Ilanngussaq 2. "[PIGINNITTUT PEQATIGIIFFIATA AQQA]"-ip malittarisassaanut tunngavissiaq (Illut affarleriit)

 

§ 1. Aallaqqaasiut, siunertaq, ilaasortaqarneq akiliisussaanerlu.

Pissutsit inatsisitigut allatulluunniit pisortanit inatsisitigut pisussaaffiliisunik malittarisassiuunneqarsimanngippata, malittarisassani ukunani piginnittut peqatigiiffiata suliassai, aqunneqarnera, naatsorsuutinik saqqummiussisarnera, utimut misissuisarnera, aserfallatsaaliuisarneq, aningaasartuutinik agguaasarneq qularnaveeqqusiisarnerlu il.il. malittarisassiuunneqarput.

Imm. 2. Piginnittut peqatigiiffiat ateqarpoq "[Piginnittut peqatigiiffiata aqqa]", aamma peqatigiiffik [angerlarsimaffik]-mi angerlarsimaffeqarpoq.

Imm. 3. Piginnittut peqatigiiffiata siunertaraa illuutip ataatsimut pigisap aammalu illumi affarleriimmi [B-normu – illoqarfik – sumiiffik – najugaq]-miittumi inissianik nammineq pigisanik marluusunik piginnittuusut ataatsimut susassarisaannik aqutsinissaq.

Imm. 4. Inissiat tamarmik immikkut agguaanermi kisitsisitaqartinneqarput. Agguaanermi kisitsisitaritinneqartut katillugit [agguaanermi kisitsisit]-nik annertussuseqarput, imatullu agguarneqarlutik:

Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]
Iniss. namm. pigisap normua [iniss. namm. pigisap normua] – [agguaqatigiisitsinermi kisitsisit katinneri tunngavigalugit agguaqatigiisitsinermi kisitsit]

Imm. 5. Ilaasortat piginnittut peqatigiiffiata pisussaaffiinut nammaqatigiillutik akiliisussaapput, tamatumanili imm. 4 naapertorlugu agguaqatigiisitsineq naapertorlugu ataatsimut pisussaaffiit annertussusilerneqarput. Ataatsimut aningaasartuutit, taakkununnga ilaallutik nunaminertanut, eqqiluisaarnermut, aqqusinernut aputaajaanermullu, sillimmasiinermi akiligassanut, kingumut misissuinermut, pisattanik atortunillu ataatsimoorussanik aqutsinermut aserfallatsaaliuinermullu, illuartitsinerusinnaasunut akiliutit il.il. aningaasartuutit, imm. 4-mi agguaqatigiisitsineq naapertorlugu piginnittunit ataasiakkaanit akilerneqartussaapput.

§ 2. Ataatsimeersuarneq.

Ataatsimeersuarneq piginnittut peqatigiiffianni oqartussaasut qullersaraat. Siulersuisut aalajangigaat ilaasortanit aalajangiinermi pineqartut arlaannilluunniit ataatsimeersuarnermut suliakkiissutigineqarsinnaavoq.

Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi aalajangiinerit piginnittut akunnerminni isumaqatigiinnerat malillugu, tak. malittarisassani § 6, imm. 1-imi tamanna pillugu aalajangersakkat sukumiinerusut, imaluunniit pisariaqarneratigut makitsinikkut pisassaaq. Ataatsimeersuarnermi taasisinnaatitaasut tamarmik takkussimatinnagit imaluunniit sinniiseqartinnagit aalajangiisoqarsinnaanngilaq, aammalu taasisinnaatitaasut pisussaapput maleruagassat malillugit ataatsimiigiaqqusinermut takkutissallutik imaluunniit sinniisissaminnik ornigutsitsissallutik.

§ 3. Ataatsimeersuarneq nalinginnaasoq.

Ataatsimeersuarnerit nalinginnaasut ukiut tamaasa maajip qaammataa naatinnagu pisassapput.

