiussat imalluunniit suliffeqarnermi aningaasarsiat pillugit ilanngaatissat pillugit malittarisassanik aalajangersaanissaq, kiisalu najugaqarnerup nalaani tapinik tunniussinermut tunngasut.
§ 13-mutImm. 1-imut
Meeqqanut tapit tunniunneqartassapput, utoqqalinermi pensionisiaqartup meeraq immini najugaqartikkaluarpaguluunniit, aamma "toqqaannartumik" pilersuineq ingerlanneqaraluarpalluunniit, imaluunniit pilersuineq tapiissutisisussamut tapisiaqartinneqaraluarpalluunniit, naliginnaasumik angajoqqaap aappaanit pisartoq. Ilaatigut angajoqqaarsiaasut, ilaqutariinni akunnerminni aaqqissuussamik tigummiaqartunut tapiissutisitinneqarnissamut piumaqartoqarsinnaavoq. Tamannali tapiissutisinissamut aatsaat isumaqatigiissuteqarsimagaanni pisinnaavoq. Qinnuteqaatip suliarinerani Kommunip siusinaarluni pensionisiaqartoq, meeqqat tapiinik pisinnaatitaanersoq misissoqqaartariaqarpaa.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkap erseqqissarpaa, meeqqat tapiinik tunniussineq, Inatsisartut meeqqanut tapit kiisalu meerarsiartaarnermi tapit pillugit peqqussutaa malillugu suliarineqarnersoq. Amerlanertigut meeqqap angajoqqavata aapparisarpaa, kisianni aamma ilaqutariit akunnerminni namminneq isumaqatigiissuteqarlutik meeqqamik paarsisuusuusinnaapput, aatsaat tapisinissamut pisinnaatitaaffeqarpata.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkap aalajangersarpaa, utoqqalinermi pensionisialik aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaqaruni aatsaat meeqqat tapiinik pissarsinissamut pisinnaatitaasoq. Aalajangersimasumik najugarisaq tassaavoq, angerlarsimaffik siniffigisagaq, taamaallaat feeriami, suliffik peqqutigalugu angalanermi, napparsimanermi imaluunniit assingisaanik najortanngisaq, aamma angerlarsimaffimmi tassani pigisaqartariaqarpoq.
§ 13-imutImm. 1-mut
Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq, meeqqanut tapit qaqugukkut atorunnaarsinneqartassanersut. Meeqqanut tapit, meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaraangat atorunnaarsinneqassapput, tak. Imm. 1, nr. 1, imaluunniit tak. Imm. 1, nr. 2-4 naapertorlugit, inuusuttuaraq imminut pilersorsinnaanngoraangat.
Meeqqanut tapit peerneqarneri utoqqalinersialimmut pilersuisussaatitaasumut imaluunniit akilersuisussaatitaasumut allannguutinik malitseqartinneqartannginnissaat malugeqquneqassaaq.
Sulinikkut isertitat suulluunniit iseritatut akissarsiatut paasineqassapput.
Imm. 2-mut
Aalajangersagaq una meeqqat tapii pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaanissamut Naalakkersuisunut piginnaatitsivoq. Matumani pingaartumik akilersuutit annertussusissaannik aalajangersaasinnaaneq pineqarpoq, kiisalu taakkunannga akiliuteqarneq pineqarluni.
§ 15-imutImm. 1-imut
Siunnersuut malillugu inummut tapinik aqutsineq ingerlaannassaaq maleruagassat malillugit, maannamut malittarissat atuuttut malillugit. Siusinaartumik pensionisiaqalernissamut qinnuteqaatip suliarineranut atatillugu kommunip isummerfigissavaa qinnuteqartoq inummut tapinik pisariaqartitsinersoq. Siusinaartumik pensionisialik siusinaartumik pensionisianik pisartagaqalersinneqareernermi kingorna inummut tapinik pisariaqartitsilissagaluarpat, ataasiaannartumik aningaasartuutinut tunngasunik imaluunniit pissutsit nammineq atugarisaasa allannguuteqarnerisigut tamanna pillugu kommunimut qinnuteqartoqassaaq.
