14. februar 2007

UPA 2007/41

 

Utoqqalinermi pensionisiat pillugit inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuummut nassuiaatit


Nalinginnaasumik nassuiaatit

1. Aallaqqaasiut
Ukiut arlallit ingerlaneranni naalakkersuinikkut amerlanerussuteqartunit kissaataasimavoq nunatsinni utoqqaat atugarisaat pitsanngorsarneqassasut. Taamaattumik maanna Inatsisartut peqqussutaata atuuttup 2003-mi atuutilernerata kingorna, Inatsisartut ataatsiminnerini aalajangiiffigisassatut siunnersuutit arlallit saqqummiunneqartarsimapput, tamarmik utoqqalinermi pensionisiallit aningaasatigut atugarisaasa pitsanngorsaavigineqarnissaannik siunnertallit.

Suleqatigiissitaliaq atorfilittanik inuttaqartoq pissutsinik nunami maani utoqqalinersiutillit atugaannik misissuigasuarlunilu nassuiaasiortussaq pissutsillu utoqqaat atugaasa qanoq iliorluni pitsanngorsaavigineqarnissaat pillugit siunnersuummik saqqummiussisussaq Naalakkersuisut 2006-imi upernaakkut pilersippaat.

Nassuiaat Inatsisartut 2006-imi ukiakkut ataatsimiinneranni saqqummiunneqarpoq, utoqqalinermilu pensioneqartitseriaatsip siunissami qanoq ittuunissaa pillugu oqallinnermut tunngaviulluni.

Nassuiaammi utoqqalinersiaqartitseriaatsit assigiinngitsut saqqummiunneqarput taakkulu atuutilersinnerisigut aningaasartuutissaasinnaasut naatsorsorneqarsimapput.

Inatsisartut oqallinnerat tunuliaqutaralugu Inatsisartut Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliaat isumaliutissiissusiorpoq, tassani utoqqalinermi pensionisiaqarnerup qanoq allanngortinneqarsinnaanera pillugu arlalinnik inassuteqaatinik saqqummiussisoqarluni.

Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap isumaliutissiissutaa tunngavigalugu aalajangiiffigisassatut siunnersuut saqqummiunneqarpoq akuerineqarlunilu, tassani utoqqalinermi pensionisiat pillugit malittarisassat arlalitsigut allanngortinneqarnissaat Naalakkersuisunut peqqussutaalluni.


2. Siunnersuutip immikkoortui pingaarnerit
Malittarisassanut atuuttunut sanilliulluni allannguutinik makkuninnga aalajangersimasunik siunnersuut imaqarpoq:

Kommunit utoqqalinermi pensionisialittatik pillugit paasissutissanik Naalakkersuisunut nassiussisarnissaat pillugu aalajangersagaq matuma saniatigut siunnersuummut ikkunneqarsimavoq. Pisussaatitaaffiulli tamatuma Namminersornerullutik Oqartussat konto-t nalunaarsorneqartarnerat pillugu ilitsersuutaanneereerpoq, peqqussummili pisussaaffiup erseqqissarneqarnissaa pissusissamisoortutu isigineqarsimalluni.

Inummut tapinik agguaassisarneq pillugu allannguutit siunnersuutip matuma saniatigut imarai. Siunnersuut malillugu inummut tapit utoqqalinermi pensionisialimmut, aningaasaqarnikkut atugarisai ilungersunartuuppata taamalu aningaasartuutissanut sukumiinerusumik aalajangersakkanut taamaallaat siunissami tunniunneqartassapput.

Siusinaartumik pensionisiat aamma utoqqalinermi pensionisiat malittarisassiuunneqarnerisa immikkoortinneqarneri immikkut tunngavigalugit peqqussutaareersumik allanngortiteriinnarani utoqqalinermi pensionit pillugit nutaamik peqqussusiortoqarnissaa pissusissamisoornerusutut isigineqarsimavoq.

Allannguutissat siuliani taaneqartut siunnersuummut ilanngunneqartut saniatigut peqqussutip oqaasertai erseqqissaatillu suliarineqarput, soorluttaaq malittarisassat aaqqissuussaanerat peqqussummit atuuttumit allaanerussuteqalaartoq.


3. Aningaasarsiornikkut aqutsinikkullu pisortanut kingunissat

3.1 Aningaasarsiornikkut pisortanut kingunissat
Nunap Karsiata kommunenullu aningaasaqarnikkut annertunerusumik aningaasartuuteqalernerat siunnersuutip kingunerissavaa. Tamanna utoqqalinermi pensionisiat qaffanneqarnerannik, utoqqalinermi pensionisiallit utoqqalinerusalernerannik kiisalu 64-inik 65-illu ukiullit eqqarsaatigalugit ikaarsaariarnissami aaqqissuussinermik atuutsitsilernermik, akit allanngoriartornerat malillugu utoqqalinermi pensionisianik iluarsiissuteqartalernissamik kiisalu akileraarutitigut iluanaarutaasartunik allanngortitsinermik pissuteqarpoq. Tassunga inummut tapinik pisinnaatitaanermut tunngatillugu, siusinnerusumit sukannernerunermik allannguuteqartoqarnera, taamaattumillu malunnaateqarluartumik atuinikinnerulernissamik naatsorsuutiginninneq ilaavoq. Ukiumut 4 mio. kr.-it missiliussagaat tagginneqarpoq, ikileriaatit 10 mio.kr.-iullutik.

Naatsorsuutinut tunngaviliisuusussaapput utoqqalinermi pensionisianik qaffaanerup kingorna kommunit aningaasartuuteqarnerussutissaat aamma kommunit isertitaqarnerussutissaat, kommuninut tapiissutinit utertinneqartartussat/akiligassanngortinneqartartussat.

Utoqqalinermi pensionisianik allannguinermi akiligassat peereerlugit sunniutissat tamakkiisut

Aningaasat mio. kr.-inngorlugit
2007 2008 2009 2010 2011 2012
Utoqqalinermi pensionisiat A 271 298 298 298 298 298
Utoq. pensionisiallit 64-inik 65-inillu ukiulinnut 1. jan. 2009-mi 1. jan. 2010-milu atuutilersussaq B 29 58 44 15 0 0
Utoq.pensionisiat tamakkerlugit C=A+B 300 356 342 313 298 298
Pensionisisartut amerlissutaat D 30 40 50 60 70 80
Siusinaartumik pens. E 0 0 9 26 35 35
Akit allanngorarneranni iluars. F 0 0 12 23 35 47
Utoq.pens. aningaasartuutit tamakkerlugit G=C+D+E+F 330 396 412 422 438 460
Konto pingaarneq 30.12.08 H 241 247 257 267 267 267
Kommunernes udgifter til alderspension   267,78 274,44 285,56 296,67 296,67 296,67
Kommunernes udgifter til alderspension   26,78 27,44 28,56 29,67 29,67 29,67
Kommunit utoq. Pens. Aningaasaliissutaat I 27 27 29 30 30 30
Aningaasaliissutit katillugit J=H+I 268 274 286 297 297 297
Akileraarutinit iluanaarutit K=(G-J) * 43 % 27 52 54 54 61 70
Inummut tapit L 10 10 10 10 10 10

Takussutissiami tulleriiaat imaraat:

Aningaasanut Inatsimmi 07-mi utoqqalinermi pensionisiassanut kr. 35,5 millioner sillimmatitut immikkoortinneqarput, ukiunilu 2008 – 2010 kr. 64-66 millioninik qaffasissuseqarlutik.

Kommuneqarfinnut isumaqatigiinniarnerit inerneri apeqqutaallutik aningaasaliissutigineqareersimanngitsunik siumut naatsorsuutigineqareertariaqarput, ukiunilu aggersuni qaffakkiartorumaartunik.


3.2. Pisortnut aqutsinikkut sunniutissat:
Utoqqalinermi pensionisisarnermut ukiussarititaasunut killiliussap qaffanneqarnerata kinguneranik, inuit ikinnerusut peqqussummut attuumassuteqalernissaat naatsorsuutigineqarpoq. Taamaattumik siunnersuutip maannakkut malittarisassanut atuuttunut naleqqiulluni kommuninut allaffissornikkut oqilisaassinissaa naatsorsuutigisariaqarpoq. Taamatuttaaq inummut tapinut malittarisassap kinguneranik kommunit allaffissornikkut oqilisaanneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq, siunnersuut malillugu inummut tapit aatsaat immikkut ittumik pisoqartillugu tunniunneqartalersussaammata, taamalu aatsaat tunniunneqartalissallutik pensionisialinnut aningaasaqarniarnermikkut ajornartorsiuissunut.

Siunnersuutip kinguneranik kommunit Naalakkersuisunut utoqqalinermi pensionisiaqartitaat pillugit kisitsisitigut paasissutissat nalunaarutigisalissavaat, taakkulu allaffissornikkut taasarialimmik kinguneqarnissaat naatsorsuutigineqanngilaq, takuuk oqaaseqaatini § 24.


4. Inuussutissarsiornermut aqutsinikkut aningaasaqarnikkullu kingunerisassai
Utoqqalinermi pensionisisalernissap ukiunik marlunnik qaffanneratigut, 63-iniit 65-inut, naatsorsuutigineqassaaq suliffeqarfinnut pitsaasumik kinguneqarnissaa, tassami 63-inik 64-inillu ukiullit amerlasuut suliinnarnissaat naatsorsuutigineqarsinnaammat.


5. Avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqaatissat
Siunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu kinguneqaateqassanngilaq.


6. Innuttaasunut aqutsinikkut aningaasarsiornikkullu kingunerisassai
Siunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut kinguneqaateqassanngilaq.


7. Kingunerisinnaasai allat pingaarutillit
Siunnersuut allanik pingaarutilinnik kinguneqaateqassanngilaq.


8. Naalagaaffeqatigiinnermut namminersornermullu tunngasut
Siunnersuut Naalagaaffeqatigiinnermut namminersulernissamullu tunngatillugu sunniuteqassanngitsoq nalilerneqarpoq.


9. Oqartussaasunut suliniaqatigiiffinnullu il.il tusarniaanerit
Siunnersuut makkununnga tusarniaassutaavoq: NUSUKA, KANUKOKA, SIK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, AK, IMAK, ILIK, PIP, ASG, PPK, KNAPK, APK, Namminersornerullutik Oqartussat Pisortaqarfiinut tamanut, Utoqqaat Peqatigiiffiat kiisalu Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik.

Suliffeqarfiit kattuffiillu ukua tusarniaanermi akissuteqarsimapput: KANUKOKA, ILIK, KNAPK, SIK, IMAK, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, AK, Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik, KIIIP, Sulisoqarnermut Inuussutissarsiornermullu Pisortaqarfik, Peqqinnissaqarnermut Pisortaqarfik, Akileraartarnermut Pisortaqarfik, PPK, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik, Utoqqaat Peqatigiiffiat.