Imm. 2. Ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumi oqaluuserisassani immikkoortut minnerpaamik tassaassapput:
1) Ataatsimiinnermik aqutsisussamik ataatsimiinnermilu imaqarniliortussamik toqqaaneq.
2) Siulersuisut ukiumut qaangiuttumut kingullermut nalunaarutaat.
3) Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisumit atsiorneqarsimasut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarnerat.
4) Illuummi aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutip akuerisassanngorlugu saqqummiunneqarnera.
5) Ilaasortanit siunnersuutit suliarineqarnerat, tak. malittarisassani § 4.
6) Missingersuutit akuerisassanngorlugit saqqummiunneqarnerat.
7) Siulersuisunut ilaasortassanik taasineq, ilanngullugit siulittaasussamik pisariaqarpallu aningaaserisussamik toqqaaneq.
8) Siulersuisunut sinniisissanik taasineq.
9) Kukkunersiuisussamik toqqaaneq.
10) Tamalaat.

Imm. 3. Siulersuisunut siulittaasoq ataatsimeersuarnissamut nalinginnaasumik sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik sisamanik sivisunerpaamillu sapaatit akunnerinik arfineq pingasunik sioqqutsisumik allakkatigut ataatsimiigiaqqusissaaq. Ukiumoortumik naatsorsuutit missingersuutillu ataatsimiigiaqqussummut ilanngullugit imaluunniit ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugu nassiunneqassapput.

Imm. 4. Ataatsimiigiaqqussummi ataatsimeersuarnissamut piffissaliussaq sumiiffissarlu, kiisalu oqaluuserisassat allassimassapput.

§ 4. Siunnersuutit.

Ilaasortat kikkulluunniit oqaluuserisassamik ataatsimeersuarnermi nalinginnaasumi suliarineqartussamik saqqummiinissamut pisinnaatitaapput.

Imm. 2. Siunnersuutit ataatsimeersuarnermi saqqummiunneqartussatut eqqarsaatigineqartut ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerinik pingasunik sioqqullugu siulersuisuni siulittaasumit tiguneqarsimassapput. Siunnersuutit taamaattut, kiisalu siulersuisut siunnersuutiginialersaagaat ataatsimeersuarnissaq kingusinnerpaamik sapaatit akunnerannik sioqqullugu ilaasortanut oqaluuserisassanut iluarsisanut inaarutaasunullu ilanngullugit nassiussuunneqassapput.

§ 5. Immikkut ittumik ataatsimeersuarneq.

Immikkut ittumik ataatsimeersuartitsisoqassaaq, siulersuisuni ilaasortamit ataatsimit tamanna tunngavissaqartutut isumaqarfigineqarpat, imaluunniit siusinnerusukkut ataatsimeersuarnermi tamanna aalajangerneqarsimappat.

Imm. 2. Siulersuisunut siulittaasoq taassumaluunniit sinniisaa sivikinnerpaamik sapaatit akunnerannik marlunnik sioqqutsilluni allakkatigut immikkut ittumik ataatsimiigiaqqusissaaq.

Imm. 3. Ataatsimiigiaqqussummi ataatsimeersuarnissamut piffissaliussaq sumiiffissarlu, kiisalu oqaluuserisassat allassimassapput.

§ 6. Taasisinnaatitaaneq piginnaatitsissuteqarnerlu.

Ilaasortat tamarmik taasisinnaatitaapput. Ilaasortaq ataaseq inissiamit nammineq pigisaminit ataatsimit ilaasortaasutut ataatsimik taasisinnaatitaavoq. Inissiamit nammineq pigisamit ataatsimit piginnittoq taasisinnaatitaasoq ataaseq kisimi taasisinnaatitaavoq, inissiaq nammineq pigisaq arlallit ataatsimoorlutik pigigaluarpassulluunniit. Taasisinnaatitaaneq Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi pisiap inaarutaasumik nalunaarsorneqarneranut peqatigitillugu atuutilissaaq.