Inummut tapinik tunniussisarnermi kommunit periaasiannik misissuinerup takutippaa tulleriinneri malillugit kisermaat aamma katissimallutik aappariit/inooqatigiit aalajangersimasumik aningaasartuutit ilanngaatigereerlugit pensionisiaqartut qanoq amerlatigisunik aningaasaateqarnissaanni aningaasat ikinnerpaaffissaat kommunit aalajangersartaraat. Aningaasat taakku amerlassusii kommunimit kommunimut assigiinngisitaartorujussuupput. Kommunit inummut tapinik tunniussisartuupput taamaattumillu pissusissamisoortuuvoq kommunit ataavartumik inummut tapinik tunniussisarnerminni malittarisassat aalajangersartagaat assigiinngissinnaammata. Oqaatigineqassaaq inummut tapinik tunniussisarneq pillugu tunaartarisassat kisiisa kommunit aalajangersarsinnaagaat, pisullu ataasiakkaarlugit pensionsiaqartup pisariaqartitaanik naliliisoqartassasoq.
Ataasiaannartumik aningaasartuutitut nalinginnaasutut assersuutitut taaneqarsinnaapput attuumassuteqarsinnaammat inummut tapinik tunniussinermi taaneqarsinnaammata isarussanut, atisanut, pequtinut, ikiorsiissutinut immikkut ittunut, angalanermut aningaasartuutinut naapertuuttunut assigisaannullu aningaasartuutit. Pissusissamisoortuusinnaavoq inummut tapini namminerisamik inigisamik iluarsartuussinermut tunniussisoqannginnissaa, tamatumani siusinaartumik pensionisiallip nammineq pigisamisut inigisaata nalinganik qaffaanerussammat pisortanit akilerneqartumik.
Siusinaartumik pensionisiallip inummut tapinik pisariaqartitsinera ataavartumik naliliiffigiuartussaavaa ukiumut ataasiarluni pisartussamik. Aningaasaliissuteqarneq eqqarsaatigineqaqqissaaq kommunimit ilisimaneqalerpat siusinaartumik pensionisiallip inuttut aningaasaqarnikkullu pissutsit atugarisai allannguuteqarsimasut.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq inummut tapit qaqugukkut utertitassanngortillugit tunniuneqartassanersut.
Nr. 1-imut
Aningaasanik aqutsisinnaannginneq tassaasinnaavoq, pensionisiaqartup qaammatip aallartinnerani aningaasaatinik tamaasa atortarpagit, taamaalilluni pensionisialik qaammatip sinneranut imminut napatissinnaajunnaarluni, imaluunniit pensionisiallip aningaasartuutimi killersimaarsinnaannginneri patsisigalugu.Nr. 2-mut
Assersuutaasinnaavoq inuk sulinermi ajutoornini pissutigalugu siusinaartumik pensionisisalersinnaatitaalersoq. Siusinaartumik pensionisialik sulinermigut isertitassaraluaminik annaasimasaminik kingusinnerusukkut taarsiiffigitippat kommunimit piumasarineqarsinnaavoq inummut tapinik utertitsilluni akiliisitsinissaq.Imm. 3-mut
Inummut tapinik utertitsinissamut atatillugu piumasaqaataavoq siusinaartumik pensionisiallip tamanna sioqqullugu utertitsilluni akiliisussaatitaanerminik ilisimatinneqarsimanissaa. Kommunip pisussaaffigaa uppernarsassallugu siusinaartumik pensionisiallip tamatuminnga ilisimatinneqarsimanera.
Imm. 4-mut
Inummut tapi aatsaat tunniunneqarsinnaavoq, utoqqalinermi pensionisiaqartoq Kalaallit Nunaanni najugaqavissuuppat. Isumaginninnermi Qulakkeerineq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni inummut tapi ilaatinneqanngilaq.
§ 16-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarput, inuit/ utoqqalinersiallit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit utoqqalinersiassat pillugit, inummut tapit aamma meeqqanut tapit pillugit qinnuteqaateqarnermi pisortaqarfimmut sorlermut qinnuteqartoqartassanersoq. Utoqqalinermi pensionisiassat pillugit aamma tapit pillugit qinnuteqaateqarnermi immikkut immersugassaqanngilaq.