Peqqinnissaqarnermut Pisortaqarfik, KIIIP, ILIK, AK, KNAPK, Akileraartarnermut Pisortaqarfik kiisalu Sulisoqarnermut Inuussutissarsiornermullu Pisortaqarfik oqaaseqaateqarsimanngillat.

KANUKOKA ima oqaaseqaateqarpoq:

Utoqqalinermi pensionisiallit siusinaarlunilu pensionisiallit pillugit inatsisitigut immikkoortinneqarneri ilalerneqarput.

Innarluutillit pillugit peqqussummi kiisalu utoqqalinermi pensionisiaqartunut ikiuisarnerup nanginneqartarneranut tunngatillugu ataqatigiisitsiniartarnerit suli amigarput, naak utoqqalinermik immikkut ittumik ikiorserneqarnissamut innarluuteqarnertik pissutigalugu suli pisariaqartitsisaraluartut.

Naalakkersuisut annertusisamik innarluutilinnut ikiorsiinissamut inatsisartut peqqussutaanni nr. 7, 3. novembari 1994-immersumut allannguutissamik saqqummiussaqarput, taamaalilluni ukiunut piumasaqaat 65-inut qaffanneqartussanngorlugu. Allannguut 1. januar 2009-mi atuutilersussatut siunnersuutigineqarpoq, utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut ukiorititap qaffanneqarneranut ilutigitillugu.

Taamatuttaaq KANUKOKA isumaqarpoq, utoqqalinermi pensionisiallit, assersuutigalugu ernuttaminnik pilersuisussatut akisussaaffeqartunut meeqqat tapiinik pissarsisinnaatitaasariaqartut. Naalakkersuisut siunnersuummi uani allannguuteqarput, imaalillugu utoqqalinermi pensionisiallit, meeqqanik 18-it inorlugit ukiulinnik pilersuisussaatitaasunut meeqqat tapiinik pissarsisinnaatitaanissaat periarfissaqartilerlugu.

Taamatuttaaq KANUKOKA isumaqarpoq, siunnersuut akuerineqassappat utoqqalinermi pensionisialinnut aningaasat atugassarititaasut ajorseriassasut, utoqqalinermi pensionisiallit ataatsimut isigalugu aningaasat atorsinnaasaasa appariarnissaat naatsorsuutigineqartariaqarmat. Naalakkersuisut isumaqarput, siunnersuut malillugu inummut tapi qaqutiguinnaq tunniunneqartalersussaanerannit KANUKOKA-p isummersuutaa tunngaveqartoq. Siunnersuut malillugu utoqqalinermi pensionisialimmut kisermaammut tunngaviusumik ukiumut 20.000 kr.-it sinnilaarlugit qaffaataassapput. Naalakkersuisut isumaqarput, kommunit ikittuinnaat kisimik, tunngaviusumik pensionisiatut aningaasat tigusartakkat ima qaffasitsigisumik inissisimatikkaat, akiligassanut aalajangersimasunut akileereernerup kingorna ullumikkumut naleqqiullugu utoqqalinermi pensionisialimmut siunnersuutigineqartutuut pitsannguutinik nassataqarnavianngitsoq.

Taassuma saniatigut pensionisiallit aningaasaqarnikkut kinguneqaatissat pillugit qanoq naatsorsuutiginnissinnaanerat pillugu aalajangersimasumik nassuiaat KANUKOKA-p maqaasivaa. Tamanna pillugu oqaaseqaatit immikkoortortaani 2-mi "Siunnersuutip pingaarnersai"-ni ersarissumik allaaserinnittoqarsimasoq Naalakkersuisut isumaqarput.

Naggataatigut KANUKOKA isumaqarpoq, siunnersuut aatsaat 1. januar 2008-mi atuutilersinneqartariaqartoq, kommuninut aningaasanut naatsorsuutit eqqarsaatigalugit ukiup qeqqinnaani allanngortiterinissaq ajornakusuussasoq. Naalakkersuisut uani ersarissarusuppaat, Inatsisartut utoqqalinermi pensionisiat pillugu inatsisip allannguutai 1. juli 2007-mi atuutilissasut.

Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfik annertulluinnartumik sukumiisumillu inatsisitigut tunngassuteqartunik tusarniaassummut akissuteqarsimavoq. Naalakkersuisut uani oqaatigerusuppaat, Inatsisit pillugit allattoqarfiup Naalakkersuisullu allattoqarfiannut siunnersuut pillugu tusarniaareernerup kingorna inatsisitigut tunngasortai misissoqqissaarsimammagit, tamatumalu kingorna naqqissorneqarsimalluni. Naqqissorneqarnerani Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup oqaaseqaatai atorluarneqarsimapput. Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup inatsisinut ataasiakkaanut oqaaseqaatai, pisariaqartinneqartunut ilanngussuunneqarsimapput.

Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut peqatigiiffiata tusarniaanermi akissuteqaatiminni oqaatigaat, siunnersuummi aningaasatigut naatsorsuutit paasiuminaatsunngorlugit saqqummiunneqarsimasut. Tusarniaareernerup kingorna Naalakkersuisut oqaaseqaatini immikkoortoq ersarissarniarsimavaat.

IMAK-ip § 15 (maanna §8, imm. 2) malillugu, utoqqalinermi pensionisiallit akileraarutigisassatut allatut isertitallit qaffassissuseq aalajangersimasoq sinnerpassuk, pisortat utoqqalinermi pensionisiaqartitsinerannut pissarsisassanngitsut maluginiarpaa. IMAK isumaqarpoq, kikkut tamarmik utoqqalinermi pensionisiaqartinneqartariaqartut, tassami kikkut tamarmik inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut tunniussaqarsimammata.

Kalaallit Nunaanni pisortat utoqqalinermi pensionisiaqartitsinerat isumaginninnikkut pensionisiaqartitsineruvoq, assersuutigalugu Qallunaat Nunaannut naleqqiullugu allaanerusumik aaqqissuussaalluni, taqqavani inuttut pensionisiaqartitsisoqarami. Naalakkersuisut isumaqarput, siullermik utoqqalinermi pensionisiallit aningaasatigut ajornartorsiutillit pisortanit utoqqalinermi pensionisiaqartinneqassasut, taamaattumillu pisortat utoqqalinermi pensionisiaqartitsinerat isertitat tunngavigalugit annertussusilerneqartarput.

PPK isumaqarpoq, aningaasartuutinut qanoq ittunut inummut tapit tunniuneqartassanersut, aamma qaqugukkut taakku utertinneqartassanersut pillugit ataqatigiinnerat ersernerluttoq. Siunnersuut malillugu inummut tapit uterteqquneqarsinnaapput, inummut tapisiaqarnissaq nammineq aningaasaatinik paarsinerlussimaneq patsisaalluni pinngorsimappat, imaluunniit utoqqalinermi pensionisiallip kingusinnerusukkut aningaasanik piffissap iluani pissarsippat aamma siunertamut tunngappat, assersuutigalugu utertoornikkut.

Taassuma saniatigut PPK-p isumaliornartoqartippaa, kommunalbestyrelsi utoqqalinermi pensionisiat tunniunneqarnissaat pillugit oqartussaassuseqarneq pillugu aalajangiisinnaatitaaffeqarmat, isumaqarlutillu oqartussaassuseqarneq pillugu Kalaallit Nunaanni justitsministeriamut/Rigsombudsmandimut kommuni ingerlatitseqqissinnaasariaqartoq.

Naalakkersuisut uani oqaatigerusuppaat, aalajangersagaq maanna atuuttereersoq ingerlateqqinneqarmat. Naalakkersuisut isumaqarput, kommunimut taamatut periarfissaqartitsinissaq pisariaqartoq, tassami utoqqalinermi pensionisiallit qaammammut ataatsimut naammattusaarnissaannut aqutsisinnaasanngitsut ikittuinnaasarmata. Aalajangersaanermi, utoqqalinermi pensionisiallip pensionisiaata aqunnissai pillugit, kommunip sapinngisamik ikiorsisinnaanissaa qulakkeerneqassaaq.

Naggataatigut PPK-p, utoqqalinermi pensionisiat utoqqalinersialik toqusorineqarpat unitsinneqartarnissaat isumaliornartoqartippaa. Naalakkersuisut uani oqaatigissavaat, utoqqalinermi pensionisiat, utoqqalinersialik uumasoq uppernarsarneqarsinnaappat nanginneqartassasut.

PIP-p oqaatigaa, inuit timikkut oqimaattunik suliaqarsimasunut, 64-iliineraani utoqqalinermi pensionisiaqartinneqarsinnaalertariaqartut. Naalakkersuisut uani oqaatigerusuppaat, inuit sulerulussimasut 64-iliigunik siusianaartumik pensionisiaqarnissamut periarfissaqartinneqassasut. Taassuma saniatigut PIP isumaqarpoq, ukiut 3 imaluunniit 4 qaangiukkaangasa utoqqalinermi pensionisiat, Kalaallit Nunaanni akit allanngoriartortarnerannut malinnaanersut nalilersorneqartassasoq. Tassunga tunngatillugu, utoqqalinermi pensionisiat annertussusissaat, Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfiup Akit pillugit allattuiffia tunngavigalugu nalimmassarneqartassasoq, Naalakkersuisut oqaatigerusuppaat siunnersuummi aalajangersakkamik ilanngussisoqarsimasoq.

SIK-p utoqqalinermi pensionisiaqartitsinerup 63-niit 65-inut qaffanneqarnera paasisinnaavaa, isumaqarlunilu pensionisiat qaffanneqarneri utoqqalinermi pensionisiallit amerlasuut iluaqutigissagaat. Taassuma saniatigut SIK isumaqarpoq, SISA-mi aningaasaatit immikkut ittumik aaqqiissutitut isigineqartariaqartut, pensionisiassallu annertussusissaannut sunniuteqassanngitsut. Naalakkersuisut uani oqaatigerusuppaat, Kalaallit Nunaanni pisortat utoqqalinermi pensionisiat tunniuttagaat isumaginninnikkut pensionisiaammata. Tassa imaappoq, pisortat utoqqalinermi pensionisiaqartitsinerat isertitat allat tunngavigalugit nalimmassarneqartassasut, tassunga aamma ilanngullugit tjenestemanditut pensionisiassat kiisalu nammineq pensionisiassatut ileqqaarutit ilanngullugit.

Kattuffik Utoqqaat Nipaat tusarniaanermut akissutitut tusagassiuutinut nalunaarutertik, septembarimi 2006-imi nassiussimasartik innersuussutigivaat, tassanilu pensionisiassanut pitsanngorsaatissatut piumasaqaatit assigiinngitsut taakkartorneqarsimapput. Naak tusagassiuutinut nalunaarummi piumasaqaatit taakkartorneqarsimasut siunnersuummi qulakkeerneqanngikkaluartut, Kattuffik Utoqqaat Nipaata toqqarpaa siunnersuutitut nassiussaq tapersersorniarlugu, siunnersuut partiinit tamanit tapersersorneqarmat, kiisalu utoqqalinermi pensionisiat pillugit ukiorpassuarni allannguisoqarsimannginnera patsisigalugu.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup piumasaqaatigaa, siunnersuummut oqaaseqaatini naliginnaasuni erseqqissarneqartariaqartoq, siunnersuummut suli aningaasaliissutissanik nassaartoqarsimanngitsoq.