Imm. 2. Taasisinnaatitaaneq inummit inersimasutut oqarsinnaatitaasumit imaluunniit piginnittut peqatigiiffianni siulersuisunit, ilaasortap allakkatigut piginnaatitsissummik tunisimasaanit atorneqarsinnaavoq.

Imm. 3. Ataatsimiinnermik aqutsisoq inissiamit ataatsimit inuk ataaseq oqaaseqarsinnaasunngorlugu killiliisinnaavoq.

§ 7. Ataatsimiinnermik aqutsisoq ataatsimiinnermilu imaqarniliaq.

Ataatsimeersuartut ataatsimeersuarnermik aqutsisussamik namminneerlutik toqqaassapput, taannalu piginnittut peqatigiiffiannut ilaasortaasariaqanngilaq.

Imm. 2. Imaqarniliaq aalajangiinernik allattuiffiusoq suliarineqassaaq. Imaqarniliaq ataatsimiinnermik aqutsisumit siulersuisunullu siulittaasumit atsiorneqassaaq, ataatsimeersuarnerullu kingorna kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat qaangiunnerini ilaasortanut nassiussuunneqassalluni.

§ 8. Siulersuisunut ilaasortat il.il.

Siulersuisut ataatsimeersuarnermi qinerneqassapput. Siulersuisut marlunnik ilaasortaqassapput, taassumalu aappaa inissiamik nammineq pigisamik piginnittup aappaata toqqassavaa, aappaalu inissiamik nammineq pigisamik piginnittup aappaata toqqassallugu. Taakku saniatigut piginnittut taaneqartut tamarmik immikkut siulersuisunut ilaasortatut toqqarneqartunut sinniisissanik toqqaassapput.

Imm. 2. Inuinnaat inersimasutullu oqarsinnaatitaasut kisimik siulersuisunut ilaasortatut sinniisissatullu qinerneqarsinnaapput. Piginnittut inissiami namminneq pigisaminni najugaqartut pingaartumik imminnut toqqarsinnaapput kiisalu aapparisatik/inooqatitik eqqarlitillu qanigisatik ilaasortamut inoqutaasut siulersuisunut ilaasortatut sinniisissatullu toqqarsinnaallugit. Kiisalu inuinnaat inersimasutullu oqarsinnaatitaasut allat siulersuisuni ilaasortatut sinniisissatullu toqqarneqarsinnaapput.

Imm. 3. Siulersuisut ukiumi ataatsimi atuuttussanngorlugit qinerneqassapput. Inuk ataaseq siulersuisunut arlaleriarluni qinerneqartarsinnaavoq.

Imm. 4. Siulersuisuni ilaasortat isumaqatigiillutik kina siulittaasuussanersoq aalajangissavaat. Tamanna pillugu isumaqatigiittoqarsinnaanngippat apeqqut makitsinikkut aalajangiiffigineqassaaq. Siulittaasup tullia/siulittaasumut sinniisissaq inummut pineqartumut sinniisitut atorneqassaaq. Siulersuisuni allanik isumaqatigiittoqanngippat, ukiut tamaasa siulittaasoqarneq piginnittumit/inissianik nammineq pigisanik piginnittunit toqqagaasimasumut tutsinneqassaaq, tassani siulersuisunut ilaasortaq ukiup ataatsip qaangiuttup ingerlanerani siulittaasutut atuussimanngippat.

Imm. 5. Siulersuisunut ilaasortanit aamma/imaluunniit sinniisinit toqqarneqartunit ataaseq arlallilluunniit piffissap qinigaaffiusup naannginnerani tunuarpat, siulersuisuni sinneruttut piaarnerpaamik ilaasortaaffigisat pineqartut nutaanik inuttalerneqarnissaat anguniarlugu immikkut ittumik ataatsimiinnissamut aggersaassapput. Tamannattaaq taasisinnaatitaaneq illuummik piginnittussaatitaanerup ilaasortamut nutaamut ataatsimut amerlanerusunulluunniit nuunneranut atuuppoq, tak. tamanna pillugu malittarisassani § 6, imm. 1.