Imm. 2-mut
Nunani Avannarlerni isumaqatigiissut malillugu Isumaginninnermi Sillimmasiisartoqatigiit malittarisassaat pillugit allaffissornikkut ingerlanneqarnerat, Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup ingerlatassaraa. Qinnuteqartut Kalaallit Nunaata avataaneersut qinnuteqaataat, nunami qinnuteqartup najugarisaani pisortaqarfiup, utoqqalinersiassanik qinnuteqaammik suliaqartup, qinnuteqaat Naalakkersuisunut nassiutassaraat.
Imm. 3-mut
Imm. 3-mi aalajangersakkani pingaarnerutillugit pineqartut tassaapput, inuit annertuumik innarluuteqarnertik peqqutigalugu, namminneerlutik utoqqalinersiaqalernissaminnik qinnuteqaasiorsinnaanngitsut.
§ 17-imutSiusinaartumik pensionisiaqalissagaanni tamanna qinnutigeqqaartariaqarpoq taamalu pisartagaqalernissamut piumasaqaatit naammassineqarsimasussaallutik. Piumasaqaataavoq piginnaanngorsaqqissimanissap misilinneqarsimanissaa. Aatsaat piginnaanngorsaqqissimaneq misilinneqaqqaarsimagaangat siusinaartumik pensionisisalernissaq anguneqarsinnaavoq, qinnuteqaat siusinnerusukkulluunniit tunniunneqarsimagaluarpat.
§ 18-imutImm. 1-imut
Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq, utoqqalinersiallip inuttut nammineq atukkamini allannguuteqartoqarnera pillugu nammineerluni nalunaaruteqartarnissaani pisussaaffigissagaa, assersuutigalugu katissimaguni imaluunniit avissimaguni, aningaasaqarnermilu tungaatigut atukkaminik allanngortoqarnera, assersuutigalugu isertaqarnerulerneq pillugu paasissutissiisarnissaq. Taakkununnga ilaapput aamma siusinaartumik pensionisiallit kommunit aggorsimanerisa avataanni najugallit, Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pisartagaqartut.
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami qularutissaanngitsumik aalajangersarneqarpoq siusinaartumik pensionisiaqarsinnaatitaaneq annaaneqartartoq tamatumunnga piumasaqaatit atuukkunnaaraangata imaluunniit pisartagaqalernissamik akuersissuteqarsimaneq eqqunngitsumik tunngaveqarsimappat. Aalajangersakkami pingaartumik pineqartutut attuumassuteqarsinnaasut ikittuinnaasulli tassaapput inuit piffissap ingerlanerani inuussutissarsioqqissinnaalersimasut. Aalajangersagaq aammattaaq atuutilissaaq ikittuinnartigut pisartoq tassalu assersuutigalugu inuup nakorsamit uppernarsaammik atornerluinermigut allatulluunniit paasissutissanik eqqunngitsunik tunniussinermigut pisartagaqarsinnaalersimanerani.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami kommuni pisinnaatitaaffilerneqarpoq siusinaartumik pensionisianik amerlanaarinnissimanermi pensionisiassanik tunisinermini tulliuttuni ilanngaasinnaatitaassasoq. Ilanngaassisinnaaneq aatsaat pissaaq siusinaartumik pensionisiallip kommuni eqqunngitsunik paasissutissisimappagu imaluunniit pissutsinik siusinaartumik pensionisiap annertussusaanut pingaarutilinnik nipangiussiinnarsimappat. Kommuni kukkuluttornikkut amerlavallaanik pensionisisitsisimappat kukkunermullu siusinaartumik pensionisialik pisuussuteqanngippat, utertitseqqusisoqarsinnaanngilaq ilanngaassisoqarsinnaananiluunniit, taamaallaat siusinaartumik pensionisialimmit erseqqissumik takuneqarsinnaappat pensionisiat amerlanaagaasimaneri.