Tamanna immikkoortumi 3.1-imi, pisortanut aningaasatigut kingunissaat pillugu erseqqissarneqarsimavoq.

Taamatuttaaq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup, utoqqalinermi pensionisiat qanoq akinut nalimmassarneqartassanersut erseqqissartariaqartut nalilerpaa. Tamanna tunngavigalugu siunnersuutitut aalajangersakkami § 14-imi (maanna §7, imm. 3) oqaaseqatigiit sukaterneqarsimapput.

Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup, siunnersuummi § 22-mi (maanna § 24), kommunit pisussaaffilerneqarsimaneri pillugu, Naalakkersuisunut kommunimi utoqqalinermi pensionisiaqartut pillugit kisitsisitigut paasissutissanik, naatsorsueqqissaarnermi kisitsisinik atorneqarsinnaasunik nassitsinissamut aalajangersakkami ilanngussisoqarsimanera iluarisimaarpaa, tassungalu tunngatillugu isumaqarluni, KANUKOKA suliassamut tassunga tapiissanngitsoq, siusinnerusukkut bloktilskudit pillugit isumaqatigiinniarnermi pineqareersut erseqqissaassutigineqartariaqartoq. Tamannalu aalajangersakkamut § 22-mi (maanna § 24) oqaaseqaammi erseqqissarneqarpoq.

Taamattaaq Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq, utoqqalinermi pensionisiaqarnissamut ukiunik marlunnik qaffaaneq, suliffeqarfinnut pitsaasumik kinguneqarnissaa oqaaseqaatini erseqqissarneqartariaqartoq. Tamannalu suliffeqarfinnut kingunissaa pillugu oqaaseqaatini immikkoortuumi 4-mi erseqqissarneqarpoq.

Naggataatigut Aningaasaqarnermut Pisortaqarfik isumaqarpoq, siunnersuut 1. januar 2008-mi aatsaat atuutilersinneqartariaqartoq, kommunit inatsisit piviusunngortinniarnissaannut angumersiniarnissaannut ajornakusoornissaa naatsorsuutigineqarmat. Uani oqaatigineqassaaq, inatsisatut aalajangiineratigut Naalakkersuisut peqquneqarsimapput allannguutit 1. juli 2007-mi atuutilersinneqassasut.

 

Aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit

§ 1-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami malittarisassatut pingaarnertut aalajangersarneqarpoq, utoqqalinermi pensionisisinnaatitaanermi piumasaqaataassasoq danskisut innuttaassuseqarnissaq. Inuk danskisut innuttaassuseqarnersoq, danskit inuttaassuseqarnermut inatsisaat malillugu nalimmassarneqartassaaq.

Imm. 2-mut

Nr. 1
Inuit danskisut innuttaassuseqanngikkaluarlutik utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalersinnaapput Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni aalajangersakkat naammassisinnaagunikkit.

Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaanissamut, Kalaallit Nunaani sivikinnerpaamik ukioq ataaseq najugaqarsimanissaq sulisimanissarlu piumasaqaataavoq. Qinnuteqaateqarnerup nalaani nunami Isumaqatigiissummut ilaatitaasumi aalajangersimasumik najugaqartoqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaat Qallunaat Nunaannilu nunami pingajuattut nunagisaq pillugu akuersaanngillat, tassa imaappoq taakku kalaallisut utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaatitaanngillat. Taassuma saniatigut soorunalimi piumasaqaataavoq, utoqqalinermi pensionisiaqarnissamut piumasaqaatit allat naammassineqarsimanissaat. Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat tunngavigalugit utoqqalinermi pensionisiat pillugit aqutsineq Ilaqutariinnermut Pisortaqarfiup akisussaaffigivaa.

Nr. 2
Pineqartoq soraarninngunnginnermini ukiuni kingullerni pingasuni Kalaallit Nunaanni najugaqarsimanersoq aalajangiisuussaaq. Piumasaqaataavoq, piffissaq kipitinneqarani pisimassasoq. Piumasaqaataavoq, inuit allattorsimaffiannut nalunaarsimanissaq kiisalu taassuma saniatigut "aalajangersimasumik najugaqarnissaq" tak, § 2-mut oqaaseqaatit.

§ 26, imm. 3-mut innersuut, isumaqarpoq ukiunut piumasaqaat ikaarsaariarnermi aalajangersakkap malissagaa. Tassa imaappoq, 31. december 2008 tikillugu najugaqarnermut piumasaqaat 63-inik ukioqarnermi naammassisimasariaqarpoq. 2009-mi 1. januarimiit - 31. decemberi ilanngullugu najugaqarnermut piumasaqaat 64-inik ukioqarnermi naammassisimasariaqarpoq. 2010-mi 1. januarimiit najugaqarnermut piumasaqaat 65-inik ukioqarnermi naammassisimasariaqarpoq.


§ 2-mut

Aalajangersimasumik najugaqarneq ima paasineqassaaq, najugarisaq siniffigineqartartoq, feeriarneq patsisigalugu, atorfik patsisigalugu angalanermi, napparsimanermi imaluunniit assigisaanni qimaqqagallarneqartartoq, aamma pigisanik tassaniititaqarfigisaq.

Utoqqalinermi pensionisianik qinnuteqaateqarnerup siorna, pineqartoq qanoq sivisutigisumik aalajangersimasumik najugaqarsimanissaa piumasaqaataanngilaq.

Aalajangersakkap naqissuserpaa utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaaneq aammattaaq inunnut nunani avannarlerni allaniittunut nunanilu EØS-imik isumaqatigiissummut atasunut atuuttoq. "EØS-imik isumaqatigiissummut" pineqarput, nunat EF-fororningimut 1408/71-imut ilaatinneqartut. Tassaapput inuit Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu siusinaartumik pensionisiaqarsinnaasut. Isumaginninnermut Sillimmasiisarneq pillugu isumaqatigiissummi pingaarnerusumik aalajangersarpaa, EF-forordning 1408/71 nunani avannarlerni atuutsinneqassasoq isumaqarpoq, pineqartut Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu Kalaallit Nunaannit utoqqalinermi pensionisiaqartinneqarsinnaasoq, tassa nunani EØS-ini aalajangersimasumik najugaqaraanni (aamma tassunga tunngatillugu piumasaqaatit naammassisimagaanni). Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni takuneqarsinnaavoq inatsisip sorliup atorneqarnissaanut aalajangiisuusoq nuna najugarisaq, taamaattumillu siusinaartumik pensionisiat tamakkiisut ataatsikkut nunani arlalinnit pisartagarineqarsinnaanngillat.

Nunat Avannarliit saniatigut nunat EØS-imik isumaqatigiissutillit tassaapput: Belgia, Cypern, Estland, Finland, Frankrig, Grækenland, Holland, Irlandi, Islandi, Italia, Letland, Litauen, Liechtenstein, Luxembourg, Malta, Norge, Polen, Portugal, Slovakiet, Slovinien, Spanien, Tuluit Nunaat aamma Irland Avannarleq (kiisalu Gibraltar), Sverige, Tjekkiet, Tyskland, Ungarn, Østrig aamma Schweiz.

Nunat avannarliit tassaapput: Qallunaat Nunaat, Finland, Savalimmiut, Kalaallit Nunaat, Island, Norge aamma Sverige.


§ 3-mut

Kalaallit Nunaanni, Qallunaat Nunaanni Savalimmiunilu ukiuni pingasuni najugaqarsimanissamik piumasaqaat maannamut aalajangersakkanik atuuttunik nangitsineruvoq. Allaassutaali tassaavoq ukiunut killigititaasup ukiunik marlunnik qaffasinnerunera, taamaasilluni utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalernissami 15-it 65-illu akornanni ukioqarnerup nalaani ukiuni pingasuni najugaqarsimanissaq. Piumasaqaataanngilaq, aalajangersimasumik ukiuni pingasuni kipitinneqanngittumik najugaqarsimanissaq imaluunniit nunami aalajangersimasumiissimanissaq. Ukiut marluk Kalaallit Nunaanniissimagaanni ukiorlu ataaseq Qallunaat Nunaanniissimagaanni utoqqalinermi pensionisiassanik pissarsisoqarsinnaavoq.


§ 4-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap assigaa utoqqalinermi pensionisiallit, aappallit, utoqqalinermi pensionisiallit, inooqatigiittut katissimasullu imaluunniit nalunaarsorneqarluni inooqatigiittut, matumani eqqarsaatigineqarmat najugaqaqatigiinnerup iluaqutissartai aammalu najugaqatigiinnerup sipaarutissartai.

Inuit aqqisa allattorsimaffianni paasineqarsinnaavoq, utoqqalinersiutilik katissimanngitsoq inersimasumik allamik najugaqateqartuunersoq, taamaattumillu tunngavissaqarsinnaavoq misissussallugu taakku aappariittut inooqatigiittuunersut. Ilumut taamatut inooqatigiittoqarnersoq imaluunniit tamatuma eqqunngitsuunera aalajangerneqassaaq utoqqalinermi pensionisianik pisartagallip nammineq paasissutissiineratigut, assersuutigalugu aningaasaqarnerup ataatsimoortuuneranik, meeraqaqatigiinnermut, sulinngiffeqarnermi angalaqatigiittarnermut il.il tunngasut pillugit. Utoqqalinermi pensionisianik pisartagalik inummik allamik najugaqateqaannarpat inooqatigiinnermut nalinginnaasumut tunngasuunngitsumik, assersuutigalugu ilaquttaminik, taava utoqqalinersiutilik pensionisialittut kisermaatut pisinnaatitaaffeqassaaq. Utoqqalinermi pensionisialik katissimallugu inooqatigisalik imaluunniit nalunaarsorneqarluni inooqatigisalik, najugaqatigiinnersut apeqquttaanngilaq, imminnut pilersueqatigiinnissamut pisussaatitaaneq atuutissammat.

Imm. 2-mut

Utoqqalinermi pensionisialik katissimasoq/inooqateqartoq, utoqqalinermi pensionisialimmut kisermaamut naligiissinneqassaaq, aappaasoq/inooqatigisaq inunnik isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmut nuutsinneqarpat. Naak utoqqalinermi pensionisialik suli katissimagaluarpat, nalunaarsorneqarluni inooqateqaraluarpat imaluunniit inooqateqarpat, utoqqalinermi pensionisialik aningaasatigut inooqateqarnera iluaqutaajunnaarsimassammat. Taamaattumik naleqqunnerpaavoq, utoqqalinermi pensionisialik kisermaatut utoqqalinermi pensionisialik naligitinneqassaaq, nuutinneqartoq najugaqarnermini taamaallaat utoqqalinermi pensionisiat kisermaamut 20%-ii tunniunneqartartussaammata (soorunalimi pineqartoq utoqqalinermi pensioninik tunineqartarsimappat).