Imm. 6. Siulersuisut aqutsisussamik atorfinitsitsisimanngippata siulersuisut aningaaserisussamik toqqaassapput. Siulersuisuni ilaasortaq siulittaasuunngitsoq aningaaserisutut toqqarneqarnissaminik piumasaqarsinnaatitaavoq. Siulersuisunili ilaasortat isumaqatigiippata aammattaaq siulittaasoq aningaaserisutut toqqarneqarsinnaavoq.

Imm. 7. Siulersuisut ataatsimiinnissaannut siulittaasoq, imaluunniit taassuma tunuarnerani siulittaasup tullia aggersaasassaaq, ataatsimiinnissamut pissutissaqalernerit tamaasa, kiisalu siulersuisuni ilaasortap aappaata tamanna piumasarippagu. Ataatsimiinnissamut aggersaaneq minnerpaamik siumoortumik ullunik arfineq marlunnik sioqqutsisumik pissaaq, tamatumani ataatsimiinnermi suliassaq kinguartinneqarsinnaasutut pissuseqanngippat. Ataatsimiigiaqqusissummut oqaluuserisassat kiisalu oqaluuserisassat ataasiakkaat suliarineqarneranni atortussat allassimasut tamarmik imaluunniit taakkununnga tunngaviusut ilanngunneqassapput.

Imm. 8. Siulersuisut aalajangiisinnaapput, siulersuisuni ilaasortat marluusut najuuppata. Aalajangiinerit isumaqatigiinnikkut imaluunniit pisariaqartillugu makitsinikkut pisassapput.

Imm. 9. Siulittaasoq siulersuisuni aalajangiinerit pillugit pisariaqartinneqartunik annertussusilimmik imaqaniliussaaq. Imaqarniliaq kingusinnerpaamik ataatsimiinnermi tulliuttumi siulersuisunit ilaasortanit marluusunit atsiorneqassaaq.

Imm. 10. Sulinissamut malittarisassiornikkut siulersuisut atuunnerminni suliassaminnut sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput.

§ 9. Siulersuisut pisussaaffii.

Siulersuisut piginnittut peqatigiiffianni susassarineqartunik aqutsisuussapput.

Imm. 2. Siulersuisut pisussaapput illuummi ataatsimut susassarisat pitsaasumik illersorsinnaasumillu isumagissallugit, tassunga ilanngullugit torersaarnissamut maleruagassat malinneqarnissaat, ataatsimoorussamik aningaasartuutissat akilerneqarnissaat, minnerpaamik ikuallattoornissamut anorersuarneranullu sillimmasiissutit akilerneqartarnissaat, eqqiluisaarnissaq, aserfallatsaaliuinissaq nutarterinissarlu, tamatumani illuutip qanoq innera malillugu suliassat taakku pisariaqartinneqartutut isigineqarnerat naapertorlugu. Tamatuma saniatigut siulersuisut illuummi aserfallatsaaliuinissamut pilersaarutit iluarsineqartarnissaat nakkutigissavaat.

Imm. 3. Siulersuisut ukiut tamaasa kingusinnerpaamik novembarip qaammataani ataatsimeersuarnermi akuerisassanngorlugu saqqummiunneqartussamik ukiumut tulliuttumut missingersuusiortoqarsimanissaa isumagissavaat, kiisalu illersorsinnaasumik naatsorsuusiornissaq najugaqaqatigiillu sinnerlugit aningaasartuutigineqartut isertitallu nalunaarsorneqartarnissaat isumagissallugu, tassunga ilaallutik piginnittut ataatsimut aningaasartuutissanut akiliutissaattut akiligassanngortinneqartut.

Imm. 4. Siulersuisut Kalaallit Nunaanni inatsisilerinermi taarsiisussaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut tunngavigalugit piginnittut peqatigiiffiannut akisussaasuupput. Siulersuisut piginnittut peqatigiiffianni siulersuisut akisussaanerinut sillimmasiisoqassanersoq namminneerlutik aalajangersinnaapput. Kiisalu ataatsimeersuartut siulersuisunut peqqusisinnaapput, piginnittut peqatigiiffiani siulersuisut akisussaanerinut sillimmaseeqqullugit.