Kommunip kukkuluttornikkut assersuutigalugu pensionisiassat aningaasartaanni 0 inissittoorsimappagu soorlu qaammammi siusinaartumik pensionisiassat tunniunneqartut 65.000 kruuninngortillugit nalinginnaasumik 6.500 kruuniusussaagaluartut, siusinaartumik pensionisiallip naatsorsuutigisinnaanngilaa siusinaartumik pensionisiassani eqqortumik tunngaveqarlutik tunniunneqarsimasut. Kommunip periarfissaqassaaq pensionisianik iluarsiinissaminut imaluunniit amerlanaarlugit tunniussanik utertitseqqusissalluni.
Utertitseqqusinermi imaluunniit akiligassiinermi piumasaqaataanngilaq paasissutissanik kukkusunik tunniussisimanerup siusinaartumik pensionisiallip tungaaniit ajortumik siunertaqarluni pisimanissaanik isumaqarnissaq. Naammappoq ilimagissallugu kukkunerup siusinaartumik pensionisialimmut tutsinnissaa.
Siusinaartumik pensionisiani kiisalu utoqqalinermi pensionisiani akiligassiisoqarsinnaavoq pineqartoq utoqqalinermi pensionisiaqalernermini suli kommunimut akiligassaqarpat. Aammattaaq pensionisiani kiisalu inummut tapini akiligassiisoqarsinnaavoq. Meeqqanut tapini akiligassiisoqarsinnaanngilaq.
Kommunip siusinaartumik pensionisiat eqqarsaatigalugit utertitsilluni akiligassiinissaq imaluunniit ilanngaassinissaq aalajangiuppagu tamanna pissaaq illuatungerisap tusarniaavigineqarnissaa il.il. pillugit Pisortat Ingerlatsiviini sullissinissamut Inatsisartut peqqussutaat kiisalu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermi inatsisip pinngitsaaliissummik akileeqqusisarnerani aalajangersakkat naapertorlugit, taamaaliornikkut siusinaartumik pensionisialik pensionisiami sinnerinik inuussutissaqarsinnaaqqullugu. Pisuni ataasiakkaani isummerfigineqartassaaq siusinaartumik pensionisiallip pisartakkamini qanoq annertutigisut pinngitsoorsinnaanerai.
§ 19-imutAalajangersakkap assigaa § 11-mi imm. 2-mi atuuttoq tassani erseqqissarneqarluni siusinaartumik pensionisiallit ingerlaannarlutik utoqqalinermi pensionisiaqalersinnaasut 65-inik ukioqaleraangamik. Aalajangersakkami § 29-mi imm. 2-mut innersuussinikkut erseqqissarneqarpoq qanoq utoqqaatiginissamik piumasaqaatip ikaarsaariarnermi aalaja-ngersagaq malikkaa. Tamanna isumaqarpoq siusinaartumik pensionisiat 31. december 2008 tikillugu tunniunneqarsinnaasut inunnut 18-it 63-illu akornanni ukiulinnut. 1. januar 2009-miit 31.december 2009 ilanngullugu siusinaartumik pensionisiat tunniunneqarsinnaapput inunnut 18-it 64-illu akornanni ukiulinnut kiisalu 1.januar 2010-miit siusinaartumik pensionisiat tunniunneqarsinnaapput inunnut 18-it 65-illu akornanni ukiulinnut. Ikaarsaariarnermi aalajangersakkamut innersuussineq isumaqarpoq siusinaartumik pensionisiallit 1. januar 2009 aallarnerfigalugu kiisalu 31. December 2009 tikillugu 64-inik ukioqalersussat ingerlaannarlutik utoqqalinermi pensionisiaqalissasut.
Kommunalbestyrelsip akisussaaffigaa siusinaartumik pensionisianik pisartagallit eqqortumik tunineqarnissaat pingaartuuvorlu kommunip tamatuminnga eqeersimaarfiginninnissaa, tassami siusinaartumik pensionisiat utoqqalinermilu pensionisiat aningaasalersugaaneri assigiinngimmata.
§ 20 -mutSiusinaartumik pensionisiat aamma tapeqartitsisoqarpat tapit qaammamut siumoortumik tunniunneqartassapput. Assersuutigalugu januaarip qaammataani siusinaartumik pensionisiassat januarip naanerani ullormi aningaaseriviup ammaffiani kingullermi ikineqareersimassapput.