§ 5-imut

Imm. 1-mut

Aalajangersakkap maleruagassat maannamut atuuttut assigai, aalajangersarlugulu utoqqalinermi pensionisisinnaatitaasut inuit 65-inik ukioqalersimasut kiisalu 65-inik ukioqalereerluni utoqqalinermi pensionisiat qinnutigineqarneranni pisinnaatitaaneq atuutilersarluni, qaammatip qinnuteqarfiusup aallaqqaataa aallarnerfigalugu. Ikaarsaariarnissamut aalajangersakkamut § 26, imm. 3-mi innersuutip erseqqissarpaa ikaarsaariarnermi aalajangersakkap ukiunut piumasaqaatit malissagaat. Tassa imaappoq, 31. december 2008 tikillugu utoqqalinermi pensionisiat, inunnut 63-iliisimasunut tunniunneqarsinnaapput. 1. januar 2009 aamma 31. december 2009 ilanngullugu, inunnut 64-iliisimasunut utoqqalinermi pensionisiat tunniunneqarsinnaapput, aamma 1. januar 2010-miit utoqqalinermi pensionisiat, inunnut 65-iliisimasunut tunniunneqarsinnaapput.

Kommuni innuttaasunut ilisimatitsissutigisariaqarpaat utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaanngorneq pisarmat 65-inik ukioqalernermi. Kommunit ilaasa inuit pineqartut 65-iliisussaasut piffissaq sioqqullugu allaffigisarpaat sumiiffiillu ilaanni pineqartunut ilisimatitsinissaq siunertaralugu ataatsimiigiaqqusisoqartarpoq.

Imm. 2-mut

Siusinaartumik pensionisialik 65-inik ukioqalerpat pensionisiat utoqqalinermi pensionisianut allanngortinneqassapput. Utoqqalinersiat tunniunneqassapput siusinaartumik pensionisiaqarnermisulli 40-raterutaannik amerlassuseqarnerat allanngortinnagu. Aalajangersakkap taassuma ikaarsaariarnermi aalajangersagaq § 26, imm. 3 aammattaaq malippaa. Tassa imaappoq, 31. december 2008 tikillugu 63-inik ukioqalertut siusinaarluni pensionisisartut ingerlaannaartumik utoqqalinermi pensionisialittut pisartagaqalissapput. 1. januar 2009-miit 31.december 2009 tikillugu, 64-inik ukioqalertut siusinaarluni pensionisiaqartut ingerlaannaartumik utoqqalinermi pensionisialittut pisartagaqalissapput. 1. januar 2010-miit, 65-inik ukioqalersut siusinaarluni pensionisiallit utoqqalinermi pensionisialittu pisartagaqalissapput.

Pineqartoq eqqortumik pensionisiaqarnissaa kommunip akisussaaffigivaa, pingaaruteqarporlu kommunit tamanna eqqummaariffigissagaat, pensionisiaqartitsinerit taakku marluk aningaasaliiffigineqarneri assigiinngitsuummata.


§ 6-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkap maleruagassat mannamut atuuttut assigai aammalu nunat avannarliit allat maleruagassaasa aaqqissuussaaneri malillugit. Matumani katersueriaatsimut tunngavik (pro-rata-temporis-princippet) malinneqarpoq, pensionisineq sillimmasiissutinut naleqqiunneqarluni, matumani piffissaq najukkatut nalunaarsorneqarsimasoq tungavigalugu katersisoqarsimalluni.

Kalaallit Nunaanni Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat 1. januar 1994 atuutilersinneqarmat anguniaagaasimanngilaq, katersueriaatsimi tunngaviusup inunnut Naalagaaffeqatigiinnerup killeqarfiata iluanni nuuttartunut atorneqarnissaa (pro-rata-temporis-princippet), isumaqatigiissutillu malittarisassaasa pensionip agguarnera pillugu nalunaarsueriaatsip naatsorsueriaatsillu atorneqarnissaat.

Taamaattumik inuit Naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunani ataasiakkaani ukiuni killiligaanngitsuni najugaqarsinnaapput, Danmark-ip, Savalimmiut Kalaallit Nunaatalu akornanni nuuttarsinnaallutik, pensionisiaqalernissamullu piumasaqaatit naammassineqarsimappata nunami najugaqarfigisaminni, aamma namminersorneruffiusuni, pensionisiaqarnissamut pisinnaatitaaffeqarlutik. Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu piffissat najugaqarfigisimasat ataatsimut katinneqassapput, piffissaq najugaqarfigisimasaq ataatsimut katinneqarluni Naalagaaffeqatigiinnerup iluani pensionisiaqalernissamik qinnuteqaatip naatsorsorniarnerani.

Tamakkiisumik utoqqalinersiaqarsinnaatitaaneq anguneqassaaq ukiuni 40-ni najugaqartussaatitaaneq naammassineqarsimappat, ukiut 15-it 65-illu akornanni ukioqartussaanerup iluani ukiut 50-it ingerlareersimagaluarpataluunniit, kisiannili takuuk § 24. Taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq inuit assersuutigalugu ukiuni arlaqartuni nunani allani ilinniarnertik pissutigalugu najugaqarsimasut Kalaallit Nunaanni tamakkiisumik pensionisiaqalernissaminnut katersisinnanerat.

Assersuut 1: Inuk Kalaallit Nunaanni katillugit ukiut 20 najugaqarsimasoq. Najugaqarsimanerup naatsorsorneqarnera annerpaamik najugaqartussaatitaaneq ukiunut 40-nut naleqqiunneqassaaq. Pensionisiaqarneq imatut naatsorsorneqassaaq 20/40 imaluunniit kalaallisut pensionisiat affai tunniunneqassapput.

Assersuut 2: Inuk Kalaallit Nunaanni katillugit ukiut 8, qaammatit marluk ullullu qulingiluat najugaqarsimavoq. Najugaqarsimanerup naatsorsorneqarnera 8-nut appartinneqassapput, annerpaamillu najugaqartussaatitaanerup ukiunut 40-nut naleqqiunneqassaaq. Agguaqatigiissillugu imaalissaaq 8/40 imaluunniit kalaallisut pensionisiat 1/5-iliat tunniunneqassapput.

Imm. 2-mut

Utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut najugaqarsimanerup naatsorsornerani taamaallaat ukiut ilivitsukkaartut ilanngunneqassapput. Utoqqalinermi pensionisiat siusinaarluni pensionisiatuulli najugaqarsimanerup naatsorsorneqarneri assigalugit tunniunneqassapput. Siusinaarluni pensionisianut atuutsinneqartut assiginagit, taava utoqalinermi pensionisiassanut naleqqiullugit najugaqarsimanerup naatsorsorneqarneri ukiunut ilivitsunut naatsorsorneqartassapput.


§ 7-imut

Imm. 1-imut

Utoqqalinermi pensionisiat allannguutissaattut siunersuummi pensionisiassat pensionisialinnut kisermaanut aappariinnullu aappaannaa pensionisialimmut kr. 110.000-it tikillugit angissusilerneqarput aappariinnullu tamarmik pensionisiaqarsinnaatitaasunut kr. 150.000-it tikillugit.

Aningaasarsiat aalajangiisuutillugit pensionisiassatut taaneqartut naapertorlugit tunniunneqartassapput, utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut piumasaqaatit tamakkiisumik naammassineqarsimappata. Taamaattoqanngippat taamaallaat aningaasat fyrretyvendedeliat kisimi tunniunneqassaaq.

Naalakkersuisut aningaasartanik iluarsiissuteqarsinnaapput ilanngaasarnermut periutsit allanngortinneqarnerani § 8 naapertorlugu.

Imm. 2-mut

Aappariinnut, aappaannaa pensionisiaqartoq aappaalu siusinaarluni pensionisiaqartoq, siunnersuutigineqarpoq ataatsimmut pensionisiaat, tassa imaappoq utoqqalinermi pensionisiat aamma siusinaarluni pensionisiat ukiumut katillugit 140.000 kr. angullugit annertussusilerneqarsinnaapput. Immikkoortoq aappariinnut tunngasoq una maanna malittarisassanut atuuttunut naleqqiullugu nutaajuvoq, pisariaqartinneqarporlu, siunnersuut akuersissutigineqassappat, siusinaarluni pensionisiat aamma utoqqalinermi pensionisiat tunniunneqartartut killigititaat assigiinngitsut atuutilersussaammata. Utoqqalinermi pensionisiassat pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aamma siusinaarluni pensionisiassat pillugu inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut ataqatigiissutut isigineqartussaammata, siusinaarluni pensionisiat pillugu inatsiartut peqqussutissaattut siunnersuummi aappariit aappaa utoqqalinermi pensionisiaqartoq aappaalu siusinaarluni pensionisialimmut tunngasoq aamma siunnersuummi ilanngunneqassaaq, taamaalilluni ataatsimut aallartinneqarnerannut ajornartorsiutaasinnaasut pinngitsoorniarlugit. Erseqqissarneqassaaq, ataatsimut pensionisiaq ima agguarneqassammat, utoqqalinermi pensionisiaqartoq 80.000 kr.-nik pissarsissaaq, siusinaarlunilu pensionisialik 60.000 kr.-nik pissarsissalluni.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq tassanilu aalajangersarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiat akit allanngorneri malillugit iluarsiiffigineqartarnissaat. Aalajangersakkap malitsigisaanik pensionisiassat tamatigut iluarsiiffigineqartassapput atuinermi akit 3 pointinik ilivitsunik allannguuteqarneri tamaasa. Iluarsiissuteqarneq pisassaaq januaarip aallaqqaataa tulliuttoq aallaavigalugu. Atuinermi akit 1.juli 2007-imut tunngasut 100-nngortillugit tunngavittut atorneqassapput. Iluarsiissuteqarneq assersuutigalugu 3 procentimik pisassaaq, atuinermi akit 1. juli 2007-imi naleqqiullugu 103,17-iuppat. Iluarsiissuteqarneq taanna aalajangiusimaneqassaaq atuinermi akit 106 qaangerlugit qaffappat imaluunniit aningaasat nalingi appariarneranni 100 ataallugu appariarpata.

Utoqqalinermi pensionisiat, aningaasat nalingi appariarpat 100-lu ataappagu, appartinneqarsinnaapput. Iluarsiissuteqarnermi tunngavissaq toqqarneqarpoq aningaasanut inatsisissamik suliaqarnissaq eqqarsaatigalugu, aamma iluarsiissuteqarnissamut piffissaq allaffissorneq eqqarsaatigalugu toqqarneqarpoq.

Imm. 4-mut

Utoqqalinermi pensionisiaqartunut killigititat aamma isertitanut tunngatilluguu killigititat pillugit saqqummiussineq inatsisartut peqqussutaannut nalunaarutit atuutsinneqartut malillugu pissaaq, tak. § 8-mut oqaaseqaat.