§ 10. Ilaasortat akiliutaat.

Piginnittut peqatigiiffianni ingerlatsinermut aningaasartuutit piginnittut peqatigiiffianni ilaasortat akiliuteqartarnerisigut akilerneqartassapput.

Imm. 2. Akiliutit annertussusissaat ataatsimeersuarnermi aalajangerneqartassapput, tunngaviatigullu agguaqatigiisitsinissamut kisitsisitaliussat naapertorlugit agguarneqartassallutik, taamaattorli immikkut ittumik "mingutsitsiviusumik" iliuuseqartoqartoqarsimatillugu "mingutsitsisumit" tamanna akilerneqassaaq, taamatullu aputaajaanissamik immikkut ittumik piumasaqartoqartillugu tamanna pillugu piumasaqartoq akiliisassalluni.

Imm. 3. Ukiup naatsorsuiffiusup aallartinneraniit siulersuisut missingersuusiaasa ataatsimeersuarnermi akuerineqarnissaasa tungaanut siulersuisut missingersuutinut siunnersuutaat tunngavigalugit ilaasortat akiliisinneqartassapput.

Imm. 4. Akiliutissat naapertuuttumik siumut nalunaaruteqarnikkut akilersinniarneqartassapput, qaammatillu akiliiffissap aallaqqaataani akiligassanngortinneqartassallutik. Akiliutissanik akiliinngitsoortoqartillugu akileeqqusissutinik nassiussinermi akiitsullip siulersuisut piginnittut peqatigiiffiannut aqutsisumulluunniit akileeqqusissutaannut akiliut, kiisalu piginnittut peqatigiiffianut erniat akilissavai.

Imm. 5. Siulersuisut imaluunniit ataatsimeersuartut piginnittut peqatigiiffianni uuttuutit malillugit akiliisitsisoqartanngippat akiligassat akilersinniarneqarnerini akiligassat immikkoortiterlugit nalunaarsorneqarnissaannik aalajangiisinnaapput, taamaalilluni imermut/imermik sangutitsinermut, kiassarnermut innaallagissamullu akiligassat akileeqqusissutinut immikkoortiterneqassallutik.

§ 11. Aqutsineq.

Siulersuisut namminneerlutik piginnittut peqatigiiffiat aqutsisussamik, illuummi ulluinnarni aqutsinermik isumaginninnermi ikiuuttussamik atorfinitsitsisoqassanersoq aalajangersinnaapput. Kiisalu ataatsimeersuartut siulersuisut aqutsisussamik atorfinitsitseqqullugit piumaffigisinnaavaat.

Imm. 2. Aqutsisoq akisussaasutut sillimmasigaassaaq. Aqutsisup piginittut peqatigiiffiannut ilaasortaanissaa, aammalu tassunga kukunersiuisutut imaluunniit inummut taamatut atorneqartumut attuumassutilittut inissisimanissaa inassutigineqanngilaq.

§ 12. Atsiorsinnaatitaaneq.

Piginnittut peqatigiiffiat siulersuisuni ilaasortat ataatsimoorlutik atsiornerisigut pisussaatinneqassaaq.

§ 13. Kingumut misissuineq.

Kukkunersiuisup naalagaaffimmit akuerisaasup imaluunniit kukkunersiuisutut nalunaarsorneqarsimasup, ataatsimeersuarnermi qinerneqartup piginnittut peqatigiiffiata naatsorsuutai kingumut misissortassavai. Kukkunersiuisoq siulersuisunut ilaasortaassanngilaq aammalu aningaaserisutut aqutsisutulluunniit qinigaasimassanani.

Imm. 2. Kukkunersiuisuusut ukiut tamaasa tunuartassapput. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.