§ 21-mutSiusinaartumik pensionisiaqartup pensionisiai kommunip erseqqissumik nalileereerluni aqussinnaavai. Tassa imaappoq siusinaartumik pensionisialik aningaasaqarnikkut illersor-neqarsinnaanngitsumik iliuuseqarpat, assersuutigalugu ani-ngaasaatimi ullormi tunniussivimmi tamaasa atornerisigut pineqartup aalajangersimasumik aningaasartuutini akilersinnaanngippagit imminulluunniit pilersorsinnaanngippat imaluunniit siusinaartumik pensionisiallip aningaasartuutini naammaginartumik aqussinnaajunnaarpagit.
Aalajangersagarli tamatuma paarlattuanik siusinaartumik pensionisiaqartup kommuni qaammammoortumik siumut tunniussisarnermit allaasumik tunniussisaqqullugu qinnuiginninnissaanut inatsisitigut tunngavissiinngilaq. Siusinaartumik pensionisiat ikinnerusukkuutaarlugit naafferartumik tunniunneqartarnerat siusinaartumik pensionisiallip iluariinnarpagu kommunip pensionisianik aqutsisuunissaa siunertaanngilaq. Aalajangersakkamilli inerteqqutiginngilaa kommunip taamatut piumaffigineqaruni taamaaliorsinnaanera.
§ 22-mutImm. 1-imut
Siusinaartumik pensionisianik tunniussisarneq toqusoqarneratigut siusinaartumillu pensionisiaqassagaanni piumasaqaatit, assersuutigalugu pineqartup inuussutissarsioqqissinnaalerneratigut imaluunniit Kalaallit Nunaannit allamut nuunnikkut, eqqortinneqarunnaarnerisigut unitsinneqartassapput.
Pingaarnertut malittarisassaq unaavoq pensionisiat siusinaartumik pensionisiaqartup pensionisiaqarsinnaajunnaarneranit qaammatip tulliuttup naaneranut tunniunneqartassasut. Pensionisiaqartoq februarimi toquppat pensionisiat martsip qaammataa ilanngullugu tunniunneqassapput.
Taamaattorli pensionisianik tunniussisarneq Kalaallit Nunaanniit allamut nuunnermi qaammatip naanerani unitsinneqassaaq. Taamaattorli siusinaartumik pensionisiaqartoq Nunani Avannarlerni nunat ilaannut imaluunniit EØS-imik isumaqatigissutip iluani nunamut nuukkuni pensioninik tunineqarsinnaatitaasinnaavoq.
Kalaallit Nunaata avataaniikkallarnermi assersuutigalugu sulinngiffeqarnermi, peqqissarnermi assigisaanilluunniit pisoqartillugu siusinaartumik pensionisiaqartitaaneq atuutissaaq, siusinaartumik pensionisiallip Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarnini attatiinnarpagu. Siusinaartumik pensionisialik piffissami sivisunerusumik Kalaallit Nunaata avataaniippat tamanna erseqqissumik naliliiffigineqassaaq aalajangiiffigineqarlunilu. Taamaattorli ukiup ataatsip iluani qaammatini pingasuni Kalaallit Nunaata avataaniinneq (assersuutigalugu sulinngiffeqarluni, peqqissarluni assigisaanilluunniit suliaqarluni) sivikinnerusumik avataaniinnertut nalilerneqassaaq.
Imm. 2-mut
Siusinaartumik pensionisialik 2006-imi januaarip qaammataani maqaasineqartutut nalunaarutigineqarpat siusinaartumik pensionisiaqartitsineq unitsinneqassaaq qaammatit pingasut qaangiunneranni, tassalu 2006-imi apriilip naanerani, taamaalinerani uppernarsarneqarsinnaanngippat siusinaartumik pensionisiallip suli uumanera. Siusinaartumik pensionisiaqartitaaneq unitsinneqavissaaq ukiup ataatsip ingerlareernerani uppernarsarneqarsinnaanngippat siusinaartumik pensionisiallip suli uumanera. Imaappoq siusinaartumik pensionisiaqartitaaneq atorunnaassaaq 2007-imi januaarip qaammataani.
Uppernarsaaneq pisinnaavoq oqartussaasut allat uppernarsaatinnerisigut, assersuutigalugu politiit imaluunniit nammineq kommunimut ornigulluni uppernarsaanikkut.