§ 8-mut

Imm. 1-imut

Utoqqalinermi pensionisiat ikilisinneqassapput allanik akileraarusigassanik isertitaqartoqarpat.

Aningaasat utoqqalinermi pensionisiallip isertitanut akileraarusersugassanut ilanngussinnaasai ilanngaatitaqanngitsumik allannguuteqanngitsumik utoqqalinermi pensionisialinnut kisermaanut kr. 56.000-iuinnarnissaat. Aappariinnut, aappaa utoqqalinermi pensionisialimmut aappaalu siusinaarluni pensionisialimmut saniatigut isertitaqarsinnaatitaanermut killigititaq ukiumut kr. 70.000-iunissaat siunnersuutigineqarpoq. § 7-imut oqaaseqaammi oqaatigineqartumi, uani immikkoortoq aappariinnut tunngasoq nutaajuvoq, pisariaqartinneqarlunilu siunnersuutip kingorna utoqqalinermi pensionisialimmut aamma siusinaarluni pensionisialimmut pensionisiat annertussusissaat aamma isertitanut killigititat assigiinngitsut atuutilertussaaneri.

Aappariinnut, aappariit tamarmik utoqqalinermi pensionisialinnut saniatigut isertitaqarsinnaaneq kr. 84.000-iunissaat siunnersuutigineqarpoq.

Taamatuttaaq aappariinnut saniatigut isertitaqarnissamut killigititaq, aappaa utoqqalinermi pensionisiaqartoq, aappaalu arlaatigulluunniit pensionisiaqanngitsoq, tassa utoqqalinermi imaluunniit siusinaarluni pensionisiaqanngitsumut, kr. 84.000-iunissaat siunnersuutigineqarpoq. Tamanna atuutissaaq isertitat sulinermit, suliffeqarnermit atorfilittulluunniit pensionisianik isertitaqartoqaraluarpalluunniit.

Imm 2-mut

Pensionisiat atorunnaarnissaannut isertitat annertussussissaannut killissarititaasussap utoqqalinermi pensionisialinnut kisermaanut kr. 228.000-iunissaa siunnersuutigineqarpoq. Aappariinnut, aappaa utoqqalinermi pensionisialimmut, aappaalu siusinaarluni pensionisialimmut, aappariit ukiumut isertitaat ataatsimut kr. 300.000-iuppat pensionisiat atorunnaarnissaanut siunnersuutigineqarpoq. Aappariinnut tamarmik pensionisiaqartunut kr. 318.000-iunissaa aalajangersarneqartussatut siunnersuutigineqarpoq. Taamatuttaaq aappariinnut, aappaa utoqqalinermi pensionisiaqartumut, aappaalu pisortanit sutigulluuniit pensionisiaqanngitsumut kr. 318.000-iunissaa aalajangersarneqartussatut siunnersuutigineqarpoq. Utoqqalinermi pensionisiat ukiumi naatsorsuiffiusup aallartinnerani naatsorsorneqartassapput tak. § 9 aamma § 10. Utoqqalinermi pensionisiallip isertitai kr. 228.000 qaangerpagit, ukiumi tulliuttumi utoqqalinermi pensionisiassanik tunineqassanngilaq.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq utoqqalinermi pensionisialik kisermaaq tamatigut pensionisiassat aningaasartaasa tunniunneqartartup 50 %-iinik tunineqartussaasoq, aappaarisap inooqagisalluunniit isertitaasa akileraarusersugassat annertussusaat aalajangiisuutinnagit. Ullumikkut utoqqalinermi pensionisialik pisartakkat 20 %-iinik pisinnaatitaavoq. Nammineq isertitat tassaapput isertitat suulluunniit, tassunga ilanngullugit Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu pensionisiat.

Imm. 4-mut

Matumani siunnersuutigineqarpoq Naalakkersuisut pisinnaatinneqassasut utoqqalinermi pensionisiallip akileraarusersugassatut isertitai tunngavigalugit angissusileeriaatsinik aalajangersaanissaminnut. Utoqqalinermi pensionisianik iluarsaassinerit Namminersornerullutik Oqartussat angissusileeriaatsit isertitallu annerussusissaat pillugit nalunaarummi ilanngunneqassapput.


§ 9-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqassaaq utoqqalinermi pensionisiat angissusilerneqartassasut pensionisiallip pisartagaqalernermini isertitatut akileraarusigassatut pissarsiassamisut naatsorsuutigisai naapertorlugit. Tassa imaappoq, utoqqalinermi pensionisianik pissarsineq sioqqullugu isertitarisimasat utoqqalinermi pensionisiassat annertussusissaannut sunniuteqassanngitsut. Tassami siumut isertitariumaagassatut naatsorsuutigisat taamaallaat tunngavigalugit utoqqalinermi pensionisiassat annertussusissaat naatsorsuutigineqassapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq imm.1 malillugu isertitat akileraarusersugassat tamakkiisut pensionisianik peqqaarnermiit ukiup tulliuttup naanissaata tungaanut annertussusissaattut naatsorsuutigineqartut aallaavigalugit kisinneqarlutik, taakkulu tassaassapput ukiumi isertitassatut naatsorsuutigineqartut. Utoqqalinermi pensionisialik ukiup ingerlanerani allatigut isertitaqalerpat, utoqqalinermi pensionisiat aalajangersakkami § 10, imm. 2 malillugu iluarsaanneqassapput, aatsaallu tamanna pissaaq annertuumik ingerlaavartumillu allanngortoqarpat. Utoqqalinermi pensionisiaqartoq, pensionisiassat annertussusaannut sunniuteqartoqarpat, aalajangersagaq § 16 malillugu inuttut aningaasatigullu atukkat pillugit nalunaartussaatitaavoq.


§ 10-mut

Imm. 1-imut

Siusinaartumik pensionisiat ukiut tamaasa iluarsiivigineqartassapput, taamaaliornikkut qulakkeerniarlugu siusinaartumik pensionisiat siusinaartumik pensionisiallip isertitaasa allat allannguutaat ilutigalugit allanngortinneqartarnissaat. Iluarsiinermut tunngaviussapput ukiumi isertitaqarfiusumi kingullermi ilisimaneqartumi isertitat akileraarutaasussat. Tamanna isumaqarpoq, siusinaartumik pensionisiat 1. januar 2008 aallarnerfigalugu 2006-imi isertinneqarsimasunit paasissutissat tunngavigalugit naatsorsorneqassasut.

Imm. 2-mut

Siusinaartumik pensionisiallip inuttut aningaasaqarnikkullu atugarisai pingaarutilimmik ataavartumillu ukiup ingerlanerani allannguuteqarpata, siusinaartumik pensionisiatut pisartakkat iluarsiivigineqassapput. Assersuutigalugu tamanna pisinnaavoq pisortanit pensionisiat saniatigut isertitat allat allannguuteqarpata, katissimallugu aapparisap, aappariinnermut assingusumik inooqatigisap inooqatigisalluunniit toquneratigut imaluunniit avinnikkut aappariinneq appariinnermulluunniit assingusumik inooqatigiinneq taamaatinneqarpat. Malittarisassani § 10-mi allassimavoq siusinaartumik pensionisiallip pisussaaffigigaa inuttut aningaasarsiornikkullu atugarisat allannguuteqarnerat kommunemut nalunaarutigissallugu.


§ 11-mut

Imm. 1-imut

Utoqqalinermi pensionisiallit isumaginninnermi ulloq unnuarlu angerlarsimaffimmi aalajangersimasumik najugaqartussat pensionisiat 20 %-iinik pisartagaqarsinnaatitaapput. Pineqartoq aappaqarpat/inooqateqarpat, taannalu utoqqalinermi pensionisiaqarpat, taanna paarlattuanik kisermaatut pensionisiaqarsinnaatitaalissaaq, takuuk § 4. Tamanna aaqqiissutissatut pisariinnerpaatut isigineqarpoq, utoqqalinermi pensionisiallip angerlarsimaffimmut nuunnerani aappaasumullu pensionisialittut kisermaatut inissinnerani. Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiallip pisartakkat 20 %-iinik pisartussaanera, aalajangiisuutinnagu pineqartup utoqqalinermi pensionisiat saniatigut allanik isertitaqarnera.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq utoqqalinermi pensionisiallip pensionisiat saniatigut allanik isertitaqaruni najugaqarnerminut akiliisinneqartarnissaa. Annerpaamik isertitat akileraarusigassat 60 %-sa nalinganut akiliisinneqarsinnaavoq, utoqqalinermi pensionisiat saniatigut, akileraarutit akereernerisigut, tassunga aamma ilanngullugu Isumaginninnermi Sillimmasiisarneq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat malillugu akilerneqarsimasut.

Aalajangersakkami siunertaanngilaq, kommuneqarfiit aningaasanik pineqartut sinnerlugit, akissarsinissamut tunngavigisat naliginnaasut piginnaatitaasut iluannit, piumasaqarsinnaatitaanissaannut pisinnaatitaaffilerneqarnissaat, tassa imaappoq aningaasartuutit tunngavigineqassapput.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap Naalakkersuisut piginnaatippai paaqqinniffinni allani najugaqarnermut aningaasartuutinik pisortat akiliuteqarfigisartagaanni najugaqalernermut atatillugu siusinaartumik pensionisiat iluarsiivigineqartarnerat pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaanissaannut. Najugaqarfiit allat assersuutigalugu tassaasinnaapput napparsimaviit, tarnimikkut napparsimasunut katsorsaaviit imaluunniit paaqqinniffiit pinerluttunik isumaginninnermut atasut. Assersuutigalugu attuumassuteqarsinnaavoq kaasarfimmiussat imalluunniit suliffeqarnermi aningaasarsiat pillugit ilanngaatissat pillugit malittarisassanik aalajangersaanissaq, kiisalu najugaqarnerup nalaani tapinik tunniussinermut tunngasut.


§ 12-imut

Imm. 1-imut

Meeqqanut tapit tunniunneqartassapput, utoqqalinermi pensionisiaqartup meeraq immini najugaqartikkaluarpaguluunniit, aamma "toqqaannartumik" pilersuineq ingerlanneqaraluarpalluunniit, imaluunniit pilersuineq tapiissutisisussamut tapisiaqartinneqaraluarpalluunniit, naliginnaasumik angajoqqaap aappaanit pisartoq. Ilaatigut angajoqqaarsiaasut, ilaqutariinni akunnerminni aaqqissuussamik tigummiaqartunut tapiissutisitinneqarnissamut piumaqartoqarsinnaavoq. Tamannali tapiissutisinissamut aatsaat isumaqatigiissuteqarsimagaanni pisinnaavoq. Qinnuteqaatip suliarinerani Kommunip siusinaarluni pensionisiaqartoq, meeqqat tapiinik pisinnaatitaanersoq misissoqqaartariaqarpaa.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkap erseqqissarpaa, meeqqat tapiinik tunniussineq, Inatsisartut meeqqanut tapit kiisalu meerarsiartaarnermi tapit pillugit peqqussutaa malillugu suliarineqarnersoq. Amerlanertigut meeqqap angajoqqavata aapparisarpaa, kisianni aamma ilaqutariit akunnerminni namminneq isumaqatigiissuteqarlutik meeqqamik paarsisuusuusinnaapput, aatsaat tapisinissamut pisinnaatitaaffeqarpata.