Imm. 3. Kingumut misissuisarneq kukkunersiuinermi ileqqorissaarnissaq naapertorlugu ingerlanneqartassaaq, aammalu ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisumit atsiorneqartassapput. Kukkunersiuisup kingumut misissuinerminut atatillugu suleriaaseq toqqissisimanartumik ingerlanneqarsimanersoq misissussavaa.

Imm. 4. Kukkunersiuisoq naatsorsuusiornermi allattaavinnik uninngasuutinillu tamanik misissuisinnaavoq, aammalu kukkunersiuisoq sulinerminut pingaarutilittut isumaqarfigisaminik tamanik piniarsinnaalluni.

Imm. 5. Kukkunersiuinermi allattaaviit allattorneqartassapput. Kukkunersiuisup ukiumoortumik naatsorsuutinik kukkunersiuinerminut nalunaarusiaminut atatillugu suleriaaseq toqqissisimanartumik ingerlanneqarsimanersutut isumaqarfiginerlugu allassavaa.

Imm. 6. Kukkunersiuinermi allattaavinnut allattoqarnerani tamatigut allattaaviit siulersuisut ataatsimiinneranni siullermi saqqummiunneqartassapput, siulersuisunilu ilaasortat najuuttut atsiornermikkut allattoqarsimanera ilisimaaralugu uppernarsassavaat.

§ 14. Ukioq naatsorsuiffiusoq.

Peqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutaasa qaammatisiutit malippaat.

Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit angusat inernerisa naatsorsornerinik aningaasaqarnermullu oqimaaqatigiisitsinernik imaqartinneqassapput.

Imm. 3. Ataatsimiinnermi aqutsisup naatsorsuutit ataatsimeersuarnermi akuerineqartut saqqummiunneqarsimanerinik aammalu ataatsimeersuarnermi akuerineqarsimanerinik uppernarsaatitut atsiussavai.

§ 15. Aserfallatsaaliuineq.

Inissianik nammineq pigisanik piginnittut namminneerlutik illuummi pineqartup immikkut atuisinnaatitaaffigisaani aserfallatsaaliuinissaq tamaat isumagissallugu akilertassallugulu pisussaaffeqarput. Aserfallatsaaliuisussaatitaanermi aamma pineqarput igalaat, taakku igalaartaat matullu, kiisalu atortulersuutit, taakkununnga ilanngullugit radiatorit, ruujorit, aqqusersuutit, illuummi naqqit qilaallu pineqartup immikkut atuisinnaatitaaffigisaaniittut, tassanili pilersuinermi atortulersuutit ataatsimoorussat aserfallatsaalineqarnissaat pineqanngilaq.

Imm. 2. Aserfallatsaaliuineq sukkulluunniit nalinginnaasumik pitsaasumik pitsaassuseqartinneqartumik ingerlanneqassaaq. Suliassat suulluunniit, illup iluata pissusianut isikkuanullu allannguisut pillugit piginnittut isumaqatigiittassapput.

Imm. 3. Illumi aserfallatsaaliuinerit allat tamarmik, tassunga ilanngullugit silataani igalaani matunillu silarlernik aserfallatsaaliuinerit, kiisalu pilersuinermi aqqusersuutinik ataatsimoorussanik, illup silami qarmaanik, qaliaannik, init quleriit aggornilersornerinik nunamillu avatangiisiusumik aserfallatsaaliuinerit sukkulluunniit nalinginnaasumik pitsaasumik pitsaassuseqartinneqartumik ingerlanneqassapput. Tamatumunnga aningaasartuutit kisitsisit tunngaviusut naapertorlugit inissianik nammineq pigisanik piginnittut akornanni agguarneqassapput.

Imm. 4. Illuummi ajoqusernerit, illuutip ilusilersornerani akuerisaanngitsunit pinngorsimasinnaasut ilaasortap illuutip ilusilersorneranik akuerisaanngitsumik atuisinnaatitaasup nammineq akiligaanik iluarsineqassapput.