§ 23-mutAalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq pensionisiat siusinaartumik pensionisiaqartup pilersornissaminut tunngavigisaasa innarlerneqannginnissaat aalajangersakkakkut qulakkeerneqassasoq, tassunga ilanngullugu ilanngaassinikkut imaluunniit allatigut eqqartuussivimmi suliassanngortitsinikkut. Tassani isumagineqarpoq siusinaartumik pensionisiallip akiitsoqarfiisa pisassatik piniarsinnaanngimmatigik sisuinaartumik pensionisianik ilanngaassineq aqqutigalugu. Eqqartuussivikkut suliassanngortitsisarneq innersuussutigalugu siunertarineqarpoq allatigut pinngitsaaliinikkut siusinaartumik pensionisianit akiliisitsiniartoqarsinnaanera.
Aalajangersakkalli ajornartinngilaa kommunip ilanngaassisinnaanera imaluunniit utertitseqqusisinnaanera , takuuk innersuutigineqartoq § 15-imi imm. 2 aamma § 18-imi imm. 3.
Siusinaartumik pensionisiat siunertaminnut annertunerpaamik atorneqarnissaat aalajangersakkamit qulakkeerniarneqarpoq, inuuniarnikkut naammaginartumik atugaqarnissamut akiliuteqarsinnaanermik qulakkeerisuusumik.
§ 24-mutErseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsip Naalakkersuisullu aalajangiineri Inunnik Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11-mi, 12. november 2001-imeersumi aalajangersakkat naapertorlugit naammagittaalliuutigineqarsinnaammata, takuuk § 8-mi imm. 4. § 8-mi imm. 4 naapertorlugu inunnik isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup piffissaliussamik eqquutitsinnginneq immikkut isiginiarsinnaavaa tamatumunnga pissutaappata pissutsit pineqartup pisuussutiginngisai.
§ 25-mutImm. 1-imut
Peqqussut malillugu aningaasartuutit Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu akornanni qanoq agguataarneqarnissaat aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq. Siusinaartumik pensionisanut, taakkununnga ilanngullugit meeqqanut tapit, takuuk § 13, aningaasartuutit avinneqassapput 50 %-ii Nunap Karsianit 50 %-iilu kommuninit, inummulli tapinut takuuk § 14, aningaasartuutit kommuninit aningaasartuutigineqassapput.
Imm. 2-mut
Siusinaartumik pensionisialinnut kommunit aggorneqarsimanerisa avataani najugalinnut siusinaartumik pensionisianut aningaasartuutit, meeqqanut tapit inummullu tapit Nunap Karsianit akilerneqartassapput. Tassani aamma Naalakkersuisut qinnuteqaatinik suliarittuussapput, takuuk § 16.
Imm. 3-mut
Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaammi malittarisassat malillugit siusinaartumik pensionisialinnut aningaasartuutit Nunap Karsianit akilerneqartassapput. Imaappoq siusinaartumik pensionisiallit Danmarkip, Savalimmiut Kalaallillu Nunaata avataanni najugallit Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni piumasaqaatinik naammassinnittut. Tamanna pissuteqarpoq Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni malittarisassat naapertorlugit siusinaartumik pensionisiaqalernissamik qinnuteqaatinik Naalakkersuisut suliarinnittussaatitaanerat.
Imm. 4-mut
Siusinaartumik pensionisiat allaffissornikkut suliarineqarnerannut aningaasartuutit kommunit nammineq akiligassaraat, taamalu Naalakkersuisut namminneq akiligassaralugit siusinaartumik pensionisiallit kommunit aggorsimanerisa avataanniittut kiisalu inuit Inunnik Isumaginninnikkut Isumannaallisaaneq pillugu Isumaqatigiissummi malittarisassat naapertorlugit allaffissornikkut suliarineqarnerannut tunngasut.
Imm. 5-imut
Aalajangersakkakkut erseqqissarneqarpoq inunnut 1. januar 2002 piginnaanngorsaaqqinneq pillugu peqqussutip atuutilerfia sioqqullugu siusinaartumik pensionisiaqalersinneqarsimasunut immikkut ittumik aningaasalersuineq atuuttoq. Tamanna atuuppoq siusinaartumik pensionisianut, meeqqanut tapinut kiisalu inummut tapinut.