Imm. 3-mut

Aalajangersakkap aalajangersarpaa, utoqqalinermi pensionisialik aalajangersimasumik Kalaallit Nunaanni najugaqaruni aatsaat meeqqat tapiinik pissarsinissamut pisinnaatitaasoq. Aalajangersimasumik najugarisaq tassaavoq, angerlarsimaffik siniffigisagaq, taamaallaat feeriami, suliffik peqqutigalugu angalanermi, napparsimanermi imaluunniit assingisaanik najortanngisaq, aamma angerlarsimaffimmi tassani pigisaqartariaqarpoq.


§ 13-imut

Imm. 1-mut

Aalajangersakkakkut aalajangersarneqarpoq, meeqqanut tapit qaqugukkut atorunnaarsinneqartassanersut. Meeqqanut tapit, meeraq angerlarsimaffiup avataanut inissinneqaraangat atorunnaarsinneqassapput, tak. Imm. 1, nr. 1, imaluunniit tak. Imm. 1, nr. 2-4 naapertorlugit, inuusuttuaraq imminut pilersorsinnaanngoraangat.

Meeqqanut tapit peerneqarneri utoqqalinersialimmut pilersuisussaatitaasumut imaluunniit akilersuisussaatitaasumut allannguutinik malitseqartinneqartannginnissaat malugeqquneqassaaq.

Sulinikkut isertitat suulluunniit iseritatut akissarsiatut paasineqassapput.

Imm. 2-mut

Aalajangersagaq una meeqqat tapii pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaanissamut Naalakkersuisunut piginnaatitsivoq. Matumani pingaartumik akilersuutit annertussusissaannik aalajangersaasinnaaneq pineqarpoq, kiisalu taakkunannga akiliuteqarneq pineqarluni.


§ 14-imut

Imm. 1-imut

Inummut tapinut tunngatillugu aalajangersakkat peqqussummi atuuttumi aalajangersakkat allannguuteqartinneqarput. Inuit ataasiakkaat pisariaqartitsinerannik nalilersuinerit tunngavigalugit malittarisassat atuuttut malillugit inummut tapit tunniunneqartassapput. Inummut tapit kommunini ataasiakkaani aningaasaqarneq eqqarsaatigalugu kommunimi innuttaasut allat atugaat aallaavigalugit aningaasat nammineq atugassatut tunniunneqartassapput. Tamanna imatut paasisariaqarpoq, kommuneqarfiit tapinik tunniussisarnerat aamma aningaasartuutinut suut atorneqartarnersut assigiinngitsorujussuunerat.

Inummut tapit allanngortinneqarnerisigut assigiiaarnerulernissaat siunertarineqarpoq. Tamatuma saniatigut siunertaavortaaq, inummut tapit siunissami maannakkumiit allaanerusumik sunniuteqarnissaat anguniagaavoq. Utoqqalinersiutinik qinnuteqarnermut atatillugu kommunit nalilersortassavaat, qinnuteqartup inummut tapit ilumut pisariaqartinnerai.

Utoqqalinersianik akuersissummik tunineqareernerup kingornatigut inummut tapinik pisariaqartitsisoqarpat, utoqqalinersitilik kommunimut inummut tapit pillugit qinnuteqassaaq.

Inummut tapinik pisinnaassagaanni piumasaqaataavoq, utoqqalinersiallip aningaasaqarniarnikkut inissisimanera immikkut ittumik ajornartorsiorfiussasoq. "Immikkut ittumik ajornartorsiorfiussasoq" tassani siunertarineqarpoq, akiligassat akilerneqareernerisa kingorna qaammatip sinneranut aningaasat ikittuaraannaat utoqqalinersialimmit sinnerineqartarnerat, matumani aningaasartuutit suli annerusumik utoqqalinersialimmut piumasarineqarnissaat piviusorsiortuunani. Aalajangersagaq malillugu, utoqqalinersiallip aningaasaqarnera illersorneqarsinnaasumik inissisimanersoq paasissallugu piumasarineqarsinnaavoq, imatut paasillugu aningaasartuutinik suli amerlanerusunik annerusunillu, inummut naammaginanngitsumik akisussaaffilersoqqinneqannginnissaa, utoqqalinersiutaannarnik isertitalimmut naapertuuttumik, aamma assersuutigalugu inissiamut akisuallaanngitsumut nuutsinneqarsinnaanera, tassani imaassimappat utoqqalinersialik pisariaqartitani sipporlugu inissiamik ineqartitaasimappat, tassani kommuni utoqqalinersialimmut inissiamik angisssustimigut naleqquttumik tunisinnaassappagu. Tamanna eqqortinneqarsinnaassanersoq suliani ataasiakkaani nalilersuinerit tunngavigineqartariaqassapput, tassani utoqqalinersiallip inuttut atugarisai apeqqutaassallutik, assersuutigalugu ilaqutaqqortussuseq, nalilersuinermut ilaasariaqarput.

Assersuusiani pingasuni assersuutitut pisut/aningaasartunik assersuutit, tassani inummut tapit ilanngullugit takutitassiarineqarput.

As. 1)
Naappaateqalernerup imaluunniit sapigaqalerup kingunerisaanik immikkut ittumik nerisaqartariaqalernermi peqqinnissaq eqqarsaatigalugu malunnaatilimmik aningaasartuuteqarnerulernerit assersuutigineqarsinnaapput.

As. 2)
Atortut iluaqutigisinnaasat eqqarsaatigalugit, inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat malillugit inunnut annertuumik innarluutilinnut kingusinnerusukkut 63 sinnerlugit ukioqalersunut tunngatillugu atortunnut iluaqutigisinnaasanut tunngatillugu ikiorsiisoqarsinnaanngilaq. Inatsimmi malittarisassat taakkua marluk imminnut qalleraatinnginnissaat siunertavoq. Isarussanik pisaarniarnermut tunngatillugu ikiorsiisarnermut tunngatillugu aammattaaq erseqqissatigineqassaaq, peqqinnissaqarfimmiit malittarisassat malillugit isaruartaarniarnermi taperneqarsinnaaneq malinneqartillugu, aalajangersagaq manna matumani atorneqarneq ajormat.

"Atortut iluaqutigisinnaasat" imatut paasineqassapput atortut suulluunniit nalinginnaasumik angerlarsimaffimmi atorneqarneq ajortut. Taamaattumik oqariartaseq uffarfiup matuata tigummivianiit qamutinut assakaasulinnut ajattartakkanut paasineqarsinnaammat. Aammattaaq immikkut ittumik inigisamik ilusilersuilluni iluasartuussinermut, assersuutigalugu matserfimmik peersineq, matumani ilanngunneqarsinnaammat.

As. 3)
Ikiorsiinermut aalajangersagaq taamaallaat "immikkut-ittumik aalajangersakkatut" isigineqassaaq, utoqqalinermi pensionisiaqartumut ikiorsiinissamut periarfissatut, aatsaallu pensionisiaqartoq nammineerluni imminut ikiorsersinnaanngippat. Aalajangersagaq aalajangersakkamut ataaniittumut § 14, imm. 2-mut atasuuvoq, inummut tapit, nammineq aningaasaatit aqussinnaannginneri patsisigalugu tunniunneqartut, utertitsinneqarnissaannut piumasaqartoqarsinnaavoq. Aalajangersagaq pensionisialimmut nammineerluni aningaasatigut ikiorsersinnaanngippat, allatigullu ikiorserneqarnissamut periarfissaqanngippat aatsaat tunniunneqassapput. Aalajangersakkammi siunertarinngilaa, kommuni "aningaasanik atorniartitsisartutut" inissinnissaa. Taamatuttaaq aamma taamaattoqartillugu utoqqalinermi pensionisiat aqunneqarneri § 18 malillugu tunniunneqartassannginnersut misissorneqartariaqassaaq, aamma ilaatigut tapi nerisassanik taarserlugu tunniunneqarsinnaanera.

Imm. 2-mut

Nr. 1
Aalajangersagaq inatsisinut atuuttunut naapertuuppoq. Aningaasanik aqutsisinnaannginneq tassaasinnaavoq, pensionisiaqartup qaammatip aallartinnerani aningaasaatinik tamaasa atortarpagit, taamaalilluni pensionisialik qaammatip sinneranut imminut napatissinnaajunnaarluni, imaluunniit pensionisiallip aningaasartuutimi killersimaarsinnaannginneri patsisigalugu.

Nr. 2
Assersuutigalugu pensionisialik, iluarsaassinissamut akiliutissamik atugassaminut inummut tapimik pissarsisimappat, kingusinnerusukkullu ajutoornermut taarsiiffigitissimappat.

Imm. 3-mut

Aalajangersagaq inatsisinut atuuttunut naapertuuppoq aalajangersarlugulu, inummut tapip utertinneqarsinnaanera, aatsaat pensionisiaqartup tamanna ilisimasimappagu. Kommunillu tamanna uppernarsarsinnaasariaqarpaa, pensionisiaqartumut tamanna ilisimatitsissutigineqarsimasoq.

Imm. 4-mut

Inummut tapi aatsaat tunniunneqarsinnaavoq, utoqqalinermi pensionisiaqartoq Kalaallit Nunaanni najugaqavissuuppat. Isumaginninnermi Qulakkeerineq pillugu Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaanni inummut tapi ilaatinneqanngilaq.

Imm. 5-imut

Aalajangersagaq nutaajuvoq Naalakkersuisullu inummut tapit pillugit tunniussinermut tunngasunik ersarissaanissamut inatsisinik aalajangersaanissamut pisussaaffilerpai. Tamannalu pisariaqartinneqartassaaq, qaqugukkut utoqqalinermi pensionisiallit tapinik tunineqartassanersut, kiisalu inummut tapi atorlugu aningaasartuutit suut matussuserneqartarsinnaanersut.


§ 15-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarput, inuit/ utoqqalinersiallit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit utoqqalinersiassat pillugit, inummut tapit aamma meeqqanut tapit pillugit qinnuteqaateqarnermi pisortaqarfimmut sorlermut qinnuteqartoqartassanersoq. Utoqqalinermi pensionisiassat pillugit aamma tapit pillugit qinnuteqaateqarnermi immikkut immersugassaqanngilaq.

Imm. 2-mut

Nunani Avannarlerni isumaqatigiissut malillugu Isumaginninnermi Sillimmasiisartoqatigiit malittarisassaat pillugit allaffissornikkut ingerlanneqarnerat, Ilaqutariinnermut pisortaqarfiup ingerlatassaraa. Qinnuteqartut Kalaallit Nunaata avataaneersut qinnuteqaataat, nunami qinnuteqartup najugarisaani pisortaqarfiup, utoqqalinersiassanik qinnuteqaammik suliaqartup, qinnuteqaat Naalakkersuisunut nassiutassaraat.