Imm. 5. Illuutip ilaa annertuumik sumiginnarneqarpat, taamaalillunilu sumiginnaaneq inissiap nammineq pigisap aappaanik piginnittumut ajoqutaasinnaappat, piginnittoq taanna piffissap aalajangersimasup iluani eqqiluisaarnerup, aserfallatsaaliuinerup iluarsaassinerullu pisariaqartinneqartup naammassineqarnissaanik piumasaqarsinnaavoq. Piumasaqaat naammassineqanngippat pineqartup sumiiffik pineqartoq sumiginnaasup akiligaanik iluarsaatsissinnaavaa, pisariaqarpallu tammarnaveeqqut atorlugu naammassinnittoqarnissaa anguniarsinnaallugu, tak. malittarisassani § 18, imm. 1. Sumiginnaasup taamaaliornikkut aningaasartuutit matuneqarnissaat itigartippagu apeqqut eqqartuussivitsigut aalajangiiffigineqassaaq.

§ 16. Attartortitsineq.

Inissiamik nammineq pigisamik najugassatut atorneqartumik attartortitsinissaq nammineerluni aalajangikkamik pisinnaavoq, piginnittoq kingusinnerpaamik attartornerup aallartinnerani attartornissamik isumaqatigiissutip assilineranik siulersuisuni siulittaasumut nassiussippat.

Imm. 2. Inissiamik nammineq pigisamik najugassatut atorneqartumik tamarmiusumik attartortitsisoqassappat, attartortoq pisussaaffimminik, piginnittup attartortitsinermut peqqussut aamma illuummi torersaarnissamut maleruagassat atuuttut naapertorlugit attartortumut pisussaaffiliussaanik sumiginnaasimappat peqatigiiffik attartortup tungaanut pisinnaatitaaffeqarpoq, peqatigiiffillu nammineerluni saqitsaannermi peqataasutut attartortup tungaanut inississinnaavoq, immaqa inissiamik nammineq pigisamik piginnittoq peqatigalugu.

§ 17. Allanngortiterineq.

Inissianik nammineq pigisanik piginnittut tamarmik immikkut inissiami namminneq pigisaminni allanngortiterinissamut nutarnerinissamullu pisinnaatitaapput, tamanna nammineq akilerneqarpat, aammalu pineqartup nammineerluni pisortanit akuersissutit pisariaqartinneqartut piniarsimappagit. Nunaminertamili sanaartukkamik alliliinissaq siunnerfigineqarsimappat tamatumani inissiamik nammineq pigisamik piginnittup aappaata akuersissuteqarnissaa pisariaqarpoq.

Imm. 2. Ruujorinik assinginilluunniit aqqusiinissaq pisariaqartinneqarpat, tamannalu inissiap aappaanik piginnittumut sunniuteqassappat aatsaat inissiap aappaanik piginnittup aappaata akuersineratigut pisinnaavoq, kisiannili eqqartuussivitsigut aalajangerneqarsinnaavoq inissiamik nammineq pigisamik piginnittup ruujorinik aqqusiinissap il.il. akuerinissaa pisussaaffigissagaa, pineqartup piumannginnera naammaginartumik tunngavissaqartutut isigineqanngippat – immaqa ajoquserneqarallarnermut imaluunniit ataavartumik ajoquserneqarnerminut taarsiiffigineqarluni.

Imm. 3. Inissianik nammineq pigisanik piginnittut tamarmik immikkut pisussaapput pisuni tamaginni pisariaqartillugu illuutinut oqartussaasut akuersissutaannik piniassallutik, aammalu inissianik nammineq pigisanik piginnittup aappaa sananissamut akuersissutip, atuilernissamut akuersissutip kiisalu titartakkat assilinerinik nassissallugu.