§ 26 -mutAalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut naatsorsuutinik saqqummiussisarneq kukkunersiuinerlu pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassasut. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat kontoliisarneq pillugu Ilitsersuutaanni ilaatigut uppernarsaatinik tunniussisussaatitaanermut kommuninullu utertitassanik uninngatitsisinnaanermut malittarisassat pioreermata.
§ 27-mutAalajangersakkap erseqqissarpaa kommunit maannamut Naalakkersuisunut kommunimi siusinaartumik pensionisiallit pillugit paasissutissanik nassiussisussaatitaanerat, tamanna Namminersornerullutik Oqartussani Kontoliisarneq pillugu ilitsersuut najoqqutaralugu. Matumani erseqqissarneqarpoq pisussaatitaaneq taamaallaat naatsorsueqqissaarnermi paasissutissat pineqarmata, taamaattumillu inunnut ataasiakkaanut paasissutissat pineqaratik, kiisalu paasissutissat nalunaarutigineqartassammata kvartalikkaarlugit ukiumoortumillu, kiisalu piffissami aalajangersimasumi, tassa kvartalip imaluunniit ukiup naanerani qaammatip ataatsip kingorna.
Suliami tassani KANUKOKA taarsiivigineqassanngilaq tamanna tapiissutit pillugit isumaqatiginninninniarnerni siusinnerusukkulli pereermat.
Imm. 2-mut
Naalakkersuisut pisinnaatinneqarput nalunaarusiat imaasa ilusissaanillu malittarisassanik aalajangiisinnaanermik, aammalu ilaatigut piumasarineqassalluni nalunaarusioriaaseq qarasaasiatigut pissasoq, matumani internet aqqutigalugu. Kommunit pisussaaffiginngilaat sukumiinerusumik paasissutissanik nalunaaruteqarnissartik, malittarisassani taamaattuni atuuttuni pioreersut saniatigut.
Naalakkersuisut periarfissaqarput annertuumik missiliinissamut sinaakkusiissallutik, aalajangersaanermi paasissutissat suut nalunaarutigineqarnissaannut piumasaqarnissamut, siusinaartumik pensionisaqarneq pillugu pissutsinik malinnaanissamut paasissutissat attuumassuteqarpata. Paasissutissat naleqquttut assersuutigalugu aningaasat annertussusaannut, tunniussiffinnut, tunniunneqartut agguarnerinut, pensionisianullu tapinut, pissarsisartut amerlassusaat il.il. tunngasuusinnaapput. Paasissutissat sukumiinerusumik agguataarsimanissaat piumasarineqarsinnaapput, assersuutigalugu pissarsisartut ukiui malillugit agguataarinerit, suiaassuseq, ilinniagaqarneq, ataatsimut isertitat, qanga pensionisiaqalerneq pisimanersoq, il.il. Taamaattorli nalunaaruteqartussaatitaaneq paasissutissanut kommuninit pigineqareersunut taamaallaat tunngavoq.
Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata arlaleriarluni ujartortarsimavai isumaginninnerup iluani naatsorsueqqissaarnermi atortussat, kingullermik ujartuisoqarluni ataatsimiititaliap 2007-mi Aningaasanut Inatsisissamut tunngatillugu isumaliutissiissutaani. Ilanngullugu nalunaarutigineqarpoq pisariaqassappat Naalakkersuisut malittarisassiornikkut tun-ngavissiissasut taamaaliornikkut qulakkeerniarlugu paasissutissat pisariaqartinik ataavartumik pilersuisoqalernissaa.