Imm. 3-mut

Imm. 3-mi aalajangersakkani pingaarnerutillugit pineqartut tassaapput, inuit annertuumik innarluuteqarnertik peqqutigalugu, namminneerlutik utoqqalinersiaqalernissaminnik qinnuteqaasiorsinnaanngitsut.


§ 16-imut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq, utoqqalinersiallip inuttut nammineq atukkamini allannguuteqartoqarnera pillugu nammineerluni nalunaaruteqartarnissaani pisussaaffigissagaa, assersuutigalugu katissimaguni imaluunniit avissimaguni, aningaasaqarnermilu tungaatigut atukkaminik allanngortoqarnera, assersuutigalugu isertaqarnerulerneq pillugu paasissutissiisarnissaq.

Imm. 2-mut

Utertitassat pillugit aalajangersagaliornerup periarfissaqalersippaa kommunit utoqqalinersianik akiliivallaarsimanermi ingerlaavartumik utertitsisinnaalernerat, tassunga ilaapput inummut tapit aamma meeqqanut tapit. Taamatut utertitsisinnaassagaanni piumasaqaataavoq, utoqqalinersiallip paasissutissaanik eqqunngitsumik kommunemut paasissutissiisimanissaa imaluunniit utoqqalinersiassanik annertussusiliinermut sunniuteqartumik paasissutissanik piaraaluni nipangiussaqarsimanissaa. Kommunip kukkunikkut annertuallaartumik utoqqalinersiassanik tunniussaqarsimappat, kukkunerlu tamanna utoqqalinersialimmut tutsinneqarsinnaanngippat, utertitsilluni akiliisitsinissaq imaluunniit allatut utertitsinissaq utoqqalinersialimmut piumasarineqarsinnaanngilaq, utoqqalinersiassat annertuallaartut akiliutigineqarnerat, utoqqalinersialimmut ersarippallaarsimanngippat.

Assersuutigalugu kommunimiit utoqqalinersianik akiliinermi kisitsisip tunuagut 0-mik ilanngussisoortoqarsimappat, taamaalilluni utoqqalinersialik pisassaraluami quleriaataanik tunineqarluni, taava utoqqalinersiallip utoqqalinersiassaminik eqqortunik tunineqarsimanini naatsorsuutigisinnaanngilaa. Akiliutigivallaakkat utertillugit utoqqalinersialimmit akilerneqarnissaat imaluunniit utertillugit tunniunneqarnissaat piumasarissalugu kommuni periarfissaqarusussaaq.

Utoqqalinersiallip kukkusumik piaaraluneerluniluunniit paasissutissiisinnaaneranut tunngatillugu, utertillugit akileeqqusilluni imaluunniit allatut uterartitsilluni akilersuisitsinissamik piumasaqaateqartoqanngilaq. Kukkunerummi utoqqalinersialimmut tutsinneqarsinnaanera naammappoq.

Siusinaarluni utoqqalinersialik utoqqalinersianut pensioninut ikaarsaarnermini suli kommunimut akiligassaqarpat, siusinaarluni utoqqalinersiat aamma utoqqalinersiat aqqutigalugit akilersuisitsisoqarsinnaavoq. Aammattaaq utoqqalinersiat aamma inummut tapit aqqutigalugit uterrartitsilluni akilersuisitsisoqarsinnaavoq. Meeqqanut tapit aqqutigalugit akilersuisitsisoqarsinnaanngilaq.

Utoqqalinersiat aqqutigalugit akilersuisitsinissaq kommunimit aalajangiunneqassappat, tamatuma Kalaallit Nunaanni inunnik isumaginninneq pillugu inatsit tunngavigalugu illuatungeriit eqqartuussivikkut aalajangiisitsisinnaanerat aqqutigalugu aamma pisortat sulianik ingerlatsinissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat alaatsinaallugit akilersuisitsiniarnerit pisinnaapput, taamaalilluni utoqqalinersiallip naammattumik inuussutissaqarnissaa qulakkeerniarlugu. Suliassani taamaattuni tamatigut isummerfigineqartassaaq, utoqqalinersiat aqqutigalugit ingerlaavartumik akilersuisitaanermi utoqqalinersialik qanoq pissaqatitaanersoq.


§ 17-imut

Utoqqalinersiassat tapisiaasinnaasullu qaammammut siumoortumik akiliutigineqartassapput. Assersuutigalugu qaammammi junimi utoqqalinersiassat qaammatip majip naanerani ullormi aningaaseriviup ammaffigisaani kingullerni ikereerneqarsimassapput.


§ 18-imut

Sulianik ataasiakkaanik nalilersuineq tunngavigalugu utoqqalinersianik allaffissornikkut utoqqalinersialimmik kiffartuussilluni ingerlatsisinnaavoq. Tassa imaappoq, utoqqalinersialik akisussaassuseqanngitsumik aningaasaatiminik iliuuseqarpat, assersuutigalugu ullormi utoqqalinersiffiusumi aningaasarsiani tamaasa nungullugit atortarpagit, taava taamaalilluni utoqqalinersiallip aalajangersimasumik akiligassaminik akiliisinnaanani imminulluunniit pilersorsinnaanani, imaluunniit utoqqalinersiallip aalajangersimasumik akilersugassani naammaginartumik akilersorsinnaanngippagit.

Aalajangersagarli, qaammut siumoortumik utoqqalinersitsisarnermit allaanerusumik utoqqalinersiassanik kommunip akiliisarnissaa pillugu piumaqarnissamut sinaakkutissinneqanngilaq. Aalajangersakkami siunertarineqanngilaq, kommunip utoqqalinersialik sinnerlugu utoqqalinersiaanik ingerlatsinissaa, pissutigiinnarlugu tamanna utoqqalinersialimmut naafferalugit pisarnissaq ilarnerussammat. Aalajangersakkamili taamatut kommunimut piumasaqarluni qinnuteqartoqarsinnaanissaa killilerneqanngilaq.


§ 19-imut

Utoqqalinersiassanik akiliuteqartarneq unitsinneqartassaaq toqusoqarsimappat, aamma utoqqalinersitsisarnermi piumasaqaasut eqqortinneeruppata, assersuutigalugu Nunani Avannarlerni isumaqatigiissut malillugu Isumaginninnermi Sillimmasiisartoqatigiit utoqqalinersiassanut piumasaqaataannik naammassinnissimanani Kalaallit Nunaat qimassimagaanni.

Malittarisassaq pingaarneq tassaavoq, qaammatip utoqqalinersiffiusup naanera killigalugu, utoqqalinersiassanik pisinnaatitaaneq tunngavissaaruttarmat. Utoqqalinersialik februarimi toqusimappat, taava utoqqalinersiassai qaammat marts ilanngullugu killigalugulu tunniunneqassapput. Taamaattorli Kalaallit Nunaat qimallugu nunamut allamut nuunnermi qaammatip nuuffiup naanerani utoqqalinersiat unitsinneqassapput. Taamaattorli utoqqalinersialik utoqqalinersiassanik pisinnaatitaavoq, imaassimappat utoqqalinersiassanik taamatut pisinnaatitaanermi nunanit avannarlerniit imaluunniit nunanit allanit EØS-imik isumaqatigiissummut atasunut piumasaqaataasunik eqquutsitsisimaguni.

Piffissami sivikitsumi Kalaallit Nunaannik qimatsisimanermi, assersuutigalugu sulinngiffeqarnermi, niuertutut angalanermi imaluunniit tassunga assingusumik peqquteqarluni peqannginnermi utoqqalinersiassat tigummiinnarneqarsinnaapput, matumani utoqqalinersiallip nunami maani najugaqartutut nalunaarsorsimanini attatiinnarsimappagu. Sulianik ataasiakkaanik erseqqinnerusumik nalilersuinerit tunngavigalugit, utoqqalinersiallip Kalaallit Nunaannik piffissami sivisuumi qimateqqasimanera nalilersorneqaqqaarluni aalajangiiffigineqartassaaq. Taamaattorli ukiup ataatsip iluani qaammatit pingasut tikillugit Kalaallit Nunaannik qimatseqqasimanerit (assersuutigalugu sulinngiffeqarluni, peqqissariarluni assigisaanilluunniit) piffissami sivikinnerusumi aallarsimanertut naatsorsuunneqartassapput.

Imm. 2-mut

Assersuutigalugu utoqqalinersialik 1. januar 2006 tammaaneqartutut nalunaarutigineqarpat, tamatuma kingorna qaammatit pingasut qaangiunnerisigut utoqqalinersiai unitsinneqassapput, tassa imaappoq aprilip aallaqqaataani 2006, imaappoq piffissap taaneqartup iluani utoqqalinersiallip uumanera pillugu uppernarsaataasinnaasunik pissarsisoqarsimanngippat. Matumani utoqqalinersiat tamakkiisumik piivinneqassapput, ukiup ataatsip iluani utoqqalinersiallip uumanera pillugu uppernarsaataasinnaasunik pissarsisoqarsimanngippat. Tassa imaappoq, utoqqalinersiai januarip aallaqqaataani 2007 atorunnaarsinneqassapput.

Uppernarsaatit assersuutigalugu pisortaqarfinnit allaniit pissarsiariniarneqarsinnaapput, asserssutigalugu politeeqarfinniit, imaluunniit utoqqalinersiallip nammineerluni kommunimut saaffiginninnermigut utoqqalinersiaqarnermut uppernarsaatinik pissarsiniartoqarsinnaavoq.


§ 20-imut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq, utoqqalinersiat tunngavigalugit pinngitsaaliinikkut iliuusissanik piumasaqaateqartoqarsinnaanngitsoq, tassunga ilaapput eqqartussinikkut malersuineq tunngavigalugu akilersuisitsiniarnerit allatulluunniit akiliussisitsiniarnerit. Matumani pineqarput, utoqqalinersiallip akiligassaqarfigisai utoqqalinersiallip utoqqalinersiai akiliutigitinniarlugit piumasaqarsinnaatitaanngitsut. Inatsisitigut malersorneqarnermut tunngatillugu matumani siunertaavoq, pinngitsaaliinikkut allatut iliuuseqartarnerit mattunniarlugit, taamaalilluni eqqartuusineq aqqutigalugu akiligassaqarfigineqartut utoqqalinersiat aqqutigalugit akiliisitsiniartarnerat unitsinniarlugu, assersuutitut nakkaattoorluni akiliisinnaajunnaarsimaneq taaneqarsinnaavoq.

Taamaattorli imaanngilaq utoqqalinersianik akiliuteqarpallaarsimanermi kommunip akiliutigivallaakkaminik utertitsiniarsinnaanera imaluunniit akilersuisitsisinnaanera mattunneqartoq, matumani, § 14, imm. 2, aamma § 16, imm. 2. innersuussutigineqarput.