§ 18. Tammarnaveeqqusiinikkut isumannaarineq. (Tammarnaveeqqusiineq inatsisinik tunngaveqartoq)

Ataatsimut akiligassanut akiliinissamut peqatigiiffiullu ilaasortamut ataatsimut piumaqaatigisinnaasaanut allanut, taakkununnga ilanngullugit ilaasortap sumiginnaaneranut aningaasartuutissanut sillimmatissaq maleruagassani ukunani pineqartoq tassaavoq, inissianut piginnittunut ataasiakkaanut tammarnaveeqqutissanik kr. 45.000-iusunik allallugu koruunit femogfyrretusinde 00/100 nalunaarsuinissaq, tammarnaveeqqusiinermi salliutitsivittut.

Imm. 2. Tammarnaveeqqusiisinnaatitaanermi inissianik nammineq pigisanik piginnittunut immikkut piumasarisat nammagassallu ataqqineqassapput, kisiannili tammarnaveeqqutinut akiitsut ataqqineqassanatik.

Imm. 3. Peqatigiiffimmut akiligassanik pisussaaffiusunik akiliinissamut kingusinaarnerup kingunerisaanik allakkatigut akileeqqusissummik saqqummiussisoqassatillugu, peqatigiiffik pisinnaatitaavoq piginnittut peqatigiiffiata suliaqarneranut aningaasartuutinut, siulersuisunit aalajangersarneqarsimasunut matussutissanik akiliisitsissalluni.

Imm. 4. Tamatuma saniatigut akiitsut immikkut piumasaqaatitaqanngitsumik akiligassanngortitsinerup kingorna qaammatip ulluisa aallaqqaataanni atuutilersumik erniaqartinneqassapput, ukiumut ernianut kisitsisitaliussat, ernianut inatsisit naapertorlugit sukkulluunniit annertussusissatut aalajangersarneqartut annertoqqataannik annertussusilerneqartunik.

Imm. 5. Inissiamik nammineq pigisamik tunisinermi tunisisoq pisussaavoq, nammineq akilikkaminik tunisinermut atatillugu maleruagassat uku nalunaarsorneqareersimanngippata inissiamut nammineq pigisamut tammarnaveeqqusiissummik atuutsitsilerfiusumik nalunaarsuisoqarnissaa isumagissallugu, aammalu piginnittut peqatigiiffiata tamarmiusup salliutinneqarluni kr. 45.000-t, allallugu koruunit femogfyrretusinde 00/100, nalinginut tammarnaveeqqusiinikkut isumannaarinnissalluni.

Imm. 6. Maleruagassat uku aamma inissiami nammineq pigisami [B-nummer]-imi piginnittumut immikkut piumasarisanik nalunaarsorneqarnissaat qinnutigineqassaaq, tassanilu illuummi aamma inissiami nammineq pigisami piginnittumut immikkut piumasarisat il.il. ataqqineqassapput, taakkulu pillugit nalunaarsuiffimmi illuummut inissiamullu nammineq pigisamut allattukkat innersuussutigineqarput.

§ 19. Atorunnaarsitsineq.

Ilaasortat tamarmiullutik illuummi inissiat nammineq pigisatut atorunnaarsinneqarnissaat isumaqatigiissutigisimanngippassuk piginnittut peqatigiiffiat atorunnaarsinneqarsinnaanngilaq, tamatumanilu piumasarineqarpoq pisussaaffiit suliassallu piginnittut peqatigiiffiata malittarisassat uku naapertorlugit naammassisassaasa piginnittut akornanni agguarneqarnissaasa ingerlatiinnarneqarnissaat, kiisalu inatsisitigut piumasaqaatit tamarmik naammassineqarsimanissaannik isumaqatigiinnissaq.

§ 20. Uparuaasinnaatitaaneq.

Uparuaasinnaatitaasut tassaapput piginnittut peqatigiiffiat sinnerlugu tassani siulersuisut aamma peqatigiiffimmi inissianik nammineq pigisanik piginnittut tamarmik.

 

*******

Pilersitsiviusumik ataatsimeersuarnermi, [ulloq pilersitsiviusumik ataatsimeersuarfiusoq]-imi pisumi tamanna aalajangerneqarpoq.

Aqutsisoq

 

[Ataatsimiinnermik aqutsisup aqqa]