§ 28-mutImm. 1-imut
Aalajangersagaq nutaajuvoq Naalakkersuisullu periarfissillugit aningaasat kommuninut utertitassat uninngatissinnaallugit inatsit manna malillugu, taakku § 26 malillugu naatsorsuutitigut kukkunersiuinikkullu pisussaaffitik malinngippatigit imaluunniiit § 27 malillugu naatsorsueqqissaarnermi paasissutissanik nalunaaruteqanngippata. Uninngatitsineq pisinnaavoq sumiginnaaneq naatsorsuusiornissap imaluunniit nalunaarusiornissap pisimannginneranik peqquteqarpat imaluunniit amigartumik pisimanera apeqqutaatinnagu, unioqqutitsinerlu peqqussummi aalajangersakkanut imaluunniit Naalakkersuisut maleruagassiaannut attuumasinnaavoq. Piumasaqaataanngilaq sumiginnaaneq Naalakkersuisut aningaasatigut utertitassaannut angissusiliinermut kinguneqarnissaa.
Aningaasatigut utertitassanik uninngatitsinissamik aalajangerneq imaluunniit uninngatitsiuiarnissaq naleqqatigiissaarinermi tunngavik isigalugu pissaaq, taamaasilluni aningaasat uninngatinneqartariaqanngitsut, tamakkiisumik naliliineq aallaavigalugu sumiginnaanermut erseqqissumik tulluutinngippat. Annikinnerusumik sumiginnaanermi aningaasat ilaannik uninngatitsinnaaneq atorneqarsinnaavoq.
Eqqortumik nalunaarsuineq pippat, Naalakkersuisut kinguarsaanatik aningaasat tunniunneqartussanngortut tunniutissavaat, taakku aalajangersagaq matumami pineqartoq malillugu uninngatinneqarsimasut. Aningaasat Naalakkersuisunit uninngatinneqarsimasut ernialersorneqartussaanngillat.
Naatsorsuusiornissamut, kukkunersuinissamut imaluunniit nalunaarusiornissamut pisussaaffiit sakkortusisat allaffissornikkut artukkiineq imaluunniit annikinnerusumik kommunini artukkiineq kingunerippassuk, tamatumunnga iluarsiisoqarsinnaavoq kommuninut tapiissutit aalajangersarneqarnerannut atatillugu, tassami pisussaaffiit malinneqartussaareermmata piffissamiit allannguutit atuutilerfianniit. Iluarsiineq assersuutigalugu naleqquttuusinnaavoq pissutsini, aalajangersimasunik aningaasartuuteqarnerulerneq pippat qarasaasianik pisarialimmik nutarterinissanut, qarasaasiatigut paasissutissanik toqqorsivinnut isersinnaanermut pilersitsinissamut il.il.
Imm. 2-mut
Innuttaasup siusinaartumik pensionisiaqalersinnaanerani imaluunniit siusinaartumik pensionisianik tunineqartussaanera, matumani ilanngullugu inummut tapit, atuuppoq aningaasanik utertitassanik il.il. uninngatitsisinnaanermut attaveqanngitsumik. Kommunip taamaattumik uninngatitsineq atorniarsinnaanngilaa innuttaasumut naleqqiullugu aammalu pisariaqartumik aningaasat amigaatigineqartut allatut iliorluni matusariaqarlugit.
§ 29 –mutImm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq peqqussut 1. juli 2007-imiit peqqussut atuutilissasoq.
Imm. 2-mut
Ukiuni 2008-miit 2010-p tungaanut ukiunik killissarititaasut qaffakkiartornerannik malitseqartoq pissutigalugu, pisariaqarsimavoq ikaarsaariarnermi malittarisassanik ilanngussinissaq siusinaartumik pensionisiat pillugit malittarisassani, taamaalilluni ukiunik killisarititaasut siusinaartumik pensionisiaqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi kiisalu utoqqalinermi pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummi malittarisassanut naleqquttunngorsarneqarsimallutik. Ukiunik killissarititaasut malittarisassani marluusuni naleqquttunngorsarneqanngippata tamatuma kingunerisussaavaa inuit isertitaqaataasumik suliffik aqqutigalugu aammalu siusinaartumik pensionisianik imaluunniit utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqarsinnaannginnermikkut imminnut pilersorsinnaajunnaarnissaat.
Imm. 3-mut
Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq pisortani pensionit pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaanni nr. 19-imi, 21. november 2003-meersumi meeqqanut tapit, isertitat aaqqiiffigineqartarnerat aammalu pensionisiat tunniunneqartarnerat pillugit aalajangersakkat suli atuutissammata allanik taarserneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.