Aalajangersakkat siunertaraat sapinngisamik utoqqalinesiassat siunertaminnut naapertuuttumik atorneqartarnissaat, soorlu inuuniarnermi naammaginartumik aningaasartuuteqartarnissap periarfissaqarfigineqarnissaa.


§ 21-mut

Erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelsip Naalakkersuisullu aalajangiineri Inunnik Isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 11-mi, 12. november 2001-imeersumi aalajangersakkat naapertorlugit naammagittaalliuutigineqarsinnaammata, takuuk § 8-mi imm. 4. § 8-mi imm. 4 naapertorlugu inunnik isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuussaaneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat naapertorlugu Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfiup piffissaliussamik eqquutitsinnginneq immikkut isiginiarsinnaavaa tamatumunnga pissutaappata pissutsit pineqartup pisuussutiginngisai.


§ 22-mut

Imm. 1-imut

Aalajangersakkami naqissuserneqarpoq utoqqalinermi pensionisiat Nunap Karsianit kommunemiillu akilerneqartartussaasut, aalajangersakkamilu aalajangersarneqarput utoqqalinersialinnut tamanut kommuni avataanni najugalinnut aningaasartuutit tamarmik Naalagaaffeqatigiinnerullu avataani najugalinnut tamanut aningaasartuutit Nunap Karsianit akilerneqartassasut.

Imm. 2-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq inummut tapinut aningaasartuutit qanoq avinneqartassanersut.

Imm. 3-mut

Pisortaqarfiup oqartussaasup peqqussummik aqutsisuusup aningaasartuutit sullissinermut tunngasut akilertassagai.


§ 23-mut

Aalajangersarneqarpoq Naalakkersuisut naatsorsuutinik saqqummiussisarneq kukkunersiuinerlu pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaassasut. Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Namminersornerullutik Oqartussat kontoliisarneq pillugu Ilitsersuutaanni ilaatigut uppernarsaatinik tunniussisussaatitaanermut kommuninullu utertitassanik uninngatitsisinnaanermut malittarisassat pioreermata.


§ 24-mut

Imm. 1-mut

Namminersornerullutik Oqartussat kontinut immersuisarnermut ilitsersuutaat naapertorlugu kommunit kommunimi utoqqalinermi pensionisiallit pillugit paasissutissanik Naalakkersuisunut nassitsisussaatitaanerat manna tikillugu atuuttoq aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq. Erseqqissaataavoq pisussaatitaanermi taamaallaat pineqarmata kisitsisitigut paasissutissat, imaappoq paasissutissat inummut tunngasuunngitsut, kiisalu paasissutsissat pineqartut kvartalikkuutaartuunissaat ukiumoortuunissaallu aammalu piffissamut aalajangersimasumut atuuttuunissaat, tassalu kvartalip ukiulluunniit naaneranni kingusinnerpaamik qaammat ataaseq qaangiutsinnagu nassiunneqarsimasussaallutik.

Imm. 2-mut

Naalakkersuisut pisinnaatitaaffigaat nalunaarusiat imaasa ilusissaasalu malittarisassaannik sukumiinerusumik aalajangersaasarnissaminnut, ilaatigullu piumasarisinnaallugu qarasaasiaq atorlugu paasissutissat nassiunneqassasut, tassunga ilanngullugu internetikkut. Kommunit malittarisassatut aalajangersakkat atuuttut saniatigut allanik paasissutissanik nassitsinissartik pisussaaffiginngilaat.

Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissaminnut missingersuusiorsinnaanerminni annertuumik pisinnaatitaaffeqarput, matumani paasissutissat utoqqalinermi pensionisiaqartitsinermut tunngasut nalinginnaasut pillugit paasissutissat piumaneqartut pineqarpata. Paasissutissat attuumassuteqarsinnaasut assersuutigalugu tassaasinnaapput pisartakkat annertussusaat, tunniunneqartarfii, pensionisiat tapillu tunniunneqartartut agguarneqartarnerannut tunngasut, pisartagallit amerlassusii il.il. Paasissutissat sukumiinerusut piumaneqarsinnaapput soorlu pisartagallit ukiuinut suiaassusaannut, ilinniagaannut, tamakkiisumik isertitaannut, qanga utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalersimanerannut il.il. agguaataarlugit. Taamatulli piumasaqarnissamut tunngaviussaaq paasissutissat pineqartut kommunit pigereerpatigik imaluunniit pissarsiarisinnaappatigik.

Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaata arlaleriarluni ujartortarsimavai kisitsisinngorlugit paasissutissat isumaginninnermut tunngasut, kingullermik ataatsimiititaliap 2007-imi Aningaasanut Inatsisissap suliarineranut tunngasumik isumaliutissiinerani ujartorneqartut. Aammattaaq oqaatigineqarpoq kisitsisit pisariaqartinneqartut pissarsiariniarneqartarneranni pisariaqassappat Naalakkersuisut malittarisassiorlutik ataavartumik paasissutissanik pissarsiniarsinnaassasut.

Aammattaaq matumuuna erseqqissaatigineqassaaq, suliassami matumani KANUKOKA-p taarsiivigineqarnissaa pisariaqanngimmat, pissutigalugu tamanna tapiissutinik isumaqatigiinniarnerit aqqutigalugit isumannaareerneqarnikuummat.


§ 25-mut

Aalajangersagaq nutaajuvoq Naalakkersuisullu inatsit pineqartoq naapertorlugu periarfissinneqarput aningaasanik kommunenut utertitassanik uninngatitsisinnaanissaminnut taakku § 23 malillugu naatsorsuusiornermi kukkunersiuinermilu pisussaaffimminnik naammassinnissimanngippata imaluunniiit § 24 malillugu kisitsisitigut paasissutissanik nalunaaruteqanngippata. Uninngatitsineq pisinnaavoq Naalakkersuisunit malittarissassat sukumiinerusut naapertorlugit sumiginnaaneq naatsorsuusiornermik amigartumilluunniit naatsorsuusiornermik nalunaarusiornermilluunniit pissuteqarpat. Piumasaqaataanngilaq sumiginnaanerup kinguneranik Naalakkersuisunit utertitsissutaasussat assigisaasalu annertussusissaannut.

Aningaasat utertitassat uninngatinneqarnissaannik aalajangerneq imaluunniit suli uninngatitsigallarnissamik aalajangerneq pissaaq naleqqatigiissaarinermut tunngavissarititaasoq naapertorlugu, taamaasilluni aningaasat uninngatinneqartariaqanngitsut ataatsimut naliliinerup kinguneranik eqqorneqaqqunagit. Taamaattumik sumiginnaanerni ilungersunannginnerusuni utertitassat ilaannakortut uninngatinneqarsinnaapput. Nalunaaruteqarneq eqqortumik pisimappat Naalakkersuisut malittarisassat atuuttut naapertorlugit utertitassanik uninngatinneqarallartunik ingerlaannaq akiliissapput. Aningaasat Naalakkersuisunit uninngatitat erniaannik naatsorsuisoqartarsanngilaq.

Naatsorsuusiornissamut, kukkunersuinissamut imaluunniit nalunaarusiornissamut pisussaaffiit annertussusii allaffissornermi artukkiippata annikinnerusumilluunniit kommuneni artukkiinermik kinguneqarpata, iluarsiissuteqartoqarsinnaavoq kommunenut tapiissutit aalajangersarneqarnerannut atatillugu, pisussaaffiilli naammassineqartussaapput allannguutip atuutilersinneqarneraniilli. Iluarsiissuteqarnissaq attuumassuteqalersinnaavoq assersuutigalugu qarasaasiaqarnikkut atortunut ikiorsiissutsissat pisariallit aningaasartuutaanerisa tamanna pisariaqartilerpassuk, kisitsisitigut paasissutissanik pissarsiniarnermi atortunik nutaanik pissarsinissaq pisariaqalerpat assigisaanilluunniit pisoqarpat.

Imm. 2-mut

Innuttaasup utoqqalinermi pensionisianik pisartagaqalernissaanut tunineqartarneranullu, tassunga ilanngullugit inummut tapit, aningaasat utertitassat uninngatinneqarsinnaanerat assigisaalu sunniuteqartussaanngillat. Taamaalilluni kommunip innuttaasumut utertitassanik uninngatitsineq tunniussinnginnissaminut pissutiginiarsinnaanngilaa, pisariaqassappallu allatut iliorluni aningaasartuutiminut matussutissarsiorsinnaalluni.


§ 26-mut

Imm. 1-imut

Siunnersuutigineqarpoq peqqussut 1. juli, 2007 atuutilersinneqassasoq.

Imm. 2-mut

Peqqussutip matuma atuutilernera ilutigalugu pisortanit pensionisiat pillugit peqqussut nr. 9, 15. april 2003-meersoq atorunnaassaaq.

Imm. 3-mut

Utoqqarnut ukiussarititaasut killingisa ukiunik marlunnik qaffanneqarneranni naammaginartumik piffissaqarlutik sungiussiniarnissaat isumannaarniarlugu ikaarsaariarnermi aaqqissuussisoqarnissaa siunnersuutigineqarpoq. Aaqqissuussineq taanna malillugu ukiussarititaasunut killigititaasoq 63-iusoq 2008-mi 31.december ilanngullugu atuukkallassaaq. 2009-mi januarip aallaqqaataat ilanngullugu utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut ukiussarititaasunut killigititaasoq 64-inut qaffanneqassaaq. 2010-mi januaarip aallaqqaataaniit atuutilersumik ukiussarititaasunut killigititaasoq 65-inut qaffanneqassaaq.

Imm. 4-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq inuit utoqqalinermi pensionisianik pisinnaatitaareersut pisinnaatitaaffitsik annaassanngikkaat, ikaarsaariarnermi aaqqissuussinerup kinguneranik utoqqalinermi pensionisiaqalernissamut ukiussarititaasunut piumasaqaataasut naammassisinnaanngikkunikkit. Assersuutigalugu inuk 2009-mi septembarip aallaqqaataani 64-inik ukioqalersimaguni tamatumalu nalaani utoqqalinermi pensionisiaqarsinnaatitaalereersimalluni, pensionisiaqalernissaminut pisinnaatitaaffimminik annaasaqassanngilaq, naak pensionisiaqalernissamut ukiussarititaasut killingat 2010-mi januaarip aallaqqaataaniit 65-inut qaffanneqartussaagaluartoq.

Imm. 5-mut

Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinni allani najugaqarallarnermi Meeqqat tapii, isertitanik nalimmassaasarneq aamma utoqqalinersitsisarneq pillugit malittarisassat, pisortat inunnik ikiorsiisarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 9, 15. april 2003 meersumi sinaakkutissatut aalajangersakkat, aalajangersakkat takkua pillugit Inatsisartut allanik peqqussusisornerisigut imaluunniit inatsisartut allanik inatsisiliornermikkut allanik sinaakkutissiornerisigut imaluunniit atorunnaarsinneqarnissaasa tungaanut, sinaakkutissat atuutiinnarallassapput.